Alkusanat
Euroopan komission puheenjohtaja
Ursula von der Leyen
Toivon, että vuosi 2021 tullaan muistamaan vuotena, jolloin Eurooppa alkoi tähyillä kohti pandemian jälkeistä parempaa tulevaisuutta. Vuotena, jolloin unioni hankki rokotteita kaikille kansalaisilleen. Vuotena, jolloin talouden elpyminen alkoi. Vuotena, jolloin Euroopasta alkoi elpymissuunnitelmamme NextGenerationEU:n ansiosta tulla vihreämpi ja digitaalisempi maanosa. Vuonna 2021 tapahtui merkittävää edistymistä, ja tämä oli mahdollista vain siksi, että Eurooppa päätti yhdistää voimansa.
Rokottaminen on ollut tärkeä ensiaskel. Kriisin alkuvaiheissa tehdyn pohjatyön ansiosta pystyimme varmistamaan, että meillä oli riittävästi rokoteannoksia kaikkia EU:n jäsenvaltioita varten. Sen lisäksi olemme vieneet tai jakaneet yli 1,7 miljardia rokoteannosta eri puolille maailmaa. EU oli vuoden 2021 lopussa maailman suurin covid-19-rokotteiden lahjoittaja. Jatkamme rokotteiden jakamista ja vientiä edelleen, koska tiedämme, että covid-19-pandemia voitetaan vain, jos se saadaan torjuttua kaikkialla.
Ajoissa ennen kesää käyttöön otettu EU:n digitaalinen koronatodistus mahdollisti ihmisten matkustamisen kaikkialla EU:ssa, ja sen on ottanut käyttöön yli 60 maata ja aluetta. Se on auttanut matkailualaa samoin kuin siitä riippuvaisia yrityksiä ja kulttuuritoimintaa selviytymään pandemian vaikutuksista.
Vuonna 2021 loimme myös perustan toimille, joilla pyritään estämään se, että pandemiat pääsisivät vastaisuudessa yllättämään maailman. Roomassa pidetyssä maailmanlaajuisessa terveyshuippukokouksessa, jota olin mukana isännöimässä toukokuussa, maailman johtajat sopivat yhteisistä periaatteista covid-19-pandemian voittamiseksi sekä tulevien pandemioiden ehkäisemiseksi ja niihin valmistautumiseksi. Toimimme jo nyt pandemiasta saatujen kokemusten pohjalta. EU:n uusi terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA) varmistaa, että meillä on terveysuhkia varten käytössämme tarvittavat hoidot ja lääkintätarvikkeet.
Torjuessamme pandemiaa ja sen seurauksia emme ole missään vaiheessa unohtaneet toimikautemme alussa asettamiamme tavoitteita. Olemme jatkaneet työskentelyä, jotta Euroopasta tulisi vihreämpi ja digitaalisempi, sekä paikka, jossa kaikilla on tasa-arvoiset ja yhtäläiset mahdollisuudet. NextGenerationEU-väline on asettanut nämä tavoitteet talouden elpymisen keskiöön. Miljardeja euroja on jo alkanut virrata jäsenvaltioihin, jotka ovat esittäneet kunnianhimoisia uudistusohjelmia talouksiensa muuttamiseksi. NextGenerationEU-välineellä investoidaan paitsi Euroopan elpymiseen myös sen pitkän aikavälin vaurauteen – talouksiemme digitalisoimisesta ja sen varmistamisesta, että eurooppalaisilla on tulevaisuuden työpaikoissa tarvittavat taidot, sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseen, jotka ovat tarpeen vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.
Uudella ilmastolailla, jolla tavoitteemme muunnetaan oikeudellisiksi velvoitteiksi, varmistetaan, että saavutamme tavoitteen. Vuonna 2021 esittelimme toimet, jotka meidän on tarkoitus toteuttaa tällä maapallon kannalta ratkaisevalla vuosikymmenellä. Eurooppa ei kuitenkaan voi yksin ratkaista ilmastokriisiä. Glasgow’ssa pidetyssä COP26-ilmastokokouksessa tapahtui edistymistä, mutta kaikilla mailla on vielä paljon työsarkaa jäljellä. Olemme lapsillemme ja lastenlapsillemme velkaa sen, että teemme kaikkemme vaarallisen ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Sen vuoksi olemme asettaneet nuoret keskeiseen asemaan kaikessa toiminnassamme – NextGenerationEU-välineestä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan. Tästä syystä ehdotin unionin tilaa käsitelleessä puheessani, että vuodesta 2022 tehtäisiin Euroopan nuorison teemavuosi. Sen kuluessa on tarkoitus järjestää toimia ja aloitteita, joilla tuetaan tätä rohkeaa sukupolvea, joka on uhrannut niin paljon pandemian aikana.
Emme voi antaa heille takaisin aikaa, jonka he ovat menettäneet, mutta voimme antaa heidän auttaa rakentamaan EU:lle parempaa tulevaisuutta. Nuoret ovat jo tärkeä osa toukokuussa käynnistettyä Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia, joka on kaikkien aikojen suurin osallistavan demokratian hankkeemme. Tähän tärkeään keskusteluun ovat osallistuneet kaikenikäiset ihmiset kaikkialta unionista.
Ennen kuin lopetan, en saa jättää mainitsematta, että vuoden 2022 alkupäivinä Eurooppa menetti hienon ihmisen ja suuren eurooppalaisen: ystäväni David Sassolin, Euroopan parlamentin puhemiehen. David halusi Euroopan tavoittelevan aina vain enemmän: enemmän demokratiaa, enemmän oikeuksia, enemmän solidaarisuutta, enemmän vastuullisuutta ja enemmän ihmisarvoa kaikille Euroopassa. Hänen muistonsa ohjaa meitä tulevana vuonna, ja unionimme vaalii aina David Sassolin perintöä.
Kauan eläköön Eurooppa!
Ursula von der Leyen
EU:n toimet covid-19-epidemiassa
Johdanto
Euroopan unioni alkoi vuonna 2021, yhden koko tähänastisen taipaleensa haastavimman vuoden jälkeen, suunnata katsettaan tulevaan käynnistämällä covid-19-pandemiasta elpymisen.
EU tehosti toimiaan rokotetuotannon kasvattamiseksi ja jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden auttamiseksi niiden pyrkiessä nopeuttamaan rokotuksia. Alkuvuonna 2020 EU:n rokotestrategian puitteissa toteutetut toimet eli se, että panostettiin useisiin eri rokotteisiin, osoittautuivat menestyksekkäiksi. Tämän seurauksena rokotteita oli vuonna 2021 laajalti saatavilla huolimatta toiminnan odotettua hitaammasta käynnistymisestä, mihin oli syynä yhden rokotteen tuotannossa ja toimituksissa aluksi ilmenneet ongelmat.
Jäsenvaltioiden toteuttamien laajamittaisten rokotusten ansiosta EU saavutti 31. elokuuta 2021 merkittävän virstanpylvään: vähintään 70 prosenttia EU:n aikuisväestöstä oli saatu rokotettua. Vuoden loppuun mennessä tämä osuus oli noussut 79,8 prosenttiin. Pandemian kiihdyttyä uudelleen loppuvuodesta niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti viruksen leviämisen hillitseminen pysyi edelleen keskeisenä painopisteenä. Komissio esitti EU:lle yhteistä ja koordinoitua lähestymistapaa, jotta haasteeseen voitaisiin vastata kaikissa jäsenvaltioissa, joista useat olivat ottaneet uudelleen käyttöön rajoituksia. Samalla jatkettiin toimia rokotuskattavuuden parantamiseksi ja alettiin antaa tehosterokotuksia.
Euroopan komissio työskenteli koko vuoden yhdessä jäsenvaltioiden kanssa niiden testaus- ja jäljityskapasiteetin parantamiseksi ja koko genomin sekvensoinnin toteuttamiseksi (mikä on osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi omikronmuunnoksen levitessä). Komissio panosti lisäksi edelleen uusia ja paranneltuja covid-19-rokotteita ja -hoitoja koskevaan tutkimukseen ja innovointiin. EU:n digitaalinen koronatodistus otettiin käyttöön heinäkuussa, ja se on helpottanut turvallista matkustamista Euroopassa ja edempänäkin. Vuoden 2021 loppuun mennessä oli annettu miljardi todistusta.
Samalla EU ryhtyi toteuttamaan ennenäkemättömän suurta Euroopan elpymissuunnitelmaa. EU:n pitkän aikavälin talousarvio (1 211 miljardia euroa) ja elpymisen vauhdittamiseen tarkoitettu väliaikainen rahoitusväline NextGenerationEU (800 miljardia euroa) muodostavat yhdessä mittavimman EU:n budjetista koskaan rahoitetun elvytyspaketin, joka on suuruudeltaan yli 2 biljoonaa euroa. Jäsenvaltiot laativat sen pohjalta kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmansa, joissa esitetään pandemian vaikutusten korjaamiseen sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän nopeuttamiseen tähtäävät investoinnit ja uudistukset. NextGenerationEU-paketin keskiössä olevasta elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnetään 723,8 miljardia euroa avustuksina ja lainoina jäsenvaltioiden uudistusten ja investointien tukemiseen. Komissio oli vuoden loppuun mennessä antanut myönteisen arvion 22 kansallisesta suunnitelmasta, joille myönnetään yli 445 miljardin euron rahoitus ja jotka Euroopan unionin neuvosto hyväksyi. Komissio maksoi 54,3 miljardia euroa ennakkorahoitusta elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa 20 jäsenvaltiolle ja suoritti ensimmäisen 10 miljardin euron maksun Espanjalle. Elpymisvauhti voi vaihdella eri puolilla EU:ta, mutta kaikkien jäsenvaltioiden talouden odotetaan palaavan kriisiä edeltävälle tasolle alkuvuoteen 2023 mennessä.
Ensimmäisissä Euroopan terveysunioniin liittyvissä ehdotuksissa keskityttiin pandemiasta tähän asti saatujen kokemusten pohjalta kriisivalmiuteen. Kun ehdotukset on hyväksytty, EU:lla on niiden ansiosta paremmat valmiudet ehkäistä ja kohdata tulevia pandemioita ja muita rajat ylittäviä terveysuhkia sekä parantaa terveysjärjestelmien selviytymiskykyä. Uuden terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustaminen syyskuussa oli merkittävä askel eteenpäin autettaessa suojelemaan ihmisten terveyttä EU:ssa, ja sen myötä Euroopan terveysunioni saatiin valmiiksi. (Lisätietoja 4 luvussa.)
EU pyrki lisäksi vahvistamaan kansainvälistä pandemiayhteistyötä, muun muassa Roomassa Italiassa toukokuussa järjestetyn G20+ -maiden maailmanlaajuisen terveyshuippukokouksen sekä ACT Accelerator -yhteistyötä koskevan aloitteen avulla. Aloitteella pyritään covid-19-testien, -hoitojen ja -rokotteiden kehittämisen, tuotannon ja tasapuolisen saatavuuden nopeuttamiseen. Maailmanlaajuisessa terveyshuippukokouksessa hyväksyttiin Rooman julistus, jossa esitetään yhteiset periaatteet covid-19-pandemian voittamiseksi ja tulevien pandemioiden ehkäisemiseksi ja niihin valmistautumiseksi. Komissio, jäsenvaltiot ja rahoituslaitokset, erityisesti Euroopan investointipankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, lisäsivät Team Europe -lähestymistavan mukaisesti muille maanosille annettavaa rahoitusta ja niiden hyväksi toteutettavia toimia. Team Europe oli 4. tammikuuta 2022 mennessä jakanut kumppanimaille 380 miljoonaa rokoteannosta, joista 255,4 miljoonaa annosta oli jo toimitettu, enimmäkseen COVAX-mekanismin (ACT Accelerator -yhteistyön rokotepilari) kautta. Tavoitteena on jakaa 700 miljoonaa annosta vuoden 2022 puoliväliin mennessä.
Kriisitoimien jatkaminen
Euroopan unioni jatkoi ja laajensi vuonna 2021 toimiaan kriisin vaikutusten käsittelemiseksi. Pandemian alusta lähtien on hyväksytty yli 2 326 toimenpidettä tuen antamiseksi.
Vuonna 2021 sovellettiin edelleen vakaus- ja kasvusopimuksen yleistä poikkeuslauseketta, jonka turvin jäsenvaltiot voivat tilapäisesti poiketa tiukoista budjettisäännöistä ja antaa kestävää finanssipoliittista tukea. Komissio hyödynsi edelleen koko vuoden ajan täysimääräisesti valtiontukisääntöjen mahdollistamia joustoja pyrkiessään tukemaan pandemian vaikutuksista pahasti kärsinyttä taloutta. Se antoi pandemian alun ja vuoden 2021 lopun välisenä aikana yli 730 päätöstä, joilla hyväksyttiin lähes 900 jäsenvaltioiden ilmoittamaa kansallista toimenpidettä. Rahoitusta myönnettiin kokonaisuudessaan 3,17 biljoonaa euroa. Vuoden 2021 mittaan painopiste siirtyi vähitellen kiireellisestä tarpeesta pitää vaikeuksissa olevia yrityksiä hengissä nopean, vankan ja kestävän elpymisen helpottamiseen. Tämä muutos näkyy marraskuussa 2021 hyväksytyssä tilapäisten valtiontukipuitteiden kuudennessa muutoksessa, joka mahdollistaa EU:n laajuisen koordinoidun tuesta luopumisen samalla, kun hahmotellaan toimenpiteitä elpymisen nopeuttamiseksi. Näiden joustavampien sääntöjen ja niiden jatkuvan hienosäädön ansiosta komissio auttoi – siirryttäessä kriisistä elpymiseen – jäsenvaltioita hillitsemään pandemian aiheuttaman taloudellisen taantuman vaikutuksia, säilyttämään kunnolla toimivat ja kilpailukykyiset sisämarkkinat ja tasoittamaan tietä kohti elpymistä.
Hätätilanteen tuki ja apu
Jäsenvaltiot ovat voineet tukeutua EU:n talousarvioon selviytyäkseen monista pandemian aiheuttamista vaikutuksista terveyteen. Vuonna 2021 hätätilanteen tukivälineestä, jota rahoitetaan EU:n talousarviosta, rahoitettiin useita erilaisia terveysaloitteita, kuten rokotteiden saannin turvaaminen rokotevalmistajien kanssa tehdyillä ennakkohankintasopimuksilla.
Komissio julkisti tammikuussa 24 hanketta, jotka oli valittu uusien ohjelmien muodostamiseksi tai olemassa olevien laajentamiseksi plasman keräämiseksi covid-19-taudista toipuneilta luovuttajilta. EU asetti vuoden 2021 talousarviossaan saataville 65 miljoonan euron ylimääräiset määrärahat henkilönsuojainten ja lääkkeiden hankkimista, terveydenhoitohenkilöstön tehohoitokoulutusta ja vaikeasti saavutettavilla alueilla tapahtuvaa testausta varten. Lisäksi se otti käyttöön vielä 100 miljoonaa euroa voidakseen suoraan hankkia yli 20 miljoonaa pika-antigeenitestiä, jotka toimitettiin 25 jäsenvaltiolle helmikuusta lähtien.
EU:n pelastuspalvelumekanismi on auttanut toimittamaan kaiken kaikkiaan yli 30 miljoonaa rokoteannosta ja yli 200 miljoonaa lääkintätarviketta EU:n jäsenvaltioille ja muihin maihin pandemian alusta lähtien. Lisäksi EU lähetti vuonna 2021 hätälääkintäryhmiä Romaniaan ja Slovakiaan EU:ssa ja kauemmas Guineaan, Papua-Uusi-Guineaan sekä Tunisiaan. EU on jatkanut strategisen rescEU-valmiusvaraston kehittämistä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja rahoittanut henkilönsuojainten, tehohoitoyksiköiden ja happirikastinten lisähankintoja. EU onnistui rescEU:n avulla täyttämään 6 miljoonan covid-19-tautiin liittyvän hätälääkintätarvikkeen vajauksen Latviassa ja Romaniassa EU:n alueella sekä Montenegrossa, Pohjois-Makedoniassa ja Serbiassa Länsi-Balkanin alueella. Se toimitti yli 3,4 miljoonaa kasvosuojusta, 2,5 miljoonaa paria suojakäsineitä, 150 000 suojavaatetta ja muita henkilönsuojaimia, kuten kasvosuojaimia, suojalaseja ja jalkojensuojaimia. Humanitaarisen ilmasillan avulla toimitettiin vuoden mittaan edelleen tukea, kuten olennaisia lääkintätarvikkeita, joillekin maailman heikoimmassa asemassa oleville yhteisöille.
Jäsenvaltioiden sairaaloihin toimitettiin arviolta 305 desinfiointirobottia. Robottien hankkimiseksi asetettiin saataville jopa 12 miljoonaa euroa. Robotit voivat 15 minuutissa desinfioida tavallisen potilashuoneen ultraviolettivalolla.
EU antoi jäsenvaltioille 43 miljoonaa euroa EU:n digitaalisten koronatodistusten tuotantoa varten ja vielä 7 miljoonaa euroa väärien todistusten mitätöintiin. EU:n sähköistä matkustajatietolomaketta koskevan sovelluksen kehittelyyn otettiin käyttöön 2,5 miljoonaa euroa. Sen on tarkoitus helpottaa kontaktien jäljitystä matkustajien altistuessa tartuntataudille matkansa aikana. Vuosina 2020 ja 2021 asetettiin lisäksi käyttöön yhteensä 220 miljoonaa euroa covid-19-rokotus- ja hoitotarvikkeiden kuljetuksiin sekä potilaiden siirtoihin ja lääkintäryhmien lähettämiseen.
Covid-19-taudin testaus ja jäljitys
Komissio vahvisti tammikuussa kattavien testausstrategioiden keskeiset osatekijät, jotka oli otettava huomioon kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa testausjärjestelmissä. Näitä olivat muun muassa testausten laajuus, prioriteettiryhmät, testauskapasiteetti ja -resurssit sekä ohjeet siitä, millaiseen käyttöön pika-antigeenitestaus voisi parhaiten soveltua. Komissio kehotti jäsenvaltioita lisäämään genomin sekvensointia ja antoi tämän tukemiseksi 110 miljoonaa euroa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kautta. Huolta aiheuttavien uusien muunnosten leviämisen torjumiseksi keskus suositteli, että jäsenvaltiot ottaisivat käyttöön valmiudet, joiden ansiosta ne voivat sekvensoida sellaisen kokonaismäärän näytteitä, että huolta aiheuttava muunnos voidaan havaita 1 prosentin esiintyvyystasolla.
Komissio antoi maaliskuussa suosituksen covid-19-viruksen jäljittämiseksi jätevesien seurannalla. Se pyysi jäsenvaltioita ottamaan käyttöön jäteveden seurantajärjestelmät ja varmistamaan, että asiaankuuluvat tiedot toimitetaan ripeästi toimivaltaisille terveysviranomaisille.
Työpaikkojen tukeminen ja toimeentulon turvaaminen
Sure-rahoituksen kokonaismäärä on 94,3 miljardia euroa, josta 8,2 miljardia euroa Belgialle, 511 miljoonaa euroa Bulgarialle, 2 miljardia euroa Tšekille, 230 miljoonaa euroa Virolle, 2,5 miljardia euroa Irlannille, 5,3 miljardia euroa Kreikalle, 21,3 miljardia euroa Espanjalle, 1 miljardi euroa Kroatialle, 27,4 miljardia euroa Italialle, 603 miljoonaa euroa Kyprokselle, 305 miljoonaa euroa Latvialle, 957 miljoonaa euroa Liettualle, 504 miljoonaa euroa Unkarille, 420 miljoonaa euroa Maltalle, 11,2 miljardia euroa Puolalle, 5,9 miljardia euroa Portugalille, 4,1 miljardia euroa Romanialle, 1,1 miljardia euroa Slovenialle ja 630 miljoonaa euroa Slovakialle. Määrät on pyöristetty.
Hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline (SURE) perustettiin vuonna 2020 suojaamaan työpaikkoja ja tukemaan pandemiasta kärsiviä perheitä. Se on ollut tärkeä osa EU:n toimia covid-19-kriisissä. Komissio lainasi aloitteen puitteissa 89,64 miljardia euroa lokakuun 2020 ja toukokuun 2021 välisenä aikana ja antoi ne sitten lainoina 19 jäsenvaltiolle. Vuonna 2022 on lisäksi määrä kerätä ja maksaa 4,62 miljardia euroa jo hyväksyttyä tukea. Muut jäsenvaltiot voivat esittää hakemuksia tuen saamiseksi SURE-välineestä, joka voi edelleen tarjota rahoitustukena lähes 6 miljardia euroa.
SURE-tukivälineestä on hyötynyt 1,5–2,5 miljoonaa yritystä, jotka ovat sen ansiosta voineet pitää työntekijänsä.
Jäsenvaltiot ovat säästäneet arviolta yli 8 miljardia euroa korkomaksuissa käyttämällä SURE-välinettä verrattuna siihen, että ne olisivat laskeneet itse liikkeeseen valtionvelkaa.
Komission syyskuussa julkaisema välineen vaikutuksia käsittelevä kertomus vahvistaa sen auttaneen menestyksekkäästi pehmentämään kriisin vaikutuksia rahoitustuella, jota annettiin työajan lyhentämisjärjestelyihin ja itsenäisten ammatinharjoittajien hyväksi toteutetuille toimenpiteille. SURE-välineestä sai vuonna 2020 tukea 31 miljoonaa ihmistä – 22,5 miljoonaa työntekijää ja 8,5 miljoonaa itsenäistä ammatinharjoittajaa. Tämä on enemmän kuin neljännes kaikista työntekijöistä niissä 19 jäsenvaltiossa, joille välineen tukea on tähän mennessä suunnattu.
EU haluaa auttaa jäsenvaltioita säilyttämään työpaikat ja luomaan uusia. Tavoitteena on oikeudenmukainen, osallistava ja palautumiskykyä tukeva elpyminen covid-19-kriisistä. Maaliskuussa komission suosituksessa tehokkaasta työllisyyden aktiivitukijärjestelmästä neuvottiin jäsenvaltioita aktiivisen työvoimapolitiikan alalla. Sillä pyritään käsittelemään pandemian tuomia haasteita, paikkaamaan osaamisvajetta, joka hidastaa talouskasvua elpymisen aikana, ja auttamaan ihmisiä selviytymään vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Tavoitteena on siirtyä vähitellen pandemian vuoksi toteutetuista työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävistä hätätoimenpiteistä uusiin toimenpiteisiin, joilla helpotetaan työllistävää elpymistä.
Elokuussa komissio ryhtyi toimiin pandemiasta ja epäsuotuisista sääoloista kärsivien viljelijöiden tukemiseksi antamalla heille mahdollisuuden saada suurempia ennakkomaksuja yhteisen maatalouspolitiikan nojalla. Lisäksi komissio tuki maatalous- ja elintarvikealaa lisäämällä joustoa ja erityisiä markkinatoimenpiteitä, jotka oli kohdistettu viini-, hedelmä- ja vihannesaloille.
Varmistaakseen kulttuurialan ja luovien alojen turvallisen uudelleenkäynnistämisen komissio julkaisi kesäkuussa 2021 EU:n suuntaviivat koordinoidun lähestymistavan ottamiseksi käyttöön kansalliset, alueelliset ja paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen. Marraskuussa se julkaisi verkossa EU:n kulttuurialalle antamaa rahoitusta selostavan oppaan, joka kattaa noin 70 EU:n nykyistä ohjelmaa, joista jäsenvaltiot ja kyseinen toimiala voivat hakea rahoitusta.
EU:n rokotestrategia
Euroopan unioni on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa menestyksekkäästi hankkinut laajan ja monipuolisen miljardien annosten valikoiman turvallisia ja tehokkaita covid-19-rokotteita useilta eri valmistajilta. Vuoden 2021 loppuun mennessä kahdeksasta rokotesopimuksesta viiden puitteissa oli toimitettu turvallisia ja tehokkaita rokotteita, kahden muun puitteissa tämä voi vielä toteutua ja yhdestä sopimuksesta oli luovuttu. EU:n rokotestrategian ansiosta jäsenvaltioihin oli siihen mennessä toimitettu lähes miljardi annosta ja muualle maailmaan oli viety yhtä monta annosta.
Pohjatyö pandemian alussa johti siihen, että vuoden 2020 lopussa voitiin toimittaa miljoonia covid-19-rokoteannoksia, kun ensimmäinen rokote, jonka kehittivät BioNTech ja Pfizer, oli hyväksytty ja saanut myyntiluvan.
Vuonna 2021 komissio myönsi neljä muuta ehdollista myyntilupaa Modernan, AstraZenecan, Janssen Pharmaceutica NV:n ja Novavaxin kehittämille rokotteille sen jälkeen, kun Euroopan lääkevirasto (EMA) oli arvioinut ne turvallisiksi ja tehokkaiksi. Useat muut rokotteet ovat EMAn arvioinnin eri vaiheissa. Kun CureVacin rokote poistettiin EMAn jatkuvan arvioinnin piiristä 11. lokakuuta, CureVacin kanssa tehdystä sopimuksesta luovuttiin, eikä se enää kuulu EU:n rokotevalikoimaan.
Valnevan ja Sanofin tuottamat rokotteet olivat edelleen EMAn tieteellisessä arvioinnissa vuoden 2021 lopulla. Jos EMA antaa niistä myönteisen tieteellisen lausunnon komission ehdollista myyntilupaa varten, myös nämä rokotteet tulevat olemaan jäsenvaltioiden saatavilla.
Komissio on vuoden 2020 puolivälin jälkeen näin varmistanut oikeuden ostaa jopa 4,2 miljardia rokoteannosta ennakkohankinta- ja hankintasopimuksilla. Tämän vastineeksi komissio rahoitti osan tuotannon alkuvaiheen kustannuksista hätätilanteen tukivälineestä. Tätä rahoitusta, jota myönnettiin rokotteiden kehittäjille osoitetun avoimen tarjouspyynnön pohjalta, pidettiin käsirahana niistä rokotteista, jotka jäsenvaltiot ostavat ennakkohankintasopimusten puitteissa. Valikoima koostuu komission valitsemista lupaavista rokotteista, joiden valmistajat ovat saaneet alkuvaiheessa rahoitusta kehittelytoimintaan. Komissio aikoo hankkia rokoteannoksia, kunhan rokote on saanut EMAn hyväksynnän.
Euroopan unioni hankkii yhteensä jopa 2,4 miljardia annosta Bio N Tech Pfizerin rokotetta ja sillä on mahdollisuus hankkia 900 miljoonaa lisäannosta, jopa 460 miljoonaa annosta Modernan rokotetta, jopa 400 miljoonaa annosta Astra Zenecan rokotetta, jopa 400 miljoonaa annosta Johnson and Johnsonin rokotetta, jopa 200 miljoonaa annosta Novavaxin rokotetta ja sillä on mahdollisuus hankkia 100 miljoonaa lisäannosta sekä jopa 300 miljoonaa annosta Sanofi GSK:n rokotetta ja jopa 60 miljoonaa annosta Valnevan rokotetta.
Vaikka tuotannon ja toimitusten oli odotettu olevan suhteellisen alhaisella tasolla vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, tilannetta pahensi se, että yksi yritys ei voinut hoitaa toimituksia sopimuksensa mukaisesti. Komissio perusti helmikuussa työryhmän tarkoituksena auttaa lisäämään rokotteiden tuotantokapasiteettia EU:ssa – toimimalla keskitettynä yhteyspisteenä tukea tarvitseville valmistajille – ja kartoittaa tuotantokapasiteetin ja toimitusketjujen pullonkauloja sekä poistaa niitä. Lisäksi komissio tuki jäsenvaltioita rokotteiden käyttöönotossa valmistelemalla niitä laajamittaiseen rokottamiseen – kylmäketjuinfrastruktuurista, jolla varmistetaan, että rokotteet varastoidaan oikeassa lämpötilassa, ensisijaisesti rokotettavien ryhmien määrittelemiseen ja viestintään.
Covid-19-rokotusten tilanne vuoden 2022 alussa
981 miljoonaa
annosta toimitettu
79,8 %
EU:n aikuisväestöstä saanut täyden rokotussarjan
Lähde: Rokotevalmistajat ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen tiedot.
Huhtikuusta 2021 lähtien toimitukset EU:hun kasvoivat huomattavasti, kuten oli odotettukin. Heinäkuun puoliväliin mennessä EU:ssa oli tuotettu yli miljardi rokoteannosta, joista 500 miljoonaa oli toimitettu jäsenvaltioihin. Tämä määrä riitti saavuttamaan tavoitteen saada 70 prosenttia aikuisväestöstä rokotettua kesän loppuun mennessä. Tavoite saavutettiin 31. elokuuta 2021 mennessä.
Viruksen alettua levitä uudelleen syksyllä 2021 ja omikronmuunnoksen ilmaannuttua vuoden lopulla jäsenvaltiot tehostivat toimiaan viruksen tarttumisen rajoittamiseksi. Ne ottivat uudelleen käyttöön muiden muassa lähikontaktien välttämisen ja kansainvälisten matkustusrajoitusten kaltaisia toimia ja panostivat kansallisiin rokotusohjelmiin. Euroopan komissio työskenteli yhdessä jäsenvaltioiden ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kanssa löytääkseen koordinoidun lähestymistavan näissä asioissa. Komissio on myös tehnyt yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa lisätäkseen rokotuskattavuutta puuttumalla rokotevastaisuuteen sekä virheelliseen ja vääristeltyyn tietoon.
Rokotuskattavuus parani koko vuoden 2021 ajan EMAn suositeltua tiettyjä rokotteita nuorille ja yli 5-vuotiaille lapsille. Kaikki jäsenvaltiot olivat vuoden loppuun mennessä alkaneet tarjota lisäannoksia lääketieteellisesti riskialttiille väestöryhmille ja tehosteannoksia väestölle yleensä.
Covid-19-taudin hoitokeinojen kehittäminen
Pandemian taltuttamiseksi tarvitaan muutakin kuin vain rokotteita. Rokotuskattavuuden noustessakin maskien käytön ja lähikontaktien välttämisen kaltaiset toimenpiteet olivat usein välttämättömiä vuonna 2021. Covid-19-hoitoja tarvitaan sairaalahoidon tarpeen välttämiseksi tai vähentämiseksi, toipumisen nopeuttamiseksi ja ihmishenkien pelastamiseksi. Toukokuussa 2021 komissio ehdotti covid-19:n hoitokeinoja koskevaa EU:n strategiaa, jolla pyritään tukemaan kipeästi kaivattujen hoitokeinojen, myös pitkäkestoisen covid-19-taudin hoitokeinojen, kehittämistä ja saatavuutta. Se täydentää EU:n rokotestrategiaa ja tukeutuu niin Euroopan lääkestrategiaan kuin komission yhteistyöhön EMAn kanssa hoitokeinoja koskevan tutkimuksen ja niiden kehittämisen, valmistuksen ja käyttöönoton tukemiseksi.
Komissio vahvisti lokakuussa covid-19-taudin kymmenen lupaavimman hoidon luettelon. Luettelo perustuu riippumattomien tieteellisten asiantuntijoiden ryhmän arvioimiin 82 hoitokeinoehdokkaaseen, jotka ovat kliinisen kehittämisen loppuvaiheessa. Näihin hoitokeinoihin kuuluu eri valmisteryhmiä, joilla hoidetaan taudin eri vaiheita ja vakavuusasteita. Ne tulevat potilaiden ulottuville kaikkialla EU:ssa mahdollisimman nopeasti, kunhan EMA vahvistaa niiden turvallisuuden ja tehokkuuden.
Komissio oli vuoden 2021 loppuun mennessä antanut myyntiluvan viidelle luettelossa olevalle hoitokeinolle EU:ssa tapahtuvaa käyttöä varten sen jälkeen, kun EMA oli ne arvioinut. Monoklonaaliset vasta-aineet Ronapreve, Xevudy ja Regkirona saivat myyntiluvan taudin alkuvaiheissa oleville henkilöille ja kaksi jo markkinoilla olevaa lääkevalmistetta – immunomodulaattorit RoActerma ja Kineret – saivat myyntiluvan sairaalassa olevien covid-19-potilaiden hoitoon.
Komissio auttaa jäsenvaltioita saamaan nämä hoitokeinot käyttöönsä ja on tehnyt kaksi yhteishankintasopimusta monoklonaalisten vasta-aineiden hankkimiseksi. Neuvottelut ovat käynnissä myös joistakin muista valmisteista, jotka ovat EMAn arvioitavina.
Komissio on investoinut Horisontti 2020 -puiteohjelman puitteissa 119 miljoonaa euroa 45:n covid-19-taudin hoitokeinon ja -vaihtoehdon tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin muun muassa Euroopan innovaationeuvoston ja innovatiivisia lääkkeitä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen kautta. Komissio tukee parhaillaan kolmea kliinistä tutkimusta – REMAP-CAP, Discovery ja EU-SolidAct – joissa on saatu merkittäviä tuloksia kehitteillä olevista hoitokeinoista.
Uusien muunnosten torjuminen
Uudet muunnokset, joista jotkin ovat muita helpommin tarttuvia, ovat mutkistaneet pandemian hallintaa ja tuoneet uusia haasteita. Terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA) on koonnut yhteen tutkijoita, biotekniikkayrityksiä, valmistajia ja viranomaisia EU:ssa ja maailmanlaajuisesti, jotta voitaisiin valmistautua uusien muunnosten varalle. EU:ssa hyväksytyt ensimmäisen sukupolven rokotteet osoittautuivat varsin tehokkaiksi varhaisia muunnoksia vastaan, mutta tulevaisuudessa ilmenevät muunnokset saattavat osoittautua vastustuskykyisemmiksi rokotteita vastaan. Tämä edellyttää herpaantumatonta valppautta covid-19-virusmuunnosten torjunnassa ja seurannassa. HERA muodostaa tällaisen suojan mahdollisia tulevia muunnoksia vastaan. Lisäksi se tarjoaa kannustimia uusien ja mukautettujen rokotteiden kehittämistä varten, näiden rokotteiden hyväksymisprosessin nopeuttamiseksi ja valmistuskapasiteetin lisäämiseksi.
Komissio hyväksyi kesäkuussa päätöksen SARS-CoV-2-muunnoksia käsittelevän eurooppalaisen asiantuntijaryhmän perustamisesta. Ryhmä kokoaa yhteen tämän alan johtavat tutkijat. Ryhmällä on ollut keskeinen rooli, sillä se on tarkistanut uusia muunnoksia koskevia tietoja ja neuvonut käytettävissä olevan tieteellisen tiedon pohjalta, onko mukautetuille rokotteille olemassa tarvetta. Asiantuntijaryhmä kutsuttiin nopeasti koolle omikronkriisin alussa ja haettiin ratkaisuja, jotta voitiin jakaa tietoa siitä, miten virusnäytteisiin olisi mahdollista päästä käsiksi, organisoida tieteellisiä valmiuksia ja levittää tuloksia laajalti HERAn taloudellisella tuella.
Komissio lisäsi vuonna 2021 rahoitusta muunnoksia koskevalle tutkimukselle myöntämällä 30 miljoonan euron lisäsumman useille Horisontti 2020 -puiteohjelman osana käynnissä oleville hankkeille ja käynnisti EU:n laajuisen rokotetutkimusverkoston Vaccelerate. Verkoston avulla nopeutetaan covid-19-rokotetutkimusten vaiheita kaksi ja kolme EU:ssa, yhdistetään toisiinsa kaikki rokotteiden kehittämiseen osallistuvat sidosryhmät ja tarjotaan yleiseurooppalainen foorumi kliinisten tutkimusten suunnittelua ja toteuttamista varten.
Tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteydessä otettiin käyttöön 120 miljoonaa euroa, jotka myönnettiin 11 uudelle tutkimushankkeelle. Suurin osa tästä summasta käytetään uusia hoitokeinoja ja rokotteita koskevien kliinisten tutkimusten tukemiseen sekä laajamittaisten covid-19-kohorttien ja -verkostojen kehittämiseen, mukaan luettuna EU:n ulkopuolella tapahtuva toiminta. Muissa hankkeissa vahvistetaan ja laajennetaan pääsyä tutkimusinfrastruktuuriin, muun muassa Euroopan covid-19-dataportaaliin.
Euroopan avaaminen uudelleen turvallisesti
MIKÄ ON EUROOPAN UNIONIN DIGITAALINEN KORONATODISTUS? Euroopan unionin digitaalinen koronatodistus on digitaalinen todiste siitä, että henkilö on rokotettu covid-19-tautia vastaan tai että hän on saanut negatiivisen testituloksen tai toipunut covid-19-taudista. Se voi olla digitaalisessa tai paperimuodossa, siinä on QR-koodi, se on maksuton ja se on kirjoitettu jäsenvaltion kielellä ja englanniksi. Se on turvallinen ja varma, ja se on voimassa kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.
Toukokuussa terveystilanteen kohennuttua ja rokotustahdin alettua kiihtyä kaikkialla Euroopassa komissio ehdotti, että jäsenvaltioiden olisi asteittain lievennettävä matkustusrajoituksia. Parlamentti ja neuvosto hyväksyivät kesäkuussa komission ehdotuksen asetukseksi, jolla otetaan käyttöön EU:n digitaalinen koronatodistus helpottamaan turvallista matkustamista EU:n sisällä. Kesäkuussa neuvosto hyväksyi myös päivitetyn suosituksen vapaan liikkuvuuden rajoituksista. Kaikki jäsenvaltiot sekä Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi ottivat todistuksen käyttöön vuonna 2021. Käyttäen hyväksi EU:n digitaalisen koronatodistuksen järjestelmää neuvosto päivitti matkustusrajoituksia koskevat suosituksensa. Suosituksissa hahmoteltiin myös toimia, joilla rajoitetaan riskiä uusien muunnosten kulkeutumisesta EU:hun. Käyttöön otettiin hätäjarrumekanismi, jotta jäsenvaltiot voivat toimia nopeasti ja asettaa tilapäisiä rajoituksia riskimaista tuleville matkustajille.
EU:n digitaalinen koronatodistus on ollut suuri menestys. Parlamentin ja neuvoston hyväksyttyä sen nopeasti se saatiin käyttöön vain kolme kuukautta myöhemmin, juuri ajoissa ennen kesälomien alkamista heinäkuussa. EU on vahvistanut yhteiset puitteet todistusten antamista, tarkastamista ja hyväksymistä varten. Useat jäsenvaltiot antoivat kansallista lainsäädäntöä, jolla säännellään todistusten käyttöä jäsenvaltion sisällä. Järjestelmä on auttanut pitämään kauppoja, palveluita ja yrityksiä auki ja mahdollistanut osallistumisen kulttuuri-, urheilu- ja vapaa-ajan tapahtumiin. Se on auttanut matkailualaa, koska viranomaisten ja lentoyhtiöiden on sen ansiosta helpompi tarkastaa matkustajien esittämät asiakirjat, ja antanut ihmisille varmuuden, että heidän asiakirjansa hyväksytään heidän matkustaessaan EU:ssa.
EU:n jäsenvaltiot ja Euroopan talousalueen maat olivat vuoden loppuun mennessä antaneet yli miljardi todistusta. EU:n digitaalinen koronatodistus on myös maailmanlaajuinen menestys: 33 EU:n ulkopuolista maata (ja aluetta) liittyi EU:n digitaalisen koronatodistuksen järjestelmään vuoden 2021 loppuun mennessä EU:n antamien vastaavuuspäätösten pohjalta. Re-open EU -sivusto ja siihen liittyvä sovellus toimivat keskitettynä pisteenä, josta saa tietoa terveyteen ja matkustukseen liittyvistä toimenpiteistä jäsenvaltioissa, Islannissa, Liechtensteinissa, Norjassa ja Sveitsissä.
NextGenerationEU: EU:n elpymisväline toiminnassa
EU:n historiallinen NextGenerationEU-elpymisväline näki päivänvalon vuonna 2021. Siitä virtasi EU:n talouksiin varoja kesästä lähtien, mistä alkoi käänne pandemiassa. NextGenerationEU ei ainoastaan auta korjaamaan pandemian aiheuttamia vahinkoja, vaan jäsenvaltioiden on sen ansiosta mahdollista investoida EU:n pitkän aikavälin tulevaisuuteen ja palautumiskykyyn. Vihreän ja digitaalisen siirtymän vauhdittaminen on vahvasti esillä. Se tarjoaa ainutkertaisen tilaisuuden selviytyä pandemiasta entistä vahvempana, uudistaa EU:n talouksia ja luoda mahdollisuuksia ja työpaikkoja.
Next Generation EU: pääpiirteet Next Generation EU -paketti on yhteensä 806,9 miljardia euroa. Elpymis- ja palautumistukiväline koostuu yhteensä 723,8 miljardista eurosta, joista 338,0 miljardia euroa myönnetään avustuksina ja 385,8 miljardia euroa lainoina. Sen avulla voidaan tehostaa energiantuotantoa rahoittamalla puhtaita teknologioita ja uusiutuvia energialähteitä sekä edistää kunnostamista parantamalla rakennusten energiatehokkuutta, latausta ja tankkausta tukemalla kestävää liikennettä ja latausasemia, yhteenliittämistä ottamalla käyttöön nopeita laajakaistapalveluja, nykyaikaistamista digitalisoimalla julkishallintoa, mittakaavan kasvattamista datapilvipalvelujen ja kestävien prosessorien alalla sekä uudelleen- ja täydennyskoulutusta rahoittamalla digitaalisia taitoja tukevaa koulutusta. Next Generation EU -välineestä rahoitetaan muita ohjelmia 83,1 miljardilla eurolla, josta 50,6 miljardia euroa kohdistetaan React-EU-välineeseen, 10,9 miljardia euroa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon, 8,1 miljardia euroa maaseudun kehittämiseen, 6,1 miljardia euroa Invest EU-ohjelmaan, 5,4 miljardia euroa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja 2,0 miljardia euroa resc EU-mekanismiin. Kaikki määrät on ilmoitettu käypinä hintoina.
Euroopan unionin pitkän aikavälin talousarvio vuosien 2021 ja 2027 välisenä aikana ja Next Generation EU -paketit ovat yhteensä 2,018 biljoonaa euroa (käypinä hintoina), josta 806,9 miljardia euroa osoitetaan Next Generation EU -välineeseen ja 1 210,9 miljardia euroa Euroopan unionin pitkän aikavälin talousarvioon. Koheesioon, palautumiskykyyn ja arvoihin osoitetaan pitkän aikavälin talousarviossa 426,7 miljardia euroa sekä lisäksi 766,5 miljardia euroa Next Generation EU -välineestä. Luonnonvaroihin ja ympäristöön osoitetaan pitkän aikavälin talousarviossa 401 miljardia euroa sekä lisäksi 18,9 miljardia euroa Next Generation EU -välineestä. Muuttoliikkeeseen ja rajaturvallisuuteen osoitetaan pitkän aikavälin talousarviossa 25,7 miljardia euroa. Turvallisuuteen ja puolustukseen osoitetaan pitkän aikavälin talousarviossa 14,9 miljardia euroa. Naapurialueille ja muuhun maailmaan osoitetaan pitkän aikavälin talousarviossa 110,6 miljardia euroa. Euroopan unionin yleiseen hallintoon osoitetaan pitkän aikavälin talousarviossa 82,5 miljardia euroa. Sisämarkkinoihin, innovointiin ja digitaalitalouteen osoitetaan pitkän aikavälin talousarviossa 149,5 miljardia euroa sekä lisäksi 11,5 miljardia euroa Next Generation EU -välineestä.
NextGenerationEU-välineen keskiössä on elpymis- ja palautumistukiväline. Se käynnistettiin helmikuussa 2021, ja siitä myönnetään jopa 723,8 miljardia euroa (käypinä hintoina) avustuksina ja lainoina uudistusten ja investointien tukemiseen jäsenvaltioissa. Väline on tulosperusteinen, ja varojen maksamisen edellytyksenä on, että sovitut välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu tyydyttävällä tavalla. Voidakseen hyötyä välineestä jäsenvaltioiden on toimitettava Euroopan komissiolle kansalliset suunnitelmansa, joissa esitetään ne uudistukset ja investoinnit, jotka ne aikovat toteuttaa vuoden 2026 loppuun saakka, ja sen jälkeen neuvoston on hyväksyttävä suunnitelmat.
Jäsenvaltiot ovat kohdentaneet suunnitelmissaan 39,9 prosenttia menoista ilmastotoimenpiteisiin ja 26,4 prosenttia digitaaliseen siirtymään. Tämä ylittää sovitut tavoitteet, jotka ovat 37 prosenttia ilmastomenojen ja 20 prosenttia digitalisaatioon liittyvien menojen osalta.
Kaikkien suunnitelmien on täytettävä sitovat ilmasto- ja digitaalisen siirtymän tavoitteet, mukaan lukien se, että ilmastoinvestointeihin ja -uudistuksiin käytetään vähintään 37 prosenttia menoista ja digitaaliseen siirtymään vähintään 20 prosenttia menoista. Käytännössä jäsenvaltiot ovat sitoutuneet menemään näitä tavoitteita pidemmälle, sillä lähes 40 prosenttia menoista on määrä käyttää ilmastoinvestointeihin ja -uudistuksiin ja 26,4 prosenttia digitaaliseen siirtymään. Tämä auttaa EU:ta saavuttamaan ilmastoneutraaliustavoitteensa vuoteen 2050 mennessä ja ohjaa sen digitaalisen muutoksen tielle, luomaan työpaikkoja ja vauhdittamaan osallistavaa kasvua.
Elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa komissio oli vuoden 2021 loppuun mennessä antanut myönteisen arvion 22 kansallisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmasta, joiden yhteisarvo oli yli 445 miljardia euroa (käytettävissä olevista 723,8 miljardista eurosta). Neuvosto on sittemmin hyväksynyt nämä suunnitelmat. Kansalliset suunnitelmat arvioitiin 11 kriteerin pohjalta, mukaan lukien se, kuinka hyvin niissä käsitellään talouspolitiikan EU-ohjausjakson maakohtaisissa suosituksissa yksilöityjä haasteita. Jäsenvaltiot voivat tarvittavia kasvua lisääviä ja osallisuutta edistäviä uudistuksia suunnitellessaan ja toteuttaessaan nojautua komission teknisen tuen välineestä antamaan tukeen. Tätä tukea annetaan useilla eri aloilla, esimerkkeinä vihreä siirtymä, terveydenhuolto, julkinen talous, koulutuksen ja julkisten palvelujen digitalisointi, yritysten toimintaympäristö ja rahoitusala.
Komissio on tähän mennessä jakanut 54,3 miljardia euroa 20 jäsenvaltiolle elpymis- ja palautumistukivälineestä niin ennakkomaksuina kuin yhden jäsenvaltion esittämän ensimmäisen maksupyynnön pohjalta. Joulukuussa komissio arvioi pyynnön ja vahvisti asiaankuuluvien välitavoitteiden ja tavoitteiden täyttyneen, minkä jälkeen Espanjalle maksettiin 10 miljardia euroa.
Maksut suoritettiin komission menestyttyä hyvin pääomamarkkinoilla. Komissio lainaa NextGenerationEU-välineen rahoittamiseksi EU:n puolesta rahoitusmarkkinoilta noin 800 miljardia euroa vuoden 2026 loppuun mennessä. EU:n korkean luottoluokituksen ansiosta komissio pystyy lainaamaan edullisemmalla korolla kuin useat EU:n jäsenvaltioista, mikä hyödyttää kyseisiä jäsenvaltioita ja EU:n talousarviota. Komissio pyrkii hankkimaan 30 prosenttia varoista laskemalla liikkeeseen NextGenerationEU-välineen vihreitä joukkolainoja ja käyttää tuotot vihreän toimintapolitiikan rahoittamiseen.
Komissio ilmoitti huhtikuussa 2021 aikovansa käyttää monipuolista varainhankintastrategiaa tarvittavan rahoituksen hankkimiseksi. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden hyväksyttyä omia varoja koskevan päätöksen, joka on lainaamisen mahdollistava oikeudellinen väline, komissio suoritti kesäkuussa 2021 ensimmäisen liikkeeseenlaskun. Vuoden loppuun mennessä se oli hankkinut yhteensä 71 miljardia euroa EU:n joukkolainoilla ja vielä lisävaroja lyhytaikaisilla EU:n velkasitoumuksilla. Näihin kuului 12 miljardin euron suuruinen ensimmäinen NextGenerationEU-välineen vihreä joukkolaina – kyseessä on maailman kaikkien aikojen suurin vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlasku. Sitä ennen syyskuussa 2021 oli hyväksytty uusinta kehitystä edustava NextGenerationEU-välineeseen liittyvä vihreitä joukkolainoja koskeva kehys, jolla taataan näihin joukkolainoihin sijoittaville, että niiden avulla kerätyt varat osoitetaan vihreisiin hankkeisiin.
Kaikki NextGenerationEU-välineen puitteissa otetut lainat maksetaan takaisin vuoteen 2058 mennessä. Jotta hankitut varat olisi helpompi maksaa takaisin – ja jotta EU:n toimintapoliittisia tavoitteita voitaisiin edistää myös talousarvion tulopuolella – komissio on ehdottanut uusien tulonlähteiden sisällyttämistä EU:n talousarvioon. Tammikuussa 2021 otettiin käyttöön kierrättämättömiin muovipakkausjätteisiin perustuva vero, joka edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman poliittisia tavoitteita. Joulukuussa komissio ehdotti kolmen uuden omien varojen lähteen käyttöönottoa EU:n talousarviota varten:
- päästökauppajärjestelmästä saatavat tulot
- ehdotetusta EU:n hiilidioksidipäästöjen tullimekanismista saatavat tulot sekä
- se osuus monikansallisten yritysten jäännösvoitoista, joka on kohdennettu jäsenvaltioille verotusoikeuksien uudelleenjakamista koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen täytäntöönpanoa koskevan tulevan direktiivin mukaisesti.
Näillä tuloilla rahoitetaan osaltaan myös sosiaalista ilmastorahastoa, jolla on tarkoitus varmistaa, että siirtyminen vähähiiliseen talouteen hyödyttää kaikkia. Komissio ehdottaa muita uusia omia varoja vuoden 2023 loppuun mennessä.
REACT-EU-väline
7,7 miljardia euroa
autetaan sairaaloita hankkimaan lääkinnällisiä laitteita, henkilönsuojaimia, hengityskoneita ja testausvälineistöä.
