Maataloustuotteiden toimitusketjujen turvaaminen covid-19-pandemian aikana EU:n vastatoimet olivat nopeita, mutta jäsenvaltiot olivat kohdentaneet ne puutteellisesti

Tiivistelmä

I Covid-19-pandemia vaikutti maataloustuotteiden toimitusketjuihin pellolta pöytään ja vahingoitti useita maatalousmarkkinoita. EU:ssa otettiin käyttöön useita poikkeuksellisia tukitoimenpiteitä.

II Tarkastuksen tavoitteena oli arvioida, olivatko EU:n vastatoimet pandemian maataloustuotteiden toimitusketjuille aiheuttamaan uhkaan asianmukaisia. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, reagoiko EU nopeasti häiriöön, jonka pandemia aiheutti maatalouselintarvikealalla, ja tutki, kohdistuiko EU:n tuki eniten apua tarvitseviin toimialoihin ja tuensaajiin. Komission toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2020, ja tilintarkastustuomioistuin arvioi niiden täytäntöönpanoa vuoden 2021 loppuun asti. Tilintarkastustuomioistuin pyrkii tarkastuksensa avulla auttamaan komissiota parantamaan toimenpiteiden suunnittelua kaikissa tulevissa kriiseissä, jotka vaikuttavat maataloustuotteiden toimitusketjuihin.

III Tilintarkastustuomioistuin totesi, että komission vastatoimet covid-19-pandemian maataloustuotteiden toimitusketjuille aiheuttamaan uhkaan olivat suurelta osin asianmukaisia, mutta niiden kohdentamisessa oli puutteita.

IV Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio reagoi nopeasti pandemiaan. Se antoi tavaroiden ja kriittisten työntekijöiden liikkuvuudesta hyödyllisiä suuntaviivoja, jotka lievensivät maatalouselintarvikealalle aiheutuvia häiriöitä. Suoran tuen määrärahat olivat 712 miljoonaa euroa. Tuki pantiin nopeasti täytäntöön kohdentamalla Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) käyttämättömiä varoja uudelleen. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tätä toimenpidettä käytettiin useimmiten jäsenvaltioissa, joilla oli vuoden 2019 lopussa käyttämättä paljon maaseuturahaston määrärahoja.

V Pandemian tärkeimmät finanssipoliittiset vastatoimet perustuivat kansallisiin talousarvioihin, ja komissio otti käyttöön menettelyjä valtiontuen helpottamiseksi. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että jäsenvaltioiden välinen kilpailu saattoi vääristyä ja korvaukset olla liian suuria, kun valtiontuella tuettiin toimialaa, joka sai myös EU:n varoja.

VI Suoran tuen kohdentamisessa oli puutteita jäsenvaltioissa. Viidessä niistä 14 jäsenvaltiosta, joissa tätä toimenpidettä käytettiin, EU:n rahoitus myönnettiin kaikille tappioita kärsineille viljelijöille. Yhdeksässä muussa jäsenvaltiossa se kohdennettiin valituille toimialoille ja tuensaajia tuettiin riippumatta siitä, oliko niille aiheutunut tappioita.

VII EU:ssa otettiin käyttöön myös yksityistä varastointia ja viinin kriisitislausta koskevia toimenpiteitä, jotta markkinoita voitiin vakauttaa vähentämällä liiallista tarjontaa. Yksityistä varastointia käytettiin vähän erityisesti liha-alalla. Kriisitislauksen määrärahat olivat 293 miljoonaa euroa. Sen käytössä oli huomattavia eroja tarkastuksen kohteena olleiden jäsenvaltioiden välillä. Tislaajille varatun tuen määrää koskevat säännöt olivat epäselvät.

VIII Tilintarkastustuomioistuin suosittaa havaintojensa perusteella, että komissio jakaa tietoja hyvistä käytännöistä, joilla parannetaan YMP:n toimenpiteiden kohdentamista. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio ehdottaa selkeitä sääntöjä tulevien kriisien varalle.

Johdanto

Covid-19-pandemia ja maataloustuotteiden toimitusketjut

01 EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla (YMP) pyritään takaamaan kohtuuhintaisten elintarvikkeiden jatkuva tarjonta ja varmistamaan EU:n maanviljelijöille kohtuullinen toimeentulo¹. Covid-19-pandemia vaikutti maataloustuotteiden toimitusketjuihin pellolta pöytään ja aiheutti häiriöitä ja taloudellisia vahinkoja sadoille, logistiikalle, jalostukselle ja hankinnoille.

02 Pandemian alussa useat jäsenvaltiot sulkivat kansanterveydellisistä syistä rajansa yksipuolisesti, vaikka komissio suositteli soveltamaan koordinoitua lähestymistapaa² ihmisten ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden mahdollisiin rajoituksiin. Tuotteiden kuljettaminen erityisesti rajojen yli oli haastavaa samoista syistä. Monet elintarvikkeiden jalostuslaitokset suljettiin hätätoimenpiteiden tai henkilöstöpulan vuoksi. Majoitus- ja ravitsemusala suljettiin, ja supermarketeilla oli henkilöstövajausta ja toimitusongelmia³.

EU:n toimet maatalouselintarvikealan tukemiseksi covid-19-pandemian aikana

03 Maatalouselintarvikealaa koskevista toimenpiteistä vastaavat ensisijaisesti jäsenvaltiot. Komissio antaa suuntaviivoja ja ehdottaa rahoitustoimenpiteitä toimialan tukemiseksi⁴. Komissio ja jäsenvaltiot hallinnoivat yhdessä näitä toimenpiteitä. Jäsenvaltiot valitsevat tuensaajat ja toteuttavat komission ehdottamat toimenpiteet. Komission on myös hyväksyttävä valtiontukijärjestelmät, joita jäsenvaltiot saattavat haluta ottaa käyttöön. Kaaviossa 1 esitetään EU:ssa käyttöön otettujen toimenpiteiden aikataulu.

