Maaseudun kehittämishankkeiden uudet rahoitusvaihtoehdot: yksinkertaisempia mutta eivät tuloskeskeisiä

Tiivistelmä

Yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot muodostavat uuden menetelmän, jolla korvataan tietyistä maaseudun kehittämistoimenpiteistä aiheutuvia menoja. Näiden toimenpiteiden alaisiin hankkeisiin myönnetyt korvaukset määräytyivät aiheutuneiden kulujen perusteella ennen vuotta 2014.

Tuen myöntäminen korvaamalla aiheutuneita kuluja on vaikeaa ja riskialtista. Hankkeisiin ja toimiin osoitetun EU:n rahoitusosuuden yksinkertaisemmista laskentamenetelmistä on tämän vuoksi oltu hyvin kiinnostuneita. Jäsenvaltiot voivat nykyisin (kaudella 2014–2020) valita seuraavista kolmesta uudesta menetelmästä (”yksinkertaistetusta kustannusvaihtoehdosta”), kun ne määrittävät maksettavan tuen:

• vakioyksikkökustannukset
• kertakorvaukset
• kiinteämääräinen rahoitus.

Tässä kertomuksessa esitetään maaseudun kehittämisen yhteydessä sovellettavia yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja koskevan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen havainnot. Päätavoitteena oli arvioida, johtivatko yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot toimintatapojen yksinkertaistumiseen ja takasivatko ne samalla taloudellisuuden ja paremmat tulokset. Tilintarkastustuomioistuin tutki,

• yksinkertaistivatko yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot hallintoa
• taattiinko niiden avulla taloudellisuus ja
• käytetäänkö niitä laajalti ja lisäävätkö ne keskittymistä toimintapolitiikan tavoitteisiin.

Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että kokonaisuutena katsoen yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö voi saada aikaan yksinkertaistumista ja keventää niin edunsaajien kuin jäsenvaltion viranomaisten hallinnollista rasitetta. Yksinkertaistetuissa kustannusvaihtoehdoissa maksut perustuvat tuotoksiin, mikä siirtää painopisteen pois laskuista mutta ei lisää tuloskeskeisyyttä.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot voivat auttaa hallitsemaan maaseudun kehittämishankkeiden kuluja. Se onnistuu kuitenkin vain, jos kustannusvaihtoehdot on asetettu oikealle tasolle ja pohjautuvat oikeudenmukaisiin, tasapuolisiin ja todennettavissa oleviin menetelmiin. Todentamisviranomaisten roolia yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen tarkastamisessa ei kuitenkaan ole täsmennetty, mistä aiheutuva riski on otettava huomioon.

Tilintarkastustuomioistuin pani lisäksi merkille, että uusia yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja sovelletaan edelleen vain varsin pieneen osaan maaseudun kehittämisen menoja. Keskeisiä syitä tähän ovat maaseudun kehittämishankkeiden monimuotoisuus ja menetelmien kehittämisen edellyttämät investoinnit.

Tilintarkastustuomioistuin esittää näiden havaintojen perusteella seuraavat suositukset:

• Komission olisi ajantasaistettava yksinkertaistetuista kustannusvaihtoehdoista antamiaan ohjeita niin, että ne kattaisivat menetelmien kehittämisessä sovellettavat keskeiset periaatteet.
• Komission olisi selvennettävä, kenen tehtävä on tarkastaa yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja koskevat menetelmät ja laskelmat.
• Jotta yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen tarkoituksenmukainen käyttö olisi helpompaa, komission olisi tutkittava eri mahdollisuuksia kehittää lisää valinnaisia käyttövalmiita yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja ja ajantasaistettava keskeisten ja lisäkontrollien määritelmät kuvastamaan yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä.
• Komission olisi tutkittava mahdollisuuksia siirtyä aiheutuneiden kulujen korvaamisesta kohti tuloksiin perustuvia korvauksia ja hyödynnettävä tällöin tähän mennessä saatua kokemusta.

Johdanto

EU:n maaseudun kehittämispolitiikka

EU:n maaseudun kehittämispolitiikan tarkoituksena on auttaa EU:n maaseutualueita vastaamaan erilaisiin taloudellisiin, ympäristöön liittyviin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Euroopan unioni (EU) osoittaa talousarviostaan maaseudun kehittämispolitiikkaan vuosittain noin 14 miljardia euroa. Maaseudun kehittämispolitiikan menot vastaavat suunnilleen 25:tä prosenttia yhteisen maatalouspolitiikan menoista. Jäsenvaltioiden vuosittainen osarahoitus puolestaan vastaa seitsemää miljardia euroa.

Suurin piirtein puolessa niistä maaseudun kehittämisen menoista, jotka maksetaan EU:n talousarviosta, maksu perustuu viljeltyihin aloihin tai eläinten määrään. Muilta osin tuki voidaan myöntää kiinteämääräisenä tai prosenttisosuutena, joka kytkeytyy toteutettuihin toimiin tai edunsaajalle aiheutuneisiin kuluihin. Laatikossa 1 kuvataan asianomaisia mekanismeja.

Tuen myöntäminen korvaamalla aiheutuneita maksettuja kuluja on vaikeaa ja riskialtista. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että EU:n varainkäyttö liittyy suurelta osin tällaiseen tukeen⁴. Hankkeisiin ja toimiin osoitetun EU:n rahoitusosuuden yksinkertaisemmista laskentamenetelmistä on tämän vuoksi oltu hyvin kiinnostuneita. Jäsenvaltioilla on nyt (vuodesta 2014 alkaen) mahdollisuus valita kolmesta tällaisesta menetelmästä⁵ (”yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot”), kun ne määrittävät maksettavaa tukea:

• vakioyksikkökustannukset
• kertakorvaukset
• kiinteämääräinen rahoitus.

Käytännössä tämä merkitsee, että korvattu määrä tai osa siitä perustuu (esimerkiksi) ennalta määritetyllä menetelmällä laskettuihin vakiokustannuksiin, hanketuotosta kuvaaviin yksiköihin tai prosenttiosuuteen, jota sovelletaan muihin kuluihin⁶ (ks. kaavio 1). Eri tyyppisten yksinkertaistettujen yksikkökustannusten yhdistelmät ovat sallittuja.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja koskevien komission ohjeiden perusteella.

Kaudeksi 2014–2020 käyttöön otetut yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot koskevat ainoastaan toimenpiteitä, joiden kohdalla maksut eivät perustu pinta-alaan tai eläimiin taikka joihin sovelletaan asetuksissa säädettyjä kiinteisiin määriin perustuvia maksumenetelmiä (ks. kohta 2). Kaaviossa 2 kuvataan maaseudun kehittämisen kauden 2014–2020 suunniteltua rahoitusta, ja siitä käy ilmi niiden toimenpiteiden todennäköinen osuus, joissa osa kuluista saatetaan maksaa käyttäen yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja. Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö näissä toimenpiteissä on uutta maaseudun kehittämispolitiikassa, mutta niitä käytettiin eräiden muiden rahastojen⁷ yhteydessä jo kaudella 2007–2013.

Huom. Kaaviossa tehty jaottelu on karkea, sillä joidenkin toimenpiteiden tiettyjä osia varten on määritetty kiinteämääräisiin maksuihin perustuva maksutapa, eikä saatavilla ole budjetoitujen määrien erittelyä osatoimenpiteittäin.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission rahoitustietojen perusteella (20. marraskuuta 2017).

Yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot on voimassaolevien säännösten⁸ mukaisesti vahvistettava jollakin seuraavista tavoista⁹:

• oikeudenmukainen, tasapuolinen ja todennettavissa oleva laskentamenetelmä
• niiden vastaavia yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja koskevien sääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan unionin politiikan aloilla samantyyppisiin toimiin ja edunsaajiin
• kuten jäsenvaltion rahoittamissa kansallisissa avustusjärjestelmissä samantyyppisten toimien ja edunsaajien kohdalla
• säännöksissä vahvistetut määrät.

Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö ei ole pakollista. Jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää, sovelletaanko niitä.

Tarkastuksen sisältö ja tarkastustapa

Tilintarkastustuomioistuimen toimittama tarkastus kattoi yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen suunnittelun ja kolme ensimmäistä soveltamisvuotta (2015–2017) maaseudun kehittämistuen alalla. Asianomaiset toimenpiteet käyvät ilmi liitteestä I.