11,5 miljardia euroa
tuetaan yrityksiä kaikilla talouden aloilla, mukaan lukien eniten kärsineet kulttuuri-, matkailu- ja ravitsemusala.
4,1 miljardia euroa
annetaan suoraa apua ihmisille toteuttamalla ja tukemalla työpaikkojen säilyttämiseen tähtääviä järjestelmiä.
REACT-EU-väline (koheesiota ja Euroopan alueita tukeva elpymisapu) on osa NextGenerationEU:ta, ja sen avulla jatketaan ja laajennetaan kriisitoimia ja kriisin vahinkojen korjaustoimia, joita toteutetaan koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevien investointialoitteiden (CRII ja CRII+) kautta. Lisäksi sillä on yhteys pitkän aikavälin elvytyssuunnitelmaan. Näin sen avulla edistetään vihreää, digitaalista ja palautumiskykyä edistävää talouden elpymistä.
Tämä 50,6 miljardin euron suuruinen rahoitus on täysin uutta. Kyseessä on vuosien 2014–2020 ohjelmista vielä käytettävissä oleva lisärahoitus, joka lisätään koheesiorahaston määrärahoihin vuosiksi 2021–2027. Varat annetaan Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston käyttöön.
Myös EU:n maaseutualueita tuettiin NextGenerationEU-elpymisvälineestä 8 miljardilla eurolla, jotka jaettiin yhteisen maatalouspolitiikan osana rahoitettujen maaseudun kehittämisohjelmien kautta. Jäsenvaltiot ovat tämän rahoituksen turvin voineet tukea maaseutualueiden vihreää ja digitaalista siirtymää.
EU:n koheesiopolitiikka elpymisen kärjessä
Euroopan aluekehitysrahasto
Rahastosta on tuettu rokotteiden hankintaa yli puolelle Portugalin väestöstä ja maksettu terveydenhuoltoalan uusien tietotekniikkajärjestelmien asentaminen Sloveniassa. Tšekissä siitä rahoitetaan uusien terveydenhuollon laitteiden hankintaa, jotta voidaan auttaa alueita selviytymään paremmin tulevista terveyskriiseistä, ja Ruotsissa rahastosta autetaan pieniä yrityksiä selviytymään digitaalisesta muutoksesta.
Euroopan sosiaalirahasto
Ihmiset ovat saaneet kaikissa jäsenvaltioissa koulutusta, valmennusta ja uraohjausta, jotta heillä olisi paremmat mahdollisuudet säilyttää työpaikkansa tai löytää uusi. Italiassa yritykset ovat saaneet työhönottotukea naisten ja nuorten työllisyyden tukemiseksi. Rahastosta on tuettu myös talousneuvontapalveluja ja asuntoja asunnottomille.
Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto
Itävallassa ja Romaniassa on avun tarpeessa oleville lapsille järjestetty koulutarvikkeita. Virossa, Ranskassa, Luxemburgissa ja muissa jäsenvaltioissa elintarvikeapua (kuten lämpimiä aterioita) ja perustarvikkeita (kuten hygieniatuotteita) on toimitettu apua eniten tarvitseville.
Covid-19-disinformaation torjunta
EU jatkoi vuonna 2021 niin EU:n sisältä kuin sen ulkopuoleltakin tulevan covid-19-tautia koskevan väärän tiedon ja disinformaation torjuntaa. Tähän kuului useista lähteistä peräisin olevan tiedon seuraaminen ja muun muassa sellaisten salaliittoteorioiden kumoaminen, jotka käsittelevät rokotteiden vaikutuksia tai joilla rapautetaan luottamusta rokotuksiin. Kaikki toimet toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Euroopan lääkeviraston, jäsenvaltioiden sekä G7:n ja NATOn kaltaisten kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Euroopan ulkosuhdehallinto ja komissio julkaisivat tulokset säännöllisesti.
Pandemiaa koskevan disinformaation levitessä EU:ssa komissio julkaisi ohjeet disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen tehostamiseksi, jotta niillä voitaisiin paremmin torjua väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, ja kannusti laajempaa osallistumista torjuntatoimiin. Heinäkuussa komissio ja käytännesääntöjen nykyiset allekirjoittajat vetosivat muihin yrityksiin ja organisaatioihin, jotta nämä allekirjoittaisivat säännöt. Näin EU:n kielteistä suhtautumista tähän haitalliseen ilmiöön voitaisiin vahvistaa entisestään. Kaksikymmentäkuusi mahdollista allekirjoittajaa on sen jälkeen liittynyt tiukennettujen käytännesääntöjen laatimisprosessiin, joka on määrä toteuttaa keväällä 2022.
Ulkoiseen toimintaan kuului työskentely tietoisuuden lisäämiseksi rokottamisen hyödyistä muun muassa sosiaalisessa mediassa järjestettävien kampanjoiden, kuten #VaccToNormal-kampanjan, avulla. Siinä ihmiset eri puolilta maailmaa kertovat omista rokotuskokemuksistaan. Toimissa keskityttiin julkisuusdiplomatia-aloitteisiin EU:n naapurimaissa – erityisesti Länsi-Balkanilla – ja ympäri maailmaa pääsyn varmistamiseksi luotettaviin tietolähteisiin. Lisäksi EU tuki riippumattomia tiedotusvälineitä ja toimittajia niin jäsenvaltioissa kuin muuallakin. Komissio on myös rahoittanut tutkimushankkeita, joissa käsitellään tietojen oikeellisuutta sosiaalisessa mediassa ja muissa välineissä koronavirukseen liittyvän disinformaation yhteydessä.
Komissio perusti lokakuussa asiantuntijaryhmän disinformaation torjumiseksi ja digitaalisen lukutaidon edistämiseksi koulutuksen avulla. Ryhmän yleisenä tehtävänä on auttaa valmistelemaan käytännön ohjeita opettajille ja kouluttajille. Tämä auttaa vahvistamaan komission digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman tavoitteita. Sillä pyritään varmistamaan, että kaikki oppilaat kaikissa EU:n kouluissa saavat parhaan mahdollisen digitaalikasvatuksen.
Maailmanlaajuinen toiminta
Rokotteet
EU on pandemian alusta lähtien ollut maailmanlaajuisen solidaarisuuden eturintamassa. Se on pitänyt kiinni sitoumuksestaan varmistaa, että maailman kaikkiin kolkkiin saadaan turvallisia rokotteita sekä henkilönsuojaimia, hengityskoneita ja muita laitteita, myös EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. EU oli vuoden 2021 loppuun mennessä vienyt tai jakanut yli 1,7 miljardia rokoteannosta 165 maahan, mikä on kaksi kolmasosaa kaikista EU:ssa tuotetuista annoksista. EU on näin ollen aivan rokotetuotannon alkuhetkistä lähtien ollut maailman suurin rokotteiden viejä.
Helmikuussa 2021 kansainvälinen rokoteyhteistyömekanismi COVAX aloitti covid-19-rokotteiden toimitukset kaikkialle maailmassa. Sen tavoitteena on varmistaa covid-19-rokotteiden oikeudenmukainen ja tasapuolinen saatavuus kaikille maille. Team Europe – joka muodostuu EU:n toimielimistä, jäsenvaltioista ja eurooppalaisista rahoituslaitoksista – on johtava rahoittaja. Se sai liikkeelle yli 3 miljardia euroa, jotta COVAX pystyi hankkimaan 1,4 miljardia annosta vuoden 2021 loppuun mennessä. Näistä yli 981 miljoonaa annosta on toimitettu 144 maalle ja alueelle.
Euroopan komissio on COVAXin suorien hankintojen täydennykseksi perustanut EU:n rokoteapumekanismin, jolla autetaan jäsenvaltioita jakamaan rokotteitaan EU:n ulkopuolisille maille suoraan ja COVAXin kautta. EU tukee kumppaneitaan niiden rokotusstrategioissa ja tarvikkeiden jakelussa ja auttaa niitä lisäämään paikallista rokotteiden valmistusta. Jäsenvaltiot olivat sitoutuneet jakamaan yli 200 miljoonaa annosta vuoden 2021 loppuun mennessä. Tämä tavoite ylittyi reippaasti, sillä EU:n ulkopuolisiin maihin jaettiin 380 miljoonaa annosta, joista 255,4 miljoonaa annosta oli toimitettu vuoden loppuun mennessä (87 % COVAXin kautta). Teollisuuden yhteistyökumppanit sitoutuivat G20+ -ryhmän maailmanlaajuisessa terveyshuippukokouksessa asettamaan 1,5 miljardia rokoteannosta matalan tulotason maiden saataville ilman voittoa ja keskitulotason maiden saataville tavallista alhaisemmin hinnoin vuoden 2021 loppuun mennessä. EU vastasi humanitaarisella avullaan myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien maiden kiireellisiin covid-19-pandemiasta johtuviin tarpeisiin perustamalla COVAX-hankkeen humanitaarisen puskurin.
Lisäksi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti marraskuussa, että EU jakaa kaiken kaikkiaan 700 miljoonaa rokoteannosta kaikkein heikoimmassa asemassa oleville maille vuoden 2022 puoliväliin mennessä. Niistä 200 miljoonaa annosta maksetaan EU:n talousarviosta.
Näitä toimia täydennetään Team Europe -aloitteella paikallisen valmistuksen tukemiseksi ja rokotteiden, lääkkeiden ja terveysteknologioiden saatavuuden parantamiseksi Afrikassa. Tätä tuetaan miljardilla eurolla EU:n talousarviosta ja Euroopan kehitysrahoituslaitoksista sekä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ja Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten välisellä yhteistyöllä.
Uudella Team Europe -aloitteella pyritään saamaan käyttöön miljardi euroa rokotetoimitusten lisäämiseksi auttamalla perustamaan alueellisia tuotantokeskuksia ja keskittymällä maihin, joilla on suurimmat mahdollisuudet. Se vahvistaa kysyntää auttamalla Afrikan maita koordinoimaan tarpeitaan. Lisäksi sillä helpotetaan rokotteiden ja lääkkeiden saatavuutta vahvistamalla suotuisaa toimintaympäristöä. Mahdollisia esimerkkejä tällaisista maista ovat Egypti, Etiopia, Ghana, Kenia, Marokko, Nigeria, Ruanda, Senegal ja Etelä-Afrikka.
Maailmanlaajuinen terveyshuippukokous
Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ja Italian pääministeri Mario Draghin Roomassa toukokuussa yhdessä isännöimässä G20+ -ryhmän maailmanlaajuisessa terveyshuippukokouksessa valtioiden johtajat tukivat Maailman terveysjärjestöä johtavana ja koordinoivana toimijana covid-19-pandemian vastatoimissa ja kannattivat laajempaa globaalia terveysturvallisuusohjelmaa. Johtajat allekirjoittivat Rooman julistuksen tuleviin pandemioihin valmistautumiseksi ja niiden ehkäisemiseksi.
Julistuksen 16 periaatteessa vahvistetaan johtajien sitoutuminen maailmanlaajuiseen solidaarisuuteen, tasapuolisuuteen ja monenväliseen yhteistyöhön, tehokkaaseen hallintoon, ihmiskeskeiseen lähestymistapaan, tieteeseen ja näyttöön perustuvaan politiikkaan ja luottamukseen sekä kestävän rahoituksen edistämiseen maailmanlaajuisessa terveydenhuollossa. Julistuksessa hylätään vientikiellot ja sitoudutaan pitämään maailmanlaajuiset toimitusketjut avoimina ja toiminnassa maailmanlaajuisen rokotevalmistuskapasiteetin monipuolistamiseksi.
Rooman julistuksen periaatteita hyödynnetään G7- ja G20-ryhmissä käynnissä olevassa työssä, johon kuuluu G20-ryhmän yhteisen rahoitusta ja terveyttä käsittelevän työryhmän perustaminen vastikään, jotta varmistetaan ennaltaehkäisyn, varautumisen ja vastatoimien riittävä rahoitus. EU johti työskentelyä, joka johti Maailman terveyskokouksen erityisistunnossa marras- ja joulukuussa tehtyyn päätökseen perustaa hallitustenvälinen neuvotteluelin vahvistamaan pandemioiden ennaltaehkäisyä, niihin varautumista ja niiden vastatoimia.
EU ja Yhdysvallat tekivät syyskuussa yhdessä sitoumuksia rokotteiden jakamisen, toimintavalmiuden ja toimitusten (myös lääkkeiden), kestävän rahoituksen ja alueellisen rokotetuotannon osalta toimintasuunnitelmassaan maailmanlaajuisen pandemian selättämiseksi.
Pandemian vaikutusten lieventäminen
Team Europe -lähestymistavan puitteissa on joustavalla rahoitustuella tuettu yli 130:tä kumppanimaata eri puolilla maailmaa. Team Europe järjesti pandemian alusta vuoden 2021 loppuun käyttöön yli 46 miljardia euroa humanitaarisiin tarpeisiin vastaamiseksi, terveys-, vesihuolto- ja sanitaatiojärjestelmien parantamiseksi ja pandemian sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi.
EU tehosti vuonna 2021 toimiaan maailmanlaajuisen elpymisen käynnistämiseksi. Komissio on pyrkinyt saattamaan kansainvälisiä toimijoita yhteen, luomaan uusia koalitioita ja kokoamaan yhteistyöhankkeita pandemian torjumiseksi ja käynnistämään kestävän elpymisen koko maailmassa. Puheenjohtaja von der Leyen liittyi helmikuussa Global Citizen -liikkeen kampanjaan maailmanlaajuisen elpymisen tueksi. Vuoden kestävä kampanja rakentui viiden ensisijaisen tavoitteen ympärille: covid-19-pandemian lopettaminen, nälänhädän lopettaminen, koulunkäynnin aloittaminen uudestaan kaikkialla, maapallon suojelu ja kaikkien yhdenmukaisen kohtelun edistäminen.
EU antoi pandemian alun ja heinäkuun 2021 välisenä aikana yli 4,35 miljardia euroa Länsi-Balkanille ja Turkille ja yli 3,41 miljardia euroa Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluville alueille välittömiin terveydenhoidon tarpeisiin vastaamiseksi ja kriisin sosioekonomisten vaikutusten vähentämiseksi. Tähän sisältyi ohjelmia ja avustuksia EU:n hyväksymien covid-19-rokotteiden saatavuuden ja jakelun varmistamiseksi ja tukea rokotuskampanjoiden nopeuttamiseksi. COVAX-mekanismin kautta oli joulukuun loppuun mennessä toimitettu yli 77 miljoonaa rokoteannosta Länsi-Balkanille ja itäisille ja eteläisille naapurialueille, ja jäsenvaltiot olivat jakaneet lähes 32 miljoonaa annosta kumppanimaille (joko suoraan tai COVAXin kautta) EU:n tuella.
Vihreä ja ilmastoneutraali Eurooppa
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttaminen
EU jatkoi vuonna 2021 ilmastonmuutoksen torjuntaa toteuttamalla kunnianhimoisia toimintapolitiikkoja ja tekemällä tiivistä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Euroopan komissio hyväksyi helmikuussa uuden EU:n strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Siinä esitetään, miten Euroopan unioni voi sopeutua ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin ja saavuttaa ilmastokestävyyden vuoteen 2050 mennessä. Euroopan parlamentti ja jäsenmaat hyväksyivät kesäkuussa ensimmäisen eurooppalaisen ilmastolain. Siihen kirjattiin koko talouden kattavat tavoitteet, eli kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentäminen vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja ilmastoneutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä.
Komissio esitti heinä- ja joulukuussa useita ehdotuksia, joiden tarkoituksena on parantaa EU:n kykyä saavuttaa ilmastotavoitteensa tarkistamalla nykyisiä politiikkoja ja esittämällä uusia toimenpiteitä. Lainsäädäntöehdotukset Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi kattavat monia aloja, kuten ilmasto- ja energiakysymykset, liikenteen ja verotuksen. Niissä hahmotellaan, miten EU aikoo saavuttaa vuoteen 2030 tähtäävän tavoitteensa, joka on nyt oikeudellisesti sitova. Ehdotukset toimitettiin ilmastonmuutosta koskevaan YK:n puitesopimukseen EU:n panoksena Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen.
EU:n ilmastotavoitteisiin vuodelle 2030 kuuluvat seuraavat: sosiaalinen ilmastorahasto; tieliikenteen ja rakennusten päästökauppa; hiilirajamekanismi; EU:n päästökauppajärjestelmä sähköntuotantoa, teollisuutta, merenkulkua ja lentoliikennettä varten; maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskeva asetus; energiaverodirektiivi; EU:n metsästrategia; energiatehokkuusdirektiivi; taakanjakoasetus; uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi; vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva asetus; henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormit; FuelEU Maritime -aloite; ja ReFuelEU Aviation -aloite.
Ilmastotoimien hyödyt ovat selvät. Niiden avulla ehkäistään tai lievennetään ilmastohätätilannetta; jätetään tuleville sukupolville terveempi maapallo; parannetaan ilmanlaatua; tehdään kaupungeista viileämpiä ja vihreämpiä; edistetään ihmisten terveyttä; vähennetään energiankäyttöä ja pienennetään energialaskuja; parannetaan energiaomavaraisuutta; kehitetään uusia teknologioita ja mahdollisuuksia teollisuudelle; ja saadaan luonnolle lisää tilaa. Vihreän siirtymän myötä myös syntyy uudenlaisia työpaikkoja. Oikeanlaisilla toimintapolitiikoilla sen yhteydessä EU:ssa voitaisiin luoda vuoteen 2030 mennessä noin miljoona työpaikkaa ja vuoteen 2050 mennessä kaksi miljoonaa sekä parantaa EU:n maailmanlaajuista kilpailukykyä monien muiden ilmastoratkaisuja etsivien maiden suhteen.
Vaikka EU:n ilmastopolitiikan hyödyt ovat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä selvästi siirtymän kustannuksia suuremmat, lyhyellä aikavälillä ne saattavat aiheuttaa lisäpaineita haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille. Tämän vuoksi toimintapolitiikat on suunniteltu siten, että ilmastonmuutoksen torjunnasta ja siihen sopeutumisesta aiheutuvat kustannukset jaetaan reilusti, jotta siirtymä on varmasti kaikkien kannalta oikeudenmukainen. Tämä on yksi syy, miksi komission ehdotukseen uudesta tieliikenteen ja rakennusten päästökauppajärjestelmästä liittyy sosiaalinen ilmastorahasto. Mahdollisiin merkittäviin sosiaalisiin vaikutuksiin puututaan tarkemmin suositusehdotuksessa oikeudenmukaisesta siirtymästä ilmastoneutraaliuteen (ks. jäljempänä).
Päästökauppajärjestelmän tarkistus
EU:n päästökauppajärjestelmä muodostaa maailman ensimmäisen suuren päästöoikeuksien markkina-alueen. Se asettaa kasvihuonekaasujen kokonaismäärälle ylärajan tietyillä järjestelmän piiriin kuuluvilla aloilla. Päästökattoa madalletaan ajan mittaan niin, että kokonaispäästöt vähenevät. Järjestelmän piiriin kuuluvat yritykset voivat ostaa päästöoikeuksia huutokaupoissa tai saada ne maksutta jaettavina päästöoikeusosuuksina. Ne voivat tarvittaessa myös käydä kauppaa päästöoikeuksilla. Jokaisen yrityksen on palautettava vuosittain riittävästi päästöoikeuksia kattaakseen kaikki päästönsä. Muussa tapauksessa niille asetetaan ankarat sakot.
Järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2005, minkä jälkeen kasvihuonekaasupäästöt sen piiriin kuuluvilla aloilla (sähköntuotanto, energiavaltainen teollisuus ja ilmailu Euroopan talousalueella) ovat vähentyneet noin 43 prosenttia. Näiden alojen osuus EU:n kokonaispäästöistä on yhteensä 41 prosenttia. Komissio ehdotti heinäkuussa 2021 vihreän kehityksen ohjelman toteuttamista koskevan lainsäädäntöpaketin yhteydessä uutta tavoitetta vähentää päästökauppajärjestelmään kuuluvien alojen päästöjä vuoteen 2030 mennessä 61 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Tämän saavuttamiseksi komissio ehdottaa, että päästöoikeuksien kokonaismäärää vähennetään kertaluonteisesti ja vähennysastetta korotetaan 4,2 prosenttiin vuodessa nykyisestä 2,2 prosentista.
Taakanjakoaloihin kuuluvat maantieliikenne, asuminen ja maatalous. Näillä aloilla vähennys vuonna 2020 oli 16 prosenttia vuodesta 2005. Vähennystavoite vuodelle 2030 on 40 prosenttia. Nykyiseen päästökauppajärjestelmään kuuluvat energia-ala, energiavaltaiset teollisuudenalat, Euroopan talousalueen sisäiset lennot ja vuoden 2022 jälkeen myös meriliikenne. Näillä aloilla vähennys vuodesta 2005 oli 43 prosenttia vuonna 2020 ja tavoite vuodeksi 2030 on 61 prosenttia. Tieliikenteen ja rakennusten päästöt kuuluvat jo taakanjakoasetuksen soveltamisalaan, mutta komissio on ehdottanut niille omaa uutta päästökauppajärjestelmää. Uuden järjestelmän päästökattoa lasketaan vuosittain siten, että päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä 43 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna.
Komissio on myös ehdottanut hiilirajamekanismia. Sillä varmistetaan Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaisesti, etteivät kunnianhimoiset ilmastotoimet Euroopassa johda hiilivuotoon eli tilanteeseen, jossa yritykset siirtävät tuotantoa löyhempien päästösääntöjen maihin. Hiilirajamekanismin asteittaisella käyttöönotolla ja EU:n nykyisen päästökauppajärjestelmän mukaisten maksuttomien päästöoikeuksien asteittaisella lakkauttamisella varmistetaan, että tiettyjen hiili-intensiivisten tuotteiden, kuten sementti, rauta ja teräs, alumiini, lannoitteet ja sähkö, tuonti EU:hun maksaa yhtä paljon kuin samojen tuotteiden tuottaminen EU:ssa.
Komissio on tehnyt ehdotuksen markkinavakausvarannon lisäämisestä. Sillä parannetaan päästökauppajärjestelmän kykyä selviytyä suurista häiriöistä, kun varalle jätetään päästöoikeuksia, joita voidaan käyttää päästöoikeuksien tarjonnan mukauttamiseen huutokaupoissa. Komissio on ehdottanut, että Euroopan talousalueella liikennöiville lentoyhtiöille ei enää jaettaisi päästöoikeuksia maksutta, vaan alalla siirryttäisiin yksinomaan niiden huutokauppaan. Komissio ehdottaa myös kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmän soveltamista lentoihin Euroopan talousalueelle ja siltä pois suuntautuviin lentoihin.
Jotta EU voisi saavuttaa vuoteen 2030 tähtäävät päästövähennystavoitteensa, päästökauppajärjestelmään tällä hetkellä kuulumattomilla aloilla olisi lisättävä toimia hiilestä irtautumiseksi. Komissio on ehdottanut tätä varten päästökauppajärjestelmän laajentamista meriliikenteeseen ja erillisen päästökauppajärjestelmän käyttöönottoa tieliikenteen ja rakennusten osalta.
Komissio ehdotti heinäkuussa myös ilmastoinnovointirahoituksen tehostamista kasvattamalla merkittävästi modernisaatio- ja innovointirahastojensa kokoa. EU:n päästökauppajärjestelmässä huutokaupattavista päästöoikeuksista saatavilla varoilla tuetaan alemman tulotason jäsenmaita niiden siirtyessä ilmastoneutraaliuteen ja rahoitetaan innovatiivisia vähähiilisiä teknologioita, joita tarvitaan vihreässä siirtymässä.
Oikeudenmukainen siirtyminen ilmastoneutraaliuteen
Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa keskeistä on, että ilmastoneutraaliin talouteen siirrytään oikeudenmukaisesti eikä ketään jätetä jälkeen.
Heinäkuussa ehdotettiin uutta sosiaalista ilmastorahastoa, jolla autetaan jäsenvaltioita tukemaan fossiilisista polttoaineista eniten riippuvaisten, haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten siirtymistä ilmastoneutraaliuteen. Komissio ehdottaa, että rahastoa rahoitetaan EU:n talousarviosta määrällä, joka periaatteessa vastaa 25 prosentin osuutta tieliikenteen ja rakennusalan uuden päästökauppajärjestelmän odotetuista tuloista. Näin vuosina 2025–2032 saataisiin käyttöön 72,2 miljardia euroa. Tämän rahoituksen avulla autetaan jäsenmaita tukemaan heikossa asemassa olevia kotitalouksia ja mikroyrityksiä, investoimaan energiatehokkuuteen ja rakennusten kunnostamiseen sekä osallistumaan päästöttömän ja vähäpäästöisen liikkuvuuden rahoittamiseen. Ennen kuin näiden investointien vaikutus alkaa näkyä kustannusten ja päästöjen vähentymisenä, rahastosta voidaan tilapäisesti rahoittaa myös suoraa tulotukea haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille.
Komissio antoi joulukuussa toimintaohjeita kannustaakseen jäsenmaita toimimaan sen varmistamiseksi, että siirtymä ilmastoneutraaliuteen olisi oikeudenmukainen ja osallistava. Asiaa koskevassa neuvoston suositusehdotuksessa puututaan siirtymän työllisyys- ja sosiaalinäkökohtiin. Siinä kiinnitetään erityistä huomiota sellaisten henkilöiden ja kotitalouksien tarpeisiin, jotka ovat hyvin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista ja joihin vihreä siirtymä mahdollisesti vaikuttaa eniten. Lisäksi siinä kehotetaan jäsenvaltioita hyödyntämään julkista ja yksityistä rahoitusta mahdollisimman hyvin ja tekemään tiivistä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa. Ehdotus sisältää toimenpiteitä ja ohjeita, joilla
- tuetaan korkealaatuisia työllistymismahdollisuuksia ja työpaikasta toiseen siirtymistä
- edistetään yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen koulutukseen
- varmistetaan, että veroetuus- ja sosiaaliturvajärjestelmät ovat oikeudenmukaiset
- helpotetaan keskeisten palvelujen saatavuutta kohtuulliseen hintaan
- koordinoidaan poliittisia toimia ja noudatetaan koko talouden kattavaa lähestymistapaa ja
- käytetään julkista ja yksityistä rahoitusta parhaalla mahdollisella tavalla.
Päästökauppajärjestelmään kuulumattomia aloja koskevan lainsäädännön tarkistaminen
EU:n taakanjakoasetuksessa EU:lle ja jäsenmaille asetetaan sitovat vuotuiset tavoitteet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla aloilla vuoteen 2030 mennessä. Päästöjen vähentäminen jaetaan jäsenmaiden kesken niiden suhteellisen vaurauden mukaan mitattuna bruttokansantuotteena asukasta kohti ja ottaen huomioon kustannustehokkuus.
Komissio teki heinäkuussa ehdotuksen, jonka mukaan EU:n tavoite korotettaisiin nykyisestä 29 prosentista 40 prosentin vähennykseen vuoden 2005 tasosta. Ehdotetut kansalliset päästövähennystavoitteet ovat 10–50 prosentin vähennys vuoden 2005 tasosta.
Taakanjakoasetuksen mukaiset tarkistetut päästövähennystavoitteet.
Lähde: Liite asiakirjaan COM(2021) 555 final, jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset 4 artiklan 1 kohdan nojalla, 14. heinäkuuta 2021.
Ehdotetut tavoitteet ovat seuraavat: Bulgaria miinus 10 prosenttia; Romania miinus 12,7 prosenttia; Kroatia miinus 16,7 prosenttia; Latvia miinus 17 prosenttia; Puola miinus 17,7 prosenttia; Unkari miinus 18,7 prosenttia; Malta miinus 19 prosenttia; Liettua miinus 21 prosenttia; Kreikka miinus 22,7 prosenttia; Slovakia miinus 22,7 prosenttia; Viro miinus 24 prosenttia; Tšekki miinus 26 prosenttia; Slovakia miinus 27 prosenttia; Portugali miinus 28,7 prosenttia; Kypros miinus 32 prosenttia; Espanja miinus 37,7 prosenttia, EU27-maat miinus 40 prosenttia; Irlanti miinus 42 prosenttia; Italia miinus 43,7 prosenttia; Belgia miinus 47 prosenttia; Ranska miinus 47,5 prosenttia; Itävalta miinus 48 prosenttia; Alankomaat miinus 48 prosenttia; Tanska miinus 50 prosenttia; Saksa miinus 50 prosenttia; Luxemburg miinus 50 prosenttia; Suomi miinus 50 prosenttia; Ruotsi miinus 50 prosenttia.
Metsä ja maatalousmaa kattavat tällä hetkellä yhteensä yli kolme neljäsosaa EU:n maa-alasta. Hyvin hoidetut ja kestävät metsät ovat ilmastoneutraaliuden saavuttamisen kannalta avainasemassa, sillä ne poistavat hiilidioksidia ilmakehästä. Komissio teki heinäkuussa ehdotuksen hiilipoistuman kasvattamisesta 310 miljoonaan hiilidioksiditonniin vuoteen 2030 mennessä ja ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta yhdistetyllä maankäytön, metsätalouden ja maatalouden sektorilla EU:n tasolla vuoteen 2035 mennessä.
Komissio antoi joulukuussa tiedonannon kestävästä hiilen kiertokulusta. Siinä esitetään, miten EU voi parantaa hiilen poistamista ilmakehästä vähentämällä riippuvuuttaan fossiilisesta hiilestä, lisäämällä hiiltä sitovaa viljelyä ja edistämällä teollisuuden ratkaisuja hiilen poistamiseksi ja kierrättämiseksi kestävällä ja todennettavalla tavalla.
EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi
EU tekee kaikkensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä EU:n sisällä että kansainvälisesti, mutta sen on silti myös valmistauduttava selviytymään sen väistämättömistä seurauksista. Ilmastonmuutos näkyy jo nyt tappavina helleaaltoina, tuhoisina kuivuuskausina, metsätuhoina ja merenpinnan nousuna.
Tämän vuoksi komissio hyväksyi helmikuussa uuden EU:n strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, jossa hahmotellaan, miten EU voi saavuttaa ilmastokestävyyden vuoteen 2050 mennessä. Strategian tavoitteena on tehdä sopeutumisesta älykkäämpää, nopeampaa ja järjestelmällisempää sekä tehostaa kansainvälisiä toimia. Painopiste pyritään siirtämään suunnittelusta täytäntöönpanoon kehittämällä ja ottamalla käyttöön laajamittaisia ratkaisuja.
Esimerkiksi eurooppalainen sopeutumisosaamisen foorumi Climate-ADAPT tuodaan paremmin kaikkien ulottuville. Sillä on nyt myös erityinen seurantakeskus, joka seuraa ilmastonmuutokseen liittyviä terveysuhkia ja pyrkii ehkäisemään niitä. Toinen esimerkki on Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan mission käynnistäminen. Tällä lippulaivahankkeella tuodaan EU:n alueille uusinta sopeutumisteknologiaa, luontopohjaisia ratkaisuja ja parhaita käytäntöjä, jotta niistä voi tulla ilmastokestäviä.
Rakennusten ekologisuuden parantaminen
Vuonna 2020 käynnistetyn perusparannusaaltoa koskevan strategian myötä komission tavoitteena on ollut rakennusten peruskorjausten määrän kaksinkertaistaminen, mikä on tullut esiin useissa uusissa aloitteissa. Erityisesti joulukuussa esitetyllä rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin tarkistusehdotuksella pyritään varmistamaan, että EU etenee suunnitellusti rakennuskannan saattamisessa vähähiiliseksi. Tarkistuksella varmistetaan, että rakennusten energiankulutus EU:ssa vähenee, kun niiden energiatehokkuutta parannetaan pitkälle menevillä perusparannuksilla. Ehdotuksessa asetetaan energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset ja edellytetään, että 15 prosenttia kaikkien jäsenmaiden rakennuskannasta korotetaan G-merkinnästä vähintään F-merkinnän piiriin vuoteen 2030 mennessä. Komissio ehdotti tarkistuksen yhteydessä myös, että kaikkien uusien rakennusten olisi oltava päästöttömiä vuodesta 2030 ja uusien julkisten rakennusten vuodesta 2027.
Komission ehdotukseen uudeksi energiatehokkuusdirektiiviksi sisältyy aiempaa kunnianhimoisempi vuoteen 2030 tähtäävä energiansäästötavoite koko taloudelle myös julkisten rakennusten peruskorjausten kautta. Uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiiviehdotuksessa asetetaan vertailuarvo, jonka mukaan rakennuksissa on käytettävä 49-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä, ja edellytetään vuotuisia lisäyksiä lämmitykseen ja jäähdytykseen käytettävän uusiutuvan energian määrään. Ehdotettu uusi rakennusten päästökauppajärjestelmä kattaa lämmityspolttoaineet. Siitä rahoitettavasta sosiaalisesta ilmastorahastosta annetaan haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille ja mikroyrityksille taloudellista tukea peruskorjauksiin.
Koska perusparannukset voivat vauhdittaa talouden elpymistä, EU:n elpymis- ja palautumistukivälineessä painotetaan erityisesti rakennusalaa, ja monet jäsenmaat ovat sisällyttäneet peruskorjaus- ja energiatehokkuusinvestointeja kansallisiin elpymissuunnitelmiinsa.
Uusi eurooppalainen Bauhaus
Vuonna 2020 käynnistetyn uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteena on nopeuttaa muutosta yhteiskunnassa ja talouden aloilla, esimerkiksi rakennusteollisuudessa ja lifestyle-aloilla, ja tarjota kansalaisille kiertotalouteen perustuvia, kohtuuhintaisia ja vähemmän hiili-intensiivisiä tavaroita ja palveluja. Näin Euroopan vihreän kehityksen ohjelma konkretisoituu todelliseksi arkielämää parantavaksi muutokseksi niin rakennusten ja julkisten tilojen kuin muodin ja huonekalujenkin suhteen. Uusi eurooppalainen Bauhaus tuo vihreän kehityksen ohjelmaan kulttuuriulottuvuuden. Siihen osallistuu arkkitehtien, suunnittelijoiden ja taiteilijoiden ryhmiä, jotka voivat antaa oman panoksensa muutokseen.
Kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella toteutetuista ruohonjuuritason hankkeista saatu inspiraatio on muokannut osaltaan syyskuussa 2021 julkistetun uuden eurooppalaisen Bauhausin konseptia. Hankkeen yhteissuunnitteluvaihe kesti tammikuusta heinäkuuhun, ja siinä oli mukana yli 2 000 osallistujaa. EU:n ohjelmista, esimerkiksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta, Life-ohjelmasta, sisämarkkinaohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, myönnetään noin 85 miljoonaa euroa uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeisiin vuosina 2021–2022. Lisäksi aloite sisällytetään moniin muihin EU:n ohjelmiin, kuten Erasmus+ -ohjelmaan ja Euroopan solidaarisuusjoukkoihin. Komissio perustaa myös uuden eurooppalaisen Bauhausin laboratorion, jonka tehtävänä on luoda yhdessä yhteisön kanssa uusia välineitä, ratkaisuja ja politiikkasuosituksia, valmistaa prototyyppejä sekä testata uutuuksia.
Uuden eurooppalaisen Bauhausin palkintojen ensimmäisiä voittajia olivat Barcelonan sydämessä sijaitseva ”kelluva” villipuutarha ja ”nollajätetalo” Sloveniassa. Ne osoittivat, että kestävä voi olla myös kaunista ja osallistavaa. Palkintojen saajat, joita oli yhteensä 20, julkistettiin syyskuussa.
Käyttövoimaa ilmastoneutraalille taloudelle
Vuonna 2020 hahmoteltiin energiajärjestelmän integrointia, merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa, vetyä ja metaanipäästöjä koskevia strategioita, joihin sisältyviä ajatuksia komissio ryhtyi vuonna 2021 siirtämään EU:n lainsäädäntöön eri tavoin. Komissio esitti heinä- ja joulukuussa ehdotuksia EU:n energiapolitiikan sääntöjen uudelleen laatimisesta ja puhtaaseen energiaan siirtymisen nopeuttamisesta.
Komissio on ehdottanut, että uusiutuvien energialähteiden osuuden olisi vuoteen 2030 mennessä oltava 40 prosenttia EU:n energialähteiden yhdistelmästä. Määrä on kaksinkertainen vuoteen 2020 verrattuna ja merkittävästi suurempi kuin aiempi 32 prosentin tavoite. Eurostatin luvut ovat vahvistaneet, että EU saavutti vuoden 2020 tavoitteensa helposti.
Heinäkuussa annettu ehdotus uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin tarkistamisesta sisältää erityisesti niihin aloihin (esimerkiksi liikenne ja rakennukset) kohdistettuja toimenpiteitä, joilla edistyminen on ollut odotettua hitaampaa. Samoin energiatehokkuusdirektiivin tarkistamista koskevan ehdotuksen tavoitteena on vähentää energiankulutusta vielä 9 prosenttia lisää verrattuna siihen, mihin jäsenvaltiot ovat jo sitoutuneet vuosien 2021–2030 kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan. Tarkoituksena on lähes kaksinkertaistaa vuotuinen energiatehokkuusvelvoite.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi laadittuun toimenpidepakettiin kuuluvia ehdotuksia annettiin lisää joulukuussa. Ne koskivat kaasualan hiilestä irrottamista ja vetymarkkinoiden luomista. Nämä EU:n kaasumarkkinoita varten tehdyt ehdotukset helpottavat siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin ja vähähiilisiin kaasuihin. Niillä myös pyritään luomaan toimivat vetymarkkinat keskipitkällä aikavälillä ja edistämään muita puhtaita kaasuteknologioita.
EU ja 110 maata allekirjoittivat Glasgow’ssa pidetyssä COP26-ilmastokokouksessa maailmanlaajuisen metaanisitoumuksen, jonka liikkeellepanevana voimana EU toimi. EU myös auttoi osaltaan perustamaan metaanipäästöjen kansainvälisen seurantakeskuksen päästöjen mittaamiseksi ja edistymisen seuraamiseksi. Joulukuussa esitettiin kaikkien aikojen ensimmäinen lainsäädäntöehdotus EU:n metaanipäästöjen vähentämiseksi.
Uudet energiamerkinnät: kuinka tunnistat uudelleenskaalatun tuotteen? Uudessa merkissä on QR-koodi, jonka avulla saat lisätietoja mallista. Lisäksi energiatehokkuusluokat on skaalattu uudelleen. Esimerkiksi jääkaappi, joka kuuluu nyt energialuokkaan C, olisi aiemmin kuulunut luokkaan A +++. Myös vuotuisen energiankulutuksen laskentamenetelmää on tarkennettu. Esimerkiksi uuden merkinnän mukaan jääkaapin ilmoitettu kulutus on 66 kilowattituntia vuodessa, vaikka samassa jääkaapissa oli aiemmin merkintä, jonka mukaan se on 62 kilowattituntia vuodessa. Jääkaapin tilavuus ilmoitetaan litroina. Uudessa merkinnässä melutaso ilmoitetaan desibeleinä neliluokkaisella asteikolla.
Vuonna 2021 myös tiettyjen kotitaloustuotteiden (pyykinpesukoneista hehkulamppuihin) EU:n energiamerkinnät skaalattiin uudelleen. Tämä osoittaa, että merkinnät osaltaan edistävät energiatehokkuuteen liittyvää innovointia, sillä valmistajat haluavat päästä markkinoiden parhaaseen luokkaan. Merkinnöillä on vaikutusta myös kuluttajiin heidän ostaessaan tuotteita.
Heinäkuussa annettu Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamista koskeva paketti sisälsi myös ehdotuksen EU:n energiaverodirektiivin tarkistamisesta. Sillä pyritään varmistamaan, että energiatuotteiden ympäristövaikutukset otetaan paremmin huomioon niiden verotuksessa ja ne tukevat EU:n ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteita. Tarkistuksella poistetaan puhtaan energian tuotteiden ja teknologioiden nykyisiä haittoja ja otetaan käyttöön korkeampi verotaso saastuttavimmille polttoaineille. Tämä auttaa liittämään energiatuotteisiin oikeat hintasignaalit ja vahvistamaan näin vihreää innovointia sekä kestävään ja puhtaaseen energiaan tehtäviä investointeja.
Vastauksena energian maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen korkeisiin hintoihin komissio julkaisi lokakuussa tiedonannon välineistöstä, johon sisältyy mahdollisia lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin aloitteita jäsenmaiden ja EU:n toteutettaviksi, jotta sekä kotitalouksien että yritysten tilanne helpottuisi. Tammikuuhun 2022 mennessä useimmat jäsenmaat olivat ottaneet käyttöön välineistössä vahvistettuja toimenpiteitä hintojen nousun vaikutusten lieventämiseksi. Komissio antoi joulukuussa tiedonannon jatkotoimena lainsäädäntöehdotuksia varastoinnin käytön tehostamiseksi. Siinä myös vahvistetaan puitteet, joilla mahdollistetaan kaasuvarantojen yhteishankinnat, ja säännökset jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden vahvistamiseksi.
Kestävä ja älykäs liikkuminen
Komissio ehdotti osana heinäkuussa esitettyä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamista koskevaa lainsäädäntöpakettia uusia sääntöjä, joilla kannustetaan ja lisätään puhtaiden polttoaineiden käyttöä ilmailu- ja merenkulkualalla (ReFuelEU Aviation ja FuelEU Maritime). Näin voidaan vähentää näiden kahden alan päästöjä, mutta myös edistää innovointia ja taloudellista toimintaa tarvittavien teknologisten mukautusten ja vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittämisen avulla.
Liikenteen hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n teollisen perustan on kehitettävä uusia hankintavalmiuksia, tuotanto- ja varastointikapasiteettia ja jakeluverkkoja – hyvin lyhyessä ajassa. Vuonna 2021 esitettyjen lainsäädäntöehdotusten täydentämiseksi komissio on myös käynnistänyt uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden arvoketjua koskevan allianssin, jonka tavoitteena on lisätä uusiutuvien ja vähähiilisten kaasumaisten ja nestemäisten polttoaineiden tarjontaa liikenteessä ja tehdä niistä kohtuuhintaisempia. Erityisesti keskitytään ilmailu- ja meriliikennealaan.
Euroopan rautateiden teemavuosi 2021 korosti rautateiden ratkaisevaa roolia yhteiskunnassamme, sillä ne yhdistävät ihmisiä ja yrityksiä kaikkialla EU:ssa yhdellä kaikkein kestävimmistä ja turvallisimmista tavoista. Rautateiden teemavuosi toi myös yleiseen tietoisuuteen haasteita, jotka liittyvät siihen, että yhä useammat ihmiset matkustavat junalla, yhä useammat yritykset kuljettavat tavaroitaan rautateitse ja rautatiealalla työskentelee yhä enemmän työntekijöitä.
Yksi vuoden kohokohdista oli läpi maanosan matkannut Connecting Europe Express -juna, jossa esiteltiin Euroopan rautatiealan voimaa ja mahdollisuuksia. Matka tarjosi tilaisuuden osoittaa, että rautateiden hyväksi on tehtävä enemmän, jotta ne saisivat ansaitsemansa aseman vihreässä siirtymässä. Komissio hyväksyi joulukuussa rautateiden pitkän matkan rajat ylittävän henkilöliikenteen edistämistä koskevan toimintasuunnitelman ja valmistelee uusia sääntöjä rautateiden tavaraliikennekäytäville (ks. myös kysymyksiä ja vastauksia kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiasta). Tämä auttaa lisäämään rautateiden rajat ylittävän tavaraliikenteen kilpailukykyä parantamalla rautateiden ratakapasiteetin hallintaa ja maksimoimalla olemassa olevan rautatieinfrastruktuurin käytön. Näin täydennetään alan jatkuvia pyrkimyksiä parantaa rautateiden tavaraliikenteen nopeutta, täsmällisyyttä ja luotettavuutta.
Komissio esitti joulukuussa ehdotukset Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivojen tarkistuksesta, älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevan direktiivin tarkistuksesta ja EU:n uudesta kaupunkiliikenteen kehyksestä.
Euroopan laajuinen liikenneverkko on koko EU:n kattava rautatie-, sisävesi-, lähimerenkulku- ja maantieverkosto. Se yhdistää suuret kaupungit, satamat, lentoasemat ja terminaalit. Se on ratkaisevan tärkeä sisämarkkinoiden toiminnan kannalta, sillä sen avulla varmistetaan tehokas tavara- ja matkustajaliikenne. Ehdotettujen toimenpiteiden ansiosta verkosta tulee aiempaa vihreämpi, tehokkaampi ja häiriönsietokykyisempi.
Älykäs liikkuvuus tekee liikenteestä turvallisempaa ja kestävämpää. Älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevan direktiivin tarkistuksella edistetään uusien liikennevaihtoehtojen, liikkuvuussovellusten sekä verkotetun ja automatisoidun liikkuvuuden syntymistä. Se edistää uusien älykkäiden palvelujen nopeampaa käyttöönottoa, sillä ehdotuksen mukaan tietyt tärkeät maantie-, matka- ja liikennetiedot – kuten nopeusrajoitukset, liikennevirtasuunnitelmat tai tietyöt – olisi asetettava saataville digitaalisessa muodossa.
Uutta kaupunkiliikenteen kehystä koskevassa ehdotuksessa käsitellään joitakin kaupunkien intensiivisestä luonteesta johtuvia liikkuvuuden haasteita, kuten ruuhkia, päästöjä ja melua, liikenteen käyttäjien ja heidän ympärillään olevien ihmisten hyödyksi.
Puhtaammat ja turvallisemmat ajoneuvot
Henkilö- ja pakettiautojen osuus EU:n kokonaishiilidioksidipäästöistä on yhteensä noin 15 prosenttia, joten yhteistyö on ratkaisevan tärkeää EU:n päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Uusille henkilö- ja pakettiautoille tarvitaan tiukemmat hiilidioksidipäästönormit, jotta päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen määrä Euroopan maanteillä lisääntyisi. Komissio ehdotti kesäkuussa osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseen tähtäävää ehdotuspakettia, että uusille henkilö- ja pakettiautoille asetetaan tähänastista kunnianhimoisemmat hiilidioksidipäästötavoitteet vuoteen 2030 mennessä:
- autojen päästöihin 55 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä,
- pakettiautojen päästöihin 50 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä,
- kokonaan päästöttömät autot vuoteen 2035 mennessä.
Komissio on ehdottanut Euroopan liikennekaluston viherryttämisen tukemiseksi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevaa asetusta, jolla taataan, että jokaisessa jäsenmaassa on riittävästi julkista lataus- ja tankkauskapasiteettia. Tarkoituksena on vastata päästöttömien autojen ja kuorma-autojen kasvavan ajoneuvokannan vaatimuksiin. Asetuksella varmistettaisiin myös latausinfrastruktuurin EU:n laajuinen kattavuus säännöllisin välimatkoin suurimpien liikennekäytävien varrella, jotta sähkö- tai vetypolttokennoajoneuvoja voidaan ladata tai tankata kaikkialla EU:ssa. Ehdotettujen sääntöjen mukaan ilma-aluksilla, laivoilla ja proomuilla on oltava pääsy sähköverkkoon suurissa satamissa ja lentoasemilla.
Maailmanlaajuinen toiminta
Lämpötilan nousu on ollut suurinta (yli 3 astetta) Pohjois-Amerikassa, Itä-Aasiassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa sekä lähimpänä Etelä-Amerikkaa sijaitsevilla Etelämantereen alueilla.
COP26-ilmastokokous pidettiin Glasgow’ssa 1.–13. marraskuuta. EU asetti konferenssin alussa kolme tavoitetta.
- Saada aikaan sitoumuksia päästöjen vähentämiseksi tämän vuosikymmenen aikana, jotta tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen voidaan saavuttaa.
- Myöntää kehitysmaille ja haavoittuville maille vuosittain 100 miljardia euroa ilmastorahoitusta.
- Päästä sopimukseen Pariisin sopimuksen sääntökirjasta.
Kaikissa tavoitteissa edistyttiin.
Kaikkiaan 195 maata asetti Pariisin sopimuksessa tavoitteekseen pitää maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahdessa celsiusasteessa ja mahdollisimman lähellä 1,5 celsiusastetta. Ennen COP26-kokousta ilmasto oli lämpenemässä 2,7 celsiusastetta. Konferenssin aikana asiantuntijat arvioivat, että tällä hetkellä todennäköisimmän skenaarion mukaan maapallo lämpenee 1,8–2,4 celsiusastetta. Konferenssin päätelmissä osapuolet sopivat nyt tarkistavansa sitoumuksiaan tarpeen mukaan vuoden 2022 loppuun mennessä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen vuosisadan loppuun mennessä ja Pariisin sopimuksen tiukempien tavoitteiden säilyttämiseksi.
Jotta nämä lupaukset voitaisiin täyttää, COP26-kokouksen osanottajat sopivat ensimmäistä kertaa vauhdittavansa toimia, joilla vähennetään asteittain nykyisen laajuista hiilivoimaa ja fossiilisten polttoaineiden tehottomia tukia. Ne myös totesivat tarpeen tukea oikeudenmukaisen siirtymän hallintaa.
COP26-kokouksessa osallistujat saivat myös päätökseen tekniset neuvottelut Pariisin sopimuksen sääntökirjasta, jossa vahvistetaan kaikille osapuolille vaatimukset seurata päästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamista. Sääntökirjassa esitetään myös, miten kansainväliset hiilimarkkinat toimivat, jotta ne voivat tukea maailmanlaajuista yhteistyötä päästöjen vähentämiseksi.
Ilmastorahoituksen osalta teollisuusmaat sopivat kaksinkertaistavansa tuen yhteisen osuuden, jolla autetaan muita maita sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Vuosien 2021–2025 vuositavoite on 100 miljardia dollaria. Ne myös toivovat saavuttavansa mahdollisimman pian nykyisen tavoitteen, jonka mukaan muille maille olisi tarjottava 100 miljardia dollaria vuodessa. Osapuolet sitoutuivat myös prosessiin, jonka puitteissa sovitaan pitkän aikavälin ilmastorahoituksesta vuoden 2025 jälkeen. Konferenssissa päätettiin myös käynnistää osapuolten, sidosryhmien ja asianomaisten organisaatioiden välinen vuoropuhelu, jonka tarkoituksena on tukea toimia ilmastonmuutokseen liittyvien vahinkojen ehkäisemiseksi, minimoimiseksi ja hoitamiseksi.
