5 luku – Euroopan digitaalinen valmius

Pieni ihmistä muistuttava valkoinen robotti seisoo kädet ylhäällä. Edessä on lapsia, jotka matkivat sen asentoa.
Humanoidirobotti NAO esitellään osallistavassa päivähoitokeskuksessa, jossa se on mukana lasten arjessa. Karlsruhe, Saksa 7. kesäkuuta 2023. © AFP

Johdanto

EU tukee ihmiskeskeistä ja kestävää visiota digitaaliyhteiskunnasta, joka parantaa kansalaisten ja yritysten vaikutusmahdollisuuksia ja kannustaa ilmastotoimiin. Digitaaliyhteiskunta ja -teknologiat tuovat mukanaan uusia vapauksia ja oikeuksia sekä uusia mahdollisuuksia oppia, viihdyttää, työskennellä ja tutkia sekä toteuttaa tavoitteita tavalla, joka ei ole sidottu fyysisiin yhteisöihin ja maantieteellisiin paikkoihin.

Digitalisaatioon liittyy kuitenkin edelleen monia haasteita. EU pyrkii vastaamaan niihin kattavalla kehyksellä, joka tunnetaan ”digitaalisena vuosikymmenenä”. EU tehosti vuonna 2023 toimia kyberturvallisuuden ja tietosuojan vahvistamiseksi, tekoälyn suojatoimien tehostamiseksi, hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen hillitsemiseksi digitaalisessa ympäristössä ja digitaalisten palvelujen käyttäjien oikeuksien suojelemiseksi. Erityistä huomiota kiinnitettiin haavoittuvimmassa asemassa oleviin – eli lapsiin. Muita painopisteitä olivat muun muassa toimet, joilla parannetaan yhteyksiä, liikkumista, koulutusta ja oikeudellista yhteistyötä.

Digitaalinen vuosikymmen etenee

Digitaalisen vuosikymmenen - avautuu uudella välilehdellä. tavoitteena on varmistaa, että kaikki teknologian ja innovoinnin osa-alueet hyödyttävät ihmisiä. EU on sitoutunut kokonaisvaltaiseen muutokseen, jossa esimerkiksi edistetään digitaalisia taitoja, nykyaikaistetaan infrastruktuuria, sisällytetään tekoäly liiketoimintakäytäntöihin ja tehostetaan julkisia palveluja digitaalisilla välineillä. Syyskuussa 2023 julkaistussa ensimmäisessä digitaalista vuosikymmenen tilaa koskevassa raportissa - avautuu uudella välilehdellä. tarkasteltiin EU:n digitaalista edistymistä. Siinä annettiin EU:n jäsenvaltioille suosituksia digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kertomukseen sisältyi myös vuotuinen digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi - avautuu uudella välilehdellä., ja siinä analysoitiin useiden maiden yhteisten digitaalisten hankkeiden - avautuu uudella välilehdellä. toteuttamista. Nämä olivat laajamittaisia hankkeita, joita yksikään jäsenvaltio ei olisi voinut kehittää yksin.

Lisäksi raportissa tarkasteltiin, miten jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan julistuksen - avautuu uudella välilehdellä., joka on osoitus EU:n sitoutumisesta turvalliseen, kestävään ja ihmislähtöiseen digitaaliseen muutokseen. Esiin tuli myös yhteisten toimien potentiaali ja menestys. Erityisen huomionarvoista oli kiireellinen tarve lisätä investointeja digitaaliteknologiaan, -taitoihin ja -infrastruktuuriin.

Lumikki-satua mukaileva video EU:n digitaalisesta vuosikymmenestä. Videolla tuodaan esiin EU:n toimet internetyhteyksien ja -turvallisuuden parantamiseksi.
VIDEO Olipa kerran EU digitaalisella vuosikymmenellä.

Digitaalinen Eurooppa -ohjelma

Euroopan komissio sitoutui virallisesti digitaalisen johtoaseman saavuttamiseen, kun se hyväksyi Digitaalinen Eurooppa -työohjelman vuosiksi 2023 ja 2024. Työohjelmaan sisältyy strategisia investointeja, jotka ovat keskeisiä digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden - avautuu uudella välilehdellä. saavuttamisessa. Ohjelmassa ei ole kyse pelkästään taloudellisesta sitoumuksesta vaan EU:n teknologisesta suvereniteetista, joka kulkee käsi kädessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa. EU hahmottelee polkua digitaaliseen tulevaisuuteen, jossa ihmiset, yritykset ja hallintoelimet ovat hyödyn saajia.

Digitaalinen Eurooppa -ohjelman tärkeimmät tapahtumat vuonna 2023

  • 31. elokuuta

    Turkin kanssa sovitaan assosiaatiosopimuksesta.

  • 28. syyskuuta

    Pitkälle vietyä digitaalista osaamista ja data-avaruuksia tukevia ehdotuspyyntöjä käynnistetään.

  • 21. marraskuuta

    Pitkälle vietyä digitaalista osaamista tukevia ehdotuspyyntöjä käynnistetään.

  • 14. joulukuuta

    Vuoden 2024 muutetut työohjelmat hyväksytään.

Digitaalisuus teollisuudessa

Yhteydet

Digitalisaatio edellyttää sekä nopeaa mukautumista että yhteyksien parantamista. Komissio julkaisi helmikuussa 2023 suunnitelman gigabittiyhteyksien - avautuu uudella välilehdellä. saamiseksi eri puolille EU:ta. Ehdotetulla gigabitti-infrastruktuurisäädöksellä - avautuu uudella välilehdellä. pyritään vähentämään erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoon tarvittavaa aikaa ja kustannuksia. Luonnoksessa gigabittisuosituksesta - avautuu uudella välilehdellä. hahmotellaan ehdot, joiden mukaisesti operaattorit voivat käyttää kilpailijoiden verkkoja. Komissio käynnisti samaan aikaan myös kuulemisen - avautuu uudella välilehdellä. kerätäkseen näkemyksiä sähköisen viestinnän ja sen infrastruktuurin tulevaisuudesta.

Tekoäly ja supertietokoneet

Tekoälystä tulee olennainen osa eurooppalaisten arkea, olipa kyse vuorovaikutuksesta asiointibottien kanssa tai räätälöidyistä verkkosuosituksista. Koska sitä käytetään laajalti, on hyvin tärkeää luoda kehys väärinkäytösten estämiseksi ja ihmisten yksityisyyden suojelemiseksi.

