Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset varainhoitovuodelta 2021

Presidentin esipuhe

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2021 on ensimmäinen vuosikertomuksemme uudelta ohjelmakaudelta 2021–2027. Vuonna 2021 covid-19-pandemia vaikutti edelleen voimakkaasti Euroopan unioniin ja sen jäsenvaltioihin. Tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin ulkoisena tarkastajana tehnyt kaikkensa voidakseen jatkaa – covid-19-kriisin aiheuttamista jatkuvista operatiivisista ongelmista huolimatta – vaikuttavaa julkisen talouden tarkastustoimintaa EU:ssa.

Aiempien vuosien tapaan tilintarkastustuomioistuin toteaa, että EU:n tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:n taloudellisesta asemasta. Tilintarkastustuomioistuin antaa puhtaan tarkastuslausunnon Euroopan unionin vuoden 2021 tilien luotettavuudesta. Vuoden 2021 tulot olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset, eikä niiden virhetaso ollut olennainen.

Vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys (MRK) sisältää EU:n perinteiset budjettivarat. Lisäksi EU on käynnistänyt Next Generation EU ‑aloitteen (NGEU). Se on elvytyspaketti, jonka avulla käyttöön asetetaan velkapapereihin perustuvaa lisärahoitusta. NGEU‑välineestä myönnettävästä rahoituksesta noin 90 prosenttia osoitetaan elpymis- ja palautumistukivälineeseen.

Tilintarkastustuomioistuin antaa vuoden 2021 menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta kaksi erillistä lausuntoa: toinen koskee perinteistä EU:n talousarviota ja toinen elpymis- ja palautumistukivälinettä.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että EU:n talousarviomenojen virhetaso varainhoitovuodelta 2021 on kolme prosenttia (2020: 2,7 prosenttia).

Elpymis- ja palautumistukivälineestä suoritettiin vuonna 2021 jäsenvaltioille vain yksi maksu. Se osoitettiin Espanjalle. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että Espanjan maksupyyntöön sisältyvistä 52 välitavoitteesta yhtä ei saavutettu. Tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan kyseinen virhe ei ole olennainen. Tilintarkastustuomioistuimen arvio perustuu maksujen suorittamiselle asetettuun ehtoon eli siihen, oliko välitavoitteet ja tavoitteet saavutettu tyydyttävästi. EU:n ja kansallisten sääntöjen noudattaminen ei kuulu sääntöjenmukaisuuden arviointiin.

Niiden merkittävien EU:n talousarvion menoalojen osalta, joista tilintarkastustuomioistuin antaa erityisarvion, virhetaso on olennainen aloilla ’sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous’ sekä ’koheesio, palautumiskyky ja arvot’.Luonnonvarojen alalla tilintarkastustuomioistuin katsoo tapahtumatarkastustensa tulosten ja valvontajärjestelmän tuottaman muun evidenssin perusteella, että virhetaso on lähellä olennaisuusrajaa. Tuloksista ilmenee myös, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen ’Luonnonvarat’ menoista 68 prosenttia muodostavissa suorissa tuissa virhetaso ei ollut olennainen. Lisäksi tulokset osoittavat, että virhetaso oli kokonaisuutena katsoen olennainen niillä menoaloilla, jotka tilintarkastustuomioistuin on määrittänyt suuririskisiksi (maaseudun kehittäminen, markkinatoimenpiteet, kalastus, ympäristö ja ilmastotoimet). Otsakkeessa ’EU:n yleinen hallinto’ virhetaso on olennaisuusrajan alapuolella.

Tilintarkastustuomioistuin on useiden vuosien ajan tarkastanut EU:n tuloja ja menoja siten, että se on erotellut toisistaan ne talousarvion alat, joiden osalta se on arvioinut laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvat riskit suuriksi, ja ne alat, joiden kohdalla sen pitänyt riskejä vähäisinä. Suuririskisten menojen osuus tarkastuksen perusjoukosta kasvoi lisää edeltäviin vuosiin verrattuna ja oli vuonna 2021 noin 63 prosenttia. Tämä johtuu EU:n talousarvion koostumuksesta ja siitä tavasta, jolla talousarvio on kehittynyt ajan kuluessa (2020: 59 prosenttia). Tilintarkastustuomioistuin arvioi tämäntyyppisten menojen virhetasoksi 4,7 prosenttia (2020: 4,0 prosenttia). Näistä syistä tilintarkastustuomioistuin antaa menoista kielteisen lausunnon.

Vähäriskisten menojen osuus tarkastuksen perusjoukosta oli loput noin 37 prosenttia (2020: 41 prosenttia), ja niiden kohdalla arvioitu virhetaso jäi tilintarkastustuomioistuimen soveltaman kahden prosentin olennaisuusrajan alapuolelle.

Ehdollisista veloista johtuva EU:n talousarvioon kohdistuva riski kasvoi vuonna 2021 kaikkiaan 146,0 miljardia euroa (111 prosenttia) eli 131,9 miljardista eurosta 277,9 miljardiin euroon. Tämä johtui pääasiassa siitä, että vuonna 2021 laskettiin liikkeeseen 91,0 miljardin euron edestä joukkovelkakirjalainoja Next Generation EU ‑välineen rahoittamiseksi, ja siitä, että SURE-välineestä (eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline) jäsenvaltioille myönnettyjen lainojen määrä kasvoi 50,2 miljardia euroa. Venäjän Ukrainaa vastaan aloittama hyökkäyssota on myös osaltaan vaikuttanut tähän kasvuun niiden takausten kautta, joita EU on antanut EU:n ulkopuolisille maille myönnettyjen lainojen kattamiseksi.

Tätä taustaa vasten on tärkeämpää kuin koskaan, että EU:n varoja hallinnoidaan vakaalla ja vaikuttavalla tavalla. Tämä merkitsee, että komissiolla ja jäsenvaltioilla on entistä enemmän vastuuta – kuten myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimella.

Kokonaistulokset

Keskeiset havainnot

• Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että EU:n tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:n taloudellisesta asemasta.
• Vuoden 2021 tulot olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset, eikä virhetaso ollut olennainen. Tarkemmat tiedot tuloja koskevan lausunnon perusteista annetaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausumassa.
• Elpymis- ja palautumistukiväline on Next Generation EU ‑välineen (NGEU) keskeinen osatekijä. Se on väliaikainen, ja sen täytäntöönpanomalli on erilainen kuin monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) otsakkeiden mukaisten EU:n talousarviomenojen. EU:n talousarviomenot perustuvat kulujen korvaamiseen ja/tai tiettyjen ehtojen noudattamiseen. Sen sijaan elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä maksu suoritetaan jäsenvaltioille, kun ne saavuttavat ennalta määritetyt välitavoitteet tai tavoitteet. Sen vuoksi tilintarkastustuomioistuin antaa vuodelta 2021 erilliset lausunnot EU:n talousarvion menoista ja elpymis- ja palautumistukivälineen menoista.
• EU:n talousarviomenojen arvioitu kokonaisvirhetaso vuodelta 2020 oli olennainen, kolme prosenttia (2020: 2,7 prosenttia).
• Tilintarkastustuomioistuin määrittää riskinarvioinnissaan EU:n menot suuririskisiksi, jos edunsaajien on usein noudatettava monimutkaisia sääntöjä voidakseen esittää korvaushakemuksen aiheutuneista kuluista. Suuririskisten menojen osuus tilintarkastustuomioistuimen tarkastamassa perusjoukossa kasvoi entisestään ja oli huomattava, 63,2 prosenttia (2020: 59 prosenttia). Tänä vuonna tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetasoksi 4,7 prosenttia (2020: 4,0 prosenttia) tässä tarkastetun perusjoukon osassa. Kahden edellisvuoden tapaan virhetaso on olennainen ja laajalle ulottuva, ja tilintarkastustuomioistuin antaa EU:n talousarvion menoista kielteisen lausunnon.
• Elpymis- ja palautumistukivälineestä suoritettiin vuonna 2021 jäsenvaltioille vain yksi maksu, ja se osoitettiin Espanjalle. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että Espanjan maksupyyntöön sisältyvistä 52 välitavoitteesta yhtä ei ollut saavutettu tyydyttävästi. Tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan kyseessä oleva virhe ei ole olennainen. Tarkemmat tiedot elpymis- ja palautumistukivälineen menoja koskevan lausunnon perusteista annetaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausumassa.
• Tilintarkastustuomioistuin raportoi Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) 15 petosepäilytapauksesta (2020: kuusi tapausta), jotka tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastustyönsä aikana vuonna 2021. OLAF on käynnistänyt niiden osalta jo viisi tutkintaa. Tilintarkastustuomioistuin raportoi yhden näistä tapauksista myös Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO). Lisäksi se raportoi EPPOlle yhdestä muusta, vuodelta 2021 havaitsemastaan tapauksesta.
• Komissio esittää vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessaan yhteenvedon sisäistä valvontaa sekä varainhoitoa koskevista keskeisistä tiedoista. Komission ja jäsenvaltioiden monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ’Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous’, ’Koheesio, palautumiskyky ja arvot’ sekä ’Naapurialueet ja muu maailma’ osalta suorittamiin jälkitarkastuksiin liittyvät rajoitteet vaikuttavat vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa esitettävään riskitasoon maksamishetkellä ja siten myös komission tekemän riskinarvioinnin luotettavuuteen.
• Rahoitusoikaisuja ja takaisinperintää koskeva raportointi vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa on parantunut viime vuodesta. ”Aiempien maksujen oikaisujen” (5,6 miljardia euroa) esittäminen voi kuitenkin johtaa väärinkäsityksiin, koska määrään sisältyvät ennaltaehkäisevät toimenpiteet eivät liity aiempiin maksuihin eivätkä hyväksyttyihin menoihin. Jäsenvaltioiden ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ei myöskään voida katsoa johtuvan suoraan komissiosta.
• Komissio ei anna vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa tarkempia tietoja kirjeestä, jonka se lähetti Unkarille yleisen ehdollisuusjärjestelmän puitteissa, eikä siitä, miten kirje saattaa vaikuttaa asianomaisten menojen sääntöjenmukaisuuteen.
• Vuoden 2021 lopussa sitoumuksia oli maksattamatta yhteensä 341,6 miljardia euroa. Määrästä 251,7 miljardia euroa liittyi EU:n talousarvioon ja 89,9 miljardia euroa Next Generation EU ‑välineeseen. EU:n talousarvion maksattamatta olevat sitoumukset vähenivät merkittävästi vuoden 2020 lopun historiallisesta ennätystasosta (303,2 miljardia euroa). Tämä johtui pääasiassa siitä, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen täytäntöönpano viivästyi.
• Ehdollisia velkoja koskeva EU:n talousarvion kokonaisriski kasvoi vuonna 2021 kaikkiaan 146,0 miljardia euroa (111 prosenttia) – 131,9 miljardista eurosta 277,9 miljardiin euroon. Tämä johtui pääasiassa siitä, että vuonna 2021 laskettiin liikkeeseen 91,0 miljardin euron edestä joukkovelkakirjalainoja Next Generation EU ‑välineen rahoittamiseksi, ja siitä, että SURE-välineestä (eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline) jäsenvaltioille myönnettyjen lainojen määrä kasvoi 50,2 miljardia euroa. Venäjän Ukrainaa vastaan aloittama hyökkäyssota on myös osaltaan vaikuttanut tähän kasvuun niiden takausten kautta, joita EU on antanut EU:n ulkopuolisille maille myönnettyjen lainojen kattamiseksi.

Tilintarkastustuomioistuimen vuodelta 2021 antamat vuosikertomukset, jotka koskevat EU:n talousarviota sekä kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta rahoitettuja toimia, ovat kokonaisuudessaan saatavilla tilintarkastustuomioistuimen verkkosivuilla (eca.europa.eu).

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

Vuoden 2021 varainkäyttö lukuina

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät EU:n vuotuisen talousarvion useiden vuosien ajaksi sovitun pidemmän aikavälin talousarvion (ns. monivuotisen rahoituskehyksen eli MRK:n) puitteissa. Vuonna 2021 EU:n talousarviomenot olivat yhteensä 181,5 miljardia euroa. Määrä on 2,4 prosenttia EU:n jäsenvaltioiden julkisen talouden kokonaismenoista ja 1,3 prosenttia niiden bruttokansantulosta.

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi toukokuussa 2020 NGEU‑välineen. Se on väliaikainen väline, joka perustettiin lieventämään covid-19-pandemian sosioekonomisia vaikutuksia ja jota rahoitetaan laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja. NGEU‑välineen rahoituksesta noin 90 prosenttia osoitetaan elpymis- ja palautumistukivälineeseen. Vuonna 2021 elpymis- ja palautumistukivälineen tukeen (avustuksiin) osoitettiin 46,5 miljardia euroa.

Kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen menot, EU:n maksut olivat vuonna 2021 yhteensä 228,0 miljardia euroa.

Mistä rahat ovat peräisin?

Vuoden 2021 kokonaistulot olivat 239,6 miljardia euroa. Jäsenvaltiot rahoittavat suurimman osan EU:n talousarviosta maksuosuuksilla, jotka määräytyvät suhteessa jäsenvaltioiden bruttokansantuloon (115,8 miljardia euroa). Muita tulonlähteitä ovat tullit (19,0 miljardia euroa), jäsenvaltioiden kantamaan arvonlisäveroon perustuva rahoitusosuus (17,9 miljardia euroa), vuonna 2021 käyttöön otettu muovipakkausjätteeseen perustuva rahoitusosuus (5,9 miljardia euroa) ja muut tulot (5,7 miljardia euroa).

Lisätuloja oli 75,3 miljardia euroa vuonna 2021. Niihin sisältyy muun muassa 55,5 miljardia euroa ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja talousarviotakauksiin ja lainanotto- ja lainanantotoimiin (NGEU) sekä 19,8 miljardia euroa EU:n sopimuksiin ja ohjelmiin perustuvia rahoitusosuuksia ja palautuksia.

Mihin rahat käytetään?

EU:n talousarvioon sisältyvät varat käytetään monilla eri osa-alueilla. Varoilla esimerkiksi

• vahvistetaan rakenteellisesti heikompien alueiden taloudellista kehitystä
• edistetään innovointia ja tutkimusta
• toteutetaan liikenteen infrastruktuurihankkeita
• koulutetaan työttömiä
• tuetaan maataloutta ja edistetään biologista monimuotoisuutta
• torjutaan ilmastonmuutosta
• huolehditaan rajaturvallisuudesta
• autetaan naapurimaita ja kehitysmaita.

Noin kolme neljäsosaa talousarviosta käytetään ns. yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin puitteissa. Tämän hallinnointitavan yhteydessä jäsenvaltiot huolehtivat varojen jakamisesta, valitsevat hankkeet ja hallinnoivat EU:n menoja, mutta komissio on viime kädessä vastuussa talousarvion toteuttamisesta. Näin toimitaan esimerkiksi luonnonvarojen ja ympäristön sekä koheesion, palautumiskyvyn ja arvojen aloilla.

Elpymis- ja palautumistukivälineellä rahoitetaan investointeja ja uudistuksia politiikanaloilla, jotka ovat merkityksellisillä EU:n laajuisesti. Alat on jäsennelty kuuteen pilariin (ks. kaavio 1).

Jäsenvaltiot määrittävät nämä uudistukset ja investoinnit etukäteen kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan. Komissio suorittaa jäsenvaltiolle maksun, kun tämä on saavuttanut tietyt välitavoitteet ja tavoitteet.

Mitä tarkastus kattoi?