Tilintarkastustuomioistuimen päätavoitteena oli arvioida, yksinkertaistivatko yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot hallintoa, taattiinko niillä taloudellisuus EU:n talousarvion kannalta ja saadaanko niiden avulla aikaan parempia tuloksia. Tähän pääasialliseen tarkastuskysymykseen haettiin vastausta tutkimalla,

• yksinkertaistivatko yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot hallintoa
• taattiinko niiden avulla taloudellisuus ja
• käytetäänkö niitä laajalti ja lisäävätkö ne keskittymistä toimintapolitiikan tavoitteisiin.

Saadakseen yleiskuvan yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytöstä tilintarkastustuomioistuin kävi läpi 118 maaseudun kehittämisohjelmaa ja poimi niistä 20¹⁰ asiakirjatarkastukseen¹¹. Tarkastuskäynnin kohteiksi valittiin seuraavat kuusi maaseudun kehittämisohjelmaa: Flanderi (Belgia), Tanska, Sachsen (Saksa), Kanariansaaret (Espanja), Languedoc-Roussillon (Ranska) ja Ruotsi. Tarkastuskäyntien aikana tarkastajat vertasivat yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöön ottamista edeltäviä ja sen jälkeisiä jäsenvaltioiden menettelyjä ja edunsaajille annettuja ohjeita. Lisäksi tarkastajat vertailivat hanketiedostoja ja tekivät kahdessa jäsenvaltiossa¹² tarkastuskäynnin lopullisten edunsaajien luo.

Ymmärtääkseen voimassaolevat säännöt ja komission roolin tarkastajat kävivät läpi oikeudellisen kehyksen, komission ohjeet jäsenvaltioille sekä komission sisäiset menettelyt ja tarkistuslistat. Komissiossa tarkastajat haastattelivat henkilöstöä, kävivät läpi kirjeenvaihtoa jäsenvaltioiden kanssa ja osallistuivat tapahtumiin, joissa komissio jakoi jäsenvaltioille tietoa yksinkertaistetuista kustannusvaihtoehdoista.

Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö on yksinkertaistanut hallintoa

Niiden ansiosta edunsaajien on helpompi jättää hakemuksensa …

Tuen saaminen maaseudun kehittämishankkeisiin on kaksivaiheinen prosessi. Ensin hakijat toimittavat tukihakemuksensa asianomaisille viranomaisille, jotka tarkastavat ja hyväksyvät hankkeet tukikelpoisuus- ja valintakriteereiden perusteella. Hankkeen päätyttyä edunsaajat esittävät maksupyyntönsä, jotka maksajavirasto tarkastaa ennen tuen maksamista. Tätä prosessia havainnollistetaan kaaviossa 3.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Hakijoiden on esitettävä useita asiakirjoja tukea hakiessaan. Jos osa tukikelpoisista kuluista korvataan EU:n talousarviosta, hakijoiden on monesti osoitettava tarjousten avulla, että oletetut kulut ovat kohtuulliset, ja myöhemmin esitettävä laskut ja maksutositteet maksupyyntöjensä yhteydessä. Yhteen Ruotsissa tarkastettuun kauden 2007–2013 hankkeeseen, jossa edunsaaja rakensi navetan, liittyvät kaksi maksupyyntöä sisälsivät 134 laskua ja maksutositetta. Tämä vaatimus koskee myös välillisiä kustannuksia (ks. laatikko 2).

Tarkastajat kävivät kauden 2014–2020 hankkeiden osalta läpi tukihakemuksia ja maksupyyntöjä, joihin perustuvat maksut oli maksettu käyttäen yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja. He vertasivat niitä kauden 2007–2013 hankkeisiin (joihin ei käytetty yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja) arvioidakseen, olivatko tukihakemuksiin ja maksupyyntöihin sovellettavat menettelyt helpottuneet. Tarkastajat havaitsivat kaikissa kuudessa jäsenvaltiossa, joihin tehtiin tarkastuskäynti, että yksinkertaistettuihin kustannusvaihtoehtoihin perustuvissa hankkeissa edunsaajien ei tarvitse esittää hakemustensa liitteenä tarjouksia eikä maksupyyntöjen liitteinä laskuja tai maksutositteita. Taulukossa 1 annetaan esimerkkejä tukihakemuksiin ja maksupyyntöihin liitetyistä tositteista kaudelta 2007–2013 (korvaukset perustuivat aiheutuneisiin kuluihin) ja kaudelta 2014–2020 (korvaukset perustuivat yksinkertaistettuihin kustannusvaihtoehtoihin).

Huom. Taulukko sisältää vain tositetyypit, joihin yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytöllä on vaikutusta.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin jäsenvaltion asiakirjojen perusteella.

Kuten taulukosta 1 käy ilmi, yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö merkitsee usein sitä, että edunsaajien on toimitettava vähemmän asiakirjoja. Laatikossa 3 esitetään tästä esimerkki.

Laatikko 3

Sosiaalikuluihin Ruotsissa sovellettu kiinteämääräinen rahoitus

Ruotsin valtion maatalousvirasto kehitti yhdessä Ruotsin ESR-neuvoston (ESF-rådet) ja Ruotsin kasvuviraston (Tillväxtverket) kanssa yhteisen sosiaalikuluihin sovellettavan rahoitusosuuden. Ruotsissa useimpiin hankkeisiin sisältyy palkkoja ja siis myös sosiaaliturvamaksuja. Kulut vaihtelevat sopimuksen tyypistä ja tekemisajankohdasta riippuen. Kyse voi olla lukuisista laskuista eri organisaatioilta, ja laskelmat ovat tavallisesti monimutkaisia. Aiemmin monet pienet edunsaajat eivät hakeneet tukea näihin kuluihin, koska pitivät sitä liian työläänä.

Kuvassa asiakirjat, jotka eräs edunsaaja toimitti yhden maksupyynnön yhteydessä kaudella 2007–2013, jolloin sosiaaliturvamaksuja ei korvattu kiinteämääräisen rahoituksen avulla.

… ja vaikka viranomaisille aiheutuu enemmän työtä tai kuluja menetelmien laatimisesta …

Jos hallintoviranomaiset käyttävät yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, niiden täytyy¹³ laatia menetelmät ja tehdä maksujen tasoa koskevat laskelmat (ks. yleiskuva jäsenvaltioiden tasolla osallistuvista elimistä kohdassa 45). Tällainen lisätyö ei ole tarpeen silloin, kun avustukset maksetaan aiheutuneiden kulujen perusteella. Tilintarkastustuomioistuin haastatteli tarkastuskäynnin kohteena olleiden jäsenvaltioiden viranomaisia ja tutki niiden menetelmiin ja laskelmiin liittyviä asiakirjoja. Näin se arvioi, ovatko menetelmien laatimiseen ja laskelmien tekemiseen käytetty aika ja varat oikeasuhteiset kauden mittaan aikaansaatuihin säästöihin nähden. Laatikossa 4 on esimerkki menetelmien kehittämisen edellyttämästä työmäärästä.

Asiakirjatarkastuksen aikana tarkastajat kysyivät tarkastukseen valituista 20:sta maaseudun kehittämisohjelmasta vastaavilta viranomaisilta, mitkä olivat keskeiset syyt siihen, etteivät nämä käyttäneet yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja laajemmin. Useimmin annettu selitys oli, että tukea saavia hankkeita ja edunsaajia oli niin monenlaisia. Kuusi¹⁴ 20:sta mainitsi hallinnollisen rasitteen ja menetelmien suunnittelun edellyttämän ajan.

Kuudesta hallintoviranomaisesta, joiden luo tehtiin tarkastuskäynti, seuraavat kolme olivat päättäneet ulkoistaa tämän tehtävän ainakin joidenkin yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen kohdalla, koska niillä ei ollut tarvittavia resursseja tai asiantuntemusta: Tanska, Languedoc-Roussillon ja Ruotsi. Huolimatta yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen kehittämisen aiheuttamasta lisätyöstä tai -kuluista tarkastuskäynnin kohteena olleiden jäsenvaltioiden viranomaiset pitivät investointia menetelmien kehittämiseen kannattavana. Tämä perustui toteuttamisen (oletettuun) yksinkertaistumiseen ja nopeutumiseen niin hallinnon kuin edunsaajan tasolla.

Lainsäätäjä voi säätää asetuksissa osuudet ja määrät, joita yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen yhteydessä on sovellettava. Käyttövalmiista yksinkertaistetuista kustannusvaihtoehdoista puhutaan silloin, kun jäsenvaltion viranomaiset voivat käyttää niitä kehittämättä menetelmiä ja tekemättä laskelmia. Esimerkkejä maaseudun kehittämistukea varten nykyisin olemassa olevista käyttövalmiista yksinkertaistetuista kustannusvaihtoehdoista, ks. laatikko 5¹⁵.

