”Kerro mielipiteesi!”: Kansalaiset osallistuvat komission julkisiin kuulemisiin, mutta niihin liittyvät tiedotustoimet ovat puutteellisia

Tiivistelmä

I

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaan komission on kuultava kansalaisia ja etujärjestöjä kaikilla unionin toiminta-aloilla. Sidosryhmien kuulemisissa – erityisesti julkisissa kuulemisissa – kerätään tietoja ja näkemyksiä kansalaisilta ja muilta sidosryhmiltä, kun komissio valmistelee toimintapoliittista aloitetta tai arvioi nykyisiä toimia.

II

Komissio julkaisi valkoisen kirjan eurooppalaisesta hallintotavasta vuonna 2001 ja on sitoutunut siitä asti vahvasti sidosryhmien ja kansalaisten osallistamiseen päätöksentekoprosessin kaikkiin vaiheisiin EU:n demokraattisen legitiimiyden EU:n lainsäädäntöprosessiin liittyvän vastuuvelvollisuuden parantamiseksi. Komissio järjestää keskimäärin yli 100 julkista kuulemista vuodessa.

III

Tilintarkastustuomioistuin arvioi tässä tarkastuksessa, olivatko komission julkiset kuulemiset vaikuttavia kansalaisten ja sidosryhmien tavoittamisessa ja heidän näkemystensä hyödyntämisessä. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, miten komission kehys on suunniteltu, miten komissio valmisteli ja toteutti valitut julkiset kuulemiset ja miten komissio antoi tietoja kuulemisista ja hyödynsi kuulemistoimintaa. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti otoksen, joka koostui 26:sta komission julkisesta kuulemisesta, jotka sen viisi pääosastoa olivat järjestäneet vuosina 2016–2018. Tilintarkastustuomioistuin teki kyselytutkimuksen selvittääkseen, miten tyytyväisiä julkisiin kuulemisiin osallistuneet henkilöt todellisuudessa olivat. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin perusti asiantuntijapaneelin tehostamaan analysointityötään ja auttamaan tilintarkastustuomioistuinta keskittymään erityisen tärkeisiin alueisiin, joita voitaisiin parantaa.

IV

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sekä komission julkisista kuulemisista poimitun otoksen tuloksellisuus että osallistujien näkemykset niistä olivat yleisesti ottaen tyydyttäviä. Tilintarkastustuomioistuin teki johtopäätöksen, että julkisia kuulemisia koskeva komission toimintakehys on laadukas, mutta tiedotustoimissa on parantamisen varaa.

V

Tarkastuksessa yksilöitiin alueita, joilla julkista kuulemisprosessia voitaisiin parantaa: keskittyminen seurantaan ja arviointiin; julkisia kuulemisia koskevien komission strategioiden sisältö ja julkisuus; tiedotustoimet; aloitteiden luokittelussa käytettävät perusteet; kielet, joilla kuulemisasiakirjat ovat saatavilla; kyselylomakkeiden laatu; tiedonkäsittely ja tietoturva; vastaajille kuulemisten tuloksista annettava palaute.

VI

Tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että komission olisi seurattava paremmin julkisia kuulemisia; parannettava julkisia kuulemisia koskevia strategioita; käännettävä ensisijaisten aloitteiden ja laajan yleisen edun mukaisten aloitteiden keskeiset kuulemisasiakirjat kaikille virallisille kielille; valmisteltava yleiset kyselylomakkeet suurelle yleisölle ja erilliset kyselyt asiantuntijoille; noudatettava korkeita tiedonkäsittely- ja tietoturvanormeja, ja tarjottava osallistujille oikea-aikaista palautetta kuulemisten tuloksista.

Johdanto

01

Julkisten kuulemisten tulokset voivat vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Vahvana esimerkkinä voidaan mainita puhe, jonka komission puheenjohtaja Juncker piti 12. syyskuuta 2018 aiheesta ”Pidämme lupauksemme”. Tässä unionin tilaa vuonna 2018 käsitelleessä puheessaan hän totesi seuraavaa: ”[Äänestäjät] eivät ole kuitenkaan riemuissaan siitä, että EU:n lainsäädännön takia on kaksi kertaa vuodessa siirrettävä kelloa. Komissio ehdottaakin tähän tänään muutosta. On aika luopua kellojen siirtelyst䔹. Euroopan komissio ehdotti, että vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta Euroopassa luovutaan vuonna 2019. Jäsenvaltiot saavat itse päättää, haluavatko ne noudattaa pysyvästi kesä- vai talviaikaa.

02

Komissio järjesti muutama kuukausi aiemmin (4. heinäkuuta ja 16. elokuuta 2018 välisenä aikana) julkisen kuulemisen, johon saatiin 4,6 miljoonaa vastausta, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin komission järjestämissä julkisissa kuulemisissa.

Komission sitoutuminen kansalaisten osallistamiseen

03

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (TEU) 11 artiklassa edellytetään, että komission on kuultava laajasti asianomaisia osapuolia ja annettava kansalaisille ja muille sidosryhmille mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon². Komissio hyväksyi 25. heinäkuuta 2001 valkoisen kirjan eurooppalaisesta hallintotavasta³. Sen tarkoituksena oli avata päätöksentekoprosessia, jotta EU:n toimintapolitiikkojen muotoilemiseen ja toteuttamiseen voitaisiin osallistaa enemmän kansalaisia ja organisaatioita EU:n demokraattisen legitiimiyden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi. Näiden sitoumusten noudattamiseksi komissio valmisteli asianomaisten osapuolten kuulemista käsittelevän asiakirjan⁴, joka edesauttoi myös lainsäädännön parantamista koskevan toimintasuunnitelman⁵ laatimista.

04

Paremman sääntelyn suuntaviivoissa määritellään sidosryhmien kuuleminen, jossa myös kansalaiset ovat sidosryhmiä, viralliseksi prosessiksi, jossa komissio kerää sidosryhmiltä tietoja ja näkemyksiä toimintapolitiikoistaan⁶. Tämä on tärkeä osa komission paremman sääntelyn politiikkaa. Paremmassa sääntelyssä ei ole kyse sääntelystä tai sääntelyn purkamisesta, vaan pyrkimyksenä on varmistaa, että poliittiset päätökset valmistellaan avoimesti ja läpinäkyvästi ja että ne perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan näyttöön ja että niiden tukena on kansalaisten ja muiden sidosryhmien, kuten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja etujärjestöjen, laaja-alainen osallistuminen⁷. Tilintarkastustuomioistuimen tässä kertomuksessa käyttämä termi ”kansalaiset” sisältää myös ”muut sidosryhmät”.

05

Junckerin komission nykyinen EU:n paremman sääntelyn agenda julkaistiin vuonna 2015⁸, ja sitä täydennettiin suuntaviivoilla ja välineistöllä. Komissio sai vuonna 2017 valmiiksi parempaa sääntelyä koskevien sisäisten suuntaviivojensa ja välineistönsä merkittävän uudistuksen, jonka tarkoituksena oli parantaa komission toimien legitimiteettiä⁹.

06

Lokakuussa 2017 komissio korosti, että se on sitoutunut vahvasti kansalaisten osallistamiseen¹⁰. Komissio esitteli ”Lainsäädännön valmisteluun osallistuminen” ‑verkkosivuston, jonka tarkoituksena on antaa kansalaisille mahdollisuus osallistua komission tekemään työhön päätöksentekoprosessin aikana¹¹. Kansalaiset voivat esittää näkemyksiään EU:n toimintapolitiikkojen käynnistämisestä asti arviointivaiheeseen saakka ”Kerro mielipiteesi!” ‑verkkoportaalissa¹² (Kuva 1).

07

Komissio päivitti vuonna 2018 ”Lainsäädännön valmisteluun osallistuminen” ‑verkkosivustonsa ja teki useita parannuksia ”Kerro mielipiteesi” ‑sivustolla. Tärkeimmät parannukset olivat palautteenantomahdollisuuksien esittäminen aikajanalla; kaikkien avointen ja suljettujen kuulemisten sisällyttäminen; tulevien aloitteiden julkaiseminen, ja kaikkien julkisten kuulemisten kannalta asiaankuuluvien yleisten tietojen kääntäminen kaikille EU:n kielille.

08

Komission sitoutuminen kansalaisten parempaan osallistamiseen pantiin merkille kansainvälisesti. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) luokitteli vuonna 2018 julkaisemassaan Regulatory Policy Outlook ‑raportissa komission kaikkien OECD-maiden joukossa ensimmäiselle sijalle ”sidosryhmien osallistamisessa” (mihin sisältyvät kansalaiset ”yleisönä”) sekä primaari- että sekundaarilainsäädännön kehittämisessä¹³. Raportin mukaan maat käyttävät yhä erilaisia välineitä yleisön ja – kohdennetummalla tavalla – valikoitujen sidosryhmien kuulemiseen¹⁴. Näistä erilaisista kuulemisen välineistä keskustellaan useissa muissa asiaa käsittelevissä raporteissa. Esimerkiksi Euroopan neuvoston muiden tahojen kanssa teettämässä tutkimuksessa analysoidaan osallistujien ja osallistumisen intensiteetin välistä suhdetta (kuva 2). Verkossa järjestettävien (julkisten) kuulemisten, joihin tilintarkastustuomioistuimen raportissa keskitytään, uskotaan keräävän paljon osallistujia.

09

Kansanedustajien äänestäminen vaaleissa on ydinolemukseltaan perustavinta laatua oleva demokraattinen väline, jonka avulla kansalaiset voivat osallistua lainsäädännön laatimiseen. Demokraattisten vaalien lisäksi demokraattisen osallistumisen välineet, joiden avulla on mahdollista vaikuttaa lainsäädännön laatimiseen päätöksentekoprosessin aikana, vaihtelevat kansanäänestyksistä ja muista kuulemisen tavoista (esim. Eurobarometri-kyselyt, kohderyhmät ja julkiset kuulemiset) kansalaiskeskusteluihin¹⁵ ja sattumanvaraisesti valittuihin kansalaiskokouksiin¹⁶. Komissio kerää verkossa toimitettavien julkisten kuulemisten avulla sidosryhmiltä tietoja ja näkemyksiä toimintapolitiikoistaan. OECD:n raportin mukaan kaikkein suosituimpia sidosryhmien osallistumisen muotoja ovat verkossa järjestettävät julkiset kuulemiset (’kuulemiset verkossa’, kuva 2), joissa kansalaisilla on mahdollisuus esittää kommentteja, sekä neuvoa-antavat ryhmät tai valmistelevat komiteat, joihin osallistuvat ennalta valitut sidosryhmät¹⁷.

Komission julkiset kuulemiset

10

Komission kuulemiset on tarkoitettu täydentämään laajempaa vuorovaikutusta kansalaisten ja muiden sidosryhmien kanssa¹⁸. Paremman sääntelyn suuntaviivoissa selitetään kaksi tapaa, joilla komissio järjestää näitä kuulemisia¹⁹:

• Julkinen kuuleminen, johon kaikki voivat halutessaan osallistua. Komissio toteuttaa julkiset kuulemiset käyttämällä verkossa olevia kyselylomakkeita. Kansalaiset voivat kertoa näkemyksensä kyseessä olevasta aiheesta vastaamalla kyselylomakkeen kysymyksiin EU Survey ‑sivustolla²⁰, joka on komission virallinen kyselynhallintaväline.
• Kohdennettu kuuleminen järjestetään tietyille tarkasti määritellyille sidosryhmille. Kohdennetussa kuulemisessa sidosryhmät valitaan etukäteen ja vain erikseen kutsutut sidosryhmät tai henkilöt voivat osallistua tähän kuulemiseen.

11

Komissio uskoo, että sen kaikista kuulemistoimista²¹ julkiset kuulemiset ovat avoimimpia ja helpoimmin saavutettavissa²². Komissio pyrkii parantamaan sääntelyä, ja aiheesta järjestetyn julkisen kuulemisen (”Taking Stock of the Commission’s Better Regulation”) tulosten perusteella julkiset kuulemiset ovat myös tunnetuin ja arvostetuin tapa vaikuttaa päätöksentekoon²³.

12

Julkisessa kuulemisessa voidaan tavoittaa laaja kirjo vastaajia, jotka antavat palautetta vapaaehtoisesti. Komission antamissa paremman sääntelyn suuntaviivoissa todetaan selvästi, että julkisten kuulemisten yhteydessä kerättyjen tietojen avulla ei saada edustavaa kuvaa EU:n väestöstä²⁴. Tämä johtuu siitä, että vastaajat valitsevat itse, mihin kuulemiseen he vastaavat, minkä vuoksi vastauksia ei saada edustavalta otokselta²⁵.

13

Komission antamien paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaan julkisten kuulemisten järjestäminen on pakollista seuraavissa tapauksissa: aloitteet, joista tehdään vaikutustenarvioinnit; arvioinnit; toimivuustarkastukset; neuvoa-antavat komission tiedonannot; vihreät kirjat²⁶. Osa uusista aloitteista johtaa lainsäädäntöehdotuksiin, mutta muut (lähinnä arvioinnit) ovat muita aloitteita (esim. raportit Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja kansainvälisiä sopimuksia koskevat neuvottelusuositukset).

14

Komission paremman sääntelyn suuntaviivoissa jaetaan kuulemisprosessi kolmeen vuorovaikutteiseen vaiheeseen: 1) kuulemisstrategian laatiminen, 2) kuulemisen järjestäminen ja 3) tietojen antaminen päätöksentekijöille. Kukin vaihe koostuu useista peräkkäisistä vaiheista, joiden olisi luotava puitteet laadukkaalle ja avoimelle sidosryhmien kuulemiselle²⁷ (kuva 3).

15

Komissio järjesti vuodesta 2015 vuoden 2018 loppuun asti ulottuvan ajanjakson aikana keskimäärin yli 100 julkista kuulemista vuodessa (yhteensä 417 kuulemista)²⁸. Osallistumistaso vaihteli huomattavasti. Kunkin vuoden suosituimmat kuulemiset olivat seuraavat:

• Vuonna 2018 kesäajasta järjestettyyn julkiseen kuulemiseen saatiin 4,6 miljoonaa vastausta, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin missään komission järjestämässä julkisessa kuulemisessa.
• Vuonna 2017 yhteisen maatalouspolitiikan nykyaikaistamisesta ja yksinkertaistamisesta järjestettyyn julkiseen kuulemiseen saatiin 63 000 vastausta (tähän eivät sisälly suuren kampanjan 260 000 vastausta).
• Vuonna 2016 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista järjestettyyn julkiseen kuulemiseen saatiin 16 500 vastausta.
• Vuonna 2015 EU:n luontolainsäädännöstä (lintudirektiivi, luontotyyppidirektiivi) järjestettyyn julkiseen kuulemiseen saatiin 550 000 vastausta.

16

Kaikkiin julkisiin kuulemisiin osallistui – kunkin vuoden suosituinta kuulemista lukuun ottamatta – keskimäärin 500 osallistujaa vuonna 2015 ja 2016 sekä noin 2 000 osallistujaa vuonna 2017 ja 2018.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

17

Tilintarkastustuomioistuimen vuosien 2018–2020 strategiassa²⁹ todettiin, että kansalaisten ja EU:n toimielinten välillä havaittu etäisyys on uhka EU:lle. Helmikuussa 2018 Euroopan parlamentti pyysi tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan, miten kansalaiset voivat osallistua suoraan ja vaikuttaa EU:n lainsäädäntöprosessiin, ja arvioimaan käytettyjen välineiden vaikuttavuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja avoimuutta. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa keskitytään julkisiin kuulemisiin, koska kansalaisten osallistuminen julkiseen kuulemisprosessiin on keskeisen tärkeää EU:hun kohdistuvan luottamuksen edistämiseksi ja laadukkaan lainsäädännön saavuttamiseksi.

18

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, olivatko komission julkiset kuulemiset vaikuttavia kansalaisten tavoittamisessa ja heidän näkemystensä hyödyntämisessä. Tilintarkastustuomioistuin arvioi,

1. onko komission suunnittelema julkisia kuulemisia koskeva kehys hyvien käytäntöjen mukainen
2. oliko komissio valmistellut ja järjestänyt valitut julkiset kuulemiset siten, että kansalaisten osallistuminen oli mahdollisimman helppoa ja vaikuttavaa (kuvassa 3 esitetyn kuulemisprosessin vaiheet 1 ja 2)
3. analysoiko komissio kyselyjen avulla saadut tiedot asianmukaisesti ja esittikö se avoimet ja kattavat tiedot kuulemisesta ja sen tuloksista (vaihe 3 kuvassa 3).

19

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti otoksen, joka koostui 26:sta komission vuosina 2016–2018 järjestämästä julkisesta kuulemisesta. Tilintarkastustuomioistuin poimi otokseen viisi pääosastoa järjestettyjen kuulemisten määrän, aloitteiden erilaisuuden, osallistumisasteen ja sen perusteella, miten tärkeitä aiheet olivat kansalaisten kannalta. Otokseen sisältyi kaksi pääsihteeristön, kaksi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston (AGRI), viisi koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosaston (EAC), seitsemän muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston (HOME) ja kymmenen liikenteen ja liikkumisen pääosaston (MOVE) järjestämää kuulemista (Liite I)³⁰.

20

Tarkastuksen sisältö:

1. Tarkastuksessa haastateltiin henkilöstöä kaikista otokseen kuuluneista pääosastoista ja oltiin yhteydessä useisiin muihin asiaankuuluviin pääosastoihin, EU:n toimielimiin ja elimiin³¹.
2. Tarkastuskäynti tehtiin kahteen jäsenvaltioon³² ja OECD:hen, jotta saatiin parempi käsitys komission kehyksestä kansainvälisessä yhteydessä.
3. Tarkastuksessa arvioitiin ja analysoitiin keskeiset asiakirjat sidosryhmien osallistumisesta, kuulemisia koskevasta komission kehyksestä ja tilintarkastustuomioistuimen valitsemien julkisten kuulemisten tuloksellisuudesta.
4. Analyysin apuna kuultiin asiantuntijaryhmää, mikä auttoi tilintarkastustuomioistuinta keskittymään erityisen tärkeisiin alueisiin, joita voitaisiin parantaa (Liite II).

21

Tilintarkastustuomioistuin teki myös kyselytutkimuksen, jonka kohteena olivat otokseen poimittuihin julkisiin kuulemisiin osallistuneet 16 007 kansalaista. Tähän tutkimukseen saatiin 2 224 vastausta. Tilintarkastustuomioistuin analysoi vastaukset ja täydensi niillä omia tarkastushavaintojaan. Osallistujat arvioivat tyytyväisyysasteensa kuulemisprosessin kunkin eri vaiheen osalta sekä sen, missä määrin heidän näkemyksensä vastasivat komission yleisiä huomioita (Liite III). Osallistujat esittivät tilintarkastustuomioistuimelle myös näkemyksiään ja ehdotuksiaan julkisen kuulemismenettelyn osalta (laatikko 1–laatikko 8)³³. Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen osuudet, joissa esitellään vastaajien näkemyksiä, on merkitty seuraavalla symbolilla:

22

Tarkastuskriteerit ovat peräisin seuraavista lähteistä:

1. OECD Guiding Principles for Open and Inclusive Policy Making (OECD:n ohjaavat periaatteet avoimesta ja osallistavasta päätöksenteosta)³⁴
2. OECD recommendation on Regulatory policy (OECD:n suositus sääntelypolitiikasta)³⁵
3. komission omat paremman sääntelyn suuntaviivat ja välineistö.

23

Tilintarkastustuomioistuin ei tarvitse henkilötietojen käsittelyyn komission suostumusta tai hyväksyntää³⁶, mutta komissio kieltäytyi antamasta joitakin tarkastuksen aikana pyydettyjä tietoja viittaamalla tietosuojasääntöjä koskevaan tulkintaansa. Saavuttaakseen tarkastuksen tavoitteet tilintarkastustuomioistuin onnistui löytämään yhteistyössä komission kanssa vaihtoehtoisia ratkaisuja, mikä kuitenkin merkittävästi hidasti raportointiprosessia ja edellytti lisäresursseja.  

Huomautukset

Komission julkisia kuulemisia koskeva kehys

Osallistujat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä kuulemisprosessiin

24

Tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimus osoitti, että 65,5 prosenttia osallistujista, jotka vahvistivat osallistuneensa johonkin otokseen kuuluneista julkisista kuulemisista, piti kuulemismenettelyä tyydyttävänä tai melko tyydyttävänä (kuva 4).

25

Tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että osallistujat olivat tietoisia julkisen kuulemismenettelyn yleisestä tavoitteesta eli siitä, että kansalaisille annetaan tilaisuus vaikuttaa päätöksentekoon (kohta 03). Kysymykseen siitä, miksi he olivat osallistuneet komission julkiseen kuulemiseen, vastaajat ilmoittivat kolmeksi tärkeimmäksi syyksi seuraavat:

• vastaajat halusivat vaikuttaa lainsäädäntömenettelyn lopputulokseen (58 prosenttia)
• vastaajat olivat kiinnostuneita aiheesta (56 prosenttia)
• vastaajat pitivät osallistumista kansalaisvelvollisuutena (49 prosenttia).

Vastaajat arvostivat mahdollisuutta osallistua EU:n lainsäädäntöprosessiin ja aktiivista EU:n kansalaisuutta edistävään demokraattiseen prosessiin

26

Vastaajat arvostivat eniten seuraavia kolmea näkökohtaa julkisessa kuulemisessa, johon olivat osallistuneet (laatikko 1):

• kansalaiset pystyivät osallistumaan sen myötä EU:n lainsäädäntöprosessiin
• se auttoi vahvistamaan EU:n demokraattista legitimiteettiä
• se auttoi kehittämään Euroopan kansalaisuutta.

