Erityiskertomus
17 2022

Ulkopuoliset konsultit Euroopan komissiossa: Uudistuksia tarvitaan

Kertomuksen kuvaus:Komissio käyttää ulkopuolisia konsultteja laajalti, ja se osoitti vuosina 2017–2020 tähän tarkoitukseen joka vuosi lähes miljardi euroa. Tilintarkastustuomioistuin analysoi, hallinnoiko komissio ulkopuolisten konsulttien palveluja tavalla, joka turvaa komission edut ja varmistaa että rahalle saadaan vastinetta. Ulkopuoliset konsultit osallistuvat komission tavoitteiden kehittämiseen. Konsulttipalvelujen käyttöä koskevassa komission kehyksessä on kuitenkin merkittäviä puutteita, jotka johtavat liialliseen riippuvuuteen näistä palveluista ja mahdolliseen eturistiriitojen riskiin. Komissio ei hallinnut näitä riskejä riittävästi, ja sen raportointi konsulttien käytöstä oli puutteellista. Tilintarkastustuomioistuin antaa erilaisia suosituksia, joiden tarkoituksena on edistää näiden ongelmien ratkaisemista.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus, annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla.

Tämä julkaisu on saatavilla 24 kielellä ja seuraavissa formaateissa:
PDF
PDF Erityiskertomus: Ulkopuolisten konsulttien käyttö

Tiivistelmä

I Euroopan komissio käyttää enenevässä määrin ulkopuolisia konsultteja erilaisissa neuvonta- ja tukitehtävissä. Vuosina 2017–2020 konsulttipalvelujen arvo oli noin 3,7 miljardia euroa. Komission hankkimiin palveluihin kuuluu konsultointia sekä selvitysten, arviointien ja tutkimusten tekemistä.

II Niin vastuuvapauden myöntävät viranomaiset kuin tiedotusvälineetkin ovat viime aikoina osoittaneet yhä suurempaa kiinnostusta siihen, miten tällaisia palveluja käytetään komissiossa. Tilintarkastustuomioistuin pyrkii kertomuksellaan lisäämään avoimuutta ja parantamaan tilivelvollisuutta tällä tärkeällä alalla.

III Tarkastuksen tavoitteena oli arvioida, hallinnoiko komissio ulkopuolisten konsulttien käyttöä tavalla, joka turvaa sen edut ja varmistaa, että rahalle saadaan vastinetta. Tilintarkastustuomioistuin selvitti erityisesti, onko komissio

  1. ottanut käyttöön ulkopuolisten konsulttien käyttöä sääntelevän kehyksen, jossa määritellään konsulttien antaman tuen muodot ja vahvistetaan säännöt, joiden täyttyessä konsulttien käyttö on perusteltua
  2. toiminut sopimustenteossa moitteettomasti ja lieventänyt palveluntarjoajien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviä riskejä
  3. hallinnoinut ja seurannut ulkopuolisten konsulttien työn tuloksellisuutta ja ottanut käyttöön käytäntöjä tulosten arvioimiseksi
  4. hankkinut luotettavia ja tarkkoja hallintotietoja ja raportoinut ulkopuolisten konsulttien käytöstä.

IV Tarkastuksessa keskityttiin ulkopuolisten konsulttien toimeksiantoihin vuosilta 2017–2019. Lisäksi otettiin soveltuvilta osin huomioon relevantteja viimeaikaisia tietoja. Tilintarkastustuomioistuin analysoi hankittuja palveluja koskevia taloudellisia ja hallinnointitietoja, haastatteli komission henkilöstöä ja kävi läpi sopimuksia määrittääkseen käytössä olevat suunnittelu-, hankinta-, perustelu-, arviointi- ja hallinnointikäytännöt.

V Tilintarkastustuomioistuin totesi, että komission tapa hallinnoida ulkopuolisten konsulttien käyttöä ei täysin varmista, että rahalle saadaan paras mahdollinen vastine. Konsulttipalvelujen käyttöä koskevassa komission kehyksessä on merkittäviä puutteita. Ulkopuolisten konsulttien tarjoaman tuen muodot ja se, missä määrin tehtäviä voidaan ulkoistaa, on määritelty selvitysten ja arviointien mutta ei muiden konsulttipalvelujen osalta.

VI Konsulttien käyttö aiheutti myös potentiaalisen riskin siitä, että konsulteista tullaan liian riippuvaisiksi, ja lisäksi riskejä kilpailuedusta, palveluntarjoajien keskittymisestä ja mahdollisista eturistiriidoista. Komissio ei seuraa, hallitse tai lievennä näitä riskejä riittävästi koko organisaation tasolla.

VII Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastamiensa erillissopimusten osalta, että komissio oli noudattanut tarvittavia hankintamenettelyjä ja varmistanut ennen maksujen suorittamista, että konsulttien toimittamat palvelut olivat laadultaan asianmukaisia. Komissio ei kuitenkaan analysoi johdonmukaisesti ulkopuolisten konsulttien työn tuloksellisuutta, ja lukuun ottamatta selvityksiä ja arviointeja komissio ei jaa eri pääosastoilleen tietoja tekemistään analyyseistä. Tämä heikentää komission kykyä tunnistaa konsulttipalvelujen hyödyt ja raportoida niistä.

VIII Komission tietojärjestelmät eivät myöskään tarjoa tarkkoja ja luotettavia tietoja käytettyjen ulkopuolisten konsulttien palvelujen määrästä ja tyypistä, eikä näistä raportoida järjestelmällisesti.

IX Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

  •  jatkaa ulkopuolisten konsulttien tarjoamien palvelujen käyttöön soveltamansa kehyksen kehittämistä
  •  parantaa lähestymistapaa, jota se soveltaa tällaisten palvelujen käytöstä aiheutuvien riskien seurantaan ja lieventämiseen
  •  erittelee näiden palvelujen tulokset ja hyödyntää niitä
  •  ja raportoi säännöllisesti palvelujen käytöstä.

Johdanto

Ulkopuolisten konsulttien käytön syyt

01 Julkishallinnot turvautuvat ulkopuolisiin konsultteihin monista eri syistä. Nopeasti muuttuvat olosuhteet ja hallintoresurssien rajoittaminen ovat viime vuosina lisänneet konsulttipalvelujen käyttöä. Konsultit ovat enenevässä määrin mukana palvelujen suunnittelussa ja toimittamisessa. Siksi tarve kehittää konsulttien käyttöä sääteleviä kehyksiä on yhä suurempi, ja rahalle pyritään saamaan vastinetta.

02 Tässä kertomuksessa ulkopuolisilla konsulteilla tarkoitetaan yksityisiä ja julkisia palveluntarjoajia, jotka tarjoavat ammatillisia tietopohjaisia palveluja ja saattavat työskennellä asiakkaan luona tai muissa toimitiloissa. Tarkastuksen kohteena olevassa tilanteessa ”asiakas” on Euroopan komissio. Asiakas hyödyntää konsulttipalvelujen tuotosta päätöksenteko- ja täytäntöönpanoprosesseissaan tai hallinnollisen toimintansa tukena.

03 Taulukossa 1 esitetään yhteenveto tärkeimmistä syistä, joiden vuoksi komissio turvautuu ulkopuolisiin konsultteihin.

Taulukko 1 – Tärkeimmät syyt siihen, miksi komissio käyttää ulkopuolisia konsultteja

Syyt   Hyödyt
Henkilöstöhallinnon optimointi

Komissiolla ei ole varaa rekrytoida, kehittää ja pitää palveluksessaan sellaista laajaa osaajien ja asiantuntijoiden kirjoa, jota se saattaa tarvita erityishankkeissa.
Resurssien täydentäminen

  • Täydentävä resurssi, jonka avulla toteutetaan toimia jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolisissa maissa toimivien sidosryhmien hyväksi erityisesti silloin, kun työmäärä on suuri tai tiettyä osaamista tarvitaan rajoitetun ajan
  • Erityisosaamista tarvitaan teknisen ja tieteellisen työn suorittamiseen (esim. tietojen hankkiminen, kerääminen tai koostaminen, tieteellinen ja tilastollinen tuki sekä tietotekniikan kehittäminen)
  • Suurempi reagointikyky ja joustavuus organisatoristen ja poliittisten painopisteiden muuttuessa
Tulosten saavuttaminen määräajassa ja tietyin kustannusparametrein Ohjelmien suunnittelu ja toteutus

  • Tuki komissiolle toimintapolitiikkojen ja ohjelmien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, jotta voidaan edistää avointa ja näyttöön perustuvaa päätöksentekoa (esim. panos tietyillä osa-alueilla selvitysten tai arviointien muodossa)
  • Mahdollisuus hankkia tarvittava taitojen yhdistelmä joustavasti, jotta valmiuksissa olevat puutteet voidaan korjata nopeasti, erityisesti silloin, kun henkilöstötarve on tilapäinen tai jos edellytetään henkilöstön läsnäoloa jäsenvaltioissa tai EU:n ulkopuolisissa maissa
  • Edullisempi vaihtoehto verrattuna paikan päällä työskentelevään henkilöstöön, kun valmiuksia kehitetään teknisen avun ja teknisen tuen avulla
Avustaminen päätöksenteossa Riippumattoman kuvan saaminen

  • Uskottava ja riippumaton ääni (esim. kun tarpeen strategisissa suunnitelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi)
  • Ulkopuolisten näkemysten hankkiminen EU:n toimintapolitiikoista ja ohjelmista

Lähde:Euroopan tilintarkastustuomioistuin komissiossa tehtyjen haastattelujen perusteella.

Toimittujen palvelujen laajuus ja tyyppi

04 Tilintarkastustuomioistuin keskittyi tarkastuksessaan kauteen 2017–2019 (ks. kohta 16), jolloin komissio teki ulkopuolisten konsulttien kanssa 8 009 sopimusta. Sopimusten kokonaisarvo oli 2,7 miljardia euroa. Ulkopuolisten konsulttien kanssa tehtyjen sopimusten kokonaisarvo kasvoi 799 miljoonasta 955 miljoonaan euroon vuosina 2017–2019. Vuonna 2020 komissio teki sopimuksia 971 miljoonan euron arvosta.

05 Komissio kirjasi palvelut taloushallinnon järjestelmässään johonkin seuraavista luokista: konsultointi, selvitys, arviointi tai tutkimus (ks. taulukko 2).

Taulukko 2 – Ulkopuolisten konsulttipalvelujen luokat ja kuvaukset komissiossa

Konsultointi Neuvontapalvelut lukuun ottamatta seuraavia:
Hallinto-, henkilöstö- ja sosiaalipalvelut; Viestintä ja julkaisut; Konferenssit, ulkoiset kokoukset ja matkat; Arvioinnit; Selvitykset; Tarkastuspalvelut; Tietotekniset palvelut ja televiestintämaksut; Oikeudelliset palvelut; Tutkimus, kehittäminen tai tieteellinen toiminta; Koulutuspalvelut; Käännös- ja tulkkauspalvelut.
Selvitys Kaikentyyppiset selvitykset (myös oikeudellinen analyysi)
Arviointi Hankkeiden, ohjelmien, vaikutustenarviointiin liittyvien palvelujen tms. ennakko- tai jälkiarviointi
Tutkimus Tutkimus-, kehitys- tai tieteelliseen toimintaan liittyvät palvelut, jotka eivät sovi muihin palveluluokkiin

Lähde:Euroopan tilintarkastustuomioistuin käyttäen tietoja, jotka ovat peräisin komission vuoden 2015 varainhoitoasetukseen perustuvasta julkisia hankintoja ja avustuksia koskevien oikeudellisten sitoumusten luokittelusta.

06 Suurimmat summat, joiden osalta tehtiin sopimus vuosina 2017–2019, liittyvät konsultoinniksi kirjattuihin palveluihin (72 prosenttia). Kaaviossa 1 havainnollistetaan ulkopuolisten konsulttien käyttöä komissiossa kyseisellä ajanjaksolla.

Kaavio 1 – Ulkopuoliset konsultit komissiossa1 (2017–2019)

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission taloudellisten tietojen perusteella.

