EU:n talousarvion rahoittamiseen käytettävän bruttokansantulon tarkastaminen Tietojen kokoamiseen liittyvät riskit otettiin kaiken kaikkiaan hyvin huomioon, mutta toimien priorisointia voitaisiin lisätä

Tiivistelmä

I Bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat omat varat ovat EU:n talousarvion pääasiallinen rahoituslähde, josta saatiin vuonna 2021 yhteensä 116 miljardia euroa. Komissio laskee omien varojen määrän prosenttiosuutena jäsenvaltioiden vuotuisesta BKTL:sta. Bruttokansantulo on makrotaloudellinen indikaattori, jota käytetään mittaamaan maan taloudellista vaurautta.

II Komissio käyttää BKTL-ennusteita jäsenvaltioiden maksuosuuksien laskemiseen ja tarkistaa niitä, kun tarkempia tietoja tulee saataville. Tiettyä jäsenvaltiota koskevien tietojen mukauttaminen vaikuttaa muiden jäsenvaltioiden maksuosuuksiin. Siksi EU:n lainsäädännössä edellytetään, että komissio tarkistaa lähteet ja menetelmät, joita jäsenvaltiot käyttävät BKTL-tietojensa laatimiseen. Euroopan unionin tilastotoimiston (Eurostat) tekemillä tarkastuksilla on varmistettava, että jäsenvaltiot suorittavat oikeudenmukaiset ja ennakoitavat BKTL-perusteiset maksuosuudet EU:n talousarvioon. Itse tarkastusprosessin olisi oltava kustannustehokas.

III Eurostat järjestää tarkastuksensa monivuotisissa sykleissä, joten prosessit ovat luonteeltaan pitkiä. Tarkastuksiin sisältyy yksityiskohtainen analyysi jäsenvaltioiden toimittamista BKTL-tiedoista. Analyysin avulla varmistetaan EU:n talousarvioon maksettavien määrien vertailtavuus, luotettavuus ja kattavuus sekä viime kädessä oikeellisuus. Mitä kauemmin prosessi kestää ja mitä enemmän Eurostatin yksilöimiä kysymyksiä on, sitä pienempi on jäsenvaltioiden maksuosuuksien ennakoitavuus. Tämä voi vaikeuttaa jäsenvaltioiden mahdollisten lisämäärien maksamista.

IV Tilintarkastustuomioistuin tarkasti viimeksi päättyneen BKTL-tarkastussyklin (2016–2019) arvioidakseen, oliko komissio hallinnoinut sitä vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla. Tilintarkastustuomioistuin analysoi, oliko komissio tunnistanut ja lieventänyt vaikuttavasti BKTL-tietojen vertailtavuuteen, luotettavuuteen ja kattavuuteen kohdistuvia suurimpia riskejä. Tilintarkastustuomioistuin tutki myös, olivatko BKTL-tarkastussykli ja siihen liittyvä viestintä oikea-aikaisia ja tehokkaita. Tilintarkastustuomioistuin suoritti tarkastuksen tässä vaiheessa, jotta se voisi analysoida päätökseen saatettua sykliä, johon sisältyi muutoksia komission tarkastamismenettelyyn. Tilintarkastustuomioistuin pyrkii työnsä avulla auttamaan komissiota parantamaan tarkastamismenettelyä seuraavaa, vuonna 2025 alkavaa sykliä varten.

V Tilintarkastustuomioistuin keräsi tarkastusevidenssiä asiakirjatarkastusten, kahden kyselytutkimuksen sekä komission ja jäsenvaltioiden kansallisten tilastolaitosten haastattelujen avulla. Tilintarkastustuomioistuin arvioi Eurostatin tehokkuutta tutkimalla kuuden jäsenvaltion (Irlanti, Espanja, Ranska, Malta, Alankomaat ja Puola) tarkastusasiakirjat.

VI Tilintarkastustuomioistuimen yleisenä johtopäätöksenä oli, että Eurostat oli vaikuttavalla tavalla yksilöinyt suuren riskin kysymyksiä, mutta se ei ollut käsitellyt kaikkia kysymyksiä oikea-aikaisesti.

VII Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että Eurostatin riskienarviointi oli yleisesti ottaen hyvin suunniteltu ja että siinä yksilöitiin suuren riskin kysymykset kaikkien jäsenvaltioiden osalta. Työssä voitaisiin kuitenkin lisätä niiden kysymysten priorisointia, joilla on suurin potentiaalinen vaikutus. Kaiken kaikkiaan Eurostat tuki riittävästi kansallisia tilastolaitoksia suuren riskin kysymysten ratkaisemisessa. Eurostat käynnisti useita aloitteita käsitelläkseen globalisaatiota koskevaa kysymystä, mutta se ei reagoinut oikea-aikaisesti.

VIII Tarkastussykli saatiin kaiken kaikkiaan suunnitellusti päätökseen vuonna 2019, ja komissio toimitti jäsenvaltioille oikea-aikaiset tiedot BKTL-tarkastuksista johtuvista maksuosuuksiin tehdyistä mukautuksista. Syklin lopussa ratkaisematta oli kuitenkin vielä monia kysymyksiä, jotka saattavat vaikuttaa jäsenvaltioiden tuleviin maksuosuuksiin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että Eurostat tarkasti monia seikkoja, joiden vaikutus BKTL:oon osoittautui vähäiseksi, ja työssä ilmeni Eurostatin tarkastusten dokumentointiin käyttämiin välineisiin liittyvää tehottomuutta.

IX Tilintarkastustuomioistuin antaa tarkastuksensa perusteella suosituksia auttaakseen komissiota Eurostatin kautta

• lisäämään suuren riskin kysymysten priorisointia
• parantamaan jäsenvaltioille annettavan tuen oikea-aikaisuutta ja perustelemaan paremmin päätökset rajoittaa varaumien soveltamisaikaa
• tehostamaan tarkastussykliä entisestään.

Johdanto

EU:n talousarvio ja BKTL-perusteiset omat varat

01 Bruttokansantuloon perustuvat omat varat ovat EU:n talousarvion pääasiallinen rahoituslähde. Ne lasketaan BKTL:n perusteella. Bruttokansantulo on makrotaloudellinen indikaattori, jota käytetään mittaamaan maan taloudellista vaurautta. Ne ovat EU:n rahoituksen jäännöslähde (’tasapainottavat varat’). Niiden avulla siis varmistetaan, että tulot riittävät kattamaan talousarvion menot sen jälkeen, kun kaikki muut tulonlähteet on otettu huomioon. BKTL-perusteiset omat varat lasketaan prosenttiosuutena jäsenvaltioiden vuotuisesta BKTL:sta. Osuutta kutsutaan yhdenmukaiseksi verokannaksi. Esimerkiksi varainhoitovuonna 2021 sovellettu verokanta oli 0,84 prosenttia. Jäsenvaltioiden välisen vertailtavuuden varmistamiseksi BKTL:n laadinnassa on noudatettava Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmää (EKT 2010)¹.

02 Alun perin BKTL-perusteiset omat varat oli kannettava vain, jos muut omat varat eivät täysin kattaneet menoja. Niistä on kuitenkin vuosien mittaan tullut EU:n talousarvion suurin tulonlähde (ks. kaavio 1). Jäsenvaltioiden vuotta 2021 koskevat BKTL-perusteiset maksuosuudet esitetään liitteessä I.

03 BKTL-perusteisten omien varojen absoluuttinen arvo on kolminkertaistunut 1990-luvun lopun noin 40 miljardista eurosta noin 120 miljardiin euroon. Niiden osuus EU:n kokonaistuloista on tässä ajassa lähes kaksinkertaistunut 40 prosentista vuonna 2020 kirjattuun 71 prosenttiin. Vuonna 2021 osuus oli 63 prosenttia, mikä johtuu pääasiassa kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvien uusien omien varojen käyttöönotosta (ks. kaavio 2). Vuosien mittaan tapahtunut kasvu johtui erityisesti uusien jäsenvaltioiden liittymisestä, talousarvion asteittaisesta kasvusta ja siitä, että muista omista varoista saatavat tulot eivät kasvaneet samassa tahdissa kuin menot. Vaikka BKTL-perusteisten omien varojen osuus EU:n kokonaistuloista saattaa lähitulevaisuudessa pienentyä uusien omien varojen käyttöönotosta johtuen, ne ovat kuitenkin edelleen EU:n ensisijainen tulonlähde.

04 Näiden omien varojen hallinnointiin liittyy kaksi pääprosessia, jotka molemmat liittyvät tilastotietojen käyttöön jäsenvaltioiden BKTL-perusteisten maksuosuuksien laskennassa: ensinnäkin vuotuinen talousarviomenettely, joka perustuu BKTL-tietoja koskeviin ennakkoarvioihin, ja toiseksi jäsenvaltioiden vuosittain raportoimien todellisten BKTL-tietojen tarkastaminen (ks. liite II).

05 Komission budjettipääosasto (PO BUDG) vastaa vuotuisesta talousarviomenettelystä. Euroopan unionin tilastotoimisto (Eurostat) vastaa BKTL-tietojen tarkastamisesta sekä vuosittain että monivuotisesti. BKTL-asetuksen² mukaan Eurostatin olisi tarkistettava tietojen vertailtavuus, luotettavuus ja kattavuus ottaen samalla huomioon kustannustehokkuusperiaatteen. Tähän periaatteeseen (jota kutsuttiin aiemmin kustannus-hyötyperiaatteeksi) liittyy arvio tiettyjen tapahtumien mahdollisesta suuruudesta ja merkityksestä BKTL-tietojen perusteella. Tarkoituksena on välttää tilanne, jossa merkityksettömien erien laskentaan käytetään suhteettomasti resursseja³. Nimitystä ’tapahtumat’ käytetään yleisesti kansantalouden tilinpidossa (ks. laatikko 1).

BKTL-perusteisten omien varojen laskenta ja siirto EU:n talousarvioon

06 Budjettipääosasto laskee joka toukokuu jäsenvaltioiden maksuosuudet käyttäen komission talouden ja rahoituksen pääosaston (PO ECFIN) toimittamia BKTL-ennusteita ja pyytää maksua 12 kuukausierässä. Budjettipääosasto laskee maksuosuudet uudelleen seuraavassa helmikuussa Eurostatin tarkastuksiin perustuvien päivitettyjen tietojen avulla. Seuraavan vuoden maaliskuussa budjettipääosasto kerää suoritettavat määrät niiltä jäsenvaltioilta, jotka ovat maksaneet liian vähän. Se jakaa kerätyt määrät liikaa maksaneiden jäsenvaltioiden kesken suhteessa näiden päivitettyyn osuuteen yhteenlasketusta EU:n BKTL:sta⁴.

07 BKTL-tiedot perustuvat arvioihin, joita tarkennetaan usean vuoden aikana ennen kuin ne saavuttavat odotetun tarkkuuden. Omien varojen laskentaa koskevien EU:n sääntöjen mukaan tietyn varainhoitovuoden ”N” ennakkoarvioita voidaan näin ollen tarkistaa vuoden ”N + 4” marraskuun 30. päivään saakka. Tarkistusjaksoa voidaan pidentää, jos komissio tai jäsenvaltio katsoo, että BKTL-tietojen laatua on parannettava⁵. Tätä varten voidaan tehdä BKTL-tietoja koskevia varaumia.

08 Koska BKTL-perusteiset omat varat ovat tasapainottavia varoja, tietyn jäsenvaltion BKTL-tietojen ilmoittaminen todellista suurempina tai pienempinä lukuina ei vaikuta EU:n tuloina kerättävään kokonaismäärään. Se voi kuitenkin johtaa siihen, että muilta jäsenvaltioilta peritään vähemmän tai enemmän varoja kuin tosiasiassa pitäisi, kunnes ongelma havaitaan ja korjataan. Mitä kauemmin BKTL-tietoja pidetään avoimina tarkistuksille ja mitä enemmän varaumia tehdään, sitä pienempi on jäsenvaltioiden maksuosuuksien ennakoitavuus.