EU pyrkii johtoasemaan sellaisen tekoälyn luomisessa, johon ihmiset voivat luottaa. Se haluaa parantaa tutkimus- ja teollisuuskapasiteettia mutta samalla varmistaa, että teknologia pysyy turvallisena ja että ihmisten oikeuksia suojellaan.

Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden välillä Euroopan unionin neuvostossa käydyt neuvottelut uraauurtavasta tekoälysäädöksestä - avautuu uudella välilehdellä. johtivat joulukuussa poliittiseen yhteisymmärrykseen. Maailman ensimmäisellä kattavalla oikeudellisella kehyksellä edistetään tekoälyn kasvua EU:ssa kaikkien hyödyksi ja hallitaan teknologiaan liittyviä riskejä. Siinä asetetaan tekoälyn kehittäjille, käyttöönottajille ja käyttäjille selkeät vaatimukset ja velvoitteet sen turvallisesta käytöstä EU:ssa, varmistetaan, että tekoälyn suhteen kunnioitetaan yksilöiden perusoikeuksia EU:ssa ja kielletään yhteiskunnallisen pisteyttämisen kaltaiset käytännöt. Säädöksellä pyritään myös edistämään innovointia. Sillä perustetaan sääntelyn testiympäristöjä, joissa yritykset, erityisesti startup-yritykset, voivat testata uusia tuotteita ja palveluja todellisissa olosuhteissa ilman tavanomaisia sääntelyn aiheuttamia haasteita.

Komissio tekee luotettavaa tekoälyä koskevien kansainvälisten standardien laatimiseksi yhteistyötä samanmielisten kumppaneiden, kuten G7-ryhmän, kanssa muun muassa Hiroshiman tekoälyprosessin - avautuu uudella välilehdellä. kautta. Komissio antoi panoksensa G7-maiden johtajien yhteisymmärrykseen tekoälyn kehittämistä ohjaavista kansainvälisistä periaatteista - avautuu uudella välilehdellä. ja tekoälyn kehittäjien vapaaehtoisista käytännesäännöistä - avautuu uudella välilehdellä. ja oli siihen tyytyväinen.

EU toteutti vuonna 2023 uusia toimia maailmanluokan supertietokoneverkon rakentamiseksi jäsenvaltioihinsa. Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys - avautuu uudella välilehdellä. on oikeushenkilö ja rahoitusyhteisö, jonka puitteissa EU:n yritykset kehittävät supertietokoneita. Se valitsi myyjän, joka hankkii, toimittaa ja asentaa Jupiterin - avautuu uudella välilehdellä., ensimmäisen eurooppalaisen eksa-luokan supertietokoneen (eli tietokoneen, joka pystyy suorittamaan enemmän kuin triljoona laskutoimitusta sekunnissa) ja pitää sitä toiminnassa. Yhteisyritys allekirjoitti kesäkuussa kuuden eri puolilla EU:ta (Tšekissä, Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa ja Puolassa) sijaitsevan toimipaikan kanssa sopimukset kvanttitietokoneiden - avautuu uudella välilehdellä. isännöimisestä ja ylläpidosta.

EU on käyttänyt maailmanluokan supertietokoneverkkoaan - avautuu uudella välilehdellä. tuodakseen Euroopassa aikaansaadun generatiivisen tekoälyn kansainväliselle näyttämölle. Tämän ansiosta startup-yritykset kaikkialla EU:ssa voivat kouluttaa tekoälymallejaan nopeammin.

Margrethe Vestager seisoo taustalla ihmisjoukossa. He seuraavat robottikättä koskevaa demonstraatiota.
Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja ja kilpailuasioista vastaava Euroopan komission jäsen Margrethe Vestager (viides oikealta) G7-maiden digitaali- ja teknologiaministerien kokouksessa Takasakissa Japanissa 30. huhtikuuta 2023. © AFP

Puolijohteet

Puolijohteet eli sirut ovat nykypäivän elektroniikan sydän ja aivot. EU:n sirusäädös tuli voimaan - avautuu uudella välilehdellä. 21. syyskuuta. Se on rohkea edistysaskel Euroopan puolijohdealan vahvistamisessa. Se myös ohjaa EU:ta kohti teknologista suvereniteettia puolijohdeteknologioiden ja -sovellusten suhteen. Kunnianhimoisena tavoitteena on, että EU kaksinkertaistaa puolijohteiden markkinaosuutensa maailmassa 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Kolme pilaria
Vuoden 2023 saavutukset

Edistyneiden siruteknologioiden kehittämisen ja innovoinnin tukeminen siruyhteisyrityksen kautta.

Maaliskuussa 2023 siruyhteisyritys - avautuu uudella välilehdellä. ilmoitti ensimmäisistä ehdotuspyynnöistä. Ne koskivat pilottituotantolinjoja. Alkuperäisen ehdotuspyynnön mukaan EU:n osuus on 1,67 miljardia euroa, jonka jäsenvaltioiden ja yksityisten varojen odotetaan kasvattavan yhteensä noin 3,3 miljardiin euroon. Yhteisyritys vahvistaa EU:n puolijohde-ekosysteemiä ja Euroopan teknologista johtoasemaa. Tavoitteena on kuroa umpeen laboratorioiden ja valmistusteollisuuden välinen kuilu. Tämä tarkoittaa laboratorioissa tehdyn tutkimuksen ja kehitettyjen prototyyppien muuntamista skaalautuviksi menetelmiksi tehdastuotantoa varten.

Laajamittaisten investointien houkutteleminen sirujen tuotantoon EU:ssa ja vakaan tarjonnan varmistaminen.

Säädöstä koskeva ehdotus esitettiin vuoden 2022 alussa, minkä jälkeen EU:ssa on ilmoitettu yli 100 miljardin euron teollisuusinvestoinneista - avautuu uudella välilehdellä..

Markkinoiden kehityksen seuranta ja tulevien kriisien ennakointi Euroopan komission ja jäsenvaltioiden välisen koordinointimekanismin avulla.

Puolijohdehälytysjärjestelmä - avautuu uudella välilehdellä. otettiin käyttöön toukokuussa 2023 puolijohteiden toimitusketjun seuraamiseksi mahdollisten riskien varalta.