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa joka vuosi EU:n tulot ja menot ja tutkii, ovatko vuotuiset tilinpäätökset luotettavat ja ovatko tilien perustana olevat tulo- ja menotapahtumat EU:n ja kansallisten sääntöjen mukaiset. Tilintarkastustuomioistuin tutkii menot, jotka koskevat EU:n varojen lopullisten saajien toteuttamia toimia tai heille aiheutuneita kuluja. Elpymis- ja palautumistukivälineen menojen tapauksessa menot puolestaan tutkitaan jäsenvaltioiden esitettyä maksupyynnön ennalta määriteltyjen välitavoitteiden tai tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Tilintarkastustuomioistuin tutkii menot siinä vaiheessa, kun komissio on hyväksynyt ne. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastama tapahtumien perusjoukko sisältää väli- ja loppumaksuja. Tilintarkastustuomioistuin ei tarkastanut vuonna 2021 maksettuja ennakoita, ellei niitä myös ollut selvitetty kirjanpidollisesti varainhoitovuoden aikana.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen perusjoukko vuodelta 2021 oli kaikkiaan 154,3 miljardia euroa. Tilintarkastustuomioistuimella oli tarkastuksessaan erillinen perusjoukko toisaalta EU:n talousarviomenoja (142,8 miljardia euroa) ja toisaalta elpymis- ja palautumistukivälineen menoja (11,5 miljardia euroa), jotta se voi antaa niistä erilliset lausunnot (ks. kaavio 2).

Tänä vuonna luonnonvarojen ja ympäristön ala muodosti suurimman osuuden (39,7 prosenttia) EU:n talousarviomenojen tarkastuksen perusjoukosta. Osuudeltaan seuraavaksi suurimmat alat olivat koheesio, palautumiskyky ja arvot (33,5 prosenttia) sekä sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous (10,0 prosenttia).

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan tarkastuksen perusjoukkoon sisältyi välineen ainoa vuoden 2021 maksu (11,5 miljardia euroa) jäsenvaltiolle (Espanjalle).

Covid-19-matkustusrajoitukset estivät useimmissa tapauksissa edelleen tilintarkastustuomioistuinta toimittamasta tarkastuksia paikan päällä. Tästä syystä suurin osa tilintarkastustuomioistuimen työstä toteutettiin asiakirjatarkastusten ja etähaastattelujen avulla. Vaikka paikan päällä tehtävien tarkastusten puuttuminen voi lisätä havaitsemisriskiä, tilintarkastustuomioistuin pystyi tarkastettavilta hankitun evidenssin perusteella saattamaan tarkastustyönsä loppuun ja tekemään sen perusteella johtopäätöksiä.

Lisätietoja tilintarkastustuomioistuimen noudattamasta tarkastustavasta annetaan kohdassa Taustatietoa.

Tarkastushavainnot

Tarkastuslausuma

Tilintarkastustuomioistuin antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 287 artiklan mukaisesti tarkastuslausuman Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle EU:n konsolidoidun tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta). Tarkastuslausuma on tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen keskeinen osa.

Elpymis- ja palautumistukiväline on väliaikainen väline, jota käytetään ja rahoitetaan tavalla, joka poikkeaa olennaisesti EU:n talousarvion menoista. EU:n talousarviomenojen edunsaajille maksetaan tiettyjen toimien toteuttamisesta tai korvataan aiheutuneita kuluja. Sen sijaan elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa jäsenvaltioille maksetaan ennalta määriteltyjen välitavoitteiden tai tavoitteiden tyydyttävästä saavuttamisesta. Tilintarkastustuomioistuin antaa näin ollen menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta kaksi erillistä lausuntoa: toinen koskee perinteisiä EU:n talousarviomenoja ja toinen elpymis- ja palautumistukivälinettä.

Koska elpymis- ja palautumistukivälineen maksut perustuvat ennalta määriteltyjen välitavoitteiden tai tavoitteiden tyydyttävään saavuttamiseen, tilintarkastustuomioistuin tutki, oliko komissio kerännyt riittävän määrän soveltuvaa evidenssiä voidakseen arvioida kyseisen ehdon täyttymisen. Komission tekemä arviointi ei kata muiden EU:n ja kansallisten sääntöjen noudattamista.

Perinteisten omien varojen muodostamien tulojen osalta riskinä on, että tuojat joko jättävät tullit ilmoittamatta kansallisille tulliviranomaisille tai ilmoittavat ne virheellisesti. Tosiasialliset kannetut tuontitullit jäävät näin ollen alle sen määrän, joka teoriassa pitäisi kantaa. Tätä eroa kutsutaan tullivajeeksi. Tuloja koskeva tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausunto ei kata näitä määriä, jotka ovat petosten vuoksi jääneet kirjaamatta jäsenvaltioiden perinteisten omien varojen kirjanpitojärjestelmiin.

EU:n tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

EU:n vuoden 2021 tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot EU:n taloudellisesta tuloksesta ja sen varoista ja vastuista vuoden lopussa kansainvälisten julkissektorin tilinpäätösstandardien mukaisesti.

Tilintarkastustuomioistuin voi niin ollen antaa puhtaan tarkastuslausunnon tilien luotettavuudesta kuten joka vuosi vuodesta 2007 lähtien.

EU:n taseeseen sisältyvien eläkeoikeuksista ja muista työsuhde-etuuksista aiheutuvien vastuiden määrä kasvoi edelleen ja oli vuoden 2021 lopussa 122,5 miljardia euroa (2020: 116 miljardia euroa). Tämän arvioidun määrän edelleen jatkunut kasvu johtuu lähinnä nimellisen diskonttokoron laskusta.

Yhdistynyt kuningaskunta lakkasi olemasta EU:n jäsenvaltio 1. helmikuuta 2020. EU:n tileistä ilmeni tasepäivänä 41,8 miljardin euron nettosaaminen Yhdistyneeltä kuningaskunnalta (2020: 47,5 miljardia euroa) erosopimuksessa määriteltyjen keskinäisten velvoitteiden perusteella. Määrän vähentyminen johtuu pääasiassa maksuista, jotka Yhdistyneeltä kuningaskunnalta saatiin vuonna 2021 erosopimuksen ehtojen mukaisesti.

Venäjän hyökkäyksen vaikutus EU:n tileissä oleviin Ukrainalle myönnettyihin lainoihin ja avustuksiin on arvioitu ja kirjattu asianmukaisesti ja ilmoitettu kirjanpitosääntöjen vaatimuksia noudattaen.

Tilintarkastustuomioistuin antaa puhtaan lausunnon tuloista

Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että tulojen virhetaso ei ole olennainen.

Tilintarkastustuomioistuin antaa kielteisen lausunnon EU:n talousarviomenoista

Tilintarkastustuomioistuimen määritelmän mukaan virhe on rahamäärä, jota ei olisi pitänyt maksaa EU:n talousarviosta. Virhe tapahtuu, kun rahaa ei käytetä relevanttien EU:n säädösten mukaisesti eikä näin ollen siten kuin neuvosto ja Euroopan parlamentti tarkoittivat lainsäädäntöä hyväksyessään tai kun rahaa ei käytetä asiaan liittyvien kansallisten sääntöjen mukaisesti.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että EU:n talousarviomenojen virhetaso oli 2,2 prosentin ja 3,8 prosentin välillä. Tämän vaihteluvälin keskikohta, josta aiemmin käytettiin nimitystä todennäköisin virhetaso, oli noussut viime vuoden 2,7 prosentista kolmeen prosenttiin (ks. kaavio 3).

Virhetaso on jälleen olennainen yli puolessa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamasta perusjoukosta

Vuoden 2021 osalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi jälleen kerran, että menojen maksutapa vaikutti virheriskiin. Tässä yhteydessä tehdään ero kulujen korvaamiseen perustuvien ja tukioikeuksiin perustuvien maksujen välillä (ks. alla oleva laatikko).

Yleisimmät virheet, jotka tilintarkastustuomioistuin havaitsi keskeisten monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden suuririskisissä menoissa, olivat seuraavat:

• Tukeen oikeuttamattomat kulut ja hankkeet, sisämarkkinasääntöjen rikkominen (erityisesti valtiontukisääntöjen noudattamatta jättäminen), olennaisten todentavien asiakirjojen puuttuminen ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen menoalalla ’Koheesio, palautumiskyky ja arvot’.
• Tukeen oikeuttamattomat edunsaajat, hankkeet tai menot, hallinnolliset virheet ja maatalouden ympäristösitoumusten noudattamatta jättäminen ovat maaseudun kehittämisen, markkinatoimenpiteiden, ympäristön, ilmastotoimien ja kalastuksen menoaloilla useimmin havaittuja virheitä. Näiden menoalojen osuus luonnonvarojen ja ympäristön alan kokonaismenoista on yhteensä noin 33 prosenttia.
• Tukeen oikeuttamattomat välittömät henkilöstökulut ja muut välittömät kustannukset ovat pääasiallisia virhelähteitä tutkimusmenoissa (Horisontti 2020 ‑puiteohjelma ja seitsemäs puiteohjelma sisämarkkinoiden, innovoinnin ja digitaalitalouden alalla). Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen vakava noudattamatta jättäminen ja tukeen oikeuttamattomat muut välittömät kustannukset ovat yleisimpiä muissa ohjelmissa ja toimissa (etenkin Verkkojen Eurooppa ‑välineessä) havaittuja virheitä.
• Menot eivät olleet aiheutuneet, kulut eivät olleet tukikelpoisia, todentavia asiakirjoja puuttui ja julkisissa hankinoissa ilmeni virheitä otsakkeessa ’Naapurialueet ja muu maailma’.

Suuririskisten menojen osuus kasvoi edelleen vuonna 2021 verrattuna aiempiin vuosiin, ja ne muodostavat lähes kaksi kolmasosaa (noin 63,2 prosenttia) tarkastetusta perusjoukosta (2020: 59 prosenttia). Suuririskisten menojen virhetasoksi arvioitiin 4,7 prosenttia (2020: 4,0 prosenttia).

Loput 36,8 prosenttia tilintarkastustuomioistuimen tarkastamasta perusjoukosta oli vähäriskisiä menoja (2019: 41 prosenttia). Näihin menoihin sisältyi lähinnä tukioikeuksiin perustuvia maksuja. Arvioitu virhetaso perusjoukon tässä osassa oli alle tilintarkastustuomioistuimen soveltaman kahden prosentin olennaisuusrajan (ks. kaavio 4).

Kaaviossa 5 vertaillaan tilintarkastustuomioistuimen eri menoaloilla arvioimia virhetasoja vuosilta 2017–2021. Lisätietoja tuloksista annetaan osiossa Tarkempi katsaus tuloksiin. Tuloksia selostetaan myös tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 2021 eri luvuissa.

Tilintarkastustuomioistuin antoi puhtaan lausunnon elpymis- ja palautumistukivälineen ensimmäisestä maksusta

Tilintarkastustuomioistuimen työ kattoi vuonna 2021 ensimmäistä kertaa elpymis- ja palautumistukivälineen menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen perusjoukko koostui ainoasta vuoden 2021 maksuerästä eli Espanjalle suoritetusta maksusta ja siihen liittyvän ennakkorahoituksen kirjanpidollisesta selvittämisestä. Espanja toi maksupyyntönsä yhteydessä esiin, että sen 52 välitavoitetta oli saavutettu. Neuvoston täytäntöönpanopäätöksen mukaan Espanjalle maksettava määrä oli 11,5 miljardia euroa.

Tilintarkastustuomioistuimen arvio perustui maksun suorittamiselle asetettuun ehtoon eli siihen, oliko neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä määritellyt välitavoitteet ja tavoitteet saavutettu tyydyttävästi. Tilintarkastustuomioistuimen hankkima tarkastusevidenssi osoittaa kokonaisuutena katsoen, että yhtä 52:sta Espanjalle suoritettuun ensimmäiseen maksuun liittyvästä välitavoitteesta ei ollut saavutettu. Komissio ei ole vielä määritellyt menetelmää välitavoitteen tai tavoitteen saavuttamatta jäämisen vaikutusten määrälliseen arviointiin. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että virhe ei ole olennainen. Muut puutteet, jotka komission työssä havaittiin välitavoitteiden arvioinnin osalta, koskevat lisävalvontaan liittyvän välitavoitteen riittämättömän luotettavia arviointikriteerejä ja komission työn puutteellista dokumentointia. Tämä ei kuitenkaan vaikuta arvioon siitä, onko tietty välitavoite saavutettu.

Virhetasoa koskevien arvioiden vertailu tilintarkastustuomioistuimen ja komission välillä

Komission jäsenten kollegio vastaa vuotuisesta hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksesta. Kertomuksessa esitetään yhteenveto sisäistä valvontaa ja varainhoitoa koskevien vuotuisten toimintakertomusten keskeisistä tiedoista. Kertomuksessa käsitellään riskitasoa maksamishetkellä. Se on komission arvio määrästä, jonka maksuun ei ole sovellettu asianomaisia sääntöjä. Komission arvioi, että kokonaisriskitaso maksamishetkellä oli 1,9 prosenttia vuonna 2021. Luku on alhaisempi kuin tilintarkastustuomioistuimen soveltama olennaisuusraja (2,0 prosenttia) ja tilintarkastustuomioistuimen arvioima EU:n talousarviomenojen virhetaso (kolme prosenttia).

Kuten tilintarkastustuomioistuimen arvioima virhetaso, myöskään komission arvio ei sisällä elpymis- ja palautumistukivälineen menoja. Komissio ilmoittaa niiden osalta valvontatulokset erikseen laadullisen arvioinnin perusteella. Lisäksi komission kunkin pääosaston vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyy lausuma, jossa pääjohtaja ilmoittaa saaneensa varmuuden siitä, että taloudelliset tiedot esitetään kertomuksessa asianmukaisesti ja että hänen vastuullaan olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset. Tätä varten kaikki pääosastot ilmoittivat arviot menojensa riskitasosta maksamishetkellä. Arvio ei kuitenkaan sisällä elpymis- ja palautumistukivälinettä, jonka kohdalla komissio arvioi valvontatulokset jäsenvaltioiden suorittamien ja omien tarkastustensa ja valvontatoimiensa tulosten yhdistelmän perusteella.

Niiden monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden kohdalla, joista tilintarkastustuomioistuin esitti erityisarvion, tilintarkastustuomioistuin vertasi komission vuoden 2021 riskitasoa maksamishetkellä itse arvioimiinsa virhetasoihin. Vertailu osoittaa, että komission riskitaso maksamishetkellä on tilintarkastustuomioistuimen arvioimaa virhetasoa alhaisempi sisämarkkinoiden, innovoinnin ja digitaalitalouden sekä koheesion, palautumiskyvyn ja arvojen aloilla. Luonnonvarojen alalla komission arvio riskitasosta maksamishetkellä (1,8 prosenttia) vastaa tilintarkastustuomioistuimen arviota.

Komissio esittää vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa vuoden 2021 vuotuisia menoja koskevan kokonaistason riskiarvionsa, jonka tarkoituksena on yksilöidä suuririskiset alat ja keskittää toimet niihin. Komission arvion mukaan riskitaso on alhainen 55 prosentissa, keskisuuri 23 prosentissa ja suuri 22 prosentissa menoista. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyö toi kuitenkin komission jälkitarkastuksissa esiin rajoitteita, jotka yhdessä vaikuttavat komission riskinarvioinnin luotettavuuteen.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin kohdisti seurantaa viime vuoden havaintoon siitä, että tapa, jolla komissio raportoi tosiasiallisista rahoitusoikaisuista ja takaisinperinnästä vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessaan, on monimutkainen eikä aina selkeä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio on kehittänyt raportointiaan ja saanut aikaan parannuksia. Tilintarkastustuomioistuin katsoo kuitenkin myös, että ”aiempien maksujen oikaisujen” (5 620 miljoonaa euroa) ja niihin liittyvien menojen osuuden (3,3 prosenttia) esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Esitetty määrä sisältää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka eivät liity aiempiin maksuihin eivätkä hyväksyttyihin menoihin. Jäsenvaltioiden ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ei myöskään voida katsoa johtuvan suoraan komissiosta.