Asetuksessa säädettyjen käyttövalmiiden yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen (esimerkiksi välillisten kustannusten kiinteämääräiseen rahoitukseen perustuva korvaus) yhteydessä hallintoviranomaisen ei tarvitse perustella soveltamaansa prosenttiosuutta. Tämä on erityisen edullista jäsenvaltioiden viranomaisten kannalta, sillä niiden ei edellytetä laativan menetelmiä, mutta ne hyötyvät yksinkertaisemman haku- ja maksumenettelyn eduista.

… ne säästävät aikaa hallinnollisten tarkastusten yhteydessä

Asianomaisen viranomaisen henkilöstön täytyy toimittaa tukihakemusten ja maksupyyntöjen hallinnollisia tarkastuksia. Tilintarkastustuomioistuin tutki, miten nämä tarkastukset muuttuvat, kun maksut suoritetaan käyttäen yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja. Tätä varten se perehtyi lainsäädäntöön¹⁶, jäsenvaltioiden menettelyihin sekä tarkastuksiin, joita kohdistettiin yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen avulla ja ilman niitä toteutettuihin hankkeisiin. Taulukossa 2 esitetään tästä esimerkkejä.

Huom. Taulukossa on otettu huomioon vain ne hallinnolliset tarkastukset, joihin yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö vaikuttaa.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Kyseisissä kuudessa jäsenvaltiossa maksajaviraston henkilöstö totesi tarkastajille, että kulujen kohtuullisuuden tarkastamiseen¹⁷ kului aiemmin paljon aikaa ja etenkin tapauksissa, joissa oli pyydettävä lisätietoja tai tarjoukset eivät olleet riittävän laadukkaita. Maksupyyntövaiheessa maksajavirastot säästävät aikaa, kun ne eivät yksinkertaistettuihin kustannusvaihtoehtoihin perustuvien maksujen yhteydessä tarkasta laskuja tai maksutositteita.

Ennen maksun suorittamista maksajaviraston henkilöstö tarkastaa, täyttyvätkö tuen saamisen edellytykset. He vertaavat päätökseen saatua toimea tuen myöntämisen perusteena olleeseen toimeen ja käyvät yleensä todentamassa, että toimi on tosiasiallisesti saatu päätökseen¹⁸. Nämä tarkastukset pysyvät entisellään, kun käytetään yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja.

Jos maksut perustuvat yksikkökustannuksiin, maksajaviraston henkilöstön täytyy todentaa kyseiset määrät. Jäsenvaltiot voivat päättää, miten nämä tarkastukset tehdään. Monet niistä todentavat määrät edunsaajien luo tehtyjen käyntien aikana ja varmistavat, että päätökseen saatu toimi on tukipäätöksen mukainen. Jos toimeen ei kohdisteta tarkastuskäyntiä, jäsenvaltioiden on todennettava määrien ja toimien asianmukaisuus muilla keinoin. Esimerkiksi Kanariansaarten maksajavirasto tarkastaa rekisteristä, kuka omistaa maatalousajoneuvot, ja Tanska tarkastaa lannanvarastointitilojen olemassaolon satelliittikuvista.

Kun käytössä on kiinteämääräinen rahoitus, tukikelpoiset kulut lasketaan prosenttiosuutena muiden tukikelpoisten kustannusten lajeista. Kaikissa kuudessa¹⁹ maaseudun kehittämisohjelmassa, jotka valittiin tarkastuskäyntien kohteiksi, sovelletaan välillisiin kustannuksiin kiinteämääräistä rahoitusta. Jäsenvaltioiden viranomaiset mainitsivat tämän hyvänä esimerkkinä yksinkertaistamisesta. Laatikossa 6 annetaan tästä esimerkki.

Laatikko 6

Esimerkki välillisiin kustannuksiin liittyvistä asiakirjoista

Flanderissa tilintarkastustuomioistuin vertasi maksupyyntöjä (tositteet mukaan lukien) ajalta ennen kiinteämääräisen rahoituksen käyttöön ottoa ja sen jälkeen. Kiinteämääräisen rahoituksen käyttöönottoa edeltävältä ajalta tarkastajat havaitsivat yhden 12 euron suuruisen maksun, jonka perusteeksi oli esitetty yhdeksän asiakirjaa.

Kun kiinteämääräinen rahoitus on käytössä, edunsaajien ei tarvitse esittää tämänkaltaisia asiakirjoja eikä jäsenvaltion viranomaisten tarvitse tarkastaa niitä.

Sachsenin viranomaiset kertoivat tarkastajille, että maksupyyntöjen tarkastamiseen kulunut aika on ainakin puolittunut, koska välillisiin kustannuksiin kohdistetaan vähemmän tarkastuksia. Edeltävällä kaudella kunkin laskun välillisten kustannusten tarkastaminen vei vähintään 10 minuuttia. Jos edunsaaja ilmoitti yhden vuoden vuokrakulut, hallinnoijan täytyi tarkastaa 12 laskua maksutositteineen, mihin kului noin 120 minuuttia. Nykyisin hallinnoijan on ainoastaan tarkastettava, että 15 prosentin välilliset kustannukset on laskettu oikein ja että välittöminä kustannuksina ilmoitettujen laskujen luetteloon ei sisälly välillisiä kustannuksia. Tähän kuluu noin 10–15 minuuttia.

Ruotsin viranomaiset arvioivat, että välillisten kustannusten tarkastaminen aiheutuneiden kulujen pohjalta vei 3–5 tuntia maksupyyntöä kohden. Sen sijaan kiinteämääräisen rahoituksen tapauksessa tämä vie suunnilleen 50 minuuttia.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ilmeni, että yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytöllä voidaan saavuttaa yksinkertaistamistavoite ja säästää aikaa. Tämä koskee lähinnä edunsaajia mutta myös viranomaisia. Hallintoviranomaisen on kuitenkin ensin tehtävä investoinnit, joita yksinkertaistettuihin kustannusvaihtoehtoihin liittyvien menetelmien kehittäminen vaatii, ja investointien on oltava oikeasuhteiset siihen nähden, minkä verran aikaa viranomaisten ja edunsaajien oletetaan säästävän yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen ansiosta. Tämä on yksi syy siihen, miksi yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja käytetään maaseudun kehittämisen alalla vain harvoin. Asiaa käsitellään jäljempänä kohdissa 48–50 sekä 55 ja 56.

Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen tarkoituksenmukainen käyttö voi auttaa hallitsemaan maaseudun kehittämishankkeiden kuluja

Aiheutuneiden kulujen korvaamisen perusteella rahoitettavien hankkeiden osalta kansallisten viranomaisten on hyväksymisvaiheessa tarkastettava, ovatko oletetut kulut kohtuulliset. Sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksissa on tuotu esiin näissä tarkastuksissa ilmenneitä puutteita (ks. laatikko 7).

Yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja käytettäessä näiden tarkastusten katsotaan tulevan kuitatuiksi sillä, että on kehitetty luotettavat menetelmät. Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen vaikuttava käyttö voi auttaa hallitsemaan maaseudun kehittämishankkeiden kuluja. Tämä edellyttää, että yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot on määritetty oikealle tasolle ja että ne perustuvat luotettaviin menetelmiin, joita tarkistetaan säännöllisesti ja päivitetään tarpeen mukaan. Laskelmavirheet johtaisivat siihen, että kaikissa kyseisiä tasoja soveltavissa hankkeissa olisi sama virhe.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myönteisiä esimerkkejä menetelmistä ja laskelmista …

Tilintarkastustuomioistuin perehtyi tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa kehitettyihin menetelmiin. Tilintarkastustuomioistuin pani merkille, että useimmat maaseuturahastosta kaudella 2014–2020 tuetut toimenpiteet ovat samankaltaisia kuin kaudella 2007–2013 tuetut toimenpiteet²³. Monessa jäsenvaltiossa hyödynnetään tämän vuoksi edellisen kauden toimia koskevia aiempia tietoja tosiasiallisesti aiheutuneista ja maksetuista kuluista. Esimerkki aiempiin tietoihin pohjautuvista yksikkökustannuksista esitetään laatikossa 8.

Yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja käyttävillä jäsenvaltioilla ei yleensä ole mahdollisuutta jatkaa tosiasiallisten kulujen seurantaa. Tämä johtuu siitä, että yksinkertaistettuihin kustannusvaihtoehtoihin perustuviin maksuihin siirtymisen jälkeen maksajavirastot lakkaavat keräämästä tietoja tosiasiallisista kuluista. Niillä ei siis välttämättä ole käytettävissään tietoja, joita laskelmien päivittäminen edellyttäisi. Tästä syystä Sachsenin (Saksa) viranomaiset olivat antaneet konsulttien tehtäväksi kehittää uusia menetelmiä ulkopuolisen asiantuntijan tietojen perusteella. Yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot saadaan näin päivitettyä, kun aiempia tietoja ei enää ole käytettävissä.

… mutta joissakin tapauksissa taustatietoja ei ollut saatavissa …

Menetelmien oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus voidaan arvioida vain, jos ne ovat todennettavissa. Tarkastajilla täytyy olla mahdollisuus saada käyttöönsä laskelmien taustatiedot niin kauan kuin yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja käytetään²⁴. Tilintarkastustuomioistuin valitsi laskelmista yksittäisiä osatekijöitä ja jäljitti ne lähtötietoihin tarkistaakseen, ovatko laskelmat todennettavissa.

Laatikossa 8 (ks. kohta 31) kuvatut menetelmät havainnollistavat, miten valitut osatekijät voitiin helposti jäljittää takaisin taustatietoihin saakka. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin ongelmia joidenkin yksikkökustannuksia varten kehitettyjen menetelmien todennettavuudessa. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston tarkastajat raportoivat vastaavista todentamista koskevista havainnoista kahdessa²⁵ kuudesta tarkastuksesta, jotka he ovat toistaiseksi toimittaneet yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen osalta.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi pienessä esimerkkiotoksessaan ongelmia tapauksissa, joissa viranomaiset olivat ulkoistaneet laskelmien tekemisen. Ruotsissa hallintoviranomainen ei saanut käyttöönsä eräiden laskelmien taustatietoja vaan turvautui riippumattomiin arvioihin. Tanskassa ulkoistaminen edellytti kolmea konsulttitasoa, mikä teki varmentamisesta monimutkaista, kuten käy ilmi laatikosta 9.

Laatikko 9

Useiden konsulttien osallistuminen voi monimutkaistaa varmentamista

Tanskan viranomaiset ulkoistivat yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen kehittämisen konsultille A. Kotieläinten suojassapidosta ei ollut saatavilla aiempia tietoja. Konsultti A palkkasi alihankkijan (konsultti B) määrittelemään yksikkökustannukset. Tämä puolestaan pyysi tietoja konsultilta C. Lisäksi riippumaton elin kävi laskelmat läpi omaa asiantuntemustaan ja tietolähteitään hyödyntäen. Oheisessa kaaviossa esitetään yleiskuva eri toimijoista, jotka osallistuivat kotieläinten suojassapitoon sovellettavien yksikkökustannusten kehittämiseen Tanskassa.

Noin kolmasosa taustatiedoista ei ollut käytettävissä tarkastuksen ajankohtana. Tanskan viranomaiset ilmoittivat tarkastajille, että niiden olisi tehtävä uusi sopimus kolmannen konsulttitason (konsultti C) kanssa saadakseen arvioiden taustatiedot. Ulkoistaminen ja eri konsulttitasoilta hankittujen tietojen käyttö mutkisti laskelmien todennusprosessia, joka näin vei enemmän aikaa. Tanskan viranomaiset olisivat voineet välttää tämän pyytämällä taustatiedot konsultilta A, jonka kanssa he olivat tehneet sopimuksen, tai määräämällä sopimuksessa, että laskelmien täytyy olla todennettavissa.

… tai laskelmissa käytettyjä tietoja ei ollut perusteltu riittävällä tavalla

Laskelmat ovat oikeudenmukaiset, jos ne perustuvat todellisuuteen ja jos menetelmän yhteydessä käytetyt oletukset ja tiedot on perusteltu pitävästi²⁶. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti valittujen yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen menetelmät tarkastuskäynnin kohteena olleissa maissa selvittääkseen, oliko asia näin. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin testasi laskelmat jäljittämällä tapahtumista poimitun otoksen lähtötietoihin saakka (ks. myös kohdat 33–35). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että useimmissa tapauksissa menetelmät ja laskelmat oli perusteltu pitävästi.

Yhdessä jäsenvaltiossa, johon tehtiin tarkastuskäynti, viranomaiset eivät voineet perustella käyttämiään tietoja. Kanariansaarilla käytettyjen yksikkökustannuksiin ja kertakorvauksiin sovellettujen menetelmien mukaan yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon määrittämiseen tarvitaan kolme tarjousta tai laskua. Varsinaisissa laskelmissa käytettyjen tietojen määrä vaihtelee, mutta useissa tapauksissa viranomaiset eivät kyenneet perustelemaan, miksi ja miten tiettyihin hyödynnettyihin tietoihin oli päädytty. Laatikossa 10 annetaan tästä esimerkki.

Eräissä muissa tapauksissa viranomaiset tekivät laskelmia yksinkertaistetuista kustannusvaihtoehdoista käyttäen tarjouksia, jotka eivät ole vertailukelpoisia. Tästä annetaan esimerkki laatikossa 11, josta ilmenee myös, että yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen soveltamisella ei aina saada aikaan lisäarvoa verrattuna aiheutuneiden kulujen korvaamiseen.

Laatikko 11

Kertakorvaus ei johtanut säästöihin ja perustui tarjouksiin, jotka eivät ole vertailukelpoisia

Kanariansaarilla vähintään kaksille messuille osallistuvat paikalliset toimintaryhmät voivat saada kertakorvauksena myönnettävää tukea, joka kattaa osallistumismaksut. Kanariansaarten viranomaiset laskivat kertakorvauksen viiden tapahtuman keskiarvona, joka kerrottiin kahdella. Kyseiset viisi tapahtumaa liittyivät maatalouteen ja karjanhoitoon, käsiteollisuuteen sekä kunnostamiseen. Edunsaajille myönnettiin kertakorvaus, jotta ne voivat käydä kahdessa valitsemassaan tapahtumassa.

Jos nämä toimet olisi korvattu aiheutuneiden kulujen pohjalta, edunsaajan olisi luultavasti täytynyt esittää kaksi laskua ja maksutositetta kulujen perusteeksi. Luultavasti hän olisi lisäksi joutunut esittämään laskun tai osallistumistodistuksen näyttääkseen messuvierailut toteen ja saadakseen kertakorvauksen. Tässä tapauksessa kertakorvaus tuskin vähensi edunsaajalta vaadittujen asiakirjojen volyymiä tai maksajavirastolta edellytettävien tarkastusten lukumäärää. Myöskään hankekulujen hallinta ei helpottunut, kuten tarjousten väliset erot osoittavat.

Luopuminen riippumattoman todentamisen vaatimuksesta tuo mukanaan uusia haasteita

Riippumaton tarkastus on tärkeä, kun varmistetaan, että yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen perustana on oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja todennettavissa olevia menetelmiä. Yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon perusteisiin voidaan kohdistaa riippumattomia tarkastuksia ennen toteutusta (ennakkotarkastus) taikka toteutuksen aikana tai sen jälkeen (jälkitarkastus). Tilintarkastustuomioistuin pyrki saamaan yleiskuvan yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen menetelmiin kohdistetuista tarkastuksista. Se havaitsi, että maaseudun kehittämisen alalla sääntöjä oli äskettäin muutettu.

Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöönottoon maaseudun kehittämisen alalla liittyi vaatimus pakollisesta riippumattoman elimen lausunnosta²⁸. Se oli tässä yhteydessä ainoa riippumaton ennakkotarkastustoimenpide. Viimeaikaiset lainsäädännön²⁹ muutokset ovat johtaneet siihen, että tällaisia lausuntoja ei enää anneta investointitoimenpiteistä. Näin ollen yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen menetelmien ja laskelmien osalta ei vuodesta 2018 alkaen vaadita riippumattomia tarkastuksia. Hallintoviranomaisella on silti yhä mahdollisuus pyytää riippumatonta elintä määrittämään tai arvioimaan menetelmät ja laskelmat.

Komissio ei tutki menetelmiä ja laskelmia hyväksyessään maaseudun kehittämisohjelmia, vaan ainoastaan joissakin valituissa tarkastuksissa …

Komissio arvioi ja hyväksyy maaseudun kehittämisohjelmat³⁰. Yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja koskevien laskelmien validointi ei kuulu maaseudun kehittämisohjelmien hyväksymisprosessiin.