Komission toimintakehys on laadukas, mutta seurantaan ja arviointiin ei keskitytä riittävästi

27

Komission julkisia kuulemisia koskeva kehys on määritelty paremman sääntelyn suuntaviivoissa ja välineistössä. Ne hyväksyttiin toukokuussa 2015. Heinäkuussa 2017 komissio hyväksyi päivitetyt suuntaviivat, joissa vahvistettiin ja selkeytettiin yleiset säännöt siitä, miten komission olisi kuultava kansalaisia.

28

Komission parempaa sääntelyä koskevien suuntaviivojen mukaisesti seuraavien neljän yleisen periaatteen olisi ohjattava kuulemisia³⁷:

1. Osallistuminen: noudatetaan osallistavaa lähestymistapaa kuulemalla mahdollisimman laajasti.
2. Avoimuus ja vastuuvelvollisuus: tehdään kuulemisprosessista ja sen vaikutuksista päätöksentekoon avoin kuulemiseen osallistuneille ja suurelle yleisölle.
3. Vaikuttavuus: kuullaan kansalaisia silloin, kun heidän näkemyksillään voi olla vielä vaikutusta, ja kunnioitetaan oikeasuhteisuutta ja erityisiä rajoitteita.
4. Yhtenäisyys: varmistetaan kuulemisprosessien yhtenäisyys kaikkien yksiköiden ja myös arvioinnin, tarkastelun ja laadunvalvonnan välillä.

29

Näitä neljää yleistä periaatetta täydentävät kuulemisprosessin kolmeen vaiheeseen sovellettavat standardit³⁸ (kuva 3). Komissio oli näiden periaatteiden ja standardien perusteella sidosryhmien osallistamisessa ykkössijalla OECD:n arvioinnissa (kohta 08).

30

Tilintarkastustuomioistuin vertasi komission kehystä OECD:n ohjaaviin periaatteisiin avoimesta ja osallistavasta päätöksenteosta ja OECD:n suositukseen sääntelypolitiikasta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komission julkisia kuulemisia koskeva kehys edistää yleisesti ottaen osallistavaa lainsäädäntöprosessia ja avoimia julkisia kuulemisia, kansalaisten varhaista osallistamista ja komission kuulemisprosessien yhtenäisyyttä. Seurannassa ja arvioinnissa on kuitenkin parantamisen varaa. Komission paremman sääntelyn suuntaviivoihin ei sisälly

1. erityisiä indikaattoreita, joita seurattaisiin ja joista raportoitaisiin yksittäisten julkisten kuulemisten osalta pääosastojen tasolla ja yleisesti ottaen komission tasolla
2. menetelmiä julkisiin kuulemisiin liittyvien kustannusten arvioimiseksi
3. systemaattista arviointia siitä, saavuttavatko julkiset kuulemiset kaikki tavoitteensa.

31

Komission suuntaviivojen mukaan hyvänä käytäntönä on oikeasuhteisen sisäisen laadunarvioinnin suorittaminen kuulemisprosessista³⁹. Tietojen kerääminen julkisten kuulemisten laadusta edistää tietojen saamista kuulemisstrategian ja sen tavoitteiden saavuttamisesta. Lisäksi systemaattiset arvioinnit, joissa keskitytään tavoitteiden saavuttamiseen, auttavat yksilöimään parhaita käytäntöjä ja oppimaan aiemmista kokemuksista, jotta voidaan parantaa tulevia kuulemisia.

32

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sen arvioimista 26 tapauksesta vain kahdessa tehtiin sisäinen arviointi saaduista kokemuksista oppimista varten. Arvioinnissa käytettiin joitakin indikaattoreita. Eräässä tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena olleessa jäsenvaltiossa indikaattoreihin liittyi esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Tällaisia indikaattoreita ovat muun muassa vastausten määrä ja osallistujien moninaisuus (esim. sidosryhmäluokat, lähtöpaikkakunta tai asuinpaikka, käytetyt kielet) sekä kuulemiseen valmistautumista, sen suorittamista ja siitä raportoimista varten tarvittu aika ja osallistujien tyytyväisyyden taso.

Valittujen julkisten kuulemisten valmisteleminen ja niihin osallistuminen

33

Tilintarkastustuomioistuin perehtyi seuraaviin näkökohtiin, jotka liittyvät valittujen julkisten kuulemisten – ja myös kuulemisstrategian – valmistelu- ja toteutustyöhön komissiossa (kuvan 3 vaiheet 1 ja 2):

1. tiedot, joita kansalaisille annetaan kuulemisen taustalla olevista syistä
2. toimet ja viestintäkanavat, joiden tarkoituksena on varmistaa, että kansalaiset ovat tietoisia kuulemisesta
3. kuulemisessa käytetyt kielet ja kyselylomakkeiden käyttäjäystävällisyys
4. kuulemisen ajoitus ja pituus.

34

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sen tarkastamien komission julkisten kuulemisten valmistelut ja toteutus olivat yleisesti ottaen tyydyttäviä, mutta tilintarkastustuomioistuin yksilöi kuitenkin joitakin alueita, joilla olisi parannettavaa, jotta kyettäisiin varmistamaan, että kansalaisten osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa ja vaikuttavaa.

Kuulemisstrategioita ei aina ole valmisteltu hyvin eikä niitä aina julkaista

Etukäteistiedot ja palaute tulevista kuulemistoimista

35

Etenemissuunnitelmana tai alustavana vaikutustenarviointina tunnettu asiakirja on ensimmäinen askel selitettäessä kansalaisille, miksi komissio valmistelee jonkin tietyn aloitteen ja mihin sillä pyritään. Komission suuntaviivojen mukaan etenemissuunnitelmassa tai alustavassa vaikutustenarvioinnissa olisi esitettävä suunnitellut kuulemistoimet ja ne olisi julkaistava varhaisessa vaiheessa komission ”Kerro mielipiteesi!” ‑portaalissa⁴⁰.

36

Julkaistavan etenemissuunnitelman tai alustavan vaikutustenarvioinnin tarkoituksena on tiedottaa kansalaisille Euroopan komission kaavailemista aloitteista ja kuulemistoimista, sekä valmistella heidän osallistumistaan etukäteen⁴¹.

37

Komission vuoden 2017 heinäkuussa julkaiseman paremman sääntelyn välineistön mukaan julkista kuulemista ei pitäisi käynnistää ennen siihen liittyvän etenemissuunnitelman tai alustavan vaikutustenarvioinnin julkaisemista⁴². Komission suuntaviivoissa ja välineistössä ei täsmennetä, kuinka kauan ennen julkisen kuulemisen käynnistämistä tämän julkaisemisen olisi tapahduttava. Niissä todetaan ainoastaan, että etenemissuunnitelmat tai alustavat vaikutustenarvioinnit on viimeisteltävä ja julkaistava mahdollisimman nopeasti, ja niihin on sisällytettävä selvitys suunnitellusta kuulemisstrategiasta⁴³.

38

Vaatimus, jonka mukaan etenemissuunnitelma on julkaistava etukäteen, ei ollut voimassa useiden otokseen kuuluneiden julkisten kuulemisten valmistelu- ja käynnistysajankohtana. Komissio laati etenemissuunnitelmat tai alustavat vaikutustenarvioinnit sekä hahmotelman kuulemisstrategiasta 22 kuulemisessa tilintarkastustuomioistuimen 26 julkisen kuulemisen otoksesta ja julkaisi ne vain 16 kuulemisen osalta vähintään neljä viikkoa ennen julkisen kuulemisen käynnistämistä, jotta vältyttäisiin palautteen antamista varten tarkoitetun ajanjakson (kohta 39) ja julkisen kuulemisen käynnistämisen väliseltä päällekkäisyydeltä. Tapauksissa, joissa etenemissuunnitelmat tai alustavat vaikutustenarvioinnit olivat saatavilla ennen julkisen kuulemisen käynnistämistä, ne julkaistiin keskimäärin puoli vuotta aiemmin (kuva 5).

39

Kun etenemissuunnitelmat tai alustavat vaikutustenarvioinnit julkaistaan, kansalaiset voivat antaa palautetta neljän viikon ajan⁴⁴. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että vuonna 2017 julkaistuista kuudesta etenemissuunnitelmasta tai alustavasta vaikutustenarvioinnista⁴⁵ neljässä saatiin palautetta (keskimäärin 22 palautetta).

40

Neljästä tapauksesta kolmessa saatujen palautteiden määrä oli hyvin vähäinen verrattuna julkisen kuulemisen aikana saatujen kommenttien määrään. Esimerkiksi alustavaan vaikutustenarviointiin kuulemisesta, joka koski yhteisen maatalouspolitiikan nykyaikaistamista ja yksinkertaistamista, saatiin vain 10 palautetta, kun taas julkiseen kuulemiseen saatiin 63 000 vastausta⁴⁶. Komissio myönsi, että palautteen vähäinen määrä osoittaa, että tietoisuutta EU:n välineistä ja välineiden kattavuutta on selvästi varaa parantaa⁴⁷.

Kuulemisstrategian keskeiset tekijät

41

Kuulemisstrategia laaditaan etenemissuunnitelmien ja alustavien vaikutustenarviointien jälkeen. Strategian tarkoituksena on suunnitella tehokas ja vaikuttava kuulemista koskeva lähestymistapa.

42

Kuulemisstrategia on viimeisteltävä ja saatettava ajan tasalle palautteen antamista varten varatun ajanjakson aikana saatujen kommenttien pohjalta. Tilintarkastustuomioistuin ei havainnut evidenssiä siitä, että palautteet olisi otettu huomioon kuulemisstrategioissa (esimerkiksi päätettäessä kuulemistoimista tai suunniteltaessa kyselylomakkeita).

43

Kuulemisstrategia olisi julkaistava tai sitä olisi kuvailtava kuulemisesta vastaavan pääosaston verkkosivustolla, jolla käsitellään kyseessä olevaan aloitteeseen liittyvää kuulemista⁴⁸. Sen tulisi kattaa seuraavat keskeiset osa-alueet⁴⁹:

• kuulemisen laajuus ja tavoitteet
• sidosryhmien määritteleminen
• suunnitellut kuulemistoimet
• ajoitus ja kielijärjestelyt.

44

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että vain 12 laadituista 22 kuulemisstrategiasta oli julkaistu kyseessä olevaa aloitetta koskevalla komission verkkosivustolla. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kansalaisten tunnetta osallistumisesta vahvistaisi todennäköisesti se, että julkisen kuulemisen tavoitteesta ja sen tulosten käyttötarkoituksesta annettaisiin ajoissa tietoja kuulemisen valmisteluvaiheessa. Se olisi myös hyödyllistä vastausten laadun kannalta.

45

Esimerkkinä voidaan mainita, että Euroopan parlamentin päätöslauselmaa koskevaa seurantaa lukuun ottamatta komissio ei asettanut käyttöön kuulemisstrategiaa tai muita ennakkotietoja ennen kesäaikaa koskevan julkisen kuulemisen käynnistämistä. Kun otetaan huomioon, että kansalaisille on tarpeen tiedottaa valmisteluvaiheessa julkisen kuulemisen tavoitteesta ja sen tulosten käyttötarkoituksesta, tällaisten tietojen puuttuminen vaikuttaa erittäin todennäköisesti tulokseen paitsi yleisen ja alueellisen osallistumisasteen myös sisällön osalta. Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että komissio asetti vasta tämän julkisen kuulemisen käynnistämisen yhteydessä saataville tietoa kuulemisen tavoitteesta.

46

Kaikkiin 22:een saatavilla olleeseen strategiaan sisältyi soveltamisalaa ja tavoitteita käsittelevä osio. Komissio asetti kuitenkin vain yleiset tavoitteet kaikille kuulemistoimilleen. Julkisissa kuulemisissa useimmin käytetyt tavoitteet olivat ”tilaisuuden tarjoaminen suurelle yleisölle ja sidosryhmille, jotta ne voivat kertoa näkemyksensä kaikista asioista, jotka ovat merkityksellisiä sidosryhmien kuulemisen kohteena olevan alueen arvioinnin kannalta”, ”näkemysten ja mielipiteiden kerääminen” ja ”muista kuin asiantuntijoista koostuvien suurempien sidosryhmien näkemysten kerääminen”. Muissa tapauksissa tavoitetta kuvailtiin yleisesti: ”julkiset ja kohdennetut kuulemiset ovat erittäin arvokkaita tietolähteitä”.

47

Komission suuntaviivoissa todetaan, että sidosryhmien määritteleminen on edellytys tietojen keruun onnistumiselle ja sille, että sidosryhmille voidaan tarjota asianmukaiset mahdollisuudet vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Tämän jälkeen sidosryhmät lajitellaan (tai asetetaan prioriteettijärjestykseen) kiinnostuksen tason ja vaikutusvallan mukaan sidosryhmien kartoitusta koskevan matriisin avulla⁵⁰. Komissio laati sidosryhmiä koskevan kartoitusmatriisin 26 julkisesta kuulemisesta 18:ssa. Lopuista kahdeksasta tapauksesta viisi sisälsi jäsentelemätöntä tietoa sidosryhmistä ja kolme tapausta ei sisältänyt tätä tärkeää, seuraavan vaiheen – sopivien kuulemistoimien valinnan – kannalta välttämätöntä tietoa (jäsenneltynä eikä jäsentelemättömänä)⁵¹.

48

Julkisia kuulemisia voidaan täydentää tarvittaessa muilla kuulemistoimilla, jotta kaikki relevantit sidosryhmät saadaan mukaan ja mahdolliset tietopuutteet kyetään korjaamaan⁵². Tämä on tärkeää, jotta viestintäkanavat kyetään mukauttamaan kaikkien kohdeyleisöjen tarpeisiin ja pystytään varmistamaan, että kaikilla relevanteilla osapuolilla on tilaisuus ilmaista kantansa⁵³. Lisäksi on tärkeää, että kuulemisprosessin päätteeksi vertaillaan eri kuulemistoimien tuloksia, jotta voidaan tunnistaa kommenttien ja tärkeimpien sidosryhmäluokkien keskinäiset riippuvuussuhteet, yhteneväisyydet tai ristiriidat. Yhdessäkään tilintarkastustuomioistuimen tarkastamassa kuulemisstrategiassa ei selitetty, miten julkinen kuuleminen täydentää muita kuulemistoimia.

49

Neljän kuulemisstrategian kohdalla ei ollut määritetty kielen osalta suunniteltuja järjestelyjä. Näissä neljässä tapauksessa käännökset olivat myöhässä, eivätkä ne olleet yleisön saatavilla, kun kuuleminen käynnistettiin. Kolmessa muussa tapauksessa strategioissa käsiteltiin kielijärjestelyjä vain osittain; niissä viitattiin käytettäviin kieliin ainoastaan kyselylomakkeiden ja palautteen osalta.

Vastaajien mukaan julkisten kuulemisten tavoitteet jäivät epäselviksi

50

Tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimuksen tulokset vahvistivat, että komission tavassa esitellä tavoitteensa ja tiedottaa niistä sekä määritellä julkisten kuulemisten sidosryhmät on parantamisen varaa. Vastaajien yleisvaikutelma oli, että julkisten kuulemisten tavoitteet olivat epäselviä (laatikko 2).

Julkisten kuulemisten vaihteleva osallistumisaste

51

Verkkopohjaiset kuulemiset soveltuvat laajaan kuulemiseen. Komission suuntaviivoissa todetaan, että parhaiten toimii erilaisten viestintäkanavien yhdistelmä. Komission suuntaviivoissa ainoastaan suositeltiin, että kansalaiset, jotka asuvat syrjäisillä ja maaseutualueilla, joilla internetyhteydet ovat heikommat, voidaan pyrkiä tavoittamaan ottamalla yhteyttä komission edustustoihin ja Europe Direct ‑palveluun⁵⁴ asianmukaisten välineiden ja kanavien määrittämistä varten⁵⁵.

52

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamat pääosastot käyttivät erilaisia viestintäkanavia useammin kuin joka toisessa (16) otoksen 26 tapauksesta. Käytettyjen viestintämenetelmien ja ‑kanavien (sosiaalinen media mukaan lukien) valinta ja käytön laajuus vaihtelivat yleisesti ottaen merkittävästi pääosastojen ja julkisten kuulemisten välillä. Tilintarkastustuomioistuin pani merkille, että osallistumisaste vaihteli huomattavasti.

53

Kaikissa kymmenessä kuulemisessa, joihin saatiin eniten vastauksia, käytettiin erilaisia viestintäkanavia. Kahdessa muussa tapauksessa (arviointi ja erittäin teknistä aihetta koskenut uusi aloite) saatiin kuitenkin ensimmäisen tapauksen osalta vain 24 ja toisen tapauksen kohdalla 17 vastausta, vaikka niissä käytettiin erilaisia viestintäkanavia. Kolme tapausta, joihin vastauksia tuli vähiten, koski kolmea arviointia, joiden osalta pääosastot eivät käyttäneet erilaisia viestintäkanavia. Kuva 6 osoittaa vastaajien lukumäärän niiden 26 julkisen kuulemisen osalta, jotka tilintarkastustuomioistuin tarkasti.

54

Vaikka kansalaisten osallistamista varten on käytettävissä useita eri välineitä, komissio katsoi, että ”osallistumisaste ei ole saavuttanut täyttä potentiaaliaan”. Komissio pani myös merkille, että ”jotkin sidosryhmät eivät vieläkään halua tai voi osallistua”, ja myönsi, että matala osallistumisaste on ongelma⁵⁶. Ongelman sitkeys vahvistettiin komission sääntelyn parantamisesta järjestetyn julkisen kuulemisen (”Taking Stock of the Commission’s Better Regulation”) tulosten perusteella⁵⁷.

55

Tilintarkastustuomioistuin analysoi osallistujien jakauman maittain sekä absoluuttisesti mitattuna että suhteutettuna kansalliseen väestöön tilintarkastustuomioistuimen julkisista kuulemisista poimimassa otoksessa (liite V). Absoluuttisesti mitattuna suurin osa vastauksista oli peräisin Saksasta. Maiden väestömäärään suhteutettuna Itävalta oli sijalla yksi ja Saksa toisena. Jakauma oli samankaltainen kesäaikaa koskevan julkisen kuulemisen kohdalla, joka tuotti 4,6 miljoonaa vastausta (70 prosenttia Saksasta ja kuusi prosenttia Itävallasta). Näiden kahden maan osuus oli suurin ja toiseksi suurin myös kansalliseen väestöön suhteutettuna (3,8 prosenttia ja 2,9 prosenttia) (kuva 7).

56

Kesäajasta järjestetyn julkisen kuulemisen tapauksessa komission viestintätoimet ja mainonta sosiaalisessa mediassa herättivät paljon kiinnostusta erilaisissa tiedotusvälineissä ja eri maissa. Kun kuuleminen oli käynnissä, komissio yritti lisätä osallistumista Saksan ulkopuolisista maista ja käynnisti maksullisia mainoskampanjoita EU26-jäsenvaltioissa (pois lukien Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta) keskittymällä yhdeksään jäsenvaltioon, jotka olivat erityisen aliedustettuja (mukaan lukien mainokset paikallisilla kielillä). Lisäksi komission edustustot jäsenvaltioissa osallistuivat aktiivisesti mainostamiseen Facebook- ja Twitter-julkaisuillaan. Prosenttiosuuksina mitattuna kannanottojen määrä EU26-maista lisääntyi noin 30 prosenttia. Vastausten maantieteellinen jakauma pysyi tästä huolimatta edelleen epätasapainoisena koko kuulemisen keston ajan. Komission raportointi tämän julkisen kuulemisen tuloksista antoi tarkemman kuvan vastausten jakautumisen eroista eri jäsenvaltioissa.

Vastaajat kuulivat usein julkisista kuulemisista kansalaisyhteiskunnan ryhmiltä

57

Tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimuksessa osallistujilta kysyttiin, miten he saivat tietää komission julkisista kuulemisista. Monet vastaajat korostivat, että he olivat saaneet tiedon kuulemisista kansalaisyhteiskunnan organisaatioilta tai valtiosta riippumattomilta järjestöiltä, eivätkä olisi muutoin osallistuneet (laatikko 3).

58

Tilintarkastustuomioistuin kysyi vastaajilta, mistä he olivat saaneet tietää julkisten kuulemisten käynnistämisestä (monta eri vastausvaihtoehtoa oli sallittu). Kaikista mahdollisista sidosryhmistä ja tiedotusvälineistä kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla oli 48 prosentin osuudellaan parhaimmat valmiudet lisätä kansalaisten tietoisuutta. Muita tärkeitä tiedonlähteitä olivat uutiset ja artikkelit (29 prosenttia), komission verkkosivusto (17 prosenttia) ja komission sosiaalinen media (13 prosenttia).

Vastaajat toivovat enemmän mainontaa julkisia kuulemisia koskevan tietoisuuden lisäämiseksi

59

Tilintarkastustuomioistuin kysyi vastaajilta, miten he parantaisivat komission lähestymistapaa kansalaisten ja sidosryhmien tavoittamiseksi. Yhteensä 2 224 vastaajasta 1 184 (53 prosenttia) esitti tilintarkastustuomioistuimelle ehdotuksia siitä, miten tietoisuutta voitaisiin lisätä tehokkaammin.

