Euroopan investointiohjelma

Komissio käynnisti vuonna 2015 yhdessä Euroopan investointipankin kanssa Euroopan investointiohjelman. Euroopan strategisten investointien rahasto sai EU:n takaaman 21 miljardin euron alkurahoituksen.

Rahaston on tarkoitus mobilisoida vähintään 315 miljardia euroa lisäinvestointeja reaalitalouteen vuoden 2018 puoliväliin mennessä. Se pysyi tiukasti tässä aikataulussa vuonna 2016. Se toimi kaikissa 28 jäsenvaltiossa, ja sen odotettiin saavan aikaan yhteensä hieman alle 164 miljardin euron investoinnit (tilanne joulukuussa 2016).

Vuoden 2016 loppuun mennessä rahaston puitteissa oli hyväksytty 175 infrastruktuurihanketta, joille varatun rahoituksen määrä on 22,4 miljardia euroa. Lisäksi oli hyväksytty 247 pienille yrityksille suunnattua rahoitussopimusta, joiden arvo on 8,2 miljardia euroa. Niistä hyötynee miltei 385 000 pientä yritystä.

Investointiohjelman hyvän menestyksen vuoksi komissio ehdotti syyskuussa, että ohjelman kestoa jatketaan ja rahoituksen määrää lisätään siten, että tavoitteena on nyt vähintään 500 miljardin euron investoinnit vuoteen 2020 mennessä. Eurooppa-neuvosto vahvisti tämän tavoitteen joulukuussa 2016.

EU on lujittamassa rahaston sosiaalista ulottuvuutta mikrorahoituksen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden kannalta. Näille aloille yhteensä osoitettujen tukimäärien odotetaan kasvavan työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman puitteissa osoitetuista 193 miljoonasta eurosta noin miljardiin euroon. Lisäinvestointeja mobilisoidaan noin 3 miljardia euroa. Yli sadan mikrorahoituksen tarjoajan kanssa on allekirjoitettu sopimukset, joiden perusteella tukea saa yli 100 000 mikroyrittäjää EU:n jäsenvaltioissa.

Apu pienille ja keskisuurille yrityksille

Pienet yritykset saivat apua monista eri lähteistä.

Euroopan strategisten investointien rahasto toimi niin menestyksekkäästi, että sen pienille yrityksille tarkoitettua osuutta kasvatettiin 500 miljoonalla eurolla heinäkuussa 2016.

Investointiohjelman lisäksi EU:n pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevalla ohjelmalla, COSME-ohjelmalla, edistetään yritysten perustamista ja kasvua 2,3 miljardilla eurolla vuosina 2014–2020. COSMEn avulla helpotetaan yritysten pääsyä markkinoille, luodaan myönteinen liiketoimintaympäristö ja edistetään yrittäjyyttä. Talousarvion väliarvioinnissa ehdotettiin, että rahoitusvälineiden määrärahoja korotettaisiin 200 miljoonalla eurolla.

Vuonna 2016 käytettiin lisäksi 45 miljoonaa euroa siihen, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä autettiin löytämään liikekumppaneita, ymmärtämään EU:n lainsäädäntöä ja pääsemään EU:n rahoituksen piiriin Yritys-Eurooppa-verkoston kautta. Noin 450 000 yritystä sai palveluja 625 osallistuvalta organisaatiolta kaikilla EU:n alueilla sekä 35:ssä EU:n ulkopuolisessa maassa.

Komissio aloitti marraskuussa start-up- ja scale-up-yrityksiä koskevan aloitteen, jonka tarkoituksena on antaa EU:n innovatiivisille yrittäjille mahdollisuus päästä maailman huipulle. Siihen yhdistetään EU:ssa jo tarjolla olevat mahdollisuudet ja otetaan uudeksi painopisteeksi riskipääomasijoitukset, konkurssilainsäädäntö, verotus ja tekijänoikeudet.

EU:n talouskasvun edistäminen

Vuoden 2016 aikana Euroopan talouskasvun edistämistä tuettiin monenlaisilla toimilla esimerkiksi aluepolitiikan, tutkimuksen ja innovoinnin, liikenteen, maatalouden, työllisyyspolitiikan ja koulutuksen aloilla.

Aluepolitiikka

Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, joiden määrärahat vuosiksi 2014–2020 ovat 454 miljardia euroa, investoitiin edelleen EU:n painopistealoihin. Aluepolitiikan kautta tehdään strategisia investointeja kasvua tuottaviin aloihin. Se on tärkeä osa EU:n työllisyys- ja kasvustrategiaa.

Vuosina 2014–2020 rahastoista investoidaan 121 miljardia euroa tutkimukseen ja innovointiin, digitaaliteknologiaan ja EU:n pienten yritysten tukemiseen.

Kaksi miljoonaa yritystä ja start-up-yritystä saa rahastoista suoraa tukea kilpailukyvyn parantamiseen ja tutkimus- ja innovointikapasiteetin lisäämiseen.

EU yksinkertaisti vuonna 2016 pienten yritysten ja kaupunkien pääsyä rahastojen piiriin. Se myös lisäsi rahoitusvälineiden käyttöä ja varmisti, että muiden EU:n rahastojen, erityisesti Euroopan strategisten investointien rahaston, kanssa voitaisiin muodostaa useampia yhdistelmiä.

Syyskuussa julkaistiin alueellisten kehitys- ja koheesiorahastojen arviointi vuosilta 2007–2013. Tärkeimpiä saavutuksia oli bruttokansantuotteen lisääntyminen 2,74 eurolla jokaista koheesiopolitiikan kautta investoitua euroa kohti, yli miljoona uutta työpaikkaa, 5 000 kilometriä uusia teitä ja 1 000 kilometriä uusia rautateitä.

Tutkimus ja innovointi

Horisontti 2020 on EU:n kaikkien aikojen suurin tutkimus- ja innovointiohjelma. Vuosina 2014–2020 sen kautta tarjotaan 77 miljardia euroa rahoitusta. Sillä tuetaan maailmanluokan tutkimusta, luodaan EU:hun teollisuuden johtoasemaa ja pyritään tarjoamaan ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin esimerkiksi ilmastonmuutoksen, energian, terveydenhuollon ja turvallisuuden aloilla.

Euroopan strategisten investointien rahastolla täydennettiin edelleen Horisontti 2020 -ohjelmaa erityisesti tukemalla innovatiivisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Rahastosta on vastattu myös ylimääräiseen tukipyyntöön, joka koski tuen myöntämistä komission ja Euroopan investointipankin Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa käynnistämään yhteiseen InnovFin-aloitteeseen.

EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa keskityttiin kolmeen strategiseen tavoitteeseen, jotka olivat avoin innovointi, avoin tiede ja tieteen avaaminen maailmalle. Niihin liittyviä aloitteita toteutettiin kolmella tasolla: parantamalla tutkimuksen ja innovoinnin tunnustamista talouskasvun ja työpaikkojen luomisen keskeiseksi moottoriksi (erityisesti talouspolitiikan EU-ohjausjakson ja Horisontti 2020 -ohjelman mukaisen politiikan tukijärjestelyn kautta), parantamalla tutkimuksen ja innovoinnin toimintapuitteita ja jatkamalla Horisontti 2020 -ohjelman strategista suunnittelua. Uusia hankkeita olivat vuonna 2016 aloitettu innovaatiosopimusten pilottijärjestely, jonka tarkoituksena on poistaa innovoinnin esteitä ja vauhdittaa kiertotaloutta, sekä eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut. Myös valmistelutyö pitkän aikavälin toimille EU:n innovaatioympäristön parantamiseksi on aloitettu. Esimerkiksi mahdollisen Euroopan innovointineuvoston perustamisesta on pyydetty ideoita.

Avaruus: innovointia ja investointeja

Komissio julkaisi lokakuussa 2016 Euroopan avaruusstrategian. Sillä pyritään maksimoimaan Euroopan unionin avaruusohjelmien hyödyt yhteiskunnalle ja vapauttamaan avaruusalan potentiaali vauhdittamaan innovointia sekä työpaikkojen ja kasvun luomista EU:ssa. Sen avulla EU:n avaruusala säilyy johtavassa asemassa maailmassa. Strategialla myös vahvistettiin alan merkitystä EU:n turvallisuudelle ja roolille globaalina toimijana.

Galileo-ohjelma on EU:n aloite maailmanlaajuisen huippuluokan satelliittinavigointijärjestelmän luomiseksi. Se saavutti vuonna 2016 tärkeän rajapyykin, kun eurooppalainen Ariane 5 -raketti vei avaruuteen neljä uutta satelliittia. Joulukuussa 2016 ilmoitettiin Galileon ensimmäisistä palveluista, jotka ovat navigointi, etsintä- ja pelastustyö sekä tuki julkisesti säänneltyihin palveluihin.

Kestävä kasvu

EU eteni vuonna 2016 edellisenä vuonna ehdotetun kiertotalouspaketin suhteen. Monet luonnonvarat ovat rajallisia, ja EU on useiden raaka-aineiden nettotuoja. Jotta voidaan varmistaa kasvun kestävyys, EU:n on käytettävä luonnonvarojaan viisaammin ja kestävämmin. Jätteen syntymisen ehkäiseminen, tuotteiden parempi suunnittelu, kierrätys, uudelleenkäyttö ja vastaavat toimet voisivat tuoda EU:n yrityksille 600 miljardin euron nettosäästöt ja vähentää vuotuisia kasvihuonekaasujen päästöjä yhteensä 2–4 prosenttia.

Komissio ehdotti maaliskuussa asetusta, jolla perustetaan sisämarkkinat uusioraaka-aineista tehdyille lannoitteille. Näin jätehuoltoon liittyvät ongelmat voidaan muuttaa taloudellisiksi mahdollisuuksiksi. Biojätteen kierrättäminen orgaanisiksi lannoitteiksi voi auttaa synnyttämään noin 120 000 työpaikkaa.

Marraskuussa komissio hyväksyi ekologisen suunnittelun työohjelman vuosiksi 2016–2019 osana Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -pakettia. Sen myötä voidaan kehittää kiertotalouden kannalta merkitykselliset tuotevaatimukset, parantaa tuotteiden kestävyyttä ja helpottaa niiden korjaamista, uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä.

Euroopan merten suojelu

EU:n kalastusala on maailman neljänneksi suurin. Se tuottaa joka vuosi noin 6,4 miljoonaa tonnia kalaa. Kalastuksen ja kalankäsittelyn piirissä on yli 350 000 työpaikkaa. Euroopan unionin kalastus- ja meripolitiikan ytimessä on merten varojen käyttäminen kestävällä tavalla. Komissio julkaisi marraskuussa 2016 ehdotuksensa kansainvälistä valtameren hallinnointia varten. Ehdotuksissa esitetään, miten EU voisi edistää Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista varmistamalla, että maailman valtameriä hoidetaan aiempaa viisaammin. Komissaari Karmenu Vella käynnisti huhtikuussa 2016 MedFish4Ever-aloitteen, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota Välimeren kalakantojen kriittiseen tilaan. Tarkastelluista kalakannoista yli 90 prosenttia on Välimerellä tällä hetkellä ylikalastuksen kohteena.

Verkkojen Eurooppa

Komissio edisti osaltaan liikenteen digitalisointia ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä esittämällä kesäkuussa luettelon 195 liikennehankkeesta, jotka saavat Verkkojen Eurooppa -hankkeen kautta 6,7 miljardia euroa rahoitusta EU:lta. Investoinnin odotetaan tuottavan jopa 100 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.

Valitut hankkeet sijaitsevat pääasiassa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) runkoverkon alueella. Rahoitusta saavia hankkeita ovat esimerkiksi Brasovin ja Sighisoaran välisen ratayhtey­den kunnostaminen Romaniassa, Aveiron ja Vilar Formoson välinen rautatieyhteys Portugalissa, standardiraideleveyttä käyttävän rautatielinjan kehittäminen Pohjanmeri–Itämeri-käytävässä ja eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke. Komissio käynnisti lokakuussa 2016 Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosioon kuuluvan kolmannen ehdotuspyyntökierroksen. Sen myötä tärkeimpien liikennehankkeiden rahoitukseen osoitetaan 1,9 miljardia euroa.

Työpaikkoja ja kasvua maatalouden kautta

Euroopan unionin maatalouden ansiosta kansalaiset voivat nauttia monenlaisista laadukkaista elintarvikkeista ja julkisista ympäristöhyödykkeistä. Se vaikuttaa myös maaseutualueiden kulttuuri- ja yhteiskuntarakenteeseen. Maatalouden elintarvikealalla on EU:ssa miltei 44 miljoonaa työpaikkaa, ja EU:n elintarvikeviennin arvo on yli 120 miljardia euroa vuodessa.

Maataloutta tuetaan yhteisellä maatalouspolitiikalla, jonka vuotuinen talousarvio on noin 59 miljardia euroa. Sen kautta annetaan tukea maataloustukiin, maanviljelijöiden ympäristötoimiin ja muihin toimiin, joilla lisätään alan kilpailukykyä, resurssitehokkuutta ja elämää maaseutualueilla.

Vuotuiset suorat maksut viljelijöille antavat perussuojan maataloustulolle niitä erityisiä häiriöitä vastaan, joille maatalous on alttiina.

Komissio toteutti maaliskuussa 2016 poikkeuksellisia tukitoimenpiteitä karjankasvattajien tilanteen vakiinnuttamiseksi. Heinäkuussa se ilmoitti 500 miljoonan euron paketista, jolla vähennetään maidontuotantoa ja tuetaan maidontuottajia ja muilla karjankasvatusaloilla toimivia viljelijöitä. Lisätukea myönnettiin hedelmä- ja vihannesaloille, jotka kärsivät Venäjän tuontikiellosta.

Komissio perusti tammikuussa maatalousmarkkinoiden työryhmän, joka antaa suosituksia siitä, miten voitaisiin parantaa elintarvikeketjun toimivuutta ja tarjota viljelijöille näkymiä taloudellisen vakauden ja kasvun parantamiseen. Se julkaisi raporttinsa marraskuussa. Naudan-, vasikan- ja sianlihan markkinoiden avoimuuden parantamiseksi perustettiin lihamarkkinoiden seurantakeskus. Sen avulla toimijat voivat helpommin tulkita markkinoiden signaaleja ja sopeutua paremmin markkinoiden heilahteluihin.

Komissaari Phil Hogan kävi yhdessä muiden komissaarien kanssa kampanjaa tullien ulkopuolisten kaupanesteiden poistamiseksi sellaisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävästä kaupasta, joissa EU:n tuotteilla on potentiaaliset markkinat. Näiden toimien ansiosta markkinat Japanissa, Kiinassa, Kolumbiassa ja Yhdysvalloissa avautuivat vuonna 2016 tietyille EU:n vientituotteille. Korkean tason vienninedistämismatkoja tehtiin myös lupaaville uusille markkina-alueille Indonesiassa, Meksikossa ja Vietnamissa.

Uusia taitoja, parempi turva, enemmän työpaikkoja nuorille

EU:n rahoituksella tuetaan 8 miljoonan EU:n työntekijän osaamisen kehittämistä vuosina 2014–2020 erityisesti Euroopan sosiaalirahaston kautta. Erasmus+-ohjelmalla on 14,7 miljardia euroa määrärahoja, ja sillä tarjotaan yli 4 miljoonalle ihmiselle mahdollisuus opiskella, harjoitella, saada kokemusta ja tehdä vapaaehtoistyötä ulkomailla. Ohjelma tarjoaa myös tukea toimiin, joilla jäsenvaltiot nykyaikaistavat ja muuttavat opetus- ja koulutusjärjestelmiään.

Toukokuussa aloitettiin pimeän työn vastainen EU-foorumi, jonka avulla pyritään muuttamaan pimeä työ viralliseksi työksi. Sillä varmistetaan EU:ssa sosiaaliturva miljoonille ihmisille, jotka joutuvat turvautumaan riskialttiisiin työjärjestelyihin, esimerkiksi itsenäiseksi ammatinharjoittamiseksi naamioituihin työsuhteisiin.

Komissio käynnisti kesäkuussa uuden osaamisohjelman Euroopalle. Se sisältää kymmenen toimea, joilla parannetaan osaamista ja taitojen relevanssia työmarkkinoiden kannalta. Tällainen on esimerkiksi aloite, jolla autetaan matalan taitotason aikuisia parantamaan luku- ja laskutaitoaan sekä digitaalista osaamistaan ja/tai etenemään kohti keskiasteen koulutusta tai vastaavaa koulutustasoa.

EU jatkoi nuorisotyöttömyyden torjumista tukemalla nuorisotakuun käyttöönottoa jäsenvaltioissa. Lokakuussa julkaistu edistymisraportti osoitti, mikä vaikutus oli käytännössä vuoden 2013 nuorisotakuulla, jonka tukena olivat nuorisotyöllisyysaloite, Euroopan sosiaalirahasto ja kansalliset varat. EU:ssa on 1,4 miljoonaa nuorisotyötöntä vähemmän kuin aloitteen käynnistyessä kolme vuotta sitten vuonna 2013. Noin 9 miljoonaa nuorta on saanut työn, harjoittelupaikan tai oppisopimuskoulutuspaikan. Monissa jäsenvaltioissa on toteutettu rohkeita rakenteellisia uudistuksia ja edistetty yritysten ja koulutuslaitosten välisiä kumppanuuksia. Varmistaakseen nuorisotakuun täysimääräisen ja kestävän toteutumisen komissio on ehdottanut, että nuorisotyöllisyysaloitetta jatketaan vuoteen 2020 ja sen resursseja lisätään. Lisäksi komissio esitteli uuden pitkän (6–12 kuukauden mittaisen) oppisopimusoppilaiden liikkuvuutta edistävän ohjelman. Erasmus Pro on osa jo olemassa olevaa Erasmus+-ohjelmaa, ja sillä tuetaan työssäoppimista ulkomailla.

Luodaan yhteyksiä

EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma Erasmus+, jonka määrärahat ovat 2,2 miljardia euroa, mahdollisti 497 000 nuorelle pääsyn opiskelemaan, harjoitteluun, vapaaehtoistyöhön ja nuorisovaihtoon ulkomaille. Lisäksi ohjelman kautta noin 141 000 oppilaitosten ja nuorisojärjestöjen henkilöstön jäsentä sai mahdollisuuden parantaa pätevyyttään opettamalla ja kouluttautumalla ulkomailla. Kokonaismäärärahoista tuli vuonna 2016 ohjelman kautta käyttöön yli 400 miljoonaa euroa yhteistyöhankkeisiin, joilla esimerkiksi edistettiin kansalaistaitoja sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisiä arvoja koulutuksen avulla.

Euroopan solidaarisuusjoukot

Komissio käynnisti Euroopan solidaarisuusjoukot joulukuussa, kolme kuukautta sen jälkeen kun puheenjohtaja Juncker ilmoitti niiden perustamisesta unionin tilaa käsittelevässä puheessaan. Iältään 17–30-vuotiaat nuoret voivat osallistua yhteiskunnan toimintaan eri puolilla EU:ta ja hankkia samalla kokemusta ja taitoja. Osallistujat voivat olla mukana vapaaehtoistoiminnassa tai saada harjoittelupaikan, oppisopimuskoulutuspaikan tai työpaikan 2–12 kuukaudeksi. Osallistumismahdollisuuksia on useilla eri aloilla, joita ovat esimerkiksi koulutus, terveydenhuolto, yhteiskuntaan sopeuttaminen, elintarvikkeiden hankinnassa avustaminen, majoitustilojen rakentaminen, siirtolaisten ja pakolaisten tukeminen ja kotouttaminen, ympäristönsuojelu ja luonnonkatastrofien ehkäiseminen. Joulukuun loppuun mennessä mukaan oli ilmoittautunut yli 18 000 henkeä.

Talous- ja finanssipolitiikka

Talouspolitiikkaa koordinoidaan EU:ssa vuositasolla talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa. Se käynnistyy joka vuoden loppupuolella, kun vuotuinen kasvuselvitys ja suositus euroalueen talouspolitiikasta julkaistaan. Komissio julkaisi helmikuussa 2016 maaraportit, joissa analysoitiin kunkin EU:n jäsenvaltion taloudellisia ja yhteiskunnallisia haasteita. Raportit toimivat pohjana jäsenvaltioiden kanssa käytävälle keskustelulle niiden valinnoista ennen huhtikuussa esitettäviä kansallisia uudistusohjelmia ja keskipitkän aikavälin talousarviosuunnitelmia. Myöhemmin keväällä komissio antoi raporttien perusteella maakohtaiset suositukset.

Näissä suosituksissa annetaan jäsenvaltioille ohjeita, miten lisätä työpaikkoja ja kasvua. Erityisesti painotetaan kasvua edistäviä uudistuksia esimerkiksi tutkimuksen ja innovoinnin aloilla sekä julkisen talouden terveyttä. Vuonna 2016 suosituksia annettiin myös Kyprokselle, joka tuli mukaan täysimääräiseen talouden ohjausjärjestelmään keväällä, saatuaan sen talouden sopeutusohjelmansa päätökseen.

Komission vuonna 2016 antamat julkisen talouden suositukset osoittivat, että vakaus- ja kasvu­sopimusta voidaan soveltaa järkevän joustavasti. Komissio otti jäsenvaltioiden keskipitkän aikavälin talousarviosuunnitelmia arvioidessaan huomioon sellaisten poikkeuksellisiin tapahtumiin liittyvien menojen erityislaadun, joihin valtiot eivät voi itse vaikuttaa (esimerkiksi pakolaiskriisi ja terrorismin torjunta). Espanjalle ja Portugalille annettiin lisäaikaa liiallisten alijäämiensä korjaamiseen, ja neuvosto noudatti komission suositusta ja peruutti sakon, joka niille olisi voitu antaa julkisen talouden aiemman tilanteen vuoksi. Vuoden aikana liiallinen alijäämä vallitsi enää kuudessa jäsenvaltiossa, kun keväällä 2011 näitä jäsenvaltioita oli 24. Kolme jäsenvaltiota korjasi liiallisen alijäämänsä vuonna 2015, ja neuvosto lopetti niiden liiallisia alijäämiä koskevat menettelyt virallisesti kesäkuussa 2016.

Komissio kehotti euroaluetta kokonaisuutena pyrkimään kohti positiivista finanssipolitiikan viritystä, jotta voitaisiin välttää hitaan kasvun ja hitaan inflaation yhdistelmän muodostama riski ja tukea Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa.

Lisäksi komissio arvioi, olivatko jäsenvaltioiden vuotta 2017 koskevat talousarvioesitykset vakaus- ja kasvusopimuksen määräysten mukaisia. Komissio totesi useissa tapauksissa, että suunnitellut julkisen talouden sopeuttamistoimet olivat vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksiin nähden riittämättömiä tai niihin liittyi riittämättömyyden riski.

Makrotalouden epätasapainoa tai liiallista epätasapainoa oli komission arvion mukaan edelleen 13 jäsenvaltiolla. Komissio totesi, että tämän epätasapainon korjaamisessa edistyttiin. Se muutti menettelyn toimeenpanoa selkeämmäksi ja avoimemmaksi vähentämällä epätasapainoluokkien määrän kuudesta neljään ja painotti talouspolitiikan EU-ohjausjaksolla työllisyyttä ja sosiaalisia kysymyksiä aiempaa enemmän.

Jatkuva tuki EU:n jäsenvaltioille

Euroopan parlamentissa ja neuvostossa jatkettiin neuvotteluja komission marraskuussa 2015 ehdottamasta rakenneuudistusten tukiohjelmasta.

Kypros sai kolmevuotisen talouden sopeutusohjelmansa onnistuneesti päätökseen maaliskuun 2016 lopussa. Komissio tuki Kyproksen viranomaisia edelleen rakenneuudistusten tukipalvelunsa kautta kasvua vauhdittavien hallinnollisten ja rakenteellisten uudistusten täytäntöönpanossa.

Vuoden 2016 aikana edistyi hyvin myös Kreikan ohjelma, jonka tarkoituksena on luoda perusta luottamuksen palauttamisedellytyksille ja talouden kestävälle elpymiselle Kreikassa. Ohjelmasta tehtiin ensimmäinen uudelleentarkastelu, jonka ansiosta voitiin maksaa rahoituksen toinen erä, 10,3 miljardia euroa. Toinen erä suoritettiin useissa osissa, joista viimeinen hyväksyttiin lokakuussa. Komissio tuki euroryhmää, kun se päätti velkatoimenpiteistä toukokuussa. Nämä toimet toteutetaan vaiheittain. Lyhyen aikavälin velkatoimenpiteistä keskusteltiin ensimmäisen kerran joulukuun alussa. Ohjelman toteuttamista koskevassa toisessa uudelleentarkastelussa edettiin hyvin.

Kreikka sai taloudellista tukea myös Euroopan investointisuunnitelman kautta. Ensimmäinen Euroopan strategisten investointien rahaston tukema sopimus allekirjoitettiin Kreikassa toukokuussa. Samassa yhteydessä Euroopan investointirahasto allekirjoitti kreikkalaisten välittäjäpankkien ja -rahastojen kanssa kolme sopimusta, jotta hyvin pienet, pienet ja keskisuuret yritykset Kreikassa voisivat saada lisäinvestointeja.

Tukea EU:n rajojen ulkopuolelle

Komissio tuki Georgiaa, Kirgisiaa, Jordaniaa, Tunisiaa ja Ukrainaa makrotaloudellisen tuen ohjelmien kautta. Tavoitteena on auttaa maantieteellisesti, taloudellisesti ja poliittisesti lähellä EU:ta olevia maita palauttamaan ulkoisen rahoitusaseman kestävyys ja kannustaa niitä talouden sopeuttamiseen ja rakenneuudistuksiin. Näillä ohjelmilla täydennetään Kansainvälisen valuuttarahaston rahoitusta.