Komissio toimittaa tarkastuksia, joissa se arvioi, ovatko maksut säädösten mukaisia³¹. Komission tarkastajat tutkivat menetelmiä ja laskelmia, jos otannassa tulee poimituksi maksuja, jotka on suoritettu yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja käyttäen. Vuonna 2017 valtaosa tarkastusten kattamista menoista liittyi vielä kauden 2007–2013 toimenpiteisiin, jotka korvattiin aiheutuneiden kulujen perusteella.

Virheet yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja koskevissa menetelmissä saattavat haitata kaikkia hankkeita, joissa kyseistä kustannusvaihtoehtoa käytetään. Monet jäsenvaltiot³² ovat ilmaisseet huolensa mahdollisista rahoitusoikaisuista ja mainitsivat ne esteeksi yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytölle. Komission tarkastajien määräämien muiden rahoitusoikaisujen tavoin nämäkin oikaisut koskevat menoja vain 24 kuukauden ajalta³³.

Euroopan sosiaalirahaston osalta komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä validoida yksinkertaistettuihin kustannusvaihtoehtoihin liittyvät menetelmät ja laskelmat ennalta. Tätä varten komissio antaa delegoidun säädöksen³⁴, mikä luo jäsenvaltiolle oikeudellisen varmuuden. Koska mikään muista Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ei valinnut tätä mekanismia koontiasetusta koskevan ehdotuksen³⁵ yhteydessä, sen soveltaminen rajoittuu Euroopan sosiaalirahastoon.

… ja todentamisviranomaisten roolia yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen tarkastamisessa ei ole täsmennetty

Varojen hallinnointiin ja valvontaan osallistuu kolme kansallista elintä. Niiden yksinkertaistettuihin kustannusvaihtoehtoihin liittyvät vastuualueet käyvät ilmi kaaviosta 4.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin asetuksen (EU) N:o 1305/2013 perusteella.

Riippumattomat todentamisviranomaiset antavat vuosittain lausunnon maksajavirastojen vuotuisista tilinpäätöksistä ja sisäisen valvonnan järjestelmän toiminnasta sekä menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta³⁶. Komission ohjeissa³⁷ todentamisviranomaisille ei mainita yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja³⁸.

Kulujen hallinnan kannalta on tärkeää, että yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot määritetään oikealle tasolle. Tilintarkastustuomioistuimen laskelmissa havaitsemat ongelmat osoittavat riippumattoman tarkastuksen tarpeelliseksi.

Uudet yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot kattoivat pienen osan maaseudun kehittämisen kokonaismenoista

Tarkastuksen ajankohtana komissiolla ei ollut kokonaiskuvaa siitä, kuinka suureen osuuteen menoista yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja sovelletaan. Tilintarkastustuomioistuimen valitsemien maaseudun kehittämisohjelmien joukossa olivat ohjelmat, joissa yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja käytettiin ilmeisesti eniten³⁹. Siitä huolimatta tilintarkastustuomioistuin ei löytänyt esimerkkejä toimenpiteistä, jotka olisi toteutettu kokonaan käyttäen yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja.

Jokainen maaseudun kehittämistoimenpide jakautuu useisiin alatoimenpiteisiin, jotka puolestaan sisältävät monentyyppisiä hankkeita. Tilintarkastustuomioistuin totesi 20 maaseudun kehittämisohjelmaa kattaneessa asiakirjatarkastuksessaan, että yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö rajoittui tiettyihin hanke- tai menotyyppeihin. Ks. esimerkki kaaviossa 5.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin Languedoc-Roussillonin maaseudun kehittämisohjelman perusteella.

Kun vain osa alatoimenpiteestä tai tietyn tyyppisistä kuluista korvataan käyttäen yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, kyseisiä määriä ei ole mahdollista jäljittää. Maaseudun kehittämisohjelmien sisällä budjetointi ulottuu ainoastaan toimenpiteisiin saakka, ja jäsenvaltiot seuraavat tavallisesti maksuja vain hankekohtaisesti (eivätkä menotyypeittäin). Eräässä maaseudun kehittämisohjelmassa (Vallonia) käytetään yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja kahden toimenpiteen yhteydessä. Kaaviossa 6 havainnollistetaan yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen vaikutusta kyseisten kahden toimenpiteen määrärahaosuuksiin tässä maaseudun kehittämisohjelmassa. Ohjelmassa sovelletaan 14 prosentin kiinteämääräistä rahoitusta kummankin toimenpiteen välillisiin kustannuksiin.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission asiakirjojen perusteella.

Tilintarkastustuomioistuimen asiakirjatarkastukseen poimittuihin 20:een maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvät toimenpiteet, joissa käytetään yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, mainitaan liitteessä I. Useimmin sovelletaan käyttövalmiita yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja (ks. kohta 19); suurimmassa osassa asianomaisista 20:sta maaseudun kehittämisohjelmasta käytettiin välillisiin kustannuksiin kiinteämääräistä rahoitusta. Kaaviossa 7 kuvataan sitä, miten eri tyyppisiä yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja yleensä käytetään.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin 20 maaseudun kehittämisohjelman asiakirjatarkastuksen perusteella.

Yksikkökustannuksia sovelletaan tavallisimmin henkilöstökustannuksiin⁴⁰ taikka matka- tai majoituskuluihin⁴¹. Koko hankkeiden osalta yksikkökustannuksia käytetään tavallisimmin investointeihin, joissa on kyse aineellisista hyödykkeistä⁴². Kaaviossa 8 esitetään yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen tyypit, joita käytettiin kuudessa tarkastuskäynnin kohteeksi valitussa maaseudun kehittämisohjelmassa.

Huom. Yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja käytetään ainoastaan tietyn tyyppisissä hankkeissa tai kustannuslajeissa, ei milloinkaan koko toimenpiteessä. Kaaviosta käy ilmi eri tyyppisiä yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja soveltavien alatoimenpiteiden lukumäärä valituissa maaseudun kehittämisohjelmissa. Samassa alatoimenpiteessä voidaan soveltaa eri tyyppisiä yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja. Kaavio ei niin ollen kuvasta yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen avulla toteutuneiden menojen kokonaismäärää vaan ainoastaan suosituimpia kustannusvaihtoehtotyyppejä.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin jäsenvaltion asiakirjojen perusteella.

Yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja ei asetettu etusijalle laadittaessa maaseudun kehittämisohjelmia kaudelle 2014–2020, mutta komissio kyllä kannustaa käyttämään niitä

Parlamentti ja neuvosto vahvistivat kauden 2014–2020 säännöt joulukuussa 2013⁴³. Euroopan rakenne- ja investointirahastoista vastaavat neljä pääosastoa⁴⁴ laativat yhteisen ohjeasiakirjan⁴⁵ (yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja koskevat komission ohjeet) ja julkaisivat lopullisen asiakirjan syyskuussa 2014. Kaaviossa 9 esitetään kauden 2014–2020 maaseudun kehittämisohjelmien laatimisaikataulu.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Euroopan rakenne- ja investointirahastoja hallinnoivat neljä pääosastoa ovat tilanneet yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja koskevan selvityksen, joka on parhaillaan käynnissä. Selvityksessä kerätään kyselyllä tietoja toimenpiteistä ja kunkin rahaston yhteydessä käytettyjen yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen tyypeistä, asianomaisista määristä ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen avulla toteutetuista hankkeista sekä yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen eduista. Komissio aikoo hyödyntää näitä tietoja, kun se laatii maaseudun kehittämiskehystä seuraavaksi (vuoden 2020 jälkeiseksi) ohjelmakaudeksi.

Toimenpiteiden ja edunsaajien moninaisuus hankaloittaa yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä, mutta niitä voidaan hyödyntää monenlaisten investointien yhteydessä

Kaudella 2014–2020 EU:n 28 jäsenvaltiossa toteutetaan 118:aa erilaista maaseudun kehittämisohjelmaa, joista 20 on yksittäisiä kansallisia ohjelmia, ja kahdeksassa jäsenvaltiossa toteutetaan alueellisia⁴⁶ ohjelmia. Maaseudun kehittämisohjelma voi taloudellisista, rakenteellisista tai luontoa koskevista erityispiirteistä riippuen sisältää jopa 20 toimenpidettä, joilla edistetään maaseudun kehittämisen prioriteettien toteutumista EU:ssa⁴⁷.

