7 luku – Ihmisten ja vapauksien suojelu
Johdanto
Covid-19:tä lakattiin vihdoin vuonna 2023 pitämästä maailmanlaajuisena terveyshätätilana. Tämän myötä Euroopan terveysunionin viimeisetkin osaset asettuivat paikoilleen. Tulevaisuudessa kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat paremmin valmistautuneita yhdessä torjumaan kansanterveyskriisejä ja pystyvät paremmin suojelemaan kansalaistensa fyysistä ja henkistä terveyttä. EU tehosti toimiaan muuttoliikkeeseen liittyvään yhteiseen haasteeseen vastaamiseksi lainsäädännön keinoin – Euroopan parlamentin ja neuvoston välisellä poliittisella yhteisymmärryksellä muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta sekä operatiivisilla toimenpiteillä – ja kattavilla kumppanuuksilla EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Vuosi 2023 oli myös vuosi, jolloin Kroatiasta tuli Schengen-alueen uusin jäsen, ja se pääsi hyötymään täysimääräisesti kuulumisesta maailman suurimpaan vapaan liikkuvuuden alueeseen. Euroopan unionin neuvosto teki myös merkittävän päätöksen Bulgarian ja Romanian ottamisesta osaksi Schengen-aluetta, ja tarkastusten poistaminen ilma- ja merirajoilta aloitetaan maaliskuun lopussa 2024. EU toteutti myös kattavia toimia suojellakseen kansalaisiaan niin rajojensa sisä- kuin ulkopuolella ilmeneviltä uhkilta.
Kansalaisten suojelu
Terrori-iskut ranskalaisessa koulussa ja Brysselin kaduilla lokakuussa 2023 olivat vakava muistutus siitä, että EU:n turvallisuusarkkitehtuurin mukauttamista ja vahvistamista on jatkettava kiireellisesti. Vuoden aikana sovittiin useista toimenpiteistä, joilla autetaan torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismia, ihmiskauppaa, huumekauppaa ja korruptiota.
Lisäksi komissio kehotti jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että terroristisen - avautuu uudella välilehdellä. verkkosisällön levittämistä koskevaa asetusta noudatetaan täysimääräisesti. Kyseisessä asetuksessa velvoitetaan palveluntarjoajat poistamaan terroristinen sisältö tunnin kuluessa siitä, kun ne ovat saaneet poistamismääräyksen jäsenvaltioiden viranomaisilta. Komissio julkaisi lokakuussa joukon suosituksia - avautuu uudella välilehdellä., joilla koordinoidaan jäsenvaltioiden toimia laittoman verkkosisällön, kuten terroristisen sisällön tai laittoman vihapuheen, leviämisen torjumiseksi ennen kuin se voi johtaa yleiseen turvallisuuteen kohdistuvaan vakavaan uhkaan. (Lisätietoja on 5 luvussa.)
EU on sitoutunut tehostamaan toimia kaikenlaisen vihan torjumiseksi. Erityisesti juutalais- ja muslimiyhteisöihin kohdistuvan vihapuheen ja viharikosten hälyttävän lisääntymisen seurauksena Euroopan komissio kehotti - avautuu uudella välilehdellä. yhdessä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin kanssa kaikkia eurooppalaisia torjumaan vihaa ja puolustamaan suvaitsevaisuutta ja keskinäistä kunnioitusta. Yhteisellä tiedonannolla EU vahvistaa toimia useilla elämänalueilla, kuten turvallisuus-, digitaali-, koulutus-, kulttuuri- ja urheilualalla. Tähän kuuluu lisärahoitus uskonnonharjoituspaikkojen suojelemiseen, ja lisäksi nimitetään erityisiä lähettiläitä, jotta voidaan hyödyntää kaikki EU:n poliittiset keinot torjua vihaa.
Lisäksi komissio kehotti neuvostoa laajentamaan perussopimuksissa vahvistettua nykyistä EU-rikosten luetteloa kattamaan vihapuheen ja viharikokset, kuten vuonna 2021 ehdotettiin - avautuu uudella välilehdellä., ja toisti, että on tärkeää tehostaa antisemitismin torjumista ja juutalaisen elämäntavan vaalimista koskevan strategian (2021–2030) - avautuu uudella välilehdellä. täytäntöönpanoa.
EU:n kansalaiset ja yritykset ovat riippuvaisia kriittisestä infrastruktuurista keskeisten palvelujen saamiseksi. Yhä monimutkaisemmassa turvallisuus- ja geopoliittisessa ympäristössä EU toteuttaa toimia haavoittuvuuksien vähentämiseksi ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi tällä alalla. Komissio on hyväksynyt jäsenvaltioiden arvioitavaksi luettelon kriittiseen infrastruktuuriin liittyvistä keskeisistä palveluista - avautuu uudella välilehdellä.. Komissio on myös ehdottanut kriittistä infrastruktuuria koskevaa suunnitelmaa - avautuu uudella välilehdellä., jolla vahvistetaan koordinointia EU:n tasolla, jotta voidaan reagoida merkittäviin rajat ylittäviin häiriötilanteisiin.
Osana EU:n kansalaisuuden 30. vuosipäivänä - avautuu uudella välilehdellä. hyväksyttyä toimenpidepakettia - avautuu uudella välilehdellä. komissio ehdotti joulukuussa sääntöjen muuttamista EU:n kansalaisten suojelemiseksi ja tukemiseksi ulkomailla kriisiaikoina. Tarkistetulla konsuliviranomaisten antamaa suojelua koskevalla direktiivillä - avautuu uudella välilehdellä. pyritään varmistamaan parempi ja helpompi suojelu EU:n ulkopuolella matkustaville kansalaisille, jos sillä maalla, jonka kansalaisia he ovat, ei ole konsulaattia tai suurlähetystöä siinä maassa, jossa he ovat.