07 Ulkopuolisia konsultteja käytti 45 komission osastoa ja toimeenpanovirastoa. Näistä pääosastoista yhdeksän ja toimeenpanovirastoista yksi käytti kaudella 2017–2019 ulkopuolisiin konsultteihin yhteensä 2,1 miljardia euroa eli 80 prosenttia kokonaismäärästä. Kolme eniten konsulttipalveluihin varoja osoittavaa pääosastoa käytti yli puolet tästä kokonaismäärästä (ks. erittely kaaviossa 2).

Kaavio 2 – Kymmenen komission osastoa, jotka käyttivät eniten varoja ulkopuolisiin konsultteihin (2017–2019)

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission taloudellisten tietojen perusteella.

08 Ulkopuolisten konsulttien kanssa tehtyihin sopimuksiin osoitettujen varojen kokonaismäärästä 98 prosenttia meni EU:hun rekisteröityneille palveluntarjoajille. Vuosina 2017–2019 tällaisten palvelujen kokonaismäärästä 72 prosenttia hankittiin Belgiaan, Saksaan, Ranskaan, Alankomaihin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneilta palveluntarjoajilta.

09 Noin 57 prosenttia (1 542 miljoonaa euroa) ulkopuolisten konsulttien kanssa tehtyjen sopimusten kokonaisarvosta rahoitettiin monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) otsakkeesta 4 ”Globaali Eurooppa”. Näihin sopimuksiin sisältyy palveluja, jotka on hankittu sellaisten EU:n ohjelmien yhteydessä, joilla pyritään parantamaan yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Toiseksi suurin osuus ulkopuolisten konsulttien sopimuksiin osoitetusta rahoituksesta on peräisin MRK:n otsakkeesta 1 ”Älykäs ja osallistava kasvu” (745 miljoonaa euroa eli 28 prosenttia sopimusten kattamasta kokonaismäärästä). Vain noin yksi prosentti sopimuksista rahoitettiin MRK:n otsakkeesta 5 ”Hallinto”. Kaaviossa 3 esitetään ulkopuolisten konsulttien kanssa tehtyjen sopimusten kokonaisarvo MRK:n otsakkeittain.

Kaavio 3 – Ulkopuolisten konsulttien sopimuksiin käytettyjen varojen lähteet (2017–2019)

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission taloudellisten tietojen perusteella.

10 Ulkopuoliset konsultit osallistuvat pääasiassa EU:n naapuruus- ja laajentumispolitiikan, kansainvälisten kumppanuuksien, ulkopolitiikan välineiden sekä ympäristö- ja ilmastotoimien täytäntöönpanoon. Kaaviosta 4 käyvät ilmi ne kymmenen EU:n ohjelmaa ja välinettä, joissa käytettiin eniten ulkopuolisia konsultteja. Niiden osalta tehtyjen sopimusten arvo oli 1,9 miljardia euroa (71 prosenttia sopimusten kokonaisarvosta) kaudella 2017–2019.

Kaavio 4 – Kymmenen EU:n ohjelmaa ja välinettä, joissa ulkopuolisia konsultteja käytettiin eniten (2017–2019)

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission taloudellisten tietojen perusteella.

Tehtävät ja vastuualueet

11 Komission hajautetussa hallintorakenteessa pääosastot määrittävät, tarvitaanko ulkopuolisia konsultteja, ja varmistavat, että konsulttien käyttö on tehokasta ja vaikuttavaa. Lisäksi pääosastot ovat vastuussa konsulttipalvelujen käytöstä aiheutuvien riskien havaitsemisesta, arvioinnista ja lieventämisestä. Jos pääosasto luokittelee osan näistä riskeistä kriittisiksi (ensisijaisiksi riskeiksi), sen on ilmoitettava niistä pääsihteeristölle ja budjettipääosastolle2.

12 Budjettipääosasto ja pääsihteeristö varmistavat koko organisaatiota koskevin ohjein ja neuvoin, että pääosastot suunnittelevat ja hallinnoivat ulkopuolisten konsulttien toimeksiantoja yhdenmukaisesti, välttävät päällekkäisyyksiä ja parantavat tiedonhallintaa ja avoimuutta. Pääosastot arvioivat säännöllisesti riskejä, joita niiden toimintaan kohdistuu. Jos pääosastot havaitsevat ulkopuolisten konsulttien käytöstä aiheutuvia kriittisiä riskejä, niistä on ilmoitettava keskusyksiköille ja ne on sisällytettävä hallintoneuvostolle toimitettavaan luetteloon kaikista kriittisistä riskeistä3.

13 Komission hallintoneuvosto huolehtii koordinoinnista, valvonnasta ja strategisista suuntaviivoista organisaatioon liittyvissä kysymyksissä, mukaan lukien resurssien kohdentaminen ja riskinhallinta. Se valvoo riskinhallintaprosessia ja tiedottaa havainnoistaan säännöllisesti kollegiolle. Se perehtyy erityisesti kriittisten riskien luetteloon4.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

14 Parlamentti5, neuvosto6 ja tiedotusvälineet ovat viime vuosina osoittaneet kiinnostusta komission kasvavaan ulkopuolisten konsulttien käyttöön. Kysymyksiä on esitetty erityisesti sopimusten tyypistä ja arvosta sekä keskittymisen, liiallisen riippuvuuden ja eturistiriitojen riskeistä samoin kuin tarpeesta käyttää ulkopuolisia konsultteja sen sijaan, että käytettäisiin omaa henkilöstöä. Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen tavoitteena on lisätä avoimuutta ja parantaa tilivelvollisuutta ulkopuolisten konsulttien käytöstä komissiossa.

15 Tarkastuksessa keskityttiin siihen, onko komissio hallinnoinut ulkopuolisten konsulttien käyttöä tavalla, joka turvaa sen edut ja varmistaa, että rahalle saadaan vastinetta. Tilintarkastustuomioistuin tutki,

  1. onko komissiolla ulkopuolisten konsulttien käyttöä sääntelevä kehys, jossa määritellään konsulttien antaman tuen muodot ja vahvistetaan säännöt, joiden täyttyessä konsulttien käyttöä voidaan pitää perusteltuna
  2. onko komissio hankkinut sopimukset moitteettomasti ja lieventänyt riskejä, joita palveluntarjoajien kanssa tehtävään yhteistyöhön mahdollisesti liittyy
  3. onko komissio hallinnoinut ja seurannut ulkopuolisten konsulttien työsuoritusta ja onko sillä olemassa käytäntöjä tulosten arvioimiseksi
  4. onko komissio hankkinut luotettavia ja tarkkoja hallintotietoa ja raportoinut ulkopuolisten konsulttien käytöstä.

16 Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus kattoi ulkopuolisten konsulttien palvelut (ks. kohta 02), jotka rahoitettiin EU:n talousarviosta ja joista komissio teki sopimuksen vuosina 2017–2019 ja jotka komissio kirjasi konsultoinniksi, selvityksiksi, arvioinneiksi tai tutkimuksiksi. Tilintarkastustuomioistuin otti soveltuvilta osin huomioon viimeaikaiset relevantit tiedot ulkopuolisten konsulttien käytöstä. Tilintarkastustuomioistuin ei arvioinut tarkastuksessaan tietoteknisiä tukipalveluja. Ne ovat hyvin erikoistuneita, ja niitä hankitaan sopimuksin, jotka kattavat monenlaisia tietotekniikkapalveluja. Komissio ei myöskään yleensä kirjaa niitä taloushallinnon järjestelmäänsä mihinkään edellä mainituista neljästä luokasta, vaan ne kirjataan omaan erityiseen luokkaansa “Tietotekniset palvelut ja televiestintämaksut”.

17 Tilintarkastustuomioistuin hankki evidenssinsä seuraavista lähteistä:

  1. asiakirjatarkastukset: komission ohjeet, suuntaviivat ja tarkistuslistat, jotka liittyvät ulkopuolisten konsulttien käyttöön, tällaisten hankkeiden hankintaan ja hallinnointiin sekä saatujen tulosten raportointiin
  2. haastattelut 11:ssä komission pääosastossa ja yhdessä toimeenpanovirastossa7: aiheena käytännöt, joita sovelletaan ulkopuolisten konsulttien palkkaamiseen ja hallinnointiin ja näiden työn arviointiin, sekä saatujen kokemusten kartoitus; tilintarkastustuomioistuin teki valintansa sopimusten kattamien määrien perusteella, ottaen huomioon EU:n koko talousarvion ja eri hallinnointitavat
  3. 20 sopimuksen läpikäynti: asianomaisten 11 pääosaston joukosta valittiin neljä pääosastoa ja näiden vuosina 2017–2019 tekemiä sopimuksia, jotka koskivat ulkopuolisten konsulttien tarjoamia palveluja; tarkastukseen valittiin ne pääosastot (PO NEAR, JRC, PO REFORM, PO GROW), joiden sopimukset olivat arvoltaan suurimmat, ja sopimuksia, jotka koskivat erityyppisiä ulkopuolisilta konsulteilta tilattuja palveluja
  4. analyysi saatavilla olleista taloudellisista ja hallinnointitiedoista: tiedot koskivat vuosina 2017–2019 hankittuja palveluja, joista oli tehty sopimus konsultointia, selvitystä, arviointia ja tutkimusta varten.

Huomautukset

Merkittäviä puutteita ulkopuolisten konsulttien toimeksiantoja sääntelevässä kehyksessä ja konsulttien käytön perustelemisessa

18 Kertomuksen tässä osassa keskitytään komission kehykseen, jolla säännellään ulkopuolisten konsulttien käyttöä. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, sisälsikö tämä kehys yhteisiä periaatteita ja suuntaviivoja siitä, miten ulkopuolisten konsulttien käyttö suunnitellaan ja perustellaan.

19 Taulukossa 3 havainnollistetaan tilintarkastustuomioistuimen analyysiä niiden ulkopuolisten konsulttipalvelujen laajuudesta ja tyypistä, jotka komissio on kirjannut tarkastuksen kohteena oleviin neljään luokkaan kaudella 2017–2019.

Taulukko 3 – Ulkopuolisten konsulttien tarjoamien palvelujen tyyppi ja laajuus vuosina 2017–2019

Työn sisältö   Palvelun tyyppi
EU:n ohjelman täytäntöönpano
Ulkopuolisten konsulttien käyttö (konsulttipalvelujen hankinta) määritellään ohjelma-asiakirjoissa ja rahoitussopimuksissa (esim. rakenneuudistusten tukiohjelma, ulkoiset toimet, Life-ohjelma, Horisontti 2020 ‑puiteohjelma ja Kyproksen turkkilaisen yhteisön ohjelman avustustukiryhmä)

Tukipalvelut
Pääosastojen hallintosuunnitelmien täytäntöönpanoon liittyvä tuki, joka usein koskee toistuvia päivittäisiä toimia

Asiantuntijapalvelut
Palvelut, joilla täytetään uusiin toimitusjärjestelyihin liittyvissä valmiuksissa ilmenneitä vajeita esimerkiksi tietotekniikan kehittämisen alalla
Konsultointi1)2)
  • Teknisen avun hankkeet ja tekniset tukipalvelut
  • Ulkopuoliset asiantuntijat, jotka työskentelevät sekä komission toimitiloissa että muualla ja joiden työsopimukset uusitaan (esim. tilasto-, tiedonkeruu- ja tiedonhankintapalvelut)
  • Tietotekninen konsultointi
  • Siirretyn ohjelman vaatimusten mukaiset palvelut, jotka toimeenpanovirasto on hankkinut toteuttaakseen ohjelmia, jotka vastuupääosasto on siirtänyt viraston hoidettavaksi
  • Palvelusopimukset hallintosuunnitelmien mukaisten tehtävien suorittamista varten
Paremman sääntelyn agendaan tai ohjelmien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon liittyvät palvelut Selvitykset ja arvioinnit(1)
  • Selvitysten, arviointien ja vaikutustenarviointien tekeminen
  • Tekniset ja alakohtaiset selvitykset ja analyysit sekä tiedonhankintapalvelut
Tutkimus-, kehitys- tai tieteelliseen toimintaan liittyvät palvelut/toimet Tutkimus(1)
  • JRC:n tutkimustoimintaan liittyvien selvitysten tai arviointien tuottaminen, tiedonhankinta ja tekninen apu
  • Laboratorion huolto ja laitteet
  • Tavaramerkkien uudistaminen ja patenttimaksut
  • Kurssien ja konferenssien järjestäminen
  • Ydinlaitosten käytöstäpoistaminen

1) Komissiolle toimitetut palvelut

2) Jäsenvaltioille ja EU:n ulkopuolisille maille toimitetut palvelut

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission taloushallintojärjestelmään vietyjen tietojen perusteella.