60

Kyselytutkimukseen vastanneiden mielestä kuulemistoimia olisi mainostettava laajasti prosessin näkyvyyden ja julkisuuden lisäämiseksi, jotta entistä useampi ihminen osallistuisi siihen. Vastaajien mielestä myös mainontaa olisi lisättävä sosiaalisessa mediassa, televisiossa, lehdistössä (esimerkiksi sanomalehdet) ja jopa sähköpostitse. Vastaajat korostivat myös sitä, että kansallisten tai alueellisten viranomaisten olisi osallistuttava enemmän komission julkisten kuulemisten mainostamiseen. Lisäksi jäsenvaltioiden ja EU:n välillä odotettiin kaikilla aloilla parempaa viestintää ja yhteistyötä (kohta 4).

Laajan kielivalikoiman ja lukijaystävällisempien kyselylomakkeiden tarve

Kielivalikoima

61

Kuulemisen kielivalikoima on saavutettavuuden keskeinen tekijä. Komission antamissa paremman sääntelyn suuntaviivoissa vuodelta 2015 suositeltiin, että käännösvaatimusten olisi perustuttava asianomaisen kuulemismenettelyn sisältöön ja kattavuuteen⁵⁸. Komission pääsihteeristö julkaisi huhtikuussa 2017 lisäohjeita⁵⁹, joihin sisältyivät muun muassa seuraavat toimenpiteet:

• komission vuotuiseen työohjelmaan (liite I) sisältyvät ensisijaisia aloitteita koskevat julkiset kuulemiset (kyselyt ja mahdolliset liiteasiakirjat) on käännettävä kaikille EU:n virallisille kielille
• Kaikkien muiden julkisten kuulemisten kyselylomakkeiden ja liiteasiakirjojen on oltava saatavilla vähintään englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.

62

Vuonna 2017 päivitetyissä suuntaviivoissa suositeltiin, että kuulemisasiakirjat olisi yleisesti ottaen käännettävä niin monelle kielelle kuin on mahdollista ja tarkoituksenmukaista kuulemisen laajuudesta ja kohdeyleisöstä riippuen⁶⁰. Suuntaviivoissa selvennettiin, että komission työohjelman liitteeseen I sisältyvät aloitteita koskevien julkisten kuulemisten asiakirjat on käännettävä kaikille EU:n virallisille kielille⁶¹. Lisäksi pääsihteeristö seuraa johdonmukaisesti kuulemisstrategioita sellaisten kuulemistoimien (erityisesti ne, joihin liittyy laaja yleinen etu) tunnistamiseksi, jotka olisi käännettävä kaikille tai useille kielille. Sen lisäksi suuntaviivat edellyttävät, että kuulemistoimien kielijärjestelyt on selitettävä ja perusteltava kuulemisstrategiassa.

63

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että puuttui selkeät kriteerit, joiden mukaan aloitteet voitaisiin luokitella ”laajan yleisen edun” mukaisiksi tai ”muiksi” aloitteiksi. Näiden luokkien perusteella olisi määriteltävä aloitteen kääntämistarve ja jos kääntäminen katsotaan aiheelliseksi, kielet, joille se on käännettävä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tämä riippui hyvin pitkälti vastuussa olevan pääosaston tai sen poliittisen yksikön noudattamasta lähestymistavasta tai aikarajoituksista. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että komissio luokittelee aloitteet validointia varten ’merkittäviksi’ ja ’muiksi’ aloitteiksi. Täsmällisten kriteereiden puuttuminen aloitteiden luokittelua varten heikentää kuulemisprosessin aikana sovellettavien kielijärjestelyjen selkeyttä.

64

Tarkastusotoksessa seitsemän julkista kuulemista käynnistettiin ennen kuin komission uusi kielipolitiikka tuli voimaan huhtikuussa 2017. Näissä seitsemässä aloitteessa kuusi kyselylomaketta käännettiin kaikille EU:n virallisille kielille, vaikka vain kolme aloitetta sisältyi komission työohjelmaan⁶². Jäljelle jäävä aloite käännettiin kolmelle kielelle.

65

Tarkastuksessa havaittiin ennen komission uuden kielipolitiikan voimaantuloa käynnistettyjen 19 julkisen kuulemisen joukossa kuusi tapausta, joissa komission ”merkittäviksi” luokittelemien aloitteiden kyselylomakkeet, julkisen kuulemisen verkkosivustot ja tausta-asiakirjat olivat saatavilla ainoastaan englanniksi. Lopuista 13 tapauksesta seitsemän käännettiin kaikille EU:n virallisille kielille, yksi kuudelle kielelle kuusi ja viisi oli saatavilla ainoastaan englanniksi.

66

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kun kyselylomakkeet oli käännetty kaikille EU:n kielille, saatujen vastausten määrä oli keskimäärin suurempi kuin silloin, kun kyselylomake oli saatavilla vain englanniksi. Otokseen kuuluneista 26 julkisesta kuulemisesta kyselylomakkeet oli käännetty kaikille EU:n virallisille kielille 11:ssä niistä 12 julkisesta kuulemisesta, joihin saatiin kaikkein eniten vastauksia. Lopuista 14 tapauksesta, joihin tuli vähiten vastauksia, vain kaksi oli käännetty kaikille EU:n kielille.

Kyselylomakkeiden ja liiteasiakirjojen suunnittelu

67

Komission antamissa paremman sääntelyn suuntaviivoissa edellytetään, että kyselylomakkeiden kysymysten on oltava relevantteja, lyhyitä ja yksinkertaisia, muotoiltu neutraalilla tavalla ja sisällettävä oikea tasapaino avointen ja suljettujen kysymysten välillä⁶³. Komissio toimitti tilintarkastustuomioistuimelle evidenssiä siitä, että kyselylomakkeita oli testattu ennen niiden käyttöä 22 kuulemisessa tarkastetuista 26 julkisesta kuulemisesta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sen tarkastamat kyselylomakkeet oli yleisesti ottaen suunniteltu hyvin ja että ne noudattivat komission antamia ohjeita.

68

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että jotkin kyselylomakkeet olivat liian pitkiä tai liian monimutkaisia. Esimerkiksi kolmessa kyselylomakkeessa kysymysten kokonaismäärä tai tiettyihin vastaajaluokkiin sovellettavien kysymysten määrä oli yli 50. Yhdessä näistä tapauksista kyselyyn yritti vastata 4 786 vastaajaa, mutta kysymysten suuren määrän seurauksena komission analyysia varten oli täysimääräisesti hyödynnettävissä vain 1 800 vastausta, koska kaikki vastaajat eivät olleet täyttäneet koko kyselylomaketta. Yhdessä tapauksessa aiheena olivat tekniset it-alan kysymykset, mutta kyselylomaketta ei kohdennettu erikseen asiantuntijoille ja muille kuin asiantuntijoille. Jos näitä kahta vastaajaryhmää varten olisi laadittu erilliset kyselylomakkeet, vastauksia olisi kenties saatu enemmän (vastauksia tuli yhteensä vain 17).

69

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi 15 tapausta, joissa tarkastetut pääosastot eivät olleet harkinneet erilaisten kyselylomakkeiden suunnittelemista asiantuntijoille ja muulle yleisölle. Menettelytapaa ei edellytetä komission suuntaviivoissa, mutta tilintarkastustuomioistuin piti esimerkkinä hyvistä käytännöistä 11:tä tapausta, joissa muulle yleisölle oli laadittu yleisluontoisemmat kyselylomakkeet.

70

Kesäaikaa koskeneen julkisen kuulemisen osalta kansalaisille annetussa kyselylomakkeessa ja dokumentaatiossa ei korostettu jäsenvaltioiden omien valintojen seurauksia (etenkään tapauksissa, joissa naapurivaltiot tekevät eri valinnan). Komissio ei myöskään täsmentänyt, että kuulemisen tulokset muodostaisivat tärkeän perustan sen välittömästi kuulemisen jälkeen tekemälle lainsäädäntöehdotukselle⁶⁴. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että mahdollisille osallistujille olisi tiedotettava tarkasti tällaisista vaikutuksista. Tällaisen tiedon puuttuminen saattaa vaikuttaa julkisen kuulemisen lopputulokseen.

Vastaajat pitävät kyselomakkeista, jotka on laadittu kaikilla EU:n kielillä kansalaisia varten ja jotka sisältävät avoimia kysymyksiä

71

Tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimuksessa suurin osa vastaajista (82 prosenttia) oli tyytyväisiä kuulemisprosessissa käytettyyn kieleen. Vahvasti samaa mieltä (92 prosenttia) oltiin myös siitä, että tavoittavuuden parantamiseksi on tärkeää, että julkisia kuulemisia järjestetään EU:n kaikilla 24 virallisella kielellä.

72

Kyselylomakkeiden lukijaystävällisyyden osalta 31 prosenttia vastaajista oli tyytymättömiä siihen, että kysymykset olivat joko epäselviä tai liian teknisiä. Monet vastaajat (76 prosenttia) arvostivat erityisesti mahdollisuutta vastata avoimiin kysymyksiin ((laatikko 5).

Kuulemisten aikataulu täytti asetetut vaatimukset

73

Komission antamissa paremman sääntelyn suuntaviivoissa todetaan, että julkisten kuulemisten vähimmäiskesto on 12 viikkoa ja on erittäin suositeltavaa pidentää tätä ajanjaksoa, jos se on päällekkäinen lomakausien kanssa⁶⁵.

74

Tilintarkastustuomioistuimen otokseen kuuluneista 26 julkisesta kuulemisesta 24:ssä noudatettiin vastausten antamiselle suositeltua 12 viikon vähimmäisaikaa. Tätä tekijää ei otettu huomioon kahdeksassa tapauksessa, joissa vastausten antamiselle annettu aika oli (osittain) päällekkäinen kesälomakauden kanssa. Tilintarkastustuomioistuin pani merkille, että komissio sai kesäajasta järjestämäänsä julkiseen kuulemiseen poikkeuksellisen paljon vastauksia, vaikka kuuleminen järjestettiin kesällä hyvin lyhyen (kuuden viikon) ajanjakson aikana.

Vastaajilla oli mielestään riittävästi aikaa osallistua

75

Tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimukseen vastanneista 79 prosenttia oli tyytyväisiä siihen, kuinka monta viikkoa kyselylomakkeet olivat saatavilla komission verkkosivustolla.

Tietojen tarjoaminen kuulemistoiminnasta ja tuloksista

76

Tilintarkastustuomioistuin tutki seuraavia näkökohtia, jotka liittyvät komission suorittamaan tietojen analysointiin ja siihen, miten se esitti kuulemisiin perustuvia tietoja ja tuloksia (vaihe 3 kuvassa 3):

1. turvallinen tietojen keruu ja käsittely
2. kerättyjen vastausten asianmukainen analysointi erityisesti niissä tapauksissa, joissa vastauksia saatiin vähän tai kampanjat olivat suuria
3. avoimet ja kattavat tiedot kuulemistoiminnasta ja sen tuloksista.

77

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sen tarkastamien komission julkisten kuulemisten analysointi ja kuulemisista annettavat tiedot olivat yleisesti ottaen tyydyttäviä, mutta tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin joitakin alueita, joilla avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta voitaisiin parantaa.

Heikkoudet tietojen käsittelyssä

Tiedottaminen tietojen käsittelystä

78

Komission antamien paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaan tietosuojaselosteessa olisi selkeästi ilmoitettava, miten vastaajien tietoja kerätään ja käsitellään⁶⁶. Ennen kuin yleinen tietosuojaseloste otettiin käyttöön toukokuussa 2018 tietosuojaseloste oli käytännössä laadittava erikseen jokaisen sellaisen julkisen kuulemisen osalta, johon sisältyi henkilötietojen keräämistä, ja se olisi pitänyt julkaista aloitetta koskevaan kuulemiseen liittyvällä verkkosivulla.

79

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 26 julkisesta kuulemisesta 22:ta koskevalla verkkosivulla viitattiin tietosuojaa koskevaan komission verkkosivuun ja henkilötietojen suojaa koskevaan asetukseen N:o 45/2001. Verkkosivustoilla ei kuitenkaan ollut tietosuojaselosteita, joissa olisi kerrottu vastaajille, miten heidän henkilötietojaan kerätään ja käsitellään, eikä myöskään tietojen säilyttämisaikaa ollut ilmoitettu. Loppuja neljää kuulemista koskevilla verkkosivuilla ei ollut tietosuojaselostetta tai vastuuvapauslauseketta.

Teknologiaan liittyvät riskit

80

Tietoihin ja teknologiaan liittyvät tarkastukset ovat erityisen tärkeitä verkkopohjaisissa kuulemisissa sen varmistamiseksi, että prosessi on turvallinen ja että saadut vastaukset ovat päteviä. Tilintarkastustuomioistuin tutki tarkastuksen kohteena olleiden pääosastojen suorittamat tarkastukset arvioidakseen, oliko teknologiaan liittyviä riskejä pyritty lieventämään asianmukaisin toimenpitein.

81

Komissio toimitti tilintarkastustuomioistuimelle aikaleimatiedot, joista kävi ilmi, milloin vastaajat olivat lähettäneet vastauksensa. Näistä 24 tapauksesta kuudessa vastauksia saatiin erittäin suuri määrä kuulemisen viimeisinä päivinä; luvut vaihtelivat 40 prosentista 95 prosenttiin. Kesäaikaa koskevan julkisen kuulemisen vastauksista 1,3 miljoonaa (40 prosenttia) toimitettiin viimeisenä päivänä (kuva 8).

82

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että suuriin tiedonsiirtomääriin sisältyy huomattava riski (esim. koordinoidusta kyberhyökkäyksestä). Tilintarkastustuomioistuin pyysi siksi tietoja komission suorittamista IP-lähdeosoitteiden maantieteellisen sijainnin tarkastuksista, palvelimen käytön estymisen (palvelimen ylikuormituksen) taustalla vaikuttavista ongelmista, internetpalvelujen anonyymiin käyttöön liittyvien keinojen mahdollisesta käytöstä (TOR-verkko⁶⁷), suojautumisesta internetin bottiohjelmilta (verkkoroboteilta) ja muista mahdollisista tarkastuksista vastaajien vastausten aitouden varmentamiseksi.

83

Tietojen analysoinnin ja käsittelyn osalta komissio määrittelee tavallisesti kaksoiskappaleiksi useamman kuin yhden vastauksen, jolla on sama sähköpostiosoite. Tilanne oli tämä esimerkiksi kesäaikaa koskeneen julkisen kuulemisen kohdalla⁶⁸. Yksittäinen osallistuja voi kuitenkin osallistua useita kertoja käyttämällä eri sähköpostiosoitetta. Tässä tapauksessa eri vastauksilla voi olla sama IP-lähdeosoite, mikä voi olla varoitusmerkki päällekkäisyydestä. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tällaiset vastaukset olisi tarkistettava, jotta voidaan arvioida niiden yksilöllisyyttä ja/tai mahdollista keinotekoisuutta.

84

Tilintarkastustuomioistuin pyysi IP-lähdeosoitteet yhden julkisen kuulemisen osalta. Komissio viittasi tietosuojasääntöjä koskevaan tulkintaansa, jonka mukaan kyseiset tiedot eivät ole saatavilla. Sen sijaan tietotekniikan pääosasto vahvisti, että päällekkäisiä IP-osoitteita oli viisi kappaletta. Tietotekniikan pääosasto tai muut pääosastot eivät suorittaneet samanlaisia tarkastuksia muiden julkisten kuulemisten osalta ennen niiden tulosten julkaisemista.

85

Komissio ei toimittanut tietoja siitä, miten IP-lähdeosoitteiden maantieteellinen sijainti käsiteltiin, tai mahdollisesta TOR-verkon välityksellä tapahtuneesta anonyymista käytöstä.

86

CAPTCHA-ohjelmaa käytetään varmentamaan, että tiedot syöttää robotin sijasta ihminen. Komissio käytti CAPTCHA-ohjelmaa bottiohjelmien vastaisena toimenpiteenä suojellakseen julkisiin kuulemisiin osallistumista väärinkäytöltä, sillä CAPTCHA estää syöttämästä tietoja automaattisesti. Kesäaikaa koskeneessa julkisessa kuulemisessa CAPTCHA oli kuitenkin korvattava toisella mekanismilla, koska Googlen mahdollinen yksityisten tietojen käyttö herätti huolta.

Tietojen analysoinnin puutteet

Tietojen tulkinta

87

Julkisessa kuulemisessa voidaan tavoittaa laaja joukko erilaisia vastaajia, jotka antavat palautetta vapaaehtoisesti; he ovat pääasiassa aktiivisia ja asiasta kiinnostuneita EU:n kansalaisia. Komission antamissa paremman sääntelyn suuntaviivoissa todetaan selvästi, että julkisten kuulemisten kautta kerätyt tiedot eivät anna edustavaa kuvaa EU:n väestöstä⁶⁹. Tämä johtuu siitä, että vastaajat valikoituvat oman valintansa perusteella, eli vastauksia ei koota edustavan otoksen perusteella⁷⁰.

88

Kesäaikaa koskenut julkinen kuuleminen järjestettiin 4. heinäkuuta ja 16. elokuuta 2018 välisenä aikana, ja siihen saatiin 4,6 miljoonaa vastausta kaikista 28 jäsenvaltiosta. Komissio käsitteli näitä tuloksia merkittävänä perustana lainsäädäntöehdotuksen laadinnalle. Komission jäsen Bulc totesi 31. elokuuta 2018: ”Miljoonat eurooppalaiset esittivät mielipiteensä julkisessa kuulemisessa. Eurooppalaisilta saatu viesti oli selkeä, sillä 84 prosenttia vastaajista halusi luopua kesäajasta. Ryhdymme nyt tarvittaviin toimiin ja aloitamme valmistelemaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavaa lainsäädäntöä, josta nämä toimielimet tekevät päätöksen yhdessä”⁷¹.

89

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komission olisi pitänyt asettaa asiayhteyteensä se, että 84 prosenttia kesäaikaa koskeneeseen kuulemiseen vastaajista kannatti luopumista kaksi kertaa vuodessa tehtävästä kellojen siirtelystä. Kuulemiseen osallistui yhteensä alle yksi prosentti EU:n kansalaisista, ja – absoluuttisesti mitattuna – 70 prosenttia vastauksista oli peräisin yhdestä jäsenvaltiosta. Lisäksi komissio laati ehdotuksensa kellojen siirtelystä luopumisesta Euroopassa ennen kuin se oli suorittanut asianmukaisen arvioinnin eri vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista.

”Kampanjavastaukset”

90

Tapauksissa, joissa useat vastaajat vastaavat samalla tavoin julkiseen kuulemiseen, kyseessä on joko sattuma tai koordinoitu kampanja. Kampanjoilla voidaan herättää hyvin tehokkaasti kansalaisten kiinnostus ja korostaa päätöksentekijöille keskeisiä viestejä. Ne ovat kuitenkin myös haaste vastauksien analysoijille. Komission antamien paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaan on siksi olennaisen tärkeää yksilöidä kampanjat asianmukaisella tavalla, analysoida ne erikseen ja esitellä tulokset asianmukaisella tavalla. Jos kampanjat yksilöidään, tiivistelmäraportissa olisi viitattava niihin erikseen⁷².

91

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 26 tapauksesta viidessä ilmoitettiin erityisistä kampanjoista. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että yhdestä kampanjasta ei ollut annettu riittävää selvitystä tiivistelmäraportissa. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi kaksi muuta tapausta, joissa kampanjoista ei ollut raportoitu.

Avoimuusrekisteriin rekisteröidyt organisaatiot

92

Organisaatioiden ja yritysten, jotka haluavat osallistua kuulemistoimiin, on toimitettava avoimuusrekisteriin rekisteröitymällä tiedot siitä, mitä etuja ne edustavat ja miten kattavasti ne niitä edustavat. Rekisteröidyiltä organisaatioilta ja yrityksiltä saatavat vastaukset olisi käsiteltävä eri sidosryhmäluokissa kuin rekisteröimättömien tahojen vastaukset: rekisteröimättömien tahojen vastaukset käsitellään erillisessä ”rekisteröimättömien organisaatioiden/yritysten⁷³ luokassa.

93

Kuulemisprosessiin osallistuneet eri sidosryhmäluokat olisi erotettava toisistaan analysoitaessa ja esitettäessä kuulemisen tuloksia⁷⁴. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 26 tapauksesta vain kahdeksan sisälsi tietoja rekisteröidyistä ja rekisteröimättömistä organisaatioista/yrityksistä.

Vastaajat tuovat esiin vastaustensa käyttöä koskevia huolenaiheita

94

Tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimukseen vastanneet olivat huolissaan siitä, ottaa komissio heidän vastauksensa huomioon ja millä tavoin. (Laatikko 6).

95

Tilintarkastustuomioistuin sisällytti kyselytutkimukseensa kaikkia vastaajia varten erilaisia toteamuksia, jotka olivat peräisin komission antamista virallisista tiedonannoista. Kyselytutkimukseen vastanneet eivät olleet juurikaan samaa mieltä toteamuksista, joiden mukaan ”Euroopan komissio ottaa huomioon kansalaisten mielipiteet” ja ”EU:n toimintapolitiikat ja säädökset valmistellaan tosiseikkojen perusteella sekä kansalaisten näkemysten pohjalta” (molemmat 33 prosenttia). Toteamukset ”EU:n toimintapolitiikat ja lait laaditaan läpinäkyvällä tavalla” (37 prosenttia) ja ”Kansalaiset voivat osallistua päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosessiin kaikissa vaiheissa” (40 prosenttia) saivat enemmän kannatusta, mutta myös niistä samaa mieltä olevia oli vähän.

Riittämätön palaute vastaajille ja vastausten rajallinen julkisuus

96

Komissio raportoi julkisten kuulemisten tuloksista tosiseikkoja koskevissa yhteenvedoissa ja tiivistelmäraporteissa. Lainsäädäntöehdotusten osalta perusteluissa olisi selitettävä, miten vastaukset on otettu huomioon, tai kerrottava, miksi niitä ei ole otettu huomioon.