Huumekaupan torjunnan tehostaminen
Huumekauppa on rikollisille erittäin kannattavaa, mistä on osoituksena se, että laittomien huumausaineiden saatavuus kasvaa Euroopassa ennennäkemättömään tahtiin ja että EU:ssa tehdään ennätyksellisen suuria huumetakavarikkoja. Laitonta toimintaa harjoittavien rikollisverkostojen vaikutus tuntuu kaikissa yhteisöissä ja talouksissa ja edellyttää hallitusten, lainvalvontaviranomaisten ja yksityisten toimijoiden yhteisiä ja koordinoituja toimia keskeisillä aloilla.
Järjestäytyneet rikollisryhmät tekevät voittoa laittomalla toiminnalla, huumekauppa mukaan luettuna, arviolta noin 139 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa yhtä prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.
50 % kaikista Euroopan henkirikoksista liittyy suoraan huumekauppaan.
70 % EU:ssa tehdyistä huumetakavarikoista tapahtuu satamissa.
40 % EU:ssa toimivista rikollisverkostoista osallistuu laittomien huumausaineiden kauppaan.
Euroopan kokaiinimarkkinat kasvoivat 416 % vuosina 2011–2021.
Vuonna 2021 EU:ssa kuoli 6 200 henkilöä huumeiden yliannostukseen.
Tehostaakseen EU:n toimia järjestäytyneen rikollisuuden ja huumekaupan torjumiseksi komissio laati lokakuussa etenemissuunnitelman - avautuu uudella välilehdellä., johon sisältyy 17 kohdennettua toimea neljällä painopistealueella. Toimenpiteet perustuvat järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan EU:n strategian - avautuu uudella välilehdellä. (2021–2025) ja EU:n huumausainestrategian - avautuu uudella välilehdellä. meneillään olevaan täytäntöönpanoon.
EU:n uusi etenemissuunnitelma huumekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi
parantaa satamien kykyä torjua huumekauppaa ja rikollisten soluttautumista
auttaa hajottamaan korkean riskin rikollisverkostoja tutkinnan paremman koordinoinnin ja Schengenin tietojärjestelmän kuulutusten käytön ansiosta
sisältää toimenpiteitä järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemiseksi vaihtamalla parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden kesken
perustuu yhteistyölle kansainvälisten kumppaneiden kanssa mm. Länsi-Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella.
Lisäksi EU vahvistaa huumekaupan torjunnan keskeisten toimijoiden toimeksiantoa esimerkiksi perustamalla uuden EU:n huumeviraston - avautuu uudella välilehdellä. vuonna 2024. Virasto kehittää eurooppalaisen huumevaroitusjärjestelmän, jonka avulla kansallisille viranomaisille ilmoitetaan nopeasti markkinoille tulevista uusista vaarallisista aineista. EU on myös lisännyt Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin - avautuu uudella välilehdellä. rahoitusta huomattavin tuloksin - avautuu uudella välilehdellä.. Lisäksi se jatkaa investointeja lainvalvontaviranomaisille tarkoitettuihin innovatiivisiin ratkaisuihin auttaakseen niitä pysymään teknologisen muutoksen tahdissa ja suojelemaan edelleen tehokkaasti kansalaisia niin nykypäivänä kuin tulevaisuudessa.
Korruptio on uhka turvallisuudelle, koska se mahdollistaa järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja muut rikollisuuden muodot, kuten rahanpesun ja huumekaupan, ja edistää niitä. Komissio ehdotti uutta lainsäädäntöä - avautuu uudella välilehdellä. vuonna 2023 korruption torjumiseksi ja perusti EU:n korruptiontorjuntaverkoston - avautuu uudella välilehdellä.. Lisäksi rahoitustietojen saatavuutta koskevat uudet säännöt - avautuu uudella välilehdellä., joista Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat kesäkuussa, antavat lainvalvontaviranomaisille nopean pääsyn tietoihin tileistä, joilla rikolliset ja terroristit säilyttävät tai piilottavat varojaan tai omaisuuttaan.
EU hyväksyi samassa kuussa uudet säännöt - avautuu uudella välilehdellä., joilla on tarkoitus helpottaa ja nopeuttaa lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten mahdollisuuksia hankkia sähköistä todistusaineistoa, jota ne tarvitsevat rikollisten tutkintaa ja syytteeseenpanoa varten. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden jäsenvaltion oikeusviranomainen voi saada sähköistä todistusaineistoa palveluntarjoajalta (kuten televiestintäyrityksiltä tai sosiaalisen median yrityksiltä) tai sen lailliselta edustajalta toisessa jäsenvaltiossa.
Kuvat: © Adobe Stock
85 % rikostutkinnoista sisältää digitaalisia tietoja.
Pyyntö rajat ylittävästä pääsystä sähköiseen todistusaineistoon esitetään yli 50 % :ssa kaikista rikostutkintatapauksista.
Sähköisen todistusaineiston saamiseen kului keskimäärin 10 kuukautta keskinäistä oikeusapua koskevien menettelyjen ja 120 päivää eurooppalaisten tutkintamääräysten tapauksessa.
Uusilla säännöillä (voimassa vuodesta 2026 alkaen) sähköisen todistusaineiston hankkimiseen tarvittava aika lyhenee 10 päivään ja hätätapauksissa alle 8 tuntiin.
Kohti uutta muuttoliikepolitiikkaa
Uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen - avautuu uudella välilehdellä. tarkoituksena on hallita ja normalisoida muuttoliikettä pitkällä aikavälillä ja tarjota EU:hun saapuville ihmisille varmuutta ja ihmisarvoiset olosuhteet. Sillä pyritään myös luomaan muuttoliikettä ja turvapaikka-asioita koskeva EU:n yhteinen lähestymistapa, joka perustuu solidaarisuuteen, vastuullisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.
Parlamentti ja neuvosto pääsivät joulukuussa yhteisymmärrykseen tähän sopimukseen kuuluvista viidestä keskeisestä ehdotuksesta - avautuu uudella välilehdellä.. Kun nämä ehdotukset on virallisesti hyväksytty, sopimus tulee voimaan. Sopimuksella muodostetaan lainsäädäntökehys solidaarisuuden ja vastuiden tasapainottamiseksi jäsenvaltioiden välillä tuloksellisen ja oikeudenmukaisen lähestymistavan luomiseksi muuttoliikkeen hallintaan.
Uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus: vuonna 2023 sovitut keskeiset ehdotukset
Turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetus
uusi yhteisvastuumekanismi tasapainottamaan nykyistä järjestelmää, jossa valtaosa turvapaikkahakemuksista on muutaman jäsenvaltion vastuulla, sekä selvät säännöt turvapaikkahakemusten käsittelyvastuusta.
Turvapaikkamenettelyasetus
yhteinen menettely, jota jäsenvaltioiden on noudatettava ihmisten hakiessa kansainvälistä suojelua ja jolla nopeutetaan ja tehostetaan turvapaikka-, palauttamis- ja rajamenettelyjä.
Kriisiasetus
EU:n varautuminen tulevaisuuden kriisitilanteisiin, myös muuttoliikkeen välineellistämiseen.
Eurodac-asetus
yhteinen tietokanta, johon kootaan aiempaa tarkempia ja täydellisempiä tietoja.
Seulonta-asetus
yhdenmukaiset säännöt kolmansien maiden kansalaisten tunnistamiseksi heidän saapuessaan EU:n alueelle, mikä lisää turvallisuutta Schengen-alueella.
Edellä mainitun ohella on tehostettu operatiivisia toimenpiteitä, joilla tuetaan jäsenvaltioita tärkeimpien Eurooppaan suuntautuvien muuttoreittien varrella. Komissio esitti vuonna 2023 itäisen Välimeren - avautuu uudella välilehdellä. sekä läntisen Välimeren ja Atlantin - avautuu uudella välilehdellä. reittejä koskevat toimintasuunnitelmat, joihin sisältyy kulloisiakin lähtö- ja kauttakulkumaita koskevia käytännön toimenpiteitä. Ne täydentävät vuonna 2022 esitettyjä Länsi-Balkanin - avautuu uudella välilehdellä. ja keskisen Välimeren - avautuu uudella välilehdellä. reittejä koskevia toimintasuunnitelmia. EU:n, jäsenvaltioiden ja kansainvälisten kumppaneiden toteuttamat toimet ovat auttaneet hallitsemaan laittomien maahantulijoiden määrää.
Etsintä- ja pelastustoiminnan eurooppalainen yhteysryhmä - avautuu uudella välilehdellä. on käynnistetty uudelleen, jotta voidaan edistää tiiviimpää koordinointia ja parhaita käytäntöjä erityisesti alusten lippuvaltioiden - avautuu uudella välilehdellä. ja rannikkovaltioiden välillä. Lisäksi 19 jäsenvaltiota ja neljä Schengenin säännöstöön osallistuvaa maata (Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi) ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön vapaaehtoisen solidaarisuusmekanismin, jolla on tarkoitus tukea niitä jäsenvaltioita, joihin muuttoliikkeeseen liittyvät haasteet eniten kohdistuvat. EU on myös jatkanut muuttoliiketilanteen seuraamista muuttoliikkeeseen liittyvää varautumista ja kriisien hallintaa koskevan EU:n mekanismin - avautuu uudella välilehdellä. avulla yhteisten toimien vahvistamiseksi.
Vuosille 2021–2027 komissio on osoittanut jäsenvaltioille ja Schengenin säännöstöön osallistuville maille 11,5 miljardia euroa ohjelmiin, joilla vastataan muuttoliikkeeseen, rajaturvallisuuteen ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin.
Pohjois-Afrikasta Italian Lampedusan saarelle tulijoiden määrä kasvoi syyskuussa, minkä seurauksena EU laati 10-kohtaisen suunnitelman - avautuu uudella välilehdellä., johon sisältyy käytännön toimenpiteitä laittoman muuttoliikkeen vähentämiseksi ja välittömän avun antamiseksi Italian viranomaisille.
Laittoman muuttoliikkeen torjunta
Muuttajien salakuljetuksen torjunta
Muuttajien salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjunta ja ehkäiseminen ovat kaksi Euroopan unionin painopisteistä, ja ne ovat avainasemassa pyrittäessä löytämään laitonta muuttoliikettä koskevia kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Muuttajia salakuljettavat verkostot osaavat hyödyntää oikeudellisia porsaanreikiä ja käyttävät uusia rekrytointimenetelmiä, kuten sosiaalista mediaa ja mobiilisovelluksia. Tämä digitaalisena salakuljetuksena tunnettu kehitys on uusi haaste lainvalvonta- ja oikeusviranomaisille. Muuttajien salakuljetus ja ihmiskauppa ovat usein kytköksissä toisiinsa: salakuljetusverkostot voivat käyttää muuttajia hyväkseen reittien varrella tai salakuljettaa heidät, jotta heitä voidaan käyttää hyväksi heidän saavuttuaan Eurooppaan.
Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston - avautuu uudella välilehdellä. tukemat operatiiviset toimintaryhmät ja Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston - avautuu uudella välilehdellä. yhteiset tutkintaryhmät tehostavat toimia muuttajia salakuljettavien verkostojen torjumiseksi. Esimerkiksi Italian Lampedusaa koskevan 10-kohtaisen suunnitelman jatkotoimien yhteydessä perustettiin operatiivinen toimintaryhmä. Myös Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto - avautuu uudella välilehdellä. osallistuu rikollisjärjestöjen torjuntaan.
Maahanmuuttajien salakuljetuksen vastaisen EU:n toimintasuunnitelman (2021–2025) - avautuu uudella välilehdellä. mukaisesti Tunisian kanssa käynnistettiin salakuljetuksen vastainen operatiivinen kumppanuus, joka perustuu Marokon, Nigerin ja Länsi-Balkanin kanssa vuonna 2022 solmittuihin kumppanuuksiin.
Kaupallisten kuljetusvälineiden, pääasiassa lentoliikenteen, käytöstä EU:hun suuntautuvassa laittomassa muuttoliikkeessä avustamiseksi on vähitellen tullut salakuljetusverkostojen uusi toimintatapa. Tämän vuoksi komissio hyväksyi kesäkuussa jäsenvaltioiden tueksi välineistön - avautuu uudella välilehdellä., johon kuuluu muun muassa kohdennettu vaikuttaminen liikenteenharjoittajiin.