Euroopan datastrategia

Data tarjoaa perustan digitalisaatiolle, innovoinnille ja kasvulle. Tietynlaisen, julkisen sektorin datan, kuten sää- tai ilmanlaatutietojen, olisi oltava vapaasti saatavilla, sillä niistä on yhteiskunnallista, ympäristöön liittyvää ja taloudellista hyötyä. Komissio julkaisi tammikuussa 2023 luettelon arvokkaista tietoaineistoista - avautuu uudella välilehdellä., joiden on oltava saatavilla maksutta koneellisesti luettavassa muodossa.

Datahallinta-asetusta - avautuu uudella välilehdellä. on sovellettu syyskuusta 2023 alkaen. Se vapauttaa julkisen datan potentiaalia ja edistää luottamusta vapaaehtoiseen datan jakamiseen. Sillä säännellään julkisen sektorin hallussa olevan suojatun datan uudelleenkäyttöä ja otetaan käyttöön yhteiset logot - avautuu uudella välilehdellä. välittäjien ja data-altruismipohjaisten organisaatioiden yksilöimiseksi EU:ssa. Säädöksellä pyritään myös poistamaan teknisiä esteitä Euroopan datainnovaatiolautakunnan avulla. Komissio esitti vuoden aikana suunnitelmat eurooppalaisesta matkailun data-avaruudesta - avautuu uudella välilehdellä. ja eurooppalaisesta julkisten hankintojen data-avaruudesta - avautuu uudella välilehdellä.. Se on myös luonut puitteet sekä Euroopan matkailualan sidosryhmien yhteistyöfoorumille että innovatiiviselle julkisten ostajien yhteisöalustalle, jolla parannetaan julkisten ostajien yhteistyötä.

EU hyväksyi - avautuu uudella välilehdellä. marraskuussa uuden asetuksen datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä koskevista yhdenmukaisista säännöistä (datasäädös). Sitä on tarkoitus soveltaa vuodesta 2025. Tavoitteena on edistää EU:n datataloutta, parantaa teollisen datan saatavuutta ja edistää EU:n luotettavia pilvipalvelumarkkinoita. Datasäädöksellä lisätään datan valvontaa, edistetään innovointia ja kannustetaan edelleen datan luomiseen.

Tuki yrityksille

Kaikkien yritysten on koosta riippumatta oltava mukana digitalisaatiossa, jotta ne voivat pysyä kilpailukykyisinä. Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät - avautuu uudella välilehdellä. tarjoavat vastauksia ja tukea apua tarvitseville yrityksille niiden digitaalisen siirtymän aikana.

Mikä on eurooppalainen digitaali-innovointikeskittymä?

Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät ovat jäsenvaltioissa toimivia keskitettyjä asiointipisteitä, jotka auttavat yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita vastaamaan digitaalisiin haasteisiin ja parantamaan kilpailukykyään.

Euroopassa on perustettu yli
150 eurooppalaista digitaali- - avautuu uudella välilehdellä.innovointikeskittymää

Digitaalinen
Eurooppa -ohjelmasta saatiin 314 miljoonaa euroa yhteisrahoitusta

Keitä eurooppalainen digitaali-innovointikeskittymä auttaa?

Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät auttavat pk-yrityksiä, midcap-yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita vastaamaan digitaalisiin haasteisiin. Niiden toimenkuva noudattaa Euroopan digitaalisen vuosikymmenen tavoitetta varmistaa, että yli 90 prosenttia pk-yrityksistä saavuttaa vähintään perustason digitaalisen intensiteetin vuoteen 2030 mennessä.

Miten eurooppalainen digitaali-innovointikeskittymä voi auttaa?

Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät tarjoavat runsaasti palveluja, esimerkiksi teknistä asiantuntemusta, ammatillista koulutusta ja taloudellista neuvontaa.

Yhtiöoikeuden digitalisointi

Nykyaikainen yritystoiminta edellyttää myös tarkempaa oikeudellista kehystä. Kun verkkotyökaluja yritysten perustamista ja rajat ylittävää toimintaa varten kehitetään, liiketoiminnan harjoittamisesta EU:ssa tulee helpompaa. Komission viimeisimmällä asiaa koskevalla ehdotuksella - avautuu uudella välilehdellä. pyritään laajentamaan digitaalisten välineiden ja prosessien käyttöä EU:n yhtiöoikeudessa. Niin kutsutun yhden kerran periaatteen tarkoituksena on vähentää hallinnollista rasitusta, kun EU:n sisällä laajenevien yritysten ei tarvitse toimittaa tietoja useampaan kertaan. Lisäksi kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmällä - avautuu uudella välilehdellä. varmistetaan, että yritystiedot pysyvät kaikkialla EU:ssa luotettavina ja helposti saatavilla.

Verkkopiratismin torjunta

Tekijänoikeudella suojatun sisällön jakaminen luvatta vahingoittaa luovia yrityksiä ja haittaa innovointia ja talouskasvua. Komissio on erittäin tietoinen verkkopiratismin lopettamisen merkityksestä, erityisesti urheilutapahtumien ja konserttien kaltaisissa suorissa tapahtumissa, ja suositti asiaa koskevia toimenpiteitä - avautuu uudella välilehdellä. toukokuussa 2023. Se kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia laittomien lähetysten torjumiseksi ja tukemaan siten EU:n urheilua ja luovia aloja.

Liikenteen ja liikkumisen digitalisointi

Samalla tavoin kuin digitaalista liiketoimintaa koskevat säännöt edistävät talouskasvua, digitaalisen liikenteen toimenpiteillä varmistetaan, että kasvu on kestävää, tehokasta ja kauaskantoista. EU on hyväksynyt uusia sääntöjä älykkäiden liikennejärjestelmien - avautuu uudella välilehdellä. edistämiseksi. Tällä voimassa olevan direktiivin päivityksellä optimoidaan multimodaalisen matkustamisen suunnittelua, sujuvoitetaan liikenteen hallintaa ja edistetään ympäristöystävällistä matkustamista. Marraskuussa hyväksyttiin myös ehdotus yhteisestä eurooppalaisesta liikkumisdata-avaruudesta - avautuu uudella välilehdellä. tietojen jakamisen ja yhdistämisen yksinkertaistamiseksi.