Komissio ehdotti syyskuussa uutta Euroopan ulkoista investointiohjelmaa, jolla vauhditettaisiin investointeja Afrikassa ja EU:n naapuruuspolitiikan kohteena olevissa maissa ja puututtaisiin muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Sillä pyritään tukemaan sosiaalista ja taloudellista infrastruktuuria ja pieniä yrityksiä erityisesti työpaikkojen luomisessa poistamalla yksityisten investointien esteitä. EU:n talousarvion ja Euroopan kehitysrahaston panos Euroopan ulkoiseen investointiohjelmaan on 3,35 miljardia euroa. Tarkoituksena on tukea innovatiivisia takauksia ja muita vastaavia järjestelyjä yksityisten investointien lisäämiseksi.

Ohjelman avulla pyritään saamaan liikkeelle jopa 44 miljardin euron investoinnit. Jos jäsenvaltiot ja muut rahoituskumppanit antavat varoja saman verran kuin EU, kokonaismäärä voi nousta 88 miljardiin euroon.

Tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio

Komissio eteni vuonna 2016 ”Tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio” -aloitteessa, jolla varmistetaan, että EU:n varoja käytetään tehokkaasti ja kansalaisia hyödyttävällä tavalla ja että kaikki EU:n rahoittamat hankkeet ovat kustannustehokkaita ja synnyttävät selkeitä hyötyjä.

EU:n talousarviovaroja investoitaessa noudatettiin edelleen komission poliittisia painopisteitä, joihin kuuluvat muun muassa kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäminen sekä nopea ja tehokas reagointi hätätilanteisiin.

Komission verkkosivuilla olevassa tietokannassa, joka sisältää EU:n talousarviosta rahoitetut onnistuneet hankkeet, on yli 1 000 vuonna 2016 rahoitettua hanketta.

Puheenjohtaja Juncker piti syyskuussa unionin tilaa käsittelevän puheensa, jonka yhteydessä komissio esitteli monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin (2014–2020). Siihen kuului lainsäädäntöehdotusten paketti, jolla pyritään

• tarjoamaan lisävaroja muuttoliikkeen ja turvallisuusriskien tehokkaaseen hallintaan sekä talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseen
• lisäämään EU:n talousarvion joustavuutta ja kykyä mukautua odottamattomiin olosuhteisiin nopeasti ja tehokkaasti
• yksinkertaistamaan varainhoitoa koskevia säännöksiä ja vähentämään näin EU:n varoja saavien tahojen hallintotaakkaa.

Tavaroiden ja palvelujen parempi saatavuus

Sähköiseen kaupankäyntiin uudet säännöt ihmisten ja yritysten avuksi

Komissio esitti toukokuussa 2016 toimenpiteitä, joiden ansiosta kuluttajien ja yritysten on helpompi ostaa ja myydä tuotteita ja palveluita verkossa koko EU:n alueella. Komission ehdottamalla maarajoituksia eli nk. geoblokkausta koskevalla asetuksella on tarkoitus estää syrjintä tilanteissa, joissa ihmiset haluavat ostaa tuotteita ja palveluita toisesta EU:n jäsenvaltiosta.

Yksityishenkilöt ja pienet yritykset valittavat usein, että kallis hinta ja pakettitoimituksiin liittyvät ongelmat estävät niitä kasvattamasta myyntiään tai lisäämästä ostojaan EU:n alueella. Komission toukokuussa hyväksymällä asetuksella on tarkoitus selkeyttää hinnoittelua ja lisätä viranomaisvalvontaa. Kuluttajien luottamuksen parantamiseksi komissio haluaa päivittää kuluttajansuojayhteistyöstä annettua asetusta.

Selvitys verkkokaupasta

Komissio keräsi tietoja lähes 1 800 yrityksestä, jotka kauppaavat verkossa kuluttajatuotteita ja digitaalista sisältöä, ja analysoi noin 8 000 jakelusopimusta. Selvityksen alustavat tulokset julkaistiin maaliskuussa, ja niiden perusteella maarajoitusten eli geoblokkauksen käyttö verkkokaupassa on EU:ssa yleistä etenkin digitaalisen sisällön kohdalla. Komission syyskuussa julkaisema alustava raportti vahvisti sen, että sähköinen kaupankäynti kasvaa EU:ssa nopeasti: vuonna 2015 yli puolet EU:n aikuisväestöstä oli tilannut tavaroita tai palveluita internetin kautta. Raportissa tuotiin esiin liiketoimintatapoja, jotka saattavat rajoittaa kilpailua ja kuluttajien käytettävissä olevaa valikoimaa. Lopullinen raportti on luvassa vuoden 2017 aikana.

Arvonlisäverosäännöistä yksinkertaisemmat

Nykyinen maiden rajat ylittävään verkkokauppaan sovellettava arvonlisäverojärjestelmä on monimutkainen ja jäsenvaltioille ja yrityksille kallis. Yrityksille koituu tavaroiden toimittamisesta toiseen jäsenvaltioon vuodessa keskimäärin arviolta 8 000 euron kustannukset jäsenvaltiota kohti. Sitä paitsi EU:n yritykset ovat alakynnessä kilpaillessaan EU:n ulkopuolisten toimittajien kanssa. Nämä nimittäin voivat pienten lähetysten tuontiin sovellettavan vapautuksen ansiosta toimittaa tavaroita EU:n kuluttajille ilman arvonlisäveroa. Lisäksi järjestelmä on niin monimutkainen, että jäsenvaltioiden on hankala valvoa sen noudattamista. Siitä taas koituu vuodessa arviolta 5 miljardin euron menetykset.

Komissio esitti osana digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa säädöspaketin, jolla on tarkoitus nykyaikaistaa ja yksinkertaistaa rajat ylittävään verkkokauppaan sovellettavaa alv-järjestelmää etenkin pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta. Jos yritys myy tuotteita toisissa jäsenvaltioissa asuville kuluttajille, sen ei uusien säädösten ansiosta enää tarvitsisi rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi näissä muissa maissa. Toisella ehdotuksella pyritään huolehtimaan siitä, että sähköisiin julkaisuihin voidaan soveltaa samoja alennettuja verokantoja kuin fyysisiinkin.

EU:lle nykyaikaiset tekijänoikeusäännöt

Komission kansalaisille suuntaaman mielipidetutkimuksen eli Eurobarometrin mukaan nykyään 73 prosenttia EU:n nuorista kuuntelee musiikkia, katselee tv-sarjoja tai pelaa pelejä verkossa. Lähes 20 prosenttia on yrittänyt käyttää sisältöpalveluja toisessa jäsenvaltiossa, mutta lähetystoiminnan harjoittajien mukaan tämän kasvavan kysynnän tyydyttäminen on hankalaa. Parantaakseen valikoimaa ja sisällön saatavuutta komissio ehdotti asetusta, jonka ansiosta lähetystoiminnan harjoittajien on helpompaa hankkia oikeuksia niiden haltijoilta. Asetuksen myötä myös ohjelmien välittäminen verkossa muihin jäsenvaltioihin helpottuu ja kuluttajille tarjottaviin kanavapaketteihin voidaan sisällyttää muiden maiden kanavia.

Asetusehdotusta täydentää ehdotus uudeksi tekijänoikeusdirektiiviksi. Direktiiviluonnos auttaa museoita, arkistoja ja muita laitoksia digitoimaan ja asettamaan saataville toisiin maihin kirjoja ja elokuvia, joilla on tekijänoikeussuoja mutta joita ei enää ole yleisesti saatavilla.

Opiskelijat ja opettajat haluaisivat hyödyntää digitaalista aineistoa ja teknologiaa, mutta liki neljäsosa opettajista törmää digitaalisessa opetuksessaan tekijänoikeusrajoituksiin. Ehdotetun tekijänoikeusdirektiivin ansiosta oppilaitokset voivat käyttää aineistoa opetuksen havainnollistamiseen digitaalisten välineiden avulla ja valtioiden rajat ylittävillä verkkokursseilla. Direktiivin myötä tutkijoiden on helpompi hyödyntää tekstin- ja tiedonlouhintaa suurten tietokokonaisuuksien analysoimiseen. Direktiiviluonnoksessa asetetaan lisäksi uusi pakollinen EU:n laajuinen poikkeus, jonka ansiosta kulttuuriperintölaitokset voivat säilyttää teoksia digitaalisessa muodossa.

Eurobarometri-kysely kertoi lisäksi, että EU:ssa 57 prosenttia ihmisistä hakee uutisia verkossa sosiaalisen median, hakukoneiden tai uutissyöteohjelmien kautta ja 31 prosenttia kuuntelee musiikkia videon- tai musiikinjakosivustojen kautta. Digitaaliaika on lisännyt kuluttajien käytettävissä olevaa valinnanvaraa ja tuonut oikeudenhaltijoille, luovan työn tekijöille ja julkaisijoille laajemman yleisön ja uusia mahdollisuuksia. Monet pitävät kuitenkin oikeudenmukaisen korvauksen saamista tai neuvotteluja videonjakosivustojen ja muiden verkkoalustojen kanssa vaikeana. Ehdotetulla direktiivillä selkeytetään verkkopalvelujen tarjoajien velvollisuuksia ja pyritään näin lisäämään markkinoiden oikeudenmukaisuutta ja kestävyyttä. Lisäksi sillä lujitetaan oikeudenhaltijoiden neuvotteluasemaa ja oikeutta saada korvaus ja tunnustetaan samalla se tärkeä rooli, joka lehtikustantajilla on laadukkaaseen journalismiin investoimisessa ja sen luomisessa.

Luodaan suotuiset olosuhteet

Hyvästit verkkovierailumaksuille

Puheluista, tekstiviesteistä ja internetin käytöstä kotijäsenvaltion ulkopuolella (verkkovierailu) tuli huhtikuussa 2016 halvempaa, kun kotimaan maksujen lisäksi veloitetaan vain pieni summa: lisämaksu soitetusta puhelusta on enintään 5 senttiä minuutissa, lähetetystä tekstiviestistä enintään 2 senttiä ja internetin käytöstä mobiililaitteella 5 senttiä megatavua kohti (ilman arvonlisäveroa). Kesäkuun 15 päivänä 2017 EU:n asukkaat voivat jättää hyvästit verkkovierailumaksuille matkustaessaan ajoittain unionin alueella.

Vuoden 2016 aikana komissio esitti tämän toteuttamista varten erinäisiä toimenpiteitä ehdotuksessaan, jolla säänneltäisiin verkkovierailujen tukkuhintoja (jotka operaattorit veloittavat toisiltaan verkkojensa käytöstä) ja lopetettaisiin verkkovierailumaksut kaikilta EU:ssa asuvilta. Kaikki EU:ssa matkustavat saavat käyttöönsä kotimaanhintaisen verkkovierailun eli maksavat matkapuheluistaan, tekstiviesteistään ja datankäytöstään matkoillaan saman hinnan kuin kotona (eli asuinmaassaan tai maassa, johon heillä on pysyvät yhteydet). Huhtikuussa tulivat voimaan säännöt, joilla verkon neu­traalisuuden periaate taataan ensimmäistä kertaa EU:n lainsäädännössä.

Lisää ja parempia internetyhteyksiä

Langaton internetliikenne kasvaa vuoteen 2020 mennessä lähes kahdeksankertaiseksi nykyisestä. Euroopan komissio esitti vuonna 2016 merkittäviä lainsäädännöllisiä ja poliittisia toimia, jotta tähän kasvavaan kysyntään voidaan vastata. Komission helmikuussa tekemän ehdotuksen mukaan radiotaajuuksien koordinointia parannetaan 700 megahertsin kaistalla ja langattoman internetin saatavuutta kohennetaan. Lisäksi huolehditaan siitä, että verkkoyhteyksin varustetut autot, terveydenhuollon etäpalvelut ja muut innovatiiviset palvelut pystyvät toimimaan koko Euroopassa.

Syyskuussa komissio ehdotti EU:n televiestintäsääntöjen uudistamista ja esitti lisää suunnitelmia, joilla voitaisiin tyydyttää kansalaisten kasvavat yhteystarpeet EU:ssa. Komissio on asettanut seuraavat kolme tavoitetta:

• Vuoteen 2025 mennessä kaikilla kouluilla, yliopistoilla, tutkimuslaitoksilla, liikenteen solmukohdilla, sairaaloilla, julkishallinnolla ja yrityksillä olisi oltava mahdollisuus käyttää gigabittitason yhteyttä (jossa käyttäjät voivat ladata dataa yhden gigabitin sekunnissa).
• Vuoteen 2025 mennessä kaikilla kotitalouksilla kautta EU:n olisi oltava mahdollisuus käyttää internetyhteyttä, jossa latausnopeus on vähintään 100 megabittiä sekunnissa ja joka on nostettavissa gigabittinopeuteen.
• Vuoteen 2025 mennessä kaikilla kaupunkialueilla olisi oltava käytettävissä keskeytymätön 5G-palvelu eli viidennen sukupolven langaton viestintäjärjestelmä. Vuoteen 2020 mennessä 5G-palvelun tulisi olla kaupallisesti saatavilla ainakin yhdessä suuressa kaupungissa jokaisessa jäsenvaltiossa.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan valtavia investointeja. Uusi eurooppalainen sähköisen viestinnän säännöstö sisältää sääntöjä, joiden ansiosta investoimisesta uuteen huippuluokan infrastruktuuriin tulee houkuttelevampaa kaikille yrityksille kaikkialla EU:ssa, niin paikallisesti kuin kansallisten rajojen ylitse. Samalla huolehditaan kilpailun toimivuudesta. Komissio esitteli myös suunnitelman, jolla 5G otetaan käyttöön kaikkialla EU:ssa. Vuoden 2016 unionin tilaa käsitelleessä puheessaan puheenjohtaja Juncker esitteli WiFi4EU-aloitteen. Tällä 120 miljoonan euron investoinnilla edistetään langattomia yhteyksiä julkisilla paikoilla. Kansalaiset ja julkisia tehtäviä hoitavat laitokset voisivat näin käyttää maksutonta langatonta internetyhteyttä puistoissa, aukioilla, kirjastoissa ja julkisissa rakennuksissa.

Kaikkien 28 EU-maan liikenneministerit antoivat huhtikuussa Amsterdamin julistuksen, jossa korostettiin, että viranomaisten ja teollisuuden on yhdessä pyrittävä parantamaan liikenteen tietoinfrastruktuuria. Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio Alankomaat, Euroopan komissio, jäsenvaltiot ja liikennesektorin edustajat lupautuivat laatimaan sääntöjä ja määräyksiä, joiden ansiosta EU:n teillä voidaan käyttää autonomisia ajoneuvoja.

EU:lle uudet audiovisuaalialan säännöt kulttuurien monimuotoisuuden tueksi

Nykyään ihmiset katselevat ohjelmia yhä enemmän tilausvideopalvelujen kautta (esim. Netflix) ja videonjakoalustoilla (esim. YouTube) joko älypuhelimistaan tai yhdessä kotitelevisionsa ääressä. Vastatakseen tähän uuteen todellisuuteen komissio esitti toukokuussa ehdotuksen, jolla saatetaan audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi ajan tasalle.

Uudella lainsäädännöllä pyritään tasapainottamaan niitä sääntöjä, joita nykyään sovelletaan perinteisiin televisioyhtiöihin, tilausvideopalvelujen tarjoajiin ja videonjakoalustoihin. Tämä koskee etenkin lasten suojelemista. Tarkoitus on lujittaa EU:n kulttuurista monimuotoisuutta: tilausvideopalvelujen tarjoajien on varmistettava, että eurooppalaisen sisällön osuus on vähintään 20 prosenttia niiden ohjelmavalikoimasta.

Verkkoalustat

Komissio esitteli toukokuussa tulokset kattavasta arvioinnista, jossa tarkasteltiin eri verkkoalustojen sosiaalista ja taloudellista roolia. Tällaisia alustoja ovat esimerkiksi verkossa toimivat kauppapaikat, hakukoneet, maksujärjestelmät, sosiaalinen media sekä videon- ja sisällönjakosivustot. Komissio hahmotteli arvioinnin aikana esiin tuotujen ongelmien ratkaisemiseksi periaatelähtöisen mallin. Sen mukaan samankaltaisten digitaalisten palvelujen olisi noudatettava samoja tai vastaavia sääntöjä. Verkkoalustojen olisi toimittava vastuullisesti etenkin soveltamalla alan vapaaehtoisia toimia, joista mainittakoon käytännesäännöt verkossa esiintyvän vihapuheen torjumiseksi.

Parempaan kyberturvallisuuteen

Vuoden 2017 tietoturvakatsauksen (Global State of Information Security Survey 2017) mukaan yli 80 prosenttiin eurooppalaisista yrityksistä oli viimeksi kuluneen vuoden aikana kohdistunut ainakin yksi tietoverkkoturvallisuuden vaarantanut tapahtuma. Tämä heikentää luottamusta ja kasvua digitaalisilla sisämarkkinoilla. Komissio perusti heinäkuussa uuden julkisen ja yksityisen sektorin kyberturvallisuuskumppanuuden, jolla edistetään yhteistyötä tutkimus- ja innovointiprosessin alkuvaiheissa ja laaditaan kyberturvallisuusratkaisuja eri aloille, kuten energia-alalle, terveydenhuoltoon, liikenteeseen ja rahoitusalalle. Kyberturvallisuuskumppanuus on yksi useista aloitteista, joilla pyritään parantamaan EU:n valmiuksia kyberhyökkäyksiä vastaan ja tehostamaan EU:n kyberturvallisuusalan kilpailukykyä. Perustana ovat laatuaan ensimmäiset EU:n laajuiset kyberturvallisuussäännöt, jotka vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston heinäkuussa hyväksymässä verkko- ja tietoturvadirektiivissä.

Parempi yksityisyyden suoja internetissä

Komissio järjesti kesän mittaan julkisen kuulemisen sähköisen viestinnän tietosuojaa koskevien EU-sääntöjen tarkistamisesta ja päivittämisestä. Yhdessä yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa näillä säännöillä taataan EU:n kansalaisten sähköiselle viestinnälle (esim. tavanomaisille ja verkkopuheluille ja sähköposteille) parempi suoja.

Maksimoidaan kasvumahdollisuudet

EU:n teollisuuden digitalisointi

Tuotteiden ja palvelujen digitalisointi voisi tuoreiden tutkimusten mukaan tuottaa EU:n teollisuudelle yli 110 miljardin euron lisätulot vuodessa seuraavien viiden vuoden aikana.

Komissio esitteli huhtikuussa suunnitelmia, joilla autetaan EU:n teollisuutta, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, tutkijoita ja viranomaisia saamaan kaiken irti uudesta teknologiasta. Komissio pyrkii tukemaan ja yhdistämään kansallisia toimia teollisuuden digitalisoimiseksi ja kohdentamaan investointeja EU:n julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksiin. Komissio investoi esimerkiksi 500 miljoonaa euroa koko EU:n kattavaan digitaali-innovaatiokeskusten verkostoon. Näissä keskuksissa yritykset saavat neuvoja ja voivat testata digitaali-innovaatioita.

Miljardien verkkoon kytkettyjen laitteiden – kuten puhelimien, tietokoneiden ja anturien – olisi viestittävä keskenään turvallisesti ja saumattomasti valmistajasta, teknisistä yksityiskohdista tai alkuperämaasta riippumatta. Sitä varten ne tarvitsevat yhteisen kielen. Komissio haluaa nopeuttaa standardien laatimista esimerkiksi siten, että keskitytään 5G-teknologiaan, pilvipalveluihin, esineiden internetiin, datateknologiaan ja kyberturvallisuuteen.

Ihmiset ja yritykset eivät vielä pääse täysin hyötymään julkishallinnon digitaalisista palveluista, joiden pitäisi olla saumattomasti käytettävissä koko EU:ssa. Sähköisen hallinnon toimintaohjelmassa 2016–2020 esitettiin 20 toimenpidettä, joilla nykyaikaistetaan julkishallinnon digitaaliset palvelut ja tehdään EU:sta parempi paikka elää, työskennellä ja investoida. Sitä varten perustetaan esimerkiksi yksi kaikenkattava portaali yhteyspisteeksi, joka tarjoaa vaivattomasti tietoja, sähköisiä menettelyjä ja neuvontapalveluja koko EU:ssa. Avuksi sen toteuttamisessa järjestettiin vuonna 2016 julkinen kuuleminen.

Komissio esitteli myös suunnitelmansa pilviteknologiaan perustuvista palveluista ja maailmanluokan datainfrastruktuureista, joiden avulla varmistetaan, että tutkijat, yritykset ja julkishallinnot pääsevät osalliseksi massadatavallankumouksen tarjoamista mahdollisuuksista. Komissio perustaa eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut. Ne tarjoavat Euroopan 1,7 miljoonalle tutkijalle ja 70 miljoonalle tutkimus- ja teknologia-alan ammattilaiselle virtuaalisen ympäristön, jossa he voivat varastoida, hallita, analysoida ja käyttää uudelleen valtavia määriä tutkimustietoa. Palvelujen toteuttamisen vauhdittamiseksi komissio tekee kaikesta Horisontti 2020 -ohjelmassa tuotetusta tutkimustiedosta oletusarvoisesti avointa. Näiden palvelujen pohjana on Euroopan datainfrastruktuuri. Se muodostuu laajakaistaverkoista, suuren mittakaavan tietovarastoista ja superlaskentakapasiteetista, joita tarvitaan, jotta pilvipalveluihin tallennetut suuret tietokokonaisuudet ovat saatavilla ja käsiteltävissä.

Digitaaliset taidot

Komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston vuonna 2016 tekemien tutkimusten mukaan 47 prosentilla EU:n väestöstä joko ei ole digitaalisia taitoja tai taidot ovat heikot. Kuitenkin jo lähitulevaisuudessa noin 90 prosentissa EU:n työpaikoista ja suuressa osassa kansalaisten jokapäiväistä elämää tarvitaan vähintään jonkinlaista digitaalista osaamista. Osana Euroopan uutta osaamisohjelmaa komissio kehotti jäsenvaltioiden hallituksia lisäämään toimiaan esimerkiksi sisällyttämällä digitaaliset taidot koulutukseen sen kaikilla tasoilla. Joulukuussa toimintansa aloitti digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävä koalitio, joka tuo yhteen jäsenvaltiot sekä sidosryhmät koulutuksen, työllisyyden ja teollisuuden alalta. Tarkoituksena on saada aikaan laaja digitaaliosaamisen pooli ja varmistaa, että ihmisillä yleensä ja työvoimalla Euroopassa on riittävät digitaalitaidot.

Edistetään EU:n kulttuuria ja luovuutta digitaalisessa maailmassa

Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat luovat EU:n kulttuuri- ja luoville aloille valtavasti kasvumahdollisuuksia. Aloilla kohdataan muuttuvissa olosuhteissa kuitenkin myös haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi rahoituksen hankkimiseen. Komissio käynnisti kesäkuussa yhdessä Euroopan investointirahaston kanssa 121 miljoonan euron lainatakausjärjestelyn. Sillä tuetaan yli kymmentätuhatta pientä ja keskisuurta yritystä, jotka harjoittavat esimerkiksi audiovisuaalialaan, festivaaleihin, musiikkiin, kulttuuriperintöön, muotoiluun, esittäviin taiteisiin, julkaisemiseen, radioon ja kuvataiteisiin liittyvää toimintaa.

Vuonna 2016 juhlistettiin EU:n Media-ohjelman 25-vuotista taivalta. Media-ohjelma kuuluu Luova Eurooppa -ohjelmaan, joka on EU:n tärkein kulttuurialalle ja luoville toimialoille omistettu ohjelma. Media-ohjelmasta on vuodesta 1991 lähtien investoitu yli 2,4 miljardia euroa luovuuteen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen EU:ssa. Siitä saa vuosittain tukea noin 2 000 eurooppalaista elokuvaa, tv-sarjaa ja muuta hanketta. Media on tukenut yli 20 000 tuottajan, ohjaajan ja käsikirjoittajan koulutusta ja auttanut heitä perehtymään uuden teknologian käyttöön. Media on myös auttanut eurooppalaista elokuvaa kasvattamaan katsojamääriään. Komission Media-ohjelmasta tekemän selvityksen mukaan vuonna 2014 eurooppalaisten elokuvien osuus elokuvateatterikäynneistä oli jo 33 prosenttia, kun se oli vuonna 2010 ollut 25 prosenttia.

Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille

Maailmanlaajuinen siirtyminen puhtaaseen energiaan on käynnistynyt peruuttamattomasti. Euroopan unioni haluaa paitsi sopeutua siihen myös näyttää tietä. Se on unionin globaali tehtävä.

Puhtaaseen energiaan tehtiin vuonna 2015 maailmassa yli 300 miljardin euron investoinnit. EU:lla on hyvät mahdollisuudet käyttää tutkimus-, kehitys- ja innovointipolitiikkaansa ja tehdä tästä muutoksesta työllisyyden ja kasvun moottori. Jos puhtaan energian paketilla saadaan vuosittain toteutumaan 177 miljardin euron julkiset ja yksityiset lisäinvestoinnit vuodesta 2021 lähtien, se voi tuottaa jopa prosentin BKT:n lisäkasvun seuraavan vuosikymmenen aikana ja synnyttää 900 000 uutta työpaikkaa.

Energiatehokkuus

Halvinta ja puhtainta energiaa on kuluttamaton energia. Juuri siksi komissio esitti vuonna 2016 uusia ja innovatiivisia energiatehokkuustoimenpiteitä, joissa keskitytään seuraaviin:

• Luodaan puitteet energiatehokkuuden parantamiseksi yleensä.
• Parannetaan rakennusten energiatehokkuutta.
• Parannetaan tuotteiden energiatehokkuutta (ekologinen suunnittelu) ja tiedotetaan siitä kuluttajille (energiamerkinnät).
• Rahoitetaan energiatehokkuutta Älykästä rahoitusta älykkäille rakennuksille -aloitteesta.