Tosiseikkoja koskevat yhteenvedot

97

Komission paremman sääntelyn suuntaviivoissa suositellaan, että kansalaisilta saaduista vastauksista laaditut tosiseikkoja koskevat yhteenvedot olisi julkaistava avoimuuden varmistavana hyvänä käytäntönä. Yhteenvedot olisi julkaistava pian sen jälkeen kun julkinen kuuleminen on päättynyt, ja yleisölle olisi annettava tilastollisia perustietoja (esim. sidosryhmien tyypit, osallistujien lukumäärä, maantieteellinen jakauma ja muut olennaiset perusluvut)⁷⁵.

98

Komissio julkaisi tämän paremman sääntelyn suuntaviivoihin sisältyneen suosituksen mukaisesti tosiseikkoja koskevat yhteenvedot 20:ssä tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 26 julkisesta kuulemisesta. Osa näistä yhteenvedoista toimitettiin vasta kauan kuulemisen päättymisen jälkeen. Mainituissa 20 tapauksessa yhteenvedot julkaistiin keskimäärin kuusi kuukautta sen jälkeen, kun julkiset kuulemiset olivat päättyneet (kuva 9).

99

Julkaistuista 20:stä tosiseikkoja koskevasta yhteenvedosta kaksi oli käännetty kaikille EU:n virallisille kielille. Jäljelle jäävät 18 yhteenvetoa olivat saatavilla vain englanniksi.

100

Julkaistuissa 20 yhteenvedossa noudatettiin puolueetonta ja neutraalia lähestymistapaa ja esitettiin tosiseikkoja koskevat tiedot komission suuntaviivoissa edellytetyn mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin katsoo kuitenkin, että visuaalisia esityksiä (esimerkiksi kaaviot, kuvat ja kuviot) voitaisiin vielä parantaa. Asianomaisista 20 yhteenvedosta viidessä ei ollut käytetty lainkaan kuvallista aineistoa, ja jos oli, sitä oli usein vaikea tulkita.

Tiivistelmäraportit

101

Komission paremman sääntelyn suuntaviivoissa edellytetään, että tiivistelmäraportissa – riippumatta siitä, onko kyseessä itsenäinen vai vaikutustenarviointiin tai arviointiin liitetty raportti – on esitettävä yksityiskohtaisempi katsaus kaikista saaduista palautteista ja vastauksista. Sen olisi ilmoitettava kansalaisille, miten heidän kannanottonsa on otettu huomioon ja selitettävä, miksi joitakin ehdotuksia ei voitu noudattaa⁷⁶. Lisäksi komission vuonna 2015 antamissa suuntaviivoissa todettiin, että tiivistelmäraportin pituus saa olla enintään kymmenen sivua, ja sen olisi oltava saatavilla kaikilla kielillä, joilla kuuleminen julkaistiin sitä koskevalla verkkosivulla⁷⁷. Heinäkuussa 2017 julkaistuissa tarkistetuissa säännöissä ei vaadita tiivistelmäraportin kääntämistä. Raportin kääntäminen on kuitenkin paras käytäntö komission työohjelman liitteeseen I sisältyvien suurten aloitteiden tai laajan julkisen kiinnostuksen kohteena olevien aloitteiden tapauksessa.

102

Komissio laati tiivistelmäraportin 25:ssä tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 26 julkisesta kuulemisesta. Raportit julkaistiin keskimäärin yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun julkista kuulemista koskeva ajanjakso oli päättynyt (kuva 9).

103

Julkaistuista 23 tiivistelmäraportista 19 oli saatavilla vain englanniksi, vaikka viidessä näistä 19 tapauksesta julkiset kuulemiset oli julkaistu kaikilla EU:n kielillä julkisen kuulemisen verkkosivulla, ja yhdessä tapauksessa kuudella EU:n kielellä. Komission vuoden 2015 suuntaviivojen mukaisesti nämä kuusi tiivistelmäraporttia olisi pitänyt kääntää niille EU:n kielille, joilla kuuleminen julkaistiin sitä koskevalla verkkosivulla.

104

Näiden 23 tiivistelmäraportin sisällön osalta vain seitsemässä annettiin tietoja datan käsittelyssä käytetyistä menetelmistä ja välineistä. Kaikissa raporteissa annettiin tietoja vastaajien jakaumasta asuin- tai alkuperämaittain.

105

Tiivistelmäraporteissa ei tarvitse antaa selvitystä tulosten edustavuudesta, mutta 23 raportista yhdeksän sisälsi tietoa siitä, että julkiset kuulemiset eivät ole tilastollisesti edustavia. Yksi näistä yhdeksästä tapauksesta oli kesäaikaa koskeva julkinen kuuleminen, jonka osalta komission raportissa todettiin, että julkiset kuulemiset eivät olleet edustavia⁷⁸. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tällaiset tiedot voivat hillitä osallistujien odotuksia.

Perustelut

106

Kaikkiin komission ehdotuksiin ja delegoituihin säädöksiin olisi sisällytettävä perustelut, joiden tarkoituksena on selittää komission ehdotuksen syyt ja tausta valmisteluprosessin eri vaiheiden pohjalta. Perustelut toimivat myös pohjana, jonka avulla kansalliset parlamentit voivat tutkia ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin puitteissa (perussopimusten pöytäkirja N:o 2).

107

Lainsäädäntöehdotuksiin johtavissa aloitteissa perusteluissa olisi selitettävä, missä määrin julkisen kuulemisen keskeisimmät vastaukset on otettu huomioon toimintapoliittista aloitetta koskevassa luonnoksessa tai miksi niitä (kaikkia) ei voitu ottaa huomioon⁷⁹.

108

Perustelut esitettiin kaikkien tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyneiden 17 tapauksen osalta, joihin liittyi lainsäädäntöehdotuksia. Tilintarkastustuomioistuin pani merkille puutteita 17 tapauksen joukosta kolmessa tapauksessa: niihin sisältyi vain muutama kuvaileva kappale, eikä niissä selitetty vastaajien antamien vastausten ja ehdotettujen vaihtoehtojen välistä yhteyttä. Sitä vastoin tilintarkastustuomioistuin havaitsi neljä tapausta, joissa oli lueteltu kaikenlaiset suoritetut kuulemistoimet, esitetty selvästi vastaajien antamien vastausten ja lainsäädäntöehdotuksen välinen yhteys, selitetty eri sidosryhmien kannat kunkin vaihtoehdon osalta ja myös syyt sille, miksi tiettyjä vaihtoehtoja ei otettu huomioon.

Vastaajat katsovat, että heille olisi tiedotettava paremmin julkisten kuulemisten lopputuloksista

109

Tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimukseen vastanneet olivat tyytymättömiä tai melko tyytymättömiä tosiseikkoja koskeviin yhteenvetoihin (tyytyväisyystaso 41 prosenttia) ja tiivistelmäraportteihin (tyytyväisyystaso 38 prosenttia). Moni vastaajista totesi kommenteissaan, että he eivät olleet saaneet minkäänlaista palautetta kyselytutkimuksesta, eivätkä he tienneet, mistä etsiä tuloksia, tai voineet lukea yhteenvetoa tai raporttia, koska se oli julkaistu vain yhdellä tai muutamalla kielellä. Vastaajat huomauttivat, että he olisivat toivoneet, että komissio olisi lähettänyt heille sähköpostiviestin, jossa olisi annettu linkki tutkimuksen tuloksiin tai lisätietoa näistä tuloksista (laatikko 7).

Vastaajien mielestä komissio ei ole tarpeeksi vastuuvelvollinen ja riittävän lähellä kansalaisia

110

Vastaajat katsovat, että komission vastuuvelvollisuutta olisi lisättävä ja että tämä voitaisiin toteuttaa parantamalla tiedotusta ja avoimuutta sekä lisäämällä julkisuutta EU:n kansalaisiin vaikuttavista aiheista (laatikko 8).

Johtopäätökset ja suositukset

111

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komission julkisia kuulemisia koskeva kehys on yleisesti ottaen korkealaatuinen ja että tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimukseen vastanneet olivat pääasiassa tyytyväisiä kuulemisprosessiin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin joitakin alueita, joilla komission kehystä voitaisiin parantaa julkisten kuulemisten seurannan ja arvioinnin osalta. Komission antamissa paremman sääntelyn suuntaviivoissa ei määritetä erillisiä indikaattoreita ja systemaattista arviointia siitä, ovatko julkiset kuulemiset saavuttaneet kaikki tavoitteensa (kohdat 24-32).

Suositus 1 – Komission kehys

Julkisten kuulemisten seurantaa silmällä pitäen komission olisi parannettava paremman sääntelyn suuntaviivoja

• määrittelemällä erityiset indikaattorit, joita seurattaisiin ja joista raportoitaisiin yksittäisten julkisten kuulemisten osalta ja komission tasolla
• arvioimalla systemaattisesti, saavuttavatko julkiset kuulemiset kaikki tavoitteensa.

Tavoiteajankohta: heinäkuu 2020.

112

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sen tarkastamien komission julkisten kuulemisten valmistelut ja toteutus olivat yleisesti ottaen tyydyttäviä. Se yksilöi kuitenkin joitakin alueita, joilla olisi parannettavaa, jotta kyettäisiin varmistamaan, että kansalaisten osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa ja vaikuttavaa (kohdat 33 ja 34).

113

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamissa julkisissa kuulemisissa komissio ei antanut aina etukäteen tietoja, joiden avulla kansalaiset olisivat voineet valmistautua osallistumista varten. Joissakin tapauksissa komissio ei laatinut kuulemisstrategioita tai julkaissut niitä julkisen kuulemisen verkkosivuilla. Jos kuulemisstrategiat oli laadittu, niissä oli määritelty vain yleiset tavoitteet eikä selitetty, miten julkinen kuuleminen täydentää muita kuulemistoimia. Joissakin kuulemisstrategioissa ei mainittu kaikkia relevantteja tai osallistumisesta mahdollisesti kiinnostuneita sidosryhmiä, eikä niiden yhteydessä tuotu esille suunniteltuja kielijärjestelyjä (kohdat 35-50).

Suositus 2 – Kuulemisstrategia

Komission olisi saavutettava suuren yleisön EU:n lainsäädäntöprosessiin osallistumista koskeva tavoite ja paras mahdollinen EU:n kansalaisten tavoittamisen taso. Tätä varten komission olisi valmisteltava ja julkaistava kuulemisstrategiat, joissa selitetään

• käytettävät kuulemistoimet (esim. julkinen kuuleminen, työmarkkinaosapuolten, asiatuntijoiden ja lobbareiden kuulemiset, Eurobarometri-kyselyt, kohderyhmät, satunnaisesti valitut kansalaisten otokset, ”kansalaiskeskustelut”) ja se, miten valitut toimet täydentävät toisiaan
• julkisten kuulemisten nimenomainen tarkoitus, aiottu käyttö ja EU:n viralliset kielet, joille kyselylomakkeet ja muut kuulemista koskevat asiakirjat (esim. taustatiedot, etenemissuunnitelma, tuloksia koskevat raportit jne.) käännetään.

Tavoiteajankohta: heinäkuu 2020.

114

Käytettyjen viestintämenetelmien ja ‑kanavien (sosiaalinen media mukaan lukien) valinta ja käytön laajuus vaihtelivat yleisesti ottaen merkittävästi pääosastojen ja julkisten kuulemisten välillä. Tapauksissa, joihin saatiin vähiten vastauksia, ei käytetty erilaisia viestintäkanavia. Komissio pani merkille, että jotkin sidosryhmät eivät vieläkään halua tai voi osallistua, ja myönsi, että matala osallistumistaso on ongelma. Komission lähestymistapa kansalaisten tavoittamiseen on keskeinen kansalaisten aktivoimista ja siten osallistumisen lisäämistä silmällä pitäen (kohdat 51–60).

Suositus 3 – Tiedotustoimet

Parantaakseen julkisiin kuulemisiin liittyvää tiedotustoimintaansa komission olisi

• lisättävä tiedotustoimiaan ja mukautettava niitä osallistumisen ja erityisesti mahdollisen osallistujajoukon laajentamiseksi
• luotava paremmat yhteydet jäsenvaltioissa toimivien komission edustustojen ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tai alueiden komitean kaltaisten organisaatioiden ja kansallisten viranomaisten välille, jotta julkisista kuulemisista voitaisiin levittää enemmän tietoa.

Tavoiteajankohta: heinäkuu 2020.

115

Tilintarkastustuomioistuin ei havainnut selkeitä kriteereitä, joiden mukaan aloitteita voitaisiin luokitella ”laajan yleisen edun” mukaisiksi tai ”muiksi” aloitteiksi. Näiden luokkien perusteella olisi määriteltävä kyselylomakkeiden ja muiden keskeisten kuulemisasiakirjojen kääntämistarve komissiossa. Tapauksissa, joissa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamat julkisiin kuulemisiin liittyvät kyselylomakkeet oli käännetty kaikille EU:n kielille, vastauksia saatiin keskimäärin enemmän kuin silloin, kun kyselylomakkeet olivat saatavilla vain englanniksi. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sen tarkastamia julkisia kuulemisia koskevia kyselylomakkeita ei ollut aina kohdennettu suurelle yleisölle vaan pikemminkin asiantuntijoille. Lisäksi havaittiin, että eräät kyselylomakkeet ovat liian pitkiä tai liian monimutkaisia (kohdat 61–72).

Suositus 4 – Kielijärjestelyt ja kyselylomakkeet

Jotta kaikkien kansalaisten osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa ja vaikuttavaa, komission olisi

• selvennettävä kriteerit, joiden mukaan aloitteet luokitellaan kuuluviksi ”laajan yleisen edun” tai ”muiden” aloitteiden luokkaan
• varmistettava, että kyselylomakkeet ja muut keskeiset kuulemista koskevat asiakirjat (kuten etenemissuunnitelmat, kuulemisstrategiat, tosiseikkoja koskevat yhteenvedot ja tiivistelmäraportit) käännetään kaikille virallisille kielille kaikkien ensisijaisten aloitteiden ja laajan yleisen kiinnostuksen kohteena olevien aloitteiden osalta
• varmistettava, että jokainen julkinen kuuleminen perustuu suurelle yleisölle tarkoitettuun yleiseen kyselylomakkeeseen paremman sääntelyn suuntaviivoissa vahvistettujen standardien mukaisesti (relevantti, lyhyt, yksinkertainen jne.), ja että asiantuntijoita varten laaditaan tarvittaessa erillinen kysymysosio.

Tavoiteajankohta: heinäkuu 2020.

116

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sen tarkastamien komission julkisten kuulemisten osalta analysointi ja tiedot olivat yleisesti ottaen tyydyttäviä. Se yksilöi kuitenkin joitakin alueita, joita voitaisiin parantaa avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi (kohdat 76 ja 77).

117

Komissio teki rajallisesti tarkastuksia vastausten aitouden varmentamiseksi, eikä se esittänyt aina tietosuojaselosteita, joissa olisi kerrottu, miten tietoja kerätään ja käsitellään. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että komission suorittama tietojen analysointi ja tulkinta olivat toisinaan epäselviä erityisesti vastausten epäedustavuuden, sidosryhmäluokittain ryhmiteltyjä vastaajia koskevien tietojen ja ”kampanjavastausten” osalta (kohdat 78-95).

Suositus 5 – Tietojenkäsittely ja tietoturva

Komission olisi suojeltava julkista kuulemisprosessia tulosten manipuloinnilta. Komission olisi siksi sovellettava korkeita tietojenkäsittely- ja tietoturvavaatimuksia. Komission olisi erityisesti toteutettava seuraavat toimet kaikissa julkisissa kuulemisissa:

• varmistettava systemaattisesti, että annetut vastaukset ovat yksilöllisiä eivätkä keinotekoisesti luotuja, ja raportoitava tällaisista varmistuksista (esim. tiivistelmäraportissa)
• varmistettava julkiseen kuulemiseen saatujen vastausten yhtenäinen käsittely (esim. tiedot osallistujaluokista ja kampanjoiden kuvaukset).

Tavoiteajankohta: heinäkuu 2020.

118

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastamiensa julkisten kuulemisten osalta, että komissio ei laatinut aina vaadittuja raportteja, jotka olisivat sisältäneet kuulemisten tulokset, tai että komissio toimitti raportit kauan kuulemisten päättymisen jälkeen. Julkisten kuulemisten tosiseikkoja koskevan yhteenvedon julkaiseminen kesti keskimäärin kuusi kuukautta ja tiivistelmäraportin, joka sisältää kaikkien kuulemistoimien tulokset ja selvityksen vastaajien antamien vastausten huomioon ottamisesta, julkaiseminen vei keskimäärin yhdeksän kuukautta (kohdat 96–110).

Suositus 6 – Vastaajille annettava palaute

Sen varmistamiseksi, että julkinen kuulemisprosessi on mahdollisimman avoin, komission olisi annettava osallistujille oikea-aikaista palautetta kuulemisen tuloksista.

Tavoiteajankohta: heinäkuu 2020.

Tilintarkastustuomioistuimen V jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Lazaros S. Lazaroun johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 16. heinäkuuta 2019 pitämässään kokouksessa.

Liitteet

Liite I – Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamat komission julkiset kuulemiset

Nro	Pääosasto	Otsikko	Vuosi	Julkisen kuulemisen tyyppi	Lainsäädäntöehdotus
PC-1	SG	Ehdotus pakollisesta avoimuusrekisteristä	2016	Toimielinten välisen sopimuksen tarkastelu/tarkistus	-
PC-2	SG	Eurooppalainen kansalaisaloite	2017	Aloitteen tarkastelu/tarkistus	Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI
PC-3	AGRI	Yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen ja yksinkertaistaminen	2017	Uusi aloite	Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI
PC-4	AGRI	Aloite elintarvikeketjun parantamiseksi	2017	Uusi aloite	Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI
PC-5	EAC	EU:n nuorisoalan yhteistyöpolitiikan arviointi	2016	Väliarviointi	-
PC-6	EAC	Euroopan solidaarisuusjoukot	2017	Uusi aloite	Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI
PC-7	EAC	Elinikäisen oppimisen avaintaidoista vuonna 2006 annetun suosituksen tarkastelu	2017	Aloitteen tarkastelu/tarkistus	Ehdotus NEUVOSTON SUOSITUKSEKSI
PC-8	EAC	Erasmus+ ‑ohjelman väliarviointi	2017	Väliarviointi	-
PC-9	EAC	Suositus sosiaalisen osallisuuden ja yhteisten arvojen edistämisestä virallisen oppimisen ja epävirallisen oppimisen avulla	2017	Uusi aloite	Ehdotus NEUVOSTON SUOSITUKSEKSI
PC-10	HOME	”Tackling migrant smuggling: is the EU legislation fit for purpose?”	2016	REFIT	-
PC-11	HOME	EU:n huumausainestrategian ja huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman vuoden 2016 arviointi	2016	Arviointi	-
PC-12	HOME	Euroopan pakolaisrahaston toimet vuosina 2011–2013	2016	Arviointi	-
PC-13	HOME	Rikosten ennalta ehkäisy ja torjunta (ISEC) vuosina 2007–2013	2016	Arviointi	-
PC-14	HOME	Muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennösten torjunta	2017	Uusi aloite	Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI
PC-15	HOME	Muiden kuin EU:n kansalaisten laillinen muuttoliike	2017	REFIT	-
PC-16	HOME	Rajaturvallisuutta ja turvallisuutta koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuus	2017	Uusi aloite	Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI
PC-17	MOVE	Verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä annetun direktiivin 1999/62/EY (eurovinjettidirektiivi) tarkastelu	2016	Aloitteen tarkastelu/tarkistus + arviointi	Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI
PC-18	MOVE	Direktiivin 2004/52/EY ja eurooppalaisesta sähköisestä tietullipalvelusta tehdyn päätöksen 2009/750/EY tarkastelu	2016	Arviointi	Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI ja luonnos komission päätökseksi
PC-19	MOVE	Vastaanottolaitteita satamissa koskevan direktiivin 2000/59/EY tarkistus	2016	Aloitteen tarkastelu/tarkistus	Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI
PC-20	MOVE	Merten matkustajaliikenteen harjoittajan vastuusta onnettomuustapauksessa annetun asetuksen (EY) N:o 392/2009 arviointi	2016	Arviointi	-
PC-21	MOVE	Vuokrattujen ajoneuvojen käyttämisestä maanteiden tavaraliikenteessä annetun direktiivin 2006/1/EY tarkastelu	2016	Aloitteen tarkastelu/tarkistus	Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI
PC-22	MOVE	Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön parantaminen	2016	Aloitteen tarkastelu/tarkistus ja arviointi	Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
PC-23	MOVE	Verkkojen Eurooppa‑välineen väliarviointi	2016	Arviointi	-
PC-24	MOVE	Puhtaita ajoneuvoja koskevan direktiivin tarkastelu	2016	Aloitteen tarkastelu/tarkistus	Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI
PC-25	MOVE	EU:n lentoturvallisuusluettelosta (”lentoyhtiöiden musta lista”) annettu asetus	2017	Arviointi	-
PC-26	MOVE	Kesäaikajärjestelyt	2018	Aloitteen tarkastelu/tarkistus	Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission tietojen perusteella.

