Euroopan tilastot Laatua voidaan edelleen parantaa

Tiivistelmä

I Viralliset tilastot palvelevat yleistä etua, ja niiden tarkoituksena on kuvata taloudellisia, väestöllisiä, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä ilmiöitä. Ne ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan tukea poliitikkojen ja yritysjohtajien sekä myös yksityishenkilöiden ja kotitalouksien näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. EU:ssa tilastoja tarvitaan kaikilla aloilla EU:n politiikkojen suunnittelusta, täytäntöönpanosta, seurannasta ja arvioinnista EU:n varojen keräämiseen ja jakamiseen, ja niiden korkea laatu on ratkaisevan tärkeää. Tilastoja toteutetaan seuraavien kriteerien avulla: relevanssi, tarkkuus, vertailukelpoisuus ja johdonmukaisuus, ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus sekä saatavuus ja selkeys.

II Vuonna 2012 tilintarkastustuomioistuin julkaisi erityiskertomuksen Euroopan tilastojen laadusta. Vuonna 2016 toteutetun seurannan perusteella tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että joitakin sovittuja parannuksia ei ollut pantu täysimääräisesti täytäntöön. Koska Euroopan tilastoissa on myös viime aikoina tapahtunut kehitystä, tilintarkastustuomioistuin päätti tehdä uuden tarkastuksen samasta aiheesta. Tavoitteena on, että tilintarkastustuomioistuimen havainnot ja suositukset edistävät Eurostatin laadunhallintaprosessien vaikuttavuutta ja auttavat siten parantamaan Euroopan tilastojen luotettavuutta.

III Tässä tarkastuksessa tilintarkastustuomioistuin arvioi, tukeeko komissio vaikuttavalla tavalla korkealaatuisten Euroopan tilastojen tuottamista. Kysymykseen vastaamiseksi tilintarkastustuomioistuin tutki, onko komissiolla kattava strategia ja vaikuttavia ohjelmia (489 miljoonaa euroa kaudelle 2013–2020) tilastojen tuottamiseen. Tilintarkastustuomioistuin arvioi myös, tarjoaako Eurostat asianmukaista tukea, onko se laatinut luotettavan arvion tietojen laadusta ja varmistaako se, että kaikilla käyttäjillä on avoin ja yhtäläinen pääsy tietoihin. Tätä varten tilintarkastustuomioistuin valitsi tilastotoimia kolmelta aihealueelta (työ, yritykset ja terveys) ja tarkisti, varmistiko Eurostatin arviointityö vuosien 2017–2020 tiedonkeruiden laadun. Lopuksi tilintarkastustuomioistuin tutki, onko vertaisarviointien tarjoamia mahdollisuuksia varmistaa Euroopan tilastojen laatu hyödynnetty täysimääräisesti.

IV Tilintarkastustuomioistuimen yleinen johtopäätös on, että komissio tarjoaa yleisesti ottaen riittävän laadukkaita tilastoja päätöksentekijöille, yrityksille ja kansalaisille. Joihinkin heikkouksiin on kuitenkin vielä puututtava.

V Eurostatin tilastostrategiat kuvastavat peräkkäisissä ohjelmissa asetettuja painopisteitä, mutta niissä ei mitata riittävästi saavutettua edistystä. Euroopan tilastoja käsittelevä neuvoa-antava komitea, käyttäjien pääasiallinen edustuselin, ei edusta vaikuttavalla tavalla kaikkia käyttäjiä, kuten akateemisen yhteisön ja tutkimusyhteisön yhteisiä näkemyksiä. Lisäksi käyttäjien tarpeita ei täytetä kattavasti, sillä tarkastetuilla aihealueilla oli havaittavissa tietojen riittämättömyyttä.

VI Vaikka Euroopan tilasto-ohjelmasta myönnettävää rahoitusta on lisätty, säännöllisten Euroopan tilastojen tuottaminen tukeutuu edelleen osittain komission muiden osastojen rahoitukseen. Jotkin tilintarkastustuomioistuimen analysoimista 13 EU:n rahoittamasta hankkeesta eivät tuottaneet lisäarvoa innovoinnin kautta, vaan niissä yksinkertaisesti rahoitettiin pakollisia toimia.

VII Eurostatin tuki jäsenvaltioille on suurelta osin tarkoituksenmukaista. Eurostatin tarkastusoikeudet ovat kuitenkin rajalliset tilintarkastustuomioistuimen tutkimilla aihealueilla. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että jäsenvaltioiden lähettämiä laaturaportteja ei ole harmonisoitu tilastoprosessien välillä eikä niiden sisällä eivätkä raportit ole yhtä yksityiskohtaisia. Eurostat ei myöskään suorita perusteellisia arviointeja kaikista laatu-ulottuvuuksista, kuten vertailukelpoisuudesta ja johdonmukaisuudesta. Terveydenhoitoa ja yrityksiä koskeviin tilastoihin vaikuttaa myös ajantasaisuus, sillä jotkin tietojoukot voidaan toimittaa jopa 24 kuukauden kuluessa vertailuvuodesta.