04 EU:ssa otettiin käyttöön erityisesti seuraavat toimenpiteet (ks. lisätietoa taulukosta 1 ja liitteestä I):

• komission suuntaviivat, joiden tarkoituksena oli varmistaa elintarvikeketjun tehokkuus EU:ssa ja joiden mukaan kausityöntekijät olivat ”kriittisiä” elintarvikealan tukemisen kannalta
• suora tuki viljelijöille ja pk-yrityksille kiinteämääräisenä tukena (maaseudun kehittämisen niin sanottu toimenpide 21), lainoina ja takauksina, suurempina ennakkomaksuina sekä viljelijöiden ja elintarvikkeiden jalostusyritysten suurempina valtiontukina tilapäisten valtiontukipuitteiden mukaisesti
• poikkeukselliset markkinatoimenpiteet yksityisen varastoinnin tuen, viinin kriisitislauksen ja markkinatukiohjelmien täytäntöönpanon joustavoittamisen muodossa
• YMP:n joustotoimenpiteet: YMP:n tukihakemusten määräaikojen pidentäminen ja tilakäyntien korvaaminen väliaikaisesti vaihtoehtoisilla todisteilla, kuten satelliittikuvilla tai paikkamerkityillä valokuvilla, viljelijöiden ja tarkastajien välisten lähikontaktien minimoimiseksi.

05 Covid-19-pandemia ei ole ainoa EU:n maatalouselintarvikealaan vaikuttanut ulkoinen tapahtuma. Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 on vaikuttanut merkittävästi Euroopan turvallisuuteen, myös elintarviketurvaan. Näihin kahteen toisiinsa liittymättömään tapahtumaan on vastattu samankaltaisilla toimenpiteillä. Liitteessä II esitetään elintarviketurvatoimenpiteet, jotka on otettu käyttöön Ukrainassa käytävän sodan vuoksi, covid-19-kriisin seurauksena käyttöön otettujen toimenpiteiden rinnalla.

Tarkastuksen laajuus ja lähestymistapa

06 Tarkastuksessa arvioitiin, olivatko EU:n vastatoimet covid-19-pandemian maataloustuotteiden toimitusketjuille aiheuttamaan uhkaan asianmukaisia. Tilintarkastustuomioistuin tutki tätä aihetta, koska maatalouselintarvikkeiden toimitusketjuilla oli ennennäkemättömiä haasteita koko EU:ssa ja koska maataloustuotemarkkinat häiriintyivät. Euroopan parlamentti ilmaisi olevansa kiinnostunut tilintarkastustuomioistuimen arvioinnista, jossa selvitettiin, miten elintarvikkeiden toimitusketjuihin liittyvät markkinatoimenpiteet toimivat covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen.

07 Tarkastuksen pääkysymykseen vastaamiseksi tilintarkastustuomioistuin arvioi, toimiko EU ripeästi maataloustuotteiden toimitusketjujen häiriöiden ehkäisemiseksi. Se arvioi myös, oliko EU:n tuki kohdennettu hyvin ja vastattiinko sillä viljelijöiden tarpeisiin. Arvioinnin osana tarkasteltiin EU:n suuntaviivoja, poikkeuksellista tukea, markkinatoimenpiteitä ja valtiontukea.

08 Tilintarkastustuomioistuin tarkasti EU:n toimenpiteiden täytäntöönpanon viidessä jäsenvaltiossa (Espanjassa, Kreikassa, Puolassa, Ranskassa ja Romaniassa), joiden osuus toimenpiteen 21 perusteella myönnetystä poikkeuksellisesta tuesta oli 69 prosenttia ja kriisitislauksen perusteella myönnetystä tuesta 87 prosenttia (ks. Kaavio 2).

09 Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa käsiteltiin vuosia 2020 ja 2021, joiden aikana toteutettiin valtaosa käyttöön otetuista toimenpiteistä. Tarkastusevidenssiä kerättiin seuraavilla tavoilla:

• perehtymällä kansalliseen/alueelliseen lainsäädäntöön ja tilastoihin
• viiden valitun jäsenvaltion kansallisten viranomaisten täyttämällä kyselylomakkeella siitä, miten ne käyttivät covid-19-pandemian aikana käynnistettyjä EU:n tukitoimenpiteitä
• kansallisten tai alueellisten viranomaisten kanssa toteutetulla seurannalla viidessä tarkastukseen valitussa jäsenvaltiossa
• komission virkamiesten haastatteluilla ja komission asiakirjojen arvioinnilla.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ei käsitellä Ukrainassa käytävän sodan vuoksi toteutettuja komission toimia.

10 Tilintarkastustuomioistuin odottaa työstään olevan apua, kun komissio pyrkii parantamaan maatalouselintarvikealan tukemiseen ja maataloustuotteiden toimitusketjujen turvaamiseen tarkoitettujen tulevien kriisinhallintatoimien suunnittelua ja kohdentamista.

Huomautukset

EU:n vastatoimet covid-19-pandemiassa olivat nopeita

11 Tilintarkastustuomioistuin arvioi,

1. turvasivatko komissio ja jäsenvaltiot ripeästi tavaroiden liikkumisen EU:ssa. Tilintarkastustuomioistuin arvioi komission roolia vihreitä kaistoja koskevien suuntaviivojen laatimisessa ja tutki, miten komissio seurasi suuntaviivojen soveltamista.
2. saiko komissio järjestettyä viljelijöille nopeasti suoraa tukea pandemian ensimmäisten kuukausien aikana.
3. ottivatko komissio ja jäsenvaltiot nopeasti käyttöön valtiontukitoimenpiteitä viljelijöiden tukemiseksi ja olivatko ne toteuttaneet toimia sen varmistamiseksi, etteivät toimenpiteet vääristäneet kilpailua ja johtaneet liiallisiin korvauksiin.

Komission rajaturvallisuustoimenpiteitä koskevat suuntaviivat lievensivät maatalouselintarvikealan häiriöitä

12 Komissio antoi pandemian alussa vihreitä kaistoja koskevat suuntaviivat tavaroiden liikkuvuudesta⁶ ja kausityöntekijöistä⁷. Se perusti 23. maaliskuuta 2020 niin sanottujen vihreiden kaistojen järjestelmän⁸ ja kehotti jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimintaan ja organisointiin liittyvät toimenpiteet, joilla varmistetaan kaikkien tavaroiden, myös maatalouselintarvikkeiden, sisämarkkinoiden toiminta.

13 Vihreitä kaistoja koskevien suuntaviivojen tavoitteena oli varmistaa tavaroiden kuljetusten jatkuminen EU:ssa ja kuljetustyöntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vihreiksi kaistoiksi nimettiin tärkeimmät rajanylityspaikat, joilla tarkastukset saisivat kestää enintään 15 minuuttia.