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että komissio raportoi vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessaan lähettäneensä Unkarille huhtikuussa 2022 ensimmäisen yleiseen ehdollisuusjärjestelmään perustuvan ilmoituksen. Järjestelmän perusteella voidaan soveltaa menettelyä, joka voi johtaa oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen seurauksena toteutettavien toimenpiteiden käynnistämiseen jäsenvaltiota vastaan. Vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa ei kuitenkaan anneta tarkempia tietoja ilmoituksesta taikka siitä, miten se saattaa vaikuttaa asianomaisten menojen sääntöjenmukaisuuteen.

Tilintarkastustuomioistuin raportoi petosepäilyistä OLAFille ja EPPOlle

Tilintarkastustuomioistuin on tehnyt OLAFin kanssa yhteistyötä useiden vuosien ajan ja EPPOn kanssa siitä lähtien, kun EPPO aloitti toimintansa kesäkuussa 2021. Tilintarkastustuomioistuin raportoi OLAFille 15 petosepäilytapauksesta (2020: kuusi tapausta), jotka tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastustyönsä aikana vuonna 2021. OLAF on käynnistänyt näiden tapausten osalta jo viisi tutkintaa. Tilintarkastustuomioistuin raportoi yhdestä tähän joukkoon kuuluvasta tapauksesta myös EPPOlle. Sille raportoitiin lisäksi yhdestä muusta tapauksesta, jonka tilintarkastustuomioistuin oli havainnut tarkastustyönsä aikana vuonna 2021. Maaliskuussa 2022 tilintarkastustuomioistuin päätti, että se alkaa tarvittaessa ilmoittaa petosepäilyt samanaikaisesti OLAFille ja EPPOlle.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tärkeimmistä havainnoista esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2021 vuosikertomuksen ensimmäisessä ja kymmenennessä luvussa. Vuosikertomuksen koko teksti on saatavilla tilintarkastustuomioistuimen verkkosivuilla (eca.europa.eu).

Tarkempi katsaus tuloksiin

Talousarvio- ja varainhallinto

Talousarvion toteuttaminen ja käyttö vuonna 2021

Talousarvion toteutusaste oli alhainen sitoumusten osalta mutta korkea maksujen osalta

Monivuotisesta rahoituskehyksestä annetussa asetuksessa vahvistetaan enimmäismäärät kullekin monivuotisen rahoituskehyksen seitsemälle vuodelle. Näitä enimmäismääriä sovelletaan EU:n uusiin taloudellisiin velvoitteisiin (maksusitoumusmäärärahat) ja maksuihin, jotka EU:n talousarviosta voidaan suorittaa (maksumäärärahat). Ks. kaavio 6.

Vuoden 2021 aikana sidottiin yhteensä 113,4 miljardia euroa eli vain 68 prosenttia käytettävissä olleesta kokonaismäärästä (166,8 miljardia euroa). Tämä osuus on poikkeuksellisen alhainen, jopa pienempi kuin edellisen monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisenä vuonna 2014 (77 prosenttia). Vuonna 2021 alakohtaisten asetusten hyväksymisen viivästyminen hidasti uusien ohjelmien käynnistämistä erityisesti yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisissa kahdeksassa rahastossa, joiden hallinnointi tapahtuu yhteistyössä. Näissä kahdeksassa yhteistyössä hallinnoitavassa rahastossa käytettävissä olleista maksusitoumusmäärärahoista käytettiin ainoastaan kaksi prosenttia.

Vuonna 2021 monivuotisessa rahoituskehyksessä maksumäärärahojen osalta vahvistettu enimmäismäärä oli 166,1 miljardia euroa, ja lopullisessa talousarviossa maksuihin oli käytettävissä 168,0 miljardia euroa. Tosiasialliset maksut olivat 163,6 miljardia euroa (97 prosenttia) käytettävissä olevista maksumäärärahoista. Kun otetaan huomioon 62,6 miljardin euron lisämaksut käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista (pääasiassa elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksia) ja 1,8 miljardin euron määrärahasiirrot vuodelta 2020, maksut olivat vuonna 2021 yhteensä 228,0 miljardia euroa.

Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöaste kasvoi

Jäsenvaltiot käyttivät vuonna 2021 edelleen Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) rahoitusta vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä. ERI-rahastojen toimenpideohjelmien kautta 2014–2020 koskevat kumulatiiviset maksut olivat vuoden 2021 lopussa yhteensä 331,1 miljardia euroa 492 miljardin euron kokonaismäärästä (67 prosenttia). Loput 160,9 miljardia euroa olisi maksettava ja jäljellä oleva määrä olisi vapautettava ennen vuoden 2025 loppua ohjelmien päättyessä; tämä ei kuitenkaan koske maaseuturahastoa, jonka ohjelmat päätetään vuonna 2027. Mainittu määrä muodostaa suurimman osan EU:n talousarvion 251,7 miljardin euron sitoumuksista, jotka olivat maksattamatta vuoden 2021 lopussa.

Kuten kaaviosta 7 käy ilmi, jäsenvaltioiden ERI-rahastojen rahoituksen kumulatiivinen käyttö vaihtelee huomattavasti.

Next Generation EU ‑välineen täytäntöönpano alkoi vuonna 2021

Väliaikainen Next Generation EU ‑väline käynnistettiin kesäkuussa 2021, jolloin uusi omista varoista tehty päätös tuli voimaan ja mahdollisti välineeseen liittyvän lainanoton. Vuoden 2021 lopussa Next Generation EU ‑välineen sitoumukset olivat 143,5 miljardia euroa. Ennakkomaksut ja maksut olivat yli 53,6 miljardia euroa. Tarkemmat tiedot kaaviossa 8.

EU:n talousarvion ja Next Generation EU ‑välineen maksattamatta olevien sitoumusten määrä oli ennätyksellinen (341,6 miljardia euroa)

Vuoden 2021 lopussa maksattamatta olleet sitoumukset olivat yhteensä 341,6 miljardia euroa; 251,7 miljardia euroa liittyi EU:n talousarvioon ja 89,9 miljardia euroa Next Generation EU ‑välineeseen. EU:n talousarvion maksattamatta olevat sitoumukset vähenivät merkittävästi vuoden 2020 lopun historiallisesta ennätystasosta (303,2 miljardia euroa). Tämä johtui pääasiassa siitä, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen mukaisten yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen täytäntöönpanon käynnistyminen viivästyi. Maksattamatta olevat Next Generation EU ‑välineen sitoumukset huomioon ottaen maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärä oli kuitenkin ennätyksellisen suuri. Kaaviossa 9 esitetään kaikki EU:n talousarviosta ja Next Generation EU ‑välineestä vuoden 2021 lopussa maksattamatta olleet sitoumukset alkuperävuoden mukaan jaoteltuina.

Komissio ennustaa EU:n talousarviosta maksattamatta olevien sitoumusten olevan vuonna 2027 kaikkiaan 317 miljardia euroa, eli määrä on 14 miljardia euroa suurempi kuin vuoden 2020 lopun 303,2 miljardia euroa. Vähäinen kasvu johtuu lähinnä pienemmästä erosta maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välillä vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä.

Rahoitusvälineiden hallinnointikulut vaihtelevat

Tilintarkastustuomioistuin arvioi myös maksettuja hallinnointikuluja jäsenvaltioiden tasolla suhteessa kokonaismaksuihin. Huomioon otettiin kansallinen osarahoitus rahoitusvälineille. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että hallinnointikulut olivat 3,6 prosenttia rahoitusvälineille vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä suoritettujen maksujen kokonaismäärästä. Tämä on kuitenkin keskiarvo; todellinen luku vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioista toiseen. Esimerkiksi Ruotsissa hallinnointikulujen osuus oli yli kymmenen prosenttia rahoitusvälineille suoritettujen maksujen kokonaismäärästä. Toisaalta Itävallassa ja Belgiassa rahoitusvälineisiin ei liittynyt lainkaan hallinnointikuluja (ks. kaavio 10).

Keskeiset riskit ja haasteet, jotka kohdistuvat EU:n talousarvioon tulevina vuosina

EU:n talousarvion kokonaisriski kasvoi vuonna 2021 pääasiassa Next Generation EU ‑välineen käyttöönoton vuoksi

Ehdollisista veloista EU:n talousarviolle johtuva kokonaisriski kasvoi vuosien 2020 ja 2021 välillä 131,9 miljardista eurosta 277,9 miljardiin euroon. Kaksi suurinta syytä tähän merkittävään kasvuun olivat Next Generation EU ‑välineen käyttöönotto ja SURE-välineestä myönnettyjen lainojen määrän kasvu (ks. kaavio 11).

Venäjän Ukrainaa vastaan aloittama hyökkäyssota lisää EU:n talousarvioon kohdistuvia riskejä

EU hyödyntää talousarviotaan ja lisää joustavuutta reagoidakseen Venäjän Ukrainaa vastaan aloittamaan hyökkäyssotaan. Tämä lisää EU:n budjettitarpeita ja kasvattaa riskiä siitä, että EU:n talousarvioon kohdistuvat ehdolliset velat toteutuvat. Ukrainalla oli vuoden 2021 lopussa makrotaloudellisen rahoitusavun ja Euratomin ohjelmien puitteissa maksamattomia lainoja, joiden nimellisarvo oli 4,7 miljardia euroa. Lisäksi Euroopan investointipankki (EIP) on myöntänyt Ukrainalle lainoja, joiden arvo on 2,1 miljardia euroa ja joita tuetaan EU:n takauksilla.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset

Tilintarkastustuomioistuimen esittää komissiolle seuraavat suositukset:

• Jotta maksattamatta olevia sitoumuksia voitaisiin pitkällä aikavälillä asteittain vähentää, komission olisi ilmoitettava budjettivallan käyttäjälle maksattamatta olevien sitoumusten kehitykseen vaikuttavista tekijöistä ja ryhdyttävä tarkoituksenmukaisiin toimiin.
• Komission olisi tiiviisti seurattava kasvavaa riskiä siitä, että EU:n talousarvioon kohdistuvat ehdolliset velat toteutuvat Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan vuoksi, ja tarvittaessa varmistettava, että riskinlieventämisvälineillä on riittävät valmiudet.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tärkeimmistä talousarvio- ja varainhallintoa koskevista havainnoista esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2021 vuosikertomuksen toisessa luvussa.

Tulot

239,6 miljardia euroa

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus kattoi EU:n talousarvion tulopuolen, jolla rahoitetaan EU:n menot. Tilintarkastustuomioistuin tutki tiettyjä keskeisiä omien varojen hallinnointiin liittyviä valvontajärjestelmiä sekä tulotapahtumista poimitun otoksen.

Jäsenvaltioiden BKTL-perusteiset rahoitusosuudet muodostivat 48,2 prosenttia EU:n tuloista vuonna 2021, kun taas arvonlisäveroon (alv) perustuvien omien varojen osuus oli 7,5 prosenttia. Nämä rahoitusosuudet lasketaan jäsenvaltioiden toimittamien makrotaloustilastojen ja arvioiden perusteella.

Perinteiset omat varat muodostivat 7,9 prosenttia EU:n tuloista. Ne koostuvat tuontitullimaksuista, joita jäsenvaltioiden viranomaiset keräävät EU:n puolesta.

EU:n tuloista 2,5 prosenttia on muovipakkausjätteeseen perustuvia omia varoja. Kyseiset omat varat otettiin käyttöön vuonna 2021, ja ne lasketaan soveltamalla yhdenmukaista verokantaa kussakin jäsenvaltiossa syntyvän kierrättämättömän muovipakkausjätteen painoon.

Ulkoinen käyttötarkoitukseensa sidottu tulo, joka liittyy pääasiassa määriin, jotka on otettu lainaksi rahoitustuen antamiseksi jäsenvaltioille Next Generation EU ‑välineen puitteissa, muodostaa 23,2 prosenttia EU:n tuloista. Jäsenvaltioiden ei tarvitse maksaa tukea takaisin.

EU:lla on myös muita tulonlähteitä. Merkittävimpiä näistä ovat EU:n sopimuksiin ja ohjelmiin liittyvät rahoitusosuudet ja palautukset (8,3 prosenttia EU:n tuloista). Tällaisia ovat esimerkiksi maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tilien sääntöjenmukaisuuden tarkastamiseen ja hyväksymiseen liittyvät tulot sekä EU:n ulkopuolisten maiden EU:n ohjelmiin ja toimiin maksamat rahoitusosuudet.

Tarkastushavainnot

Ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamat, tuloihin liittyvät järjestelmät olivat yleisesti ottaen vaikuttavia. Tilintarkastustuomioistuimen eräissä jäsenvaltioissa arvioimat perinteisten omien varojen keskeiset sisäisen valvonnan menettelyt ja komission osalta arvioitu alv-varaumien ja perinteisiä omia varoja koskevien avointen kohtien hallinnointi olivat edelleen jatkuvien puutteiden vuoksi vain osittain vaikuttavia.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että useiden komission tullitoimintasuunnitelmaan sisältyvien tullivajeen kaventamista edistävien toimien täytäntöönpano oli viivästynyt. Puute ei vaikuta tuloja koskevaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuntoon, sillä se ei koske tilien perustana olevia toimia vaan pikemminkin riskiä siitä, että perinteisiä omia varoja ei saada kerättyä täysimääräisinä.

Perinteisiä omia varoja koskevien selvitysten laadintaan liittyvissä kansallisissa valvontajärjestelmissä on edelleen jatkuvia puutteita. Tilintarkastustuomioistuin on kyseenalaistanut Italian perinteisiä omia varoja koskevien selvitysten luotettavuuden jo vuodesta 2011 lähtien. Syynä ovat pääasiassa viiveet vielä kantamatta olevien tullimaksujen tilien saattamisessa ajan tasalle velan perintää koskevilla tiedoilla.

Tarkastajat havaitsivat myös, että alv-varaumien ja perinteisiä omia varoja koskevien avointen kohtien määrä on vähentynyt, mutta niiden hallinnoinnissa on edelleen puutteita. Alv-varaumien tapauksessa tämä johtui siitä, että komissio ei käyttänyt yhteistä lähestymistapaa niiden määräaikojen asettamisessa, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on laskettava ja tehtävä rahoitusoikaisut alv-perusteisiin omiin varoihinsa. Perinteisiä omia varoja koskevien avointen kohtien osalta komissio oli uudistanut perinteisiä omia varoja koskevien tarkastustulosten käsittelyä koskevaa menettelyä. Komissio ei ollut kuitenkaan sisällyttänyt siihen järjestelmää, jolla jäsenvaltioiden puutteet luokiteltaisiin sen mukaan, mikä niistä on ratkaistava ensin. Menettelyyn ei myöskään kuulunut määräaikojen asettaminen jatkotoimille jäsenvaltioiden vastausten perusteella.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi viivästyksiä toimissa, joilla komissio pyrkii parantamaan perinteisiin omiin varoihin sovellettavaa riskienhallintaa ja pienentämään tullivajetta. Tilintarkastustuomioistuimen arvio siitä, miten komissio on pannut tullitoimintasuunnitelman täytäntöön, paljasti, että useissa toimissa ei ole edistytty riittävästi.

Jäsenvaltioiden viivästykset vaikuttivat BKTL-varaumien poistamista koskevaan komission työhön. Viivästykset liittyivät BKTL-selosteiden toimittamiseen komissiolle vuosia 2020–2024 koskevan uuden BKTL-tietojen tarkastussyklin yhteydessä ja tapahtumakohtaisten BKTL-varaumien käsittelyyn osana edellistä vuosien 2016–2019 tarkastussykliä.