VIII Eurostat on laatinut julkaisuaikataulun, joka ei ole kaikilta osin riittävän yksityiskohtainen. Sillä ei ole yleistä tarkistuskäytäntöä, ennakkolevitystä koskevia sääntöjä ei kuvailla kokonaisuudessaan verkkosivustolla eikä se julkaise kattavaa luetteloa käyttäjistä, joille on myönnetty etuoikeutetut käyttöoikeudet.

IX Vaikka Euroopan tilastojärjestelmän vertaisarviointien suunnittelu on parantunut, niiden tiheys ja kansallisten tilastojärjestelmien kattavuus eivät edelleenkään ole asianmukaisia jatkuvan laadun parantamisen varmistamiseksi. Lisäksi komissio ja jäsenvaltiot ovat vain osittain käsitelleet vuosien 2013–2015 vertaisarvioinnin keskeisiä suosituksia riippumattomuuden ja puolueettomuuden lisäämisestä.

X Tarkastuksen tuloksena tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että komissio

• vastaa paremmin käyttäjien tarpeisiin tekemällä eurooppalaisesta tilastoja käsittelevästä neuvoa-antavasta komiteasta osallistavamman
• pyrkii parantamaan Euroopan tilasto-ohjelman taloudellista riippumattomuutta ja asettamaan innovatiiviset hankkeet etusijalle
• parantaa jäsenvaltioiden laaturaportteja ja Euroopan tilastojen laadunarviointia
• harkitsee uudelleen tilastojen ennakkolevitystä koskevaa nykyistä käytäntöä
• arvioi, onko mahdollista vahvistaa Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan toimeksiantoa.

Johdanto

Tieto on valtaa – Virallisten tilastojen merkitys

01 Viralliset tilastot ovat välttämätön osa demokraattisen yhteiskunnan tietojärjestelmää, joka palvelee valtiota, taloutta ja kansalaisia taloudellisesta, väestöllisestä, sosiaalisesta ja ympäristöä koskevasta tilanteesta saatujen tietojen avulla¹. Ne palvelevat yleistä etua ja niitä kehittävät, tuottavat ja levittävät kansalliset tilastoviranomaiset ja kansainväliset järjestöt. Euroopan viralliset tilastot kattavat EU:n itsensä, sen jäsenvaltiot ja alueet sekä Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maat.

02 Korkealaatuiset Euroopan tilastot ovat tärkeitä, jotta päätöksentekijöitä voidaan auttaa suunnittelemaan ja seuraamaan talous-, väestö-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaa kohti kasvua ja kestävää kehitystä. Ne ovat myös ratkaisevan tärkeitä EU:n varojen keräämisen ja jakamisen kannalta, ja välttämättömiä yrityksille, tutkijoille ja suurelle yleisölle. Covid-19-pandemia on osoittanut, että nopeiden, joustavien ja koordinoidumpien tilastojärjestelmien tuottamia lähes reaaliaikaisia tietoja tarvitaan kiireellisesti (ks. liite I).

03 Laatu on moniulotteinen käsite, mutta sen yksinkertainen määritelmä on ”käyttökelpoinen” tai ”tarkoitukseensopiva”. Euroopan tilastojen yhteydessä laatua toteutetaan seuraavien kriteerien avulla: relevanssi, tarkkuus, vertailukelpoisuus ja johdonmukaisuus, ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus sekä saatavuus ja selkeys (ks. taulukko 1). Nämä ulottuvuudet liittyvät toisiinsa ja jotkin niistä täydentävät toisiaan.

Euroopan tilastojen tuottamisen oikeudellinen kehys

04 EU:n oikeudellinen kehys on kehittynyt ajan mittaan suurelta osin vastauksena EU:n toimielinten tarpeisiin. Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa² määrätään, että ”tilastojen laatimisessa noudatetaan puolueettomuutta, luotettavuutta, objektiivisuutta, tieteellistä riippumattomuutta, kustannustehokkuutta ja tilastosalaisuutta; tilastojen laatimisesta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitetta taloudellisille toimijoille”.

05 Euroopan tilastoista annetussa asetuksessa³ perustetaan Euroopan tilastojärjestelmä (ESS) kumppanuudeksi, johon osallistuvat Eurostat (komission pääosasto ja EU:n tilastotoimisto) sekä kansalliset tilastolaitokset ja muut kansalliset viranomaiset, jotka vastaavat kussakin jäsenvaltiossa Euroopan tilastojen kehittämisestä, tuottamisesta ja levittämisestä. Myös EFTA-maiden tilastoviranomaiset ovat kumppanuuden osapuolia.

