1 luku – EU:n vastatoimet Venäjän hyökättyä Ukrainaan
Johdanto
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan uhkaa demokratian ydinajatusta ja muistuttaa kansainvälistä yhteisöä autoritarismin vaaroista. Euroopan unionin horjumaton tuki Ukrainalle ei ole pelkkää solidaarisuutta laittoman ja perusteettoman hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle naapurimaalle. Se ilmentää yhteistä sitoutumista demokratian periaatteisiin sekä sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen ja rauhan turvaamiseen Euroopassa. EU jatkoi vuonna 2023 Ukrainan tukemista Venäjän provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan ja Ukrainan alueen osien laittoman liittämisen vuoksi. Tässä luvussa esitellään eri tapoja, joilla EU tukee Ukrainaa, esimerkiksi antamalla taloudellista ja humanitaarista apua ja pelastuspalvelutukea, torjumalla disinformaatiota, ottamalla vastaan ukrainalaispakolaisia, antamalla sotilaallista apua ja sotilaskoulutusta, avustamalla Ukrainaa maan puolustamisessa ja jälleenrakentamisessa sekä määräämällä Venäjälle pakotteita ja nostamalla sitä vastaan syytteitä sen rikosten johdosta.
Solidaarisuus Ukrainaa kohtaan
Taloudellinen ja sotilaallinen tuki
Vuoden 2023 loppuun mennessä EU ja sen jäsenvaltiot olivat antaneet Ukrainalle yhteensä lähes 85 miljardia euroa erityyppistä apua - avautuu uudella välilehdellä. sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi maahan. Määrästä 25,2 miljardia euroa on makrotaloudellista rahoitusapua - avautuu uudella välilehdellä., mukaan lukien 18 miljardin euron tukipaketti - avautuu uudella välilehdellä., joka myönnettiin Ukrainalle vuonna 2023 makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineestä. Makrotaloudellinen rahoitusapu on EU:n myöntämää tukea, jolla vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevia kumppanimaita autetaan talouksiensa vakauttamisessa ja välttämättömien uudistusten tekemisessä. Tuen ansiosta Ukraina voi jatkaa palkkojen ja eläkkeiden maksamista, tärkeimpien julkisten palvelujen tarjoamista, mukaan lukien sairaalat, koulut ja uudelleensijoitettavien ihmisten asuttaminen, ja kriittisen infrastruktuurin kunnostamista. Rahoitusavulla maata tuetaan myös institutionaalisten uudistusten toteuttamisessa, mukaan lukien korruption torjunta ja oikeuslaitoksen uudistaminen.
EU:n ja sen jäsenvaltioiden Ukrainalle tähän mennessä antama sotilaallinen apu on yhteensä yli 27 miljardia euroa, josta 5,6 miljardia euroa on peräisin Euroopan rauhanrahastosta - avautuu uudella välilehdellä.. Apuun sisältyy maaliskuussa 2023 sovittu ampumatarvikkeiden yhteishankinta ja välitön toimittaminen Ukrainaan - PDF-tiedosto – avautuu uudella välilehdellä.. Vuoden lopussa toimitettiin noin 313 600 ammusta ja 3 315 ohjusta. Euroopan rauhanrahastosta tuetaan myös Ukrainan asevoimien toimintakyvyn parantamista Ukrainaa tukevan EU:n sotilaallisen avustusoperaation - avautuu uudella välilehdellä. puitteissa; 362 miljoonan euron avustusvaroja hallinnoi Euroopan unionin neuvosto. Valtaosan lopusta Ukrainalle toimitettavasta sotilaallisesta avusta rahoittavat jäsenvaltiot kahdenvälisesti.
Sotilaallinen tuki
Euroopan rauhanrahasto on väline, jolla rahoitetaan ulkoisia toimia, joilla on sotilaallista tai puolustuksellista merkitystä. Se mahdollistaa myös avun antamisen kumppanimaille rauhanturvaoperaatioissa. Sen rahoituksesta vastaavat jäsenvaltiot.
Rahastolla on ollut keskeinen rooli sotilaallisen tuen toimittamisessa Ukrainalle. EU on hyväksynyt rahastosta seitsemän tukipakettia sen jälkeen, kun Venäjä aloitti provosoimattoman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. Tukea annetaan toimittamalla Ukrainan asevoimille puolustustarvikkeita, minkä lisäksi asevoimia tuetaan kolmitahoisella ampumatarvikealoitteella; tähän mennessä myönnetyn tuen yhteenlaskettu määrä on 5,6 miljardia euroa.
EU rahoittaa välineen kautta myös Ukrainan asevoimien koulutusta osana EU:n sotilaallista avustusoperaatiota, jonka esikunta sijaitsee Puolassa ja Saksassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun EU antaa sotilaallista koulutusta sotaa käyvälle maalle. Vuoden 2023 loppuun mennessä operaation puitteissa oli koulutettu noin 39 000 ukrainalaista sotilasta.
Vastauksena neuvoston kiireelliseen kehotukseen toimittaa ampumatarvikkeita Ukrainaan komissio ehdotti toukokuussa 2023 säädöstä ampumatarvikkeiden tuotannon tukemiseksi - avautuu uudella välilehdellä.. Heinäkuussa hyväksytyllä säädöksellä pyritään vahvistamaan EU:n puolustusteollisuuden reagointikykyä samoin kuin sen kykyä varmistaa ammusten ja ohjusten oikea-aikainen saatavuus Euroopassa. Komissio myönsi tarkoitukseen 500 miljoonaa euroa hyödyntäen vuonna 2024 myönnettäviä avustuksia tuotannon tehostamiseen ja nopeuttamiseen (ks. 8 luku, jossa on yksityiskohtaisempaa tietoa EU:n tehostetuista puolustusvoimavaroista).
Edellä mainittuun lähes 85 miljardin euron kokonaismäärään sisältyy myös 17 miljardia euroa jäsenvaltioiden käyttöön pakolaisten vastaanottamiseksi ja tukemiseksi. EU tarjoaa tilapäistä suojelua - avautuu uudella välilehdellä. lähes 4,2 miljoonalle EU:ssa tällä hetkellä asuvalle ukrainalaispakolaiselle.