Liite II – Asiantuntijapaneeli

Nimi	Tehtävänimike	Organisaatio
Christiane Arndt-Bascle	Julkishallinnon osaston ohjelmapäällikkö	OECD
Galina Biedenbach	Liiketalouden apulaisprofessori	School of Business, Economics and Statistics, Uumajan yliopisto
Luis Bouza	Valtio-opin apulaisprofessori ja College of Europen ja Paris 1 Panthéon-Sorbonnen vieraileva professori	Madridin autonominen yliopisto
Emanuela Bozzini	Sosiologian ja yhteiskuntatutkimuksen laitoksen lehtori	Trenton yliopisto
Yves Dejaeghere	Vieraileva professori ja G1000-organisaation koordinaattori	Antwerpenin yliopisto
Raphaël Kies	Valtio-opin tutkimusassistentti	Luxemburgin yliopisto
Elisa Lironi	Ylempi johtaja, eurooppalainen demokratia	Eurokansalaisen toimintapalvelukeskus (ECAS)
Beatriz Pérez de las Heras	EU‑oikeuden professori. Euroopan yhdentymisen Jean Monnet ‑oppituoli	Oikeustieteellinen tiedekunta, Deuston yliopisto
Anna Renkamp	Vanhempi hankepäällikkö. Demokratian tulevaisuus ‑ohjelma	Bertelsmann Stiftung

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Liite III – Kyselytutkimus

Tarkastustapa

Tilintarkastustuomioistuin toteutti poimimastaan 26 julkisen kuulemisen otoksesta kyselytutkimuksen 16 007 kansalaiselle ja sidosryhmälle, jotka olivat osallistuneet 15:een näistä kuulemisista. Kyselytutkimukseen saatiin 2 224 vastausta. Jäljelle jääviä tilintarkastustuomioistuimen otoksen 11:tä julkista kuulemista ei otettu mukaan kyselytutkimukseen toiminnallisista ja/tai käytännön syistä, joita olivat esimerkiksi tietosuojaselosteessa mainittu lyhyt, vain yhden vuoden pituinen henkilötietojen säilyttämisaika, osallistujiin yhteydessä olemista varten tarvittujen vahvistettujen sähköpostiosoitteiden puuttuminen ja aikarajoitteet.

Tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimukseen kuuluneiden 15 julkisen kuulemisen osalta vastauksia pyydettiin vain sellaisilta osallistujilta, jotka olivat sallineet nimensä ja vastaustensa julkaisemisen komission verkkosivustolla. Valmistelimme kyselyn ja sen sisällön (kyselylomake mukaan lukien), mutta teknisestä käsittelystä vastasi komissio, koska se ei siirtänyt tilintarkastustuomioistuimelle henkilötietoja viitaten tietosuojasääntöjä koskevaan tulkintaansa.

Kyselyyn sisältyneistä 15 julkisesta kuulemisesta neljä tehtiin vuonna 2017 ja 11 vuonna 2016. Tapauksissa, joissa vastaajat ilmoittivat, että he eivät muista osallistuneensa yhteenkään luetelluista 15 julkisesta kuulemisesta, heitä ei pyydetty arvioimaan tyytyväisyyden tasoaan, mutta he saivat kuitenkin esittää parannusehdotuksia. Yhteensä 2 224 vastaajasta 809 (36 prosenttia) vastasi ”En muista osallistuneeni mihinkään näistä [luetelluista] julkisista kuulemisista”. Näin ollen yleinen tyytyväisyyden taso laskettiin 1 415 vastaajan perusteella.

Tarkastustiimi analysoi eri tulokset, jotka eivät ole tilastollisesti edustavia, ottaen huomioon kyselyn vastaajien lukumäärän, mahdolliset erot vuosien 2016 ja 2017 julkisten kuulemisten välillä sekä mahdolliset näkemyksiin liittyvät erot useita osallistujia käsittävien ja vain muutaman osallistujan käsittävien julkisten kuulemisten välillä. Tyytyväisyyden taso on samanlainen kaikissa tapauksissa (64,8 –69,4 prosenttia).

Euroopan komission julkisiin kuulemisiin osallistuneille tehdyn kyselytutkimuksen tulokset

Julkisen kuulemisen valmistelu:	Tyytyväisyys
Kuulemisprosessissa käytetty kieli	82 %
Tietojen saatavuus julkisen kuulemisen laajuudesta ja tavoitteesta	75 %
Saatavilla olleet tausta-asiakirjat, linkit ja muut viiteasiakirjat	60 %

Julkiseen kuulemiseen osallistuminen:	Tyytyväisyys
Julkisen kuulemisen kesto (kuinka monta viikkoa kyselylomake oli saatavilla Euroopan komission verkkosivustolla vastaamista varten)	79 %
Julkisen kuulemisen kyselylomakkeen pituus	80 %
Julkisen kuulemisen kyselylomakkeen selkeys ja yksinkertaisuus	69 %
Sellaisten avointen kysymysten määrä, joissa sai vapaasti ilmaista näkemyksiään ja esittää tarkempia kommentteja	76 %

Julkisen kuulemisen tuloksista saadut tiedot:	Tyytyväisyys
”Tosiseikkoja koskeva yhteenveto”, johon sisältyi yhteenveto kaikista saaduista vastauksista	41 %
”Tiivistelmäraportti”, johon sisältyi tiedot siitä, miten saadut vastaukset on otettu huomioon	38 %
Kuulemiseen liittyvästä lainsäädäntöehdotuksesta saatavilla olleet tiedot	38 %

Missä määrin olette samaa mieltä seuraavista väittämistä?	Samaa mieltä
EU:n toimintapolitiikkojen ja säädösten suunnittelu on avointa	37 %
EU:n toimintapolitiikat ja säädökset valmistellaan tosiseikkojen perusteella sekä kansalaisten ja muiden sidosryhmien näkemysten pohjalta	33 %
Kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat osallistua päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosessiin kaikissa vaiheissa	40 %
Euroopan komissio ottaa huomioon kansalaisten ja muiden sidosryhmien mielipiteet	33 %
On tärkeää järjestää julkiset kuulemiset EU:n kaikilla 24 virallisella kielellä	92 %

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimus. 

Yksityiskohtaiset tilastotiedot

1. Kuinka monta kertaa olet osallistunut Euroopan komission järjestämään julkiseen kuulemiseen kolmena viime vuonna (2016, 2017 ja 2018)?

		Vastaukset	Suhde
Kerran		1 318	59,26 %
2–3 kertaa		695	31,25 %
Yli 3 kertaa		211	9,49 %

2. Vastasitko

		Vastaukset	Suhde
yksityishenkilön ominaisuudessa		1 505	67,67 %
ammattitehtävissä tai jonkin organisaation puolesta		372	16,73 %
molemmissa ominaisuuksissa		347	15,6 %

3. Mistä sait tietää Euroopan komission julkisesta kuulemisesta?

		Vastaukset	Suhde
Euroopan komission verkkosivustolta		374	16,82 %
Euroopan komission sosiaalisen median kanavilta		295	13,26 %
Kansalaisyhteiskunnan organisaatiolta (kansalaisjärjestöt, ammattijärjestöt, viljelijäjärjestöt tai muut)		1 058	47,57 %
Kansalliselta viranomaiselta		85	3,82 %
Alue- tai paikallistason viranomaiselta		59	2,65 %
Työtoverilta tai ystävältä		200	8,99 %
Työnantajaltani		39	1,75 %
Uutisista tai artikkeleista (verkossa tai muulla tavalla)		655	29,45 %
Muulla tavalla		143	6,43 %

4. Miksi osallistuit?

		Vastaukset	Suhde
Olin kiinnostunut aiheesta		1 237	55,62 %
Halusin vaikuttaa lainsäädännön lopputulokseen		1 295	58,23 %
Pidin osallistumista kansalaisvelvollisuutenani		1 085	48,79 %
Halusin jakaa asiantuntemustani		392	17,63 %
Lainsäädännön lopputulos vaikutti suoraan minuun		295	13,26 %
Minua pyydettiin osallistumaan ammattitehtävissä		158	7,1 %
Muusta syystä		31	1,39 %

5. Valitse seuraavien vuosina 2016–2017 järjestettyjen ja päivämäärän mukaisessa järjestyksessä olevien Euroopan komission julkisten kuulemisten joukosta (viimeisin) kuuleminen, johon osallistuit

		Vastaukset	Suhde
Elintarvikeketju (16.8.–7.11.2017)		159	7,15 %
EU:n lentoturvallisuusluettelosta (”lentoyhtiöiden musta lista”) annettu asetus (11.8.–7.11.2017)		7	0,31 %
Eurooppalainen kansalaisaloite (24.5.–16.8.2017)		372	16,73 %
Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistaminen ja yksinkertaistaminen (2.2.–2.5.2017)		661	29,72 %
Puhtaita ajoneuvoja koskevan direktiivin tarkastelu (19.12.2016–24.3.2017)		19	0,85 %
Verkkojen Eurooppa ‑välineen väliarviointi (28.11.2016–27.2.2017)		11	0,49 %
Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön parantaminen (5.9.–11.12.2016)		32	1,44 %
Merten matkustajaliikenteen harjoittajan vastuu onnettomuustapauksessa (29.7.–31.10.2016)		0	0 %
EU:n nuorisoalan yhteistyöpolitiikan arviointi (18.7.–16.10.2016)		14	0,63 %
Vastaanottolaitteita satamissa koskevan direktiivin 2000/59/EY tarkistus (13.7.–16.10.2016)		3	0,13 %
Eurooppalainen sähköinen tietullipalvelu (8.7.–2.10.2016)		6	0,27 %
Direktiivin 1999/62/EY (”eurovinjettidirektiivi”) tarkastelu (8.7.–2.10.2016)		5	0,22 %
Euroopan pakolaisrahaston toimet vuosina 2011–2013 (10.5.–9.8.2016)		25	1,12 %
Ehdotus pakollisesta avoimuusrekisteristä (1.3.–1.6.2016)		86	3,87 %
EU:n huumausainestrategian ja huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman arviointi (15.2.–31.5.2016)		15	0,67 %
En muista osallistuneeni mihinkään näistä julkisista kuulemisista		809	36,38 %

6. Miten tyytyväinen yleisesti ottaen olitte valitsemaanne julkiseen kuulemisprosessiin?

		Vastaukset	Suhde
Tyytyväinen		327	23,11 %
Melko tyytyväinen		600	42,4 %
Melko tyytymätön		190	13,43 %
Tyytymätön		112	7,92 %
En osaa sanoa / ei mielipidettä		186	13,14 %

8.1. Julkisen kuulemisen valmistelu: 1) Kuulemisprosessissa käytetty kieli

		Vastaukset	Suhde
Tyytyväinen		754	53,29 %
Melko tyytyväinen		410	28,98 %
Melko tyytymätön		124	8,76 %
Tyytymätön		50	3,53 %
En osaa sanoa / ei mielipidettä / ei sovellu		77	5,44 %

8.1. Julkisen kuulemisen valmistelu: 2) Tietojen saatavuus julkisen kuulemisen laajuudesta ja tavoitteesta

		Vastaukset	Suhde
Tyytyväinen		456	32,23 %
Melko tyytyväinen		600	42,4 %
Melko tyytymätön		193	13,64 %
Tyytymätön		79	5,58 %
En osaa sanoa / ei mielipidettä / ei sovellu		87	6,15 %

8.1. Julkisen kuulemisen valmistelu: 3) Saatavilla olleet tausta-asiakirjat, linkit ja muut viiteasiakirjat

		Vastaukset	Suhde
Tyytyväinen		330	23,32 %
Melko tyytyväinen		520	36,75 %
Melko tyytymätön		252	17,81 %
Tyytymätön		90	6,36 %
En osaa sanoa / ei mielipidettä / ei sovellu		223	15,76 %

8.2. Julkiseen kuulemiseen osallistuminen: 1) Julkisen kuulemisen kesto (kuinka monta viikkoa kyselylomake oli saatavilla Euroopan komission verkkosivustolla vastaamista varten)

		Vastaukset	Suhde
Tyytyväinen		620	43,82 %
Melko tyytyväinen		495	34,98 %
Melko tyytymätön		85	6,01 %
Tyytymätön		43	3,04 %
En osaa sanoa / ei mielipidettä / ei sovellu		172	12,16 %

8.2. Julkiseen kuulemiseen osallistuminen: 2) Kysymyslomakkeen pituus

		Vastaukset	Suhde
Tyytyväinen		482	34,06 %
Melko tyytyväinen		646	45,65 %
Melko tyytymätön		170	12,01 %
Tyytymätön		42	2,97 %
En osaa sanoa / ei mielipidettä / ei sovellu		75	5,3 %

8.2. Julkiseen kuulemiseen osallistuminen: 3) Julkisen kuulemisen kyselylomakkeen selkeys ja yksinkertaisuus

		Vastaukset	Suhde
Tyytyväinen		403	28,48 %
Melko tyytyväinen		577	40,78 %
Melko tyytymätön		261	18,45 %
Tyytymätön		118	8,34 %
En osaa sanoa / ei mielipidettä / ei sovellu		56	3,96 %

8.2. Julkiseen kuulemiseen osallistuminen: 4) Sellaisten avointen kysymysten määrä, joissa sai vapaasti ilmaista näkemyksiään ja esittää tarkempia kommentteja

		Vastaukset	Suhde
Tyytyväinen		465	32,86 %
Melko tyytyväinen		606	42,83 %
Melko tyytymätön		137	9,68 %
Tyytymätön		55	3,89 %
En osaa sanoa / ei mielipidettä / ei sovellu		152	10,74 %

8.3. Julkisen kuulemisen tuloksista saadut tiedot: 1) ”Tosiseikkoja koskeva yhteenveto”, johon sisältyi yhteenveto kaikista saaduista vastauksista

		Vastaukset	Suhde
Tyytyväinen		220	15,55 %
Melko tyytyväinen		359	25,37 %
Melko tyytymätön		239	16,89 %
Tyytymätön		197	13,92 %
En osaa sanoa / ei mielipidettä / ei sovellu		400	28,27 %

8.3. Julkisen kuulemisen tuloksista saadut tiedot: 2) ”Tiivistelmäraportti”, johon sisältyi tiedot siitä, miten saadut vastaukset on otettu huomioon

		Vastaukset	Suhde
Tyytyväinen		205	14,49 %
Melko tyytyväinen		328	23,18 %
Melko tyytymätön		248	17,53 %
Tyytymätön		231	16,33 %
En osaa sanoa / ei mielipidettä / ei sovellu		403	28,48 %

8.3. Julkisen kuulemisen tuloksista saadut tiedot: 3) Kuulemiseen liittyvästä lainsäädäntöehdotuksesta saatavilla olleet tiedot

		Vastaukset	Suhde
Tyytyväinen		193	13,64 %
Melko tyytyväinen		342	24,17 %
Melko tyytymätön		286	20,21 %
Tyytymätön		226	15,97 %
En osaa sanoa / ei mielipidettä / ei sovellu		368	26,01 %

9. Missä määrin olet samaa mieltä seuraavista väittämistä? 1) EU:n toimintapolitiikkojen ja säädösten suunnittelu on avointa

		Vastaukset	Suhde
Samaa mieltä		176	7,91 %
Jokseenkin samaa mieltä		589	26,48 %
Jokseenkin eri mieltä		749	33,68 %
Eri mieltä		617	27,74 %
En osaa sanoa / ei mielipidettä		93	4,18 %

9. Missä määrin olet samaa mieltä seuraavista väittämistä? 2) EU:n toimintapolitiikat ja säädökset valmistellaan tosiseikkojen perusteella sekä kansalaisten ja muiden sidosryhmien näkemysten pohjalta

		Vastaukset	Suhde
Samaa mieltä		157	7,06 %
Jokseenkin samaa mieltä		568	25,54 %
Jokseenkin eri mieltä		727	32,69 %
Eri mieltä		648	29,14 %
En osaa sanoa / ei mielipidettä		124	5,58 %

9. Missä määrin olet samaa mieltä seuraavista väittämistä? 3) Kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat osallistua päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosessiin kaikissa vaiheissa

		Vastaukset	Suhde
Samaa mieltä		246	11,06 %
Jokseenkin samaa mieltä		619	27,83 %
Jokseenkin eri mieltä		735	33,05 %
Eri mieltä		498	22,39 %
En osaa sanoa / ei mielipidettä		126	5,67 %

9. Missä määrin olet samaa mieltä seuraavista väittämistä? 4) Euroopan komissio ottaa huomioon kansalaisten ja muiden sidosryhmien mielipiteet

		Vastaukset	Suhde
Samaa mieltä		175	7,87 %
Jokseenkin samaa mieltä		540	24,28 %
Jokseenkin eri mieltä		720	32,37 %
Eri mieltä		619	27,83 %
En osaa sanoa / ei mielipidettä		170	7,64 %

9. Missä määrin olet samaa mieltä seuraavista väittämistä? 5) On tärkeää järjestää julkiset kuulemiset EU:n kaikilla 24 virallisella kielellä

		Vastaukset	Suhde
Samaa mieltä		1 648	74,1 %
Jokseenkin samaa mieltä		381	17,13 %
Jokseenkin eri mieltä		72	3,24 %
Eri mieltä		56	2,52 %
En osaa sanoa / ei mielipidettä		67	3,01 %

Liite IV – Kansalaisten vastausten käännökset

Kansalainen 1: “Die Möglichkeit, außerhalb von Wahlen meine Meinung mitzuteilen und diese in die Gestaltung Europas einzubringen.” (DE) / “Mahdollisuus ilmaista mielipiteeni vaalien ulkopuolella ja osallistua näin Euroopan muokkaamiseen.”

Kansalainen 2: “La possibilità di poter esprimere un’opinione direttamente senza intermediari.” (IT) ”Mahdollisuus ilmaista kantansa suoraan ilman välittäjätahoja.”

Kansalainen 3: “Iespēja izteikt savas domas un vēlmes kā ražojošam lauksaimniekam.” (LV) / “Mahdollisuus ilmaista ajatuksensa ja toiveensa viljelijänä.”

Kansalainen 5: ”[…] Dass er überhaupt stattfindet. Ein wichtiger Meilenstein auf dem Weg zur Demokratisierung der EU.” (DE) / “… Että se ylipäätään tapahtuu. Merkittävä välietappi EU:n demokratisoinnissa.”

Kansalainen 6: “Me parece interesante este tipo de consultas siempre que su resultado se utilice para tomar decisiones. Para que al ciudadano no se le deje solamente para las consultas electorales. Es necesario avanzar hacia formas de democracia directa. La democracia representativa nos está llevando al desinterés, cada vez que se nos convoca aumenta la abstención. Me parece grave.” (ES) / “Tämäntyyppiset kuulemiset ovat mielestäni mielenkiintoisia, kunhan kuulemisten tuloksia käytetään päätöksenteossa eikä kansalaisia kuulla vain vaalien aikaan. Meidän on siirryttävä kohti suoran demokratian muotoja. Edustuksellinen demokratia saa meidät kadottamaan kiinnostuksemme: äänestämisestä pidättäytyminen kasvaa aina kun meitä kehotetaan äänestämään. Tämä on mielestäni vakavaa.”

Kansalainen 9: “To da se traži mišljenje i nas ’običnih’ građana i malih subjekata.” (HR) / “Tavallisten kansalaisten ja pienyrittäjien näkemysten kysyminen.”

Kansalainen 10: “Difficulté à savoir à quoi elle va servir CONCRÈTEMENT.” (FR) / “On vaikea sanoa, miten niitä KONKREETTISESTI käytetään.”

Kansalainen 11: “Es hat den Eindruck einer reinen Alibibefragung hinterlassen.” (DE) / “Tuntuu, että kysely on järjestetty vain muodon vuoksi.”

Kansalainen 12: “… c’est JUSTE une consultation qui semble pro forma et pas encore un réel exercice de démocratie participative, hélas… Pourtant, voilà une occasion de réenchanter le rêve et le projet européen, non? Sinon, le fossé entre citoyen et eurocrate ne cessera de s’agrandir, ce qui sera tout bénéfice pour les eurosceptiques et autres national-populistes.” (FR) / ”…kyseessä on PELKKÄ pintapuolinen kuuleminen, joka vaikuttaa olevan toteutettu vain muodon vuoksi, eikä siinä ole vielä kyse todellisesta osallistavasta demokratiasta…. Tässä yhteydessä tarjoutuu kuitenkin varmasti tilaisuus puhaltaa uuttaa tuulta unelmaan ja Eurooppa-hankkeeseen, eikö? Muussa tapauksessa kansalaisten ja eurokraattien välinen kuilu jatkaa levenemistään, mikä voi koitua hyödyksi ainoastaan euroskeptikoille ja populisteille.”

Kansalainen 13: “… При това положение, какъв е смисълът да си губим времето да участваме с тези консултации?” (BG) / “…Miksi meidän kannattaisi tässä tilanteessa hukata aikaamme näihin kuulemisiin osallistumiseen?”

Kansalainen 14: “… não tive perceção da utilidade da participação.” (PT) / “… En nähnyt osallistumisessa mitään hyötyä.”

Kansalainen 17: “…De EU is er niet voor de gewone Europese burger.” (NL) / “… EU ei ole olemassa tavallisia Euroopan kansalaisia varten.”

Kansalainen 19: “Misschien is het wenselijk dat de raadplegingen beter bekend zouden zijn bij het grote publiek. Indien men geen lid is van een ngo of andere organisatie heeft men er dikwijls geen weet van.” (NL) / ”Kuulemisia olisi kenties mainostettava laajemmin suurelle yleisölle. Jos et ole valtiosta riippumattoman järjestön tai muun organisaation jäsen, et useinkaan ole niistä tietoinen.”

Kansalainen 20: “… gdyby nie organizacje i fundacje to nigdy bym sie nie wypowiedziala na zaden temat bo nic do mnie nie dociera, zaadna ankieta.” (PL) / “…ilman järjestöjä ja säätiöitä en koskaan kommentoisi yhtäkään aihetta, koska ne (esim. kyselyt) eivät tavoita minua.”