06 Asetuksessa määritellään myös, miten Euroopan tilastojärjestelmä olisi järjestettävä. Siinä esitetään järjestelmän kumppaneiden tärkeimmät tehtävät ja luodaan puitteet Euroopan tilastojen kehittämiselle, tuottamiselle ja levittämiselle yhteisten tilastoperiaatteiden pohjalta. Asetus muodostaa oikeusperustan myös Euroopan tilasto-ohjelmien (jäljempänä ’ohjelmat’) valmistelulle. Niissä määritellään Euroopan tilastojen kehittämisen, tuottamisen ja levittämisen pääalat ja tavoitteet monivuotista rahoituskehystä vastaavalle ajanjaksolle.Edellisellä ohjelmakaudella (2013–2020) Euroopan tilastojärjestelmän maille myönnettiin 193 miljoonan euron avustukset 489 miljoonan euron kokonaismäärästä (muut pääosastot myönsivät lisäksi 181 miljoonaa euroa edelleensiirrettyinä määrärahoina). Nykyiselle ohjelmakaudelle (2021–2027) on suunniteltu 552 miljoonan euron menot⁴, mukaan lukien 74 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahat vuodelle 2021⁵. Komissio harkitsee parhaillaan asetuksen tarkistamista, jotta voitaisiin keskittyä uusiin tietolähteisiin, teknologioihin ja näkemyksiin, tietojen yhteiskäyttöön sekä kriisitilanteissa toteutettaviin tilastollisiin toimiin.

07 Asetuksessa vahvistettuja tilastoperiaatteita käsitellään tarkemmin Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä, joiden tarkoituksena on varmistaa kansalaisten luottamus Euroopan tilastoihin⁶. Käytännesäännöt tarkistettiin viimeksi vuonna 2017 (ks. kaavio 1).

Euroopan tilastojärjestelmän hallintotapa

08 Vastuu tarvittavien tietojen keräämisestä Euroopan tilastojen tuottamiseksi julkiseen käyttöön (EU:n ja jäsenvaltioiden toimesta) on kahdella tilastojärjestelmällä, joilla on eri hallintorakenteita vastaavat erilliset oikeudelliset kehykset. Nämä ovat Euroopan tilastojärjestelmä (ESS)⁷ ja Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ)⁸.

09 Euroopan tilastojärjestelmää ohjaa Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea, jonka puheenjohtajana toimii Eurostat ja joka koostuu jäsenvaltioiden kansallisten tilastolaitosten edustajista. Komitea antaa Euroopan tilastojärjestelmälle ammattimaisia ohjeita tilastojen kehittämisestä, tuottamisesta ja levittämisestä. Se vastaa myös Euroopan tilastoja koskevista käytännesäännöistä.

10 Eurostat toimii EU:n tilastoviranomaisena. Sen tehtävänä on johtaa tilastojen yhdenmukaistamista tiiviissä yhteistyössä kansallisten tilastoviranomaisten kanssa. Sen ensisijainen tehtävä on käsitellä ja julkaista vertailukelpoisia tilastotietoja Euroopan tasolla arvioimalla jäsenvaltioiden toimittamien tietojen laatua.

11 Euroopan tilastojärjestelmää avustaa Euroopan tilastoja käsittelevä neuvoa-antava komitea⁹ (jäljempänä ’neuvoa-antava komitea’), ja sen toimintaa Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen täytäntöönpanon osalta valvoo riippumattomista tilastoalan asiantuntijoista koostuva Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antava lautakunta (ESGAB)¹⁰ (ks. kaavio 2).

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

12 Tarkastuksen yleisenä tavoitteena oli arvioida, tukeeko komissio vaikuttavalla tavalla korkealaatuisten Euroopan tilastojen tuottamista. Tässä asiakirjassa viitataan Eurostatiin raportoitaessa aloista, joista se on EU:n tilastotoimistona yksin vastuussa.

13 Vastatakseen tarkastuskysymykseen tilintarkastustuomioistuin tutki,

• onko komissiolla kattava strategia ja vaikuttavat ohjelmat korkealaatuisten tilastojen tuottamiseksi
• tarjoaako Eurostat tarkoituksenmukaista tukea, onko se laatinut luotettavan arvion saamiensa tietojen laadusta ja varmistaako se Euroopan tilastoja levittäessään, että kaikilla käyttäjillä on avoin ja yhtäläinen pääsy tietoihin
• onko vertaisarviointeja hyödynnetty täysimääräisesti tilastojen laadun varmistamiseksi ja parantamiseksi edelleen.

14 Vuonna 2012 tilintarkastustuomioistuin julkaisi erityiskertomuksen Euroopan tilastojen laadusta¹¹. Vuonna 2016 toteutetussa seurannassa tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että joitakin suosituksia ei ollut vieläkään pantu täysimääräisesti täytäntöön. Tästä syystä ja Euroopan tilastoissa viime aikoina tapahtuneen kehityksen johdosta tilintarkastustuomioistuin päätti tehdä uuden tarkastuksen samasta aiheesta. Siksi tilintarkastustuomioistuin on tutkinut, mitä edistystä on tapahtunut tammikuun 2013 ja joulukuun 2021 välisenä aikana. Tavoitteena on, että tilintarkastustuomioistuimen havainnot ja suositukset edistävät Eurostatin laadunhallintaprosessien vaikuttavuutta ja auttavat siten parantamaan Euroopan tilastojen laatua.