Marraskuussa komissio esitti, että on syytä päivittää - avautuu uudella välilehdellä. EU:n 20 vuotta vanha muuttajien salakuljetuksen torjumista koskeva lainsäädäntökehys. Päivitykseen sisältyi ehdotus, jossa vahvistetaan vähimmäissäännöt - avautuu uudella välilehdellä. laittomassa maahantulossa unioniin, kauttakulussa unionin kautta ja unionin alueella oleskelussa avustamisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä tiukemmat rangaistukset salakuljettajille. Uudet säännöt vahvistaisivat EU:n virastojen, erityisesti Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston, roolia ja tehostaisivat yhteistyötä kumppanimaiden kanssa ongelman ratkaisemiseksi maailmanlaajuisesti. EU esitti myös ihmissalakuljetuksen vastaista maailmanlaajuista allianssia koskevan toimintakehotuksen - PDF-tiedosto – avautuu uudella välilehdellä..
90 % laittomista muuttajista saapuu salakuljettajien tuomina.
Europol raportoi 15 000 salakuljettajasta vuonna 2022.
EU:n ulkorajoilla oli 331 000 laitonta maahantuloa vuonna 2022.
Uudet haasteet
Koordinoitu viisumipolitiikka on osa tehokasta muuttoliikkeen hallintaa. EU:lla on viisumivapautta koskevat järjestelyt yli 60 maan kanssa, mistä on monia etuja molempien osapuolten kansalaisille sekä jäsenvaltioille ja kumppanimaille. Viisumivapaa matkustaminen aiheuttaa kuitenkin myös muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviä haasteita - avautuu uudella välilehdellä.. Esimerkkinä mainittakoon, että riittämätön mukautuminen EU:n viisumipolitiikkaan voi tehdä viisumivapaasta maasta kauttakulkukeskuksen EU:hun laittomasti tuleville. Lisäksi viisumivapaiden EU:n ulkopuolisten maiden käyttämät sijoittajien kansalaisuusjärjestelyt ovat EU:lle turvallisuusriski.
Komissio ehdotti - avautuu uudella välilehdellä. tämän vuoksi viisumivapauden keskeyttämismekanismin tarkistamista - avautuu uudella välilehdellä.. Ehdotuksessa esitetään uusia perusteita viisumivapauden keskeyttämiselle, joustavampia kynnysarvoja mekanismin käynnistämiseksi sekä säännöksiä, joilla vahvistetaan seuranta- ja raportointivelvoitteita.
Lokakuussa komissio esitti parlamentille kuudennen kertomuksen - avautuu uudella välilehdellä. viisumivapauden keskeyttämismekanismin puitteissa. Kertomuksessa käsitellään viisumivapauden piiriin kuuluvien Länsi-Balkanin ja itäisen kumppanuuden maiden kehitystä. Siinä keskitytään myös sellaisiin Tyynenmeren ja Karibian maihin, joilla on sijoittajien kansalaisuusjärjestelyjä.
Rajaturvallisuuden parantaminen
Ensimmäinen Euroopan rajaturvallisuuden strategia - avautuu uudella välilehdellä. esiteltiin maaliskuussa. Kyseessä on koordinoitu kehys kansallisille viranomaisille sekä niille yli 120 000 kansalliselle rajaviranomaiselle ja Euroopan raja- ja merivartioviraston - avautuu uudella välilehdellä. työntekijälle, jotka työskentelevät yhdessä EU:n rajojen suojelemiseksi. Yhteistä visiota edelsi toimielinten välinen laaja kuulemisjakso. Strategialla myös vähennetään riippuvuutta EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevista kriittisistä teknologioista hyödyntämällä rajaturvallisuutta koskevan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia.
Komissio toteutti lisätoimia laittomien muuttajien palauttamisen hallinnointia koskevan EU:n yhteisen järjestelmän kehittämiseksi muun muassa antamalla suosituksen palauttamispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta ja palauttamisten nopeuttamisesta - avautuu uudella välilehdellä.. EU:n palauttamisasioiden koordinaattori - avautuu uudella välilehdellä. viimeisteli jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston edustajien tuella korkean tason palauttamisverkoston työtä ohjaavan operatiivisen strategian ja aloitti sen täytäntöönpanon. Komissio tekee jo yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa kohdennettujen palauttamistoimien parissa. Jäsenvaltiot ilmoittivat, että EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia koskevien palauttamispäätösten määrä kasvoi yhdeksän prosenttia tammi-syyskuussa 2023 verrattuna samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna.
Turvallinen ja laillinen väylä Eurooppaan
Työvoima- ja osaamisvajetta esiintyy sitkeästi kaikkialla EU:ssa eri aloilla ja eri osaamistasoilla. EU:n pyrkimykset paikata työvoimapulaa alkavat sen omasta piiristä hyödyntämällä EU:n kotimaisen työvoiman potentiaalia. Jotta tähän haasteeseen ja väestörakenteen muutoksen vaikutuksiin voidaan vastata täysimääräisesti, EU:n on myös ponnekkaammin houkuteltava osaajia kaikkialta maailmasta.
Huhtikuussa 2022 hyväksytyn osaamispaketin - avautuu uudella välilehdellä. täytäntöönpano auttaa tekemään EU:n työmarkkinoista houkuttelevammat ulkomailta tuleville osaajille. Pakettiin sisältyi lainsäädäntöehdotuksia, joilla yksinkertaistetaan hakumenettelyjä ja parannetaan sellaisten EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten oikeuksia, jotka haluavat työskennellä EU:ssa. Neuvottelut etenevät hyvin. Parlamentti ja neuvosto pääsivät joulukuussa 2023 poliittiseen yhteisymmärrykseen yhdistelmälupadirektiivin - avautuu uudella välilehdellä. tarkistamisesta, ja pitkään oleskelleita henkilöitä koskevan direktiivin - avautuu uudella välilehdellä. päivityksestä odotetaan päästävän yhteisymmärrykseen ennen nykyisen komission toimikauden päättymistä.