Näiden ehdotusten tueksi komissio esitti uudeksi sitovaksi EU:n laajuiseksi energiatehokkuustavoitteeksi 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Korkealle asetetuilla energiatehokkuustavoitteilla pyritään vähentämään jäsenvaltioiden riippuvuutta tuontienergiasta, tukemaan paikallista taloutta, parantamaan kilpailukykyä ja luomaan lisää ympäristöystävällisiä työpaikkoja.

Maailman ykkönen uusiutuvien energialähteiden käytössä

Uusiutuvilla energialähteillä on keskeinen asema siirryttäessä puhtaan energian järjestelmään. EU on asettanut yhteiseksi tavoitteekseen, että uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuus energian loppukäytöstä on vuoteen 2030 mennessä vähintään 27 prosenttia. Ehdotettu uusi uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi tarjoaa investointivarmuuden ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille teknologioille. Komission ehdotuksissa pyritään luomaan sellaiset olosuhteet, joissa uusiutuvien energialähteiden käyttö voi kukoistaa ja EU:hun syntyvät menestyvät markkinat puhtaalle energialle. Ala työllistää jo yli miljoona ihmistä, ja sen vuotuinen liikevaihto on noin 144 miljardia euroa.

Aurinkovoimateknologian hinta putosi vuosien 2009 ja 2015 välillä 80 prosenttia ja tuulivoimateknologian hinta 30–40 prosenttia. Hintojen halpenemisen myötä kuluttajat pystyvät yhä enemmän tuottamaan uusiutuvaa energiaa itse. Tarkistetun direktiivin ansiosta kuluttajat saavat vankemmat oikeudet tuottaa sähköä itse omaan käyttöön tai myytäväksi takaisin sähköverkkoon.

Kohtuulliset sopimusehdot kuluttajille

Kuluttajat ovat energiaunionissa keskeisessä asemassa. Kun digitaalisten asiakastietojen käsittely paranee, arkipäivän toimenpiteistä, kuten laskutuksesta, energiantoimittajan vaihtamisesta ja uuden sopimuksen tekemisestä muuton yhteydessä, tulee kuluttajille helpompia ja nopeampia ja tiedoiltaan tarkempia. Kuluttajat saavat luotettavia ja selkeitä tietoja markkinoiden parhaista tarjouksista käyttämällä verkossa toimivia sertifioituja hintavertailuvälineitä, jotka auttavat tekemään tietoon perustuvia valintoja.

Ehdotuksen mukaan myös toimittajan vaihtamisesta perittäviä maksuja rajoitetaan, joten kuluttajat voivat vaihtaa toimittajaa helpommin. Sopimustoimittajan vakiotarjouksen ja markkinoiden halvimman tarjouksen hintaero on EU:ssa keskimäärin yli 50 euroa vuodessa.

Kuluttajat voivat halutessaan pyytää energiantoimittajaltaan älymittarin ja hyödyntää markkinapohjaisia energianhintoja. Uuden teknologian avulla kuluttaja voi käyttää energiaa enemmän sen ollessa halpaa ja vähemmän, kun se on kallista. Näin kuluttajat pystyvät paremmin valvomaan sitä, paljonko energiapalvelut heille maksavat.

Energiaturvallisuus, solidaarisuus ja luottamus

Helmikuussa 2016 esitetty energiavarmuuspaketti rakentuu sille, että EU on viime vuosina pystynyt paremmin pitämään energiavarmuuteen liittyvät riskit kurissa. Keskeisessä asemassa paketissa on kaasu, jonka osalta hyödynnetään kokemuksia vuoden 2014 kaasualan stressitesteistä. Paketissa painotetaan myös energia-alan hallitustenvälisiä sopimuksia sekä lämmitystä ja jäähdytystä.

EU:n lainsäätäjät hyväksyivät hallitustenvälisiä sopimuksia koskevan komission ehdotuksen joulukuussa eli jo yhdeksän kuukauden kuluttua alkuperäisestä ehdotuksesta. Uusien sääntöjen ansiosta komissio voi varmistaa, ettei mikään energia-alan sopimus vaaranna toimitusvarmuutta jäsenvaltioissa tai haittaa EU:n energiamarkkinoiden toimintaa.

Maaliskuussa EU lujitti suhteitaan Intiaan, joka on merkittävä kansainvälinen toimija ja EU:n keskeinen kumppani energia-alalla. Yhteinen julistus energiavarmuudesta ja ilmastonmuutoksen torjumisesta on merkittävä askel rakennettaessa pitkäkestoista puhtaaseen ja kestäväpohjaiseen energiaan perustuvaa kumppanuutta yhden maailmassa nopeimmin kasvavan suuren talouden kanssa.

Täysin yhdentyneet EU:n energiamarkkinat

Vuosi 2016 oli EU:n energiainfrastruktuurihankkeille tärkeä vuosi: niihin osoitettiin Verkkojen Eurooppa -välineestä 800 miljoonaa euroa. Tämä tuki on olennainen tekijä tavoitettaessa niitä lisäinvestointeja, joita tarvitaan pullonkaulojen poistamiseksi energian vapaan virtauksen tieltä.

Keväällä allekirjoitettiin kaksi yhteensä 5,6 miljoonan euron avustussopimusta, joilla rahoitetaan Midcat-kaasuputken rakentamiseen liittyviä tutkimuksia. Valmistuttuaan Midcat-kaasuputki auttaa yhdistämään Pyreneiden niemimaan kaasumarkkinat muuhun Eurooppaan. Bulgariaan rakennettavaa 140 kilometrin sähkölinjaa varten osoitettiin 29,9 miljoonan euron rahoitus. Sähkölinjalla tehostetaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämistä sähköverkkoon ja lisätään Bulgarian sähköverkon kapasiteettia.

Lokakuussa tehtiin avustussopimus 187 miljoonan euron myöntämisestä Balticconnector-kaasuputken rakentamiseen. Balticconnector on ensimmäinen Suomen ja Viron yhdistävä kaasuputki. Kun kaasu alkaa virrata vuoteen 2020 mennessä, tämä hanke yhdistää itäisen Itämeren alueen muun EU:n energiamarkkinoihin.

Euroopan investointiohjelma oli koko vuoden 2016 keskeinen väline energiaunionin toteuttamisessa. Euroopan strategisten investointien rahasto jatkoi toimiaan työpaikkojen luomiseksi ja investointien saamiseksi reaalitalouteen. Rahasto tuki edelleen vahvasti älykkäitten ja tulevaisuuteen suuntautuvien investointien tekemistä energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, innovointiin ja moderniin energiainfrastruktuuriin.

Vuosina 2014–2020 on käytettävissä 69 miljardia euroa koheesiopolitiikan varoja investointeihin, joilla tuetaan energiaunionin tavoitteiden toteuttamista.

Vauhtia puhtaaseen energiaan liittyvälle innovoinnille

Vuoden lopulla komissio esitteli nopeampaan puhtaan energian innovointiin liittyviä ajatuksiaan. Siihen liittyvässä strategiassa ehdotetaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla nopeutetaan ja laajennetaan energiatehokkaiden ja vähähiilisten innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä parantamaan EU:n globaalia kilpailukykyä tällä alalla.

Kesäkuussa komissio liittyi puhtaan energian käyttöä edistävään globaaliin Mission Innovation -aloitteeseen ja allekirjoitti EU:n puolesta puhdasta energiaa koskevan ministerien puiteasiakirjan, jolla helpotetaan monenvälistä innovointiyhteistyötä. Kiinassa pidetyssä G20-maiden energiaministerikokouksessa sovittiin lisäksi joukosta toimintasuunnitelmia.

Vuonna 2016 perustettiin neljä Horisontti-palkintoa, joilla edistetään innovointia ja vastauksien etsimistä energia-alan innovointiin liittyviin haasteisiin. Nämä yhteensä 6,75 miljoonan euron palkinnot rahoitetaan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020. Palkinnot myönnetään innovatiivisille ratkaisuille, jotka liittyvät aurinkoenergian käyttöön historiallisissa rakennuksissa, uusiutuvan energian käyttöön sairaaloissa, sellaisten tuotteiden kehittämiseen, joilla vähennetään päästöjä hiilidioksidin uudelleenkäytön avulla, ja tulevaisuuden puhtaimman moottorin kehittämiseen.

Suhteet EU:n tärkeimpiin energia-alan kumppaneihin pysyivät koko vuoden asialistan kärjessä. Kesäkuussa komissio osallistui G20-maiden energiaministereiden kokoukseen Pekingissä. Kokous tarjosi tilaisuuden keskustella energiateknologian innovoinnista, uusiutuvasta energiasta, energiatehokkuudesta, energian saatavuudesta ja energiajärjestelmän roolista pantaessa Pariisin ilmastosopimusta täytäntöön kansainvälisten kumppanien kanssa. EU:n ja Kiinan huippukokouksessa heinäkuussa allekirjoitettiin sopimus EU:n ja Kiinan energia-alan etenemissuunnitelmasta.

Vähähiiliseen talouteen

Viedään Pariisin ilmastosopimusta eteenpäin

EU:n johtajat sitoutuivat lokakuussa 2014 sitovaan koko talouden laajuiseen tavoitteeseen vähentää päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoihin. Tästä tuli EU:n panos joulukuussa 2015 allekirjoitettuun Pariisin ilmastosopimukseen.

Huhtikuussa 2016 tehtiin ennätys, kun heti ensimmäisenä päivänä kaikkiaan 175 osapuolta allekirjoitti kansainvälisen sopimuksen, mikä on osoitus maailmanlaajuisesta poliittisesta tahdosta lunastaa Pariisissa annetut lupaukset.

EU toimi välittäjänä neuvoteltaessa kaikkien aikojen ensimmäisestä sitovasta yleismaailmallisesta ilmastosovusta ja kokosi yhteen joukon kehittyneitä ja kehittyviä maita, minkä ansiosta Pariisin sopimus tuli mahdolliseksi. Oli hyvä asia, että sopimus saatiin lokakuussa nopeasti ratifioitua EU:n tasolla, jolloin se saatiin koko maailmassa voimaan marraskuussa. Myös EU:n yksittäiset jäsenvaltiot ovat jo ratifioineet tai aikovat ratifioida sopimuksen.

Maat tapasivat jälleen marraskuussa Marrakeshissa pidetyssä YK:n ilmastokokouksessa, jossa ne jatkoivat Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa koskevien yksityiskohtaisten ohjeiden luonnostelemista. Valtioiden ja hallitusten päämiehet peräänkuuluttivat antamassaan Marrakeshin toimintajulistuksessa korkeimman poliittisen tason sitoutumista ilmastonmuutoksen torjumiseen. Julistus oli osoitus maailmanlaajuisesta yhtenäisyydestä ja jatkuvasta päättäväisyydestä toteuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteet ja pyrkiä globaaliin vähähiiliseen talouteen.

Pariisin paketin keskeisissä osissa päästiin eteenpäin. Edistystä saavutettiin muiden muassa rahoituksen saatavuudessa, teknologia-avussa sekä niiden taitojen ja prosessien kehittämisessä ja lujittamisessa, joita kehittyvät maat tarvitsevat omien ilmastosuunnitelmiensa toteuttamiseen.

Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpano EU:ssa

EU aloitti sitoumuksensa täyttämisen jo ennen Pariisin kokousta ehdottamalla tarkistusta EU:n päästökauppajärjestelmään, joka on EU:n tärkein päästöjen vähentämiseen tähtäävä poliittinen väline. Ehdotuksen täydentämiseksi komissio esitti heinäkuussa 2016 jäsenvaltioille vuosiksi 2021–2030 sitovat kasvihuonekaasupäästötavoitteet, jotka koskevat liikennettä, rakennuksia, maataloutta, jätteitä ja maankäyttöä sekä metsätaloutta.

Kunnianhimoiset ilmastotoimet luovat liiketoimintamahdollisuuksia ja avaavat uusia markkinoita innovoinnille ja vähähiiliselle teknologialle. Komissio on lisäksi sisällyttänyt maankäytön ja metsätalouden vuoteen 2030 ulottuviin EU:n päästöjenvähentämistoimiin. Kyse on aloista, joilla syntyy kasvihuonekaasupäästöjä mutta joilla voidaan myös poistaa hiilidioksidia ilmakehästä: EU:n metsien vuosittain sitoma hiilidioksidin määrä vastaa lähes kymmentä prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä.

Komissio julkaisi heinäkuussa vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevan eurooppalaisen strategian. Siinä annetaan suuntaa EU:n laajuisille toimenpiteille, jotka koskevat vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ajoneuvoja sekä vähäpäästöisiä vaihtoehtoisia polttoaineita. Strategiassa esitetään tuleviksi vuosiksi suunnitellut toimet ja kartoitetaan alat, joilla parhaillaan tutkitaan eri vaihtoehtoja.

Vuoden aikana jatkettiin myös toimia, joilla pyritään tiivistämään yhteyksiä hiilestä irtautumisen, kiertotalouteen siirtymisen, ilmanlaadun ja ympäristön välillä. Kiertotalouden toimintasuunnitelman toteuttamisella voi olla mahdollista vähentää vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjä 2–4 prosenttia. Tuloksia on jo alkanut syntyä. Kesäkuussa 2016 saatiin aikaan toimielintenvälinen sopimus puhtaan ilman toimenpidepaketista, josta on toteutuessaan merkittävää hyötyä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Myös Euroopan investointiohjelma on otettu avuksi siirtymisessä resurssitehokkaaseen ja hiilineutraaliin kiertotalouteen. Euroopan strategisten investointien rahastosta myönnettävistä varoista viisi prosenttia osoitetaan ympäristöön ja resurssitehokkuuteen liittyviin toimiin.

Hyödynnetään Pariisin ilmastosopimuksen aikaansaamaa nostetta

Montrealin pöytäkirjan ansiosta on onnistuttu otsonikerrosta heikentävien aineiden käytön vaiheittaisessa vähentämisessä. Lokakuussa pöytäkirjan osapuolet sopivat Ruandan Kigalissa, että pöytäkirjan piiriin otetaan myös jäähdytys- ja ilmastointijärjestelmissä käytettävien ilmastoa lämmittävien fluorihiilivetykaasujen valvonta. Tämä on nopea ja kustannuksiinsa nähden tehokas tapa toimia vuotta 2020 edeltävien Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteitten toteuttamiseksi. Pöytäkirjaan Kigalissa tehdyn muutoksen mukaan kehittyneiden ja kehittyvien maiden on asteittain vähennettävä fluorihiilivetyjen kulutusta ja tuotantoa. Ensimmäisenä vuorossa ovat kehittyneet maat. EU näyttää muulle maailmalle tietä fluorihiilivetyjen käytön rajoittamisessa. Vuoteen 2030 mennessä näiden kaasujen päästöjä vähennetään EU:ssa kahdella kolmanneksella nykytasoon verrattuna.

Lokakuussa myös Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö pääsi EU:n aktiivisen osallistumisen tukemana erittäin merkittävään sopimukseen kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöistä. Tällä maailmanlaajuisella markkinapohjaisella toimenpiteellä pyritään vakiinnuttamaan kansainvälisen ilmailun päästöt vuoden 2020 tasolle ja velvoitetaan lentoyhtiöt kompensoimaan hiilidioksidipäästönsä, jos ne kasvavat tuon tason ylittävälle tasolle. Järjestelmän on tarkoitus käynnistyä vuonna 2021, ja ensimmäisessä vaiheessa osallistuminen on vapaaehtoista. Toisessa vaiheessa (2027–2035) osallistuminen on jo pakollista muille kuin niille maille, joissa ilmailutoiminta on vähäistä. Tämä tarkoittaa sitä, että vuosien 2021 ja 2035 välillä päästöistä kompensoidaan noin 80 prosenttia siitä, mitä tarvitaan hiilineutraalisuuden saavuttamiseen vuodesta 2020 alkaen.

EU ja sen jäsenvaltiot ovat kuuluneet niihin tahoihin, jotka ovat aktiivisimmin puhuneet meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen puolesta. Kansainvälisen merenkulkujärjestön alainen meriympäristön suojelukomitea hyväksyi lokakuisessa kokouksessaan maailmanlaajuisen pakollisen järjestelmän, jolla kerätään tietoja alusten polttoaineenkulutuksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos aluksen kapasiteetti ylittää tietyn kynnysarvon, sen on vuodesta 2019 lähtien kerättävä tietoja polttoaineenkulutuksesta ja energiatehokkuudesta ja ilmoitettava ne lippuvaltiolle.

Sisämarkkinat

Kesäkuussa antamassaan tiedonannossa komissio selvensi, miten nykyistä EU:n lainsäädäntöä sovelletaan yhteistyötalouteen. Siinä käsitellään muun muassa markkinoille pääsyä koskevia vaatimuksia, vastuuta ja kuluttajansuojaa.

Standardeilla alennetaan kustannuksia, edistetään innovointia, mahdollistetaan eri laitteiden ja palvelujen välinen yhteentoimivuus ja autetaan yrityksiä pääsemään markkinoille. Komissio esitti kesäkuussa aloitepaketin, jolla on määrä uudenaikaistaa ja tehostaa eurooppalaista standardointijärjestelmää teknologian kehityksen, poliittisten painopisteiden ja maailmanlaajuisten kehityssuuntausten valossa.

Ammattihenkilöiden ja työntekijöiden liikkuvuuden helpottaminen

Sisämarkkinastrategian yhtenä tavoitteena on antaa EU:n kansalaisille mahdollisuus työskennellä valitsemassaan paikassa jäsenvaltioissa. Eurooppalainen ammattikortti helpottaa niitä pitkällisiä menettelyjä, joita ammattihenkilöillä on edessään ennen kuin he saavat luvan työskennellä toisessa jäsenvaltiossa. Kortti tuli käyttöön tammikuussa 2016 viiden ammatin osalta (sairaanhoitajat, fysioterapeutit, proviisorit, kiinteistönvälittäjät ja vuoristo-oppaat), ja tulevaisuudessa sen käyttöä on mahdollista laajentaa muihin ammatteihin.

Maaliskuussa komissio esitti lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin kohdennettua tarkistamista. Se kattaa työntekijät, jotka työnantaja lähettää tilapäisesti työskentelemään toisessa jäsenvaltiossa. Tarkistus aiheuttaa muutoksia pääasiassa kolmella osa-alueella: lähetettyihin työntekijöihin sovellettavat korvaukset myös alihankintatilanteissa, vuokratyöntekijöihin sovellettavat säännöt ja pitkäaikainen lähettäminen.

Julkisten hankintojen tehostaminen

Uusilla säännöillä muutettiin huhtikuusta lähtien sitä, miten viranomaiset EU:ssa käyttävät suuren osan julkisten hankintojen vuosittaisesta 1,9 biljoonan euron talousarviosta. Kansallisen lainsäädännön on oltava kolmen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun direktiivin mukaista. Niiden ansiosta pienten ja keskisuurten yritysten on helpompaa ja halvempaa esittää julkisia hankintoja koskevia tarjouksia, ja lisäksi niillä varmistetaan paras vastine julkisille varoille ja otetaan huomioon avoimuutta ja kilpailua koskevat EU:n periaatteet. Näiden sääntöjen ansiosta voidaan lisäksi ottaa huomioon ympäristöön ja innovointiin liittyvät sekä sosiaaliset näkökohdat.

EU:n teollisuuspohjan lujittaminen

Huhtikuussa komissio ehdotti joukon toimenpiteitä, joilla tuetaan ja kytketään toisiinsa jäsenvaltioiden toimia teollisuuden ja siihen liittyvien palvelujen digitalisoimiseksi ja investointien lisäämiseksi.

Kesäkuussa perustettiin EU:n tason teollisuuden nykyaikaistamista koskeva aihekohtainen älykkään erikoistumisen foorumi. Sillä on tarkoitus tukea alueiden, yritysklustereiden, yritysverkostojen ja teollisten kumppaneiden välistä yhteistyötä ja kehittää kunnianhimoisia investointihankkeita, jotka voivat saada tukea EU:n ohjelmista, Euroopan investointiohjelmasta ja yksityisistä varoista.

Autojen typpioksidi- ja hiilidioksidipäästöjen testaamista varten otettiin käyttöön toimivampia ja realistisempia menetelmiä. Komissio esitti lisäksi lainsäädäntöehdotuksia, joilla on tarkoitus tarkistaa autojen markkinoille saattamisen mahdollistava järjestelmä. Ehdotetussa asetuksessa pyritään tekemään ajoneuvojen testauksesta riippumattomampaa, lisäämään jo liikenteessä olevien autojen valvontaa ja lisäämään EU:n tason valvontaa.

Heinäkuussa komissio julkaisi vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevan eurooppalaisen strategian, jotta voidaan kehittää EU:n laajuisia toimenpiteitä vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten vähäpäästöisten polttoaineiden osalta.

Jotta EU:n autoteollisuuden olisi helpompaa pysyä kilpailukykyisenä ja vastata tulevaisuuden haasteisiin, perustettiin uusi korkean tason autoteollisuuden ryhmä GEAR 2030 käsittelemään tulevia haasteita, kuten automaattiohjauksella ja verkkoyhteyksillä varustettuja ajoneuvoja sekä päästöttömiä ajoneuvoja.

Terästeollisuuden osuus EU:n bruttokansantuotteesta on 1,3 prosenttia, ja sillä on tärkeä asema monilla muilla teollisuuden aloilla kuten autoteollisuudessa. Merkittävistä innovointi- ja uudenaikaistamispyrkimyksistä huolimatta EU:n kilpailuasema globaaleilla teräsmarkkinoilla on heikentynyt viime vuosina. Teräksen ylituotanto Kiinan kaltaisissa EU:n ulkopuolisissa maissa on johtanut erinäisiin maailmanmarkkinoita vääristäviin epäterveen kaupan käytäntöihin. Komissio esitti maaliskuussa tiedonannon, jossa käsitellään tämän alan vakavia haasteita. Komissio toteuttaa erilaisia toimia, joihin kuuluvat väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto, terästuotteisiin kohdistuvan ennakkotarkkailujärjestelmän hyväksyminen, varojen myöntäminen terästeollisuuden nykyaikaistamisen tukemiseen ja työvoiman ammattitaidon edistäminen.

Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen

Sisämarkkinastrategiassa korostettiin teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen asemaa innovoinnin ja luovuuden edistämisessä ja keinona synnyttää työpaikkoja ja parantaa kilpailukykyä.

Komissio käynnisti teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen valvontaa koskevan nykyisen säädöskehyksen arvioinnin. Komission toimintamallina on varmistaa, että oikeudelliset toimenpiteet ja oikeussuojakeinot soveltuvat tarkoitukseensa erityisesti rajat ylittävissä tilanteissa ja verkkoympäristössä. Se keskittyy kaupallisessa laajuudessa tapahtuviin väärinkäytöksiin ja rahavirtojen seuraamiseen, jotta voidaan tyrehdyttää kaupallisessa laajuudessa toimivien oikeudenrikkojien tulovirrat, pikemminkin kuin yksittäisten henkilöiden ottamiseen kiinni. Verkkoalustat, tuotemerkin omistajat ja kaupan järjestöt allekirjoittivat kesäkuussa komission tuella vapaaehtoisen sopimuksen väärennettyjen tavaroiden verkkokaupan lopettamiseksi.

EU:n yritykset hyötyvät myös maaliskuussa voimaan tulleesta tavaramerkkiuudistuksesta, jonka ansiosta EU:n tavaramerkkisuoja on helpommin EU:n yritysten saatavilla. Sen myötä kustannukset ovat alentuneet, uudentyyppisten tavaramerkkien hakemisessa on käytössä uudenaikaiset asiaan liittyvät vaatimukset, rekisteröintiaika on lyhentynyt ja väärennösten torjumiseksi on käytössä vahvemmat keinot.

Marraskuussa komissio julkaisi Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden vahvalla tuella bioteknologiadirektiivin tiettyjä säännöksiä koskevan selvennyksen, jossa todettiin, että olennaisesti biologisilla menetelmillä tuotettuja tuotteita ei saisi patentoida.

Parempia palveluja rautatieliikenteen matkustajille

Parlamentti ja neuvosto sopivat huhtikuussa toimenpiteistä EU:n rautateiden innovatiivisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Neljännellä rautatiepaketilla avataan asteittain kotimaiset rautateiden henkilöliikennemarkkinat kilpailulle, mikä edesauttaa uusien liiketoimintamallien syntymistä ja lisää kuluttajien valinnanvaraa (tiheämmät vuorovälit, paremmat palvelut ja halvemmat hinnat).

Satamien vahvistaminen

Parlamentti ja neuvosto pääsivät kesäkuussa sopimukseen merisatamia koskevista yhteisistä eurooppalaisista puitteista. Satama-asetuksella taataan rahoituksen avoimuus ja optimaalinen resurssien käyttö, lisätään investoijien luottamusta, varmistetaan tasapuolinen kilpailu ja edistetään investointeja. Investointien lisäämisestä on seurauksena enemmän työpaikkoja ja vaurautta. Ala työllistää nykyään 469 000 henkeä suoraan ja auttaa pitämään yllä kolmea miljoonaa työpaikkaa. Asetuksella varmistetaan korkealuokkaiset palvelut EU:n satamissa ja annetaan satamille lisää autonomiaa esimerkiksi infrastruktuurimaksujensa määrittelemiseksi.

Vääristymätön kilpailu

Kilpailupolitiikalla edistetään sisämarkkinoiden kunnollista toimintaa niin, että yritykset kilpailevat omien ansioidensa perusteella ja tehokkuusetu siirtyy EU:n kuluttajille. Terveet yritykset, jotka joutuvat kovaan kilpailuun kotimarkkinoilla, voivat parhaiten kilpailla globaaleilla markkinoilla.