EU ja sen jäsenvaltiot ovat myös sitoneet noin 3 miljardia euroa humanitaariseen apuun Ukrainassa - avautuu uudella välilehdellä.. Komissio on myöntänyt tästä määrästä suoraan noin 800 miljoonaa euroa (tarkempia tietoja jäljempänä kohdassa ”Humanitaarinen apu ja pelastuspalveluapu Ukrainalle”).
Kesäkuussa Ukrainalle annettiin mahdollisuus osallistua EU:n infrastruktuurirahoitusohjelmaan - avautuu uudella välilehdellä. eli Verkkojen Eurooppa -välineeseen - avautuu uudella välilehdellä.. Näin ollen Ukraina voi nyt hakea EU:n rahoitusta infrastruktuurihankkeisiin, joilla parannetaan sen energia-, liikenne- ja digiyhteyksiä EU:hun. EU teki vuonna 2023 myös historiallisen päätöksen - PDF-tiedosto – avautuu uudella välilehdellä. aloittaa liittymisneuvottelut Ukrainan kanssa ja antoi maalle tunnustusta sen huomattavista ponnisteluista EU:n normeihin mukautumiseksi (ks. 8 luku).
Lisäksi EU tuki koko vuoden ajan Ukrainan naapurimaita, erityisesti Moldovaa, joka sai 58 miljoonaa euroa humanitaarista apua, lisää makrotaloudellista rahoitusapua ja pääsyn EU:n infrastruktuurirahoitusohjelmaan - avautuu uudella välilehdellä..
89 % EU:n asukkaista on sitä mieltä, että EU:n olisi jatkettava humanitaarisen avun antamista Ukrainan sodasta kärsiville ihmisille.
85 % EU:n asukkaista katsoo Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan osoittavan, että EU:n on syytä huolehtia omasta energiavarmuudestaan ja taloudellisesta turvallisuudestaan.
79 % EU:n asukkaista katsoo Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan osoittavan, että EU:n on syytä lisätä jäsenvaltioiden välistä sotilaallista yhteistyötä.
77 % EU:n asukkaista katsoo, että Venäjän viranomaisia olisi pidettävä vastuullisina Ukrainan nykytilanteesta.
71 % EU:n asukkaista on sitä mieltä, että EU:n olisi edelleen osoitettava solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan.
Lähteet: Flash-eurobarometri 533 - avautuu uudella välilehdellä., syyskuu 2023; Eurobarometri 100 - avautuu uudella välilehdellä., joulukuu 2023.
EU:n pakotteet
Ukrainalle ja sen kansalle annettavan taloudellisen ja muun konkreettisen tuen lisäksi EU on asettanut Venäjälle ennennäkemättömiä ja kauaskantoisia pakotteita vastalauseena sen Ukrainaa vastaan käymälle hyökkäyssodalle.
Pakotteet ovat yksi EU:n välineistä, joilla se reagoi tähän epäoikeudenmukaiseen ja laittomaan sotaan. Niiden tavoitteena on heikentää Venäjän taloudellisia valmiuksia ja rajoittaa sen kykyä rahoittaa hyökkäyssotaa. Tässä mielessä pakotteet tukevat EU:n perimmäistä tavoitetta edistää oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan aikaansaamista. EU on 23. helmikuuta 2022 alkaen ottanut käyttöön kaikkiaan 12 Venäjän-vastaista pakotepakettia. Niiden kohteena on yksittäisten henkilöiden ja yhteisöjen lisäksi rahoitus-, liikenne- ja energiasektori sekä teollisuus.
EU hyväksyi helmikuussa 2023 kymmenennen - avautuu uudella välilehdellä. ja kesäkuussa 2023 yhdennentoista - avautuu uudella välilehdellä. pakotepaketin Venäjää vastaan. Niillä lisättiin 225 henkilöä ja yhteisöä EU:n pakoteluetteloon. Lisätoimenpiteinä otettiin käyttöön uusia kieltoja viedä kriittisiä teknologia- ja teollisuustuotteita Venäjälle, erityisesti teknologiaa, jota voidaan hyödyntää sotilaallisissa sovelluksissa. Pakotepaketeilla torjuttiin lisäksi uusia venäläisiä disinformaation lähteitä, laajennettiin maasta peräisin olevien kiellettyjen tuontituotteiden luetteloa ja otettiin käyttöön toimenpiteitä, joilla estetään pakotteiden kiertäminen, mukaan lukien toimet yhteistyön lisäämiseksi tärkeimpien EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, jotta voidaan paremmin seurata, valvoa ja estää jälleenvientiä.
Tuorein eli kahdestoista pakotepaketti - avautuu uudella välilehdellä. hyväksyttiin 18. joulukuuta. Sillä pakoteluetteloon lisättiin 140 henkilöä ja yritystä. Lisäksi otettiin käyttöön uusia tuonti- ja vientikieltoja, esimerkiksi venäläisten timanttien vientikielto EU:hun, ja ne pannaan täytäntöön tiiviissä yhteistyössä G7-kumppaneiden kanssa. Erityisesti paketilla tiukennettiin öljyn hintakaton noudattamista ottamalla käyttöön uusia toimenpiteitä, joilla voidaan entistä paremmin seurata sitä, miten säiliöaluksia käytetään hintakaton kiertämiseen. Se sisältää myös entistä ankarampia jäljittämistä koskevia velvoitteita sekä tiukkoja toimenpiteitä, joita sovelletaan pakotteita kiertäviin EU:n ulkopuolisiin yrityksiin.
EU on sopinut kumppaneidensa kanssa pakotteiden alaisten taistelukentillä käytettävien tuotteiden prioriteettiluettelosta - PDF-tiedosto – avautuu uudella välilehdellä.. Yritysten olisi sovellettava asianmukaista huolellisuutta suhteessa näihin tavaroihin, ja EU:n ulkopuoliset maat eivät saa viedä niitä Venäjälle. EU on lisäksi nimennyt taloudellisesti kriittisiä tavaroita - PDF-tiedosto – avautuu uudella välilehdellä., joiden kauppavirrat ovat poikkeuksellisia. Näiden tavaroiden on havaittu kulkevan Venäjälle tiettyjen EU:n ulkopuolisten maiden kautta.