Paremman sääntelyn suuntaviivat: tukeva perusta, joka kuitenkin soveltuu käytettäväksi vain arvioinneissa ja selvityksissä

20 Tilintarkastustuomioistuin arvioi, oliko komissiolla yhteinen kehys, joka kattoi ulkopuolisten konsulttien käyttöä koskevat säännöt, periaatteet ja suuntaviivat. Tilintarkastustuomioistuin tutki, sisältyikö kehykseen tietopohjaisten palvelujen eri muodot käsittävä määritelmä. Tarkastajat selvittivät myös, missä määrin komissio saattoi tehdä palveluista sopimuksia ulkopuolisten konsulttien kanssa tai miltä osin komission pitäisi tehdä kyseinen työ itse. Tällainen kehys on tärkeä erityisesti, jos palveluja käytetään toistuvien toimien tukena.

21 Yleisesti ottaen pääosastot käyttävät ulkopuolisten konsulttien palveluja varainhoitoasetuksen8 puitteissa ja julkisia hankintoja koskevassa komission käsikirjassa9 kuvattujen palveluhankintaa koskevien yleisten sääntöjen mukaisesti. Tässä kehyksessä käsitellään palveluhankintasopimuksiin sovellettavia yleisiä sääntöjä, jotka koskevat esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyjen asianmukaista käyttöä ja vastaanotettujen palvelujen asianmukaista maksamista. Niihin ei kuitenkaan sisälly erityisiä määräyksiä tietopohjaisista ulkopuolisista toimeksiannoista eikä etenkään näihin liittyvistä riskeistä (ks. kohta 55).

22 Komissio hyväksyi vuonna 2002 asiantuntijoiden hankkimista ja käyttöä koskevat periaatteet ja toimintaohjeet10. Laadun, avoimuuden ja tehokkuuden keskeisiä periaatteita sekä niitä koskevia ohjeita oli määrä soveltaa ”aina, kun komission yksiköt hankkivat ja käyttävät yksikön ulkopuolisten asiantuntijoiden apua”. Tämä koskee myös ulkopuolisten konsulttien käyttöä.

23 Komissio on laatinut lisäohjeita selvityksiä ja arviointeja varten. Selvitysten ja arviointien osuus ulkopuolisiin konsultteihin tarkastusjakson aikana käytettyjen varojen kokonaismäärästä oli 22 prosenttia (ks. taulukko 3). Komissio laati vuonna 2012 ohjeet selvitysten hallinnointimenettelyjen yhdenmukaistamiseksi11. Menettelyt kattavat selvitysten koko tuotantosyklin suunnittelusta tilaamiseen, levittämiseen ja tallentamiseen. Asiakirjassa määritellään selvitykset ja niiden käyttöä koskevat yhteiset kriteerit. Paremman sääntelyn suuntaviivat ja välineistö12 ovat vuodesta 2015 alkaen muodostaneet puitteet arviointien suorittamiselle. Niissä muun muassa määritellään arviointi, annetaan ohjeet resurssointiin ja määritetään toimet, joita ulkopuoliset toimeksisaajat voivat toteuttaa13.

24 Tarkastajat eivät havainneet vastaavia konsultointiin ja tutkimukseen sovellettavia ohjeita. Konsultoinnin ja tutkimuksen osuus ulkopuolisiin konsultteihin tarkastuksen kattaman jakson aikana käytettyjen varojen kokonaismäärästä oli 78 prosenttia. Tästä seuraa, kuten taulukosta 3 käy ilmi, että konsultointipalvelut kattoivat monenlaisia toimintoja lyhytkestoisista neuvontapalveluista pitkäkestoisiin palveluihin, jotka täydentävät yrityksen sisäistä asiantuntemusta ja resursseja. Nämä toistuvat palvelut, joita käytetään säännöllisesti, liittyvät pääasiassa EU:n ohjelmien tai pääosastojen hallintosuunnitelmien täytäntöönpanoon. Komission kehykseen ei sisältynyt selkeitä ohjeita ja määritelmiä konsultoinnin ja tutkimuksen osalta. Siinä ei myöskään tuotu esiin, missä määrin komissio voi teettää tällaisia palveluita ulkopuolisilla konsulteilla.

25 Kaikkiin pääosastoihin sovellettavia selkeitä ohjeita ei ole, mutta tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että yksi tarkastukseen valituista pääosastoista analysoi tekijöitä, jotka oli otettava huomioon päätettäessä palvelujen ulkoistamisesta. Näitä tekijöitä olivat muun muassa seuraavat:

  •  hallinnan säilyttäminen päätöksenteon, strategian ja laadun osalta
  •  niitä toimintoja ja prosesseja koskevat kriteerit, joita ei pitäisi ulkoistaa
  •  ulkoistamisen syiden selittäminen teknisissä eritelmissä.

26 Komissio antoi heinäkuussa 2020 ohjeet komission tiloissa työskentelevien ulkopuolisten toimeksisaajien palvelujen käytöstä14. Ohjeissa todetaan, että perussopimuksissa komissiolle osoitettua tehtävää ei koskaan pitäisi ulkoistaa, mutta pääosastot voivat ulkoistaa tukitehtäviä. Ohje koskee pääasiassa tietotekniikkaan, viestintään, kiinteistöjen kunnossapitoon ja turvallisuuteen liittyviä palvelusopimuksia. Komissio ei ole antanut muualle kuin komission toimitiloihin sijoittautuneista ulkopuolisista konsulteista ohjeita, joissa käsiteltäisiin kohdassa 24 esiin tuotuja kysymyksiä.

Tarveanalyysejä ei ole tehty tai niitä ei ole dokumentoitu järjestelmällisesti

27 Tilintarkastustuomioistuin arvioi, oliko komissio perustellut ja dokumentoinut ulkopuolisten konsulttien käytön asianmukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin tutki, olivatko pääosastot pohtineet huolellisesti, miksi ulkopuolisia konsultteja tarvittiin ja miten kyseinen prosessi dokumentoitiin. Tilintarkastustuomioistuin kävi läpi suuntaviivat ja analysoi käytännöt, joita sovellettiin tarkastukseen valittujen 20 sopimuksen kohdalla. Tätä täydennettiin haastatteluilla tietyissä pääosastoissa.

28 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että paremman sääntelyn suuntaviivoissa ja välineistössä annettiin ohjeita siitä, miten ulkopuolisten konsulttien käyttöä arviointien yhteydessä suunnitellaan ja milloin konsulttien käyttö on perusteltavissa. Suuntaviivojen ja välineistön mukaan pääosastojen on pidettävä sisäistä asiantuntemusta ensisijaisena evidenssin lähteenä. Arviointeja suunnitellessaan pääosastojen on otettava huomioon sellaiset keskeiset tekijät kuin käytettävissä olevat resurssit, tarvittavat ja saatavissa olevat tiedot, tarvitun analyysin tyyppi ja mahdolliset päällekkäisyydet muun meneillään olevan työn kanssa. Arviointiin osoitettujen sisäisten ja ulkoisten resurssien on oltava niin kustannuksiltaan kuin hyödyiltään oikeassa suhteessa siihen, kuinka tärkeänä toimenpidettä pidetään ja millaisia vaikutuksia sillä oletetaan olevan15.

29 Paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti hankittuja selvityksiä ja arviointeja varten on käytössä järjestelmiä, joilla varmistetaan, että hanketiedostoihin sisältyvässä pyynnössä esitetään selvityksen tai arvioinnin syyt, tavoitteet, odotetut tulokset, vaikutukset, aiottu käyttö ja suunniteltu aikataulu sekä kustannus-hyötyanalyysi. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sen tutkimissa tapauksissa komissio oli perustellut ulkopuolisten konsulttien käytön asianmukaisesti.

30 Kun pääosastot tekevät sopimuksia konsultoinniksi tai tutkimuksiksi luokiteltujen tehtävien ulkoistamisesta, ne dokumentoivat sitä koskevan tarpeen hankintapyynnössä. Pääosastojen vastuulla on varmistaa, että ehdotettu ulkoistaminen on linjassa toimintapoliittisten vaatimusten kanssa ja ettei siitä aiheudu päällekkäisyyttä muiden pääosastojen työohjelmien kanssa.

31 EU:n ohjelmien yhteydessä hankittujen konsulttipalvelujen kohdalla ulkopuolisten konsulttien käyttö on monesti täytäntöönpanokeino, joka sisältyy ohjelmien sääntöihin ja rahoitussopimuksiin. Tämä koskee esimerkiksi jäsenvaltioille annettavaa teknistä tukea ja EU:n ulkopuolisille maille annettavaa teknistä apua. Tällaisissa tapauksissa tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että pääosastot eivät dokumentoineet arviotaan siitä, oliko konsulttien palkkaaminen sopivin ratkaisu kunkin hankintapyynnön tapauksessa. Komissio ilmoitti tilintarkastustuomioistuimelle arvioineensa ohjelmasuunnitteluvaiheessa resurssivaihtoehtoja ja saaneensa siten perusteet ulkopuolisten konsulttien käytölle. Tätä ei kuitenkaan dokumentoitu, joten siitä ei ollut saatavilla evidenssiä.

32 Pääosastot eivät ennen uusien hankintapyyntöjen esittämistä tee kustannus-hyöty- ja tarveanalyyseja verratakseen, mitä suhteellisia etuja saadaan, jos toistuvissa tehtävissä turvaudutaan ulkopuolisiin konsulttipalveluihin ja täydennetään siten sisäisiä resursseja sen sijaan, että käytetään sisäistä henkilöstöä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tällaista analyysia ei tehty esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

  •  komission toimitiloissa tai muualla työskentelevien ulkopuolisten konsulttien tarjoamat palvelut; tilastoalalla kyseiset uusitut sopimukset vastaavat noin 52 kokopäiväistä työntekijää vuodessa
  •  toistuvat toimet, jotka liittyvät EU:n ohjelmien täytäntöönpanoon ja seurantaan.

Hankintamenettelyjä on noudatettu, mutta tiettyjä riskejä ei vielä hallinnoida hyvin

33 Kertomuksen tässä osassa käsitellään sitä, miten komissio hankki ulkopuolisten konsulttien palveluja niin, että se sai vastinetta rahalleen, ja miten se lievensi ulkopuolisten konsulttien käyttöön liittyviä riskejä.

Ulkopuolisia konsulttipalveluja ostettaessa noudatettiin hankintasääntöjä

34 Varainhoitoasetuksessa ja komission sisäisissä säännöissä edellytetään, että saadakseen vastinetta rahalle komissio käyttää kilpailuun perustuvia valintamenettelyjä tehdessään hankintasopimuksia ulkopuolisten konsulttien palveluista. Näihin menettelyihin kuuluu asianmukaisten valinta- ja ratkaisuperusteiden vahvistaminen ja soveltaminen. Tilintarkastustuomioistuin arvioi komission ulkopuolisiin konsultteihin soveltamia hankintamenettelyjä ja tutki yksityiskohtaisesti 20 tarkastukseen valitsemaansa sopimusta.

35 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että vastuupääosastot toteuttivat tarjouskilpailumenettelyt varainhoitoasetuksen ja julkisia hankintoja koskevan käsikirjan vaatimusten mukaisesti (ks. kohta 21). Kaikissa 20 tarkastetussa hankintamenettelyssä komissio käytti asianmukaisia ratkaisuperusteita (mukaan lukien hinta-laatusuhde) ottaakseen huomioon, millaisen vastineen se saa rahalleen, ja valitakseen voittaneet tarjoukset.