Komission budjettipääosasto piti toimintakertomuksessaan kuudetta vuotta perättäin voimassa varauman, jonka mukaan EU:n talousarvioon siirretyt perinteisten omien varojen määrät vuosilta 2011–2017 ovat epätarkkoja Kiinasta tuotujen tekstiilien ja jalkineiden aliarvostuksen vuoksi. Varauma esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016, jolloin Yhdistyneestä kuningaskunnasta (UK) johtuvien perinteisten omien varojen menetysten määrälliseksi vaikutukseksi arvioitiin 2,1 miljardia euroa. Varauma ulotettiin vuonna 2018 muihin jäsenvaltioihin, mutta menetyksiä ei tällöin kvantifioitu. Lisäksi Euroopan unionin vuoden 2021 konsolidoituun tilinpäätökseen kirjattiin 2,1 miljardia euroa korkoa. Euroopan unionin tuomioistuin totesi 8. maaliskuuta 2022, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ollut noudattanut unionin oikeuden mukaisia velvoitteitaan omien varojen osalta. Unionin tuomioistuin hyväksyi komission menetelmän, jolla perinteisten omien varojen menetykset määritetään tilastotietojen perusteella. Se kuitenkin osittain hylkäsi komission laskelman ja antoi ohjeita määrien uudelleenlaskentaan. Komissio on alkanut analysoida unionin tuomioistuimen tuomiota ja sen vaikutusta laskelmiin.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset

Tilintarkastustuomioistuimen esittää komissiolle seuraavat suositukset:

• Komission olisi toteutettava tarvittavat toimet (tarvittaessa myös rikkomusmenettelyt) sen varmistamiseksi, että Italia korjaa perinteisten omien varojen kirjanpidon pitkäaikaiset puutteet. Toimilla olisi puututtava jatkuviin eroihin, jotka vaikuttavat maan kannettuja ja vielä kantamatta olevia tulleja koskevien selvitysten luotettavuuteen.
• Komission olisi tarkistettava alv-varaumien hallinnointimenettelyjä, jotta kansallisille viranomaisille voidaan asettaa yhdenmukaisemmat ja tiukemmat määräajat ja jotta komission toteuttama seuranta ja varaumien poistaminen tehostuisivat.
• Komission olisi parannettava perinteisten omien varojen taloudellisten riskien arviointia panemalla oikea-aikaisesti täytäntöön tullitoimintasuunnitelman asiaankuuluvat toimenpiteet.

Haluatko lisätietoja? Tiedot EU:n tuloja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2021 vuosikertomuksen kolmannessa luvussa.

Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

Yhteensä: 18,5 miljardia euroa

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 1 ’Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous’ rahoitetaan monenlaisia ohjelmia. Niillä pyritään rahoittamaan EU:n investointeja, joilla edistetään tutkimusta ja innovointia, Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämistä, viestintä-alaa, energia-alaa, digitalista muutosta ja sisämarkkinoita sekä avaruuspolitiikkaa. Pääasiallinen tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma on edelleen Horisontti 2020 ‑puiteohjelma. Monivuotisen rahoituskehyksen otsake sisältää myös suuria infrastruktuurihankkeita, jotka kuuluvat Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen. Lisäksi se sisältää avaruusohjelmia (Galileo, EGNOS ja Copernicus). Otsake käsittää myös InvestEU‑rahaston, jonka tavoitteena on saada liikkeelle julkisia ja yksityisiä investointeja toteutuskumppaneiden investoinneille annettavan EU:n talousarviotakuun avulla.

Alan vuoden2021 menoista tarkastettiin 14,3 miljardia euroa. Suurinta osaa näistä menoista hallinnoi komissio suoraan. Komissio maksaa julkisille ja yksityisille edunsaajille ennakkomaksun, kun avustussopimus allekirjoitetaan. Sitä mukaa, kun edunsaajien rahoitetut hankkeet etenevät, komissio korvaa osan edunsaajien ilmoittamista kokonaiskuluista, vähennettynä ennakkomaksuilla. Avaruusohjelmia hallinnoidaan yleensä välillisesti komission ja erityisten täytäntöönpanoelinten (kuten Euroopan avaruusjärjestön) välillä tehtyjen valtuutussopimusten perusteella. InvestEU‑rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vastaa pääasiassa joko EIP tai Euroopan investointirahasto, jotka puolestaan käyttävät rahoituksen välittäjiä.

Tarkastushavainnot

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että virhetaso sisämarkkinoiden, innovoinnin ja digitaalitalouden alalla on kokonaisuutena katsoen olennainen.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 130 tapahtumaa vuodelta 2021. Näistä 55:ssä (42 prosentissa) havaittiin virheitä.

Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja seitsemännen puiteohjelman menot ovat edelleen suuririskisiä ja muodostavat tilintarkastustuomioistuimen havaitsemien virheiden pääasiallisen lähteen. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi 29:ssä otokseen kuuluneista 87:stä tutkimus- ja innovointialan maksutapahtumasta kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, jotka liittyivät tukeen oikeuttamattomiin kuluihin. Tämä vastaa 45:ttä prosenttia siitä arvioidusta virhetasosta, jonka tilintarkastustuomioistuin määritti otsakkeelle vuodelta 2021.

Muiden ohjelmien ja toimien osalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä yhdeksässä otokseen poimituista 43 tapahtumasta. Tällaisia tapauksia olivat muun muassa hankintamenettelyyn liittyvät sääntöjenvastaisuudet, kahdesti ilmoitetut ja korvatut urakat, puitesopimukseen sisältymättömien kulujen korvaaminen sekä tukeen oikeuttamattoman omaisuuserän rahoittaminen.

Säännöt, jotka koskevat Horisontti 2020 ‑puiteohjelman henkilöstökulujen ilmoittamista, ovat yksinkertaistamispyrkimyksistä huolimatta edelleen monimutkaiset, ja henkilöstökulujen laskeminen on yhä merkittävä virhelähde kuluilmoituksissa. Niistä 29 tapahtumasta, jotka tilintarkastustuomioistuin poimi tutkimusalan otokseensa ja joihin liittyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, 26:ssa eli yli 89 prosentissa on kyse tukeen oikeuttamattomien henkilöstökulujen ilmoittamisesta ja korvaamisesta.

Tarkastajat, joiden kanssa edunsaajat ovat tehneet sopimuksen hankkeen päätyttyä, antavat taloutta koskevista selvityksistä todistuksia, joiden tarkoituksena on auttaa komissiota tarkastamaan, ovatko selvityksissä ilmoitetut kulut tukikelpoisia. Tilintarkastustuomioistuin on toistuvasti raportoinut, että näissä todistuksissa on puutteita. Tänä vuonna tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että niiden 12:n kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevan virheen joukossa, jotka olivat havaittavissa, oli seitsemän virhettä, joita todistukset antaneet tarkastajat ja komissio eivät olleet havainneet.

Tutkimusapurahoja koskevien tietoteknisten järjestelmien arviointi

Tilintarkastustuomioistuin arvioi vuonna 2021 eGrants-sovelluspakettia, joka on komission avustusten ja asiantuntijoiden hallinnoinnissa käyttämä liiketoimintaratkaisu. Sovelluspaketissa on yhdistetty järjestelmät, jotka kattavat prosessin kaikki osa-alueet työohjelmien ja ehdotuspyyntöjen valmistelusta avustuksia koskevaan työnkulun hallintajärjestelmään saakka.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi rajoitetun tarkastuksensa perusteella, että järjestelmät on integroitu tietotekniikkaympäristöön hyvin. Edunsaajien kirjanpitojärjestelmät eivät kuitenkaan ole yhteydessä raportointijärjestelmään, mikä on nykyisen oikeusperustan mukaista. Komissiolla on valvontakehyksensä edellyttämät yleiset rahoitustiedot hankkeista, ja se voi pyytää kaikki tarvittavat kirjanpitotiedot lisävalvontaa tai tarkastusta varten. Tämä tarkoittaa, että laajamittaiset automaattiset valvontamenettelyt eivät ole mahdollisia.

Sääntöjenmukaisuutta koskeva komission raportointi

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto (RTD-pääosasto) ilmoitti Horisontti 2020 ‑puiteohjelman osalta, että kaikkien EU:n tutkimusmenoja hallinnoivien pääosastojen ja muiden EU:n elinten oletettu edustava virhetaso oli 2,3 prosenttia ja jäännösvirhetaso, jossa on otettu huomioon korjaavat toimet, oli 1,7 prosenttia. Jälkitarkastukset suorittaa RTD-pääosaston yhteinen tarkastus tai niistä huolehtivat sen lukuun toimivat ulkopuoliset toimeksisaajat.

Koska vuosi 2021 oli Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman ensimmäinen toteutusvuosi, maksuja oli suoritettu vain hyvin pieni määrä (RTD-pääosastossa ainoastaan ennakkomaksuja). RTD-pääosasto ei näin ollen raportoinut ns. havaittua virhetasoa Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman osalta vuonna 2021.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset

Tilintarkastustuomioistuimen esittää komissiolle seuraavat suositukset:

• Komission olisi voimakkaasti kannustettava henkilöstökuluja koskevan ohjatun it-toiminnon käyttöön (saatavilla osallistujaportaalissa); tämä koskee erityisesti tiettyjä virhealttiimpia edunsaajaryhmiä, kuten pk‑yrityksiä ja uusia toimijoita (sekä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman että Horisontti Eurooppa-puiteohjelman avustusten osalta).
• Komission olisi annettava edunsaajille ohjeita ohjelmien välisistä eroista keskittyen vertaamaan Horisontti Eurooppa-puiteohjelmaan liittyviä tukikelpoisuusnäkökohtia Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan ja vastaaviin ohjelmiin.
• Komission olisi parannettava Horisontti 2020 ‑puiteohjelman nykyisiä ennakkotarkastuksia siten, että niiden avulla havaitaan ja poistetaan mahdolliset tukeen oikeuttamattomat mukautukset, joita edunsaajien ilmoittamiin henkilöstökuluihin on tehty tuntikorvausten uudelleenlaskennan jälkeen.
• Komission olisi edelleen parannettava ohjeita riippumattomille tarkastajille, joiden kanssa edunsaajat ovat tehneet sopimuksen todistuksen antamisesta taloutta koskevista selvityksistä; tarkoituksena on vähentää lukuisia puutteita, joita tilintarkastustuomioistuin on havainnut todistuksia koskevien tarkastustensa yhteydessä.
• Komission olisi seuraavaa tutkimusohjelmaa varten selvitettävä muuttuvat toimintatarpeet huomioon ottaen, onko eGrants-sovelluspakettiin sisältyviä, riskinarviointiin ja automaattisiin tarkastuksiin liittyviä toimintoja mahdollista laajentaa. Tällöin voitaisiin esimerkiksi hyödyntää muita käytettävissä olevia tietolähteitä niin, että saataisiin digitaalisessa muodossa käyttöön lisää keskeisiä tietoja säännönmukaisuutta koskevan vahvistuksen tueksi.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski sisämarkkinoihin, innovointiin ja digitaalitalouteen liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2021 vuosikertomuksen neljännessä luvussa.

Koheesio, palautumiskyky ja arvot

Yhteensä: 80,1 miljardia euroa

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

Tämän otsakkeen varojen käyttö keskittyy EU:n eri jäsenvaltioiden ja alueiden välisten kehityserojen vähentämiseen (alaotsake 2 a) sekä toimiin, joilla tuetaan ja suojellaan EU:n arvoja, mikä lisää EU:n kykyä palautua nykyisistä ja tulevista haasteista (alaotsake 2 b). Alaotsakkeen 2 a (taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus) rahoitusta myönnetään Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), koheesiorahaston, Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Verkkojen Eurooppa ‑välineen kautta. Alaotsakkeen 2 b (palautumiskyky ja arvot) rahoitusta puolestaan myönnetään Erasmus+-ohjelman kaltaisista ohjelmista, useista pienemmistä järjestelmistä ja covid-19-pandemian torjumiseksi perustetuista erityisistä välineistä.

Koheesiopolitiikan rahastot (EAKR, koheesiorahasto ja ESR) vastaavat valtaosasta tämän otsakkeen menoista, ja komissio ja jäsenvaltiot hallinnoivat varoja yhdessä. EU osarahoittaa monivuotisia toimenpideohjelmia, joista ohjataan rahoitusta hankkeisiin. Komissiossa alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto (REGIO-pääosasto) vastaa EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanosta ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto (EMPL-pääosasto) vastaa puolestaan ESR:n täytäntöönpanosta. Muihin kuin yhteistyössä hallinnoituihin ohjelmiin myönnettävää EU:n rahoitusta hallinnoivat komission pääosastot joko suoraan tai välillisesti kumppaniorganisaatioiden tai muiden viranomaisten tuella.

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa menot sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt ne. Vuoden 2021 vuosikertomusta varten tilintarkastustuomioistuin tarkasti tällä alalla 47,9 miljardin euron menot, joista 44 miljardia euroa alaotsakkeessa 2 a ja 3,9 miljardia euroa alaotsakkeessa 2 b (2020: kaikkiaan 48,4 miljardia euroa). Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustavan mukaisesti tämä määrä sisälsi 40,8 miljardin euron arvosta alaotsakkeen 2 a aiempien vuosien menoja, jotka komissio hyväksyi tai selvitti kirjanpidollisesti vuonna 2021.

Tarkastushavainnot

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että virhetaso on kokonaisuutena katsoen olennainen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa 2.

Vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuin testasi 243 tapahtumaa. Se yksilöi ja kvantifioi niissä 30 virhettä, jotka kaikki liittyivät alaotsakkeeseen 2 a. Tarkastusviranomaisten aiemmin havaitsemat 56 virhettä ja jäsenvaltioiden ohjelmaviranomaisten tekemät (kummankin ohjelmakauden osalta yhteensä 458 miljoonan euron arvoiset) oikaisut huomioon ottaen tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetasoksi 3,6 prosenttia. Pelkän alaotsakkeen 2 a arvioitu virhetaso on 4,1 prosenttia.

Tilintarkastustuomioistuimen arvioimaan virhetasoon vaikuttivat eniten tukeen oikeuttamattomat hankkeet ja kulut, sisämarkkinasääntöjen rikkominen (erityisesti valtiontukea koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen) sekä olennaisten todentavien asiakirjojen puuttuminen. Arvioituun virhetasoon vaikuttaa eniten hallintoviranomaisten heikko päätöksenteko, esimerkiksi tukeen oikeuttamattomien hankkeiden tai sääntöjenvastaisen valtiontuen hyväksyminen. Tilintarkastustuomioistuin on myös havainnut, että tarkastusviranomaiset raportoivat tämäntyyppisten virheiden osalta suhteellisen alhaisista virhetasoista.

Tilintarkastustuomioistuimen havaitsemien virheiden määrä ja vaikutukset osoittavat, ettei nykyisin käytössä olevilla valvontamenettelyillä vielä kyetä riittävästi kompensoimaan kyseessä olevalle osa-alueelle ominaisia suuria riskejä. Erityisesti tämä koskee hallintoviranomaisia ja välittäviä elimiä, joiden tekemät tarkastukset ovat yhä osin tehottomia edunsaajien ilmoittamia menoja koskevien sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemisessä ja havaitsemisessa.

Yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot

Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen avulla voidaan vähentää sekä edunsaajien hallinnollisen työn määrää että virheitä. Tänä vuonna tilintarkastustuomioistuin havaitsi yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöön liittyviä virheitä neljässä tapahtumassa yhdessä jäsenvaltiossa. Irlannin osalta tilintarkastustuomioistuin totesi, että jäsenvaltion edunsaajille ja komission jäsenvaltiolle korvaamat määrät perustuivat erilaisiin tukimuotoihin. Edunsaajalle maksettiin korvauksia todellisten kulujen perusteella, kun taas EU:n rahoitus perustui yksinkertaistettuihin kustannusvaihtoehtoihin. Tämän lähestymistapa ei myöskään ollut yksinkertaistettuihin kustannusvaihtoehtoihin sovellettavien sääntelyvaatimusten mukainen.