14 Komissio kehitti mobiilisovelluksen yhteistyössä EU:n avaruusohjelmaviraston kanssa. Galileo Green Lane -sovelluksessa on dataa vihreiden kaistojen täytäntöönpanosta annetun komission tiedonannon noudattamisesta. Rajavalvontahenkilöstö ja sovellusta käyttäneet tavaraliikenteen toimijat rekisteröivät ylitysaikoja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) 178 rajanylityspaikalla. Se auttaa sovelluksen käyttäjiä suunnittelemaan matkansa aiempaa paremmin. Sovellus oli edelleen toiminnassa marraskuussa 2022, ja sitä käytetään helpottamaan kuljetuksia meneillään olevassa kriisissä, joka johtuu Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

15 Komission tiedot vahvistivat, että keskimääräinen rajanylitysaika tarkastuspisteissä oli 3. kesäkuuta 2020 ja 31. joulukuuta 2021 välisenä aikana alle yksi minuutti⁹, kun taas enimmäisaika oli 15 minuuttia. Kesäkuuta 2020 edeltävältä ajalta ei ole saatavilla jäsenneltyä dataa. Kaaviossa 3 esitetään viikoittainen keskimääräinen ylitysaika. Vihreitä kaistoja koskeva raja-arvo ylittyi enimmäkseen kesä–elokuussa 2020 ja touko–elokuussa 2021. Näillä jaksoilla jäsenvaltioissa oli käytössä matkustusrajoituksia covid-19-pandemian eri aaltojen vuoksi.

16 Komissio perusti heti pandemian alussa liikennealan kansallisten asiointipisteiden verkoston. Se on jäsenvaltioiden epävirallinen foorumi, jossa ne voivat ottaa esiin liikenteeseen liittyviä kysymyksiä ja keskustella niistä, etsiä yhteisiä ratkaisuja ja jakaa parhaita käytäntöjä. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksensa aikana kuulemat jäsenvaltiot olivat sitä mieltä, että nämä kokoontumiset auttoivat tehostamaan EU:n yhteistyötä tavaraliikenteessä.

17 Komission tehtävänä oli myös rajanylitysaikojen tiivis seuraaminen. Lisäksi se hyödynsi liikennealan kansallisten asiointipisteiden verkoston kokoontumisia, jotta viivästyksiä aiheuttavat ongelmat pystyttiin ratkaisemaan yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Marraskuussa 2022 verkosto on edelleen jäsenvaltioiden ja komission välisen tietojenvaihdon foorumi.

18 Kaikkien viiden tarkastukseen kuuluneen jäsenvaltion viranomaiset esittivät myönteisiä kommentteja kuljetusta koskevista suuntaviivoista, joita ne pitivät tehokkaana oppaana rajanylitysten hallinnoinnissa covid-19-pandemian aikana. Romanian viranomaiset esimerkiksi korostivat, että vihreät kaistat auttoivat ylläpitämään lääkkeiden ja muiden välttämättömien tavaroiden, kuten maataloustuotteiden, kuljetusta.

Suoran tuen kehys luotiin nopeasti

19 Komissio ehdotti 22. huhtikuuta 2020 eli vain kuukauden kuluttua pandemian julistamisesta¹⁰ asetusta¹¹, joka sisälsi erityistoimenpiteitä, joilla maaseuturahaston poikkeuksellista väliaikaista tukea voitiin myöntää covid-19-pandemian vastatoimena uudessa toimenpiteessä 21. Asetus¹² annettiin 24. kesäkuuta 2020. Tuki koostui kiinteämääräisestä kertakorvauksesta, joka oli enintään 5 000 euroa viljelijää kohti (lainsäätäjät päättivät kesäkuussa 2020 muuttaa komission ehdotusta ja korottaa viljelijöiden tuen enimmäismäärän 7 000 euroon) ja 50 000 euroa pk-yritystä kohti. Jäsenvaltioiden oli osoitettava, että tuki kohdistui niihin, joihin kriisi eniten vaikutti, ja että myöntämisperusteet olivat puolueettomia ja syrjimättömiä¹³.

20 Toimenpiteen 21 määrärahat olivat 712 miljoonaa euroa, eikä sitä rahoitettu kasvattamalla EU:n maatalousbudjettia. Jäsenvaltiot kohdensivat muista maaseuturahaston toimenpiteistä käyttämättä jääneitä varoja uudelleen. Maaseuturahaston osuus toimenpiteen rahoituksesta ei saanut ylittää kahta prosenttia vuosien 2014–2020 maaseudun kehittämisohjelmaan annetusta maaseuturahaston kokonaisrahoituksesta.

21 Toimenpidettä 21 käyttivät enimmäkseen ne jäsenvaltiot, joilla oli paljon käyttämättömiä maaseuturahaston määrärahoja vuoden 2019 lopussa. Esimerkiksi Puola oli tuolloin sitonut 57 prosenttia maaseuturahaston määrärahoistaan (vähiten EU:n 27 jäsenvaltiosta), ja sillä oli suurin toimenpidettä 21 koskeva talousarvio. Toimenpiteen 21 valinneesta 14 jäsenvaltiosta 13 oli sitonut alle 90 prosenttia maaseuturahaston määrärahoistaan vuoden 2019 loppuun mennessä.

EU otti nopeasti käyttöön valtiontukitoimenpiteitä, mutta ne aiheuttivat riskin kilpailun vääristymisestä ja liiallisista korvauksista

22 Komissio hyväksyi ripeästi 19. maaliskuuta 2020 tilapäiset puitteet valtiontukitoimenpiteille¹⁴. Niihin perustuvan valtiontukisääntöjen joustavoittamisen ansiosta jäsenvaltiot pystyivät tukemaan talouttaan covid-19-pandemian aikana.

23 Espanja, Itävalta, Saksa ja Slovakia hyväksyivät tukea sisältäviä yleisjärjestelmiä mutta eivät ilmoittaneet maataloudelle tarkoitettua määrää erikseen. Muiden jäsenvaltioiden osalta metsätalous-, vesiviljely- ja maatalousalan budjetoitu valtiontuki oli yli yhdeksän miljardia euroa. Valtiontukea voivat olla avustukset, takaisinmaksettavat ennakot, veroedut, lainat tai tuetut takaukset. Jäsenvaltioiden tietyille toimialoille myöntämä valtiontuki oli rahallisesti huomattavasti merkittävämpää kuin EU:n suora tuki (ks. kohta 20).