Varojen jäädyttäminen on yksi näkyvimmistä ja poliittisesti painavimmista pakotteiden muodoista. Rajoittavia toimenpiteitä sovelletaan tällä hetkellä lähes 1 950 yhteisöön ja henkilöön - avautuu uudella välilehdellä., ja venäläisille ja valkovenäläisille oligarkeille ja yrityksille kuuluvia varoja on jäädytetty yli 28 miljardia euroa. Jäsenvaltiot ovat myös ilmoittaneet, että EU:ssa on jäädytetty Venäjän keskuspankin varoja yli 200 miljardia euroa.
Sota itse ja rajoittavat toimenpiteet rasittavat Venäjän taloutta monin tavoin, sillä ne ovat osasyy nopeasti kasvaviin menoihin, heikentävät ruplaa, kiihdyttävät inflaatiota ja vaikeuttavat työmarkkinatilannetta entisestään työntekijöiden määrän vähenemisen takia. Rupla on menettänyt noin 40 prosenttia kesän 2022 huippuarvostaan. Tilanne on pakottanut Venäjän keskuspankin nostamaan korkoa 8 prosentista 16 prosenttiin ja tiukentamaan pääomaliikkeiden rajoituksia. Öljystä ja kaasusta saatavat talousarviotulot vähenivät 40 prosenttia vuonna 2023 G7-kumppaneiden kanssa sovitun öljyn hintakaton ansiosta. Vaikutus voimistuu vasta ajan mittaan, sillä toimenpiteet on suunniteltu vaikuttamaan pitkällä aikavälillä Venäjän talousarvioon ja sen teolliseen ja teknologiseen perustaan.
Pakotteita on asetettu myös Venäjän liittolaiselle Valko-Venäjälle. Neuvosto hyväksyi 3. elokuuta 2023 seitsemännen pakotepaketin - avautuu uudella välilehdellä. vastauksena ihmisoikeusloukkauksiin ja kansalaisyhteiskunnan tukahduttamiseen maassa. EU ei määrää koko maata koskevia yleisiä pakotteita, vaan pakotteet kohdistetaan Valko-Venäjän talouden strategisille aloille, kuten asekauppaan, sellaisen teknologian kauppaan, jota voidaan käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin, sekä ilmailussa ja avaruusteollisuudessa käytettävien tavaroiden kauppaan.
Disinformaation torjunta
Venäjä levittää valtio-omisteisten uutiskanaviensa ja niihin kytköksissä olevien kanaviensa kautta vinoutunutta tietoa ja sotapropagandaa yrittäen rationalisoida Ukrainan-vastaisia aggressiivisia toimiaan ja vierittää vastuuta Ukrainalle ja lännelle. Tämän torjumiseksi EU tukee Ukrainan yhteydenpitoa globaaleihin kumppaneihin, myös kansainvälisen tason foorumeilla ja keskusteluissa. EU toimii monilla tasoilla pyrkiessään saavuttamaan mahdollisimman suuren määrän ihmisiä, ja se tukee valtion instituutioita, kansalaisyhteiskuntaa, mediaorganisaatioita ja verkkoalustoja päivitettyjen disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen - avautuu uudella välilehdellä. mukaisesti.
Osana Venäjän-vastaisia pakotteita EU on keskeyttänyt useiden Venäjän valtion omistamien ja Kremliä tukevien disinformaatiokanavien lähetystoiminnan. Yleisesti ottaen vuonna 2023 tapahtui merkittävä muutos disinformaation torjunnassa EU:ssa. Digipalvelusäädöksen - avautuu uudella välilehdellä. voimaantulon myötä erittäin suurten verkkoalustojen ja verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on arvioitava rutiininomaisesti kaikki palvelujensa aiheuttamat mahdolliset yhteiskunnalliset riskit, joita ovat esimerkiksi sananvapauteen kohdistuvat uhat ja riski siitä, että niiden palveluja käytetään disinformaatiokampanjoihin.
Komissio julkaisi heinäkuussa 1,2 miljoonan euron ehdotuspyynnön - avautuu uudella välilehdellä. hankkeista, joilla selvitetään, miten disinformaationarratiivit Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä sodasta, vaaleista ja hlbtiq-yhteisöstä syntyvät verkossa ja sen ulkopuolella ja miten niitä voidaan torjua. Nämä hankkeet ovat osa laajempia disinformaation torjuntatoimia, joista esimerkkeinä voidaan mainita EUvsDisinfo-sivusto - avautuu uudella välilehdellä. ja nopea hälytysjärjestelmä - PDF-tiedosto – avautuu uudella välilehdellä..
Sosiaalisessa mediassa jatkettiin vuonna 2023 kohdennettua viestintää ja kampanjointia, joilla torjutaan pakotteita, ruokaturvaa ja energiavarmuutta koskevaa Venäjän disinformaatiota. Komissio toteutti myös tiedotuskampanjan virallisten tietolähteiden käytön tärkeydestä varmistaakseen, että Ukrainasta siirtymään joutuneet ihmiset ovat tietoisia oikeuksistaan.
Humanitaarinen apu ja pelastuspalveluapu Ukrainalle
EU auttaa ihmisiä Ukrainassa pelastuspalveluun ja humanitaariseen apuun osoitetuilla varoilla - avautuu uudella välilehdellä., joilla rahoitetaan monenlaisia tukimuotoja. Avun kokonaismäärä on noin 1,6 miljardia euroa (noin 800 miljoonaa euroa humanitaarista apua ja 800 miljoonaa euroa luontoissuorituksina annettavaa pelastuspalveluapua). Humanitaariseen apuun sisältyy ravinnon, veden, välttämättömien kotitaloustarvikkeiden, terveydenhuollon, mielenterveyspalvelujen ja psykososiaalisen tuen sekä hätämajoituksen tarjoaminen. EU:n Ukrainalle antamaan apuun sisältyy myös nuorten ukrainalaisten auttaminen jatkamaan kouluttautumista ja käteisavustukset perustarpeista huolehtimiseen. EU niveltää humanitaarisen apunsa ja kehitysapunsa - avautuu uudella välilehdellä., jotta apu vastaisi välittömiin tarpeisiin, mutta olisi kestävää myös pitkällä aikavälillä.