Kansalainen 21: “Ich würde mir wünschen in meiner Tageszeitung über aktuelle Themen der Europäischen Kommission lesen zu können. Auch Hinweise in Funk, Fernsehen und Presse auf aktuelle Umfragen fände ich gut.” (DE) / ”Haluaisin voida perehtyä päivittäisen sanomalehteni avulla Euroopan komission ajankohtaisiin aihealueisiin. Haluaisin myös, että käynnissä olevista kyselyistä tiedotettaisiin radiossa, televisiossa ja lehdistössä.”

Kansalainen 22: “J’ai découvert les consultations publiques UE par Facebook alors que j’ai 31 ans. Je trouve ça dommage qu’à l’école ou par un autre moyen on ne nous parle pas de son fonctionnement. Il faudrait plus de communication sur l’UE et ses lois à venir.” (FR) / “Löysin tiedon EU:n julkisista kuulemisista Facebookista, vaikka olen 31-vuotias. Mielestäni on sääli, ettei niistä kerrottu meille koulussa tai muissa yhteyksissä. Tiedottamista EU:sta ja sen tulevista laeista on lisättävä.”

Kansalainen 23: “Αποστολή newsletter σε emails των πολιτών για τις πολιτικές που οι πολίτες δηλώνουν ότι τους ενδιαφέρουν.” (GR) / ”Lähettäkää ihmisille sähköpostitse uutiskirjeitä toimintapolitiikoista, joista he ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita.”

Kansalainen 24: “Určitě, je kromě elektronického oslovení občanů důležitá i veřejná kampaň, aby se zúčastnilo maximum zainteresovaných občanů.” (CZ) / ”Yhtä lailla kuin kansalaisille tapahtuva sähköinen tiedottaminen, myös julkinen kampanja on aivan varmasti tärkeä, jotta kyetään tavoittamaan aihealueesta eniten kiinnostuneet kansalaiset.”

Kansalainen 25: “Enemmän tietoa näistä kyselyistä eri paikkoihin! Olisi esimerkiksi hyvä, jos nämä kyselyt ja Eu:n laajuiset kansalaisaloitteet olisivat nähtävissä samalla sivustolla, jossa Suomen kansalais- ja kuntalaisaloitteet ovat.”

Kansalainen 27: “… escaso entusiasmo e implicación de los Gobiernos en estos procesos.” (ES) / “Valtionhallintojen innostus ja osallistuminen näihin prosesseihin on vähäistä.”

Kansalainen 28: “De betrokkenheid met nationale parlementen is naar mijn idee te gering.“ (NL) / “Kansalliset parlamentit osallistuvat mielestäni toimiin liian vähän.”

Kansalainen 30: “Obige Dokumente lagen meist nur fremdsprachlich vor. Da solch bürokratische Sprache schon auf Deutsch oft sehr kompliziert ist, ist es dann völlig vorbei!” (DE) / ”Suurin osa edellä mainituista asiakirjoista oli saatavilla ainoastaan vierailla kielillä. Näin byrokraattinen kieli on erittäin monimutkaista jo saksaksi, joten tilanne on mahdoton!”

Kansalainen 31: “Limbajul greoi, jargonul administrativ, textele trebuie curăţate şi traduse în limbajul uzual al unei populaţii mediu educate.” (RO) / ”Raskaat kielirakenteet ja ammattislangi: tällaiset asiakirjat olisi laadittava selkeämmin ja käännettävä tyylille, jota tavallisen koulutuksen omaavat ihmiset ymmärtävät.”

Kansalainen 32: “I en ny undersøgelse som jeg skal besvare bør spørgsmålene stilles på mit modersmål: dansk. Og formuleringen bør være lettere at forstå, da det ikke er alle som er uddannet på universitets niveau.” (DK) / ”Uudessa kyselyssä, johon minun on vastattava, kysymykset olisi esitettävä äidinkielelläni: tanskaksi. Sanamuotojen pitäisi myös olla ymmärrettävämpiä, sillä kaikilla ei ole yliopistotason koulutusta.”

Kansalainen 34: “Certaines questions difficiles pour des citoyens qui ne sont pas spécialistes de la politique en question – accessibilité des questions pas toujours bonne.” (FR) / ”Joitakin ei-asiantuntijalle vaikeita asianomaista politiikanalaa koskevia kysymyksiä – kysymykset eivät aina avaudu.”

Kansalainen 35: “… As medidas necessitam ser ajustadas aos povos a que são dirigidas” (PT) / “… Toimenpiteet on mukautettava ihmisiin, joille ne on tarkoitettu.”

Kansalainen 36: “e-Dostopnost za mlade NAJBOLJNAJMANJ – izključenost starejših, ki niso digitalizirani.” (SL) / ”Soveltuvat nuorille ihmiselle, mutta eivät vanhemmille, jotka eivät ole yhtä hyvin perillä teknologiasta.”

Kansalainen 38: “Empfand ich die Zielsetzung der Fragen nicht immer eindeutig, insofern war es extrem wichtig daß es zusätzliche Kommentarfelder gab, bei denen man die eigene Antwort ausführlicher erläutern konnte.” (DE) / ”Minusta tuntui, että kysymysten tarkoitus ei ollut aina selkeä, joten oli erittäin tärkeää, että niiden jälkeen oli tilaa kommenteille, joissa vastausta pystyi selittämään tarkemmin.”

Kansalainen 39: “…möjligheten att lämna fria synpunkter och bifoga material” (SE) / “…mahdollisuus esittää vapaita kommentteja ja liiteaineistoa.”

Kansalainen 41: “Une consultation particulière avec la forte participation de campagnes de réponses (living land et syndicats agricoles), la Commission européenne a peu communiqué sur les méthodes utilisées pour traiter ces données à part.” (FR) / ”Komissio antoi erään kuulemisen (elävä maa- ja maatalousunioni), jonka osallistumisprosentti oli korkea, osalta hyvin vähän tietoa menetelmistä, joiden avulla näitä tietoja käsiteltiin erikseen.”

Kansalainen 43: “ On ne sait pas comment les résultats seront exploités: Comment sont analysées les réponses, quelle pondération leur donne t on? Comment les résultats sont ils ensuite utilisés pour construire des propositions politiques (si ils doivent servir à cela)?” (FR) / ”Emme tiedä, kuinka tuloksia käytetään: miten vastaukset analysoidaan ja miten niitä painotetaan? Miten tuloksia käytetään tämän jälkeen lainsäädäntöehdotusten valmistelussa (jos ne tosiasiassa on tarkoitettu tätä varten)?”

Kansalainen 45: “La U E está mediatizada por lobbys empresariales. No busca el bienestar de la población.” (ES) / ”Yrityslobbarit vaikuttavat EU:hun. Tavallisten kansalaisten hyvinvointi ei ole sen päämääränä.”

Kansalainen 46: “Le fonctionnement actuel n’est pas du tout démocratique et les lobbys semblent faire la loi, pas les peuples, ce qui est absolument néfaste. La Commission non élue décide de tout, on peut se demander à quoi servent nos élus à part nous coûter très cher. Le social est le grand oublié, cette Union européenne n’est là que pour servir les intérêts des grands groupes et de la Finance au détriment des peuples.” (FR) / ”EU:n toimintatapa ei ole lainkaan demokraattinen ja lobbariryhmät tuntuvat tavallisia ihmisiä voimakkaammilta, mikä on pahaksi kaikille. Kaikki päätökset tekee komissio, jota ei ole valittu vaaleilla, ja sopii ihmetellä, mitä vaaleilla valitut edustajamme tekevät, paitsi maksavat meille omaisuuden. Suuri häviäjä on sosiaalipolitiikka, sillä EU palvelee ainoastaan suurten yritysten ja pankkien etuja tavallisten ihmisten kustannuksella.”

Kansalainen 47: “niewiem jaki wynik bo nic niewiadomo.” (PL) / ”En tiedä, mikä tulos on, en tiedä siitä mitään.”

Kansalainen 48: “Nem tapasztaltam, hogy a véleményeket összegezték volna. A konzultáció eredményéről semmit nem tudni.” (HU) / ”En saa yhteenvetoa mielipiteistä. Kuulemisen lopputulos on tuntematon.”

Kansalainen 49: “Ich hätte erwartet mal ein Update per email zu bekommen, wo ich Status und Ergebnisse denn verfolgen könnte.” (DE) / ”Olisin odottanut saavani sähköpostitse päivityksen, jotta voisin seurata tilannetta ja tuloksia.”

Kansalainen 51: “… l’absence d’infos, accompagnements, suites… données après la participation à l’enquête: pas de panels citoyens pour débattre de la pertinence de nos idées et propositions et surtout de pouvoir exposer et expliciter nos idées et propositions.” (FR) / “…Tietojen ja seurannan puuttuminen kyselyyn osallistumisen jälkeen: ei ollut julkisia ryhmiä, joissa olisi keskusteltu ideoidemme ja ehdotustemme merkityksellisyydestä tai joissa olisimme voineet esitellä ja selittää ideoitamme ja ehdotuksiamme.”

Kansalainen 52: “Non vi è stato un seguito comunicato direttamente. Occorre avere molto tempo per cercare sempre le notizie di proprio interesse. Sarebbe bello restare informati via mail dopo la partecipazione, eventualmente con un opzione per non esserlo più (opt-out).” (IT) / ”Suora seuranta puuttui. Itseä kiinnostavien uutisten löytäminen vaatii paljon aikaa. Olisi hyvä, jos osallistumisen jälkeen tilanteesta tiedotettaisiin sähköpostitse, ja osallistuminen olisi kenties mahdollista perua.”

Kansalainen 53: “Nemám zpětnou vazbu k prováděnému šetření.” (CZ) / ”En saanut palautetta kyselymenettelystä.”

Kansalainen 56: “Comisia Europeană trebuie să fie echilibrată în abordarea problematicilor, încercând să afle de la cetăţeni şi îngrijorările sau criticile, nu numai o perspectivă pozitivă, optimistă, indusă de întrebările provenite de la CE.” (RO) / ”Euroopan komission on lähestyttävä ongelmia tasapainoisesti. Sen on pyrittävä saamaan kansalaisilta myönteisten, optimististen vastausten lisäksi myös huolenaiheita ja kritiikkiä.”

Kansalainen 58: “Bisognerebbe inviare tramite e-mail gli inviti alla partecipazione alle consultazioni direttamente alle associazioni, organizzazioni e ai privati, e contemporaneamente attivare delle campagne sui media. Purtroppo mai come in questo momento la UE è sentita molto lontana dai cittadini italiani, bisogna rilanciare l’immagine della UE e delle sue istituzioni.” (IT) / ”Kuulemisiin osallistumista koskevat kutsut olisi pitänyt lähettää sähköpostitse suoraan yhdistyksille, organisaatioille ja yksityishenkilöille. Samanaikaisesti olisi pitänyt käynnistää kampanjat tiedotusvälineissä. Valitettavasti italialaiset pitävät EU:ta nyt etäisempänä kuin koskaan. Siksi sen ja sen toimielinten kuvaa on nyt elvytettävä.”

Kansalainen 59: “Saber qué hace la Comisión, qué acuerdos adopta, cómo afectan a sus ciudadanos, etc., etc., es una cuestión esencial y que, actualmente, queda muy alejada de la gente.” (ES) / ”Tieto siitä, mitä komissio tekee, mitä sopimuksia se hyväksyy ja miten ne vaikuttavat kansalaisiin jne. muodostaa keskeisen kysymyksen, joka jää yhä hämärän peittoon useimmille ihmisille.”

Liite V – Vastaajien lukumäärä asuinmaittain*

Lyhenteet

OECD: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö

PO AGRI: Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto

PO DIGIT: Euroopan komission tietotekniikan pääosasto

PO EAC: Euroopan komission koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto

PO HOME: Euroopan komission muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto

PO MOVE: Euroopan komission liikenteen ja liikkumisen pääosasto

PO: Euroopan komission pääosasto.

SG: Euroopan komission pääsihteeristö

SWD: Komission yksiköiden valmisteluasiakirja.

Sanasto

Alustava vaikutustenarviointi: Alustava kuvaus ongelmasta ja sen taustatekijöistä, toimintapoliittisista tavoitteista, toimenpidevaihtoehdoista ja näiden toimenpidevaihtoehtojen taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä vaikutuksista. Alustava vaikutustenarviointi tarjoaa kattavan perustan sidosryhmille palautteen ja tietojen antamista sekä mielipiteiden esittämistä varten. (Lähde: Paremman sääntelyn välineistö.)

Arviointi: Näyttöön perustuva arvio siitä, missä määrin toimi on ollut vaikuttava ja tehokas, asianmukainen tarpeiden ja toimen tavoitteiden perusteella, johdonmukainen sisäisesti ja muiden EU:n toimintapoliittisten tukitoimenpiteiden kanssa sekä tuonut EU:n tason lisäarvoa. (Lähde: Paremman sääntelyn välineistö.)

Etenemissuunnitelma: Väline, jolla tuetaan komission valmisteleman aloitteen poliittista validointia ja tiedotetaan sidosryhmille suunnitellusta kuulemistoiminnasta, vaikutustenarvioinneista, arvioinneista ja toimivuustarkastuksista. Pääsihteeristö julkaisee etenemissuunnitelman varhaisessa vaiheessa komission verkkosivustolla ja auttaa sidosryhmiä valmistelemaan oikea-aikaisen ja tehokkaan vaikuttamisen päätöksentekoprosessiin. (Lähde: Paremman sääntelyn välineistö.)

Komission yksiköiden välinen ohjausryhmä: Yksiköiden välinen ohjausryhmä koostuu sellaisten eri pääosastojen henkilöstöstä, joilla on sama työala kuin arvioinnissa tai joka liittyy arvioinnin aiheeseen, sekä arvioinnin toteuttavan pääosaston arviointiosaston edustajasta. Ohjausryhmän olisi osallistuttava arvioinnin kaikkiin keskeisiin alueisiin, erityisesti arvioinnin aloittamisesta (etenemissuunnitelma) komission yksiköiden valmisteluasiakirjan laatimiseen ja käsittelyn aloittamiseen komission sisäisellä lausuntokierroksella. (Lähde: Paremman sääntelyn välineistö.)

Kuulemisstrategia: Yksi tai useampi lähestymistapa sidosryhmien näkemysten selvittämiseksi kyseessä olevasta asiasta. Strategiassa määritellään komission valmisteleman uuden aloitteen kannalta asiaankuuluvat sidosryhmät, asianmukaiset menetelmät, välineet ja kuulemistoimien aikataulu. (Lähde: Paremman sääntelyn välineistö.)

Parempi sääntely: Toimintapolitiikkojen ja lainsäädännön suunnittelu siten, että ne saavuttavat tavoitteensa mahdollisimman pienin kustannuksin. Sääntelyn parantamisessa ei ole kyse sääntelyn lisäämisestä tai poistamisesta. Pyrkimyksenä on varmistaa, että poliittiset päätökset valmistellaan avoimesti ja läpinäkyvästi, minkä lisäksi tavoitteena on, että ne perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan näyttöön ja niiden tukena on sidosryhmien laaja-alainen osallistuminen. (Lähde: Paremman sääntelyn välineistö.)

REFIT: Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva komission ohjelma, joka perustettiin vuonna 2012 ja jonka tavoitteena on varmistaa, että EU:n lainsäädäntö on tarkoituksenmukaista. Prosessissa analysoidaan käytössä olevaa lainsäädäntöä ja toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että EU:n säädösten edut saavutetaan siten, että niistä koituu mahdollisimman vähän kustannuksia sidosryhmille, kansalaisille ja julkishallinnoille, ja että sääntelyyn liittyviä kustannuksia pienennetään mahdollisuuksien mukaan siten, ettei vaikuteta kyseisen aloitteen toimintapoliittisiin tavoitteisiin. (Lähde: Paremman sääntelyn välineistö.)

Sidosryhmien kuuleminen: Sidosryhmien kuuleminen on virallinen prosessi, jossa kansalaisilta ja sidosryhmiltä kerätään lausuntoja ja näkemyksiä uusista aloitteista tai arvioinneista/toimivuustarkastuksista ja joka perustuu erityisiin kysymyksiin ja/tai kuulemisen tausta-asiakirjoihin taikka kuulemisprosessin käynnistäviin komission asiakirjoihin tai vihreisiin kirjoihin. Kuulemisen aikana komissio hakee aktiivisesti lisätietoja (tosiseikkoja, näkemyksiä, mielipiteitä) kyseessä olevasta asiasta.

Sidosryhmä: Sidosryhmä on kuka tahansa yksittäinen kansalainen tai toimija, johon EU:n toimenpide vaikuttaa, on kohdistettu tai muulla tavoin liittyy.

Sääntelyntarkastelulautakunta: Sääntelyntarkastelulautakunta on komission riippumaton elin, jolla on neuvoa-antava rooli komission kollegion työskentelyssä. Lautakunnalla on keskitetty vastuu komission vaikutustenarviointien ja muiden arviointien tukitoimista ja laadunvalvonnasta. Se tarkastelee kaikkia komission vaikutustenarviointiluonnoksia, tärkeimpiä muita arviointeja ja voimassa olevan lainsäädännön toimivuustarkastuksia ja antaa niihin liittyviä lausuntoja ja suosituksia. (Lähde: Europa-verkkosivusto.)

Toimivuustarkastus: Politiikanalan kattava arviointi, jossa tarkastellaan yleensä sitä, miten useat toisiinsa liittyvät säädökset ovat vaikuttaneet toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. (Lähde: Paremman sääntelyn välineistö.)

TOR-verkko: TOR on maksuton avoimen lähdekoodin ohjelmisto, joka mahdollistaa anonyymin viestinnän. Nimi on lyhenne alkuperäisen ohjelmistohankkeen (”The Onion Router”) nimestä.

Vaikutustenarviointi: Hyvin määritellyn ongelman ratkaisemiseen käytettävä yhdennetty prosessi, jossa arvioidaan ja vertaillaan suunniteltujen erilaisten toimenpidevaihtoehtojen ansioita. Vaikutustenarviointi tukee päätöksentekoa komissiossa. Arviointi toimitetaan lainsäädäntövallan käyttäjälle sen jälkeen, kun kollegio on hyväksynyt asiaankuuluvan aloitteen. (Lähde: Paremman sääntelyn välineistö.)

Komission vastaukset

Johdanto

01

Kuuleminen on osa laajempaa pyrkimystä parantaa unionin toiminnan avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta.

Kaikki kuulemiset eivät herätä yhtä suurta mielenkiintoa. Laajemman yleisön osoittama mielenkiinto vaihtelee huomattavasti politiikan alan mukaan. Kesäaikadirektiiviä koskenut kuuleminen tuotti suuren määrän vastauksia, mutta kyseessä oli poikkeustapaus, josta ei voi vetää yleisiä johtopäätöksiä.

Lisäksi julkisen kuulemisen tulos oli vain yksi useista tekijöistä, jotka komissio otti huomioon päättäessään ehdotuksen antamisesta.

02

Ks. komission vastaus kohtaan 01.

09

Osallistavan päätöksenteon ja EU:n päätöksentekojärjestelmän puitteissa toteutettavien julkisten kuulemisten välillä on perustavanlaatuinen ero. Julkiset kuulemiset poikkeavat erilaisista kansanäänestyksistä ja laajoista tiedotustoimista.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

23

Komissio on sitoutunut henkilötietojen suojeluun, joka on perusoikeus. Komissio noudatti vaihtoehtoista toimintatapaa yhteistyössä tilintarkastustuomioistuimen kanssa, sillä näin voitiin taata voimassa olevan EU:n lainsäädännön mukainen henkilötietojen suojelu.

Vaihtoehtoisen ratkaisun avulla rajattiin julkisiin kuulemisiin vastanneiden henkilötietojen käsittely pelkästään niihin tietoihin, jotka olivat välttämättömiä, ja estettiin sellainen henkilötietojen käsittely, josta ei ollut ilmoitettu vastaajille. Komissio myös osoitti huomattavan määrän resursseja tämän menettelyn tukemiseen ja varmistaakseen, että kyselytutkimus voitiin toteuttaa.

”Kerro mielipiteesi” ‑sivustolla julkaistiin päivitetty tietosuojaseloste 20. kesäkuuta 2019. Julkisiin kuulemisiin vastaaville ilmoitetaan aivan ensimmäisenä, että heidän henkilötietojaan voidaan siirtää tilintarkastustuomioistuimelle sen toteuttamien tarkastusten yhteydessä. Tämä helpottaa entisestään henkilötietojen siirtämistä jatkossa.

Ks. komission vastaus kohtaan 84.

Huomautukset

30

a) Julkisilla kuulemisilla tuetaan tiettyjä aloitteita (sekä lainsäädäntöaloitteita että arviointeja), ei yksittäisten komission yksiköiden laajempia tavoitteita. Julkisten kuulemisten tarkoituksena on parantaa avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta ja täydentää komission laajempaa vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa.

b) Julkiset kuulemiset toteutetaan verkossa, minkä ansiosta kuulemisiin liittyvät kustannukset ovat mahdollisimman pienet. Julkisista kuulemisista on tullut lainsäädäntö- ja muiden aloitteiden laadintamenettelyssä noudatettava vakiokäytäntö. Kyseessä on avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta edistävä poliittinen valinta.

c) Paremman sääntelyn suuntaviivoissa määrätään kuulemismenettelyn sisäisestä laadunarvioinnista.

31

Ks. komission vastaus kohtaan 30.