Komissio esitti marraskuussa osaajien liikkuvuutta koskevan paketin - avautuu uudella välilehdellä., johon sisältyy lisätoimenpiteitä osaajien houkuttelemiseksi. Se ehdotti erityisesti EU:n osaajareservin perustamista. Reservi on ensimmäinen EU:n laajuinen foorumi, jonka avulla voidaan tuoda yhteen EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset, jotka haluavat tulla EU:hun ja työskennellä EU:ssa, ja jäsenvaltioissa olevat työnantajat. Pakettiin sisältyy myös toimenpiteitä, jotka koskevat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten tutkintojen tunnustamista ja oppimiseen liittyvän liikkuvuuden helpottamista. EU kehittää myös osaamiskumppanuuksia keskeisten kumppanimaiden kanssa molempia osapuolia hyödyttävän yhteistyön tekemiseksi liikkuvuuden ja osaamisen kehittämisen alalla. (Katso myös 5 luku.)
Schengen-alue
Schengen-alue - avautuu uudella välilehdellä. laajeni 1. tammikuuta 2023 ensimmäisen kerran yli vuosikymmeneen, kun Kroatiasta tuli 27. maa, joka liittyi rajattomaan vapaan liikkumisen alueeseen. Schengen-alueeseen kuuluvat 23 jäsenvaltion lisäksi Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. Neuvosto päätti - avautuu uudella välilehdellä. joulukuussa yksimielisesti Bulgarian ja Romanian ottamisesta osaksi Schengen-aluetta, ja tarkastusten poistaminen ilma- ja merirajoilta aloitetaan maaliskuun lopussa 2024. Niiden liittyminen edistää matkustamista, kauppaa ja matkailua ja vahvistaa sisämarkkinoita entisestään. Maarajatarkastusten poistamiseen liittyviä keskusteluja jatketaan vuonna 2024. Laajentunut Schengen-alue tekee EU:sta unionina vahvemman, kuten vuoden 2023 kertomuksessa Schengen-alueen tilasta - avautuu uudella välilehdellä. todetaan.
Uudistettu Schengenin tietojärjestelmä - avautuu uudella välilehdellä. otettiin käyttöön vuonna 2023. Se tarjoaa jäsenvaltioille lisämahdollisuuksia rajat ylittävän yhteistyön ja tietojenvaihdon tukemiseen Schengen-alueella. Kyproksen viranomaiset tekivät intensiivisiä valmisteluja varmistaakseen valmiutensa käsitellä Schengenin tietojärjestelmän tietoja, minkä jälkeen Kypros liittyi järjestelmään heinäkuussa.
Schengen-alueen viisumimenettelyt perustuvat edelleen suuressa määrin paperiasiakirjoihin, mikä lisää sekä matkailijoiden että osallistuvien valtioiden kustannuksia. Vuonna 2023 EU hyväksyi uudet säännöt - avautuu uudella välilehdellä., joiden turvin on mahdollista digitalisoida menettely. Tämä on komission kesäkuussa 2021 esittämän Schengen-strategian - avautuu uudella välilehdellä. yksi keskeinen tekijä.
80 % EU:n asukkaista pitää rajaturvallisuuden parantamista tärkeänä.
77 % haluaisi nopeutettuja rajamenettelyjä.
68 % kannattaa digitaalisia matkustusasiakirjoja ja 72 % katsoo, että digitaalisten matkustusasiakirjojen vapaaehtoinen käyttö nopeuttaa matkustusmenettelyjä.
Lähde: Erityisbarometri 536 - avautuu uudella välilehdellä., syyskuu 2023.
Matkustajien oikeuksien suojaaminen
Rautatieliikenteen matkustajien suojelua koskevat uudet EU:n säännöt - avautuu uudella välilehdellä. tulivat voimaan kesäkuussa. Rautatieliikenteen matkustajilla on nyt parempi suoja matkansa keskeytyessä, ja rautatieyhtiöiden on varmistettava liikuntarajoitteisille matkustajille vaivaton matkakokemus. Rautatieyhtiöiden velvollisuus jakaa reaaliaikaista liikenne- ja matkadataa tasoittaa myös tietä kilpailukykyisemmille lipputarjouksille.
Komissio ehdotti myös, että matkustajien nykyisiä oikeuksia - avautuu uudella välilehdellä. vahvistettaisiin edelleen kaikkien liikennemuotojen osalta. Ehdotuksessa keskitytään parantamaan matkustajien oikeuksien täytäntöönpanoa (sekä yleinen täytäntöönpano että oikeussuojakeinot), matkustajien oikeuksia useita liikennemuotoja yhdistävien matkojen yhteydessä ja välittäjien kautta ostettujen lentolippujen korvaamista.
Parempaa terveyttä
EU:n syöväntorjuntasuunnitelma
EU:n syöväntorjuntasuunnitelma - avautuu uudella välilehdellä. on EU:n kaikkien aikojen kattavin aloite syövän torjumiseksi. Syöpähän on yli 65-vuotiaiden EU:n kansalaisten yleisin kuolinsyy. Ohjelmalla on 4 miljardin euron määrärahat toimien tukemiseen.
Sen jälkeen, kun suunnitelma käynnistettiin vuonna 2021, EU on jo toteuttanut useita suunnitelman lippulaivahankkeita. EU pyrkiessä parantamaan syöpäpotilaiden ja heidän perheidensä tilannetta sillä on apuna uusi syöpätietokeskus - avautuu uudella välilehdellä. ja kaikkien aikojen ensimmäinen syöpiin liittyvien eriarvoisuuksien eurooppalainen rekisteri - avautuu uudella välilehdellä.. Lisäksi se on käynnistänyt syövästä selviytyneiden nuorten EU-verkoston - avautuu uudella välilehdellä. ja uusia toimenpiteitä - avautuu uudella välilehdellä. varhaisen havaitsemisen - avautuu uudella välilehdellä. alalla.