EU on myös pyrkinyt tekemään maanteistä turvallisempia. Merkittävä askel tähän suuntaan vuonna 2023 oli ehdotus ajokorttisääntöjen nykyaikaistamisesta - avautuu uudella välilehdellä.. Ehdotuksen mukaan käyttöön otettaisiin digitaalinen ajokortti, joka olisi voimassa kaikkialla EU:ssa. Se helpottaisi myös liikennesääntöjen täytäntöönpanon valvontaa yli rajojen. Nämä muutokset ovat avainasemassa liikenneturvallisuuden parantamisessa ja EU:n nollavisiotavoitteen eli liikennekuolemien nollatason saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä.

Kaupallisten droonimarkkinoiden nopea laajeneminen EU:ssa on tuonut mukanaan uusia säännöksiä droonien turvallisuudesta ja tehokkuudesta. Vuonna 2023 alettiin soveltaa uusia EU:n sääntöjä - avautuu uudella välilehdellä., joilla perustettiin U-space eli droonien ilmatila, jotta drooniliikenne olisi turvallista ja kauko-ohjaajat voisivat tarjota laajempaa palveluvalikoimaa. EU:n droonistrategia 2.0:n visio toteutuu tasaisen varmasti pakettien toimittamisesta hätäapuun ja etsintä- ja pelastusoperaatioista infrastruktuurin seurantaan.

Kirkkaaseen huomioliiviin pukeutunut mies työskentelee radan vieressä olevien laitteiden parissa.
Wörth–Germersheim–Speyer-rata Saksassa on osa raideverkoston digitalisointia tukevaa Fast-Track-ohjelmaa, 21. heinäkuuta 2023.

Digitalisaatio käyttäjien hyväksi

Kyberturvallisuus ja häiriönsietokyky

Säännöt yhteisestä korkeasta kyberturvatasosta kaikissa jäsenvaltioissa (ns. NIS 2 -direktiivi - avautuu uudella välilehdellä.) tulivat voimaan tammikuussa 2023. Uudet säännöt kattavat aiempiin vuonna 2016 hyväksyttyihin kyberturvallisuustoimenpiteisiin verrattuna useampia aloja, kuten televiestintä- ja postipalvelut, julkishallinnon ja terveydenhuollon. Näillä aloilla toimivilla yrityksillä on nyt aiempaa tiukemmat riskienhallintaa ja poikkeuksellisista tapahtumista ilmoittamista koskevat velvollisuudet.

Parlamentti ja neuvosto sopivat 30. marraskuuta kyberkestävyyssäädöksestä - avautuu uudella välilehdellä., jonka tarkoituksena on tehostaa laitteisto- ja ohjelmistotuotteiden tietoturvallisuutta koskevia sääntöjä. Säädös on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Se nostaa kaikkien digitaalisten tuotteiden kyberturvallisuuden tasoa EU:ssa ja auttaa näin kuluttajia ja yrityksiä. Lakia sovelletaan kattavasti vauvojen itkuhälyttimistä reitittimiin, ja turvallisuussäännöt vaihtelevat tuotteen riskitason mukaan.

Komissio teki huhtikuussa myös EU:n kybersolidaarisuussäädöstä koskevan ehdotuksen - avautuu uudella välilehdellä., jonka tarkoituksena on edistää maiden yhteistyötä verkkouhkien torjunnassa.

Videolla esitellään EU:n investoinnit kyberturvallisuuteen ja mainitaan kyberharjoitusalusta esimerkkinä sen aloitteista kyberhyökkäyksiltä suojautumiseksi.
VIDEO Kyberturvallisuus EU:ssa. EU tehostaa toimiaan kansalaisten, yritysten ja infrastruktuurin suojelemiseksi kyberhyökkäyksiltä ja rahoittaa tutkimusta kyberpuolustuksen vahvistamiseksi.

Tietosuoja

Nykypäivän verkottuneessa maailmassa data virtaa maailmanlaajuisesti yhden näppäimen kosketuksesta. Tietosuoja tuo luottamusta. Kaikkien henkilötietoja käsittelevien olisi siis noudatettava samoja sääntöjä. Tämän vuoksi komissio esitti heinäkuussa ehdotuksen uudeksi asetukseksi yleisen tietosuoja-asetuksen menettelysäännöistä - avautuu uudella välilehdellä.. Ehdotetulla asetuksella pyritään parantamaan yleisen tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanoa tapauksissa, jotka vaikuttavat useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa asuviin henkilöihin. Tarkoitus on selvä: tapausten nopeampi ratkaiseminen tarkoittaa nopeampia oikeussuojakeinoja ihmisille ja lisää oikeusvarmuutta yrityksille.

Globaalien tietosuojanormien ansiosta kansainvälinen yhteistyö on alkanut kukoistaa. Huomionarvoinen osoitus tästä on toukokuussa laadittu EU:n ja Kaakkois-Aasian maiden liiton tietojen siirtoa koskevien lausekkeiden mallit - avautuu uudella välilehdellä., komission heinäkuussa hyväksymä EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehys - avautuu uudella välilehdellä. ja Japanin kanssa tehdyn tietosuojasopimuksen menestyksekäs uudelleentarkastelu - avautuu uudella välilehdellä..

Věra Jourová elehtii puhuessaan mikrofoniin. Hän istuu rivissä muiden paneelikeskustelijoiden kanssa.
Arvoista ja avoimuudesta vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Věra Jourová (toinen vasemmalta) osallistuu tietosuoja-asetuksen soveltamisen viisivuotiskonferenssiin ”5 Years of the GDPR: Still a benchmark in the EU digital landscape” Brysselissä Belgiassa, 23. toukokuuta 2023.

Digitaalisia palveluja koskeva säädös ja digitaalisia markkinoita koskeva säädös

EU alkoi soveltaa vuonna 2023 kahta uutta säädöstä tarkoituksena parantaa perusoikeuksien suojelua ja hillitä hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä digitaalisessa ympäristössä. Nämä säädökset ovat digipalvelusäädös - avautuu uudella välilehdellä. ja digimarkkinasäädös - avautuu uudella välilehdellä..