Jäsenvaltioissa psykososiaalista tukea annetaan siirtymään joutuneille henkilöille EU4Health-ohjelman - avautuu uudella välilehdellä. puitteissa ja suurelta osin yhteistyössä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton kanssa. Lisäksi EU koordinoi kiireellistä hoitoa tarvitsevien ukrainalaispotilaiden lääketieteellisiä evakuointeja ja siirtää heidät Euroopan eri sairaaloihin saamaan erikoishoitoa. Maaliskuun 2022 ja 19. joulukuuta 2023 välisenä aikana lähes 3 000 lääketieteellistä evakuointia tarvitsevaa potilasta siirrettiin onnistuneesti 22 jäsenvaltioon tai Euroopan talousalueen maahan.
EU koordinoi hätäavun koordinointikeskuksensa - avautuu uudella välilehdellä. välityksellä kaikkien aikojen suurinta pelastuspalveluoperaatiotaan hätäavun antamiseksi sitä tarvitseville ihmisille (ks. 8 luku).
Kaikki 27 jäsenvaltiota sekä Islanti, Pohjois-Makedonia, Norja, Serbia ja Turkki ovat tarjonneet EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta luontoissuorituksina annettavaa apua, kuten lääkintätarvikkeita, hätämajoituksessa tarvittavia varusteita, ajoneuvoja, palontorjuntakalustoa ja energialaitteita. EU on avannut uusia logistiikkakeskuksia Puolassa, Romaniassa ja Slovakiassa näiden hätäaputarvikkeiden toimittamiseksi Ukrainaan. Vuoden 2023 loppuun mennessä Ukrainalle oli toimitettu lähes 100 000 tonnia tällaista apua.
EU on myös antanut apua rescEU - avautuu uudella välilehdellä.-varastoistaan. rescEU on eurooppalaisten valmiuksien reservi, jonka EU rahoittaa täysimääräisesti. Siihen kuuluu sammutuslentokoneita ja -helikoptereita, lääketieteelliseen evakuointiin soveltuvia lentokoneita sekä lääkintätarvikkeita ja kenttäsairaaloita, joilla voidaan vastata hätätilanteisiin. Ukrainalle EU on toimittanut sähkögeneraattoreita, lääkinnällisiä laitteita ja tilapäismajoitusyksiköitä. Lisäksi Kahovkan pato-onnettomuuden - avautuu uudella välilehdellä. johdosta lähetettiin vedenkäsittelyasemia, ja kansanterveyteen kohdistuviin kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinuhkiin vastattiin toimittamalla erikoistarvikkeita, kuten puhdistusaineita, suoja-asuja ja joditabletteja.
Joulukuussa 2022 EU käynnisti ”Koulubusseja Ukrainaan” - avautuu uudella välilehdellä. -kampanjan tukeakseen ukrainalaislasten kouluun paluuta. Kampanjan tuloksena EU ja sen jäsenvaltiot lähettivät Ukrainaan yli 380 linja-autoa.
Sotapakolaisten vastaanottaminen
Venäjän provosoimaton ja perusteeton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on johtanut suurimpaan pakkomuuttoaaltoon Euroopassa sitten toisen maailmansodan. EU antoi nopeasti tilapäistä suojelua koskevan direktiivin - avautuu uudella välilehdellä. suojellakseen Ukrainasta EU:hun pakenevien ihmisten oikeuksia. Vuoden 2023 loppuun mennessä lähes 4,2 miljoonaa Ukrainasta paennutta oli saanut oikeuden oleskeluun, asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja työntekoon EU:ssa. Lokakuussa tilapäistä suojelua jatkettiin - avautuu uudella välilehdellä. maaliskuuhun 2025 saakka. Solidaarisuusfoorumi - avautuu uudella välilehdellä. auttoi jäsenvaltioita koordinoimaan Ukrainasta tulevien pakolaisten - avautuu uudella välilehdellä. vastaanottoa ja tukee niitä direktiivin täytäntöönpanossa.
EU:n toimet ukrainalaisten suojelemiseksi
-
4. maaliskuuta 2022
aktivoitiin tilapäisen suojelun toimenpiteitä sotaa pakenevien auttamiseksi
-
6. huhtikuuta 2022
annettiin suositus ammattipätevyyden tunnustamisesta nopeasti, oikeudenmukaisesti ja joustavasti
-
14. kesäkuuta 2022
annettiin ohjeistusta työmarkkinoille, koulutukseen ja aikuiskoulutukseen pääsemisen helpottamiseksi EU:ssa
-
6. heinäkuuta 2022
annettiin ”turvallinen koti” -aloitteen puitteissa ohjeistusta yksityiskodeissa majoittajien ja majoittuvien tukemiseksi
-
10. lokakuuta 2022
julkaistiin EU:n osaajareservi -pilottihankeen verkkotyökalu, jolla autetaan ihmisiä löytämään työpaikkoja EU:sta
-
4. maaliskuuta 2023
tarjottiin suojelua 4 miljoonalle ihmiselle EU:ssa, mukaan lukien yli 700 000 opiskelijalle
Nopean ja tehokkaan työmarkkinoille integroitumisen varmistaminen on yksi tärkeä keino toivottaa aseellista konfliktia pakenevat tervetulleiksi EU:hun. Koheesiopolitiikan puitteissa vuonna 2022 hyväksytyillä toimenpiteillä, joista esimerkkeinä mainittakoon koheesiopoliittinen tukitoimi Euroopan pakolaisten auttamiseksi - avautuu uudella välilehdellä. (CARE) ja joustava apu alueille - avautuu uudella välilehdellä. (FAST-CARE), joustavoitettiin koheesiopolitiikan rahoitussääntöjä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot voivat käyttää kyseistä rahoitusta Ukrainasta tulevien pakolaisten vastaanottamiseen. Näiden toimenpiteiden ansiosta vuonna 2023 pystyttiin jatkamaan rahoituksen myöntämistä yhteiskuntaan integroimista edistäviin ohjelmiin, terveydenhuoltoon, elintarvikkeisiin, perustoimeentuloon ja työmarkkinoille valmentamiseen. Viimeksi mainittuun kuuluvat kielikurssit, koulutus, sosiaalipalvelut ja lastenhoito. Työllistyminen auttaa ihmisiä rakentamaan elämänsä uudelleen, kehittämään taitojaan ja olemaan vastaanottavien yhteisöjen rakentavia jäseniä, ja tukemaan aikanaan Ukrainan jälleenrakentamista.