Vuonna 2023 EU sai aikaan paljon muutakin tällä alalla. Tammikuussa käynnistetyn eurooppalaisen syöpäkuvantamisaloitteen - avautuu uudella välilehdellä. tavoitteena on helpottaa lääketieteellisten kuvien ja digitaaliteknologian (kuten tekoälyn) saatavuutta ja käyttöä syövän havaitsemisessa ja torjunnassa. Syyskuussa aloite saavutti ensimmäisen merkittävän virstanpylvään, kun syöpäkuvantamisen eurooppalainen verkkoalusta - avautuu uudella välilehdellä. käynnistettiin - avautuu uudella välilehdellä.. Alustalle linkitetään 36 kuvadata-aineistoa yhdeksästä syöpätyypistä (rinta-, paksusuolen, keuhko-, eturauhas-, peräsuolen ja maksasyöpä, diffuusi sisäinen aivosillan gliooma, neuroblastooma ja glioblastooma). Aineistojen sisältämiä kuvasarjoja, joissa on esillä noin 20 000 syöpätapausta, on yli 200 000.
Eurooppalaisen syöpäkuvantamisaloitteen tavoitteena on
hyödyntää tekoälyjärjestelmien viimeaikaista kehitystä ja menestystä apuna syöpien havaitsemisessa ja diagnosoinnissa
tukea innovatiivisten tietokoneavusteisten ratkaisujen pilotointia ja kehittämistä syöpäkuvantamisen ja yksilöllisen hoidon tarkkuuden ja luotettavuuden parantamiseksi EU:n syöväntorjuntasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti
esitellä, miten lääketieteellisiä kuvia voidaan päästä tarkastelemaan, käyttää ja koota yhteen ja samalla varmistaa tiukat eettiset periaatteet, luottamus, turvallisuus ja henkilötietojen suoja täysin EU:n arvojen ja sääntöjen mukaisesti.
Ensimmäiset jäsenvaltioiden, Islannin ja Norjan maakohtaiset syöpäprofiilit - avautuu uudella välilehdellä. osoittavat - avautuu uudella välilehdellä., että ne käyttävät syövän hoitoon huomattavan paljon rahaa (lähes 170 miljardia euroa vuonna 2018). Keuhkosyöpä on edelleen selvästi yleisin syöpäkuolemien syy, ja syöpäkuolleisuudessa on edelleen suurta eriarvoisuutta niin maiden välillä kuin niiden sisällä.
Syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy EU:ssa, ja sen osuus kaikista kuolemista on 26 % - avautuu uudella välilehdellä..
Syöpäkuolleisuus on lähes 75 % suurempi miesten keskuudessa EU:ssa.
50 % enemmän - avautuu uudella välilehdellä. pienituloisten ryhmiin kuuluvia ihmisiä tupakoi päivittäin kuin korkeamman tulotason ryhmissä.
Kohdunkaulan syövän seulontaan osallistuminen kasvaa lähes kaksinkertaiseksi - avautuu uudella välilehdellä. koulutustason noustessa.
Covid-19:n vuoksi syöpäseulonnat vähenivät useimmissa jäsenvaltioissa vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna.
Vuonna 2018 jäsenvaltiot, Islanti ja Norja käyttivät syövän hoitoon yhteensä 170 mrd. euroa.
Kuvat: © Adobe Stock
Komissio on käynnistänyt joukon vuoropuheluja syövästä selvinneiden nuorten kanssa ymmärtääkseen paremmin heidän tarpeitaan ja haasteitaan ja kehittääkseen heidän kanssaan aloitteita, jotka auttavat ratkaisemaan esille tulleita kysymyksiä.
Huhtikuussa käynnistettiin työt ensimmäisten EU:n tason käytännesääntöjen laatimiseksi, jotta syövästä selvinneille turvattaisiin tasapuoliset mahdollisuudet rahoituspalvelujen saantiin. Tavoitteena on edistää oikeutta tulla unohdetuksi ja puuttua syrjintään, jotta syövästä selvinneet saisivat oikeudenmukaista kohtelua hakiessaan rahoitustuotteita, kuten asuntolainoja tai henkivakuutuksia.
Jopa 78 prosenttia jäsenvaltioissa havaituista työperäisistä syövistä liittyy asbestiin.
(Ks. 6 luku EU:n toimenpiteistä, joilla pyritään vähentämään työperäistä asbestialtistusta.)
EU:lla on seuraavat tavoitteet:
40 % syöpätapauksista on ehkäistävissä.
1.tupakaton sukupolvi
2.haitallisen alkoholinkäytön vähentäminen
3.saasteiden vähentäminen
4.syöpää aiheuttaville aineille ja säteilylle altistumisen vähentäminen
5.terveystietämyksen ja -osaamisen parantaminen
6.terveellisempien elämäntapojen edistäminen.
Terveysturvallisuus ja covid-19
Maailman terveysjärjestö ilmoitti 5. toukokuuta 2023 yli kolmen vuoden jälkeen, että covid-19 ei enää muodosta maailmanlaajuista terveyshätätilaa. Määrätietoinen toiminta ja yhteistyö maailmanlaajuisella, EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla sekä merkittävät investoinnit tieteeseen ja innovointiin auttoivat EU:ta selviytymään tästä ennennäkemättömästä kriisistä - avautuu uudella välilehdellä..
Vaikka covid-19:n luokitus onkin saattanut muuttua, se ei ole hävinnyt mihinkään, ja EU on edelleen valppaana. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus - avautuu uudella välilehdellä. seuraa tilanteen kehittymistä tiiviisti. Syksyllä se julkaisi tilannekatsauksen - avautuu uudella välilehdellä. covid-19-tartuntojen lisääntymisestä EU:ssa ja Euroopan talousalueella sekä rokotus- ja tiedotuskampanjoita koskevia ohjeita jäsenvaltioille. Tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ja Maailman terveysjärjestö ottivat lokakuussa käyttöön uuden seurantavälineen - avautuu uudella välilehdellä., jolla on tarkoitus seurata hengityselinsairauksien yhteisvaikutusta ja parantaa hengityselinsairauksia aiheuttavien virusten leviämisen merkkien varhaista havaitsemista ja niistä tiedottamista.