EU oli COP26-kokouksessa myös mukana seuraavissa ilmoituksissa:
- EU ja Yhdysvallat käynnistivät maailmanlaajuisen metaanisitoumuksen. Yli 100 maata, joiden osuus maailman taloudesta on 70 prosenttia ja ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä lähes puolet, on nyt sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen vähentää metaanipäästöjä maailmassa vähintään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta.
- EU on luvannut viiden vuoden aikana miljardi euroa maailmanlaajuisen metsärahoitussitoumuksen tukemiseen. EU auttaa kumppanimaita suojelemaan, ennallistamaan ja hoitamaan metsiä kestävästi kaikkialla maailmassa. Yli 100 maailman johtajaa maista, joiden osuus maailman metsistä on noin 85 prosenttia, lupasi lopettaa metsäkadon ja kääntää sen suunnan vuoteen 2030 mennessä.
- EU sekä Ranska, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat käynnistivät oikeudenmukaisen energiasiirtymän kumppanuuden Etelä-Afrikan kanssa nopeuttaakseen Etelä-Afrikan talouden hiilestä irtautumista, erityisesti sähköjärjestelmän suhteen. Ensimmäinen rahoitussitoumus on 8,5 miljardia dollaria (noin 7,4 miljardia euroa). Kumppanuus auttaa Etelä-Afrikkaa saavuttamaan kunnianhimoiset päästötavoitteet, jotka on asetettu sen päivitetyssä kansallisesti määritellyssä panoksessa.
- EU ilmoitti 100 miljoonan euron lahjoituksesta YK:n sopeutumisrahastolle, mikä tekee siitä suurimman rahoittajan ennätyksellisellä 351,6 miljoonan dollarin määrällä.
- Komission, Euroopan investointipankin sekä EU:n ja Catalystin yhteisen Breakthrough Energy Catalystin kumppanuuden kautta mobilisoidaan vuosina 2022–2026 jopa 820 miljoonaa euroa (miljardi dollaria) innovatiivisten teknologioiden käyttöönoton nopeuttamiseen ja nopeaan kaupallistamiseen. Tämä edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja vuoteen 2030 tähtäävien EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista. Jokaisen julkisista varoista tulevan euron odotetaan saavan liikkeelle kolme euroa yksityisiä varoja. Investoinnit suunnataan tiettyihin neljällä alalla toteutettaviin lupaaviin EU-hankkeisiin. Alat ovat puhdas vety; kestävät lentopolttoaineet; hiilidioksidin talteenotto suoraan ilmasta ja pitkäaikainen energian varastointi.
On vielä paljon tehtävää, jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin pitää 1,5 celsiusasteessa. EU pyrkii nyt panemaan Glasgow’n konferenssin lupaukset täytäntöön mahdollisimman nopeasti ja jatkaa työtään kansainvälisten kumppaneidensa kanssa Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi.
Biologista monimuotoisuutta käsittelevä YK:n konferenssi
Puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistui 26. tammikuuta 2021 virtuaalisesti Davosin kokoukseen, joka järjestettiin yritysten, hallitusten, kansainvälisten järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja tiedemaailman johtajien verkkotapahtumana. Puheenjohtaja von der Leyen totesi, että Kunmingissa pidettävän biologista monimuotoisuutta käsittelevän YK:n huippukokouksen on oltava ”yhtä merkittävä kuin COP 21 oli ilmaston kannalta, koska tarvitsemme Pariisin sopimuksen kaltaista sopimusta biologiselle monimuotoisuudelle”. EU johtaa työtä ja tekee yhteistyötä samanmielisten kumppaneiden kanssa, jotta Kunmingissa Kiinassa järjestettävässä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten konferenssin 15. kokouksessa (COP 15) päästäisiin sopimukseen kunnianhimoisesta vuoden 2020 jälkeisestä maailmanlaajuisesta biodiversiteettikehyksestä maapallon kasvien, eläinten ja ekosysteemien häviämisen pysäyttämiseksi ja kehityksen suunnan kääntämiseksi. Huippukokouksen ensimmäinen osa järjestettiin lokakuussa 2021. Se osoitti yleisesti, että sitoutuminen on kaikkialla maailmassa vahvaa, mikä on osoitus kasvavasta tietoisuudesta, että ympäristökriisiin on puututtava kiireellisesti. Kunmingin julkilausuman pohjalta on tehtävä konkreettinen sopimus, joka on määrä hyväksyä keväällä 2022 konferenssin toisessa vaiheessa.
EU:n ja Japanin vihreä allianssi
EU ja Japani ilmoittivat kesäkuussa aikovansa perustaa vihreän allianssin vauhdittaakseen talouksiensa siirtymistä ilmastoneutraaliuteen, kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen. Sekä Japani että EU pyrkivät ilmastoneutraaleiksi vuoteen 2050 mennessä. Tämä on EU:n ensimmäinen vihreä allianssi, ja Japanin kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen auttaa EU:ta luomaan maailmanlaajuisen liittouman, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasujen nollanettopäästöjen saavuttaminen.
Kestävä tuotanto ja kulutus
Vuonna 2020 hyväksytty uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeinen pilari. Jotta tuotanto- ja kulutuskäyttäytymisemme voisi muuttua, siinä käsitellään tuotteiden elinkaaren kaikkia vaiheita suunnittelusta ja valmistuksesta kulutukseen, korjaamiseen, uudelleenkäyttöön, kierrättämiseen ja resurssien palauttamiseen talouden käyttöön.
Komissio on toteuttanut toimia varmistaakseen, ettei EU vie jäteongelmaansa muihin maihin. Marraskuussa esitetty ehdotus jätteiden siirtoja koskevien EU:n sääntöjen perusteellisesta tarkistamisesta hyödyttää kiertotaloutta monin tavoin sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.
- Ehdotuksella parannetaan EU:n sisämarkkinoiden toimintaa kierrätettäväksi ja uudelleenkäytettäväksi tarkoitetun jätteen suhteen, jotta voidaan edistää uusiomateriaalien markkinoita ja kiertotaloutta (EU:n sisäiset siirrot).
- Ehdotus vähentää jätteiden vientiä ja takaa sen, että jätettä siirretään EU:n ulkopuolelle vain, jos sitä käsitellään vastaanottajamaissa ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
- Ehdotuksella puututaan laittomiin siirtoihin parantamalla täytäntöönpano- ja seuraamusjärjestelmää ja lisäämällä jätteiden toimitusketjun avoimuutta.
Komissio on ehdottanut jätteen sisältämille pysyville orgaanisille yhdisteille raja-arvoja niiden päästöjen poistamiseksi tai minimoimiseksi. Näin varmistetaan puhdas materiaalikierto ja luottamus uusioraaka-aineiden ja niitä sisältävien tuotteiden markkinoihin. Samalla varmistetaan myös ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun mahdollisimman korkea taso.
Kestävät elintarvikejärjestelmät
Komissio laati heinäkuussa yhdessä 65 sidosryhmän kanssa vastuullista elintarvikeyritystoimintaa ja markkinointia koskevat EU:n käytännesäännöt, jotka liittyvät Pellolta pöytään -strategiaan. Käytännesäännöillä on kaksi tavoitetta: EU:n järjestöt voivat kannustaa jäseniään asettamaan erityisiä päämääriä ja tavoitteita ja toteuttamaan toimia, joilla pyritään saamaan aikaan kestävää kehitystä, ja edelläkävijäyritykset voivat tehdä kunnianhimoisia sitoumuksia, jotka koskevat esimerkiksi eläinten hyvinvointia, sokeri- ja suolapitoisuuksien pienentämistä tai kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.
EU oli merkittävä osallistuja YK:n pääsihteerin António Guterresin syyskuussa koolle kutsumassa ensimmäisessä YK:n elintarvikejärjestelmiä käsittelevässä huippukokouksessa. Kokouksen tuloksia ovat muun muassa toimintajulistus, elintarvikejärjestelmien muutospolut ja yli 30 toimintakoalitiota. Komissio on mukana muutospoluissa ja osallistuu aktiivisesti useisiin koalitioihin. Joka toinen vuosi on tarkoitus järjestää maailmanlaajuinen kokous, jossa tarkastellaan edistymistä.
Maatalous, kalastus ja maaseutualueet
Uusi yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) vuosiksi 2023–2027 hyväksyttiin 2. joulukuuta 2021. Vuoden 2022 alussa hyväksytään sekundaarilainsäädäntö, jossa määritellään yksityiskohtaisesti uuden YMP:n täytäntöönpano. Uusi YMP on aiempaa vihreämpi, oikeudenmukaisempi ja joustavampi, ja siinä painotetaan innovointia ja elintarviketurvaa. Se on olennaisen tärkeässä asemassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja sen Pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Useimmat jäsenvaltiot olivat vuoden 2021 loppuun mennessä toimittaneet strategiset suunnitelmansa uuden YMP:n panemiseksi täytäntöön kansallisella tasolla. Komissio arvioi suunnitelmat ja ottaa tässä huomioon, miten ne edistävät molemmissa strategioissa vuoteen 2030 asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kun komissio on antanut hyväksyntänsä, suunnitelmia sovelletaan vuodesta 2023.
Maaseutualueet kattavat 83 prosenttia EU:n pinta-alasta, ja niillä asuu 30 prosenttia väestöstä. Kesäkuussa käynnistetyssä EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiossa tarkastellaan sosioekonomisia haasteita, jotka liittyvät aiempaa vahvempien, verkottuneiden, selviytymiskykyisten ja vauraiden maaseutualueiden saavuttamiseen vuoteen 2040 mennessä. Nämä alueet ovat EU:n kestävyystavoitteiden kannalta keskeisiä, sillä ne tarjoavat elintarviketurvaa ja kestäviä raaka-aineita, parantavat veden laatua ja biologista monimuotoisuutta sekä toimivat hiilinieluina. Visiolla pyritään elvyttämään maaseutualueita ja pohtimaan kehitystä uudella tavalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, EU:n alakohtaisten politiikkojen, NextGenerationEU-elpymispaketin, alueellisen toimintasuunnitelman 2030 ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Samalla pyritään torjumaan kielteistä väestökehitystä.
Visiolla tuetaan yhteistyössä paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten kanssa muun muassa älykästä erikoistumista, ympäristönsuojelua, pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantamista, digitalisaatiota ja sosiaalista osallisuutta.
Komissio antoi joulukuussa kestävää hiilen kiertoa koskevan tiedonannon, jossa esitetään tapoja poistaa enemmän hiiltä ilmakehästä. Voidakseen tasapainottaa hiilidioksidipäästöjensä vaikutusta EU:n on vähennettävä selvästi riippuvuuttaan fossiilisesta hiilestä, lisättävä hiiltä sitovaa viljelyä ja edistettävä teollisuuden ratkaisuja hiilen poistamiseksi ja kierrättämiseksi kestävällä ja todennettavalla tavalla. Tiedonannossa esitetään hiiltä sitovaa viljelyä koskevia lyhyen ja keskipitkän aikavälin aloitteita, jotta maankäyttäjiä voidaan palkita hiilen sitomisesta ja biologisen monimuotoisuuden suojelusta. Komissio ehdottaa ennen vuoden 2022 loppua EU:n sääntelykehystä hiilen poistamista koskevia todistuksia varten.
EU:n koko maatalousmaasta 8,5 prosenttia on luonnonmukaisessa tuotannossa. EU:n tavoitteena on, että osuus olisi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman myötä 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Yksittäisten jäsenvaltioiden prosenttiosuudet ovat Belgia 6,9 prosenttia, Bulgaria 2,3 prosenttia, Tšekki 15,2 prosenttia, Tanska 10,9 prosenttia, Saksa 7,7 prosenttia, Viro 22,3 prosenttia, Irlanti 1,6 prosenttia, Kreikka 10,3 prosenttia, Espanja 9,7 prosenttia, Ranska 7,7 prosenttia, Kroatia 6,9 prosenttia, Italia 15,2 prosenttia, Kypros 5,0 prosenttia, Latvia 14,8 prosenttia, Liettua 8,1 prosenttia, Luxemburg 4,4 prosenttia, Unkari 5,6 prosenttia, Malta 0,5 prosenttia, Alankomaat 3,7 prosenttia, Itävalta 25,3 prosenttia, Puola 3,5 prosenttia, Portugali 8,2 prosenttia, Romania 2,9 prosenttia, Slovenia 10,3 prosenttia, Slovakia 10,3 prosenttia, Suomi 13,5 prosenttia ja Ruotsi 20,4 prosenttia.
Komissio hyväksyi maaliskuussa EU:n luonnonmukaisen tuotannon kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman. Sen tarkoituksena on edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitetta, jonka mukaan 25 prosenttia maatalousmaasta käytetään luonnonmukaiseen maatalouteen vuoteen 2030 mennessä, sekä lisätä luonnonmukaista vesiviljelyä merkittävästi. Keinoja ovat kuluttajien kysynnän lisääminen, luonnonmukaisten tuotteiden tuotannon ja tarjonnan laajentaminen ja alan kestävyyden parantaminen.
Jäsenvaltioita kehotetaan asettamaan tavoitteita ja tukemaan luonnonmukaista tuotantoa koskevia toimenpiteitä uuden YMP:n ja kansallisten toimintasuunnitelmien mukaisesti. Komissio kannustaa jäsenmaita myös sisällyttämään luonnonmukaisen vesiviljelytuotannon kasvattamisen vesiviljelyä koskeviin kansallisiin strategiasuunnitelmiinsa, joita ne tarkastelevat parhaillaan. Innovointi, tutkimus ja parhaiden käytäntöjen vaihto saavat merkittävää vauhtia kaikkialla EU:ssa, jotta luomutuotanto voi lisääntyä edelleen kestävästi. Luonnonmukaisen vesiviljelyn tukea on tarjolla myös vuosien 2021–2027 Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston kautta.
Covid-19-kriisi on osoittanut EU:n maatalouselintarvikealan häiriönsietokyvyn. EU:n toimilla varmistettiin, että elintarvikehuollon kanavat pysyivät toiminnassa, minkä ansiosta terveyskriisi ei pahentunut elintarvikepulan vuoksi. Komissio otti huomioon ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen kasvavan vaikutuksen elintarviketuotantoon sekä riskit, jotka liittyvät kansanterveyteen, kyberuhkiin tai elintarvikeketjun toimintaa uhkaaviin geopoliittisiin muutoksiin, ja hyväksyi marraskuussa valmiussuunnitelman elintarvikehuollon ja -turvan varmistamiseksi kriisiaikoina Pellolta pöytään -strategian mukaisesti. Suunnitelma perustuu kaikkien elintarvikeketjuun osallistuvien tahojen yhteistyöhön, jolla varaudutaan kriisiaikoihin.
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto
Vuonna 2021 perustetulla Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastolla tuetaan yhteistä kalastuspolitiikkaa, meripolitiikkaa ja kansainvälistä valtamerten hallinnointia koskevaa ohjelmaa. Rahastolla edistetään merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa sekä selviytymiskykyisen sinisen talouden kehittämistä. EU pyrkii maailmanlaajuisena valtamerialan toimijana ja merkittävänä kalan ja äyriäisten tuottajana suojelemaan valtameriä ja niiden resursseja ja käyttämään niitä kestävästi sekä takaamaan elintarvikkeiden saatavuuden, meritalouden kilpailukyvyn ja rannikkoyhteisöjen toimeentulon. Rahasto auttaa osaltaan myös saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteen nro 14 (joka koskee valtamerien, merien ja merten luonnonvarojen säilyttämistä ja kestävää käyttöä) ja saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet.
Rahaston tuki suunnataan erityisesti innovatiivisiin hankkeisiin, joilla helpotetaan siirtymistä kestävään ja vähähiiliseen kalastukseen; merten biologisen monimuotoisuuden suojeluun; laadukkaiden ja terveellisten kalojen ja äyriäisten tarjontaan; rannikkoyhteisöjen taloudelliseen ja sosiaaliseen elinvoimaisuuteen; osaamisen ja työolojen parantamiseen kalastus- ja vesiviljelyaloilla ja kansainväliseen yhteistyöhön valtamerten hoitamiseksi terveesti, turvallisesti ja kestävästi. Vuosien 2021–2027 kokonaisbudjetti on 6,1 miljardia euroa.
Sininen talous
EU:n sininen talous kattaa kaikki valtameriin, meriin ja rannikoihin liittyvät toimialat ja sektorit, ja sillä on olennaisen tärkeä osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja Euroopan elpymissuunnitelmassa. EU:n uusi lähestymistapa kestävään siniseen talouteen on välttämätön osatekijä EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Se edistää merellä tuotettavan uusiutuvan energian kehittämistä, meriliikenteen hiilestä irtautumista ja satamien viherryttämistä; sen myötä otetaan käyttöön kestävää vesiviljelyä koskevat suuntaviivat ja sen yhteydessä uusitaan kalastusvälineiden suunnittelua, alusten kierrätystä ja porauslauttojen käytöstä poistamista koskevat normit.
Vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia EU:n meristä on suojelualueita. Merellä sijaitsevien energialaitosten tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä 12 gigawattia uusiutuvaa energiaa. Tavoitteena on, että tämä kapasiteetti on 300 gigawattia vuoteen 2050 mennessä.
Lisäksi uuden vihreän infrastruktuurin kehittäminen rannikkoalueille auttaa säilyttämään biologista monimuotoisuutta ja maisemia sekä hyödyttää samalla matkailua ja rannikkoalueiden taloutta. Uusi lähestymistapa tuo johdonmukaisuutta sinisen talouden eri sektoreille, helpottaa niiden rinnakkaiseloa ja hakee synergioita. Se tuo myös esiin tarpeen investoida tutkimukseen, osaamiseen ja innovointiin.
Kansainvälinen yhteistyö
Euroopan unionilla on kunnianhimoiset tavoitteet ja osaamista olla maailmassa suunnannäyttäjänä kiertotalouteen siirryttäessä. Se teki yhteistyötä YK:n ympäristöohjelman ja YK:n teollisen kehityksen järjestön kanssa ja käynnisti 21. helmikuuta maailmanlaajuisen kiertotalousallianssin. Allianssin tavoitteena on tukea maailmanlaajuista ja oikeudenmukaista siirtymistä ilmastoneutraaliin ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen, resurssien oikeudenmukaisempaa käyttöä ja kestävän kulutuksen ja tuotannon aikaan saamista. Se perustuu kansainväliseen toimintaan ja tuo EU:n vihreän siirtymän eturintamaan.
Ympäristöjalanjälkeä koskevat menetelmät
Tuotteiden ja organisaatioiden ympäristötehokkuuden parantaminen on olennaista siirryttäessä kiertotalouteen ja tarpeen muidenkin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Komissio antoi joulukuussa suosituksen yhteisten ympäristöjalanjälkeä koskevien menetelmien käytöstä tuotteiden ja organisaatioiden ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä viestimiseen. Tämä on avuksi monille ympäristöalan päätöksentekoon osallistuville ihmisille ja organisaatioille.
Ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojelu
Saasteettomuusvisio vuodelle 2050
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen vähenee tasolle, joka ei enää ole haitallinen terveydelle ja luonnon ekosysteemeille, jolloin luodaan myrkytön ympäristö.
Miksi tarvitaan saasteettomuussuunnitelma?
- Saasteet aiheuttavat EU:ssa vuositasolla joka kahdeksannen kuoleman.
- Saasteet voivat aiheuttaa muun muassa syöpää, sepelvaltimotautia, keuhkoahtaumatautia, psyykkisiä ja neurologisia sairauksia ja diabetesta.
- Ongelmat kasautuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ryhmille, mikä lisää eriarvoisuutta.
- Saasteet ovat yksi viidestä suurimmasta luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen vaikuttavasta tekijästä.
- Saastuminen uhkaa yli miljoonaa maapallon arviolta kahdeksasta miljoonasta kasvi- ja eläinlajista.
© GettyImages/Mario De moya F
Saasteettomuuteen tähtäävä toimintasuunnitelma – tavoitteet vuoteen 2030
© GettyImages/hirun • © GettyImages/oticki
- Ilma. Yli 55 % vähemmän ilmansaasteiden aiheuttamia ennenaikaisia kuolemantapauksia.
- Vesi. 50 % vähemmän jätteitä ja muoviroskaa merissä ja 30 % vähemmän ympäristöön päästettyjä mikromuoveja.
- Maaperä. 50 % vähemmän ravinnehävikkiä ja kemiallisia torjunta-aineita.
- Biologinen monimuotoisuus. 25 % vähemmän sellaisia EU:n ekosysteemejä, joissa ilmansaasteet uhkaavat biologista monimuotoisuutta.
- Melu. 30 % vähemmän ihmisille kroonista haittaa aiheuttavaa liikennemelua.
- Jäte. Merkittävästi pienempi jätteen kokonaismäärä ja 50 % vähemmän kierrätykseen sopimatonta yhdyskuntajätettä.
Komissio hyväksyi toukokuussa saasteettomuustoimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on saavuttaa täydellinen saasteettomuus vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa, että saastuminen vähenee tasolle, joka ei enää ole haitallista terveydelle tai luonnon ekosysteemeille. Toimintasuunnitelmassa yhdistetään kaikki EU:n politiikat, joilla pyritään torjumaan ja ehkäisemään ilman, veden ja maaperän pilaantumista, meren pilaantumista ja meluhaittoja sekä kulutushyödykkeiden aiheuttamaa saastumista. Komissio perusti 16. joulukuuta yhdessä Euroopan alueiden komitean kanssa saasteettomuutta käsittelevän sidosryhmäfoorumin, jolla eri yhteisöjä ja asiantuntemuksen aloja edustavat ihmiset ratkaisevat näitä toisiinsa liittyviä haasteita.
Komissio toteutti koko vuoden 2021 ajan useita niistä 80 toimenpiteestä, joista ilmoitettiin vuonna 2020 annetussa kestävyyttä edistävässä kemikaalistrategiassa. Se perusti korkean tason pyöreän pöydän konferenssin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi yhdessä asianomaisten sidosryhmien kanssa. Voidakseen varmistaa, että kaikkein haitallisimpia kemikaaleja ei enää käytetä kulutushyödykkeissä (paitsi silloin, kun se on yhteiskunnan kannalta välttämätöntä), komissio tarkistaa lainsäädäntöä ja vahvistaa kriteerit kemikaalin ”välttämättömiä käyttötarkoituksia” varten. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Life-ohjelman, elpymis- ja palautumistukivälineen, koheesiorahaston ja InvestEU-ohjelman kautta on luotu rahoitusmahdollisuuksia tutkimukselle, jossa tarkastellaan kemikaalien vaikutuksia terveyteen, ja vihreälle siirtymälle turvallisiin ja kestäviin kemikaaleihin.
Joulukuussa julkaistussa Euroopan ympäristökeskuksen tuoreimmassa, vuotta 2021 koskevassa ilmanlaaturaportissa todettiin, että parannuksista huolimatta ilman saastuminen on edelleen merkittävä terveysongelma Euroopassa. Vastaavasti toisessa ilmanpuhtautta koskevassa katsauksessa korostettiin, että ilmanpuhtautta ja ilmastoa koskevien toimenpiteiden täydellä täytäntöönpanolla voitaisiin vuoteen 2030 mennessä vähentää ilman saastumisesta johtuvia ennenaikaisia kuolemia 55 prosenttia verrattuna vuoteen 2005. Katsauksessa korostettiin myös, että enemmänkin voitaisiin tehdä, sillä ilmansaasteiden vähentämiseksi voidaan toteuttaa vielä paljon toimenpiteitä, joista olisi yhteiskunnalle enemmän hyötyä kuin kustannuksia.
MUOVIONGELMA NUMEROINA
80–85 % EU:n rannoilta löytyvästä meriroskasta on muovia.
50 % meriroskasta EU:ssa koostuu kertakäyttöisistä muovituotteista.
27 % meriroskasta on muovia sisältäviä kalastusvälineitä.
Muovi aiheuttaa vuosittain 13 miljardin euron vahingot maailmanlaajuisille meriekosysteemeille.
EU:n matkailu- ja rannikkoyhteisöt menettävät muovisaasteen vuoksi vuosittain arviolta 630 miljoonaa euroa.
Muovi maksaa EU:n kalastusalalle noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.
Odotetut vaikutukset
Yli 50 % vähemmän muoviroskaa, joka syntyy kymmenestä yleisimmästä kertakäyttöisestä muovituotteesta.
3,4 miljoonan tonnin vuotuisten hiilidioksidipäästöjen ehkäiseminen.
22 miljardin euron ympäristövahinkojen ehkäiseminen vuoteen 2030 mennessä.
6,5 miljardin euron vuotuiset säästöt kuluttajille, koska rahaa ei kulu kertakäyttötuotteisiin.
Ulos ...
Kertakäyttöiset muovituotteet, jotka on kiellettävä vuoteen 2021 mennessä:
ruokailuvälineet
lautaset
pillit
juomasekoittimet
polystyreenistä valmistetut mukit sekä ruoka- ja juomapakkaukset (myös kannet)
vanupuikot ja ilmapallojen varret
kaikki oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet (yleinen ostoskasseissa).
Sisään ...
- 2021 Mukien, kosteuspyyhkeiden, terveyssiteiden, tamponien ja asettimien sekä suodattimellisten tupakkatuotteiden selkeät merkinnät, joissa kerrotaan niiden muovisisällöstä, asianmukaisista hävittämismenetelmistä ja ympäristöriskeistä.
- 2024 Enintään 3 litran vetoisissa juomapakkauksissa ja -pulloissa kiinni pysyvät kannet ja korkit.
-
2025 Muovipullot, jotka on valmistettu vähintään 25-prosenttisesti kierrätetystä muovista.
Erillinen keräys 77 prosentille enintään 3 litran muovipulloista.
- 2026 EU:n jäsenvaltioiden vähennettävä kertakäyttöisten muovimukien (myös kansien) ja elintarvikepakkausten kulutusta kunnianhimoisesti ja kestävästi vuoteen 2022 verrattuna.
- 2029 Erillinen keräys 90 prosentille enintään 3 litran muovipulloista.
- 2030 Muovipullot, jotka on valmistettu vähintään 30-prosenttisesti kierrätetystä muovista.
Muovijätettä kertyy meriin ja rannoille EU:ssa ja kaikkialla maailmassa. EU on ryhtynyt torjumaan muovisaastetta. Kertakäyttöisiä muovituotteita koskevilla EU:n säännöillä pyritään ehkäisemään ja vähentämään tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksia. Säännöissä kielletään EU:n markkinoilla muoviset kertakäyttölautaset, -ruokailuvälineet, -pillit, ilmapallojen varret ja vanupuikot sekä solupolystyreenistä valmistetut mukit ja elintarvike- ja juomapakkaukset ja kaikki oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet. EU edistää kierrätystä muovisaasteen ja -jätteen vähentämiseksi. Kiertomuoviallianssiin kuuluu 300 alan sidosryhmää, ja se on sitoutunut varmistamaan, että uusiin tuotteisiin päätyy vuoteen 2025 mennessä vähintään 10 miljoonaa tonnia kierrätettyä muovia.
Ympäristönsuojelu rikosoikeudellisin keinoin
Komissio antoi joulukuussa ehdotuksen ympäristönsuojelun tehostamisesta rikosoikeudellisin keinoin, mikä täyttää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisen sitoumuksen. Ehdotuksen tarkoituksena on tehostaa ympäristönsuojelua velvoittamalla EU-maat toteuttamaan rikosoikeudellisia toimenpiteitä. Ehdotuksessa määritellään uudet ympäristörikokset, asetetaan seuraamusten vähimmäistaso ja tehostetaan lainvalvontayhteistyötä. Siinä myös velvoitetaan EU-maat tukemaan ja avustamaan henkilöitä, jotka ilmoittavat ympäristörikoksista ja tekevät yhteistyötä täytäntöönpanoviranomaisten kanssa. Ehdotus auttaa suojelemaan luontoa ja luonnonvaroja sekä kansanterveyttä ja hyvinvointia.
Koralliriuttoja koskeva kansainvälinen aloite
EU liittyi helmikuussa 2021 koralliriuttoja koskevaan kansainväliseen aloitteeseen. Sen kautta EU pitää yllä kansainvälistä valtamerten hallinnointia koskevan ohjelman periaatteita ja tukee samalla ilmastotoimia ja vahvistaa sitoutumista biologisen monimuotoisuuden suojeluun. EU edistää aloitteen mukaisilla toimillaan tavoitettaan suojella haavoittuvia meriekosysteemejä yhteistyössä muiden samanmielisten organisaatioiden ja maiden kanssa. Tähän sisältyy hyvien käytäntöjen omaksuminen koralliriuttojen ja niihin liittyvien ekosysteemien kestävässä hoidossa, valmiuksien kehittäminen ja tiedottaminen.
Metsät
Maailman metsät vahingoittuvat ja tuhoutuvat hälyttävää vauhtia. Noin 80 prosenttia maailman metsäkadosta johtuu maatalouden laajentumisesta. EU on myös maailmanlaajuiseen metsäkatoon liittyvien hyödykkeiden, kuten soijan, palmuöljyn, puun, kaakaon ja kahvin, kuluttaja. Marraskuussa annetulla lainsäädäntöehdotuksella kielletään metsäkatoalueilta peräisin olevien hyödykkeiden pääsy EU:n markkinoille. Komissio pyrkii näin minimoimaan EU:n panosta metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen koko maailmassa sekä edistämään sellaisten tuotteiden kulutusta, joiden toimitusketjut eivät aiheuta metsäkatoa.
Naudanlihan, palmuöljyn, soijapapujen, puun, kaakaon ja kahvin kulutus EU:ssa aiheuttaa metsäkatoa ja heikentää metsien tilaa maailmassa. EU pyrkii lopettamaan tämän siten, että metsäkatoon kytkeytyviä tuotteita ei enää päästetä sen markkinoille.
© Avigator Fortuner/Shutterstock.com
Kansalaiset kannattavat EU:n toimia metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen torjumiseksi. Tämä kävi ilmi julkisessa kuulemisessa, johon saatiin 1,2 miljoonaa vastausta.
Metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen vauhdittavat ilmaston lämpenemistä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. 23 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä johtuu maa- ja metsätaloudesta sekä muusta maankäytöstä.
Uudella metsäkatoasetuksella
taataan EU:n kansalaisille, että heidän ostamansa, käyttämänsä ja kuluttamansa sääntöjen piiriin kuuluvat tuotteet eivät aiheuta metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä maailmassa
vähennetään EU:n kulutuksesta ja tuotannosta aiheutuvia ilmakehään joutuvia hiilidioksidipäästöjä vähintään 32 miljoonalla tonnilla vuodessa, millä säästetään vähintään 3,2 miljardia euroa vuodessa ja tehostetaan metsien osuutta ilmastonmuutoksen torjunnassa
puututaan laittomaan metsien hävittämiseen ja metsien tilan heikentämiseen sekä metsäkatoon, jota hyödykkeiden tuotannosta johtuva maatalouden laajentuminen aiheuttaa.
Heinäkuussa hyväksytty EU:n uusi metsästrategia 2030 edistää EU:n biodiversiteetti- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Siinä tunnustetaan metsien keskeinen ja monitoiminnallinen rooli sekä metsänhoitajien ja metsäpohjaisen arvoketjun rooli kestävän ja ilmastoneutraalin talouden saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä sekä elinvoimaisten ja vauraiden maaseutualueiden säilyttämisessä. Strategiassa esitetään visio ja konkreettisia aloitteita, joilla parannetaan EU:n metsien määrää ja laatua ja investoidaan tutkimukseen ja innovointiin muutoksen moottoreina. Siihen sisältyy myös lupaus istuttaa 3 miljardia uutta puuta vuoteen 2030 mennessä.
Terveet ja biologisesti monimuotoiset metsät ovat myös tärkeitä maastopalojen riskin vähentämisen kannalta, sillä maastopalot aiheuttivat jälleen tuhoa useilla Euroopan alueilla kesän aikana. EU:n pelastuspalvelumekanismin mukaiset ennaltaehkäisy-, valmius- ja avustustoimet metsäpalojen torjumiseksi ovat olennainen osa EU:n toimia ihmisten ja luonnon suojelemiseksi. Komissio on parantanut edelleen EU:n metsäpalojen ilmasammutusvalmiuksia, sillä jäsenmailla on puutteita metsäpalojen torjunnassa. Komissio julkaisi maaliskuussa 2021 myös uudet maastopalojen ehkäisemistä ja tehokkaita torjuntatoimia koskevat suuntaviivat.
Maaperästrategia
Maaperässä sijaitsee neljäsosa kaikesta maapallon biologisesta monimuotoisuudesta, ja sen on kyettävä vuoteen 2050 mennessä ruokkimaan lähes 10 miljardia ihmistä maailmassa. EU:n alueella maaperä kuitenkin heikkenee koko ajan. Komissio hyväksyi marraskuussa vuoteen 2030 ulottuvan EU:n maaperästrategian sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan kuuluvan maaperän terveyttä ja elintarvikkeita koskevan mission, jolla pyritään ennallistamaan maaperää ja saavuttamaan EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteet samalla kun tunnustetaan viljelijöiden ja metsänhoitajien keskeinen rooli.
Maaperän terveys on olennaisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa ilmastoneutraalius ja puhdas kiertotalous, pysäyttää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen, tuottaa terveellistä ruokaa, turvata ihmisten terveys sekä pysäyttää aavikoituminen ja maaperän huonontuminen.
© LeQuangNhut/Shutterstock.com
© Photo by Becca Lavin on Unsplash
© design36/Shutterstock.com
EU:n uudessa maaperästrategiassa
vahvistetaan puitteet ja konkreettiset toimenpiteet maaperän suojelemista, ennallistamista ja kestävää käyttöä varten yhdessä muiden Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimien kanssa
esitetään visio terveen maaperän saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä ja siihen liittyvät tavoitteet sekä vuoteen 2030 mennessä toteutettavat konkreettiset toimet
ilmoitetaan uudesta maaperän terveyttä koskevasta laista, jota ehdotetaan vuoteen 2023 mennessä ja jolla taataan tasapuoliset toimintaedellytykset ja ympäristön ja terveyden suojelun korkea taso ja täydennetään näin tulevaa luonnon ennallistamista koskevaa lakia.
Puhdas vesi
Valtaosa EU:ssa asuvista voi jo nauttia turvallisesta juomavedestä. Tämä on osaltaan jo yli 30 vuotta voimassa olleen EU:n juomaveden laatua koskevan lainsäädännön ansiota. Tarkistettu juomavesidirektiivi tuli voimaan tammikuussa. Se on kaikkien aikojen ensimmäisen jatkokäsittelyyn päässeen eurooppalaisen kansalaisaloitteen Right2Water suora jatkotoimi. Siihen sisältyy toimenpiteitä, joilla parannetaan ja pidetään yllä turvallisen juomaveden saatavuutta kaikille, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille. Siinä on otettu myös huomioon viimeisin tieteellinen kehitys ja uutta huolta aiheuttavat epäpuhtaudet EU:n saasteettomuustavoitteen mukaisesti.
Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa EU:n strategiassa korostetaan luontopohjaisten ratkaisujen, vedenkäytön vähentämisen ja puhtaan veden luotettavan saatavuuden kaltaisten toimenpiteiden merkitystä. Komissio julkaisi joulukuussa kertomuksen, jossa arvioitiin jäsenmaiden vesipuitedirektiivin mukaisia päivitettyjä toimenpideohjelmia ja päivitettyjä kansallisia alustavia tulvariskien arviointeja tulvadirektiivin mukaisesti.
Norsunluun kauppa
Uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevassa yleissopimuksessa asetetusta kansainvälisestä norsunluun kauppaa koskevasta kiellosta huolimatta norsujen salametsästys ja norsunluun laiton kauppa ovat viime aikoina olleet ennätystasolla. Joulukuussa komissio ehdotti lisätoimenpiteitä, joilla pyritään tosiasiallisesti kieltämään useimmat norsunluun kaupan muodot. Vaikka EU:ta ei pidetä norsunluun laittoman kaupan kannalta ongelma-alueena, tässä EU:n nykyisten sääntöjen tarkistuksessa vahvistetaan sitoumus toteuttaa lisätoimia norsujen salametsästyksen ja norsunluun laittoman kaupan torjumiseksi maailmanlaajuisesti. Tarkistus noudattaa myös EU:n biodiversiteettistrategiassa annettua sitoumusta tiukentaa norsunluun kauppaa koskevia sääntöjä edelleen. Komission tarkistetuissa ohjeissa norsunluun kauppaa sääntelevästä EU:n järjestelmästä muun muassa lopetetaan käsittelemättömän norsunluun kauppa EU:n markkinoilla, kun taas voimassa olevaan komission asetukseen tehtävillä muutoksilla varmistetaan, että norsunluisten antiikkituotteiden kauppa edellyttää jatkossa aina ennakkolupaa.
Kahdeksas ympäristöalan toimintaohjelma
Kahdeksannella ympäristöalan toimintaohjelmalla tuetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa kaikilla hallintotasoilla sekä seurataan sen edistymistä. Ohjelma perustuu pitkän aikavälin visioon, jonka mukaan vuoteen 2050 mennessä eletään hyvää elämää maapallon resurssien rajoissa. Siinä asetetaan kuusi ensisijaista tavoitetta vuoteen 2030 ulottuvalle kaudelle: ilmastonmuutoksen hillitseminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, kiertotalous, saasteettomuus, biologinen monimuotoisuus ja suurimpien ympäristö- ja ilmastopaineiden lievittäminen.
Ohjelman keskeisiä tekijöitä ovat hyvä hallintotapa; kestävä rahoitus; ympäristönäkökohtien sisällyttäminen kaikkiin politiikan aloihin; useat toimet, joilla mahdollistetaan ympäristölle haitallisten tukien asteittainen poistaminen sekä osaamisen ja innovoinnin kehittäminen hyvinvointia edistävään talouteen siirtymisen tueksi. Jäsenvaltiot hyväksyivät ehdotetun ohjelman joulukuussa, kun ne saivat siitä aikaan alustavan poliittisen yhteisymmärryksen.
Tutkimus ja innovointi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tueksi
Yli 35 prosenttia Horisontti Eurooppa -ohjelman 95,5 miljardin euron määrärahoista vuosiksi 2021–2027 investoidaan tutkimukseen ja innovointiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden edistämiseksi. Komissio ehdotti kesäkuussa uusia eurooppalaisia kumppanuuksia ilmaston, energian ja liikenteen aloilla. Näillä kumppanuuksilla saadaan liikkeelle yli 22 miljardia euroa yksityistä rahoitusta ja luontoissuorituksia, ja niillä edistetään sellaisten uusien teknologioiden, materiaalien ja tuotteiden kehittämistä ja jakelua, joiden kasvihuonekaasupäästöt ovat aiempaa pienemmät ja yleinen ympäristötehokkuus parempi.
Komissio käynnisti syyskuussa viisi uutta EU:n missiota. Kyseessä on uusi tapa tehdä yhteistyötä terveyteen, ilmastoon ja ympäristöön liittyvien suurten haasteiden ratkaisemiseksi. Missiot ovat Horisontti Eurooppa -puiteohjelman uutuus ja ainutlaatuinen konsepti EU:n toiminnassa. Niissä useat komission yksiköt yhdeksän eri komissaarin vastuualueella tukevat yhdessä tutkimusta, jotta komission keskeisissä painopisteissä saataisiin aikaan tuloksia. Tarkoituksena on löytää ratkaisuja tiettyihin mittaviin nykyhaasteisiin. Tutkimus- ja innovointihankkeiden, politiikkatoimenpiteiden ja lainsäädäntöaloitteiden missioilla pyritään löytämään ratkaisuja keskeisiin globaaleihin haasteisiin vuoteen 2030 mennessä. Komissio myöntää Horisontti Eurooppa -ohjelmasta lähes 2 miljardia euroa viiden mission käynnistämiseen vuosina 2021–2023, ja lisärahoitusta odotetaan muista ohjelmista. Syyskuussa 2021 käynnistetyistä viidestä missiosta neljällä pyritään saavuttamaan tuloksia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden suhteen. Ne ovat
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (tuetaan vähintään 150 Euroopan aluetta ja yhteisöä, jotta niistä tulisi ilmastokestäviä)
- 100 ilmastoneutraalia ja älykästä kaupunkia
- valtamerien ja vesien ennallistaminen
- Euroopan maaperäsopimus (100 elävää laboratoriota ja majakkaa edistämään siirtymistä kohti tervettä maaperää).
Komissio hyväksyi syys- ja lokakuussa miljardin euron rahoituksen 73 tutkimus- ja innovointihankkeelle, joilla tuetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Hanke-ehdotuspyynnöt koskivat laaja-alaisia investointeja keskeisiin teknologioihin – energialähteistä ja biomassasta liikenneteknologiaan ja -infrastruktuuriin – mutta niissä oli myös kaksi ihmiskeskeistä alaa: tietämyksen vahvistaminen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.
Kestävä rahoitus
Komissio hyväksyi huhtikuussa aloitepaketin, jolla pyritään parantamaan kestävien toimien rahoitusta kaikkialla EU:ssa. EU:n luokitusjärjestelmään liittyvässä ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä vahvistetaan tekniset arviointikriteerit sellaiselle taloudelliselle toiminnalle, joka edistää merkittävästi luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisten ilmastotavoitteiden saavuttamista aiheuttamatta merkittävää haittaa EU:n muille ympäristötavoitteille. Yritysten kestävyysraportointia koskevalla direktiiviehdotuksella pyritään parantamaan yritysten ilmoittamien kestävyyttä koskevien tietojen laatua. Sillä lisätään kestävyyttä koskevan raportoinnin johdonmukaisuutta, jotta rahoitusalan yritykset, sijoittajat ja yleisö saavat vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa yritysten kestävyyteen liittyvistä riskeistä ja vaikutuksista. Luottamusvelvollisuuksia sekä sijoitus- ja vakuutusneuvontaa koskevilla kuudella delegoidulla muutossäädöksellä varmistettiin, että rahoitusalan yritykset sisällyttävät kestävyyttä koskevat tiedot menettelyihinsä ja asiakkaille annettavaan sijoitusneuvontaan.
Heinäkuussa 2021 hyväksytyllä kestävän rahoituksen strategialla pyritään tukemaan kestävään talouteen siirtymisen rahoitusta neljällä tavalla: siirtymään liittyvän rahoituksen helpottaminen; osallistavamman kestävän rahoituksen kehyksen tukeminen; finanssialan häiriönsietokykyä ja vaikutuksia koskevan työn lisääminen ja mukautuminen uusiin maailmanlaajuisiin tavoitteisiin.
Kestävän siirtymän rahoittaminen
Strategia tarjoaa välineet ja toimintalinjat, joiden avulla eri talouden toimijat voivat rahoittaa siirtymistä koskevia suunnitelmiaan ja saavuttaa ilmastotavoitteet ja laajemmat ympäristötavoitteet lähtökohdastaan riippumatta.
Osallistavuus
Strategiassa otetaan huomioon yksilöiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet ja tarjotaan niille parempia mahdollisuuksia saada kestävää rahoitusta.
Rahoitusalan häiriönsietokyky ja panos
Strategiassa esitetään, miten rahoitusala voi itse edistää vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja samalla parantaa häiriönsietokykyään ja torjua viherpesua.
Maailmanlaajuiset tavoitteet
Strategiassa esitetään, miten kansainvälistä yhteistyötä voidaan edistää kunnianhimoisen maailmanlaajuisen kestävän rahoituksen ohjelman toteuttamiseksi.
Komissio ehdotti heinäkuussa asetusta vihreitä joukkolainoja koskevasta eurooppalaisesta standardista. Ehdotuksella on tarkoitus luoda kestävien sijoitusten houkuttelemiseksi korkealaatuinen vapaaehtoinen standardi, joka on kaikkien joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden saatavilla.
Vihreiden joukkovelkakirjojen avulla kerätään jo nykyään rahoitusta energian tuotannon ja jakelun, resurssitehokkaan asuntotuotannon ja vähähiilisen liikenneinfrastruktuurin kaltaisille aloille. Investoijilla on jo nyt paljon kiinnostusta vihreisiin joukkolainoihin, mutta markkinoita on mahdollista laajentaa. EU:n vihreitä joukkovelkakirjoja koskevasta standardista on tarkoitus tulla esikuva sille, miten yritykset ja viranomaiset voivat vihreiden joukkovelkakirjojen avulla kerätä varoja pääomamarkkinoilta rahoittaakseen kunnianhimoisia investointeja, samalla kun täytetään tiukat kestävyysvaatimukset ja suojellaan sijoittajia viherpesulta. Vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijat saavatkin käyttöönsä vankan keinon sen osoittamiseksi, että ne rahoittavat EU:n luokitusjärjestelmän mukaisia vihreitä hankkeita. Joukkovelkakirjoja ostavat sijoittajat voivat myös helpommin varmistua siitä, että heidän sijoituksensa ovat kestäviä, mikä vähentää viherpesun riskiä.
Euroopan digitaalinen valmius
© Unsplash/Laura Ockel
Covid-19-pandemia on muuttanut radikaalisti digitalisaation roolia ja sitä koskevia käsityksiä yhteiskunnissamme ja talouksissamme sekä kiihdyttänyt sen vauhtia. Digitaaliteknologiat, joilla on ollut olennainen merkitys taloudellisen ja sosiaalisen elämän ylläpitämisessä ja opiskelun jatkumisen varmistamisessa kriisin aikana, ovat keskeinen ja ratkaiseva tekijä onnistuneessa siirtymisessä kestävään pandemian jälkeiseen talouteen ja yhteiskuntaan.
Euroopan unionilla on visio ja resurssit varmistaa digitaalisen siirtymän onnistuminen. NextGenerationEU-elpymissuunnitelmasta saatavilla oleva rahoitus mahdollistaa jäsenmaiden ennennäkemättömän laajan ja tiiviin yhteistyön, jota digitaalisen siirtymän toteutuminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää.
Euroopan digitaalinen vuosikymmen
EU tarttuu mahdollisuuteen tehdä seuraavista kymmenestä vuodesta EU:n digitaalinen vuosikymmen. Tavoitteena on toimia digitaalitalouden globaalina roolimallina, asettaa ja edistää digitaalisia normeja ja toteuttaa digitaalipolitiikkoja, joilla annetaan ihmisille ja yrityksille uusia mahdollisuuksia.
Näillä toimintapolitiikoilla keskitytään tukemaan pieniä yrityksiä teknologian käyttöönotossa, varmistamaan, että teknologia auttaa ihmisiä saavuttamaan perustason tai edistyneet digitaaliset taidot, ja varmistamaan, että kaikilla on mahdollisuus käyttää internetiä ja julkisia verkkopalveluja. Samaan aikaan EU pyrkii edelleen huippuosaamiseen edistyneissä teknologioissa, esimerkiksi kvanttilaskennassa, pilvipalveluissa ja tekoälyssä, joilla voidaan vastata useisiin yhteiskuntamme ajankohtaisiin haasteisiin.
EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi on ratkaistava pandemian pahentamat ongelmat, joita ovat esimerkiksi yhteyksiin ja digiosaamiseen liittyvät puutteet sekä kuilu digiratkaisuja hyödyntävien yritysten ja perinteisiä, ei-digitaalisia työtapoja käyttävien yritysten välillä. Digitalisaatio tarjoaa monia uusia työmahdollisuuksia. EU:ssa oli esimerkiksi vuonna 2020 yli 500 000 avointa kyberturvallisuus- ja data-asiantuntijan työpaikkaa.
Euroopan digitaalisen kompassin avulla EU:n digitavoitteet vuodelle 2030 muutetaan konkreettisiksi toimiksi ja tuloksiksi. Toimissa keskitytään
- väestön digitaitojen parantamiseen ja erittäin pätevien digialan ammattilaisten määrän lisäämiseen;
- luotettavan ja turvallisen digitaalisen infrastruktuurin luomiseen;
- digitalisoituneiden yritysten osuuden kasvattamiseen;
- julkisten palvelujen uudistamiseen, jotta ne vastaisivat yhteiskunnan tarpeisiin.
Aikuisista 56 prosentilla on tällä hetkellä digitaaliset perustaidot. Tavoitteena on 80 prosenttia. Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita on tällä hetkellä työllistettyinä 8,4 miljoonaa. Tavoitteena on 20 miljoonaa. Gigabittitason verkko kattaa tällä hetkellä 59 prosenttia kotitalouksista. Tavoitteena on 100 prosenttia. 5G-verkko kattaa 14 prosenttia asutuista alueista. Tavoitteena on 100 prosenttia. Yritysten digitaaliseen muutokseen liittyen 42 prosenttia yrityksistä käyttää tällä hetkellä pilvipalveluita. Tavoite on 75 prosenttia. Yrityksistä 14 prosenttia käyttää massadataa. Tavoite on 75 prosenttia. Yrityksistä 25 prosenttia käyttää tekoälyä. Tavoite on 75 prosenttia. Pienistä ja keskisuurista yrityksistä 55 prosentilla on tällä hetkellä vähintään perustason digitaalinen intensiteetti. Tavoite on yli 90 prosenttia. EU:ssa on tällä hetkellä 112 yksisarvis-startup-yritystä. Tavoitteena on määrän kaksinkertaistaminen. Julkisten palvelujen digitalisointiin liittyen 75 prosenttia kansalaisista ja 84 prosenttia yrityksistä voi käyttää esimerkiksi uraan, opiskeluun, perheeseen, tavanomaiseen liiketoimintaan tai jäsenvaltiosta toiseen muuttamiseen liittyviä keskeisiä julkisia palveluja verkossa. Tavoite on molempien osalta 100 prosenttia. Lisäksi EU:n tavoitteena on, että 100 prosenttia eurooppalaisista voi tarkastella terveystietojaan digitaalisesti ja että 80 prosenttia käyttää sähköistä tunnistamista.
Euroopan komissio viimeistelee parhaillaan vuonna 2022 tehtävää ehdotusta Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja komission yhteiseksi julistukseksi digitaaliperiaatteista. Sen kautta varmistetaan, että EU:n arvot ja oikeudet toteutuvat myös digitaalisessa ympäristössä. Näin varmistetaan, että digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla, kaikilla on pääsy internetiin, verkkoympäristö on turvallinen ja algoritmit kunnioittavat ihmisiä. Syys-lokakuussa 2021 toteutetun erityiseurobarometrikyselyn mukaan ylivoimainen enemmistö EU:n kansalaisista katsoo, että internet ja digitaaliset välineet ovat tulevaisuudessa tärkeitä. Lisäksi suuri enemmistö pitää hyödyllisenä, että Euroopan komissio määrittelee eurooppalaiset oikeudet ja periaatteet ja edistää niiden noudattamista, jotta voidaan varmistaa digitaalisen muutoksen onnistuminen. Ennen kyselyä komissio toteutti myös digitaaliperiaatteita koskevan avoimen julkisen kuulemisen, jossa aloite sai laajasti kannatusta.