36 Kun komissio tekee sopimuksia palvelujen ulkoistamisesta, se voi valita eri hankintamenettelyjen välillä. Ulkopuolisia konsultteja palkatessaan se käytti useimmiten avoimia menettelyjä (mikä tahansa yritys voi jättää tarjouksen) tai rajoitettuja menettelyjä (tarjous pyydetään rajatulta määrältä yrityksiä). Näiden kahdentyyppisten menettelyjen avulla tehtyjen sopimusten arvo oli 2,3 miljardia euroa (85 prosenttia sopimusten kokonaisarvosta) vuosina 2017–2019. Tätä kuvataan kaaviossa 5. Menettelyt ovat pitkäkestoisia, joten usein käytetään puitesopimuksia tehokkaana keinona tehdä sopimuksia ulkopuolisten konsulttien palveluista, sillä siten vältetään useiden hankintamenettelyjen käynnistäminen. Lisäksi puitesopimuksissa, joissa on usein kyse suurista rahamääristä, määritellään näiden sopimusten perusteella tehtävien erillissopimusten ehdot (esim. hinta ja laatu). Komissio voi näin ollen puitesopimusten ansiosta saada konsulttien asiantuntemuksen käyttöönsä nopeammin vastatakseen ilmenneisiin tarpeisiin. Tarkastetulla ajanjaksolla 70 prosenttia (1,9 miljardia euroa) ulkopuolisten konsulttien kanssa tehtyjen sopimusten kattamista määristä perustui puitesopimuksiin.

Kaavio 5 – Sopimusten kattamien määrien osuus hankintamenettelyn tyypin mukaan (2017–2019)

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission taloudellisten tietojen perusteella.

Komission toteuttama valvonta ei vastannut potentiaalisen riskin tasoa

37 Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, miten komissio oli tunnistanut potentiaaliset riskit, jotka liittyvät keskittymiseen ja liialliseen riippuvuuteen, kilpailuetuun ja eturistiriitoihin, ja vähentänyt niitä. Tilintarkastustuomioistuin tutki myös, oliko riskit tiedostettu komissiossa organisaatiotasolla ja miten niitä oli siellä hallittu.

Keskittymisen ja liiallisen riippuvuuden riskit

38 Kun organisaatio turvautuu keskeisten toimintojen osalta laajasti tiettyihin ulkopuolisiin konsultteihin, se ottaa riskin, että siitä voi tulla näiden toimintojen jatkumisen osalta riippuvainen kyseisistä konsulteista. Tilintarkastustuomioistuin analysoi palveluntarjoajia koskevia hallinnointi- ja taloudellisia tietoja arvioidakseen, missä määrin komissio tukeutui tiettyihin palveluntarjoajiin ja missä määrin palvelut olivat keskittyneet.

39 Kaaviossa 6 kuvataan sopimusmäärien jakautumista kymmenen suurimman palveluntarjoajan kesken kaudella 2017–2019. Näiden kymmenen suurimman palveluntarjoajan osuus kaikista ulkopuolisista konsulteista (2 769), joiden kanssa tehtiin sopimus, oli alle 0,4 prosenttia. Niiden kanssa tehtyjen sopimusten arvo vastasi 22:ta prosenttia kyseisen kauden kokonaismäärästä.

Kaavio 6 – Kymmenen suurinta ulkopuolisten konsulttipalvelujen tarjoajaa sopimuksen kattaman määrän mukaan (2017–2019)

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission taloudellisten tietojen perusteella.

40 Jotkin palveluntarjoajat tarjoavat ulkopuolisia konsultointipalveluja useissa komission pääosastoissa. Osalla näistä palveluntarjoajista on sivuliikkeitä tai tytäryhtiöitä eri jäsenvaltioissa. Muodollisesti nämä ovat erillisiä oikeushenkilöitä, mutta niiden läsnäolon komissiossa havaitaan olevan suurempi, kun niitä tarkastellaan kokonaisuutena.

41 Kaaviossa 7 kuvataan niitä kymmentä yksittäistä palveluntarjoajaa, joiden kanssa tehtiin eniten sopimuksia vuosina 2017–2019. Komissio teki näiden palveluntarjoajien kanssa 1 297 sopimusta (mikä vastaa 16:ta prosenttia ajanjaksolla tehdyistä 8 009 sopimuksesta, ks. kohta 04). Tämä osoittaa, että suhteellisen pienen toimeksisaajajoukon kanssa tehdään suhteellisen suuri määrä sopimuksia eri puolilla komissiota.

Kaavio 7 – Kymmenen useimmin käytettyä ulkopuolisten konsulttipalvelujen tarjoajaa, kun kriteerinä on sopimusten lukumäärän ja palveluntarjoajan läsnäolo pääosastoissa (2017–2019)

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission taloudellisten tietojen perusteella.

42 Tilintarkastustuomioistuin analysoi myös, mikä oli kymmenen suurimman palveluntarjoajan osuus sopimusten kattamasta kokonaismäärästä tietyissä pääosastoissa16. Kaaviosta 8 käy ilmi, että jotkin pääosastot tukeutuvat laajalti suhteellisen pieneen määrään toimeksisaajia. Esimerkiksi Eurostatissa kymmenen suurimman palveluntarjoajan osuus pääosastojen käyttämien ulkopuolisten konsulttipalvelujen tarjoajien kokonaismäärästä oli alle 19 prosenttia. Niille kuitenkin osoitettiin 87 prosenttia (47 miljoonaa euroa) koko siitä määrästä, jonka osalta pääosasto oli tehnyt sopimuksia. NEAR-pääosastossa kymmenen suurimman palveluntarjoajan osuus tarjoajien kokonaismäärästä oli alle kolme prosenttia, mutta samaan aikaan niiden osuus ulkopuolisten konsulttien kanssa tehdyistä sopimuksista oli 41 prosenttia (277 miljoonaa euroa). Tällainen keskittyminen aiheuttaa riskin siitä, että syntyy liiallinen riippuvaisuus tietyistä toimeksisaajista.

Kaavio 8 – Suuri osuus sopimusten kokonaismäärästä koskee kymmentä suurinta palveluntarjoajaa (2017–2019)

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission taloudellisten tietojen perusteella.

43 Ulkopuolisten konsulttien kanssa tehtävissä sopimuksissa tarvitaan usein erityistä teknistä asiantuntemusta, mikä saattaa rajoittaa mahdollisten palveluntarjoajien määrää. Eräät suuret palveluntarjoajat, joilla usein on laaja kokemus työskentelystä komission kanssa, onnistuvat kuitenkin toistuvasti saamaan tällaisia sopimuksia. Pienet yritykset onnistuvat siinä harvemmin.

44 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi neljä tapausta, joissa samojen palveluntarjoajien kanssa tehtiin peräkkäisiä sopimuksia useiden vuosien aikana siitä huolimatta, että avoimia tarjouskilpailuja järjestettiin säännöllisesti. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi siksi riskin, että ulkopuolisista konsulteista ollaan riippuvaisia (ks. taulukko 4).

Taulukko 4 – Riski tulla riippuvaiseksi ulkopuolisista toimeksisaajista

Tapaus Tapauksen kuvaus
Tapaus 1 Pääosasto teki kaudeksi 2014–2018 palveluntarjoajan kanssa 20,8 miljoonan euron suuruiset puitesopimukset, joissa oli kyse EU:n ohjelman täytäntöönpanoon tarvittavista ulkopuolisista konsulttipalveluista. Asianomaiset tehtävät siirrettiin pääosastolta toimeenpanovirastolle seuraavalla ohjelmakaudella. Se järjesti uusia tarjouskilpailumenettelyjä kautta 2019–2023 varten. Avointen menettelyjen jälkeen se teki saman palveluntarjoajan kanssa uuden puitesopimuksen, jonka arvo oli kahdeksan miljoonaa euroa.
Tapaus 2 Sama palveluntarjoaja voitti kaksi peräkkäistä tarjouskilpailumenettelyä, jotka koskivat teknistä ja oikeudellista apua yhden Sinun Eurooppasi ‑neuvontaportaalin hallinnointiin (kaksi vuoden mittaista sopimusta, jotka olivat arvoltaan 1,68 miljoonaa euroa ja 1,73 miljoonaa euroa).
Tapaus 3 Pääosasto teki puitesopimuksen konsulttipalveluista sellaisten toimeksisaajien kanssa, jotka toimivat sekä komission toimitiloissa että muualla. Puitesopimuksen osuus ulkopuolisia konsultteja koskevasta sopimusten kokonaisarvosta oli 27 prosenttia (14,5 miljoonaa euroa ja 104 sopimusta) vuosina 2017–2019.
Tapaus 4 Pääosaston kauden 2017–2019 sopimusten kokonaisarvosta 51 prosenttia (36 miljoonaa euroa) koski neljää yritystä, joita myös muut pääosastot käyttivät laajalti.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Kilpailuetua koskeva riski

45 Kun komission eri osastot käyttävät ulkopuolisia konsultteja paljon (ks. kaavio 7), nämä saavat kokemusta. Tämä voi olla etu tulevien sopimusten tekemistä ajatellen. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, oliko komissiolla käytössä menettelyt valintaprosessin avoimuuden varmistamista varten. Tarkoitus on, että konsultit tai niiden sidosyritykset, jotka kilpailevat tietystä toimeksiannosta, eivät saisi kilpailuetua siitä, että ne ovat tarjonneet muita kyseiseen toimeksiantoon liittyviä palveluja.

46 Tarkastajat havaitsivat, että joskus palveluntarjoajat tarjosivat pääosastolle neuvonta-, täytäntöönpano- ja arviointipalvelujen yhdistelmää. Tällaisissa tapauksissa on olemassa riski, että palveluntarjoajat saavat kilpailuedun, koska ne osallistuvat saman EU:n toimintapolitiikan suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin.

47 Lisäksi aiheutuu riski, että jotkin toimeksisaajat saavat kilpailuetua, koska niillä on laaja kokemus palvelujen tarjoamisesta pääosastoille, mikä hyödyttää niitä tulevissa hankintamenettelyissä. Yhdessä tapauksessa palveluntarjoajan kanssa oli vuonna 2018 tehty sopimus rakennusurakkasopimuksen tarjouspyyntöasiakirjojen laatimisesta (1,1 miljoonaa euroa). Seuraavana vuonna saman palveluntarjoajan kanssa tehtiin uusi sopimus samojen rakennusurakoiden valvonnasta (kolme miljoonaa euroa).

48 Jotkin pääosastot olivat kehittäneet hyviä käytäntöjä, joilla ne lieventävät vähäisestä kilpailusta aiheutuvia riskejä hankkiessaan ulkopuolisten konsulttien palveluja (ks. yksityiskohtaiset tiedot laatikossa 1).

Laatikko 1

Hyvät käytännöt rajoittavat riskiä kilpailuedusta

JRC tekee markkinatutkimuksia saadakseen yleiskuvan kilpailun määrästä alalla, jolla se aikoo hankkia ulkopuolisten konsulttien palveluja. Tarkoituksena on kilpailuttaa kaikki sopimukset mahdollisimman laajasti ja noudattaa avoimuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.

ENV-pääosasto perusti komitean (ENVAC) arvioimaan valittuja hankintamenettelyjä ja raportoimaan vuosittain järjestetyistä tarjouskilpailuista ylemmälle johdolle. Vuonna 2019 ENVAC korosti tarvetta seurata kilpailuperiaatteen toteutumista hankintaprosessissa, sillä tuona samana vuonna saatiin vain yksi tarjous yli puolessa hankintamenettelyistä, jotka johtivat sopimukseen.

Eurostat perusti komitean antamaan toimivaltaisille tulojen ja menojen hyväksyjille tarjouseritelmiä koskevaa neuvontaa. Komitea analysoi myös markkinoiden keskittymistä osoittaakseen, missä määrin sen toimeksisaajien välillä on kilpailua, ja rajoittaakseen kilpailuedun riskiä.

Eturistiriitojen riski

49 Tilintarkastustuomioistuin tutki käytäntöjä, joilla hallitaan eturistiriitojen riskiä. Varainhoitoasetuksessa määritellään eturistiriidat ja säädetään toimenpiteistä eturistiriitojen välttämiseksi hankintamenettelyjen aikana. Julkisia hankintoja koskevassa komission käsikirjassa annetaan aiheesta lisäohjeita. Siinä edellytetään, että komission arviointikomitean jäsenet ja tarjoajat antavat vakuutuksen eturistiriidattomuudestaan.