24 Toukokuussa 2022 maataloudelle tosiasiallisesti myönnetty valtiontuki oli vähintään 1,5 miljardia euroa. Komission mukaan kymmenen jäsenvaltiota ei ilmoittanut nimenomaisesti maatalousalan lukuja, joten sillä ei ole yleiskuvaa maatalousalan valtiontuesta.

25 Komission on varmistettava, että EU:n sisämarkkinat eivät pirstoudu valtiontukien vuoksi ja että tasapuoliset toimintaedellytykset voidaan säilyttää¹⁵. SEUT‑sopimuksen 107 artiklassa¹⁶ ei edellytetä, että komissio vertaa valtiontukitoimenpiteen talousarviota muiden jäsenvaltioiden vastaavaan talousarvioon. Tuen myöntäminen tietylle toimialalle yhdessä jäsenvaltiossa silloin, kun toinen jäsenvaltio ei myönnä samantyyppistä tukea tai kun tuki on jossakin jäsenvaltiossa huomattavasti toisia suurempi, voi vääristää kilpailua.

26 Komission mukaan sen valtiontukiohjelmiin kohdistamat tarkastukset ja tuen yleiset ylärajat antavat jonkinasteisen varmuuden siitä, ettei jäsenvaltioiden välillä esiinny haitallista tukikilpailua¹⁷, koska tilapäisissä valtiontukipuitteissa noudatetaan SEUT-sopimuksen valtiontukisääntöjen mallia. Jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin puute saattaa kuitenkin vääristää kilpailua¹⁸.

27 Sulkutoimet vaikuttivat erityisesti puutarha-alaan, koska kasvi- ja kukkakaupat suljettiin ja kysyntä väheni 80 prosenttia¹⁹. Taulukossa 2 esitetään arvon mukaan laskettuna kahdelle suurimmalle kasvien ja kukkien tuottajalle (Alankomaat ja Espanja) tällä toimialalla myönnetty valtiontuki. Alankomaiden valtiontuki oli lähes yhdeksän prosenttia toimialan tuotantoarvosta, mutta Espanjassa se oli paljon pienempi. Tällainen toimialalle annettavan tuen ero voi tehdä kilpailusta epäreilua.

28 Espanjassa Andalusian maaseudun kehittämisohjelman arvion mukaan lammas- ja vuohialan tappiot olivat 8,6 miljoonaa euroa. Kyseistä toimialaa tuettiin 8,7 miljoonalla eurolla toimenpiteestä 21. Lisäksi toimiala sai kymmenen miljoonaa euroa kansallista tukea²⁰. Kuten tämä esimerkki osoittaa, joillekin tuensaajille saatetaan maksaa liikaa korvauksia, kun toimenpiteestä 21 myönnetty valtiontuki ja EU:n tuki ovat päällekkäisiä.

29 Laatikossa 1 esitellään muita tapauksia, joissa kriisitislauksesta maksetaan mahdollisesti liikaa korvauksia.

Lähde: SA.56985 (2020/N) – Ranska – SA.59520 (2020/N) – Romania.

Pandemian vastatoimena annettua EU:n suoraa tukea ei kohdennettu jäsenvaltioissa riittävästi sen tarpeessa olleisiin tuensaajiin

30 Maatalousalan ja maaseutuyhteisöjen taloudelliset häiriöt aiheuttivat viljelijöille ja maataloustuotteita jalostaville pk-yrityksille maksuvalmius- ja kassavirtaongelmia, ja komission mukaan ne tarvitsivat kiireellisesti tukea.

31 Covid-19-pandemian maataloustuotteiden toimitusketjuille aiheuttaman uhan torjumiseksi komissio ja jäsenvaltiot ottivat käyttöön suoria tukia, yksityistä varastointia ja muita toimenpiteitä, joilla autettiin viljelijöitä selviytymään taloudellisista vaikutuksista. Tilintarkastustuomioistuin arvioi,

• kohdistuiko toimenpide 21 sekä toimialoihin että tuensaajiin, jotka tarvitsivat eniten tukea, ja jätettiinkö tuen ulkopuolelle viljelijät, joihin kriisi ei vaikuttanut
• soveltuivatko komission ehdottamat poikkeukselliset markkinatoimenpiteet markkinoiden tarpeisiin, ja
• toteutettiinko viinialan tuki johdonmukaisesti.

Toimenpide 21: jäsenvaltiot eivät kohdentaneet tukea riittävästi toimialoille ja tuensaajille, joihin kriisi vaikutti eniten

32 Oikeudellisen kehyksen ja kullekin taholle kuuluvien vastuualueiden mukaisesti (ks. kohta 03) komissio luotti siihen, että jäsenvaltiot kohdentavat tuen covid-19-kriisistä eniten kärsiville toimialoille tai tuensaajille määrittämällä tukikelpoisuusedellytykset ja valintaperusteet²¹. Komissio hyväksyi kaikki toimenpiteet maaseudun kehittämisohjelmien tarkistusten perusteella. Yhteensä 14 jäsenvaltiota päätti sisällyttää toimenpiteen 21 maaseudun kehittämisohjelmaansa, ja asianomaiset määrärahat olivat yhteensä 712 miljoonaa euroa.

33 Viisi näistä jäsenvaltioista, Kroatia, Liettua, Ranska (Guadeloupe, Ranskan Guayana ja Mayotte), Slovenia ja Viro, asettivat tuen kaikkien viljelijöiden saataville ja ottivat käyttöön erilaisia tukiprosentteja enimmäismäärään asti. Näissä viidessä jäsenvaltiossa oli käytössä erityisiä lausekkeita, joiden nojalla tuki kytkettiin taloudellisiin menetyksiin pandemiaa edeltäneeseen vuoteen verrattuna. Muissa yhdeksässä jäsenvaltiossa tuettiin tiettyjä maatalousaloja, mutta tukea ei kytketty taloudellisiin menetyksiin (ks. kaavio 4). Oikeudellisessa kehyksessä ei kuitenkaan vaadittu tuen tason kytkemistä yksittäisen tuensaajan kohdalla arvioituihin taloudellisiin menetyksiin.