Syyskuussa komissio esitti suunnitelman EU:n digitalisaatiotavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Polku digitaaliselle vuosikymmenelle -suunnitelmalla on tarkoitus ottaa käyttöön vankka hallintokehys, jotta jäsenmaat voivat tavoitella sovittuja tavoitteita yhdessä, vaikka niiden lähtökohdat ovatkin erilaiset. Siihen sisältyy seurantajärjestelmä, jossa mitataan etenemistä kohti vuoden 2030 tavoitteita, ja monivuotiset etenemissuunnitelmat, joissa kukin jäsenmaa esittelee toteutettuja tai suunniteltuja toimiaan. EU:n, kansallisen tason ja yksityisiä resursseja yhdistetään usean maan yhteishankkeisiin, jotta kriittisillä aloilla voidaan saavuttaa edistystä, jota yksikään jäsenmaa ei voisi saada yksinään aikaan.
Usean maan yhteishankkeilla helpotetaan investointeja esimerkiksi seuraavilla aloilla:
Yhteinen datainfrastruktuuri ja -palvelut
Lohkoketju
Pienitehoiset prosessorit
Yleiseurooppalaisen 5G-käytävien verkoston toteuttaminen
Suurteholaskenta
Turvallinen kvanttitason infrastruktuuri ja kyberturvallisuuskeskusten verkosto
Digitaalinen julkishallinto
Digitaali-innovointikeskittymä
Huipputeknologian kumppanuudet digitaalisen osaamisen kehittämiseksi
Digitaalisen kompassin kansainvälistä ulottuvuutta kehitetään useiden digitaalisten kumppanuuksien kautta. Kesäkuussa 2021 järjestetyssä EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa perustettiin kauppa- ja teknologianeuvosto. Kokouksesta lähtien 10 työryhmää on alkanut suunnitella mahdollisia lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tuotoksia. EU keskustelee digitaalisesta kumppanuudesta Japanin kanssa sekä pyrkii luomaan digitaalisen kumppanuuden Afrikan kanssa ja digitaaliallianssin Latinalaisen Amerikan ja Karibian kanssa.
Digitaalinen koulutus
Komissio julkaisi elokuussa ehdotuksen neuvoston suositukseksi monimuotoisesta oppimisesta laadukkaan ja osallistavan perus- ja toisen asteen koulutuksen edistämiseksi. Neuvosto hyväksyi suosituksen vain neljässä kuukaudessa.
Monimuotoinen oppiminen voi parantaa koulutuksen osallistavuutta erityisesti joustavuutensa ansiosta. Termi kuvaa sitä, että koulu, opettaja tai oppija voi hyödyntää oppimisprosessissaan useampaa kuin yhtä lähestymistapaa. Kyse voi olla esimerkiksi koulun ja jonkin muun fyysisen ympäristön (esim. yrityksen, koulutuskeskuksen tai verkko-opiskelun) yhdistelmästä tai erilaisten digitaalisten tai muiden kuin digitaalisten oppimisvälineiden yhdistelmästä. Monimuotoinen oppiminen voi esimerkiksi parantaa koulutukseen pääsyä paitsi syrjäisillä ja maaseutualueilla myös traveller-väestön keskuudessa ja sairaaloissa. Monimuotoisen oppimisen kehittämistä perus- ja keskiasteen koulutuksessa tullaan painottamaan myös Euroopan koulutusalueen ja digitaalista koulutusta koskevan toimintasuunnitelman 2021–2027 säännöllisissä edistymisraporteissa.
Digitaalinen Eurooppa -ohjelma
Uuden Digitaalinen Eurooppa -ohjelman määrärahat seuraaville seitsemälle vuodelle ovat 7,5 miljardia euroa. Se on ensimmäinen EU:n rahoitusohjelma, jossa keskitytään saattamaan julkishallinto, yritykset ja kansalaiset digitaalitekniikan piiriin. Ensimmäisten työohjelmien määrärahat ovat 1,98 miljardia euroa. Näissä työohjelmissa keskitytään investointeihin, jotka kohdistetaan tekoälyyn, pilviteknologiaan ja data-avaruuksiin, kvanttiviestintäinfrastruktuuriin, edistyneeseen digiosaamiseen, kyberturvallisuuteen ja digitaaliteknologioiden laajempaan käyttöön kaikkialla taloudessa ja yhteiskunnassa. Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ensimmäiset pyynnöt julkaistiin marraskuun lopussa, ja vuonna 2022 julkaistaan lisää.
Digipalvelusäädös ja digimarkkinasäädös
Komission joulukuussa 2020 ehdottamilla digipalvelusäädöksellä ja digimarkkinasäädöksellä pyritään luomaan kaikille käyttäjille turvallisempi ja avoimempi digitaalinen ympäristö, jossa käyttäjien perusoikeuksia suojellaan ja jossa he voivat käyttää laadukkaita digipalveluja edullisempaan hintaan. Ehdotuksista on tarkoitus sopia vuoden 2022 aikana.
Kyberturvallisuus, tietosuoja ja turvallisuus verkossa
Sosiaalisen ja taloudellisen elämän siirtyessä yhä enemmän verkkoon kyberhyökkäyksistä tulee säännöllisempiä ja myös vahingollisempia. Vuonna 2021 kiristysohjelmahyökkäyksiä käytettiin koko maailmassa terveydenhuoltojärjestelmien, julkishallintojen, energiantuotantolaitosten ja muun kriittisen infrastruktuurin horjuttamiseen. EU ei ole immuuni tällaisille hyökkäyksille.
Hyvä suojautuminen kyberhyökkäyksiltä edellyttää yhteisiä, kansalliset rajat ylittäviä toimia. Sen vuoksi komissio alkoi vuonna 2021 osana EU:n kyberturvallisuusstrategiaa muodostaa yhteistä kyberturvallisuusyksikköä. Näin pyritään vahvistamaan EU:n toimielinten ja virastojen ja jäsenmaiden kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä. Uusi yksikkö hyödyntää myös kyberturvallisuusalan asiantuntemusta ja auttaa koko Euroopan unionia vastaamaan kyberuhkiin. Työ yhteisen kyberturvallisuusyksikön saattamiseksi toimintavalmiiksi on käynnissä.
Asetus Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamisesta hyväksyttiin, ja se tuli voimaan. Komissio aloitti sen jälkeen työn Romanian viranomaisten kanssa keskuksen perustamiseksi Bukarestiin. Osaamiskeskus auttaa vahvistamaan EU:n kyberturvallisuusvalmiuksia, edistämään huippututkimusta ja parantamaan EU:n kyberturvallisuusalan kilpailukykyä.
Yhteisen kyberturvallisuusyksikön tavoitteet
Varmistetaan EU:n koordinoitu reagointi laajamittaisiin kyberturvallisuusuhkiin, -poikkeamiin ja -kriiseihin.
Parannetaan kyberturvallisuusalan sidosryhmien tilannetietoisuutta sekä viestintää suurelle yleisölle.
Taataan yhteinen varautuminen.
Tietosuoja
Tietosuojan ja yksityisyyden suojan varmistaminen on edellytys sille, että ihmiset voivat luottaa uusiin ja innovatiivisiin teknologioihin. Tässä mielessä tietosuoja ja yksityisyyden suoja ovat osa ratkaisua moniin ongelmiin, ja ne myös mahdollistavat osaltaan vihreää ja digitaalista siirtymää.
EU:n johtoasema tietosuojan alalla osoittaa, että sen säännöt tällä alalla voivat toimia digitaalitalouden sääntelyn globaalina normina. Erityisesti kun EU:n ulkopuoliset maat varmistavat EU-tasoisen tietosuojan tason, EU voi hyödyntää kaikkein kattavinta tiedonsiirron välinettään eli tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätelmää. Kun tämä päätelmä on tehty, tiedot voivat siirtyä vapaasti ja turvallisesti EU:n ja kyseisen maan välillä, mikä helpottaa kauppaa ja parantaa sääntely- ja lainvalvontayhteistyön tehokkuutta. Tästä hyötyvät niin kansalaiset kuin yrityksetkin.
Japanin kanssa perustettiin vuonna 2019 maailman suurin vapaan ja turvallisen tiedonsiirron alue. Sen jälkeen EU on jatkanut tietosuojasääntöjen lähentämiseen tähtäävää työskentelyä kansainvälisten kumppanien kanssa tiedonsiirron helpottamiseksi samalla, kun varmistetaan ulkomaille siirrettyjen henkilötietojen korkeatasoinen suojelu.
EU hyväksyi vuonna 2021 kaksi tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä, jotka koskevat Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Toinen niistä kattaa ensimmäistä kertaa rikosoikeudellisten lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen vaihdon. Lisäksi EU saattoi onnistuneesti päätökseen keskustelut Etelä-Korean kanssa. Niiden tuloksena hyväksyttiin päätös, joka koskee tietosuojan riittävyyttä sekä kaupallisen että sääntelyyn liittyvän yhteistyön alalla. Lisäksi koko vuoden 2021 ajan käytiin EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä neuvotteluja, joissa pyrittiin löytämään mahdollinen korvaava järjestely Privacy Shield -järjestelylle, jonka Euroopan unionin tuomioistuin oli kumonnut.
Komissio hyväksyi vuonna 2021 myös uusia vakiosopimuslausekkeita, jotka koskevat henkilötietojen käsittelyä. Lausekkeet auttavat organisaatioita noudattamaan tietosuojasääntöjä silloin, kun ne ulkoistavat käsittelytoimet EU:n / Euroopan talousalueen sisällä sijaitseville käsittelijöille, ja silloin, kun ne siirtävät tietoja ulkomaille.
Komissio toteutti myös toimia sen varmistamiseksi, että jäsenmaat noudattavat EU:n tietosuojasääntöihin perustuvia velvollisuuksiaan. Euroopan unionin tuomioistuin katsoi helmikuussa, että Espanja ei ollut saattanut direktiiviä tietosuojasta lainvalvonnan alalla ajoissa osaksi kansallista lainsäädäntöään, ja määräsi Espanjalle sakkoja. Tuomion jälkeen Espanja toteutti tarpeelliset toimet tilanteen korjaamiseksi.
Eurooppalainen digitaalinen identiteetti
Monet käyttävät jo älypuhelimillaan digitaalisia lompakkoja, esimerkiksi tallentaakseen tarkastuskortit matkoillaan tai säilyttääkseen virtuaalisia pankkikortteja. Lisäksi 63 prosenttia EU-kansalaisista haluaa turvallisen sähköisen tunnistamisen kaikkiin verkkopalveluihin. Komissio ehdotti kesäkuussa uusia sääntöjä, joilla eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko saatetaan kaikkien EU:n kansalaisten, asukkaiden ja yritysten saataville. Kyse on henkilökohtaisesta verkkolompakosta, jonka ansiosta ihmiset voivat tallentaa ja käyttää kaikenlaisiin palveluihin liittyviä tietoja veroilmoituksen täyttämisestä aina auton vuokraamiseen asti.
Kansalaiset voivat turvallisesti todistaa henkilöllisyytensä ja jakaa sähköisiä asiakirjoja älypuhelimessaan olevasta eurooppalaisesta digitaalisen identiteetin lompakosta. He voivat myös kirjautua verkkopalveluihin käyttäen kansallista sähköistä tunnistamista, joka toimii kaikkialla EU:ssa. Eurooppalainen digitaalinen identiteetti auttaa saavuttamaan osan digitaalisen kompassin tavoitteista. Esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä kaikkien keskeisten julkisten palvelujen pitäisi olla käytettävissä verkossa, kaikilla kansalaisilla pitäisi olla pääsy sähköiseen potilaskertomukseen, ja neljän viidestä kansalaisesta pitäisi käyttää sähköistä tunnistamista.
Kehittyneet yhteydet
Komissio on hyväksynyt Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosion ensimmäisen työohjelman. Siinä määritellään tavoitteet toimenpiteille, joita EU tukee EU:n digitaalisen tietoliikenneinfrastruktuurin parantamiseksi kolmen vuoden aikana. Näihin toimenpiteisiin osoitetaan rahoitusta vuosina 2021–2023 yli miljardi euroa. Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosion avulla edistetään julkisia ja yksityisiä investointeja ja myötävaikutetaan näin gigabitti- ja 5G-infrastruktuurin käyttöönottoon, ulotetaan 5G-verkot EU:n tärkeimpiin liikenneväyliin ja yhteisöihin, yhdistetään edistyneet teknologiat, kuten pilvi- ja kvanttipalvelut toisiinsa ja luodaan operatiivisia digitaalisia alustoja energia- ja liikennealan tietojen säilyttämistä, jakamista ja käsittelyä varten.
Vuoden 2021 aikana perustettiin 6G-teknologiaan tähtäävä älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyritys, ja se hyväksyi ensimmäisen työohjelmansa. Sille on varattu noin 240 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Yhteisyrityksen tehtävänä on kehittää 6G-järjestelmiin liittyviä EU:n valmiuksia.
Kuluttajien aseman parantaminen
Vuonna 2020 julkaistiin suositus, jossa kehotettiin lisäämään investointeja laajakaistaan. Tämän seurauksena jäsenmaat sopivat maaliskuussa yhteisistä parhaista käytännöistä. Niiden avulla pyritään vähentämään erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottokustannuksia ja varmistamaan 5G-radiotaajuuksien oikea-aikainen, tehokas ja investointiystävällinen käyttöoikeus.
Verkkovierailumaksut poistettiin vuonna 2017, ja sen jälkeen ihmiset ovat voineet käyttää puhelintaan ilman lisäkustannuksia matkustaessaan EU:ssa. Maksuttomien verkkovierailujen säilyttämiseksi komissio ehdotti helmikuussa, että vuonna 2022 päättyvien nykyisten sääntöjen voimassaoloa jatkettaisiin kymmenellä vuodella. Parlamentti ja neuvosto hyväksyivät asetuksen joulukuussa, ja se tulee voimaan 1. heinäkuuta 2022. Uusilla säännöillä varmistetaan matkustajille entistä paremmat verkkovierailupalvelut. Uusia etuja ovat esimerkiksi sama tiedonsiirtonopeus kotimaassa ja ulkomailla, hätäpalvelujen tehokas tavoittaminen ulkomailla sekä suurempi avoimuus palvelunumeroihin soittamisen kustannuksista ulkomailla.
Kuluttajien suojelu verkossa
Verkkomyynti on lisääntynyt tasaisesti viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana, ja vuonna 2020 noin 71 prosenttia kuluttajista teki ostoksia verkossa. Usein ostettiin uusia teknologiatuotteita. Euroopan komissio ehdotti kesäkuussa kaksien EU:n sääntöjen tarkistamista kuluttajien oikeuksien parantamiseksi näiden muutosten valossa.
Jos uusi yleistä tuoteturvallisuutta koskeva asetus hyväksytään, sillä puututaan näihin uusiin teknologiatuotteisiin liittyviin riskeihin, kuten yhteenliitettävyys- tai kyberturvallisuusriskeihin. Sillä puututtaisiin myös mahdollisiin riskeihin, jotka liittyvät verkko-ostoksiin, esimerkiksi osoittamalla verkossa toimiville markkinapaikoille tuoteturvallisuuteen liittyviä velvollisuuksia. Uudella asetuksella varmistettaisiin, että markkinapaikat täyttävät nämä tehtävät, jotta kuluttajille ei tarjota tai he eivät saa tahtomattaan vaarallisia tuotteita. Laajemmin ehdotuksella pyritään varmistamaan, että kaikki EU:n kuluttajille päätyvät tuotteet ovat turvallisia, riippumatta siitä, onko ne ostettu verkosta vai paikallisesta myymälästä, ja ovatko ne peräisin EU:sta vai EU:n ulkopuolelta. Uusilla säännöillä pyritään varmistamaan myös, että jos vaarallisia tuotteita päätyy kuluttajien saataville, ne poistetaan nopeasti EU:n markkinoilta.
Ehdotuksella kuluttajaluottoja koskevan direktiivin tarkistamiseksi pyritään varmistamaan, että kuluttajille annetaan oikeaa tietoa oikeaan aikaan ja digitaalisiin laitteisiin mukautettuna, jotta he ymmärtävät tarkalleen, mihin sitoutuvat. Jos direktiivi hyväksytään, se kattaa uudet riskialttiit luottotuotteet ja uudet markkinatoimijat. Sillä myös parannetaan sääntöjä, jotka koskevat sen arvioimista, pystyykö kuluttaja maksamaan lainansa takaisin. Lisäksi direktiivi kattaa tilanteet, joissa tällaiset arvioinnit tehdään käyttäen automatisoitua päätöksentekoa. Tarkistetulla direktiivillä kehotetaan jäsenvaltioita edistämään talousvalistusta ja varmistamaan, että kuluttajien saatavilla on velkaneuvontaa.
Komissio antoi joulukuussa ohjeita kuluttajien oikeuksia koskevien kolmen EU-direktiivin tulkitsemiseksi. Kyseiset direktiivit ovat sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi, kuluttajanoikeusdirektiivi ja hintojen ilmoittamista koskeva direktiivi. Tulkintaohjeet auttavat jäsenmaita, kuluttajia, kauppiaita, tuomareita, oikeusalan toimijoita ja muita sidosryhmiä ymmärtämään paremmin, miten EU:n nykyistä kuluttajalainsäädäntöä pitäisi soveltaa uusiin käytäntöihin, erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän osalta. Ne auttavat myös ymmärtämään muutoksia, joita näihin direktiiveihin tehtiin hiljattain nykyaikaistamista koskevalla direktiivillä.
Kuluttajille vähemmän sähkö- ja elektroniikkalaiteromua ja turhautumista
KULUTTAJAT
2,4 miljardia euroa
käytetään vuosittain erillisiin latureihin.
38 % kuluttajista
valittaa yhteensopimattomien latureiden aiheuttamista ongelmista.
YMPÄRISTÖ
11 000 tonnia
sähkö- ja elektroniikkalaiteromua syntyy pois heitetyistä ja käyttämättömistä latureista joka vuosi.
Vain kaksi kolmesta omistetusta laturista
on kuluttajilla käytössä.
Komissio on jo vuosien ajan edistänyt elektroniikkateollisuuden kanssa vapaaehtoisuuteen perustuvaa lähestymistapaa, jonka avulla erilaisten matkapuhelinlaturien määrä on saatu vähennettyä 30:stä kolmeen. Elokuussa komissio ehdotti lainsäädäntöä kaikkien sähköisten laitteiden yleislaturista. USB-C-liitännästä tulee kaikkien älypuhelimien, tablettien, kameroiden, kuulokkeiden, kannettavien kaiuttimien ja käsikonsoleiden standardilatausliitäntä. Komissio ehdotti myös latureiden ja elektroniikkalaitteiden myymistä erillään. Se että kaikki laturit ovat yhteensopivia, on käyttäjien kannalta käytännöllistä ja vähentää sähkö- ja elektroniikkaromua. Tämä on tärkeä panos sekä digitaaliseen että vihreään siirtymään.
KULUTTAJAT
Autetaan kuluttajia säästämään
250 miljoonaa euroa
vuodessa, kun heidän ei turhaan tarvitse ostaa uusia latureita.
YMPÄRISTÖ
Vähennetään sähkö- ja elektroniikkalaiteromua lähes
1 000 tonnia
vuodessa.
Digiajan taidot
Komissio käynnisti toukokuussa yhdessä useiden kansallisten kumppanien kanssa digitaalitaitoja ja työpaikkoja käsittelevän foorumin. Se tarjoaa kootusti yhdestä paikasta laadukasta tietoa digitaalitaitoja koskevista aloitteista ja resursseista. EU:ssa asuvista 44 prosentilla ei ole digitaalisia perustaitoja. Uusi foorumi vastaa tähän puutteeseen ja vahvistaa digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävää koalitiota ja siihen liittyviä 25 kansallista koalitiota. Komissio julkaisi marraskuussa kaikille avoimen digitaalisten taitojen itsearviointivälineen, joka on käytettävissä 24 kielellä.
Digitaalisuus teollisuudessa
Vahvistaakseen EU:n asemaa seuraavan sukupolven mikrosirujen suunnittelussa komissio käynnisti heinäkuussa prosessoreita ja puolijohdeteknologioita koskevan allianssin. Allianssin tavoitteena on luoda suunnittelu- ja valmistuskapasiteettia, jota seuraavan sukupolven prosessorien ja sähköisten komponenttien tuotanto edellyttää. Se tunnistaa nykyiset pullonkaulat, tarpeet ja riippuvuudet koko toimialalla ja puuttuu niihin. Allianssin perustana on komission tavoite parantaa EU:n teknologista suvereniteettia kasvattamalla EU:n osuutta globaalista puolijohteiden tuotannosta 10 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti Euroopan unionin tilasta pitämässään puheessa eurooppalaisesta siruja koskevasta säädöksestä. Sen myötä luodaan huippuluokan eurooppalainen siruekosysteemi, joka käsittää myös tuotannon. Ehdotus hyväksyttiin vuoden 2022 alussa.
Digitaalinen muutos
Tekoäly
Tekoälyä, mukaan lukien viimeisimpiä koneoppimistekniikkoja, käytetään innovaatioiden luomiseen useilla eri aloilla, mikä parantaa palveluita, terveydenhoitoa ja kulutustavaroita. EU:ssa asuvien on kuitenkin pystyttävä luottamaan siihen, että tekoälyjärjestelmiä käytetään turvallisesti ja lainsäädännön mukaisesti. Vaikka tällaisilla järjestelmillä voidaan ratkaista monia yhteiskunnan ajankohtaisia haasteita, tietyt järjestelmät luovat riskejä, joihin on puututtava epätoivottujen seurausten ehkäisemiseksi. Usein ei esimerkiksi ole mahdollista selvittää, miksi tai miten tekoälyjärjestelmä on saanut aikaan tiettyjä tuloksia, kuten automatisoidun päätöksen tai ennusteen. Näin ollen voi olla vaikeaa arvioida, onko joku asetettu epäreilusti huonompaan asemaan esimerkiksi rekrytointipäätöksen ja sosiaaliturvaetuuksien jakamisen yhteydessä.
Näihin ja muihin haasteisiin vastaamiseksi komissio julkaisi huhtikuussa ehdotuksensa maailman ensimmäiseksi tekoälylainsäädännöksi sekä päivitetyn EU-maiden kanssa koordinoidun suunnitelman. Molemmilla aloitteilla pyritään tekemään Euroopan unionista luotettavan huippuluokan tekoälyn globaali keskus. Konetuotteita koskevilla uusilla säännöillä täydennetään EU:n lähestymistapaa mukauttamalla turvallisuussääntöjä siten, että voidaan lisätä käyttäjien luottamusta tuotteiden uuteen ja monipuoliseen sukupolveen. Jos uusi yleistä tuoteturvallisuutta koskeva asetus hyväksytään, se täydentää näitä sääntöjä turvaverkon tavoin.
Uusi tekoälyasetus auttaa takaamaan ihmisten ja yritysten turvallisuuden ja perusoikeudet ja vahvistaa samalla teknologioiden käyttöönottoa, niihin investoimista sekä niihin liittyvää innovointia kaikkialla EU:ssa. Ehdotuksessa esitetään riskinarviointiin perustuva lähestymistapa ja suositellaan tiukempia vaatimuksia riskialttiimmille tekoälyjärjestelmille.
Koordinoidussa suunnitelmassa eritellään politiikan muutokset ja investoinnit, joita tarvitaan jäsenmaissa, jotta voidaan lujittaa EU:n johtoasemaa ihmiskeskeisen, kestävän, turvallisen, osallistavan ja luotettavan tekoälyn kehittämisessä. Suunnitelmassa ehdotetaan yhteistyötä, jolla varmistetaan, että kaikki toimet ovat Euroopan tekoälystrategian ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisia ja niissä otetaan huomioon koronaviruspandemian synnyttämät uudet haasteet.
EU on jo rahoittanut erilaisia tekoälyhankkeita, jotka tarjoavat ratkaisuja monilla yhteiskunnan aloilla, kuten maataloudessa, terveydenhuollossa ja disinformaation torjunnassa.
Teollista dataa ja pilvipalvelu- ja reunalaskentateknologiaa koskeva allianssi
Data on tärkeä resurssi teollistuneessa talouselämässä, ja sitä tallennetaan yhä useammin pilveen. Yritykset voivat käyttää kolmansien osapuolten isännöimiä tietokoneresursseja internetissä oman tietoteknisen infrastruktuurin rakentamisen sijasta. Tällaisia yhteisresursseja kutsutaan yleisemmin pilvipalveluiksi. Vuonna 2021 42 prosenttia EU:n yrityksistä käytti pilvipalveluja (vuonna 2020 luku oli 36 prosenttia ja vuonna 2016 19 prosenttia). Ennusteiden mukaan vuoteen 2025 mennessä 80 prosenttia kaikesta datasta käsitellään älylaitteissa lähempänä käyttäjää eikä suurissa datakeskuksissa, kuten nyt. Tätä kutsutaan reunalaskennaksi.
Näistä syistä uusi teollista dataa ja pilvipalvelu- ja reunalaskentateknologiaa koskeva allianssi pyrkii lujittamaan EU:n teollisuuden asemaa pilvipalvelu- ja reunalaskentateknologioissa ja kokoamaan yhteen yrityksiä, jäsenmaita ja alan asiantuntijoita. Allianssi auttaa ottamaan käyttöön pilvipalvelujen ja reunalaskennan potentiaalin ja tukee uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, esineiden internetin ja 5G:n, kehittämistä. Näiden tavoitteiden saavuttamisen lisäksi se tarjoaa kestävän pilvi-infrastruktuurin ja varmistaa, että EU:ssa asuvat voivat kontrolloida tietojaan paremmin.
Vuonna 2018 datan käsittelystä 80 prosenttia tapahtui datakeskuksissa ja keskitetyissä laskentakeskuksissa ja 20 prosenttia älykkäissä verkkoon liitetyissä esineissä. Vuonna 2025 datan käsittelystä 20 prosenttia tapahtuu datakeskuksissa ja keskitetyissä laskentakeskuksissa ja 80 prosenttia älykkäissä verkkoon liitetyissä esineissä.
Supertietokoneet
Kun tuotettavan tiedon määrä lisääntyy jatkuvasti, laskennan luonne on muuttumassa. Tällä hetkellä supertietokoneet pystyvät suorittamaan miljoonia miljardeja – ja pian miljardeja miljardeja – toimintoja sekunnissa ja auttavat ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutusten analysointi ja lievittäminen, tietämyksen lisääminen useilla tieteen aloilla ja hoitojen kehittäminen covid-19-tautiin.
Jotta EU voisi saada johtoaseman supertietokoneiden alalla, vuonna 2018 perustettiin Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys kokoamaan eurooppalaisia ja kansallisia resursseja, jotta voitaisiin hankkia ja ottaa käyttöön huippuluokan supertietokoneita ja teknologioita. Aloitteeseen osallistuu EU, 27 jäsenmaata, kolme muuta maata ja seuraavat kaksi jäsentä yksityiseltä sektorilta: suurteholaskennan eurooppalainen teknologiayhteisö ja DAIRO / Big Data Value Association -yhteenliittymä.
Heinäkuussa 2021 EU hyväksyi uuden asetuksen, jolla valmistellaan seuraavan sukupolven supertietokoneiden kehittämistä Euroopassa. Lisäksi tämä parantaa yhteisyrityksen kykyä saada rahoitusta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta ja Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosiosta, jotta se voi investoida lisää supertietokoneisiin ja kvanttilaskentaan ja tukea EU:n kunnianhimoista tutkimus- ja innovointiohjelmaa. Yhdessä osallistuvien maiden ja yksityisten jäsenten investointien kanssa tämän investoinnin arvo on noin 7 miljardia euroa.
EU on hankkinut seitsemän maailmanluokan supertietokonetta. Discoverer Bulgariassa, MeluXina Luxemburgissa ja Vega Sloveniassa saatiin kaikilta osin käyttöön vuonna 2021. Karolina Tšekissä, Leonardo Italiassa, Deucalion Portugalissa ja LUMI Suomessa on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2022.
Digitaalinen rahoitus
Komissio edistyi vuonna 2021 lainsäätäjien kanssa kryptovarojen markkinoita koskevan asetuksen ja digitaalista operatiivista häiriönsietokykyä koskevan asetuksen laatimisessa. Se oli ehdottanut niitä syyskuussa 2020 osana digitaalisen rahoituksen pakettia. Lisäksi jäsenmaat vahvistivat joulukuussa sopimuksen, joka oli tehty Euroopan parlamentin kanssa hajautetun tilikirjan teknologiaan (DLT) perustuvien markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmästä. Kryptovarat ovat yksi tärkeimmistä rahoitusalan DLT-sovelluksista. Pilottijärjestelmässä vahvistetaan edellytykset, jotka koskevat DLT-pohjaisen markkinainfrastruktuurin toimiluvan hankkimista. Siinä myös määritellään, mitä DLT-rahoitusvälineitä voidaan kaupata sekä selitetään yksityiskohtaisesti DLT-markkinainfrastruktuurioperaattorien ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Sen ansiosta EU:n lainsäätäjät ja markkinatoimijat voivat saada kokemusta hajautetun tilikirjan teknologian (eli teknologian, jota käytetään tokenisoitujen rahoitusvälineiden kaupankäyntiin ja toimitukseen) käytöstä. Samalla varmistetaan, että ne voivat varautua riskeihin, jotka liittyvät sijoittajien suojeluun, markkinoiden eheyteen ja rahoitusvakauteen.
Kansainväliset tietoliikenneyhteydet
Portugalin Sinesin ja Brasilian Fortalezan yhdistävä transatlanttinen kaapeli EllaLink on ensimmäinen suora korkean kapasiteetin datayhteys Euroopan ja Latinalaisen Amerikan välillä. EU on auttanut luomaan tämän 34 000 kilometrin mittaisen digitaalisen valtatien tukeakseen tutkimus- ja koulutustietojen vaihtoa. Samalla siirtoviive on lyhentynyt puoleen. Tämä merkittävä virstanpylväs auttaa tukemaan yhteistyön lisäämistä näiden maanosien välillä seuraavien 25 vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan Building the Europe Link with Latin America -aloite (BELLA), mukaan lukien suurteholaskennan ja maanhavainnointitietojen jakaminen, saavuttaa 65 miljoonaa käyttäjää yli 12 000 oppi- ja tutkimuslaitoksessa Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla.
Ihmisten ja vapauksien suojelu
Terveempi Euroopan unioni
Covid-19-pandemia on tehnyt kansanterveydestä EU:n tärkeimpiä kysymyksiä. Puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti syyskuussa 2020 aikovansa rakentaa aiempaa vahvemman Euroopan terveysunionin, ja Euroopan komissio on siitä alkaen luonut sille perustaa, johon pandemia on antanut omat oppinsa.
Terveyskriiseihin valmistautuminen ja reagoiminen
Terveysunionin ensimmäisen pilarin muodostavat kriisivalmius ja kriisinhallinta. Rajat ylittäviä terveysuhkia koskevaa EU:n lainsäädäntöä tarkistetaan parhaillaan covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten perusteella. Euroopan lääkevirasto ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ovat olleet keskeisiä covid-19:n torjunnassa, ja niillä on tulevaisuudessa merkittävämpi rooli terveysuhkien torjunnassa. Näiden EU:n keskeisten terveysvirastojen on tarkoitus lisätä tieteellistä ohjausta ja koordinointia hätätilanteissa. Lääkepulan riski vähenee paremman seurannan ja varautumisen ansiosta. Jos komission ehdotuksista päästään yhteisymmärrykseen, olosuhteiden sitä edellyttäessä on mahdollista todeta Euroopan unionin tasoinen kansanterveysuhka, mikä mahdollistaa tiettyjen toimenpiteiden käyttöönoton vastatoimien tehostamiseksi.
Covid-19-pandemia ei ole vielä ohi, mutta EU:n on jo valmistauduttava myös tuleviin rajat ylittäviin terveysuhkiin. Komissio antoi kesäkuussa tiedonannon pandemian ensimmäisistä kokemuksista ja siitä, miten niitä voidaan hyödyntää EU:n ja kansallisen tason toimien parantamiseksi. Tämä auttaa ennakoimaan paremmin kansanterveysriskejä ja tehostamaan valmiussuunnittelua ja edistää siten nopeampia ja tehokkaampia yhteisiä toimia kaikilla tasoilla. Tiedonannossa keskitytään terveysalan valmiuksiin ja reagointiin, ja siinä hyödynnetään terveyskriisistä saatuja ensimmäisiä kokemuksia sen suhteen, mihin asioihin EU:n on puututtava.
Komissio perusti osana tätä työtä terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA). Tämä Euroopan terveysunionin keskeinen osa toimii kahdella eri tavalla: valmiustilassa ja hätätilassa. Kaiken kaikkiaan viranomaisen tehtävänä on parantaa keskeisten lääketieteellisten vastatoimien (kuten rokotteiden, antibioottien, lääkinnällisten laitteiden, diagnostisten testien tai henkilönsuojainten) kehittämistä, valmistusta, hankintaa ja jakelua EU:ssa.
HERAn perustamispaketti hyväksyttiin 16. syyskuuta. Viranomainen aloitti työnsä 1.10.2021 koronavirusmuunnosten aiheuttamaa kasvavaa uhkaa varten helmikuussa 2021 aloitetun HERA Incubator -suunnitelman pohjalta. HERA on ollut toiminnassa 1. tammikuuta 2022 alkaen, ja sen kokonaismäärärahat ovat alustavasti 6 miljardia euroa vuosiksi 2022–2027.
Valmiustilassaan HERAn työhön kuuluu uhkien arviointi ja tiedustelutietojen kerääminen, tutkimus- ja kehitystyön tukeminen, markkinoiden haasteisiin vastaaminen, lääketieteellisten vastatoimien toteuttaminen sekä tiedon ja osaamisen vahvistaminen.
HERAn hätätoimenpiteisiin kuuluvat kriisissä tarvittaviin lääketieteellisiin vastatoimiin liittyvä seuranta, hankinnat, ostot ja valmistus, EU-FAB-tuotantolaitosten (rokotteiden ja lääkkeiden tuotantolaitosten verkosto, joka on aina valmis käynnistettäväksi) käyttöönotto, hätätilanteen edellyttämien tutkimus- ja innovointisuunnitelmien aktivointi, luettelon laatiminen kriisissä olennaisten lääketieteellisten vastatoimien tuotantolaitoksista sekä hätärahoituksen järjestäminen.
HERA-viranomaisella on useita kansainvälisiä tehtäviä. Näihin kuuluu yhteistyö maailmanlaajuisten kumppanien kanssa kansainvälisen toimitusketjun pullonkaulojen poistamiseksi; maailmanlaajuisen tuotannon lisääminen; maailmanlaajuisen seurannan tehostaminen ja globaalien sidosryhmien tukeminen ja niiden kanssa tehtävän yhteistyön helpottaminen, jotta voidaan varmistaa lääketieteellisten vastatoimien saatavuus ja käytettävyys EU:n jäsenmaissa ja muissa maissa. Niihin kuuluu myös asiantuntemuksen kartuttaminen paikallisten valmistus- ja jakeluvalmiuksien kehittämiseksi sekä EU:n rahoittamien tai hankkimien lääketieteellisten vastatoimien saatavuuden tukeminen.
HERA tekee yhteistyötä jäsenmaiden, Euroopan parlamentin, EU:n virastojen sekä sidosryhmien, kuten tutkijoiden, biotekniikkayritysten, valmistajien ja sääntelyviranomaisten, kanssa havaitakseen ja kartoittaakseen uudet muunnokset nopeasti, mukauttaakseen rokotteita tarpeen mukaan ja lisätäkseen lääketieteellisten vastatoimien tuotantokapasiteettia. Se esimerkiksi mobilisoi SARS-CoV-2-muunnoksia käsittelevän asiantuntijaryhmän antamaan neuvoja tarpeesta kehittää uusia tai mukautettuja rokotteita ja uusia kansanterveystoimenpiteitä EU:n tasolla uusien virusmuunnosten vuoksi. HERA on myös ollut tiiviissä yhteydessä jäsenmaihin ja rokotetuottajiin, jotka ovat analysoineet omikronmuunnosta ja rokotteiden tehokkuutta sitä vastaan. Lisäksi HERA on yhteydessä EU:n ulkopuolisiin maihin kartoittaakseen mahdollisia yhteistyön ja vuorovaikutuksen aloja.
EU:n syöväntorjuntasuunnitelma
Terveysunionin toinen pilari keskittyy toiseksi suurimpaan tappajaan EU:ssa. Kaikkiaan 2,7 miljoonalla EU:n kansalaisella diagnosoitiin syöpä vuonna 2020. Tämä diagnoosi vaikuttaa potilaisiin, syövästä parantuneisiin ja heidän läheisiinsä merkittävästi – niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Syöpä aiheuttaa myös terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmille huomattavan rasitteen ja vaarantaa talouden kasvun ja kilpailukyvyn sekä työvoiman terveyden. Kuitenkin 40 prosenttia syövistä on ehkäistävissä. Ne liittyvät elämäntapaan (esimerkiksi ruokavalioon, liikuntaan, tupakointiin ja alkoholinkulutukseen) tai ympäristön saastumiseen tai niitä vastaan olisi saatavilla rokote.
Helmikuussa 2021 hyväksytyllä EU:n syöväntorjuntasuunnitelmalla torjutaan tautia kaikissa sen vaiheissa integroidulla, terveysnäkökohdat huomioon ottavalla ja sidosryhmät huomioivalla lähestymistavalla. Suunnitelma rakentuu kymmenelle lippulaivahankkeelle, joilla pyritään parantamaan syöpäpotilaiden ja taudista selvinneiden elämänlaatua. Hankkeet liittyvät muun muassa syövän ennaltaehkäisyyn, varhaiseen havaitsemiseen, diagnosointiin ja hoitoon. Samalla varmistetaan, että potilailla on yhtäläiset mahdollisuudet saada laadukasta hoitoa.
Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan sisältyvä EU:n syöpäohjelma on yksi viidestä uudesta EU:n missiosta, joista ilmoitettiin syyskuussa 2021. Yhdessä syöväntorjuntasuunnitelman kanssa tavoitteena on parantaa yli kolmen miljoonan ihmisen elämää vuoteen 2030 mennessä tehostamalla ennaltaehkäisyä, kehittämällä tehokkaampia hoitomuotoja ja parantamalla elämänlaatua. Kaikkiaan EU4Health-ohjelmasta ja muista EU:n välineistä myönnetään noin 4 miljardia euroa tukea jäsenmaille ja sidosryhmille, kun ne pyrkivät vahvistamaan terveydenhuoltojärjestelmiä ja niiden valmiuksia puuttua syövän ehkäisyyn ja hoitoon.
Keskeisillä toimilla keskitytään ennaltaehkäisyyn, diagnosointiin, hoitoon ja elämänlaatuun. Niiden tavoitteena on vähentää ympäristön saasteita sekä alkoholin ja tupakan kulutusta, edistää terveellisempiä elämäntapoja, varmistaa rintasyövän, kohdunkaulan syövän sekä paksu- ja peräsuolen syövän seulontaan pääsy 90 prosentille EU:n asianomaisesta väestöstä vuoteen 2025 mennessä, rokottaa vähintään 90 prosenttia EU:n tytöistä ihmisen papilloomavirusta vastaan ja lisätä poikien rokottamista merkittävästi vuoteen 2030 mennessä sekä varmistaa, että vuoteen 2030 mennessä jopa 90 prosentilla kriteerit täyttävistä potilaista on pääsy kansallisten laaja-alaisten syöpäkeskusten toiminnan piiriin. Tämä on mahdollista 4 miljardin euron rahoituksen ansiosta. EU:ssa on yli 12 miljoonaa syövästä selvinnyttä varhaisen havaitsemisen, tehokkaiden hoitojen ja tukihoidon ansiosta.
Euroopan lääkestrategia
Terveysunionin kolmas pilari on vuonna 2020 käynnistetty Euroopan lääkestrategia. Sen myötä EU:n lääkejärjestelmä uudistetaan perusteellisesti. Sillä vastataan EU:n lääkejärjestelmän pitkäaikaisiin haasteisiin, edistetään innovointia (myös täyttämättömiä lääketieteellisiä tarpeita varten) ja turvataan lääkkeiden saatavuus paitsi kriisitilanteissa, myös normaaliaikoina. Strategian lippulaivatoimiin kuuluu EU:n lääkelainsäädännön tarkistaminen ja jäsennelty vuoropuhelu lääkkeiden toimitusvarmuudesta. Tämä vuoropuhelu on prosessi, joka alkoi helmikuussa 2021. Sen tavoitteena on määrittää politiikkatoimet, joilla vahvistetaan lääketeollisuuden toimitusketjujen häiriönsietokykyä ja varmistetaan lääkkeiden toimitusvarmuus.
Komissio investoi näihin terveydenhuollon kiireellisiin painopisteisiin enemmän kuin koskaan. Maaliskuussa käynnistetty uusi EU4Health-ohjelma on EU:n kunnianhimoinen vastaus covid-19-pandemiaan. Se on kattavampi kuin pelkät kriisitoimet edellyttävät, ja sillä pyritään parantamaan ja vaalimaan terveyttä, vahvistamaan kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja parantamaan lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja kriisitilanteissa tarvittavien tuotteiden saatavuutta.
EU investoi EU4Health-ohjelman myötä 5,3 miljardia euroa (käypinä hintoina) aloitteisiin, joissa toiminta EU:n tasolla tuo lisäarvoa, täydentää jäsenmaiden politiikkoja ja edistää yhtä tai useampaa EU4Health-ohjelman tavoitetta.
Terveyden parantaminen ja edistäminen EU:ssa.
EU:n kansalaisten suojeleminen vakavilta rajat ylittäviltä terveysuhilta.
Lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden parantaminen.
Terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen.
Demokratian vahvistaminen
Demokraattinen keskustelu ja tavat, joilla ihmiset hankkivat tietoa, ovat muuttuneet viime vuosina ja siirtyneet yhä enemmän verkkoon. Samaan aikaan entistä useammat EU:n kansalaiset käyttävät demokraattista oikeuttaan äänestää ja asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa ja paikallisvaaleissa asuinvaltiossaan. Lisäksi poliittisen mainonnan merkitys kampanjoinnissa on kasvanut EU:ssa. Tässä muuttuvassa tilanteessa komissio esitti demokratian ja vaalien rehellisyyden lujittamiseksi marraskuussa uusia ehdotuksia, jotka koskivat poliittista mainontaa, vapaan liikkuvuuden oikeuttaan käyttäneiden EU:n kansalaisten vaalioikeuksia ja Euroopan poliittisten puolueiden rahoitusta.
Ehdotukset perustuvat vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleista saatuihin kokemuksiin, ja ne vastaavat painopisteitä, jotka on esitetty Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmassa ja vuoden 2020 katsauksessa Euroopan unionin kansalaisuuteen. Jotta vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaalit voitaisiin toteuttaa tiukimpien demokraattisten normien mukaisesti, tavoitteena on, että uudet säännöt tulevat voimaan ja jäsenmaat panevat ne kaikilta osin täytäntöön kevääseen 2023 mennessä.
Poliittinen mainonta
Digitaalinen viestintä ja internet tarjoavat poliitikoille monenlaisia mahdollisuuksia tavoittaa kansalaiset ja osallistua demokraattiseen keskusteluun. Eräistä viimeaikaisista vaaleista saadut kokemukset osoittavat kuitenkin, että digitalisaatiota ja verkkomainontaa voidaan joskus käyttää manipulointiin ja disinformaatioon (ks. myös 1 luku disinformaation vastaisista toimista).
Marraskuussa komissio ehdotti lainsäädäntöä poliittisen mainonnan läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Yhdenmukaisiin läpinäkyvyysvaatimuksiin sisältyy sellaisten tietojen antaminen, joiden avulla kansalaiset, toimivaltaiset viranomaiset ja muut sidosryhmät voivat selkeästi tunnistaa poliittisen mainoksen ja tarkistaa sekä poliittisen viestin alkuperän, että sen maksajan. Kohdentamis- ja voimistamistekniikat ovat sallittuja vain, jos ne ovat asianmukaisten läpinäkyvyysvaatimusten mukaisia. Tämä antaa yksilölle paremmat mahdollisuudet todeta, kohdistuuko heihin poliittista mainontaa ja miten tämä tapahtuu, ja päättää, haluavatko he sitä.
Ehdotuksella täydennetään sääntöjä, jotka on vahvistettu komission ehdotuksessa digipalvelusäädökseksi. Tavoitteena on ottaa nämä täydentävät säännöt käyttöön ennen toukokuussa 2024 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja.
Medianvapaus
908 toimittajaa ja media-alan työntekijää oli vuonna 2020 hyökkäyksen kohteena 23 jäsenmaassa.
175 toimittajaa ja media-alan työntekijää joutui vuonna 2020 hyökkäysten tai välikohtausten uhriksi mielenosoitusten yhteydessä.
Naispuolisista toimittajista 73 % koki verkkoväkivaltaa vuonna 2020.
Vuodesta 1992 lähtien 23 toimittajaa on saanut surmansa, suurin osa kuuden viime vuoden aikana.
Tiedotusvälineiden vapaus on toimivan demokratian kannalta ratkaisevan tärkeää. EU toteuttaa Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman mukaisesti toimia tiedotusvälineiden vapauden säilyttämiseksi ja niiden kohtaamien uhkien torjumiseksi. Syyskuussa komissio antoi suosituksen toimittajien turvallisuuden varmistamisesta. Siinä annetaan jäsenmaille ohjeita siitä, miten toimittajien ja media-alan ammattilaisten fyysistä ja verkkoturvallisuutta voidaan parantaa. Erityisesti tuodaan esiin uudet verkkouhat, jotka kohdistuvat erityisesti naistoimittajiin tai vähemmistöjä edustaviin tai niistä raportoiviin toimittajiin.
Lisäksi on suojeltava toimittajia ja oikeuksien puolustajia perusteettomilta oikeuskanteilta, joiden tarkoituksena on saada heidät luopumaan osallistumisesta yhteisiin asioihin. Komissio käynnisti lokakuussa julkisen kuulemisen selvittääkseen aiheeseen liittyviä ongelmia ja saadakseen eri näkemyksiä siitä, mitä on tehtävä. Komission ehdotus asiaa koskevaksi EU:n aloitteeksi on määrä antaa vuonna 2022. EU rahoittaa myös tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta koskevia hankkeita. Yksi tällainen hanke on Euromedia Ownership Monitor, joka käynnistettiin syyskuussa 2021. Se pitää yllä maakohtaista tietokantaa tiedotusvälineiden omistajuudesta, arvioi asiaa koskevia oikeudellisia kehyksiä ja tunnistaa mahdolliset tiedotusvälineiden omistajuuden läpinäkyvyyteen kohdistuvat riskit.
Komissio myös alkoi toteuttaa media- ja audiovisuaalialan toimintasuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Se esimerkiksi käynnisti kesän aikana Luova Eurooppa -ohjelman puitteissa eurooppalaisia journalismikumppanuuksia koskevan ehdotuspyynnön. Komissio valmisteli myös seuraavia puheenjohtaja von der Leyenin unionin tilasta vuonna 2021 pitämässään puheessa ilmoittamia medianvapaussäädökseen liittyviä toimia. Säädös on määrä hyväksyä vuonna 2022.
Samaan aikaan komissio seurasi edelleen tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden tilannetta kaikissa jäsenmaissa osana oikeusvaltiota koskevaa vuosikertomustaan.
Oikeusvaltion turvaaminen
Komissio julkaisi heinäkuussa toisen oikeusvaltiota koskevan vuosikertomuksensa, jossa esitetään kunkin jäsenmaan tilanne omana lukunaan. Oikeusvaltioraportointia toteutetaan vuoden sykleissä, ja sillä pyritään edistämään oikeusvaltioperiaatetta, estämään ongelmien syntyminen tai paheneminen ja puuttumaan niihin. Kertomus kattaa seuraavat neljä pääpilaria: kansalliset oikeusjärjestelmät, korruptiontorjunta, tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja vapaus sekä muut institutionaaliset kysymykset, jotka liittyvät toimivan demokratian kannalta olennaiseen keskinäiseen valvontaan.
Vuoden 2021 kertomuksessa raportoidaan edellisen kertomuksen jälkeen tapahtuneesta kehityksestä, ja siinä otetaan huomioon covid-19-pandemian vaikutukset. Kaiken kaikkiaan jäsenmaissa on kertomuksen mukaan tapahtunut paljon myönteistä kehitystä, ja myös vuoden 2020 kertomuksessa havaittuihin haasteisiin on puututtu.
Joissakin jäsenmaissa on kuitenkin edelleen ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi oikeuslaitoksen riippumattomuuteen ja tiedotusvälineiden tilanteeseen. Myös pandemia osoitti, miten tärkeää on pystyä säilyttämään hallitusjärjestelmän osien keskinäinen valvonta ja pitää näin oikeusvaltiota yllä.
Komissio on edelleen hoitanut tehtäväänsä EU:n perussopimusten valvojana käynnistämällä rikkomusmenettelyjä. Komissio nosti huhtikuussa Puolaa vastaan kanteen unionin tuomioistuimessa sen vuonna 2019 antamasta oikeuslaitosta koskevasta laista ja korkeimman oikeuden kurinpitojaoston toiminnan jatkumisesta tuomareita koskevissa asioissa. Komissio pyysi myös unionin tuomioistuinta määräämään välitoimia, minkä tuomioistuin teki 14. heinäkuuta.
Komissio pyysi syyskuussa unionin tuomioistuinta määräämään Puolalle päivittäiset taloudelliset seuraamukset ajalta, jona tuomioistuimen 14. heinäkuuta antamaa välitoimimääräystä ei ole pantu kaikilta osin täytäntöön. Tuomioistuin määräsi 27. lokakuuta miljoonan euron päiväsakon sääntöjen noudattamatta jättämisestä.
Toisen rikkomusmenettelyn yhteydessä komissio lähetti Puolalle myös virallisen ilmoituksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 260 artiklan 2 kohdan nojalla, koska se ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä pannakseen kaikilta osin täytäntöön unionin tuomioistuimen 15. heinäkuuta 2021 antaman tuomion, jonka mukaan Puolan laki tuomareiden kurinpitojärjestelmästä on ristiriidassa EU:n oikeuden kanssa. Vastausta analysoidaan yksityiskohtaisesti ennen kuin tehdään päätös seuraavista vaiheista.