Hankintoihin liittyvät erityiset puutteet, jotka vaikuttavat suoran hallinnoinnin piiriin kuuluviin tapahtumiin

Komissio otti huhtikuussa 2020 käyttöön hätätilanteen tukivälineen ja antoi tiedonannon, jossa selitettiin julkisia hankintoja koskevat vaihtoehdot, joiden avulla covid-19-kriisistä johtuvia ongelmia voitaisiin ratkaista. Alaotsaketta 2 b koskevan otoksen 18 tapahtumasta seitsemän koski hätätilanteen tukivälineestä vuonna 2021 suoritettuja maksuja. Näiden tapahtumien kohdalla tilintarkastustuomioistuin totesi, että komissio ei tarkistanut riittävällä tavalla, oliko covid-19-rokoteannosten valmistajien kanssa tehtyjen ennakko-ostosopimusten rahoitusehtoja noudatettu toimeksisaajille suoritettujen maksujen yhteydessä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita myös hätätilanteen tukivälineen palvelu- ja tavarahankinnoissa. Se ei kuitenkaan kvantifioinut näitä virheitä, koska kaikissa tilintarkastustuomioistuimen tutkimissa tapauksissa pandemian poikkeuksellinen luonne tuki sopimusten tekemistä suoraan.

Tarkastusviranomaisten työn arviointi

Tarkastusviranomaiset ovat menojen varmennus- ja valvontakehyksen ns. toinen puolustuslinja. Ne tarkastavat otoksen perusteella hallintoviranomaisten komissiolle ilmoittamien menojen sääntöjenmukaisuuden. Niiden työn tarkoituksena on varmistaa, että jäännösvirhetasot jäävät alle kahden prosentin olennaisuusrajan. Tänä vuonna tilintarkastustuomioistuin arvioi 23 tarkastusviranomaisen työtä 19 jäsenvaltiossa sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kaikkiaan tarkastusviranomaisia oli 116.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkoituksena ei sinällään ole tehdä työnsä perusteella johtopäätöksiä tarkastusviranomaisten määrittämien jäännösvirhetasojen oikeellisuudesta. Se havaitsi kuitenkin virheitä, joita tarkastusviranomaiset eivät olleet havainneet. Tilintarkastustuomioistuimen tämänvuotiseen otokseen kohdistama tarkastustyö osoittaa, että jäännösvirhetaso oli yli kaksi prosenttia 12 varmennuspaketissa 31:stä (osuus kattaa 39 prosenttia otokseen kuuluneista menoista), kun huomioon otetaan myös komission tarkistusten esiin tuomat lisävirheet.

Tilintarkastustuomioistuin on vuodesta 2017 lähtien tutkinut varmennuspaketeista vuosittain poimitun otoksen. Tänä aikana se on käsitellyt 69 varmennuspakettia 24 jäsenvaltiossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vähintään kerran, eli kultakin vuodelta 34–62 prosenttia tilinpäätöksessä todennetuista menoista. Kun otetaan huomioon komission mukautukset ja tilintarkastustuomioistuimen omat tarkastushavainnot, 37:ssä näistä paketeista (54 prosentissa) jäännösvirhetaso on ollut yli kaksi prosenttia vähintään yhtenä vuotena. Kyseisten 37 paketin osuus otoksen menoista on ollut johdonmukaisesti yli 39 prosenttia. Tämä osoittaa, missä määrin tarkastusviranomaiset raportoivat virheellisesti, että jäännösvirhetasot jäävät alle kahden prosentin olennaisuusrajan.

Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston raportointi koheesiomenojen sääntöjenmukaisuudesta

Vuotuiset toimintakertomukset ovat komission pääosastojen keskeinen väline, jolla ne ilmoittavat, onko niillä kohtuullinen varmuus siitä, että jäsenvaltioiden valvontamenettelyillä kyetään varmistamaan menojen sääntöjenmukaisuus.

Vuotuisissa toimintakertomuksissa ilmoitetaan myös virhetaso, jota pidetään sääntöjenmukaisuuden keskeisenä tulosindikaattorina. REGIO-pääosaston mukaan keskeinen tulosindikaattori oli 1,9 prosenttia ja nk. enimmäistaso 2,5 prosenttia. EMPL-pääosaston ilmoittama keskeinen tulosindikaattori oli 1,7 prosenttia ja enimmäisriski 2,4 prosenttia. Komissio käytti näitä virhetasoja vuodelta 2021 antamassaan vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa, jossa se antoi sääntöjenmukaisuutta koskevia tietoja. Se ilmoitti, että yhdistetty kokonaisriskitaso maksamishetkellä oli 1,8–2,5 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen alaotsakkeessa 2 a (koheesio) ja 1,7–2,3 prosenttia koko monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa 2.

Tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuonna 2021 erityiskertomuksen, jossa pureuduttiin yksityiskohtaisesti vuotuisissa toimintakertomuksissa ja vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa koheesiomenojen osalta ilmoitetun vuotuisen virhetason merkityksellisyyteen, luotettavuuteen ja johdonmukaisuuteen. Kertomuksessa vahvistettiin havainnot, jotka tilintarkastustuomioistuin on tehnyt vuosikertomustensa yhteydessä neljän viime vuoden aikana. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio esittää vähimmäisarvion virhetasosta, joka ei ole lopullinen (toimenpideohjelmien tasolla, vuotuisissa toimintakertomuksissa ja vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa). Lisäksi se havaitsi, että asiakirjatarkastusten hyöty tarkastusviranomaisten raportoimien jäännösvirhetasojen oikeellisuuden vahvistamisessa on vähäinen.

Vastauksena tilintarkastustuomioistuimen suosituksiin komissio on tarkistanut enimmäisriskiin soveltamaansa laskentamenetelmää. Se esimerkiksi soveltaa nyt nk. lisäriskiä toimenpideohjelmiin, jotka eivät ole olleet tarkastuksen kohteena. Lisäriski määritetään saman tarkastusviranomaisen muiden toimenpideohjelmien osalta raportoimien virhetasojen perusteella tai soveltaen kiinteämääräistä riskiä, jos tarkastusviranomaiseen ei ole vielä kohdistettu tarkastusta. Komissio ei kuitenkaan tee näitä mukautuksia sellaisten toimenpideohjelmien kohdalla, jotka on tarkastettu aiempina tilivuosina. Tällaisiin toimenpideohjelmiin sovelletaan edelleen asiakirjatarkastuksia (joilla on tiettyjä luontaisia rajoitteita verrattuna säännönmukaisuuden tarkastuksiin). Lisätarkastusten määrä ei myöskään ole välttämättä riittävä niin, että virheet, joita komissio ei ole havainnut säännönmukaisuustarkastuksissaan, kyettäisiin ottamaan huomioon.

Oikeusvaltiomenettely

Komissio lähetti Unkarille huhtikuussa 2022 kirjallisen ilmoituksen väitetystä oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta. Komissiolla on tämän tehdäkseen oltava perusteltu syy katsoa, että kyseiset rikkomiset vaikuttavat tai vakavasti uhkaavat vaikuttaa EU:n talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai EU:n taloudellisiin etuihin. EMPL-pääosasto ja REGIO-pääosasto eivät vuoden 2021 toimintakertomuksissaan maininneet tätä käynnissä olevaa menettelyä tai sitä, miten menettely voi vaikuttaa varmuuteen, jonka komissio voi saada Unkarin valvonta- ja varmennusjärjestelmästä.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset

Tilintarkastustuomioistuimen esittää komissiolle seuraavat suositukset:

• Komission olisi muistutettava hallintoviranomaisia vaatimuksista, joita liittyy edunsaajien kulujen korvaamiseen menetelmällä, joka eroaa yksinkertaistetuista kustannusvaihtoehdoista, joita sovelletaan laskettaessa EU:n talousarvion maksuja jäsenvaltioille. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota Irlannissa toteutetun ESR:n toimenpideohjelman kohdalla tänä vuonna havaittuun tilanteeseen.
• Komission olisi varmistettava, että kansallisiin järjestelmiin perustuvien toimenpideohjelmien yhteydessä edistetään vaikuttavalla tavalla ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Huomiota olisi kiinnitettävä erityisesti tilanteeseen, joka tänä vuonna havaittiin työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien osallistujien kohdalla Espanjassa toteutettujen ESR:n/nuorisotyöllisyysaloitteen toimenpideohjelmien yhteydessä.
• Komission olisi muistutettava ohjelmaviranomaisia siitä, että niiden on todennettava osallistujien työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleminen ennen kuin ne toimittavat menoilmoituksia kautta 2014–2020 koskevista ESR:n/nuorisotyöllisyysaloitteen ohjelmista. Nämä tukikelpoisuustarkastukset olisi suoritettava luotettavien ja tarkistettujen lähteiden perusteella; erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tänä vuonna Ranskassa ja Irlannissa ESR:n/nuorisotyöllisyysaloitteen toimenpideohjelmien kohdalla havaittuun tilanteeseen.
• Komission olisi varmistettava, että covid-19-rokotteiden valmistajat noudattavat ennakko-ostosopimusten ehtoja, erityisesti tuotantokustannuksia koskevien arvioiden, ennakkorahoituksen käytön ja tarvittaessa niiden sopimuslausekkeiden osalta, jotka koskevat sitä, etteivät valmistajat tavoittele voittoa. Komission olisi myös varmistettava, että valmistajat toteuttavat tarvittaessa korjaavia toimia.
• Komission olisi muistutettava tarkastusviranomaisia siitä, että oikeudellinen kehys velvoittaa niitä pitämään kirjausketjua, jonka avulla komissio voi varmistaa, että niiden otantamenettelyt ovat riippumattomia, objektiivisia ja puolueettomia.
• Komission olisi annettava vuotuisissa toimintakertomuksissaan tietoja jäsenvaltioita vastaan käynnissä olevista oikeusvaltiomenettelyistä, sekä siitä, miten tämä voi mahdollisesti vaikuttaa varmuuteen, jonka komissio voi saada asianomaisten maiden varmennus- ja valvontajärjestelmistä menojen sääntöjenmukaisuuden osalta.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski koheesion, palautumiskyvyn ja arvojen alaan liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2021 vuosikertomuksen viidennessä luvussa.

Luonnonvarat

Yhteensä: 56,8 miljardia euroa

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

Menoala kattaa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP), yhteisen kalastuspolitiikan ja osan ympäristö- ja ilmastotoimiin liittyvistä EU:n menoista.

Yhteisen maatalouspolitiikan osuus luonnonvarojen alan menoista on 97 prosenttia. Yhteiselle maatalouspolitiikalle asetetaan EU:n lainsäädännössä seuraavat kolme yleistä tavoitetta:

• elinkelpoinen ruoan tuotanto, jossa keskitytään maataloustuloon, maatalouden tuottavuuteen ja hintatason vakauteen
• luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet, joissa keskitytään kasvihuonekaasupäästöihin, luonnon monimuotoisuuteen, maaperään ja veteen
• tasapainoinen aluekehitys.

YMP:n menot Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) jakautuvat kahteen pääluokkaan:

• viljelijöille maksettavat suorat tuet, jotka rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n talousarviosta
• maatalouden markkinatoimenpiteet, jotka niin ikään rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n talousarviosta lukuun ottamatta tiettyjä jäsenvaltioiden kanssa yhteisrahoitettuja toimenpiteitä, kuten menekinedistämistoimenpiteitä.

Lisäksi YMP tukee maaseudun kehittämisstrategioita ja ‑hankkeita Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) avulla.

Tämä monivuotisen rahoituskehyksen otsake kattaa myös meri- ja kalastuspolitiikkaa koskevat EU:n menot sekä osan ympäristö- ja ilmastotoimia koskevista EU:n menoista, jotka puolestaan käsittävät Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) ohjelmat ja Life-ohjelman.

Tässä monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa menoista tarkastettiin 56,6 miljardia euroa vuonna 2021.

Komissio hallinnoi YMP:tä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Tarkastushavainnot

Tilintarkastustuomioistuin katsoo kvantifioimiensa virheiden ja kontrollijärjestelmän tuottaman muun evidenssin perusteella, että luonnonvarojen alan virhetaso on lähellä olennaisuusrajaa.

Aiempien vuosien tapaan suorien tukien virhetaso ei ollut olennainen. Nämä tuet perustuvat pääasiassa viljelijöiden ilmoittamaan maatalousmaan pinta-alaan, ja niiden osuus luonnonvaroja koskevista menoista on 67 prosenttia. Muilla aloilla (maaseudun kehittäminen, markkinatoimenpiteet, kalastus, ympäristö ja ilmastotoimet), jotka muodostavat 33 prosenttia tämän monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen menoista, tilintarkastustuomioistuimen tulokset osoittavat, että virhetaso on kokonaisuutena katsoen olennainen.

Viljelijöille maksettavat suorat tuet: valvontajärjestelmä on vaikuttava

Suorien tukien pääasiallinen hallinnointiväline on yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS), johon sisältyy viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä (LPIS). IACS-järjestelmän avulla suorien tukien virhetasoa on onnistuttu alentamaan, ja LPIS-järjestelmän osuus on tässä ollut erityisen merkittävä.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi testaamissaan 84:ssä suoria tukia koskevassa maksutapahtumassa vain kolme pientä kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevaa virhettä, jotka johtuivat siitä, että viljelijät olivat ilmoittaneet maatalousmaan tukikelpoisen alan liian suurena.

Monitorointitarkastukset

Vuodesta 2018 lähtien jäsenvaltioiden maksajavirastot ovat voineet tehdä nk. monitorointitarkastuksia. Tällöin tiettyjen yhteisen maatalouspolitiikan sääntöjen noudattaminen tarkastetaan EU:n Copernicus-ohjelman Sentinel-satelliitin tietoihin perustuvien automaattisten prosessien avulla. Kun yksittäisen tukijärjestelmän kaikkia tukikelpoisuuskriteereitä voidaan arvioida avaruudesta käsin, maksajaviranomaisten on mahdollista kohdistaa etäseurantaa koko tuensaajien perusjoukkoon.

Monitorointitarkastusten avulla viljelijöitä voidaan milloin tahansa kasvukauden kuluessa varoittaa tukijärjestelmän sääntöjen mahdollisesta rikkomisesta. Tämä parantaa viljelijöiden mahdollisuuksia oikaista tukihakemuksiaan ennen niiden lopullista käsittelyä.

Tilintarkastustuomioistuin tutki monitorointitarkastusten täytäntöönpanoa Espanjassa ja Italiassa. Espanja on vuodesta 2019 lähtien kohdentanut suoriin tukiin monitorointitarkastuksia. Jotkin alueet ovat laajentaneet tarkastukset koskemaan yhä useampia maaseudun kehittämistoimenpiteitä. Italiassa tarkastukset kattoivat vain suorat tuet, mutta se aikoo laajentaa tarkastukset kattamaan tietyt maaseudun kehittämistoimenpiteet.

Komissio on sitoutunut tukemaan jäsenvaltioita monitorointitarkastusten kehittämisessä. Vuoden 2021 lopussa tärkeimpien suoran tuen järjestelmien (perustuki ja yhtenäinen pinta-alatuki) alaisesta pinta-alasta 13,1 prosenttia oli monitorointitarkastusten kohteena.

Maaseudun kehittäminen, markkinatoimenpiteet, kalastus, ympäristö ja ilmastotoimet: suurempi virheriski

Näihin menoaloihin sovelletaan monimutkaisempia tukikelpoisuusehtoja kuin suoriin tukiin, mikä lisää virheriskiä.