09 Suurten määrien asettaminen käyttöön lyhyellä varoitusajalla BKTL-perusteisten omien varojen osalta on aiemmin aiheuttanut ongelmia jäsenvaltioille. Esimerkiksi vuonna 2014 BKTL-tietojen tarkistukset johtivat siihen, että jäsenvaltioiden maksuosuuksiin tehtiin ennennäkemättömän suuria mukautuksia, joiden kokonaisarvo oli lähes 10 miljardia euroa. Vaikutus oli joissakin jäsenvaltioissa suurempi kuin toisissa. Yhdistyneen kuningaskunnan oli maksettava EU:n talousarvioon tavanomaisen maksuosuutensa lisäksi 2,1 miljardia euroa (21 prosenttia sen budjetoidusta kansallisesta maksuosuudesta kyseisenä vuonna).

Jäsenvaltioiden BKTL-tietojen tarkastaminen

10 BKTL-tietojen laadinnasta vastaavat jäsenvaltioiden kansalliset tilastolaitokset⁶. Ne toimittavat Eurostatille BKTL-luettelon, jossa esitetään yksityiskohtaisesti BKTL:n ja sen osien laskennassa käytetyt lähteet ja menetelmät (ks. laatikko 2) EKT 2010:n mukaisesti.

11 Eurostat tarkastaa omien varojen laskennassa käytetyt BKTL-tiedot. Tähän sisältyvät seuraavat kaksi pääasiallista alaprosessia:

• jäsenvaltioiden BKTL-kyselyissä ja laaturaporteissa ilmoittamien BKTL-tietojen ja lähteisiin ja menetelmiin tehtyjen muutosten vuotuinen tarkastaminen
• jäsenvaltioiden BKTL-luetteloissa kuvattujen BKTL:n laskennassa käytettyjen tilastollisten lähteiden ja menetelmien monivuotinen tarkastus (’tarkastussykli’).

12 BKTL-asiantuntijaryhmä avustaa Eurostatia tarkastuksissa. Asiantuntijaryhmä koostuu kaikkien jäsenvaltioiden edustajista, ja sen puheenjohtajana on komission edustaja. Asiantuntijaryhmä antaa komissiolle neuvoja ja esittää näkemyksensä BKTL-laskelmien vertailtavuudesta, luotettavuudesta ja kattavuudesta. Se tarkastelee myös BKTL-asetuksen täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä ja antaa vuotuisia lausuntoja jäsenvaltioiden omien varojen laskentaa varten toimittamien BKTL-tietojen asianmukaisuudesta. BKTL-asiantuntijaryhmän tehtäviä hoiti vuoteen 2019 saakka BKTL-komitea.

Vuotuinen tarkastus

13 Eurostat tarkastaa vuosittain jäsenvaltioiden BKTL-kyselyissä ilmoittamat kansantalouden tilinpidon tiedot. Kyselyissä olevat taulukot sisältävät BKTL-tiedot useilta vuosilta. Tarkastukset koskevat muun muassa muodollista ja numeerista oikeellisuutta sekä tietojen johdonmukaisuutta pitkällä aikavälillä ja niiden yhdenmukaisuutta julkaistujen lukujen kanssa. Eurostat tarkastaa myös laaturaporteissa kuvattujen, BKTL:n laadinnassa käytettyjen lähteiden ja menetelmien muutokset. Eurostatin vuotuinen tarkastus on perustana BKTL-asiantuntijaryhmän viralliselle lausunnolle tietojen käytöstä omien varojen laskennassa.

Monivuotinen tarkastus

14 Eurostatin monivuotinen tarkastus painottuu BKTL-luetteloihin. Ne ovat kattavia asiakirjoja, joissa kuvataan BKTL-tietojen keräämisessä usean vuoden ajalta käytetyt tilastolliset lähteet ja menetelmät. Tarkastukseen sisältyy BKTL:n laadintamenettelyjen yksityiskohtainen ja standardoitu analyysi, jolla varmistetaan tietojen vertailtavuus, luotettavuus ja kattavuus. Tätä varten Eurostat toteuttaa tarkastussyklejä, jotka kestävät useita vuosia (yleensä neljä tai viisi vuotta). Monivuotisen tarkastuksen tulokset otetaan huomioon asiantuntijaryhmän vuotuisessa lausunnossa BKTL-tietojen laadusta.

15 Eurostat aloitti viimeisimmän päätökseen saatetun, vuodet 2016–2019 kattavan monivuotisen tarkastussyklin vuonna 2016. Se sai työnsä valmiiksi ennen vuoden 2019 loppua kaikkien jäsenvaltioiden osalta lukuun ottamatta Ranskaa. Sitä koskevat tarkastukset saatiin päätökseen vasta vuonna 2021, koska maan BKTL-luettelo toimitettiin myöhässä⁷. Budjettipääosasto sai tarkastussyklin virallisesti päätökseen huhtikuussa 2020. Vuosien 2016–2019 syklin aikana tehdyt tarkastukset kattoivat lähteet ja menetelmät, joita jäsenvaltiot ovat käyttäneet BKTL-tietojensa laadintaan vuodesta 2010 eteenpäin.

16 Jos BKTL-tietojen osalta on tehty varauma, tiedot ovat muutettavissa (ks. kohta 07) siihen saakka, kunnes Eurostatin tarkastusten esiin tuomat ongelmat on ratkaistu. Ratkaiseminen saattaa kestää useita vuosia. Monissa tapauksissa se jatkuu tarkastussyklin virallisen päättämisen jälkeen, mikä vaikuttaa jäsenvaltioiden maksuosuuksien ennakoitavuuteen. Tämä osoittaa, että on tärkeää kohdistaa tarkastukset vaikuttavalla tavalla tärkeimpiin kysymyksiin ja saattaa tarkastussykli päätökseen mahdollisimman nopeasti.

17 Tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuonna 2013 erityiskertomuksen⁸, joka koski edellisen tarkastussyklin eli vuosien 2007–2012 tuloksellisuuden tarkastusta. Kertomuksessa todettiin, että monivuotinen tarkastussykli oli vain osittain vaikuttava, koska Eurostat ei suunnitellut eikä priorisoinut työtään asianmukaisesti eikä soveltanut yhdenmukaista lähestymistapaa kaikkiin jäsenvaltioihin. Tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti ja kustannustehokkuusperiaatteen soveltamiseksi Eurostat teki kaksi keskeistä muutosta vuosien 2016–2019 tarkastamismenettelyynsä:

• ottamalla käyttöön riskienarviointimenettelyn, jossa sen tarkastukset priorisoidaan
• soveltamalla olennaisuusrajaa tarkastusten kohdentamiseksi ja varaumien esittämiseksi vain sellaisten seikkojen osalta, joilla on merkittävä vaikutus.

18 Vuosien 2016–2019 tarkastussykli aloitettiin toimittamalla BKTL-luettelot maaliskuun 2016 lopussa. Silloin otettiin käyttöön uusi tilinpitojärjestelmä (EKT 2010), johon sisältyi useita muutoksia edelliseen (EKT 95⁹) verrattuna. Siksi Eurostatilta vaadittiin lisätoimia käyttöönoton toteutuksen valvomiseksi jäsenvaltioissa.

19 Tarkastussyklin seuraavina vaiheina olivat riskienarviointi ja asiakirjatarkastukset BKTL-luetteloiden arviointikyselyn (GIAQ) avulla sekä jäsenvaltioihin tehtävät tiedonhankintakäynnit. Tarkastusten tuloksena esitettiin toimenpidekohtia ja varaumia, jotka vaikuttavat BKTL-tietoihin. Kaaviossa 3 esitetään yhteenveto vuosien 2016–2019 tarkastussyklin pääkohdista. Tarkastussyklin suuntaa-antava aikataulu esitetään liitteessä III.

20 Eurostatin riskienarvioinnilla oli kolme keskeistä tuotosta:

• luettelo suuren riskin laaja-alaisista kysymyksistä (ks. liite IV), jotka on tarkistettava kaikissa jäsenvaltioissa maiden välisten vertailujen avulla. Näitä kysymyksiä ovat muun muassa globalisaatio (ks. laatikko 3), vienti, tuonti ja rahoituspalvelut
• riskiluokitus kullekin jäsenvaltiolle tarkastusjärjestyksen ja tarkastusten laajuuden määrittämistä varten
• suurille riskeille alttiiden, erityisten BKTL:n koontialueiden joukko, josta voidaan valita osa-alueita suoria tarkastuksia varten kussakin jäsenvaltiossa. Siten voidaan seurata tarkastusketjua valitusta BKTL:n osasta lähdetietoihin ja tarkistaa tietojen perustana olevien keskeisten lukujen laskenta.

21 Tarkastustyönsä tuloksena komissio asettaa toimenpidekohtia (Eurostatin määrityksen perusteella) ja varaumia (budjettipääosasto Eurostatin teknisen ehdotuksen perusteella). Kansallisille tilastolaitoksille osoitetut toimenpidekohdat koskevat kysymyksiä, jotka edellyttävät mahdollisia menetelmien muutoksia tai tietojen kokoamisvirheiden korjauksia (toimenpidekohdat A) tai BKTL-luetteloon sisältyvien tietojen selventämistä, korjaamista tai täydentämistä (toimenpidekohdat B).

22 Eurostat muuttaa toimenpidekohdat A varaumiksi, jos se katsoo, että niillä voi olla olennainen vaikutus (yli 0,1 prosenttia BKTL:sta) ja jos jäsenvaltiot eivät ole puuttuneet niihin määräaikaan mennessä. Tämä tapahtuu yleensä tarkastussyklin lopussa.

23 Varaumien avulla jäsenvaltiot voivat tarkistaa BKTL-tietojaan neljän vuoden määräajan päätyttyä (ks. kohta 07). Varaumia on kahta päätyyppiä:

• yleiset varaumat, jotka kattavat jäsenvaltion kaikkien BKTL:n osien kokoamisen
• erityiset varaumat, jotka koskevat BKTL:n laskentaan liittyvää näkökohtaa (tapahtumakohtaiset varaumat) tai kysymyksiä, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden hyväksymien ratkaisujen vertailevaa analyysia (laaja-alaiset varaumat). Komissio käyttää myös prosessikohtaisia varaumia pitääkseen BKTL-tietoja avoimina neljän vuoden määräajan päätyttyä, kunnes se saa monivuotiset tarkastuksensa päätökseen.

24 Sekä toimenpidekohdat että varaumat voivat johtaa jäsenvaltioiden BKTL-tietojen tarkistuksiin. Tarkistuksia tehdään tietojen tarkkuuden parantamiseksi, kun tietolähteistä saadaan uutta tietoa ja/tai menetelmiin tehdään parannuksia¹⁰. Maat tekevät muutaman vuoden välein mittavia kansantalouden tilinpidon tarkistuksia eli vertailuarvoa koskevia tarkistuksia, jotta ne voivat sisällyttää tilinpitoon uusia tietolähteitä ja tilastollisten menetelmien merkittäviä muutoksia¹¹.

25 Vertailuarvoa koskevilla tarkistuksilla on vaikutusta BKTL:a, BKT:ta (bruttokansantuote) ja useita muita makrotaloudellisia indikaattoreita koskeviin tietoihin useiden vuosien ajan. Vuonna 2012 otettiin käyttöön yhdenmukaistettu eurooppalainen tarkistamispolitiikka, jolla varmistetaan koordinoidut ja johdonmukaiset tarkistukset kaikilla tilastoaloilla, kaikissa maissa ja koko EU:ssa. Tarkistamispolitiikkaan sisältyy suositus tehdä koordinoituja vertailuarvon tarkistuksia viiden vuoden välein vuodesta 2014 alkaen. Seuraava koordinoitu vertailuarvon tarkistus olisi tehtävä vuonna 2024.