Digipalvelusäädöksellä varmistetaan, että verkkoalustat ja hakukoneet ovat vastuussa haitallisesta sisällöstä. Tavoitteena on suojella lapsia verkossa, selventää algoritmien toimintaa ja kieltää kohdennettu mainonta, jossa ihmisiä profiloidaan esimerkiksi etnisyyden, poliittisten näkemysten ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

Alustojen piti ilmoittaa käyttäjämääränsä EU:ssa - avautuu uudella välilehdellä. viimeistään 17. helmikuuta. Niin kutsutuille erittäin suurille verkkoalustoille ja hakukoneille - avautuu uudella välilehdellä. annettiin elokuun loppuun asti aikaa täyttää säädöksen mukaiset velvoitteet. EU on siitä alkaen kerännyt tietoja suurilta alustoilta tarkistaakseen, noudattavatko ne digipalvelusäädöksen osia erityisesti lasten suojelemiseksi ja haitallisen sisällön poistamiseksi. Digipalvelusäädöksen soveltamisen tueksi perustettiin EU:n algoritmikeskus - avautuu uudella välilehdellä. valvomaan näiden yritysten algoritmeja.

Myös jäsenvaltioita on kehotettu - avautuu uudella välilehdellä. torjumaan terroristista verkkosisältöä ja vihapuhetta nopeassa tahdissa, jotta digipalvelusäädöksen täytäntöönpanoa voidaan nopeuttaa. Komissio on myös allekirjoittanut hallinnollisia sopimuksia - avautuu uudella välilehdellä. useiden kansallisten media-alan sääntelyviranomaisten kanssa, ja ne ovat nyt edelläkävijöitä digipalvelusäädöksen täytäntöönpanossa. Niiden rooli tiedotusvälineiden toiminnan valvonnassa ja lähetysstandardien ylläpitämisessä ulottuu pelkkää valvontaa pidemmälle. Ne varmistavat, että digitaaliset alustat eivät ole pelkästään passiivisia palveluntarjoajia vaan aktiivisia osallistujia sellaisen verkkosisällön moderoinnissa ja hallinnassa, joka on laitonta tai johon liittyy systemaattisesti yhteiskunnallinen riski.

Digimarkkinasäädöksessä vahvistetaan selkeät velvoitteet - avautuu uudella välilehdellä. sen varmistamiseksi, että digitaalialalla hallitsevassa asemassa olevat yritykset eli nk. portinvartijat pitävät yllä tasapuolisia toimintaedellytyksiä verkossa toimivalla markkinapaikalla. Syyskuun alussa nimettiin kuusi portinvartijaa - avautuu uudella välilehdellä., ja niiden on noudatettava sääntöjä kaikilta osin maaliskuuhun 2024 mennessä.

Vuonna 2022 laadittujen disinformaatiota koskevien EU:n käytännesääntöjen - avautuu uudella välilehdellä. allekirjoittajat, esimerkiksi kaikki suuret verkkoalustat, ovat myös perustaneet uuden avoimuuskeskuksen - avautuu uudella välilehdellä. ja julkaisseet ensimmäiset perustilaselvitykset - avautuu uudella välilehdellä. siitä, miten ne panevat käytännesääntöjä täytäntöön.

Videolla kuvataan mainonnan liiallista ja tunkeilevaa luonnetta. Siinä kaksi naista yrittää seurata lentopallo-ottelua, mutta mainokset keskeyttävät pelin katsomisen jatkuvasti.
VIDEO Digipalvelusäädöksen ansiosta kohdennettu mainonta on avoimempaa ja rajoitetumpaa. Esimerkiksi arkaluonteisiin tietoihin (kuten seksuaalisuuteen, uskontoon tai rotuun) perustuva tai lapsille kohdistettu mainonta kielletään.

Virtuaalimaailmat

EU:n tutkimuksen - avautuu uudella välilehdellä. mukaan 98 prosenttia alan ammattilaisista uskoo laajennetun todellisuuden - avautuu uudella välilehdellä. olevan merkittävä tekijä toimialalla seuraavien viiden vuoden aikana. Tämän vuoksi EU haluaa ymmärtää sekä tällaisen teknologian hyödyt että riskit niin, että samalla otetaan huomioon yksilön oikeudet kaikissa tilanteissa. Palautteen saamiseksi komissio isännöi helmikuusta huhtikuuhun 2023 eurooppalaista kansalaispaneelia - avautuu uudella välilehdellä., jossa koottiin näkemyksiä virtuaalimaailmoista EU:ssa (ks. 9 luku).

Tätä kollektiivista palautetta hyödynnettiin heinäkuussa hyväksytyssä Web 4.0:aa ja virtuaalimaailmoja koskevassa uudessa strategiassa - avautuu uudella välilehdellä.. Sen tavoitteena on luoda EU:n digitaalinen toimintaympäristö, joka on läpinäkyvä, turvallinen ja avoin kaikille – niin ihmisille, yrityksille kuin viranomaisillekin.

Virtuaalikypärään pukeutunut nainen harjoittelee nukella elvytystä studiossa.
Virtuaalimaailmoja käsittelevän eurooppalaisen kansalaispaneelin osallistuja harjoittelee elvytystä Brysselissä Belgiassa huhtikuussa 2023.

Mitä virtuaalimaailmat mahdollistavat?

Terveydenhuolto

Opiskelijoita ja ammattilaisia voidaan kouluttaa toimimaan hätätilanteissa ja tekemään leikkaussimulaatioita, mikä vähentää kirurgisten komplikaatioiden riskiä ja parantaa diagnoosien tarkkuutta.

Vihreä siirtymä

3D-malleilla voidaan simuloida ilmaston lämpenemisen vaikutuksia, mikä auttaa ymmärtämään paremmin syitä ja suunnittelemaan hillitsemistoimenpiteitä.

Nopeammat valmisteluajat ja energian, materiaalien ja resurssien tuhlauksen vähentäminen edistävät vihreää siirtymää koko teollisuudessa.

Teollisuus

Teollisuuden virtuaalimaailmat lyhentävät vuoteen 2025 mennessä ajoneuvojen toimitusaikoja 60 % ja ajoneuvojen valmistuksen hiilijalanjälkeä 50 %.

Taide ja muotoilu

Virtuaaliteokset tarjoavat uusia luomisen tapoja muodista kulttuuriperintöön ja musiikista kuvataiteeseen ja muotoiluun. Ne antavat käyttäjälle tunteen, että hän on todellisessa museossa, konsertissa, teatterissa tai balettiesityksessä.

Koulutus

Kokemuksellinen oppimisprosessi voi auttaa oppilaita oppimaan nopeammin ja ymmärtämään maailmaa paremmin.