50 Komissio oli noudattanut eturistiriitojen tarkastamista koskevia varainhoitoasetuksen ja käsikirjan vaatimuksia kaikkien tilintarkastustuomioistuimen tarkastamien 20 sopimuksen osalta. Kaikki vaaditut vakuutukset oli allekirjoitettu, ja kaikkiin sopimuksiin sisältyi vakiolauseke, jonka mukaan toimeksisaajien on ilmoitettava sopimuksen täytäntöönpanon aikana mahdollisesti ilmenevistä eturistiriidoista. Nämä tarkistukset ovat muodollisia, eikä pelkästään niillä voida varmistaa, että eturistiriitojen riskit on otettu huomioon.

51 Komissio antoi vuonna 2021 ohjeet eturistiriitojen välttämiseen ja hallintaan palveluhankintojen yhteydessä17. Komission suuntaviivoissa ei kuitenkaan käsitellä seuraavia riskejä:

  •  ulkopuolisten konsulttien ja sidosyritysten toimet, jotka ovat ristiriidassa komission kanssa tehdyn sopimuksen kanssa
  •  ulkopuolisten konsulttien palvelut, jotka voivat olla keskenään ristiriidassa
  •  ulkopuoliset konsultit palvelevat eri asiakkaita (komissiossa tai sen ulkopuolella), jolloin toisiinsa läheisesti liittyvissä toimeksiannoissa voi ilmetä eturistiriitoja.

52 Eturistiriitoja voi ilmetä myös nk. pyöröovi-ilmiössä, jossa henkilöstön jäsen lähtee komission palveluksesta jatkaakseen uraansa muulla (esim. yksityisellä sektorilla) tai komission palvelukseen tulee henkilöstöä yksityiseltä sektorilta. Tällöin eturistiriidoissa voi olla kyse siitä, että pääsyä luottamuksellisiin tietoihin hyödynnetään epäasianmukaisesti: esimerkiksi komission entinen henkilöstö saattaisi käyttää tietämystään ja yhteyksiään ulkopuolisten työantajien tai asiakkaiden edunvalvontaan.

53 EU:n henkilöstösäännöissä18 edellytetään, että komissiosta lähtevät virkamiehet noudattavat kunniallisuutta ja pidättyvyyttä, kun he saavat uuden työpaikan. Komissio käsittelee mahdollisia nk. pyöröovitapauksia näiden sääntöjen perusteella. Kyseisten mekanismien vaikuttavuus perustuu yksinomaan siihen, että palveluksesta lähtevät henkilöstön jäsenet ilmoittavat komissiolle, mitä työtä ne aikovat tehdä EU:n virkamieskunnasta eroamistaan seuraavien kahden vuoden aikana. Hankinnoista vastaava henkilöstö pyrkii tarjouskilpailuasiakirjoja arvioidessaan myös tunnistamaan entiset henkilöstön jäsenet, joilla on mahdollisesti eturistiriitoja.

54 Oikeusasiamies on tehnyt asiasta useita tutkimuksia ja todennut, että komission käytännöt noudattavat sääntöjä, mutta sääntöjen vaikuttavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden parantamiseksi voitaisiin tehdä enemmän. Oikeusasiamies on suosittelut, että komissio suhtautuu pyöröovi-ilmiöön määrätietoisemmin käsitellessään tapauksia, joissa on mukana komission johtavia virkamiehiä19. Oikeusasiamies käynnisti helmikuussa 2021 uuden laaja-alaisen tutkinnan siitä, miten komissio käsittelee henkilöstöönsä liittyviä pyöröovitapauksia. Tutkinta on osa tehostettua seurantaa, joka koskee EU:n hallinnon tapaa määrätä eettisiä velvoitteita yksityiselle sektorille siirtyvälle EU:n henkilöstölle20.

Kaikkia riskejä ei arvioida komission tasolla

55 Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, miten riskit, jotka liittyvät keskittymiseen ja liialliseen riippuvuuteen, kilpailuetuun ja eturistiriitoihin, oli saatettu komission tietoon ja miten niitä oli hallittu komissiossa.

56 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että pääosastot eivät yleensä yksilöineet tai luokitelleet riskejä, joita ulkopuolisia konsultteja käytettäessä liittyy keskittymiseen ja liiallisen riippuvuuteen, kilpailuetuun tai eturistiriitoihin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että riskit, joita liittyy palveluntarjoajien liialliseen keskittymiseen ja liialliseen riippuvuuteen palveluntarjoajista, eivät aina olleet havaittavissa paikallisesti pääosastolla. Tällaiset riskit voivat kuitenkin olla merkittäviä komission tasolla. Näihin riskeihin voitaisiin siis puuttua asianmukaisesti ainoastaan koko organisaation tasolla toteutetuissa arvioinneissa. Komissio ei kuitenkaan tee tällaisia arviointeja. Eräitä kriittisiä riskejä ei niin ollen välttämättä havaita, eikä niistä siksi tiedoteta hallintoneuvostolle.

Heikkoudet ulkopuolisten konsulttipalvelujen hallinnointi- ja käyttötavassa

57 Tässä kertomuksen osassa käsitellään sitä, miten komissio on hallinnoinut ulkopuolisten konsulttien toimeksiantoja. Erityisesti tutkitaan, miten komissio on arvioinut konsulttien työn tuloksellisuutta ja miten se on yksilöinyt tulokset, joista olisi hyödyllistä tiedottaa eri yksiköille.

Yksittäisiä sopimuksia hallinnoidaan sääntöjen mukaisesti, mutta tuloksellisuuden arvioinnissa on puutteita

58 Tarkastajat tutkivat, oliko komissio määrittänyt ulkopuolisten konsulttien palveluja varten selkeät toimeksiannot ja toimitusehdot ja oliko se maksanut palveluista asianmukaisia määriä. Tilintarkastustuomioistuin tutki myös, miten komissio arvioi tällaisten toimeksiantojen tulokset ja jakoi tietoa niistä. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, varmistiko komissio, että ulkopuolisten konsulttien toimeksiantoja hallinnoidaan yhdenmukaisesti eri pääosastoissa niin, että palveluntarjoajien tuloksellisuutta voidaan arvioida järjestelmällisesti, ja yksilöikö komissio ulkopuolisten konsulttien palkkaamisesta saadut hyödyt.

59 Komissio hallinnoi ulkopuolisten konsulttien toimeksiantoja (konsultointi, tutkimukset, selvitykset ja arvioinnit) varainhoitoasetuksessa säädetyn oikeudellisen kehyksen ja julkisia hankintoja koskevaan käsikirjaan sisältyvien, palveluhankintoja koskevien yleisten sääntöjen mukaisesti. Palveluja hankkiessaan komissio laati tehtävänmäärityksen, jossa eriteltiin palveluntarjoajan tehtävät sekä niiden edistymiskertomusten lukumäärä ja muoto, jotka komissio odottaa saavansa palveluntarjoajalta toimeksiannon kuluessa.

60 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kaikkien tarkastamiensa 20 sopimuksen osalta, että komissio hallinnoi sopimuksia asianmukaisesti oikeudellista kehystään soveltaen. Komission ja palveluntarjoajan välisissä sopimuksissa vahvistetaan yleensä seuranta- ja raportointijärjestelyt sekä suoritteiden tarkastusprosessi. Komissio tarkasti ennen maksujen suorittamista, että konsulttien toimittamat palvelut olivat laadultaan riittävät.

61 Tilintarkastustuomioistuimen analyysi toi esiin, että komissio teki joidenkin konsulttipalvelujen kohdalla lisätarkastuksia tietyille suoritteille.

  •  Ennen kuin komissio maksoi tilastopalveluista, se tarkasti konsultin tuottamien tilastojen laadun.
  •  Rakenneuudistusten tukiohjelman mukaista teknisen tuen sopimusta varten perustettiin ohjauskomitea (johon osallistuivat vastuuyksikkö REFORM-pääosastossa, jäsenvaltio ja toimeksisaaja) valvomaan sopimuksen täytäntöönpanoa; näin varmistettiin, että täytäntöönpanoa seurataan säännöllisesti (usein kuukausittaisella kertomuksella).

62 Jos lopputuote toimitetaan myöhässä tai sen laatu on odotettua heikompi, komissio yleensä keskeyttää maksun suorittamisen, kunnes se on tyytyväinen tuotteen toimittamiseen, eikä sovella sopimuksessa määrättyjä seuraamuksia. Komissio sovelsi seuraamuksia ja vähensi maksuja kolmessa 20:sta tarkastukseen valitusta sopimuksesta. Operatiivisilta yksiköiltä tarvittiin intensiivisiä ja merkittäviä ponnisteluja, jotta ne saivat odottamaansa laatua olevat lopputuotteet.

63 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastamiensa sopimusten yhteydessä hyviä esimerkkejä siitä, miten komissio arvioi ulkopuolisten konsulttien työn tuloksellisuutta, mutta pääosastot eivät arvioineet tuloksellisuutta yhdenmukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että vain osa pääosastoista kokosi saadut kokemukset järjestelmällisesti yhteen tai teki kustannus-hyötyanalyysin jälkikäteen sopimusten päättymisen yhteydessä. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tämä heikentää komission kykyä määrittää osatekijöitä, joita on mahdollisesti aihetta parantaa. Samoin kasvaa riski siitä, että komissio ottaa uudelleen palvelukseensa konsultteja, joiden työ on aiemmin ollut puutteellista.

64 Paremman sääntelyn kehyksen mukaisesti hankittuja palveluja (ks. yksityiskohtaiset tiedot laatikossa 2) lukuun ottamatta pääosastot eivät järjestelmällisesti jakaneet komissiossa tietoja, jotka niillä oli saatavilla ulkopuolisia konsultteja koskevista arvioinneista (esim. yleiskuva kustannuksista, suoritteiden laadusta ja tuloksista). Konsulttien toimeksiannoista ei kerätty keskitetysti koko organisaation tasolla tietoja, jotka antaisivat mahdollisuuden vertailla ja arvioida palveluntarjoajien työsuoritusta.

Laatikko 2

Ulkopuolisten konsulttien työsuorituksen järjestelmällinen ja yhteinen arviointi paremman sääntelyn kehyksen mukaisesti

Kun hankkeet oli toteutettu, operatiiviset yksiköt laativat arviointimuistion, jossa esitetään yhteenveto toimeksisaajan työsuorituksesta (tarkastettu sopimuslausekkeiden perusteella), vastaanotetusta työsuorituksesta ja sen hyödyllisyydestä21.

Yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien tapauksessa joidenkin selvitysten ja arviointien sisältämät tosiseikat vahvistetaan myös jäsenvaltioiden kanssa.

Lisäksi paremman sääntelyn suuntaviivat ja välineistö tarjosivat foorumin (paremman sääntelyn verkoston), jossa sääntelyä parantavien operatiivisten yksiköiden edustajat kaikista asianomaisista pääosastoista keskustelivat ulkopuolisten konsulttien työn hallinnointiin liittyvistä monialaisista kysymyksistä. Näin voitiin myös saattaa tärkeitä kysymyksiä komission keskusyksiköiden tietoon.

Käytännöt, joilla ulkopuolisten konsulttien toimeksiantojen tuloksia pyritään hyödyntämiään, ovat heikot

65 Tilintarkastustuomioistuin arvioi, oliko komissiolla tarkoituksenmukaiset käytännöt, joiden avulla voidaan hyödyntää ulkopuolisten konsulttipalvelujen tuottamia tuloksia parhaalla mahdollisella tavalla sekä siirtää tietämystä ja tarvittaessa levittää tietoa tuloksista.

66 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että paremman sääntelyn suuntaviivoissa ja välineistössä on ohjeita, joiden avulla voidaan seurata ja analysoida, missä määrin ulkopuolisten konsulttien työ edistää komission arviointiprosessia. Komissio esittää tämän analyysin komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, jossa on yhteenveto arvioinnista. Asiakirjassa kuvataan, miten komissio on hyödyntänyt asiantuntija-apua prosessin yhteydessä22.