Komissio käynnisti heinäkuussa Unkaria vastaan rikkomusmenettelyt, jotka koskivat perusoikeuksien suojelua ja syrjimättömyyden periaatetta. (Katso myös 7 luku.)
Sen lisäksi, että rikkomusmenettelyn avulla voidaan puuttua tiettyihin unionin oikeuden rikkomisiin, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklassa määrätään yleisluonteisemmasta menettelystä, jonka tarkoituksena on ylläpitää unionin yhteisiä arvoja, kuten oikeusvaltioperiaatetta. Neuvostossa on vireillä kaksi menettelyä, jotka koskevat sen toteamista, että on olemassa selvä vaara unionin arvojen vakavasta loukkaamisesta. Ensimmäisen menettelyn pani vireille komissio Puolaa vastaan vuonna 2017 ja toisen Euroopan parlamentti Unkaria vastaan vuonna 2018. Komissio tiedotti sekä vuonna 2020 että vuonna 2021 neuvostolle viimeisimmistä tapahtumista asioissa, joista perustellut ehdotukset on tehty.
EU:n talousarvion suojaaminen
EU pystyy yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi vuonna 2020 annetun asetuksen avulla käsittelemään paremmin tilanteita, joissa oikeusvaltioperiaatteen rikkominen vaikuttaa EU:n talousarvioon. Näin varmistetaan yhdessä muiden jo käytössä olevien välineiden kanssa, että jokainen euro menee sinne, missä sitä tarvitaan, ja luodaan lisäarvoa kansalaisille.
Asetus tuli voimaan tammikuussa 2021, ja komissio on siitä lähtien seurannut tilannetta kaikissa jäsenmaissa ja kerännyt asiaa koskevia tietoja. Komission oikeusvaltiota koskeva kertomus on yksi tietolähteistä, joita se voi käyttää havaitakseen ja arvioidakseen oikeusvaltioperiaatteen rikkomistilanteita asetuksen nojalla. Lisäksi komission analyysissä otetaan huomioon myös unionin tuomioistuimen päätökset, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomukset ja eri kansainvälisten järjestöjen päätelmät. Komissio valmistelee parhaillaan suuntaviivoja, joilla selkiytetään useita asetuksen toimintaan liittyviä kysymyksiä.
Yhteys kansalaisiin
Parlamentti ja neuvosto hyväksyivät lokakuussa Århus-asetukseen muutoksen, jolla vahvistetaan EU:n kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten valmiuksia tarkastella ympäristöön vaikuttavia päätöksiä. Kansalaisjärjestöt voivat pyytää EU:n toimielimiä tarkistamaan toimiaan ympäristönsuojelun parantamisen ja ilmastotoimien tehostamisen suhteen.
Vuonna 2021 komissio vastasi kahteen eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen, joista kumpaankin osallistui yli miljoona EU:n kansalaista. Komissio hahmotteli kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta koskevan Minority SafePack -aloitteen osalta muita kuin lainsäädännöllisiä jatkotoimia. Sen sijaan End the Cage Age -aloitteeseen liittyen se ilmoitti tekevänsä ennen vuotta 2024 ehdotuksen tiettyjen tuotantoeläinten häkkikasvatuksen asteittaisesta poistamisesta. Vuonna 2014 käynnistetyn Right2Water-aloitteen jatkotoimena tarkistettu juomavesidirektiivi tuli voimaan tammikuussa, ja vuonna 2017 tehdyn glyfosaatin kieltämistä koskevan aloitteen jatkotoimena maaliskuussa alettiin soveltaa asetusta elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä. Vuonna 2021 rekisteröitiin 11 uutta aloitetta.
Komissio käynnisti vuonna 2021 kaikkiaan 116 julkista kuulemista ja sai niihin 757 315 kannanottoa. Lisäksi se vastaanotti 104 771 vastausta muissa yhteyksissä (esim. etenemissuunnitelmat ja säädösluonnokset) esittämiinsä palautepyyntöihin. Komissio on myös vastannut kaikkiin tähän mennessä Kerro mielipiteesi: Osallistu selkeyttämistalkoisiin! -portaalin kautta saatuihin 283 ehdotukseen. Korkean tason asiantuntijaryhmä, Fit for Future -foorumi, tarkastelee asianmukaisia ehdotuksia laatiessaan vuotuista työohjelmaansa. Ryhmä koostuu jäsenmaiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, Euroopan alueiden komitean sekä liike-elämän ja kansalaisjärjestöjen edustajista. Pk-yritysedustajien verkosto antaa panoksensa ja on edustettuna ryhmän täysistunnoissa.
Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat
Uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus hyväksyttiin syyskuussa 2020, ja vuosi sen jälkeen syyskuussa komissio antoi siitä ensimmäisen edistymiskertomuksensa. Se totesi, että jos EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmää ei uudisteta kattavasti, EU pysyy haavoittuvampana ja heikommin valmistautuneena reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin.
Komissio esitti helmikuussa neuvostolle ensimmäisen arviointinsa takaisinottoyhteistyöstä kumppanimaiden kanssa tarkistetun viisumisäännöstön mukaisesti ja osana uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa esitettyä kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikepolitiikkaan. Ensimmäisen arvioinnin yhteydessä annettiin tiedonanto, jossa hahmotellaan, miten EU aikoo tehostaa yhteistyötä palauttamisessa ja takaisinotossa.
Komissio hyväksyi huhtikuussa 2021 ensimmäisen vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotouttamista koskevan EU:n strategian, jonka tavoitteena on lisätä vapaaehtoisen paluun osuutta. Tämä edistää inhimillistä ja ihmisarvoista paluuta ja auttaa osaltaan parantamaan takaisinottoa koskevaa yhteistyötä kumppanimaiden kanssa. Samaan aikaan uudelleenkotouttaminen auttaa sekä EU:n jäsenmaista että EU:n ulkopuolisista maista palaavia henkilöitä hyödyntämään mahdollisuuksia kotimaassaan, edistämään yhteisönsä kehitystä ja rakentamaan osaltaan luottamusta muuttoliikejärjestelmään.
Strategiassa tarjotaan välineitä ja ohjeita paluun pysyvyyden parantamiseksi lisäämällä yhteistyötä kumppanimaissa. Strategian ohella komissio julkaisi paluuneuvontaa koskevan EU:n kehyksen ja uudelleenkotouttamistuen työvälineen, jossa vahvistetaan (jäsenmaille) paluuneuvontaan tarkoitettujen rakenteiden perustamista koskevat vaatimukset. Tähän sisältyvät henkilöresurssien tarve ja rahoitus sekä ohjausväline, joka mahdollistaa suojatun tiedonkulun paluuneuvojien ja uudelleenkotouttamispalvelujen tarjoajien välillä.
Koska Valko-Venäjä on yrittänyt horjuttaa EU:n ja sen jäsenmaiden vakautta helpottamalla laitonta muuttoliikettä ja keskeyttämällä EU:n ja Valko-Venäjän takaisinottosopimuksen soveltamisen, komissio ehdotti syyskuussa Valko-Venäjän kanssa tehdyn viisumihelpotussopimuksen tiettyjen määräysten soveltamisen keskeyttämistä hallituksen virkamiesten, mutta ei Valko-Venäjän tavallisten kansalaisten osalta. Neuvosto hyväksyi komission ehdotuksen marraskuussa.
Komissio tarkasteli Latvian, Liettuan ja Puolan taloudellisia ja operatiivisia tarpeita ja myöntää 200 miljoonaa euroa lisää rajaturvallisuuteen vastauksena nimenomaan siihen, että naapurivaltio käyttää maahantulijoita EU:n ulkorajoilla omiin tarkoituksiinsa. Samalla se on tehostanut vuoropuhelua asiaan liittyvien EU:n ulkopuolisten maiden kanssa pitääkseen ne ajan tasalla tilanteesta ja varmistaakseen, että ne pyrkivät estämään omia kansalaisiaan joutumasta Valko-Venäjän viranomaisten asettamaan ansaan.
Komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin toimet esitettiin 23. marraskuuta annetussa yhteisessä tiedonannossa ”Vastaus valtion tukemaan maahanmuuttajien välineellistämiseen EU:n ulkorajoilla”.
Komissio esitti 1. joulukuuta ehdotuksen, jonka mukaan ne EU:n jäsenmaat, joihin tilanteen vaikutukset kohdistuvat eniten, voisivat väliaikaisesti mukauttaa turvapaikkajärjestelmäänsä uusiin realiteetteihin. Komissio oli ottanut haavoittuvassa asemassa olevien Valko-Venäjälle juuttuneiden ihmisten auttamiseksi vuoden loppuun mennessä käyttöön 700 000 euroa humanitaarista rahoitusta ja on valmis antamaan sitä lisää. EU aikoo myös myöntää jopa 3,5 miljoonaa euroa Valko-Venäjältä vapaaehtoisesti palaavien tukemiseen. Lisäksi EU:n virastojen, kuten Euroopan raja- ja merivartioviraston, Euroopan unionin turvapaikkaviraston (entinen Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto) ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston henkilöstö on valmis osallistumaan tarvittaessa EU:n jäsenmaiden avustamiseen ulkorajoilla ja toimii jo aktiivisesti asianomaisissa jäsenmaissa. Pysyvän kehyksen luomiseksi komissio esitti 14. joulukuuta ehdotuksen Schengenin rajasäännöstön muuttamisesta sekä ehdotuksen asetukseksi tilanteista, jossa maahanmuuttajia välineellistetään.
Ihmiskaupan torjunta
Ihmiskaupan uhreista 72 prosenttia on naisia ja tyttöjä ja 23 prosenttia miehiä ja poikia (5 prosentissa tapauksista uhrin sukupuoli ei ole tiedossa). Noin puolet uhreista on EU:n kansalaisia. Ihmiskaupan uhreista 60 prosenttia joutuu seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi ja 15 prosenttia kaupataan työvoimaksi.
Komissio hyväksyi huhtikuussa ihmiskaupan torjuntaa koskevan EU:n strategian. Siinä omaksutaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka kattaa kaiken ennaltaehkäisystä ja uhrien suojelusta ihmiskauppiaiden syytteisiin ja tuomioihin. Se sisältää neljänlaisia oikeudellisia, poliittisia ja operatiivisia aloitteita: kaikenlaisia hyväksikäytön muotoja varten harjoitettua ihmiskauppaa edistävän kysynnän vähentäminen; ihmiskauppiaiden liiketoimintamallin hajottaminen; uhrien, erityisesti naisten ja lasten, suojelu, tukeminen ja aseman parantaminen sekä kansainvälinen ulottuvuus. Hiljattain nimitetty ihmiskaupan torjunnan EU-koordinaattori aloitti työnsä 1. heinäkuuta 2021.
Komissio hyväksyi syyskuussa uudistetun maahanmuuttajien salakuljetuksen vastaisen EU:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2021–2025. Siinä esitetään toimenpiteitä salakuljetuksen torjumiseksi ja ehkäisemiseksi sekä maahanmuuttajien perusoikeuksien täyden suojelun varmistamiseksi. Lisäksi siinä ehdotetaan rajoittavien toimenpiteiden laajentamista ja salakuljettajiin sovellettavien rikosoikeudellisten seuraamusten tiukentamista sekä esitetään toimenpiteitä, joilla estetään muuttajien hyväksikäyttö ja lisätään tietoa salakuljetuksesta. Toimintasuunnitelmassa otetaan huomioon niiden valtiollisten toimijoiden kasvava rooli, jotka tahallaan helpottavat laitonta muuttoliikettä ja käyttävät ihmisiä aiheuttamaan ulkorajoille painetta poliittisista syistä, kuten vuonna 2021 EU:n ja Valko-Venäjän välisellä rajalla. Komissio myös esitti toimenpiteitä työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia koskevan direktiivin tehostamiseksi. Tarkoituksena on asettaa seuraamuksia sellaisia henkilöitä rekrytoiville työnantajille, joilla ei ole oikeutta jäädä EU:n alueelle, suojella laittomien maahanmuuttajien oikeuksia ja säätää tarkastuksista. Toimenpiteet pannaan täytäntöön vuonna 2022.
Marraskuussa komissio ja ulkoasiainedustaja ehdottivat toimenpiteitä sellaisten liikenteenharjoittajien toiminnan ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi, jotka osallistuvat ihmisten salakuljetukseen tai ihmiskauppaan tai helpottavat sitä. Näin lisätään uusi väline EU:n välineistöön, jolla tuetaan jäsenmaita laittoman muuttoliikkeen ja ihmiskaupan torjunnassa.
Hädänalaisten suojelu
Komissio jatkoi työtään muuttoliikkeen hallinnan sekä muuttajien vastaanottovalmiuksien ja elinolojen parantamiseksi erityisesti Kreikassa. Se lisäsi kansallisille viranomaisille annettavaa tukea yhteisen muuttoliiketyöryhmän kautta. Työryhmä perustettiin vuonna 2020 parantamaan maahanmuuttajien vastaanotto- ja elinoloja Lesboksella ja Egeanmeren pohjoisilla saarilla. Ensimmäinen uusi vastaanottokeskus avattiin Samoksen saarella syyskuussa ja Kosin ja Leroksen keskukset marraskuussa. Vuonna 2022 avataan uusia keskuksia Khioksella ja Lesboksella. Komissio on myöntänyt Kreikalle 276 miljoonaa euroa näiden viiden keskuksen rakentamiseen.
Komissio myös helpottaa ja koordinoi eri maahanmuuttajaryhmien siirtoja Kreikasta, Italiasta ja Maltasta muihin EU:n jäsenmaihin. Mukana olevien organisaatioiden kovan työn ja jäsenmaiden Euroopan komission tuella osoittaman solidaarisuuden ansiosta muihin jäsenvaltioihin siirrettiin vuosina 2020 ja 2021 Kreikasta yli 4 600 henkilöä ja vuosina 2018–2021 Italiasta ja Maltasta lähes 3 000 henkilöä.
Komissio käynnisti heinäkuussa uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä vuosina 2021 ja 2022 koskevan lupauskierroksen. EU:n jäsenmaat lupasivat yhteensä 60 000 uudelleensijoituspaikkaa ja humanitaarisen maahanpääsyn paikkaa ensisijaisille maille ja alueille sekä vaarassa oleville afganistanilaisille. Jäsenmaat saavat EU:n rahoitustukea ja operatiivista tukea Euroopan unionin turvapaikkavirastolta lupaustensa toteuttamiseen.
Kesäkuussa päästiin sopimukseen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston uudesta toimeksiannosta, joka tuli voimaan vuoden 2022 alussa, jolloin siitä tuli Euroopan unionin turvapaikkavirasto. Uuden toimeksiannon tarkoituksena on luoda virastolle vankat oikeudelliset, toiminnalliset ja käytännön puitteet, jotta sillä on valmiudet avustaa jäsenmaita muun muassa turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiensä parantamisessa. Vuonna 2021 virasto alkoi antaa tukea Espanjalle, Latvialle ja Liettualle (jo aiemmin tukea saaneiden Kreikan, Italian, Kyproksen ja Maltan lisäksi).
Laiton muuttoliike lukuina
Tammi- ja marraskuun 2021 välisenä aikana kaikilla reiteillä oli yhteensä noin 182 600 laitonta muuttajaa, kun vastaava luku samana aikana vuonna 2020 oli 114 400 (koko vuoden aikana 125 100) ja vuonna 2019 hieman alle 127 000 (koko vuoden aikana 141 700).
Turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän lujittaminen Kreikassa
Kreikka on rakentanut Euroopan komission tuella valtion hallinnoiman majoitusjärjestelmän haavoittuvassa asemassa oleville turvapaikanhakijoille pakolaisten kotouttamiseen ja majoittamiseen tarkoitetun YK:n hätätilanteen tukijärjestelyn pohjalta. Kreikka otti vuonna 2019 hoitaakseen kyseisen järjestelyn asuntoverkoston hoitamisen. Tämä oli valtava tehtävä, joka edellyttää päivittäistä teknistä neuvontaa paikalla. Komissio antoi teknistä tukea, jota rahoitetaan EU:n rakenneuudistusten tukiohjelmasta / teknisen tuen välineestä. Muuttoliike- ja turvapaikkaministeriön henkilöstö on hyötynyt valmiuksien kehittämistä koskevasta neuvonnasta, ja sillä on nyt nopeat sisäiset menettelyt sekä tehokas lainsäädäntö- ja sääntökehys vastaanottojärjestelmän ylläpitämiseksi ja vastaanotto-olojen seuraamiseksi.
Euroopan raja- ja merivartioviraston tietojen mukaan laittomat rajanylitykset lisääntyivät marraskuusta 2021 alkaen kaikilla EU:n ulkorajoilla covid-19-toimenpiteiden lieventämisen jälkeen (+60 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2020), ja keskisen Välimeren ja Länsi-Balkanin reiteillä koettiin merkittäviä huippuja.
Myös Englannin kanaalin laittomat ylitykset lisääntyivät vuonna 2021. EU:n rannikkojäsenvaltiot ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat jo tehneet operatiivista käytännön yhteistyötä erityisesti salakuljetusverkostojen torjumiseksi EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimuksen mukaisesti (ks. yhteinen poliittinen julistus turvapaikka- ja palauttamisasioista). Lisäksi jäsenmaiden tukena ovat EU:n virastot, kuten Euroopan raja- ja merivartiovirasto, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto. Erityisesti Euroopan raja- ja merivartiovirasto käynnisti yhteisen Opal Coast -operaation, jossa tuetaan Ranskaa ilmavalvonnassa ihmissalakuljettajien torjumiseksi ja ihmishenkien menetysten ehkäisemiseksi merellä.
Kolmella pääreitillä (läntinen Välimeri, keskinen Välimeri ja itäinen Välimeri) on havaittu jatkuvasti laittomia rajanylityksiä vuodesta 2014 alkaen. Eniten tulijoita on yleensä loppukesällä, eivätkä määrät yleensä ole yli 50 000:ta rajanylitystä kuukaudessa. Vuoden 2015 lopusta vuoden 2016 alkuun itäisellä reitillä laittomia rajanylityksiä oli merkittävästi enemmän, lokakuussa 2015 enimmillään noin 230 000. Läntisen Välimeren reitti sisältää Atlantin eli läntisen Afrikan reitin.
Keskisen Välimeren reitti on edelleen maailman vaarallisin tunnettu muuttoreitti. Sillä on vuodesta 2014 lähtien kirjattu yli 20 000 kuolemantapausta ja katoamista. Vuonna 2021 kaikkiaan 2 819 muuttajaa ilmoitettiin kuolleeksi tai kadonneeksi Välimeren ja Länsi-Afrikan reitin varrella, kun vuonna 2020 näitä tapauksia oli 2 325.
Eurooppalainen raja- ja merivartiosto
Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta vuonna 2019 annetun asetuksen täytäntöönpano ja Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) uusi toimeksianto etenivät, kun eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvä joukko otettiin ensimmäisen kerran käyttöön 1. tammikuuta 2021. Siihen sisältyi ensimmäistä kertaa virkapukuista EU:n henkilöstöä.
Pysyvien joukkojen käyttöönoton odotetaan parantavan viraston valmiuksia tukea jäsenmaita kaikilla operatiivisilla aloilla, myös palauttamiseen liittyvissä toimissa.
Euroopan raja- ja merivartiovirastolla on Euroopan unionin ulkorajoilla keskimäärin 2 000 raja- ja merivartioston virkamiestä tekemässä tiivistä yhteistyötä jäsenmaiden kanssa. Virasto on myös vahvistanut merkittävästi perusoikeuskehystään nimittämällä uuden perusoikeusvastaavan ja rekrytoimalla ensimmäiset perusoikeusvalvojat, kuten eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetussa asetuksessa säädetään.
Kotouttamista ja osallisuutta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpano
EU jatkoi vuonna 2021 vuosien 2021–2027 kotouttamista ja osallisuutta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Tässä toimintasuunnitelmassa keskitytään koulutukseen, työllisyyteen ja osaamiseen, terveyspalveluihin ja asumiseen. Uusiin toimenpiteisiin vuonna 2021 kuului maaliskuussa käynnistetty komission ja Euroopan alueiden komitean kumppanuus, jonka tavoitteena on lisätä yhteistyötä EU:n kaupunkien, alueiden ja maaseutualueiden kanssa ja tukea niitä muuttajien kotouttamistyössä.
Osaamispaketti
Osana vuoden 2020 uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta käynnistettiin kesäkuussa 2021 osaamiskumppanuuksia koskeva aloite, jonka tarkoituksena on vahvistaa suhteita keskeisiin kumppanimaihin muuttoliikekysymyksissä sovittamalla EU:n työmarkkinoiden tarpeet ja kyseisten maiden työntekijöiden taidot yhteen. Kumppanuudet tarjoavat turvallisia ja laillisia väyliä maahanmuuttoon opiskelijoille, tutkinnon suorittaneille ja eri osaamistason työntekijöille. Niiden kautta tarjotaan myös mahdollisuuksia ammatilliseen koulutukseen ja paluumuuttajien kotouttamisen tukemiseen.
Schengen-alue
Komissio hyväksyi kesäkuussa toimivaa ja kestävää Schengen-aluetta edistävän strategian sekä ehdotuksen Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin tarkistamiseksi. Se ehdotti toimia kolmella osa-alueella: EU:n ulkorajojen tehokkaan valvonnan varmistaminen, toimenpiteet, joilla korvataan tarkastusten puuttuminen sisärajoilla ja vankka hallinto (arviointi, valvonta ja valmistautuminen).
Strategia sisältää aloitteita vahvemman ja kattavamman Schengen-alueen luomiseksi viiden viime vuoden – myös covid-19-pandemian – aikana saatujen kokemusten perusteella. Siinä tarkastellaan edistystä, jota on saatu aikaan, kun EU:n ulkorajoilla on otettu käyttöön yhtä maailman teknisesti edistyneimmistä rajavalvontajärjestelmistä, ja ennakoidaan alan uusia aloitteita. Siinä tuodaan myös esiin toimenpiteitä Schengen-alueen sisäiseksi vahvistamiseksi esimerkiksi tehostamalla poliisi- ja oikeusalan yhteistyötä. Strategiassa myös ehdotetaan sisärajatarkastuksettoman Schengen-alueen laajentamista Bulgariaan, Kroatiaan ja Romaniaan, jotka soveltavat jo suurinta osaa Schengenin säännöistä saamatta täyttä Schengen-alueeseen kuulumisesta koituvaa hyötyä (mukaan otetaan myös Kypros, kun sitä koskeva meneillään oleva Schengen-arviointiprosessi on saatu onnistuneesti päätökseen).
Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin uudistamista koskevan ehdotuksen tavoitteena on tehdä mekanismista aiempaa toimivampi, tehokkaampi ja nopeampi sekä lisätä sen poliittista painoarvoa ja tarkoituksenmukaisuutta. Siitä neuvotellaan parhaillaan neuvostossa, ja komissio tekee parhaansa helpottaakseen prosessin sujuvaa etenemistä.
Komissio hyväksyi 14. joulukuuta ehdotuksen Schengenin rajasäännöstön muuttamisesta. Sillä pyritään varmistamaan, että sisärajoilla tehtävät tarkastukset otetaan käyttöön vasta viimeisenä keinona, mutta samalla otetaan huomioon jäsenmaiden oikeus käyttöönottoon poikkeuksellisissa olosuhteissa. Ehdotuksessa käsitellään myös laittoman muuttoliikkeen välineellistämisestä aiheutuvia haasteita. Samaan aikaan hyväksyttiin toinen ehdotus toiminnasta muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakuun liittyvissä välineellistämistilanteissa.
Myös EU:n yhteisen tietotekniikka-arkkitehtuurin luomisessa edistyttiin edelleen, kun käyttöön otettiin uusia yhteenliitettyjä järjestelmiä rajaturvallisuutta, muuttoliikettä ja lainvalvontaa varten. Kun yhteentoimivuus on saavutettu, sillä voidaan varmistaa, että kaikki tietotekniset järjestelmät kommunikoivat keskenään ja kansalliset viranomaiset saavat täydelliset ja tarkat tiedot siten, että tietosuojasääntöjä noudatetaan kaikilta osin.
Turvallisuusnäkökohdat
Uusia ja yhä monimutkaisempia rajat ylittäviä ja monialaisia turvallisuusuhkia tulee jatkuvasti esiin. EU:n onkin tehostettava yhteistyötä ja koordinointia turvallisuusalalla laajemminkin. Covid-19-pandemia on koetellut Euroopan kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokykyä ja sen kriisivalmius- ja kriisinhallintajärjestelmiä. Vuonna 2021 EU jatkoi vuonna 2020 hyväksytyn turvallisuusunionia koskevan strategian täytäntöönpanoa. Sen tarkoituksena on suojella kaikkia EU:ssa ja edistää eurooppalaista elämäntapaa uusilla aloitteilla, jotka koskevat terrorismia ja radikalisoitumista, järjestäytynyttä rikollisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridiuhkia.
Terrorismin ja radikalisoitumisen ehkäisy ja torjunta
Asetus verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta tuli voimaan 7. kesäkuuta 2021, ja sitä aletaan panna kaikilta osin täytäntöön vuotta myöhemmin. Asetuksen ansiosta jäsenmaat voivat lähettää poistamismääräyksiä EU:ssa toimiville säilytyspalvelun tarjoajille. Ne voivat myös poistaa tunnin kuluessa aineistoa, jolla yllytetään terrorismirikoksiin tai puolustetaan niitä, edistetään terroristiryhmien toimintaa tai annetaan ohjeita tai neuvotaan tekniikoita terrorismirikosten tekemiseksi.
Lisäksi asetuksessa säädetään suojatoimista, joilla lisätään vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta terroristisen verkkosisällön poistamiseen tähtäävissä toimenpiteissä ja suojataan laillista ilmaisua virheellisiltä poistoilta. Sillä otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan perusoikeuksien ja -vapauksien suojelu muun muassa journalistisissa, taiteellisissa, opetus- tai tutkimustarkoituksissa levitettävää aineistoa koskevin poikkeuksin.
Komissio toimii puheenjohtajana EU:n internetfoorumilla, jolla jäsenmaat ja teknologiayritykset keskustelevat tavoista, joilla terroristit käyttävät internetiä hyväkseen, ja torjuvat verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä. Foorumi esitti vuonna 2021 tietopaketin kielletyistä väkivaltaisista äärioikeistolaisryhmistä, symboleista ja julistuksista avuksi verkkoalustoille, jotta ne voivat moderoida sisältöä.
Komissio esitti heinäkuussa kunnianhimoisen lainsäädäntöehdotusten paketin, jolla vahvistetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia EU:n sääntöjä. Pakettiin sisältyy myös ehdotus uuden rahanpesun torjunnasta vastaavan EU:n viranomaisen perustamisesta. Tavoitteena on parantaa epäilyttävien maksutapahtumien ja epäilyttävän toiminnan havaitsemista ja tukkia porsaanreikiä, joita rikolliset käyttävät laittomasti saadun rahan pesemiseen tai terrorismin rahoittamiseen rahoitusjärjestelmän kautta.
Esitetyillä toimenpiteillä parannetaan huomattavasti EU:n nykyistä kehystä, sillä niissä otetaan huomioon uudet, teknologisiin innovaatioihin liittyvät haasteet. Haasteista voidaan mainita virtuaalivaluutat, sisämarkkinoiden entistä integroidummat rahavirrat ja terroristijärjestöjen maailmanlaajuinen luonne. Ehdotukset auttavat osaltaan myös luomaan koko EU:lle aiempaa huomattavasti yhdenmukaisemman kehyksen, jonka myötä sääntöjä, kuten EU:n laajuista suurten käteismaksujen 10 000 euron ylärajaa, voidaan soveltaa suoraan. Tämä helpottaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien sääntöjen noudattamista niiden piirissä olevien, erityisesti yli rajojen toimivien toimijoiden kannalta.
Terrorismintorjunnan koordinaattori laati Afganistanin tapahtumien vuoksi yhdessä neuvoston puheenjohtajavaltion, komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja asianomaisten EU:n virastojen kanssa Afganistania koskevan terrorismintorjunnan toimintasuunnitelman.
Järjestäytyneen ja rajat ylittävän rikollisuuden torjunta
Komissio julkaisi huhtikuussa järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskevan EU:n strategian, jossa esitetään toimia lainvalvonnan ja oikeudellisen yhteistyön tehostamiseksi; tehostetaan tutkintaa järjestäytyneen rikollisuuden rakenteiden hajottamiseksi; eliminoidaan järjestäytyneen rikollisuuden tuottamat voitot ja varmistetaan lainvalvonnan ja oikeuslaitoksen digitaalinen valmius. Komissio myös ehdotti toimenpiteitä, joilla jäsenmaat voisivat hyödyntää Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin koko potentiaalia.
Komissio tehosti vuoden 2021 aikana toimia ampuma-aseiden paremman valvonnan varmistamiseksi EU:ssa ja sen naapurimaissa. Komissio hyväksyi toimenpiteitä, joilla parannetaan jäsenmaiden mahdollisuuksia saada tiettyjen ampuma-aseiden hankintaa tai hallussapitoa koskevien hakemusten käsittelyyn tarvittavia tietoja, sillä tällä hetkellä jäsenmaille ei ilmoiteta järjestelmällisesti ampuma-aseluvan epäämisestä muualla EU:n alueella. Lokakuussa julkaistussa ampuma-asedirektiivin soveltamista koskevassa kertomuksessa korostettiin voimassa olevan EU:n lainsäädännön myönteisiä vaikutuksia. Erityisesti tämä koskee kaikkein vaarallisimpien ampuma-aseiden kieltämistä ja sen estämistä, että hälytys- ja merkinantoaseita muunnetaan laittomasti tappaviksi ampuma-aseiksi. Kertomuksessa yksilöitiin myös jäljellä olevia puutteita, jotka edellyttivät 76 rikkomusmenettelyn käynnistämistä, sekä aloja, joilla tarvitaan lisäparannuksia. Näitä ovat esimerkiksi Euroopan ampuma-asepassin digitalisointi ja aseiden 3D-tulostuksen mahdollistavien piirustusten hankinnan ja hallussapidon tiukempi valvonta.
Rikollisverkostoilla on laaja-alaista toimintaa, johon kuuluvat huumeet, järjestäytynyt omaisuusrikollisuus, maahanmuuttajien salakuljetus, ihmiskauppa ja kyberrikollisuus. Ne soluttautuvat lailliseen talouteen, ja lähes 70 prosenttia niistä osallistuu rahanpesuun, lähes 60 prosenttia korruptioon ja yli 80 prosenttia käyttää laillisia liiketoimintarakenteita. Toiminta ylittää rajat: rikollisryhmistä 65 prosenttia koostuu useista kansalaisuuksista. Ne sopeutuivat pandemiaan nopeasti: huijareiden havaittiin tehneen tarjouksia 1,1 miljardista rokoteannoksesta yhteensä 15,4 miljardin euron hintaan.
Komissio esitti oikeusalan digitalisaatiosta vuonna 2020 antamansa tiedonannon jälkeen joulukuussa aloitepaketin, jolla pyritään nykyaikaistamaan EU:n oikeusjärjestelmiä ja nopeuttamaan rajat ylittävää oikeudellista yhteistyötä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Pakettiin sisältyy kolme ehdotusta:
- asetus, jolla parannetaan oikeusviranomaisten välistä rajat ylittävää digitaalista viestintää ja varmistetaan oikeussuojan saatavuus siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa;
- Eurojust-asetuksen muuttaminen siten, että luodaan oikeusperusta suullisten kuulemisten järjestämiselle videoyhteyksin ja vahvistetaan kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä terrorismirikosten suhteen;
- asetus, jolla perustetaan yhteistyöalusta yhteisten tutkintaryhmien rajat ylittävissä tapauksissa toteuttamien tutkinta- ja syytetoimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Näillä aloitteilla pyritään toteuttamaan konkreettisesti komission tavoite aidosti tehokkaan ja selviytymiskykyisen eurooppalaisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseksi.
Komissio jatkoi vuonna 2021 neuvotteluja useiden maiden, muun muassa Israelin, Uuden-Seelannin ja Turkin, kanssa henkilötietojen vaihdosta Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston ja näiden maiden toimivaltaisten viranomaisten välillä.
Euroopan syyttäjänvirasto aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 2021. Vuoden loppuun mennessä se oli käynnistänyt yli 500 tutkimusta petoksista, joilla oli vaikutusta EU:n taloudellisiin etuihin ja joista koitui arviolta 5 miljardin euron kokonaisvahinko talousarvioon.
Vuonna 2021 Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston työryhmä, johon kuului edustajia Belgiasta, Saksasta, Espanjasta, Kroatiasta ja Alankomaista, hajotti aseita salakuljettavan rikollisryhmän, joka oli tuonut Eurooppaan valtavia määriä laittomasti muunnettuja ampuma-aseita. Tässä yhteydessä pidätettiin 18 ihmistä ja takavarikoitiin 350 asetta. Toimi toteutettiin Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin puitteissa.
Vuonna 2020 esitettiin ehdotuksia Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston toimeksiannon tarkistamisesta, minkä jälkeen komissio ehdotti joulukuussa EU:n poliisiyhteistyösäännöstöä. Sillä tehostetaan lainvalvontayhteistyötä jäsenvaltioiden välillä ja annetaan EU:n poliiseille nykyaikaisempia välineitä tietojenvaihtoon. Säännöstöön sisältyy operatiivista poliisiyhteistyötä koskeva suositus ja uudet tietojenvaihtoa koskevat säännöt. Se auttaa parantamaan rajat ylittäviä operaatioita, määrittämään selkeät tietojenvaihdon kanavat ja määräajat ja vahvistamaan viraston roolia.
Lisäksi on tarkistettu tiettyjen tietoluokkien automaattista vaihtoa koskevia sääntöjä, minkä ansiosta rikosten välisiä EU:n sisäisiä yhteyksiä voidaan jatkossa havaita paljon nykyistä tehokkaammin. Näin voidaan paikata tietovajeita, tehostaa rikosten ehkäisemistä, havaitsemista ja tutkintaa ja edistää kaikkien turvallisuutta Euroopassa. Poliisiyhteistyötä koskeva paketti sisältää kolme lainsäädäntöehdotusta: neuvoston suositus operatiivisesta poliisiyhteistyöstä; jäsenmaiden lainvalvontaviranomaisten välistä tietojenvaihtoa koskeva direktiivi ja asetus automaattisesta tietojenvaihtomekanismista poliisiyhteistyössä (Prüm II).
Komissio esitti yhdessä rahanpesun vastaisen paketin kanssa ehdotuksen, jonka mukaan lainvalvontaviranomaisille annetaan pääsy tuleviin yhteenliitettyihin pankkitilirekistereihin. Näin ne voivat selvittää nopeasti, onko epäillyllä pankkitiliä muissa jäsenvaltioissa, mikä helpottaa talousrikostutkintaa ja varojen takaisinperintää valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa.
Kriisinhallinta
Pelastuspalvelu
Covid-19-pandemia on tuonut esiin tarpeen vahvemmalle EU:n pelastuspalvelumekanismille, joka mahdollistaa nopeamman ja tehokkaamman reagoinnin vakaviin hätätilanteisiin. Toukokuussa 2021 tuli voimaan uusi lainsäädäntö, joka tarjoaa paremmat mahdollisuudet reagoida useisiin maihin samanaikaisesti kohdistuviin katastrofeihin. EU lisäsi myös varoja, jotka on osoitettu EU:n jäsenmaiden omiin kriisitoimiin.
EU on yhdessä jäsenmaiden kanssa kehittänyt edelleen lääkintätarvikkeiden rescEU-valmiusvarastoa, joka sisältää henkilönsuojaimia ja lääkinnällisiä laitteita. Se on myös hankkinut rescEU:lle lisää sammutuslentokoneita ja -helikoptereita kansallisten valmiuksien täydentämiseksi. Tulevaisuudessa on käytettävissä enemmän rescEU-valmiuksia reagoida kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinonnettomuuksiin. Samaan aikaan EU tarjoaa merkittävää taloudellista tukea ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteisiin, joilla vähennetään katastrofien riskiä ja autetaan yhteisöjä parantamaan kykyään selvitä erilaisista kriiseistä.
EU:n pelastuspalvelumekanismi sai ennätysmäärän avunpyyntöjä vuonna 2021. Kaikkiaan 114 pyynnöstä 61 prosenttia liittyi covid-19-pandemiaan.
Koska ilmastonmuutos vaikuttaa jo koko maailmaan, kesä 2021 oli esimerkki siitä, millaisia tulevat kesät Euroopassa saattavat olla. EU:n pelastuspalvelumekanismin käyttökertojen määrä vuoden 2021 metsäpalokaudella oli yksi suurimmista kymmeneen vuoteen, ja maastopalojen torjuntamekanismi aktivoitiin poikkeuksellisen usein.
EU lähetti EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta 16 lentokonetta ja neljä helikopteria, yli 290 ajoneuvoa ja yli 1 300 pelastustyöntekijää Albaniaan, Algeriaan, Kyprokseen, Kreikkaan, Italiaan, Pohjois-Makedoniaan ja Turkkiin Välimeren ja Länsi-Balkanin metsäpalojen vuoksi. Hätäoperaatioita tuettiin avaruudesta Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalveluilla, joiden kautta saatiin ajantasaisia karttoja paloalueista. Pelkästään vuonna 2021 Copernicus-satelliitin nopean kartoituksen palvelu tuotti yli 580 karttaa alueista eri puolilla maailmaa.
Kun tuhoisat tulvat iskivät heinäkuussa useille Euroopan alueille, EU koordinoi pelastusalusten, helikoptereiden ja yli 150 pelastustyöntekijän lähettämistä Ranskasta, Italiasta ja Itävallasta Belgiaan. Copernicuksen eurooppalainen tulvatietojärjestelmä varoitti viranomaisia tulvariskeistä ennen hätätilaa, ja Belgia, Saksa, Alankomaat ja Sveitsi aktivoivat nopean kartoituspalvelun pelastustyön tukemiseksi.
EU antoi koko vuoden 2021 ajan elintärkeää tukea katastrofeista kärsineille kaikkialla maailmassa, esimerkiksi Guineassa ebolaepidemian, Haitissa maanjäristyksen ja Kongon demokraattisessa tasavallassa tulivuorenpurkauksen jälkeen. Afganistanin tapahtumien yhteydessä EU koordinoi EU:n kansalaisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kotiuttamista pelastuspalvelumekanisminsa kautta.
Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston torjunta
EU antoi heinäkuussa asetuksen tilapäisestä poikkeuksesta, joka koskee viestinnän ja liikennetietojen luottamuksellisuuteen liittyviä säännöksiä sähköisen viestinnän tietosuojaa koskevissa säännöissä. Tämä kuuluu lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamista koskevan EU:n strategian kahdeksaan toimenpiteeseen, joilla näihin rikoksiin pyritään reagoimaan kokonaisvaltaisesti. Strategialla tuetaan ennaltaehkäisyyn tähtääviä aloitteita keinona estää lapsia joutumasta uhreiksi, auttaa uhreja ja tukea lainvalvontaa, jotta voidaan varmistaa, että uhrit pelastetaan nopeasti jatkuvalta hyväksikäytöltä ja että rikoksentekijät pidätetään.
Euroopan tulevaisuuskonferenssi
Vuonna 2021 käynnistettiin Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi, jonka keskiössä ovat kansalaiset. Konferenssin tarkoituksena on tarjota kaikille tilaisuus jakaa ajatuksiaan EU:sta ja olla mukana muokkaamassa sen yhteistä tulevaisuutta.
Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio Portugali ja Euroopan komissio antoivat maaliskuussa yhteisen julistuksen Euroopan tulevaisuutta käsittelevästä konferenssista. Konferenssia johtaa johtokunta, joka koostuu kolmen toimielimen edustajista ja tarkkailijoista, joita tulee myös kansallisista parlamenteista. Johtokuntaa avustaa yhteinen sihteeristö. Parlamentti isännöi konferenssin avajaistapahtumaa, joka järjestettiin Strasbourgissa 9. toukokuuta (Eurooppa-päivänä).
Konferenssiin voi osallistua verkkofoorumilla ja erilaisissa tapahtumissa sekä etänä että henkilökohtaisesti paikan päällä. Tarkoituksena on, että kansalaiset, päätöksentekijät, paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset, kansalaisyhteiskunnan edustajat ja työmarkkinaosapuolet eri puolilta EU:ta voivat tavata ja vaihtaa ajatuksia eri aiheista. Keskusteluja järjestetään yhdeksästä aiheesta, joihin kuuluvat muun muassa ilmastonmuutos ja ympäristö, terveys, muuttoliike ja koulutus, mutta osallistujat voivat esittää kannanottoja myös muista kansalaisille tärkeistä aiheista. Osallistujat viestivät keskenään foorumilla, joka on saatavilla EU:n 24 virallisella kielellä. Foorumilla he voivat jakaa tietoa konferenssin tapahtumista, esittää ehdotuksia ja kommentoida ja tukea muiden esittämiä ajatuksia.
Konferenssin täysistunnon järjestäytymiskokous pidettiin kesäkuussa (täysistunnossa keskustellaan suosituksista määrittämättä tuloksia ennalta ja rajoittamatta keskusteluja etukäteen valittuihin politiikan aloihin). Samaan aikaan järjestettiin Lissabonissa ja verkkotapahtumana eurooppalainen kansalaistapahtuma, jolla käynnistettiin kansalaisten osallistuminen. Järjestäytymiskokoukseen osallistui 27 edustajaa kansallisista kansalaispaneeleista tai kansallisista tapahtumista (yksi jokaisesta jäsenmaasta), Euroopan nuorisofoorumin puheenjohtaja, yli 50 kansalaista, jotka oli valittu osallistumaan konferenssin eurooppalaisiin kansalaispaneeleihin, sekä ryhmä Erasmus-opiskelijoita. He keskustelivat konferenssia koskevista odotuksistaan johtokunnan kolmen puheenjohtajan kanssa: Euroopan parlamentin jäsen Guy Verhofstadt, Portugalin Eurooppa-asioista vastaava valtiosihteeri Ana Paula Zacarias ja komission varapuheenjohtaja Dubravka Šuica.
Euroopan tulevaisuuskonferenssilla on neljä eurooppalaista kansalaispaneelia, jotka käsittelevät verkkofoorumin aiheita. Jokaisessa paneelissa on mukana noin 200 EU:n kansalaista. Osallistujia on kaikista jäsenmaista, ja he ovat eri-ikäisiä ja taustoiltaan erilaisia. Nuorilla on keskeinen rooli Euroopan yhdentymishankkeen tulevaisuuden määrittelyssä, ja he ovat tiiviisti mukana konferenssissa: kolmasosa kunkin eurooppalaisen kansalaispaneelin osallistujista on 16–25-vuotiaita. Eurooppalaisilla kansalaispaneeleilla on tärkeä tehtävä, sillä niissä keskustellaan eri puolilla EU:ta järjestetyistä tapahtumista peräisin olevista ideoista ja verkkofoorumin kautta saaduista ehdotuksista. Paneelit antavat myös suosituksia, joista keskustellaan konferenssin täysistunnossa.
Eurooppalaiset kansalaispaneelit aloittivat työnsä pitämällä ensimmäisen kokouksensa Strasbourgissa Ranskassa 17.–19. syyskuuta. Kokouksessa keskityttiin seuraaviin aiheisiin: vahvempi talous, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, työpaikat, digitalisaatio, koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu. Keskustelujen pohjana olivat näkemykset, joita kansalaiset eri puolilta EU:ta olivat esittäneet verkkofoorumilla. Eurooppalaista demokratiaa sekä arvoja, oikeuksia, oikeusvaltiota ja turvallisuutta käsittelevä paneeli sai työnsä päätökseen ja laati konferenssin täysistunnolle annettavat suositusluonnokset Firenzessä Italiassa 10.–12. joulukuuta pitämässään hybridikokouksessa (paikan päällä ja etäyhteyden välityksellä). Vuonna 2021 järjestettiin lisäksi seitsemän paneelikokousta Strasbourgissa ja verkossa. Kokoukset kattoivat kaikki konferenssissa käsiteltävät aiheet.
Eurooppalaisten kansalaispaneelien työhön, monikielisen verkkofoorumin kautta saatuihin kannanottoihin, kansallisten kansalaispaneelien työhön ja muihin tapahtumiin perustunut konferenssin täysistunto pidettiin 23. lokakuuta.
Vuonna 2021 kaikissa jäsenmaissa järjestettiin yhteensä 4 639 tapahtumaa, joissa oli yli 340 000 osallistujaa. Monikieliselle verkkofoorumille rekisteröityi yli 41 000 henkilöä. He jakoivat yli 12 500 ideaa, esittivät yli 18 000 kommenttia ja kannattivat muiden näkemyksiä yli 52 000 kertaa. Verkkofoorumilla vieraili vuonna 2021 yli 4,1 miljoonaa henkilöä. Kolmen eurooppalaisen kansalaispaneelin on tarkoitus saada työnsä päätökseen tammi-helmikuussa 2022. Konferenssin täysistunnot on tarkoitus pitää tammi-, maalis- ja huhtikuussa. Konferenssin johtokunnan on määrä laatia loppuraportti keväällä 2022.
Talouden vahvistaminen
Euroopan talouden elpyminen
Pandemian vuonna 2020 aiheuttaman vakavan taantuman jälkeen EU:n talous elpyi voimakkaasti vuonna 2021, vaikka tilanne oli hyvin epävarma. EU:n edistyminen väestön rokottamisessa koronavirusta vastaan ja sen onnistuminen pandemian sosioekonomisten vaikutusten lieventämisessä ovat luoneet pohjan pitkäjänteiselle elpymiselle. Kasvu alkoi elpyä keväällä, kun rokotuskampanjat etenivät ja rajoituksia alettiin purkaa, ja se jatkui kesän ajan talouden uudelleenavaamisen ansiosta. Syksyyn mennessä EU:n talous oli saavuttanut pandemiaa edeltäneen talouden tuotoksen tason.
Komission laatiman Eurooppaa koskevan syksyn 2021 talousennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 5,0 prosenttia vuonna 2021 ja 4,3 prosenttia vuonna 2022 sekä EU:ssa että euroalueella. Elpymisvauhti voi vaihdella eri puolilla EU:ta, mutta ennusteen mukaan kaikissa jäsenmaissa saavutetaan vähintäänkin kriisiä edeltänyt talouden taso vuoden 2023 alkuun mennessä. Talouden kasvaessa vuonna 2022 myös työmarkkinoiden ennustetaan elpyvän täysin. Ennusteen mukaan vuosina 2022 ja 2023 luodaan arviolta 3,4 miljoonaa työpaikkaa, mikä alentaa EU:n työttömyysasteen 6,5 prosenttiin vuonna 2023.
Kriisin alkuaikoina EU:n ja kansallisella tasolla toteutetut ennennäkemättömät talouden elvytystoimet ovat osaltaan edistäneet talouden käännettä. Näihin kuuluu muun muassa EU:n toteuttama ensimmäinen toimi eli hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tukiväline (SURE), jolla tuettiin työajan lyhentämisjärjestelyjen rahoittamista (ks. luku 1). Samaan aikaan nopeutettiin työtä EU:n pitkän aikavälin elpymisen tukemiseksi ottamalla kesällä käyttöön 800 miljardin euron väline (NextGenerationEU) EU:n elpymisen tueksi (ks. myös 1 luku). Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanolla on tärkeä merkitys yksityisten ja julkisten investointien lisäämisessä tulevina kuukausina ja vuosina. Välineellä tuetaan jäsenmaiden toteuttamia uudistuksia ja investointeja. Sen tavoitteena on lieventää covid-19-pandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja lisätä EU:n talouksien ja yhteiskuntien kestävyyttä ja selviytymiskykyä ja antaa niille paremmat valmiudet vastata vihreän ja digitaalisen siirtymän asettamiin haasteisiin ja hyödyntää niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi ratkaisevan tärkeää pitkän aikavälin rahoitusta tarjotaan EU:ssa InvestEU-ohjelmasta, jolla houkutellaan yksityisiä investointeja elpymisen tueksi.
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on väline, jonka avulla seurataan ja koordinoidaan talous- ja työllisyyspolitiikkaa EU:n tasolla. Ohjausjaksoa mukautettiin vuonna 2021 väliaikaisesti, jotta se voitiin koordinoida elpymis- ja palautumistukivälineen kanssa. Vuoden 2021 ohjausjakso käynnistettiin vuotuisen kestävän kasvun strategian julkaisemisella. Strategia on jatkoa vuoden 2020 kasvustrategialle, joka perustuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja kilpailukykyisen kestävyyden käsitteeseen. Kaikkiin kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyy investointeja ja uudistuksia, joilla vastataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuihin maakohtaisiin suosituksiin. Nämä suositukset koskevat muun muassa työmarkkinoita, koulutusta, kulttuuria, terveydenhuoltoa, oikeusasioita ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.
Vaikka covid-19-pandemian vaikutus talouden toimeliaisuuteen on vähentynyt huomattavasti, pandemiaa ei ole vielä voitettu. Elpyminen on vahvasti sidoksissa siihen, miten pandemia kehittyy EU:ssa ja sen ulkopuolella. Elpyminen riippuu myös siitä, miten nopeasti tarjonta mukautuu siihen, että kysyntä kääntyy nopeaan kasvuun talouden avautumisen seurauksena. Lyhyen aikavälin haasteena EU:n taloudessa on myös energian, erityisesti kaasun ja sähkön, hintojen äkillinen nousu.
Euroopan teollisuusstrategia
Komissio päivitti toukokuussa Euroopan teollisuusstrategiaa varmistaakseen, että EU:n teollisuutta koskevissa tavoitteissa otetaan huomioon covid-19-kriisistä saadut kokemukset. Samalla komissio vahvisti teollisuuspolitiikkansa painopisteet. Päivitetyssä strategiassa keskitytään antamaan sisämarkkinoille valmiudet selviytyä tulevista kriiseistä, vähentämään häiriöille herkkiin toimitusketjuihin ja teollisuusekosysteemeihin liittyviä EU:n strategisia riippuvuuksia ja haavoittuvuuksia ja nopeuttamaan EU:n teollisuuden vihreää ja digitaalista siirtymää.