15 Tilintarkastustuomioistuin valitsi kolme aihealuetta (työ, yritykset ja terveys) ja tarkisti, varmistiko Eurostatin arviointityö korkealaatuiset tilastot, joissa keskityttiin vuosien 2017–2020 tiedonkeruuseen asetuksessa (EY) N:o 223/2009 vahvistettujen laatukriteerien mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin keskittyi analyysissaan seuraaviin tilastotoimiin (ks. liite II):

• EU:n työvoimatutkimus
• yritystoiminnan rakennetilastot
• terveys, joka koostuu ”terveydenhoitomenoista”, ”muita kuin menoja koskevista terveysalan tilastoista” ja ”kuolinsyistä”.

16 Tilintarkastustuomioistuin tutki kaikkia laatu-ulottuvuuksia (ks. kohta 03) otokseen valituissa jäsenvaltioissa (Kroatia, Italia, Kypros, Liettua ja Suomi). Ajantasaisuuden, oikea-aikaisuuden ja täydellisyyden osalta tilintarkastustuomioistuin kattoi kaikki EU:n jäsenvaltiot asiakirjojen helpon saatavuuden vuoksi. Tilintarkastustuomioistuin valitsi otoksen kuudella kriteerillä varmistaakseen relevanssin, olennaisuuden, laajan maantieteellisen kattavuuden ja erilaisten tilastojärjestelmien hyvän yhdistelmän. Tämä tapahtui kyselyjen tai hallinnollisten tietojen perusteella.

17 Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyö kattoi myös komission muiden osastojen (työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto, sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk‑yritystoiminnan pääosasto, terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto) sekä Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan ja neuvoa-antavan komitean panokset Euroopan tilastojen tuottamiseen. Tilintarkastustuomioistuin ei arvioinut jäsenvaltioiden lähettämien tietojen laatua, EKPJ:n tuottamia Euroopan tilastoja tai uusien tietolähteiden hyödyntämistä.

18 Tilintarkastustuomioistuimen työ perustui eri lähteistä peräisin oleviin kriteereihin, kuten virallisia tilastoja koskeviin sovittuihin periaatteisiin, vastaaviin täytäntöönpano-ohjeisiin ja kansainvälisiin parhaisiin käytäntöihin (ks. liite III).

19 Tietojen ja tilastojen tutkimisen lisäksi tilintarkastustuomioistuin perehtyi asiaankuuluvaan lainsäädäntöön, kansainvälisiin suuntaviivoihin ja suosituksiin sekä komission ja valittujen jäsenvaltioiden toimittamiin asiakirjoihin – mukaan lukien niiden vastaukset yksityiskohtaisiin kyselylomakkeisiin, jotka kattavat koko tarkastuksen laajuuden. Tarkastajat kävivät läpi 13 avustusta käsittäneen otoksen, joka oli poimittu tarkastuksen kattamilta kolmelta aihealueelta (ks. liite IV). Eurostat hallinnoi kyseisiä avustuksia ohjelmakaudella 2013–2020. Avustukset liittyvät hankkeisiin, joiden täytäntöönpanosta viidessä tarkastuskohteena olleessa jäsenvaltiossa vastaavat kansalliset tilastolaitokset tai muut kansalliset viranomaiset.

20 Tilintarkastustuomioistuin haastatteli komission, Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskuksen, viiden jäsenvaltion kansallisten tilastolaitosten ja muiden kansallisten viranomaisten sekä kolmen kansainvälisen järjestön (ILO, OECD ja WHO) henkilöstöä. Tilintarkastustuomioistuin seurasi myös Euroopan tilastojärjestelmän komitean kokouksia ja haastatteli sen hallintoelinten (Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antava lautakunta ja neuvoa-antava komitea), EFTA:n tilastotoimiston, Euroopan tilastoyhdistysten liiton (Federation of European National Statistical Societies), kuninkaallisen tilastoyhdistyksen (Royal Statistical Society) sekä työ-, yritys- ja terveystilastojen asiantuntijoita. Covid-19-tilanteen vuoksi kaikki haastattelut järjestettiin yksinomaan videoneuvotteluna.

Huomautukset

Strategia ja ohjelmat vastasivat odotuksia, mutta innovointiin ei keskitytty riittävästi eikä kaikkiin käyttäjien tarpeisiin kyetty vastaamaan

21 Komissio panee strategiset painopisteensä täytäntöön pääasiassa peräkkäisillä ohjelmilla, jotka olisi suunniteltava vastaamaan Euroopan tilastojen käyttäjien tarpeisiin ja joita olisi tarvittaessa tarkistettava mahdollisten odottamattomien muutosten huomioon ottamiseksi (ks. kaavio 3). Seuraavissa osioissa tutkitaan,

1. ovatko komission tilasto-ohjelmat ja Eurostatin strategiset suunnitelmat hyvin suunniteltuja ja kattavia ja seurataanko niitä vaikuttavalla tavalla
2. vastaavatko ohjelmat käyttäjien tarpeita
3. tarjoavatko ohjelmat vastinetta rahalle kansallisille tilastojärjestelmille myönnettävien avustusten myötä.