Kartellien torjunta on yksi keino säilyttää tehokas kilpailu. Komissio päätti heinäkuussa, että viisi kuorma-autojen valmistajaa oli 14 vuoden ajan tehnyt salaista hintayhteistyötä ja siirsi tiukempien päästösääntöjen noudattamisesta aiheutuneet kustannukset eteenpäin. Niille määrätty sakko oli ennätysmäiset 2,9 miljardia euroa.

Kilpailusäännöillä varmistetaan lisäksi, että määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen käyttäytyminen ei vääristä tiettyjen markkinoiden kilpailua. Komissiolla oli vuoden mittaan käynnissä kolme tutkimusta Googlea vastaan väitetyn määräävän markkina-aseman väärinkäytön vuoksi.

Valtiontuen tiukka seuranta edisti kilpailukykyä ja innovointia vuonna 2016. Näin pyrittiin huolehtimaan, ettei julkisia varoja myönnetä vaikeuksissa oleville yrityksille vaan että ne mahdollistavat innovatiivisempien yritysten kehittämisen.

Komissio julkaisi lisäksi ilmoituksen julkisia menoja koskevan EU:n valtiontukien valvonnan laajuudesta. Näin autetaan viranomaisia ja yrityksiä tiedostamaan, milloin julkiset tukitoimenpiteet eivät ole valtiontukea eikä niihin sovelleta valtiontukisääntöjä.

Komissio totesi tammikuussa, että Belgia rikkoi EU:n valtiontukisääntöjä antamalla joillekin monikansallisille yrityksille huomattavia veroetuuksia ainakin 700 miljoonan euron arvosta. Tämä asetti pienemmät kilpailijat, jotka eivät ole monikansallisia yrityksiä, epäedulliseen asemaan. Ainakin 35 monikansallisen yrityksen, lähinnä EU:sta, on nyt palautettava maksamattomia veroja Belgialle. Elokuussa komissio päätti, että Irlanti oli myöntänyt aiheettomia veroetuuksia jopa 13 miljardin euron edestä Applelle – kyseessä oli merkittävä tuki, joka ei ollut muiden yritysten saatavilla. Vuoden päättyessä oli käynnissä kolme muuta tapausta, jotka liittyivät Amazonin, McDonaldsin ja GDF Suezin (Engie) verokohteluun Luxemburgissa.

Yksi komission kilpailulainsäädännön täytäntöönpanon valvonnan tavoitteista on estää yrityskeskittymiä vahingoittamasta kilpailtuja markkinoita. Suurin osa vuonna 2016 ilmoitetuista yrityskeskittymistä ei aiheuttanut kilpailuongelmia, ja ne hyväksyttiin rutiinitarkastelun jälkeen. Komissio päätti kuitenkin toukokuussa kieltää Hutchisonin suunnitteleman Telefónica UK:n hankinnan, koska se oli vakavasti huolestunut siitä, että matkaviestintilaajilla Yhdistyneessä kuningaskunnassa olisi tämän yritysoston seurauksena vähemmän valinnanvaraa ja he joutuisivat maksamaan korkeampia hintoja ja että kauppa olisi vahingoittanut matkaviestinalan innovointia.

Avoimuus ja veronkierron torjunta

Komissio hyväksyi tammikuussa veronkierron vastaisen toimenpidepaketin, jossa kehotetaan jäsenvaltioita suuntaamaan tehokkaampia ja paremmin koordinoituja toimia sellaisia yhtiöitä vastaan, jotka yrittävät välttyä maksamasta niille kuuluvia veroja, ja panemaan täytäntöön kansainväliset standardit, joilla torjutaan veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja. Ehdotusten tärkeimpiä kohtia ovat seuraavat:

• oikeudellisesti sitovat toimenpiteet, joilla estetään kaikkein yleisimmät menetelmät, joilla yritykset välttelevät veroja (ehdotus veron kiertämisen estämistä koskevaksi direktiiviksi);
• ehdotus maakohtaisesta raportoinnista jäsenvaltioiden veroviranomaisten välillä EU:n alueella toimivien monikansallisten yritysten verotukseen liittyvien tietojen vaihtamiseksi (hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin muutos);
• suositus verosopimusten väärinkäytön torjunnasta;
• toimet, joilla edistetään kansainvälisesti verotusalan hyvää hallintotapaa, mukaan luettuna uusi EU:n laajuinen prosessi, jossa laaditaan luettelo kolmansista maista, jotka kieltäytyvät noudattamasta sääntöjä.

Neuvosto hyväksyi veronkierron estämistä koskevan direktiivin heinäkuussa. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään vuoden 2018 loppuun mennessä ja sovellettava niitä tammikuusta 2019 lähtien. Neuvosto hyväksyi maaliskuussa uudet säännöt maakohtaisesta raportoinnista veroviranomaisten välillä, ja jäsenvaltioiden on saatettava ne osaksi kansallista lainsäädäntöään vuoden 2017 puoliväliin mennessä.

Andorran ja Monacon kanssa allekirjoitettiin sopimukset, joiden mukaan EU:n jäsenvaltiot ja nämä kaksi naapurimaata vaihtavat vuodesta 2018 lähtien automaattisesti tietoja asukkaidensa finanssitilitiedoista.

Komissio ehdotti huhtikuussa, että EU:n sisämarkkinoilla toimivien suurten monikansallisten yritysten, joiden liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa, olisi julkistettava maksamansa yhteisövero maakohtaisesti. Ehdotetuilla säännöillä varmistetaan yhteisöverotuksen olevan avoimempaa ja annetaan kansalaisille mahdollisuus arvioida monikansallisten yritysten verostrategioita ja niiden panosta hyvinvointiin.

Komissio esitti samaten huhtikuussa toimenpiteitä arvonlisäverojärjestelmän uudistamiseksi EU:ssa. Alv-toimintasuunnitelma on ensimmäinen askel kohti EU:n yhteistä alv-aluetta, joka olisi keino puuttua petoksiin, auttaa liikeyrityksiä sekä tukea digitaalitaloutta ja sähköistä kaupankäyntiä.

Heinäkuussa komissio esitteli seuraavat toimet verotuksen avoimuuden edistämiseksi ja veronkierron ja verovilpin torjumiseksi EU:n ja kansainvälisellä tasolla. Aloitteissa keskityttiin paikkaamaan verosäännösten nykyisiä puutteita, jotka mahdollistavat rajat ylittävät väärinkäytökset ja laittoman rahoitustoiminnan.

Komissio esitti syyskuussa indikaattoreiden tulostaulun (talouteen, rahoitukseen, vakauteen ja verotusalan hyvään hallintotapaan liittyvät indikaattorit) auttaakseen jäsenvaltioita kartoittamaan ne EU:n ulkopuoliset lainkäyttöalueet, joihin seulonta ensisijaisesti kohdistetaan EU-luettelon laatimisprosessissa. Jäsenvaltiot ovat edistyneet merkittävästi ensimmäisen EU-luettelon laadinnassa niistä EU:n ulkopuolisista lainkäyttöalueista, jotka kieltäytyvät noudattamasta kansainvälisiä verotusalan hyvän hallintotavan standardeja.

Lokakuussa komissio hyväksyi merkittävän yhteisöveron uudistuspaketin, johon kuuluu kolme uutta ehdotusta: luodaan yrityksille uudenaikaisempi ja oikeudenmukaisempi verotusjärjestelmä, tukitaan porsaanreikiä EU:n jäsenvaltioiden ja muiden kuin EU-maiden välillä ja tarjotaan riidanratkaisusäännöt yritysten kaksinkertaiseen verotukseen liittyvien ongelmien helpottamiseksi.

Pakettiin sisältyi yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan uudistaminen. Sillä tarkistetaan sitä, miten yrityksiä verotetaan sisämarkkinoilla, ja varmistetaan näin oikeudenmukaisempi, kilpailukykyisempi ja paremmin kasvua edistävä yhteisöverojärjestelmä. Yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan sisältyy lisäksi tärkeitä uusia osatekijöitä, joilla parannetaan sen veronkierron torjumista ja kasvua edistäviä ominaisuuksia.

Komissio ehdotti lisäksi kaksinkertaista verotusta koskevan riitojenratkaisujärjestelmän parantamista EU:ssa. Sillä muutetaan nykyisiä riidanratkaisumekanismeja niin, että niillä voidaan paremmin täyttää sellaisten yritysten tarpeet, joille kaksinkertainen verotus on merkittävä este.

Yhteisöveron uudistuspakettiin sisältyy myös ehdotus, jolla laajennetaan verokohtelun eroavuuksien torjunnasta EU:n sisällä jo sovitut säännöt koskemaan eroavuuksia, joihin liittyy EU:n ulkopuolisia maita.

Kuluttajien eduksi toimivat rahoitusmarkkinat

Rahoitusalan yritysten olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon aidosti yhdentyneiden EU:n markkinoiden tarjoamia mittakaavaetuja, kun verkkopalvelut tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja innovatiivisia ratkaisuja.

Jäsenvaltioiden olisi pitänyt panna kiinnitysluottodirektiivi täytäntöön maaliskuuhun 2016 mennessä. Vuoden loppuun mennessä 19 jäsenvaltiota oli pannut direktiivin täysin täytäntöön. Uusilla säännöillä varmistetaan, että kuluttajat, jotka ostavat kiinteistön tai ottavat lainan, jonka vakuutena on heidän kotinsa, saavat riittävästi tietoa ja suojan riskeiltä. Direktiivillä olisi tarkoitus edistää kilpailua kiinnitysluottomarkkinoilla ja tarjota luotonantajille ja -välittäjille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mikä johtaa tulevaisuudessa kuluttajia suoraan hyödyttäviin kustannusten vähennyksiin.

Jäsenvaltioiden edellytettiin syyskuuhun mennessä panevan täytäntöön myös maksutilidirektiivin, jossa annetaan kaikille kuluttajille oikeus käyttää perusmaksutilipalveluja taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Ainoastaan 14 jäsenvaltiota oli tehnyt näin vuoden loppuun mennessä (Bulgaria, Tšekki, Tanska, Saksa, Viro, Irlanti, Liettua, Unkari, Malta, Itävalta, Puola, Slovenia, Slovakia ja Yhdistynyt kuningaskunta). Ranska ja Suomi olivat ilmoittaneet osittaisista täytäntöönpanotoimenpiteistä.

Pääomamarkkinaunionin muodostaminen

Komissio jatkoi pääomamarkkinaunionin muodostamista vuonna 2015 annetun pääomamarkkinaunionin luomista koskevan toimintasuunnitelman pohjalta. Se esitti tiedonannon toimintasuunnitelman täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja uusien painopistealojen kehittämisestä. Näihin kuuluu yleiseurooppalainen yksilöllinen eläketuote.

Ensimmäinen toimenpide tuli voimaan huhtikuussa 2016. Infrastruktuuri-investoinneista tulee sen ansiosta houkuttelevampia vakuutusyhtiöille, joilla on hyvät valmiudet tarjota tarvittavaa pitkäaikaista rahoitusta.

Heinäkuussa komissio ehdotti muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön, jotta lisättäisiin eurooppalaisten riskipääomarahastojen ja eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen käyttöä. Yksityisten sijoittajien olisi näin helpompaa ja houkuttelevampaa investoida pieniin ja kasvaviin yrityksiin.

Syyskuussa komissio ilmoitti laajemmasta kestävää rahoitusta koskevasta strategiasta, jolla on tarkoitus tukea investointeja puhtaaseen teknologiaan. Marraskuussa komissio asetti saataville jopa 300 miljoonaa euroa yhteissijoituksia laajamittaisessa, yleiseurooppalaisessa rahasto-osuusrahastossa. Näin autetaan vahvistamaan EU:n riskipääoma-alan valmiuksia tarjota houkuttelevia tuottoja yhteisösijoittajille ja laajentaa tämän kanavan toiminta-aluetta useampiin jäsenvaltioihin.

Samaten marraskuussa komissio esitti lainsäädäntöehdotuksen yritysten uudelleenjärjestelyistä ja uudesta mahdollisuudesta. Ehdotuksella pyritään antamaan rehellisille yrittäjille mahdollisuus saada uusi mahdollisuus konkurssin jälkeen, mikä edistää dynaamista liiketoimintaympäristöä ja innovointia.

Valtiontuen valvonta ja tasapuolisen kilpailun varmistaminen

Valtiontukien valvonnalla on tärkeä asema tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisessa pankkiunionissa. Vuonna 2008 alkaneen rahoituskriisin alusta lähtien EU:ssa on 113 pankkia käynyt läpi valtiontuen ehtona olevan rakenneuudistuksen julkista rahaa saatuaan. Niiden osuus EU:n pankkijärjestelmän kaikista varoista on noin 30 prosenttia. Jäsenvaltiot ovat tukeneet pankkeja ohjaamalla niihin 655,3 miljardia euroa pääomaa (4,5 % suhteessa EU:n BKT:hen vuonna 2015) sekä 1 293,1 miljardia euroa (9,2 % suhteessa BKT:hen) takauksina ja muuna maksuvalmiustukena. Tuen myöntämisen taustalla oli tarve turvata kansalaisten säästöt, estää hallitsemattomat konkurssit ja ehkäistä pankkijärjestelmän romahtaminen kaikkialla Euroopassa. Useimmista pankeista, jotka saivat tukea kriisin aikana, on tullut taas elinkelpoisia sen jälkeen, kun ne ovat toteuttaneet huomattavan osan rakenneuudistussuunnitelmistaan. Ne pankit, joiden liiketoimintamalli ei ollut pelastettavissa (42 kaikkiaan 113 pankista), lakkautettiin hyvässä järjestyksessä.

Komissio lopetti heinäkuussa luottojohdannaisten vaihtosopimuksiin liittyvän kilpailuoikeudellisen tutkinnan ja teki sitoumuksista sitovia tietojen toimittaja Markitin ja kansainvälisen johdannaismarkkinoiden osapuolten järjestön ISDAn kannalta. Kyseiset tahot lisensoivat kymmenen seuraavan vuoden ajan keskeisiä tieto- ja immateriaalioikeuksia pörsseille oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Tällä toimenpiteellä tehdään luottojohdannaisten vaihtosopimusten kaupasta turvallisempaa ja halvempaa sijoittajien kannalta.

Komissio ilmoitti maaliskuussa alustavana näkemyksenään, että vakuutusalan ryhmäpoikkeusasetuksen voimassaoloa ei pitäisi jatkaa. Tämä näkemys vahvistettiin joulukuussa vaikutustenarvioinnin jälkeen. Näin ollen asetuksen voimassaolo päättyy maaliskuussa 2017.

Korttimaksujen osuus kaikista EU:ssa vuonna 2014 tehdyistä sähköisistä maksuista oli Euroopan keskuspankin mukaan 46 prosenttia. Pankkien kollektiivisesti asettamat monenväliset siirtohinnat, jotka vähittäismyyjiltä peritään korttien vastaanottamisesta, voivat nostaa kuluttajahintoja. Tähän puututaan vuoden 2015 lopussa voimaan tulleella monenvälisiä siirtohintoja koskevalla asetuksella, jolla hinnoille asetettiin kilpailukykyinen yläraja. Kesäkuussa 2016 alettiin soveltaa toista asetukseen perustuvaa sääntöpakettia, jonka myötä maksuista aiheutuvista kustannuksista tuli vähittäismyyjien ja kuluttajien kannalta läpinäkyvämpiä, jotta nämä voivat tehdä järkeviä valintoja.

Komissio jatkoi samaan aikaan kilpailuoikeudellista tutkintaa monenvälisistä siirtohinnoista, joita Visa ja MasterCard ovat asettaneet alueiden välisille maksuille, jotka eivät kuulu siirtohintoja koskevan asetuksen soveltamisalaan. Alueiden väliset monenväliset siirtohinnat ovat hintoja, joita EU:n kauppiaat maksavat hyväksyessään Euroopan talousalueen ulkopuolella myönnetyillä korteilla suoritettuja maksuja.

Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti kesäkuussa komission toteamuksen, että Groupement des Cartes Bancaires (joka hallinnoi CB-maksukorttijärjestelmää Ranskassa) on rajoittanut kilpailua Ranskan korttien myöntämisen markkinoilla vaikeuttamalla uusien toimijoiden tuloa markkinoille. Tuomioon voidaan hakea muutosta.

Uudet komiteat vauhdittavat syventämisprosessia

EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on lujitettu perustamalla riippumaton neuvoa-antava Euroopan finanssipoliittinen komitea. Ehdotus komiteasta sisältyy Euroopan komission puheenjohtajan, Euroopan parlamentin puhemiehen, Euroopan keskuspankin pääjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan ja eurohuippukokouksen puheenjohtajan yhdessä laatimaan viiden puheenjohtajan kertomukseen. Komitean perustana on komission lokakuussa 2015 antama päätös, ja se aloitti toimintansa marraskuussa 2016. Sen tehtävänä on arvioida EU:n finanssipoliittisen kehyksen täytäntöönpanoa ja antaa komissiolle neuvoja asianmukaisesta finanssipolitiikan virityksestä koko euroalueella. Lisäksi se tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kansallisten finanssipoliittisten neuvostojen kanssa ja antaa puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin pyynnöstä asiantuntijaneuvoja.

Komitea on toiminnassaan itsenäinen ja koostuu arvostetuista asiantuntijoista, jotka tarjoavat riippumatonta oman alansa asiantuntemusta. Jäsenten nimittämisen yhteydessä kuullaan jäsenvaltioita, kansallisia finanssipoliittisia neuvostoja ja Euroopan keskuspankkia.

Neuvosto suositteli syyskuussa viiden puheenjohtajan kertomuksen täytäntöönpanemiseksi, että euroalueen jäsenvaltiot perustaisivat tai osoittaisivat kansallisia tuottavuuskomiteoita. Näiden komiteoiden olisi analysoitava tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä ja alan politiikkatoimia ja edistettävä osaltaan omistajuutta ja tarvittavien uudistusten toteuttamista kansallisella tasolla. Tällä tavoin ne edistäisivät kestävää talouskasvua ja lähentymistä. Komiteat julkaisevat säännöllisesti raportteja analyyseistaan.

Pankkiunioni

EU teki edelleen töitä kestävän ja dynaamisen talous- ja rahaliiton keskeisimmän osatekijän, pankkiunionin, toteuttamiseksi. Pankkiunioni perustettiin varmistamaan, että euroalueen pankit ovat aiempaa vahvempia ja että niitä valvotaan paremmin. Jos ongelmia ilmenee, ne voidaan ratkaista helpommin ja ilman veronmaksajien rahoja.

Tammikuussa saavutettiin jälleen yksi pankkiunionin toteuttamisen välietappi, kun yhteinen kriisinratkaisumekanismi otettiin täysimääräisesti käyttöön. Yhteinen kriisinratkaisumekanismi täydentää olennaisella tavalla Euroopan keskuspankin johtamaa yhteistä valvontamekanismia. Tavoitteena on yhtenäistää pankkivalvontaa ja kriisinhallintaa pankkiunionissa. Yhteinen kriisinratkaisumekanismi parantaa rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä ja auttaa välttämään tulevia kriisejä pankkiunionissa varmistamalla, että pankkien kriisinratkaisu hoidetaan tehokkaasti ja ajoissa.

Parlamentissa ja neuvostossa jatkettiin neuvotteluja myös pankkiunionin kolmannesta pilarista eli eurooppalaisesta talletussuojajärjestelmästä, joka perustuu olemassa oleviin kansallisiin talletussuojajärjestelmiin. Pankkien rahoittaman eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän on tarkoitus luoda koko EU:n kattava lisäturvaverkko säästäjille. Se parantaisi riskinjakoa pankkisektorilla, sillä riski jakautuisi useampien laitosten kesken. Näin vähennettäisiin alttiutta vakaville paikallisille häiriöille.

Eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän käsittelyn ohessa jäsenvaltiot totesivat myös, että tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan vähentää ja jakaa rahoitusalan riskejä ja vastata näin moniin vielä ratkaisemattomiin haasteisiin. Komissio on ehdottanut kokonaistappionsietokykyä koskevia sääntöjä, joilla on tarkoitus auttaa varmistamaan, että pankkien ongelmat lankeavat pankkien velkojien, eivät veronmaksajien, maksettaviksi.

Lisäksi valtaosa jäsenvaltioista oli vuoden 2016 loppuun mennessä siirtänyt osaksi kansallista lainsäädäntöään ja pannut täytäntöön yhteisen säännöstön, jolla yhdenmukaistetaan sääntelyä entisestään ja varmistetaan korkealaatuinen valvonta pankkiunionissa. Kaikki jäsenvaltiot kahdeksaa lukuun ottamatta olivat panneet täytäntöön pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin, jossa vahvistetaan yhdenmukaiset ja parannetut pankkikriisien ratkaisuvälineet. Kaksikymmentä jäsenvaltiota oli myös pannut täysimääräisesti täytäntöön talletussuojadirektiivin ja varmistanut näin, että EU:n kansalaisten säästöt on suojattu kyseisissä jäsenvaltioissa.

Rahoitusmarkkinat

Vertailuarvot ovat keskeisen tärkeitä rahoitusmarkkinoiden toiminnan kannalta. Kesäkuussa tuli voimaan vertailuarvoasetus, jolla parannetaan vertailuarvojen toimintaa ja hallintaa ja varmistetaan, että niitä ei manipuloida. Uudet säännöt auttavat suojelemaan sekä sijoittajia että kuluttajia.

Komissio ehdotti marraskuussa uusia, rahoitusmarkkinoiden keskeisiä toimijoita koskevia sääntöjä varmistaakseen, että niin keskusvastapuolilla kuin EU:n kansallisilla viranomaisillakin on keinot ja valmius toimia määrätietoisesti, jos kriisiskenaario toteutuu. Keskusvastapuolet toimivat kummankin osapuolen vastapuolena liiketoimissa, joissa käydään kauppaa rahoitusvälineillä. Ehdotuksen päätavoitteena on varmistaa, että keskusvastapuolten kriittiset toiminnot säilyvät samalla kun pidetään yllä rahoitusvakautta ja estetään kaatuvien keskusvastapuolien rakenneuudistuksiin ja kriisinratkaisuun liittyvien kustannusten lankeaminen veronmaksajille.

Samassa kuussa komissio ehdotti muutoksia vakavaraisuusasetukseen, jossa esitetään laitosten vakavaraisuusvaatimuksia, ja vakavaraisuusdirektiiviin, jossa esitetään laitosten hallintoa ja valvontaa koskevia sääntöjä. Se ehdotti muutoksia myös pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviin ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevaan asetukseen, joissa esitetään säännöt kaatuvien laitosten elvytyksestä ja kriisinratkaisusta ja perustetaan yhteinen kriisinratkaisumekanismi. Muutoksiin sisältyy toimenpiteitä, joilla vahvistetaan EU:n pankkialan kestävyyttä ja lisätään näin markkinoiden luottamusta siihen.

Käytännön toimivuuden varmistaminen

Komissio ilmoitti vuoden aikana jatkotoimista, jotka liittyvät finanssipalveluja koskevasta EU:n sääntelyjärjestelmästä järjestetyn kannanottopyynnön tuloksena tehtyihin keskeisiin havaintoihin ja järjestelmän seuraaviin vaiheisiin. Tarkoituksena on kerätä palautetta sidosryhmiltä ja määrittää nykyisten rahoitussääntöjen kumulatiiviset vaikutukset ja vuorovaikutus. Komissio aikoo keskittyä muun muassa poistamaan tarpeettomat pankkien luotonantoa ja pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusta koskevat sääntelyn asettamat rajoitukset ja tehostamaan sääntöjen oikeasuhteisuutta pankkialalla, johdannaismarkkinoilla, vakuutusvarainhoidossa ja luottoluokitusalalla. Muilla toimenpiteillä, joista osasta on jo tehty ehdotus, vähennetään tarpeetonta sääntelytaakkaa, kuten EU:n rahoitusalan valvontaan liittyvää raportointia ja julkistamisvaatimuksia. Komissio aikoo tehdä säännöistä johdonmukaisempia ja ennakoivampia ja puuttua EU:n sääntelykehyksen epäjohdonmukaisiin vuorovaikutussuhteisiin ja puutteisiin.

Julkinen kuuleminen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista

Komissio esitti maaliskuussa ensimmäisen alustavan hahmotelman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Puheenjohtaja Juncker totesi unionin tilaa koskevassa puheessaan syyskuussa 2015 seuraavaa: ”Meidän on tehostettava työtä oikeudenmukaisten ja todella yleiseurooppalaisten työmarkkinoiden aikaansaamiseksi. – – Tähän liittyen haluan kehittää EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin, jossa otetaan huomioon eurooppalaisten yhteiskuntien ja työelämän muuttuvat realiteetit ja joka antaa suuntaa euroalueen uudelle lähentymiselle.” Vuoden 2016 puheessaan puheenjohtaja toisti sitoutumisensa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin. Hän totesi, että Eurooppa ei ole tarpeeksi sosiaalisesti suuntautunut, ja lupasi, että komissio osoittaa jatkossakin tarmoa ja intoa asiantilan muuttamiseksi.

Pilarissa määritellään joukko keskeisiä periaatteita työhönpääsyn, työolojen ja sosiaalisen suojelun aloilla ja keskitytään uusiin haasteisiin, kuten ikääntymiseen, globalisaatioon, teknologian muutoksiin ja sosiaalisiin eroihin talous- ja rahaliiton sisällä.

Komissio kävi koko vuoden 2016 ajan keskustelua EU:n muiden toimielinten, kansallisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan, tutkijoiden ja kansalaisten kanssa pilarin sisällöstä ja roolista siirryttäessä kohti syvempää ja oikeudenmukaisempaa talous- ja rahaliittoa. Keskustelujen tulokset otetaan huomioon keväällä 2017 julkaistavassa aloitteessa.