34 Tilintarkastustuomioistuin tutki toimenpiteen 21 täytäntöönpanoa viidessä jäsenvaltiossa: Espanjassa (Andalusiassa), Kreikassa, Puolassa, Ranskassa (Guadeloupessa ja Ranskan Guayanassa) ja Romaniassa. Guadeloupessa ja Ranskan Guayanassa tukea annettiin sitä tarvitseville kaikilla toimialoilla. Muut neljä tarkastukseen kuulunutta jäsenvaltiota myönsivät tukea tietyille toimialoille, mutta ne eivät myöntäneet tukea yksittäisten viljelijöiden tappioiden arvioinnin perusteella.

35 Pandemiasta kärsineen maatalousalan kaikilla viljelijöillä ei ehkä ole taloudellisesti hankalaa. Oikeudellinen kehys salli tuen antamisen koko kärsineelle toimialalle kohdentamatta sitä eniten tarvitseville. Tällöin on kuitenkin riskinä, että tuetaan viljelijöitä, joihin kriisi ei ole vaikuttanut.

36 Andalusia päätti tukea rypäleen- ja viinintuottajiaan toimenpiteen 21 nojalla. Andalusia laski rypäleentuottajille aiheutuneet tappiot kiinteän hinnan perusteella sellaisten tuottajien osalta, joilla on enintään kymmenen hehtaaria viiniviljelmiä. Hinta oli joko 336 euroa (viiniviljelmät, joilla on suojattu alkuperänimitys eli SAN) tai 198 euroa (muut kuin SAN-viiniviljelmät)²². Tuottajat, joilla oli viiniviljelmiä yli kymmenen hehtaaria, saivat puolestaan 7 000 euron kiinteän määrän. Näin tappioita on voitu korvata liikaa tuottajille, joilla on viiniviljelmiä 11–20 hehtaaria (ks. taulukko 3).

Komissio myönsi varoja yksityiseen varastointiin, mutta niitä käytettiin vain vähän

37 Komissio ja jäsenvaltiot yksilöivät markkina-alat, joihin covid-19-kriisi vaikutti eniten ja joilla tarvittiin yksityistä varastointia, johon ne puolestaan myönsivät tukea. Komissio odotti, että vaikutus olisi suurin liha- ja maitomarkkinoilla, ja otti käyttöön toimenpiteen yksityisen varastoinnin tukemiseksi kyseisillä markkinoilla. Tämän toimenpiteen nojalla tuotteita pystyttiin poistamaan väliaikaisesti markkinoilta 2–6 kuukauden ajan.

38 Yksityisen varastoinnin tuki maito-, naudanliha-, lampaanliha- ja vuohenliha-alalla oli alle kymmenen miljoonaa euroa (lähes puolet siitä voille). Yksityistä varastointia koskevat järjestelyt otettiin voita varten käyttöön 16 jäsenvaltiossa ja juustoa varten 15 jäsenvaltiossa, kun taas alle puolet jäsenvaltioista haki lihaa ja rasvatonta maitojauhetta koskeviin järjestelyihin (ks. taulukko 4).

39 Ainoastaan Espanja käytti lampaan- ja vuohenliha-alan yksityisen varastoinnin järjestelyä (140 tonnia). Tuottajat eivät pitäneet tätä tukea houkuttelevana, koska tukea ei voitu soveltaa taannehtivasti jo varastossa olevaan lihaan. Toimialalla oli varastointitarvetta jo ennen komission asetuksen julkaisemista²³. Sitä vastoin Ranskan viranomaiset totesivat juuston osalta, että yksityistä varastointia koskevan toimenpiteen käyttöönotto rajoittui jo varastossa oleviin tuotteisiin²⁴, joten ne käyttivät vain 37 prosenttia määrärahoista. Nämä esimerkit osoittavat, että toimenpiteiden suunnittelussa voi olla puutteita esimerkiksi siksi, että ennen toimenpiteiden käyttöönottoa ei ole tehty tarvearviointia.

Viinintuottajia kohdeltiin epäyhdenmukaisesti, koska jäsenvaltioissa oli huomattavia eroja viinialan tuen täytäntöönpanossa

40 Komissio arvioi covid-19-pandemian aiheuttaneen huomattavaa häiriötä viinimarkkinoilla²⁵. Sulkutoimet, erityisesti majoitus- ja ravitsemisalan toiminnan keskeyttäminen, rajoittivat viinin jakelua ja myyntiä. Myös Yhdysvaltojen määräämät lisätuontitullit vaikuttivat viinialaan, koska se on unionin tärkein viinin vientimarkkina. Vaikutusta oli myös EU:n suurilla viinivarastoilla, jotka olivat vuonna 2019 suurimmillaan sitten vuoden 2009²⁶.

41 Häiriötilanteen korjaamiseksi komissio päätti käynnistää toimenpiteet viinin poistamiseksi markkinoilta lopullisesti (kriisitislaus) tai väliaikaisesti (kriisivarastointi). Se otti toimenpiteet käyttöön kansallisten viinialan tukiohjelmien puitteissa.

42 Viinin tislauksella tarkoitetaan viinin prosessointia muutoin kuin ihmisravintona käytettäväksi denaturoiduksi alkoholiksi. Siinä viini poistetaan lopullisesti markkinoilta (ks. kaavio 5).

43 Komissio tuki viinin poistamista markkinoilta kriisitislausta varten kymmenessä jäsenvaltiossa. EU:n menot tähän toimenpiteeseen olivat 293 miljoonaa euroa. Taulukossa 5 esitetään toimenpiteeseen käytetyt EU:n ja kansalliset varat sekä tislatun viinin määrä tarkastukseen kuuluneissa neljässä jäsenvaltiossa, joiden osuus EU:n kokonaismenoista oli lähes 90 prosenttia. EU:n rahoitus näille jäsenvaltioille oli 33–92 euroa hehtolitralta tislattua viiniä.

Tislaajien saatavilla olleen tuen määrää koskevat epäselvät säännöt saivat aikaan kohtuuttomia korvauksia

44 Kriisitislaustoimenpiteen tavoitteena oli auttaa parantamaan viinintuottajien taloudellista tilannetta²⁷. Sekä viinintuottajat että tislaajat pystyivät saamaan toimenpiteessä EU:n tukea. Tukikelpoisia kustannuksia olivat tislaajille toimitetun viinin kustannukset, kuljetuskustannukset ja tislauskustannukset. Sääntöjen mukaan jäsenvaltioiden oli vahvistettava tuensaajille myönnettävän tuen määrä puolueettomin ja syrjimättömin perustein.