67 Tilintarkastustuomioistuin ei paremman sääntelyn kehyksen lisäksi löytänyt muita vastaavanlaisia suuntaviivoja ulkopuolisten konsulttien palveluita varten. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi valituissa pääosastoissa erilaisia käytäntöjä sen yksilöimiseksi, oliko komissio hyödyntänyt, ja miten se oli hyödyntänyt, ulkopuolisten konsulttien työn tuloksia ja päätelmiä (ks. taulukko 5). Epäyhdenmukainen lähestymistapa eri pääosastoissa heikentää komission kykyä arvioida näiden palvelujen käytöstä saatavia hyötyjä.

Taulukko 5 – Eri pääosastoissa arvioidaan eri tavoin, miten ulkopuolisten konsulttipalvelujen tuloksia tosiasiassa käytetään

Pääosasto Käytännöt
JRC JRC:llä on käytössä järjestelmä, jolla se analysoi, miten tieteelliset ja tekniset tuotokset vaikuttivat EU:n päätöksentekoon ja missä määrin komissio hyödyntää JRC:n panosta. Tällainen tuloksellisuuden arviointi koskee kaikkia JRC:n tuotoksia riippumatta siitä, ovatko ne JRC:n henkilöstön vai ulkopuolisten konsulttien aikaansaamia.
AGRI-pääosasto AGRI-pääosasto laatii analyysejä, joissa esitellään selvitysten tavoitteet, laadunarviointi ja tärkeimmät havainnot sekä niiden käyttö toimintapolitiikan kehittämisessä.
REFORM-pääosasto ja NEAR-pääosasto REFORM-pääosasto ja NEAR-pääosasto hankkivat palveluja ulkopuolisilta konsulteilta jäsenvaltioiden tai EU:n ulkopuolisten maiden hyväksi, mutta ne eivät vastaa hanketulosten käytöstä tai käytön analysoinnista. Tämä on lopullisen edunsaajan vastuulla.
Teknisen tuen jälkiarvioinnin lisäksi REFORM-pääosasto alkoi vuonna 2020 seurata, missä määrin jäsenvaltiot hyödyntävät konsultointihankkeiden tuloksia.
NEAR-pääosasto ei analysoi konsultointitoimeksiantojen tulosten käyttöä, mutta se tekee arviointeja strategisella tasolla (esim. ilmastonmuutos, sukupuolten tasa-arvo), operatiivisella tasolla (hanke/ohjelma) sekä välineen, toimintatavan tai maiden tasolla.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

68 Kysymys osaamisen siirtämisestä ulkopuolisilta konsulteilta komission henkilöstölle koskee kaikentyyppisiä sopimuksia. Kun konsultit palkataan paikkaamaan komission asiantuntemuksen vajetta, osaamisen siirtäminen voi olla merkityksellinen näkökohta. Komissio vahvisti, että palvelusopimuksissa otetaan harvoin huomioon tietämyksen siirto konsulteilta komissiolle. Komissio ei järjestelmällisesti pohdi, onko osaamisen siirto tarpeen. Yksikään tilintarkastustuomioistuimen läpikäymistä sopimuksista ei sisältänyt erityistä vaatimusta osaamisen siirtämisestä konsulteilta komission henkilöstölle.

69 Komissiolla on käytössään erilaisia välineitä, joiden sisältämiä tietoja voidaan hyödyntää ulkopuolisia konsulttipalveluja koskevassa tiedonvaihdossa. Välineet eivät niinkään sovellu konsulttien työn tulosten levittämiseen. Yhteenveto tästä esitetään taulukossa 6.

Taulukko 6 – Komission tietotekniset välineet, jotka sisältävät tietoja ulkopuolisten konsulttien käytöstä


Tietotekninen väline

Tarkoitus

Kuvaus
ABAC-järjestelmän oikeudellisten sitoumusten LC-moduuli Avustusten ja sopimusten keskustietokanta. Talousarvion ja kirjanpidon keskustietojärjestelmä, joka toimii yhdessä muiden tietojärjestelmien kanssa. Sisältää tietoja sopimuksista.

Kirjattujen tietojen laatu, tarkkuus ja luotettavuus rajallisia, tietojen laatu analysoidaan.
Varainhoidon avoimuuden järjestelmä Verkkosivustolla julkaistaan tietoja komission pääosastojen, komission henkilöstön unionin edustustoissa tai toimeenpanovirastojen suoraan hallinnoimien eri rahoitustyyppien edunsaajista.

Järjestelmän tiedot ovat peräisin ABAC-LC-moduulista, mikä vaikuttaa tallennettujen tietojen laatuun ja luotettavuuteen.
Mahdollisuus tehdä hakuja sopimuksiin (vastaanottajat) tyypin (luokka), sopimuksen aiheen tai toimesta hyötyvän alueen perusteella.

Vähän tietoja vastaanottajista.
Tenders electronic daily (TED-tietokanta) EU:n virallisen lehden täydennysosan verkkoversio, jossa julkaistaan (viranomaisten) hankintamenettelyjä koskevat ilmoitukset. Analyysi voidaan tehdä tutkimalla hankintamenettelyä koskevaa tarjouskilpailukutsua.
Publication Office Repository EU:n selvitysten keskustietokanta IISDB, jonka avulla käyttäjät voivat seurata arviointien ja selvitysten edistymistä. Tiedot rajoittuivat pääasiassa selvityksiin ja arviointeihin; myös joitakin teknisiä tutkimuksia.
Paikalliset tietotekniset välineet/tietokannat Pääosastojen tietokannat, joiden avulla seurataan ja hallinnoidaan asiantuntemusta. Tietoja pääosastojen tasolla aikaansaaduista tuotoksista.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

70 Pääosastot käyttivät erilaisia menetelmiä jakaessaan tietoa ulkopuolisten konsulttien tuotoksista (ks. esimerkit kaaviossa 9). Tietojen levittäminen oli hajanaista, ja siinä keskityttiin pääosastotasolle, mikä vähentää mahdollisuuksia jakaa tietoa ulkopuolisten konsulttien työn tuloksista tehokkaasti koko komissiossa.

Kaavio 9 – Ulkopuolisten konsulttien tuotoksiin sovellettavat tiedotuskäytännöt

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

71 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että EU:n selvityksiä koskevasta toimielinten välisestä tietokannasta (IISDB) saatiin suunnitelluista ja toimitetuista arvioinneista ja selvityksistä tietoja, jotka mahdollistivat tietämyksen levittämisen. Kaikilla toimielimillä on ollut pääsy tietokantaan maaliskuusta 2022 lähtien. Tilintarkastustuomioistuin analysoi valittujen pääosastojen tietokantaan kirjaamia tietoja. Pääosastot olivat tallentaneet selvityksiä eri tavoin, ja joitakin teknisiä selvityksiä (esim. raportteja, suosituksia, teknisiä analyysejä) ei ollut sisällytetty tietokantaan. Tämä käy ilmi taulukosta 7. Toisin sanoen IISDB-tietokanta sisältää osittaiset tiedot kaikista tehdyistä selvityksistä, eikä komissio ole suunnitellut sitä kattavaksi tietämyksen jakamisen välineeksi.

Taulukko 7 – IISDB-tietokanta ei sisällä täydellisiä tietoja selvityksistä

Pääosasto Käytännöt
JRC Muiden pääosastojen pyynnöstä tehtäviä ulkoisia selvityksiä ja arviointeja ei kirjata IISDB:ään.
AGRI-pääosasto ja GROW-pääosasto Paremman sääntelyn agendan mukaisesti tehdyt selvitykset ja arvioinnit kirjataan IISDB:ään.
Ei sisällä teknisiä selvityksiä, joista ei määrätä paremman sääntelyn agendassa.
EUROSTAT Selvitykset ja arvioinnit kirjataan tietokantaan lukuun ottamatta niitä, joita käytetään pääosaston sisäisiin tarkoituksiin.
Myös sisäiset selvitykset ja arvioinnit sisältyvät IISDB:ään (kuten Euroopan tilasto-ohjelman väliarvioinnit).
ENV-pääosasto Pääasiassa selvitykset ja arvioinnit, jotka on tehty paremman sääntelyn kehyksen mukaisesti, kirjataan IISDB-tietokantaan.
Selvitykset, joissa on tutkitaan ympäristön ja talouden välisiä yhteyksiä, julkaistaan Euroopan komission ympäristö- ja talousasioita käsittelevällä verkkosivustolla, eikä niitä kirjata IISDB-tietokantaan.
EMPL-pääosasto IISDB-tietokantaan kirjataan ainoastaan paremman sääntelyn kehyksen puitteissa hankitut tutkimukset ja arvioinnit.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Komission hallintotiedot ovat vain osittain tarkkoja ja järjestelmällinen raportointi on puutteellista

72 Kertomuksen tässä osassa käsitellään sitä, mitä tietoja komissiolla on käytettävissään ulkopuolisten konsulttien toimeksiantojen yhteydessä, ja sitä, miten komissio raportoi näiden tietojen käytöstä.

Komissiolla ei ole tarkkoja tietoja käyttämiensä ulkopuolisten konsulttipalvelujen määrästä ja tyypistä

73 Tilintarkastustuomioistuin arvioi, oliko komissiolla riittävästi luotettavaa tietoa, jonka avulla tämä pystyi tehokkaasti valvomaan ulkopuolisten konsulttien käyttöään ja raportoimaan siitä. Lisäksi tarkastuksessa arvioitiin, oliko tällaisia tietoja saatavilla erityyppisten palvelujen osalta. Tilintarkastustuomioistuin tutki, miten komission pääosastot kirjasivat tiedot palveluista, ja testasi tietoja vuosilta 2017–2019.

74 Komission taloushallintojärjestelmä on vuodesta 2017 lähtien mahdollistanut ulkopuolisten konsulttien palvelusopimusten kirjaamisen neljään luokkaan: konsultointi, selvitys, arviointi, tutkimus. Komissio on määritellyt selkeästi, mitä tarkoitetaan luokilla ”selvitys” ja ”arviointi” (ks. kohta 23). Se ei kuitenkaan ole antanut pääosastoille selkeää määritelmää konsultointi- ja tutkimuspalveluista (ks. kohta 24). Nämä kaksi luokkaa määriteltiin yleisemmin (ks. taulukko 2). Tämän seurauksena pääosastot käyttivät niitä epäyhdenmukaisesti kirjatessaan ulkopuolisten konsulttien käyttöä.

75 Luettelossa esimerkiksi kuvataan ”neuvontapalveluiksi” luokkaa ”konsultointi”, johon kirjattiin suurin osa ulkopuolisista konsulttipalveluista (ks. taulukko 3). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että pääosastot kirjasivat tähän luokkaan hyvin monenlaisia palveluja. Tällaisia olivat muun muassa monet palvelut, jotka tavallisestikin ulkoistetaan. Näitä ovat esimerkiksi

  •  tietotekniikkajärjestelmien kehittämiseen ja käyttöön liittyvät palvelut, myös lisenssit, ylläpito, selvitykset ja tuki
  •  tilastoja, tietojen kokoamista ja tiedonhankintaa koskevat palvelut (Eurostatin ydintoimintoja ja muiden pääosastojen sivutoimintoja)
  •  tekninen tuki jäsenvaltioille ja tekninen apu eri maille (erityisesti EU:n ulkopuolisille maille).

Jälkimmäisessä tapauksessa komission taloushallintojärjestelmässä ei yksilöidä ulkopuolisen konsulttipalvelun lopullista edunsaajaa. Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 4 ”Globaali Eurooppa” kohdalla komissio hankkii suurimman osan tällaisista toimeksiannoista EU:n ulkopuolisten maiden hyväksi. Niiden osuus ulkopuolisten konsulttien kanssa vuosina 2017–2019 tehtyjen sopimusten kokonaisarvosta oli miljardi euroa. Näin ollen komissio ei voi antaa tarkkaa kuvaa ulkopuolisten konsulttien käytöstä.