EU:ssa työskentelee nyt yli 1,5 miljoonaa ukrainalaista.
Lähde: Euroopan julkisten työvoimapalvelujen verkoston selvitys - avautuu uudella välilehdellä..
EU auttaa ukrainalaisia integroitumaan työmarkkinoille mahdollistamalla taitojen nopean validoinnin sekä ammatillisten ja akateemisten tutkintojen tunnustamisen. Se on perustanut EU:n osaajareserviä koskevan pilottihankkeen - avautuu uudella välilehdellä.. Se on verkossa toimiva työnhakuväline, joka auttaa Ukrainan sotaa paenneita ihmisiä löytämään avoimia ja heille soveltuvia työpaikkoja. Lisäksi jäsenvaltioiden julkiset työvoimapalvelut auttavat työnhakijoita ja -antajia löytämään toisensa kansallisella tasolla. Euroopan julkisten työvoimapalvelujen verkosto otti heinäkuussa käyttöön yhteiset suuntaviivat, joilla tuetaan työmarkkinoille integroitumista.
EU on myös sitoutunut varmistamaan, että kotiseudultaan siirtymään joutuneilla ukrainalaislapsilla on mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen. Se on ottanut käyttöön useita välineitä, pääasiassa osana eurooppalaisen koulutusalueen strategisia puitteita - avautuu uudella välilehdellä., kuten vertaisoppimista koskevia toimintaohjeita, verkkoalustoja ja rahoitusta. Pakolaisopiskelijoiden koulutusta tuetaan myös Erasmus+ - avautuu uudella välilehdellä. -rahoitusohjelmasta. Korkea-asteen koulutusta tuetaan MSCA4Ukraine - avautuu uudella välilehdellä.-apurahajärjestelmästä. Tämän aloitteen tarjoaman rahoituksen ja tuen ansiosta tilanne vuoden 2023 lopussa oli se, että 124 ukrainalaista tutkijaa oli voinut jatkaa työtään EU:ssa ja useissa Horisontti Eurooppa -ohjelmaan kuuluvissa EU:n ulkopuolisissa maissa.
Komissio on käynnistänyt lisäksi kolme uutta aloitetta - avautuu uudella välilehdellä., joilla vauhditetaan EU:n ja Ukrainan välistä tutkimus- ja innovointiyhteistyötä: Horisontti Eurooppa -toimiston perustaminen Kiovaan - avautuu uudella välilehdellä., Euroopan innovaationeuvoston aloite Ukrainan syväteknologiayhteisön tukemiseksi - avautuu uudella välilehdellä. ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin innovaatiokeskittymän perustaminen Kiovaan - avautuu uudella välilehdellä..
EU tuntee hyvin kulttuuri-ilmaisujen merkityksen ihmisten auttamisessa käsittelemään traumaattisia tapahtumia sekä yhteisöllisyyden ja keskinäisen ymmärtämyksen luomisessa. Siksi EU:n Luova Eurooppa -ohjelmassa julkaistiin vuonna 2022 ehdotuspyyntö hankkeista - avautuu uudella välilehdellä., joilla tuetaan maansa ulkopuolella työskenteleviä ukrainalaistaiteilijoita ja maassa toimivia kulttuurijärjestöjä. Voittajat - avautuu uudella välilehdellä. julkistettiin toukokuussa 2023: ZMINA-, Culture Helps- ja U-RE-HERIT-yhteenliittymät tukevat ukrainalaistaiteilijoita ja osallistuvat Ukrainan kulttuuriperinnön jälleenrakentamiseen.
Yhdentyminen sisämarkkinoihin ja muut sopimukset
Huhtikuussa 2023 Ukraina liittyi EU:n pelastuspalvelumekanismiin - avautuu uudella välilehdellä. osallistuvana valtiona. Elokuussa, jolloin prosessi mekanismiin liittymiseksi oli vielä kesken, Ukraina toimitti 51 pelastustyöntekijää ja 19 ajoneuvoa Sloveniaan avustamaan tuhoisten tulvien jälkeisissä pelastustoimissa. Täysipainoisesti osallistuvana valtiona Ukraina voi toimittaa mekanismin kautta apua muiden jäsenten rinnalla tilanteessa, jossa toista maata kohtaa kriisi. Näin se voi osoittaa samaa solidaarisuutta, jota on saanut itse kokea. Mekanismiin osallistuminen on myös merkittävä askel kohti Ukrainan yhdentymistä EU:hun ja laajentaa EU:n pelastuspalvelumekanismin soveltamista itäisellä naapurialueella.
Ukraina on integroitunut tiiviimmin EU:n sisämarkkinoihin liittymällä sisämarkkinaohjelmaan - avautuu uudella välilehdellä., ja se allekirjoitti assosiaatiosopimuksen Kiovassa 2. helmikuuta 2023 pidetyssä Euroopan komission jäsenten ja Ukrainan hallituksen välisessä tapaamisessa - avautuu uudella välilehdellä.. Sopimuksen ansiosta Ukrainassa toimivat pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) voivat hyötyä erityisistä ehdotuspyynnöistä, jotka voivat poikia rahoitusta, ja ne voivat osallistua Erasmus nuorille yrittäjille - avautuu uudella välilehdellä. -ohjelman ja Enterprise Eurooppa Network - avautuu uudella välilehdellä. -verkoston kaltaisiin aloitteisiin.