Strategiset suunnitelmat ja ohjelmat vastasivat pitkälti institutionaalisia odotuksia, mutta edistyksen mittaaminen ei ollut riittävää

22 Tilintarkastustuomioistuin tutki vuosien 2013–2020 ohjelmaa ja Eurostatin strategisia suunnitelmia vuosille 2016–2020 ja 2020–2024. Lisäksi arvioitiin tilastollisia vuotuisia työohjelmia vuodesta 2013 lähtien sekä ohjelmien seurantaa ja arviointia koskevia asiakirjoja. Tilintarkastustuomioistuin tutki myös kauden 2021–2027 EU:n sisämarkkinaohjelmaan liittyvää nykyistä ohjelmaa, ja mekanismia, jota käytettiin painopisteiden asettamiseen vuosina 2013–2020, sekä Euroopan tilastojärjestelmässä vuonna 2019 käytyjen keskustelujen sisältöä näiden painopisteiden muuttamiseksi kaudella 2021–2027.

23 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että vuosien 2013–2020 ohjelma oli pitkälti suunniteltu vastaamaan Euroopan tilastojen institutionaalisten käyttäjien odotuksiin ja tarpeisiin, ja siihen sisältyi seurantakehys. Komissio katsoi kuitenkin myöhemmin, että osa ohjelman vaikuttavuuden mittaamiseen alun perin käytetyistä keskeisistä tulosindikaattoreista ei liittynyt ohjelman tavoitteisiin eikä niillä pystytty osoittamaan EU:n rahoituksen vaikutusta. Nämä keskeiset tulosindikaattorit korvattiin muilla indikaattoreilla (ks. kaavio 4). Korvaamisen ja menetelmään tehtyjen muutosten seurauksena ei voitu mitata, mitä edistystä oli saavutettu koko kahdeksan vuoden jakson aikana.

Käyttäjien tarpeisiin ei vastata riittävästi, ja tiedoissa on edelleen puutteita

24 Tilastojen relevanssin varmistamiseksi ne on tuotettava ennen kaikkea käyttäjiä silmällä pitäen. Niiden tuottaminen ei ole itsetarkoitus, vaan tuottamisen on palveltava niitä, jotka käyttävät tietoja politiikan ja tulosten parantamiseen. Tätä tavoitetta ajatellen Eurostatin olisi kuultava kaikentyyppisiä käyttäjiä tunnistaakseen tarpeet, joihin strategisessa suunnittelussa on vastattava. Neuvoa-antavan komitean olisi käyttäjien ensisijaisena edustajana autettava varmistamaan, että heidän vaatimuksensa otetaan huomioon ohjelman suunnitteluprosessissa. Komitean olisi myös autettava luomaan suhteet kansallisiin tilastojen käyttäjien neuvostoihin¹² (ks. kaavio 5).

25 Eurostat määrittää käyttäjien tarpeita useiden kanavien avulla. Se esimerkiksi järjestää vuotuisia kuulemisia, joissa kuullaan muita komission osastoja. Lisäksi Eurostat laatii kahdesti vuodessa käyttäjätyytyväisyystutkimuksen ja toteuttaa satunnaisia, vähemmän kattavia kuulemisia tietyistä tuotteista (esim. Euroopan elpymisen mittaristo).

26 Neuvoa-antava komitea asettaa etusijalle EU:n toimintapolitiikoista ja aloitteista johtuvat tarpeet. Lisäksi komission nimittämät 12 jäsentä osallistuvat työhön henkilökohtaisessa kapasiteetissaan sen sijaan, että he edustaisivat tieteellisiä järjestöjä, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, joissa he toimivat¹³. Tämän vuoksi he eivät varsinaisesti takaa yhteistä näkökulmaa. Muut keskeiset käyttäjät ja sidosryhmät, kuten kansalaisyhteiskuntaa, heikommassa asemassa olevia ja syrjäytyneitä ryhmiä edustavat kansalaisjärjestöt ja kansainväliset järjestöt eivät osallistu tähän.

27 Neuvoa-antava komitea ei ole perustamisensa jälkeen edistynyt merkittävästi suhteiden luomisessa kansallisiin tilastojen käyttäjiin. Se laati vasta vuonna 2021 yleiskatsauksen 23 kansallisesta tilastojen käyttäjien neuvostosta ja teki suunnitelmia yhteistyön vahvistamiseksi niiden kanssa. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin sai tarkastustyönsä yhteydessä evidenssiä siitä, että Italian käyttäjien neuvoston toiminta oli keskeytetty, eikä tällainen neuvosto ollut vielä toiminnassa Kroatiassa.