Komissio perusti covid-19-pandemian johdosta Euroopan terveysunionin - avautuu uudella välilehdellä., jonka tehtävänä on parantaa ja suojella kaikkien ihmisten terveyttä EU:ssa. Pandemiasta saatujen kokemusten perusteella uusi järjestely - avautuu uudella välilehdellä. vahvistaa vakavien rajat ylittävien terveysuhkien - avautuu uudella välilehdellä. ehkäisemistä, niihin varautumista ja niihin reagoimista koskevaa EU:n rakennetta. Sillä myös laajennetaan kahden keskeisen EU:n viraston, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen - avautuu uudella välilehdellä. ja Euroopan lääkeviraston - avautuu uudella välilehdellä., roolia uusilla toimivaltuuksilla.
Komission terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisella - avautuu uudella välilehdellä. (HERA) on ratkaiseva rooli sen varmistamisessa, että EU:lla on tarvittavat lääkkeet ja laitteet kansalaistensa suojelemiseksi hätätilanteissa. Komissio sai jäsenvaltioiden puolesta toukokuussa aikaan sopimuksen BioNTech-Pfizerin - avautuu uudella välilehdellä. kanssa, jotta rokotetoimitukset voidaan mukauttaa paremmin jäsenvaltioiden tarpeisiin ja varmistaa mukautettujen covid-19-rokotteiden saatavuus, jos uusia muunnoksia ilmaantuu. Johtavien rokotevalmistajien kanssa allekirjoitettiin myös puitesopimus, jolla perustettiin EU FAB -verkosto - avautuu uudella välilehdellä., jolla varmistetaan jatkuvat valmiudet tuottaa rokotteita, jos tulevaisuudessa ilmenee terveyshätätilanne. Vuonna 2023 käynnistetty HERA Invest - avautuu uudella välilehdellä. tukee tutkimus- ja kehitystyötä kaikkein kiireellisimpien rajat ylittävien terveysuhkien osalta. HERA tekee myös yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa parantaakseen terveyteen varautumista ja reagointia koskevaa tietämystä ja osaamista, erityisesti varastoinnin ja hankintojen kaltaisissa keskeisissä kysymyksissä.
Lisäksi pyritään edelleen vahvistamaan Euroopan pandemiavalmiutta ja valmiuksia toteuttaa EU:n laajuisia kliinisiä lääketutkimuksia, jotta uudet hoidot ja rokotteet olisivat ajoissa saatavilla. EU tukee voimakkaasti Maailmanpankin ylläpitämää pandemiarahastoa - avautuu uudella välilehdellä.. Rahastosta tuetaan pandemioiden ehkäisyä, niihin varautumista ja niihin reagoimista matalan ja keskitulotason maissa. EU, sen jäsenvaltiot ja rahoituslaitokset toimivat Team Europe -lähestymistavan - avautuu uudella välilehdellä. mukaisesti yhdessä sen tärkeimpinä rahoittajina.
EU:n digitaalinen koronatodistus – eurooppalainen menestystarina
Pandemia on osoittanut, miten digitaalinen terveydenhuolto voi muuttaa terveydenhuoltojärjestelmiä ja parantaa terveydenhuoltoa.
EU:n digitaalinen koronatodistus - avautuu uudella välilehdellä. oli keskeinen tekijä pandemian torjunnassa, sillä se helpotti ihmisten turvallista liikkumista EU:ssa kriisin aikana. Siitä tuli nopeasti maailmanlaajuinen standardi, sillä järjestelmään liittyi lähes 80 maata ja sen puitteissa annettiin yli 2,3 miljardia todistusta. EU:n digitaalista koronatodistusta koskevan asetuksen voimassaolo päättyi 30. kesäkuuta 2023.
Maailman terveysjärjestö perusti 1. heinäkuuta 2023 sen menestyksen innoittamana ja sen teknologian pohjalta maailmanlaajuisen digitaalisia terveystodistuksia koskevan verkoston - avautuu uudella välilehdellä.. Järjestelmä vahvistaa maailmanlaajuista terveysturvarakennetta ja auttaa suojelemaan ihmisiä kaikkialla maailmassa meneillään olevilta ja tulevilta terveysuhkilta, myös pandemioilta.
EU:n lääkejärjestelmien uudistaminen
Ehdotetulla EU:n lääkelainsäädännön uudistuksella - avautuu uudella välilehdellä. – joka on suurin ja kauaskantoisin 20 vuoteen – pyritään varmistamaan, että tämä ratkaisevan tärkeä ala on paremmin valmistautunut 2000-luvun tarpeisiin.
Tässä huhtikuussa esitellyssä uudistuksessa käsitellään useita perushaasteita. Lääkkeet eivät esimerkiksi edelleenkään tavoita potilaita riittävän nopeasti, eikä niitä ole aina saatavilla yhtäläisesti jäsenvaltioissa. Innovatiivisten hoitojen korkeat hinnat ja lääkepula ovat nekin merkittäviä huolenaiheita potilaille ja terveydenhuoltopalvelujen tarjoajille.
Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on luoda lääkkeiden sisämarkkinat, joilla varmistetaan turvallisten, tehokkaiden ja kohtuuhintaisten lääkkeiden oikea-aikainen ja tasapuolinen saatavuus kaikille potilaille kaikkialla EU:ssa. Tarkistuksella tuetaan myös innovointia lääkkeiden kehittämisessä ja parannetaan EU:n kilpailukykyä tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavan, kriisinkestävän ja kevennetyn lääkejärjestelmän avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että uusia ja parempia hoitoja voitaisiin saada käyttöön nopeammin, mikä auttaisi potilaita saamaan tarvitsemaansa hoitoa nopeammin.
Uudistukseen sisältyy joukko toimenpiteitä, joilla puututaan lääkepulaan pitkällä aikavälillä ja kriisitilanteiden ulkopuolella. Osana tätä tavoitetta komissio esitti - avautuu uudella välilehdellä. lokakuussa joukon toimenpiteitä, joissa keskitytään erityisesti kaikkein kriittisimpiin lääkkeisiin, joiden toimitusvarmuus EU:ssa on aina varmistettava. Lisäksi otettiin käyttöön lääkkeitä koskeva vapaaehtoisen solidaarisuuden eurooppalainen mekanismi - avautuu uudella välilehdellä., joka mahdollistaa lääkkeiden uudelleenjakelun jäsenvaltioissa käytettävissä olevista varastoista, jos muualla EU:ssa on kriittinen pula lääkkeistä. Uudistuksen yhteydessä ehdotetaan useita uusia sääntöjä ja kannustimia lääkeyhtiöille sekä yksinkertaistettuja sääntelymenettelyjä ja vahvempaa ympäristönäkökohtien huomioon ottamista lääkkeiden tuotannon aikana.