45 Espanja, Ranska ja Romania valitsivat tuensaajiksi tislaamoita. Kun tislaajista tehtiin tuensaajia, se kuitenkin haittasi kansallisten viranomaisten kykyä keskittyä suurimmissa vaikeuksissa oleviin viinintuottajiin, koska viranomaiset eivät pystyneet valvomaan, ketkä tuottajat saivat varat. Kreikka päätti tehdä viinintuottajista tämän tuen esaajia (ks. laatikko 2).

Lähde: Kreikan virallinen lehti, nro 2764 ja 3275.

46 Kun tislaamot ovat tuensaajia, niiden on tehtävä toimitussopimuksia viinintuottajien kanssa. Ne maksavat viinintuottajille tislattavasta viinistä ja saavat tislattavan viinin määrään perustuvan korvauksen. Kansallisten sääntöjen mukaan tislaamoilla voi olla jonkin verran harkintavaltaa niiden prosessointikustannuksiin varatun tuen määrässä ja viinin ostohinnassa.

47 Liitteessä III esitetään, miten tuki jaettiin tislaamojen ja viinintuottajien kesken. Eniten EU:n tuesta varattiin tislaamoja varten Romaniassa, keskimäärin 15 prosenttia EU:n tuesta. Taulukosta 6 käy ilmi, että EU myönsi espanjalaisille, ranskalaisille ja romanialaisille tislaamoille yhteensä 22 miljoonan euron rahoitustuen niiden tislausprosessin kustannuksiin ja joissakin tapauksissa viinin kuljetuskustannuksiin.

48 Kriisitislaustoimenpiteessä tislaamot Espanjassa, Ranskassa ja Romaniassa

• maksoivat raaka-aineesta (viinistä), ja niille korvattiin se 100-prosenttisesti EU:n varoista
• saivat lisätukea viinin prosessoimiseen alkoholiksi ja korvausta aiheutuneista kuljetuskustannuksista
• saivat tuotot, jotka kertyivät saadun alkoholin myynnistä teollisuuden käyttöön.

49 Kaaviossa 6 esitetään, miten eräs Romaniassa sijaitseva tislaamo hyötyi suhteettomasti kriisitislaustoimenpiteestä. Vuonna 2020 tislaamo sai 37 euroa hehtolitralta prosessi- ja kuljetuskustannuksiin. Espanjalaiset ja ranskalaiset tislaamot pystyivät puolestaan saamaan enintään viisi euroa hehtolitralta tällaisiin kustannuksiin.

50 Ranskalaiset ja kreikkalaiset viinintuottajat saivat kansallisissa säännöissä vahvistetun hinnan markkinoilta tislattavaksi poistetun viinityypin mukaan. Ranskan lainsäädännössä säädetään sekä viinintuottajille tislaamojen kautta maksettavasta viinin hinnasta että tislaamoille prosessi- ja kuljetuskustannuksista maksettavasta korvauksesta. Viinintuottajat Espanjassa ja Romaniassa (vain vuonna 2020) saivat tislaamojen kanssa sovitun määrän. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi näissä kahdessa jäsenvaltiossa tapauksia, joissa tislaamot sopivat viinintuottajien kanssa eri hinnoista samantyyppiselle tislattavalle viinille.

51 Esimerkiksi Romaniassa yksi tislaamo maksoi kansallisten viranomaisten toimittamien tietojen mukaan yhdelle viinintuottajalle 11 prosenttia vähemmän kuin toiselle samantyyppisen viinin toimittamisesta tislattavaksi. Näin ollen kaikkia viinintuottajia ei kohdeltu yhdenvertaisesti niiden saaman tuen osalta, kun ne vetivät viininsä pois markkinoilta. Tämä on jäsenvaltion viinintuottajien välillä tapahtuvaa syrjintää, ja siinä jätetään noudattamatta sääntöjä²⁸, joiden mukaan jäsenvaltioiden on vahvistettava tuensaajille myönnettävän tuen määrä puolueettomin ja syrjimättömin perustein.

52 Romaniassa kriisitislaukseen pystyi hakemaan tukea kaksi kertaa (ensimmäinen vaihe vuonna 2020 ja toinen vaihe vuonna 2021). Ongelma korjattiin toisen tislausvaiheen osalta, ja vuonna 2021 viinintuottajia kohdeltiin yhdenvertaisesti.

Kriisitilanne ei kaikissa tapauksissa näkynyt viinien tislaushinnoissa

53 Taulukossa 7 vertaillaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastukseen kuuluneissa jäsenvaltioissa kriisitislaukseen ostetun viinin hintoja, jotka maksettiin joko tislaamoille tai viinintuottajille. Tarkastukseen kuuluneista jäsenvaltioista Romaniassa tarjottiin SAN-viineistä (suojattu alkuperänimitys) ja SMM-viineistä (suojattu maantieteellinen merkintä) sekä muista viineistä korkein hinta (muiden viinien osalta tämä koski vain ensimmäistä vaihetta).

54 Romanian viranomaiset määrittivät tislattavan viinin hinnan Eurostatin viisivuotisen (2015–2019) painotetun keskiarvon perusteella. Se oli 93 euroa hehtolitralta SAN- ja SMM-viineille ja 73 euroa hehtolitralta muille viineille kriisitislaustoimenpiteiden ensimmäisessä vaiheessa. Nämä hinnat ovat 92 ja 93 prosenttia viiden vuoden painotetusta keskiarvosta. Ranska asetti muiden kuin SAN‑/SMM-viinien hinnaksi 68 euroa hehtolitralta. Se on 98 prosenttia Eurostatin viisivuotiseen (2015–2019) painotettuun keskiarvoon perustuvasta viinin hinnasta. Nämä hinnat eivät kuvastaneet kriisitilannetta, jossa hinnat ovat yleensä alhaisemmat kuin häiriöttömillä markkinoilla. Tarkastukseen kuuluneista jäsenvaltioista hinnat olivat korkeimmat Ranskassa ja Romaniassa. Muissa tarkastukseen kuuluneissa jäsenvaltioista viinin ostohinnat (taulukko 7) olivat selvästi alle myyntihintojen painotetun keskiarvon (Eurostatin tiedot²⁹).