Päivitetyssä strategiassa keskitytään toimiin kolmella keskeisellä alalla. Ensinnäkin tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä. Tätä varten strategiassa esitetään analyysi EU:n 14 teollisuusekosysteemistä ja ehdotetaan sisämarkkinoiden hätäapuvälineen perustamista. Hätäapuvälineen avulla on tarkoitus lieventää tulevien kriisien mahdollisia vaikutuksia henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen.
Toiseksi strategiassa esitetään perusteellinen analyysi EU:n strategisista riippuvuuksista. Analyysissa yksilöitiin 137 herkkiin ekosysteemeihin kuuluvaa tuotetta, joiden osalta EU on erittäin riippuvainen ulkomaisista toimituslähteistä. Lisäksi tehtiin kuusi perusteellista arviointia, jotka koskivat raaka-aineita, akkuja, lääkkeiden vaikuttavia aineita, vetyä, puolijohteita sekä pilvipalvelu- ja reunalaskentateknologiaa. Päivitetyn strategian mukaan EU:n strategisiin riippuvuuksiin voitaisiin puuttua solmimalla monipuolisia kansainvälisiä kumppanuuksia ja parantamalla EU:n valmiuksia. Tähän sisältyy muun muassa uusien teollisuusallianssien perustaminen keskeisillä aloilla, jotta voidaan houkutella yksityisiä investointeja täysin EU:n kilpailusääntöjä noudattaen. Heinäkuussa perustettiin kaksi uutta teollisuusallianssia, joista toinen liittyy data- ja pilvipalveluteknologiaan ja toinen prosessori- ja puolijohdeteknologiaan.
Lisäksi strategiassa ilmoitetaan toimista, joilla tuetaan EU:n vihreää ja digitaalista siirtymää. Se sisältää uusia toimenpiteitä, joilla luodaan siirtymäväyliä yhdessä teollisuuden, viranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien kanssa. Ensimmäiset tällaiset toimenpiteet koskivat matkailua ja energiaintensiivisiä teollisuusekosysteemejä, minkä jälkeen niitä on toteutettu myös rakentamisen ja yhteisötalouden aloilla. Strategialla tuetaan myös johdonmukaista sääntelykehystä, jonka avulla vihreän kehityksen ohjelman ja Euroopan digitaalisen vuosikymmenen toteuttamiseksi annetun lainsäädäntöpaketin tavoitteet voidaan saavuttaa. Tämä kattaa muun muassa toimet uusiutuvien energialähteiden käyttöön ottamiseksi ja riittävän, kohtuuhintaisen ja hiilivapaan sähkön saannin varmistamiseksi. Strategiassa otetaan myös huomioon pienet ja keskisuuret yritykset tarjoamalla niille kestävyysneuvonantajien palveluja osana uudistettua ja vahvistettua Yritys-Eurooppa-verkostoa (ks. jäljempänä) ja tukemalla datavetoisia liiketoimintamalleja. Lisäksi strategiassa kehotetaan investoimaan työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutukseen vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi.
Sisämarkkinoiden vahvistaminen
Komissio hyväksyi huhtikuussa sisämarkkinaohjelman. Kyseessä on vuoteen 2027 asti ulottuva 4,2 miljardin euron rahoituspaketti, jolla tuetaan ja parannetaan sisämarkkinoiden hallinnointia ja jossa keskitytään talouden elpymiseen. Ohjelmalla vahvistetaan muun muassa elintarviketurvallisuuteen, kuluttajansuojaan, tilastoihin, standardointiin ja kilpailukykyyn liittyviä toimenpiteitä. Sillä varmistetaan, että sisämarkkinat toimivat tehokkaammin ja tarjoavat kuluttajille ja yrityksille parempaa vastinetta rahalle. Komissio käynnisti osana sisämarkkinaohjelmaa ehdotuspyyntöjä, jotka koskivat uudistettua ja vahvistettua Yritys-Eurooppa-verkostoa (joka aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2022) ja Euroclusters-hankkeita, joissa tavoitteena on auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä saavuttamaan kestävyyttä, digitalisaatiota ja parempaa selviytymiskykyä koskevat tavoitteensa ja parantaa niiden valmiuksia kasvaa sekä sisämarkkinoilla että kansainvälisesti.
Uuden sisämarkkinaohjelman painopistealat.
Tehokkaat sisämarkkinat
- Pannaan täytäntöön, valvotaan ja kehitetään yhtiöoikeutta, kilpailua, rahanpesun torjuntaa sekä pääoman, tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevia sääntöjä.
- Varmistetaan, että rahoituspalvelut täyttävät kuluttajien, kansalaisyhteiskunnan ja loppukäyttäjien tarpeet.
- Parannetaan kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa digitaalitaloudessa ja lisätään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä.
- Autetaan julkisia ostajia saamaan parempaa vastinetta kansalaisten rahoille.
Euroopan tilastot
- Tarjotaan rahoitusta korkealaatuisten tilastojen tuottamista ja levittämistä varten tietoon pohjautuvan päätöksenteon tueksi ja vaikutusten mittaamiseksi.
Vaikuttavat standardit
- Tarjotaan rahoitustukea tuotteiden ja palvelujen EU:n laajuisten laatu- ja turvallisuusstandardien kehittämiseksi.
Elintarviketurvallisuus
- Estetään, torjutaan ja hävitetään eläintauteja ja kasvintuhoojia sekä tuetaan kestävää elintarviketuotantoa ja eläinten hyvinvointia.
Kuluttajansuoja
- Varmistetaan, että markkinoilla olevat tuotteet ovat turvallisia ja että kuluttajat tuntevat säännöt.
- Autetaan kansallisia viranomaisia tekemään tehokasta yhteistyötä.
Kilpailukyky
Tuetaan yrityksiä:
- myönnetään rahoitustukea, kuten avustuksia ja pk-yritysten lainatakauksia InvestEU-rahastosta
- helpotetaan pääsyä markkinoille ja kevennetään hallinnollista rasitetta
- tuetaan innovaatioiden käyttöönottoa ja puututaan globaaleihin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin
- edistetään suotuisaa liiketoimintaympäristöä ja yrittäjyyskulttuuria.
Avaruuspolitiikka
Huhtikuussa 2021 hyväksyttiin EU:n avaruusohjelma, jonka talousarvio on 14,9 miljardia euroa. Kyseessä on näin EU:n kaikkien aikojen suurin avaruusalan aloite. Avaruusohjelmalla uudistetaan ja yhdistetään yhdeksi ohjelmaksi kolme EU:n lippulaivaohjelmaa: Galileo, EGNOS (Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä) ja Copernicus. Ohjelma tarjoaa perustan avaruusteollisuuden tukemiselle, ja sillä edistetään Euroopan johtoasemaa avaruusteknologian alalla ja parannetaan Euroopan avaruusalan selviytymiskykyä.
Euroopan avaruusteollisuuden arvo on 46–54 miljardia euroa, ja se työllistää yli 250 000 henkilöä. Euroopan unioni investoi avaruusteollisuuteen 14,9 miljardia euroa seuraavien 7 vuoden aikana. Kiertoradalla on yli 30 Euroopan unionin omistamaa satelliittia. Niitä käytetään maatalouden ja kalastuksen tehostamiseen, ympäristön suojelemiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen, luonnonkatastrofien seurantaan ja niihin reagoimiseen, rajaturvallisuuden lisäämiseen ja merirosvouksen torjumiseen, kansalaisten terveyden parantamiseen ja liikenteen optimointiin. Yksi kolmasosa koko maailman satelliiteista valmistetaan Euroopan unionissa.
Koska avaruusalan merkitys EU:n tavoitteiden, kuten kehityksen, kilpailukyvyn, kestävyyden ja turvallisuuden, edistämisessä on kasvanut, vuonna 2010 perustettu Euroopan GNSS-virasto korvattiin kesäkuussa 2021 Euroopan unionin avaruusohjelmavirastolla, jonka tehtäväalue on laajempi. Lisäksi komissio allekirjoitti rahoituskumppanuussopimuksen tämän uuden viraston ja Euroopan avaruusjärjestön kanssa.
Esimerkkejä soveltamisaloista
Maatalous
EU:n avaruusohjelma mahdollistaa täsmäviljelyn ja integroidut viljelyratkaisut. Siten maataloustuottajat voivat kasvattaa satoja yli 10 % ja säästää yli 20 % lannoitteiden, polttoaineiden ja torjunta-aineiden käytössä sekä hyödyntää autonomisia koneita.
Luonnonkatastrofit
EU:n avaruusohjelma tukee pelastusoperaatioita tulvien, tulipalojen, maanjäristysten ja hurrikaanien sekä ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä.
Älykkäät kaupungit
EU:n avaruusohjelma on ratkaisevan tärkeä kaupunkikartoituksen ja -suunnittelun sekä kaupunki-infrastruktuurin seurannan kannalta ja auttaa parantamaan kaupunkiliikennettä ja älykästä jätehuoltoa.
Uusiutuva energia
EU:n avaruusohjelma tarjoaa tukea uusiutuvan energian tuotantolaitosten sijoittamisessa sekä energiantuotantomahdollisuuksien ja ympäristövaikutusten arvioinnissa.
Terveys
EU:n avaruusala auttaa ennustamaan ilmanlaatua ja ultraviolettisäteilyä, joilla on vaikutusta ihmisten terveyteen.
EU:n avaruusohjelmalla varmistetaan kriittinen infrastruktuuri digitaalista siirtymää varten. Avaruusdata on digitaalisten innovaatioiden, kuten autonomisten ajoneuvojen, älykkäiden ratkaisujen ja langattomien 5G-verkkojen, keskeinen mahdollistaja.
Jotta Eurooppa voisi edelleen kehittää omaa avaruusteollisuuttaan, sen on korjattava nykyinen tilanne, jossa tietyillä avaruusalan markkinoilla ei ole riittävästi riskipääomaa eikä kilpailua. Tämä parantaisi tulevina vuosina teknologian tarjontaa avaruusohjelmaa varten ja lisäisi EU:n avaruusalan riippumattomuutta. Samalla voitaisiin luoda korkeaa osaamista vaativia työpaikkoja muille aloille, kuten avaruusdataan perustuvien tuotteiden ja palvelujen aloille. Uudella 1 miljardin euron Cassini-rahastolla on tarkoitus houkutella alalle lisää yksityisiä investointeja ja näin auttaa innovatiivisia yrityksiä laajentamaan toimintaansa uusille, avaruusalaan liittyville markkinoille. Rahasto myös tukee EU:n avaruusteollisuuden kasvua laajemmin auttamalla startup-yrityksiä hyödyntämään EU:n infrastruktuurin tuottamaa avaruusdataa paremmin.
EU:n avaruusohjelma kilpailukykyistä avaruusekosysteemiä varten
Galileo
EU:n avaruusohjelma nopeuttaa toisen sukupolven Galileo-järjestelmän käyttöönottoa Galileon suorituskyvyn ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi.
Copernicus
EU:n avaruusohjelmalla nopeutetaan Copernicus-infrastruktuurin ja -palvelujen nykyaikaistamista, jotta voidaan tukea EU:n johtavaa roolia maapallon havainnoinnissa.
Cassini
EU perustaa miljardin euron avaruusinvestointirahaston nopeuttaakseen avaruusalalla toimivien innovatiivisten pk-yritysten ja startup-yritysten laajentumista ja läpimurtoteknologioiden ja -prosessien kehittämistä.
Puolustusteollisuus
EU julkaisi helmikuussa 2021 siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden välisiä synergioita koskevan toimintasuunnitelman, jolla se pyrkii vahvistamaan teknologista ja teollista etulyöntiasemaansa. Suunnitelma sisältää kunnianhimoisia aloitteita, joilla on tarkoitus edistää innovointia tutkimalla ja hyödyntämällä teknologioiden läpimurtopotentiaalia puolustus-, avaruus- ja siviilikäytön rajapintaan sijoittuvissa sovelluksissa, kuten mikroprosessoreissa, kyberteknologiassa, kvanttiteknologiassa ja tekoälyssä.
Toimintasuunnitelman päätavoitteena on parantaa kyseeseen tulevien EU:n ohjelmien ja välineiden keskinäistä täydentävyyttä, varmistaa, että puolustusalan tutkimusta ja innovointia varten myönnettävästä EU:n rahoituksesta on taloudellista ja teknologista hyötyä koko yhteiskunnalle, ja helpottaa siviiliteollisuuden tutkimustulosten ja siviililähtöisen innovoinnin hyödyntämistä puolustusteollisuudessa. Suunnitelmaan sisältyy 11 aloitetta, joilla on tarkoitus vastata geopoliittiseen kilpailuun ja vahvistaa EU:n teknologista suvereniteettia. Suunnitelmalla perustetaan myös kriittisten teknologioiden seurantakeskus. Lisäksi sillä valmistellaan seuraavia kolmea lippulaivahanketta (komission on tarkoitus esittää hankkeet vuonna 2022), joista voi tulla käänteentekeviä:
- drooniteknologiat EU:n teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi tällä kriittisellä alalla;
- suojatut satelliittipohjaiset yhteydet, joiden avulla kaikille EU:ssa voidaan tarjota kvanttisalaukseen perustuvat nopeat ja häiriönsietokykyiset yhteydet; ja
- avaruusliikenteen hallinta, jota tarvitaan satelliittien ja avaruusromun lisääntymisestä mahdollisesti aiheutuvien törmäysten välttämiseksi.
Huhtikuussa 2021 hyväksytyllä Euroopan puolustusrahastolla tuetaan yhteistyöhön perustuvaa puolustusalan tutkimusta ja kehittämistä ja edistetään innovatiivista ja kilpailukykyistä puolustuksen teknologista ja teollista perustaa. Kesäkuussa hyväksytty ensimmäinen vuotuinen työohjelma muodostaa perustan ehdotuspyynnöille, joita varten on varattu 1,2 miljardia euroa EU:n rahoitusta.
Jäsenvaltioiden välisen puolustus- ja turvallisuusyhteistyön puuttumisen arvioidaan aiheuttavan vuosittain 25–100 miljardin euron kustannukset.
Puolustusvoimavarojen suunnittelu ja noin 80 prosenttia puolustushankinnoista tehdään tällä hetkellä puhtaasti kansalliselta pohjalta, mikä johtaa kalliisiin päällekkäisiin puolustusvoimavaroihin.
Vain 9 % puolustusalan tutkimuksesta ja teknologiasta toteutetaan jäsenvaltioiden välisen yhteistyön kautta.
Rahastolla parannetaan EU:n teknologista etulyöntiasemaa ja kehitetään niitä valmiuksia, jotka ovat keskeisiä sen avoimen strategisen riippumattomuuden ja kriisinsietokyvyn kannalta. Rahastolla on keskeinen merkitys turvallisemman ja kilpailukykyisemmän Euroopan unionin luomisessa. Työohjelman tavoitteena on yhdistää resursseja ja vähentää EU:n puolustusmateriaalimarkkinoiden pirstaloitumista. Näin varmistetaan, että rahalle saadaan enemmän vastinetta ja että EU:ssa pystytään kehittämään sellaista uusinta puolustusteknologiaa ja -kalustoa, jonka kehittäminen on mahdollista vain yhteistyössä.
Uutta rahastoa edelsi kaksi ohjelmaa: puolustusalan tutkimusta koskeva unionin valmistelutoimi ja Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma. Jälkimmäisestä ohjelmasta myönnettiin kesäkuussa yhteensä 158 miljoonaa euroa rahoitusta 26 uudelle puolustusvoimavarahankkeelle. Hankkeet liittyvät moniin erilaisiin toisiaan täydentäviin aloihin, kuten meriturvallisuus, kyberturvallisuuden tilannekuva sekä maa- ja ilmataistelu.
Rahoitusjärjestelmät, pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni
Läpinäkyvät ja häiriönsietokykyiset talous- ja rahoitusjärjestelmät
EU on sitoutunut häiriönsietokykyisempään ja läpinäkyvämpään globaaliin talouteen, moitteettomasti toimiviin kansainvälisiin rahoitusmarkkinoihin ja sääntöihin perustuvaan monenväliseen järjestelmään.
Komissio esitti tammikuussa uuden strategian, jolla tulevina vuosina lisätään EU:n talous- ja rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä. Se perustuu kolmeen toisiaan tukevaan osa-alueeseen, jotka ovat euron kansainvälisen aseman vahvistaminen, EU:n rahoitusmarkkinainfrastruktuurin häiriönsietokyvyn parantaminen ja EU:n pakotejärjestelmän toimivuuden parantaminen. Strategian tavoitteena on antaa EU:lle paremmat valmiudet toimia johtavassa asemassa maailmantalouden hallinnassa ja suojella EU:ta epäoikeudenmukaisilta käytännöiltä ja väärinkäytöksiltä, kuten sellaisilta EU:n ulkopuolisten maiden toimenpiteiltä, joilla on ekstraterritoriaalisia vaikutuksia, tai EU:n toimijoihin kohdistetulta asiattomalta poliittiselta vaikuttamiselta.
Pankkiunionin valmiiksi saattamisen ja pääomamarkkinaunionin edistämisen lisäksi komissio aikoo vahvistaa euron kansainvälistä asemaa lähestymällä EU:n ulkopuolisia kumppaneitaan tavoitteenaan edistää euron käyttöä ja tukemalla euromääräisten välineiden ja vertailuarvojen kehittämistä. Heinäkuussa esitetyn ehdotuksen mukaisesti NextGenerationEU-ohjelman puitteissa liikkeeseen laskettavat korkealaatuiset euromääräiset joukkolainat syventävät EU:n pääomamarkkinoita ja parantavat niiden likviditeettiä merkittävästi tulevina vuosina. Tämän myötä EU:n pääomamarkkinoista ja eurosta tulee entistä kiinnostavampi vaihtoehto sijoittajille. Euron kansainvälisen aseman vahvistaminen ei hyödytä pelkästään EU:ta, vaan se auttaa myös edistämään koko rahoitusjärjestelmän vakautta. Sen ansiosta tarjolla on enemmän mahdollisuuksia valuuttavarantojen monipuolistamiseen, mikä puolestaan vähentää alttiutta ulkoisille rahatalouden häiriöille.
Komissio ja Euroopan keskuspankki sopivat tammikuussa 2021 tekevänsä yhteistyötä analysoidakseen digitaaliseen euroon liittyviä erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja niiden sääntelyvaikutuksia. Digitaalinen euro on keskuspankkirahan digitaalinen muoto, joka tarjoaisi kuluttajille ja yrityksille enemmän valinnanvaraa. Sillä täydennettäisiin käteisrahaa, joka säilyisi edelleen laajalti saatavilla ja käyttökelpoisena. Koska digitaalinen euro tarjoaisi täydentävän, innovatiivisen ja turvallisen maksuvälineen, sillä voitaisiin tukea myös EU:n digitaalisen rahoituksen strategiaa ja vähittäismaksustrategiaa. Lisäksi sillä voitaisiin vahvistaa euron kansainvälistä asemaa ja tukea EU:n avointa strategista riippumattomuutta. Komissio otti heinäkuussa myönteisen kannan Euroopan keskuspankin päätökseen käynnistää digitaalisen euron tutkimusvaihe. Tässä kaksi vuotta kestävässä vaiheessa tarkastellaan mahdollisia toteutusvaihtoehtoja ja käyttäjien tarpeita sekä sitä, miten rahoituspalveluja voitaisiin tarjota käyttämällä digitaalista euroa. Komissio tekee Euroopan keskuspankin kanssa yhteistyötä eri vaihtoehtojen tarkastelussa ja sen arvioimisessa, miten ne suhteutuvat EU:n politiikkatavoitteisiin.
Pääomamarkkinaunionin syventäminen
Marraskuussa hyväksytty pääomamarkkinaunionipaketti on tärkeä väline, jolla edistetään kestävää kasvua ja varmistetaan, että EU:n yrityksille on tarjolla riittävästi rahoitusta. Paketin ehdotuksilla pyritään varmistamaan, että yritys- ja kaupankäyntitiedot ovat jatkossa paremmin sijoittajien saatavilla. Siihen kuuluvilla toimenpiteillä edistetään myös pitkäaikaisia sijoituksia ja tehdään sijoitusrahasto-osuuksien myynnistä maasta toiseen helpompaa ja turvallisempaa. Kaiken kaikkiaan ehdotuksilla pyritään parantamaan EU:n yritysten yhteyttä sijoittajiin ja niiden mahdollisuuksia saada rahoitusta, lisäämään vähittäissijoittajille tarjolla olevia sijoitusmahdollisuuksia ja yhdentämään EU:n pääomamarkkinoita entisestään.
Paketti koostuu neljästä pilarista: eurooppalaista keskitettyä yhteyspistettä koskeva ehdotus; eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston uudelleentarkastelu; vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin tarkistaminen; ja rahoitusvälineiden markkinoista annetun asetuksen tarkistaminen, jonka yhteydessä otetaan käyttöön EU:n konsolidoidut kaupankäyntitiedot.
Eurooppalaista keskitettyä yhteyspistettä koskevalla ehdotuksella pyritään lisäämään EU:n yrityksiä ja EU:n sijoitustuotteita koskevien tietojen näkyvyyttä ja saatavuutta. Sillä on tarkoitus puuttua tiedon hajanaisuuteen, joka on seurausta siitä, että tietoja tarjotaan kansallisella tasolla. Ehdotuksella varmistettaisiin, että tiedot ovat jatkossa saatavilla EU:n tasolla, ja sillä parannettaisiin näin institutionaalisten sijoittajien ja vähittäissijoittajien sijoitusmahdollisuuksia. Ehdotuksella parannettaisiin myös EU:n yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja etenkin pienten yritysten mahdollisuuksia hankkia rahoitusta pienemmillä markkinoilla. Keskitetyn yhteyspisteen kautta olisi saatavilla myös yritysten julkaisemia kestävyyteen liittyviä tietoja. Tällaisten tietojen tarjonta tukee siirtymistä kestäviin investointeihin, mikä on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteista. Keskitetty yhteyspiste on osa yhteistä eurooppalaista data-avaruutta, minkä vuoksi se on myös yksi EU:n digitaalisen rahoituksen strategian kulmakivistä.
Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston uudelleentarkastelun tavoitteena on auttaa kanavoimaan ammattimaisten sijoittajien ja vähittäissijoittajien investointeja digitaalisiin ja kestäviin hankkeisiin ja pk-yritysten pitkäaikaiseen pääomaan. Samalla varmistetaan vähittäissijoittajien korkeatasoinen suoja.
Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin tarkistamisen tavoitteena on lisätä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoiden tehokkuutta ja yhdentymistä. Ehdotuksella yhdenmukaistetaan sääntöjä, jotka koskevat yrityksille lainoja myöntäviä rahastoja. Tämä helpottaa reaalitalouden luototusta, parantaa sijoittajansuojaa ja varmistaa rahoitusvakauden. Tarkistuksessa selvennetään myös delegointisääntöjä, joiden mukaisesti rahastonhoitajat voivat hankkia asiantuntemusta EU:n ulkopuolisista maista käyttämällä ulkoistamista. Muutoksilla ei kuitenkaan aiheuteta häiriöitä tälle liiketoimintakäytännölle, joka on edistänyt EU:n rahastojen maailmanlaajuista menestystä. Tarkistuksella varmistetaan, että EU:n valvontaviranomaisilla on riittävästi tietoa ja että niiden toiminta on koordinoitu asianmukaisesti.
Muutokset EU:n kaupankäyntisääntöihin lisäävät pääomamarkkinoiden läpinäkyvyyttä, ja niillä tehdään arvopaperipörssien ja investointipankkien toimintaedellytyksistä tasapuolisempia. Tarkistuksen myötä otetaan myös käyttöön EU:n konsolidoitujen kaupankäyntitietojen järjestelmä, joka tarjoaa sijoittajille osakkeita, joukkolainoja ja johdannaisia koskevia kaupankäyntitietoja lähes reaaliaikaisesti kaikista EU:n kauppapaikoista. Tähän asti nämä tiedot ovat olleet vain muutamien ammattimaisten sijoittajien saatavilla. Järjestelmän ansiosta sijoittajien on helpompi toimia julkisilla markkinoilla. Se myös lisää osakkeiden, joukkolainojen ja johdannaisten markkinoiden läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Arvopaperipörssit, etenkin pienet pörssit, saavat kohtuullisen osuuden kaupankäyntitietojärjestelmää varten toimittamiensa tietojen tuottamista tuloista.
Vakuutusala
Vakuutuksenantajat ovat ratkaisevan tärkeitä monille EU:n talouden osa-alueille: ne tarjoavat yrityksille pitkäaikaista rahoitusta, auttavat kanavoimaan säästöjä rahoitusmarkkinoille ja reaalitalouteen ja tarjoavat elintärkeää suojaa yrityksille ja kotitalouksille, mukaan lukien eläketuloa koskevat ratkaisut.
Komissio hyväksyi syyskuussa EU:n vakuutussääntöjen kattavan tarkistuksen (ns. Solvenssi II). Tarkistuksen yleisenä tavoitteena on varmistaa, että vakuutuksenantajat ja jälleenvakuuttajat EU:ssa jatkavat investointejaan, ja tukea EU:n poliittisia painopisteitä, erityisesti covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen rahoittamista, pääomamarkkinaunionin valmiiksi saattamista ja varojen ohjaamista Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseen. Tarkistuksella myös korjataan nykyisten sääntöjen puutteet ja parannetaan vakuutus- ja jälleenvakuutusalan häiriönsietokykyä, jotta se voi selviytyä tulevista kriiseistä ja suojata vakuutuksenottajia paremmin.
Pankkipaketti
Komissio hyväksyi lokakuussa EU:n pankkisääntöjen tarkistuksen, jolla saatettiin päätökseen Basel III -sopimuksen täytäntöönpano EU:ssa. Tarkistus käsitti vakavaraisuusdirektiivin muuttamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen, vakavaraisuusasetuksen muuttamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen ja erillisen lainsäädäntöehdotuksen vakavaraisuusasetuksen muuttamiseksi kriisinratkaisun alalla.
Uusilla säännöillä varmistetaan, että EU:n pankit selviytyvät jatkossa paremmin mahdollisista talouden häiriöistä ja että ne pystyvät edistämään EU:n elpymistä covid-19-pandemiasta ja tukemaan ilmastoneutraaliuteen siirtymistä.
Basel III: sisäisiä malleja koskevat uudet säännöt
Uusi raja-arvo sen varmistamiseksi, että riskejä ei aliarvioida, kun pankit käyttävät omia laskentamallejaan.
Tehokkaampi valvonta
Valvojille paremmat välineet EU:n pankkien ja monimutkaisten pankkiryhmien valvontaan. Vähimmäisvaatimukset muiden kuin EU-maiden pankkien sivuliikkeiden valvomiseksi EU:ssa.
Kestävyys
Pankkien on otettava liiketoiminnassaan huomioon ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapariskit.
Oikeudenmukainen, yksinkertainen ja nykyaikainen verotus ja tulliasiat
Komissio antoi toukokuussa tiedonannon 2000-luvun yritysverotuksesta. Tiedonannossa ilmoitetaan useista toimenpiteistä, joilla on tarkoitus parantaa verotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Lisäksi siinä esitetään pitkän aikavälin visio EU:n yritysverojärjestelmästä. Tavoitteena on luoda yritysverotusympäristö, joka tukee elpymistä, kestävää kasvua ja investointeja. Samaan aikaan komissio osallistui tiiviisti yhteisöverojärjestelmän uudistamista koskeviin kansainvälisiin keskusteluihin, joiden tavoitteena on viime kädessä varmistaa, että kaikkia yrityksiä verotetaan oikeudenmukaisesti riippumatta siitä, missä ne harjoittavat liiketoimintaa. Keskustelujen tuloksena solmittiin 136 lainkäyttöaluetta kattava kansainvälistä verouudistusta koskeva historiallinen sopimus, jonka G20-maiden valtiovarainministerit hyväksyivät heinäkuussa.
Komissio hyväksyi joulukuussa 2021 lainsäädäntöehdotuksen, jolla pyritään saattamaan nopeasti osaksi EU:n säännöstöä monikansallisten yritysten voittojen tosiasiallista vähimmäisverotusta koskeva kansainvälinen sopimus. Tämä sopimus tunnetaan kansainvälistä verouudistusta koskevan sopimuksen toisena pilarina. Ehdotuksessa esitetään, miten 15 prosentin efektiivisen veroasteen periaatteita sovelletaan asianmukaisesti ja johdonmukaisesti EU:ssa.
Komissio hyväksyi joulukuussa myös uuden aloitteen, jolla torjutaan pöytälaatikkoyritysten käyttöä verovilppitarkoituksessa. Ehdotuksella on tarkoitus varmistaa, että sellaiset Euroopan unionissa toimivat yhteisöt, joilla ei ole lainkaan taloudellista toimintaa tai joilla sitä on hyvin vähän, eivät hyödy veroeduista eivätkä aiheuta veronmaksajille taloudellista rasitetta.
Sähköisen kaupankäynnin kokonaismäärä kasvoi vuonna 2020 EU:ssa 757 miljardiin euroon. Kasvua oli näin 10 prosenttia verrattuna edellisen vuoden kokonaismäärään, joka oli 690 miljardia euroa. Vuosi 2020 oli kuitenkin poikkeuksellinen covid-19-pandemian vuoksi. Pandemian seurauksena sähköisen kaupankäynnin merkitys korostui sekä yhteiskunnassa että taloudessa. Uudet verkko-ostoksia koskevat alv-säännöt tulivat voimaan heinäkuussa 2021. Säännöillä pyritään yksinkertaistamaan rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin menettelyjä ja varmistamaan, että EU:n yrityksillä ja alustoilla ja EU:n ulkopuolisilla yrityksillä ja alustoilla on tasapuoliset toimintaedellytykset. Niillä myös tehdään hinnoittelusta ja kuluttajille tarjolla olevasta valinnanvarasta läpinäkyvämpää EU:ssa verkko-ostoksia tekeville asiakkaille.
Vuonna 2021 tulliliittoa vahvistettiin merkittävästi turvallisuusuhkien varalta uudella tuontivalvontajärjestelmällä 2. Tämän järjestelmän avulla tulliviranomaiset voivat tehokkaammin torjua laitonta tavarakauppaa EU:n ulkorajoilla ja hallita kasvavaa riskiä siitä, että EU:hun tuodaan vaarallisia tavaroita sähköisen kaupankäynnin seurauksena.
Tasapuolinen kilpailu
Vireä kilpailu parantaa EU:n talouden häiriönsietokykyä, sillä se kannustaa markkinatoimijoita innovoimaan, investoimaan ja parantamaan kilpailukykyään. Kilpailunrajoituksia, yrityskeskittymiä ja valtiontukia koskevilla päätöksillään komissio suojelee kuluttajia hyvän kauppatavan vastaisilta käytännöiltä ja varmistaa, että kuluttajille on tarjolla mahdollisimman laaja valikoima laadukkaita ja innovatiivisia tuotteita kohtuulliseen hintaan. Euroopan komission varovaisten arvioiden mukaan esimerkiksi kartelleja koskevista kielloista ja yrityskeskittymiin puuttumisesta EU:ssa asiakkaille vuosittain koituvat säästöt ovat 14–23,3 miljardia euroa.
EU:n kilpailusääntöjen tehokas ja tasapuolinen täytäntöönpano edistää yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa ja markkinatoimijoiden yhdenvertaista kohtelua ja luo näin kasvua ja työpaikkoja. Komissio jatkoi vuonna 2021 kilpailusääntöjen täytäntöönpanon valvontaa kaikilla markkinoilla. Se myös ennakoi tulevia muutoksia tehostamalla parhaillaan käynnissä olevaa kilpailupolitiikan välineiden uudelleentarkastelua. Uudelleentarkastelun yhtenä merkittävänä tuloksena ovat vuonna 2021 laaditut ilmastoa, energiaa ja ympäristöä koskevat uudet valtiontukisuuntaviivat, joilla edistetään entisestään talouden viherryttämistä komission politiikkatavoitteiden mukaisesti.
Uusia haasteita vastaavasta kilpailupolitiikasta annettuun tiedonantoon perustuvalla meneillään olevalla työllä pyritään jatkamaan talouden tukemista pandemiassa (ks. myös 1 luku), nopeuttamaan elpymistä ja valmistelemaan vihreää ja digitaalista siirtymää sekä palautumiskykyisempiä sisämarkkinoita.
Oikeudenmukaisen ja sosiaalisen Euroopan rakentaminen
Osallistava talous
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma
Euroopan komissio ehdotti maaliskuussa toimintasuunnitelmaa, jossa esitetään konkreettisia aloitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatteen toteuttamiseksi. Asiasta järjestettiin laajamittainen julkinen kuuleminen, johon saatiin yli 1 000 kirjallista kannanottoa. Sen perusteella määritettiin kolme yleistavoitetta, jotka EU:n olisi saavutettava vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on siten, että vähintään 78 prosenttia 20–64-vuotiaista on työelämässä, vähintään 60 prosenttia aikuisista osallistuu vuosittain koulutukseen ja vähintään 15 miljoonaa ihmistä vähemmän on köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa, mukaan lukien 5 miljoonaa lasta. EU:n johtajat hyväksyivät uudet tavoitteet 7. ja 8. toukokuuta pidetyssä Porton sosiaalialan huippukokouksessa, jossa EU-johtajat, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat kokoontuivat yhteen ja sitoutuivat jatkamaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa. He totesivat, että nyt on tulosten aika.
Euroopan unioni pyrkii siihen, että vuoteen 2030 mennessä 20–64-vuotiaista vähintään 78 prosenttia on työelämässä, aikuisista 60 prosenttia osallistuu koulutukseen vuosittain ja köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien määrä on vähentynyt 15 miljoonalla ihmisellä.
Turvallisemmat ja terveellisemmät työpaikat
Kesäkuussa hyväksyttiin työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva EU:n strategiakehys 2021–2027. Sen avulla miljoonia työntekijöitä voidaan suojella paremmin työtapaturmilta ja työperäisiltä sairauksilta. Siinä määritetään keskeiset haasteet, vahvistetaan tavoitteet ja esitetään toimenpiteitä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi tulevina vuosina. Siinä käsitellään myös digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä, uusista työn muodoista ja covid-19-pandemiasta johtuvia muuttuvia tarpeita. Kehyksen puitteissa torjutaan samalla edelleen perinteisiä työterveyteen ja -turvallisuuteen kohdistuvia riskejä, kuten työtapaturmia ja vaarallisille kemikaaleille altistumista. Työperäisten kuolemantapausten osalta pyritään saavuttamaan nollavisio.
Alustatyöntekijöiden suojelu
Työtä välittävät digitaaliset alustat tarjoavat työpaikan ja tuloja noin 28 miljoonalle ihmiselle EU:ssa. Viiden viime vuoden aikana alustatalous on viisinkertaistunut. Komissio ehdotti joulukuussa toimia alustatyöntekijöiden työolojen parantamiseksi. Direktiiviehdotuksen ansiosta arviolta 1,7–4,1 miljoonaa ihmistä voitaisiin luokitella uudelleen työntekijöiksi, jolloin he pääsisivät nauttimaan heille kuuluvista oikeuksista ja sosiaaliturvasta. Osa luokiteltaisiin jatkossakin yrittäjiksi, ja heihin sovellettaisiin itsenäiseen ammatinharjoittamiseen kuuluvaa täyttä itsemääräämisoikeutta ja suojaa kansallisella tasolla. Direktiivillä varmistettaisiin myös, että alustatyöntekijät ja heidän edustajansa ymmärtävät paremmin alustatyössä käytettäviä algoritmeja ja että algoritmit ovat aina ihmisten valvonnassa.
Mitä hyötyä näille ihmisille olisi siitä, että heidät luokitellaan työntekijöiksi?
Taattu lepoaika ja palkalliset vapaat
Vähintään kansallinen tai alakohtainen vähimmäispalkka (soveltuvin osin)
Työturvallisuuden ja -terveyden suoja
Työttömyys-, sairaus- ja terveydenhuoltoetuudet
Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa
Eläkeoikeudet
Työtapaturma- ja ammattitautietuudet
Euroopan työviranomainen
Toukokuussa 2021 Euroopan työviranomainen alkoi toimia komissiosta riippumattomana. Sen toimeksiantona on auttaa varmistamaan, että työvoiman liikkuvuutta ja sosiaaliturvan koordinointia koskevat EU:n säännöt pannaan täytäntöön oikeudenmukaisesti, yksinkertaisesti ja tehokkaasti ja että yksittäiset ihmiset ja yritykset pystyvät helpommin hyödyntämään sisämarkkinoiden edut.
Asunnottomuuden torjunta
EU, jäsenvaltiot ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat ensimmäistä kertaa sitoutuneet tekemään yhteistyötä asunnottomuuden torjumiseksi EU:ssa. Kesäkuussa ne perustivat yhdessä asunnottomuuden vähentämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin. Tarkoituksena on herättää keskustelua, helpottaa vastavuoroista oppimista, saada lisää näyttöä ja tehostaa seurantaa sekä vahvistaa kaikkien asunnottomuuden torjumiseen pyrkivien organisaatioiden yhteistyötä. Kesäkuussa annetussa, uutta foorumia käsittelevässä Lissabonin julistuksessa asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita: esteetön, turvallinen ja tarkoituksenmukainen hätämajoitus kaikille sitä tarvitseville, asianmukainen asuntotarjous laitoksista, kuten vankilasta tai sairaalasta, kotiutetuille, hätä- tai siirtymämajoituksen käyttö ainoastaan ehdottomaan tarpeeseen ja asunnottomuuteen perustuvan syrjinnän torjuminen. Vuonna 2022 foorumilla käynnistetään projekti asunnottomien määrän laskemiseksi eri kaupungeissa eri puolilla EU:ta ja järjestetään keskinäisen oppimisen tapahtumia tietoon perustuvien hyvien käytäntöjen ja EU:n rahoituksen määrittämiseksi ja edistämiseksi.
Toimintamahdollisuuksia nuorille
Joulukuussa 2021 EU:n nuorisotyöttömyysaste oli 14,9 prosenttia, eli 2,75 miljoonaa alle 25-vuotiasta oli vailla työtä. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti syyskuussa uudesta aloitteesta nimeltä ALMA (Aim, Learn, Master, Achieve) tuen lisäämiseksi sellaisille nuorille EU:ssa, jotka eivät ole työssä tai koulutuksessa ja jotka ovat muita heikommassa asemassa esimerkiksi pätevyyden puuttumisen tai vamman taikka maahanmuuttajataustan vuoksi. ALMA-aloitteessa heitä autetaan pääsemään työmarkkinoille yhdistämällä kotimaassa tapahtuva valmennus ja koulutus työharjoitteluun toisessa maassa. Tavoitteena on lisätä nuorten osaamista, tietämystä ja kokemusta, antaa heille mahdollisuus luoda Euroopassa uusia yhteyksiä, jotka eivät olisi muutoin olleet mahdollisia, ja lopulta auttaa heitä siirtymään työmarkkinoille. ALMA toteutetaan Euroopan sosiaalirahasto plussan puitteissa, ja sen arvioidut vuotuiset määrärahat ovat 15 miljoonaa euroa.
Huhtikuussa komissio käynnisti uuden Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman vuosiksi 2021–2027. Miljardin euron määrärahoilla ohjelma tarjoaa arviolta 275 000 nuorelle mahdollisuuden osallistua yhteiskunnallisten ja humanitaaristen haasteiden ratkaisemiseen tekemällä vapaaehtoistyötä tai perustamalla omia solidaarisuushankkeita. Solidaarisuusjoukkojen hankkeiden temaattisen keskittämisen ansiosta ohjelmasta voidaan tukea EU:n yleisiä politiikan painopisteitä, kuten vihreää ja digitaalista siirtymää, osallisuutta sekä nuorten osallistumista demokraattisiin prosesseihin ja kansalaistoimintaan.
Syyskuussa komissio käynnisti uuden Erasmus+ -hakumenettelyn verkossa. Se on Erasmus+ -opiskelijoille tarkoitettu keskitetty asiointipiste, jossa ovat saatavilla kaikki ulkomailla opiskeluun ja asumiseen tarvittavat tiedot. Sen kautta vaihto-opiskelijat voivat saada digitaalisen eurooppalaisen opiskelijakortin. Kortti on voimassa koko EU:ssa, ja se takaa turvallisen ja helpon tunnistautumisen korkeakouluissa ja pääsyn palveluihin. Se on tärkeä askel kohti eurooppalaisen koulutusalueen luomista. Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelma laajeni vuonna 2021 Kanadaan, Etelä-Koreaan ja Taiwaniin. Se tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia hankkia kokemusta yritystoiminnasta ulkomailla.
Puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti syyskuussa, että komissio ehdottaa vuotta 2022 Euroopan nuorison teemavuodeksi. Tavoitteena on kannustaa EU:ta, jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia rohkaisemaan, tukemaan ja aktivoimaan nuoria pandemian jälkeisessä toimintaympäristössä. Euroopan nuorison teemavuoden tarkoituksena on erityisesti kannustaa nuoria osallistumaan ja sitoutumaan kaikkiin EU:n politiikkoihin, edistää heidän henkilökohtaista, sosiaalista ja ammatillista kehitystään ja osoittaa, että vihreä ja digitaalinen siirtymä voivat tarjota heille uusia näkymiä.
Lokakuussa komissio aloitti 60 000 maksuttoman matkakortin jakamisen DiscoverEU-toimen puitteissa. Aloite tarjoaa 18-vuotiaille heidän taustastaan riippumatta mahdollisuuden matkustaa eri puolilla EU:ta, oppia muista kulttuureista, saada uusia ystäviä ja löytää eurooppalainen identiteettinsä. Koska matkakortteja ei jaettu vuonna 2020 covid-19-pandemian vuoksi, myös 19-vuotiaat saivat osallistua vuonna 2021.
Yhteisötalouden toimintasuunnitelma
Komissio esitteli joulukuussa yhteisötalouden toimintasuunnitelman, jolla autetaan yhteisötaloutta menestymään, hyödyntämään koko taloudellisen potentiaalinsa ja synnyttämään työpaikkoja. Sillä tuetaan myös oikeudenmukaista ja osallistavaa elpymistä sekä vihreää ja digitaalista siirtymää. Yhteisötalouden organisaatiot ovat toimijoita, jotka asettavat sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät pyrkimykset etusijalle ja sijoittavat suurimman osan voitoistaan takaisin organisaatioonsa. EU:ssa on 2,8 miljoonaa yhteisötalouden toimijaa, jotka työllistävät 13,6 miljoonaa ihmistä ja tarjoavat ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin. Tällaisilla organisaatioilla voi olla vaikeuksia toimintansa kehittämisessä ja laajentamisessa, koska niistä koituvaa hyötyä ei ymmärretä eikä tunnusteta riittävästi. Ne tarvitsevat enemmän ja parempaa tukea, jotta ne voivat kasvaa ja kukoistaa ja jotta niillä on vielä suurempi vaikutus yhteiskuntaan. Toimintasuunnitelmalla pyritään tasoittamaan yhteisötalouden organisaatioiden tietä toiminnan aloittamisessa ja kasvattamisessa.
Ihmisten tietojen ja taitojen kehittäminen
Euroopassa yhä useampien ihmisten on päivitettävä tietojaan, taitojaan ja osaamistaan täyttääkseen virallisen koulutuksensa ja nopeasti muuttuvan yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeiden välisen kuilun. Komissio esitti joulukuussa ehdotuksensa neuvoston suosituksiksi yksilöllisistä oppimistileistä ja mikrotutkinnoista Euroopan osaamisohjelman ja vuonna 2020 annetun eurooppalaista koulutusaluetta koskevan tiedonannon mukaisesti.
Yksilölliset oppimistilit muodostuvat yksilöllisistä koulutusoikeuksista. Ehdotuksella pyritään korjaamaan aikuisten vähäistä koulutukseen osallistumista, pienentämään osaamisvajetta ja edistämään kilpailukykyistä taloutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Ehdotetulla suosituksella halutaan puuttua niihin pahimpiin esteisiin – motivaatioon, aikaan ja varoihin –, jotka haittaavat koulutukseen osallistumista, ja pyytää jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia
- perustamaan yksilöllisiä oppimistilejä ja tarjoamaan koulutusoikeuksia kaikille työikäisille aikuisille
- laatimaan luettelon kursseista, joita voidaan rahoittaa yksilöllisiltä oppimistileiltä, ja asettamaan luettelo saataville digitaaliseen rekisteriin
- tarjoamaan uraneuvontaa, validoimaan aiemmin hankittuja taitoja ja myöntämään palkallista koulutusvapaata.
Lyhytkestoisen koulutuksen, kuten kurssin tai koulutusjakson, oppimistulokset tunnustetaan mikrotutkinnoilla. Tällaisen koulutuksen avulla jokainen voi joustavasti ja kohdennetusti kehittää henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehitykseensä tarvittavia tietoja, taitoja ja osaamista. Komission ehdotuksella pyritään siihen, että mikrotutkintoja voitaisiin hyödyntää eri oppilaitoksissa, yrityksissä, eri sektoreilla ja yli valtioiden rajojen. Tavoitteena on varmistaa, että mikrotutkinnot ovat korkealaatuisia ja että ne myönnetään avoimesti, jotta luottamus niissä vahvistettuun osaamiseen lisääntyy.
Ihmisten taitojen kehittämiseen tähtäävien toimien tukemiseen on tarjolla erilaisia EU:n varoja, mukaan lukien elpymis- ja palautumistukiväline (ks. 1 luku). Euroopan sosiaalirahasto plus on EU:n tärkein ihmisiin kohdistuvien investointien väline. Sen kokonaisbudjetti vuosiksi 2021–2027 on noin 99 miljardia euroa, ja sillä edistetään laadukasta ja kestävää työllisyyttä ja koulutusta.
Rahaston tavoitteena on myös taata riittävä ja asianmukainen sosiaalinen suojelu, torjua sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä sekä parantaa työoloja. Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto integroidaan kaudella 2021–2027 Euroopan sosiaalirahasto plussaan.
Uusi Erasmus+ -ohjelma vuosiksi 2021–2027 käynnistyi maaliskuussa. Täysin uudistuneesta ohjelmasta rahoitetaan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja rajat ylittävää yhteistyötä koskevia hankkeita. Sen budjetti on 26,2 miljardia euroa, jota täydennetään noin 2,2 miljardilla eurolla EU:n ulkoisista välineistä, ja se on mitoitettu 10 miljoonalle eri ikäiselle ja taustaltaan erilaiselle eurooppalaiselle. Ohjelma pyrkii olemaan entistä osallistavampi ja tukemaan vihreää ja digitaalista siirtymää eurooppalaisen koulutusalueen prioriteettien mukaisesti.
Tutkimus, innovointi ja eurooppalainen tutkimusalue
Marraskuussa jäsenvaltiot sopivat yhteisesti Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksesta ja eurooppalaisen tutkimusalueen hallinnoinnista. Ne vahvistivat tutkimusalueen prioriteetit ja tehostivat sen hallinnointia sekä laativat poliittisen ohjelman vuosiksi 2022–2024. Pyrkimyksenä on sovittaa alueelliset, kansalliset ja EU:n tutkimus- ja innovointistrategiat sekä investoinnit paremmin yhteen. Jäsenvaltiot laativat yhdessä sidosryhmien kanssa eurooppalaisen tutkimusalueen toimintapoliittisen ohjelman ja seuraavat sen edistymistä. Käsiteltävät aiheet vaihtelevat tutkimuksen ja innovoinnin arvoista ja periaatteista strategisiin investointiprioriteetteihin, kuten tutkimusinfrastruktuuriin. Komissio tukee yhteisiä toimia varmistaakseen pitkän aikavälin investoinnit tutkimukseen ja innovointiin sekä politiikan uudistukset.
Tasa-arvon unioni
Sama palkka samasta työstä
Palkkojen avoimuutta koskevilla uusilla toimilla pyritään varmistamaan, että naiset ja miehet saavat samaa palkkaa samasta tai samanarvoisesta työstä. Maaliskuussa hyväksytyssä komission ehdotuksessa esitetään monenlaisia toimenpiteitä, jotka koskevat esimerkiksi työnhakijoille annettavia palkkatietoja, oikeutta saada tietää samaa tai samanarvoista työtä tekevien palkkataso ja sukupuolten palkkaeroja koskevia suuryritysten raportointi- ja arviointivelvoitteita. Työnantajat eivät myöskään saa kysyä työnhakijoilta heidän palkkahistoriaansa. Tällä pyritään estämään palkkaeron jatkuminen työpaikan vaihtamisen yhteydessä. Ehdotuksella pyritään myös vahvistamaan työntekijöiden mahdollisuuksia vaatia oikeuksiaan ja helpottamaan oikeussuojan saatavuutta esimerkiksi lujittamalla oikeutta saada korvausta palkkasyrjinnästä.
Jo vuodesta
1957
lähtien miehillä ja naisilla on ollut oikeus samaan palkkaan EU:ssa
Sukupuolten palkkaero EU:ssa on
14 %
Sukupuolten eläke-ero on
30 %
Lapsen oikeudet
Jotta EU palvelisi seuraavan sukupolven eurooppalaisia, komissio ehdotti vuonna 2021 kattavaa uutta lasten oikeuksia koskevaa EU:n strategiaa ja eurooppalaista lapsitakuuta. Näillä merkittävillä poliittisilla aloitteilla suojellaan kaikkia lapsia ja autetaan heitä käyttämään oikeuksiaan. Molempiin aloitteisiin on hankittu tietoa laajamittaisilla kansalaisten, sidosryhmien ja ennen kaikkea yli 10 000 lapsen kuulemisella, jotta nämä pääsisivät EU:n päätöksenteon ytimeen. Strategia julkistettiin myös helppolukuisina versioina eri-ikäisille ja erilaisen lukutaidon omaaville lapsille.
Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia perustuu siihen keskeiseen periaatteeseen, että jokaisella lapsella Euroopan unionissa ja koko maailmassa olisi oltava samat oikeudet ja jokaisen lapsen olisi voitava elää ilman syrjintää. Strategian tavoitteena on integroida lasten oikeudet asiaankuuluviin EU:n ja kansallisiin politiikkoihin. Se sisältää seurantatoimia kuudella aihealueella:
- annetaan lapsille mahdollisuus olla aktiivisia kansalaisia ja demokraattisten yhteiskuntien jäseniä
- torjutaan lasten köyhyyttä ja edistetään sosioekonomista osallisuutta, terveyttä ja koulutusta
- torjutaan kaikenlaista lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja varmistetaan lastensuojelu
- lujitetaan lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä
- tuetaan ja suojellaan lapsia digitaalisessa siirtymässä ja
- tehostetaan lasten oikeuksia koskevaa EU:n työtä EU:n ulkoisessa toiminnassa.