Pilarin olisi perustuttava EU:n sosiaalisiin sääntöihin ja täydennettävä niitä, jotta voidaan ohjata politiikkaa useilla aloilla, jotka ovat asianmukaisesti toimivien ja oikeudenmukaisten työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien kannalta olennaisia. Siitä olisi tultava viitekehys, jonka pohjalta arvioidaan osallistuvien jäsenvaltioiden sosiaali- ja työllisyysasioita koskevaa tuloskuntoa ja edistetään kansallisen tason uudistusprosessia. Sen pitäisi etenkin antaa suuntaa euroalueen uudelle lähentymisprosessille.

Uusi alku työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulle

Komissio allekirjoitti kesäkuussa yhdessä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion Alankomaiden ja Euroopan tason toimialojen välisten työmarkkinaosapuolten (Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö, BusinessEurope, Käsiteollisuuden ja pienten ja keskisuurten yritysten eurooppalainen liitto ja Julkisten työnantajien ja julkisten yritysten eurooppalainen keskus) kanssa yhteisen lausuman ”Uusi alku työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulle”. Lausuma on osa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun elvyttämistä, jota puheenjohtaja Juncker ehdotti korkean tason konferenssissa maaliskuussa 2015 yhdessä eurooppalaisten, kansallisten ja alakohtaisten työmarkkinaosapuolten ja EU:n muiden toimielinten kanssa.

Lausumassa korostetaan, että Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on perustavanlaatuinen rooli EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan laatimisessa.

Komissio ottaa jatkossakin työmarkkinaosapuolet mukaan EU:n politiikan ja lainsäädännön laatimiseen sekä talouden ohjausjärjestelmään ja talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon. Jäsenvaltiot ovat luvanneet, että työmarkkinaosapuolet voivat osallistua tiiviisti uudistusten ja politiikkojen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Ne ovat myös sitoutuneet parantamaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua kansallisella tasolla ja ottamaan kansalliset työmarkkinaosapuolet mukaan EU-ohjausjakson kaikkiin vaiheisiin maakohtaisten suositusten onnistuneen täytäntöönpanon edistämiseksi.

Eurooppa 2020 -strategia, talouspolitiikan EU-ohjausjakso ja inhimillinen pääoma

Ammattitaitoiset työntekijät ovat kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden tärkeimpiä moottoreita pitkällä aikavälillä. Komissio otti tämän tärkeän yhteyden esiin tiedonannossaan Koulutuksen parantaminen ja nykyaikaistaminen. EU luottaa maailmanmarkkinoilla kilpaillessaan inhimillisen pääomansa laatuun. Pitkän aikavälin vaurauden edellytyksenä on, että ihmisiin investoidaan luomalla tehokkaita ja tuloksia tuottavia koulutusjärjestelmiä. EU:n erittäin ammattitaitoinen työvoima pitää yllä tutkimusta ja kehitystä ja muuntaa uudet ideat innovaatioiksi. Koulujärjestelmän kautta hankitut tiedot ja taidot auttavat takaamaan työllisyyden ja vakaan tulotason ja vähentävät näin köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä.

Näin ollen koulutusjärjestelmien uudistukset ovat tärkeitä painopisteitä useimmissa jäsenvaltioissa, ja ne ovat näkyvästi esillä myös vuoden 2016 talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa, jonka yhteydessä kaikkiaan 21 jäsenvaltiota sai koulutusta koskevan maakohtaisen suosituksen.

Kauppa työpaikkojen ja kasvun luomisen vauhdittajana

Euroopan unioni on yksi maailman avoimimmista talouksista. Avoin kauppa vahvistaa sen taloutta, luo työpaikkoja, tarjoaa kansalaisille enemmän valinnanvaraa ja ostovoimaa kuluttajina ja auttaa EU:n yrityksiä kilpailemaan ulkomailla.

EU vie joka päivä satojen miljoonien eurojen arvosta tavaroita ja tuo niitä satojen miljoonien edestä. EU on maailman suurin teollisuustuotteiden ja palvelujen viejä ja itse suurin vientimarkkina-alue noin 80 maalle. Sen 28 jäsenvaltion osuus maailman tuonnista ja viennistä on yhteensä 16 prosenttia.

Lokakuussa allekirjoitettiin EU:n laaja-alainen talous- ja kauppasopimus Kanadan kanssa EU:n ja Kanadan huippukokouksessa Brysselissä. Tämä EU:n toistaiseksi pisimmälle kehittynyt ja edistyksellisin kauppasopimus on uraauurtava sopimus, joka toimii mallina uusille sopimuksille. Sen kestävää kehitystä, työvoimaa ja ympäristöä koskevat määräykset ovat kunnianhimoisempia kuin mitä koskaan on sovittu kahdenvälisissä kauppasopimuksissa. Sopimus hyödyttää niin pieniä kuin suuriakin viejiä ja luo uusia mahdollisuuksia EU:n ja Kanadan yrityksille ja niiden työntekijöille sekä kuluttajille.

Tämän lisäksi EU jatkoi neuvotteluja useista muista vapaakauppasopimuksista. Tarkoituksena oli auttaa luomaan työpaikkoja ja kasvua EU:n kansalaisille ja yrityksille. Esimerkkinä mainittakoon, että vuonna 2016 neuvottelut jatkuivat Japanin kanssa ja käynnistyivät Indonesian ja Tunisian kanssa. EU oli lisäksi mukana useammankeskisissä neuvotteluissa ympäristöhyödykesopimuksesta ja useiden Maailman kauppajärjestön jäsenten kanssa neuvoteltavassa palvelukauppasopimuksessa.

Tavoitteena pysyvä monenvälinen investointituomioistuinjärjestelmä

EU haluaa yritysten voivan investoida luottavaisin mielin, koska ne tietävät olevansa suojan piirissä, jos jokin menee vikaan. Komissio on sisällyttänyt transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta käytäviin neuvotteluihin samantyyppistä investointituomioistuinjärjestelmää koskevan ehdotuksen kuin se on jo sisällyttänyt Kanadan ja Vietnamin kanssa tekemiinsä kauppasopimuksiin ja jonka se aikoo sisällyttää tuleviin neuvotteluihin. Investointituomioistuinjärjestelmä muodostuu samanlaisista keskeisistä osatekijöistä kuin kansalliset ja kansainväliset tuomioistuimet ja turvaa valtioiden oikeuden sääntelyyn sekä avoimuuden ja vastuullisuuden.

Vapaakaupan on oltava reilua

EU:n mielestä vapaakaupan on oltava reilua. Vuoden aikana toteutettiin tämän vuoksi merkittäviä toimia kestävien kaupan suojatoimien saamiseksi käyttöön, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n tuottajille ja puututaan epäreilun ulkomaisen kilpailun aiheuttamiin haittoihin – tällaisen kilpailun vuoksi on menetetty tuhansia työpaikkoja erityisesti terästeollisuudessa.

Komissio on käyttänyt näitä välineitä täysipainoisesti ja ottanut käyttöön ennennäkemättömän määrän polkumyynnin ja tukien vastaisia toimenpiteitä, joista 41 koski terästuotteiden alaa – niistä 18 kohdistui kiinalaisperäisiin tuotteisiin.

Vuosia jatkuneen lukkiutuneen tilanteen laukaisemiseksi neuvosto sopi lopulta neuvottelukannastaan EU:n kaupan suojatoimien uudenaikaistamista koskevaan ehdotukseen, minkä ansiosta neuvottelujen viimeinen vaihe parlamentin ja komission kanssa voi käynnistyä. Tällä komission esittämällä ehdotuksella pyritään lisäämään EU:n kaupan suojatoimien avoimuutta, nopeuttamaan menettelyjä ja tehostamaan täytäntöönpanon valvontaa ja joissakin tapauksissa määräämään suurempia tulleja.

Samalla alalla esitettiin toinen ehdotus, jossa esitetään uutta polkumyynnin laskentamenetelmää sellaisista maista tulevalle tuonnille, joissa on merkittäviä markkinoiden vääristymiä tai joissa valtio vaikuttaa laajasti talouteen. Tavoitteena on varmistaa, että EU:lla on käytössään sellaiset kaupan suojatoimet, joilla voidaan puuttua kansainvälisen kauppaympäristön nykyisiin realiteetteihin ja kunnioittaa samalla täysimääräisesti EU:n kansainvälisiä velvoitteita Maailman kauppajärjestön piirissä.

Mistä EU on neuvotellut Yhdysvaltojen kanssa

Parempi pääsy Yhdysvaltojen markkinoille

EU jatkoi vuonna 2016 ponnistelujaan, jotta voitaisiin neuvotteluteitse helpottaa EU:n yritysten pääsyä Yhdysvaltojen markkinoille. Tämän on määrä tapahtua poistamalla tulleja ja muita kaupan esteitä sekä helpottamalla uusia kauppa- ja investointimahdollisuuksia uusilla aloilla. Järjestelyjen on tarkoitus koskea kaikkia EU:n yrityksiä niiden koosta riippumatta.

Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus auttaisi luomaan kasvua ja työpaikkoja, alentamaan hintoja ja tarjoamaan kuluttajille suuremman valikoiman tavaroita ja palveluja. Samalla sen avulla säilytettäisiin EU:ssa voimassa oleva korkeatasoinen suoja. Kumppanuus voisi lisäksi auttaa EU:ta ja Yhdysvaltoja suojaamaan ja vahvistamaan yhteisiä arvojaan kuten demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta.

Kumppanuuden ansiosta EU:n yritykset voisivat lisätä vientiään Yhdysvaltoihin ja tuoda sieltä enemmän niitä tavaroita ja palveluja, joita ne tarvitsevat lopputuotteidensa valmistamiseksi. Palveluiden osuus on lähes kolme neljäsosaa EU:n taloudesta, mutta EU:n yritysten on edelleen vaikea myydä palvelujaan Yhdysvaltojen markkinoilla. Eurostatin mukaan Yhdysvaltojen osuus EU:n maataloustuotteiden ja erityisesti korkean lisäarvon tuotteiden viennistä on 15 prosenttia. EU toivoo, että kumppanuuden myötä näiden tuotteiden vientiä voitaisiin kasvattaa entisestään. EU haluaa myös, että EU:n yritykset voisivat kumppanuuden ansiosta kilpailla Yhdysvaltojen julkisista hankinnoista tasavertaisin ehdoin yhdysvaltalaisten yritysten kanssa.

Sääntely-yhteistyö – vähemmän byrokratiaa ja kustannuksia säännöistä tinkimättä

EU pyrki avaamaan aivan uusia uria kauppasopimusten alalla tiivistämällä EU:n ja Yhdysvaltojen sääntelyviranomaisten välistä yhteistyötä huomattavasti nykyisestä. Voidakseen harjoittaa vientiä Yhdysvaltoihin EU:n yritysten on noudatettava Washingtonin säännöksiä ja täytettävä siellä sovellettavat vaatimukset. Usein näillä säännöillä ja vaatimuksilla taataan sama turvallisuuden tai laadun taso, mutta niiden tekniset yksityiskohdat (kuten sähköjohtojen väri pistorasioissa ja pistokkeissa) poikkeavat EU:ssa käytettävistä. Joissakin tapauksissa teknisiä vaatimuksia koskevissa testeissä toistetaan tarpeettomasti Atlantin toisella puolella jo tehdyt testit. Tällainen voi tulla kalliiksi erityisesti pienemmille yrityksille ja kuluttajille. Kustannuksia voitaisiin alentaa tekemällä sääntely-yhteistyötä siten, ettei ihmisten ja ympäristön suojelua koskevia EU:n tiukkoja vaatimuksia heikennetä.

Vientiä, tuontia ja investointeja helpottavat kaupankäynnin säännöt

EU pyrki edelleen luomaan uusia kaupankäynnin sääntöjä tai kehittämään niitä pidemmälle, jotta kaikki EU:n yritykset saisivat täyden hyödyn transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta.

EU:n tavoitteena on kumppanuuden yhteydessä

• varmistaa, että pienet yritykset voivat hyötyä kumppanuudesta täysimääräisesti;
• edistää vapaata ja oikeudenmukaista kilpailua, mukaan lukien säännöt, joilla on tarkoitus estää yrityksiä sopimasta hintoja salaa tai käyttämästä markkina-asemaansa väärin, ja valtion omistamia yrityksiä ja tukia koskevat säännökset;
• auttaa yrityksiä säästämään aikaa ja rahaa tullimuodollisuuksissa;
• mahdollistaa kestävän energian ja tarvittavien raaka-aineresurssien saanti yrityksille;
• suojata EU:n yritysten teollis- ja tekijänoikeudet;
• asettaa kestävä kehitys keskeiselle sijalle sopimuksessa.

EU suojaa kumppanuuden yhteydessä, niin kuin kaikissa muissakin kauppasopimuksissaan, yleishyödyllisiä palveluja hallinnon kaikilla tasoilla, paikallinen taso mukaan luettuna. Maiden ei kumppanuuden myötä edellytetä vapauttavan julkisia palveluja valtakunnallisella tai paikallisella tasolla tai poistavan niiden sääntelyä tai yksityistävän niitä. Näihin palveluihin kuuluvat julkinen terveydenhuolto, julkinen koulutus, julkinen liikenne sekä veden keruu, puhdistus ja jakelu sekä vesihuolto.

Miten EU on neuvotellut Yhdysvaltojen kanssa

Komissio neuvotteli transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta EU:n jäsenvaltioiden hallitusten yksimielisesti sopiman valtuutuksen pohjalta. Neuvottelut alkoivat kesäkuussa 2013. Vuonna 2016 käytiin neljä neuvottelukierrosta. Kauppapolitiikasta vastaava komissaari Cecilia Malmström tapasi neuvottelujen tehostamiseksi yhdysvaltalaisen vastapuolensa Michael Fromanin yhdeksän kertaa vuoden aikana. Edistystä tapahtui edelleen useilla eri aloilla. EU on kuitenkin aina tehnyt selväksi, että hyvän sopimuksen aikaansaaminen on tärkeämpää kuin neuvottelujen saattaminen päätökseen mahdollisimman nopeasti.

Komissio julkaisi edelleen asiaa käsittelevällä verkkosivustollaan EU:n tekstiehdotuksia eli EU:n alkuperäisiä ehdotuksia sopimusteksteiksi palvelujen ja sääntely-yhteistyön kaltaisilla aloilla. Lisäksi komissio julkaisi verkkosivustollaan yksityiskohtaiset raportit jokaiselta neuvottelukierrokselta. Komissio julkaisi myös kymmenittäin kumppanuutta käsitteleviä asiakirjoja – jotkin kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Näihin kuului esitteitä, joissa selitettiin selkokielisesti sopimuksen tavoitteet ja mahdollinen sisältö. Näitä toimia jatkettiin neuvottelujen edetessä, ja niiden ansiosta nämä neuvottelut ovat avoimemmat kuin mistään muusta EU:n kauppasopimuksesta käydyt neuvottelut.

Kuten yleensäkin kauppasopimuksesta neuvoteltaessa, komissio käytti neuvoston kauppapoliittisen komitean viikoittaisia kokouksia hyväkseen kertoakseen jäsenvaltioiden hallituksille neuvottelujen etenemisestä. Komissio piti myös Euroopan parlamentin ja erityisesti sen kansainvälisen kaupan valiokunnan ajan tasalla neuvottelujen kulusta. Niin kauppapolitiikasta vastaava komissaari Malmström kuin neuvottelijat olivat parlamentin ja sen valiokuntien kuultavina. Jäsenvaltioilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä oli pääsy kumppanuutta käsitteleviin neuvotteluasiakirjoihin niiden kanssa sovittujen käytäntöjen mukaisesti.

Näin varmistettiin neuvottelujen demokraattinen valvonta koko niiden keston ajan. Tämä tarkoitti myös sitä, että sekä jäsenvaltioiden hallitukset että välittömillä vaaleilla valitut Euroopan parlamentin jäsenet olivat täysin ajan tasalla neuvottelujen etenemisestä sekä EU:n neuvottelukannoista. Euroopan parlamentti seurasi neuvotteluja tiiviisti.

Komissio pyrki erityisen aktiivisesti tekemään ehdotettua sopimusta käsitteleviä neuvotteluja tunnetuiksi ja selittämään, mitä EU niillä tavoitteli. Lisäksi se käsitteli huolenaiheita, jotka liittyivät niihin kielteisiin vaikutuksiin, joita kumppanuudesta väitetään koituvan. Erityisesti voidaan todeta, että komissio teki parhaansa varmistaakseen, että kaikki asiasta kiinnostuneet sidosryhmät pääsisivät suoraan yhteyteen neuvottelijoiden kanssa, ja julkaistakseen tietoja neuvotteluista verkossa. EU:n ja Yhdysvaltojen neuvottelijat järjestivät kunkin neuvottelukierroksen aikana yhteisiä kokouksia satojen lukuisia erilaisia intressejä edustavien sidosryhmien kanssa. Komissio käytti kansalaisille tiedottamisessa sosiaalista mediaa, kuten tarkoitukseen varattua Twitter-tiliä, jolla oli yli 26 500 seuraajaa vuoden 2016 loppuun mennessä.

Neuvottelujen aikana komissio hyödynsi neuvoa-antavan ryhmän panosta. Se oli asettanut ryhmän erityisesti tarjoamaan lisäasiantuntemusta EU:n neuvottelijoille. Ryhmä muodostuu miehistä ja naisista, jotka edustavat ympäristö- ja terveysalan sekä kuluttaja- ja työntekijäryhmien ja eri liiketoiminta-alojen etuja.

Neuvottelujen jälkeen

Kun tekstistä päästään sopuun, ehdotettu transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta käsittelevä asiakirja julkaistaan verkossa. Sen jälkeen se toimitetaan ratifioitavaksi asiaankuuluvien menettelyjen mukaisesti.

Turvallisuusuhat EU:ssa

Vuonna 2016 käynnistettiin useita aloitteita terrorismin uhan torjumiseksi EU:ssa ja muualla maailmassa.

Komissio ehdotti, että myös EU-kansalaisten tiedot tarkastetaan tietokannasta aina, kun he ylittävät ulkorajan. Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät tästä poliittiseen yhteisymmärrykseen joulukuussa. Muiden kuin EU-kansalaisten järjestelmälliset tarkastukset ovat jo pakollisia.

Europolin päätoimipaikkaan Haagiin perustettiin tammikuussa Euroopan terrorismintorjuntakeskus. Terrorismintorjuntakeskuksen päätavoitteena on tehostaa operatiivista yhteistyötä ja parantaa turvallisuutta koskevien tietojen välittämistä jäsenvaltioiden kesken. Komissio hyväksyi lisäksi terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on estää terroristeja pääsemästä käsiksi rahoituslähteisiinsä ja jäljittää heitä rahoitustoimien kautta. Joulukuussa komissio hyväksyi useita toimenpiteitä vahvistaakseen EU:n valmiuksia torjua terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden rahoitusta. Komission ehdotukset täydentävät ja vahvistavat EU:n lainsäädäntökehystä, jolla estetään rahanpesua ja laittomia rahavirtoja sekä pyritään varojen jäädyttämistä ja takavarikointia koskevien määräysten vastavuoroiseen tunnustamiseen.

Vuonna 2015 hyväksyttiin direktiivi rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, ja komissio lisäsi vuonna 2016 tukeaan jäsenvaltioille, kun nämä saattavat direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään. Se esitti heinäkuussa uuden ehdotuksen rahanpesunvastaisen direktiivin muuttamisesta tarkoituksenaan parantaa EU:n lainsäädäntökehystä vuosina 2015 ja 2016 tapahtuneiden terrori-iskujen ja Panama-papereiden paljastusten jälkeen. Komissio myös lisäsi tukeaan jäsenvaltioille auttaakseen niitä saattamaan neljännen rahanpesunvastaisen direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään ja myönsi jäsenvaltioille lisää valtuuksia terrorismin torjuntaan. Heinäkuussa se hyväksyi luettelon sellaisista EU:n ulkopuolisista maista, joilla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä.

Yhtenä painopisteenä oli parantaa tietojenvaihtoa erityisesti lainvalvontatarkoituksissa. Komissio asetti voimassa olevien Prüm-puitteiden täytäntöönpanon etusijalle (puitteet mahdollistavat DNA-tunnisteiden, sormenjälkitietojen ja ajoneuvojen rekisteritietojen automaattisen vertailun). Se teki myös ehdotuksia parantaakseen rikostuomioita koskevaa tiedonvaihtoa eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän kautta.

Heinäkuussa hyväksytty EU:n matkustajarekisterijärjestelmää koskeva direktiivi velvoittaa lentoliikenteen harjoittajat siirtämään kansainvälisten lentojen matkustajia koskevat tiedot jäsenvaltiolle, jonne lento laskeutui tai josta se lähti. Tiedot analysoidaan, ja niitä käytetään vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan. Komissio tekee työtä jäsenvaltioiden kanssa, jotta direktiivi saataisiin nopeasti osaksi kunkin jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä.

Tarkistettu Europol-asetus hyväksyttiin lopullisesti syksyllä 2016. Se lisää Europolin vastuuvelvollisuutta, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Sillä myös varmistetaan, että Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa.

Joulukuussa järjestetty EU:n internetfoorumi tarjosi puitteet, joissa alan yritykset ja lainvalvontaviranomaiset voivat yhdistää toimintansa terroristien verkkomateriaalin estämiseksi. Foorumi tarjoaa puitteet myös kansalaisyhteiskunnan saamiseksi mukaan laatimaan terrorisminvastaisia ja vaihtoehtoisia viestejä. Internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevä EU:n yksikkö (EU IRU) perustettiin Europoliin vähentämään terroristien verkkomateriaalia.

Radikalisoitumisen torjuntaverkoston osaamiskeskus perustettiin vahvistamaan käyttäjille annettavaa tukea ja tarjoamaan räätälöityjä tukipalveluja sekä jäsenvaltioille että EU:n ulkopuolisille maille.

Komissio hyväksyi syyskuussa tiedonannon Lisää turvallisuutta liikkuvuuden maailmassa. Marraskuussa se ehdotti, että perustetaan EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä, jolla varmistetaan, että viisumipakosta vapautetuilla EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilla on oikeus matkustaa Schengen-alueelle, ja selvitetään, onko tällainen matka turvallisuus- tai maahanmuuttoriski. Järjestelmän avulla voidaan valvoa tehokkaammin EU:n ulkorajoja, parantaa alueen sisäistä turvallisuutta ja helpottaa samalla laillista matkustamista Schengen-alueen rajojen yli.

Komissio sopi toukokuussa Facebookin, YouTuben, Twitterin ja Microsoftin kanssa käytännesäännöistä, joilla torjutaan laittoman vihapuheen leviämistä verkossa. Tavoitteena on suojella vähemmistöjä sekä torjua rasismin ja muukalaisvihan vyöryä.

Huhtikuussa komissio aloitti valmistelut sellaisen EU:n turvallisuusunionin luomiseksi, joka arvioisi, onko kansainvälisiä uhkia tarpeen torjua yhdessä. Komissio julkaisi joulukuussa kolmannen turvallisuusunionia koskevan etenemisraportin. Siinä hahmoteltiin uutta pakettia, jonka avulla torjutaan terrorismin rahoitusta. Se on merkittävä askel kohti terrorismin rahoituslähteiden sulkemista. Raportissa kerrottiin myös sellaisten ehdotusten hyväksymisestä, joilla parannetaan Schengenin tietojärjestelmän tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Raportin mukaan EU:n lainsäädäntötyössä on tapahtunut merkittävää edistystä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan sekä rajaturvallisuuden vahvistamisen aloilla. Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen terrorismintorjuntadirektiivistä sekä ampuma-asedirektiivin ja Schengenin rajasäännöstön tarkistamisesta, mikä mahdollistaa EU:n kansalaisten järjestelmällisen tarkastamisen.

Oikeusvaltion suoja

Oikeusvaltioperiaatteen edistäminen ja ylläpitäminen Euroopan unionissa olivat keskeinen osa komission työtä viime vuonna.

Komissio myös kannusti jäsenvaltioita parantamaan oikeusjärjestelmiensä laatua, riippumattomuutta ja tehokkuutta, koska tulokselliset oikeusjärjestelmät tukevat talouskasvua ja suojaavat perusoikeuksia. Komission julkaisemasta EU:n oikeusalan tulostaulusta 2016 käy ilmi, että eräillä jäsenvaltioilla on yhä erityisiä haasteita, vaikka kehitys oikeusalalla on yleisesti edennyt myönteiseen suuntaan.

Komissio antoi heinäkuussa oikeusvaltion tilannetta Puolassa koskevan suosituksen, jossa se ilmaisi huolensa ja esitti suosituksensa ongelmien ratkaisemiseksi. Komissio uskoi, että Puolassa vallitsee oikeusvaltioon kohdistuva järjestelmätason uhka, minkä vuoksi se arvioi maan kokonaistilanteen ja tuli siihen tulokseen, että Puolassa todellakin on merkittäviä oikeusvaltion kunnioittamiseen liittyviä ongelmia. Joulukuussa komissio esitti Puolan viranomaisille konkreettisia suosituksia näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Rikosoikeus

Menettelyllisten oikeuksien ja oikeudellisen yhteistyön parantaminen

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät kolme uutta direktiiviä, jotka koskevat epäiltyjen ja syytettyjen menettelyllisiä oikeuksia:

• direktiivi eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä
• direktiivi rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä
• direktiivi ensivaiheen oikeusavusta rikoksesta epäillyille tai syytetyille henkilöille, jotka ovat menettäneet vapautensa, sekä oikeusavusta eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä.