On loogisinta käyttää yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja silloin, kun samankaltaisia toimia tai tietyn tyyppisiä menoja on tietty määrä. Tilintarkastustuomioistuimen asiakirjatarkastukseen valituista 20 maaseudun kehittämisohjelmasta vastaavat viranomaiset mainitsivat eri tyyppisten toimien ja edunsaajien moninaisuuden keskeisenä syynä siihen, etteivät he käytä yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja laajemmin. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahastosta) tuetut toimenpiteet on jaettu alatoimenpiteiksi. Yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja voidaan käyttää 49 alatoimenpiteessä (jotka on lueteltu liitteessä I). Kukin alatoimenpiteen yhteydessä voidaan myöntää tukea monen tyyppisiin hankkeisiin ja/tai menoihin.

Vaikka maaseudun kehittämispolitiikka kattaa runsaasti erilaisia hankkeita ja eri tyyppisiä menoja, tilintarkastustuomioistuin havaitsi esimerkkitapauksia, joissa yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja oli kehitetty hyvin monenlaisia investointeja varten. Esimerkiksi Kanariansaarten maaseudun kehittämisohjelmassa on yksikkökustannukset kahdeksaa maatilojen investointiluokkaa varten, ks. laatikko 12.

Jos tietyn tyyppisiä investointeja tehdään vain vähäisessä määrässä hankkeita, yksinkertaistetuilla kustannusvaihtoehdoilla ei kuitenkaan saada aikaan lisäarvoa. Kanariansaarten viranomaiset ovat esimerkiksi kehittäneet yksikkökustannuksen sumunkerääjän ostamiseen. Yksikkökustannus perustuu yhteen tarjoukseen ainoalta käytettävissä olevalta toimittajalta. Tarkastusajankohtaan mennessä sumunkerääjä oli ostettu vain yhdessä hankkeessa. Maaseudun kehittämishankkeissa käytetään vähiten kertakorvauksia. Kuudesta tarkastuskäynnin kohteena olleesta jäsenvaltiosta kolme⁴⁸ ilmoitti, että kertakorvauksia ei haluttu käyttää, koska niitä pidettiin riskialttiimpina. Jotta edunsaaja voi saada kertakorvauksen, hänen täytyy täyttää kaikki edellytykset – osittaiset maksut eivät ole mahdollisia.

Jäsenvaltioilla on myös mahdollisuus yhdistää erityyppisiä yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja samassa hanketyypissä, joten ne voivat rajoittaa kertakorvaukset koskemaan toimia, joissa tavoiteltujen tulosten saavuttaminen on mahdollista vain, jos kaikki edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi Kanariansaarten maaseudun kehittämisohjelma mahdollistaa kaikki kolme yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon tyyppiä – yksikkökustannukset, kertakorvaukset ja kiinteämääräisen rahoituksen – hankkeissa, joihin myönnetään tukea yhteistyötä ja paikallista Leader-kehittämistä koskevista toimenpiteistä (ks. Laatikko 13). Eri tyyppisten yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen yhdistäminen joustavoittaa niiden käyttöä.

Kun jäsenvaltioiden viranomaiset ottavat käyttöön yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot, ne voivat hyödyntää kansallisia tai EU:n järjestelmiä varten jo kehitettyjä menetelmiä tai tasoja. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että useissa maaseudun kehittämisohjelmissa sovellettiin kansallisissa järjestelmissä käytettyjä matkakorvauksia tai henkilöstökustannuksiin tarkoitettuja yksikkökustannuksia⁴⁹. Tilintarkastustuomioistuimen 20 maaseudun kehittämisohjelmaan kohdistamassa asiakirjatarkastuksessa kuitenkin ilmeni, että jäsenvaltioiden viranomaiset käyttävät harvoin hyväkseen muilta toiminnanaloilta saatua kokemusta kehittäessään yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tästä vain kaksi esimerkkiä (ks. laatikko 14).

Jäsenvaltioiden viranomaiset ovat huolissaan komission toimittamista tarkastuksista

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäyntien aikana useiden jäsenvaltioiden viranomaiset toivat esiin, että he olivat epävarmoja siitä, miten komissio tutkii yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot. Jotkut heistä mainitsivat tämän esteeksi yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytölle⁵¹. Kun komission henkilöstö käy jäsenvaltioissa, se tarkastaa niiden hallinto- ja valvontajärjestelmät keskeiset ja lisäkontrollit sisältävän luettelon avulla⁵². Tilintarkastustuomioistuin perehtyi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston tarkastustapaan. Se totesi, että pääosaston määritelmiä näistä kontrolleista ei ollut päivitetty yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöönottoa varten. Keskeisistä ja lisäkontrolleista annettujen komission määritelmien päivittäminen niin, että yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot otetaan huomioon, on keino huojentaa jäsenvaltioiden huolta. Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen kannalta olennaisia tarkastuksia kuvataan kaaviossa 10.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin haastattelujen ja komission asiakirjojen perusteella.

Tätä varten tilintarkastustuomioistuin laati yhteisistä varmuusvaatimuksista ja tuloksellisuusperiaatteista luettelot, jotka esitetään liitteissä II.1 ja II.2.

Tarkastuskäynnin kohteena olleista kuudesta jäsenvaltiosta viisi aikoi edellä käsitellyistä haasteista huolimatta laajentaa yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä tulevaisuudessa. Esimerkiksi Ruotsi halusi käyttää kertakorvauksia laajemmin alun perin esittämässään kauden 2014–2020 maaseudun kehittämisohjelmassa, mutta sitä haittasi (tällä välin kumottu) säännös, jossa säädettiin yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen hyväksymisestä ennalta⁵³.

Viimeaikaiset lainsäädännön muutokset saattavat kannustaa käyttämään yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja enemmän maaseudun kehittämisen alalla

Komissio ehdotti syyskuussa 2016 useisiin säännöksiin muutoksia⁵⁴, jotka vaikuttavat maaseudun kehittämispolitiikan toteuttamiseen. Neuvosto ja parlamentti sopivat lokakuussa 2017, että nimenomaan maaseudun kehittämistä koskevasta säännöksestä⁵⁵, joka rajoitti yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä, luovutaan vuodesta 2018 lähtien.

Sovitut muutokset lisäävät yhdenmukaisuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kesken ja parantavat yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttömahdollisuuksia. Luopuminen menetelmien ja laskelmien varmentamisesta ennalta maaseuturahaston osalta saattaa myötävaikuttaa yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön laajenemiseen. Ennalta varmistaminen merkitsi, että yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot oli määritettävä maaseuturahaston kohdalla aikaisemmassa vaiheessa kuin esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston kohdalla. Euroopan sosiaalirahaston osalta riittää, että yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot määritetään viimeistään tukea myönnettäessä. Tämä koskee nyt myös maaseuturahastoa. Neuvosto ja parlamentti keskustelevat edelleen lisäehdotuksista, jotka vaikuttavat yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöön maaseuturahaston yhteydessä. Ehdotuksia kuvataan laatikossa 15. Jos nämä lisämuutokset hyväksytään, yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö laajenee.

Jos yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen perustana voidaan käyttää hankkeen alustavaa talousarviota, ne voidaan määrittää yksittäistä tointa varten tukihakemusta arvioitaessa. Ruotsin ja Suomen viranomaiset totesivat tilintarkastustuomioistuimelle jo harkinneensa alustavaan talousarvioon perustuvien kertakorvausten käyttöä useissa toimenpiteissä, kunnes komissio ilmoitti, ettei se ollut mahdollista maaseuturahaston yhteydessä⁵⁶.

Yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja ei ole kytketty suurempaan tuloskeskeisyyteen

Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen painopiste siirtyy laskuista tuotokseen, mutta tuloskeskeisyys ei lisäänny

Yhdeksi syyksi edistää yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen laajempaa käyttöä on esitetty mahdollisuus lisätä tuotosten ja tulosten painoarvoa. Yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja koskevissa komission ohjeissa viitataan tähän useaan otteeseen⁵⁷. Niiden maaseudun kehittämisohjelmien, joiden osalta tehtiin tarkastuskäynti, yhteydessä tilintarkastustuomioistuin tutki yksittäisiä hankkeita ja tarkasti, keskittivätkö jäsenvaltioiden viranomaiset tarkastuksensa tuotoksiin tai tuloksiin eivätkä niinkään laskuihin. Lisäksi se tutki, määritetäänkö yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen mukaisen maksun tukikelpoisuus sillä perusteella, onko suunnitellut tuotokset ja tulokset saavutettu. Tilintarkastustuomioistuin vertaili lisäksi yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen avulla ja ilman niitä suoritettuja maksuja.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi esimerkkejä, joissa hankkeen tuotos ja tulokset edesauttoivat toimenpiteen tavoitteiden saavuttamista (yksi esimerkkitapaus ks. laatikko 16). Sen sijaan se ei havainnut merkkejä siitä, että aikaansaadut tulokset olisivat olleet parempia kuin ne olisivat olleet, jos olisi korvattu aiheutuneet kulut.