Ukrainalaisten pk-yritysten tukemiseksi sisämarkkinoille integroitumisessa on julkaistu kaksi ehdotuspyyntöä - avautuu uudella välilehdellä., joiden kokonaisbudjetti on 7,5 miljoonaa euroa. Lisäksi neuvottelut teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskevan sopimuksen - avautuu uudella välilehdellä. tekemiseksi Ukrainan kanssa etenivät nopeasti. Sopimus tulee edistämään talouden yhdentymistä ja sitä kautta Ukrainan talouden ja yritysten elpymistä.
Ukraina hyötyy myös toisesta tärkeästä sisämarkkinoiden ominaisuudesta. Huhtikuussa 2022 EU teki yhteistyötä eurooppalaisten ja ukrainalaisten matkaviestinoperaattoreiden kanssa - avautuu uudella välilehdellä. kohtuuhintaisen tai maksuttoman verkkovierailun tarjoamiseksi näiden kahden alueen välillä. Aikaansaadulla sopimuksella autetaan Ukrainasta siirtymään joutuneita pitämään yhteyttä yli rajojen, ja operaattorit ovat sitoutuneet alentamaan maksuja entisestään. Sopimusta jatkettiin vuodella heinäkuussa 2023.
Komissio selvittää myös, miten tämä verkkovierailusopimus voitaisiin sisällyttää EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimukseen, jolloin EU:ssa vieraileville ukrainalaisille ja Ukrainassa vieraileville EU:n asukkaille voidaan taata matkapuhelimen käyttö ilman, että verkkovierailusta veloitetaan. Ukrainan EU:n verkkovierailumarkkinoille integroitumisen tahti riippuu asiaa koskevan EU:n lainsäädännön hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta Ukrainassa.
Ruokaturva
Venäjä pahentaa maailman ruokaturvakriisiä estämällä tarkoituksellisesti viljan viennin Mustanmeren kautta, tuhoamalla Ukrainan viljasiiloja ja maatalousinfrastruktuuria ja rajoittamalla maataloustuotteiden ja lannoitteiden vientiä.
EU, sen jäsenvaltiot, Ukraina ja Moldova ottivat vuonna 2022 käyttöön EU:n ja Ukrainan solidaarisuuskaistat - avautuu uudella välilehdellä., jotta Ukrainaan jumiutunut vilja saataisiin kuljetettua muualle maailmaan. Nämä vaihtoehtoiset reitit, jotka käsittävät rautateitä, maanteitä ja vesiväyliä, helpottavat sekä vientiä Ukrainasta että elintärkeiden tarvikkeiden, kuten humanitaarisen avun ja lannoitteiden, tuontia Ukrainaan.
Kesäkuussa 2023 EU ilmoitti investoivansa 250 miljoonaa euroa yhdeksään rajat ylittävään hankkeeseen - avautuu uudella välilehdellä., joilla parannetaan yhteyksiä Ukrainan, Moldovan ja niiden EU-naapureiden Unkarin, Puolan, Romanian ja Slovakian välillä. Hankkeisiin sisältyy selvityksiä ja urakoita rautateiden ja maanteiden rajanylityspaikoilla infrastruktuurin laajentamiseksi ja ajantasaistamiseksi sekä pysäköintialueiden ja lastinsiirtolaitteiden parantamiseksi.
Solidaarisuuskaistat ja maailman ruokaturva
Vuosina 2022 ja 2023 solidaarisuuskaistojen ansiosta
- Ukraina vei yli 65 miljoonaa tonnia maataloustuotteita, mukaan lukien lähes 61 miljoonaa tonnia viljaa, öljysiemeniä ja niihin liittyviä tuotteita, myös maihin, joissa kärsitään eniten elintarvikepulasta
- Ukraina vei yli 51 miljoonaa tonnia muita kuin maataloustuotteita, esimerkiksi malmia, rautaa, terästä ja puuta
- ukrainalaiset viljelijät ja yritykset saivat tuloja noin 44 miljardin euron arvosta
- Ukraina toi yli 43 miljoonaa tonnia (arvo 88 miljardia euroa) kriittisiä tavaroita, kuten polttoainetta.
Vuonna 2023 perustettiin yhteinen koordinointifoorumi - PDF-tiedosto – avautuu uudella välilehdellä. EU:n ja Ukrainan välisten kauppavirtojen sujuvoittamiseksi. Foorumin toiminta tehostui sen jälkeen, kun Venäjä irtisanoutui Mustanmeren viljasopimuksesta 17. heinäkuuta, mikä käytännössä keskeytti viljan viennin Mustanmeren kautta.
Tuki jäsenvaltioille
Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutukset ulottuvat Ukrainan rajojen ulkopuolelle. Ukrainan rajanaapureina olevissa jäsenvaltioissa vaikutukset tuntuvat erityisesti energia- ja elintarvikemarkkinoilla. (Lisätietoja EU:n toimista energiakriisissä on 4 luvussa.)
Vuonna 2023 EU hyväksyi 487 miljardia euroa valtiontukea, jolla jäsenvaltioita tuettiin Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan yhteydessä.
Tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet - avautuu uudella välilehdellä., joita on sovellettu 9. maaliskuuta 2023 alkaen, ovat yksi väline, jota jäsenvaltiot voivat käyttää lieventääkseen sodan vaikutuksia talouksiinsa.
Tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet tarjoavat jäsenvaltioille joustovaraa, jota ne tarvitsevat
myöntääkseen rajallisia määriä tukea yrityksille, joihin meneillään oleva kriisi tai siihen liittyvät pakotteet ja vastapakotteet vaikuttavat
varmistaakseen, että yrityksillä on riittävästi likviditeettiä
korvatakseen poikkeuksellisen korkeista kaasun ja sähkön hinnoista yrityksille aiheutuvia lisäkustannuksia.