EU ja Yhdysvallat tarkistivat keskinäistä oikeusapua koskevaa sopimustaan (joka oli tullut voimaan vuonna 2010) ja sopivat parannettavista toimista yhteistyön nopeuttamiseksi.

Jäsenvaltiot sopivat kesäkuussa hyväksytyissä, rikosoikeudellisten toimien tehostamista kybertoimintaympäristössä koskevissa neuvoston päätelmissä aloittavansa työn sähköisen todistusaineiston saannin helpottamiseksi rikostutkintaa varten.

Yksityisoikeus

Perhe- ja yksityisoikeuden yksinkertaistaminen

Vuonna 2016 hyväksyttiin EU:n lainsäädäntöä, joka helpottaa kansainvälisten parien omaisuuden hoitoa ja jakamista avioeron tai jommankumman kuoleman yhteydessä.

EU hyväksyi myös lainsäädäntöä eräiden yleisten asiakirjojen liikkuvuuden yksinkertaistamiseksi jäsenvaltioiden välillä. Yleisiin asiakirjoihin, kuten syntymätodistuksiin, ei enää tarvitse hankkia virallista apostille-todistusta niiden aitouden osoittamiseksi. Myös oikeaksi todistettujen jäljennösten ja käännösten hankkimista helpotetaan.

Komissio ehdotti parannuksia EU:n sääntöihin, joilla suojellaan lapsia huoltajuuteen, tapaamisoikeuteen ja lapsikaappauksiin liittyvien vanhempainvastuuta koskevien kansainvälisten riita-asioiden yhteydessä. Uudet säännöt nopeuttavat oikeudellisia ja hallinnollisia menettelyjä, ja niiden avulla voidaan varmistaa, että lapsen etu otetaan aina huomioon.

Komissio esitti myös maksukyvyttömyyttä koskevan lainsäädäntöehdotuksen, joka sisältää muun muassa varhaisen vaiheen uudelleenjärjestelyt ja uuden mahdollisuuden. Aloitteella pyritään poistamaan merkittävimmät pääoman vapaan liikkuvuuden esteet kansallisten järjestelyjen pohjalta.

Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevien sääntöjen parantaminen

Euroopan parlamentti ja neuvosto neuvottelivat vuonna 2016 osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin tarkistamisesta ja pääsivät siitä poliittiseen yhteisymmärrykseen. Niiden on kuitenkin vielä virallisesti hyväksyttävä neuvottelujen tulos.

Komissio arvioi vakavaraisuusdirektiivin palkitsemissääntöjä, jotka koskevat luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä, ja hyväksyi suhteuttamista koskevan muutoksen sääntöjen arvioinnin jälkeen.

Perusoikeudet ja oikeusjärjestelmät

EU:n perusoikeuksien puolesta

Komissio julkaisi toukokuussa EU:n perusoikeuskirjan soveltamista koskevan kertomuksen vuodelta 2015. Kertomuksessa tuotiin esiin, kuinka komissio ottaa perusoikeudet huomioon toimintapolitiikoissaan ja lainsäädäntötyössään.

Kertomuksessa korostettiin ensimmäistä perusoikeuksia koskevaa vuotuista keskustelutilaisuutta, jonka teemana oli ”Suvaitsevaisuus ja kunnioitus: juutalais- ja muslimivihan ehkäiseminen ja torjuminen Euroopassa”. Keskustelutilaisuuden tuloksena syntyi luettelo konkreettisista toimista rasismin, muukalaisvihan, vihapuheen ja viharikosten torjumiseksi sekä suvaitsevaisuuden, moninaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi.

Toisen perusoikeuksia koskevan vuotuisen keskustelutilaisuuden teemana oli ”Moniarvoiset tiedotusvälineet ja demokratia”. Sen perusteella komissio määritti jatkotoimia suojatakseen mediaa poliittiselta painostukselta, suojellakseen sen taloudellista riippumattomuutta, tukeakseen uhkauksien ja vihapuheen kohteena olevien toimittajien suojelua sekä valvoakseen sananvapautta jäsenvaltioissa.

Tietosuojan parantaminen

Huhtikuussa 2016 hyväksyttiin tietosuojan uudistuspaketti. Sitä aletaan soveltaa vuonna 2018. Yleinen tietosuoja-asetus on olennainen askel kohti kansalaisten perusoikeuksien lujittamista digitaalisella aikakaudella. Se helpottaa liiketoimintaa yksinkertaistamalla yrityksiin digitaalisilla sisämarkkinoilla sovellettavia sääntöjä. Yhtenäisellä lainsäädännöllä poistetaan nykytilanteen hajanaisuus ja siitä johtuva kallis hallinnollinen rasitus siten, että yrityksille koituu säästöä. Sen lisäksi poliisi- ja rikosoikeusviranomaisia koskevalla tietosuojadirektiivillä varmistetaan korkeatasoinen ja jatkuva tietosuoja ja parannetaan tietojenvaihtoa ja yhteistyötä jäsenvaltioiden poliisi- ja oikeusviranomaisten välillä.

EU-kansalaisten henkilötietojen suoja tietojen siirroissa Yhdysvaltojen lainvalvontaviranomaisille

Kesäkuussa allekirjoitettiin EU:n ja Yhdysvaltain välinen tietosuojaa koskeva puitesopimus. Siinä vahvistetaan lainvalvontaviranomaisille siirrettävien henkilötietojen suojaa koskevat korkeatasoiset standardit. Euroopan parlamentti antoi joulukuussa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle.

Turvallisemmat tietosiirrot EU:n ja USA:n välille

Komissio teki heinäkuussa päätöksen Privacy Shield -tiedonsiirtojärjestelystä, jonka ansiosta henkilötiedot voidaan siirtää turvallisesti EU:sta yhdysvaltalaisille yrityksille. Privacy Shield -järjestely asettaa tiukat velvoitteet tietoja käsitteleville yrityksille, selkeät suojatoimet ja avoimuusvelvoitteet yhdysvaltalaisten viranomaisten pääsylle tietoihin sekä vahvistaa yksilöiden oikeuksien tehokkaan suojelun ja vuotuisen yhteisen tarkastelumekanismin.

Kuluttajien oikeudet

Kuluttajansuojasääntöjen parempi noudattaminen verkkoympäristössä

Komissio ehdotti kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen tarkastamista, jotta EU:n kuluttajansuojalainsäädäntöä noudatettaisiin myös verkkoympäristössä. Euroopan kuluttajakeskukset ilmoittavat säännöllisesti valvontaviranomaisille asioista, jotka ovat tärkeitä kuluttajille.

Vuonna 2016 järjestettiin tuoteturvallisuutta käsittelevä EU:n, Kiinan ja Yhdysvaltojen huippukokous. Siinä sovittiin tuoteturvallisuutta, varsinkin verkossa myytävien tuotteiden turvallisuutta, koskevan yhteistyön vahvistamisesta.

Verkkovälitteinen riidanratkaisu

Euroopan komissio käynnisti vuonna verkkovälitteisen riidanratkaisusivuston. Sivuston kautta kuluttajat ja kauppiaat voivat ratkaista verkkokauppaan liittyvät riitansa tuomioistuimen ulkopuolella.

Kuluttajien suojelu EU:ssa

Tuoteturvallisuuden nopea hälytysjärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden nopeaan tietojenvaihtoon EU:ssa markkinoilla olevista vaarallisista tuotteista sekä toimista, joita on toteutettu, jotta ne eivät joutuisi kuluttajien käsiin. Vaarallisista tuotteista tehtiin 2 126 hälytystä vuonna 2016, ja jokainen hälytys tavoitti järjestelmään osallistuvien 31 Euroopan maan viranomaiset ja Euroopan komission. Hälytysten määrä oli hieman suurempi kuin vuonna 2015, jolloin tehtiin 2 072 hälytystä. Hälytykset koskevat useimmiten tuotteita, joihin voi liittyä loukkaantumisriski (kuten moottoriajoneuvot) tai kemiallinen riski (kuten ftalaatteja sisältävät lelut).

Kuluttajien suojelu harhaanjohtavilta ja aggressiivisilta kaupallisilta menettelyiltä

Varmistaakseen, että jäsenvaltioiden täytäntöönpanoviranomaisilla on riittävät välineet kuluttajien suojelemiseksi verkossa ja sen ulkopuolella komissio hyväksyi päivitetyt ohjeet sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin soveltamiseksi. Ohjeilla pyritään yksinkertaistamaan direktiivin noudattamista käytännössä.

Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen

Komissio julkaisi joulukuussa 2015 sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan strategisen toimintaohjelman, joka määrittelee sen tasa-arvopolitiikkaa vuoteen 2019. Neuvosto antoi kesäkuussa 2016 päätelmät komission strategisesta toimintaohjelmasta.

Maaliskuussa komissio ehdotti, että EU liittyy naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumista koskevaan Euroopan neuvoston sopimukseen, jossa vahvistetaan oikeudellisesti sitovat väkivallan ehkäisemistä, uhrien suojelemista ja tekijöiden rankaisemista koskevat normit.

Toimet sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi

Kertomuksesta naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa 2015 käy ilmi, että työllisyyttä ja päätöksentekoa koskevissa kysymyksissä on edistytty. Valitettavasti naisten ja miesten palkoissa ja eläkkeissä on yhä suuret erot.

Komissio on sitoutunut työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyvien haasteiden ratkaisemiseen. Parempi tasapaino perhe-elämän ja työvelvollisuuksien välillä kannustaa naisia ja miehiä myös hoitovelvollisuuksien tasapuolisempaan jakamiseen, vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa, vähentää miesten ja naisten palkka- ja eläke-eroja, vastaa väestörakenteen haasteisiin EU:ssa ja antaa yrityksille tilaisuuden hyödyntää kaikkien työntekijöiden kykyjä.

Komissio rahoitti vuonna 2016 jäsenvaltioiden viranomaisten toteuttamia valistus- ja koulutustoimia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Syrjinnän torjunta

Komissio alkoi toteuttaa toimia homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten tasa-arvon edistämiseksi. Näiden toimien luettelo kattaa muun muassa syrjimättömyyttä, koulutusta, terveyttä sekä viharikoksia ja -puhetta koskevat toimet.

Vuoden 2016 romanikertomus paljasti vakavia ongelmia, jotka liittyvät etenkin romanien erilaiseen kohteluun asumis- ja koulutuskysymyksissä sekä pakkohäätöihin.

Vammaisten oikeudet

Noin 80 miljoonalla ihmisellä EU:ssa on jonkinasteinen vamma. Euroopan parlamentti ja neuvosto alkoivat keskustella esteettömyyssäädöksen hyväksymisestä vuonna 2016. Säädöksen noudattaminen parantaisi jokapäiväisten tuotteiden ja palvelujen, kuten kännyköiden sekä liikenne- ja pankkipalvelujen, esteettömyyttä. Parlamentti ja neuvosto hyväksyivät muodollisesti lokakuussa ensimmäiset koko EU:ssa noudatettavat säännöt, jotka koskevat julkisen sektorin verkkosivujen ja mobiilisovellusten esteettömyyttä. Niiden on oltava sokeiden, kuurojen ja huonokuuloisten käytettävissä. Julkisella sektorilla tarkoitetaan valtion sekä alue- ja paikallishallinnon viranomaisia ja julkisoikeudellisia laitoksia, kuten julkisia sairaaloita, yliopistoja ja kirjastoja. Osana tekijänoikeuksia koskevaa säädöspakettia komissio ehdotti lainsäädäntöä Marrakeshin sopimuksen panemiseksi täytäntöön. Sopimuksella helpotetaan julkaistujen teosten saatavuutta sokeiden, heikkonäköisten tai muiden lukemisesteisten hyväksi.

Eurooppalaista vammaiskorttia koskevan hankkeen tavoitteena on helpottaa vammaisten matkustamista EU:n jäsenvaltioissa. Vammaiskortin ansiosta vammaisilla on tasavertainen mahdollisuus saada tiettyjä etuuksia, jotka liittyvät ennen kaikkea kulttuuriin, vapaa-aikaan, urheiluun ja liikenteeseen.

Ihmiskaupan torjunta

Komissio esitti toukokuussa ensimmäisen kertomuksensa ihmiskaupan torjunnasta. On erittäin tärkeää lisätä tutkinta- ja syytetoimia, luoda asianmukaiset mekanismit uhrien varhaiselle tunnistamiselle ja suojelulle sekä ehkäistä ihmiskauppaa.

Komissio julkaisi tutkimuksen ihmiskaupan sukupuoliulottuvuudesta EU:n oikeudellisen ja toimintapoliittisen kehyksen mukaisesti.

Komissio aikoo lisätä tietämystä ihmiskaupan sukupuolinäkökohdista, esimerkiksi miesten ja naisten välisistä eroista ihmiskaupan eri muotojen seurauksissa sekä mahdollisessa uhriksi joutumisen alttiudessa ja sen vaikutuksissa. Se aikoo puuttua sukupuolinäkökohtiin riskialttiudessa, rekrytoinnissa ja uhriksi joutumisessa sekä tarkastella ihmiskauppiaiden ja kysyntäpuolen sukupuoleen liittyviä kysymyksiä ja tutkia sukupuolinäkökulmasta lainsäädäntöä ja muita toimia, joilla on torjuttu ihmiskauppaa.

Euroopan muuttoliikeagenda

Euroopan komissio ehdotti vuonna 2016 Euroopan muuttoliikeagendalle jatkotoimia esimerkiksi muuttoliike- ja pakolaiskriisin välittömistä haasteista selviytymiseksi. Se myös halusi EU:lle välineet, joiden avulla niin sääntöjenvastaista kuin laillistakin muuttoliikettä voidaan hallita paremmin ja rajavalvontaa ja turvapaikka-asioiden käsittelyä pystytään tehostamaan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien suojelu

Komissio antoi huhtikuussa tiedonannon, jossa se esitti vaihtoehtoja EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkasääntöjen uudistamiseksi.

Se esitti saamansa palautteen pohjalta toukokuussa ensimmäisen lainsäädäntöehdotuspaketin Euroopan yhteiseen turvapaikkajärjestelmään kuuluvan ns. Dublin-järjestelmän uudistamiseksi. Tämän järjestelmän perusteella määritetään, mikä jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelemisestä. Samaan aikaan komissio ehdotti Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston muuttamista täysimittaiseksi Euroopan unionin turvapaikkavirastoksi, joka helpottaa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa ja parantaa sen toimintaa.

Komissio sai Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän perinpohjaisen tarkastuksen päätökseen heinäkuussa toisella lainsäädäntöehdotuspaketilla. Sillä tarkistettiin EU:n turvapaikkajärjestelmän muodostavista säädöksistä kolmea viimeistä. Uudistuksilla yksinkertaistetaan, selkeytetään ja lyhennetään turvapaikkamenettelyä ja luodaan turvapaikkahakemusten käsittelemiseksi oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi menettely, joka on suotuisa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ja tiukka sitä mahdollisesti väärinkäyttäville. Uudistukset mahdollistavat myös kansainvälistä suojelua aidosti tarvitsevien ihmisten nopean tunnistamisen ja suojelun tarjoamisen heille niin pitkäksi ajaksi kuin he sitä tarvitsevat sekä sellaisten ihmisten palauttamisen, joilla ei ole oikeutta suojeluun EU:n alueella. Lisäksi uudistuksilla varmistetaan, että turvapaikanhakijoille tarjotaan kaikkialla EU:ssa samat ihmisarvoa kunnioittavat vastaanotto-olosuhteet.

Komissio hyväksyi joulukuussa neljännen suosituksen erityisistä toimenpiteistä, jotka Kreikan on toteutettava noudattaakseen kaikilta osin EU:n turvapaikkamenettelyjä Dublin-asetuksen mukaisesti. Suosituksessa todettiin, että Kreikka oli vaikeasta tilanteestaan huolimatta edistynyt merkittävästi hyvin toimivan turvapaikkajärjestelmän edellyttämien institutionaalisten ja oikeudellisten rakenteiden käyttöönotossa. On hyvinkin mahdollista saada lähitulevaisuudessa aikaan täysin toimiva turvapaikkajärjestelmä. Sen vuoksi suositeltiin, että Dublin-asetuksen mukaiset siirrot Kreikkaan aloitettaisiin vähitellen maaliskuun 2017 puolivälissä. Siirrot toteutettaisiin kutakin hakijaa koskevien yksittäisten vakuutusten pohjalta eivätkä siirrot aluksi koskisi haavoittuvassa asemassa olevia muuttajaryhmiä. Tavoitteena on kannustaa siirtämään muuttajia EU:n sisällä ja palauttaa Dublin-järjestelmä täysin toimivaksi, koska se on olennaista Schengen-alueen normaalin toiminnan palauttamisen ja järjestelmän tulevan uudistuksen kannalta.

Sisäiset siirrot ja uudelleensijoittaminen

Eurooppa-neuvosto kehotti maalis- ja lokakuussa nopeuttamaan sisäisiä siirtoja Kreikkaan ja Italiaan kohdistuvien suurien paineiden lievittämiseksi.

Vuonna 2015 luotiin hätätilanteessa sovellettava sisäisten siirtojen järjestelmä, ja jäsenvaltiot sitoutuivat siirtämään alueelleen 98 255 ihmistä Italiasta ja Kreikasta syyskuun 2017 loppuun mennessä. Jäsenvaltiot sitoutuvat samana vuonna myös siihen, että niiden alueelle uudelleensijoitetaan 22 000 selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa ihmistä Euroopan unionin ulkopuolelta.

Vuoden 2016 loppuun mennessä yhteensä 9 602 pakolaista – 7 198 Kreikasta ja 2 404 Italiasta – oli siirretty 24 osallistujamaahan. Sen lisäksi joulukuun alkuun mennessä 13 887 ihmistä oli tuotu turvallisesti ja laillisesti EU:hun 21 uudelleensijoitusmaahan.

Maaliskuussa Euroopan-neuvoston jäsenet ja Turkin edustajat sopivat pysäyttävänsä sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen Turkista EU:hun. Tilalle on tarkoitus järjestää laillisia kanavia pakolaisten uudelleensijoittamiseksi EU:hun. EU:n ja Turkin julkilausumassa sovittiin muun muassa, että kaikki Turkista Kreikan saarille laittomasti tulevat uudet muuttajat palautetaan Turkkiin sen jälkeen, kun heidän turvapaikkahakemuksensa on käsitelty erikseen kansainvälisen ja EU:n lainsäädännön mukaisesti, sillä edellytyksellä, että he saavat suojelua Turkissa. Lisäksi sovittiin, että jokaista syyrialaista kohtaan, joka palautetaan Kreikan saarilta Turkkiin, uudelleensijoitetaan yksi syyrialainen suoraan Turkista EU:n alueelle. Vuoden loppuun mennessä 2 672 syyrialaista pakolaista oli uudelleensijoitettu Turkista EU:hun tällä perusteella.

Komissio raportoi syyskuussa, että Egeanmeren laittomasti ylittävien tai sen vuoksi henkensä menettäneiden ihmisten määrä on vähentynyt merkittävästi. Kesäkuusta alkaen EU:hun saapui päivittäin keskimäärin 80 ihmistä, kun lokakuussa 2015 yhtenä päivänä saapui yli 10 000 ihmistä.

Komissio kehitti yhteistyössä Kreikan ja Italian kanssa EU:n sisäisiä siirtoja helpottavia menettelyjä, kuten siirrettäväksi ehdotettujen henkilöiden turvallisuusselvitystä Euroopan raja- ja merivartioviraston sekä Europolin tuella. Kaikki EU:n jäsenvaltiot, Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu, Kansainvälinen siirtolaisjärjestö ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto hyväksyivät sekä Kreikkaa että Italiaa koskevan tehtäviä sisäisiä siirtoja koskevan menettelyn kesäkuussa 2016.

Palauttaminen ja takaisinotto

Komissio ehdotti osana Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista koskevaa pakettia, että EU:n sormenjälkitietokantaa laajennettaisiin turvapaikanhakijoiden ja sääntöjenvastaisten muuttajien tunnistamiseksi. Jäsenvaltiot voisivat tallettaa ja hakea tietoja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisista tai kansalaisuudettomista henkilöistä, jotka eivät hae kansainvälistä turvapaikkaa ja jotka oleskelevat laittomasti EU:ssa. Uudessa eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevassa asetuksessa vahvistettiin raja- ja merivartioviraston roolia niin, että se tukee jäsenvaltioita palautusoperaatioiden aikana. Lisäksi neuvosto hyväksyi komission ehdotuksen eurooppalaisesta matkustusasiakirjasta. Tarkoituksena on ottaa käyttöön laittomasti EU:n alueella oleskelevien henkilöiden palauttamiseksi muodoltaan yhtenäinen asiakirja, joka sisältää tehostetut turvaominaisuudet.

Komissio ja Schengen-maiden asiantuntijat arvioivat Schengenin arviointimekanismin puitteissa kymmenen EU-maan ja Schengeniin assosioituneen maan palauttamisjärjestelmiä vuosina 2015 ja 2016. Komissio hyväksyi kuusi arviointikertomusta, ja neuvostolle tehtiin suosituksia kansallisissa palauttamisjärjestelmissä havaittujen heikkouksien korjaamiseksi.

Palauttamisen ja takaisinoton lisääminen on myös yksi uuden muuttoliikettä koskevan kumppanuuskehyksen keskeisistä tavoitteista. Komissio otti kumppanuuskehyksen käyttöön kesäkuussa 2016 puuttuakseen sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja hallitakseen paremmin muuttoliikettä yhteistyössä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. (Lisätietoja kumppanuuskehyksestä 9 luvussa).

Ihmisten salakuljetuksen torjuminen

Europoliin perustettiin helmikuussa ihmisten salakuljetusta tutkiva eurooppalainen keskus. Lisäksi sovittiin Euroopan raja- ja merivartioviraston sekä Europolin tiiviimmästä operatiivisesta yhteistyöstä. Siihen kuuluu myös niiden henkilötietojen jakaminen, jotka on saatu Euroopan raja- ja merivartioviraston koordinoimiin yhteisoperaatioihin osallistuneiden muuttajien vapaaehtoisissa haastatteluissa, jotta salakuljettajia voidaan tutkia entistä paremmin.

Ihmishenkien pelastaminen merellä ja hotspot-toimintamalli

Euroopan raja- ja merivartiosto

Euroopan raja- ja merivartiovirasto osallistui vuonna 2016 yli 169 000 ihmisen pelastamiseen pelkästään keskisellä Välimerellä.

Vuoden 2016 loppuun mennessä Euroopan raja- ja merivartiostolla oli yli 1 550 virkamiestä EU:n ulkorajoilla tukemassa jäsenvaltioiden omia rajavartijoita, joita on yli 100 000.

Komissio teki joulukuussa 2015 ehdotuksen asetukseksi eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta. Asiasta päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen kesäkuussa 2016, ja asetus tuli voimaan lokakuussa. Eurooppalainen raja- ja merivartiosto käsittää kaksi pilaria: vahvistettu Euroopan raja- ja merivartiovirasto, joka pohjautuu entisen Frontexin valmiuksiin, ja jäsenvaltioiden rajavalvontaviranomaiset, myös rajavalvontatehtäviä hoitavat merivartijat.

Eurooppalaisen raja- ja merivartioviraston roolia ja tehtäviä on laajennettu huomattavasti uuden toimeksiannon perusteella. Uuden viraston toiminnan käynnistämisessä on edistytty merkittävästi lokakuusta alkaen, esimerkiksi luotu pakolliset nopean toiminnan rajavartija- ja kalustoreservit ja ryhdytty kokoamaan uusia palauttamistiimejä. Niiden avulla voidaan tukea jäsenvaltioita, joilla on ensisijainen vastuu ja toimivalta ulkorajojen valvonnan vahvistamisessa.

Hotspot-toimintamalli

Kreikassa ja Italiassa jatkettiin hotspot-toimintamallin soveltamista muuttoliikekriisin hallinnoimiseen. EU sekä Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto, Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja Europol antoivat operatiivista ja taloudellista tukea, myös jäsenvaltioiden asiantuntijoiden ja vierailevien virkamiesten muodossa.

Hotspot-järjestelykeskukset sijaitsevat eniten tulijoita vastaanottavien jäsenvaltioiden, Italian ja Kreikan, tärkeimmissä saapumispaikoissa. Ne toimivat vastaanottoalueina, joissa tulijoiden henkilöllisyys selvitetään, heidät rekisteröidään ja heidän asiansa käsitellään asianmukaisesti. Hotspot-toimintamalliin ja sisäisten siirtojen menettelyyn kuuluu integroituja ja järjestelmällisiä turvallisuustarkastuksia, mikä edellyttää asianmukaisia vastaanotto-olosuhteita. Tilat eivät saa käydä liian ahtaiksi, ja kaikkein haavoittuvimpiin tulijoihin, kuten lapsiin, on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Hotspot-toimintamallin soveltaminen on lähinnä maahantulijoita vastaanottavien jäsenvaltioiden vastuulla. Maaliskuusta 2016 Europolin henkilöstö on kuitenkin tehnyt lisäturvallisuustarkastuksia Kreikan järjestelykeskuksissa. Europol kokosi apua tarvitsevien jäsenvaltioiden tueksi 116 vierailevaa virkamiestä eli jäsenvaltioiden lähettämää asiantuntijaa vahvistamaan EU:n ulkorajojen turvallisuutta. Kaksi ensimmäistä vierailevien virkamiesten ryhmää työskenteli Kreikan järjestelykeskuksissa Europolin henkilöstön apuna. Vuonna 2016 Kreikassa toimi viisi järjestelykeskusta ja Italiassa neljä, minkä lisäksi muissakin italialaisissa maihinnoususatamissa hoidettiin vastaavia tehtäviä.