Strategia auttaa myös nostamaan EU:n keskeiseksi lasten oikeuksien tukijaksi ja suojelijaksi maailmanlaajuisesti.
Strategia kokoaa yhteen kattavaan ja johdonmukaiseen kehykseen kaikki uudet ja olemassa olevat EU:n lainsäädäntö-, politiikka- ja rahoitusvälineet, joilla suojellaan ja edistetään lasten oikeuksia. Komissio on sitoutunut toimiin hyväksymällä eurooppalaisen lapsitakuun vuonna 2021 ja päivittämällä eurooppalaisen strategian internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta vuonna 2022.
Maaliskuussa ehdotetulla eurooppalaisella lapsitakuulla pyritään varmistamaan, että kaikilla köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevilla lapsilla on pääsy keskeisiin palveluihin, joilla on tärkeä merkitys yhtäläisten mahdollisuuksien edistämisessä. Tähän kuuluvat varhaiskasvatus, koulutus ja koulun ulkopuolinen toiminta, vähintään yksi terveellinen ateria jokaisena koulupäivänä, terveydenhuolto, mahdollisuus saada terveellistä ruokaa ja riittävät asuinolot. Neuvosto hyväksyi suosituksen vain kolmessa kuukaudessa. Jäsenvaltiot ovat nimenneet kansalliset lapsitakuukoordinaattorit, jotka valvovat takuun täytäntöönpanoa. Jäsenvaltioiden on toimitettava kansalliset suunnitelmansa maaliskuuhun 2022 mennessä.
Rasismin torjunta
Euroopan komissio nimitti toukokuussa ensimmäisen rasismintorjunnan koordinaattorin ja toteutti siten EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmassa vuonna 2020 annetun tärkeän sitoumuksen. Koordinaattori on vuorovaikutuksessa Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja tiedemaailman kanssa ja pyrkii tehostamaan rasismin torjuntaan liittyviä poliittisia toimia. Koordinaattori myös pitää tiiviisti yhteyttä rodulliseen ja etniseen vähemmistöön kuuluviin ihmisiin ja välittää heidän huolenaiheensa komissiolle. Koordinaattori yhdistää voimansa komission yksiköiden kanssa rasismin torjumiseksi työllisyys-, koulutus-, terveys- ja asuntopolitiikan tai rahoitusohjelmien, kuten kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman ja Euroopan sosiaalirahasto plussan, avulla.
Voidakseen torjua rasismia laaja-alaisesti ja lisätäkseen koordinaattorin toimien vaikutusta EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa komissio teki vuonna 2021 yhteistyötä jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja tasa-arvoelinten kanssa ja tuki rasismin ja rotusyrjinnän vastaisten kansallisten toimintasuunnitelmien laatimista.
Jäsenvaltioiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten perustettiin tässä yhteydessä alaryhmä, joka keskittyy toimintasuunnitelman toteuttamiseen jäsenvaltioissa. Komissio järjesti rasisminvastaisen huippukokouksen 19. maaliskuuta yhdessä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion Portugalin ja Euroopan parlamentin rasismin torjunnan ja monimuotoisuuden laajennetun työryhmän kanssa.
Romanien tasa-arvo, osallisuus ja osallistuminen
Maaliskuussa annettu neuvoston suositus romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta sisältää kattavan luettelon toimenpiteistä syrjinnän ja romanivastaisuuden torjumiseksi, sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi sekä osallistumiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen rohkaisemiseksi. Lisäksi sillä halutaan varmistaa, että laadukas koulutus, työpaikka, terveydenhuolto ja kunnollinen asunto ovat kaikkien saatavilla. Toimenpiteet vaihtelevat romaneihin kohdistuvan monimuotoisen rakenteellisen syrjinnän torjumisesta sen varmistamiseen, että romaneilla on mahdollisuus työllistyä julkisiin laitoksiin paikallis- ja aluetasolla.
Suositus on osa kymmenvuotista strategiakehystä romanien tasa-arvon edistämiseksi kaikkialla EU:ssa. Siinä keskitytään voimakkaasti kumppanuuksiin ja institutionaalisiin valmiuksiin, tuetaan kansalaisyhteiskunnan ja yhteisöjen kehittämistä sekä tehostetaan varojen käyttöä ja seurantaa. Romanivastaisuuden torjunnasta rasismin erityisenä muotona keskusteltiin rasisminvastaisessa EU:n huippukokouksessa ja 14. romanien osallisuutta käsittelevässä eurooppalaisessa foorumissa syyskuussa.
Hlbtiq-henkilöiden tasa-arvo
Komissio hyväksyi marraskuussa 2020 hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan strategian 2020–2025, jossa esitetään keskeiset tavoitteet ja aloitteet homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten, intersukupuolisten ja queerien tasa-arvon edistämiseksi. Komissio on tämän jälkeen perustanut syrjimättömyyttä, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta käsittelevän korkean tason ryhmän alaisuuteen hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan alaryhmän, jonka tehtävänä on tukea ja seurata edistymistä jäsenvaltioissa, mukaan lukien hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien laatiminen.
Heinäkuussa komissio käynnisti Puolaa ja Unkaria vastaan rikkomusmenettelyt, jotka liittyivät yhdenvertaisuuteen ja perusoikeuksien suojeluun. Unkarin tapauksista toinen koskee äskettäin hyväksyttyä lakia, jolla muun muassa kielletään alle 18-vuotiaiden pääsy tai rajoitetaan heidän pääsyään sellaiseen sisältöön, jossa esitellään syntymässä saadusta sukupuoli-identiteetistä poikkeamista, sukupuolenmuutosta tai homoseksuaalisuutta, ja toinen vastuuvapauslauseketta, joka lisättiin lastenkirjaan, jossa oli hlbtiq-sisältöä. Koska komission huolenaiheita ei käsitelty, se päätti 2. joulukuuta lähettää Unkarille perustellun lausunnon, jossa Unkarille annettiin kaksi kuukautta aikaa vastata ja korjata tilanne. Muussa tapauksessa komissio voi päättää haastaa jäsenvaltion Euroopan unionin tuomioistuimeen.
Puolan osalta komissio katsoo, että Puolan viranomaiset eivät ole vastanneet kattavasti ja asianmukaisesti sen tiedusteluun, joka koskee ns. ”hlbt-ideologiasta vapaista alueista” annettujen päätöslauselmien luonnetta ja vaikutusta. Useat Puolan alueet ja kunnat ovat hyväksyneet tällaisia päätöslauselmia. Komissio sai Puolalta vastauksen viralliseen huomautukseensa ja analysoi vastausta vuoden 2021 lopussa ennen kuin se päättää seuraavista toimistaan.
Antisemitismin torjunta
Komissio hyväksyi lokakuussa ensimmäisen EU:n strategian antisemitismin torjumiseksi ja juutalaisen elämäntavan vaalimiseksi (2021–2030). Antisemitismi on ollut huolestuttavasti kasvussa, ja strategiassa esitetään joukko kolmeen pilariin perustuvia toimenpiteitä. Nämä kolme pilaria ovat kaikenlaisen antisemitismin ehkäiseminen ja torjuminen, juutalaisen elämäntavan suojeleminen ja vaaliminen EU:ssa sekä koulutuksen ja tutkimuksen edistäminen ja holokaustissa menehtyneiden muiston vaaliminen. Jäsenvaltiot ovat jo sitoutuneet ehkäisemään ja torjumaan kaikenlaista antisemitismiä rasismin, muukalaisvihan, radikalisoitumisen ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemistä koskevilla kansallisilla strategioillaan ja toimintasuunnitelmillaan.
Tänä päivänä antisemitismiä esiintyy monissa muodoissa, niin vanhoissa kuin uusissa, verkossa esiintyvästä vihapuheesta, viharikoksista ja juutalaisväestöön, heidän omaisuuteensa ja instituutioihinsa kohdistuvista hyökkäyksistä aina hautausmaiden ja muistomerkkien häpäisemiseen.
- Puolet EU:n kansalaisista pitää antisemitismiä ongelmana.
- Yhdeksän kymmenestä (89 %) EU:n juutalaisesta kokee antisemitismin lisääntyneen kotijäsenvaltiossaan.
- Juutalaisista 79 prosenttia ei ole ilmoittanut yhdellekään järjestölle vakavimmasta tilanteesta, jossa he ovat joutuneet antisemitismin kohteeksi.
- Juutalaiset ovat yksi suurimmista ryhmistä, joihin kohdistuu eniten myrkyllistä kielenkäyttöä verkossa. Sen mukaan, mistä alustasta on kyse, juutalaiset ovat myrkyllisen kielenkäytön kohteena 6,3–27 prosentissa tapauksia.
Viharikosten ja vihapuheen torjunta
Joulukuussa komissio pyysi virallisesti neuvostoa laajentamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettua ”EU-rikosten” luetteloa niin, että se sisältää vihapuheen ja viharikokset. Rasismin ja muukalaisvihan torjuntaa koskevassa puitepäätöksessä edellytetään rasististen ja muukalaisvihamielisten vihapuheen ja -rikosten kriminalisointia rikosoikeudellisin keinoin ainoastaan tietyin perustein, kuten rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella. Vihapuheen ja viharikosten muiden muotojen – esimerkiksi sukupuoleen, sukupuoliseen suuntautumiseen, ikään tai vammaisuuteen perustuvien – kriminalisointi vaihtelee jäsenvaltioittain. Neuvoston päätös laajentaa EU-rikosten luetteloa antaa komissiolle mahdollisuuden ehdottaa tulevaisuudessa vähimmäissääntöjä, jotka koskevat vihapuheen ja viharikosten kriminalisointia muutenkin kuin rasismin ja muukalaisvihan perusteella.
Jäsenvaltioiden kanssa käytävien keskustelujen ja tarvittaessa rikkomusmenettelyjen kautta komissio jatkaa työtään sen varmistamiseksi, että puitepäätös saatetaan asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja että se pannaan täytäntöön. Vuosina 2020 ja 2021 komissio käynnisti menettelyn 13:a jäsenvaltiota vastaan.
Komissio on jatkanut poliittista työtään rasististen ja muukalaisvihamielisten viharikosten ja vihapuheen torjumiseksi tarjoamalla jäsenvaltioille neuvontaa ja vaihtamalla kansallisten viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa hyviä käytäntöjä rasismin, muukalaisvihan ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen torjumista käsittelevässä EU:n korkean tason työryhmässä. Verkossa esiintyvän laittoman vihapuheen torjumista koskevien käytännesääntöjen täytäntöönpanon osalta komissio ilmoitti kesäkuussa LinkedIn-verkkoyhteisön osallistumisesta. Lokakuussa komissio julkaisi käytännesääntöjen täytäntöönpanoa koskevan vuotuisen arvioinnin, josta käy ilmi, että vaikka tulokset ovat edelleen myönteisiä, edistyminen on hidastunut.
Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia
EU:ssa on 87 miljoonaa ihmistä, joilla on jonkinlainen vamma. Jokaisella on luontainen oikeus esteettömään elämään, ja vammaisilla henkilöillä on oikeus yhtäläisiin mahdollisuuksiin sekä oikeus osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa ja elää ilman syrjintää ja väkivaltaa.
50,8 % vammaisista on työelämässä, muusta väestöstä 75 %
28,4 %:lla vammaisista on köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski, muusta väestöstä 17,8 %:lla
Vain 29,4 % vammaisista suorittaa korkeakoulututkinnon, muusta väestöstä 43,8 %
52 % vammaisista kokee tulleensa syrjityksi.
Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevalla EU:n strategialla 2021–2030 – joka hyväksyttiin maaliskuussa ja julkaistiin myös helppolukuisena versiona – pyritään varmistamaan vammaisten täysipainoinen osallistuminen yhteiskuntaan. Tässä kymmenvuotisessa strategiassa puututaan erilaisiin haasteisiin, joita vammaiset henkilöt kohtaavat. Siinä esitetään toimia, joilla edistetään tasa-arvoa kaikilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Tällaisia osa-alueita ovat ihmisarvoinen elämänlaatu, itsenäinen elämä ja ihmisoikeuksien ja EU:n oikeuksien, kuten vapaan liikkuvuuden ja äänioikeuden, täysimääräinen nauttiminen. Strategialla edistetään myös yhtäläisiä mahdollisuuksia työhön, oikeussuojaan, koulutukseen, terveydenhuoltoon, kulttuuriin, urheiluun ja matkailuun sekä suojeluun kaikenlaiselta syrjinnältä.
Perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien suojelu ja edistäminen
Komissio hyväksyi joulukuussa EU:n perusoikeuskirjan soveltamista käsittelevän vuosikertomuksen 2021, jossa keskitytään perusoikeuksien suojeluun digitaalisella aikakaudella. Lisäksi komissio käynnisti tiedotuskampanjan perusoikeuskirjan mukaisista ihmisten oikeuksista ja siitä, mitä voi tehdä, jos perusoikeuksia loukataan. Komissio käynnisti ehdotuspyynnön EU:n arvojen edistämiseksi ja suojelemiseksi kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmalla. Ehdotuspyynnön 51 miljoonalla eurolla tuetaan EU:n kansalaisyhteiskunnan organisaatioita näiden työssä perusoikeuksien ja -arvojen suojelemiseksi ja edistämiseksi. Mainitut kertomus ja ehdotuspyyntö ovat tulosta perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamista Euroopan unionissa koskevan strategian toteuttamisesta vuonna 2020.
Ikääntyminen ja väestökehitys
Euroopassa on ollut ja on edelleen käynnissä perusteellinen väestörakenteen muutos. Niin miesten kuin naistenkin elinajanodote syntymähetkellä on EU:ssa pidentynyt kymmenellä vuodella viiden viime vuosikymmenen aikana. Tämä kehitys muuttaa yhteiskuntia ja elämäntapoja, ja se on otettava huomioon ja sitä on ennakoitava politiikassa. Komissio julkaisi tammikuussa vihreän kirjan väestön ikääntymisestä ja käynnisti samalla julkisen keskustelun ikääntymisen mahdollisuuksista ja haasteista. Vihreän kirjan elämänkaariajattelu heijastaa ikääntymisen yleismaailmallista vaikutusta kaikkiin sukupolviin, ja sen tarkoituksena on löytää oikea tasapaino hyvinvointijärjestelmiemme kestävien ratkaisujen sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden välillä.
Huhtikuussa komissio esitteli väestöatlaksen, joka on interaktiivinen työkalu, jonka avulla voidaan seurata ja ennakoida väestörakenteen muutoksia EU:ssa, jäsenvaltioissa ja paikallistasolla. Se sisältää Eurostatin virallisia tilastoja ja ennusteita sekä komission Yhteisen tutkimuskeskuksen tuottamia uusia tietoja ja monenlaisia väestötietoja, joiden kautta väestöanalyysit voidaan ottaa huomioon EU:n päätöksenteon ytimessä. Kesäkuussa neuvosto ja komissio julkaisivat kertomukset pitkäaikaishoidosta ja eläkkeiden riittävyydestä. Niissä tarkasteltiin ikääntyneiden hyvinvointia tulevina vuosikymmeninä EU:ssa. Pitkäaikaishoidon tarpeessa mahdollisesti olevien ihmisten määrän ennustetaan kasvavan 27 jäsenvaltion EU:ssa vuosien 2019 ja 2050 välisenä aikana 30,8 miljoonasta 38,1 miljoonaan. Samaan aikaan pitkäaikaishoidon menojen ennustetaan kasvavan vuosien 2019 ja 2050 välisenä aikana 1,7 prosentista 2,5 prosenttiin BKT:stä.
Euroopan etujen ja arvojen edistäminen maailmassa
EU monenvälisenä kumppanina
Covid-19-pandemia on jälleen osoittanut, että ”oma maa ensin” -tyyppinen ajattelutapa ei toimi. Tästä syystä Euroopan unioni uskoo monenväliseen lähestymistapaan ihmiskunnan yhteisiin haasteisiin ja ongelmiin vastattaessa. EU tekee yhteistyötä globaalien kumppanien kanssa monenvälisissä organisaatioissa, kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja koalitioissa tehdäkseen elämästä parempaa, terveellisempää ja turvallisempaa ihmisille sekä EU:ssa että muualla maailmassa. Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen tukeminen ei ole EU:lle vain uskon asia: monenvälisyys on mahdollistanut tähän asti pisimmän rauhan, vakauden ja kestävän kehityksen edistämisen jakson koko maailmassa.
Suurimmissa monenvälisissä organisaatioissa on yhä useammin havaittavissa taipumus veto-oikeuden käyttöön ja kansallisten pisteiden keräilyyn yhteisen näkemyksen etsimisen sijasta. Sen seurauksena YK:n turvallisuusneuvoston työ on jumissa ja sekä Maailman terveysjärjestön, että Maailman kauppajärjestön (WTO) politiikat on kyseenalaistettu.
On EU:n tahdon ja edun mukaista, että nämä organisaatiot onnistuvat työssään. Koska yleinen skeptisyys monenvälisen yhteistyön hyötyjä kohtaan lisääntyy, on ratkaisevan tärkeää osoittaa, miksi on edelleen olennaisen tärkeää tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppanien, kuten YK:n, kanssa. Sen vuoksi EU tuki vuonna 2021 edelleen YK:n pääsihteerin pyrkimyksiä uudistaa monenvälistä järjestelmää ja tehdä siitä tarkoituksenmukainen. Erityisesti EU tuki kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) täytäntöönpanoa.
Vuonna 2021 EU ja YK tekivät yhteistyötä yli 170 maassa
Kriisien ehkäisy ja ratkaiseminen
Vaarassa olevien suojelu sodalta, taudeilta ja luonnonkatastrofeilta
Aseiden leviämisen estämisen ja aseidenriisunnan tukeminen
Nälän ja aliravitsemuksen torjunta
Demokraattisten ja osallistavien yhteiskuntien rakentaminen
Keskeisten palvelujen tarjoaminen
Kestävän talouskasvun ja ihmisarvoisten työpaikkojen edistäminen
Ilmastonmuutoksen torjunta
Covid-19-pandemian torjunta
Helmikuussa EU esitti monenvälistä järjestelmää koskevat odotuksensa ja tavoitteensa yhteisessä tiedonannossa, jolla edistetään keskeisten instituutioiden nykyaikaistamista ja tuetaan uusien globaalien normien kehittämistä ja yhteistyöfoorumien perustamista esimerkiksi verotuksen, digiympäristön ja tekoälyn aloilla.
Johtoaseman ottaminen monenvälisillä foorumeilla
EU on kansainvälisen yhteistyön liikkeellepaneva voima. Se johti vuonna 2021 edelleen työtä kestävyyttä koskevien kunnianhimoisten päämäärien saavuttamiseksi valmisteltaessa Glasgow’ssa Yhdistyneessä kuningaskunnassa järjestettyä ilmastonmuutosta käsittelevää YK:n konferenssia (COP26) (ks. 2 luku) ja Kunmingissa Kiinassa järjestettyä YK:n biodiversiteettikonferenssia. Se myös oli etujoukoissa toteuttamassa globaaleja toimia YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanemiseksi.
Toukokuussa EU isännöi yhdessä G20-ryhmän puheenjohtajavaltion Italian kanssa maailmanlaajuista terveyshuippukokousta. Se kulminoitui periaatejulistukseen, joka ohjaa globaaleja toimia terveyskysymyksissä tulevina vuosina. Cornwallissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa kesäkuussa pidetyssä G7-maiden johtajien huippukokouksessa käsiteltiin globaalia pandemiasta elpymistä, ja EU otti siihen liittyvissä toimissa johtavan aseman. G7-maiden johtajat lupasivat miljardi rokoteannosta alhaisen ja keskitulotason maille. Lisäksi luvattiin kiihdyttää rokotteiden tuotantoa ja maailmanlaajuista toimittamista.
G20-maiden johtajat hyväksyivät lokakuussa Roomassa Italiassa pidetyssä G20-huippukokouksessa valtiovarainministeriensä ehdotuksen vahvistaa monikansallisille yrityksille vähintään 15 prosentin suuruinen maailmanlaajuinen vähimmäisverokanta. Tämä oli vuosien neuvottelujen jälkeen merkittävä läpimurto 136 lainkäyttöalueella. Sopimuksella varmistetaan myös, että maailman kannattavimmat monikansalliset yritykset maksavat veroja siinä maassa, jossa ne saavat tuloja, eivätkä ainoastaan siellä, missä niiden päätoimipaikka sijaitsee.
EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrell osallistui 28. ja 29. kesäkuuta ensimmäisiin Italian G20-ryhmän puheenjohtajuuskaudella paikalla Materassa Italiassa pidettyihin ministerikokouksiin. Tämän jälkeen pidettiin ulko- ja kehitysministerien yhteinen kokous, johon osallistui kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen. Ulkoministerit keskustelivat monenvälisyydestä ja globaalihallinnasta sekä siitä, miten yhdessä voitaisiin torjua pandemiaa ja parantaa jälleenrakentamista. Samoin keskusteltiin siitä, miten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen saataisiin uutta vauhtia erityisesti Afrikassa.
Rauha ja turvallisuus
EU:n on haastavassa globaalissa tilanteessa parannettava entisestään kykyä ehkäistä konflikteja ja vahvistaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. EU ottaa uuden Euroopan rauhanrahaston myötä enemmän vastuuta maailmanlaajuisena turvallisuuden takaajana. Rahastosta rahoitetaan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa toteutettujen sotilasoperaatioiden yhteisiä kustannuksia sekä avustustoimenpiteitä, joilla tuetaan kumppaneita sotilas- ja puolustusasioissa. Myönnetty apu voi hyödyttää eri puolilla maailmaa sellaisia kumppaneita, joilla on suuria turvallisuushaasteita ja joita EU-maat ovat päättäneet tukea.
Euroopan rauhanrahasto maksimoi EU:n ulkoisen toiminnan vaikuttavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä kaikilla rauhaan ja turvallisuuteen liittyvillä aloilla
varmistamalla, että EU:n rahoitus on saatavilla luotettavasti ja ennakoitavasti
mahdollistamalla nopean kriiseihin reagoimisen ja kiireellisen avun antamisen
tarjoamalla pitkän aikavälin tukea EU:n kumppanien valmiuksien kehittämiseksi.
Euroopan rauhanrahasto on uusi 5 miljardin euron rahasto, joka rahoitetaan muutoin kuin EU:n talousarviosta 7-vuotiskaudeksi (2021–2027) ja jolla
luodaan yhteinen väline, josta rahoitetaan kaikki yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimet sotilaallisilla ja puolustuksen aloilla
korvataan Athene-järjestelmä ja Afrikan rauhanrahasto, joiden aiemmin kattamat sotilaalliset ja puolustukseen liittyvät näkökohdat katetaan jatkossa rauhanrahastosta.
EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrell ja jäsenmaat ovat ryhtyneet kehittämään strategista kompassia. Siinä vahvistetaan turvallisuuden ja puolustuksen visio seuraaviksi 5–10 vuodeksi ja esitetään konkreettisia ehdotuksia EU:n toimiksi turvallisuuden ja puolustuksen eri aloilla kriisinhallinnasta ja selviytymiskyvystä voimavaroihin ja kumppanuuksiin. EU:n ulkoasiainedustaja esitteli strategisen kompassin ensimmäisen luonnoksen jäsenmaille marraskuussa 2021. Se on tarkoitus hyväksyä maaliskuussa 2022.
Kehitysapu ja humanitaarinen apu
EU ja sen 27 jäsenmaata lisäsivät vuonna 2020 apuaan kumppanimaille merkittävästi, kaikkiaan 66,8 miljardiin euroon. EU on maailman johtava avunantaja, jonka osuus globaalista avusta on 46 prosenttia.
EU myönsi vuonna 2021 yli 2,1 miljardia euroa humanitaarista apua, jolla muun muassa vastattiin covid-19-pandemiasta johtuviin kiireellisiin tarpeisiin. EU:n organisoimat humanitaariset ilmasillat toimittivat yli 20 tonnia humanitaarista apua Mosambikiin ja yli 177 tonnia Haitiin maan tuhoisan maanjäristyksen jälkeen.
EU myönsi 3 miljoonaa euroa humanitaarista rahoitusta katastrofista kärsivien yhteisöjen kiireellisimpiin tarpeisiin. Lisäksi EU järjesti kolme humanitaarista ilmasiltaoperaatiota, joilla toimitettiin ihmishenkiä pelastavia materiaaleja Haitille, ja koordinoi jäsenmaiden antamaa ja EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta kanavoitua apua.
EU tuki haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä antamalla elintärkeää apua konfliktimaissa, kuten Afganistanissa, Etiopiassa ja Jemenissä. EU tuki edelleen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä Syyrian sisällä sekä syyrialaispakolaisia Turkissa ja alueen muissa maissa.
Humanitaarisiin toimiin kohdistuviin ennennäkemättömiin haasteisiin vastaamiseksi komissio hyväksyi maaliskuussa uudistetun strategisen katsauksen EU:n maailmanlaajuisten humanitaaristen toimien vaikutukseen ja toimii niiden suhteen edelleen johtoasemassa. EU:n humanitaarista toimintaa koskevassa tiedonannossa ehdotetaan keskeisiä toimia resurssien käytön tehostamiseksi; humanitaarisen avun toimittamisen nopeuttamista tukemalla humanitaarisia kumppaneita muun muassa luomalla Euroopan humanitaarisen toiminnan valmiudet Team Europe -lähestymistapaa käyttäen; avunantajien joukon laajentamista Euroopassa ja sen ulkopuolella; ja kriisien perimmäisiin syihin puuttumista toimittamalla humanitaarista apua tiiviissä yhteistyössä kehitys- ja rauhanrakentamisjärjestöjen kanssa. Tiedonannossa ehdotettiin konkreettisia toimia, joilla kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen asetetaan johdonmukaisesti EU:n ulkoisen toiminnan keskiöön, ja esitettiin suunnitelmia ilmastonmuutoksen vakavien humanitaaristen vaikutusten torjumiseksi.
Vuosina 2021–2027 naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä – Globaali Eurooppa rahoitetaan 79,5 miljardilla eurolla EU:n yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa (lukuun ottamatta liittymistä valmistelevan välineen edunsaajia ja merentakaisia maita ja alueita). Rahoituksesta 60,39 miljardia euroa on varattu maantieteellisiin ohjelmiin.
Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline – Globaali Eurooppa on tärkein EU:n rahoitusväline, jolla poistetaan köyhyyttä sekä edistetään kestävää kehitystä, vaurautta ja vakautta.
Lisää rahoitusta EU:n ulkoiselle toiminnalle
Aiempaa yksinkertaisempaa: vähemmän välineitä ja Euroopan kehitysrahasto osaksi talousarviota
Joustavuutta monivuotisuuden pohjalta, jotta voidaan reagoida muuttuviin olosuhteisiin
Lisää läpinäkyvyyttä ja demokraattista valvontaa
Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen maantieteellisen pilarin määrärahat ovat 60,39 miljardia euroa, ja sitä tuetaan vuoropuhelua ja yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Kukin alueellinen määräraha mukautetaan kyseisten maiden ja alueiden tarpeisiin ja painopisteisiin, ja siinä otetaan huomioon EU:n strategiset painopisteet. EU myöntää naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä vähintään 19,32 miljardia euroa naapurialueilleen eli Itä-Euroopan ja Pohjois-Afrikan maille, vähintään 29,18 miljardia euroa Saharan eteläpuoliselle Afrikalle, 8,49 miljardia euroa Aasialle ja Tyynenmeren alueelle ja 3,39 miljardia euroa Pohjois- ja Etelä-Amerikalle sekä Karibialle. Kartassa esitetään myös maat, jotka kuuluvat liittymistä valmistelevan tukivälineen ja merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön välineen piiriin.
Ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen maailmanlaajuisesti
Marraskuussa 2020 hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi keskitytään tekemään sukupuolten tasa-arvosta ja naisten ja tyttöjen vaikutusvallan lisäämisestä yksi EU:n ulkoisen toiminnan painopisteistä. Vuoteen 2025 mennessä 85 prosentilla uusista EU:n aloitteista olisi edistettävä tämän tavoitteen saavuttamista.
Lontoossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa heinäkuussa pidetyssä maailmanlaajuisessa koulutushuippukokouksessa EU ja sen jäsenmaat lupasivat osoittaa Team Europena 1,7 miljardia euroa rahoitusta maailmanlaajuiselle koulutuskumppanuudelle, jonka tarkoituksena on edistää yli miljardin tytön ja pojan koulutuksen uudistamista jopa 90 maassa ja alueella. Kyseessä on suurin koulutuskumppanuuteen osoitettu rahoitusosuus.
Puheenjohtaja von der Leyen edusti joulukuussa Euroopan komissiota Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin isännöimässä demokratiahuippukokouksessa. Huippukokoukseen osallistui hallitusten, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin johtajia. Tavoitteena oli laatia myönteinen toimintaohjelma demokratian uudistamiseksi ja vastata suurimpiin nykypäivän demokratioiden kohtaamiin uhkiin kollektiivisilla toimilla. Samoin joulukuussa puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti uudesta Globaali Eurooppa -välineen ihmisoikeus- ja demokratiaohjelmasta, jonka määrärahat ovat 1,5 miljardia euroa.
EU käytti vuonna 2021 ensimmäistä kertaa joulukuussa 2020 hyväksymäänsä maailmanlaajuista ihmisoikeuspakotejärjestelmää. Pakotteita määrättiin kiinalaisille, eritrealaisille, libyalaisille, pohjoiskorealaisille, venäläisille ja eteläsudanilaisille henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista ja -rikoksista, kuten kidutuksesta, laittomista teloituksista, tahdonvastaisista katoamisista, mielivaltaisista pidätyksistä tai vangitsemisista sekä järjestelmällisestä pakkotyöstä.
Vaalitarkkailu on edelleen erittäin näkyvä osoitus EU:n sitoutumisesta demokraattisten prosessien tukemiseen. Covid-19-pandemian aiheuttamista rajoituksista huolimatta EU lähetti vuonna 2021 kuusi vaalitarkkailuvaltuuskuntaa Hondurasiin, Irakiin, Kosovoon (tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen), Gambiaan, Venezuelaan ja Sambiaan. Lisäksi yli kymmeneen maahan lähetettiin pienempiä vaaliasiantuntijavaltuuskuntia ja seurantavaltuuskuntia analysoimaan vaaleja, arvioimaan aiempien EU:n suositusten täytäntöönpanon edistymistä ja parantamaan tulevien vaaliprosessien edellytyksiä. Digitaaliteknologiaan liittyvät demokratian uudet haasteet huomioon ottaen EU:n vaalitarkkailuun on sisällytetty innovatiivisia elementtejä kaikkien vaaliprosessien verkkoulottuvuuden analysoimiseksi. Lisäksi komissio on hyväksynyt verkkokampanjoiden tarkkailua ja vaaliteknologian parhaita käytäntöjä koskevat yhteiset suuntaviivat ja edistää niitä kansainvälisesti.
Arktinen ulottuvuus
EU päivitti lokakuussa arktista politiikkaansa siten, että siinä keskitytään ilmastotoimiin ja ympäristönsuojeluun sekä vihreisiin työpaikkoihin ja kansainvälisen yhteistyön lisäämiseen arktisella alueella, EU-johtoiset tieteelliset aloitteet mukaan luettuina. Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto järjestivät marraskuussa arktisen alueen foorumin ja alkuperäiskansojen vuoropuhelun, jossa kuunneltiin alueen asukkaiden tarpeita ja näkökulmia. Sillä lisätään EU:n toimintaa arktisella alueella ja mukautetaan se Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin ja EU:n geopoliittiseen rooliin maailmassa. EU jatkaa yhteistyötä kumppaneidensa kanssa sen varmistamiseksi, että arktinen alue säilyy rauhanomaisena alueena, jolla tehdään tehokasta kansainvälistä yhteistyötä.
Valtameret
EU esitteli vuonna 2021 järjestetyn kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin foorumin aikana valtamerten kestävyyttä koskevat suosituksensa. Kansainvälisellä valtamerten hallinnoinnilla on ratkaiseva rooli luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Euroopan komissio on ilmoittanut päivittävänsä EU:n kansainvälistä valtamerten hallinnointia koskevan ohjelman vuonna 2022 varmistaakseen, että se on edelleen tarkoituksenmukainen.
Ympäristöstä, valtameristä ja kalastuksesta vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius isännöi huhti- ja syyskuussa ministerikokouksia, joissa haettiin tukea uusien merisuojelualueiden nimeämiselle Eteläiselle jäämerelle. Kokoukset pidettiin ennen Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen suojelukomission lokakuussa pidettyä 40. vuosikokousta, ja niissä koordinoitiin tukijoiden toimia.
Global Gateway -strategia
EU käynnisti joulukuussa uuden Global Gateway -aloitteen älykkäiden, puhtaiden ja turvallisten yhteyksien kehittämiseksi digitaali-, energia- ja liikennealoilla sekä terveys-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmien vahvistamiseksi kaikkialla maailmassa. Covid-19-pandemia on nostanut esiin sellaisia globaalin infrastruktuurin puutteita, jotka aiheuttavat osaltaan häiriöitä toimitusketjuihin. Tämä puolestaan johtaa lääkinnällisten ja muiden tuotteiden niukkuuteen, millä on merkittäviä inhimillisiä ja taloudellisia seurauksia. Myös vihreä ja digitaalinen siirtymä luo uusia infrastruktuuritarpeita. Global Gateway -strategialla kehitetään kestävää ja laadukasta infrastruktuuria ja varmistetaan samalla rahoituksen kestävyys EU:n, sen jäsenmaiden ja eurooppalaisten rahoituslaitosten (Team Europe) rahoituksella sekä yksityiseltä sektorilta saatavalla rahoituksella. Tavoitteena on saada liikkeelle yhteensä 300 miljardin euron investoinnit vuosina 2021–2027.
Fyysisen infrastruktuurin parantamista (kuten valokaapelien lisäämistä) täydennetään liiketoimintaystävällisillä kaupankäynnin edellytyksillä sekä sääntelyn lähentämisellä maailmanlaajuisen jakelujärjestelmän häiriöiden vähentämiseksi. Demokraattiset arvot, tasa-arvoiset kumppanuudet, hyvä hallintotapa, ilmastoneutraalius ja turvallisuus ohjaavat kaikkea Global Gateway -strategian mukaista varojen käyttöä ihmisoikeuksia koskevien EU:n ulkoisen toiminnan periaatteiden, kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti.
EU tukee Global Gateway -strategian kautta avointa ja turvallista internetiä, investointeja ja sääntöjä, joilla valmistellaan siirtymistä puhtaaseen energiaan, sekä kaikkia vihreän, älykkään ja turvallisen liikenteen muotoja. EU auttaa myös vahvistamaan toimitusketjuja ja paikallista rokotetuotantoa. Se investoi laadukkaaseen koulutukseen ja keskittyy erityisesti tyttöihin ja naisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin.
Kauppa
Komission vuonna 2021 julkaisemassa kauppaa ja työllisyyttä koskevassa raportissa todettiin, että vienti työllistää EU:ssa yli 38 miljoonaa henkilöä, mikä on 11 miljoonaa enemmän kuin yli kymmenen vuotta sitten. Nämä työpaikat ovat keskimäärin 12 prosenttia koko talouden työpaikkoja paremmin palkattuja.
Komissio esitti helmikuussa avointa, kestävää ja määrätietoista kauppapolitiikkaa koskevan strategian. Siinä asetetaan etusijalle Maailman kauppajärjestön (WTO) perusteellinen uudistaminen. Uudistuksen on tarkoitus kattaa muun muassa kauppaa ja ilmastoa koskevat globaalit sitoumukset, digitaalista kaupankäyntiä koskevat uudet säännöt, tiukemmat säännöt kilpailun vääristymien torjumiseksi ja WTO:n sitovan riitojenratkaisujärjestelmän palauttaminen.
Uudessa strategiassa keskitytään myös parantamaan kaupan kapasiteettia edistää digitaalista siirtymää ja ilmastosiirtymää. Strategialla edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista tukemalla vihreää siirtymää kauppasopimusten, yleisen tullietuusjärjestelmän ja WTO:n puitteissa annettujen sitoumusten avulla. Lisäksi sillä on tarkoitus poistaa perusteettomat kaupan esteet digitaalitaloudesta, jotta digitaaliteknologiaa voitaisiin hyödyntää kaupankäynnissä. Vahvistamalla liittoutumiaan, kuten transatlanttista kumppanuutta, ja keskittymällä nykyistä enemmän naapurimaihinsa ja Afrikkaan, EU pystyy paremmin vaikuttamaan globaaliin muutokseen.
Samalla EU on omaksunut entistä määrätietoisemman lähestymistavan seuraavilla osa-alueilla: kauppasopimusten täytäntöönpano ja niiden noudattamisen valvonta, hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjunta, EU:n arvojen ja normien puolustaminen EU:n rajojen ulkopuolella, pienten ja keskisuurten yritysten auttaminen EU:n kauppasopimusten hyödyntämisessä ja kestävyyteen liittyviin ongelmiin puuttuminen.
Vuonna 2021 EU osallistui useisiin painopistealueita koskeviin WTO-neuvotteluihin. Käynnissä olevista neuvotteluista kalastustukia koskevat neuvottelut ovat ainoat, joihin osallistuvat kaikki WTO:n jäsenet, ja niillä on sen vuoksi erittäin tärkeä merkitys. EU on myös ehdottanut aloitetta, jonka tarkoituksena on pitää covid-19-pandemiaan liittyvien tuotteiden ja rokotteiden toimitusketjut avoimina vähentämällä tarpeettomia vientirajoituksia ja tehostamalla rokotteiden tuotantoa ja jakelua. Lisäksi EU on ehdottanut, että sitoudutaan määrittämään, miten WTO:n säännöillä voidaan parantaa ympäristökestävyyttä ja hillitä ilmastonmuutosta.
Vaikka WTO:n 12. ministerikokousta jouduttiin valitettavasti lykkäämään, edistyminen ei pysähtynyt täysin. EU teki vuonna 2021 yhdessä 67 muun WTO:n jäsenen kanssa palvelukaupan yksinkertaistamista koskevan sopimuksen eli palvelujen kotimaista sääntelyä koskevan yhteisen aloitteen. Tämä on WTO:n ensimmäinen saavutus palvelukaupan alalla hyvin pitkään aikaan. Alustavien arvioiden mukaan sopimus vähentää maailmanlaajuisen palvelukaupan kustannuksia yli 150 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla vuodessa. EU allekirjoitti myös kolme uutta aloitetta kaupan ja ympäristön sekä kaupan ja ilmaston aloilla.
Yleinen tullietuusjärjestelmä
Komissio hyväksyi syyskuussa lainsäädäntöehdotuksen EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän uudistamisesta vuosina 2024–2034. Järjestelmällä tuetaan kehitysmaiden talouksia alentamalla tai poistamalla tulleja niiden vienniltä EU:hun ja mahdollistamalla niiden entistä laajempi osallistuminen globaaleihin arvoketjuihin. Ehdotetussa uudessa asetuksessa järjestelmää muutetaan siten, että siinä keskitytään aiempaa enemmän köyhyyden vähentämiseen ja vientimahdollisuuksien lisäämiseen maissa, jotka tarvitsevat tällaista tukea eniten. Lisäksi uudessa asetuksessa laajennetaan niiden ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia, ympäristöä ja hyvää hallintoa koskevien yleissopimusten luetteloa, joita edunsaajamaiden on noudatettava, ja helpotetaan mahdollisuutta peruuttaa EU:n myöntämät tullietuudet, jos kyseisiä yleissopimuksia rikotaan vakavasti ja järjestelmällisesti.
Meneillään olevat ja uudet kauppaneuvottelut
Vuonna 2021 yksi ensisijaisista tavoitteista oli edelleen kauppasuhteiden vahvistaminen Aasian ja Afrikan kanssa. EU syventää itäisen ja eteläisen Afrikan kanssa tekemiään voimassa olevia sopimuksia ja neuvottelee parhaillaan investointien helpottamista koskevasta sopimuksesta Angolan kanssa. Aasian ja Tyynenmeren alueen osalta EU jatkoi neuvotteluja Australian, Chilen, Indonesian ja Uuden-Seelannin kanssa.
EU ja Intia puolestaan sopivat toukokuussa jatkavansa neuvotteluja tasapainoisesta, kunnianhimoisesta, kattavasta ja molempia osapuolia hyödyttävästä kauppasopimuksesta ja aloittavansa neuvottelut erillisestä investointisuojaa koskevasta sopimuksesta ja maantieteellisiä merkintöjä koskevasta sopimuksesta.
Väline EU:n ulkopuolisten maiden pakottamistoimien estämiseksi ja niihin vastaamiseksi
Taloudellisella pakottamisella tarkoitetaan erityistilanteita, joissa EU:n ulkopuolinen maa pyrkii painostamaan EU:ta tai sen jäsenmaita tekemään tietyn poliittisen valinnan virallisin tai epävirallisin toimenpitein, kuten määräämällä tulleja tai pysäyttämällä lähetyksiä. Komissio ehdotti joulukuussa uutta välinettä, jolla on tarkoitus estää taloudellinen pakottaminen ja tarvittaessa vastata siihen. Pakottamistoimien vastaisella säädöksellä pyritään tietynlaisten pakottamistoimien lieventämiseen ja niiden käytön lopettamiseen ensi vaiheessa vuoropuhelun avulla. Jos taloudelliseen uhkailuun ei kuitenkaan voida puuttua muulla tavoin, EU voi vastata siihen pehmein keinoin (joita ovat muun muassa neuvottelut ja EU:n ulkopuolisen maan toimen määrittäminen pakottamistoimeksi) tai toteuttaa viimeisenä keinona vastatoimia kauppaan tai investointeihin liittyvien tai muiden rajoitusten muodossa.
Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta
EU vahvisti vuonna 2021 valmiuksiaan vastata uusien teknologioiden aiheuttamiin uusiin turvallisuusriskeihin. Syyskuussa tuli voimaan uusi vientivalvonta-asetus, jolla tiukennetaan kaksikäyttötuotteiden kaupan valvontaa. Kaksikäyttötuotteet ovat siviilikäyttöön tarkoitettuja tuotteita ja teknologioita, joita voidaan käyttää myös sotilas- tai turvallisuustoiminnassa. Asetuksella vahvistetaan myös EU:n kykyä suojella ihmisoikeuksia ja tukea strategisten tuotteiden turvallisia toimitusketjuja.
Uusien puitteiden ansiosta EU voi toteuttaa useita tärkeitä toimia, joilla kootaan yhteen asiantuntemusta ja torjutaan erityisiä haasteita. Nämä toimet koskevat paitsi verkkovalvontaa, jota varten on valmisteilla due diligence -velvoitteita koskevia ohjeita, myös uusia kaksikäyttöteknologian aloja, kuten suurteholaskentaa.
Ulkomaisten suorien sijoitusten seuranta
EU:n avoimuutta ulkomaisille suorille sijoituksille on nyt enemmän kuin koskaan tarpeen tasapainottaa asianmukaisilla seurantavälineillä turvallisuuden ja yleisen järjestyksen takaamiseksi EU:ssa. Jäsenmaat ja komissio tekevät tiiviisti yhteistyötä varmistaakseen, että kaikki sellaiset sijoitukset tutkitaan, jotka voisivat aiheuttaa turvallisuusriskin EU:n jäsenvaltioille tai EU:n strategisille varoille. Ensimmäinen ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskeva vuosikertomus julkaistiin marraskuussa 2021.
Tutkimus ja innovointi
Komissio hyväksyi toukokuussa tiedonannon tutkimusta ja innovointia koskevasta globaalista lähestymistavasta. Tällä uudella strategialla on kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin sillä pyritään yhteisiin arvoihin ja sovittuihin sääntöihin perustuvaan avoimeen tutkimus- ja innovointiympäristöön, joka auttaa tutkijoita ja innovoijia kaikkialla maailmassa tekemään yhteistyötä monenvälisissä kumppanuuksissa ja löytämään ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Toiseksi sillä pyritään varmistamaan vastavuoroisuus ja tasapuoliset toimintaedellytykset kansainvälisessä tutkimus- ja innovaatioyhteistyössä. Se sisältää toimia, joilla tuetaan tutkijoita ja tutkijajärjestöjä kestävän ja osallistavan kehityksen vauhdittamiseksi alhaisen tulotason ja keskitulotason maissa. Näihin kuuluu muun muassa osana Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa toteutettava kunnianhimoinen Afrikkaa koskeva aloite, jolla lisätään Afrikan maiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Vuosien 2021 ja 2022 Horisontti Eurooppa -työohjelma sisältää noin 40 aihetta, joilla on erityistä merkitystä Afrikan kanssa tehtävän yhteistyön kannalta ja joihin liittyviä ehdotuspyyntöjä varten ohjelmassa on varattu noin 350 miljoonaa euroa.
Afrikka
EU jatkoi koko vuoden 2021 ajan tiivistä yhteistyötä Afrikassa olevien kumppaneidensa kanssa kokonaisvaltaisesta EU–Afrikka-strategiasta vuonna 2020 annetun yhteisen tiedonannon pohjalta. Afrikan ja EU:n ulkoministerit kokoontuivat lokakuussa Kigalissa Ruandassa arvioidakseen Afrikan ja EU:n kumppanuutta ja määritelläkseen yhteisiä painopisteitä ennen seuraavaa helmikuussa 2022 pidettävää Euroopan unionin ja Afrikan unionin huippukokousta. He sopivat yhteistyön jatkamisesta seuraavilla aloilla: covid-19-toimet ja rokotteiden saatavuus, talouden elpyminen, vihreään ja digitaaliseen siirtymään investoiminen, rauha, turvallisuus ja hallinto sekä muuttoliike ja liikkuvuus.
Huhtikuussa pidettyyn EU:n ja Afrikan yritysfoorumiin kokoontui yli 3 000 osallistujaa – muun muassa hallitusten edustajia, yritysjohtajia ja sijoittajia – Afrikasta ja Euroopasta. He keskustelivat siitä, miten Afrikassa voitaisiin nopeuttaa vihreään energiaan siirtymistä ja parantaa energian saatavuutta ja samalla luoda työpaikkoja ja tukea kestävää talouden elpymistä covid-19-pandemian jälkeen. Verkossa järjestettiin Debating Africa–EU -keskustelusarja, jonka yhteydessä päättäjillä, kansalaisyhteiskunnan edustajilla ja nuorison edustajilla molemmilta mantereilta oli mahdollisuus esittää näkemyksensä tulevista painopisteistä.
Team Europe tukee rokotteiden, lääkkeiden ja terveysteknologioiden paikallista valmistusta ja saatavuutta Afrikassa. Tätä tukea varten on varattu miljardi euroa EU:n talousarviosta ja EU:n kehitysrahoituslaitoksilta, ja sen toimittamista tuetaan Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ja Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen yhteistyöllä.
EU sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön jäsenet parafoivat uuden kumppanuussopimuksen 15. huhtikuuta 2021. Sillä perustetaan 20 vuoden ajaksi puitteet poliittisille ja taloudellisille suhteille sekä yhteistyön painopisteille. Lisäksi siihen sisältyy laaja Afrikan pöytäkirja – yksi kolmesta alueellisesta pöytäkirjasta –, jossa keskitytään maanosan erityistarpeisiin.
Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (Globaali Eurooppa) maantieteellisellä pilarilla tuetaan vuoropuhelua ja yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Pilarin 60,39 miljardin euron määrärahoista osoitetaan Saharan eteläpuoliselle Afrikalle vähintään 29,18 miljardia euroa (vuosina 2021–2027).
Etiopia
EU seurasi edelleen tiiviisti Etiopian tilannetta vuonna 2021. Tigrayn alueen konflikti on johtanut tuhoisaan humanitaariseen kriisiin, joka on heikentänyt maan alueellista koskemattomuutta ja vakautta ja vaikuttanut koko alueeseen. Väkivallan vuoksi lähes kolme miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan ja yli viisi miljoonaa ihmistä on tarvinnut humanitaarista apua. Joulukuussa EU vaati ehdotonta tulitaukoa ja kehotti kaikkia osapuolia aloittamaan osallistavan ja avoimen kansallisen vuoropuhelun. Siviilien suojelun sekä esteettömän humanitaarisen pääsyn varmistaminen ovat edelleen keskeisiä painopisteitä. EU tukee Afrikan sarven korkean edustajan Olusegun Obasanjon johdolla toteutettavia alueellisia ja Afrikan unionin välitystoimia. EU on edelleen valmis käyttämään kaikkia ulkopoliittisia välineitään, myös rajoittavia toimenpiteitä, rauhan edistämiseksi, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden noudattamisen varmistamiseksi ja konfliktin lopettamiseksi. Vuonna 2021 EU osoitti yli 85,2 miljoonaa euroa Etiopiassa toteutettaviin humanitaarisiin hankkeisiin. Tästä 48 miljoonaa euroa osoitettiin erityisesti Pohjois-Etiopian konfliktin koettelemille ihmisille.
Sahel
Euroopan unioni on yksi suurimmista Sahelin maille annettavan humanitaarisen avun antajista. EU myönsi alueelle joulukuussa 15 miljoonaa euroa humanitaarista lisärahoitusta vastauksena ennennäkemättömään elintarvikekriisiin, jonka piirissä oli yli 8,7 miljoonaa ihmistä Burkina Fasossa, Malissa, Mauritaniassa ja Nigerissä. EU myönsi Sahelille vuonna 2021 yhteensä 237,4 miljoonaa euroa. Osa tästä rahoituksesta on käytetty alueen nyt jo neljättä vuotta jatkuvan ja erityisesti konfliktialueiden asukkaisiin vaikuttavan elintarvikekriisin ratkaisemiseen. EU vahvisti kesäkuussa tukensa G5 Sahel -ryhmän (Burkina Faso, Tšad, Mali, Mauritania ja Niger) pyrkimyksille vahvistaa hallintotapaa, oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja julkisten palvelujen tarjontaa alueillaan.
EU:n johtajat tuomitsivat jyrkästi Malissa 24. toukokuuta 2021 tapahtuneen vallankaappauksen ja totesivat, että EU on valmis harkitsemaan kohdennettuja rajoittavia toimenpiteitä. Neuvosto otti käyttöön joulukuussa autonomisen pakotekehyksen. Pakotteita määrätään niille, jotka ovat vastuussa Malin rauhan, turvallisuuden tai vakauden uhkaamisesta tai sen poliittisen siirtymän haittaamisesta.