28 Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa havaittiin puutteita ”muita kuin menoja koskevissa terveysalan tilastoissa” ja sairastavuutta koskevissa tilastoissa. Muita kuin menoja koskevat terveysalan tilastot, kuten terveydenhuollon resursseja ja toimintaa koskevat tilastot, ovat vapaaehtoisia, ja tietoaineistot ovat edelleen puutteellisia, koska kaikki jäsenvaltiot eivät toimita kaikkia sovittuja tietoja Eurostatille. Ehdotus täytäntöönpanoasetukseksi, jossa määritellään vähimmäisvaatimusten luettelo, on määrä hyväksyä ja ensimmäiset tiedonsiirrot toteuttaa vuonna 2023. Ellei tietyille jäsenvaltioille myönnetä poikkeuksia, laadun (myös täydellisyyden) odotetaan paranevan. Sairastavuustilastoja on kehitetty yli kymmenen vuoden ajan, eikä niitä ole vieläkään saatu valmiiksi.

29 Toinen merkittävä puute, jonka tilintarkastustuomioistuin havaitsi, liittyy pk‑yrityksiä koskevaan EU:n määritelmään, jota Eurostat ei sovella oikein, koska joistakin jäsenvaltioista on vaikeaa saada kaikkia rahoitustietoja. Pk‑yritysten luokittelu Euroopan tilastoissa perustuu vain työntekijöiden lukumäärään (alle 250 henkilöä), eikä siinä oteta huomioon taloudellisia kriteerejä (vuotuinen liikevaihto ja taseen loppusumma).

EU:n tilastojen rahoituksen lähteet eivät ole tarkoituksenmukaisia eikä rahoituksessa suosita riittävästi innovatiivisia hankkeita

30 Komission olisi vastattava keskeisiin käyttäjien tarpeisiin ja täydennettävä kansallista rahoitusta tarjoamalla kansallisille tilastojärjestelmille riittävät taloudelliset resurssit, kuten kansainvälisissä suuntaviivoissa suositellaan (ks. liite III). Ohjelman rahoitus myönnetään vuotuisten työohjelmien kautta, jotka komissio tuottaa ja hyväksyy ja joiden rahoitus katetaan avustuksilla, hankinnoilla ja muilla sopimuksilla. Vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyy ohjelmaa varten 552 miljoonaa euroa eli noin 78,9 miljoonaa euroa vuodessa (lisäystä 29 prosenttia verrattuna vuotuiseen keskiarvoon kaudella 2013–2020). EU:n vuotuinen rahoitusosuus Euroopan tilastojärjestelmään on 2,4 prosenttia virallisten tilastojen tuottamisen arvioiduista kokonaiskustannuksista (Eurostatin tekemän kustannusarviotutkimuksen mukaan noin kolme miljardia euroa vuonna 2020¹⁴).

31 Avustukset ovat laajimmin käytetty ja vakiintunein keino kannustaa kehittämään uusia tilastoja, joilla vastataan institutionaalisten käyttäjien määrittämiin tarpeisiin. Ne ovat kysyntälähtöisiä ja niillä rahoitetaan noin 70 prosenttia hankekustannuksista, joita aiheutuu tilastotoimien kehittämisestä, kuten uusien tutkimusmoduulien luomisesta, henkilökohtaisesta tiedonkeruusta ja puhelinhaastatteluista.

32 Eurostat hallinnoi myös muiden komission yksiköiden (esimerkiksi työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston ja terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston) ohjelman ulkopuolella rahoittamia avustuksia (ks. kaavio 6). Samoin kuin ohjelmasta rahoitettavien avustusten tapauksessa, myös näiden avustusten tavoitteena on pitkälti edistää tilastojen kehittämistä pääosastojen erityistarpeiden täyttämiseksi, joskin toisinaan ne palvelevat myös jo ennestään pakollisia tilastotoimia. Tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuin suositteli vuonna 2012 seuraavaa: ”Jotta Euroopan tilastoja koskevia käytännesääntöjä noudatettaisiin täysimääräisesti, komission pitäisi e) […] asteittain lakkauttaa tilastotuotannon toimintamäärärahojen edelleensiirtämistä koskevat mekanismit”. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että nykyinen järjestely, jonka mukaan Eurostat on taloudellisesti riippuvainen muista pääosastoista, ei ole täysin sopusoinnussa riittäviä resursseja koskevien kansainvälisten suositusten ja parhaiden käytäntöjen kanssa, eikä järjestely edistä toimielinten riippumattomuutta.

33 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että EU:n avustukset kattavat suurelta osin institutionaaliset tarpeet, ja huomattavalla osalla niistä rahoitetaan pakollisia tilastotoimia ja joissakin tapauksissa katetaan kansallisten tilastojärjestelmien säännöllisiä henkilöstökuluja. Vain muutamalla avustuksella rahoitetaan innovatiivisia hankkeita (esim. sairastavuustilastoja koskevia pilottihankkeita), joilla on huomattavaa lisäarvoa ja joita ei muuten rahoitettaisi kansallisesti.