Tarkastetuista 104:sta maaseudun kehittämiseen liittyvästä tapahtumasta 90 tapahtumaan ei liittynyt virhettä. Niistä 13 tapauksesta, joissa tilintarkastustuomioistuin havaitsi kvantitatiivisesti ilmastavissa olevia virheitä, kuuden vaikutus oli yli 20 prosenttia. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi yhden sääntöjenmukaisuusongelman, jolla ei ollut taloudellista vaikutusta.

Maatalouden markkinatoimenpiteitä sisältyy useaan eri ohjelmaan, joihin sovelletaan erilaisia tukikelpoisuusehtoja. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 14 tapahtumaa ja havaitsi, että neljässä tapauksessa maksajavirastot olivat korvanneet tukeen oikeuttamattomia kuluja. Kaikki neljä virhettä olivat alle 20 prosenttia.

Myös kalastus-, ympäristö- ja ilmastotoimien alan hankkeille asetettavat valintakriteerit ja tukikelpoisuusvaatimukset vaihtelevat. Tilintarkastustuomioistuin ei havainnut virheitä tarkastamissaan neljässä suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvassa tapahtumassa. Kuudessa muussa tapahtumassa, jotka kuuluvat yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin, tilintarkastustuomioistuin havaitsi kolme kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevaa virhettä, joista yksi oli suuruudeltaan yli 20 prosenttia ja johtui tukikelpoisten kulujen virheellisestä laskennasta.

Yhdenmukaisuuden tarkastukset

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti varainhoitovuoden 2021 osalta niiden valvontatilastojen ja maksutietojen laadun ja yhdenmukaisuuden, jotka jäsenvaltiot olivat raportoineet komissiolle. Yleisesti ottaen tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tarkastettujen maksajavirastojen järjestelmät laskivat tukimaksut luotettavasti ja ottivat valvontatiedoista johtuvat mukautukset huomioon virheettömästi.

Toimenpide M21

Toimenpiteen M21 (Poikkeuksellinen väliaikainen tuki viljelijöille ja pk‑yrityksille, joihin covid-19-kriisi on erityisesti vaikuttanut) päätarkoituksena oli puuttua covid-19-pandemian koettelemien viljelijöiden ja pienten ja keskisuurten yritysten maksuvalmiusongelmiin. Tilintarkastustuomioistuin tutki toimenpiteen täytäntöönpanoa neljässä jäsenvaltiossa. Se havaitsi vähäisen määrän tapauksia, joissa edunsaajat, jotka eivät täyttäneet tuen myöntämisperusteita, olivat saaneet varoja. Maksajavirastot olisivat voineet estää tämän, jos ne olisivat käyttäneet yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää Excel-taulukoiden sijaan.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston (AGRI-pääosasto) raportointi yhteisen maatalouspolitiikan menojen sääntöjenmukaisuudesta

Kunkin maksajaviraston johtaja toimittaa AGRI-pääosastolle vuosittain johdon vahvistuslausuman maksajaviraston hallinto- ja valvontajärjestelmien vaikuttavuudesta sekä viraston menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Lisäksi jäsenvaltiot raportoivat suorittamistaan hallinnollisista ja paikalla tehdyistä tarkastuksista vuosittain (valvontatilastot).

Lisävarmuuden saamiseksi todentamisviranomaisten on vuodesta 2015 lähtien täytynyt jokaisen maksajaviraston osalta antaa vuosittain lausunto sellaisten menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, jotka jäsenvaltiot ovat pyytäneet korvaamaan.

AGRI-pääosasto käyttää valvontatilastoissa raportoituja virhetasoja laskeakseen nk. riskitason maksamishetkellä. Tätä varten se mukauttaa valvontatilastoja todentamisviranomaisten tarkastustulosten ja itse tekemiensä maksajavirastojen järjestelmien ja menojen tarkastusten perusteella. Pääosaston arvion mukaan yhteisen maatalouspolitiikan kokonaismenojen riskitaso maksamishetkellä oli noin 1,8 prosenttia vuonna 2021. AGRI-pääosaston arvion mukaan riski maksamishetkellä (mukautettu virhetaso) oli suorien tukien osalta noin 1,4 prosenttia, maaseudun kehittämisen osalta 2,9 prosenttia ja markkinatoimenpiteiden osalta 2,1 prosenttia.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset

Tilintarkastustuomioistuimen esittää komissiolle seuraavat suositukset:

• Komission olisi monitorointitarkastusten käytöstä saadun kokemuksen perusteella autettava jakamaan tietoa parhaista käytännöistä, jotka liittyvät uuden teknologian käyttöön jäsenvaltioiden suorittamissa YMP:n maksujen tarkastuksissa; tarkoituksena on tukea jäsenvaltioita pinta-alamonitorointijärjestelmän käyttöönotossa vuodesta 2023 lähtien.
• Komission olisi tehtävä tarkastuksia ja varmistettava seurannan ja arviointien toteuttaminen, jotta se voi vahvistaa, että toimenpiteen M21 rahoitus on kohdennettu asianmukaisesti sellaisiin tukikelpoisiin edunsaajiin, joiden kohdalla maksuvalmiusongelmat vaarantavat maatalous- tai liiketoiminnan jatkuvuuden.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski luonnonvaroihin liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2021 vuosikertomuksen kuudennessa luvussa.

Muuttoliike ja rajaturvallisuus
Turvallisuus ja puolustus

Yhteensä: 3,2 miljardia euroa

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

Menoala käsittää erilaisia muuttoliikkeeseen ja rajaturvallisuuteen (monivuotisen rahoituskehyksen otsake 4) sekä turvallisuuteen ja puolustukseen (otsake 5) liittyviä toimintapolitiikkoja. Tilintarkastustuomioistuin raportoi näistä otsakkeista samassa luvussa, koska ne budjetoitiin ja kirjattiin edellisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana pääosin yhteen otsakkeeseen eli otsakkeeseen 3 ’Turvallisuus ja kansalaisuus’.

Otsakkeen 4 ’Muuttoliike ja rajaturvallisuus’ menoista suurin osa liittyi edellisen ohjelmakauden (2014–2020) hankkeiden ja ohjelmien loppuun saattamiseen turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) ja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (ISF-BV) puitteissa.

AMIF-rahaston tavoitteena on edistää muuttovirtojen vaikuttavaa hallintaa ja kehittää EU:lle yhteinen lähestymistapa turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksiin. ISF-BV-rahasto puolestaan edistää turvallisuuden korkean tason varmistamista EU:ssa samalla, kun laillisesta matkustamisesta tehdään helpompaa yhdenmukaisen ja korkeatasoisen ulkorajavalvonnan ja Schengen-viisumeiden tehokkaan käsittelyn avulla. Komission muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto (HOME-pääosasto) ja jäsenvaltiot hallinnoivat näiden kahden rahaston täytäntöönpanoa pitkälti yhteistyössä.

Toinen merkittävä otsakkeen 4 menoala on rahoitus kolmelle erillisvirastolle, jotka toteuttavat aktiivisesti EU:n keskeisiä prioriteetteja muuttoliikkeen ja rajaturvallisuuden aloilla (Euroopan unionin turvapaikkavirasto EUAA, Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto eu-LISA). Tilintarkastustuomioistuin raportoi EU:n virastojen varainkäytöstä erikseen erityisvuosikertomuksissaan sekä vuotuisessa EU:n virastojen tarkastusta koskevassa yhteenvedossaan.

Vuonna 2021 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 4 tarkastuksen perusjoukko oli suuruudeltaan 2,6 miljardia euroa.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 5 ’Turvallisuus ja puolustus’ kuuluvaa turvallisuuden osa-alueeseen sisältyy loppurahoitus sisäisen turvallisuuden rahaston poliisiyhteistyön rahoitusvälineen (ISF-P) kauden 2014–2020 osalta ja ydinvoimaloiden käytöstäpoiston rahoitus (EU:n taloudellinen tuki ydinlaitosten käytöstä poistamiseen Bulgariassa, Liettuassa ja Slovakiassa). Lisäksi siihen sisältyy rahoitus kolmelle EU:n erillisvirastolle turvallisuuden alalla (Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto Europol ja Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto CEPOL). Puolustuksen osa-alueeseen sisältyy Euroopan puolustusrahasto, jolla tuetaan yhteistyöhön perustuvia puolustushankkeita kaikissa tutkimus- ja kehittämisvaiheissaan.

Vuonna 2021 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 osalta tarkastuksen perusjoukko oli 0,6 miljardin euron suuruinen.

Tarkastushavainnot

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuoden 2021 osalta 28 tapahtumaa käsittävän otoksen. Otos tuottaa tietoa tilintarkastustuomioistuimen yleistä tarkastuslausumaa varten, mutta se ei ole edustava otos monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden 4 ja 5 menoista. Tilintarkastustuomioistuin ei niin ollen voi arvioida näiden otsakkeiden virhetasoa.

Tarkastetuista 28 tapahtumasta yhdeksään (32 prosenttiin) liittyi virheitä. Tilintarkastustuomioistuin määritti kvantitatiivisesti kuusi virhettä, joilla oli vaikutusta EU:n talousarviosta maksettuihin määriin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi lisäksi kuusi tapausta, joissa ei ollut noudatettu oikeudellisia ja varainhoitoa koskevia säännöksiä, millä ei kuitenkaan ollut rahallista vaikutusta EU:n talousarvioon.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti kolmen tarkastusviranomaisen työn ja totesi, että ne olivat kehittäneet ja ottaneet käyttöön yksityiskohtaiset ja riittävän laadukkaat menettelyt, joiden avulla ne kykenivät raportoimaan työstään vuotuisissa tarkastuskertomuksissaan komissiolle. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin puutteita niiden tarkastustyössä ja raportoinnissa.

Vuotuiset toimintakertomukset ja muut hallintojärjestelyt

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti HOME-pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen. Siihen ei sisältynyt tilintarkastustuomioistuimen havaintoihin nähden ristiriitaista tietoa. Koska 25:ttä tapahtumaa koskevat tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset kattavat vain pienen osan HOME-pääosaston vastuulla olevista tapahtumista, tilintarkastustuomioistuin ei pysty todentamaan pääosaston vahvistuslausumaa tarkastustyönsä tulosten perusteella.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset

Tilintarkastustuomioistuimen esittää komissiolle seuraavat suositukset:

• Komission olisi annettava lisäohjeita unionin toimien edunsaajille ja hätäavun saajille sekä HOME-pääosaston rahoituksen täytäntöönpanosta vastaaville jäsenvaltioiden viranomaisille seuraavista seikoista:
  
  
  1. niiden sääntöjen noudattaminen, jotka koskevat tarkastusten yhteydessä esitettävän asianmukaisen todentavan asiakirja-aineiston keräämistä
  2. velvollisuus noudattaa julkisia hankintoja koskevia kansallisia sääntöjä tavaroita tai palveluja hankittaessa.

• Komission olisi suoritettava menojen tukikelpoisuuteen paremmin kohdennettuja ennakkotarkastuksia erityisesti hätäavun tapauksessa keskittyen mahdollisiin riskeihin, jotka liittyvät seuraaviin seikkoihin:
  
  
  1. menotyyppi (esim. hankinnat)
  2. edunsaajan tyyppi (esim. edunsaajat, joilla on vain vähän tai ei lainkaan kokemusta EU:n rahoituksesta).
  Tässä yhteydessä komission olisi otettava huomioon, että tarkastuslausuntojen käyttöön edunsaajien maksupyyntöjen tukena liittyy rajoitteita.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski muuttoliikkeeseen ja rajaturvallisuuteen sekä turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2021 vuosikertomuksen seitsemännessä luvussa.

Naapurialueet ja muu maailma

Yhteensä: 10,9 miljardia euroa

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

Menoala kattaa kaikki EU:n talousarviosta rahoitettavat ulkoiset toimet (lukuun ottamatta Euroopan kehitysrahastoja). Alan toimintapolitiikoilla puolustetaan ja edistetään EU:n arvoja ja periaatteita ja keskeisiä etuja kaikkialla maailmassa. Toimintapolitiikoilla autetaan edistämään monenvälisyyttä ja vahvempia kumppanuuksia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, jotta edunsaajamaita voidaan tukea siten, että nämä hyväksyisivät ja toteuttaisivat uudistuksia, joita EU:n arvojen noudattaminen edellyttää jäsenyyttä hakevissa maissa ja jotka edistävät näiden maiden vakautta, turvallisuutta ja vaurautta.

Maksut suoritetaan useiden välineiden kautta ja käyttäen monenlaisia tukimuotoja (kuten rakennusurakoihin sekä tavara- ja palveluhankintoihin sovellettavia sopimuksia, avustuksia, erityislainoja, lainatakuita ja rahoitustukea, budjettitukea ja muita kohdennettuja talousarviotuen muotoja) yli 150 maassa.

Alan menoista tarkastettiin 10 miljardia euroa vuonna 2021.

Tarkastushavainnot

Tarkastajat tutkivat 67 tapahtumasta koostuvan otoksen, joka tuottaa tietoa tilintarkastustuomioistuimen yleistä tarkastuslausumaa varten mutta ei ole edustava otos monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen menoista. Sen vuoksi tilintarkastustuomioistuin ei voi arvioida tämän monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen virhetasoa.

Tarkastetuista 67 tapahtumasta 32:een (48 prosenttiin) liittyi virheitä. Otoksen pienestä koosta huolimatta tilintarkastustuomioistuimen tarkastustulokset vahvistavat, että virheriski on tässä monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa suuri. Tilintarkastustuomioistuin määritti kvantitatiivisesti 24 virhettä, joilla oli vaikutusta EU:n talousarviosta maksettuihin määriin. Otsakkeessa esiintyi useimmin seuraavan tyyppisiä virheitä: menoja ei ollut tosiasiassa aiheutunut, kulut eivät olleet tukikelpoisia, todentavia asiakirjoja puutui tai julkisissa hankinnoissa ilmeni virheitä.

Vähemmän virheille alttiiksi todettiin talousarviotukeen liittyvät tapahtumat ja kansainvälisten järjestöjen nk. nimellisen lähestymistavan mukaisesti toteuttamat hankkeet (joissa komission rahoitusosuudet useiden rahoittajien tukemiin hankkeisiin yhdistetään muiden avunantajien rahoitusosuuksiin, eikä niitä korvamerkitä tiettyihin, yksilöitävissä oleviin menoeriin). Vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuin havaitsi yhden virheen kullakin näistä menoaloista.

Jotkin kansainväliset järjestöt myönsivät aiempien vuosien tapaan vain rajoitetun pääsyn asiakirjoihin (niihin annettiin esimerkiksi vain lukuoikeus), mikä tarkoitti sitä, että tilintarkastustuomioistuin ei voinut ottaa jäljennöksiä asiakirjoista. Nämä ongelmat haittasivat tarkastuksen suunnittelua ja toteuttamista ja viivästyttivät tilintarkastustuomioistuimen työtä. Vaikka komissio on tehostanut yhteydenpitoaan kansainvälisten järjestöjen kanssa, tilintarkastustuomioistuimella on edelleen vaikeuksia saada pyytämänsä asiakirjat.

Naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston jäännösvirhetasoselvitys

NEAR-pääosasto teetti vuonna 2021 seitsemännen jäännösvirhetasoa koskevan selvityksensä ulkopuolisella toimeksisaajalla. Selvityksen avulla arvioidaan NEAR-pääosaston koko vastuualan osalta niiden virheiden osuutta, joita mitkään pääosaston tekemät hallinnon tarkastukset eivät olleet kyenneet ehkäisemään tai havaitsemaan ja korjaamaan. Arvioinnin tarkoituksena on tehdä johtopäätöksiä tarkastusten vaikuttavuudesta. Selvitys ei ole varmennustoimeksianto eikä tarkastus.