Länsi-Balkan ja laajentuminen
EU:n sitoutuminen alueen Eurooppa-perspektiiviin ja laajentumisprosessiin vahvistettiin uudelleen Brdo pri Kranjussa Sloveniassa lokakuussa 2021 pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksessa. Komissio alkoi soveltaa tarkistettua laajentumismenetelmää, joka on otettu huomioon myös 19. lokakuuta hyväksytyssä komission vuoden 2021 laajentumispaketissa, alueen talous- ja investointisuunnitelmassa ja liittymistä valmistelevan tukivälineen oikeudellisessa kehyksessä.
Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelma on merkittävä investointipaketti, jolla saadaan seuraavien seitsemän vuoden aikana liikkeelle jopa 30 miljardin euron investoinnit, mikä on kolmasosa alueen bruttokansantuotteesta. Suunnitelman tärkein rahoituslähde on liittymistä valmisteleva tukiväline, jolla tuetaan pitkän aikavälin elpymistä, edistetään talouskasvua ja tuetaan uudistuksia, joita tarvitaan etenemisessä kohti EU-jäsenyyttä.
Johtajat käynnistivät EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksessa Länsi-Balkanin alueen innovaatiota, tutkimusta, koulutusta, kulttuuria, nuorisoa ja urheilua koskevan toimintaohjelman. Sillä edistetään tieteellistä huippuosaamista ja alueen koulutusjärjestelmien uudistamista, luodaan nuorille uusia mahdollisuuksia ja torjutaan aivovuotoa. Johtajat kannattivat myös EU:n ja Länsi-Balkanin välisen verkkovierailuja koskevan etenemissuunnitelman laatimista. Suunnitelma pohjautuu 1. heinäkuuta voimaan tulleeseen ”Roam Like at Home” -järjestelmään, joka mahdollistaa kotimaanhintaiset verkkovierailut alueella.
Albania ja Pohjois-Makedonia täyttivät edelleen liittymisneuvottelujen virallisen aloittamisen edellytykset. EU oli tyytyväinen siihen, että Serbian kanssa aloitettiin joulukuussa neuvottelut vihreää toimintaohjelmaa ja kestäviä yhteyksiä koskevasta teemaryhmästä 4. Lisäksi se piti kaksi poliittista hallitustenvälistä konferenssia Montenegron kanssa.
Naapuruuspolitiikka
Eteläinen naapurusto
Euroopan komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja hyväksyivät helmikuussa uuden Välimeren alueen toimintaohjelman, jolla uudistetaan EU:n ja eteläisten naapurimaiden välistä kumppanuutta. Toimintaohjelmassa todetaan, että Välimeren alueella tarvitaan parannettua ja tehostettua poliittista vuoropuhelua, jotta voidaan lisätä yhteistyötä muun muassa rauhan ja turvallisuuden, oikeusvaltioperiaatteen, julkishallinnon uudistusten, terveyden, muuttoliikkeen, ilmastonmuutoksen ja digitaalisen siirtymän tiimoilta. Toimintaohjelmaan kuuluu myös erityinen talous- ja investointisuunnitelma, joka sisältää strategisia aloja koskevia aloitteita. Aloitteilla on tarkoitus edistää kestävää ja osallistavaa pitkän aikavälin sosioekonomista elpymistä – myös covid-19-pandemiasta – sekä lisätä vaurautta, vilkastuttaa kauppaa ja tukea kilpailukykyä.
Keskeiset kysymykset
- Inhimillinen kehitys, hyvä hallintotapa ja oikeusvaltioperiaate
- Häiriönsietokyky, vauraus ja digitaalinen siirtymä
- Rauha ja turvallisuus
- Muuttoliike ja liikkuvuus
- Vihreä siirtymä: ilmastokestävyys, energia ja ympäristö
Rahoitus
Uusi toimintaohjelma ohjaa EU:n kahdenvälistä, alueellista ja alueiden välistä yhteistyötä naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa puitteissa.
Euroopan komissio ehdottaa, että välineestä otetaan vuosina 2021–2027 käyttöön jopa 7 miljardia euroa erityisten Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan ja naapuruuspolitiikan investointijärjestelyn välineiden kautta. Näin voitaisiin saada liikkeelle jopa 30 miljardin euron yksityiset ja julkiset investoinnit eteläisellä naapurialueella.
Syyria
Viides Brysselin Syyria-konferenssi ”Supporting the future of Syria and the region” järjestettiin traagisessa tilanteessa: kymmenen vuotta sitten alkaneen konfliktin seurauksena on kuollut yli 400 000 ihmistä, Syyrian talous on romahtamassa ja 90 prosenttia syyrialaisista elää köyhyydessä. Lisäksi covid-19-pandemia on pahentanut jo ennestään erittäin vaikeaa tilannetta Syyriassa. Konferenssin tuloksena saatiin 5,3 miljardia euroa uusia rahoituslupauksia eri puolilta maailmaa. Niihin kuului myös EU:n ja sen jäsenmaiden antama 3,7 miljardin euron rahoituslupaus. Varoilla on tarkoitus tukea humanitaariseen apuun, selviytymiskykykyyn sekä vakauttamiseen ja kehittämiseen liittyviä toimia Syyriassa ja sen lähialueilla. EU jatkaa tukeaan Yhdistyneiden kansakuntien ja YK:n erityislähettilään Geir Pedersenin johtamille toimille ja pyrkii edelleen saamaan diplomatian avulla aikaan yhteisymmärryksen, joka voisi johtaa sodan lopettamiseen.
Libya
EU pyrkii auttamaan Libyaa ja Libyan kansaa palauttamaan rauhan ja jatkamaan siirtymistä demokratiaan. EU vahvisti kesäkuussa sitoutumisensa Libyan vakauttamisprosessiin Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa. Libya lykkäsi vaaleja, jotka oli tarkoitus pitää joulukuussa 2021, minkä jälkeen EU kehotti Libyaa laatimaan suunnitelman ja selkeän aikataulun osallistavien, vapaiden, oikeudenmukaisten ja uskottavien presidentinvaalien ja parlamenttivaalien järjestämiseksi mahdollisimman pian ja täysin sovitun poliittisen etenemissuunnitelman mukaisesti. EU on tarjoutunut tukemaan Libyan viranomaisia vaaliprosessin valmistelussa.
Itäinen kumppanuus
Joulukuussa pidetyssä kuudennessa itäisen kumppanuuden huippukokouksessa EU:n ja sen jäsenmaiden sekä Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan ja Ukrainan johtajat esittivät yhteisen visionsa itäisen kumppanuuden tulevaisuudesta. Tämä oli johtajien ensimmäinen fyysinen huippukokous neljään vuoteen, ja se järjestettiin haastavassa geopoliittisessa tilanteessa ja ajankohtana, jolloin covid-19-pandemian sosioekonomiset vaikutukset tuntuivat edelleen vakavina. Se oli viesti EU:n ja sen kumppaneiden välisestä solidaarisuudesta. Valko-Venäjälle oli kokouksessa varattu tyhjä paikka osoituksena EU:n tuesta Valko-Venäjän kansalle, joka on hallinnon sortotoimien kohteena.
Huippukokouksessa hyväksyttiin itäisen kumppanuuden uudistettu yhteistyöohjelma, joka perustui komission ja EU:n ulkoasiainedustajan heinäkuussa esittämään ehdotukseen. Ohjelman tavoitteena on lisätä kauppaa, kasvua ja työllisyyttä, parantaa yhteyksiä, vahvistaa demokraattisia instituutioita ja oikeusvaltiota, tukea vihreää ja digitaalista siirtymää sekä edistää oikeudenmukaisia, sukupuolten tasa-arvoon perustuvia ja osallistavia yhteiskuntia. Sen tukena on alueen talous- ja investointisuunnitelma, jonka avulla voidaan saada liikkeelle jopa 17 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja pandemian jälkeisen kestävän elpymisen nopeuttamiseksi ja itäisten kumppanien selviytymiskyvyn vahvistamiseksi.
Komissio esitti toukokuussa kattavan suunnitelman taloudellisesta tuesta tulevalle demokraattiselle Valko-Venäjälle. Suunnitelma, jonka mukainen taloudellinen tuki on jopa 3 miljardia euroa, on osoitus siitä, että EU on sitoutunut tukemaan Valko-Venäjän kansan toiveita rauhanomaisesta siirtymisestä demokratiaan. Joulukuussa komissio ilmoitti lisäksi myöntävänsä välittömästi 30 miljoonaa euroa lisätukea Valko-Venäjän kansalle, erityisesti maan nuorisolle ja riippumattomille tiedotusvälineille.
Komissio ilmoitti kesäkuussa Moldovan tasavallan talouden elvytyssuunnitelmasta, jolla on tarkoitus saada liikkeelle jopa 600 miljoonaa euroa rahoitusta. Varat on tarkoitus käyttää investointeihin, joilla tuetaan maan kestävää ja osallistavaa elpymistä covid-19-kriisistä. Marraskuussa EU ilmoitti 60 miljoonan euron poikkeuksellisesta tuesta Moldovalle. Tuki on tarkoitettu kaasun hinnan nousun vaikutusten lieventämiseen sekä maan vihreän siirtymän tukemiseen ja sen energiavarmuuden lisäämiseen.
Euroopan unionin ja Ukrainan välinen huippukokous järjestettiin 23. lokakuuta Kiovassa. Johtajat keskustelivat edistymisestä useilla yhteistyöaloilla sekä keinoista yhteistyön tehostamiseksi. He totesivat olevansa edelleen sitoutuneita vahvistamaan Ukrainan poliittista assosiaatiota ja taloudellista yhdentymistä Euroopan unioniin assosiaatiosopimuksen ja siihen kuuluvan pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen pohjalta. Johtajat sopivat taloudellisen yhdentymisen ja yhteistyön lisäämisestä muun muassa seuraavilla aloilla: Ukrainan energiamarkkinoiden ja -järjestelmien integroiminen EU:n energiamarkkinoihin, tasapuolisten toimintaedellytysten luominen, kaasunsiirtojen jatkaminen Ukrainan kautta vuoden 2024 jälkeen, Ukrainan kaasunsiirtojärjestelmän nykyaikaistaminen ja EU:n energiaturvallisuuden vahvistaminen.
EU ja Ukraina panevat parhaillaan assosiaatiosopimusta täytäntöön ja tutkivat mahdollisuuksia lisätä alakohtaista yhteistyötä. Yhteistyötä on lisätty useilla aloilla, kuten digitaalialalla, jolla Ukraina on edistynyt pitkälle, sekä Ukrainan vihreän siirtymän tukemisessa vihreän kehityksen ohjelmasta käytävän korkean tason vuoropuhelun puitteissa. EU tarjoaa merkittävää tukea Ukrainan toteuttamille uudistuksille, kuten maauudistukselle, hallinnon hajauttamiselle ja oikeuslaitoksen uudistamiselle.
Venäjän Euroopan turvallisuudelle aiheuttamien haasteiden vuoksi EU on lisännyt tukeaan Ukrainalle sen selviytymiskyvyn varmistamiseksi. Tähän sisältyy Euroopan rauhanrahaston puitteissa toteutettu 31 miljoonan euron avustustoimi Ukrainan asevoimien valmiuksien parantamiseksi. Toimi kattaa muun muassa sotilaslääkintäyksiköt, logistiikan ja kyberpuolustuksen. Lisäksi EU käynnisti vuonna 2021 Ukrainan kanssa kyberturvallisuutta koskevan vuoropuhelun.
Lokakuussa Ukraina allekirjoitti EU:n kanssa sopimuksen, joka koski sen osallistumista Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan (EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma) ja Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmiin.
EU jatkoi vuonna 2021 tiivistä yhteistyötään Georgian kanssa. Se myös tehosti pyrkimyksiään, joiden tavoitteena on vahvistaa selviytymiskykyä, sovintoa ja rauhanrakentamista Etelä-Kaukasiassa, toimittamalla yli 17 miljoonaa euroa humanitaarista apua ja varhaista jälleenrakennusapua Vuoristo-Karabahin konfliktiin liittyvistä viimeaikaisista vihamielisyyksistä eniten kärsineelle väestölle.
EU:n ja Armenian välinen kokonaisvaltainen ja tehostettu kumppanuussopimus tuli voimaan maaliskuussa 2021. Sopimuksen tavoitteena on syventää ja lujittaa EU:n ja Armenian suhteita.
Turkki
EU:n ja Turkin suhteet olivat vuonna 2021 edelleen yksi poliittisista painopisteistä. Molemmat osapuolet toteuttivat toimia yhteistyön uudelleen käynnistämiseksi, jotta jännitteitä voitaisiin vähentää lisäämällä vuoropuhelua ja näkemystenvaihtoa yhteistä etua koskevista kysymyksistä. Euroopan komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja hyväksyivät maaliskuussa EU:n ja Turkin poliittisten, taloudellisten ja kaupallisten suhteiden tilannetta koskevan yhteisen tiedonannon, johon Eurooppa-neuvosto ilmaisi olevansa tyytyväinen 25. maaliskuuta 2021 pitämässään kokouksessa. EU ilmoitti olevansa valmis tekemään Turkin kanssa yhteistyötä vaiheittaisella, oikeasuhteisella ja peruutettavissa olevalla tavalla. EU:n tavoitteena on parantaa yhteistyötä useilla yhteistä etua koskevilla aloilla edellyttäen, että tilanne jatkuu rauhallisena ja että Turkki toimii rakentavasti ja sille asetettujen ehtojen mukaisesti. Vaikka näkemyserot ja jännitteet itäisen Välimeren alueella jatkuivat ja tilannetta leimasi erityisesti Varósian kaupunkiin liittyvä huolestuttava kehitys, kokonaistilanne oli rauhallisempi kuin vuotta aikaisemmin.
Sen jälkeen kun Eurooppa-neuvosto oli antanut (25. maaliskuuta 2021 annettu julkilausuma ja 24. ja 25. kesäkuuta 2021 annetut päätelmät) tehtäväksi käynnistää työn molempien osapuolten etua koskevilla aloilla, EU kävi korkean tason vuoropuhelua Turkin kanssa ilmaston, muuttoliikkeen ja turvallisuuden sekä terveyden aloilla. Lisäksi käynnistettiin uudelleen korkean virkamiestason vuoropuhelu terrorismin torjunnasta. Muuttoliikkeen suhteen maaliskuussa 2016 annettu EU:n ja Turkin julkilausuma on säilynyt muuttoliikettä koskevan yhteistyön tärkeimpänä kehyksenä ja tuottaa edelleen tulosta. Turkki jatkoi kiitosta ansaitsevaa työtään pakolaisten vastaanottajamaana: se on ottanut vastaan noin 4 miljoonaa pakolaista Syyriasta ja muista maista. EU puolestaan jatkoi tähän liittyvää merkittävää taloudellista tukeaan Turkille. Sekä EU että Turkki hyötyivät edelleen kauppasuhteistaan. Kauppaa häiritsevät tekijät haittasivat kuitenkin sujuvaa yhteistyötä ja edistymistä siitä huolimatta, että EU pyrki toistuvasti ottamaan ne esille Turkin kanssa.
Turkin sisäisen tilanteen ja etenkin perusoikeuksia ja -vapauksia koskevan viimeaikaisen kehityksen osalta on todettava, että Turkki ei kääntänyt kielteistä suuntausta, joka on loitontanut sitä Euroopan unionista. EU katsoo, että kysymykset, jotka liittyvät oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien noudattamiseen Turkissa, kuten poliittisten puolueiden ja tiedotusvälineiden kohtelu, ovat edelleen merkittävä ongelma, sillä Turkki rikkoo toiminnallaan velvollisuuttaan kunnioittaa demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja naisten oikeuksia. Turkin vetäytyminen Istanbulin yleissopimuksesta ja sen kieltäytyminen panemasta täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita herätti vakavaa huolta EU:ssa. EU jatkoi näiden kysymysten esille ottamista Turkin viranomaisten kanssa kaikilla tasoilla, koska ne liittyvät olennaisesti Turkin velvoitteisiin ehdokasmaana. Jos niiden ratkaisemisessa ei edistytä, mahdollisuudet tiivistää EU:n ja Turkin välistä yhteistyötä heikkenevät huomattavasti. Turkin liittymisneuvottelut olivat edelleen pysähdyksissä.
Yhdysvallat
Presidentti Joe Bidenin virkaan astumisen ja uuden hallinnon myötä EU:n ja Yhdysvaltojen suhteissa alkoi uusi aikakausi. Brysselissä Belgiassa 15. kesäkuuta pidetyssä EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa käynnistettiin uudistettu transatlanttinen kumppanuus ja vahvistettiin yhteinen asialista pandemian jälkeiselle EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyölle. Kokouksessa keskityttiin yhteistyöhön seuraavilla neljällä keskeisellä alalla: covid-19-toimet ja globaali terveys; ilmasto ja biologinen monimuotoisuus; kauppa ja teknologia; ja maailmanlaajuiset toimet ja turvallisuus. Johtajat sopivat huippukokouksessa lisäksi seuraavista kolmesta merkittävästä kaupan alan uudesta aloitteesta: laaditaan suuria siviili-ilma-aluksia koskevat yhteistyöpuitteet WTO:ssa käsiteltävänä olevan Airbus-Boeing-kiistan ratkaisemiseksi; ratkaistaan teräkseen ja alumiiniin liittyviä toimenpiteitä koskevat erimielisyydet vuoden loppuun mennessä; ja perustetaan EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvosto. Kyseessä oli ensimmäinen EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous vuoden 2014 jälkeen ja ensimmäinen Yhdysvaltojen presidentin vierailu EU:n toimielimiin vuoden 2017 jälkeen.
Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin aloitteesta perustetun EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvoston on tarkoitus toimia foorumina, jolla koordinoidaan kauppaan, talouteen ja teknologiaan liittyviä keskeisiä globaaleja kysymyksiä ja syvennetään transatlanttisia kauppa- ja taloussuhteita yhteisten demokraattisten arvojen pohjalta. Kauppa- ja teknologianeuvoston ensimmäinen kokous pidettiin 29. syyskuuta Pittsburghissa Yhdysvalloissa. Kokouksessa osapuolet hyväksyivät yhteisen julkilausuman, jossa esitetään tarkemmin neuvoston toiminta-ala ja sen työohjelma.
EU ja Yhdysvallat pääsivät lokakuussa sopimukseen terästä ja alumiinia koskevista toimenpiteistä. Sopimuksen seurauksena Yhdysvallat salli jälleen teräksen ja alumiinin tullittoman tuonnin EU:sta aiempia vastaavilla määrillä, ja EU keskeytti vastaavien tullien soveltamisen yhdysvaltalaisiin tuotteisiin. Lisäksi osapuolet aikovat tämän sopimuksen puitteissa neuvotella ensimmäistä kertaa maailmanlaajuisesta järjestelystä, joka koskee teräksen tuotannon hiilestä irrottamista.
Kroatia liittyi 23. lokakuuta 2021 Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmaan. Kaikki EU-maat kattava vastavuoroinen viisumivapaus Yhdysvaltojen kanssa on edelleen yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista, ja työtä kolmen jäljellä olevan jäsenmaan (Bulgaria, Kypros ja Romania) sisällyttämiseksi ohjelmaan jatketaan.
Kanada
Brysselissä kesäkuussa pidetyssä EU:n ja Kanadan huippukokouksessa johtajat keskustelivat siitä, miten EU ja Kanada voisivat tehdä yhteistyötä covid-19-pandemian lopettamiseksi ja kestävän, ihmiskeskeisen ja osallistavan elpymisen varmistamiseksi. Osapuolet vahvistivat kunnianhimoiset sitoumuksensa torjua ilmastonmuutosta ja suojella ympäristöä sekä edistää määrätietoisesti demokraattisia arvoja, rauhaa ja turvallisuutta. Kokouksessa käynnistettiin myös uusi Kanadan ja EU:n välinen terveysasioita koskeva vuoropuhelu, valtamerikumppanuusfoorumi ja raaka-aineita koskeva strateginen kumppanuus.
Latinalainen Amerikka
Kuuden vuoden tauon jälkeen joulukuun 2. päivänä 2021 pidetyllä EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen johtajien kokouksella käynnistettiin uudelleen korkeimman tason vuoropuhelu näiden kahden alueen välillä. Molempien alueiden johtajat toivat esiin yhteistyöaloja, joilla voitaisiin edistää covid-19-pandemiasta elpymistä, tukea vihreää ja digitaalista siirtymää, edistää sosiaalista osallisuutta ja puuttua eriarvoisuuteen. Tulevaa yhteistyötä tuetaan uuden Globaali Eurooppa -välineen maantieteellisestä pilarista, josta on varattu Amerikalle ja Karibian alueen maille vähintään 3,395 miljardia euroa vuosiksi 2021–2027.
EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrell teki osana EU:n uudistettua korkean tason vuoropuhelua Latinalaisen Amerikan kanssa marraskuussa ensimmäisen matkansa alueelle ja vieraili muun muassa Brasiliassa ja Perussa. Perussa, joka on eniten covid-19-pandemiasta kärsinyt maa maailmassa, vierailu osoitti, että EU antaa maalle täyden tukensa tänä vaikeana aikana. Vierailu Brasiliaan puolestaan osoitti, että EU on sitoutunut aloittamaan uudelleen vuoropuhelun tämän keskeisen strategisen kumppaninsa kanssa ja käynnistämään sen kanssa myös ympäristökysymyksiä koskevan kriittisen vuoropuhelun. EU:n ulkoasiainedustajan vierailtua Latinalaisessa Amerikassa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel osallistui syyskuussa Meksikossa pidettyyn Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön huippukokoukseen.
EU jatkoi työtään koko vuoden 2021 ajan assosiaatiosopimusten tekemiseksi ja allekirjoittamiseksi Mercosurin, Chilen ja Meksikon kanssa. Sopimusten tavoitteena on EU:n ja Latinalaisen Amerikan suhteiden elvyttäminen ja yhteisten arvojen ja talouden elpymisen edistäminen Atlantin molemmin puolin.
EU on pyrkinyt tukemaan Venezuelan kriisin rauhanomaista ja demokraattista ratkaisua, ja se lähetti EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan 21. marraskuuta pidettyihin Venezuelan alue- ja paikallisvaaleihin. Lisäksi EU lähetti EU:n vaaliasiantuntijavaltuuskunnan Perun parlamentti- ja presidentinvaaleihin. Tuki Kolumbian rauhanprosessille, jonka käynnistämisestä tuli viisi vuotta vuonna 2021, oli edelleen tärkeä osa EU:n ja Kolumbian lujitettua kumppanuutta.
Venäjä
EU:n ulkoasiainedustaja ja Euroopan komissio esittelivät 16. kesäkuuta EU:n ja Venäjän suhteita koskevan yhteisen tiedonannon, jossa tarkastellaan EU:n Venäjän-politiikan keskeisiä näkökohtia. Tiedonannossa ehdotettiin, että EU jatkaa tasapainoista lähestymistapaansa, jonka mukaan EU esittää Venäjälle vastustuksensa, rajoittaa Venäjää tai tekee yhteistyötä sen kanssa aina tilanteen mukaan. Samalla tiedonannossa korostettiin, että Venäjän johdon rakentava sitoutuminen on välttämätöntä EU:n ja Venäjän suhteiden parantamiseksi. Kesäkuun 24. ja 25. päivänä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä korostettiin muun muassa sitä, että Minskin sopimusten täysimääräinen täytäntöönpano on edelleen keskeinen edellytys merkittäville muutoksille EU:n Venäjän-suhteissa. Minskin sopimusten tarkoituksena on varmistaa Itä-Ukrainan konfliktin rauhanomainen ratkaisu.
EU on edelleen kiinnittänyt huomiota ihmisoikeusloukkauksiin Venäjällä, kuten riippumattomien tiedotusvälineiden tukahduttamiseen. EU on arvostellut Venäjän toimia ja puolustanut demokraattisia arvoja julkisessa viestinnässään ja virallisissa yhteydenotoissaan sekä asettamalla pakotteita. EU jatkaa ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin liittyvien kysymysten esiin tuomista yhteyksissään Venäjän viranomaisten kanssa ja kansainvälisillä foorumeilla.
Sen jälkeen kun Venäjä oli keskittänyt joukkojaan Ukrainan ympärille ja käyttänyt aggressiivista retoriikkaa, Eurooppa-neuvosto toi 16. joulukuuta antamissaan päätelmissä esiin, että Venäjän on kiireellisesti lievennettävä jännitteitä. Lisäksi päätelmissä vahvistettiin, että EU antaa täyden tukensa Ukrainan suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle. Niissä myös korostettiin, että Ukrainaan kohdistetuilla sotilaallisilla hyökkäyksillä on massiiviset seuraukset ja kova hinta muun muassa Venäjään kohdistettujen, kumppanien kanssa koordinoitujen rajoittavien toimenpiteiden muodossa. Euroopan unioni koordinoi tiiviisti toimintaansa ja tekee läheistä yhteistyötä transatlanttisten kumppaneidensa kanssa sekä kahdenvälisesti että monenvälisillä foorumeilla, kuten G7-ryhmässä ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä.
Intian valtameren ja Tyynenmeren muodostama indopasifinen alue
Indopasifinen alue ulottuu Afrikan itärannikolta Tyynenmeren saarivaltioihin. Alueen taloudellinen, demografinen ja poliittinen painoarvo on kasvanut, minkä vuoksi sillä on keskeinen merkitys sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen muovaamisessa ja maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamisessa. Alueeseen kuuluu seitsemän G20-maata (Australia, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Indonesia, Intia, Japani ja Kiina) sekä Kaakkois-Aasian maiden liitto (ASEAN). Komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja antoivat syyskuussa 2021 yhteisen tiedonannon EU:n yhteistyöstrategiasta indopasifisella alueella. Covid-19-kriisin jälkeisessä tilanteessa EU keskittyy luomaan edellytykset kestävälle ja osallistavalle sosioekonomiselle elpymiselle. Se tekee aktiivista yhteistyötä kumppaneidensa kanssa seuraavilla seitsemällä painopistealueella:
- kestävä ja osallistava hyvinvointi
- vihreä siirtymä
- valtamerten hallinnointi
- digitaalinen hallinto ja kumppanuudet
- yhteydet
- turvallisuus ja puolustus
- ihmisten turvallisuus.
EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrell vieraili kesäkuussa Indonesiassa ja ASEANin päämajassa. Vierailunsa aikana hän esitti uudestaan EU:n toiveen syventää suhteita Indonesiaan sekä kehittää edelleen EU:n ja ASEANin strategista kumppanuutta. Indonesia, joka on yksi maailman suurimmista demokratioista ja talouksista, toimii G20-ryhmän puheenjohtajana vuonna 2022 ja ASEANin puheenjohtajana vuonna 2023. Joulukuussa 2020 EU ja ASEAN aloittivat pitkäaikaisten suhteidensa pohjalta uuden vaiheen, kun niistä tuli strategisia kumppaneita. Samalla ne sitoutuivat järjestämään säännöllisesti huippukokouksia.
Kiina
EU:n suhteet Kiinaan kuuluvat EU:n ulkosuhteista tärkeimpiin ja haastavimpiin. EU noudatti myös vuonna 2021 Kiinaa koskevaa monitahoista lähestymistapaansa, joka pohjautuu maaliskuussa 2019 strategisesta katsauksesta annettuun yhteiseen tiedonantoon. EU:n noudattamassa lähestymistavassa se on samanaikaisesti sekä Kiinan yhteistyökumppani, että sen taloudellinen ja systeeminen kilpailija.
EU piti vuonna 2021 Kiinan ihmisoikeustilannetta edelleen huolestuttavana. Se asetti 22. maaliskuuta maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän mukaisia pakotteita neljälle kiinalaiselle henkilölle ja yhdelle yhteisölle, mikä kuvastaa sen suurta huolta vakavista ihmisoikeusloukkauksista Xinjiangissa. EU piti valitettavina suhteettomia vastatoimia, joita Kiina toteutti pakotteiden seurauksena. EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrell kehotti 19. heinäkuuta EU:n puolesta Kiinan viranomaisia puuttumaan Kiinan alueelta toteutettuihin haitallisiin kybertoimiin. EU pyrki jatkuvasti painostamaan Kiinaa, jotta EU:n ja Kiinan välillä saataisiin aikaan ihmisoikeusvuoropuhelu.
EU jatkoi Kiinan kanssa yhteistyötä, jonka tavoitteena oli EU:n arvojen ja intressien edistäminen ja ratkaisujen löytäminen maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. EU:n ja Kiinan korkean tason ympäristö- ja ilmastovuoropuhelun puitteissa järjestettiin vuonna 2021 kaksi kokousta, joista ensimmäinen pidettiin 1. helmikuuta ja toinen 27. syyskuuta. Jälkimmäisessä kokouksessa hyväksyttiin yhteinen tiedonanto. EU:n ja Kiinan strategisen vuoropuhelun puitteissa keskusteltiin 28. syyskuuta myös mahdollisesta turvallisuus- ja ulkopolitiikan alan yhteistyöstä. Lisäksi järjestettiin useita muita korkean ja käytännön tason kokouksia, mikä osoitti, että EU:n ja Kiinan välillä on edelleen laaja-alainen vuoropuhelurakenne.
EU:n ja Kiinan kahdenvälinen sopimus maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta Kiinassa ja EU:ssa tuli voimaan 1. maaliskuuta 2021. Sopimuksella suojataan noin 200 eurooppalaisen ja kiinalaisen maatalouselintarvikkeen nimikettä jäljittelyltä. Se tuo molemminpuolisia kauppaetuja, ja sillä varmistetaan näiltä kahdelta alueelta peräisin olevien kuluttajille tarjolla olevien tuotteiden aitous. Sopimuksen voimaantuloa seuraavien neljän vuoden aikana sitä on tarkoitus laajentaa niin, että se kattaa molemmilta osapuolilta 350 nimitystä lisää. Kiinan markkinat tarjoavat eurooppalaisille elintarvikkeille ja juomille runsaasti kasvupotentiaalia. Vuonna 2020 Kiina oli EU:n maatalouselintarvikkeiden kolmanneksi suurin markkina, jonka arvo oli 17,7 miljardia euroa.
Japani
Vuonna 2021 vietettiin EU:n ja Japanin strategisen kumppanuuden 20-vuotisjuhlaa. EU:n ja Japanin 27. huippukokouksessa, joka pidettiin videokonferenssina 27. toukokuuta, johtajat sopivat vihreän allianssin perustamisesta. Kyseessä on EU:n ja yksittäisen kumppanimaan kahdenvälinen aloite, joka on ensimmäinen laatuaan (ks. myös 2 luku). Johtajat antoivat myös laaja-alaisen yhteisen julkilausuman, joka kattoi huippukokouksen keskustelujen perustana olleet kolme pääpilaria: globaalit kysymykset, kahdenväliset suhteet sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
Intia
EU ja Intia pitivät 8. toukokuuta Portossa Portugalissa johtajien hybridikokouksen (paikan päällä ja etäyhteyden välityksellä), johon osallistuivat kaikki EU:n jäsenmaat. Tämä kokous, joka perustui kesäkuussa 2020 pidetyn viimeisimmän huippukokouksen tuloksiin, vahvisti edelleen EU:n ja Intian strategista kumppanuutta. Kokouksessa osapuolet sopivat kokonaisvaltaisesta yhteenliitettävyyskumppanuudesta, joka kattaa digitaalialaan, energia-alaan, liikenteeseen sekä ihmisten välisiin suhteisiin liittyvän yhteistyön. Kumppanuus perustuu digitaalisen ja vihreän siirtymän tukemiseen. EU:ssa ja Intiassa on tällä hetkellä yhteensä 1,8 miljardin ihmisen markkinat, ja niiden yhteenlaskettu bruttokansantuote on 16,5 biljoonaa euroa vuodessa. Uuden yhteenliitettävyyskumppanuuden tavoitteena onkin koota resursseja, normeja ja asiantuntemusta seuraavan sukupolven kestävän ja laadukkaan infrastruktuurin rakentamiseksi. Kumppanuuteen kuuluu standardeja, sääntely-ympäristöä ja konkreettisia infrastruktuurihankkeita koskeva yhteistyö. EU:n ja Intian yhteenliitettävyyskumppanuus on toinen tällainen kumppanuus Japanin kanssa syyskuussa 2019 allekirjoitetun vastaavan kumppanuuden jälkeen. (Ks. edellä oleva kauppaa käsittelevä jakso, jossa on tietoa EU:n ja Intian kauppasuhteista.)
Ilmastonmuutosta koskevaan EU:n ja Intian korkean tason vuoropuheluun liittyvä ensimmäinen kokous pidettiin 28. huhtikuuta 2021. Kokouksella valmisteltiin myöhemmin pidettyä EU:n ja Intian johtajien kokousta.
Myanmar/Burma
Myanmarin/Burman demokratiakehitys päättyi väkivaltaiseen sotilasvallankaappaukseen 1. helmikuuta 2021 eli päivänä, jona uuden parlamentin oli tarkoitus astua virkaansa Aung San Suu Kyin johdolla. EU kehotti vapauttamaan välittömästi kaikki vangit ja palauttamaan valtaan demokraattisesti valitut viranomaiset. EU kaksinkertaisti kaikkein heikoimmassa asemassa olevalle väestönosalle tarkoitetun suoran humanitaarisen avun, keskeytti kansainvälisten humanitaaristen periaatteiden mukaisesti välittömästi kaikki kehitysapuohjelmat ja maksut hallitukselle ja asetti pakotteita vallankaappauksesta vastuussa oleville keskeisille henkilöille, kuten asevoimien komentajalle ja hänen varahenkilölleen. Toimenpiteet ovat viesti sotilasjuntalle siitä, että niiden toimilla on seurauksia. Samaan aikaan EU ja sen jäsenmaat ovat käynnistäneet läheisessä yhteistyössä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen kanssa määrätietoisen diplomaattisen aloitteen, jolla pyritään saavuttamaan kaikki keskeiset sidosryhmätahot (Kaakkois-Aasian maiden liitto, Kiina, Intia ja Japani). EU on myös lisännyt humanitaarista apua, jolla on tarkoitus vastata Myanmarin/Burman kriisin alueellisiin seurauksiin ja tukea etenkin rohingapakolaisia Bangladeshissa ja sen lähialueilla.
Afganistan
Afganistanin tilanteessa kesällä tapahtuneen käänteen jälkeen komissio ilmoitti lokakuussa pidetyssä Afganistania käsitelleessä G20-johtajien kokouksessa noin miljardin euron humanitaarisesta tukipaketista, jolla vastataan Afganistanin ja sen naapurimaiden kansojen kiireellisiin tarpeisiin tilanteessa, jossa kehitysapu on keskeytetty. EU ei tunnustanut Taleban-hallintoa, ja se asetti kehitysapunsa ehdoksi tiettyjen keskeisten edellytysten täyttämisen.
Kun Taleban otti vallan Afganistanissa, päähuomio kiinnittyi paitsi EU:n kansalaisten myös niiden 800 EU:hun sidoksissa olevan afganistanilaisen evakuointiin, jotka kokivat tilanteensa uhkaavana ja halusivat lähteä maasta. Tähän mennessä EU:n ja sen jäsenmaiden yhteisillä toimilla on tuotu turvaan noin 29 000 ihmistä, joiden joukossa on muun muassa paikallista henkilöstöä, ihmisoikeuksien puolustajia ja EU:n kouluttamia henkilöitä, kuten naistuomareita.
Vastatakseen Afganistanin kansalaisten tarpeeseen saada suojelua komissio ilmoitti tukijärjestelmästä, joka on tarkoitettu vaarassa oleville afganistanilaisille. Järjestelmässä yhdistetään lyhyen aikavälin toimenpiteet (evakuointi ja turvallinen liikkuminen) keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteisiin, kuten uudelleensijoittamiseen, humanitaariseen maahanpääsyyn ja muihin täydentäviin väyliin sekä kotouttamistoimenpiteisiin. EU:n jäsenmaat ovat antaneet erityisiä uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevia lupauksia, jotka ne panevat täytäntöön vuoden 2022 loppuun mennessä EU:n rahoitustuen ja Euroopan unionin turvapaikkaviraston tarjoaman operatiivisen tuen avulla.
EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimus
Vuosi 2021 merkitsi uuden aikakauden alkua EU:n ja EU:sta 31. tammikuuta 2020 eronneen Yhdistyneen kuningaskunnan suhteissa, sillä erosopimuksen mukainen siirtymäkausi päättyi 31. joulukuuta 2020. EU:n tavoitteena on luoda myönteiset ja vakaat suhteet Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. EU ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat edelleen kumppaneita, joilla on yhteiset arvot, ja niiden on toimittava rinnakkain vastatakseen maailmanlaajuisiin haasteisiin.
EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteita säännellään nyt neljällä sopimuksella. Vuonna 2021 Euroopan komissio keskittyi varmistamaan näiden sopimusten täysimääräisen ja tehokkaan täytäntöönpanon ja niiden hallintorakenteiden toiminnan.
Erosopimuksen täytäntöönpano edistyi useissa sillä perustettujen elinten, erityisesti sekakomitean ja aihekohtaisten erityiskomiteoiden, kokouksissa. Kansalaisten oikeuksien suojelemiseksi toteutettiin merkittäviä toimia, ja erityistä huomiota kiinnitettiin yhteistyöhön Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan täytäntöönpanossa. Komissio esitti sidosryhmien esiin nostamiin ongelmiin useita käytännön ratkaisuja, jotka liittyivät elintarvikkeisiin, kasvien ja eläinten terveyteen, tulliasioihin, lääketoimituksiin ja Pohjois-Irlannin viranomaisten ja sidosryhmien kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Kauppa- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpano aloitettiin 1. toukokuuta 2021, ja sitä jatkettiin sopimuksella perustettujen yhteisten elinten, kuten kumppanuusneuvoston, kauppakumppanuuskomitean, erityiskomiteoiden ja erityiskauppakomiteoiden, järjestäytymiskokouksissa. Kalastukseen ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseen liittyvät kysymykset vaativat erityistä huomiota.
Komissio aloitti lisäksi lokakuussa 2021 neuvottelut EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevasta Gibraltaria koskevasta sopimuksesta. Sopimuksella on tarkoitus lakkauttaa kaikki fyysiset tarkastukset, jotka kohdistuvat Espanjan ja Gibraltarin välillä liikkuviin henkilöihin ja tavaroihin, siten että samalla säilytetään Schengen-alue ja EU:n sisämarkkinat.
Samoihin aikoihin 11. lokakuuta 2021 tuli voimaan brexit-mukautusvarausta koskeva asetus, jolla lievennetään brexitin vaikutuksia EU:ssa. Jäsenmaille maksetaan varauksesta tukea yli 5 miljardia euroa. Tuki on tarkoitettu sellaisille alueille, sektoreille ja yhteisöille, joihin Yhdistyneen kuningaskunnan ero on vaikuttanut eniten.
Toimielinasiat
Sääntelyn parantaminen
Komissio hyväksyi huhtikuussa parempaa sääntelyä koskevan tiedonannon 2021 tavoitteenaan jatkaa toimia EU:n lainsäädäntötoiminnan parantamiseksi. Tiedonannossa esitettiin muun muassa seuraavia toimia:
- Yksinkertaistetaan palautteenantomahdollisuuksia yhdistämällä julkiset kuulemiset yhdeksi kannanottopyynnöksi Kerro mielipiteesi -portaalin kautta.
- Lisätään avoimuutta parantamalla kaikkien lainsäädäntöehdotusten taustalla olevan näytön saatavuutta, parantamalla erilaisten näyttörekistereiden välisiä yhteyksiä ja luomalla Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston kanssa yhteinen näyttörekisteri.
- Toteutetaan ”Yksi sisään, yksi ulos” -periaatetta sen varmistamiseksi, että kaikkia uusia hallinnollisia rasitteita kompensoidaan vähentämällä vastaavasti saman politiikanalan nykyisiä rasitteita.
- Sisällytetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteet paremman sääntelyn puitteisiin ja parannetaan vaikutustenarviointeja parantamalla keskeisten vaikutusten arviointia ja raportointia, erityisesti niiden vaikutusten osalta, jotka liittyvät vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä siihen, että tämä siirtymä on yhteiskunnallisesti oikeudenmukainen ja tasapuolinen.
- Sisällytetään strateginen ennakointi paremman sääntelyn agendaan.
Kesäkuussa julkaistu vuotuinen selvitys rasituksesta 2020 osoitti, miten EU:n lainsäädäntöä on yksinkertaistettu esimerkiksi rahoituspalvelujen, liikenteen, verotuksen, tullin ja ympäristön aloilla. Marraskuussa 2021 komissio julkaisi parempaa sääntelyä koskevan tiedonannon jatkotoimena uudet paremman sääntelyn suuntaviivat ja välineistön, joissa on kattavaa ohjeistusta, keskeisiä kysymyksiä ja konkreettisia esimerkkejä sekä kaikkiaan 69 välinettä.
Strateginen ennakointi
Syyskuussa esitetyssä vuoden 2021 strategisessa ennakointiraportissa yksilöidään globaaleja megatrendejä, joiden vaikutus EU:ssa jatkuu vuoteen 2050 ja joita ovat esimerkiksi seuraavat: ilmastonmuutos ja muut ympäristöhaasteet, hyperyhteenliitettävyys ja teknologiset muutokset, demokratiaan ja arvoihin kohdistuva paine sekä muutokset maailmanjärjestyksessä ja väestörakenteessa. Siinä yksilöidään myös kymmenen alaa, joilla EU voi lujittaa valmiuksiaan ja vapauttaan toimia. Lisäksi komissio laati joukon tarkemmin kohdennettuja ennakointiraportteja muun muassa puolustus- ja avaruusteollisuudesta, Euroopan alueista ja tulevaisuuden vihreistä työpaikoista.
Huhtikuussa käynnistettiin EU:n laajuinen ennakointiverkosto ennakointiyhteistyön kehittämiseksi jäsenmaiden kanssa, ja toukokuussa pidettiin ensimmäinen ministerikokous. Lisäksi päivitettyyn paremman sääntelyn välineistöön sisältyy erityinen ennakointiväline vaikutustenarviointeja ja muita arviointeja varten. EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmän vuoden 2021 konferenssi pidettiin marraskuussa, ja sitä isännöivät parlamentti ja komissio. Keskusteluissa keskityttiin kahden päivän aikana Eurooppaan todennäköisesti vaikuttaviin pitkän aikavälin globaaleihin suuntauksiin sekä ennakoinnin rooliin pyrkimyksessä varautua paremmin muutosten läpikäymiseen ja tuleviin häiriöihin.
Institutionaaliset asiat
Parlamentin, neuvoston ja komission sopimus pakollisesta avoimuusrekisteristä tuli voimaan 1. heinäkuuta. Sopimuksella laajennetaan avoimuusrekisterin soveltamisala kattamaan ensimmäistä kertaa myös neuvosto. Lisäksi rekisteröinnistä tehdään pakollista, ja allekirjoittaneiden toimielinten on nyt tehtävä edunvalvojien rekisteröitymisestä ennakkoedellytys lobbaukselle.
Covid-19-pandemian torjuntatoimet ja niihin liittyvä EU:n koordinointityö säilyivät keskeisenä painopisteenä sekä Portugalin että Slovenian neuvoston puheenjohtajakausilla. Portugali varmisti puheenjohtajakaudellaan, että tarkistetut suositukset matkustamisesta Euroopan unionissa ja Euroopan unioniin hyväksyttiin. Se myös neuvotteli EU:n digitaalisia koronatodistuksia koskevasta lainsäädännöstä ja varmisti, että se hyväksyttiin hyvissä ajoin ennen kesää. Slovenia jatkoi tarkastelemalla koronasta saatuja kokemuksia ja keskittyi keskeisillä aloilla, kuten sisämarkkinoilla, toteutettujen toimenpiteiden rajat ylittäviin vaikutuksiin.
Parlamentti hyväksyi useita toimenpiteitä koronapandemiaan liittyvän kiireellisen menettelynsä mukaisesti. Erityisesti se käsitteli komission pyynnöstä mahdolliset EU:n digitaalisen koronatodistuksen muutokset suoraan täysistunnossa, minkä ansiosta se saattoi käydä toimielinten väliset neuvottelut ja saattaa ne päätökseen ajoissa ennen kesää vaarantamatta demokraattista valvontaansa ja lainsäädäntötehtäväänsä.
Parlamentti kokoontui edelleen suurimman osan vuotta hybridimuodossa (paikan päällä ja etäyhteyden välityksellä) sekä komiteoissa että täysistunnossa. Kesäkuussa se aloitti jälleen täysistuntonsa Strasbourgissa Ranskassa. Marraskuussa se asetti koronatodistuksen esittämisen edellytykseksi tiloihinsa pääsylle, jolloin toiminta voitiin aloittaa uudelleen täydellä fyysisellä läsnäololla. Vuoden viimeisessä istunnossa palattiin taas hybridikokouksiin. Komissio oli fyysisesti läsnä kaikissa täysistunnoissa.
Parlamentti isännöi syyskuussa komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin vuotuista puhetta unionin tilasta.
Portugali asetti puheenjohtajavaltiona elpymisen asialistansa kärkeen. Samaan aikaan se varmisti useiden nykyiseen pitkän aikavälin talousarvioon liittyvien alakohtaisia säädöksiä koskevien ehdotusten viimeistelyn ja muodollisen hyväksymisen. Se edisti omista varoista tehdyn päätöksen hyväksymistä, mikä oli keskeisen tärkeää, jotta Euroopan komissio saattoi aloittaa elvyttävän lainanoton NextGenerationEU-välineen puitteissa. Ensimmäinen NextGenerationEU-joukkovelkakirja laskettiin liikkeelle Portugalin puheenjohtajakaudella kesäkuussa 2021.
Portugalin puheenjohtajuuden huippukohtia oli myös sopimus eurooppalaisesta ilmastolaista. Portugalilla oli merkittävä rooli myös digitaalistrategian keskeisten ehdotusten, kuten digipalvelusäädöksen, digimarkkinasäädöksen ja datahallintosäädöksen, edistämisessä. Lisäksi sillä oli keskeinen rooli Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin käynnistämisessä, ja se järjesti Portossa onnistuneen sosiaalialan huippukokouksen.
Neuvoston puheenjohtajuus siirtyi Portugalilta Slovenialle heinäkuussa. Slovenia asetti puheenjohtajakaudellaan etusijalle kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien hyväksymisen – mikä on välttämätöntä elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävän rahoituksen saamiseksi – ja huolehti siitä, että päätelmät selviytymiskyvyn vahvistamisesta tulevien kriisien varalta hyväksyttiin. Lisäksi Slovenia keskittyi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseen tähtäävään ehdotuspakettiin valmistellessaan Glasgow'ssa pidettyä YK:n ilmastokokousta (COP26) ja YK:n biodiversiteettikonferenssia (COP15). Se myös edisti ratkaisevasti työtä, jolla puututtiin energian hintoihin kriisitilanteessa.
Slovenia jatkoi työskentelyä digitaalisen rahoituksen, digimarkkinasäädöksen ja digipalvelusäädöksen parissa ja sai aikaan poliittisen yhteisymmärryksen datahallintosäädöksestä. Puheenjohtajakauden toinen keskeinen näkökohta oli terveydenhuolto. Kauden aikana sovittiin Euroopan lääkeviraston roolin vahvistamisesta ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen toimeksiannon uudistamisesta. Slovenian puheenjohtajakaudella Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi siirtyi tärkeään vaiheeseen, jossa käydään keskustelua kansalaisten kanssa.
Lisäksi Slovenia johti keskusteluja, joissa käsiteltiin Afganistania, Valko-Venäjää ja muuttoliikkeen ulkoisia näkökohtia, myös rahoituksen osalta. Myös EU:n ja sen kumppaneiden yhteistyötä painotettiin useiden, esimerkiksi EU:n ja Länsi-Balkanin, huippukokousten valmistelujen yhteydessä.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Euroopan alueiden komitea
Molemmat komiteat antoivat tärkeitä ja olennaisia panoksia komission työhön muun muassa laatimalla lausuntoja.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea esimerkiksi antoi päätöslauselman kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin, ja Euroopan alueiden komitea julkaisi EU:n vuotuisen alue- ja kuntabarometrin. Molemmat komiteat osallistuivat aktiivisesti komission vuoden 2022 työohjelman sekä Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin valmisteluun.
Yhteydenotot EU:hun
Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi
Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä
— soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
— soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
— sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi
Tietoa EU:sta
Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi
EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).
EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa https://eur-lex.europa.eu
EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (https://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.
Tietoja tästä julkaisusta
ISBN-, ISSN- tai luettelonumero
EU vuonna 2021 – Yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta
Print ISBN 978-92-76-38941-5 ISSN 1608-7275 doi:10.2775/575853 NA-AD-22-001-FI-C
PDF ISBN 978-92-76-38910-1 ISSN 1977-3579 doi:10.2775/656759 NA-AD-22-001-FI-N
HTML ISBN 978-92-76-38956-9 ISSN 1977-3579 doi:10.2775/250791 NA-AD-22-001-FI-Q
Julkaisun interaktiivinen versio, jossa on linkkejä verkossa olevaan sisältöön, on saatavilla PDF- ja HTML-muodossa:
europa.eu/general-report/fi
EU vuonna 2021 – Yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta
Euroopan komissio
Viestinnän pääosasto
Toimituspalvelut ja kohdennettu sidosryhmäyhteistyö
1049 Bruxelles/Brussel
BELGIQUE/BELGIË
Euroopan komissio hyväksyi 21. helmikuuta 2022 kertomuksen EU vuonna 2021 – Yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta, jonka viitenumero on C(2022) 959 .
Euroopan komissio ei ole vastuussa uudelleenkäytön mahdollisista seurauksista.
Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2022
© Euroopan unioni, 2022
Euroopan komission asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat periaatteet perustuvat 12. joulukuuta 2011 annettuun komission päätökseen 2011/833/EU (EUVL L 330, 14.12.2011, s. 39).
Jollei toisin mainita, tämän asiakirjan uudelleenkäyttö on sallittua Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssin mukaisesti (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Tämä tarkoittaa sitä, että uudelleenkäyttö on sallittua, kunhan lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdollisesti tehdyt muutokset ilmoitetaan.
Sellaisten aineiston osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole Euroopan unionin omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
VALOKUVIEN TEKIJÄNOIKEUDET
Kaikki kuvat © Euroopan unioni, ellei toisin mainita.