34 Rahoitettuja hankkeita on arvioitava sen tarkistamiseksi, saavuttavatko hankkeet tavoitteensa ja tuottavatko ne hyötyjä, jotka vastaavat investoituja resursseja. Yksittäisiä avustuksia arvioitiin, mutta tulosten laadunarvioinneista ei yleensä ollut näyttöä. Tämä saattaa rajoittaa seurannan kattavuutta ja heikentää tulosten kestävyyttä.

Eurostat tukee kansallisia tilastojärjestelmiä asianmukaisesti, mutta arvioinnissa ja tilastojen levittämisessä on yhä puutteita

35 Eurostatin tehtävänä on kehittää, tuottaa ja levittää Euroopan tilastoja¹⁵. Tätä varten se tukee kansallisia tilastolaitoksia, arvioi jäsenvaltioilta saatujen tietojen laatua vahvistettujen perusteiden mukaisesti (ks. kohta 03) ja tämän jälkeen kokoaa ja julkaisee tiedot. Laatukriteerejä ”relevanssi” sekä ”saatavuus ja selkeys” käsitellään kohdissa 24–29 ja 59–69.

36 Eurostatilla olisi oltava käytössä vaikuttava laadunhallintajärjestelmä, jossa on kirjalliset menettelyt kunkin aihealueen laadunarviointia varten¹⁶ (ks. kaavio 7).

37 Seuraavissa osioissa tilintarkastustuomioistuin arvioi,

1. tarjoaako Eurostat asianmukaista tukea kansallisille tilastolaitoksille
2. tekeekö Eurostat luotettavan arvioinnin tulevien tietojen laadusta
3. varmistaako Eurostat tilastoja levittäessään, että kaikilla käyttäjillä on avoin ja yhtäläinen pääsy tietoihin.

Eurostat tarjoaa asianmukaista tukea kansallisille tilastojärjestelmille

38 Eurostatin olisi Euroopan tilastojen laadun parantamisen koordinaattorina tarjottava jäsenvaltioille ajantasaista ja asianmukaista tukea ja kehitettävä yhteistyöverkostoja tietämyksen jakamisen edistämiseksi¹⁷. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi saatavilla olevista asiakirjoista, että Eurostatin jäsenvaltioille antama tuki on yleensä asianmukaista ja ajantasaista. Esimerkiksi covid-19-pandemian puhkeaminen aiheutti hallituksien, tiedotusvälineiden ja koko suuren yleisön keskuudessa ennennäkemättömän nopeiden ja luotettavien tilastojen kysynnän useilla aloilla (ks. liite I). Eurostat antoi pian pandemian puhkeamisen jälkeen suuntaviivat ja menetelmiä koskevat selvitykset työvoimatutkimusten kaltaisten tietoaineistojen tuottamisesta.

39 Eurostatilla ei kuitenkaan ole kirjallisia sisäisiä menettelyjä tuen antamiseksi erityisesti aikataulun osalta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi esimerkkejä monimutkaisista metodologisista ongelmista, joiden ratkaiseminen on kestänyt kauan. Esimerkiksi pitkäaikaishoitoa koskevien tietojen käsittelyyn liittyvä ongelma (sosiaali- ja terveystietojen välinen ero) on ollut olemassa siitä lähtien, kun vuoden 2011 terveystilinpitojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2015¹⁸. Ongelma vaikuttaa alan tietojen täydellisyyteen ja vertailukelpoisuuteen. Työryhmä aloitti työskentelyn tämän ongelman parissa helmikuussa 2022, ja sen odotetaan antavan raportin vuoden 2023 loppuun mennessä.

Jäsenvaltioiden laaturaportointi ei ole täysin yhdenmukaistettua ja dokumentoitua

40 Euroopan tilastojärjestelmän käsikirjassa annetaan suuntaviivat, joiden avulla Euroopan tilastojärjestelmän kumppanit voivat laatia tuottajien ja käyttäjien laaturaportteja kaikista tilastollisista prosesseista ja tuotoksista. Nämä raportit olisi yhdenmukaistettava kunkin tilastollisen tietojoukon osalta sekä tilastoprosessien välillä että niiden sisällä sen varmistamiseksi, että ne vastaavat ohjeita. Näin voidaan varmistaa, että tietojen keruu- ja validointiprosesseja koskevat olennaiset tiedot ovat käyttäjien ja tuottajien saatavilla.

41 Tilintarkastustuomioistuin tutki, olivatko jäsenvaltioiden toimittamat laaturaportit tarkastuksen kattamilla kolmella aihealueella tämän käsikirjan mukaisia ja sisälsivätkö ne tietoja, jotka olivat sekä asianmukaisia että yhdenmukaistettuja, jotta vastaavia tilastotuotteita voitaisiin arvioida ja tulkita asianmukaisesti.