EU:n ulkorajojen valvonnan vahvistaminen

Etenemissuunnitelma Schengen-järjestelmän normaalin toiminnan palauttamiseksi

Komissio esitti maaliskuussa yksityiskohtaisen etenemissuunnitelman, jossa selostetaan, millaisia konkreettisia toimia on toteutettava Schengen-alueen normaalin toiminnan palauttamiseksi. Järjestelmä on ollut kovalla koetuksella muuttoliike- ja pakolaiskriisin vuoksi.

EU:n ulkorajoille kohdistui valtavia paineita Kreikassa, kun maahan saapui suuria määriä sääntöjenvastaisia muuttajia ja turvapaikanhakijoita. Tämä paljasti vakavia puutteita Schengen-järjestelmässä ja aiheutti seurauksia koko Schengen-alueelle. Kreikkaa pyydettiin hyväksymään toimintasuunnitelma ja panemaan se täytäntöön neuvoston ja komission suositusten toteuttamiseksi. Muita jäsenvaltioita pyydettiin kantamaan vastuuta ja antamaan Kreikalle välitöntä tukea.

Neuvosto antoi Itävallalle, Saksalle, Tanskalle, Ruotsille ja Norjalle toukokuussa suosituksen, jossa sallittiin rajatarkastusten tekeminen tilapäisesti. Vaikka kokonaistilanne Schengen-alueella vakautui vähitellen, komissio suositti marraskuussa, että neuvosto sallisi kyseisten maiden jatkaa, tiukoin edellytyksin, sisärajatarkastuksia rajoitetun ajan.

Älykkäitä rajoja koskeva säädöspaketti

Komissio ehdotti huhtikuussa älykkäitä rajoja koskevaa säädöspakettia, jolla nykyaikaistettaisiin Schengen-alueen ulkorajojen valvontaa ja autettaisiin jäsenvaltiota selviytymään kasvavista matkustajavirroista sekä jatkettaisiin samalla terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjuntaa.

Tärkeä osa tätä säädöspakettia on rajanylitystietojärjestelmä, jolla uudistetaan rajavalvontaa ja josta rajavartijat saavat automaattisesti tarkkoja tietoja rajatarkastusten aikana. Järjestelmä mahdollistaa myös jäsenvaltioiden nimettyjen lainvalvontaviranomaisten ja Europolin osallistumisen terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseen, havaitsemiseen tai tutkimiseen.

Komissio teki myös ehdotuksen tiedonannoksi ”Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi”. Siinä esitetään toimia nykyisten tietojärjestelmien toiminnan ja yhteentoimivuuden parantamiseksi sekä mahdollisia uusia järjestelmiä tiedoissa olevien aukkojen korjaamiseksi.

Komissio ehdotti marraskuussa EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän perustamista, jotta viisumivapauden piiriin kuuluvien matkustajien turvallisuustarkastuksia voidaan tiukentaa.

Joulukuussa komissio ehdotti Schengenin tietojärjestelmän operatiivisen toiminnan tehostamista. Sen avulla voitaisiin parantaa rajaturvallisuutta ja muuttoliikkeen hallintaa, varmistaa tehokas tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä ja edistää unionin kansalaisten turvallisuutta.

Länsi-Balkanin johtajien viikoittaiset videokokoukset

Länsi-Balkanin johtajien viikoittaiset videokokoukset ovat huomattavasti tehostaneet koordinointia ja tiedonvälitystä EU:n jäsenvaltioiden ja lähinaapureiden kesken eräällä keskeisellä muuttoreitillä.

Laillisen maahanmuuton kanavien parantaminen

Komissio teki kesäkuussa ehdotuksen nk. sinisestä kortista, jonka tavoitteena on lisätä EU:n vetovoimaa korkean osaamistason työntekijöiden houkuttelemiseksi unioniin ja pitämiseksi siellä. Näin voitaisiin kohentaa EU:n talouden kilpailukykyä ja varautua väestörakenteen haasteisiin. EU:n sinisen kortin haltijoille annetaan joustavampi pääsy korkeaa osaamistasoa vaativaan työhön koko unionin alueella, mahdollisuus toimia sivutoimisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana, oikeus välittömään perheenyhdistämiseen ja mahdollisuus saada EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön asema aiempaa nopeammin.

Muiden kuin EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten kotouttaminen

Komissio hyväksyi kesäkuussa kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan toimintasuunnitelman. Sen tavoitteena on tukea jäsenvaltioita EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten kotouttamisessa. Toimintasuunnitelma tarjoaa yhteisen poliittisen kehyksen, jolla on tarkoitus auttaa jäsenvaltioita niiden kehittäessä ja tehostaessa edelleen kansallisia kotouttamistoimiaan. Siinä esitetään 50 konkreettista toimenpidettä keskeisillä aloilla, joita ovat muun muassa lähtöä ja saapumista edeltävät toimet, koulutus, työllisyys, ammatillinen koulutus, peruspalvelujen saatavuus, aktiivinen osallistuminen ja sosiaalinen osallisuus.

Viisumit

Komissio ehdotti alkuvuodesta lainsäädäntöä Georgian, Kosovon (nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen), Turkin ja Ukrainan siirtämiseksi niiden maiden luetteloon, joiden kansalaisilla on oikeus lyhytaikaiseen oleskeluun ilman viisumia sen jälkeen, kun näiden maiden viisumivapautta koskevista toimintasuunnitelmista tai etenemissuunnitelmista on annettu myönteinen arvio. Kosovoa ja Turkkia koskevat ehdotukset tehtiin siinä ymmärryksessä, että maiden viranomaiset täyttävät viisumivapautta koskevissa etenemissuunnitelmissa esitetyt vaatimukset ennen kuin Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät kyseiset ehdotukset. Komissio ehdotti myös lainsäädäntöä sellaisen mekanismin vahvistamiseksi, jolla EU voi keskeyttää kolmansien maiden viisumivapaan matkustamisen tilapäisesti, jos muuttoliike- tai turvallisuusriskit kasvavat merkittävästi. Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen tarkistetusta viisumivapauden keskeyttämismekanismista sekä viisumivapauden antamisesta Georgialle.

EU allekirjoitti viime vuonna viisumivapaussopimuksen Kiribatin, Marshallinsaarten, Mikronesian, Perun, Salomonsaarten ja Tuvalun kanssa.

Tunisian kanssa aloitettiin lokakuussa neuvottelut sopimuksesta, jolla helpotetaan viisumien myöntämistä lyhytaikaista oleskelua varten, ja sopimuksesta, jolla luodaan menettelyt sääntöjenvastaisten muuttajien takaisinottoa varten.

Jordanian kanssa aloitettiin marraskuussa neuvottelut viisumimenettelyjen helpottamisesta ja takaisinotosta.

Kanadan hallitus ilmoitti vuonna 2016, että se aikoo poistaa viisumipakon kaikilta Kanadaan matkustavilta Bulgarian ja Romanian kansalaisilta joulukuusta 2017 alkaen.

Taloudellinen tuki muuttoliikkeen hallinnan tehostamiseksi

EU lisäsi tukeaan jäsenvaltioille turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston sekä sisäisen turvallisuuden rahaston kautta muuttoliikkeeseen sovellettavan yhteisen lähestymistavan kehittämiseksi ja muuttoliikkeiden hallitsemiseksi tehokkaasti. Näistä rahastoista myönnettiin EU:lle hätärahoitusta, joka ohjattiin valtavan muuttopaineen alla oleville jäsenvaltioille ja jonka avulla muuttoliikkeen aiheuttamiin haasteisiin pystyttiin vastaamaan nopeasti ja joustavasti. Komissio teki maaliskuussa ehdotuksen EU:ssa käytettävästä hätätilanteen tukivälineestä. Sen avulla merkittävissä kriiseissä voitaisiin toimia nopeammin ja kohdennetummin esimerkiksi suuria pakolaismääriä vastaanottavien jäsenvaltioiden auttamiseksi. Tästä tukivälineestä myönnetään vuoteen 2018 mennessä noin 700 miljoonaa euroa EU-tukea kumppaniorganisaatioiden, kuten YK-järjestöjen, Punaisen Ristin ja kansalaisjärjestöjen kautta. Järjestöille on myönnetty jo 198 miljoonaa euroa hankkeisiin, jotka on toteutettu Kreikassa tiiviissä yhteistyössä Kreikan viranomaisten kanssa.

Tämän lisäksi EU kasvatti Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston, eurooppalaisen raja- ja merivartioviraston ja Europolin määrärahoja vuosina 2015–2016. Näin vahvistettiin niiden valmiuksia reagoida muuttoliikkeen aiheuttamiin haasteisiin kentällä.

EU:n naapurialueet

Suhteet etelän ja idän naapurimaiden kanssa ovat EU:lle keskeisen tärkeitä. Näitä suhteita ohjaa Euroopan naapuruuspolitiikka, jota tarkistettiin vuonna 2016. Se tarjoaa EU:n ja naapurimaiden välille aitoja kumppanuuksia, joissa keskeisiä kysymyksiä ovat hyvä hallintotapa, poliittiset ja taloudelliset kysymykset, turvallisuus ja muuttoliikeasiat.

Itäinen naapurusto

EU:n toimintalinjat suhteessa itänaapureihin ovat kattavia ja kunkin yksittäisen maan tarpeita varten räätälöityjä. Ne ovat tämän vuoksi laajoja ja niillä keskitytään useisiin painopistealueisiin, kuten yhteiskunnan ja talouden kehittämiseen, hyvään hallintotapaan ja energiatehokkuuteen. Niiden ansiosta EU:n ja sen itäisen naapuruston asukkaiden on helpompi tavata toisiaan ja työskennellä, opiskella ja matkustaa molemmilla alueilla.

EU:lla on Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa assosiaatiosopimukset, joihin kuuluvat pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet. Sopimukset Georgian ja Moldovan kanssa tulivat voimaan heinäkuussa. Myös Armenian, Azerbaidžanin ja Valko-Venäjän kanssa lähennettiin suhteita. Ukrainalaisten ja georgialaisten viisumivapautta EU:hun matkustettaessa koskevat järjestelyt etenivät merkittävästi.

Ukrainan poliittisten ja taloudellisten uudistusten tukeminen oli EU:lle keskeinen kysymys koko vuoden ajan. Merkittävää tukea annettiin Euroopan naapuruusvälineen kautta (200 miljoonaa euroa uusiin ohjelmiin, joilla keskitytään avoimeen ja vastuuvelvolliseen hallintoon), humanitaarisena apuna (22,4 miljoonaa euroa) ja makrotaloudellisena rahoitusapuna (2,21 miljardia euroa). EU ja Ukraina ovat myös neuvotelleet kaasutoimituksista.

EU vaati edelleen rauhanomaista ratkaisua itäisen Ukrainan konfliktiin Minskin sopimusten täysimääräisen täytäntöönpanon kautta. EU jatkoi Venäjän vastaisia pakotteita, joiden perusteena on Krimin ja Sevastopolin laiton liittäminen ja Venäjän rooli Ukrainan horjuttamisessa.

Venäjä

EU:n jäsenvaltiot vahvistivat vuoden 2016 alkupuolella periaatteet, jotka ohjaavat EU:n lähestymistapaa Venäjään. Näitä ovat Minskin sopimusten täysimääräinen täytäntöönpano, suhteiden lujittaminen itäisten kumppaneiden ja muiden naapureiden kanssa erityisesti Keski-Aasiassa, EU:n sisäisen kestokyvyn vahvistaminen, yhteydenpito Venäjän kanssa valikoidusti ulkopolitiikan ja globaalien kysymysten kaltaisissa asioissa, joihin liittyy EU:n intressi, sekä kansalaisyhteiskunnalle ja EU:n ja Venäjän kansalaisten välisiin yhteyksiin annettavan EU:n tuen lisääminen. Koska Minskin sopimuksia ei ole pantu kokonaisuudessaan täytäntöön, vuonna 2014 Venäjän Ukrainaan liittyvien toimien vuoksi käyttöön otettuja pakotteita jatkettiin. Ihmisoikeustilanteen heikkeneminen Venäjällä ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvat lisääntyvät rajoitteet olivat edelleen EU:n asialistan kärjessä.

Eteläinen naapurusto

EU:n eteläiseen naapurustoon liittyvällä naapuruuspolitiikalla tuetaan yksittäisiä maita aloilla, joilla EU pystyy antamaan erityisen ja myönteisen panoksen.

Erityishuomiota kiinnitetään pakolaiskriisin koettelemiin maihin. Komissio jatkoi EU:n Syyria-erityisrahaston toimintaa ja käynnisti EU:n Afrikka-hätärahastoon liittyviä toimia muuttoliikekriisin ratkaisemiseksi. Lontoossa pidettiin helmikuussa Syyrian ja sen lähialueiden tukemista käsittelevä konferenssi, jonka jälkeen Jordanian ja Libanonin kanssa tehtiin sopimukset niiden auttamisesta selviytymään Syyriasta tulevista suurista pakolaismääristä. EU myös lisäsi kauppaa Jordanian kanssa työpaikkojen luomiseksi erityisesti maassa oleville syyrialaispakolaisille.

EU seurasi vuonna 2016 tarkasti Tunisian tilannetta ja tuki sen siirtymistä demokratiaan.

Syyria

Syyrian kriisi oli vuonna 2016 edelleen yksi vaikeimmista haasteista kansainväliselle yhteisölle. EU jatkoi diplomaattisia ja humanitaarisia toimia tiiviissä yhteistyössä Yhdistyneiden kansakuntien ja sen erityislähettilään Staffan de Misturan kanssa. EU lisäsi taloudellista apuaan ja on nyt antanut sitä kriisin alusta alkaen yli 9 miljardia euroa. EU:n tuki Syyrialle vahvistettiin, kun EU:n johtajat kokoontuivat lokakuussa yhteen keskustelemaan Syyriasta. Korkea edustaja, varapuheenjohtaja Federica Mogherini pyrki myös osaltaan helpottamaan Syyrian tulevaisuutta koskevan alueellisen yhteisymmärryksen syntymistä. Hän johti EU:n alueellista aloitetta, jonka tavoitteena on löytää alueellisten toimijoiden kanssa yhteinen perusta konfliktin jälkeisille järjestelyille. Sen puitteissa tarkastellaan sovun ja jälleenrakentamisen mahdollisuuksia, kunhan uskottava poliittinen muutos on hyvässä vauhdissa.

Libya

EU oli koko vuoden sitoutunut seuraamaan Libyaa ja sen siirtymistä kohti osallistavaa ja vakaata demokratiaa ja tukemaan YK:n sovittelutoimia prosessissa. EU myöntää tällä hetkellä merkittävästi rahoitusta Libyassa toteutettaviin hankkeisiin ja toimiin kuudella alalla, jotka vastaavat sen kahdenvälisen yhteistyön painopisteitä. Ne ovat kansalaisyhteiskunta, demokraattinen hallintotapa, terveydenhuolto, nuoret, aktiivinen kansalaisuus ja sosioekonominen yhdentyminen, muuttoliike ja suojelu sekä poliittinen prosessi, turvallisuus ja sovittelu.

Länsi-Balkan ja laajentumisneuvottelut

EU:n laajentumisprosessi on keskeisen tärkeä Länsi-Balkanin vakaudelle. Turvallisuuden ja vaurauden tukeminen alueella on sijoitus alueen tulevaisuuteen ja EU:n edun mukaista. Bosnia ja Hertsegovina haki EU:n jäsenyyttä, ja neuvosto päätti viedä prosessia eteenpäin. Albania antoi EU:n tuella tärkeitä lakeja oikeuslaitoksensa uudistamiseksi, minkä pitäisi helpottaa albanialaisten elämää ja osaltaan tasoittaa maan tietä kohti EU:n jäsenyyttä. EU ja Kosovo tekivät vakautus- ja assosiaatiosopimuksen. EU:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden välitystyön ansiosta entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa voitiin tehdä sopimus, jonka ansiosta järjestettiin rauhallisesti ja hallitusti sujuneet parlamenttivaalit joulukuussa.

Myös Kosovon ja Serbian suhteiden normalisoituminen edistyi. EU:n jäsenyysneuvottelut sekä Montenegron että Serbian kanssa etenivät hyvin.

Turkki

EU:n ja Turkin suhteet kehittyivät vuonna 2016 monella alalla, kuten oli sovittu EU:n ja Turkin huippukokouksessa marraskuussa 2015. Maaliskuussa EU ja Turkki tekivät tärkeän sopimuksen, jossa EU keskittyi muuttovirtojen hallintaan sekä ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjuntaan. Turkin-pakolaisavun koordinointiväline perustettiin Syyrian pakolaisten ja heidän ylikansoitettujen vastaanottavien yhteisöjensä avuksi. Välineen kautta koordinoidaan 3 miljardia euroa rahoitusta vuosina 2016 ja 2017. EU tuki Turkin demokratiaa heinäkuisen vallankaappausyrityksen jälkeen ja kehotti viranomaisia noudattamaan sen jälkiselvittelyissä korkeimpia oikeusvaltioperiaatteen standardeja ja perusoikeuksia.

Länsi-Eurooppa

EU:n ulkopuoliset Länsi-Euroopan maat ovat tiiviisti yhteydessä EU:hun. Norja ja Sveitsi ovat EU:n suurimpia kauppa- ja investointikumppaneita ja tärkeitä kumppaneita myös tutkimuksessa ja innovoinnissa. Sveitsin suhteen on kuitenkin myös haasteita. Vaikka Sveitsin liittokokouksessa joulukuussa saatu äänestystulos ulkomaalaislakiin tehtävistä muutoksista oli askel oikeaan suuntaan, vieläkään ei ole olemassa institutionaalisia puitteita koskevaa sopimusta, jonka avulla voitaisiin hoitaa ja päivittää monimutkaista alakohtaisten sopimusten järjestelmää ja hyödyntää kahdenvälisten suhteiden koko potentiaalia.

Pohjois-Amerikka

Yhdysvallat

EU:n ja Yhdysvaltain suhteiden painopisteitä vuonna 2016 olivat terrorismin torjunta, talouskasvun lujittaminen ja maailmanlaajuisen pakolaiskriisin hoitaminen. Tämä näkyi Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin ja Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin tapaamisessa Varsovassa heinäkuussa.

Vuoden mittaan käytiin useita transatlanttiseen kauppa- ja investointikumppanuuteen liittyneitä neuvottelukierroksia.

Kesäkuussa EU ja Yhdysvallat allekirjoittivat osana oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä tietosuojaa koskevan puitesopimuksen, joka koskee tietosuojakehystä siirrettäessä tietoja Yhdysvaltoihin. Joulukuussa neuvosto hyväksyi päätöksen, jolla Euroopan unioni valtuutettiin tekemään tämä sopimus.

Heinäkuussa hyväksyttiin EU:n ja Yhdysvaltain Privacy Shield -puitteet kansalaisten henkilötietojen suojaamiseksi ja selkeyden aikaansaamiseksi yrityksiä varten.

Yhdysvallat ja EU tekivät yhteistyötä myös eurooppalaisen raja- ja merivartioston puitteissa ja pakolaiskriisin hoitamisessa.

Joulukuussa Yhdysvallat ja EU allekirjoittivat hankinta- ja palvelusopimuksen logistiikkatuesta toistensa sotilasoperaatioissa.

Kanada

Vuosi 2016 oli tärkeä myös EU:n Kanadan suhteille, sillä sen aikana allekirjoitettiin kaksi uudenlaista sopimusta, strateginen kumppanuussopimus ja laaja-alainen talous- ja kauppasopimus. Voimaan tultuaan nämä sopimukset tehostavat EU:n ja Kanadan yleisiä yhteistyöpuitteita. Strategisella kumppanuussopimuksella lisätään poliittista vuoropuhelua useilla aloilla, joita ovat esimerkiksi kansainvälinen rauha ja turvallisuus, taloudellinen ja kestävä kehitys sekä oikeus, vapaus ja turvallisuus. Laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella edistetään työllisyyttä ja kasvua ja saadaan aikaan merkittävää taloudellista hyötyä Atlantin molemmin puolin tuottamalla kauppaa ja investointeja. Sopimuksessa myös vahvistetaan työelämän oikeuksien ja ympäristökysymysten yleiset standardit.

Kiina

EU sopi heinäkuussa uudesta Kiinaa koskevasta strategiasta. EU:n vuorovaikutus Kiinan kanssa perustuu periaatteisiin, käytännön toimintaan ja pragmaattiseen asenteeseen. Samalla EU pitää kiinni eduistaan ja arvoistaan, etenkin kansainvälisten sääntöjen noudattamisesta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta.

Heinäkuussa Pekingissä pidetty EU:n ja Kiinan huippukokous tarjosi mahdollisuuden strategisille keskusteluille yhteisesti kiinnostavista aiheista, esimerkiksi talousuudistuksista ja teräsalan ylikapasiteetista.

Suhteiden perustana on ollut jo vuodesta 2013 EU:n ja Kiinan strateginen yhteistyöagenda 2020. Ympäristöpoliittista vuoropuhelua on käyty vuodesta 2005.

Lähi-itä

Iran

Kansainvälinen yhteisö ja Iran tekivät historiallisen ydinsopimuksen heinäkuussa 2015. Korkea edustaja, varapuheenjohtaja Federica Mogherini vieraili tämän jälkeen huhtikuussa 2016 Teheranissa seitsemän komissaarin kanssa tarkoituksenaan lisätä yhteistyötä esimerkiksi taloussuhteiden, liikenteen, tieteen, humanitaaristen kysymysten, energian ja ihmisoikeuksien aloilla.

Irak

EU:n toimilla Irakissa keskityttiin hallituksen tukemiseen sen toteuttaessa kiireellisesti tarvittavia poliittisia, taloudellisia ja ihmisoikeuksiin liittyviä uudistuksia erityisesti EU:n ja Irakin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen puitteissa. Irakin kanssa tehtiin yhteistyötä myös taistelussa ISIL/Da’eshia vastaan. EU antaa humanitaarista apua kotiseudultaan siirtymään joutuneiden irakilaisten polttavimpien tarpeiden täyttämiseksi ja tukee vapautettujen alueiden vakauttamista.

Latinalainen Amerikka

EU lujitti vuonna 2016 suhteitaan Latinalaisen Amerikan ja Karibian kanssa. EU ja Meksiko aloittivat neuvottelut kokonaissopimuksen nykyaikaistamiseksi, jotta esimerkiksi voitaisiin vahvistaa globaaleista kysymyksistä (joita ovat etenkin ilmastonmuutos ja energia, elintarviketurva, globaali talous ja turvallisuus) käytävän kahdenvälisen vuoropuhelun kehystä ja mukauttaa EU:n ja Meksikon suhteita maailmankaupan sekä investointipolitiikkojen ja -virtojen uusiin realiteetteihin. EU ja Kuuba jatkoivat virallista poliittista vuoropuheluaan ja allekirjoittivat joulukuussa sopimuksen poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä. Sopimus muodostaa suhteille uuden oikeudellisen kehyksen. EU ja Etelän yhteismarkkinat (Mercosur) aloittivat toukokuussa uudelleen neuvottelut alueiden välisen assosiaatiosopimuksen aikaansaamiseksi ja kävivät ensimmäisen tarjousten vaihdon sitten vuoden 2004.

EU tarjosi poliittista tukea Kolumbian rauhanprosessille. Joulukuussa 2016 käynnistetty EU:n Kolumbia-erityisrahasto on keskeinen osa EU:n työtä rauhansopimuksen panemiseksi täytäntöön.

EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön ulkoasiainministerit tapasivat lokakuussa Santo Domingossa Dominikaanisessa tasavallassa. Tapaamisessa lujitettiin strategista kumppanuutta ja valmisteltiin EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön vuonna 2017 pidettävää huippukokousta.

EU:n ja Afrikan kumppanuus

EU hyväksyi Afrikan sarven osalta uuden poliittisen ja taloudellisen sopimuksen Etiopian kanssa ja tuki vaaleja Somaliassa. EU myös jatkoi terrorismin torjunnan tukemista alueella sekä Sahelissa. Vuoden mittaan allekirjoitettiin ja saatettiin voimaan myös EU:n ja eteläisen Afrikan kehitysyhteisön talouskumppanuussopimus.

Muuttoliike

EU pyrki vuonna 2016 saamaan aikaan kaikkia toimintapolitiikkoja käyttäen räätälöityjä kumppanuuksia EU:n ulkopuolisten alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa. Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesäkuussa korkean edustajan ja komission ehdotuksen muuttoliikettä koskevan kumppanuuskehyksen aloittamisesta keskeisten Afrikan-kumppaneiden kanssa, jotta tilannetta voitaisiin hallita yhdessä paremmin.

Ehdotus kuuluu Euroopan muuttoliikeagendaan, ja sen painopisteet ovat ihmishenkien pelastaminen merellä, palautusten lisääminen ja siirtolaisille ja pakolaisille tarjottava mahdollisuus pysyä lähellä kotiseutuaan. Pitkällä aikavälillä pyritään auttamaan maita puuttumaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin.

Kumppanuuskehyksen osana aloitettiin työ viiden keskeisen maan, Etiopian, Malin, Nigerin, Nigerian ja Senegalin, kanssa. Samaan aikaan jatkettiin muuttoliikettä koskevaa vuoropuhelua alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa vuonna 2015 pidetyn Vallettan huippukokouksen tulosten panemiseksi täytäntöön.

Vuoden aikana myös Afrikka-hätärahasto alkoi saada aikaan konkreettisia tuloksia. Samoin yhteistyö EU:n kumppaneiden kanssa alkaa kantaa hedelmää.