Valtioiden rajat ylittävä yhteistyö

Kun EU:n asukkaat muuttavat EU:n sisällä, heidän sosiaaliturvaoikeutensa – terveydenhuolto ja eläkkeet mukaan luettuina – siirtyvät heidän kanssaan. Komissio ehdotti 6. syyskuuta digitaalista suunnitelmaa - avautuu uudella välilehdellä., jonka tarkoituksena on nopeuttaa ja helpottaa näiden etuuksien tuomista yli rajojen. Aiempaa parempi tiedonvaihto jäsenvaltioiden välillä ja yksinkertaisemmat etuushakemusmenettelyt helpottavat sekä asumista, työskentelyä ja matkustamista ulkomailla että yritysten toimintaa muissa jäsenvaltioissa ja kansallisten viranomaisten sosiaaliturvakoordinointia yli rajojen.

Eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon - avautuu uudella välilehdellä. ansiosta jokainen EU:n kansalainen saattaa pian käyttää suojattua mobiilisovellusta, jonka avulla hän voi todistaa henkilöllisyytensä sekä verkossa että sen ulkopuolella ja johon hän voi tallentaa henkilökohtaisia asiakirjoja, kuten ajokorttinsa sekä henkilö- ja tutkintotodistuksensa.

Keskeiset aloitteet sosiaaliturvan parantamiseksi digitalisaation avulla

EESSI-järjestelmän täytäntöönpanon nopeuttaminen

Tavoitteena on siirtyä kansallisten sosiaaliturvalaitosten välisestä paperipohjaisesta tietojenvaihdosta digitaaliseen vaihtoon siten, että sosiaaliturvatietojen sähköinen vaihtojärjestelmä (EESSI - avautuu uudella välilehdellä.) otetaan käyttöön kaikissa järjestelmään osallistuvissa Euroopan maissa vuoden 2024 loppuun mennessä.

Sosiaaliturvan yhteensovit­ta­mis­me­net­te­ly­jen vieminen verkkoon

Tavoitteena on helpottaa ihmisten liikkumista ja työskentelyä ulkomailla ja varmistaa lakisääteisten etuuksien nopea saatavuus. Jäsenvaltiot voivat pitää perustana yhteistä digitaalista palveluväylää - avautuu uudella välilehdellä. koskevaa asetusta, jonka mukaan tietyt hallinnolliset menettelyt on vietävä kokonaisuudessaan verkkoon 12. joulukuuta 2023 mennessä.

Täysipainoinen osallistuminen ESSPASS-pilottiin

Eurooppalaisen sosiaaliturvapassin (ESSPASS - avautuu uudella välilehdellä.) tavoitteena on yksinkertaistaa kansalaisten sosiaaliturvaetuuksiin oikeuttavien asiakirjojen myöntämistä ja todentamista rajojen yli.

EU:n digitaalisen identiteetin lompakko

EU:n digitaalisen identiteetin lompakko on digitaalinen väline, jonka avulla EU:n kansalaiset voivat todentaa henkilöllisyytensä verkossa ja käyttää palveluja eri jäsenvaltioissa.

Parlamentti ja neuvosto pääsivät marraskuussa poliittiseen yhteisymmärrykseen - avautuu uudella välilehdellä. EU:n digitaalisen identiteetin oikeudellisen kehyksen keskeisistä osista. Tähän kehykseen sisältyvä lompakko antaa käyttäjille täyden määräysvallan omiin tietoihinsa julkisesti taatun, ei suuren yksityisen alustan tarjoaman, järjestelmän kautta.

EU on myös saattanut ajan tasalle rajat ylittävää oikeudellista yhteistyötä koskevat sääntönsä - avautuu uudella välilehdellä.. Aiemmat säännöt kattoivat oikeudellisen yhteistyön mutta eivät viestintää digitaalisin välinein. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on nyt liityttävä hajautettuun tietojärjestelmään vaihtaakseen tietoja turvallisesti. Järjestelmä on vastaisuudessa yhteentoimiva e-CODEX - avautuu uudella välilehdellä.-järjestelmän kanssa. Se puolestaan on erityisesti oikeusalaa varten kehitetty viestintäväline, jota hallinnoi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto - avautuu uudella välilehdellä..

Lisäksi ihmiset ja yritykset voivat nyt käyttää eurooppalaista sähköistä yhteyspistettä ollakseen digitaalisesti vuorovaikutuksessa kansallisten oikeusviranomaisten kanssa. Tuomioistuinkäsittelyissä voidaan nyt käyttää videopuheluja, ja sähköisten allekirjoitusten ja leimojen käyttöä, sähköisten asiakirjojen oikeusvaikutuksia ja oikeudenkäyntimaksujen sähköistä maksamista yksityisoikeudellisissa menettelyissä varten on otettu käyttöön uusia protokollia.

Myös terveydenhuollon tulevaisuus on digitaalinen, ja vuonna 2022 ehdotettu eurooppalainen terveysdata-avaruus - avautuu uudella välilehdellä. voi pian olla keskeinen tässä muutoksessa. Parlamentti ja neuvosto hyväksyivät joulukuussa kantansa - avautuu uudella välilehdellä., joissa tuettiin tällaisen tilan luomista. Tarkoituksena on, että EU:ssa asuvien olisi helpompi tutustua omiin terveystietoihinsa ja valvoa niitä myös toisessa jäsenvaltiossa. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat myös tarjota tehokasta hoitoa, joka perustuu henkilön koko terveyshistoriaan. Lisäksi terveysdata-avaruuden on tarkoitus olla keskeisessä asemassa, kun mahdollistetaan terveystietojen turvallinen käyttö tärkeässä tutkimuksessa ja terveyspolitiikan kehittämisessä.

EU:n digitaalisen identiteetin käyttö: lainan hakeminen pankista

Ilman EU:n digitaalista identiteettiä:

1
Sovitaan pankkitapaaminen

2
Tapaaminen pankissa

Asiakirja puuttuu (→1)

3
Toimitetaan kaikki asiakirjat paperilla

4
Pankki lähettää tarjouksen

5
Sovitaan toinen pankkitapaaminen

6
Toinen tapaaminen pankissa lainasopimuksen allekirjoittamista varten

EU:n digitaalista identiteettiä käyttäen:

1
Käyttäjällä on henkilökohtaisessa digitaali-sessa lompakossaan kaikki asiakirjansa henkilötodistuksesta tulotodistukseen.