38

Paremman sääntelyn suuntaviivoja olisi sovellettava joustavalla ja oikeasuhteisella tavalla kuhunkin aloitteeseen liittyvät olosuhteet huomioon ottaen. Joissakin tapauksissa on tarpeen lyhentää tai yksinkertaistaa tiettyjä menettelyvaiheita tai prosesseja. Yleisesti ottaen valtaosa julkisista kuulemisista julkaistiin neljä viikkoa etenemissuunnitelman / alustavan vaikutustenarvioinnin jälkeen.

45

Komissio ilmoitti tulevasta julkisesta kuulemisesta osana virallisia toimia, jotka se aikoi toteuttaa Euroopan parlamentin 8. helmikuuta 2018 äänestämän päätöslauselman johdosta. Julkinen kuuleminen oli vain yksi useista tekijöistä, jotka komissio otti huomioon arvioinnissaan ja päättäessään lainsäädäntöehdotuksen antamisesta. Kuulemista käynnistettäessä asianomaisella verkkosivustolla kerrottiin⁸⁰ selkeästi, että kuulemisen tavoitteena on selvittää EU:n nykyisen kesäaikajärjestelyn toimintaa ja arvioida järjestelyn muutostarvetta.

Julkisen kuulemisen verkkosivustolla esitettiin asianmukaiset tosiseikat nykyisestä järjestelmästä, komission järjestämästä kuulemisesta ja mahdollisista toimintalinjoista. Lisäksi komission verkkosivusto sisälsi linkkejä tehtyihin selvityksiin.

Komissio toteutti viestintätoimia varmistaakseen, että vastauksia saadaan mahdollisimman laajalta alueelta, minkä tilintarkastustuomioistuin tuo esiin kohdassa 56.

Kuulemiseen osallistui ennätysmäärä vastaajia, ja kaikki asiaankuuluvat tiedot olivat vastaajien saatavilla heidän osallistumisajankohtana. Näin ollen mikään ei viittaa siihen, että useampien tietojen antaminen varhaisemmassa vaiheessa olisi vaikuttanut kuulemisen osallistumisasteeseen tai lopputulokseen.

Ks. komission vastaus kohtaan 70.

46

Komission asettamat julkisten kuulemisten tavoitteet ovat kyseisen välineen tarkoituksen mukaisia. Kaksitoista viikkoa kestävän julkisen kuulemisen tarkoituksena on tarjota kaikille sidosryhmille tilaisuus osallistua päätöksentekoprosessiin esittämällä näkemyksensä, ilman että sidosryhmien panosta rajoitetaan vain tiettyihin näkökohtiin.

47

Julkiset kuulemiset ovat avoimia suurelle yleisölle. Paremman sääntelyn välineistön mukaan sidosryhmät voidaan yksilöidä vapaamuotoisesti ja/tai jäsennellysti. Sidosryhmien yksilöintitavan valinta riippuu kunkin toiminta-alan erityistarpeista.

50

Ks. komission vastaus kohtaan 46.

51

Vuonna 2018 komission edustustot toteuttivat yhteensä lähes 9 000 suoraan kansalaisille suunnattua tavoittavuutta koskevaa toimea ja tapahtumaa. Tällaiset toimet ovat yleensä yleisluontoisia, ja niiden tarkoituksena on viestiä Eurooppaan liittyvistä asioista kansalaisille. Toisinaan ne voivat liittyä myös johonkin julkiseen kuulemiseen, kuten kesäaikaa koskeneen kuulemisen tapauksessa. Edustustot tekevät tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin yhteystoimistojen sekä valtion-, alue- ja paikallishallintojen ja muiden sidosryhmien kanssa. Edustustojen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Europe Direct ‑tiedotuspisteet, joilla on tärkeä rooli EU:n tulevaisuudesta kansalaisten kanssa käytävässä keskustelussa. Tiedotuspisteiden ansiosta kansalaisten on helpompi ymmärtää, miten EU vaikuttaa heidän elämäänsä, ja ne auttavat luomaan aidon ja yhteisen eurooppalaisen tilan.

54

Julkisissa kuulemisissa annettujen vastausten määrä on poikkeustapauksia lukuun ottamatta noussut tasaisesti: vuonna 2015 vastauksia annettiin 416 kappaletta, vuonna 2018 jo 2 091 kappaletta.

56

Julkisiin kuulemisiin osallistuvat päättävät itse osallistumisestaan. Vastausten määrä riippuu ennen kaikkea kunkin aiheen herättämästä mielenkiinnosta, eikä se ole suoraan yhteydessä komission yksiköiden käyttämiin taloudellisiin ja henkilöresursseihin.

61

Verkkokuulemisista tiedottaminen on osa edustustojen ja Europe Direct ‑tiedotuspisteiden viestintätoimintaa silloin, kun kuuleminen toteutetaan asianomaisen maan kielellä.

63

Julkiset kuulemiset, jotka järjestetään komission työohjelmaan kuuluvista ensisijaisista aloitteista (liite I), on käännettävä kaikille EU:n virallisille kielille. Kaikkien muiden julkisten kuulemisten on oltava saatavilla englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Laajan yleisen edun kategoriaan kuuluvat julkiset kuulemiset on käännettävä useammille kielille. Samoja perusteita, joiden mukaan aloite luokitellaan merkittäväksi paremman sääntelyn suuntaviivojen 6 kohdan mukaisesti, voitaisiin käyttää sen arvioimiseksi, kuuluuko aloite laajan yleisen edun kategoriaan. Nämä perusteet ovat seuraavat: suunnitteilla olevan säädöksen luonne, politiikkasisältö, odotetut vaikutukset sekä aloitteen poliittinen merkitys ja aihe. Komissio kuitenkin katsoo, että tietty joustavuus on aina tarpeen tässä arvioinnissa. Komissio kertoo avoimesti julkisissa kuulemisissa käytettävistä kielijärjestelyistä.

65

Paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaan tietyissä tapauksissa on mahdollista tehdä poikkeuksia kielten suhteen.

66

Ei ole näyttöä siitä, että julkisten kuulemisten julkaiseminen usealla kielellä korreloisi selvästi vastausten määrän kanssa. Useat tekniseen lainsäädäntöön tai arviointeihin liittyvät kuulemiset ovat tuottaneet vain vähän vastauksia siitä huolimatta, että ne oli käännetty kaikille kielille.

70

Kesäaikaa koskeneen julkisen kuulemisen yhteydessä vastaajille annettiin tietoa muun muassa kuulemisen verkkosivustolla. Komissio esimerkiksi selitti, että EU:n kesäaikasäännöt eivät vaikuta jäsenvaltioiden päätökseen niiden omasta virallisesta ajasta, ja kuvaili nykyisen järjestelmän mukaisia aikavyöhykkeitä, joihin EU:n jäsenvaltiot kuuluvat.

Julkisen kuulemisen tulos oli vain yksi useista tekijöistä, jotka komissio otti huomioon tehdessään päätöksen ehdotuksen antamisesta. Komission ehdotuksen taustalla olevat tekijät esitetään ehdotuksen perusteluissa.

Ks. komission vastaus kohtaan 45.

78

Komissiolla on vuodesta 2018 ollut käytössään yksi tietosuojaseloste, joka koskee kaikkia julkisia kuulemisia ja ”Kerro mielipiteesi!” ‑sivustolla julkaistavia palautemekanismeja. Tietosuojaselosteessa vastaajille annetaan yhteydenottoja varten yleinen sähköpostiosoite ja kuulemisen verkkosivustolla aihepiirikohtainen sähköpostiosoite.

80

Komissio on tietoinen siitä, että tietoihin ja teknologiaan liittyvät tarkastukset ovat tärkeitä verkkopohjaisissa kuulemisissa, ja se kehittää jatkuvasti niitä koskevia säännöksiä lieventääkseen teknologiaan liittyviä riskejä. Tätä varten komissio kehittää jatkuvasti haavoittuvuuden hallintaan liittyviä toimenpiteitä ja oman verkkonäkyvyytensä turvallisuusseurantaa sekä ”Kerro mielipiteesi!” ‑sivuston julkisia kuulemisia koskevia säännöksiä.

81

Tiedotusvälineiden ja organisaatioiden asema julkisia kuulemisia koskevan tiedon levittäjänä kansalaisyhteiskunnassa sekä vastaajien taipumus antaa vastauksensa vasta julkisen kuulemisen loppuvaiheessa johtavat tavallisesti siihen, että vastauksia kertyy suuri määrä juuri ennen kuulemisen määräajan umpeutumista.

Komissio muistuttaa jälleen, että julkisen kuulemisen menetelmä ei ole edustava tilastollinen kyselytutkimus vaan mielipiteiden keräämiseen tarkoitettu väline, jolla pyritään varmistamaan, että kaikki tulevat kuulluiksi. Julkisten kuulemisten vaikutus näyttöön perustuvaan päätöksentekoon riippuu pikemminkin vastausten laadusta kuin määrästä.

82

Komissio seuraa verkkonäkyvyyttään (mm. ”Kerro mielipiteesi” ‑sivustoa) jatkuvasti kyberhyökkäysten varalta. CERT-EU (EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmä) ja tietotekniikan pääosasto (verkkonäkyvyys ja turvallisuus) tekevät työtä havaitakseen verkkohyökkäykset ja muun epäilyttävän toiminnan, jonka kohteena on Euroopan komission verkkosivustot. Erityisesti kiinnitetään huomiota palvelunestotilanteisiin, jotka voivat olla ensimmäinen merkki mahdollisesta kyberhyökkäyksestä, sekä erilaisiin väyliin, joiden kautta internetpalveluja käytetään (TOR-verkko). ”Kerro mielipiteesi” ‑sivuston julkisia kuulemisia varten otettiin 24. heinäkuuta 2018 käyttöön mekanismi (oletuksena EU Login ‑tunnistautuminen yhdistettynä CAPTCHA-varmennukseen), jolla pyritään torjumaan verkkorobotteja. Tällaisia ehkäisytoimenpiteitä täydennetään analytiikkatoimilla, joiden avulla tunnistetaan poikkeavat tilanteet ja poikkeava käyttäytyminen (esim. kampanjat).

83

Ryhtyessään toteuttamaan julkisia kuulemisia ”Kerro mielipiteesi” ‑sivustolla komissio otti käyttöön useita palveluja analysoidakseen sidosryhmien vastauksia ja tunnistaakseen näin poikkeavat tai epäilyttävät vastaukset. Saman osallistujan eri sähköpostiosoitteilla antamien vastausten havaitseminen ei ole kuitenkaan helppoa, eikä IP-osoitteiden tarkastaminen kaksoiskappaleiden havaitsemiseksi välttämättä paljasta kaikkia tapauksia. Internetpalveluntarjoaja on voinut antaa saman IP-osoitteen usealle käyttäjälle eri aikoina tai kyseessä voi olla yrityksen reitittimen IP-osoite, jolloin kaikilla yrityksen/organisaation käyttäjillä on sama IP-osoite. Myös samalla henkilöllä voi olla useita IP-osoitteita.

Kesäaikadirektiiviä koskeneen julkisen kuulemisen yhteydessä komissio toteutti alustavan tietojen siivouksen tätä varten tarkoitetulla välineellä (DORIS), jota käytetään yleisesti komission julkisissa kuulemisissa poistamaan saman yksittäisen vastaajan tai vastaajaryhmän kaksoisvastaukset sähköpostiosoitteen perusteella. Lisäksi komissio hyödynsi CAPTCHA-varmennusta estääkseen keinotekoisten tietojen automaattisen syötön⁸¹.

84

Komissio on sitoutunut henkilötietojen suojeluun, joka on perusoikeus. Tietotekniikan pääosasto toteutti 5 000 IP-osoitetta käsittäneen teknisen arvioinnin tilintarkastustuomioistuimen pyynnöstä ja toimitti sille arvioinnin anonymisoidut tulokset. Päällekkäisiä IP-osoitteita koskevat tiedot voitaisiin koota yhteen yhteenvedon laatimiseksi päällekkäisyyksistä (edellyttäen, että tietosuoja-arviointi suoritetaan), ja tiedot voitaisiin yhdistää kuulemisen tuloksia koskeviin analytiikkatietoihin, jolloin olisi mahdollista havaita tiettyjä kuulemiseen liittyviä käyttäytymismalleja.

Ks. komission vastaus kohtaan 23.

85

CERT-EU:n ja tietotekniikan pääosaston (verkkonäkyvyys ja turvallisuus) soveltamat verkkoturvallisuuden valvontatoimet säätelevät pääsyä julkisiin kuulemisiin komission verkkosivustojen kautta. Valvontatoimiin lukeutuu muun muassa epäilyttävien verkkojen (esim. TOR-verkon) kautta tapahtuvan käytön seuranta sekä sellaisten IP-osoitteiden maantieteellisen sijainnin analysointi, joihin liittyy epäilyttävää toimintaa. Näihin tietoihin pääsyyn liittyy turvallisuussääntöjä ja ‑prosesseja.

86

”Kerro mielipiteesi” ‑sivuston julkisten kuulemisten yhteydessä on 24. heinäkuuta 2018 lähtien käytetty oletusarvoisesti EU Login ‑tunnistautumista, joka sisältää CAPTCHA-varmennuksen. CAPTCHA-varmennus on yleinen verkkorobotteja torjuva toimenpide. CAPTCHA-mekanismi voi kuitenkin vähentää kiinnostusta osallistua julkisiin kuulemisiin, ja siksi on löydettävä tasapaino väärinkäytöksiltä suojautumisen ja käytön helppouden välillä.

Kesäaikadirektiiviä koskeneen kuulemisen aikana käytettiin aluksi Google CAPTCHA ‑varmennusta, joka kuitenkin korvattiin myöhemmin EU Login ‑tunnistautumisen oletusarvoisella CAPTCHA-varmennuksella henkilötietojen käyttöön liittyvien tietosuojahuolien takia.

Euroopan komissio kehittää parhaillaan EUCAPTCHA-varmennusta torjuakseen tietosuojaan liittyviä huolenaiheita ja taatakseen samanaikaisesti saavutettavuusdirektiivin (verkkosisällön saavutettavuusohjeet eli WCAG-ohjeet) noudattamisen.

Komission yhteinen vastaus kohtiin 88 ja 89:

Komissio on ilmaissut avoimesti kaikissa antamissaan tiedoissa ja kertomuksissa, että julkisen kuulemisen lopputulos oli vain yksi useista ehdotuksen taustalla olleista tekijöistä.

Kesäaikaa koskeneen julkisen kuulemisen osalta komissio on esitellyt vastaukset avoimesti ja kertonut, miten ne jakautuvat eri vastaajaluokkien ja jäsenvaltioiden kesken.

Ks. komission vastaukset kohtiin 45 ja 70.

92

Avoimuusrekisteristä käy ilmi, mitä etuja ajetaan, ketkä niitä ajavat ja millä resursseilla. Näin rekisteri mahdollistaa julkisen valvonnan antaen kansalaisille mahdollisuuden seurata edunvalvojien toimintaa ja mahdollisia vaikutuskeinoja.

Rekisteröidyille organisaatioille ilmoitetaan automaattisesti niiden määrittelemillä aloilla toteutettavista kuulemisista ja etenemissuunnitelmista.

98

Julkisessa kuulemisessa ”EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen ja yksinkertaistaminen” (PC-3) tosiseikkoja koskeva kertomus julkaistiin julkisen kuulemisen päättymistä seuraavana päivänä, minkä lisäksi komissio julkaisi heinäkuussa 2017 kattavan yhteenvedon julkiseen kuulemiseen annetuista vastauksista ja järjesti mittavan julkisen konferenssin aiheesta.

102

Paremman sääntelyn suuntaviivoissa vahvistetaan, että hyväksytty raportti on liitettävä aloitteeseen komission sisäisellä lausuntokierroksella aloitteen hyväksymiseen asti ja julkaistava yhdessä aloitteen kanssa.

103

Tiivistelmäraportin kääntäminen on ollut vapaavalintaista vuodesta 2017 lähtien. Tiivistelmäraportin julkaiseminen kaikilla kuulemisessa käytetyillä kielillä on hyvän käytännön mukaista, jos kyseessä on komission työohjelman liitteeseen I sisältyvää aloitetta koskeva kuuleminen.

105

Tiivistelmäraportti laaditaan vasta sen jälkeen, kun kaikki kuulemistoimet on saatettu päätökseen. Siksi niissä voidaan vain toistaa, että julkiset kuulemiset eivät ole edustavia.

109

Komissio on sitoutunut toimimaan täysin avoimesti julkisten kuulemisten osallistujia ja palautemekanismien palautteenantajia kohtaan. Heidän vastauksensa julkaistaan asiaankuuluvilla verkkosivustoilla. Lisäksi suositellaan tosiseikkoja koskevan kertomuksen laatimista. Vaikutustenarviointiin tai arviointia koskevaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan liitetyssä tiivistelmäraportissa analysoidaan kattavasti kaikki päätöksentekoprosessin yhteydessä toteutetut kuulemistoimet. Henkilökohtaisen palautteen antamisesta julkisiin kuulemisiin osallistuville aiheutuisi kuitenkin huomattava paine komission nykyisiin henkilö- ja taloudellisiin resursseihin.

110

Komissio antoi oman panoksensa Romanian Sibiussa pidettyyn EU27-johtajien epäviralliseen kokoukseen laatimalla viisi suositusta, joissa EU-asioista kehotetaan viestimään kansalaisia ja demokratiaa hyödyttävällä tavalla. Komissio korosti erityisesti, että eurooppalaisista kysymyksistä viestiminen on jäsenvaltioiden, eri hallintotasojen ja EU:n toimielinten yhteinen vastuu ja että niihin liittyvää vuorovaikutusta kansalaisten kanssa on lisättävä.

Hajanainen tiedottaminen yksittäisistä toimintalinjoista ja ohjelmista ei ole kannattavaa, sillä yhtenäinen lähestymistapa auttaa ihmisiä ymmärtämään selkeämmin toimintalinjojen merkityksen. Tämä on komission viestintästrategian tavoite – tiedottaa kansalaisille EU:n arvoista ja toimista, haasteista ja mahdollisuuksista ja siitä, miten ne voidaan kohdata yhdessä.

Johtopäätökset ja suositukset

111

Julkisilla kuulemisilla tuetaan tiettyjä aloitteita (sekä lainsäädäntöaloitteita että arviointeja), ei yksittäisten komission yksiköiden laajempia tavoitteita. Julkisten kuulemisten tarkoituksena on parantaa avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta ja täydentää komission laajempaa vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa.

Julkisten kuulemisten tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa, ja ne otetaan asianmukaisesti huomioon tiivistelmäraportissa, jossa esitetään yleiskatsaus kuulemistoimien tuloksista. Julkisten kuulemisten tuloksia hyödynnetään lisäksi arviointien ja vaikutustenarviointikertomusten eri osissa.

Suositus 1 – Komission kehys

Ensimmäinen luetelmakohta: Komissio hyväksyy suosituksen.

Julkiset kuulemiset ovat vain yksi niistä keinoista, joilla komissio tukee tiettyjen politiikka-aloitteiden (sekä lainsäädäntöaloitteiden että arviointien) valmistelua, eivätkä ne ole erillisiä mitattavia ja raportoitavia toimia. Julkisten kuulemisten yhteydessä on aina otettava huomioon aloite, johon ne liittyvät. Julkisten kuulemisten tarkoituksena on parantaa avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta, ja ne ovat yksi päätöksenteossa hyödynnettävä tekijä. Julkiset kuulemiset täydentävät komission laajempaa vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa.

Toinen luetelmakohta: Komissio hyväksyy suosituksen.

Paremman sääntelyn suuntaviivoissa määrätään kuulemismenettelyn sisäisestä laadunarvioinnista.

113

Paremman sääntelyn suuntaviivoja olisi sovellettava joustavalla ja oikeasuhteisella tavalla kuhunkin aloitteeseen liittyvät olosuhteet huomioon ottaen. Joissakin tapauksissa on tarpeen lyhentää tai yksinkertaistaa tiettyjä menettelyvaiheita tai prosesseja. Komission asettamat julkisten kuulemisten tavoitteet ovat kyseisen välineen tarkoituksen mukaisia. Heinäkuussa 2018 komissio kehitti ”Kerro mielipiteesi” ‑sivustoa lisäämällä aikajanan, josta käy ilmi, mitä tilaisuuksia sidosryhmillä on osallistua päätöksentekoon ja lainlaadintaan. Yleisölle annetaan tietoa asiaankuuluvien aloitteiden valmisteluvaiheen alusta lähtien. Lyhyt otsikko ja tiivistelmä esitetään EU:n kaikilla kielillä.

Suositus 2 – Kuulemisstrategia

Ensimmäinen luetelmakohta: Komissio hyväksyy suosituksen.

Tavoittavuutta koskevien toimien ja niiden täytäntöönpanotavan valinnassa noudatetaan suhteellisuusperiaatetta, joka määrittelee käytettävät taloudelliset ja henkilöresurssit. Komissio laatii jo nykyisellään kuulemisstrategioita, joissa kuvataan toteutettavat kuulemistoimet, ja se on täysin sitoutunut lisäämään paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä. Lisäksi komissio antoi jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehille Romanian Sibiussa pidetyssä epävirallisessa huippukokouksessa suosituksen, jossa se kehotti lisäämään vuorovaikutusta kansalaisten kanssa eurooppalaisiin politiikkoihin liittyvissä kysymyksissä.

Toinen luetelmakohta: Komissio hyväksyy tämän suosituksen.

Komissio ilmoittaa jo etenemissuunnitelmassa ja alustavassa vaikutustenarvioinnissa julkisen kuulemisen erityisen tarkoituksen, aiotun käyttötavan ja ne EU:n viralliset kielet, joille kysely käännetään.