Aiempien vuosien tapaan NEAR-pääosaston jäännösvirhetason arvioitu kokonaismäärä jäi komission asettaman kahden prosentin olennaisuusrajan alapuolelle (2021: 1,05 prosenttia; 2020: 1,36 prosenttia).

Tilintarkastustuomioistuimen aiemmissa vuosikertomuksissa on jo kuvattu näiden selvitysten rajoitteita, jotka saattavat johtaa jäännösvirhetason aliarviointiin.

Vuoden 2021 jäännösvirhetason määrittämiseen käytetty perusjoukko ei sisältänyt viiteajanjakson aikana päätökseen saatuja vanhoja sopimuksia, joiden kokonaisarvo oli 389 miljoonaa euroa, eikä NEAR-pääosaston temaattisia avustussopimuksia, joiden arvo oli 50 miljoonaa euroa. Kahden edellä mainitun, perusjoukon ulkopuolelle jätetyn sopimustyypin rahamääräinen arvo on 439 miljoonaa euroa. Ne muodostavat yhdessä noin 20 prosentin osuuden NEAR-pääosaston kaikkiaan 2,27 miljardin euron arvoisista päätökseensaaduista sopimuksista. Pysyvästi kaikkien jäännösvirhetasoa koskevien tarkastusten ulkopuolelle jää siis merkittävä osuus sopimuksista, etenkin kun otetaan huomioon, että pääosaston yleisen virhetason laskennan kohdalla lopullisen jäännösvirhetaso-otannan perusjoukon arvo on noin 1,7 miljardia euroa. Tällaisessa tilanteessa on mahdollista, että virheitä jää havaitsematta. Näiden sopimusten poissulkeminen on rajoite, josta NEAR-pääosasto ei ole ilmoittanut vuoden 2021 toimintakertomuksessaan.

Vuotuiset toimintakertomukset ja muut hallintojärjestelyt

Pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston (ECHO-pääosasto) pääjohtaja ilmoitti alhaisen arvioidun jäännösvirhetason perusteella, että pääosaston taloudellinen riski jää alle kahden prosentin olennaisuusrajan. Koska vain pieni osa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksista koskee ECHO-pääosaston vastuulla olevia tapahtumia, tilintarkastustuomioistuin ei pysty todentamaan tätä lausumaa työnsä tulosten perusteella.

Covid-19-pandemia ja poliittiset kriisit ovat vaarantaneet humanitaarisen avun toimittamisen, koska ne ovat rajoittaneet pääsyä humanitaarisen kriisin koettelemien ihmisten luokse tai estäneet sen kokonaan. Tämä riski ei koske ainoastaan humanitaarisen avun tarpeen arviointia vaan myös itse avun toimittamista ja siihen liittyviä valvontamenettelyjä.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset

Tilintarkastustuomioistuimen esittää komissiolle seuraavat suositukset:

• Komission olisi varmistettava, että kaikki maksusitoumukset tai ennakkomaksut, joita koskevat kulut edunsaajat ovat rahoituskertomuksissaan ilmoittaneet aiheutuneiksi, vähennetään ennen maksujen suorittamista tai ennakkomaksujen kirjanpidollista selvittämistä.
• Komission olisi vahvistettava valvontamenettelyjä, kun budjettitukitoimia varten laaditaan rahoitussopimuksia; tarkoituksena on, että rahoitussopimuksissa asetettaisiin selkeät ehdot, jotka koskevat varojen siirtoa edunsaajamaan valtionkassan tilille keskuspankkiin ja sovellettavaa valuuttakurssia; ehtojen kohdalla olisi noudatettava budjettitukea koskevia ohjeita.
• Komission olisi ilmoitettava jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen perusjoukon ulkopuolelle jätettyjen sopimusten tyyppi ja arvo vuotta 2022 koskevassa toimintakertomuksessa ja tulevissa vuotuisissa toimintakertomuksissa.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski naapurialueiden ja muun maailman alaan liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2021 vuosikertomuksen kahdeksannessa luvussa.

EU:n yleinen hallinto

Yhteensä: 10,7 miljardia euroa

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus kattoi seuraavien EU:n toimielinten ja elinten hallintomenot: Euroopan parlamentti (EP), Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan unionin tuomioistuin, Euroopan tilintarkastustuomioistuin, Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH), Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK), Euroopan alueiden komitea (AK), Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan tietosuojavaltuutettu.

Vuonna 2021 toimielinten ja elinten hallintomenot olivat yhteensä 10,7 miljardia euroa. Määrä koostuu henkilöstömenoista ja eläkkeistä (noin 68 prosenttia kokonaismäärästä) sekä kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvistä menoista.

Ulkoinen tarkastaja tarkastaa tilintarkastustuomioistuimen oman tilinpäätöksen. Tilintarkastustuomioistuin julkaisee joka vuosi ulkoisen tarkastajan tarkastuslausunnon ja ‑kertomuksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja omilla verkkosivuillaan.

Tarkastushavainnot

Tilintarkastustuomioistuin tutki tarkastukseen valitut Euroopan ulkosuhdehallinnon valvontajärjestelmät vuonna 2021. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti myös 60 tapahtumaa.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi edellisvuosien tapaan, että virhetaso on alle olennaisuusrajan.

Tilintarkastustuomioistuin ei havainnut Euroopan unionin neuvostoa, Euroopan unionin tuomioistuinta, ETSK:ta, AK:ta, Euroopan oikeusasiamiestä eikä Euroopan tietosuojavaltuutettua koskevia erityiskysymyksiä. Tilintarkastustuomioistuimen ulkoinen tarkastaja ei ilmoittanut, että sen suorittamassa tarkastuksessa olisi tullut esiin ongelmia.

Euroopan parlamentti

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kaksi kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevaa virhettä Euroopan parlamentin suorittamissa maksuissa. Toisessa tapauksessa tietotekniikkapalveluista oli maksettu hiukan liikaa sopimusehtojen virheellisen soveltamisen vuoksi. Toinen virhe liittyi maksuun, jonka Euroopan parlamentti oli suorittanut eräälle Euroopan parlamentin poliittiselle ryhmälle. Euroopan parlamentin sisäiset hankintasäännöt eivät vastaa varainhoitoasetusta, koska ne rajoittavat kilpailua. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että poliittinen ryhmä ei noudattanut näitä sisäisiä sääntöjä kaikilta osin: se ei pyrkinyt saamaan tarpeeksi tarjoajia eikä dokumentoinut riittävällä tavalla kriteereitä, joiden perusteella sopimus tehtiin.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin tutki 74,9 miljoonan euron maksun, joka liittyi rakennuksen ostamiseen Brysselissä. Tilintarkastustuomioistuin pani merkille, että kiinteistö oli neliöhinnaltaan 30 prosenttia kalliimpi kuin toinen parlamentin harkitsema rakennus ja että parlamentin soveltamat myöntämisperusteet vähensivät merkittävästi hinnan merkitystä ostopäätöksen perustana. Oli näin ollen epätodennäköistä, että jokin muu tarjous olisi hyväksytty.

Euroopan komissio

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi yhden kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevan virheen komission suorittamissa maksuissa. Kyse oli eläkemaksuihin tehdystä pienestä virheellisestä vähennyksestä. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin totesi, että komissio oli väliaikaisesti keskeyttänyt eläkeoikeuksien todentamistarkastukset covid-19-pandemian vuoksi.

Euroopan ulkosuhdehallinto

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi EUH:n suorittamissa maksuissa kaksi kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevaa virhettä. Yhdessä oli kyse erään EU:n edustuston hankkimiin palveluihin liittyvän sopimuksen puuttumisesta. Toinen virhe liittyi etuuksiin, jotka oli maksettu sellaiselle henkilöstön jäsenelle, joka ei ollut ilmoittanut äskettäisistä muutoksista henkilökohtaisessa tilanteessaan.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin tutki EU:n edustustojen hankintamenettelyjä ja paikallisen henkilöstön rekrytointimenettelyjä. Vaikka EUH on parantanut hankintamenettelyjä, tilintarkastustuomioistuin havaitsi edelleen joitakin puutteita. Puolessa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista hankintamenettelyistä ilmeni puutteita tavassa, jolla EU:n edustustot sovelsivat julkisia hankintoja koskevia sääntöjä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi lisäksi joitakin puutteita kaikissa paikallista henkilöstöä koskevissa rekrytointimenettelysisä, jotka se tarkasti. Edellä mainitut seikat ovat voineet heikentää rekrytointiprosessin läpinäkyvyyttä, parhaiden hakijoiden yksilöintiä ja yhdenvertaista kohtelua.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset

Tilintarkastustuomioistuin esittää seuraavat suositukset:

• Euroopan parlamentin hallinnon olisi tarkistettava ohjeensa, jotka koskevat julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamista poliittisissa ryhmissä. Sen olisi lisäksi ehdotettava parlamentin puhemiehistölle näiden sääntöjen tarkistamista, jotta ne saataisiin paremmin vastaamaan varainhoitoasetusta. Parlamentin hallinnon olisi paremmin seurattava sääntöjen soveltamista.
• EUH:n olisi varmistettava, että EU:n edustustot soveltavat hankintasääntöjä; sen olisi esimerkiksi tehostettava koulutusta sekä parannettava ohjeistusta ja asiakirjamalleja.
• EUH:n olisi lisättävä EU:n edustustoille annettavaa koulutusta ja ohjeistusta paikallisen henkilöstön rekrytointimenettelyistä, jotta se voi varmistaa läpinäkyvyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattamisen. Sen olisi myös valvottava tehokkaammin, että EU:n edustustot dokumentoivat rekrytointiprosessin olennaiset vaiheet.

Haluatko lisätietoja? Tiedot EU:n yleistä hallintoa koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2021 vuosikertomuksen yhdeksännessä luvussa.

Elpymis- ja palautumistukiväline

Yhteensä: 46,4 miljardia euroa

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

Vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuimen työ kattoi ensimmäistä kertaa maksun, joka suoritettiin elpymis- ja palautumistukivälineestä. Tämä ainoa välineestä vuonna 2021 suoritettu maksu osoitettiin Espanjalle. Elpymis- ja palautumistukiväline on tärkein osa Next Generation EU ‑pakettia, jonka tarkoituksena on tukea elpymistä covid-19-pandemian vaikutuksista. Elpymis- ja palautumistukiväline on väliaikainen väline, jota käytetään ja rahoitetaan tavalla, joka poikkeaa olennaisesti monivuotisten rahoituskehysten talousarviomenoista. EU:n talousarviomenot perustuvat kulujen korvaamiseen ja/tai tiettyjen ehtojen noudattamiseen. Sen sijaan elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä maksu suoritetaan jäsenvaltioille, kun ne saavuttavat ennalta määritettyjen välitavoitteet tai tavoitteet.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen perusjoukko koostui ainoasta vuoden 2021 maksuerästä eli Espanjalle suoritetusta maksusta ja siihen liittyvän ennakkomaksun kirjanpidollisesta selvittämisestä.

Espanja toi maksupyyntönsä (päivätty 11. marraskuuta 2021) yhteydessä esiin 52 välitavoitetta, jotka se raportoi saavuttaneensa. Espanjalle maksettiin 11,5 miljardia euroa. Komissio antoi myönteisen alustavan arvionsa 3. joulukuuta 2021. Kun komissio oli saanut myönteisen lausunnon neuvoston talous- ja rahoituskomitealta, se hyväksyi maksun 22. joulukuuta 2021 antamassaan täytäntöönpanopäätöksessä. Komissio maksoi 27. joulukuuta 2021 Espanjalle 10 miljardia euroa ja selvitti samalla kirjanpidollisesti 1,5 miljardin euron ennakkomaksu.

Tilintarkastustuomioistuimen työn tulokset muodostavat perustan vuoden 2021 lausunnolle elpymis- ja palautumistukivälineen menojen sääntöjenmukaisuudesta.

Tarkastushavainnot

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus kattoi elpymis- ja palautumistukivälineestä Espanjalle suoritetun maksun sääntöjenmukaisuuden. Tilintarkastustuomioistuin perusti arvionsa maksujen suorittamiselle asetettuun ehtoon eli siihen, oliko neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä määritetyt välitavoitteet ja tavoitteet saavutettu tyydyttävästi. Tätä varten tilintarkastustuomioistuin tutki, oliko komissio kerännyt riittävästi asianmukaista näyttöä, joka tukisi sen arviota Espanjan maksupyyntöön sisältyvien 52 välitavoitteen tyydyttävästä saavuttamisesta. Muiden EU:n ja kansallisten sääntöjen noudattaminen ei sisälly tähän arvioon.

Tilintarkastustuomioistuimen hankkima tarkastusevidenssi osoittaa kokonaisuutena katsoen, että yhtä 52:sta Espanjalle suoritettuun ensimmäiseen maksuun liittyvistä välitavoitteista ei ollut saavutettu tyydyttävästi. Komissio ei ole vielä määritellyt menetelmää välitavoitteen tai tavoitteen saavuttamatta jäämisen vaikutusten määrälliseen arviointiin. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että virhe ei ole olennainen.

Muut puutteet, jotka komission työssä havaittiin välitavoitteiden arvioinnin osalta, koskevat valvontaan liittyvän välitavoitteen riittämättömän vankkoja kriteerejä ja komission työn riittämätöntä dokumentointia. Tämä ei kuitenkaan vaikuta välitavoitteen saavuttamisen arviointiin.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset

Tilintarkastustuomioistuimen esittää komissiolle seuraavat suositukset:

• Komission olisi perusteltava selkeästi ja läpinäkyvästi, miksi se ei pidä tiettyjä operatiivisiin järjestelyihin ja neuvoston täytäntöönpanopäätökseen sisältyviä osatekijöitä olennaisina välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävän saavuttamisen kannalta.
• Komission olisi kehitettävä menetelmä keskeytettävän määrän määrittämiseen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskeva asetuksen 24 artiklan 6 ja 8 kohdan mukaisesti.
• Komission olisi parannettava välitavoitteiden ja tavoitteiden arvioinnin dokumentointia siten, että kaikki ennalta tutkitut osatekijät dokumentoidaan kokonaisuudessaan.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2021 vuosikertomuksen kymmenennessä luvussa.

Euroopan kehitysrahastot

Yhteensä: 3,4 miljardia euroa

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

Euroopan kehitysrahastot (EKR) otettiin käyttöön vuonna 1959. Kyseessä oli tärkein väline, jonka kautta EU antoi vuoden 2020 loppuun asti kehitysapua Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille (AKT-maat) sekä merentakaisille maille ja alueille. Yhdestoista (eli viimeinen) EKR kattoi monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020. EU:n suhdetta AKT-maihin ja merentakaisiin maihin ja alueisiin säänneltiin kumppanuussopimuksella, joka allekirjoitettiin 23. kesäkuuta 2000 Cotonoussa 20 vuoden ajaksi. Kumppanuussopimuksen ensisijaisena tavoitteena oli köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen, mikä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa määritetyn kehitysyhteistyöpolitiikan päätavoitteen mukaista. Vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä kehitysapu Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille on sisällytetty naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen – Globaali Eurooppa (NDICI – Globaali Eurooppa). Kehitysapu merentakaisille maille ja alueille on puolestaan sisällytetty päätökseen merentakaisten alueiden, Grönlanti mukaan luettuna, assosiaatiosta. Kahdeksatta, yhdeksättä, kymmenettä ja yhdettätoista EKR:a ei kuitenkaan sisällytetty EU:n yleiseen talousarvioon, vaan ne pannaan edelleen täytäntöön ja niistä raportoidaan edelleen erikseen niiden päättämiseen asti.