2
Hän valitsee ainoastaan ne asiakirjat, joita pankki edellyttää lainahakemusta varten, ja lähettää ne yksinkertaisesti ja turvallisesti.

3
Pankki vastaanottaa asiakirjat sähköisesti. Jos jokin asiakirja puuttuu, käyttäjä voi lähettää sen yhdellä napsautuksella. Hakemus on valmis käsiteltäväksi.

EU:n digitaalisen identiteetin käyttö yksinkertaistaa prosessia ja säästää aikaa.

Digitaaliset taidot

Digitaaliset taidot ovat olennaisen tärkeitä, jotta ihmiset voivat osallistua työmarkkinoille ja laajemmin yhteiskunnan toimintaan ja olla osa sitä. Vuosi 2023 on Euroopan osaamisen teemavuosi, ja EU jatkoi jäsenvaltioiden ja koulutusalan tukemista laadukkaan, osallistavan ja helposti saatavilla olevan digitaalisen koulutuksen tarjoamisessa EU:ssa asuvien ihmisten digitaitojen kehittämiseksi. EU käynnisti vuoden aikana useita aloitteita osaamisvajeen kaventamiseksi.

Yksi digitaalisen vuosikymmenen politiikkatavoitteista on, että vuoteen 2030 mennessä EU:ssa on 20 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa, ja sukupuolet ovat tässä määrässä tasapuolisesti edustettuina. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa on käynnistetty tätä varten maisteriohjelmia ja lyhyitä kursseja. Niitä on vuodesta 2023 voinut tarkastella digitaalitaitoja ja työpaikkoja käsittelevällä foorumilla - avautuu uudella välilehdellä., joka on kasvanut 22:lla digitaalisia taitoja ja työpaikkoja edistävällä kansallisella koalitiolla - avautuu uudella välilehdellä..

Infografiikassa havainnollistetaan sukupuolten välistä eroa EU:n tieto- ja viestintätekniikan alalla ja hahmotellaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamista koskeva tavoite.

Vuonna 2021 EU:ssa 19,1 % tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista oli naisia. Vuoteen 2030 mennessä EU:n tavoitteena on saavuttaa sukupuolten tasapuolinen edustus siten, että naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista kasvaa 50 prosenttiin.

Tilanne

Tulevaisuudessa 90 % työpaikoista edellyttää digitaalisia taitoja.

Yli kolmanneksella EU:n työvoimasta ei ole digitaalisia taitoja, joita tarvitaan useimmissa työpaikoissa eri aloilla liike-elämästä liikenteeseen ja jopa maatalouteen.

Vain 54 % 16–74-vuotiaista EU:ssa osaa suorittaa digitaalisia perustehtäviä.

Yli 70 % yrityksistä ilmoittaa digitaalisten taitojen puutteen olevan investointien este.

EU:lla on kriittinen pula digitaalialan asiantuntijoista muun muassa kyberturvallisuudessa ja data-analytiikassa. Työvoimapula todennäköisesti kasvaa, kun työikäisen väestön ennustetaan vähenevän 265 miljoonasta (vuonna 2022) 258 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä.

Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoina työskentelee 9,4 miljoonaa henkilöä (4,6 prosenttia EU:n kaikista työllisistä). Nykyolosuhteissa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita on EU:ssa vuonna 2030 lähes 12 miljoonaa, mikä jää noin 8 miljoonaa alle tavoitteen (vähintään 20 miljoonaa asiantuntijaa).


Mitä EU tekee asian suhteen?

Digitaalisten taitojen kehittämiseen liittyvää taloudellista tukea myönnetään seuraavista:

2 mrd. euroa Euroopan sosiaalirahasto plussan ohjelmat

29 mrd. euroa (*) Elpymis- ja palautumissuunnitelmat(*) Alkuperäisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioidut menot.

580 milj. euroa Digitaalinen Eurooppa


EU:n aloitteet digitaalisten taitojen tukemiseksi

1. Syväteknologian osaajat -aloite - avautuu uudella välilehdellä. (uuden eurooppalaisen innovaatio-ohjelman puitteissa)

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti edistyi aloitteen ensimmäisenä vuonna merkittävästi tavoitteessaan, jonka mukaan vuoteen 2025 mennessä on koulutettava miljoona syväteknologian oppijaa.

Se perusti Deep Tech Talent Training -palkinnon - avautuu uudella välilehdellä. antaakseen tunnustusta organisaatioille, jotka ratkovat syväteknologiaan liittyvän koulutuksen haasteita, ja palkitakseen niitä.

Se sai useilta yliopistoilta ja yrityksiltä sitoumukset yli 650 000 oppijan kouluttamisesta.

Se perusti tammikuussa 2023 uuden verkkoalustan (EIT Campus - avautuu uudella välilehdellä.), jolle kootaan yli 2 500 yrittäjyyttä ja taitojen kehittämistä koskevaa kurssia.

2. Eurooppalainen digitaalisten taitojen todistus - avautuu uudella välilehdellä.

Syyskuu 2022

Toteutettavuustutkimus, jonka tarkoituksena on saada käsitys nykyisistä digitaalisten taitojen todistusjärjestelmistä.

Huhtikuu 2023

Viiden EU:n jäsenvaltion (Espanja, Ranska, Itävalta, Romania ja Suomi) kanssa käynnistetään pilottihanke, jossa testataan eurooppalaisen todistuksen rakennuspalikoita.

Joulukuu 2023

Molempien toimintalinjojen tulokset esitellään ja niistä keskustellaan lopputapahtumassa.

3. Eurooppalainen digitaitopalkinto - avautuu uudella välilehdellä.

Eurooppalaisen digitaitopalkinnon avulla kannustetaan jakamaan kokemuksia siitä, miten digiosaamisvaje voidaan kuroa umpeen.

Vuonna 2023 palkinnoilla edistettiin aloitteita viidessä kategoriassa, jotka olivat nuoret, naiset, osallisuus, digitaalinen täydennyskoulutus työssä ja digitaaliset taidot koulutusta varten.

Kaikkiaan 330 hakijasta valittiin seitsemän voittajaa.

4. Kybertaitoakatemia - avautuu uudella välilehdellä.

Viime vuosina kyberuhat ovat lisääntyneet EU:ssa jyrkästi. Akatemia vahvistaa kyberturvallisuusvalmiuksia ja lisää koulutettujen kyberturvallisuusammattilaisten määrää.