26 Eurostatin tarkastukset vaikuttavat vertailuarvojen tarkistusten ajoitukseen. Tämä puolestaan vaikuttaa seuraavan tarkastussyklin aloitusajankohtaan, koska se perustuu näiden tarkistusten jälkeen päivitettyihin BKTL-luetteloihin. Jäsenvaltiot tarvitsevat yleensä asiaankuuluvat tiedot Eurostatin esittämistä toimenpidekohdista vähintään vuosi ennen vertailuarvon tarkistuksia, jotta toimenpidekohdat voidaan ottaa huomioon kansantalouden tilinpidon laadinnassa. Toimenpidekohtien oikea-aikainen esittäminen riippuu siitä, toimittavatko jäsenvaltiot BKTL-luettelonsa ajoissa, ja tarkastussyklin tehokkuudesta.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

27 Tämä tuloksellisuustarkastus kattaa vuosien 2016–2019 tarkastussyklin, joka koskee omien varojen määrittämiseen käytettäviä BKTL-tietoja. Tilintarkastustuomioistuin valitsi tämän aiheen, koska BKTL-perusteiset omat varat ovat EU:n suurin tulonlähde, ja siksi on tärkeää varmistaa, että jäsenvaltioiden maksuosuudet näihin varoihin ovat oikeudenmukaiset ja ennakoitavissa kustannustehokkuusperiaatteen mukaisesti.

28 Tilintarkastustuomioistuin suoritti tarkastuksen tässä vaiheessa, jotta se voisi tutkia päätökseen saatettua sykliä. Sykliin sisältyi kaksi merkittävää komission tarkastamismenettelyyn tehtyä muutosta (riskienarviointi ja olennaisuusraja). Tilintarkastustuomioistuin pyrkii työnsä avulla auttamaan komissiota parantamaan tarkastamismenettelyä seuraavaa, vuonna 2025 alkavaa sykliä varten.

29 Tilintarkastustuomioistuimen pääasiallinen tarkastuskysymys koski sitä, oliko komissio hallinnoinut vuosien 2016–2019 tarkastussykliä vaikuttavasti ja tehokkaasti. Tämän kertomuksen ensimmäisessä osassa tilintarkastustuomioistuin tutkii komission riskienarvioinnin vaikuttavuutta ja komission toimia, joilla lievennettiin BKTL-tietojen vertailukelpoisuuteen, luotettavuuteen ja kattavuuteen kohdistuvia suurimpia riskejä. Kertomuksen toisessa osassa tilintarkastustuomioistuin arvioi, toteutuivatko tarkastussykli ja sen tuloksista tiedottaminen oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.

30 Tarkastus kattoi komission hallinto- ja valvontajärjestelmät, joiden avulla tarkastetaan ja arvioidaan jäsenvaltioiden omien varojen määrittämistä varten toimittamat BKTL-tiedot. Tilintarkastustuomioistuin tutki erityisesti Eurostatin vuosien 2016–2019 tarkastussykliä varten laatiman tarkastusmallin asianmukaisuutta. Tilintarkastustuomioistuin suoritti tarkastuksen komission tasolla. Tarkastuksessa keskityttiin niihin Eurostatin toimiin, jotka liittyvät vuosien 2016–2019 tarkastussykliin, ja otettiin huomioon toimet tammikuuhun 2022 asti.

31 Tilintarkastustuomioistuin keräsi tarkastusevidenssin relevanttia aineistoa (kuten menettelyjä, ohjeita ja tarkastusasiakirjoja) koskevien asiakirjatarkastusten avulla. Tilintarkastustuomioistuin tutki Eurostatin tarkastusasiakirjoja kuusi jäsenvaltiota (Irlanti, Espanja, Ranska, Malta, Alankomaat ja Puola) sisältävän otoksen perusteella. Tilintarkastustuomioistuin valitsi kyseiset maat, koska ne edustavat monipuolisesti seuraavia osa-alueita: BKTL-perusteisten maksuosuuksien suuruus; varaumien ja toimenpidekohtien määrä; Eurostatin määrittelemät riskiluokat (pieni, keskisuuri ja suuri); tarkastuksista vastaavat Eurostatin virkamiehet; maantieteellinen jakauma.

32 Lisäksi tilintarkastustuomioistuin haastatteli budjettipääosaston ja tarkastuksista vastaavan Eurostatin yksikön edustajia, muita kansantalouden tilinpitoon liittyviin toimiin osallistuvia yksiköitä ja kuuden valitun jäsenvaltion kansallisten tilastolaitosten asiantuntijoita.

33 Tilintarkastustuomioistuin täydensi edellä mainittuja evidenssin lähteitä kyselyllä, joka oli osoitettu 28 kansalliselle tilastolaitokselle (26 vastaajaa, vastausprosentti 93) ja niille 28 kansalliselle viranomaiselle, jotka huolehtivat omien varojen asettamisesta EU:n talousarvion käyttöön kussakin jäsenvaltiossa (10 vastaajaa, vastausprosentti 36). Kyselyjen tarkoituksena oli selvittää näkemyksiä siitä, miten komissio hallinnoi tarkastussykliä ja BKTL-tietojen tarkistuksista johtuvia talousarvion mukautuksia koskevaa viestintäprosessia.

34 Tilintarkastustuomioistuin ei arvioinut suoraan BKTL-tietojen laadinnassa käytettyjen lähteiden ja menetelmien laatua. Tilintarkastustuomioistuin kuuli kuitenkin kahta riippumatonta asiantuntijaa tietyistä kysymyksistä, kuten toimenpidekohtien mahdollisesta vaikutuksesta BKTL-tietoihin, ja tutki useita julkaisuja, jotka koskivat kansantalouden tilinpitoon liittyviä aiheita (erityisesti globalisaatiota ja olennaisuusrajan käyttöä tilastotietojen laadun tarkistamisessa).

35 Jos tilintarkastustuomioistuin ei nimenomaisesti ilmoita, että se viittaa kuuteen valittuun jäsenvaltioon, havainnot koskevat kaikkia jäsenvaltioita, jotka vuosien 2016–2019 tarkastussykli kattaa.

Huomautukset

Komissio yksilöi BKTL-tietojen kokoamiseen liittyviä suuren riskin kysymyksiä vaikuttavalla tavalla, mutta tarkastusten priorisointia voitaisiin lisätä

Eurostatin riskienarvioinnissa yksilöitiin vaikuttavasti suuren riskin kysymyksiä

36 Jotta Eurostatin tarkastukset (ja siten kansallisten tilastolaitosten toimet BKTL-lukujen parantamiseksi) olisivat vaikuttavia, niiden olisi kohdistuttava kysymyksiin, joilla on todennäköisimmin merkittävä vaikutus (suuren riskin kysymykset). Tällöin nämä kysymykset voitaisiin käsitellä ensisijaisina. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2013 kertomuksessa suositeltiin, että Eurostat ottaisi käyttöön riskienarviointimallin tarkastettavien seikkojen priorisoimiseksi¹².

37 Tilintarkastustuomioistuin tutki Eurostatin riskienarviointimallia ja tapaa, jolla sitä sovellettiin vuosien 2016–2019 tarkastussyklissä suuren riskin laaja-alaisten kysymysten, jäsenvaltioiden ja BKTL:n osien yksilöimiseksi.

38 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että Eurostat oli suunnitellut ja pannut täytäntöön jäsennellyn ja vakioidun riskienarviointimenettelyn vuosien 2016–2019 tarkastussykliä varten käyttäen asiaankuuluvia riskienarviointikriteerejä. Niihin sisältyivät tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti etenkin riskit, jotka liittyivät jäsenvaltioiden kansantalouden tilinpitoon ja kyseisten BKTL:n osien suhteelliseen osuuteen. Kriteereissä, joita käytettiin laaja-alaisten kysymysten yksilöinnissä ja suorien tarkastusten kohteeksi otettavien osa-alueiden valinnassa, otettiin huomioon sekä riskien todennäköisyys että niiden vaikutus.

39 Suunnittelun jälkeen, tarkastussyklin alussa vuonna 2016, Eurostat yksilöi 18 suuren riskin laaja-alaista kysymystä (ks. liite IV). Lisäksi Eurostat luokitteli jäsenvaltiot kolmeen riskiluokkaan (seitsemän maata suuren riskin, yhdeksän maata keskisuuren riskin ja 12 maata pienen riskin luokkaan), joiden mukaan määritettiin suorien tarkastusten vähimmäismäärä kussakin jäsenvaltiossa. Eurostat myös suoritti ja päivitti riskienarvioinnin, jonka perusteella valittiin suorien tarkastusten kohteeksi otettavat osa-alueet.

40 Tilintarkastustuomioistuin testasi Eurostatin yksilöimien suuren riskin laaja-alaisten kysymysten luettelon kattavuutta vertaamalla kansallisella tasolla julkaistuja vuosien 2010–2019 BKTL-tietoja omien varojen määrittämisessä käytettäviin BKTL-tietoihin. Tilintarkastustuomioistuin valitsi nämä vuodet, koska vuosien 2016–2019 tarkastussykli sisältyi kyseiseen ajanjaksoon. Vertailun avulla tilintarkastustuomioistuin pystyi selvittämään, olivatko jäsenvaltiot havainneet merkittäviä ongelmia (jotka edellyttivät BKTL-tietojen tarkistamista), joita ei ollut yksilöity Eurostatin riskienarvioinnissa. Tilintarkastustuomioistuin ei löytänyt tällaisia tapauksia.

41 Eurostat esitteli riskienarviointimallinsa BKTL-komitealle yhdessä yksilöityjen laaja-alaisten kysymysten luettelon ja jäsenvaltioiden riskiluokitusten kanssa. BKTL-komitea hyväksyi tämän mallin soveltamisen ja sen tulokset. Tarkastussyklin päätyttyä lähes kaikki (96 prosenttia) tilintarkastustuomioistuimen kyselyyn vastanneista kansallisista tilastolaitoksista katsoivat, että Eurostat oli asianmukaisesti yksilöinyt useimmat tai kaikki suuren riskin laaja-alaiset kysymykset.

42 Edellä esitetyt tosiseikat (kohdat 40 ja 41) osoittavat, että Eurostatin arviointi kattoi kaikki merkitykselliset suuren riskin kysymykset. Riskialttiiden alueiden asianmukainen yksilöinti tarjosi hyvän perustan Eurostatin tarkastusten suunnittelulle ja priorisoinnille sekä riskien vaikuttavalle lieventämiselle.

Eurostat ei hyödyntänyt riskienarvioinnin tuloksia täysimääräisesti priorisoidakseen tarkastuksissaan suurimman riskin kysymyksiä

43 Tilintarkastustuomioistuin tutki, oliko Eurostat suorittanut tarkastukset riskienarviointinsa tulosten mukaisesti ja oliko se asettanut suuremman riskin kysymykset suunnitellusti etusijalle. Tilintarkastustuomioistuin odotti, että Eurostat olisi tehnyt suuremman riskin kysymyksiä (tai jäsenvaltioita) koskevat tarkastukset ennen kuin se teki pienemmän riskin kysymyksiä (tai jäsenvaltioita) koskevia tarkastuksia. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin oletti, että tarkastussyklin aikana olisi tehty enemmän työtä suuren riskin kysymysten kuin keskisuuren tai pienen riskin kysymysten osalta. Tällainen lähestymistapa antaisi jäsenvaltioille enemmän aikaa käsitellä riskialttiimpia kysymyksiä ennen tarkastussyklin päättymistä. Siten voitaisiin mahdollisesti vähentää näitä kysymyksiä koskevien varaumien määrää, jolloin EU:n talousarvioon suoritettavat jäsenvaltioiden maksuosuudet olisivat paremmin ennakoitavissa.

Laaja-alaisten kysymysten priorisointi

44 Vuonna 2017 Eurostat käytti alun perin tekemissään tarkastuksissa keräämiään tietoja arvioidakseen riskitason uudelleen sekä arvioidakseen vuonna 2016 yksilöityjen 18 laaja-alaisen kysymyksen mahdollisia vaikutuksia (ks. kohta 39). Tämän analyysin perusteella Eurostat poisti luettelosta kaksi kysymystä ja vähensi suunniteltua työtä kolmen kysymyksen osalta, joiden riskitasoa se piti pienempänä. Eurostat vahvisti, että jäljellä olevilla 13 kysymyksellä oli edelleen korkea prioriteettitaso. Kysymyksistä neljällä oli ”erittäin suuri” ja yhdeksällä ”suuri” mahdollinen vaikutus.