Sen jälkeen kun EU oli keskeyttänyt yhteistyöohjelmat Venäjän ja sen liittolaisen Valko-Venäjän kanssa, se siirsi vuonna 2023 vielä 135 miljoonaa euroa - avautuu uudella välilehdellä., jotka oli alun perin tarkoitettu näiden kahden maan kanssa toteutettavia hankkeita varten, ohjelmiin, joilla vahvistetaan jäsenvaltioiden sekä Ukrainan ja Moldovan välistä yhteistyötä.
Vuoden aikana EU varmisti myös, että kaikki Viron, Latvian, Liettuan, Puolan ja Suomen alueet, joiden oli määrä osallistua yhteistyöohjelmiin Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa, voivat osallistua muihin alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin.
Tuki EU:n viljelijöille
Kun otetaan huomioon Venäjän ja Ukrainan merkitys viljan ja öljysiementen maailmanlaajuiselle tarjonnalle, Venäjän Ukrainaa vastaan käymä sota on aiheuttanut suurta epävarmuutta ja -vakautta kyseisillä markkinoilla.
Koska Ukrainan tavanomaiset vientireitit Mustanmeren satamien kautta on estetty tai niitä on rajoitettu voimakkaasti, vienti ei ole päässyt määräpaikkoihinsa yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Ukrainasta peräisin olevaa viljaa ja öljysiemeniä on sen sijaan tavattu enenevässä määrin Ukrainan naapurimaina sijaitsevien EU:n jäsenvaltioiden markkinoilta, mikä on aiheuttanut logistisia pullonkauloja.
EU otti vuonna 2023 käyttöön kaksi tukipakettia ja väliaikaisen kiellon tuoda vehnää, maissia, rapsia ja auringonkukansiemeniä Ukrainasta Bulgariaan, Puolaan, Romaniaan, Slovakiaan ja Unkariin Ukrainaa koskevista yksipuolisista kauppatoimenpiteistä annetun asetuksen - avautuu uudella välilehdellä. nojalla. Näin helpotettiin logistisia pullonkauloja ja vastattiin viljelijöiden huolenaiheisiin asianomaisissa jäsenvaltioissa. EU pystyi kuitenkin jatkamaan taloudellista tukeaan Ukrainalle nollatullina, jota sovelletaan kaikkeen Ukrainasta tulevaan tuontiin.
Yhteisen maatalouspolitiikan maatalousalan varauksesta myönnettiin yhteensä yli 156,3 miljoonaa euroa niiden viljelijöiden tukemiseen, jotka kärsivät eniten viidessä Ukrainan naapurimaana sijaitsevassa jäsenvaltiossa. Asianomaiset jäsenvaltiot saivat myös käyttää kansallisia tukikeinoja tarjotakseen tarvittaessa lisäkorvausta joko täydentävän tai kohdennetun valtiontuen muodossa. Lisäksi komissio otti kolmannen tukipaketin - avautuu uudella välilehdellä. myötä käyttöön 330 miljoonan euron lisärahoituksen EU:n viljelijöille muissa jäsenvaltioissa, jotka kärsivät korkeista tuotantokustannuksista ja Venäjän hyökkäyssotaan liittyvistä erityisongelmista. Hiljattain perustettu Euroopan elintarviketurvan kriisivalmius- ja kriisinhallintamekanismi - avautuu uudella välilehdellä. on mahdollistanut asiantuntemuksen nopean mobilisoinnin ja auttanut kiinnittämään julkisten ja yksityisten sidosryhmien huomion ongelmiin ja pullonkauloihin varhaisessa vaiheessa. Sidosryhmien välillä käytyjen keskustelujen tulokset on otettu huomioon EU:n toimissa.
Sotarikosten tutkinta ja niihin liittyvät syytetoimet
Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan alettua Venäjän viranomaiset ovat jatkuvasti rikkoneet kansainvälisiä ihmisoikeuksia, ja sotarikoksista ja siviileihin kohdistuvista hyökkäyksistä on raportoitu laajalti. Vuoden 2023 loppuun mennessä Ukraina ja 16 EU:n jäsenvaltiota oli käynnistänyt tutkimuksia Venäjän Ukrainassa tekemistä kansainvälisistä rikoksista.
Kuusi päivää sodan alkamisen jälkeen Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto - avautuu uudella välilehdellä. (Eurojust) auttoi perustamaan yhteisen tutkintaryhmän - avautuu uudella välilehdellä., jonka tehtävänä on kerätä aineistoa ja tutkia sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Tällä hetkellä ryhmässä on jäseniä Ukrainasta, kuudesta jäsenvaltiosta, Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta.
Koska aineiston kerääminen kansainvälisistä rikoksista on monimutkaista (esim. todistajanlausuntoja joudutaan keräämään eri maissa olevilta ihmisiltä), Eurojust perusti vuonna 2023 tietokannan näitä rikoksia koskevan aineiston säilyttämistä varten (kansainvälinen rikosaineistotietokanta - avautuu uudella välilehdellä.). Eurojustin asiantuntijat tukevat tietokantaa analysoimalla aineistoa, ja Eurojust antaa kansallisille oikeusviranomaisille käytännön ohjeita sellaisen muissa maissa sijaitsevan aineiston tunnistamisessa, jolla voi olla merkitystä niiden omien tutkimusten kannalta.
Eurojustin alaisuuteen on hiljattain perustettu Ukrainaan kohdistuneen hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoon liittyvä kansainvälinen keskus - avautuu uudella välilehdellä.. Heinäkuussa 2023 avatussa keskuksessa työskentelee riippumattomia kansallisia syyttäjiä yhteisen tutkintaryhmän jäsenmaista ja kuusi ukrainalaista syyttäjää. Sen tehtävänä on valmistella ja tukea Ukrainaan kohdistuvaa Venäjän hyökkäysrikosta koskevia syytetoimia. Hyökkäysrikoksesta puhutaan silloin, kun korkea-arvoiset poliittiset ja sotilasjohtajat suunnittelevat, käynnistävät tai toteuttavat laajamittaisia hyökkäyksiä valtion sotilasvoimia käyttäen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tällaista rikosta tutkitaan sen vielä jatkuessa.
Keskuksessa syyttäjät voivat tehdä yhteistyötä paikan päällä, mikä mahdollistaa aineiston nopean jakamisen ja tutkintatavoista ja syytestrategiasta sopimisen. Kansainvälinen rikosaineistotietokanta on keskeisellä sijalla keskuksen työssä, ja sen keräämää aineistoa voidaan käyttää muillakin lainkäyttöalueilla, myös kansallisissa ja kansainvälisissä tuomioistuimissa.
Eurojustin tuki oikeuden toteutumiseksi Ukrainassa
Tuki tutkinnalle (Ukrainaan kohdistuneen hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoon liittyvä kansainvälinen keskus ja yhteiset tutkintaryhmät)
Näytön kerääminen, säilyttäminen ja analysointi (kansainvälinen rikosaineistotietokanta)
Käytännön ohjeistus
Oikeusalan ammattilaisten koulutus
EU:n jäädyttämis- ja takavarikointityöryhmän tukeminen
Eurojust varmistaa jäädyttämis- ja takavarikointityöryhmänsä avulla, että EU:n pakotteet pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Työryhmä tutkii mahdollisia yhteyksiä rikollisen toiminnan sekä venäläisten ja valkovenäläisten henkilöiden ja yritysten välillä. Se tarkastelee myös sitä, miten rikosoikeudelliset toimenpiteet, kuten varojen menetetyksi tuomitseminen, voivat tukea Ukrainan jälleenrakentamista.
Ukrainan jälleenrakennus
EU on sitoutunut varmistamaan, että Venäjä maksaa Ukrainassa aiheuttamansa vahingot. Tässä yhteydessä se selvittää, miten EU:ssa pakotteiden vuoksi jäädytettyinä olevien Venäjän keskuspankin varantojen hallinnoinnista saaduilla ennakoimattomilla tuloilla voitaisiin – EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälistä oikeutta noudattaen – tukea Ukrainan jälleenrakentamista. Tätä varten komissio antoi joulukuussa ehdotuksia Venäjän keskuspankin varoista saatavien ennakoimattomien tulojen jäädyttämiseksi.
EU myös koordinoi Ukrainan jälleenrakentamista kansainvälisten kumppaneidensa kanssa. EU, Ukraina ja G7-kumppanit perustivat - avautuu uudella välilehdellä. eri virastojen yhteisen lahjoittajien koordinointifoorumin - avautuu uudella välilehdellä. tammikuussa 2023. Foorumilla on keskeinen rooli koordinoitaessa eri lähteistä ja vakiintuneista rahoitusvälineistä myönnettävää tukea, joka osoitetaan Ukrainan välittömiin rahoitustarpeisiin ja maan talouden elpymiseen ja jälleenrakentamiseen.
Komission jäsenten kollegion helmikuussa Ukrainaan tekemän vierailun aikana EU ilmoitti miljardin euron avustuspaketista jälleenrakennustoimia varten. Se on osa maalle annettavaa kokonaisapupakettia. Komissaarit ja Ukrainan hallitus keskustelivat myös siitä, miten EU voisi auttaa Ukrainaa jälleenrakentamaan kaupunkinsa niin, että niistä saadaan kestäviä ja osallistavia. Maaliskuussa käynnistettiin hanke, jossa ukrainalaiskaupunkien ympäristöinfrastruktuuria kehitetään holistisella tavalla (Holistic Orientation towards a Environmental New Infrastructure in Ukrainian Cities, Phoenix - avautuu uudella välilehdellä.). Hankkeen avulla ukrainalaiskaupungit pääsevät hyödyntämään uusi eurooppalainen Bauhaus - avautuu uudella välilehdellä. -yhteisön huipputeknologiaa ja asiantuntemusta. Lisäksi hanke saattaa ukrainalaiskaupunkeja yhteyteen samankaltaisten EU:n kaupunkien kanssa, jolloin ne voivat jakaa osaamista ja hyviä käytäntöjä ilmastoneutraalien ja energiatehokkaampien kaupunkien rakentamiseksi. Siinä yhdistyy Horisontti Eurooppa -ohjelman ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevasta missiosta - avautuu uudella välilehdellä. ja Life-ohjelmasta - avautuu uudella välilehdellä. saatava rahoitus, josta asetetaan välittömästi saataville vähintään 7 miljoonaa euroa.
Vilnassa, Liettuassa, 28. marraskuuta – 1. joulukuuta pidetyn konferenssin teemana oli Ukrainan vihreä elpyminen - avautuu uudella välilehdellä.. EU vahvisti siellä tukevansa edelleen Ukrainan kuntia ja kaupunkeja ja esitteli meneillään olevaa Phoenix-hankkeen täytäntöönpanoa ja sen alustavia tuloksia. Samaan aikaan järjestetty kiertotalousmissio - avautuu uudella välilehdellä. toi yhteen kiertotalouteen keskittyvät EU:n yritykset ja alan sidosryhmät Ukrainaan sijoittautuneiden yritysten ja julkisten ostajien kanssa, mikä oli omiaan vahvistamaan Ukrainan vihreän elpymisen liiketoimintaulottuvuutta.
Lontoossa kesäkuussa pidetyssä Ukrainan elpymistä käsitelleessä konferenssissa - avautuu uudella välilehdellä. EU esitteli uuden välineen, josta voitaisiin myöntää jopa 50 miljardin euron avustukset ja lainat Ukrainan elpymisen ja nykyaikaistamisen tukemiseksi vuosina 2024–2027.
Tämä on osoitus EU:n horjumattomasta tuesta Ukrainalle Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa ja vahvistus EU:n sitoutumisesta Ukrainan jäsenyysnäkymiin.
Lisäksi EU allekirjoitti yli 800 miljoonan euron arvosta sopimuksia, joilla mobilisoidaan yksityisiä investointeja Ukrainan talouden elvyttämiseen ja maan jälleenrakentamiseen.