55 Romaniassa sijaitseva tislaamo oli myös viinintuottaja. Sen viininvalmistamo ”toimitti” viinin omaan tislaamoonsa (arvon mukaan laskettuna 75 prosenttia sen vuonna 2020 tislaamasta viinistä) jopa 101 euron hehtolitrahintaan. Tämä ylitti Romanian viranomaisten määrittämän 94 euron hehtolitrahinnan.

Kriisivarastointi olisi voinut olla kriisitislausta tehokkaampaa

56 Kriisitislaus oli väliaikainen toimenpide, jonka ansiosta viini saatiin poistettua lopullisesti markkinoilta ja joka auttoi tasapainottamaan viinimarkkinoita. Muista maataloustuotteista poiketen viiniä olisi voitu varastoida, mikä olisi lieventänyt huonon sadon vaikutuksia vuonna 2021. Kriisitislaustoimenpide oli paljon kalliimpaa kuin yksityinen varastointi, jossa varastointi-infrastruktuuri oli jo olemassa.

57 Esimerkiksi Ranskan viranomaisten mukaan 2,6 miljoonan tislatun hehtolitran kriisitislaus maksoi 208 miljoonaa euroa (josta 127 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta), kun taas 5,5 miljoonan hehtolitran yksityinen varastointi maksoi 52 miljoonaa euroa (joista 13 miljoonaa EU:n rahoitusta).

Johtopäätökset ja suositukset

58 Tilintarkastustuomioistuin totesi, että komission toimet covid-19-pandemian maatalouden toimitusketjuille aiheuttaman uhan torjumiseksi olivat yleisesti asianmukaisia. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio reagoi nopeasti ja sen toimenpiteet auttoivat vähentämään maataloustuotteiden toimitushäiriöitä. EU:n suoran tuen kohdentamisessa oli kuitenkin puutteita.

59 Kaikkien viiden tarkastukseen kuuluneen jäsenvaltion viranomaiset katsoivat, että komission ehdottamat suuntaviivat, joilla pyrittiin varmistamaan tavaroiden kuljetusten jatkuminen EU:ssa, olivat tehokas opas rajanylitysten hallintaan covid-19-pandemian aikana (kohdat 12–18) Toimenpiteen 21 avulla maaseuturahaston käyttämättömiä varoja pystyttiin osoittamaan nopeasti uudelleen poikkeuksellisen tilapäisen tuen myöntämiseen maatalouselintarvikealalle. Toimenpidettä käytti 14 jäsenvaltiota, ja tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että ne olivat samoja jäsenvaltioita, joilla oli vuoden 2019 lopussa eniten sitomattomia varoja (kohdat 19–21)

60 Jäsenvaltioiden valituille toimialoille myöntämä valtiontuki oli rahallisesti huomattavasti merkittävämpää kuin EU:n rahoitus. Valtiontuen tasot vaihtelivat suuresti jäsenvaltioiden välillä, mikä saattoi vääristää kilpailua. Joissakin tapauksissa tilintarkastustuomioistuin havaitsi esimerkkejä EU:n tuen ja valtiontuen päällekkäisyydestä, minkä vuoksi korvaukset saattoivat olla liiallisia (kohdat 22–29).

61 Toimenpiteessä 21 ei keskitytty sekä toimialoihin että tuensaajiin, jotka tarvitsivat eniten tukea. Toimenpidettä 21 käyttäneestä 14 jäsenvaltiosta viidessä oli käytössä erityisiä lausekkeita, joiden nojalla tuki kytkettiin taloudellisiin menetyksiin pandemiaa edeltäneeseen vuoteen verrattuna. Muissa yhdeksässä jäsenvaltiossa tuettiin tiettyjä maatalousaloja mutta tukea ei kytketty taloudellisiin menetyksiin. Tätä ei vaadittu oikeudellisessa kehyksessä. Tuen antaminen koko kärsineelle toimialalle kohdentamatta sitä tukea eniten tarvitseviin voi johtaa sellaisten viljelijöiden tukemiseen, joihin kriisi ei ole vaikuttanut (kohdat 32–36). Komissio myönsi tukea myös yksityiseen varastointiin, mutta sitä käytettiin vain vähän (kohdat 37–39).

62 Viinin kriisitislauksella markkinoilta poistettiin pysyvästi suuria määriä viiniä, ja se auttoi palauttamaan tasapainon viinimarkkinoilla. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin merkittäviä eroja jäsenvaltioiden viinialalle antamassa tuessa, muun muassa epäselviä sääntöjä tislaajille varatun tuen määrästä, sekä tislaushintoja, jotka eivät kuvastaneet kriisitilannetta (kohdat 40–57).

Suositus – Parannetaan YMP:n toimenpiteiden kohdentamista ehdottamalla selkeitä sääntöjä ja jakamalla tietoja hyvistä käytännöistä

Komission pitäisi

1. sisällyttää tulevia kriisitoimenpiteitä koskeviin lainsäätöehdotuksiin selkeät säännöt, jotka mahdollistavat tuen antamisen puolueettomin ja syrjimättömin perustein
2. olla valmistautunut kriiseihin ja jakaa jäsenvaltioiden kanssa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, jotta tuki kohdennettaisiin sitä eniten tarvitseville toimialoille ja tuensaajille.

Toteuttamisen tavoiteajankohta:

1. tulevien kriisien varalle
2. 2024

Tilintarkastustuomioistuimen I jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Joëlle Elvingerin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 1. maaliskuuta 2023 pitämässään kokouksessa.