114

Komissio pyrkii jatkossakin keräämään tavoittavuutta koskevat toimet ”Kerro mielipiteesi” ‑sivustolle, joka on paras väline lisätä kansalaisten tietoisuutta heidän mahdollisuuksistaan saada äänensä kuuluviin päätöksentekoprosessissa. Yksittäisiin aloitteisiin liittyvissä tavoittavuutta koskevissa toimissa on kuitenkin löydettävä tasapaino tarvittavien resurssien ja sen välillä, miten realistista niillä on saada kansalaisten huomio. Komissio on jo sitoutunut aktiivisempaan vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa ja lisäämään tavoittavuutta koskevia toimia yhteistyössä kansallisten, paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa (kuten toissijaisuusperiaatteesta ja suhteellisuusperiaatteesta lokakuussa 2018 julkaistussa tiedonannossa kerrotaan).

Ei ole olemassa todistettua näyttöä, joka vahvistaisi tilintarkastustuomioistuimen toteamuksen siitä, että vastausten vähäinen määrä johtuisi viestintäkanavien yksipuolisuudesta.

Suositus 3 – Tavoittavuus

Ensimmäinen luetelmakohta: Komissio hyväksyy suosituksen.

Komissio on sitoutunut lisäämään tavoittavuutta koskevia toimiaan, ja se on valmis lisäämään yhteistyötä kansallisten, paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa (kuten toissijaisuusperiaatteesta ja suhteellisuusperiaatteesta lokakuussa 2018 julkaistussa tiedonannossa kerrotaan). Nämä ponnistelut vaativat kuitenkin merkittävän määrän resursseja ja voivat johtaa siihen, että sidosryhmät väsyvät kuulemisiin. Myös jatkossa on tarpeen räätälöidä tavoittavuutta koskevat toimet aloitteen merkityksen ja toimien edellyttämien resurssien mukaan.

Toinen luetelmakohta: Komissio hyväksyy suosituksen.

Komission edustustot jäsenvaltioissa hoitavat kansalaisten ja sidosryhmien tavoittamiseen ja heille/niille suunnattuun viestintään liittyviä tehtäviä hallinnoimalla tiedotusverkostoja ja selittämällä EU:n politiikkoja paikallisessa kontekstissa. Myös jatkossa on tarpeen räätälöidä tavoittavuutta koskevat toimet aloitteen merkityksen ja toimien edellyttämien resurssien mukaan.

Lisäksi komissiolla on jo nyt läheiset suhteet kahteen neuvoa-antavaan komiteaan toimielinten välisen yhteistyön puitteissa.

115

Julkiset kuulemiset, jotka järjestetään komission työohjelmaan kuuluvista ensisijaisista aloitteista (liite I), on käännettävä kaikille EU:n virallisille kielille. Kaikkien muiden julkisten kuulemisten on oltava saatavilla englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Laajan yleisen edun kategoriaan kuuluvat julkiset kuulemiset on käännettävä useammille kielille. Samoja perusteita, joiden mukaan aloite luokitellaan merkittäväksi paremman sääntelyn suuntaviivojen 6 kohdan mukaisesti, voitaisiin käyttää sen arvioimiseksi, kuuluuko aloite laajan yleisen edun kategoriaan. Nämä perusteet ovat seuraavat: suunnitteilla olevan säädöksen luonne, politiikkasisältö, odotetut vaikutukset sekä aloitteen poliittinen merkitys ja aihe. Komissio kuitenkin katsoo, että tietty joustavuus on aina tarpeen tässä arvioinnissa. Komissio kertoo avoimesti julkisissa kuulemisissa käytettävistä kielijärjestelyistä.

Komission näkemyksen mukaan ei ole näyttöä siitä, että julkisten kuulemisten julkaiseminen usealla kielellä korreloisi selvästi vastausten määrän kanssa.

Suositus 4  – Kielijärjestelyt ja kyselylomakkeet

Ensimmäinen luetelmakohta: Komissio hyväksyy suosituksen.

Julkiset kuulemiset, jotka järjestetään komission työohjelmaan kuuluvista ensisijaisista aloitteista (liite I), on käännettävä kaikille EU:n virallisille kielille. Kaikkien muiden julkisten kuulemisten on oltava saatavilla englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Laajan yleisen edun kategoriaan kuuluvat julkiset kuulemiset on käännettävä useammille kielille. Samoja perusteita, joiden mukaan aloite luokitellaan merkittäväksi paremman sääntelyn suuntaviivojen 6 kohdan mukaisesti, voitaisiin käyttää sen arvioimiseksi, kuuluuko aloite laajan yleisen edun kategoriaan. Nämä perusteet ovat seuraavat: suunnitteilla olevan säädöksen luonne, politiikkasisältö, odotetut vaikutukset sekä aloitteen poliittinen merkitys ja aihe. Komissio kuitenkin katsoo, että tietty joustavuus on aina tarpeen tässä arvioinnissa. Komissio kertoo avoimesti julkisissa kuulemisissa käytettävistä kielijärjestelyistä.

Toinen luetelmakohta: Komissio hyväksyy suosituksen osittain.

Komissio kääntää jo nyt kaikkiin merkittäviin aloitteisiin liittyvien julkisten kuulemisten kyselylomakkeet sekä kuulemisten verkkosivut kaikille EU-kielille. Kaikkien ensisijaisten ja laajan yleisen edun mukaisten aloitteiden keskeisten kuulemisasiakirjojen kääntämisestä kaikille virallisille kielille aiheutuisi kuitenkin huomattava paine komission resursseihin. Se olisi myös ristiriidassa taloudellisuuden periaatteen kanssa ja viivästyttäisi entisestään päätöksentekoprosessia. Komissio voi harkita muiden liiteasiakirjojen kääntämistä silloin, kun se on oikeasuhteista tai tärkeää.

Kolmas luetelmakohta: Komissio hyväksyy suosituksen.

Komission suosittaa jo hyvänä käytäntönä, että tietyille sidosryhmille laaditaan räätälöityjä kysymyksiä.

117

Komissio on tietoinen siitä, että tietoihin ja teknologiaan liittyvät tarkastukset ovat tärkeitä verkkopohjaisissa kuulemisissa, ja se kehittää jatkuvasti niitä koskevia säännöksiä lieventääkseen teknologiaan liittyviä riskejä. Tätä varten komissio kehittää jatkuvasti haavoittuvuuden hallintaan liittyviä toimenpiteitään ja oman verkkonäkyvyytensä turvallisuusseurantaa sekä ”Kerro mielipiteesi!” ‑sivuston julkisia kuulemisia koskevia säännöksiä.

Komissio on sitoutunut henkilötietojen suojeluun, joka on perusoikeus.

Suositus 5 – Tietojenkäsittely ja tietoturva

Komissio on tietoinen siitä, kuinka tärkeää on suojella julkista kuulemisprosessia tulosten manipuloinnilta, ja soveltaa siksi tiukkoja tietojenkäsittely- ja tietoturvavaatimuksia.

Ensimmäinen luetelmakohta: Komissio hyväksyy suosituksen.

Komissio tarkastaa järjestelmällisesti julkisissa kuulemisissa annettuja vastauksia voidakseen raportoida poikkeavista tilanteista ja poikkeavasta käyttäytymisestä (esim. kyberhyökkäysten, päällekkäisten IP-osoitteiden ja kampanjoiden havaitseminen) verkkoturvallisuustoimien ja kuulemiseen liittyvien analytiikkatoimien avulla. Poikkeavista tilanteista ja poikkeavasta käyttäytymisestä ilmoitetaan kuulemiseen liittyvässä tosiseikkoja koskevassa kertomuksessa. Komissiolla on käytössään järjestelmä, joka tukee tiukkojen tietojenkäsittely- ja tietoturvavaatimusten noudattamista.

”Kerro mielipiteesi” ‑sivuston julkisiin kuulemisiin osallistuvia on 24. heinäkuuta 2018 lähtien vaadittu tunnistautumaan tunnistautumismenetelmällä (EU Login).

Komission tunnistautumismenetelmä sekä CAPTCHA-varmennus ovat tärkeitä toimenpiteitä kuulemisprosessin suojelemiseksi manipuloinnilta. Teknologian kehittyminen luo kuitenkin jatkuvasti uusia tapoja kiertää nämä toimenpiteet.

Komissio painottaa, että on tärkeää säilyttää tasapaino tiukkojen turvallisuusvaatimusten ja kuulemisiin osallistumisen helppouden välillä.

Toinen luetelmakohta: Komissio hyväksyy suosituksen.

Euroopan komissio on ottanut käyttöön ”Kerro mielipiteesi” ‑sivuston julkisiin kuulemisiin liittyviä analytiikkatoimia, joita ovat muun muassa kampanjoiden havaitseminen sekä kansallisuuden, yksilöityjen luokkien ja kohtien ryhmittely. Toimia hyödynnetään saatavilla olevien teknisten tietojen ja näitä tarkoituksia varten käytettävissä olevien tietojen asettamissa rajoissa ja henkilötietojen suojelun ja turvallisuuden sallimissa puitteissa. Toimenpiteitä päivitetään jatkuvasti, jotta voidaan hyödyntää tekniikan kehitystä ja suunnitella kyselyt tarkoitusta parhaiten soveltuvalla tavalla.

118

Komissio tähdentää, että paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaan tosiseikkoja koskevan yhteenvedon laatiminen ei ole pakollinen vaatimus.

Suositus 6 – Vastaajille annettava palaute

Komissio hyväksyy suosituksen.

Komissio suosittaa jo nyt, että avoimuuden varmistamiseksi sidosryhmien antamaan palautteeseen liittyvät tosiseikat (tosiseikkoja koskevat yhteenvedot ja kuulemisissa annetut vastaukset) julkaistaan. Lisäksi julkaistaan tiivistelmäraportit, joihin on koottu lyhyesti kaikki tiettyyn aloitteeseen liittyvien kuulemistoimien tulokset.

Komissio tutkii myös parhaillaan, miten ”Kerro mielipiteesi” ‑sivustoa voidaan edelleen kehittää teknisesti julkisten kuulemisten tulosten avoimuuden parantamiseksi. Tämä palaute asetetaan osallistujien saataville komission verkkosivustolla.

Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi V tarkastusjaosto, jonka erikoisalana on Euroopan unionin rahoitus ja hallinto. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Lazaros S. Lazarou. Tarkastus toimitettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Annemie Turtelboomin johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Dennis Wernerus ja kabinettiavustajat Diane Tinnemans ja Carmen Schnell, toimialapäällikkö Margit Spindelegger, tehtävävastaava Rogelio Abarquero Grossi, johtava tarkastaja Michael Spang, tarkastajat Bernadett Soos-Petek, Attia Horvay-Kovacs, Anzela Poliulianaite ja Vesna Ogriz sekä harjoittelija Borja Cruselles De Muller. Kielellisissä kysymyksissä avusti Mark Smith. Tietotekniikkaan liittyvissä asioissa avustivat Emanuele Fossati ja Zsolt Varga. Paul Haschka ja Bogomil Kovachev antoivat tilastollista tukea. Elisa Gómez, Horst Fischer, Jesús Nieto Muñoz ja Ivo Koppelmaa huolehtivat laadunvarmistuksesta. Sihteeriavusta vastasivat Valérie Tempez-Erasmi ja Manuela Magliocca.

Vasemmalta oikealle: Jesús Nieto Muñoz, Zsolt Varga, Rogelio Abarquero Grossi, Carmen Schnell, Annemie Turtelboom, Manuela Magliocca, Margit Spindelegger, Dennis Wernerus, Anzela Poliulianaite.

Loppuviitteet

¹ Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin puhe ”Unionin tila vuonna 2018”, s. 6. 12. syyskuuta 2018.

² Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artikla, jossa käsitellään osallistuvaa demokratiaa: 3. Komissio kuulee laajasti asianomaisia osapuolia varmistaakseen unionin toimien johdonmukaisuuden ja avoimuuden.

³ COM(2001) 428 final.

⁴ COM(2002) 704 final.

⁵ COM(2001) 726 final ja COM(2002) 278 final.

⁶ SWD(2017) 350 final: Paremman sääntelyn suuntaviivat, s. 69. https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/better-regulation-guidelines.pdf

⁷ Paremman sääntelyn suuntaviivat, s. 4.

⁸ SWD(2015) 111 final.

⁹ Paremman sääntelyn suuntaviivat, SWD(2017) 350 final: https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/better-regulation-guidelines.pdf

¹⁰ Paremman sääntelyn agendan toteuttaminen: Parempia ratkaisuja ja parempia tuloksia. SWD(2017) 675 final.

¹¹ ”Lainsäädännön valmisteluun osallistuminen” ‑verkkosivusto: https://ec.europa.eu/info/law/contribute-law-making_fi

¹² https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say_fi

¹³ OECD (2018), OECD Regulatory Policy Outlook 2018, OECD Publishing, Pariisi, s. 48.

¹⁴ OECD (2018), OECD Regulatory Policy Outlook 2018, OECD Publishing, Pariisi, s. 55.

¹⁵ Kansalaiskeskustelut ovat julkisia keskusteluja Euroopan komission jäsenten ja EU:n muiden päätöksentekijöiden, kuten Euroopan parlamentin jäsenten ja kansallisten, alueellisten ja paikallisten poliitikkojen, kanssa. https://ec.europa.eu/info/events/citizens-dialogues_fi

¹⁶ Ks. ”Citizens’ Participation Using Sortition”, Bertelsmann Stiftung, lokakuu 2018.

¹⁷ OECD (2018), OECD Regulatory Policy Outlook 2018, OECD Publishing, Pariisi, s. 55.

¹⁸ Paremman sääntelyn suuntaviivat, 2017, s. 69 (2015, s. 64).

¹⁹ Paremman sääntelyn suuntaviivat, 2017, s. 79 (2015, s. 76).

²⁰ https://ec.europa.eu/eusurvey/?language=fi

²¹ Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 395 (2015, s. 317): konferenssit, julkiset kuulemiset ja tapahtumat, Eurobarometri-kyselyt, asiantuntijaryhmät, kohderyhmät, haastattelut, julkiset kuulemiset, pk‑yrityksille suunnatut kuulemiset, pk‑yrityspaneelit, työpajat, kokoukset ja seminaarit.

²² Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 396 (2015, s. 319. Avoimen julkisen verkkokuulemisen vahvuudet: tavoittaa laajan ja suuren joukon sidosryhmiä).

²³ COM(2019) 178, s. 15.

²⁴ Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 424 (2015, s. 319).

²⁵ Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 423 (2015, s. 319).

²⁶ Paremman sääntelyn suuntaviivat, 2017, s. 71 (2015, s. 66).

²⁷ Paremman sääntelyn suuntaviivat, 2017, s. 73 (2015, s. 69).

²⁸ COM(2019) 178, s. 5.

²⁹ https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/Strategy.aspx

³⁰ Tarkastettuihin julkisiin kuulemisiin viitataan lyhenteellä PC (ks. viittaukset PC-1–PC-26).

³¹ Viestinnän pääosasto, tietotekniikan pääosasto, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto, Euroopan parlamentti, Euroopan alueiden komitea, Euroopan oikeusasiamies ja sääntelyntarkastelulautakunta (komissiossa).

³² Viro ja Saksa.

³³ Laatikoihin on käännetty kertomuksen kielelle joukko kansalaisten kyselytutkimuksessa esittämiä mielipiteitä ja näkemyksiä. Laatikoihin käännetyt kommentit esitetään alkuperäisinä liitteessä IV.

³⁴ http://www.oecd.org/gov/46 560 128.pdf

³⁵ https://www.oecd.org/governance/regulatory-policy/49 990 817.pdf

³⁶ SEUT, 287 artiklan 3 kohta. ”Muiden unionin toimielinten, unionin puolesta sen tuloja […] hoitavien elinten tai laitosten, talousarviosta tuloja saavien luonnollisten tai oikeushenkilöiden […] on annettava tilintarkastustuomioistuimelle sen pyynnöstä kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen sen tehtävän suorittamiseksi”.

³⁷ Paremman sääntelyn suuntaviivat, 2017, s. 70 (2015, s. 65).

³⁸ Paremman sääntelyn suuntaviivat, 2017, s. 70 ja 71 (2015, s. 65 ja 66).

³⁹ Paremman sääntelyn suuntaviivat, 2017, s. 88 (2015, s. 85).

⁴⁰ Paremman sääntelyn suuntaviivat, 2017, s. 91 (2015, s. 91) ja vuoden 2017 välineistö, s. 38).

⁴¹ Paremman sääntelyn suuntaviivat, 2017, s. 91 (2015, s. 91).

⁴² Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 37.

⁴³ Paremman sääntelyn suuntaviivat, 2017, s. 7 ja 67.

⁴⁴ Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 37, 38 ja 438 (2015, s. 264, 280 ja 305).

⁴⁵ Etenemissuunnitelmat ja alustavat vaikutustenarvioinnit julkaistiin ensin ”Kerro mielipiteesi!”-portaalissa vuonna 2017.

⁴⁶ Lisäksi järjestettiin mittava kampanja, jonka avulla saatiin 260 000 vastausta.

⁴⁷ COM(2019) 178 final, s. 12.

⁴⁸ Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 380 (2015, s. 303).

⁴⁹ Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 379 (2015, s. 61 ja 301).

⁵⁰ Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 385 (2015, s. 313).

⁵¹ Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 391 (2015, s. 7).

⁵² Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 391 ja 394 (2015, s. 59 ja 280).

⁵³ Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 7 ja 376 (2015, s. 7).

⁵⁴ Kaikissa EU‑maissa toimivat tiedotuspisteet: https://europa.eu/european-union/contact/meet-us_fi

⁵⁵ Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 399 ja 400.

⁵⁶ COM(2017) 651 final.

⁵⁷ COM(2019) 178 final, s. 16.

⁵⁸ Paremman sääntelyn välineistö, 2015, s. 314.

⁵⁹ ”Language coverage of public consultations launched by the Commission”, 28. huhtikuuta 2017.

⁶⁰ Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 397.

⁶¹ Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 397 ja 398.

⁶² Yksi on mainittu liitteessä I ja kaksi varsinaisessa tekstissä.

⁶³ Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 402.

⁶⁴ Komission jäsen Violeta Bulc totesi 31. elokuuta 2018: ”Miljoonat eurooppalaiset esittivät mielipiteensä julkisessa kuulemisessa. Eurooppalaisilta saatu viesti oli selkeä, sillä 84 prosenttia vastaajista halusi luopua kesäajasta. Ryhdymme nyt tarvittaviin toimiin ja aloitamme valmistelemaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavaa lainsäädäntöä, josta nämä toimielimet tekevät päätöksen yhdessä” (http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-5302_en.htm)

⁶⁵ Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 400 ja (2015, s. 315 ja 318).

⁶⁶ Komission välineistö, 2017, s. 411 (2015, s. 321).

⁶⁷ TOR‑tekniikkaa (sipulireititys) käyttävä selain on verkkoselain, joka on suunniteltu anonyymia verkossa surffausta ja tietoliikenneanalyysilta suojautumista varten.

⁶⁸ SWD(2018) 406 final, s. 3.

⁶⁹ Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 424 (2015, s. 319).

⁷⁰ Paremman sääntelyn välineistö, 2017, s. 423 (2015, s. 319).

⁷¹ http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-5302_fi.htm

⁷² Komission välineistö, s. 417 ja 419 (2015, s. 333).

⁷³ Komission välineistö, s. 412 (2015, s. 314).

⁷⁴ Komission välineistö, s. 424 (2015, s. 314).

⁷⁵ Komission suuntaviivat, 2017, s. 84 (2015, s. 81).

⁷⁶ Komission suuntaviivat, 2017, s. 87 (2015, s. 84).

⁷⁷ Komission suuntaviivat 2015, s. 84.

⁷⁸ SWD(2018) 406 final, Methodological considerations (menettelytapakysymykset), s. 2: “In contrast to surveys, public consultations are not statistically representative. Web-based public consultations also have a self-selection bias of the respondents towards the views of those who choose to respond to the consultation against those who do not. These elements need to be kept in mind when interpreting the results”. [Toisin kuin kyselytutkimukset, julkiset kuulemiset eivät ole tilastollisesti edustavia. Verkkopohjaisiin kuulemisiin valikoituu myös vastaajiksi henkilöitä, joiden kanta painottuu enemmän kuin niiden, jotka eivät osallistu kuulemiseen. Nämä asiat on pidettävä mielessä tuloksia tulkittaessa.]

⁷⁹ Komission välineistö, 2017, s. 436 (2015, s. 239 ja 242).

⁸⁰ https://ec.europa.eu/info/consultations/2018-summertime-arrangements_fi

⁸¹ Lisäksi riippumaton toimeksisaaja suoritti muita tarkastuksia ja siivosi tietoja lopullisen kertomuksen lisäyksen A kohdassa A.2 kuvatulla tavalla (https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/64e670c5-fcf9-11e8-a96d-01aa75ed71a1).

Aikajana

Tapahtuma	Päivämäärä
Tarkastuksen suunnittelumuistio hyväksytty / Tarkastus alkoi	10.4.2018
Kertomusluonnos lähetetty komissioon (tai muulle tarkastuskohteelle)	6.6.2019
Lopullinen kertomus hyväksytty kuulemismenettelyn jälkeen	16.7.2019
Komission (tai muun tarkastuskohteen) viralliset vastaukset saatu kaikilla kielillä	29.8.2019

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2019

PDF	ISBN 978-92-847-3435-1	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/874133	QJ-AB-19-012-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-3405-4	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/82951	QJ-AB-19-012-FI-Q

© Euroopan unioni, 2019.

Euroopan unionin tekijänoikeuden piiriin kuulumattomien kuvien tai muun materiaalin käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijoilta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 678 910 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1952 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.