Mikrobilääkeresistenssiä - avautuu uudella välilehdellä. pidetään yhtenä kolmesta tärkeimmästä terveysuhkasta EU:ssa. Se kehittyy, kun bakteereista tulee vastustuskykyisiä infektioiden torjuntaan käytettäville lääkkeille. Uudistukseen sisältyy maltillista käyttöä koskevia toimenpiteitä ja uusi kannustin mullistaville mikrobilääkkeille. Neuvosto hyväksyi - avautuu uudella välilehdellä. nopeasti komission ehdottaman suosituksen, joka sisältää mikrobilääkkeiden kulutusta koskevat EU:n ja kansalliset tavoitteet, osana mikrobilääkeresistenssiä koskevaa EU:n välineistöä - avautuu uudella välilehdellä..
Mikrobilääkeresistenssi
Grafiikassa kuvataan mikrobilääkeresistenssin aiheuttamaa haastetta. Siitä käy ilmi, että mikrobilääkeresistenssi aiheuttaa tällä hetkellä vuosittain 35 000 kuolemantapausta EU:ssa ja 1,2 miljoonaa maailmanlaajuisesti ja että viimeksi mainittu luku voi nousta vuoteen 2050 mennessä 10 miljoonaan, jos toimiin ei ryhdytä. Lisäksi siinä tuodaan esiin EU:n tavoite vähentää antibioottien käyttöä 20 prosentilla vuoteen 2030 mennessä tämän ongelman torjumiseksi.
Mielenterveysongelmiin puuttuminen
EU on kohdannut ennennäkemättömiä kriisejä, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi ihmisten kykyyn selviytyä kasvavista haasteista nopeasti muuttuvissa oloissa. Komissio esitti kesäkuussa kattavan lähestymistavan mielenterveyteen - avautuu uudella välilehdellä.. Sillä pyritään muun muassa auttamaan muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä, erityisesti nuoria, ja poistamaan mielenterveyteen liittyvä leimautuminen ja syrjintä. Se on tärkeä ensimmäinen askel asetettaessa mielenterveys yhdenvertaiseen asemaan fyysisen terveyden kanssa. Uuteen lähestymistapaan sisältyy 20 lippulaivahanketta, ja siinä yksilöidään 1,2 miljardin euron rahoitusmahdollisuudet eri rahoitusohjelmista, jotta jäsenvaltioita voidaan tukea ihmisten ja heidän mielenterveytensä asettamisessa etusijalle.
Toimenpiteet eri politiikanaloilla mielenterveysongelmien ratkaisemiseksi
eurooppalainen mielenterveyssäännöstö
ei-tarttuvien tautien torjuntaa koskeva Healthier Together -aloite
masennusta ja itsemurhien ennaltaehkäisyä koskeva eurooppalainen aloite
turvallisempi digitaalinen ympäristö lapsille ja nuorille
EU:n työterveys- ja työturvallisuussääntöjen asianmukainen soveltaminen
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston työpaikkakampanjat
Maailman mielenterveyspäivän kunniaksi komissio järjesti 10. lokakuuta 2023 korkean tason konferenssin Brysselissä. Tapahtumaan osallistui satoja ihmisiä, muun muassa EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden hallitusten, kansainvälisten järjestöjen ja muiden asiasta kiinnostuneiden kumppanien edustajia.
EU:n varojen potentiaalin hyödyntäminen terveydenhuoltoalalla
Komission teknisen tuen välineellä autetaan Belgiaa, Itävaltaa ja Sloveniaa hyödyntämään saatavilla olevia EU:n rahoitusohjelmia parhaalla mahdollisella tavalla terveydenhuoltoalojensa kehittämiseksi. Terveysresurssikeskuksen - avautuu uudella välilehdellä. kautta nämä jäsenvaltiot voivat määrittää parhaat rahoitusmahdollisuudet keskeisten uudistusten tukemiseksi kansalaisten hyväksi. Pitkällä aikavälillä tämä myös auttaa keskus- ja aluehallintoa tukemaan terveydenhuoltoalan taloudellisia investointeja. Tämä hanke voidaan sen lupaavien tulosten pohjalta laajentaa EU:n tasolle.
Globaali terveysstrategia
EU:n johtava rooli covid-19-pandemian torjunnassa osoitti, että se pystyy edistämään merkittävästi maailmanlaajuisia terveystavoitteita Team Europe -lähestymistavan avulla. Lähestymistavassa yhdistetään EU:n, sen jäsenvaltioiden ja sen rahoituslaitosten resursseja, jotta saadaan aikaan suurempi vaikutus kentällä.
Komissio esitti marraskuussa 2022 globaalin terveysstrategian - avautuu uudella välilehdellä., joka on Euroopan terveysunionin ulkoinen ulottuvuus ja keskeinen osatekijä sen Global Gateway - avautuu uudella välilehdellä. -strategiassa (ks. 8 luku). Siinä vahvistetaan sitoutuminen kestävän kehityksen tavoitteisiin (erityisesti hyvää terveyttä ja hyvinvointia koskevaan tavoitteeseen 3) ja kehityspolitiikkaa koskevaan eurooppalaiseen konsensukseen - avautuu uudella välilehdellä., jossa vahvistetaan kehitystä koskevat yhteiset tavoitteet ja periaatteet.
Marraskuussa 2023 käynnistettiin Ranskan koordinoima yhteinen toimi, johon osallistuu 22 jäsenvaltiota, Norja ja Ukraina ja jossa kartoitetaan kaikki maailmanlaajuiset terveysstrategiat. Tämä auttaa koordinoimaan toimia ja välttämään päällekkäisyyksiä.