Avaruus

Avaruusteknologialla on keskeinen rooli ihmisten arjessa EU:ssa esimerkiksi kun he käyttävät matkapuhelimia tai autonavigaattoreita, katsovat satelliittitelevisiota tai nostavat rahaa käteisautomaatista. Satelliittien kautta saadaan myös tärkeää tietoa katastrofien aikana, mikä parantaa hätäavun koordinointia.

Vuonna 2023 otettiin käyttöön uusia palveluja EU:n Copernicus- ja Galileo-satelliittikonstellaatioiden häiriönsieto- ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Esimerkiksi päivitetty Galileo-satelliittijärjestelmä - avautuu uudella välilehdellä. tarjoaa nyt entistä tarkemman paikannuksen jopa 20 cm:n tarkkuudella.

Nykyisten tietotarpeiden tukemiseksi ja innovoinnin edistämiseksi komissio on ottanut käyttöön Copernicus-ohjelman dynaamisen hankintajärjestelmän - avautuu uudella välilehdellä., joka on uusi tapa tehdä avaruuteen liittyviä hankintoja Euroopassa. Tämä helpottaa pk- ja startup-yritysten - avautuu uudella välilehdellä. osallistumista avaruustietomarkkinoille.

Video Copernicus-verkostosta ja sen roolista maanhavainnoinnissa ja ympäristönseurannassa. Siinä korostetaan muun muassa tietojen saamista ja käsittelyä erilaisia tutkijoiden ja yritysten käyttötarkoituksia varten. Tällaisia ovat esimerkiksi sovellukset luonnonkatastrofien kartoittamiseen ja ilmastotietojen analysoimiseen.
VIDEO Data-avaruuden ekosysteemi Copernicus on uusi jakelualusta, jonka kautta saadaan käyttöön kaikki tiedot ja infrastruktuuri, jota maanhavainnointisovelluksissa tarvitaan.

EU hyväksyi maaliskuussa IRIS²-järjestelmän - avautuu uudella välilehdellä. (resilienssiä, yhteenliitettävyyttä ja turvallisuutta satelliittien avulla parantava eurooppalainen infrastruktuuri), joka on kolmas merkittävä satelliittikonstellaatio. Ohjelmaa rahoitetaan EU:n talousarviosta 2,4 miljardilla eurolla, ja sen tarkoituksena on varmistaa turvallinen valtion viestintä, tukea sotilas- ja puolustusoperaatioita ja laajentaa kaupallisia laajakaistapalveluja erityisesti syrjäisillä alueilla.

Jotta Eurooppa pysyisi avaruusteknologian eturintamassa, tarvitaan myös investointeja tutkimukseen ja innovointiin - avautuu uudella välilehdellä., erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kaltaisten EU:n rahoitusohjelmien kautta. Kiertoradalla tapahtuva demonstrointi- ja validointimissio - avautuu uudella välilehdellä. (In-Orbit Demonstration and Validation) on todiste tästä sitoumuksesta. Kuten nimi antaa ymmärtää, avaruusyritykset voivat kokeilla sen puitteissa uusia avaruusteknologioita suoraan kiertoradalla. Tämä esimerkiksi tarjoaa eurooppalaisille tutkimuskeskuksille korvaamatonta tietoa ja edistää omalta osaltaan satelliittien laukaisumahdollisuuksia yrityksiä varten.

Komissio on todennut, että on tarpeen houkutella lisää investointeja, ja vuoden 2023 alussa käynnistettiin Helios - avautuu uudella välilehdellä., joka on kaikkien aikojen ensimmäinen avaruuspörssi-indeksi. Se antaa selkeän kuvan eurooppalaisten avaruusyhtiöiden taloudellisesta toiminnasta, tuo niille enemmän huomiota ja helpottaa investointeja niihin.

Euroopan avaruusinfrastruktuurin laajentuessa suojatoimenpiteistä tulee yhä tärkeämpiä. Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto tukee tätä yhteistyössä 15 jäsenvaltion kanssa EU:n avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa koskevan kumppanuuden - avautuu uudella välilehdellä. kautta. Kumppanuuteen sisältyy monimutkainen avaruusvalvonta- ja seurantailmaisinjärjestelmä, sen piirissä on yli 190 rekisteröityä organisaatiota ja se suojaa yli 400:a satelliittia törmäysriskiltä avaruusromun ja toisten toiminnassa olevien satelliittien kanssa.

Avaruusteknologia on ratkaisevan tärkeää ympäristönsuojelun kannalta, ja EU:n Destination Earth - avautuu uudella välilehdellä. -aloite on erinomainen esimerkki tästä yhdistelmästä. Aloitteessa tavoitteena on luoda digitaalinen malli Maasta sään ja katastrofien ennustamisen parantamiseksi. Hankkeen toinen vaihe - avautuu uudella välilehdellä. vahvistettiin joulukuussa, ja siinä tehostetaan nykyisiä digitaalisia malleja, parannetaan datan käsittelyä ja otetaan käyttöön pitkälle viety tekoälyteknologia.

Euroopan avaruuspolitiikassa - avautuu uudella välilehdellä. painotettiin vuonna 2023 merkittävästi avaruusturvallisuutta. Komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell esittivät yhteisen tiedonannon turvallisuutta ja puolustusta tukevasta EU:n avaruusstrategiasta - avautuu uudella välilehdellä.. Siinä otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla pyritään saamaan aikaan yhteisymmärrys avaruusuhista, ja luodaan perusta ehdotukselle eurooppalaisesta avaruuslaista vuonna 2024 (ks. 8 luku).

Avaruusesineiden valvonta ja seuranta EU:ssa
Vuoden 2023 faktatietoja

Vuoden 2023 loppuun mennessä oli havaittu yli 15 600 maan lähelle tullutta esinettä kolmella eri kiertoradalla.

434
seurannassa olevaa satelliittia

196
organisaatiota rekisteröity24 jäsenvaltiosta

1 000
erittäin merkittävää tör­mäyk­senes­tota­pah­tu­maa

127
ilmakehään paluuta kos­kevaaa­na­ly­soin­ti­ta­pah­tu­maa

6
hajoamista kos­kevaaa­na­ly­soin­ti­ta­pah­tu­maa

± 445 000
mittausta päivässä