45 Eurostat teki maiden välisiä vertailuja suuren riskin laaja-alaisten kysymysten osalta suunnitellusti analysoimalla BKTL-luetteloita ja joissakin tapauksissa lähettämällä kyselylomakkeita kansallisille tilastolaitoksille. Kolmen alemman prioriteetin kysymyksen kohdalla Eurostat tarkasti vain BKTL-luetteloista saatuja tietoja ja laati vähemmän edistymiskertomuksia kuin muista kysymyksistä. Jäljelle jääneiden 13 laaja-alaisen kysymyksen kesken ei tehty erityistä priorisointia, vaikka Eurostat katsoi, että neljä niistä oli riskialttiimpia kuin muut.

46 Tilintarkastustuomioistuin analysoi niiden toimenpidekohtien A vaikutusta, jotka Eurostat on esittänyt laaja-alaisia kysymyksiä varten koskien tämän tarkastuksen kattamia kuutta jäsenvaltiota. Analyysillä selvitettiin, oliko Eurostatin arvio mahdollisista vaikutuksista toteutunut kyseisissä jäsenvaltioissa. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin otti huomioon toimenpidekohdat, jotka muutettiin varaumiksi, kun tietoja niiden vaikutuksista oli saatavilla. Tilintarkastustuomioistuimen analysoimat toimenpidekohdat muodostivat neljäsosan kaikista laaja-alaisista kysymyksistä, jotka koskevat toimenpidekohtia A, mikä osoittaa kysymysten tärkeyden.

47 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että Eurostat oli esittänyt toimenpidekohtia A 14:ää kysymystä varten kaikkiaan 18:sta laaja-alaisesta kysymyksestä. Tilintarkastustuomioistuimen analyysi osoitti, että Eurostatin odottama suuri tai erittäin suuri mahdollinen vaikutus toteutui vain yhden laaja-alaisen kysymyksen (asuntopalvelut) kohdalla; kysymyksen vaikutus kuudessa jäsenvaltiossa vastasi keskimäärin 0,39 prosenttia BKTL:sta. Suuren riskin kysymyksiksi määritettyjä jäljellä olevia 13 kysymystä varten esitetyillä toimenpidekohdilla oli suhteellisen vähäinen vaikutus (keskimääräinen vaikutus 0,08 prosenttia BKTL:sta). Lisäksi 27 prosenttia tilintarkastustuomioistuimen kyselyyn vastanneista kansallisista tilastolaitoksista totesi, että jotkin laaja-alaiset kysymykset eivät olleet merkityksellisiä kaikille jäsenvaltioille tai niillä oli vain vähäinen vaikutus jäsenvaltioiden BKTL-tietoihin. Joihinkin näistä kysymyksistä liittyi erityisiä tai laaja-alaisia varaumia, joten kysymyksillä voi vielä olla merkittävä vaikutus meneillään olevan työn loppuun saattamiseen.

48 Tietyn kysymyksen mahdollisia vaikutuksia on vaikea arvioida ennen tarkastustyön aloittamista, mutta Eurostatilla on paremmat edellytykset arvioida vaikutusta syklin aikana, koska BKTL-luetteloiden analyysistä tulee saataville enemmän tietoa. Työtä ei kuitenkaan priorisoitu tarkemmin näiden tietojen johdosta.

Priorisointi jäsenvaltioiden riskitason perusteella

49 Kuten kohdassa 20 todettiin, Eurostat aikoi priorisoida tarkastuksensa jäsenvaltioiden riskitason perusteella. Se aikoi toteuttaa tämän kullekin vastuuvirkamiehelle osoitetun jäsenvaltiojoukon puitteissa. Näin ollen tilintarkastustuomioistuin oletti, että Eurostat keskittää tarkastuksensa suuren riskin ja keskisuuren riskin jäsenvaltioihin tarkastussyklin ensimmäisessä vaiheessa ja jättää pienen riskin jäsenvaltioiden tarkastukset syklin myöhempään vaiheeseen (ks. liite III).

50 Tilintarkastustuomioistuin analysoi, missä järjestyksessä vastuuvirkamiehet esittivät toimenpidekohtia tarkastustensa perusteella, määrittääkseen, priorisoivatko he suuremman riskin jäsenvaltioita. Toimenpidekohtien esittäminen on keskeinen ajankohta tarkastussyklissä, koska tässä vaiheessa Eurostat ilmoittaa jäsenvaltioille havaituista ongelmista, ja ne voivat aloittaa kyseisten ongelmien käsittelyn. Tilintarkastustuomioistuin jätti laaja-alaisia kysymyksiä koskevat toimenpidekohdat analyysin ulkopuolelle, koska osa niistä olisi voitu esittää myöhemmässä tarkastussyklin vaiheessa jäsenvaltioiden käyttämien erilaisten menetelmien vertailutarpeen vuoksi.

51 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että vastuuvirkamiehet olivat tarkastaneet seitsemästä suuren riskin jäsenvaltiosta kolme tarkastussyklin varhaisessa vaiheessa, ennen vastuualueensa muita, pienemmän riskin jäsenvaltioita. Muiden neljän jäsenvaltion osalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että

• vastuuvirkamiehet olivat aloittaneet toimenpidekohtien esittämisen kahden suuren riskin jäsenvaltion osalta tehtyään tämän ensin muiden jäsenvaltioiden kohdalla (yksi pienen riskin ja yksi suuren riskin jäsenvaltio)
• vastuuvirkamies oli yhden suuren riskin jäsenvaltion kohdalla tarkastanut samaan aikaan pienen riskin jäsenvaltiota, mikä vähensi suuren riskin maalle osoitettua aikaa
• jäljelle jääneen suuren riskin jäsenvaltion osalta vastuuvirkamies oli alkanut esittää toimenpidekohtia suhteellisen myöhäisessä tarkastussyklin vaiheessa (kesäkuu 2017), vaikka vastuualueeseen ei kuulunut muita jäsenvaltioita.

52 Yleisesti ottaen vastuuvirkamiehet olivat priorisoineet keskisuuren riskin jäsenvaltioiden tarkastukset pienen riskin maiden tarkastuksiin nähden. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin yhden tapauksen, jossa vastuuvirkamies joutui tarkastamaan kolme jäsenvaltiota (yksi pienen riskin ja kaksi keskisuuren riskin jäsenvaltiota) ja priorisoi pienen riskin jäsenvaltion tarkastukset.

53 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että noin neljännes Eurostatin tarkastussyklin lopussa esittämistä tapahtumakohtaisista varaumista koski niitä neljää suuren riskin jäsenvaltioita, joita ei ollut vaikuttavalla tavalla priorisoitu (ks. kohta 51). Vaikka jotkin metodologiset kysymykset voivat olla luonteeltaan monimutkaisia ja edellyttävät varaumia priorisoinnista huolimatta, kysymysten yksilöinti varhaisemmassa vaiheessa olisi antanut suuren riskin jäsenvaltioille paremmat mahdollisuudet käsitellä niitä ennen syklin päättymistä.

Priorisointi suorien tarkastusten avulla

54 Kuten kohdassa 20 todettiin, Eurostat aikoi valita suorien tarkastusten kohteeksi otettavat osa-alueet joukosta erityisiä BKTL:n koontialueita, jotka ovat alttiita suurille riskeille. Koontialueet oli yksilöity Eurostatin riskienarviointimallin avulla. Eurostat varasi itselleen oikeuden muuttaa riskienarviointimallin mukaista joukon koostumusta laadullisen pohdinnan perusteella. Riskienarviointimenettelyssä määritettiin suorien tarkastusten vähimmäismäärä seuraavasti:

• pienen riskin jäsenvaltiot: yksi
• keskisuuren riskin jäsenvaltiot: kolme
• suuren riskin jäsenvaltiot: neljä.

55 Tilintarkastustuomioistuin tarkisti, oliko Eurostat soveltanut riskienarviointimallia määrittääkseen suorien tarkastusten kohteeksi otettavien osa-alueiden joukon, valinnut osa-alueita joukosta (tai esittänyt perustelut) ja suorittanut vähintään vaaditun vähimmäismäärän suoria tarkastuksia kunkin riskiluokan osalta.

56 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että Eurostat oli suunnitelmien mukaisesti soveltanut riskienarviointimallia määrittääkseen suorien tarkastusten kohteeksi otettavat osa-alueiden joukot. Eurostatin vastuuvirkamiehet olivat kuitenkin 28 jäsenvaltiosta kahdeksan osalta päättäneet tehdä suoria tarkastuksia osa-alueilla, joita ei ollut valittu riskienarviointiaineistoon. Näin pyrittiin saavuttamaan tarkastusten vähimmäismäärä. Vaikka menettely mahdollistaa laadullisen pohdinnan, kyseisen päätöksen perusteluja ei dokumentoitu. Tämä estää Eurostatia saamasta kokonaiskuvaa syistä, joiden perusteella vastuuvirkamiehet ovat muuttaneet riskienarvioinnin tuloksia. Samoin se vaikeuttaa Eurostatin analyysia mahdollisuuksista parantaa mallia siten, että joitakin näistä syistä muunnettaisiin riskikriteereiksi.

57 Eurostat teki suoria tarkastuksia vähintään riskitason edellyttämän määrän kunkin jäsenvaltion osalta. Tämä osoittaa, että Eurostat tarkasti riskialttiit alueet kattavasti ja osoitti suunnitelmien mukaisesti enemmän aikaa ja resursseja suuremman riskin jäsenvaltioissa tehtäviin suoriin tarkastuksiin. Eurostat teki vaadittua vähimmäismäärää enemmän suoria tarkastuksia 28 jäsenvaltiosta 11:ssä ja valitsi yhdestä neljään tarkastettavaa lisäaluetta.

Toimenpidekohtien priorisointi

58 Eurostat ei määrittänyt eikä ilmoittanut, miten kansallisten tilastolaitosten olisi priorisoitava riskialttiimmat toimenpidekohdat, joiden vaikutus voisi olla suurempi. Se olisi esimerkiksi voinut pyytää kansallisia tilastolaitoksia aloittamaan työn nopeammin tai asettaa aikaisempia määräaikoja. Toimenpidekohtien käsittelyjärjestys oli kunkin kansallisen tilastolaitoksen päätettävissä Eurostatin kanssa sovittujen määräaikojen puitteissa.

59 Koska Eurostat ei ole antanut tietoja kysymysten priorisoinnista, kansalliset tilastolaitokset voivat kohdentaa resurssinsa helpommin käsiteltäviin toimenpidekohtiin ja lykätä monimutkaisempien ja merkittävämpiä metodologisia muutoksia vaativien toimenpidekohtien käsittelyä. Eurostatin mukaan on uskottavaa, että varaumiksi muutetut toimenpidekohdat koskevat monimutkaisempia ja/tai laajempia kysymyksiä kuin ne, jotka voitaisiin käsitellä ja ratkaista nopeammin, minkä vuoksi varaumiksi muunnettavat toimenpidekohdat johtavat mittavampiin tarkistuksiin.

Eurostat tuki jäsenvaltioita riittävästi suuren riskin kysymysten käsittelyssä, mutta ei reagoinut oikea-aikaisesti globalisaatiota koskevaan ongelmaan

Kansallisille tilastolaitoksille annettava tuki ja ohjaus

60 Jotta jäsenvaltiot voisivat käsitellä suuren riskin kysymyksiä oikea-aikaisesti, Eurostatin olisi annettava kansallisille tilastolaitoksille riittävästi tukea ja ohjausta.

61 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että Eurostat oli kaiken kaikkiaan tukenut kansallisia tilastolaitoksia vaikuttavalla tavalla niiden pyrkiessä ratkaisemaan laaja-alaisia kysymyksiä. Eurostat oli tukenut niitä erityisesti perustamalla alaryhmiä BKTL-asiantuntijaryhmään metodologisten näkökohtien selventämiseksi; koordinoimalla suuntaviivojen laadintatyötä Eurostatin muiden yksiköiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa; järjestämällä seminaarin ja käynnistämällä pilottihankkeen monikansallisten yritysten toiminnan analysoimiseksi. Eurostat laati edistymis- ja loppuraportit, joissa annetaan tietoa sen tekemästä työstä näiden kysymysten ratkaisemiseksi ja eri kansallisten tilastolaitosten valitsemista ratkaisuista.

62 Tilintarkastustuomioistuimen kyselyyn vastanneet kansalliset tilastolaitokset arvostivat tukea, ohjeita ja tietoja, joita Eurostat antoi tarkastussyklin aikana. Kaikki kansalliset tilastolaitokset ilmoittivat, että yhteistyö Eurostatin kanssa oli sujunut hyvin tai erinomaisesti, ja 88 prosenttia kansallisista tilastolaitoksista oli samaa mieltä siitä, että Eurostat oli useimmissa tapauksissa antanut asianmukaista ja oikea-aikaista ohjausta. Lisäksi kaikki kansalliset tilastolaitokset olivat yhtä mieltä siitä, että Eurostat oli toimittanut riittävästi tietoja tarkastustensa laajuudesta ja edistymisestä.

63 Kaksi kansallista tilastolaitosta korosti, että Eurostat oli antanut päivärahaa koskevia ohjeita varauman esittämisen jälkeen eikä sitä ennen. Tilanne oli sama myös kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen marginaalien kohdalla. Lisäksi kansalliset tilastolaitokset ehdottivat, että Eurostat antaisi selkeämpiä ja/tai käytännöllisempiä ohjeita, järjestäisi enemmän kahdenvälisiä kokouksia vastuuvirkamiesten ja kansallisten tilastolaitosten välillä ja tarjoaisi enemmän teknistä tukea.

Eurostatin vastaus globalisaation haasteisiin

64 Globalisaatio tarkoittaa sitä, että yritykset järjestävät toimintansa kansainvälisesti ja siirtävät toimintansa tai varansa paikkaan, jossa ne hyötyvät edullisesta verojärjestelmästä. Eurostatin ja kansallisten tilastolaitosten on haastavaa ottaa nämä toiminnot asianmukaisesti huomioon BKTL-laskelmissa, koska kukin kansallinen tilastolaitos näkee ainoastaan omalla toiminta-alueellaan toimivien organisaatioiden taloudelliset toiminnot.

65 Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, oliko Eurostat reagoinut tähän ongelmaan oikea-aikaisesti ja oliko se lähestymistavallaan (ohjauksen ja tuen antaminen kansallisille tilastolaitoksille ja lopulta varauman esittäminen) saanut kohtuullisen varmuuden BKTL:oon kohdistuvaa globalisaation vaikutusta mittaavien kansantalouden tilinpitojärjestelmien asianmukaisuudesta.

66 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että ongelmat, jotka liittyivät monikansallisten yritysten toiminnan mittaamiseen kansantalouden tilinpidossa, olivat alkaneet ennen vuosien 2016–2019 BKTL-tarkastussyklin käynnistymistä, ja Eurostat olisi voinut puuttua niihin aikaisemmin. Jo vuonna 2011 oli useita viitteitä siitä, että globalisaatiolla ja siihen liittyvillä tilinpitojärjestelmiin tehtävillä muutoksilla olisi merkittävä vaikutus kansantalouden tilinpitoon. Perusteellisempi analyysi on tarpeen, jotta voidaan löytää käytännön ratkaisuja, kuten EU:n tasolla koordinoitu monikansallisten yritysten profilointi (ks. laatikko 4).

67 Eurostat havaitsi globalisaatioon liittyvän riskin, ja se oli jo antanut jäsenvaltioille tukea joidenkin globalisaation näkökohtien osalta. Sillä ei kuitenkaan ollut käytössään järjestelmää, jonka avulla jäsenvaltiot olisivat voineet havaita monikansallisten yritysten toimintojen siirtämisen ja varmistaa vaikuttavan yhteistyön jäsenvaltioiden välillä ja siten helpottaa monikansallisten yritysten profilointia ennen vuotta 2016.

68 Heinäkuussa 2016 Irlanti raportoi vuoden 2015 BKTL-tiedoissa ilmenneestä 24 prosentin (39 miljardin euron) kasvusta vuoteen 2014 verrattuna. Lisäys johtui muutamien suurten monikansallisten yritysten varojen siirtämisestä. Eurostat tutki Irlannin toimittamien BKTL-tietojen perustana olevia menetelmiä, ja BKTL-komitea vahvisti nämä tiedot.

69 Sen jälkeen, kun ongelma oli havaittu Irlannissa, Eurostat alkoi käsitellä monikansallisten yritysten toimintaa koskevaa kysymystä käytännöllisemmin. Se perusti aihetta käsitteleviä uusia työryhmiä ja käynnisti tiedonkeruu- ja pilottihankkeen (ks. kohta 60), jonka tarkoituksena on auttaa varmistamaan, että globalisaatiota koskevien kysymysten ja niihin liittyvien ongelmien kirjaaminen BKTL-tietoihin on luotettavaa. Eurostat ehdotti myös varhaisvaroitusjärjestelmän käyttöönottoa monikansallisten yritysten uudelleenjärjestelyjen havaitsemiseksi. Jos Eurostat olisi käynnistänyt nämä aloitteet aikaisemmin, kansalliset tilastolaitokset olisivat voineet kerätä tarvittavia tietoja monikansallisilta yrityksiltä jo varhaisessa vaiheessa.

70 Tarkastussyklin lopussa Eurostat totesi, että kaikkien jäsenvaltioiden on jatkettava globalisaatioon liittyvien kysymysten käsittelyä. Komissio esitti tätä varten laaja-alaisen varauman, jonka määräaika oli syyskuu 2022. Varauma on monitahoinen ja laaja, joten se on tärkein niistä viidestä laaja-alaisesta varaumasta, jotka esitettiin vuosien 2016–2019 tarkastussyklin lopussa (ks. liite V). Neljää muuta laaja-alaista varaumaa on sovellettu BKTL-tietoihin vuodesta 2010 alkaen, mutta komissio päätti rajata globalisaatiota koskevan laaja-alaisen varauman alkamaan vuodesta 2018.

71 Tämän varauman soveltamisajan rajoittaminen heikentää kuitenkin vuosilta 2010–2017 ilmoitettujen jäsenvaltioiden BKTL-tietojen vertailukelpoisuutta, luotettavuutta ja kattavuutta¹³. Jotkin jäsenvaltiot eivät ehkä ole kirjanneet tätä ilmiötä asianmukaisesti kansantalouden tilinpidossaan ennen vuotta 2018, kun taas toiset (kuten Irlanti) ovat toimittaneet luotettavia tietoja kyseiseltä ajanjaksolta.

72 Komissio (Eurostat ja budjettipääosasto) perusteli soveltamisajan rajaamista käytännön vaikeudella saada aiempia vuosia koskevia vaadittuja tietoja monikansallisilta yrityksiltä. Komissio katsoi, että pitkään voimassa olleen BKTL-varauman aiheuttama talousarvioon liittyvä epävarmuus ei ollut oikeassa suhteessa mahdolliseen vaikutukseen, joka kohdistuu BKTL:oon¹⁴. Vaikka kustannustehokkuusperiaatteen soveltaminen on perusteltua päätettäessä varauman laajuudesta, soveltamisen olisi perustuttava riittäviin tietoihin kyseessä olevan kysymyksen mahdollisista vaikutuksista. Komissio ilmoitti, että se oli ottanut päätöksessään huomioon Eurostatin monikansallisia yrityksiä koskevan pilottihankkeen johtopäätöksen, jossa ei tuotu esiin merkittäviä BKTL:n vääristymiä. Pilottihanke koski kuitenkin vain pientä monikansallisten yritysten joukosta poimittua otosta ja vain yhtä vuotta (2016). Tästä ei saada riittävästi vuotta 2018 edeltäviä vuosia koskevaa näyttöä.

73 On useita viitteitä siitä, että globalisaatiolla oli merkittävä vaikutus kansantalouden tilinpitoon ennen vuotta 2018, ja tämä on saattanut aiheuttaa muutoksia BKTL:oon. Esimerkiksi kolme jäsenvaltiota ilmoitti Eurostatille vuonna 2017, että ne olivat vuodesta 2010 lähtien havainneet tiettyjä tapauksia, joissa yritykset, joilla on merkittävää omaisuutta (yli 100 miljoonaa euroa), ovat siirtäneet varoja näihin maihin tai pois näistä maista. Yksi jäsenvaltio toimitti syyskuussa 2021 tietoja BKTL-tietoihinsa tehdyistä merkittävistä tarkistuksista kolmen BKTL-varauman yhteydessä, joihin kuului myös globalisaatiota koskeva varauma (joka pantiin tuolloin osittain täytäntöön). Näiden kolmen varauman yhteisvaikutus vaihteli –2,0 prosentista (2010) 16,3 prosenttiin (2012) BKTL:sta vuosina 2010–2019.

74 Tilintarkastustuomioistuin suositti vuosikertomuksessa 2020, että jos vaikutuksissa, joita aiheutuu tämän varauman poistamisesta, esiintyisi huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä, komission olisi arvioitava edeltävien vuosien BKTL-tietojen laatua uudelleen. Suosituksen mukaan komission olisi myös ilmoitettava budjettivallan käyttäjälle mahdollisista vaikutuksista, joita varauman poiston jälkeen tilastoihin tehtävät tarkistukset aiheuttaisivat talousarvion tulopuoleen vuodesta 2010 alkaen. Komissio ei hyväksynyt tätä suositusta, koska se katsoi, että globalisaatiota koskevan varauman ajoitus eli voimassaolo vuodesta 2018 alkaen oli asianmukainen.

75 Lähes puolet kyselyyn vastanneista kansallisista tilastolaitoksista katsoi, että globalisaatiota koskevan laaja-alaisen varauman soveltamisala ei taannut jäsenvaltioiden BKTL-tietojen vertailukelpoisuutta, luotettavuutta ja kattavuutta. Osa annetuista perusteluista liittyi asian monimutkaisuuteen ja erityisluonteeseen (olennaisempaa maissa, joissa käytetään verokilpailuun pyrkiviä järjestelmiä), käsiteltyjen monikansallisten yritysten pieneen määrään sekä siihen, että varauma ei kata vuotta 2018 edeltäviä vuosia, mikä voi heikentää jäsenvaltioiden BKTL-arvioiden vertailukelpoisuutta.

BKTL-tarkastussykli saatiin päätökseen suunnitellusti, mutta jotkin puutteet heikensivät sen tehokkuutta

Kaiken kaikkiaan komissio saattoi tarkastukset päätökseen suunnitellusti ja ilmoitti niiden tuloksista oikea-aikaisesti

76 BKTL-perusteisten maksuosuuksien ennakoitavuus riippuu tarkastussyklin oikea-aikaisuudesta ja siitä, kuinka nopeasti komissio ilmoittaa jäsenvaltioille tuloksista (suoritettujen maksusosuuksien mukautukset) verrattuna maksuosuuksien maksumääräaikaan. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, oliko Eurostat saattanut BKTL-tarkastussyklin päätökseen suunnitellusti (vuonna 2019) ja oliko budjettipääosasto ilmoittanut jäsenvaltioille niiden BKTL-perusteisiin maksuosuuksiin tehdyistä mukautuksista hyvissä ajoin niin, että talousarvio voitiin suunnitella vaikuttavasti.

77 Uuden tilinpitojärjestelmän käyttöönotosta (EKT 2010) johtuvien metodologisten kysymysten suuresta määrästä huolimatta Eurostat sai suunnitellut vuosia 2016–2019 koskevat tarkastukset oikea-aikaisesti päätökseen Ranskaa lukuun ottamatta. Ranskaa koskevat tarkastukset viivästyivät, koska BKTL-luettelo toimitettiin myöhässä (ks. kohta 15). Avoimia kysymyksiä on kuitenkin edelleen sellaisten varaumien muodossa, jotka pidentävät tarkastusten kestoa tarkastussyklin virallista päättymistä myöhemmäksi (ks. kohdat 07 ja 08).

78 Tarkastustensa tuloksena komissio esitti noin 1 200 toimenpidekohtaa ja 300 varaumaa, mikä on enemmän kuin edellisessä tarkastussyklissä (ks. kaavio 4). Varaumat koskevat BKTL-tietoja yli kymmenen vuoden ajalta, ja niillä voi olla merkittävä vaikutus jäsenvaltioiden tuleviin maksuosuuksiin. Jäsenvaltioiden olisi käsiteltävä kaikki nämä varaumat viimeistään syyskuussa 2022. Eurostat poisti vuoteen 2017 mennessä useimmat varaumat, jotka koskivat edellistä tarkastussykliä (ja jotka vaikuttivat yleensä vuosien 2002–2010 tietoihin).

79 Viestinnän osalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että budjettipääosasto oli ilmoittanut jäsenvaltioille BKTL-perusteisiin maksuosuuksiin tehdyistä mukautuksista hyvissä ajoin. EU:n lainsäädäntöön tehdyt muutokset antoivat nimittäin enemmän aikaa maksujen suorittamiseen.

80 Omien varojen käyttöön asettamista koskevaan EU:n asetukseen¹⁵ (’käyttöönasettamisasetus’) vuonna 2016 tehty muutos antoi enemmän aikaa siitä päivästä, kun budjettipääosasto ilmoitti jäsenvaltioille maksettavista määristä (1. helmikuuta kunakin vuonna), siihen päivään, jona nämä määrät oli asetettava käyttöön (1. kesäkuuta samana vuonna). Uusi käyttöönasettamisasetuksen muutos hyväksyttiin huhtikuussa 2022¹⁶. Muutoksella pidennettiin BKTL-perusteisiin omiin varoihin tehtävien mukautusten käyttöön asettamiselle asetettua määräaikaa edelleen kunkin vuoden kesäkuusta seuraavan vuoden maaliskuuhun. Tilintarkastustuomioistuin kannatti tätä muutosta, koska muutos vähensi talousarvioon liittyvää epävarmuutta jäsenvaltioissa entisestään ja oli samalla neutraali EU:n talousarvion kannalta¹⁷.

81 Tilintarkastustuomioistuin lähetti kyselyn kansallisille viranomaisille, jotka vastaavat omien varojen asettamisesta EU:n talousarvion käyttöön. Kyselyvastauksissa saatiin vahvistus sille, että käyttöönasettamisasetukseen vuonna 2022 tehty muutos huomioon ottaen komission toimittamat tiedot mukautuksista ovat oikea-aikaisia ja riittäviä niin, että talousarviosuunnittelu on vaikuttavaa kansallisella tasolla (näin totesi yhdeksän kymmenestä vastanneesta kansallisesta viranomaisesta).

Eurostat tarkasti monia seikkoja, joiden vaikutus BKTL:oon osoittautui vähäiseksi

82 Tehokkuuden parantamiseksi olennaisuusrajaa voidaan käyttää tarkastusten kohdentamiseksi kysymyksiin, joilla on todennäköisesti suuri vaikutus BKTL:oon. Eurostat otti vuosien 2016–2019 tarkastussykliä varten käyttöön olennaisuusrajan, joka on 0,1 prosenttia BKTL:sta. Eurostat katsoi, että kysymykset, joiden vaikutus jäi alle tämän kynnysarvon, eivät edellyttäneet lisätoimia. Tilintarkastustuomioistuin tutki, millä perusteella Eurostat asetti olennaisuusrajan 0,1 prosenttiin BKTL:sta ja missä määrin tämä näkyi sen tarkastuksissa.

Olennaisuusrajan taso

83 Eurostat ei perustanut 0,1 prosentin olennaisuusrajaa mihinkään kansainväliseen tilastokäytäntöön tukeutuvaan malliin tai viitearvoon. Tilintarkastustuomioistuimen kirjallisuuskatsaus ja kansallisille tilastolaitoksille tehty kysely osoittivat, että olennaisuuden käsitettä ei käytetä laajalti tilastoalalla. Olennaisuusrajan soveltaminen on perusteltua BKTL-tarkastussyklin ainutlaatuisuuden vuoksi. Tarkastussyklin avulla on varmistettava tilastotietojen laatu, koska niillä on taloudellista vaikutusta maksuosuuksiin, joita jäsenvaltiot suorittavat EU:n talousarvioon. Ehdotettu olennaisuusraja esitettiin BKTL-komitealle, joka hyväksyi sen soveltamisen keinona varmistaa kustannustehokkuusperiaatteen noudattaminen (ks. kohdat 05 ja 17).

84 Se, että Eurostat on valinnut olennaisuusrajaksi 0,1 prosenttia BKTL:sta, osoittaa, että BKTL-tiedot on tarkastettu huolellisesti ja että tarkastussyklin aikana mahdollisesti havaittavia epätarkkuuksia tai metodologisia puutteita sallitaan hyvin vähän. Tilintarkastustuomioistuimen tutkimassa¹⁸ kirjallisuudessa korostetaan, että kansantalouden tilinpito on erittäin monimutkainen taloustilastojen kokonaisuus. On vaikea varmistaa hyvin suurta tarkkuutta, koska kansantalouden tilinpitoa varten yhdistellään suuri määrä sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä talouden eri osa-alueilta, jotta BKTL ja muut keskeiset indikaattorit voidaan määrittää. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kansantalouden tilinpitoa¹⁹ koskevassa oppikirjassa todetaan, että olisi epärealistista ajatella BKT-tasojen tarkkuusaste paremmaksi kuin joitakin prosenttiyksikköjä. Joidenkin BKTL:n osien osalta arvioitujen lukujen implisiittinen poikkeusmarginaali (mittausvirhe) voi olla paljon suurempi kuin 0,1 prosenttia.

85 Talouksissa, joiden BKTL on suhteellisen pieni verrattuna EU:n keskiarvoon mutta jotka ovat alttiita maailmantalouden vaikutuksille, 0,1 prosentin kynnysarvo tarkoittaa käytännössä sitä, että lähes kaikki suurten kansainvälisten yritysten toteuttamat rahoitustoimet tai taloudellinen toiminta olisivat olennaisia. Esimerkiksi Maltassa olennaisuusraja oli 13 miljoonaa euroa vuonna 2019, kun taas Saksassa se oli lähes 300 kertaa korkeampi (3,6 miljardia euroa). Olennaisuusrajan ylittävien kysymysten tutkimiseksi tarvittava työmäärä voi siksi joissakin jäsenvaltioissa olla suhteettoman suuri käytettävissä oleviin resursseihin nähden.

86 Tilintarkastustuomioistuimen kyselyyn vastanneista kansallisista tilastolaitoksista 85 prosenttia katsoi, että 0,1 prosenttia oli sopiva olennaisuusraja, kun taas 11 prosenttia niistä piti sitä liian alhaisena. Vastaajista 39 prosenttia kuitenkin totesi, että tarkastussykli oli osittain tehokas (35 prosenttia) tai että se ei ollut tehokas (neljä prosenttia). Yleisin vastaukselle ”osittain tehokas” (90 prosenttia tapauksista) annettu perustelu oli se, että Eurostatin tarkastuksissa käsiteltiin liian monia kysymyksiä, joiden vaikutus BKTL:oon oli vähäinen.

Olennaisuusrajan soveltaminen

87 Tilintarkastustuomioistuin oletti, että Eurostat soveltaisi olennaisuusrajaa aina, kun saatavilla olisi riittävästi tietoa kohtuullisen arvion tekemiseen kysymyksen potentiaalisesta vaikutuksesta BKTL:oon. Näin vältettäisiin mahdollisesti epäolennaisten kysymysten yksityiskohtaiset tarkastukset.

88 Eurostatin menettelyjen mukaisesti olennaisuusraja olisi otettava huomioon tarkastussyklin useissa eri vaiheissa. Jäsenvaltioilta ei edellytetä toimia, jos ne osoittavat, että kysymyksen vaikutus ei ole olennainen (ks. taulukko 1):

89 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että laatiessaan BKTL-luetteloitaan kansalliset tilastolaitokset päättivät yleensä esittää kattavan kuvauksen BKTL:n osista olennaisuudesta riippumatta. Koska BKTL-luetteloita käyttävät monet sidosryhmät (myös Eurostat), joilla on erilaisia tarpeita esitettyihin tietoihin liittyen, tämä on järkevä tapa vastata niiden tarpeisiin.

90 Kun Eurostatin vastuuvirkamiehet analysoivat BKTL-luetteloita puutteiden havaitsemiseksi ja pyysivät selvennyksiä kansallisilta tilastolaitoksilta, he eivät ottaneet huomioon olennaisuutta, elleivät kansalliset tilastolaitokset nimenomaisesti toimittaneet tietoa siitä. Tilintarkastustuomioistuimen valitsemien kuuden jäsenvaltion osalta vastuuvirkamiehet esittivät kansallisille tilastolaitoksille yli 1 100 tietopyyntöä tiettyjen näkökohtien selventämiseksi sen jälkeen, kun he olivat analysoineet BKTL-luettelot. Useimpia näistä tietopyynnöistä selvennettiin ennen kuin niistä tuli toimenpidekohtia joko siksi, että kansalliset tilastolaitokset toimittivat vaaditut tiedot, tai siksi, että ne osoittivat kysymyksen olevan epäolennainen. Jäljellä olevista tietopyynnöistä (noin neljännes kaikista tietopyynnöistä) tuli toimenpidekohtia, joista osa muutettiin varaumiksi (ks. kaavio 5).

91 Tilintarkastustuomioistuimen tutkimien toimenpidekohtien osalta vastuuvirkamiehet eivät arvioineet mahdollista vaikutusta BKTL:oon hyödyntämällä BKTL-luettelon olemassa olevia tietoja (kuten tietoa kyseisen BKTL:n osan olennaisuudesta), julkisia tietoja tai muita Eurostatissa saatavilla olevia asiakirjoja tai raportteja. Eurostatin todentamismenettelyissä vastuuvirkamiehiltä ei edellytetty toimenpidekohtien odotettua vaikutusta koskevien alustavien tietojen systemaattista keräämistä kansallisilta tilastolaitoksilta. Tilintarkastustuomioistuimen valitsemista kuudesta jäsenvaltiosta vain Alankomaat toimitti tämäntyyppisiä alustavia tietoja kaikista toimenpidekohdista. Sen sijaan muut kansalliset tilastolaitokset tekivät näin vain hyvin harvoissa tapauksissa. Tämä saattaa johtua siitä, että toimenpidekohdan vaikutusta on vaikea osoittaa yksiselitteisesti ennen kuin taustalla oleva metodologinen kysymys on ratkaistu.

92 Tilintarkastustuomioistuin keräsi viimeisimmät saatavilla olevat tiedot lopullisista arvioista tarkastukseen valittujen kuuden jäsenvaltion osalta selvittääkseen, olivatko alustavat arviot mahdollisista vaikutuksista luotettavia. Niistä toimenpidekohdista, joiden osalta kansalliset tilastolaitokset olivat ennustaneet vaikutuksen olevan epäolennainen, 75 prosentilla lopullinen vaikutus todella alitti olennaisuusrajan. Tämä osoittaa, että alustavat arviot olivat hyvin luotettavia. Kun Eurostat sai tällaisia arvioita, vastuuvirkamiehet jatkoivat tarkastuksiaan ja pyysivät lisätietoja kunnes katsoivat, että metodologinen kysymys oli otettu riittävällä tavalla huomioon ja kansalliset tilastolaitokset olivat toimittaneet kaikki tiedot lopullisesta vaikutuksesta BKTL:oon.

93 Eurostat sovelsi tilintarkastustuomioistuimen analysoimien kuuden jäsenvaltion osalta olennaisuusrajaa pääosin toimenpidekohtia koskevien tarkastustensa viimeisessä vaiheessa. Tällä tavoin Eurostat päätti, pitäisikö kansallisten tilastolaitosten tarkistaa BKTL-tietojaan havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Tämä lähestymistapa vaikutti tarkastussyklin tehokkuuteen, koska sekä Eurostat että kansalliset tilastolaitokset käyttivät resursseja sellaisten ongelmien ratkaisemiseen, jotka eivät alustavien tietojen perusteella todennäköisesti olleet olennaisia.

94 Tilintarkastustuomioistuin analysoi 15 toimenpidekohtaa perusteellisemmin riippumattomien asiantuntijoiden tuella. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että toimenpidekohtien esittämisen yhteydessä (tai pian sen jälkeen) Eurostatin käytettävissä olevat tiedot olisivat mahdollistaneet sen, että vastuuvirkamiehet olisivat voineet päättää, olisiko kysymystä syytä käsitellä tarkemmin. Kyseiset tiedot olivat joko julkisesti saatavilla, ne esitettiin BKTL-luetteloissa tai kansalliset tilastolaitokset toimittivat ne pian toimenpidekohtien esittämisen jälkeen. Laatikossa 5 annetaan esimerkkejä toimenpidekohdista, joiden yhteydessä tällaiset tiedot olivat helposti saatavilla ja joiden vaikutukset eivät todennäköisesti olisi merkittäviä.

95 Tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimuksessa useimmat kansalliset tilastolaitokset arvioivat Eurostatin selvennyspyyntöihin, toimenpidekohtiin ja varaumiin liittyvän työmäärän suureksi tai erittäin suureksi (ks. kaavio 6).

Toimenpidekohtien ja varaumien lopullinen vaikutus

96 Tiedot toimenpidekohtien ja varaumien lopullisista vaikutuksista antaisivat Eurostatille mahdollisuuden arvioida tarkastamismenettelynsä tehokkuutta ja tehdä sen osalta hallinnollisia päätöksiä. Tämä voisi tarkoittaa olennaisuusrajan soveltamistavan tai riskienarvioinnin hienosäätöä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että Eurostat ei ollut koostanut kokonaiskuvaa toimenpidekohtien vaikutuksesta BKTL:oon. Varaumien vaikutuksista annettiin muutamien tapausten osalta tietoja yhteenvetotiedostossa, joka sisälsi yksityiskohdat kaikista varaumista.

97 Tilintarkastustuomioistuin analysoi käytettävissä olevat tiedot, jotka koskevat kuuden tarkastukseen valitun jäsenvaltion osalta asetettua 130 toimenpidekohtaa A ja näiden käsittelyyn tarvittavaa aikaa. Tilintarkastustuomioistuimen analyysi osoitti, että niiden 106 toimenpidekohdan, joiden lopullinen vaikutus oli tiedossa, mediaanivaikutus oli 0,02 prosenttia BKTL:sta, ja niistä 75 prosenttia oli epäolennaisia. Ratkaisemiseen kului 130 toimenpidekohdasta yli puolen kohdalla vähintään kaksi vuotta, ja 24 toimenpidekohtaa oli tarkastuksen aikaan vielä avoinna varaumien muodossa. Tämä osoittaa, että ne vaativat kansallisilta tilastolaitoksilta merkittävästi työtä. Kaaviossa 7 esitetään niiden 106 toimenpidekohdan vaikutus, joista nämä tiedot olivat saatavilla tarkastuksen ajankohtana, sekä niiden käsittelyyn tarvittava aika.

98 Eurostat pitää yllä luetteloa (tietopyynnöistä, toimenpidekohdista tai varaumista johtuvista) kysymyksistä, jotka on todettu epäolennaisiksi tarkastussyklien aikana. Eurostat edellyttää, että jäsenvaltiot käyvät läpi luettelon kunkin tarkastussyklin aikana ja tarkistavat kunkin kysymyksen osalta, jääkö mahdollinen vaikutus edelleen olennaisuusrajan alapuolelle. Tästä voi aiheutua lisärasite kansallisille tilastolaitoksille, koska niiden on päivitettävä tietoja kysymyksistä, joita pidettiin aiemmin epäolennaisina. Eurostat ryhtyi tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen jälkeen huhtikuussa 2022 vähentämään luettelossa olevien kysymysten määrää ja yksinkertaistamaan tuleviin tarkastussykleihin kuuluvaa kysymysten poistamisprosessia.

99 Tilintarkastustuomioistuimen analyysi vuoden 2021 loppuun mennessä poistettujen 39 varauman vaikutuksesta (kaikkiaan 300 varaumasta) osoittaa, että niistä 41 prosenttia oli vaikutukseltaan epäolennaisia ja että niiden mediaanivaikutus oli 0,15 prosenttia. Tämä viittaa siihen, että varaumien kohteena ovat yleensä kysymykset, joiden vaikutus on hieman suurempi kuin tarkastussyklin aikana ratkaistuilla toimenpidekohdilla.

Dokumentointivälineisiin liittyvä tehottomuus tarkastussyklissä

100 Tilintarkastustuomioistuin analysoi Eurostatin tarkastusten dokumentointiin käyttämät välineet arvioidakseen, sujuvoittivatko välineet tarkastussykliä ja tulosten arviointia niin, että Eurostat pystyi parantamaan tarkastussyklin tehokkuutta ja rajoittamaan hallinnollista taakkaansa.

101 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kansalliset tilastolaitokset olivat esittäneet keskeiset tiedot Eurostatin analyysia varten monenlaisissa asiakirjoissa käyttäen Microsoft Word- ja Excel-pohjia. Eurostatin vastuuvirkamiehet dokumentoivat tarkastukset Word- ja Excel-tiedostoihin ja ottivat kansallisiin tilastolaitoksiin yhteyttä sähköpostitse koskien tietopyyntöjä, toimenpidekohtia ja varaumia sekä seuratakseen kansallisten tilastolaitosten työtä.

102 Asiakirjojen ja välineiden suuri määrä johti monimutkaiseen järjestelmään, joka edellytti, että vastuuvirkamiehet seurasivat ja päivittivät kaikkia tarpeellisia tietoja niistä maista tai kysymyksistä, joista he olivat vastuussa. Järjestelmän vuoksi arvioijien, sisäisten/ulkoisten tarkastajien ja muun Eurostatin henkilöstön oli vaikea löytää ja analysoida tarvitsemiaan tietoja kuulematta vastuuvirkamiehiä. Vaikka johdonmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi käytettiin asiakirjamalleja, tilintarkastustuomioistuin havaitsi useita eroja siinä, miten kansalliset tilastolaitokset toimittivat asiaankuuluvat tiedot ja miten Eurostatin vastuuvirkamiehet dokumentoivat työnsä (ks. laatikko 6). Tämä vaarantaa Eurostatin sisäisen arvioinnin tehokkuuden ja johdonmukaisuuden.

103 Eurostatin vastuuvirkamiesten oli selvitettävä kansallisten tilastolaitosten kanssa useita näkökohtia, jotka olisivat olleet tarpeettomia käytettäessä standardoidumpaa välinettä, jota olisi tuettu yhdennetyllä, BKTL-tarkastuksia varten räätälöidyllä tietojärjestelmällä. Eurostatin käyttämien välineiden haittana oli myös se, että automaattisilla tarkastuksilla ja muistutuksilla toteutettavan toimenpidekohtien seurannan mahdollisuudet olivat vähäiset. Tilintarkastustuomioistuin pani merkille, että Eurostatin vastuuvirkamiehillä ei ollut yhteistä lähestymistapaa muistutusten lähettämiseen kansallisille tilastolaitoksille. Se olisi kuitenkin voinut parantaa oikea-aikaisuutta, sillä määräaikoja ei aina noudatettu.

104 Dokumentointivälineisiin liittyvä tehottomuus vaikuttaa tarkastustyön oikea-aikaisuuteen, koska aikaa tarvitaan muun muassa manuaalisten tarkastusten tekemiseen, muistutusten lähettämiseen ja asiaankuuluvien tietojen löytämiseen toimenpidekohtien tarkastamisen yhteydessä. Tämä voi johtaa viivästyksiin toimenpidekohtien käsittelyssä ja tarvittavien BKTL-tietojen tarkistusten tekemisessä.

Johtopäätökset ja suositukset

105 Vuosien 2016–2019 bruttokansantulon (BKTL) tarkastussyklin kannalta merkillepantavaa oli uuden kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) käyttöönotto ja merkittävä muutos Eurostatin tarkastamismenettelyssä. Menettely perustui ensimmäistä kertaa vakioituun riskienarviointiin, ja siihen kuului olennaisuusrajan soveltaminen. Nämä muutokset auttoivat Eurostatia tunnistamaan BKTL-tietojen laadintaan liittyvät riskit ja lieventämään niitä keskittämällä tarkastuksensa tärkeimpiin kysymyksiin. Eurostat ei kuitenkaan hyödyntänyt täysimääräisesti näitä tarkastussyklin uusia osatekijöitä kohdentaakseen paremmin Eurostatin ja kansallisten tilastolaitosten toimia suuremman riskin kysymysten oikea-aikaiseen käsittelyyn.

106 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että Eurostatin riskienarviointi oli hyvin suunniteltu ja että siinä yksilöitiin suuren riskin kysymykset, jotka vaikuttavat BKTL:n laadintaan. Eurostat ei kuitenkaan hyödyntänyt tuloksia täysimääräisesti priorisoidakseen laaja-alaisia kysymyksiä ja suuren riskin jäsenvaltioita koskevia tarkastuksia. Eurostat teki suoria tarkastuksia kunkin jäsenvaltion riskitason mukaan. Joissakin tapauksissa vastuuvirkamiehet eivät kuitenkaan dokumentoineet syitä sille, miksi joitakin osa-alueita tarkastettiin ilman riskienarvioinnissa ilmenneitä perusteita. Eurostat ei määrittänyt toimenpidekohtien prioriteettitasoa riskien perusteella eikä ilmoittanut tällaista tasoa kansallisille tilastolaitoksille. Tämä lisää riskiä, että vaikutukseltaan suurempia metodologisia kysymyksiä käsitellään vasta vähäisempien kysymysten jälkeen. Se voisi puolestaan vaikuttaa jäsenvaltioiden EU:n talousarvioon suorittamien maksuosuuksien ennakoitavuuteen (ks. kohdat 36–59).

Suositus 1 – Lisätään suuren riskin kysymysten priorisointia

Komission (Eurostatin) olisi

1. priorisoitava sellaisten laaja-alaisten kysymysten käsittely, joilla on todennäköisimmin erittäin suuri vaikutus useimmissa jäsenvaltioissa, ja käsiteltävä potentiaaliselta vaikutukseltaan vähäisemmät kysymykset myöhemmässä tarkastussyklin vaiheessa tai tulevissa sykleissä
2. systemaattisesti priorisoitava suuren riskin jäsenvaltioita koskevat tarkastukset varmistamalla, että tarkastukset tehdään mahdollisimman varhaisessa tarkastussyklin vaiheessa
3. dokumentoitava paremmin syyt, joiden vuoksi suorien tarkastusten kohteeksi on valittu osa-alueita tapauksissa, joihin sisältyy laadullista pohdintaa, ja analysoitava nämä syyt sen määrittämiseksi, onko riskienarviointiin sisällytettävä lisää asiaankuuluvia kriteereitä
4. analysoitava yhteistyössä kansallisten tilastolaitosten kanssa, millä tavoin toimenpidekohtia koskevan työn priorisointia voitaisiin parantaa ottaen huomioon niiden riskitaso.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: 2025 (vuosien 2020–2024 syklin jälkeisen tarkastussyklin alku)

107 Kaiken kaikkiaan Eurostat tuki asianmukaisesti kansallisia tilastolaitoksia suuren riskin laaja-alaisten kysymysten ratkaisemisessa, vaikka tarvittava ohjaus viivästyi kahdessa tapauksessa. Globalisaatiota koskeva suuren riskin kysymys oli tärkein laaja-alainen kysymys vuosien 2016–2019 tarkastussyklin aikana. Eurostat käynnisti useita globalisaatioon liittyviä aloitteita. Eurostat ei kuitenkaan reagoinut oikea-aikaisesti tähän uuteen ongelmaan, ja se rajoitti vastaavan laaja-alaisen varauman soveltamisaikaa ilman riittävää näyttöä sen mahdollisista vaikutuksista. Näin ollen kohtuullista varmuutta globalisaation vaikutuksesta BKTL-tietoihin ennen vuotta 2018 ei ole saatu. Tämän kysymyksen osalta tilintarkastustuomioistuin suositteli vuosikertomuksessaan 2020, että jos globalisaatiota koskevan varauman poistamisen vaikutus vaihtelee merkittävästi jäsenvaltioiden välillä, komission olisi arvioitava uudelleen aiempien vuosien BKTL-tietojen laatua (ks. kohdat 60–75).

Suositus 2 – Parannetaan jäsenvaltioille annettavan tuen oikea-aikaisuutta ja perustellaan paremmin päätökset rajoittaa varaumien soveltamisaikaa

Komission (Eurostatin) olisi

1. reagoitava nopeasti, kun havaitaan uusi suuren riskin kysymys, antamalla kansallisille tilastolaitoksille oikea-aikaista ohjausta ja tukea
2. tehtävä perusteellinen kustannustehokkuusanalyysi, jos on tehtävä päätös tulevien varaumien soveltamisajan rajoittamisesta. Kustannustehokkuusanalyysin on perustuttava riittäviin määrällisiin ja/tai laadullisiin tietoihin ja jäsenvaltiokohtaiseen riskiin.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: 2025 (vuosien 2020–2024 syklin jälkeisen tarkastussyklin alku)

108 Kaiken kaikkiaan tarkastussykli saatiin päätökseen suunnitellulla tavalla vuonna 2019. Komissio toimitti jäsenvaltioille oikea-aikaisia tietoja BKTL-tarkastuksista johtuvista mukautuksista. Se otti huomioon viimeaikaiset lainsäädäntömuutokset, joilla pidennettiin EU:n talousarvioon suoritettavien maksuosuuksien käyttöön asettamisen määräaikaa. Tämä mahdollistaa vaikuttavamman talousarviosuunnittelun kansallisella tasolla (ks. kohdat 76–81).

109 Syklin lopussa avoinna oli kuitenkin vielä monia kysymyksiä varaumien muodossa, ja ne saattavat vaikuttaa jäsenvaltioiden tuleviin maksuosuuksiin. Vaikka Eurostat pyrki kohdentamaan tarkastukset käyttämällä olennaisuusrajaa, se tarkasti monia kysymyksiä, joiden vaikutus BKTL:oon osoittautui vähäiseksi. Saatavilla olevia tietoja potentiaalisista vaikutuksista on mahdollista hyödyntää paremmin, jotta tällaiset kysymykset saataisiin ratkaistua varhaisemmassa vaiheessa. Lisäksi tarkastussyklissä esiintyi tarkastusten dokumentointiin käytettyihin välineisiin liittyvää tehottomuutta (ks. kohdat 82–104).

Suositus 3 – Tehostetaan tarkastussykliä entisestään

Komission (Eurostatin) olisi

1. analysoitava olennaisuusrajan nykyisen tason asianmukaisuutta niiden kokemusten perusteella, joita on saatu vuosien 2016–2019 tarkastussykliin liittyvien toimenpidekohtien esittämisestä ja ratkaisemisesta/poistamisesta
2. analysoitava yhteistyössä kansallisten tilastolaitosten kanssa, millä tavoin olennaisuuden käsite, mukaan lukien tarvittaessa mahdollinen vaikutus BKTL:oon, voitaisiin paremmin sisällyttää toimenpidekohtia koskevaan työhön. Tätä olisi sovellettava tarkastusprosessin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa toimenpidekohtien ratkaisemiseen
3. analysoitava mahdollisuutta parantaa nykyisiä välineitä tai ottaa käyttöön uusia tietoteknisiä välineitä, jotta voidaan toteuttaa kaikkien BKTL-luetteloita, suunniteltuja ja loppuun saatettuja tarkastuksia, toimenpidekohtia ja varaumia koskevien tärkeiden tietojen yhdennetty reaaliaikainen seuranta (Eurostatin vastuuvirkamiesten ja johdon sekä tarvittaessa kansallisten tilastolaitosten henkilöstön käyttöön).

Toteuttamisen tavoiteajankohta: 2025 (vuosien 2020–2024 syklin jälkeisen tarkastussyklin alku)

Tilintarkastustuomioistuimen V jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Jan Gregorin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 26. lokakuuta 2022 pitämässään kokouksessa.

Liitteet

Liite I – Jäsenvaltioiden BKTL-perusteiset maksuosuudet EU:n vuoden 2021 talousarvioon (miljardia euroa)

Liite II – BKTL-perusteisten omien varojen laskennassa käytettävät keskeiset prosessit

Liite III – Eurostatin tarkastussyklin 2016–2019 alustava aikataulu

Liite IV – Luettelo suuren riskin laaja-alaisista kysymyksistä

Liite V – Laaja-alaiset varaumat

Lyhenteet

ALV: arvonlisävero

BKT: bruttokansantuote

BKTL: bruttokansantulo

EKT: Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä

Eurostat: Euroopan unionin tilastotoimisto

GIAQ: BKTL-luetteloiden arviointikysely (GNI Inventory Assessment Questionnaire)

PO BUDG: Euroopan komission budjettipääosasto (Directorate-General for Budget)

Sanasto

BKTL-asiantuntijaryhmä: Jäsenvaltioiden edustajista koostuva elin, jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. Se otti hoitaakseen joitakin BKTL-komitean tehtäviä vuonna 2019.

BKTL-komitea: Jäsenvaltioiden edustajista koostuva elin, jonka puheenjohtajana toimi komission edustaja. Se toimi vuoteen 2019 asti ja avusti komissiota BKTL-tarkastustyössä ja sen täytäntöönpanovallan käytössä.

BKTL-kysely: Eurostatille toimitettava vuotuinen kysely, joka sisältää jäsenvaltioiden edellisen vuoden BKTL-tiedot ja mahdolliset sitä edeltävien vuosien lukuihin tehdyt muutokset.

BKTL-luettelo: Luettelo BKTL:n laskennassa käytetyistä menettelyistä, tilastoista ja muista tekijöistä.

BKTL-luetteloiden arviointikysely: Tarkistuslista, jota Eurostat käyttää varmistaakseen niiden tietojen johdonmukaisuuden, joita se käyttää arvioidessaan jäsenvaltioiden BKT- ja BKTL-arvioiden luotettavuutta, vertailukelpoisuutta ja kattavuutta.

BKTL-prosessitaulukko: Tapa esittää numeeriset tiedot BKTL:n laatimisprosessin kustakin vaiheesta eli tilastollisista lähteistä aina lopulliseen kansantalouden tilinpitoon.

BKTL-tarkastussykli: BKTL:n laskennassa tietyllä ajanjaksolla käytettyjen tilastollisten lähteiden ja menetelmien tarkastaminen.

BKTL-varauma: Kohta, jonka osalta komissio on ilmoittanut jäsenvaltiolle, että sen on muutettava BKTL-lukujen laadinnassa käyttämäänsä menetelmää. Varaumat eroavat toimenpidekohdista siinä, että kyseisiä BKTL-tietoja voidaan tarkistaa lainsäädännön mukaisen neljän vuoden määräajan jälkeen.

Bruttokansantulo: Valtion vaurauden vakiomitta, joka perustuu kotimaisista ja ulkomaisista lähteistä saatuun tuloon.

Bruttokansantuote: Maan vaurauden vakiomitta, joka perustuu siellä tuotettujen tavaroiden ja palvelujen kokonaisarvoon (yleensä yhden vuoden aikana).

Kansantalouden tilinpito: Tilastokokonaisuus, josta saadaan tietoa kunkin maan taloudellisesta toiminnasta.

Laaja-alainen kysymys: Kansantalouden tilinpidon näkökohta, jonka Eurostat katsoo olevan ongelmallinen kaikissa jäsenvaltioissa.

Laaja-alainen varauma: BKTL-varauma, joka koskee monialaista kysymystä ja edellyttää vertailevaa analyysia jäsenvaltioiden hyväksymistä ratkaisuista.

Maiden välinen vertailu: Yksityiskohtainen vertaileva analyysi ratkaisuista, joita jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön ratkaistakseen niille kaikille yhteisen ongelman.

Olennaisuusraja: Raja-arvo, jota Eurostat käyttää päättäessään BKTL-tarkastuksissaan havaittujen vaatimustenmukaisuus- tai laatuongelmien merkittävyydestä.

Vertailuarvon tarkistus: Kansantalouden tilinpitoon tehdyt muutokset uusien tietolähteiden ja tilastollisten menetelmien merkittävien muutosten sisällyttämiseksi.

Komission vastaukset

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=62634

Tarkastuksen eteneminen

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=62634

Tarkastustiimi

Euroopan tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, kyseessä olevien tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi V tarkastusjaosto, jonka erikoisalana on Euroopan unionin rahoitus ja hallinto. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Jan Gregor. Tarkastus toimitettiin tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Marek Opiołan johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Kinga Wisniewska-Danek ja kabinettiavustaja Bernard Witkos, toimialapäällikkö Alberto Gasperoni, tehtävävastaava Diana Voinea sekä tarkastajat Mircea-Cristian Martinescu ja Anthony Balbi. Graafista tukea antoivat Alexandra Mazilu ja Jesús Nieto Muñoz.

Vasemmalta oikealle: Alberto Gasperoni, Kinga Wisniewska-Danek, Marek Opioła, Diana Voinea, Bernard Witkos ja Anthony Balbi.

Loppuviitteet

¹ Asetus (EU) N:o 549/2013.

² Asetus (EU) 2019/516, 5 artikla.

³ Asetus (EY, Euratom) N:o 1287/2003, 5 artiklan 2 kohdan b alakohta.

⁴ Asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014, 10 b artiklan 5 kohta.

⁵ Asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014, 10 b artiklan 4 kohta.

⁶ Asetus (EU) 2019/516, 2 artiklan 2 kohta.

⁷ Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2018, kohta 4.18, varainhoitovuodelta 2019, kohta 3.21, ja varainhoitovuodelta 2020, kohta 3.9.

⁸ Erityiskertomus 11/2013 Bruttokansantuloa (BKTL) koskevien tietojen laadun parantaminen: jäsennellympi ja paremmin kohdennettu lähestymistapa parantaisi komission suorittaman tarkastuksen vaikuttavuutta.

⁹ Asetus (EY) N:o 2223/96.

¹⁰ EKT 2010:n täytäntöönpano.

¹¹ A Harmonised European Revision Policy for Macroeconomic Statistics, raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitea.

¹² Erityiskertomus 11/2013, suositus 4.

¹³ Vuosikertomus 2020, kohta 3.11.

¹⁴ Euroopan komissio, asiakirja-aineistoon liitetty muistio, globalisaatiota koskeva BKTL-varauma, 24.9.2020.

¹⁵ Asetus (EU, Euratom) 2016/804.

¹⁶ Asetus (EU, Euratom) 2022/615.

¹⁷ Lausunto 2/2021, kohta 13.

¹⁸ Keskeisiä tarkastettuja tutkimuksia ja asiakirjoja ovat muun muassa seuraavat: Understanding National Accounts, OECD, 2006 ja 2014; Independent review of UK economic statistics, C. Bean, 2015; Documentation of statistics for National Accounts 2020, Statistics Denmark; Quality Dimensions of the Australian National Accounts, Australian Bureau of Statistics, 2007; Assessing Accuracy and Reliability: A Note Based on Approaches Used in National Accounts and Balance of Payments Statistics, IMF Working Paper, 2002; Statistical quality by design: certification, rules and culture, Statistics Netherlands, 2018.

¹⁹ Understanding National Accounts, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, 2014.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (https://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2022

PDF	ISBN 978-92-847-9083-8	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/069424	QJ-AB-22-024-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-9097-5	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/2735	QJ-AB-22-024-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2022

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet vahvistetaan avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleenkäyttämistä koskevassa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksessä 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Yleissääntö siis on, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja kaikista sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle kuuluvan sisällön uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Tarvittavat lisäoikeudet on hankittava, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä.

Jos tällainen lisäoikeus saadaan, se kumoaa ja korvaa yllä mainitun yleisen käyttöoikeuden. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta.

Laatikon 5 kuvakkeet: Tässä laatikossa on käytetty sivustolta Flaticon.com saatua aineistoa. © Freepik Company S.L. Kaikki oikeudet pidätetään.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille Internet-sivustoille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Tilintarkastustuomioistuimen logon käyttö

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

YHTEYDENOTOT EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta (european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).

Yhteydenotot puhelimitse tai kirjallisesti
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696, tai
• verkkolomakkeella (european-union.europa.eu/contact-eu/write-us_fi).

TIETOA EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla (european-union.europa.eu).

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata verkosta (op.europa.eu/fi/web/general-publications/publications). Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa (eur-lex.europa.eu).

EU:n avoin data
Eurooppalaisen datan portaali (data.europa.eu) tarjoaa pääsyn EU:n toimielinten, elinten ja virastojen avoimiin data-aineistoihin. Data on ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä maksutta sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten. Portaalissa on myös runsaasti Euroopan maiden data-aineistoja.