Tällä alalla vuoden 2021 menoista tarkastettiin yhteensä 3,1 miljardia euroa. Menot liittyvät yhdeksänteen, kymmenenteen ja yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon.

Rahastoja hallinnoivat komissio (EU:n yleisen talousarvion ulkopuolella) ja EIP. Kansainvälisten kumppanuuksien pääosasto (INTPA-pääosasto), eli entinen kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto DEVCO, on päävastuussa alan toimista.

Tarkastushavainnot

Varainhoitovuoden 2021 tilinpäätös ei sisällä olennaisia virheellisyyksiä.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen johtopäätös on, että Euroopan kehitysrahastojen tulojen virhetaso ei ollut olennainen.

Varainhoitovuoden 2021 menoista tilintarkastustuomioistuin antaa kielteisen tarkastuslausunnon.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti toimien sääntöjenmukaisuuden tutkimalla 140 tapahtuman otoksen, joka oli edustava kaiken tyyppisten EKR:jen maksujen osalta. Otokseen sisältyi 26 tapahtumaa, jotka liittyivät Afrikka-hätärahastoon. Lisäksi siihen sisältyi 92 tapahtumaa, jotka 17 EU:n edustustoa oli hyväksynyt, ja 22 maksua, jotka komission päätoimipaikka oli hyväksynyt.

Covid-19-pandemian vuoksi tarkastajien ei ollut mahdollista käydä EU:n edustustoissa paikan päällä, vaan käynnit korvattiin asiakirjatarkastuksilla. Tämä esti tilintarkastustuomioistuinta toteuttamasta tiettyjä tarkastusmenettelyjä ja erityisesti tarkastamasta sopimusten tuloksellisuutta valittujen tapahtumien osalta. Tilanne rajoitti näin tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyötä. Tilintarkastustuomioistuimen oli mukautettava tarkastustapaansa, tehtävä tapahtumista ja hankkeista asiakirjatarkastuksia sekä kommunikoitava tarkastuskohteiden kanssa etäyhteyksin. Tilintarkastustuomioistuin katsoo kuitenkin, että saadun evidenssin avulla tilintarkastustuomioistuin pystyi saattamaan työnsä päätökseen ja tekemään sen perusteella johtopäätöksiä.

Tarkastuksen kohteena oli 140 tapahtumaa, joista 54 tapahtumaan (38,8 prosenttiin) sisältyi virheitä. Tilintarkastustuomioistuin arvioi kvantifioimiensa 43 virheen perusteella, että virhetaso on 4,6 prosenttia. Kolme yleisintä virhetyyppiä olivat tukeen oikeuttamattomat menot (38,6 prosenttia), olennaisten todentavien asiakirjojen puuttuminen (23,3 prosenttia) ja menot, jotka eivät olleet todellisuudessa aiheutuneet (14,9 prosenttia).

Komissio ja sen täytäntöönpanokumppanit tekivät tänä vuonna, kuten myös vuonna 2020, enemmän virheitä avustuksiin ja edunsaajamaiden, kansainvälisten järjestöjen ja jäsenvaltioiden virastojen kanssa tehtyihin rahoitus- ja valtuutussopimuksiin liittyvissä tapahtumissa kuin muissa tukimuodoissa (esimerkiksi urakka-, tavarahankinta- tai palvelusopimuksissa). Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 92 tapahtumaa, jotka kuuluivat näihin eniten virheitä sisältäviin tapahtumatyyppeihin. Tapahtumista 39:ään liittyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, joiden osuus arvioidusta virhetasosta oli 81,2 prosenttia.

Jotkin kansainväliset järjestöt mahdollistivat aiempien vuosien tapaan vain rajoitetun pääsyn asiakirjoihin (niihin annettiin esimerkiksi vain lukuoikeus), mikä tarkoitti, että tilintarkastustuomioistuin ei voinut ottaa kopioita asiakirjoista. Nämä ongelmat haittasivat tarkastuksen suunnittelua ja toteuttamista ja viivästyttivät tilintarkastustuomioistuimen työtä. Vaikka komissio on tehostanut viestintää kansainvälisten järjestöjen kanssa, tilintarkastustuomioistuimella on edelleen vaikeuksia saada pyytämiään asiakirjoja joiltakin niistä.

Kansainvälisten kumppanuuksien pääosaston jäännösvirhetasoselvitys

INTPA-pääosasto teetti vuonna 2021 kymmenettä kertaa ulkoisella toimeksisaajalla jäännösvirhetasoselvityksen. Selvityksessä arvioidaan pääosaston koko vastuualan osalta, minkä verran virheitä jää havaitsematta pääosaston suorittamissa hallinnon tarkastuksissa, joiden tarkoituksena on virheiden ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen. Tarkoituksena on tehdä johtopäätöksiä hallinnon tarkastusten vaikuttavuudesta.

Vuoden 2021 jäännösvirhetasoa koskevassa selvityksessä INTPA-pääosasto käytti 480 tapahtuman otoskokoa. Näin pääosasto saattoi jälleen esittää erilliset virhetasot EU:n yleisestä talousarviosta rahoitettujen menojen ja EKR:sta rahoitettujen menojen osalta – yhdistetyn kokonaisvirhetason lisäksi. Selvityksessä arvioitiin kuudentena vuotena peräkkäin, että kokonaisjäännösvirhetaso jäi alle komission asettaman kahden prosentin olennaisuusrajan (1,14 prosenttia).

Jäännösvirhetasoa koskeva selvitys ei ole varmennustoimeksianto eikä tarkastus. Se perustuu INTPA-pääosaston laatimaan jäännösvirhetason laskemista koskevaan menetelmään ja käsikirjaan. Tilintarkastustuomioistuimen aiemmissa EKR:ja koskevissa vuosikertomuksissa on jo kuvattu selvityksiin vaikuttavia rajoittavia tekijöitä, jotka ovat saattaneet johtaa jäännösvirhetason aliarviointiin.

Yksi jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen osatekijä on se, miten paljon tukeudutaan muiden tarkastajien työhön. Muiden tarkastajien työhön tukeuduttiin kokonaan 15 prosentissa tapahtumista vuonna 2020, ja tämä osuus nousi 34 prosenttiin tapahtumista vuonna 2021. Tilintarkastustuomioistuin on edelleen sitä mieltä, että näin laaja tukeutuminen muiden tarkastajien työhön on vastoin jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen tarkoitusta, joka on niiden virheiden määrän arviointi, joita ei ollut ehkäisty tai havaittu ja korjattu INTPA-pääosaston hallinnon tarkastusten yhteydessä.

Kansainvälisten kumppanuuksien pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen arviointi

Vuoden 2021 toimintakertomuksessa esitettyyn pääjohtajan tarkastuslausumaan ei sisälly varaumia. INTPA-pääosasto on vuodesta 2018 alkaen supistanut varaumien laajuutta (eli niiden kattamaa osuutta menoista) merkittävästi.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että varaumien puuttuminen INTPA-pääosaston vuotuisesta toimintakertomuksesta 2021 on vailla perusteita ja johtuu osittain jäännösvirhetasoselvityksen rajoitteista.

INTPA-pääosasto pyrkii parantamaan niiden tietojen laatua, joiden perusteella se laskee oikaisukapasiteetin. Tilintarkastustuomioistuin kävi läpi laskelman, joka koski vuoden 2021 oikaisukapasiteettia. INTPA-pääosasto arvioi oikaisukapasiteetiksi 13,62 miljoonaa euroa. Tilintarkastustuomioistuin testasi takaisinperintöjen kokonaisperusjoukosta (raha-arvosta) 35 prosenttia, eikä otoksessa havaittu virheitä.

Tilintarkastustuomioistuimen suositukset

Tilintarkastustuomioistuimen esittää komissiolle seuraavat suositukset:

• Komission olisi lujitettava sisäistä valvontaa sen varmistamiseksi, että sopimuksia ei allekirjoiteta ilman voimassa olevaa oikeusperustaa.
• Komission olisi varmistettava asianmukaisesti, että kaikki maksusitoumukset tai ennakkomaksut, joita koskevat kulut edunsaajat ovat rahoituskertomuksissaan ilmoittaneet aiheutuneiksi, vähennetään ennen maksujen suorittamista tai ennakkomaksujen kirjanpidollista selvittämistä.

Haluatko lisätietoja? Tiedot Euroopan kehitysrahastoja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan varainhoitovuoden 2021 vuosikertomuksessa kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta rahoitetuista toimista.

Taustaa

Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja sen toiminta

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin riippumaton ulkoinen tarkastaja. Tilintarkastustuomioistuin sijaitsee Luxemburgissa. Siellä työskentelee tarkastus- tai tukitehtävissä noin 900 henkilöä, jotka edustavat kaikkia EU:n kansallisuuksia.

Tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on kehittää osaltaan EU:n hallintoa ja varainhoitoa, edistää tilivelvollisuutta ja avoimuutta sekä toimia EU:n kansalaisten taloudellisten etujen riippumattomana valvojana.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomukset ja ‑lausunnot muodostavat olennaisen osan EU:n tilivelvollisuusketjua. Tilintarkastustuomioistuimen tuotosten avulla varmistetaan niiden tahojen tilivelvollisuus, jotka vastaavat EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien täytäntöönpanosta. Näitä tahoja ovat komissio, muut EU:n toimielimet ja elimet sekä jäsenvaltioiden viranomaiset.

Tilintarkastustuomioistuin varoittaa riskeistä, tuottaa varmuutta, tuo esiin puutteita ja hyviä käytäntöjä sekä opastaa EU:n päätöksentekijöitä ja lainsäätäjiä EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien hallinnoinnin parantamisessa. Tilintarkastustuomioistuin varmistaa työllään, että Euroopan kansalaiset tietävät, miten heidän rahojaan käytetään.

Yhteenveto tarkastuslausumaa koskevasta tarkastustavasta

Tarkastuslausuman lausunnot perustuvat objektiiviseen evidenssiin, joka on saatu kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti toimitettujen tarkastusten yhteydessä.

Vuosien 2021–2025 strategiansa mukaisesti tilintarkastustuomioistuin aikoo monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 aikana kehittää edelleen tarkastustapaansa ja hyödyntää saatavilla olevia tietoja. Tilintarkastustuomioistuin voi tällä tavoin jatkossakin tuottaa vahvaa varmuutta perussopimuksessa määrätyn tehtävänantonsa pohjalta ja noudattaen täysimääräisesti kansainvälisiä julkisen sektorin tarkastusstandardeja.

Tilien luotettavuus

Ovatko EU:n tilinpäätöksessä esitetyt tiedot täydellisiä ja oikeellisia?

• Kirjanpitojärjestelmän arvioinnilla varmistetaan, että järjestelmä antaa hyvän perustan luotettavien tietojen tuottamiselle.
• Arvioimalla keskeisiä kirjanpitomenettelyjä tilintarkastustuomioistuin varmistaa, että menettelyt toimivat asianmukaisesti.
• Kirjanpitotietojen analyyttisillä tarkastuksilla varmistetaan, että tiedot on esitetty johdonmukaisesti ja että ne vaikuttavat mielekkäiltä.
• Kirjauksista poimitun otoksen suoralla tarkastamisella varmistetaan, että tilien perustana olevat toimet ovat olemassa ja ne on kirjattu oikein.
• Tilinpäätöksen tarkastamisella varmistetaan, että taloudellinen tilanne esitetään tilinpäätöksessä oikein.

Toimien sääntöjenmukaisuus

Ovatko EU:n tilinpäätöksen perustana olevat, EU:n tuloihin ja kuluiksi tunnistettuihin menoihin liittyvät maksutapahtumat sääntöjenmukaisia?

• Tuloja ja menoja koskevia järjestelmiä arvioidaan, jotta voidaan määrittää, miten vaikuttavia järjestelmät ovat tapahtumien sääntöjenmukaisuuden varmistamisessa.
• Tapahtumista poimitaan tilastollisia otoksia tarkastajien toimittamia yksityiskohtaisia tarkastuksia varten. Otokseen poimitut tapahtumat tarkastetaan yksityiskohtaisesti, myös lopullisen tuensaajan (esimerkiksi viljelijän, tutkimuslaitoksen taikka julkisesti kilpailutettua urakkaa tai palvelua tarjoavan yrityksen) tiloissa, jotta saadaan evidenssiä siitä, että tilien perustana oleva tapahtuma on olemassa, se on asianmukaisesti kirjattu ja sen osalta on noudatettu maksujen suorittamista koskevia sääntöjä.
• Virheet analysoidaan ja luokitellaan sen mukaan, ovatko ne ilmaistavissa kvantitatiivisesti. Tapahtumassa on kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva virhe, jos sääntöjen mukaan maksua ei olisi pitänyt hyväksyä. Kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet ekstrapoloidaan, jotta saadaan kunkin erityisarvion kohteena olevan alan arvioitu virhetaso. Arvioitua virhetasoa verrataan kahden prosentin olennaisuusrajaan, minkä jälkeen analysoidaan, ulottuvatko virheet laajalle.
• Lausunnoissa otetaan huomioon nämä arviot ja muut merkitykselliset tiedot, joita on esimerkiksi vuotuisissa toimintakertomuksissa ja muiden ulkoisten tarkastajien laatimissa kertomuksissa.
• Kaikista havainnoista keskustellaan sekä jäsenvaltioiden viranomaisten että komission kanssa; näin vahvistetaan, että havainnot pitävät paikkansa.

Kaikki tuotokset julkaistaan tilintarkastustuomioistuimen sivustolla osoitteessa www.eca.europa.eu. Lisätietoja tarkastuslausumaan liittyvästä tarkastusprosessista esitetään varainhoitovuoden 2021 vuosikertomuksen liitteessä 1.1.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (https://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2022

PRINT	ISBN 978-92-847-8468-4	doi:10.2865/127291	QJ-07-22-618-FI-C
PDF	ISBN 978-92-847-8478-3	doi:10.2865/62737	QJ-07-22-618-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-8521-6	doi:10.2865/902	QJ-07-22-618-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2022

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleenkäyttämistä koskevalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Yleissääntö siis on, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja kaikista sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle kuuluvan sisällön uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Tarvittavat lisäoikeudet on hankittava, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä.

Jos tällainen lisäoikeus saadaan, se kumoaa ja korvaa yllä mainitun yleisen käyttöoikeuden. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Seuraavien kuvien uudelleenkäyttö on sallittua, kun tekijänoikeuden haltija, lähde ja valokuvaajien/arkkitehtien nimet (jos ne on ilmoitettu) mainitaan:

* ja *: © Euroopan unioni, 2022. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

*: © Euroopan unioni, 2018. Lähde: Euroopan komissio – audiovisuaalinen palvelu.

*: © Euroopan unioni, 2017, Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Arkkitehdit: Paul Noël (K1-rakennus, 1988) ja Jim Clemes (K2-rakennus, 2004, ja K3-rakennus, 2013).

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta:

*, *, *, *, *, *, * ja *: © Depositphotos.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille Internet-sivustoille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Tilintarkastustuomioistuimen logon käyttö

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

YHTEYDENOTOT EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta (european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).

Yhteydenotot puhelimitse tai kirjallisesti
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696, tai
• verkkolomakkeella (european-union.europa.eu/contact-eu/write-us_fi).

TIETOA EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla (european-union.europa.eu).

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata verkosta (op.europa.eu/fi/web/general-publications/publications). Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa (eur-lex.europa.eu).

EU:n avoin data
Eurooppalaisen datan portaali (data.europa.eu) tarjoaa pääsyn EU:n toimielinten, elinten ja virastojen avoimiin data-aineistoihin. Data on ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä maksutta sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten. Portaalissa on myös runsaasti Euroopan maiden data-aineistoja.