76 Luokka ”tutkimus” sisältää kaikki tutkimus-, kehitys- tai tieteelliseen toimintaan liittyvät palvelut, jotka eivät sovi mihinkään muista kolmesta luokasta. Esimerkiksi JRC kirjasi noin 88 prosenttia tekemiensä sopimusten kattamista palveluista (107,2 miljoonaa euroa) tähän luokkaan. Tarkastajat havaitsivat, että kyse oli erittäin monenlaisista sopimuksista, joista osa kuului muihin luokkiin (ks. taulukko 3). Sopimukset koskivat selvitysten tai arviointien tekemistä, teknisen avun antamista, laboratorioiden ylläpitoa ja laitteistoja, tiedonhankintaa, tavaramerkkien uudistamista ja patenttimaksuja, koulutuksen ja konferenssien järjestämistä sekä ydinlaitosten käytöstäpoistamista.

77 Komission rakenne on hajautettu, ja useat eri osastot vastaavat tietojen kirjaamisesta taloushallinnon keskusjärjestelmään. Komissio on tietoinen ongelmista, joita liittyy tietojen kirjaamisen tarkkuuteen. Siksi se ”siivosi” kirjauksia vuosina 2020 ja 2021 korjatakseen ulkopuolisten konsulttien sopimusten osalta ilmenneitä kirjausvirheitä ja epätarkkuuksia. Lisäksi se perusti vuonna 2021 Data Quality Dashboard ‑tulostaulun, jotta kirjattujen sopimustietojen laatua voidaan seurata järjestelmällisesti.

78 Näistä aloitteista huolimatta tilintarkastustuomioistuin havaitsi edelleen monia epäjohdonmukaisuuksia ja virheitä pääosastojen tekemissä kirjauksissa, jotka koskivat ulkopuolisten konsulttien kanssa tehtyjä sopimuksia (ks. yksityiskohtaiset tiedot liitteestä I).

79 Puutteellisesti eriteltyjen sopimusluokkien ja kirjausvirheiden vuoksi komissio ei saanut tarkkoja tietoja ulkopuolisten konsulttien palveluista tekemiensä sopimusten määrästä ja tyypistä.

Komissio ei järjestelmällisesti raportoi tietoja ulkopuolisten konsulttien palveluista

80 Komissio käyttää ulkopuolisia konsultteja laajasti. Siksi tilintarkastustuomioistuin arvioi, onko konsulttien käyttöä koskeva raportointi koko komission tasolla asianmukaista ja järjestelmällistä. Vastuuvapauden myöntävät viranomaiset ja muut sidosryhmät ovat pyytäneet komissiolta tietoja rahamääristä, jotka se käyttää ulkopuolisiin konsultteihin (ks. kohta 14). Kyselyt ilmentävät todellista yleistä kiinnostusta ulkopuolisten konsulttien lukumäärään ja kustannuksiin, tarjottujen palvelujen tyyppiin ja mahdollisiin konsulttien käyttöön liittyviin riskeihin.

81 Komissio ei koko organisaationsa tasolla raportoi eikä analysoi, missä määrin se turvautuu ulkopuolisiin konsultteihin tai minkä verran se käyttää niihin varoja. Komission hallintoneuvosto on käsitellyt ulkopuolisia konsultteja koskevaa kysymystä tapauskohtaisesti esimerkiksi hyväksyessään sisäisiä palveluntarjoajia koskevat ohjeet23.

82 Ulkopuolisten konsulttien käyttöä koskeva raportointi perustuu pääasiassa kysyntään. Komissio laatii (esimerkiksi Euroopan parlamentin) pyynnöstä kertomuksia taloushallintojärjestelmäänsä tallennettujen tietojen perusteella. Komission pääosastojen on kuitenkin tarkastettava tiedot manuaalisesti varmistaakseen, että ainoastaan kyseisiä palveluja vastaavat oikeat määrät raportoidaan. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komission tiedoissa oli virheitä (ks. kohta 78).

83 Vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus on tärkein korkean tason kertomus, jossa komissio käsittelee EU:n talousarvion avulla aikaansaatuja tuloksia. Pääosastot raportoivat paikallistason tuloksellisuudesta vuotuisissa toimintakertomuksissaan. Kummassakaan kertomuksessa ei anneta tietoja ulkopuolisten konsulttien käytöstä.

84 Ulkopuolisten konsulttien käyttö rahoitetaan EU:n eri ohjelmien toimintamäärärahoista, ja sen osuus kaikista toimintamenoista on hyvin pieni. Ulkopuolisten konsulttien käyttöä koskevasta valvonnasta ja raportoinnista ei niin ollen välttämättä huolehdita yhtä huolellisesti kuin hallintomenoista rahoitettavien sisäisten resurssien tapauksessa. Komission tasolla tapahtuvan kattavan raportoinnin puute heikentää komission kykyä hallinnoida tällaisia palveluja vaikuttavasti yleisen resurssien käytön puitteissa ja tunnistaa niihin liittyvät riskit.

Johtopäätökset ja suositukset

85 Euroopan komissio tekee vuosittain noin miljardin euron arvosta sopimuksia ulkopuolisten konsulttien palveluista ja turvautuu konsultteihin varsin monenlaisessa konsultointi-, selvitys-, arviointi- ja tutkimustoiminnassa. Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että komission tapa hallinnoida ulkopuolisten konsulttien käyttöä ei riitä varmistamaan, että komissio saa rahalle parhaan mahdollisen vastineen, eikä se suojaa komission etuja kaikilta osin.

86 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että ulkopuolisten konsulttien käyttöä sääntelevässä komission kehyksessä oli merkittäviä puutteita. Suurin osa ulkopuolisten konsulttien kanssa tehtyihin sopimuksiin osoitetusta rahamäärästä liittyy konsultointiin ja tutkimuksiin. Konsultointia ja tutkimusta koskevaan komission kehykseen ei sisältänyt ohjeita siitä, missä määrin tehtäviä voidaan ulkoistaa, miten ulkopuolisten konsulttien palvelut määritellään ja mitkä toiminnot ja valmiudet olisi säilytettävä sisäisinä (kohdat 1826).

87 Selvitysten ja arviointien osalta komission kehyksessä annettiin selkeät ohjeet siitä, milloin on perusteltua käyttää ulkopuolisia konsultteja oman henkilöstön sijaan ja miten konsulttien käyttö dokumentoidaan. Komissio käytti säännöllisesti konsultteja toistuvissa toimissa. Monesti näyttöä ei saatu siitä, että tarvearviointi olisi tehty (kohdat 24 ja 2832).

Suositus 1 – Viimeistellään nykyinen kehys, jolla säännellään ulkopuolisten konsulttipalvelujen käyttöä

Komission olisi jatkettava ulkopuolisten konsulttien käyttöön soveltamansa sääntelykehyksen kehittämistä. Kehyksessä olisi

  1. määriteltävä ne tuen eri muodot, joita ulkopuoliset konsultit voivat tarjota
  2. annettava ohjeet tarvearviointien tekemiseen (ja kustannus-hyötyanalyysiä edellyttävien tilanteiden määrittämiseen); ohjeissa olisi käsiteltävä myös menetelmiä, joilla arvioidaan, onko työ syytä ulkoistaa sen sijaan, että käytetään omaa henkilöstöä
  3. esitettävä sellaisia toimintoja ja prosesseja koskevat kriteerit, jotka olisi suoritettava komissiossa ja joita ei pitäisi ulkoistaa.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: joulukuuhun 2023 mennessä

88 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio noudatti varainhoitoasetusta ja sisäisiä sääntöjään hankkiessaan palveluja ulkopuolisilta konsulteilta. Kriteerit, joita komissio käytti voittaneiden tarjousten valinnassa, olivat asianmukaiset (kohdat 3436).

89 Komissio ei riittävällä tavalla seurannut ja hallinnut ulkopuolisten konsulttien käyttöön liittyviä merkittäviä riskejä. Tällaisia ovat muun muassa riskit, jotka liittyvät palveluntarjoajien keskittymiseen ja liialliseen riippuvuuteen suhteellisen pienestä määrästä palveluntarjoajia. Tämän vuoksi on vaarana, että jotkin palveluntarjoajat, joilla on laajalti kokemusta työskentelystä komission kanssa, onnistuvat kilpailuedun ansiosta saamaan enemmän sopimuksia kuin muut. Komissio teki myös kaikki tarvittavat eturistiriitoja koskevat muodolliset tarkastukset. Niillä ei kuitenkaan voida varmistaa, että kaikki merkittävät riskit havaitaan ja otetaan huomioon. Näin ollen joitakin ulkopuolisten konsulttien tarjoamiin palveluihin liittyviä merkittäviä riskejä ei ollut analysoitu riittävästi komission tasolla (kohdat 3856).

Suositus 2 – Seurataan ja lievennetään paremmin riskejä, joita aiheutuu ulkopuolisten konsulttipalvelujen käytöstä

Komission olisi parannettava tapaa, jolla se seuraa ja lieventää ulkopuolisten konsulttien käyttöön liittyviä riskejä. Komission olisi

  1. analysoitava säännöllisesti keskittymiseen ja liiallisen riippuvuuteen liittyviä riskejä niin pääosastojen kuin komissionkin tasolla
  2. selkeytettävä käytössä olevia prosesseja, jotka liittyvät pitkäaikaista EU‑kokemusta omaavien ulkopuolisten palveluntarjoajien saamiin kilpailuetuihin
  3. täydennettävä eturistiriitojen välttämistä koskevia ohjeita sisällyttämällä näihin ohjeisiin riskit, joita niissä ei vielä käsitellä
  4. varmistettava, että pääosastot tunnistavat kriittiset riskit ja raportoivat niistä ja että riskit saatetaan hallintoneuvoston tietoon, jotta se voi koordinoida tällaisten riskien arviointia ja hallintaa ja antaa niitä koskevaa neuvontaa.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: joulukuuhun 2023 mennessä

90 Komissio hallinnoi ulkopuolisten konsulttien kanssa tehtyjä yksittäisiä sopimuksia hyvin. Komissio esimerkiksi varmisti ennen maksujen suorittamista, että konsulttien toimittamat palvelut olivat laadultaan riittäviä. Komissio ei kuitenkaan analysoinut johdonmukaisesti ulkopuolisten konsulttien työsuorituksia, ja lukuun ottamatta selvityksiä ja arviointeja komissio ei jakanut eri pääosastoilleen tietoja kyseisistä analyyseistä. Palvelusopimuksissa otetaan harvoin huomioon tietämyksen siirto konsulteilta komissiolle, eikä komissio pohdi järjestelmällisesti, onko osaamisen siirto tarpeen. Konsulttien työn tulosten levittäminen oli hajanaista, ja siinä keskityttiin pääosastotasolle; joissakin tapauksissa tiedot olivat vajavaisia (kohdat 5771).

Suositus 3 – Hyödynnetään ulkopuolisilla konsulttipalveluilla aikaansaatuja tuloksia aiempaa paremmin

Komission olisi johdonmukaisesti eriteltävä ja otettava käyttöön hyödyt, joita se saa ulkopuolisista konsulttipalveluista. Komission olisi soveltuvissa tapauksissa tehtävä

  1. sopimuksen päätyttyä järjestelmällisiä arviointeja, joiden avulla kokemuksista voidaan ottaa oppia
  2. systemaattinen analyysi siitä, onko tietämystä tarpeen siirtää konsulteilta komission henkilöstölle
  3. komission tason järjestelyjä saatuja kokemuksia koskevien tietojen ja tulosten levittämiseksi ja ulkopuolisten konsulttien toimeksiantoja koskevien hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: joulukuuhun 2023 mennessä

91 Komission tietojärjestelmät eivät antaneet tarkkoja tietoja ulkopuolisten konsulttipalvelujen määrästä ja tyypistä, vaikka komissio käyttää konsultteja täydentävänä resurssina tuotostensa toteuttamisessa. Komissio on tietoinen tästä ja on äskettäin alkanut työstää parannuksia. Se ei raportoi järjestelmällisesti parlamentille ja neuvostolle ulkopuolisten konsulttipalvelujen käytöstä eikä laadi aiheesta kertomuksia koko organisaationsa tasolla (kohdat 7284).

Suositus 4 – Parannetaan raportointia ulkopuolisten konsulttipalvelujen käytöstä

Komission olisi raportoitava ulkopuolisten konsulttipalvelujen käytöstään säännöllisesti. Raportoinnin olisi perustuttava tarkkoihin ja täydellisiin tietoihin, ja muun muassa hankittujen palvelujen määrää ja tyyppiä koskevat tiedot olisi mainittava.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: joulukuuhun 2023 mennessä

Tilintarkastustuomioistuimen V jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Tony Murphyn johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 17. toukokuuta 2022.

 

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner Lehne
presidentti

Liitteet

Liite I – Esimerkkitapauksia, joissa oikeudellinen sitoumus on luokiteltu virheellisesti tai epäjohdonmukaisesti

Seuraavissa taulukoissa luetellaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastamissaan asiakirjoissa havaitsemia tapauksia, joissa oikeudellisten sitoumusten luokkien koodi on virheellinen (taulukko 8) tai epäjohdonmukainen (taulukko 9). Tarkastetulla ajanjaksolla erillissopimusten oikeudellisten sitoumusten luokittelu perustui aina puitesopimuksen oikeudellisen sitoumuksen luokitteluun riippumatta myöhempien erillissopimusten varsinaisesta aiheesta. Tällaisia tapauksia ei ole sisällytetty alla oleviin taulukoihin.

Taulukko 8 – Oikeudellisen sitoumuksen luokka kirjattu virheellisesti

Palvelun tyyppi Luokittelu Kommentti
Raportti standardin kannalta olennaisten patenttien (SEPS) lisensointiympäristöstä esineiden internetin yleistyessä Konsultointi Lopputuotteena selvitys
Selvityksiä kilpailukyvyn tueksi sekä yhdennetty raportti (2018), jossa käsitellään tavaroiden sisämarkkinoita 25 vuotta digitalisoinnin alkamisen jälkeen Tutkimus Lopputuotteena selvitys
ESP DESIS III – Tietojärjestelmien kehittämiseen, tutkimukseen ja tukipalveluihin liittyvät ulkoiset palvelut – Erä 1–2. toimeksisaaja Konsultointi Olisi pitänyt kirjata tietoteknisenä konsultointina
Taloushallinnon ja/tai kirjanpidon IT-järjestelmien kehittämistä ja toimintaa koskevat palvelut hankintaviranomaisille Konsultointi Olisi pitänyt kirjata tietoteknisenä konsultointina
SAP-tuotteiden luvat ja ylläpito Konsultointi Olisi pitänyt kirjata tietoteknisenä konsultointina
2017/388–933 – Hankkeita 2015/356–593 “Enabling living conditions” koskeva tilintarkastus Konsultointi Olisi pitänyt kirjata tarkastuspalveluihin
ENI/2015/365–481 konferenssien, seminaarien ja kokousten järjestäminen Konsultointi Olisi pitänyt kirjata luokkaan konferenssit, sijoittautumispaikan ulkopuoliset kokoukset ja matkat

Lähde:Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission ABAC-järjestelmän vuosien 2017–2019 tietosarjan perusteella.

Taulukko 9 – Samankaltaiset palvelut on kirjattu oikeudellisten sitoumusten eri luokkiin

Asiantuntijasopimus – palkkio – 30 päivää, ei matkustamista Konsultointi
Asiantuntijasopimus – 30 päivää – edellyttää matkustamista Tutkimus
Asiakirjojen FAD-2018-0 arviointi Tutkimus
Asiakirjojen FAD-2018-0 arviointi Arviointi
Rakennustuoteasetuksen mukaisesti ilmoitettujen laitosten ryhmän tekninen sihteeristö Arviointi
Hallinnollisen yhteistyön ADCO-ryhmän tekninen sihteeristö, joka kuuluu rakennustuoteasetuksen mukaisiin elimiin Konsultointi
ECODESIGN – Vaikutusten arviointi – kestäviä tuotteita koskevat toimenpiteet Konsultointi
Vaikutustenarviointi: Hajusteallergeenien merkinnät kosmeettisissa valmisteissa Selvitys
Vaikutustenarviointi ympäristömeludirektiivin 2000/14/EY tarkistamista varten Tutkimus
Palvelusopimus – EMODNET – Erä 3 Fysiikka Konsultointi
Palvelusopimus – EMODNET – Erä 6 Ihmisen toiminta Selvitys

Lähde:Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission ABAC-järjestelmän vuosien 2017–2019 tietosarjan perusteella.

Lyhenteet

EASME: Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto24

ENVAC: Ympäristöasioiden pääosaston julkisia hankintoja käsittelevä neuvoa-antava komitea

ESTAT/Eurostat: Euroopan unionin tilastotoimisto

FPI: Ulkopolitiikan välineiden hallinto

IISDB: EU:n selvitykset sisältävä toimielinten välinen tietokanta

JRC: Yhteinen tutkimuskeskus

MRK: Monivuotinen rahoituskehys

PO AGRI: Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto

PO BUDG: Budjettipääosasto

PO CLIMA: Ilmastotoimien pääosasto

PO DEVCO: Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto; nimi muutettiin vuonna 2021 kansainvälisten kumppanuuksien pääosastoksi (INTPA)

PO EMPL: Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto

PO ENER: Energian pääosasto

PO ENV: Ympäristöasioiden pääosasto

PO GROW: Sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk‑yritystoiminnan pääosasto

PO MOVE: Liikenteen ja liikkumisen pääosasto

PO NEAR: Euroopan naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto

PO REFORM: Rakenneuudistusten tuen pääosasto

Sanasto

Avoin hankintamenettely: Julkinen hankintamenettely, johon kaikki potentiaaliset tarjoajat voivat osallistua.

Hallintasuunnitelma: Kunkin komission osaston laatima vuotuinen suunnitelma, jossa kuvataan komission painopisteisiin ja strategisiin tavoitteisiin liittyvä osaston työ ja jonka avulla osasto voi suunnitella, seurata ja raportoida kaikesta toiminnastaan, resursseistaan ja henkilöstötarpeistaan.

Hallintoneuvosto: Komission keskushallintoelin, joka huolehtii koordinoinnista, valvonnasta, neuvonnasta ja strategisista suuntaviivoista koko organisaation tason kysymyksissä, mukaan lukien resurssien kohdentaminen ja riskinhallinta.

Kiinnostuksenilmaisupyyntö: Rajoitettuun hankintamenettelyyn kutsuttavien mahdollisten tarjoajien esivalinta.

Neuvottelumenettely: Julkinen hankintamenettely, johon osallistuu rajattu määrä tarjoajia ja jossa ostaja voi neuvotella sopimusehdoista.

Poikkeuksellinen hankintamenettely: Julkinen hankintamenettely, jota käytetään hätätilanteissa ja jossa neuvotellaan ilman tarjouskilpailua valittujen tarjoajien kanssa.

Puitesopimus: Laaja sopimus, jonka nojalla voidaan tehdä yksityiskohtaisempia sopimuksia.

Rajoitettu hankintamenettely: Julkinen hankintamenettely, johon voivat osallistua vain valitut tarjoajat.

Vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus: Komissio laatii vuosittain kertomuksen EU:n talousarvion hallinnoinnista ja saavutetuista tuloksista. Kertomuksessa esitetään yhteenveto komission pääosastojen ja toimeenpanovirastojen vuotuisissa toimintakertomuksissa annetuista tiedoista.

Vuotuinen toimintakertomus: Kertomus, jonka jokainen komission pääosasto, EU:n toimielin ja elin laatii ja jossa nämä toimijat arvioivat tuloksellisuuttaan tavoitteisiinsa nähden ja raportoivat taloudellisten ja henkilöstöresurssiensa käytöstä.

Tarkastustiimi

Euroopan tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n politiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, kyseessä olevien tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi V tarkastusjaosto, jonka erikoisalana on unionin rahoitus ja hallinto. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Tony Murphy. Tarkastus toimitettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen François-Roger Cazalan johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Dirk Pauwels ja kabinettiavustaja Stéphanie Girard, toimialapäällikkö Colm Friel, tehtävävastaava Daria Bochnar sekä tarkastajat Marion Kilhoffer ja Anzela Poliulianaite. Graafista tukea antoivat Alexandra Mazilu ja Jesús Nieto Muñoz. Kielellisissä kysymyksissä avusti Richard Moore.

Loppuviitteet

1 Osastot ja toimeenpanovirastot, jotka tekivät sopimuksia ulkopuolisten konsulttien kanssa.

2 Euroopan komissio, C(2018) 7703 final, Communication to the Commission: Governance in the European Commission, 21.11.2018.

3 Risk Management in the Commission – Implementation Guide, päivitetty syyskuussa 2021.

4 Euroopan komissio, C(2018) 7703 final, Communication to the Commission: Governance in the European Commission, 21.11.2018.

5 Euroopan parlamentin kirje Euroopan komission puheenjohtajalle, 30.3.2021, vastuuvapauden myöntäminen komissiolle varainhoitovuodelta 2019, kirjalliset kysymykset komission jäsen Hahnille, kuuleminen 11.1.2021 ja vastuuvapauden myöntäminen komissiolle varainhoitovuodelta 2019, kirjalliset kysymykset pääsihteeri Ilze Juhansonelle, kuuleminen 6.1.2021.

6 Komission neuvoston esittämiin pyyntöihin antamat yksityiskohtaiset vastaukset, joilla täydennetään komission kertomusta vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2019 osalta, COM(2021) 405 final (kohta 33).

7 AGRI-pääosasto, BUDG-pääosasto, EMPL-pääosasto, ENV-pääosasto, GROW-pääosasto, HR-pääosasto, JRC, NEAR-pääosasto, REFORM-pääosasto, Eurostat, EASME ja Euroopan komission pääsihteeristö.

8 EUVL L 193, 30.7.2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046 unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, 18.7.2018.

9 Euroopan komissio, Vade-mecum on public procurement in the Commission, helmikuu 2016, päivitetty tammikuussa 2020.

10 COM(2002) 713 final, Komission tiedonanto Asiantuntijoiden hankkiminen ja käyttäminen komissiossa: periaatteet ja toimintaohjeet, 11.12.2002.

11 Euroopan komissio, Harmonised procedures for managing Commission studies, 4.7.2012.

12 SWD(2015) 111 final ja SWD(2017) 350 final.

13 Väline #43: What is an evaluation and when is required, väline #44: Planning & the 5 year rolling evaluation plan, ja väline #48: Conducting the evaluation.

14 Euroopan komissio, Guidelines on the use of in-house service providers and assimilated, 27.7.2020.

15 Väline #4: Evidence-based better regulation ja väline #44: Planning & the 5 year rolling evaluation plan.

16 Ainoastaan pääosastot, joissa sopimusten kattama kokonaismäärä on yli 50 miljoonaa euroa.

17 Komission tiedonanto (2021/C 121/01), Ohjeet eturistiriitojen välttämiseen ja hallintaan varainhoitoasetuksen mukaisesti , 9.4.2021.

18 Viimeksi muutettuna 22 päivänä lokakuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1023/2013 (EUVL L 287, 29.10.2013), 16 artikla.

19 https://www.ombudsman.europa.eu/fi/decision/en/110 608

20 https://www.ombudsman.europa.eu/fi/press-release/en/141 928

21 Väline #48: Conducting the evaluation.

22 Väline #49: The staff working document for evaluation.

23 Guidelines on the use of in-house service providers and assimilated.

24 Vuodesta 2021 lähtien ”Euroopan innovaationeuvoston ja pk‑yritysasioiden toimeenpanovirasto” (Eismea), jotta nimi kuvastaa viraston uutta toimeksiantoa ja toimintaa.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (https://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2022

PDF ISBN 978-92-847-8207-9 ISSN 1977-5792 doi:10.2865/455379 QJ-AB-22-013-FI-N
HTML ISBN 978-92-847-8203-1 ISSN 1977-5792 doi:10.2865/56529 QJ-AB-22-013-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2022

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä koskevalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Yleissääntö siis on, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja kaikista sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle kuuluvan sisällön udelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Tarvittavat lisäoikeudet on hankittava, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä.

Jos tällainen lisäoikeus saadaan, se kumoaa ja korvaa yllä mainittu yleisen käyttöoikeuden. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille Internet-sivustoille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Tilintarkastustuomioistuimen logon käyttö

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

  • soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
  • soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
  • sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa https://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (https://data.europa.eu/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.