Liitteet

Liite I – Toteutettujen toimenpiteiden luettelo

Tavaroiden ja maataloustyöntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevat suuntaviivat

• Vihreät kaistat ruokahuollon turvaamiseksi Euroopassa
• Kausityöntekijät luokiteltiin elintarvikealan kannalta ”kriittisiksi työntekijöiksi”

YMP:n joustotoimenpiteet

• YMP:n tukien hakuajan pidentäminen
• Fyysisten paikalla tehtävien tarkastusten vähentäminen ja aikatauluvaatimusten liikkumavara

Liite II – Elintarviketurvatoimet covid-19-pandemian ja Ukrainassa käytävän sodan vuoksi

Liite III – EU:n kriisitislaukselle antaman tuen jakautuminen (2020)

Lyhenteet

Maaseuturahasto Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto

Maataloustukirahasto: Euroopan maatalouden tukirahasto

Pk-yritys: pieni tai keskisuuri yritys

PO AGRI: Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto

PO MOVE: Liikenteen ja liikkumisen pääosasto

SAN: suojattu alkuperänimitys

SMM: Suojattu maantieteellinen merkintä

YMP: yhteinen maatalouspolitiikka

Komission vastaukset

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=63733

Tarkastuksen eteneminen

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=63733

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tiimi

Tästä maataloustuotteiden toimitusketjujen turvaamista covid-19-pandemian aikana koskevasta erityiskertomuksesta vastasi I tarkastusjaosto, jonka erikoisalana on luonnonvarojen kestävä käyttö. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Joëlle Elvinger. Tarkastustehtävä suoritettiin tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Joëlle Elvingerin johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Ildiko Preiss ja kabinettiavustaja Paolo Pesce, toimialapäällikkö Paul Stafford, tehtävävastaava Aris Konstantinidis, johtava tarkastaja Celine Ollier, johtava tarkastaja Lorenzo Pirelli sekä tarkastajat Lenka Hill, Xavier Ignasi Farrero Gonzalez ja Marika Meisenzahl ja harjoittelija Pedro Ferrao Batarda Marinheiro. Sihteeripalveluista huolehti Judita Frangež.

Vasemmalta oikealle: Joëlle Elvinger, Paul Stafford, Celine Ollier, Paolo Pesce, Aris Konstantinidis, Xavier Ignasi Farrero Gonzalez, Lenka Hill, Ildiko Preiss ja Judita Frangež.

Loppuviitteet

¹ EU:n maatalouspolitiikka lyhyesti.

² C(2020) 499 final: Ehdotus neuvoston suositukseksi koordinoidusta lähestymistavasta vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen covid-19-pandemian johdosta.

³ Preliminary impacts of the COVID-19 pandemic on European agriculture: a sector-based analysis of food systems and market resilience, s. 31–35.

⁴ Maatalous- ja elintarvikealojen tukeminen koronaviruskriisissä (Euroopan komissio).

⁵ Ks. edellinen alaviite.

⁶ 2020/C 86 I/01, Suuntaviivat rajaturvallisuustoimenpiteitä varten terveyden suojelemiseksi ja tavaroiden ja välttämättömien palvelujen saatavuuden turvaamiseksi.

⁷ 2020/C 235 I/01, Ohjeet kausityöntekijöille EU:ssa koronavirusepidemiaan liittyen.

⁸ C(2020) 1897 final: Komission tiedonanto vihreiden kaistojen täytäntöönpanosta terveyden suojelemiseksi ja tavaroiden ja välttämättömien palvelujen saatavuuden turvaamiseksi rajaturvallisuustoimenpiteitä varten annettujen suuntaviivojen mukaisesti.

⁹ Liikenteen ja liikkumisen pääosaston (PO MOVE) toimittama data-aineisto, joka perustuu Galileo-sovellukseen.

¹⁰ WHO – Coronavirus disease (COVID-19) pandemic.

¹¹ Komissio ilmoittaa poikkeuksellisista toimenpiteistä maatalous- ja elintarvikealan tukemiseksi.

¹² Asetus (EU) 2020/872.

¹³ Ks. edellinen alaviite, johdanto-osan 3 kappale.

¹⁴ C(2020)1863 tiedonanto.

¹⁵ C(2020)1863 tiedonanto, s. 3.

¹⁶ SEUT, 107 artikla.

¹⁷ (2020/C 91 I/01): 10 kohta.

¹⁸ Preliminary impacts of the COVID-19 pandemic on European agriculture: a sector-based analysis of food systems and market resilience, s. 83.

¹⁹ Ks. edellinen alaviite, s. 27.

²⁰ Real Decreto 508/2020.

²¹ Asetus (EU) 2020/872, 39 b artikla.

²² Andalusian maaseudun kehittämisohjelma, versio 11.1.

²³ Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/595.

²⁴ Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/591, johdanto-osan 11 kappale ja 3 artiklan 2 kohta.

²⁵ Komission delegoitu asetus (EU) 2020/592, johdanto-osan 1 kappale.

²⁶ Ks. edellinen alaviite, johdanto-osan 5–6 kappale.

²⁷ Komission delegoitu asetus 2020/592.

²⁸ Komission delegoitu asetus (EU) 2020/592, 3 artikla.

²⁹ Eurostat tilastot viinistä.

³⁰ Asetus(EU) No 1303/2013, 25 a artiklan 11 kohta, 37 artiklan 4 kohta.

³¹ Asetus (EU) 2020/872.

³² Asetus (EU) 2020/531.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (https://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2023

PDF	ISBN 978-92-847-9740-0	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/235296	QJ-AB-23-010-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-9768-4	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/522774	QJ-AB-23-010-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2023

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet vahvistetaan avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleenkäyttämistä koskevassa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksessä 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence -käyttöoikeuden nojalla. Yleissääntö siis on, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja kaikista sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle kuuluvan sisällön uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Tarvittavat lisäoikeudet on hankittava, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä.

Jos tällainen lisäoikeus saadaan, se kumoaa ja korvaa yllä mainitun yleisen käyttöoikeuden. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta.

Kaaviot 5 ja 6 sekä liitteessä II oleva taulukko – Kuvakkeet: nämä kaaviot on suunniteltu käyttäen sivustolta Flaticon.com saatua aineistoa. © Freepik Company S.L. Kaikki oikeudet pidätetään.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille Internet-sivustoille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Tilintarkastustuomioistuimen logon käyttö

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

YHTEYDENOTOT EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta (european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).

Yhteydenotot puhelimitse tai kirjallisesti
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696, tai
• verkkolomakkeella (european-union.europa.eu/contact-eu/write-us_fi).

TIETOA EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla (european-union.europa.eu).

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata verkosta (op.europa.eu/fi/web/general-publications/publications). Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa (eur-lex.europa.eu).

EU:n avoin data
Eurooppalaisen datan portaali (data.europa.eu) tarjoaa pääsyn EU:n toimielinten, elinten ja virastojen avoimiin data-aineistoihin. Data on ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä maksutta sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten. Portaalissa on myös runsaasti Euroopan maiden data-aineistoja.