Ihmisoikeudet

Vuonna 2016 koettiin vakavia ihmisoikeusrikkomuksia, ja ihmisoikeuksien puolustajat ja kansalaisjärjestöt joutuivat eri maissa häirinnän ja hyökkäysten kohteiksi. Kesäkuussa aloitettiin EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia. Siinä toistettiin jälleen, että ihmisoikeudet ovat EU:n ulkoisen toiminnan keskiössä ja täysin EU:n etujen mukaisia. Korkea edustaja, varapuheenjohtaja Federica Mogherini käynnisti #EU4HumanRights-kampanjan, jolla tiedotetaan EU:n ja jäsenvaltioiden työstä ihmisoikeuksia ja demokratiaa vuosina 2015–2019 koskevan EU:n toimintasuunnitelman keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä ovat ihmisoikeuksien ajaminen, puolustaminen ja edistäminen kaikkialla maailmassa.

Agenda 2030: kestävän kehityksen tavoitteet

EU on sitoutunut täyttämään kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Komissaari Karmenu Vella ja Alankomaiden ministeri Sharon Dijksma osallistuivat toukokuussa toiseen YK:n ympäristökokoukseen Keniassa. Paikalla olleet ministerit sopivat kestävän kehityksen tavoitteiden täyttämisestä useilla aloilla, joita ovat esimerkiksi kestävä tuotanto, kulutus, kemikaalit, jätteet, ilmastonmuutos ja valtameret.

Komissio on esittänyt strategisen lähestymistavan kestävän kehityksen saavuttamiseen EU:ssa ja ympäri maailmaa. Korkea edustaja, varapuheenjohtaja Federica Mogherini, ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans ja komissaari Neven Mimica esittivät asiasta ehdotuksia 22. marraskuuta. Komissio antoi samassa yhteydessä tiedonannon seuraavista toimista Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi. Siinä Agenda 2030 -toimintasuunnitelman kestävän kehityksen tavoitteet yhdistetään EU:n toimintapuitteisiin ja komission painopisteisiin. Näin voidaan arvioida edistymisen taso, havaita tärkeimmät kestävyyteen liittyvät ongelmat ja varmistaa, että kaikissa toimissa ja politiikka-aloitteissa – niin EU:ssa kuin koko maailmassakin – otetaan kestävän kehityksen tavoitteet huomioon heti alusta.

Kansainvälinen kehitys

EU alkoi vuonna 2016 panna kestävän kehityksen tavoitteita täytäntöön kansainvälisessä yhteistyössä.

EU aloitti syyskuussa Euroopan ulkoisen investointiohjelman toteuttaakseen kehityksen rahoitukseen liittyviä sitoumuksia ja kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa.

Komissio ehdotti marraskuussa kehityspolitiikkaa koskevaa tarkistettua eurooppalaista konsensusta, jossa esitetään jaettu näkemys ja kehys EU:n ja sen jäsenvaltioiden kehitysyhteistyötoimia varten. Siinä hahmotellaan, miten unionin kehityspolitiikka linjataan YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, ja se muodostaa osan kansainvälisen yhteisön sovitusta vastauksesta globalisaation aiheuttamiin uusiin suuntauksiin ja haasteisiin. EU:n kehitysyhteistyöpäivät olivat ensimmäinen suuri kansainvälinen tapahtuma, jossa aiheesta keskusteltiin. EU jatkoi myös työtään Afrikan-, Karibian- ja Tyynenmeren maiden yhteistyökumppanuuksien uusimiseksi vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten. Se ehdotti puitesopimusta, jota täydennettäisiin räätälöidyillä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueille tarkoitetuilla alueellisilla kumppanuuksilla, joissa otettaisiin huomioon kunkin alueen mahdollisuudet ja haasteet.

EU piti lokakuussa Brysselissä suuren kansainvälisen kokouksen osoituksena jatkuvasta tuestaan Afganistanille. Marraskuussa pidettiin Keski-Afrikan tasavaltaa käsittelevä avunantajien konferenssi, jossa kansainväliset avunantajat lupasivat yhteensä yli 2 miljardia euroa tukea.

Tutkimus ja innovointi

Tiedediplomatia on tärkeä osa EU:n kansainvälistä toimintaa. Vuoden aikana annettiin arktista aluetta koskevasta yhdennetystä EU:n politiikasta yhteinen tiedonanto, joka kattoi myös arktisen alueen tutkimuksen, ja korostettiin tieteen roolia kansainvälisessä yhteistyössä.

GloPID-R (maailmanlaajuinen tutkimusyhteistyö tartuntatautien alalla) sai rahoittajat ympäri maailmaa kohdentamaan nopeasti tutkimusresursseja zikaviruksen leviämiseen. Aiheesta esitettiin vuonna 2016 erityinen pyyntö, jolla valittiin zikavirukseen liittyviä tutkimushankkeita 30 miljoonan euron suuruista Horisontti 2020 -rahoitusta varten.

Ihmisarvoinen työ EU:n maailmanlaajuisella asialistalla

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker vetosi kesäkuussa pidetyssä kansainvälisessä työkonferenssissa sosiaalisen Euroopan, nuorisotyöllisyyden ja työmarkkinavuoropuhelun puolesta. Hän toi myös esiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan komission aloitteen. Hän korosti yhdessä komissaari Marianne Thyssenin kanssa Kansainvälisen työjärjestön vaatimusten merkitystä ja tarvetta pohtia työn tulevaisuutta. EU:n panos oli keskeinen konferenssin työn ja tulosten suhteen. EU julkaisi kattavan ohjeistuksen ihmisarvoisesta työstä globaaleissa toimitusketjuissa. Ohjeissa käsiteltiin due diligence -prosessia, rajat ylittävää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, kauppaa ja avoimuutta.

Turvallisuus ja puolustus

EU:n ulkoasiain- ja puolustusministerit sopivat marraskuussa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian soveltamisesta turvallisuus- ja puolustusalalla. Taustalla oli turvallisuus- ja puolustusalan täytäntöönpanosuunnitelma, jonka korkea edustaja, varapuheenjohtaja ja Euroopan puolustusviraston johtaja Federica Mogherini esitteli ministereille.

Strategia sisältää ehdotuksia siviili- ja sotilasvoimavarojen lisäämisestä, puolustusyhteistyön syventämisestä, EU:n nopean reagoinnin parantamisesta kriisitilanteissa, pysyvän strategisen tason suunnittelu- ja toteutusvoimavaran perustamisesta sellaisissa sotilasoperaatioissa, joihin ei sisälly suoraa täytäntöönpanoa, laajemman turvallisuus- ja puolustusyhteistyön mahdollisuuksien kartoittamisesta kumppanimaiden kanssa sekä lisätoimista turvallisuutta ja kehitystä edistävien valmiuksien kehittämiseksi.

Tämä on ensimmäinen kolmesta osasta EU:n uudessa puolustuspoliittisessa paketissa, jonka Eurooppa-neuvosto vahvisti joulukuussa. Toinen osa on komission ehdottama Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma, jolla pyritään perustamaan EU:n puolustusrahasto tueksi yhteiseen tutkimukseen tehtäville investoinneille ja puolustusmateriaalin yhteiseen kehittämiseen. Komissio ehdotti myös toimenpiteitä puolustusalan sisämarkkinoiden lujittamiseksi. Kolmas osa paketista on EU:n ja Naton yhteistyö, josta allekirjoitettiin yhteinen julistus Varsovassa heinäkuussa 2016.

EU:n jäsenvaltiot sopivat huhtikuussa yhteistyön lisäämisestä hybridiuhkiin varustauduttaessa. Näitä uhkia ovat esimerkiksi kyberhyökkäykset, energiatoimitusten tai rahoituspalvelujen häiriöt, kansalaisten julkisiin instituutioihin osoittaman luottamuksen heikentäminen ja yhteiskunnan jännitteiden hyväksikäyttö.

Toiminta humanitaarisissa kriiseissä ja hätätilanteissa

EU jatkoi apuaan luonnononnettomuuksien ja ihmisten aiheuttamien kriisien uhreille ympäri maailmaa osoittamalla hätäapua 2,1 miljardia euroa ruokaan, majoitusapuun, suojaan ja terveydenhoitoon yli 120 miljoonalle ihmiselle yli 80 maassa.

EU on etulinjassa antamassa humanitaarista apua kaikilla merkittävillä konfliktialueilla, joilla valtava määrä ihmisiä on joutunut siirtymään kotiseudultaan. Näitä ovat esimerkiksi Irak, Syyria, Keski-Afrikan tasavalta, Etelä-Sudan ja Jemen.

EU joutui ensimmäistä kertaa antamaan humanitaarista apua myös rajojensa sisäpuolella auttaessaan Kreikkaa selviytymään pakolaisvirrasta. Vuosina 2016–2018 annetaan humanitaaristen kumppaneiden kautta EU:n varoja 700 miljoonaa euroa.

Myös uusia aloitteita tehtiin. EU perusti Länsi-Afrikassa vuonna 2014 koetusta ebolakriisistä saatujen kokemusten perusteella eurooppalaiset lääkintäapujoukot toimimaan nopeasti kriiseissä, joilla on terveyteen liittyviä seurauksia sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.

Noin 4 prosenttia EU:n humanitaaristen toimien määrärahoista osoitettiin hätätilanteen koettelemien lasten opetukseen. Tämä on yksi humanitaarisen avun alirahoitetuimmista aloista. Yli 3,8 miljoonaa lasta pääsi opetuksen piiriin 47 maassa. Komissaari Christos Stylianiades ilmoitti määrärahojen korottamisesta 6 prosenttiin vuonna 2017.

Kansainvälinen yhteistyö

EU ja Yhdistyneet kansakunnat

EU:sta osallistui yleiskokouksen ministerikokousviikolle korkean tason valtuuskunta ja samoin laajoja pakolais- ja muuttoliikevirtoja käsittelevään YK:n yleiskokoukseen, jossa EU ajoi onnistuneesti globaalia vastuuta. Syyrian kriisi, ilmastonmuutos ja Agenda 2030:n täytäntöönpano dominoivat keskusteluja. Koko vuoden ajan Yhdistyneiden kansakuntien ja EU:n yhteistyöllä koordinoitiin monenlaista toimintaa rauhanoperaatioista diplomaattitoimiin, ihmisoikeuksiin, nälän torjuntaan, osallistavan yhteiskunnan rakentamiseen, hyvään hallintotapaan ja rikollisuuden torjuntaan. Korkea edustaja, varapuheenjohtaja Federica Mogherini korosti näiden organisaatioiden tiiviitä yhteyksiä YK:n turvallisuusneuvostossa kesäkuussa pitämässään puheessa.

EU ja Nato

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk, Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg allekirjoittivat Varsovassa heinäkuussa EU:n ja Naton julistuksen, jolla annettiin uutta vauhtia kumppanuudelle. Julistuksessa korostettiin yhteistä sitoutumista yhteistyöhön hybridiuhkien torjunnassa, operatiiviseen yhteistyöhön, myös merellä, kyberturvallisuuteen ja -puolustukseen, puolustusteollisuuden tutkimukseen, harjoituksiin ja puolustukseen ja turvallisuusvalmiuksien kehittämiseen. Joulukuussa EU ja Nato vahvistivat rinnakkaisissa prosesseissa yhteiset ehdotukset yhteisen julistuksen täytäntöönpanoa varten.

Yhteistyö kansainvälisellä näyttämöllä

EU toimi aktiivisesti kansainvälisten kumppaniensa kanssa esimerkiksi G7- ja G20-ryhmissä globaaleihin poliittisiin ja taloudellisiin haasteisiin vastaamiseksi. Hangzhoun huippukokouksessa annetussa päätösasiakirjassa G20-maiden johtajat korostivat tarvetta laajempaan osallistavuuteen, jotta talouskasvu täyttää jokaisen tarpeita ja hyödyttää kaikkia maita ja kaikkia ihmisiä.

Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentti käsitteli vuonna 2016 kaikkia EU:n politiikan tärkeimpiä kysymyksiä. Se keskusteli muun muassa pakolais- ja muuttoliikekriisistä, Yhdistyneen kuningaskunnan kansan­äänestyksestä, turvallisuudesta ja terrorismin uhkasta sekä yritysverotuksesta. Se teki tärkeitä lainsäädäntöpäätöksiä, jotka koskivat esimerkiksi matkustajarekisteritietoja, tietosuojaa ja digitaalisia sisämarkkinoita. Parlamentissa kävi vuoden aikana useita arvovieraita, kuten Alankomaiden kuningas Willem-Alexander, Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves, Bulgarian presidentti Rosen Plevneliev, Israelin presidentti Reuven Rivlin, palestiinalaishallinnon presidentti Mahmoud Abbas ja EU:n muiden toimielinten puheenjohtajat.

Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvosto kokoontui vuonna 2016 helmikuussa, maaliskuussa, kesäkuussa, lokakuussa ja joulukuussa. Valtion- tai hallitusten päämiehet keskustelivat ja antoivat ohjeistusta keskeisistä aiheista, kuten kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn tukemisesta, sisämarkkinoiden toteuttamisesta, EU:n kauppapolitiikasta, muuttoliikepolitiikan sisäisistä ja ulkoisista näkökohdista, turvallisuudesta, energiasta ja ilmastonmuutoksesta. EU-johtajat tapasivat myös epävirallisemmin Bratislavassa keskustellakseen unionin tilasta ja yhteisestä tulevaisuudestaan Yhdistyneen kuningaskunnan kansan­äänestyksen jälkeen.

Euroopan unionin neuvosto

Neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta hoitivat vuonna 2016 Alankomaat ja Slovakia. Neuvoston tärkeimmät keskustelunaiheet olivat muuttoliikekriisi, aseelliset konfliktit eri puolilla maailmaa ja terrorismin torjunta. Neuvosto edistyi monilla aloilla, muun muassa verotusta, energiaa ja ilmastonmuutosta, talouden rahoitusta ja sisämarkkinoiden syventämistä koskevissa kysymyksissä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Euroopan alueiden komitea

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea otti vuonna 2016 merkittävällä tavalla kantaa pakolaiskriisiin. Lisäksi se laati komission pyynnöstä valmistelevan lausunnon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Syyskuussa komitea hyväksyi komission pyynnöstä laaditun valmistelevan lausunnon kestävästä kehityksestä.

Euroopan alueiden komitea järjesti heinäkuussa Slovakian Bratislavassa Euroopan alueiden ja kuntien huippukokouksen. Se hyväksyi julistuksen Euroopan tulevaisuuteen suuntautuneesta visiosta, joka perustuu yhteenkuuluvuutta edistävien ja kestävää kasvua ja työpaikkoja luovien investointien vahvistamiseen kunnissa ja alueilla. Lisäksi komitea isännöi lokakuussa Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikkoa.

Parempi sääntely

Toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä

Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio allekirjoittivat huhtikuussa komission ehdotukseen perustuvan uuden toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä, jolla parannetaan asiaa koskevien periaatteiden soveltamista kaikissa toimielimissä. Tämä tarkoittaa tarvittaessa kunnianhimoisten toimien toteuttamista EU:n ongelmien ratkaisemiseksi ja tällaisten toimien suunnittelua mahdollisimman tehokkaasti, tuloksellisesti ja avoimesti. Sopimus edistää näyttöön perustuvaa päätöksentekoa lainsäädäntöprosessin kaikissa vaiheissa sekä järjestelmällistä analyysia lainsäädännön käytännön vaikutuksista. Sopimuksen myötä EU:n lainsäädäntöprosessista tulee läpinäkyvämpi, avoimempi sidosryhmien palautteelle ja helpommin seurattava.

Euroopan komission työohjelma 2017

Komissio hyväksyi lokakuussa vuoden 2017 työohjelmansa. Siinä luetellaan vuoden aikana toteutettavia toimia ja yksilöidään aloja, joilla komissio aikoo peruuttaa jo tekemiään ehdotuksia tai tarkistaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Vuoden 2017 työohjelma mukailee komission kymmentä poliittista painopistettä.

REFIT-tulostaulu

Vuoden 2017 työohjelman yhteydessä esiteltiin REFIT-tulostaulu, joka heijastaa komission erilaisia toimia EU:n lainsäädännön arvioimiseksi, tarkistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi sekä sääntelytaakan vähentämiseksi. Tulostaulussa esitetään tilannekatsaus 231 aloitteeseen, joilla pyritään yksinkertaistamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja vähentämään siihen liittyvää hallinnollista taakkaa. Komissio julkaisi myös tulostaulun yhteenvedon, johon on koottu REFIT-tulostaulun keskeiset tiedot ja yksityiskohtaista tietoa REFIT-foorumin 22 ensimmäisestä lausunnosta sekä komission niiden perusteella suunnittelemista jatkotoimista.

REFIT-foorumi

REFIT-foorumi kokoaa yhteen 48 korkean tason asiantuntijaa, jotka edustavat monia eri sidosryhmiä, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa, Euroopan alueiden komiteaa ja kaikkia jäsenvaltioita. Foorumi neuvoo komissiota EU:n sääntelyn tehokkuuden ja tuloksellisuuden lisäämisessä ja hallinnollisen taakan vähentämisessä siten, että sääntelyn taustalla olevat poliittiset tavoitteet eivät vaarannu. Sen työskentely perustuu pitkälti sidosryhmien ehdotuksiin (jotka esitetään usein Kevennä sääntelytaakkaa – ota kantaa -sivuston kautta). Foorumi kokoontui tammikuussa, huhtikuussa, toukokuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja marraskuussa ja antoi 24 lausuntoa, jotka koskevat EU:n lainsäädännön eri aloja.

Sääntelyntarkastelulautakunta

Sääntelyntarkastelulautakunta on komission riippumaton elin, joka tarkastelee vaikutustenarviointien luonnosten, merkittävien jälkiarviointien ja toimivuustarkastusten laatua. Heinäkuussa 2015 perustettu lautakunta korvasi vaikutustenarviointilautakunnan. Lautakunta tarkasteli vuoden 2016 aikana 60:tä vaikutustenarviontia ja seitsemää muuta arviointia ja antoi niistä lausunnot.

Uudet verkkosivut ja palautemekanismit

Komissio toteutti vuoden aikana lisätoimia parantaakseen sidosryhmien ja kansalaisten mahdollisuuksia antaa panoksensa EU:n päätöksentekoprosessiin. Kansalaiset ovat kesäkuun lopusta lähtien voineet antaa delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten luonnoksista palautetta neljän viikon ajan. Vuoden loppuun mennessä oli julkaistu 106 luonnosta delegoiduksi tai täytäntöönpanosäädökseksi.

Sidosryhmät ovat voineet heinäkuusta 2015 lähtien esittää kommentteja ja kannanottoja etenemissuunnitelmista sekä alustavista vaikutustenarvioinneista, jotka koskevat uusia aloitteita, arviointeja ja lainsäädäntöehdotuksia. Vuoden 2016 loppuun mennessä oli julkaistu kommentoitavaksi 338 etenemissuunnitelmaa ja alustavaa vaikutustenarviointia. Samalla ajanjaksolla julkaistiin kommentoitavaksi 147 lainsäädäntöehdotusta.

EU:n lainsäädännön soveltamisen seuranta

Komissio hyväksyi heinäkuussa 33. vuosikertomuksen Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta. Kertomuksessa tarkastellaan jäsenvaltioiden edistymistä EU:n lainsäädännön soveltamisessa ja nostetaan esille vuoden 2015 tärkeimmät suuntaukset. Kertomuksesta käy ilmi, että rikkomusmenettelyjen kokonaismäärä on huomattavasti pienempi kuin vielä viisi vuotta sitten.

Komissio on tehostanut ehkäiseviä toimiaan, joilla tuetaan jäsenvaltioita unionin lainsäädännön täytäntöönpanossa. Jos jäsenvaltiot eivät siirrä direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä sovitussa määräajassa, komissio turvautuu edelleen sakkojärjestelmään, joka perustuu muun muassa Lissabonin sopimuksen määräykseen direktiivien myöhäisestä voimaansaattamisesta.

Komissio ilmoitti joulukuussa antamassaan tiedonannossa EU:n lainsäädäntö: parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla, miten se aikoo tehostaa EU-lainsäädännön soveltamista, täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa EU:n kansalaisten, kuluttajien ja yritysten eduksi.

Avoimuus ja vastuuvelvollisuus

Ehdotus avoimuusrekisterin muuttamisesta pakolliseksi

Komissio ehdotti syyskuussa Euroopan parlamenttia, komissiota ja ensimmäistä kertaa myös neuvostoa koskevan pakollisen avoimuusrekisterin perustamista.

Asiakirjojen julkisuus

Oikeus tutustua asiakirjoihin on tärkeä avoimuuden kannalta. Komissio hyväksyi elokuussa vuotta 2015 koskevan kertomuksensa asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttaviksi. Tutustumispyyntöjen määrä kasvoi yli 8 prosenttia (vuonna 2014 pyyntöjä esitettiin 6 227, vuonna 2015 puolestaan 6 752). Pyydetyt asiakirjat annettiin kokonaan tai osittain saataville 84 prosentille hakijoista.

EU:n talousarvion valvonta

Neuvoston annettua myönteisen suosituksen parlamentti hyväksyi huhtikuussa lopullisesti tavan, jolla komissio oli toteuttanut EU:n talousarvion vuonna 2014.

Komissio esitteli heinäkuussa EU:n talousarviota koskevan integroidun talous- ja tilinpäätösraportointipaketin, johon on koottu kaikki saatavilla olevat tiedot EU:n tuloista, menoista, hallinnoinnista ja toiminnan tuloksista vuonna 2015. Raportit osoittavat, että EU:n talousarvio tuotti tuloksia komission painopisteiden mukaisesti ja että sitä toteutettiin moitteettomasti. Raporteissa annettiin tärkeä panos myös vuoden 2015 vuotuiseen vastuuvapausmenettelyyn.

Päättäessään vastuuvapauden myöntämisestä, lykkäämisestä tai epäämisestä parlamentti ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen. Tilintarkastustuomioistuin esitti lokakuussa vuosikertomuksensa EU:n talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015. Komission ulkoinen tilintarkastaja hyväksyi EU:n talousarvion toteuttamisen varauksetta yhdeksättä kertaa peräkkäin ja vahvisti lisäksi, ettei tuloissa eikä hallintomenoissa esiintynyt edelleenkään olennaisia virheitä. Tilintarkastustuomioistuimen arvioima kokonaisvirhetaso (3,8 prosenttia) laski jo kolmantena peräkkäisenä vuotena.

On tärkeää muistaa, että noin 80 prosenttia EU:n vuotuisesta talousarviosta muodostuu sellaisista aloista, kuten maataloudesta ja koheesiopolitiikasta, joilla komissiolla on tärkeä valvontatehtävä mutta joilla jäsenvaltiot vastaavat ensisijaisesti EU:n varojen päivittäisestä hallinnoinnista.

Kansalliset parlamentit

Komissio hyväksyi heinäkuussa vuotta 2015 koskevat vuosikertomukset toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista ja komission ja kansallisten parlamenttien suhteista.

Toissijaisuuskysymykset vuonna 2016

Komissio vastaanotti vuoden aikana toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin kautta kansallisilta parlamenteilta 68 perusteltua lausuntoa, joiden mukaan komission esittämät säädökset eivät ole toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Näistä lausunnoista kaikkiaan 14 koski komission ehdotusta tarkistaa lähetettyjä työntekijöitä koskevaa direktiiviä. Komissio totesi huolellisen analysoinnin jälkeen, että ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, ja päätti pitää sen voimassa. Komissio perusteli päätöksensä heinäkuussa.

Suhteet kansallisiin parlamentteihin

Komissio lujitti vuonna 2016 edelleen suhteitaan kansallisiin parlamentteihin. Kansallisilta parlamenteilta saatujen lausuntojen määrä kasvoi 75 prosenttia (350 lausuntoa vuonna 2015 ja 613 lausuntoa vuonna 2016). Komissaarit tapasivat jäsenvaltioiden parlamenttien jäseniä monilla vierailuillaan jäsenvaltioihin sekä parlamenttien välisissä kokouksissa ja muissa tapahtumissa.

Euroopan oikeusasiamies

Euroopan oikeusasiamies tutkii kanteluja, jotka koskevat hallinnollisia epäkohtia Euroopan unionin toimielimissä ja elimissä. Vuonna 2016 tutkimukset käsittelivät muun muassa komission asiantuntijaryhmien koostumusta, tupakka-alan eturyhmien komissioon pääsyä koskevia sääntöjä, komission erityisneuvonantajia, komission jäsenten toimintasääntöjä ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission lainsäädäntömenettelyn aikana käymien kolmikantaneuvottelujen avoimuutta.

Eurooppalainen kansalaisaloite

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen avulla miljoona kansalaista vähintään neljäsosasta EU:n jäsenvaltioita voi pyytää komissiota tekemään säädösehdotuksen aloilla, joilla komissiolla on toimivalta ehdottaa lainsäädäntöä. Komissio rekisteröi vuonna 2016 kolme uutta aloitetta ja ilmoitti vuoden 2017 työohjelmassaan aikovansa antaa lainsäädäntöä eräässä aikaisemmassa aloitteessa (Right2Water) esille nostetuista asioista.

Kansalaiskuulemiset

Komissio jatkoi koko vuoden ajan vuorovaikutusta kansalaisten kanssa kansalaiskuulemisten kautta. Komission puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, muut komissaarit sekä joukko Euroopan parlamentin jäseniä ja kansallisia poliitikkoja osallistui kuulemisiin vuoden kuluessa. Kuulemisia järjestettiin 73, ja kansalaisilla oli niiden yhteydessä ainutlaatuinen mahdollisuus keskustella päättäjien kanssa kasvotusten siitä, mitä EU:ssa tapahtuu, miten EU vastaa keskeisiin haasteisiin ja miten sen toimet hyödyttävät kansalaisia. Samalla EU:lle ja jäsenvaltioiden poliitikoille tarjoutui mahdollisuus kuunnella eri puolilla unionia asuvia kansalaisia ja ottaa heidän kokemuksistaan opiksi.

Tietoja ja julkaisuja Euroopan unionista on saatavilla suomen kielellä seuraavista osoitteista: