Erityiskertomus
10 2021

Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen EU:n talousarvioon:
aika siirtyä sanoista tekoihin

Kertomuksen kuvaus:Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisella tarkoitetaan sitä, että naisten ja miesten tasa-arvoa edistetään aktiivisesti toimintapolitiikkojen suunnittelun ja täytäntöönpanon kaikilla osa-alueilla ja kaikissa vaiheissa. EU:lla on perussopimuksista johtuva velvollisuus edistää naisten ja miesten tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Tämä velvoite muodostaa perustan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiselle. Tilintarkastustuomioistuin arvioi tässä tarkastuksessa, onko sukupuolten tasa-arvo valtavirtaistettu EU:n talousarvioon naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi. Tarkastuksen kohteena olivat EU:n toimet vuodesta 2014 lähtien. Tilintarkastustuomioistuimen johtopäätös oli, että komissio ei ollut vielä pannut täytäntöön sitoumustaan, jonka mukaan sukupuolten tasa-arvo valtavirtaistetaan EU:n talousarvioon. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komission kehystä, jolla tuetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista, parannetaan ja että EU:n budjetoinnissa otetaan sukupuolten tasa-arvo laajemmin huomioon.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus, annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla.

Tämä julkaisu on saatavilla 23 kielellä ja seuraavissa formaateissa:
PDF
PDF General Report

Tiivistelmä

I

Sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusarvoista. Sitä pidetään laajalti myös talouskasvun merkittävänä liikkeellepanevana voimana. Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisella tarkoitetaan sitä, että naisten ja miesten tasa-arvoa edistetään aktiivisesti toimintapolitiikkojen suunnittelun ja täytäntöönpanon kaikilla osa-alueilla ja kaikissa vaiheissa. Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus muodostaa perustan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiselle, sillä siinä asetetaan EU:lle velvollisuus edistää miesten ja naisten tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan.

II

Komissio on sitoutunut sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat korostaneet, että EU:n on täytettävä korkean tason sitoumuksensa, jotka koskevat sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista. Kun edellä mainitut kolme toimielintä neuvottelivat sekä vuosien 2014–2020 että vuosien 2021–2027 monivuotisista rahoituskehyksistä, ne olivat yhtä mieltä siitä, että oli tärkeää ottaa sukupuolten tasa-arvo huomioon EU:n budjetoinnissa.

III

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa otetaan huomioon kiinnostus, jota keskeiset sidosryhmät ovat osoittaneet tätä osa-aluetta kohtaan. Tarkastus on erityisen merkityksellinen nyt, sillä komissio on äskettäin julkaissut uuden sukupuolten tasa-arvoa koskevan strategian. Se on myös ajankohtainen, sillä uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosille 2021–2027 sekä Euroopan unionin elpymisvälineessä (Next Generation EU) tullaan käyttämään merkittävä määrä EU:n varoja.

IV

Tarkastajat arvioivat, onko sukupuolten tasa-arvo valtavirtaistettu EU:n talousarvioon naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi. Tarkastuksen kohteena olivat EU:n toimet vuodesta 2014 lähtien. Tilintarkastustuomioistuin arvioi erityisesti seuraavia kysymyksiä: Oliko komission kehys, jolla tuettiin sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista, asianmukainen? Otettiinko EU:n talousarviosyklissä huomioon sukupuolten tasa-arvo? Oliko sukupuolten tasa-arvo sisällytetty niihin viiteen EU:n rahoitusohjelmaan, jotka tilintarkastustuomioistuin valitsi tarkastukseensa? Valitut rahastot olivat kolme kaikkiaan viidestä Euroopan rakenne- ja investointirahastosta sekä Euroopan maatalouden tukirahasto ja Erasmus+ -ohjelma. Näiden rahoitusohjelmien yhteenlasketut määrärahat vastaavat 66:ta prosenttia vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä. Tilintarkastustuomioistuin analysoi myös joitakin sellaisia komission keskeisiä rahoitusehdotuksia, jotka liittyivät vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen ja Next Generation EU ‑välineeseen.

V

Tilintarkastustuomioistuimen johtopäätös oli, että komissio ei ollut vielä pannut täytäntöön sitoumustaan, jonka mukaan sukupuolten tasa-arvo valtavirtaistetaan EU:n talousarvioon. Tarkastajat totesivat, että komission strategialla, jolla pyrittiin lisäämään sukupuolten tasa-arvoa, ei edistetty riittävästi valtavirtaistamista. Lisäksi tarkastajat havaitsivat, että komission institutionaalinen kehys ei edelleenkään tukenut valtavirtaistamista täysimääräisesti, vaikka sitä olikin vahvistettu. Sukupuolten tasa-arvoa ei tarkastushavaintojen mukaan myöskään otettu riittävästi huomioon EU:n talousarviosyklissä. Komissio oli kiinnittänyt vain vähän huomiota tasa-arvoanalyysiin niissä toimintapolitiikoissa ja ohjelmissa, joita tilintarkastustuomioistuin tutki. Komissio hyödynsi sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja ja indikaattoreita rajoitetusti ja julkaisi niukasti informaatiota EU:n talousarvion kokonaisvaikutuksesta sukupuolten tasa-arvoon. Joillakin osa-alueilla oikeudelliset vaatimukset on kuitenkin määritelty yksityiskohtaisesti, ja tällainen sääntelytapa on edistänyt sukupuolten tasa-arvon sisällyttämistä osaksi ohjelmia.

VI

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

  • vahvistaa institutionaalista kehystä, jolla tuetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista
  • tekee tasa-arvoanalyyseja, jotka liittyvät sukupuolten tarpeisiin ja toimintapolitiikkojen tasa-arvovaikutuksiin, sekä päivittää paremman sääntelyn suuntaviivojaan
  • kerää järjestelmällisesti EU:n rahoitusohjelmista sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja, jotka tällä hetkellä ovat saatavilla, sekä analysoi kyseisiä tietoja ja raportoi niistä systemaattisella tavalla
  • seuratakseen edistymistä hyödyntää sukupuolisidonnaisia tavoitteita ja indikaattoreita
  • kehittää järjestelmän, jonka avulla seurataan sukupuolten tasa-arvon tukemiseen osoitettuja ja käytettyjä varoja, ja raportoi vuosittain tuloksista, jotka on saavutettu sukupuolten tasa-arvon alalla
  • arvioi, otetaanko jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa huomioon sukupuolten tasa-arvo, ja raportoi asiasta.

Johdanto

Sukupuolten tasa-arvo ja talouskasvu

01

Sukupuolten tasa-arvo on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan mukaan yksi Euroopan unionin perusarvoista. Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan naisilla ja miehillä olisi oltava samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet. Tässä kertomuksessa puhutaan naisista ja miehistä, sillä nämä ovat EU:n perussopimuksissa käytettyjä termejä. Tarkastajat kuitenkin tiedostavat, että sukupuoli-identiteetit eivät rajoitu näihin kahteen asiasanaan.

02

Sukupuolten tasa-arvoa pidetään laajalti talouskasvun merkittävänä liikkeellepanevana voimana1. Komission toteaa sukupuolten tasa-arvoa koskevassa strategiassaan vuosille 2020–20252, että ”sukupuolten tasa-arvo lisää työllisyyttä ja tuottavuutta”. Komissio viittaa tältä osin Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tutkimukseen3, jossa arvioidaan, että sukupuolten tasa-arvon parantamisen myötä EU:n BKT henkeä kohti voisi vuoteen 2050 mennessä kasvaa 6,1–9,6 prosenttia. Eräissä EU:n jäsenvaltioissa potentiaalinen vaikutus BKT:hen voisi olla jopa 12 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Ks. kaavio 1.

Kaavio 1

Sukupuolten tasa-arvon parantamisen vaikutus EU:n jäsenvaltioiden BKT:hen vuoteen 2050 mennessä

Lähde: EIGE, Economic Benefits of Gender Equality in the European Union. Jäsenvaltioiden ryhmitys perustuu niiden sijoitukseen EIGEn julkaisemassa tasa-arvoindeksissä siltä osin kuin on kyse sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta työelämässä. Arviot siitä, kuinka paljon BKT kasvaa vuoteen 2050 mennessä, vaihtelevat noin 12 prosentista (”suuri vaikutus”) noin neljään prosenttiin (”pieni vaikutus”).

03

Komission teettämät tutkimukset, jotka koskevat covid-19-kriisin vaikutuksia4, osoittavat, että kriisin taloudellinen vaikutus naisiin on suhteettoman suuri. Euroopan parlamentti5 toteaa, että pandemia on pahentanut tämänhetkistä rakenteellista eriarvoisuutta sukupuolten välillä. Parlamentti onkin puhunut sen puolesta, että covid-19-elpymistoimissa hyödynnettäisiin sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja sukupuolitietoista budjetointia. Lisäksi olisi otettava opiksi niistä kielteisistä vaikutuksista, joita aiemmilla talouskriiseillä on ollut sukupuolten tasa-arvoon.

04

Useissa tutkimuksissa6 on todettu, että yhtäläisiä oikeuksia on viime vuosina tuettu tietyissä maissa aiempaa vähemmän. Komissio kuvaa edistymistä kohti täyttä sukupuolten tasa-arvoa ”hitaaksi”. Komissio toteaa, että ”EU:n tasa-arvoindeksillä mitattuna jäsenvaltiot saivat vuonna 2019 keskimäärin 67,4 pistettä sadasta. Vuodesta 2005 lukien sijoitus on parantunut vain 5,4 pistettä.”7 Tilanne kuitenkin vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioiden välillä8. Tasa-arvoindeksin toimittaa EIGE, ja sillä mitataan sukupuolten tasa-arvoa kuudella osa-alueella: työ, tieto, valta, raha, terveys ja aika. Komissio9 on korostanut, että työmarkkinat on yksi niistä keskeisistä osa-alueista, joilla vallitsee sukupuolten epätasa-arvo. Komissio on todennut, että naisten osallistuminen EU:n työmarkkinoille oli vuonna 2017 noin 11,5 prosenttiyksikköä vähäisempää kuin miesten osallistuminen ja naisten keskimääräinen palkka oli noin 16 prosenttia alhaisempi.

Valtavirtaistaminen: keino saavuttaa sukupuolten tasa-arvo

05

Valtavirtaistaminen on keino saavuttaa sukupuolten tasa-arvo. Kyse on yksinkertaisesta ajatuksesta: naisten ja miesten tasa-arvoa on edistettävä aktiivisesti toimintapolitiikkojen suunnittelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa, myös osa-alueilla, jotka eivät ehkä vaikuta asiaan liittyviltä. Valtavirtaistamisessa huomio kohdistetaan prosesseihin ja organisatorisiin käytäntöihin kaikilla hallinnon ja julkisen politiikan aloilla, ja sen avulla pyritään poistamaan sukupuolittuneita käytäntöjä. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) suosittelee, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista olisi toteutettava samanaikaisesti sellaisten kohdennettujen erityistoimien kanssa, joilla pyritään edistämään sukupuolten tasa-arvoa10.

06

Sukupuolten tasa-arvoa voidaan valtavirtaistaa yhdistelemällä erilaisia menetelmiä ja välineitä. Tasa-arvoanalyysit ovat keskeinen väline koko toimintapoliittisen syklin ajan. Niiden avulla kartoitetaan naisten ja miesten olosuhteiden ja tarpeiden eroja (sukupuolten tarpeiden arviointi) ja arvioidaan toimintapolitiikan tai ohjelman vaikutuksia naisiin ja miehiin (sukupuolivaikutusten ennakko- ja jälkiarviointi). Sukupuolten tasa-arvon seuranta ja arviointi on toteutettava selkeiden sukupuolisidonnaisten tavoitteiden pohjalta sekä sellaisten indikaattoreiden avulla, jotka osoittavat, onko kyseisten tavoitteiden saavuttamisessa edistytty. Tasa-arvoanalyysit sekä tasa-arvon kehitykseen liittyvä seuranta ja arviointi edellyttävät, että sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja11 kerätään ja analysoidaan järjestelmällisesti ja että kyseiset tiedot ovat luotettavia.

07

Sukupuolitietoinen budjetointi tarkoittaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista talousarvioprosessin kaikille tasoille. Tällaisessa budjetoinnissa pyritään tekemään edellä kuvattujen välineiden avulla muutoksia julkisiin menoihin ja tuloihin ja näin poistamaan eriarvoisuutta.

EU:n sitoutuminen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen

08

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklassa EU velvoitetaan kaikissa toimissaan edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Tämä muodostaa perustan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiselle.

09

EU on sitoutunut sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen myös YK:n Pekingin julistuksessa ja toimintaohjelmassa vuodelta 1995 sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa vuodelta 2015. Sukupuolten tasa-arvo on aiheena kestävän kehityksen tavoitteessa 5 (Sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen ja naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistaminen). Sukupuolten tasa-arvo on myös tärkeä monialainen kysymys, joka liittyy kaikkien muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.

10

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat toistuvasti korostaneet, että EU:n on täytettävä korkean tason sitoumuksensa, jotka koskevat sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista. Kyseiset toimielimet ovat antaneet voimakkaan tukensa sille, että sukupuolten tasa-arvo valtavirtaistetaan monivuotiseen rahoituskehykseen ja EU:n talousarvioon. Kun Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio neuvottelivat vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä, ne sopivat, että kyseisen rahoituskehyksen aikana toteutettavissa talousarviomenettelyissä sovelletaan aina kun mahdollista ”sukupuolinäkökulmaan perustuvia tekijöitä”12. Tämä lähestymistapa vahvistettiin uudelleen vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä ja Next Generation EU ‑välineessä. Eurooppa-neuvosto totesi heinäkuussa 202013, että vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen avulla edistettävä yhtäläisiä mahdollisuuksia.

11

Kaaviossa 2 esitetään katsaus Euroopan parlamentin ja neuvoston vuodesta 2014 lähtien hyväksymiin tärkeimpiin päätöslauselmiin ja päätelmiin, jotka koskevat sukupuolten tasa-arvoa ja sen valtavirtaistamista.

Kaavio 2

Euroopan parlamentin päätöslauselmat ja neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvosta ja sen valtavirtaistamisesta vuodesta 2014 lähtien

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Komission sitoumukset ja vastuut sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa

12

Komissio vahvisti vuonna 1996 oman virallisen sitoumuksensa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen tiedonannossaan Naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien sisällyttäminen yhteisön politiikkaan ja toimintaan kaikilla aloilla14. Tiedonannossa todetaan, että ”Komission omaksumalla mainstreaming-periaatteella pyritään naisten ja miesten aseman, tilanteiden ja tarpeiden eroavuuksien järjestelmälliseen huomioon ottamiseen yhteisön kaikissa politiikoissa ja toimissa.”

13

Komissio on vuodesta 1996 lähtien kehittänyt edelleen sitoutumistaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen, ja sitoumuksen täytäntöönpanoon osallistuu komission eri osastoja. Ks. kaavio 3.

Kaavio 3

Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvät toimijat ja vastuut komission sisällä

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

14

EIGE on EU:n virasto, joka on perustettu edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Virasto aloitti toimintansa vuonna 2010. Se on toiminut vuodesta 2011 lähtien oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston (JUST) alaisuudessa. EIGEn tehtäviin kuuluu muun muassa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvän asiantuntemuksen tarjoaminen kaikille EU:n elimille sekä sellaisten välineiden kehittäminen, joilla tuetaan sukupuolten tasa-arvon sisällyttämistä kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin.

Tarkastuksen sisältö ja tarkastustapa

15

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa keskityttiin arvioimaan, oliko sukupuolten tasa-arvo valtavirtaistettu EU:n talousarvioon vuoden 2014 ja helmikuun 2021 välisenä aikana. Tarkastuksessa otetaan huomioon kiinnostus, jota keskeiset sidosryhmät ovat osoittaneet tätä osa-aluetta kohtaan. Tarkastus on erityisen merkityksellinen nyt, sillä komissio on äskettäin julkaissut uuden sukupuolten tasa-arvoa koskevan strategian. Se on myös ajankohtainen, sillä uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosille 2021–2027 sekä Euroopan unionin elpymisvälineessä (Next Generation EU) tullaan käyttämään merkittävä määrä EU:n varoja.

16

Tilintarkastustuomioistuin tutki kehystä, jonka avulla komissio pyrki valtavirtaistamaan sukupuolten tasa-arvon EU:n talousarvioon ja näin edistämään sukupuolten tasa-arvoisuutta. Tarkastuksessa arvioitiin, oliko kyseinen kehys asianmukainen. Kehykseen kuuluivat muun muassa asiakirja, joka koski strategista sitoutumista sukupuolten tasa-arvoon vuosina 2016–2019, sekä kauden 2014–2019 komissiossa sovellettu institutionaalinen kehys15. Tilintarkastustuomioistuin analysoi myös tehtäviä ja vastuita kauden 2019–2024 komissiossa16 sekä uutta sukupuolten tasa-arvostrategiaa vuosiksi 2020–2025.

17

Tilintarkastustuomioistuin arvioi myös, oliko sukupuolten tasa-arvo otettu asianmukaisesti huomioon EU:n talousarviosyklissä. Tarkastuksen painopisteenä oli vuosien 2014–2020 monivuotinen rahoituskehys, mukaan lukien yksittäiset vuotuiset EU:n talousarviot kyseisellä kaudella ja niihin liittyvät raportointiasiakirjat. Tilintarkastustuomioistuin analysoi myös joitakin komission keskeisiä rahoitusehdotuksia, jotka liittyivät vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen ja Next Generation EU ‑välineeseen.

18

Tarkastajat arvioivat, oliko sukupuolten tasa-arvo otettu osaksi tarkastukseen valittuja EU:n rahoitusohjelmia. Tarkastus kattoi Erasmus+ -ohjelman sekä seuraavat kolme kaikkiaan viidestä Euroopan rakenne- ja investointirahastosta (ERI-rahastosta): Euroopan sosiaalirahasto (ESF), Euroopan aluekehitysrahasto (ERDF) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto). Tilintarkastustuomioistuin teki 12 ohjelman asiakirjatarkastuksen kahden jäsenvaltion osalta (Espanja ja Romania). Tilintarkastustuomioistuin valitsi nämä jäsenvaltiot, sillä niissä täyttyivät muun muassa seuraavat valintakriteerit: jäsenvaltioiden sijoittuminen EIGE-indeksissä; sukupuolitietoiseen budjetointiin liittyvän EIGEn välineistön testaus näissä jäsenvaltioissa; jäsenvaltioille myönnetyn ERI-rahastorahoituksen määrä; sekä kyseisen rahoituksen suhteellinen tärkeys, kun sitä tarkastellaan osuutena jäsenvaltion BKT:stä.

19

Tilintarkastustuomioistuin palkkasi riippumattoman asiantuntijan arvioimaan, kuinka sukupuolten tasa-arvo oli otettu huomioon Euroopan maatalouden tukirahastossa (maataloustukirahasto). Asiantuntija hyödynsi työssään neljää tapaustutkimusta, jotka koskivat Espanjaa, Irlantia, Romaniaa ja Ruotsia. Nämä maat valittiin muun muassa siitä syystä, että ne muodostivat maantieteellisesti tasapainoisen kokonaisuuden ja kunkin maan maatiloilla oli erilaiset ominaispiirteet.

20

Kaikkien tarkastukseen valittujen rahastojen määrärahat vastaavat yhteensä 66:ta prosenttia vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä (1 087 miljardista eurosta).

21

Vaikka kertomuksessa mainitaan joitakin kehitysapuun liittyviä esimerkkejä, kyseinen ala ei kuulu tämän tarkastuksen piiriin. Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa, joka koski koulutukseen kohdistettua EU:n humanitaarista apua17, analysoitiin sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista kehitysavun alalla. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus ei kattanut sellaisia toimintapolitiikkoja, jotka eivät liittyneet EU:n rahoitusohjelmiin (kuten toimenpiteitä naisten osuuden lisäämiseksi komission johtotehtävissä). Tämän tarkastuksen ulkopuolelle jäivät myös sääntelytoimenpiteet (kuten työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskeva direktiivi) sekä kohdennetut toimet (kuten ohjelmat, joilla pyritään torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa).

22

Tarkastuksen kannalta merkityksellisimmät komission pääosastot olivat JUST-pääosasto ja budjettipääosasto sekä pääosastot, joilla oli ensisijainen vastuu tarkastukseen valituista EU:n rahoitusohjelmista. Maataloustukirahaston ja maaseuturahaston osalta vastuupääosasto oli maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto (AGRI). EAKR:n osalta se oli aluepolitiikan pääosasto (REGIO) ja ESR:n osalta työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto (EMPL). Erasmus+ -ohjelman osalta vastuupääosasto oli koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto (EAC). Myös komission pääsihteeristö samoin kuin Eurostat ja EIGE olivat merkityksellisiä tämän tarkastuksen kannalta.

23

Tilintarkastustuomioistuin käytti tarkastuskriteereinä relevantteja EU:n säädöksiä ja kansainvälisiä sitoumuksia (kohta 09) sekä komission, jäsenvaltioiden ja EIGEn antamia ohjeita. Lisäksi tarkastuksessa hyödynnettiin yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä, joita kansainväliset järjestöt, varsinkin Euroopan neuvosto ja OECD, olivat vahvistaneet.


Huomautukset

Komission kehys, jonka avulla tuetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista EU:n talousarvioon, ei ole vielä täysin vaikuttava

24

Kertomuksen tässä osassa keskitytään komission kehykseen, jolla sukupuolten tasa-arvoa valtavirtaistetaan EU:n talousarvioon. Kaaviossa 4 esitetään perusedellytykset, jotka liittyvät sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista tukevaan kehykseen, sellaisina kuin OECD ja Euroopan neuvosto ovat ne kuvanneet ja sellaisina kuin ne ovat sovitettuina olosuhteisiin, joissa komissio toimii.

Kaavio 4

Edellytykset, jotka liittyvät sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista tukevaan komission kehykseen

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin seuraavan aineiston perusteella: OECD, Toolkit for Mainstreaming and Implementing Gender Equality, 2018; OECD, Designing and Implementing gender budgeting. A path to action, 2019; Euroopan neuvosto, Gender budgeting: practical implementation Handbook, 2009.

Komission strategia, jolla se pyrkii toteuttamaan sukupuolten tasa-arvon, ei edistä riittävästi valtavirtaistamista

25

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, oliko EU:lla käytössään asianmukainen strategia, jolla edistettiin sukupuolten tasa-arvoa, mukaan lukien sen valtavirtaistamista. Tilintarkastustuomioistuin käytti kaaviossa 4 esitettyjä kriteerejä.

Komissio korvasi kauden 2016–2019 osalta aiemman sukupuolten tasa-arvostrategiansa asiakirjalla, joka ei ollut sitova
26

Kun komissio laati sukupuolten tasa-arvoa koskevaa EU:n strategista kehystä, jota sovellettaisiin vuodesta 2016 eteenpäin, useat sidosryhmät kehottivat komissiota vahvistamaan sukupuolten tasa-arvoa koskevat tavoitteensa strategia-asiakirjassa. Ks. kaavio 5.

27

Komissio on vuodesta 1996 – jolloin se sitoutui virallisesti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen (kohta 12) – hyväksynyt kolme sukupuolten tasa-arvoa koskevaa strategiaa. Komission jäsenten kollegio hyväksyi kaikki nämä strategiat komission tiedonantoina. Kauden 2014–2019 komissio ei kuitenkaan vahvistanut sukupuolten tasa-arvoa koskevia tavoitteitaan komission tiedonannossa. Sen sijaan ne esitettiin erillisessä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, jonka otsikko oli Strateginen sitoutuminen sukupuolten tasa-arvon edistämiseen vuosina 2016–2019 (Strategic engagement for gender equality 2016–2019)18. Valmisteluasiakirjat ovat puhtaasti tiedotusluonteisia asiakirjoja, eivätkä ne sido komissiota oikeudellisesti tai poliittisesti.

28

Sidosryhmien myöhemmin esittämät kehotukset, joiden mukaan asiakirjan statusta olisi parannettava hyväksymällä se tiedonantona, eivät johtaneet toimenpiteisiin. Tältäkin osin ks. kaavio 5.

29

Komissio perusteli päätöstään periaatteellaan, jonka mukaan se välttää tiedonantojen käyttöä alakohtaisten strategioiden vahvistamiseen. Tilintarkastustuomioistuin panee kuitenkin merkille, että komissio on hyväksynyt muita strategioita tiedonannon muodossa19. Komission vuonna 2019 teettämässä arvioinnissa, joka liittyi vuosia 2016–2019 koskevaan strategisen sitoutumisen asiakirjaan20, todettiin, että sitoumuksen antaminen valmisteluasiakirjana merkitsi sen poliittisen arvon alenemista edelliseen strategiaan verrattuna ja niin ollen sen vaikutuksen pienentymistä. Oikeus-, kuluttaja- ja tasa-arvoasioista vastaava komissaari esitti vuosien 2014–2019 osalta samanlaisen päätelmän vuonna 201921.

Kaavio 5

Sidosryhmien kehotukset, joiden mukaan komission olisi vahvistettava sukupuolten tasa-arvoa koskevat tavoitteet strategia-asiakirjassa

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin seuraavan aineiston perusteella: Euroopan naisten etujärjestön (EWL-ILGA) avoin kirje Euroopan komission varapuheenjohtajalle maaliskuussa 2015; oikeus-, kuluttaja- ja tasa-arvoasioista vastaavalle komissaarille kesäkuussa 2015 osoitettu kirje, jonka olivat laatineet 21 jäsenvaltion tasa-arvoministerit; Euroopan parlamentin päätöslauselmat 9.6.2015 ja 3.2.2016; neuvoston päätelmät 7.12.2015 ja 16.6.2016.

Vuosia 2016–2019 koskevaan strategisen sitoutumisen asiakirjaan ei sisältynyt suunnitelmaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvistä täytäntöönpano- ja seurantatoimista
30

Vuosia 2016–2019 koskevassa strategisen sitoutumisen asiakirjassa ei vahvistettu sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvää täytäntöönpanosuunnitelmaa. Asiakirjassa edellytettiin, että sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon vaikutustenarvioinneissa ja arvioinneissa, mutta siinä ei vahvistettu indikaattoreita, joiden avulla edistymistä olisi seurattu. Asiakirjassa ei esitetty mitään muitakaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyviä täytäntöönpanotoimia. Siitä puuttuivat esimerkiksi sukupuolen mukaan jaoteltujen tietojen kerääminen, sukupuolisidonnaisten tavoitteiden sisällyttäminen kaikkiin EU:n ohjelmiin sekä koulutus. Valmisteluasiakirja, joka liittyi edelliseen strategiaan (vuodet 2010–2015), sisälsi kaikki edellä mainitut toimet22.

31

Kuulemisissa23, jotka toteutettiin valmisteltaessa vuosia 2016–2019 koskevaa strategisen sitoutumisen asiakirjaa, esitettiin joukko yksilöityjä toimenpide-ehdotuksia, esimerkiksi että EU:n toimintapoliitikoista laaditaan tasa-arvoanalyysi, sukupuolitietoista budjetointia viedään eteenpäin, EIGEn asiantuntemusta hyödynnetään täysimääräisesti ja koko komission henkilöstölle annetaan tasa-arvokoulutusta. Mitään niistä ei kuitenkaan sisällytetty lopulliseen asiakirjaan. Komission mukaan tämän johtui siitä, että kyseessä oli komission yksiköiden valmisteluasiakirja, joka ei sitonut komissiota oikeudellisesti eikä poliittisesti.

32

Vuosia 2016–2019 koskevassa strategisen sitoutumisen asiakirjassa edellytetään, että JUST-pääosasto laatii sisäisiä täytäntöönpanokertomuksia ja julkaisee vuotuisia edistymiskertomuksia. Näiden asiakirjojen avulla ei voitu seurata sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista. Sisäisten täytäntöönpanokertomusten sijaan JUST-pääosasto laati sisäisiä taulukoita. Se ei kuitenkaan validoinut kerättyjä tietoja eikä antanut niistä tietoa muille kuin niille eri pääosastojen edustajille, jotka muodostivat sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän yksiköiden välisen ryhmän. Sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa koskeviin vuotuisiin edistymiskertomuksiin (Reports on Equality between Women and Men in the EU) sisältyi eri pääosastoilta kerättyjä asiatietoja erityisesti kohdennetuista toimista. Komissio piti näitä vuotuisia kertomuksia välineenä, jolla viestittiin kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, eikä niinkään välineenä, jolla toteutettiin seurantaa.

33

Komissio ei seurannut, kuinka se kokonaisuutena tarkastellen edistyi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa. Neuvosto ja EIGE ovat kehittäneet joukon indikaattoreita, joilla seurataan säännöllisin väliajoin, kuinka EU on pannut täytäntöön Pekingin julistukseen ja toimintaohjelmaan perustuvat sitoumuksensa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen alalla. Nämä indikaattorit suunniteltiin vain jäsenvaltioiden käyttöön. Eurostat on määrittänyt joukon indikaattoreita, joilla seurataan EU:n edistymistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Eurostat raportoi indikaattoreista vuosittain. Erityisindikaattori, jota YK ehdottaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen seuraamisvälineeksi kestävän kehityksen tavoitteessa 5, ei kuitenkaan sisälly Eurostatin indikaattoreihin.

Uudessa sukupuolten tasa-arvoa koskevassa strategiassa vuosille 2020–2025 komissio lujittaa sitoutumistaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen, mutta yksilöidyt toimet puuttuvat edelleenkin
34

Vuosien 2019–2024 komission kollegio hyväksyi maaliskuussa 2020 sukupuolten tasa-arvoa koskevan strategian vuosille 2020–2025. Näin se lujitti sitoutumistaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen. Strategia hyväksyttiin komission tiedonantona24. Ks. kaavio 6.

Kaavio 6

Sukupuolten tasa-arvoon ja sen valtavirtaistamiseen liittyvät Euroopan komission sitoumukset ja strategiat vuodesta 1996 lähtien

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

35

Sukupuolten tasa-arvoa koskevassa strategiassa vuosille 2020–2025 todetaan, että ”Komissio aikoo valtavirtaistaa tasa-arvon huomioimalla sukupuolinäkökulman järjestelmällisesti toiminnan suunnittelun kaikissa vaiheissa kaikilla EU:n ulko- ja sisäpolitiikan aloilla.” Uudessa strategiassa ei kuitenkaan esitetä konkreettisia toimia, joilla pyrittäisiin ottamaan sukupuolten tasa-arvo järjestelmällisesti huomioon kaikilla EU:n politiikanaloilla. Tilanne on tältä osin sama kuin vuosia 2016–2019 koskevassa strategisen sitoutumisen asiakirjassa (kohta 30).

Komissio on lujittamassa institutionaalista kehystään, mutta kyseinen kehys ei vielä täysin tue sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista

36

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, oliko komissiolla asianmukainen institutionaalinen kehys, jolla se tuki sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista. Tilintarkastustuomioistuin käytti kaaviossa 4 esitettyjä kriteerejä.

Kauden 2014–2019 komissio ei ottanut käyttöön tarpeellisia mekanismeja, joilla sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista olisi voitu panna täytäntöön ja seurata
37

Komission yksikkö, joka vastaa sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä, on vuodesta 2010 lähtien kuulunut JUST-pääosastoon. Oikeus-, kuluttaja- ja tasa-arvoasioista vastaavan komissaarin tehtävänantoon kaudella 2014–2019 ei kuitenkaan sisältynyt tavoitetta, jonka mukaan kyseinen komissaari johtaisi ja seuraisi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koko komissiossa. Myöskään JUST-pääosasto ei asettanut sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista tavoitteekseen strategia- ja hallintosuunnitelmissaan vuosina 2016–2020. Tilanne oli toinen kaudella 2009–2014, jolloin tästä politiikanalasta vastaavan komissaarin tehtävänantoon sisältyi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskeva tavoite ja myös JUST-pääosaston nimenomaisena tavoitteena oli edistää sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista.

38

Muista komission pääosastoista vain kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto (DEVCO) oli sisällyttänyt strategiasuunnitelmaansa tavoitteita, joiden mukaan sukupuolten tasa-arvo oli otettava osaksi pääosaston toimia koko sen politiikanalalla. Ks. laatikko 1. Budjettiasioista vastanneen komissaarin tehtävänantoon ja budjettipääosaston tavoitteisiin ei kaudella 2014–2019 sisältynyt mainintaa siitä, että sukupuolten tasa-arvo olisi valtavirtaistettava EU:n talousarvioon. Pääsihteeristö ei pitänyt sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista toimintapolitiikkojen koordinoinnin tavoitteena.

39

Pääosastoilla ei ollut velvollisuutta nimetä henkilöstön jäseniä tai yksiköitä tukemaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista toimintapolitiikan tasolla. Hyvin harvat pääosastot olivat antaneet jollekin yksikölle tai jaokselle taikka joillekin henkilöstön jäsenille nimenomaisen vastuun sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä. Useimmat pääosastot olivat kuitenkin määränneet henkilöstönsä jäseniä osallistumaan yksiköiden väliseen ryhmään, joka työskenteli JUST-pääosaston johdolla. Komission vuonna 2019 teettämässä arvioinnissa, joka liittyi vuosia 2016–2019 koskevaan strategisen sitoutumisen asiakirjaan, suositeltiin, että sukupuolten tasa-arvokysymykset ja yhteydenpito JUST-pääosastoon annettaisiin johtavassa asemassa olevien virkamiesten vastuulle.

40

Komissio ei vaatinut, että pääosastojen olisi hyväksyttävä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskeva täytäntöönpanosuunnitelma. Sen sijaan oikeus-, kuluttaja- ja tasa-arvoasioista vastaava komissaari kirjoitti vuonna 2015 kaikille muille komissaareille ja kysyi, miten nämä aikovat ottaa sukupuolten tasa-arvon huomioon vastuualueillaan.

Laatikko 1

Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen kehitysyhteistyön alalla (DEVCO-pääosasto)

Kansainvälisestä yhteistyöstä ja kehitysasioista kaudella 2014–2019 vastanneen komissaarin tehtävänannossa ja DEVCO-pääosaston tavoitteissa vuosille 2016–2020 vahvistettiin uudelleen sitoumukset siihen, että sukupuolten tasa-arvo valtavirtaistetaan kaikille kehityspolitiikan osa-alueille.

Tämä sitoumus pantiin täytäntöön toimintasuunnitelmalla, joka koski sukupuolten tasa-arvon edistämistä ulkosuhteiden alalla vuosina 2016–2020. Yksi DEVCO-pääosaston seuraamista kolmesta keskeisestä tuloksellisuusindikaattorista liittyi niiden EU:n rahoittamien yhteistyö- ja kehitysaloitteiden osuuteen, joilla edistettiin sukupuolten tasa-arvoa.

DEVCO-pääosasto ja JUST-pääosasto ovat ainoita komission pääosastoja, joilla on sukupuolten tasa-arvokysymyksiä käsittelevä yksikkö.

DEVCO-pääosasto ylläpitää myös EU:n kansainvälisten kumppanuuksien akatemiaa. Tällä alustalla järjestetään sukupuolten tasa-arvoa käsitteleviä verkkokursseja, jotka ovat avoimia yleisölle.

41

Vuosia 2016–2019 koskevassa strategisen sitoutumisen asiakirjassa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen seuranta ja ohjaaminen koko komissiossa osoitettiin yksiköiden väliselle ryhmälle. Ryhmällä ei kuitenkaan ollut valtuuksia hoitaa tehtäväänsä vaikuttavalla tavalla. Vain harvat ryhmän jäsenet olivat virallisesti vastuussa sukupuolten tasa-arvokysymyksistä omissa pääosastoissaan. Komission vuonna 2019 teettämässä arvioinnissa suositeltiin, että koordinointia ryhmään kuuluvien pääosastojen välillä parannettaisiin, jotta sukupuolten tasa-arvo voitaisiin sisällyttää johdonmukaisemmin toimintapoliittiseen päätöksentekoon.

42

Vuosia 2016–2019 koskevassa strategisen sitoutumisen asiakirjassa oli lisäksi toteamus, jonka mukaan yksiköiden välisen ryhmän olisi harkittava, että se antaa vuonna 2017 kertomuksen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta komissiossa. Ryhmä ei kuitenkaan antanut tällaista kertomusta. Komission vuonna 2019 teettämässä arvioinnissa todettiin, että tämä oli merkittävä puute, ja suositeltiin, että tällainen kertomus todella laadittaisiin. Komissio ei ole vielä ryhtynyt jatkotoimiin asiassa.

Kauden 2014–2019 komissio ei tarjonnut pääosastoille riittävästi koulutusta tai asiantuntemusta, jotta sukupuolten tasa-arvoa olisi voitu valtavirtaistaa vaikuttavalla tavalla
43

Komissiolla ei ollut sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevaa koulutusstrategiaa. Tarjolla oli vain yksi ei-pakollinen perehdytyskurssi. Hyvin harvat pääosastot tarjosivat koulutusta, jossa olisi käsitelty sukupuolten tasa-arvokysymyksiä pääosaston omalla politiikanalalla. Yksikään niistä pääosastoista, jotka tilintarkastustuomioistuin tarkasti, ei tarjonnut tällaista koulutusta. Edistääkseen tietojen ja käytäntöjen sisäistä jakamista JUST-pääosasto perusti vuonna 2014 intranetsivuston, jonka aiheena oli sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen. Pääosasto ei kuitenkaan päivittänyt sivustoa säännöllisesti.

44

EIGE kehittää välineitä, joita viranomaiset eri hallintotasoilla, myös EU:n tasolla, voivat käyttää (kohta 13). EIGE on laatinut sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevia suuntaviivoja ja välineistöjä25, niiden joukossa ohjeistukset tasa-arvoanalyysista ja sukupuolivaikutusten arvioinnista, sukupuolitietoisesta budjetoinnista ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvästä koulutuksesta. Tilintarkastustuomioistuin antoi EU:n virastoja koskevassa erityiskertomuksessaan26 suosituksen, jonka mukaan komission olisi ”varmistettava, että virastojen tekninen asiantuntemus ja muu potentiaali ovat jatkuvassa käytössä […]”.

45

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio oli hyödyntänyt vain vähän sellaista EIGEn välineistöä ja asiantuntemusta, joka liittyi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen. Tämä koski erityisesti sukupuolitietoista budjetointia. Esimerkiksi vuonna 2019 EIGE kehitti sukupuolitietoisen budjetoinnin välineistön vuosien 2021–2027 ERI-rahastoja varten. Välineistöön sisältyi sukupuolten tasa-arvon edistämiseen osoitettujen varojen seurantajärjestelmä, jota useat jäsenvaltiot olivat testanneet. Vaikka komissio suhtautui välineistöön myönteisesti, se suositti voimakkaasti, että EIGE ei julkaisisi varojen seurantajärjestelmää yhdessä muun välineistön kanssa27. Samaan aikaan kun EIGE kehitti tätä välinettä, komissio perusti alaryhmän selvittämään sukupuolten tasa-arvon edistämiseen liittyvien menojen seurantaa. EIGE ei osallistunut tämän alaryhmän toimintaan.

Kauden 2019–2024 komissio on selkeyttänyt tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyviä tehtäviä ja vastuita
46

Kauden 2019–2024 komissiossa tasa-arvoasioista vastaava komissaari vastaa sukupuolten tasa-arvon ohella myös kaikista muun tyyppisistä tasa-arvokysymyksistä. Komissaarin tueksi on perustettu tasa-arvotyöryhmä. Sen tehtävänä on edistää tasa-arvotoimien valtavirtaistamista, ja se ottaa toimissaan huomioon kuusi syrjintäperustetta: sukupuoli, rotu tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, vammaisuus, ikä ja seksuaalinen suuntautuminen. Työryhmän toimintaa johtaa ja sen puheenjohtajuutta hoitaa pääsihteeristö. Kaikkia pääosastoja on pyydetty nimeämään tasa-arvokoordinaattori.

47

Työryhmä vastaa tasa-arvon valtavirtaistamisesta komissiossa. Työryhmä antoi helmikuussa 2021 kaikille pääosastoille tasa-arvon valtavirtaistamista koskevat ohjeet, joita sovelletaan, kun pääosastot suunnittelevat, panevat täytäntöön ja arvioivat EU:n toimintapolitiikkoja ja ohjelmia. Työryhmän työohjelmassa vuodelle 2020 edellytetään lisäksi, että työryhmä laatii tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan koulutusstrategian. EIGE ei kuulu työryhmään, eikä se ollut tarkastuksen aikaan säännöllisesti yhteydessä siihen.

48

Uusissa järjestelyissä keskeinen asema on pääsihteeristöllä, joka on sitoutunut varmistamaan, että tasa-arvo otetaan huomioon päätöksenteossa. Budjettipääosasto on komission keskusyksikkö, jonka vastuulla on hallinnoida EU:n talousarviota koko sen vuotuisen ja monivuotisen syklin ajan. Pääosaston tehtävänä on muun muassa johtaa strategista talousarviosuunnittelua ja vuotuista talousarviomenettelyä sekä raportoida talousarvion toteuttamisesta28. Se voi tästä syystä olla keskeinen toimija, kun sukupuolten tasa-arvoa valtavirtaistetaan EU:n talousarvioon. Pääosastolle ei kuitenkaan ole osoitettu vastuita, joiden merkittävyys vastaisi pääosaston potentiaalia.

EU:n talousarviosyklissä ei otettu riittävästi huomioon sukupuolten tasa-arvoa

49

Tässä kertomuksen osassa keskitytään siihen, onko komissio ottanut sukupuolten tasa-arvon huomioon EU:n nykyisessä talousarviosyklissä. Tilintarkastustuomioistuin selvittää asiaa kaaviossa 7 esitettyjen neljän toimen perusteella.

Kaavio 7

Toimet sukupuolten tasa-arvon sisällyttämiseksi EU:n talousarviomenettelyyn

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin seuraavan aineiston perusteella: OECD, Toolkit for Mainstreaming and Implementing Gender Equality, 2018; OECD, Designing and Implementing gender budgeting. A path to action, 2019; Euroopan neuvosto, Gender budgeting: practical implementation Handbook, 2009.

Komissio oli kiinnittänyt vain vähän huomiota tasa-arvoanalyysiin niissä toimintapolitiikoissa ja ohjelmissa, joita tilintarkastustuomioistuin tutki

50

OECD:n välineistössä vuodelta 2018 selostetaan, mitkä ovat asianmukaisen tasa-arvoanalyysin pääpiirteet. Siinä korostetaan näyttöön perustuvan tasa-arvoanalyysin merkitystä toimintapoliittisen syklin kaikissa vaiheissa. Välineistössä keskitytään erityisesti sukupuolten tarpeiden ja sukupuolivaikutusten arviointiin (kohta 06).

51

Koska EU:n vuotuiset talousarviot perustuvat seitsemän vuoden monivuotiseen rahoituskehykseen, on tärkeää ottaa sukupuolten tasa-arvo huomioon kyseistä monivuotista rahoituskehystä laadittaessa. Monivuotista rahoituskehystä koskevan kattavan lainsäädäntöehdotuksen yhteydessä annetaan myös alakohtaisia ehdotuksia, jotka kattavat tärkeimmät EU:n rahoitusohjelmat. Komission paremman sääntelyn agendan mukaisesti näistä alakohtaisista ehdotuksista tehdään vaikutustenarviointi.

52

Tilintarkastustuomioistuin tutki tarkastuksessaan eräitä EU:n rahoitusohjelmia, jotka kuuluivat vuosien 2014–2020 ja 2021–2027 monivuotisiin rahoituskehyksiin. Tarkastajat arvioivat, oliko niihin kahdeksaan vaikutustenarviointeihin, jotka oli laadittu kyseisiä rahoitusohjelmia koskevista alakohtaisista ehdotuksista, sisällytetty tasa-arvoanalyysi. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti myös, sisälsivätkö monivuotisia rahoituskehyksiä ja Next Generation EU ‑elpymisvälinettä koskevat kattavat lainsäädäntöehdotukset sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan vaatimuksen.

53

Komissiolla on käytössään suuntaviivat, joiden mukaisesti se vaikutustenarviointeja tehdessään arvioi lainsäädäntöehdotusten mahdollisia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen sovellettavat suuntaviivat29 sisältävät ohjeita siitä, miten ehdotetun lainsäädännön sukupuolivaikutukset tunnistetaan ja arvioidaan. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamiin vaikutustenarviointeihin ei sisältynyt tällaista arviointia. Vaikutustenarvioinneissa oli joitakin viittauksia sukupuolten tasa-arvoon, mutta niissä ei ollut kunnollisia tasa-arvoanalyyseja (kohta 06).

54

Vaikutustenarviointia koskevissa komission suuntaviivoissa30, jotka liittyvät vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen, suositellaan, että sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon toimintapolitiikkoja laadittaessa, mutta vain silloin, kun se on ns. oikeasuhteista. Tilintarkastustuomioistuimen analysoimista kahdeksasta vaikutustenarvioinnista vain ESR+ -ohjelman vaikutustenarviointi sisälsi suppean tasa-arvoanalyysin. Lisäksi yhteisen maatalouspolitiikan vaikutustenarvioinnissa oli lyhyt kuvaus maaseudulla asuvien naisten tilanteesta. Muissa vaikutustenarvioinnissa ei selitetty millään tavalla, miksi analyysin tekeminen ei olisi ollut oikeasuhteista. Sääntelyntarkastelulautakunta, joka vastaa vaikutustenarviointien laadun arvioinnista komissiossa, on analyysissaan vahvistanut, että vaikutustenarvioinneissa viitataan sukupuolten tasa-arvoon harvoin. Vuosina 2017 ja 2018 vain kuudessa niistä 129 vaikutustenarvioinnista, jotka lautakunta tutki, oli viittaus sukupuolten tasa-arvoon.

55

Komission kattavissa lainsäädäntöehdotuksissa mainittiin kummankin monivuotisen rahoituskehyksen osalta sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen tai tasa-arvo vain yleisellä tasolla ja vain oikeusasioiden politiikanalan yhteydessä. Next Generation EU ‑välinettä koskeva ehdotus sisältää yhden maininnan, jossa korostetaan sukupuolten tasa-arvoa edistävien toimenpiteiden merkitystä. Ehdotuksessa nostetaan esille tiettyjä naisiin kohdistuvia covid-19-kriisin vaikutuksia ja todetaan esimerkiksi, että kriisi on ollut erityisen vaikea yksinhuoltajille, joista 85 prosenttia on naisia.

56

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että elpymis- ja palautumistukivälineessä (Recovery and Resilience Facility), joka muodostaa laajimman osan Next Generation EU ‑välineestä, on sitouduttu ottamaan sukupuolten tasa-arvo huomioon. Kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa on selitettävä, miten ehdotettujen toimenpiteiden odotetaan edistävän sukupuolten tasa-arvoa ja kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ja miten nämä tavoitteet on valtavirtaistettu. Arvioinnissa, jonka komissio tulee tekemään näistä suunnitelmista, tutkitaan myös, edistävätkö suunnitelmat jäsenvaltioiden sosiaalista selviytymiskykyä ja lieventävätkö ne vaikuttavalla tavalla covid-19-kriisin sosiaalisia vaikutuksia. Neuvosto päättää tämän arvioinnin perusteella, hyväksyykö se suunnitelmat. Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa komission täytäntöönpanokertomuksessa, jonka toimittamisen määräaika on vuoden 2022 puoliväli, esitetään arvio siitä, miten jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmat ovat auttaneet vähentämään naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa. Kuten tilintarkastustuomioistuin totesi elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa lausunnossaan31, yhteisten indikaattoreiden puuttuminen tulee kuitenkin vaikeuttamaan tulosten seurantaa ja tarvittavien jatkotoimien toteuttamista. Tämä koskee myös sukupuolten tasa-arvoa.

57

Jotta toimintapolitiikkojen laatijat voisivat tehdä asianmukaisia tasa-arvoanalyysejä ja kehittää asianmukaisia näyttöön perustuvia toimintapolitiikkoja, heillä on oltava käytössään tilastoja, jotka kuvaavat tarkasti sukupuolten välistä eroavaisuutta ja eriarvoisuutta. Tällaisten tilastojen avulla voidaan kartoittaa toimintapolitiikkojen vaikutuksia ja paljastaa, missä voidaan tehdä lisätyötä sukupuolten välisen kuilun kaventamiseksi32. Lisäksi niiden avulla voidaan mitata sosiaalisia ja taloudellisia eroavaisuuksia naisten ja miesten välillä33.

58

Edellä sanotun vuoksi tilintarkastustuomioistuin tutki, onko saatavilla dataa ja tilastoja, joissa miehet ja naiset esitetään erikseen (ns. sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja). Saatavilla on kaikkiaan 2 786 tietokokonaisuutta, jotka koskevat EU:n sosiaalipolitiikan keskeisiä osa-alueita. EU:n tilastotoimisto Eurostat tuottaa sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja noin kahdesta kolmasosasta näitä tietokokonaisuuksia34. Eurostat tuottaa tällaisia tietoja myös eräiltä muilta EU:n politiikanaloilta – ei kuitenkaan kaikilta, sillä esimerkiksi liikenteen matkustajamääristä ei ole sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja. Komissio pitää lisäksi yllä portaalia, jonka kautta yleisö voi tarkastella Euroopan unionin toimielinten ja elinten julkaisemaa dataa35. Niistä 15 749 tietokokonaisuudesta, jotka ovat saatavilla portaalissa, noin neljännes kuuluu luokkaan Väestö ja yhteiskunta eli osa-alueeseen, jolla on välitöntä merkitystä tasa-arvotilastojen kannalta. Noin puolet näistä tietokokonaisuuksista on jaoteltu sukupuolen mukaan. EIGE tuottaa sukupuolten tasa-arvoon liittyviä tilastoja, muun muassa tasa-arvoindeksin (kohta 04). EIGEn tasa-arvotilastojen tietokanta sisältää tietoja 1 888 indikaattorista.

59

Edellä mainittujen lähteiden kautta voi kaiken kaikkiaan saada käyttöönsä suuren määrän sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastamiensa rahastojen osalta kuitenkin vain niukasti evidenssiä siitä, että komissio olisi käyttänyt näitä tietoja järjestelmällisesti tasa-arvoanalyyseissä. Niiden vaikutustenarviointien joukossa, jotka tilintarkastustuomioistuimen tarkasti kahden monivuotisen rahoituskehyksen osalta, vain yksi vaikutustenarviointi (ESR+ -ohjelman osalta36) sisälsi yhden viittauksen sukupuolesta johtuviin eroavaisuuksiin. Tästä saattoi päätellä, että tuossa yhdessä arvioinnissa oli käytetty sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja.

Komissio asetti harvoin nimenomaisesti sukupuolisidonnaisia tavoitteita

60

OECD:n välineistössä vuodelta 2018 todetaan, että hallitusten olisi asetettava sukupuolisidonnaisia tuloksellisuustavoitteita eri politiikanaloille. Näin hallitukset voisivat seurata, onko sukupuolten tasa-arvoa koskevien tavoitearvojen suhteen edistytty. EU:n yleiseen talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa ei ole erityisiä vaatimuksia, jotka koskisivat sukupuolisidonnaisia tavoitteita, mutta asetukseen sisältyy yleinen vaatimus ohjelmien tavoitteiden asettamisesta.

61

Ohjelmien tavoitteet luetellaan ns. ohjelmaselvityksissä. Nämä ovat kunkin vuoden talousarvioesitykseen liitettäviä kertomuksia, joissa annetaan tietoa siitä, miten ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa on aiempina vuosina edistytty. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, oliko ohjelmaselvityksissä, jotka oli liitetty vuotuisiin talousarvioesityksiin vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, otettu huomioon sukupuolisidonnaiset tavoitteet eri politiikanaloilla. Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen osalta tilintarkastustuomioistuin tutki ohjelmia koskevat lainsäädäntöehdotukset sen toteamiseksi, sisältävätkö ne sukupuolisidonnaisia tavoitteita.

62

Vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvista 58 meno-ohjelmasta neljässä mainittiin sukupuolten tasa-arvon edistäminen yhtenä ohjelmien nimenomaisena tavoitteena. Kyseiset neljä ohjelmaa olivat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, ESR, Erasmus+ -ohjelma ja terveysalan toimintaohjelma. Komission ehdotukset, jotka koskivat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaa (sittemmin: kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma) sekä ESR+ -ohjelmaa, olivat vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen osalta ainoita, joiden tavoitteissa mainittiin nimenomaisesti sukupuolten tasa-arvo.

Komissio ei seurannut vaikuttavalla tavalla, missä määrin EU:n talousarvio edisti sukupuolten tasa-arvoa

63

OECD:n välineistössä vuodelta 2018 todetaan, että seurantamekanismien avulla voidaan arvioida edistymistä, parantaa päätöksentekoa ja mukauttaa ohjelmia ja resursseja suurempien vaikutusten aikaansaamiseksi. EU:n varainhoitoasetuksessa säädetään, että tavoitteiden saavuttamista olisi seurattava tuloksellisuusindikaattoreiden avulla.

64

Komissio julkaisee tuloksellisuusindikaattoritietoja ohjelmaselvityksissä. Näistä indikaattoreista säädetään ohjelmien perustana olevassa lainsäädännössä tai ohjelmiin liittyvässä sekundaarilainsäädännössä. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, sisältyikö vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmaselvityksiin indikaattoreita, joilla seurattiin sukupuolisidonnaisten tavoitteiden saavuttamista.

65

Vuonna 2020 julkaistut ohjelmaselvitykset kattoivat 58 meno-ohjelmaa, ja niihin sisältyi yli tuhat indikaattoria. Näiden joukossa oli viidessä ohjelmassa 29 indikaattoria, jotka liittyivät sukupuolten tasa-arvoon. Kyseisillä indikaattoreilla mitattiin, kuinka sukupuoleen liittyvät kysymykset, esimerkiksi sukupuolten palkkaerot, olivat muuttuneet ajan mittaan. Lisäksi 19 indikaattoria – esimerkiksi naisten ja miesten työllisyysaste – perustui sukupuolen mukaan jaoteltuihin tietoihin. Edellä mainittujen viiden ohjelman osuus vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen kokonaismäärärahoista on 21,7 prosenttia. Ks. kaavio 8. Komission ehdotuksissa, jotka koskivat vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä, vain kymmenen edellä mainituista 29:stä tilintarkastustuomioistuimen havaitsemasta sukupuoleen liittyvästä indikaattorista oli edelleen käytössä.

Kaavio 8

Niiden ohjelmien osuus vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä, joissa hyödynnettiin sukupuoleen liittyviä indikaattoreita

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission tietojen perusteella.

Komissio antoi niukasti tietoa siitä, miten EU:n talousarvio kaiken kaikkiaan vaikutti sukupuolten tasa-arvoon

66

Se, että yleisölle annetaan tietoa talousarvion vaikutuksesta sukupuolten tasa-arvoon, tukee vastuussa olevien tahojen järjestelmällistä valvontaa ja tilivelvollisuutta37. Tiedotustoimiin voi kuulua esimerkiksi se, että julkistetaan, kuinka paljon varoja on osoitettu ja käytetty sukupuolten tasa-arvoa edistäviin tavoitteisiin. Lisäksi voidaan raportoida ohjelmien tuloksellisuudesta. Tämä helpottaa parlamentaarista valvontaa. Ks. laatikko 2.

Laatikko 2

Naisten ja miesten mukaan jaoteltujen tietojen käyttö taloudellisissa analyyseissa, jotka toimivat talousarviolainsäädännön perustana

Ruotsin hallitus on vuodesta 2004 raportoinut maansa eduskunnalle taloudellisista eroista ja tulonjaon kehityksestä naisten ja miesten välillä. Tiedot on esitetty vuotuisen talousarvioesityksen erillisessä liitteessä. Vuoden 2021 talousarvion liitteessä on analyysi taloudellisten resurssien jakautumisesta naisten ja miesten välillä vuodesta 1995 lähtien. Analyysissä selvitetään muun muassa, miten työtulot, eläkkeet, sosiaaliset tulonsiirrot, verot ja käytettävissä olevat kokonaistulot ovat kehittyneet. Liitteessä kuvataan lopuksi, kuinka vuosien 2019–2021 uudistukset ovat vaikuttaneet taloudellisten resurssien jakautumiseen naisten ja miesten kesken. Liitteen laatimisesta vastaa valtiovarainministeriö.

67

Komission kaksi keskeistä kertomusta, jotka koskevat EU:n talousarvion tuloksellisuutta, ovat vuotuisen talousarvioesityksen liitteenä olevat ohjelmaselvitykset sekä vuotuista vastuuvapausmenettelyä varten esitettävä vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, oliko komissio näissä kahdessa kertomuksessa raportoinut EU:n talousarvion ja sen rahoitusohjelmien kokonaisvaikutuksesta sukupuolten tasa-arvoon.

Komissio on esittänyt EU:n talousarvioesityksen yhteydessä aiempaa enemmän sukupuoleen liittyviä tietoja, mutta se on esittänyt ne hajanaisesti
68

Joissakin ohjelmaselvityksissä on osuus, jossa raportoidaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta. Sukupuoleen liittyviä tietoja esitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2016. Tuolloin julkaistiin 58 ohjelmaselvitystä, ja niistä 20:ssä oli sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvä osuus. Vuonna 2020 julkaistuissa ohjelmaselvityksissä tällaisten osuuksien määrä oli kasvanut 34:ään38. Tämä tarkoittaa sitä, että 59 prosentissa meno-ohjelmien ohjelmaselvityksistä on nyt määrällisiä tai laadullisia sukupuoleen liittyviä tietoja. Kyseisten meno-ohjelmien osuus vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen määrärahoista on 88 prosenttia.

69

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin puutteita edellä mainituissa tiedoissa. Niistä vuonna 2020 julkaistuista 34 ohjelmaselvityksestä, jotka sisälsivät sukupuoleen liittyviä tietoja, vain kymmenen (29 prosenttia) sisälsi arvion sen rahoituksen määrästä, jolla EU:n talousarvio edisti sukupuolten tasa-arvoa. Nämä ohjelmaselvitykset koskivat ESR:n ja EAKR:n ohjelmia, kun taas maataloustukirahaston, maaseuturahaston tai Erasmus+ -ohjelman osalta tällaisia arvioita ei annettu. Koska EU:n talousarviossa ei kuitenkaan ole yhteistä järjestelmää sukupuolten tasa-arvoon kohdennettujen ja käytettyjen varojen seuraamiseksi, pääosastot käyttivät erilaisia menetelmiä arvioidakseen, kuinka paljon niiden ohjelmat edistivät sukupuolten tasa-arvoa. Tämän vuoksi oli mahdotonta laskea, kuinka paljon EU:n koko talousarviosta osoitettiin varoja tähän tarkoitukseen. Komissio seuraa varojen kohdentamista ja käyttöä muissa monialaisissa toimintapolitiikoissa (ks. laatikko 3). Sen sijaan sukupuolten tasa-arvon osalta tällaista järjestelmää ei ollut.

Laatikko 3

Resurssien seuranta ja tavoitearvojen asettaminen ilmastotoimissa

Ilmastotoimien resurssien seurannassa komissio hyödyntää lähestymistapaa, joka perustuu OECD:n kehittämään menetelmään39. Tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuonna 2020 ilmastomenojen seurantaa koskevan katsauksen40, jossa todettiin, että sovelletun lähestymistavan etuna oli sen yksinkertaisuus ja käytännöllisyys. Tilintarkastustuomioistuin kuitenkin toisti ilmastotoimia koskevassa erityiskertomuksessaan41 esittämänsä huolen, jonka mukaan vaarana on, että ilmastomenoja yliarvioidaan.

Seurantaa voidaan täydentää tavoitearvojen asettelulla. EU:ssa näistä tavoitearvoista sovitaan yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa. Esimerkiksi vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä oli määrä käyttää ilmastotoimiin 20 prosenttia (noin 200 miljardia euroa). Yhteenlasketuista vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja Next Generation EU ‑välineestä ilmastotoimiin osoitetaan 30 prosenttia (noin 550 miljardia euroa).

70

Kaaviossa 9 esitetään yhteenveto ohjelmaselvityksissä esitetyistä sukupuoleen liittyvistä tiedoista, mukaan lukien sukupuolisidonnaisista tavoitteista (kohta 62) ja indikaattoreista (kohta 65) sekä sukupuolisidonnaisen rahoituksen määrää koskevista arvioista (kohta 69).

Kaavio 9

Yhteenveto ohjelmaselvityksiin sisältyvistä tiedoista, jotka liittyvät sukupuoleen

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin niiden ohjelmaselvitysten perusteella, jotka oli liitetty varainhoitovuoden 2021 yleistä talousarviota koskevaan esitykseen.

71

Sukupuolten tasa-arvoa koskevassa strategiassa vuosille 2020–2025 komissio sitoutuu harkitsemaan sukupuolten tasa-arvoon liittyvien menojen mittaamista ohjelmatasolla vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen osalta. Komissio, neuvosto ja Euroopan parlamentti sopivat marraskuussa 2020, että komissio kehittää menetelmän kyseisten menojen mittaamiseksi ohjelmatasolla mainitun rahoituskehyksen osalta. Tämän toimielinten sopimuksen mukaisesti komissio panee kyseisen menetelmän täytäntöön tiettyjen keskitetysti hallinnoitujen ohjelmien osalta tammikuuhun 2023 mennessä ja pyrkii tällä tavalla testaamaan menetelmän käyttökelpoisuutta42. Tämä tarkoittaa, että keskipitkällä aikavälillä komissio ei pysty osoittamaan, kuinka paljon varoja EU:n eri rahoitusohjelmissa on kaiken kaikkiaan käytetty sukupuolten tasa-arvon tukemiseen.

Vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa oli hyvin vähän tietoa tuloksista, jotka liittyivät sukupuolten tasa-arvon edistämiseen
72

Vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus on osa komission integroitua talous- ja vastuuvelvollisuusraportointia43. Se on keskeistä aineistoa, jonka pohjalta vuotuinen vastuuvapausmenettely toteutetaan. Kertomuksen osassa 1 arvioidaan, kuinka toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Kertomuksessaan EU:n talousarvion tuloksellisuudesta44 tilintarkastustuomioistuin kiinnitti huomiota siihen, että EU:n meno-ohjelmien vaikutuksesta sukupuolten tasa-arvoon oli annettu vain vähän tietoa.

73

Sen jälkeen kun ensimmäinen vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus45 julkaistiin vuonna 2016, komissio ei ole kertaakaan asettanut nimenomaan sukupuolten tasa-arvoa raportointinsa horisontaaliseksi painopisteeksi. Se ei myöskään ole esittänyt aiheeseen liittyviä analyyseja kertomuksen yksittäisissä jaksoissa. Vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa on sitä vastoin raportointia menoista, jotka liittyvät muihin horisontaalisiin painopisteisiin. Komissio totesi vuoden 2019 vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa46, että horisontaaliset toimintapoliittiset tavoitteet on otettava paremmin huomioon koko talousarviossa. Tämä olisi komission mukaan tärkeää erityisesti ilmastomenojen, biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän kehityksen osalta. Vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa ei ollut mitään muuta mainintaa sukupuolten tasa-arvosta.

Oikeudellisten vaatimusten yksityiskohtainen määrittely edisti sukupuolten tasa-arvon sisällyttämistä ohjelmiin

74

Tämän kertomuksen viimeisessä osassa keskitytään yksittäisiin ohjelmiin ja arvioidaan, onko komissio ottanut sukupuolten tasa-arvon huomioon ESR:ssä, EAKR:ssä, maaseuturahastossa, maataloustukirahastossa ja Erasmus+ -ohjelmassa. Tilintarkastustuomioistuin tutki, oliko tehty tasa-arvoanalyysejä ja asetettu sukupuolisidonnaisia tavoitteita. Tilintarkastustuomioistuimen tavoitteena oli selvittää, pystyikö komissio osoittamaan ohjelmien tulokset sukupuolten tasa-arvon alalla.

75

Tilintarkastustuomioistuin keskittyi mainittuihin viiteen rahastoon paitsi siksi, että ne ovat taloudellisesti merkittäviä osia monivuotisesta rahoituskehyksestä, myös siksi, että kyseiset rahastot kykenevät vauhdittamaan talouskasvua ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa (kohta 02). ESR:sta tuetaan hankkeita, jotka liittyvät työllisyyteen, sosiaaliseen osallisuuteen ja koulutukseen kaikkialla EU:ssa. EAKR:n tavoitteena on edistää tasapainoista kehitystä EU:n eri alueilla. Maaseuturahastossa keskitytään EU:n maaseutualueiden erityishaasteisiin. Maataloustukirahaston tavoitteena on turvata viljelijöiden tulot suorilla tuilla. Erasmus+ -ohjelmasta myönnetyllä EU:n rahoituksella tuetaan koulutusta ja pyritään näin edistämään kasvua.

ERI-rahastoilla on merkittävä potentiaali edistää sukupuolten tasa-arvoa, mutta tilintarkastustuomioistuin havaitsi vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen kattamalta ajalta, että tuloksista oli vain vähän tietoja

76

Yli puolet EU:n myöntämästä rahoituksesta kanavoidaan viiden ERI-rahaston kautta. Komissio ja jäsenvaltiot hallinnoivat näitä rahastoja yhteistyössä. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti ESR:n, EAKR:n ja maaseuturahaston toimia Espanjassa ja Romaniassa. Tarkastustyö kattoi näiden kahden maan kumppanuussopimukset sekä 12 niiden ohjelmista.

77

Sukupuolten tasa-arvoa koskevat vaatimukset, jotka on sisällytetty ERI-rahastoja koskeviin erityisasetuksiin, vaihtelevat. Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa47 vahvistetaan kuitenkin säännökset, joita sovelletaan kaikkiin ERI-rahastoihin vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen aikana. Asetuksen 7 artiklan mukaan jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistetään ja että sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon kaikkien ohjelmien valmistelussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. Asetuksessa edellytetään, että kaikkien alojen toimissa tavoitellaan sukupuolten tasa-arvoa. Välineinä tässä ovat esimerkiksi ennakkoarvioinnit, ennakkoehdot, seurantakomiteat, valintamenettelyt ja valintakriteerit.

78

Komission ehdotus, joka koski uutta yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ei alun perin sisältänyt säännöksiä, jotka olisivat olleet samanlaisia kuin kautta 2014–2020 koskevan asetuksen 7 artiklan säännökset. Vastaavat säännökset otettiin kuitenkin käyttöön lainsäädäntöasiakirjan myöhemmässä versiossa sen jälkeen kun asiakirjaan oli tehty ensimmäiset tarkistukset. Uudessa yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa edellytetään lisäksi, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön sukupuolten tasa-arvoa koskevan kansallisen strategisen kehyksen. Tämä on ennakkoedellytys ERI-rahastojen käyttämiselle investointeihin, joilla pyritään parantamaan sukupuolijakaumaa työmarkkinoilla, työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista tai lastenhoitoinfrastruktuureja.

Tarkastettujen ohjelmien valmisteluvaiheessa otettiin huomioon sukupuolten tasa-arvo
79

Niiden ohjelmien osalta, joita tilintarkastustuomioistuin tutki Espanjassa ja Romaniassa, havaittiin, että velvoitetta ottaa sukupuolten tasa-arvo huomioon oli noudatettu useammin valmisteluvaiheessa kuin täytäntöönpano- ja seurantavaiheessa. Kaikki ohjelmat sisälsivät tasa-arvoanalyysin, ja sukupuolten tasa-arvo oli otettu vaihtelevissa määrin huomioon ohjelmien suunnittelussa. Molemmat jäsenvaltiot olivat lisäksi tehneet ennakkoarviointeja siitä, oliko todennäköistä, että suunnitelluilla toimenpiteillä onnistuttaisiin edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi useita esimerkkejä valintamenettelyiden laatimisesta niin, että niissä kannustettiin tasa-arvoanalyysin tekemiseen. Ks. laatikko 4.

Laatikko 4

Valintakriteerit, jotka toimivat kannusteina tasa-arvoanalyysin tekemiseen

Espanja ja Romania sisällyttävät valintamenettelyihin kriteerejä, joilla kannustetaan hankehakemusten esittäjiä tekemään tasa-arvoanalyysejä.

Esimerkiksi Espanjassa toteutettiin EAKR:sta yhteisrahoitettua ohjelmaa, joka liittyi kestäviin ja integroituihin kaupunkikehitysstrategioihin. Espanjan viranomaiset pyysivät asiantuntijaelintä arvioimaan, miten hyvin sukupuolten tasa-arvo oli sisällytetty ohjelman hanke-ehdotuksiin. Annettuja pisteitä käytettiin valintakriteerinä.

Romaniassa rahoituksen hakijoiden oli eräässä ESR-ohjelmassa kuvattava, miten heidän hankkeensa edisti yhtä tai useampaa horisontaalista aihetta, mukaan lukien syrjimättömyyttä tai sukupuolten tasa-arvoa. Jos hakemuksiin sisältyi toimenpiteitä, joilla pyrittiin torjumaan naisten ja miesten välistä syrjintää, tällaiset hakemukset saivat lisäpisteitä.

Tarkastetuissa ohjelmissa oli harvoin sukupuolisidonnaisia tavoitteita, ja ohjelmien vaikutuksesta sukupuolten tasa-arvoon oli saatavilla vain vähän tietoa
80

Ohjelmien on oltava niiden yleisten tavoitteiden mukaisia, jotka on vahvistettu ohjelmia rahoittavista rahastoista annetuissa erityissäädöksissä sekä yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa. Jäsenvaltiot voivat sisällyttää ohjelmiin omia sukupuolisidonnaisia tavoitteitaan. Espanja, mutta ei Romania, oli sisällyttänyt erityisiä sukupuolisidonnaisia tavoitteita ja indikaattoreita joihinkin ESR:n investointiprioriteetteihin. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamilla muilla rahastoilla ei ollut tällaisia sukupuolisidonnaisia tavoitteita.

81

Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa edellytetään, että kukin jäsenvaltio toimittaa kustakin ohjelmasta vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen. Lisäksi siinä täsmennetään, että vuosien 2016 ja 2018 kertomuksissa on esitettävä arvio toimista, joilla on pyritty edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä.

82

Kertomuksissa oli kaikkien tarkastukseen valittujen ohjelmien osalta osio, jossa oli tietoja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi toteutetuista erityistoimista. Tiedot olivat useimmiten laadullisia mutta toisinaan myös määrällisiä. Lisäksi annettiin tietoa järjestelyistä, joilla pyrittiin varmistamaan, että sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon. Kertomuksissa ei kuitenkaan ollut tietoja tuloksista tai vaikutuksista.

83

Edellä mainittujen kertomusten perusteella komissio julkaisi myös kertomukset ERI-rahastojen täytäntöönpanosta vuosina 2017 ja 2019. Se julkaisi vuonna 2018 myös yhteenvetokertomuksen ERI-rahastojen ohjelmien täytäntöönpanosta vuosina 2014–2017. Näissä kertomuksissa oli kuitenkin vain vähän sukupuolten tasa-arvoon liittyvää tietoa.

84

Komission ylläpitämällä ERI-rahastojen avoimen datan alustalla on tietoa henkilöistä, jotka ovat osallistuneet rahoitettuihin toimiin. Näissä tiedoissa ei kuitenkaan mainita osallistujien sukupuolta. Näin ollen yhdestäkään ERI-rahastojen yhteisestä indikaattorista ei ole julkisesti saatavilla sellaisia konsolidoituja tietoja, jotka olisi jaoteltu sukupuolen mukaan.

Suorat tuet, jotka viljelijöille maksettiin maataloustukirahastosta, olivat sukupuolisokeita

85

Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) osuus EU:n rahoituksesta on yli kolmannes. Maataloustukirahaston osuus YMP:stä on noin kolme neljäsosaa, ja rahaston pääasiallinen käyttötapa on tulotuen maksaminen viljelijöille suorina tukina. Rahasto on EU:n talousarvion suurin yksittäinen ohjelma, jonka määrärahat olivat yli 300 miljardia euroa vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä.

Suoria tukia koskevassa asetuksessa ei oteta huomioon sukupuolten tasa-arvoa, vaan rajoitetaan jäsenvaltioiden mahdollisuuksia tehdä niin
86

Asetuksessa, joka koski suoria tukia kaudella 2014–2020, ei ollut sukupuolten tasa-arvoon tai sen valtavirtaistamiseen liittyviä oikeudellisia vaatimuksia. Tilintarkastustuomioistuin antoi lausunnon komission ehdotuksista, jotka koskivat vuoden 2020 jälkeistä YMP:tä48. Lausunnossaan tilintarkastustuomioistuin totesi, että jäsenvaltiolla, joka tuntee huolta esimerkiksi suorien tukien sukupuolivaikutuksista, on vain vähän mahdollisuuksia muuttaa tukien jakautumista, sillä suorien tukien malli vahvistetaan suurelta osin ehdotetussa EU:n lainsäädännössä.

87

Edellä mainitusta seikasta havaittiin esimerkkejä kahdessa niistä neljästä tapaustutkimuksesta, jotka tilintarkastustuomioistuimen käyttämä asiantuntija teki (kohta 19). Andalusiassa (Espanja) sovelletaan sukupuolitietoista budjetointia alueellisessa talousarviossa. Noin 90 prosentissa alueen ohjelmista edistetään sukupuolten tasa-arvoa. Andalusian maatalouden tukirahastoa ei kuitenkaan voida hyödyntää, sillä suorien tukien järjestelmä ei anna mahdollisuutta toteuttaa positiivisia toimia naisten hyväksi49. Ruotsissa sovelletaan sukupuolitietoista budjetointia, ja maan lähtökohtatiedot osoittavat, että maataloudessa esiintyy epätasa-arvoa. Ruotsin viranomaiset selittivät kuitenkin, että koska viranomaiset panevat toimintapolitiikkaa täytäntöön sen sijaan että ne suunnittelisivat sitä ja koska sukupuolitietoinen budjetointi ei ole suorista tuista annetun asetuksen mukaan pakollista, viranomaiset eivät voi käyttää kyseistä asetusta eriarvoisuuden korjaamiseen.

Tietovajeet ja tasa-arvoanalyysin puuttuminen tuovat mukanaan riskin siitä, että sukupuolten epätasa-arvo vain jatkuu
88

Kun YMP:n tarkistuksia analysoidaan vaikutustenarvioinneissa, tavoitteena on, että eriarvoisuutta, joka liittyy viljelijöiden ikään tai heidän tilojensa kokoon tai sijaintiin jollakin EU:n alueella, ei pahenneta. Mies- ja naisviljelijöiden välisiä eroja ei oteta erityisesti huomioon. Tilintarkastustuomioistuin totesi lausunnossaan, joka koski vuoden 2020 jälkeistä YMP:tä (kohta 86), että komissio oli vaikutustenarvioinnissaan ottanut sukupuolten tasa-arvon huomioon kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta, mutta tällä ei näyttänyt olleen juurikaan vaikutusta ehdotukseen.

89

Tilintarkastustuomioistuin kritisoi lausunnossaan myös sitä, että viljelijäkotitalouksien tuloista ei ollut saatavilla tarkkoja tietoja ja että jäsenvaltioilla ei ollut velvollisuutta laatia tilastoja maatilojen käytettävissä olevista tuloista. Myös se, että tällaisia tilastoja ei ole saatavilla sukupuolen mukaan jaoteltuina, on merkittävä tietovaje, kun olisi selvitettävä, miten suorat tuet vaikuttavat sukupuolten tasa-arvoon.

90

Toinen merkittävä tietovaje suorien tukien osalta on se, että tuensaajista ei ole sukupuolen mukaan jaoteltuja tilastoja. Maataloustukirahastoa koskevassa asetuksessa ei edellytetä tällaisten tilastojen toimittamista. Komissiolla ei ollut tietoa siitä, kuinka suuria naisten ja miesten suhteelliset osuudet maksuista olivat. Tilintarkastustuomioistuimen asiantuntijan tapaustutkimuksessa todettiin kuitenkin, että Ruotsin valtion maatalousviraston mukaan 16 prosenttia hakijoista Ruotsissa vuonna 2019 oli naisia mutta he saivat vain seitsemän prosenttia tukimaksuista. Irlannin maanviljelijäjärjestön (Irish Farmers Association) mukaan naiset omistivat Irlannissa vuonna 2019 kymmenen prosenttia tukikelpoisesta maasta mutta saivat vain kahdeksan prosenttia maksuista50. Koska suorat tuet ovat pinta-alaperusteisia tukia viljelijöille, joilla on käytössään maataloustoimintaan tarkoitettua maata, on useita tekijöitä, jotka voivat selittää näitä lukuja.

91

Euroopan parlamentin vuonna 2019 teettämässä tutkimuksessa51 todettiin, että naisviljelijöillä on huomattavasti vähemmän maata ja muita tuotantoresursseja käytettävissään, hallinnassaan ja omistuksessaan kuin miesviljelijöillä. Tuottajajärjestöjen keskusjärjestön (Committee of Professional Agricultural Organisations, COPA)52 mukaan naisten on vaikea saada lainaa. Eurostatilla ei ole sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja tilojen omistajista, mutta se tuottaa tietoja tilojen haltijoista. Maatilan haltija voi omistaa maatilan mutta myös vuokrata sitä tai toimia omaisuudenhoitajana. Eurostatin tiedoista käy ilmi, että vuonna 2016 vain noin 30 prosenttia Euroopan maatilojen haltijoista oli naisia53.

92

Eurostatin tiedot osoittavat myös, että naisilla on yleensä hallussaan pienempiä tiloja: vuonna 2016 vain 16 prosentissa suuremmista tiloista haltijana oli nainen, kun pienempien tilojen osalta vastaava osuus oli 35 prosenttia54. Komissio arvioi vuonna 2017, että tilakohtainen tuotos oli huomattavasti pienempi naisviljelijöillä (hieman alle 12 000 euroa vuonna 2013) kuin miesviljelijöillä (lähes 40 000 euroa). Komissio arvioi lisäksi, että naisviljelijöillä oli hallussaan paljon pienempi osuus maasta kuin miesviljelijöillä – naisilla 12 prosenttia, miehillä 61 prosenttia ja loput yrityksillä55. Tilintarkastustuomioistuin totesi lausunnossaan, joka koski vuoden 2020 jälkeistä YMP:tä, että komission lukujen mukaan miehet saavat noin kolme viidennestä viljelijöiden tulotuista, naiset kahdeksasosan ja yritykset loput.

93

Kaikki edellä mainitut seikat viittaavat siihen, että viljelijöille suorina tukina maksetun tulotuen tasa-arvoanalyysi on selvästi tarpeen. Analyysissa olisi tarkasteltava esimerkiksi tulonjakoa ja sen suhdetta maanomistukseen, tukikelpoiseen maahan ja tuensaajiin. Analyysi edellyttää, että maataloudessa toimivista naisista kerätään ja levitetään enemmän tietoa. Euroopan parlamentti56 kehotti jo vuonna 2017 komissiota ja jäsenvaltioita mittaamaan naisten myötävaikutusta maaseudun tulonmuodostukseen ja selvittämään naisten tehtäviä maataloudessa. Parlamentti korosti myös, että jäsenvaltioiden on toimitettava ajantasaisia tilastoja naisten maanomistuksesta.

Komissio ei ottanut sukupuolten tasa-arvoa huomioon Erasmus+ -ohjelman kaikilla osa-alueilla

94

Erasmus+ on EU:n ohjelma koulutuksen, nuorison ja urheilun tukemiseksi. Ohjelman liikkuvuusosio antaa opiskelijoille ja opettajille mahdollisuuden hankkia taitoja opiskelemalla, työskentelemällä ja tekemällä vapaaehtoistyötä ulkomailla.

95

Asetuksessa, jolla säännellään Erasmus+ -ohjelmaa vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, todetaan – asetuksen johdanto-osan kappaleissa – että ohjelman tavoitteisiin kuuluu muun muassa miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen. Vaikka kyseisen asetuksen varsinaisessa tekstissä ei olekaan sitovia oikeudellisia vaatimuksia, jotka koskisivat sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista tai sukupuolen mukaan jaoteltujen tietojen keräämistä, asetuksen liite I sisältää vaatimuksen, jonka mukaan kahdesta ohjelman pääindikaattorista (25 pääindikaattorin joukossa) on kerättävä sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja.

96

Lainsäädäntöehdotuksessa, joka koski Erasmus+ -ohjelmaa vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ei alun perin ollut säännöksiä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta eikä vaatimusta sukupuolen mukaan jaoteltujen tietojen keräämisestä. Euroopan parlamentti on kuitenkin ehdottanut muutosta57, jonka mukaan kaikki Erasmus+ -ohjelman määrälliset indikaattorit olisi eriteltävä sukupuolen mukaan.

Komissio kiinnitti vähän huomiota sukupuolten tasa-arvoon ohjelman valmistelun aikana
97

Komission vaikutustenarvioinnissa, joka koski Erasmus+ -ohjelmaa vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, otettiin huomioon sukupuolten tasa-arvo, mutta vain vähäisessä määrin. Se sisälsi yksinkertaisesti taulukon, jossa kuvattiin, kuinka kunkin toimintapoliittisen ehdotuksen odotettiin vaikuttavan sukupuolten tasa-arvoon, mutta siinä ei analysoitu asianmukaisesti sukupuolten tarpeita eikä toimenpiteiden sukupuolivaikutuksia.

98

Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen vaikutustenarvioinnissa sukupuolten tasa-arvo mainittiin yhtenä niistä kysymyksistä, jotka olisi otettava huomioon Erasmus+ -ohjelmassa. Sukupuolten tasa-arvo tuotiin esiin haasteena myös vuonna 2017 toteutetussa avoimessa julkisessa kuulemisessa, joka koski Erasmus+ -ohjelman tulevaisuutta. Näin ollen tuli todetuksi selkeästi, että sukupuolten tasa-arvo oli tarpeen ottaa huomioon Erasmus+ -ohjelman kaikilla osa-alueilla. Komission lainsäädäntöehdotuksessa kuitenkin esitettiin ainoastaan, että sukupuolten tasa-arvoa edistettäisiin aktiivisesti vain yhdellä Erasmus+ -ohjelman osa-alueella, nimittäin urheilussa.

99

Komissiolla on tarpeelliset tiedot, joiden avulla se voi laatia Erasmus+ -ohjelmaa koskevan tasa-arvoanalyysin tai ohjelman sukupuolijakaumaan liittyvän analyysin, myös koulutusaloittain. Erasmus+ -ohjelman vuoden 2019 vuosikertomuksessa ei kuitenkaan ole tietoja sukupuoleen liittyvistä vaikutuksista tai tuloksista eikä sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja. Kertomuksessa mainitaan opiskelijoiden tai osallistujien kokonaismäärä. Näitä lukuja ei kuitenkaan jaotella sukupuolen mukaan.

100

Komissio totesi vuonna 2020 julkaistuissa ohjelmaselvityksissä – esittämättä kuitenkaan minkäänlaisia aiheeseen liittyviä lukuja – että Erasmus+ -ohjelman osallistujien sukupuolijakauma oli siihen asti ollut ”erinomainen”. Komissio tuli tähän johtopäätökseen, vaikka sen itsensä vuonna 2019 tekemässä tutkimuksessa58 oli todettu, että Erasmus+ -ohjelmassa vallitsi merkittävä sukupuolten välinen kuilu, sillä naiset osallistuivat siihen enemmän kuin miehet. Tuoreimmat saatavilla olevat komission tiedot59 osoittavat, että opintoalojen välillä oli vuosina 2014–2018 merkittäviä sukupuolten välisiä eroja. Esimerkiksi tietotekniikan alalla miespuolisia osallistujia oli noin kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin naispuolisia, kun taas taide- ja humanistisissa oppiaineissa naispuolisia osallistujia oli paljon enemmän. Tämä viittaa siihen, että sukupuolinäkökohdat on otettava huomioon Erasmus+ -ohjelmaa suunniteltaessa ja että on tehtävä laaja-alaisia analyyseja, joissa käsitellään muutakin kuin osallistujien kokonaismäärää eri aihealueisiin jaoteltuna.

Johtopäätökset ja suositukset

101

Sukupuolten tasa-arvoa ei yleisesti ottaen ole vielä valtavirtaistettu kaikille EU:n talousarvion osa-alueille. Myöskään tätä pyrkimystä tukevaa kehystä ei ole vielä saatu täysin valmiiksi. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sukupuolten tasa-arvoa ei ollut otettu riittävästi huomioon EU:n talousarviosyklissä. Tarkastuksen johtopäätös on, että komissio ei ole vielä pannut täytäntöön sitoumustaan, jonka mukaan sukupuolten tasa-arvo valtavirtaistetaan EU:n talousarvioon.

102

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komission tasa-arvostrategia ei edistänyt sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista riittävästi. Kaudella 2016–2019 komissio korvasi aiemman sukupuolten tasa-arvoa koskevan strategiansa ei-sitovalla asiakirjalla, johon ei sisältynyt sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvää täytäntöönpano- ja seurantasuunnitelmaa. Uudessa sukupuolten tasa-arvoa koskevassa strategiassa vuosille 2020–2025 komissio lujitti sitoutumistaan valtavirtaistamiseen, mutta perusedellytykset ja yksilöidyt toimet puuttuvat edelleen (kohdat 2535).

103

Tilintarkastustuomioisuin totesi, että komissio on lujittamassa institutionaalista kehystään, mutta kyseinen kehys ei vielä täysin tue sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista. Kauden 2014–2019 komissio ei ottanut käyttöön mekanismeja, jotka olisivat olleet tarpeen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen täytäntöönpanossa ja seurannassa. Se ei tarjonnut pääosastoille riittävästi koulutusta tai asiantuntemusta, jotta sukupuolten tasa-arvo olisi voitu valtavirtaistaa vaikuttavalla tavalla. Kauden 2019–2024 komissio on selkeyttänyt tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyviä tehtäviä ja vastuita. Uusissa järjestelyissä keskeinen asema on pääsihteeristöllä, joka on sitoutunut varmistamaan, että tasa-arvo otetaan huomioon päätöksenteossa. Budjettipääosasto vastaa EU:n talousarvion hallinnoinnista, ja sillä voisi olla keskeinen asema toimissa, joilla sukupuolten tasa-arvo valtavirtaistetaan EU:n budjetointiin. Pääosastolle ei kuitenkaan ole osoitettu vastuita, joiden merkittävyys vastaisi pääosaston potentiaalia. Komissio aikoo laatia tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan koulutusstrategian (kohdat 3648).

Suositus 1 – Vahvistetaan komission institutionaalista kehystä

Institutionaalista kehystä, jolla tuetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista, olisi vahvistettava, ja komission olisi muutettava valtavirtaistamista koskevat sitoumuksensa konkreettisiksi toimiksi. Tästä syystä komission olisi

  1. selkeytettävä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvää työnjakoa kaikilla politiikanaloilla, nimitettävä henkilöstöä toteuttamaan tähän alaan liittyviä toimia kussakin pääosastossa sekä laadittava suunnitelmia, joiden mukaisesti sukupuolten tasa-arvo valtavirtaistetaan kullekin politiikanalalle
  2. varmistettava, että budjettipääosasto ohjaa, koordinoi ja seuraa vaikuttavalla tavalla sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista EU:n talousarvioon (toisin sanoen toteuttaa sukupuolitietoista budjetointia)
  3. järjestettävä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvää koulutusta, johon jokainen henkilöstön jäsen voi osallistua
  4. varmistettava, että pääosastot sukupuolten tasa-arvoa valtavirtaistaessaan jakavat toisilleen tietoja ja käytäntöjä ja hyödyntävät johdonmukaisesti käytettävissä olevia välineitä ja asiantuntemusta, mukaan lukien EIGEn välineitä ja asiantuntemusta.

Tavoiteajankohta: vuoden 2021 joulukuuhun mennessä.

104

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sukupuolten tasa-arvoa ei otettu riittävästi huomioon EU:n talousarviosyklissä. Komissio oli kiinnittänyt vain vähän huomiota tasa-arvoanalyysiin niissä toimintapolitiikoissa ja ohjelmissa, joita tilintarkastustuomioistuin tutki. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista kahdeksasta vaikutustenarvioinnista vain ESR+ -ohjelma sisälsi suppean tasa-arvoanalyysin. Lisäksi yhteisen maatalouspolitiikan vaikutustenarvioinnissa oli lyhyt kuvaus maaseudulla asuvien naisten tilanteesta. Tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan komission suuntaviivat lainsäädäntöehdotusten mahdollisten taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi eivät olleet riittävän täsmällisiä eikä niiden avulla varmistettu, että sukupuolten tasa-arvo olisi otettu asianmukaisesti huomioon. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tasa-arvoanalyysien hyödyntäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta sukupuolten tasa-arvossa saavutettaisiin edistystä (kohdat 5055).

Suositus 2 – Tehdään tasa-arvoanalyyseja

Sukupuolten tasa-arvon sisällyttämiseksi paremmin EU:n talousarviosykliin komission olisi

  1. vahvistettava sukupuolivaikutusten analyysia päivittämällä paremman sääntelyn suuntaviivansa siltä osin kuin niissä on kyse lainsäädäntöehdotusten mahdollisten taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten arvioimisesta
  2. Tavoiteajankohta: vuoden 2021 joulukuuhun mennessä.

  3. tehtävä tasa-arvoanalyysejä, joissa selvitetään EU:n rahoitusohjelmissa ja ‑välineissä huomioon otettavia sukupuolten tarpeita sekä sitä, miten kyseiset ohjelmat ja välineet ovat vaikuttaneet sukupuolten tilanteisiin. Lisäksi olisi raportoitava näiden analyysien tuloksista vaikutustenarvioinneissa, arvioinneissa ja tuloksellisuusraportoinnissa, tai jos analyyseja ei ole tehty, selitettävä, miksi näin on.

Tavoiteajankohta: vuoden 2022 tammikuusta alkaen.

105

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastamiensa rahastojen osalta kaiken kaikkiaan vain niukasti evidenssiä siitä, että komissio olisi käyttänyt sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja järjestelmällisesti tasa-arvoanalyyseissä (kohdat 5759). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastamiensa ohjelmien osalta, että yhdenkään ERI-rahaston yhteisistä indikaattoreista ei ole julkisesti saatavilla sellaisia yhteen koottuja tietoja, jotka olisi jaoteltu sukupuolen mukaan (kohta 84). Tilintarkastustuomioistuin totesi, että maataloudessa oli merkittäviä tietovajeita. Nämä johtuivat siitä, että maatalouden tulonjaosta, maanomistuksesta ja maataloustukirahaston maksamien suorien tukien saajista ei ollut sukupuolen mukaan jaoteltuja tilastoja (kohdat 8993). Samoin Erasmus+ -ohjelmaa koskevassa raportoinnissa mainitaan opiskelijoiden tai osallistujien kokonaismäärä, mutta näitä lukuja ei jaotella sukupuolen mukaan, vaikka tätä koskevat tiedot olisivat saatavilla (kohta 99).

Suositus 3 – Kerätään ja analysoidaan sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja

Tasa-arvoanalyysien perustaa olisi syytä parantaa. Lisäksi olisi kyettävä mittaamaan naisten ja miesten tilanteiden eroja ja seuraamaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen vaikutuksia ja raportoimaan niistä. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi komission olisi

  1. kerättävä järjestelmällisesti EU:n suoraan hallinnoiduista rahoitusohjelmista sellaisia sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja, jotka tällä hetkellä ovat saatavilla, sekä analysoitava kyseisiä tietoja ja raportoitava niistä systemaattisella tavalla
  2. koottava järjestelmällisesti yhteen ja analysoitava EU:n yhteistyössä hallinnoitaviin rahoitusohjelmiin liittyviä tietoja, joita jäsenvaltiot ovat toimittaneet kyseisiä ohjelmia koskevien oikeudellisten vaatimusten mukaisesti, sekä raportoitava kyseisistä tiedoista systemaattisella tavalla
  3. sisällytettävä tuleviin lainsäädäntöehdotuksiin vaatimus, jonka mukaan EU:n rahoitusohjelmista on kerättävä järjestelmällisesti sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja ja raportoitava niistä.

Tavoiteajankohta: vuoden 2022 tammikuusta alkaen.

106

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio oli asettanut harvoin nimenomaisesti sukupuolisidonnaisia tavoitteita. Vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvista 58 meno-ohjelmasta vain neljässä mainittiin sukupuolten tasa-arvon edistäminen yhtenä ohjelmien nimenomaisena tavoitteena. Vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskeviin komission lainsäädäntöehdotuksiin sisältyi vain kaksi ohjelmaa, joiden tavoitteissa nimenomaisesti mainittiin sukupuolten tasa-arvon edistäminen (kohdat 6062).

107

Komissio ei seurannut vaikuttavalla tavalla, missä määrin EU:n talousarvio edisti sukupuolten tasa-arvoa. Vuonna 2020 julkaistuissa ohjelmaselvityksissä oli yli tuhat indikaattoria. Tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan näiden indikaattoreiden joukossa oli viidessä ohjelmassa 29 sukupuoleen liittyvää indikaattoria. Niistä viidestä ohjelmasta, jotka tilintarkastustuomioistuin tarkasti, ainoastaan EAKR:llä ja Erasmus+ -ohjelmalla oli sukupuoleen liittyviä indikaattoreita. Vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyy todennäköisesti vielä vähemmän tällaisia indikaattoreita, sillä niistä indikaattoreista, jotka tilintarkastustuomioistuin edellä mainitulla tavalla havaitsi, vain kymmenen on ehdotetun lainsäädännön mukaan määrä pitää edelleen käytössä (kohdat 6365). Joillakin osa-alueilla oikeudelliset vaatimukset on kuitenkin määritelty yksityiskohtaisesti, ja tällainen sääntelytapa on edistänyt sukupuolten tasa-arvon sisällyttämistä osaksi ohjelmia (kohdat 74100).

Suositus 4 – Hyödynnetään sukupuolisidonnaisia tavoitteita ja indikaattoreita
  1. Jotta sukupuolten tasa-arvoon liittyvä horisontaalinen painopiste voitaisiin ottaa paremmin huomioon EU:n talousarvion kaikilla osa-alueilla ja jotta tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä voitaisiin seurata, komission olisi
  2. selvitettävä kaudella 2021–2027 toteutettavien EU:n rahoitusohjelmien ja ‑välineiden osalta, millaisia sukupuolten tasa-arvon kannalta merkityksellisiä tietoja on olemassa ja mistä indikaattoreista on saatavilla sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja, sekä hyödynnettävä tällaisia tietoja
  3. sisällytettävä tuleviin lainsäädäntöehdotuksiin sellaisia sukupuolisidonnaisia tavoitteita ja tuloksellisuusindikaattoreita, joiden toteutuminen riippuu tasa-arvoanalyysien tuloksista.

Tavoiteajankohta: vuoden 2022 tammikuusta alkaen.

108

EU:n talousarvion tuloksellisuudesta raportoidaan kahdessa keskeisessä kertomuksessa: kunkin vuoden talousarvioesityksiin liitetyissä ohjelmaselvityksissä sekä vastuuvapautta koskevassa vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa. Komissio antoi näissä kertomuksissa vain vähän tietoa EU:n talousarvion yleisestä vaikutuksesta sukupuolten tasa-arvoon. Käytössä ei ollut yhteistä järjestelmää, jolla olisi seurattu, kuinka paljon pääosastot osoittivat varoja sukupuolten tasa-arvon tukemiseen. Näin ollen budjettipääosasto ei pystynyt laatimaan merkityksellistä kokonaisarviota siitä, missä määrin EU:n talousarvio edisti sukupuolten tasa-arvoa. Tilintarkastustuomioistuin panee merkille komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin marraskuussa 2020 tekemän sopimuksen siitä, että komissio kehittää menetelmän kyseisten menojen mittaamiseksi ohjelmatasolla vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen osalta. Tämän sopimuksen mukaisesti komissio panee kyseisen menetelmän täytäntöön tiettyjen keskitetysti hallinnoitujen ohjelmien osalta tammikuuhun 2023 mennessä ja pyrkii tällä tavalla testaamaan menetelmän käyttökelpoisuutta. Tilintarkastustuomioistuin pani myös merkille, että komissio oli ehdottanut varojen korvamerkitsemistä joidenkin horisontaalisten toimintapoliittisten kysymysten hoitamiseen, mutta sukupuolten tasa-arvo ei sisältynyt näihin kysymyksiin (kohdat 6673).

Suositus 5 – Parannetaan sukupuolten tasa-arvoon liittyvää raportointia

Tilivelvollisuutta ja talousarvion läpinäkyvyyttä olisi aiheellista parantaa. Lisäksi olisi varmistettava, että on käytettävissä luotettavaa tietoa siitä, kuinka paljon varoja sukupuolten tasa-arvoon on osoitettu ja käytetty ohjelmatasolla vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi komission olisi

  1. kehitettävä vankka järjestelmä, jolla seurataan sukupuolten tasa-arvon tukemiseen osoitettuja ja käytettyjä varoja ja jota voidaan soveltaa kaikkiin EU:n rahoitusohjelmiin, myös elpymis- ja palautumistukivälineeseen
  2. Tavoiteajankohta: vuoden 2022 joulukuuhun mennessä.

  3. raportoitava vuosittain – vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa sekä talousarvioesityksessä – sukupuolten tasa-arvon alalla saavutetuista tuloksista sekä niiden varojen määrästä, jotka on osoitettu ja käytetty sukupuolten tasa-arvon tukemiseen EU:n kaikissa eri rahoitusohjelmissa, myös elpymis- ja palautumistukivälineessä
  4. Tavoiteajankohta: asteittain tammikuusta 2024, kunnes suositus on pantu täytäntöön kaikissa EU:n rahoitusohjelmissa.

  5. analysoitava, olisiko asianmukaista ehdottaa, että tietty prosenttiosuus EU:n talousarviosta käytettäisiin sukupuolten tasa-arvon tukemiseen.

Tavoiteajankohta: laadittaessa ehdotuksia vuoden 2027 jälkeiselle ajalle.

109

Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että elpymis- ja palautumistukivälineessä (Recovery and Resilience Facility), joka muodostaa laajimman osan Next Generation EU ‑välineestä, on sitouduttu ottamaan sukupuolten tasa-arvo huomioon. Kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa on selitettävä, miten ehdotettujen toimenpiteiden odotetaan edistävän sukupuolten tasa-arvoa ja kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ja miten nämä tavoitteet on valtavirtaistettu. Yhteisten indikaattoreiden puuttuminen tulee kuitenkin vaikeuttamaan tulosten seurantaa ja tarvittavien jatkotoimien toteuttamista, myös sukupuolten tasa-arvon osalta (kohta 56).

Suositus 6 – Arvioidaan, onko sukupuolten tasa-arvo otettu huomioon elpymis- ja palautumistukivälineessä, ja raportoidaan asiasta

Komission olisi arvioitava toimenpide-ehdotuksia, jotka sisällytetään jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin, ja myöhemmin raportoitava, onko niillä edistetty sukupuolten tasa-arvoa.

Tavoiteajankohta: vuoden 2021 toukokuusta alkaen.

Tilintarkastustuomioistuimen V jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Tony Murphyn johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 4. toukokuuta 2021.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner Lehne
presidentti

Lyhenteet

AGRI: Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto

DEVCO: Euroopan komission kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto

EAC: Euroopan komission koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto

EAKR: Euroopan aluekehitysrahasto

EIGE: Euroopan tasa-arvoinstituutti

EMPL: Euroopan komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto

ERI-rahastot: Euroopan rakenne- ja investointirahastot

ESR: Euroopan sosiaalirahasto

ESR+: Euroopan sosiaalirahasto plus

Eurostat: Euroopan unionin tilastotoimisto

JUST: Euroopan komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosasto

Maaseuturahasto: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto

Maataloustukirahasto: Euroopan maatalouden tukirahasto

MRK: Monivuotinen rahoituskehys

OECD: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö

REGIO: Euroopan komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto

SWD: Komission yksiköiden (erillinen) valmisteluasiakirja


Sanasto

Erasmus+ -ohjelma: EU:n ohjelma, jolla tuetaan koulutusta, nuorisoa ja urheilua Euroopassa pääasiassa tarjoamalla yliopisto-opiskelijoille mahdollisuus opiskella ja hankkia kokemusta ulkomailla.

Euroopan aluekehitysrahasto: EU‑rahasto, joka vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta EU:ssa. Tähän pyritään rahoittamalla investointeja, joilla vähennetään alueiden välisiä kehityseroja.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: EU:n rahasto, josta rahoitetaan EU:n maksuosuus maaseudun kehittämisohjelmiin.

Euroopan maatalouden tukirahasto: EU:n rahasto, josta rahoitetaan suoria tukia maanviljelijöille sekä maatalousmarkkinoiden sääntelemiseksi tai tukemiseksi toteutettuja toimenpiteitä.

Euroopan rakenne- ja investointirahastot: EU:n viisi keskeistä rahastoa, jotka yhdessä tukevat taloudellista kehitystä koko EU:n alueella: Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.

Euroopan sosiaalirahasto: EU:n rahasto, jonka avulla luodaan koulutus- ja työmahdollisuuksia ja parannetaan köyhyysriskin alaisena olevien ihmisten tilannetta.

Monivuotinen rahoituskehys: EU:n menosuunnitelma, jossa määritetään (toimintapoliittisiin tavoitteisiin perustuvat) painopisteet ja enimmäismäärät tavallisesti seitsemäksi vuodeksi. Suunnitelman pohjalta laaditaan EU:n vuotuiset talousarviot. Rahoituskehyksessä asetetaan rajat jokaisen menoluokan kuluille.

Parempi sääntely: Käsite, joka ohjaa EU:n toimintapolitiikkojen ja lainsäädännön laadintaa. Parempi sääntely perustuu periaatteeseen, jonka mukaan sääntelyn tavoitteet olisi saavutettava mahdollisimman pienin kustannuksin ja sääntely olisi suunniteltava läpinäkyvällä ja näyttöön perustuvalla tavalla siten, että kansalaiset ja sidosryhmät osallistuvat siihen.

Sukupuoleen liittyvät indikaattorit: Mittarit, jotka osoittavat naisten ja miesten välisissä suhteissa tietyllä osa-alueella tapahtuneita muutoksia.

Sukupuolen mukaan jaotellut tiedot: Tiedot, jotka kerätään ja taulukoidaan erikseen naisista ja miehistä ja joiden avulla voidaan mitata erilaisia sosiaalisia ja taloudellisia eroja naisten ja miesten välillä.

Sukupuoli: Sosiaalinen ja kulttuurinen käsiterakennelma, jossa tehdään ero naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien ominaisuuksien välillä ja tämän mukaisesti katsotaan, että naisilla ja miehillä on tiettyjä toisistaan erillisiä tehtäviä ja vastuita.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen: Sukupuolikysymysten järjestelmällinen huomioon ottaminen toimintapolitiikkojen, välineiden, ohjelmien ja rahastojen elinkaaren kaikissa vaiheissa.

Sukupuolitietoinen budjetointi: Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen talousarvioprosessin kaikille tasoille.

Sukupuolten tasa-arvo: Periaate, jonka mukaan naisilla ja miehillä sekä tytöillä ja pojilla olisi oltava samat oikeudet, vapaudet ja mahdollisuudet.

Suorat tuet: Maataloustuki, joka maksetaan suoraan viljelijälle.

Tasa-arvoanalyysi: Tutkimus, jossa kartoitetaan naisten ja miesten olosuhteiden ja tarpeiden eroja (sukupuolten tarpeiden arviointi) ja arvioidaan toimintapolitiikan tai ohjelman (todennäköisiä) vaikutuksia naisiin ja miehiin (sukupuolivaikutusten arvioinnit).

Tuensaaja: EU:n talousarviosta avustuksen tai lainan saava tai EU:n rahoittamista toimista viime kädessä hyötyvä luonnollinen tai oikeushenkilö.

Vaikutustenarviointi: Toimintapoliittisen aloitteen tai muun toiminnan todennäköisten tai tosiasiallisten vaikutusten arviointi. Todennäköisiä vaikutuksia arvioidaan ennakkoarvioinnin ja tosiasiallisia vaikutuksia jälkiarvioinnin avulla.

Vastuuvapaus: Euroopan parlamentin vuosittainen päätös, jossa parlamentti antaa lopullisen hyväksyntänsä komission toimille EU:n talousarvion toteuttamisessa.

Vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus: Kertomus, jonka komissio laatii vuosittain toimistaan EU:n talousarvion hallinnoimiseksi sekä saavutetuista tuloksista.

Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus: Asetus, jossa vahvistetaan kaikkiin viiteen Euroopan rakenne- ja investointirahastoon sovellettavat säännöt.

Yhteistyöhön perustuva hallinnointi: EU:n talousarviovarojen käyttömenetelmä, jossa – toisin kuin suorassa hallinnoinnissa – komissio siirtää tehtäviä jäsenvaltioille; lopullinen vastuu EU:n talousarvion toteuttamisesta on kuitenkin edelleen komissiolla.

Komission vastaukset

Tiivistelmä

Komission vastaukset tiivistelmään (I–VI kohta):

Komissio on pitkään ollut sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Tätä sitoumusta on vahvistettu ajan mittaan, ja se on saanut von der Leyenin komissiossa uutta poliittista pontta. Maaliskuussa 2020 hyväksyttiin vuosiksi 2020–2025 uusi sukupuolten tasa-arvoa koskeva strategia, joka muodostaa toimintapoliittisen etenemissuunnitelman seuraavien viiden vuoden osalta. Strategiassa määritetään kehykset sukupuolten tasa-arvoa koskevalle komission työlle ja esitetään politiikkatavoitteet ja keskeiset toimet vuosiksi 2020–2025. Se on kaikkia kansalaisia, kaikkia jäsenvaltioita, koko Eurooppaa ja muutakin maailmaa koskeva kunnianhimoinen ja kattava strategia.

Vahvan institutionaalisen kehyksen luominen on keskeisessä asemassa von der Leyenin komission tehostetuissa toimissa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Tästä syystä puheenjohtaja von der Leyen on luonut pysyvän rakenteen edistämään tasa-arvoa, johon kuuluu myös sukupuolten tasa-arvo. Puheenjohtaja nimitti ensimmäisen kerran komission jäsenen, jonka vastuualueena on tasa-arvo ja jota tasa-arvotyöryhmä ja sen pääsihteeristössä toimiva sihteeristö tukevat. Lisäksi komissio on perustanut laajan tasa-arvokoordinaattoreiden verkoston, jonka tehtävänä on muun muassa seurata tasa-arvon näkökulmasta jo valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa kaikkia tulevia poliittisia aloitteita, joista niiden pääosasto on päävastuussa. Tarkoituksena on näin varmistaa mielekkään tasa-arvonäkökulman huomioon ottaminen.

Kuten strategiassa todetaan, komissio soveltaa sukupuolten tasa-arvoon kolmiosaista lähestymistapaa. Sillä edistetään sukupuolten tasa-arvoa yhtäältä valtavirtaistamalla sukupuolten tasa-arvo politiikkaan ja toisaalta toteuttamalla erityisiä kohdennettuja toimenpiteitä, joilla puututaan sitkeästi jatkuvaan eriarvoisuuteen muun muassa EU:n asiaankuuluvissa meno-ohjelmissa sekä poliittisessa vuoropuhelussa.

Yksi näiden pyrkimysten olennainen osa on finanssipolitiikka. Monivuotista rahoituskehystä 2021–2027 koskevissa komission ehdotuksissa sukupuolten tasa-arvo sisällytetään ohjelmasuunnitteluun monialaisena periaatteena sekä erityisinä ohjelman tavoitteina, joiden tarkoituksena on edistää sukupuolten tasa-arvoon kohdistuvaa ja sukupuolinäkökulmaan perustuvaa politiikkaa.

Tämä sitoumus näkyi myös vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvässä toimielinten välisessä sopimuksessa60.

Komissio kehittää parhaillaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseen liittyvien menojen seurantamenetelmää, jota testataan ja joka otetaan käyttöön asteittain. Lisäksi komissio päivittää parhaillaan suuntaviivojaan, jotka koskevat tehostetun analyysin tekemistä EU:n rahoitusohjelmien sukupuolten tasa-arvoon kohdistuvista vaikutuksista toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti.

Komissio noudattaa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 asetettuja rajoituksia, joista Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat joulukuussa 2020, ja toimii parlamentin ja neuvoston hyväksymien meno-ohjelmia koskevien perussäädösten mukaisesti. Nämä rajoitukset liittyvät esimerkiksi uusien ohjelmien tavoitteiden ja indikaattoreiden määrittelyyn, jäsenvaltioiden raportointivelvollisuuksiin ja asiaankuuluvien tietojen saatavuuteen.

Komissio on sitoutunut jatkamaan työtä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi aktiivisesti Euroopan unionissa rakentavassa yhteistyössä muiden EU:n toimielinten kanssa sekä sisäisten rakenteidensa ja organisaationsa parantamiseksi, jotta tämä päämäärä voidaan saavuttaa.

Huomautukset

29

Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemassa ulkoisessa tutkimuksessa esitetään ainoastaan sen laatijoiden näkemyksiä, eikä se ollut komission arvio.

32

Vuotuisten edistymiskertomusten osalta strategisessa sitoumuksessa todettiin, että edistymisestä olisi raportoitava vuosittain asiakirjan liitteissä 1 ja 2 esitettyjen tavoitteiden ja indikaattorien perusteella, ja kertomukseen olisi liitettävä esimerkkejä jäsenvaltioiden käytännöistä. Komissio toteutti tämän antamalla vuosikertomuksen naisten ja miesten tasa-arvosta EU:ssa.

33

Komissio on tarkastellut huolellisesti käytettävissä olevia indikaattoreita kestävän kehityksen tavoitteen 5 ”Sukupuolten tasa-arvo” edistymisen seuraamiseksi. Analyysinsä perusteella komissio on todennut, että YK:n indikaattori 5.c.1 ”Niiden maiden lukumäärä, joissa on käytössä sukupuolten tasa-arvon ja naisten voimaantumisen tukemiseen osoitettujen varojen seurantaa ja julkistamista koskeva järjestelmä” on nykymuodossaan tarkoitettu sovellettavaksi kehitysmaihin, minkä vuoksi sen merkitys EU:lle on pieni.

34

Sukupuolten tasa-arvoa koskevalla EU-strategialla taataan von der Leyenin komission sitoutuminen tasa-arvon unionin toteuttamiseen. Strategiassa sukupuolten tasa-arvo asetetaan poliittisen asialistan kärkeen. Siinä muodostetaan tarvittava kehys komission toimien tehostamiselle esittämällä poliittiset tavoitteet ja toimet, joilla edistetään merkittävästi sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa vuoteen 2025 mennessä.

38

Pääsihteeristöllä on laaja vastuu politiikan koordinoinnista komissiossa. Se kattaa kaikki komission poliittiset painopisteet ja tavoitteet. Budjetista vastaavalla komission jäsenellä on kokonaisvastuu yleisen finanssipolitiikan koordinoinnista, mihin kuuluu myös politiikan sisällyttäminen EU:n talousarvioon.

Komission yksiköt pyrkivät strategisissa suunnitelmissaan nimenomaisesti määriteltyjen tavoitteiden lisäksi saavuttamaan sukupuolten tasa-arvoa koskevat tavoitteet ja noudattamaan periaatteita, jotka sisältyvät niiden hallinnoimien ohjelmien oikeudellisiin kehyksiin. Tämä koskee esimerkiksi koheesiopolitiikkaa.

45

Komission yksiköt aloittivat vuonna 2020 vakavat sisäiset pohdinnat sukupuolten tasa-arvoon osoitettujen varojen seurantamenetelmän kehittämisestä. Pohdinnoissa otettiin luonnollisesti huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin, jäljempänä ’EIGE’, asiaa koskevat julkaisut. Kun pohdinnat olivat edenneet hieman pidemmälle, ne oli esitetty kirjallisesti ja niistä keskusteltiin yksiköissä eri tasoilla, komission yksiköt pyysivät EIGE:n asiantuntijoilta neuvoja harkittavana olleista ideoista.

Nämä ideat muodostavat perustan menetelmälle, jonka komissio on sitoutunut kehittämään monivuotista rahoituskehystä koskevaan toimielinten väliseen sopimukseen liittyvien sitoumustensa mukaisesti vuoden 2023 alkuun mennessä. Komissio jatkaa menetelmätyötä tiiviissä yhteistyössä EIGE:n kanssa.

47

Tasa-arvotyöryhmä on komission sisäinen, eikä siihen osallistu toimeenpanovirastoja tai hajautettuja virastoja. Työryhmän sihteeristö on kuitenkin riippuvainen virastojen asiantuntemuksesta ja on jo pitänyt kokouksen EIGE:n kanssa. Lisätapaamisia EIGE:n kanssa on jo suunniteltu kevääksi 2021.

48

Vaikka pääsihteeristön johtama tasa-arvotyöryhmä vastaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen toteuttamisesta komissiossa, budjettipääosastolla on tärkeä vastuu sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen sisällyttämisestä budjettipolitiikkaan muun muassa ottaen huomioon talousarviota koskevan yleiskirjeen pysyvät ohjeet. Nämä ohjeet koskevat ohjelmaselvityksiin sisältyvän sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista käsittelevän osion laatimista.

Komission yhteinen vastaus kohtiin 50–53

Sukupuolivaikutusten analyysi on sisällytetty komission paremman sääntelyn puitteisiin, jotka kattavat kaiken EU:n päätöksenteon, myös talousarvion meno-ohjelmat.

OECD luokitteli sääntelypolitiikkaa koskevassa julkaisussaan ”OECD Regulatory Policy Outlook 2018” komission paremman sääntelyn puitteet jäsentensä parhaiden joukkoon. Tasa-arvoanalyysi käsittää erityiset paremman sääntelyn välineet, joissa kerrotaan, miten sukupuolivaikutusten analyysi on tehtävä.

Paremman sääntelyn puitteissa korostetaan vaikutustenarviointien analyysin laajuuden ja syvyyden suhteellisuutta. Tämä tarkoittaa, että kaikkia kaikkiin mahdollisiin sidosryhmiin kohdistuvia vaikutuksia ei tarvitse tarkastella kaikissa vaan ainoastaan kaikkein merkityksellisimmissä politiikoissa, jotka perustuvat suhteellisen analyysin periaatteeseen. Suhteellisuusperiaatteen soveltaminen integroidussa ja tasapainoisessa analyysissä on täysin paremmasta lainsäädännöstä 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaista.

54

Sääntelyntarkastelulautakunta on komission riippumaton elin, joka neuvoo komission jäsenten kollegiota. Se tarkastaa, että vaikutustenarviointi tuottaa läpinäkyvän analyysin merkityksellisistä vaikutuksista, ja se tekee sen oikeasuhteisesti paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti.

Sääntelyntarkastelulautakunta totesi vuoden 2018 vuosikertomuksessaan, että yksiköiden on otettava huomioon, mitä on oikeasuhteista kattaa ja mitä rajoitteita niillä on ajan sekä tietojen saatavuuden, käytettävyyden ja vertailukelpoisuuden suhteen. Aloitteen luonne vaikuttaa siihen, mitä vaikutuksia arvioidaan. Lautakunta julkaisi raporteissaan määrätietoja tasa-arvoon kohdistuvien vaikutusten analysoinnista ja sen esiintymisestä vaikutustenarvioinnissa mutta ei kyseenalaistanut millään tavalla sitä, että komissio noudatti tasa-arvovaikutusten analyysissään kaikilta osin paremman sääntelyn periaatteita.

Vaikutustenarviointiraportit sisältävät suhteellisuussyistä analyysin yksiköiden välisissä ohjausryhmissä käydyissä keskusteluissa merkittävinä pidetyistä vaikutuksista. Jos vaikutusten ei odoteta olevan merkittäviä, niitä ei analysoida suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

58

Silloin kun tietoja ei ole jaoteltu sukupuolen mukaan, syynä on yleensä se, että tilastoyksikkönä ei ole yksilö (esim. yritystilastot, energia ja kansallinen tilinpito). Siksi vastaavia tilastoja ei voida jaotella sukupuolen mukaan.

62

Ohjelmakauden 2014–2020 ja ohjelmakauden 2021–2027 yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa säädetään, että sukupuolten tasa-arvo on monialainen periaate kaikissa ERI-rahastoissa, ja se sisältää useita sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevia säännöksiä. Lisäksi vuosien 2021–2027 yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa säädetään sukupuolten tasa-arvoon liittyvästä seurannasta.

69

Komission mahdollisuudet toimittaa tämäntyyppisiä tietoja määräytyvät sen mukaan, millaisia ovat perustana olevien ohjelmien erityispiirteet, jäsenvaltioiden raportointivelvoitteet ja asiaankuuluvien tietojen saatavuus.

73

Komissio on sitoutunut vahvistamaan raportointiaan jatkuvasti. Komissio panee merkille tilintarkastustuomioistuimen pyynnön raportoida sukupuolten tasa-arvosta lisää vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessaan ja selvittää mahdollisuutta sisällyttää kesäkuussa 2021 julkaistavaan vuoden 2020 vuotuiseen hallinto- ja tuloksellisuuskertomukseen erityinen sukupuolten tasa-arvoa koskeva alajakso. On huomattava, että vastaavaan vuoden 2019 kertomukseen on sisällytetty esimerkki EU:n talousarvion rahoitusosuudesta, joka koskee viidettä kestävän kehityksen tavoitetta (jolla pyritään saavuttamaan sukupuolten tasa-arvo). Ks. myös komission vastaus suositukseen 5 b.

77

Hallintoviranomaisten ei tarvitse tehdä ERI-rahastojen osalta ennakkoanalyysiä sukupuoliulottuvuuksista kaikilla politiikanaloilla. Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 2014–2020 liitteessä I todetaan selvästi, että jäsenvaltioiden olisi tehtävä sukupuolianalyysejä ”tarvittaessa” (monialaisia periaatteita koskeva 5 jakso).

Komissio haluaa korostaa, että sukupuolten tasa-arvo on ERI-rahastoissa monialainen periaate ja jäsenvaltioiden olisi kuvattava ohjelmissa, mitkä toimet on toteutettava tämän periaatteen noudattamisen varmistamiseksi erityisesti, kun otetaan huomioon toimien valinta, toimien tavoitteiden asettaminen ja seuranta- ja raportointijärjestelyt. Euroopan sosiaalirahaston, jäljempänä ’ESR’, kautta tuetaan myös erityisiä kohdennettuja toimia.

78

Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen sukupuolten tasa-arvoa koskevia oikeudellisia vaatimuksia on vahvistettu kaudella 2021–2027 edelleen kahdella tavalla. Ensinnäkin jäsenvaltioiden osalta otettiin käyttöön uusi rahoitustuen edellytys, jota kutsutaan mahdollistavaksi edellytykseksi. Sillä varmistetaan EU:n perusoikeuskirjan, joka sisältää myös miesten ja naisten tasa-arvoa koskevat vaatimukset, tehokas soveltaminen. Lisäksi vahvistettiin sukupuolten tasa-arvoa koskeva mahdollistava edellytys. ESR+ -rahastoon, EAKR:ään ja koheesiorahastoon sisällytettiin myös sukupuolten tasa-arvoon liittyvien menojen seurantajärjestelmä, jonka avulla voidaan seurata paremmin sukupuolten tasa-arvoon liittyviä investointeja.

80

On huomattava, että nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä jäsenvaltioilla ei ollut velvollisuutta sisällyttää ESR:n investointiprioriteetteihin erityisiä sukupuolisidonnaisia tavoitteita ja indikaattoreita. Lisäksi kertomuksen täydellisyyden vuoksi olisi huomattava, että Romania on päättänyt noudattaa sukupuolten tasa-arvoon liittyviä vaatimuksia kannustamalla naisia osallistumaan ESR:stä rahoitettaviin toimiin ja edistämällä erityistoimia, joilla on suora vaikutus sukupuolten tasa-arvoon. Lähestymistapa esitetään yksityiskohtaisesti henkistä pääomaa koskevan toimintaohjelman 2014–2020 kohdassa 11.3, ja sitä seurataan keräämällä sukupuoleen liittyviä tietoja toimenpideohjelmassa määritellyistä indikaattoreista.

82

Tuloksista ja vaikutuksista ei voitu kertoa vuosina 2016 ja 2018, koska niitä voidaan mitata vasta pidemmän täytäntöönpanokauden jälkeen. Tätä tosiseikkaa pahensi vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmasuunnittelun viivästynyt täytäntöönpano.

83

Komissio laati vuosina 2017 ja 2019 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 53 artiklan mukaisesti strategisen kertomuksen, joka perustuu jäsenvaltioiden yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 52 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamien kumppanuussopimusten täytäntöönpanon edistymistä koskeviin kertomuksiin. Jäsenvaltioiden on annettava edistymiskertomuksissaan tietoja muun muassa siitä, mitä toimia on toteutettu miesten ja naisten välisen tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämistä koskevien monialaisten periaatteiden soveltamiseksi (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 7 artikla).

84

Komissio huomauttaa, että asetuksessa 288/2014 todetaan selvästi näin: ”EAKR:n ja koheesiorahaston kohdalla sukupuolittain tehtävä erittely ei yleensä ole tarpeen [...]” (liite I, 2 jakso, taulukko 5, alaviite 1). Siksi EAKR:n ja koheesiorahaston ohjelmia pyydettiin niiden hyväksymiseen johtaneen neuvotteluvaiheen aikana jaottelemaan indikaattorit sukupuolen mukaan vain tarvittaessa. Näin ollen vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa ilmoitetut indikaattorit on eritelty sukupuolen mukaan vain harvoissa tapauksissa. Tämä puolestaan rajoittaa tietojen esittämistä kattavan ja automaattisen avoimen datan alustan yhteydessä.

85

Suoria tukia koskevassa asetuksessa sovelletaan syrjimättömyyden ja naisten ja miesten tasa-arvon periaatteita, jotka on vahvistettu SEUT-sopimuksen 10 ja 8 artiklassa sekä EU:n perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklassa. Sitä ei ole suunnattu erityisesti miehille tai naisille vaan lähinnä maanviljelijöille. Mikään tunnustetuista syrjintäperusteista (kuten sukupuoli tai vammaisuus) ei vaikuta viljelijöiden mahdollisuuteen saada suoria tukia.

86

Nykyisessä suoria tukia koskevassa asetuksessa säädetään EU:n perusoikeuskirjan ja sen 23 artiklan noudattamisesta. Ks. myös vastaus kohtaan 85.

Tulevaa yhteistä maatalouspolitiikkaa, jäljempänä ’YMP’, koskevissa toimielinten välisissä neuvotteluissa on päästy sopimukseen erityistavoitteesta, joka on sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mihin kuuluu myös naisten osallistuminen maatalouteen. Näin jäsenvaltiot voivat uuden täytäntöönpanomallin mukaisesti toteuttaa yksilöllisiin tarpeisiinsa pohjautuvia kohdennetumpia ja oikeudenmukaisempia toimia, kuten sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista. Jäsenvaltioiden on otettava sukupuolten tasa-arvosta vastaavat elimet mukaan YMP:n strategiasuunnitelmien valmisteluun.

Sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä käsiteltiin myös jäsenvaltioille annetuissa YMP:n strategiasuunnitelmia koskevissa suosituksissa.

88

Ks. myös komission vastaus kohtaan 86.

89

Komissio huomauttaa, että maatalouskotitalouksien käytettävissä olevat tulot riippuvat monista muista tekijöistä, jotka eivät ole sidoksissa maatilojen tuloihin, kuten perheenjäsenten maatilojen ulkopuolisista tuloista, ja toteutetuista politiikoista. Ne kuuluvat kansalliseen toimivaltaan ja vaihtelevat suuresti eri jäsenvaltioissa (kuten verotus, maamarkkinalainsäädäntö, perintölainsäädäntö, eläkejärjestelmät, uusiutuva energia ja valtiontuet).

90

Komissio haluaa muistuttaa, että se kerää suhteellisuussyistä vain tietoja, jotka ovat tietyn lainsäädännön täytäntöönpanon kannalta merkityksellisiä. Koska vuosien 2014–2020 suoria tukia koskevassa asetuksessa ei eroteltu sukupuolia, jäsenvaltioiden ei tarvinnut toimittaa tietoja suorien tukien saajien sukupuolesta.

Lisäksi maataloustukirahaston suorien tukien saajat voivat olla oikeushenkilöitä tai luonnollisia henkilöitä.

91

Eurostat julkaisee taulukossa ef_mp_tenure maatilojen omistusta koskevia sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja. Taulukossa61 esitetään niiden tilojen lukumäärä, joiden haltija oli vuonna 2016 mies tai nainen (tai sukupuolta ei mainita) ja joiden haltija omistaa maan (kokonaan tai osittain). On hyvä huomata, että tämän taulukon tietoja on analysoitava harkiten silloin, kun tilan haltija samanaikaisesti omistaa maan ja ”vuokraa” sitä.

92

Komissio viittaa kohtiin 86–88 antamiinsa vastauksiin. Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemat seikat eivät kuulu maataloustukirahaston soveltamisalaan.

Vuoden 2020 jälkeistä YMP:tä koskevassa ehdotuksessa sukupuolikysymyksiä käsitellään erityistavoitteessa 8. Uuden toteutusmallin mukaisesti ja EU:n perusoikeuskirjaa noudattaen jäsenvaltiot voivat joustavammin suunnitella YMP:n toimia tarpeidensa mukaisesti, sukupuolikysymykset mukaan luettuina.

93

Komissio toteaa, että naisten maanomistusta koskevat tilastot kuuluvat yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Vuoden 2020 jälkeisen YMP:n osalta komissio ehdottaa, että tuensaajia koskevat tiedot kerätään sukupuolittain mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa.

96

Komissio on kerännyt sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen aikana ilman nimenomaista säännöstä ja aikoo jatkaa keräämistä vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana. Lisäksi toimielinten välisten neuvottelujen jälkeen jaottelu esitetään nyt selvästi asetuksen lopullisen säädöstekstin liitteessä II: ”Määrällisten indikaattorien mittaustulokset on eriteltävä tapauksen mukaan maan, sukupuolen sekä toimen ja toiminnon tyypin mukaan.”

97

Komission Erasmus+ -ohjelman vaikutuksia vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä koskevassa arvioinnissa otettiin huomioon sukupuolten tasa-arvo mutta vain rajoitetussa määrin merkittävimpien vaikutusten suhteellisen analyysin periaatteen mukaisesti.

98

Komissio toteaa, että uuden Erasmus+ -asetuksen 2021–2027 johdanto-osaan on sisällytetty kappale, jossa todetaan selvästi, että ohjelmalla tuetaan naisten ja miesten välistä tasa-arvoa yleisperiaatteena. (”Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, tunnustetut periaatteet. Kyseisellä asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella, ja edistämään perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan soveltamista. (…)”)

100

Vuoden 2020 ohjelmaselvityksissä esitetty arviointi perustui naisten 58 prosentin osuuteen ohjelmaan osallistuneista, jota komissio pitää erinomaisena. Sukupuolten välisiin eroihin vastaaminen koulutusaloittain on laajempi kysymys, joka ei kuulu Erasmus+ -ohjelman soveltamisalaan.

Päätelmät ja suositukset

101

Komissio on sitoutunut sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen EU:n talousarvion kautta ja katsoo, että uusi sukupuolten tasa-arvoa koskeva strategia vuosiksi 2020–2025 yhdessä uuden monivuotisen rahoituskehyksen ja siihen liittyvän toimielinten välisen sopimuksen kanssa muodostavat tähän asianmukaisen kehyksen.

102

Komission pitkäaikaista sitoutumista sukupuolten tasa-arvoon on vahvistettu edelleen von der Leyenin komissiossa. Sukupuolten tasa-arvoa koskevalla EU-strategialla 2020–2025 taataan von der Leyenin komission sitoutuminen tasa-arvon unionin toteuttamiseen niin, että tehostetaan komission toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Strategiassa esitetään politiikkatavoitteita ja toimia, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa merkittävästi vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on unioni, jossa naiset ja miehet sekä tytöt ja pojat voivat kaikessa moninaisuudessaan vapaasti edetä valitsemallaan tiellä elämässään niin, että heillä on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ja he voivat osallistua tasavertaisesti eurooppalaiseen yhteiskuntaamme ja johtaa sitä. Strategia tarjoaa kompassin ja selkeän suunnitelman komission yksiköille, jotta ne voivat toteuttaa sitä omalla politiikanalallaan.

103

Vuoden 2019 lopussa perustettiin tasa-arvotyöryhmä tukemaan ensimmäistä tasa-arvosta vastaavaa komission jäsentä. Työryhmän puheenjohtajana toimii politiikan koordinoinnista vastaava apulaispääsihteeri, jolla on vankka yleiskuva kaikista komission politiikoista.

Tasa-arvon valtavirtaistaminen on kaikilla tasoilla yhteinen ponnistus, joka näkyy hyvin tasa-arvoa käsittelevän työryhmän rakenteessa ja toimintatavassa. Varsinkin jokaiseen pääosastoon nimitetyt tasa-arvokoordinaattorit ovat työryhmän keskeisiä tekijöitä ja varmistavat yhteyden pääsihteeristöön sijoitettuun työryhmän sihteeristöön. Tasa-arvokoordinaattoreilla on keskeinen rooli tasa-arvon, myös sukupuolten välisen tasa-arvon, edistämisessä pääosastossaan sekä tasa-arvon valtavirtaistamisen varmistamisessa politiikanalallaan. Tasa-arvokoordinaattorit tapaavat säännöllisesti ja vaihtavat hyviä käytäntöjä tasa-arvon valtavirtaistamisesta.

Budjettipääosasto koordinoi valtavirtaistamista EU:n talousarviossa tiiviissä yhteistyössä pääsihteeristön kanssa.

Suositus 1 – Vahvistetaan komission institutionaalista kehystä

a) Komissio hyväksyy suosituksen.

Tasa-arvotyöryhmä koordinoi komission yksiköiden työtä tällä osa-alueella. Kukin pääosasto nimittää tasa-arvokoordinaattorin, jonka tehtävänä on koordinoida ja seurata tasa-arvon, myös sukupuolten välisen tasa-arvon, näkökulmasta kaikkia tulevia poliittisia aloitteita, joita kyseinen pääosasto johtaa. Tasa-arvokoordinaattorit varmistavat yhteistyössä tasa-arvotyöryhmän sihteeristön kanssa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen näkyy hyvin sisäisissä tasa-arvon valtavirtaistamista koskevissa suunnitelmissa.

b) Komissio hyväksyy suosituksen osittain.

Komissio varaa itselleen oikeuden jakaa vastuut sisäisesti haluamallaan tavalla. Tässä tapauksessa se on jo ottanut käyttöön tarvittavat järjestelyt sen varmistamiseksi, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ohjaus, koordinointi ja seuranta toteutetaan tehokkaasti. Budjettipääosastolla on vahva koordinoiva rooli valtavirtaistamisessa EU:n talousarvioon, ja se tekee tiiviistä yhteistyötä pääsihteeristön kanssa.

c) Komissio hyväksyy suosituksen.

d) Komissio hyväksyy suosituksen.

Komissio hyödyntää laajalti monia käytettävissä olevia välineitä ja asiantuntemusta, myös oman henkilöstönsä asiantuntemusta, yhteistä tutkimuskeskusta ja EIGE:ä.

Suositus 2 – Tehdään tasa-arvoanalyysejä

a) Komissio hyväksyy tämän suosituksen.

Komissio päivittää paremman sääntelyn suuntaviivojaan ja välineistöään tukeakseen sukupuolten tasa-arvon vaikutusten tunnistamista ja analysointia vaikutustenarvioinneissa ja muissa arvioinneissa. Päivitykseen sovelletaan suhteellisen analyysin periaatetta, jonka mukaan valitaan ja analysoidaan kunkin ohjelman merkittävimmät vaikutukset.

Sukupuolivaikutukset olisi otettava huomioon vaikutustenarvioinneissa ja muissa arvioinneissa ja analysoitava silloin, kun ne ovat kyseisen ohjelman kannalta merkityksellisiä. Paremman sääntelyn päivityksellä tuetaan merkittävien tasa-arvovaikutusten parempaa tunnistamista ja valintaa sekä laadullista ja määrällistä arviointia saatavilla olevien tietojen rajoissa.

b) Komissio hyväksyy suosituksen osittain.

Komissio vahvistaa uuden monivuotisen rahoituskehyksen liitteenä olevan toimielinten välisen sopimuksen nojalla tekemänsä sitoumuksen mukaisesti sukupuolten tasa-arvon vaikutusten arviointia arvioinneissa ja vaikutustenarvioinneissa asiaankuuluvien tulevien EU:n rahoitusohjelmien ja -välineiden osalta ja päivittää paremman sääntelynsä ohjeet vastaavasti.

Valmistellessaan tulevia EU:n meno-ohjelmia koskevia ehdotuksia komissio selvittää, onko EU:n tulevien rahoitusohjelmien ja -välineiden mahdollinen vaikutus sukupuolten tasa-arvoon merkittävä.

Komissio esittää saatavilla olevien tietojen rajoissa asiaankuuluvien EU:n meno-ohjelmien osalta arvion sukupuolten tasa-arvon vaikutuksista vaikutustenarvioinnissa ja muussa arvioinnissa sekä vuotuisen tuloksellisuusraportoinnin aikana.

Suositus 3 – Kerätään ja analysoidaan sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja

a) Komissio hyväksyy suosituksen osittain.

Suoraan hallinnoitavien EU:n rahoitusohjelmien osalta sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja kerätään, analysoidaan ja raportoidaan paremman sääntelyn ohjeiden mukaisesti.

b) Komissio hyväksyy suosituksen osittain.

Komissio analysoi näitä tietoja ja raportoi niistä, kun niitä on saatavilla. Tietojen järjestelmällinen yhdistäminen yhteistyössä hallinnoitavissa EU:n rahoitusohjelmissa ei kuitenkaan ole mahdollista, koska kaikki näiden rahoitusohjelmien taustalla olevat oikeusperustat eivät edellytä tällaisten tietojen keräämistä.

c) Komissio hyväksyy suosituksen osittain.

Komissio arvioi tällaisten tietojen keräämisen ja raportoinnin asianmukaisuutta valmistellessaan EU:n tulevia rahoitusohjelmia koskevia ehdotuksia vaikutustenarviointien ja muiden arviointien tai muiden valmisteluvaiheiden yhteydessä.

Komissio ei kuitenkaan voi tässä vaiheessa antaa sitoumuksia tulevien lainsäädäntöehdotusten sisällöstä.

Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisessä paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten sopimuksen 22 artiklassa toimielimet sopivat säätävänsä tarvittaessa raportointi-, seuranta- ja arviointivaatimuksista välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tällaisiin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä lainsäädännön käytännön vaikutuksista.

106

Tilanne on edistynyt sen jälkeen, kun komissio teki vuonna 2018 ehdotuksensa vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä. Neuvottelujen aikana yhä useammat ohjelmat ovat vahvistaneet sukupuolten tasa-arvoa koskevia säännöksiään vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevissa perussäädöksissään. Esimerkiksi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus sisältää nyt nimenomaisesti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen monialaisena periaatteena ja uuden seurantamekanismin. Tulevaa YMP:tä koskevissa toimielinten välisissä neuvotteluissa kolme toimielintä on sisällyttänyt sopimukseen erityistavoitteen, joka edistää sukupuolten tasa-arvoa, mihin kuuluu myös naisten osallistuminen maatalouteen.

107

Komissio raportoi ohjelmaselvityksissä ohjelmien oikeusperustoissa määritellyistä indikaattoreista. Lisäksi komission vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin sisältyvät indikaattorit valittiin sen perusteella, ovatko ne tietyn ohjelman keskeisten näkökohtien, luotettavuuden, taustalla olevien tietojen saatavuuden tai kustannustehokkuuden kannalta merkityksellisiä.

Suositus 4 – Käytetään sukupuolisidonnaisia tavoitteita ja indikaattoreita

a) Komissio hyväksyy suosituksen.

b) Komissio hyväksyy suosituksen osittain.

Komissio ei voi tässä vaiheessa antaa sitoumuksia tulevien lainsäädäntöehdotusten sisällöstä.

Komissio ehdottaa kullekin ohjelmalle tavoitteita sen perusteella, onko niillä kyseisen ohjelman keskeisten näkökohtien kannalta merkitystä. Komissio arvioi asianmukaisuutta, mukaan luettuina tavoitteet ja niihin liittyvät indikaattorit, valmistellessaan EU:n tulevia rahoitusohjelmia koskevia ehdotuksia vaikutustenarviointien ja muiden arviointien tai muiden valmisteluvaiheiden yhteydessä.

Tuloksellisuusindikaattorit valitaan sen perusteella, mikä merkitys niillä on tietyn tavoitteen, tietojen saatavuuden ja laadun sekä kustannustehokkuuden kannalta.

108

Komissio korostaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa on sovittu aikataulusta sukupuolten tasa-arvoa edistävien menojen arviointimenetelmän kehittämiseksi osana uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvää toimielinten välistä sopimusta.

Suositus 5 – Parannetaan sukupuolten tasa-arvoon liittyvää raportointia

a) Komissio hyväksyy suosituksen.

Vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvässä toimielinten välisessä sopimuksessa todetaan seuraavaa: ”Komissio tutkii keinoja kehittää menetelmä asiaankuuluvien menojen mittaamiseksi vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmatasolla. Komissio käyttää kyseistä menetelmää heti, kun se on saatavilla. Komissio panee kyseisen menetelmän täytäntöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023 tiettyjen keskitetysti hallinnoitujen ohjelmien osalta testatakseen sen käyttökelpoisuutta.”

b) Komissio hyväksyy suosituksen osittain.

Komissio raportoi vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvän toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti. Koska menetelmä otetaan käyttöön vasta vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, raportointi rajoittuu kunakin ajankohtana käytettävissä oleviin tietoihin ja kattaa kaikki EU:n rahoitusohjelmat vain asteittain kauden aikana.

c) Komissio hyväksyy suosituksen.

Tämä arviointi voidaan tehdä vasta, kun uuden menetelmän täytäntöönpanosta on saatu riittävästi kokemusta.

Suositus 6 – Arvioidaan, onko elpymis- ja palautumistukivälineessä otettu huomioon sukupuolten tasa-arvo, ja raportoidaan siitä

Komissio hyväksyy suosituksen osittain.

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaan jäsenvaltioiden tehtävänä on varmistaa, että niiden suunnitelmat edistävät sukupuolten tasa-arvoa, ja selittää, miten tasa-arvo toteutetaan niiden avulla. Komissio arvioi jäsenvaltioiden suunnitelmissaan esittämät selitykset.

Kansallisten suunnitelmien toteuttaminen on jäsenvaltioiden vastuulla. Jäsenvaltioiden ilmoittamien elpymis- ja palautumissuunnitelmien ja täytäntöönpanotietojen perusteella komissio raportoi, miten elpymis- ja palautumissuunnitelmissa torjutaan naisten ja miesten välistä eriarvoisuutta.

Tarkastusryhmä

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin sekä yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät mahdollisimman vaikuttaviksi ottamalla huomioon tuloksellisuuteen tai sääntöjen noudattamiseen liittyvät riskit, tulojen tai menojen tason, tulevan kehityksen sekä poliittisen ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi V tarkastusjaosto, jonka erikoisalana on Euroopan unionin rahoitus ja hallinto. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Tony Murphy. Tarkastusta johti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Eva Lindström, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Katharina Bryan, kabinettiavustaja Johan Stalhammar, kabinettiassistentti Karin Andersson, kabinettiharjoittelija Amanda Ramer, toimialapäällikkö Margit Spindelegger, tehtävävastaavat Elisa Gómez ja Rogelio Abarquero Grossi, tarkastajat Giuseppe Diana ja Marilena Elena Friguras, kansallinen asiantuntija Quirino Mealha sekä harjoittelijat Joniada Goçaj ja Thomas Hebenstreit. Kuvittamiseen liittyvää tukea antoi Jesús Nieto Muñoz, kielellisiin kysymyksiin liittyvää tukea Richard Moore sekä tilastoihin liittyvää tukea Bogomil Kovachev. Tietoteknistä tukea antoivat Emanuele Fossati ja Danilo De Pascalis. Assistentteina toimivat Valérie Tempez-Erasmi ja Manuela Magliocca.

Loppuviitteet

1 Esimerkkejä: McKinsey Global Institute, How advancing women’s equality can add $12 trillion to global growth, syyskuu 2015; Maailman talousfoorumi, Global Gender Gap Report 2020, joulukuu 2019; Kansainvälinen valuuttarahasto, Gender Inequality and Economic Growth: Evidence from Industry-Level Data, heinäkuu 2020; Kansainvälinen valuuttarahasto, Women, Work, and the Economy: Macroeconomic Gains from Gender Equity, joulukuu 2013; Åsa Löfström, Uumajan yliopisto, Gender equality, economic growth and employment.

2 COM(2020) 152 final.

3 EIGE, Economic Benefits of Gender Equality in the European Union.

4 Euroopan komissio, Economic sectors at risk due to COVID-19 disruptions: will men and women in the EU be affected similarly?, 2020; Euroopan komissio, The impact of sex and gender in the COVID-19 pandemic, 2020.

5 Euroopan parlamentin päätöslauselma 21.1.2021, Covid-19-kriisi ja sen jälkeinen aika sukupuolinäkökulmasta tarkastellen.

6 Esimerkkejä: Euroopan parlamentti, Backlash in Gender Equality and Women’s and Girls’ Rights, kesäkuu 2018; UN Women, Democratic backsliding and the backlash against women’s rights: Understanding the current challenges for feminist politics; EIGE, Beijing +25: the fifth review of the implementation of the Beijing Platform for Action in the EU Member States, 2020.

7 COM(2020) 152 final, Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvoa koskeva strategia vuosille 2020–2025.

8 EIGE, tasa-arvoindeksi. View countries. Vuoden 2020 laitos.

9 SWD(2019) 101 final: 2019 report on equality between women and men in the EU.

10 OECD, Toolkit for Mainstreaming and Implementing Gender Equality, 2018.

11 Tässä kertomuksessa ’sukupuolen mukaan jaotelluilla tiedoilla’ tarkoitetaan tietoja, joissa naiset ja miehet esitetään erikseen.

12 Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 19. marraskuuta 2013 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta.

13 Eurooppa-neuvoston päätelmät 17.–21.7.2020.

14 KOM(96) 67 lopull.

15 Kauden 2014–2019 komission toimikausi oli 1.11.2014–30.11.2019.

16 Kauden 2019–2024 komissio aloitti työnsä 1.12.2019.

17 Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 2/2021 EU:n humanitaarinen apu koulutukseen: auttaa hädänalaisia lapsia, mutta avun olisi oltava pitkäaikaisempaa ja tavoitettava enemmän tyttöjä.

18 SWD(2015) 278 final.

19 Esimerkiksi tavaroihin ja palveluihin liittyvä sisämarkkinastrategia (COM(2015) 550 final).

20 JUST-pääosaston vuonna 2019 teettämä arviointi Evaluation of the strengths and weaknesses of the Strategic Engagement for Gender Equality 2016–2019.

21 EIGEn asiantuntijafoorumin pöytäkirja 3. ja 4. huhtikuuta 2019 pidetystä kokouksesta.

22 SEC(2010) 1079.

23 JUST-pääosasto, Visions for gender equality, 2015; Naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevä neuvoa-antava komitea, Opinion on Gender Equality in the EU in the 21st century: remaining challenges and priorities, 2014; JUST-pääosasto, Report on the Forum on the future of gender equality in the EU, 2015.

24 COM(2020) 152 final.

25 EIGE, Gender mainstreaming.

26 Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 22/2020 EU:n virastojen tulevaisuus – joustavuutta ja yhteistyötä voidaan vielä lisätä.

27 EIGEn hallintoneuvoston 33. kokouksen pöytäkirja, marraskuu 2019.

28 Budjettipääosasto, strateginen suunnitelma 2020–2024.

29 SEC(2009) 92.

30 SWD(2017) 350 final.

31 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunto 6/2020 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta.

32 YK, Integrating a Gender Perspective into Statistics, 2016.

33 EIGE, sanasto ja käsitteet.

34 Eurostatin tietokanta, 17.3.2021.

35 EU:n avoimen datan portaali, 17.3.2021.

36 SWD(2018) 289 final.

37 OECD, Designing and Implementing gender budgeting. A path to action, 2019.

38 Lisäksi ohjelmaselvityksissä on toinen osuus, jossa käsitellään erityisvälinettä.

39 OECD DAC Rio Markers for Climate. Handbook.

40 Tilintarkastustuomioistuimen katsaus 1/2020 EU:n talousarvion ilmastomenojen seuranta.

41 Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 31/2016 Vähintään joka viides euro EU:n talousarviosta ilmastotoimiin: kunnianhimoisia toimia on käynnissä, mutta niiden riittävyys on erittäin epävarmaa.

42 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien uusien omien varojen käyttöönottoa koskeva etenemissuunnitelma.

43 Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 318 artikla, ja varainhoitoasetus, 247 artiklan 1 kohdan e alakohta.

44 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomus EU:n talousarvion tuloksellisuudesta – tilanne vuoden 2019 lopussa.

45 COM(2016) 446 final, EU:n talousarviota koskeva vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus 2015.

46 COM(2020) 265 final.

47 Asetus (EU) N:o 1303/2013.

48 Tilintarkastustuomioistuimen lausunto 7/2018 komission ehdotuksista asetuksiksi, jotka liittyvät vuoden 2020 jälkeisen ajan yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

49 Gender Impact Report on the 2020 Budget of the Autonomous Region of Andalusia, lokakuu 2019.

50 IFA, Diversity Strategy Towards 2025, lokakuu 2019.

51 Euroopan parlamentti, The professional status of rural women in the EU, 2019.

52 Tuottajajärjestöjen keskusjärjestö, Challenges and opportunities in achieving gender equality and the empowerment of rural women and girls, 2017.

53 Eurostat, Farm indicators by agricultural area, type of farm, standard output, sex and age of the manager and NUTS 2 regions, tietojen poiminta-ajankohta joulukuu 2020.

54 Taloudellinen koko perustuu euromääräiseen vakiotuotokseen: pienemmät tilat alle 8 000 euroa, suuremmat tilat vähintään 25 000 euroa.

55 Euroopan komission uutisarkisto, Future of CAP: Where are all the women?, 2017.

56 Euroopan parlamentin päätöslauselma 4.4.2017 naisista ja heidän asemastaan maaseutualueilla.

57 Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus” perustamisesta. Tarkistus 170.

58 Euroopan komissio, Erasmus+ higher education impact study, 2019.

59 EU:n avoimen datan portaali, Erasmus mobility statistics 2014–2018.

60 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi.

61 https://europa.eu/!Cg88wR

Tarkastuksen eteneminen

Tapahtuma Päivämäärä
Tarkastuksen suunnittelumuistio hyväksytty / Tarkastus alkoi 13.12.2019
Kertomusluonnos lähetetty virallisesti komissioon
(tai muulle tarkastuskohteelle)
10.3.2021
Lopullinen kertomus hyväksytty kuulemismenettelyn jälkeen 4.5.2021
Komission (tai muun tarkastuskohteen) viralliset vastaukset saatu kaikilla kielillä 1.6.2021

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2021

PDF ISBN 978-92-847-5987-3 ISSN 1977-5792 doi:10.2865/926933 QJ-AB-21-009-FI-N
HTML ISBN 978-92-847-6075-6 ISSN 1977-5792 doi:10.2865/898929 QJ-AB-21-009-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2021.

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä koskevalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Tämä merkitsee, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Uudelleenkäyttäjän on hankittava tarvittavat lisäoikeudet, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä. Jos tällainen lisäoikeus saadaan, yllä mainittu yleinen käyttöoikeus peruuntuu ja lisäoikeus korvaa sen. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta:

Kaaviot 4, 6 ja 7: Pixel perfect, https://flaticon.com.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin, eikä niiden käyttöön anneta lupaa.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille verkkosivuille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logon käyttäminen

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

  • soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
  • soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
  • sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1952 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.