Laatikko 16

Tuotosperusteiset maksut Sachsenissa

Sachsenin maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetaan yksikkökustannusten perusteella luonnonkivimuurien rakentamista. Luonnonkivimuurien tarkoituksena on auttaa palauttamaan ennalleen, suojella ja lisätä biologista monimuotoisuutta jyrkillä ja mäkisillä viinitarhoilla. Maksut perustuvat rakennetun muurin neliömetrimäärään.

© SAKSIN OSAVALTION YMPÄRISTÖ- JA MAATALOUSMINISTERIÖ

Edunsaajat hakevat tukea vasta saatuaan luonnonsuojelun asiantuntijan arvion ympäristöarvosta. Kun hanke on saatu päätökseen, edunsaajat ilmoittavat toteutuneiden yksiköiden (m²) määrän. Sachsenin viranomaiset käyvät edunsaajien luona tarkastamassa ilmoitetut määrät. Viranomaiset kertoivat, että käyntien ja luonnonsuojelun asiantuntijan arvion avulla varmistetaan, että hankkeen tuotos edistää tavoiteltujen tulosten saavuttamista.

Yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot voitaisiin eriyttää tavoiteltujen tulosten perusteella, kunhan ne kuvastavat kuluja ja edunsaajien tasapuolinen kohtelu varmistetaan. Tämä on yksi useista mahdollisuuksista, joiden avulla tulospainotteisuutta voidaan lisätä (muita ovat muun muassa valintakriteereiden käyttö ja ”tuen intensiteetin” vaihtelut, jolloin maaseuturahastosta hankkeeseen myönnetyn tuen prosenttiosuutta muutetaan). Tilintarkastustuomioistuin ei havainnut esimerkkejä tapauksista, joissa näin olisi käytännössä tehty.

Komissio seuraa maaseudun kehittämispolitiikan toteuttamista yhteisen seuranta- ja arviointijärjestelmän (CMES) avulla. Seuranta- ja arviointijärjestelmä sisältää EU-tason indikaattoreita⁵⁸, sillä jäsenvaltioilta saatavien raporttien on oltava vertailukelpoisia, jotta toimintapolitiikkojen arviointi olisi hyödyllistä. Koska indikaattoreiden on tarkoitus kuvastaa toimintapolitiikan tavoitteita, tilintarkastustuomioistuin etsi indikaattoreiden ja maksujen välisiä yhteyksiä. Tätä havainnollistetaan kuvitteellisella esimerkkitapauksella kaaviossa 11.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Useimmissa tapauksissa tilintarkastustuomioistuin ei kyennyt määrittämään suoraa yhteyttä valittujen hankkeiden maksujen ja indikaattoreiden välillä. EU:n tasolla asetetut seuranta- ja arviointijärjestelmän indikaattorit eivät tosiasiassa mittaa maaseudun kehittämispolitiikan toteuttamista hanketasolla, joten yksinkertaistettuihin kustannusvaihtoehtoihin perustuvia maksuja ei ole mahdollista suorittaa niiden pohjalta. Toimintapolitiikan tulosten seuraaminen edellyttää kuitenkin, että maaseuturahastosta rahoitettujen toimien ja toimintapolitiikan tietyn tavoitteen välillä on selkeä yhteys. Yksittäisten hankkeiden maksujen ja tavoitteiden välisen yhteyden tiivistäminen voisi kasvattaa tavoitteiden saavuttamisen painoarvoa.

Komissio on ehdottanut siirtymistä kohti tulosperusteisia maksuja

Oikeudelliseen kehykseen hiljattain ehdotettuihin muutoksiin⁵⁹ sisältyykin yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen muiden uusien käyttömahdollisuuksien lisäksi myös tulosperusteisia maksuja koskeva vaihtoehto. Komissio on ehdottanut, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklaan sisällytettäisiin mahdollisuus rahoitukseen, joka ei perustu asianomaisten toimien kustannuksiin vaan pikemminkin toteuttamisen edistymiselle asetettujen ehtojen täyttämiseen tai ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.

Johtopäätökset ja suositukset

Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytöstä voi olla monenlaista hyötyä. Hallinnollinen rasite saattaa keventyä, kun jokaista euroa ei tarvitse jäljittää yksittäiseen todentavaan asiakirjaan saakka. Edunsaajat toimittavat ja jäsenvaltion viranomaiset tarkastavat vähemmän asiakirjoja.

Yksinkertaistetuissa kustannusvaihtoehdoissa maksut perustuvat tuotoksiin, mikä siirtää painopisteen pois laskuista mutta ei lisää tuloskeskeisyyttä. Yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot voivat auttaa hallitsemaan maaseudun kehittämishankkeiden kuluja. Se onnistuu kuitenkin vain, jos ne pohjautuvat vakaisiin menetelmiin ja oikeudenmukaisiin, tasapuolisiin ja todennettavissa oleviin laskelmiin. Suunnitelluilla tulosperusteisilla maksuilla voidaan kasvattaa tuloksellisuuden painoarvoa ja lisätä tavoitteiden saavuttamisen merkitystä.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa havaittiin painopisteen muutos ja hallinnollisen rasitteen yleinen keveneminen. Hallintoviranomaiset investoivat aluksi (aikaa tai rahaa) menetelmiin ja laskelmiin, kun taas henkilöstö säästää aikaa tarkastaessaan tukihakemuksia ja maksupyyntöjä ja edunsaajien täytyy toimittaa vähemmän asiakirjoja (ks. kohdat 13–18, 21 ja 22 sekä 26).

Jos yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja käytetään vaikuttavasti, ne voivat auttaa hallitsemaan maaseudun kehittämishankkeiden kuluja. Kulujen kohtuullisuuden varmistaminen edellyttää kuitenkin, että sovellettavat menetelmät ovat luotettavia niin, että rahoitusosuudet voidaan asettaa oikealle tasolle (ks. kohdat 33–38).

Menetelmien tai laskelmien päivittämistä ei vaadita lainsäädännössä, mutta moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti laskelmien täytyy olla ajantasaiset, jotta yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot vastaavat todellisuutta.

Suositus 1

Komission olisi ajantasaistettava yksinkertaistetuista kustannusvaihtoehdoista antamiaan ohjeita niin, että ne kattaisivat menetelmien kehittämisessä sovellettavat keskeiset periaatteet. Tällöin olisi otettava huomioon

• tietoja koskevat vähimmäisvaatimukset
• hyväksyttävä hinnanvaihtelu
• ääriarvoja ja epävakaita tietoja sisältävien tietosarjojen arvioiminen.

Toteutuksen tavoiteajankohta: 2018.

Komissio ei arvioi yksinkertaistettuihin kustannusvaihtoehtoihin liittyviä menetelmiä tai laskelmia, kun se hyväksyy maaseudun kehittämisohjelmia. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston tarkastajat tutkivat yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja tarkastuksissaan, jos otantaan sisältyy niiden perusteella tehtyjä maksuja. He eivät kuitenkaan järjestelmällisesti poimi tarkastukseen jäsenvaltioita tai maaseudun kehittämisohjelmia, joissa käytetään yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja. Todentamisviranomaiset ovat toiminnallisesti riippumattomia elimiä, mutta niiden roolia yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen tarkastamisessa ei ole täsmennetty. Tämän vuoksi vaarana on, että riippumaton elin ei tutki yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja (ks. kohdat 40–47). Liitteissä II.1 ja II.2 esitetyt vaatimukset ja periaatteet voivat näin ollen olla hyödyllisiä elimille, jotka käyttävät tai tarkastavat yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, todentamisviranomaiset mukaan lukien (ks. kohta 62).

Suositus 2

Komission olisi selvennettävä, kenen tehtävä on tarkastaa yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja koskevat menetelmät ja laskelmat.

Liitteessä II.1 esitetyt varmuusvaatimukset huomioon ottaen komission olisi erityisesti selkeytettävä todentamisviranomaisten roolia ja nimenomaisesti mainittava näille antamissaan ohjeissa yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen ja niihin liittyvien sisäisen valvonnan järjestelmien tarkastukset.

Toteutuksen tavoiteajankohta: 2018.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus osoittaa, että yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja sovelletaan edelleen vain varsin pieneen osaan maaseudun kehittämisen menoja. Suurin syy siihen on, että kuluja koskevia toimenpiteitä on vaikea määrittää kovin lukuisille erilaisille hankkeille, toimille ja edunsaajille. Yksinkertaistettuihin kustannusvaihtoehtoihin liittyvien menetelmien kehittäminen edellyttää tämän vuoksi huomattavia investointeja. Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen kehittäminen on hyödyllistä vain silloin, kun samankaltaisia hankkeita tai samankaltaisia menoja sisältäviä hankkeita on useita. Yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot eivät sovellu käytettäväksi kaikentyyppisten toimien ja menojen yhteydessä, mutta niitä voitaisiin kyllä hyödyntää useammin ja paremmin (ks. kohdat 16 ja 17 sekä 48–51). Säännöksissä sallitaan muilla toiminnanaloilla kehitettyjen yksinkertaistettuihin kustannusvaihtoehtoihin liittyvien menetelmien ja tasojen käyttö, mutta tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan jäsenvaltiot hyödyntävät tätä mahdollisuutta harvoin.

Lainsäätäjä voi säätää asetuksissa osuudet ja määrät, joita yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen yhteydessä on sovellettava. Tällaisista käyttövalmiista yksinkertaistetuista kustannusvaihtoehdoista on erityisesti se hyöty, että jäsenvaltioiden viranomaisten ei tarvitse laatia menetelmiä tai tehdä laskelmia (ks. kohdat 19 ja 20). On kuitenkin tärkeää, että nämä määrät ovat hyvin perusteltuja ja että ne koordinoidaan asianmukaisesti laskujen tai muiden asiakirjojen perusteella rahoitettujen kulujen kanssa.

Suositus 3

Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen asianmukaisen käytön helpottamista varten komission olisi

• selvitettävä mahdollisuuksia jatkaa hyvin perusteltujen käyttövalmiiden yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen kehittämistä
• päivitettävä keskeisten kontrollien ja lisäkontrollien määritelmät, jotta niissä otettaisiin huomioon yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö.

Toteutuksen tavoiteajankohta: 2018.

Vaikka komissio esittää suuremman tuotos- ja tulospainotteisuuden yhtenä perusteena yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytölle, tilintarkastustuomioistuin ei havainnut tulospainotteisuuden lisääntyneen. Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö siirtää painopistettä laskuista tuotokseen. Tilintarkastustuomioistuin ei silti löytänyt viitteitä siitä, että perustamalla maksut yksinkertaistettuihin kustannusvaihtoehtoihin olisi päästy parempiin tuloksiin kuin korvaamalla aiheutuneita kuluja.

Komission ehdottamassa koontiasetuksessa käyttöön otetut uudet tulosperusteiset maksut avaisivat mahdollisuuden suorittaa maksuja, jotka eivät ole sidoksissa kuluihin. Niiden menestys riippuu komission ohjeista ja jäsenvaltioiden halukkuudesta alkaa käyttää tätä uutta rahoitusmuotoa.

Suositus 4

Komission olisi tutkittava mahdollisuuksia siirtyä aiheutuneiden kulujen korvaamisesta kohti tuloksiin perustuvia korvauksia. Tätä varten komission olisi otettava huomioon yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja käyttöön otettaessa saatu kokemus.

Toteutuksen tavoiteajankohta: 2018.

Tilintarkastustuomioistuimen I jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Phil Wynn Owenin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 7. maaliskuuta 2018 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner LEHNE
presidentti

Sanasto

Euroopan rakenne- ja investointirahastot: Seitsenvuotisen varainhoitokauden ajaksi määritetyt viisi EU:n varainkäytön välinettä: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR).

Jaettu hallinnointi: EU:n talousarvion toteuttamismenetelmä, jossa komissio siirtää talousarvion toteuttamistehtäviä jäsenvaltioille. Komissiolla on kuitenkin lopullinen vastuu EU:n talousarvion toteuttamisesta.

Kertakorvaus: Yksi yksinkertaistetuista kustannusvaihtoehdoista. (Ennalta laskettu) avustus maksetaan hankkeelle kokonaisuudessaan, kun sovitut toimet ja/tai tuotokset on saatu päätökseen.

Kiinteämääräinen rahoitus: Yksi yksinkertaistetuista kustannusvaihtoehdoista. Sovelletaan tiettyihin tukikelpoisten kustannusten lajeihin, jotka on yksilöity selvästi ennalta. Rahoituksen määrä lasketaan soveltamalla ennalta määritettyä prosenttiosuutta yhteen tai useampaan muuhun tukikelpoisten kustannusten lajiin.

Käyttövalmiit yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot: Yksinkertaistetuista kustannusvaihtoehdoista säädetään asetuksessa. Jäsenvaltioiden viranomaiset voivat hyödyntää ”käyttövalmiita” yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja välittömästi perustelematta määriä tai prosenttisosuuksia menetelmien tai laskelmien avulla.

Laskelma (yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen yhteydessä): Yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon määrän/tason määrittäminen matemaattisesti.

Maaseudun kehittämisohjelma: Jäsenvaltion laatima ja komission hyväksymä ohjelma-asiakirja, jota hyödynnetään EU:n maaseudun kehittämispolitiikan suunnittelussa alueellisella tai kansallisella tasolla ja jonka avulla seurataan sen täytäntöönpanoa.

Maaseudun kehittämispolitiikka: Yksi yhteisen maatalouspolitiikan pilareista. Maaseudun kehittämispolitiikkaa osarahoitetaan maaseuturahastosta. Maaseudun kehittämispolitiikan tarkoituksena on parantaa maaseudun ja siellä asuvien ihmisten tilannetta edistämällä maa- ja metsätalouden kilpailukykyä, parantamalla ympäristöä ja elämänlaatua maaseutualueilla sekä myötävaikuttamalla maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen.

Menetelmät (yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen yhteydessä): Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen laskennassa käytettävät menetelmät.

Rahoitusoikaisut: Vähennykset määristä, joita komissio maksaa jäsenvaltiolle korvauksena jaetun hallinnoinnin yhteydessä toteutetuista toimista. Vähennysten avulla otetaan huomioon järjestelmien heikkoudet, maksujen viivästyminen tai virheellisyys sekä muut puutteet.

Toimenpide: Tukiohjelma jonkin toimintapolitiikan toteuttamiseksi. Toimenpiteen yhteydessä määritetään säännöt, esimerkiksi tukikelpoisuus- ja valintakriteerit, hankkeille, joita voidaan rahoittaa.

Toiminta: Hanke, ryhmä hankkeita tai muita toimia, jotka on valittu maaseudun kehittämisohjelman yhteydessä vahvistettujen kriteerien mukaisesti ja jotka yksi tai useampi edunsaaja toteuttaa ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vakioyksikkökustannukset: Yksi yksinkertaistetuista kustannusvaihtoehdoista. Tiettyjen määrien osalta ennalta vahvistetut vakiohinnat. Tukikelpoiset menot lasketaan kertomalla vakiokustannus kvantifioiduilla toimilla, panoksilla, tuotoksilla tai tuloksilla.

Yhteinen seuranta- ja arviointijärjestelmä (CMES): Komission ja jäsenvaltioiden yhdessä laatima järjestelmä, jonka tarkoituksena on mitata maaseudun kehittämispolitiikan edistymistä ja saavutuksia sekä arvioida maaseudun kehittämistuen vaikutusta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Yksinkertaistettu kustannusvaihtoehto: Asetuksen (EU) N:o 1303/2013¹ 67 artiklan b, c ja d kohdassa määritellyt kolme rahoitustyyppiä: vakioyksikkökustannukset, kertakorvaukset ja kiinteämääräinen rahoitus.

Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksissa käsitellään eri talousarvioaloilla tai hallinnon aloilla toimitettujen tuloksellisuuden ja säännönmukaisuuden tarkastusten tuloksia. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi I tarkastusjaosto, jonka erikoisalana on luonnonvarojen kestävä käyttö. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Phil Wynn Owen. Tarkastus toimitettiin tilintarkastustuomioistuimen jäsenen João Figueiredon johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettiavustaja Paula Betencourt, toimialapäällikkö Robert Markus, tehtävävastaava Charlotta Törneling sekä tarkastajat Ioan-Alexandru Ilie, Liia Laanes, Päivi Piki ja Raluca-Elena Sandu. Kielellisissä kysymyksissä avusti Michael Pyper ja assistenttina toimi Annette Zimmerman.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2018

© Euroopan unioni, 2018.

Euroopan unionin tekijänoikeuden piiriin kuulumattomien kuvien tai muun materiaalin käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijoilta.

YHTEYDENOTOT EU:HUN

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

TIETOA EU:STA

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/contact_fr

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata EU Bookshopista, osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.