42 Alakohtaisissa asetuksissa edellytetään, että jäsenvaltiot lähettävät Eurostatille laaturaportit ja metatiedot enintään viiden vuoden välein. Pitkä aikaväli kahden raportin välillä lisää riskiä siitä, että lähteiden ja menetelmien kuvaukset ovat muuttuneet kahden tietojoukon välillä. Lisäksi yksi otoksen viidestä jäsenvaltiosta (Kroatia) ei ole vielä toimittanut siltä odotettua ”kuolemansyytietoja” koskevaa laaturaporttia. Muita kuin menoja koskevista terveysalan tiedoista laadittavan laaturaportin toimittamiselle ei ole lakisääteistä vaatimusta. Jäsenvaltioiden on kuitenkin toimitettava metatietotiedosto, joka ei ole laaturaporttien rakenteen mukainen.

43 Tilastotoimien välillä ja jopa niiden sisällä on raportointieroja. Yksityiskohtaisuuden taso vaihtelee tilintarkastustuomioistuimen otokseen kuuluneiden jäsenvaltioiden välillä. Joidenkin jäsenvaltioiden antamat tiedot eivät ole riittäviä sen kannalta, että tietojen laadusta saataisiin kunnollinen käsitys ja niitä kyettäisiin arvioimaan asianmukaisesti. Lisäksi laaturaporttien rakenne ei ole suuntaviivojen mukainen, lukuun ottamatta ”kuolemansyytietoja”. Nämä epäjohdonmukaisuudet johtavat epätäydellisiin tietoihin, jotka voivat aiheuttaa sekaannusta käyttäjille.

Eurostatin laadunarviointi ei täysin taannut tietojen luotettavuutta

44 Eurostatilla on oikeudelliset valtuudet kohdistaa jäsenvaltioissa tarkastuksia paikan päällä tilastoaloihin, kuten liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn ja bruttokansantuloihin. Sillä ei ole vastaavia valtuuksia tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen kattamilla kolmella alueella. EU:n rahoitusosuudet, jotka perustuvat useisiin rahoitusvälineisiin, kuten uuteen elpymis- ja palautumistukirahastoon, lasketaan Euroopan tilastojen perusteella, joiden osalta Eurostatilla ei ole tarkastusvaltuuksia (esim. työvoima ja väestö) eikä se näin ollen voi varmistaa tietojen luotettavuutta. Tämän vuoksi on olemassa riski, että näiden tietojen perusteella EU:n varoja kohdennetaan epätarkasti.

45 Eurostat on kehittänyt kullakin tilintarkastustuomioistuimen tarkastamalla aihealueella kirjalliset menettelyt tietojen validointia varten. Näihin menettelyihin ei kuitenkaan sisälly tietojen laadun perusteellisempaa tarkastamista jäsenvaltioissa esimerkiksi paikalla tehtävien tarkastusten avulla

46 Eurostat on myös laatinut käyttöoppaita ja suuntaviivoja EU:n tilastoja koskevan lainsäädännön noudattamisen valvonnasta. Näissä suuntaviivoissa ei ole määritetty esimerkiksi Eurostatin oman toiminnan aikataulua siinä tapauksessa, jos se havaitsee, että jäsenvaltio ei noudata säännöissä asetettuja määräaikoja.

47 Eurostat käyttää validointitarkastuksissa erilaisia tietoteknisiä välineitä (tarkastuskohteina ovat esimerkiksi logiikka, uskottavuus, ristiriidattomuus, tarkistusasteet ja vuotuiset muutosasteet). Osa näistä tarkastuksista kuuluu tiedostoihin, jotka sisältävät kyselylomakkeen, joka jäsenvaltioiden on täytettävä, jotta ne voivat havaita ja korjata mahdolliset virheet ennen lähettämistä. Kun validoinnit on tehty, jäsenvaltioille lähetetään validointiraportti hyväksyttäväksi. Vasta sen jälkeen niiden tietoja voidaan levittää laajemmin.

48 Eurostat, OECD ja WHO keräävät ja jakavat ”terveydenhoitomenoja” ja ”muita kuin menoja koskevien terveysalan tietojen” validoinnit keskenään ja soveltavat tarkastuksia samalla tavalla. Työvoimatutkimustietojen, kuolemansyytietojen ja terveydenhoitomenoja koskevien tietojen validointi on samanlaista kaikissa jäsenvaltioissa. Kunkin jäsenvaltion lopulliset laadunarvioinnit eivät kuitenkaan ole jäsenneltyjä, eivätkä ne dokumentoi kaikkia havaittuja ongelmia tai ehdota niihin ratkaisuja. Muilta aihealueilta (”muita kuin menoja koskevat terveysalan tiedot” ja yritystoiminnan rakennetilastot) tilintarkastustuomioistuin sai tiedostoja, mutta ei lopullisia laadunarviointeja. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että Eurostat oli tietoinen validointityössään tai jäsenvaltioiden toimittamissa tiedoissa ilmenneistä laatuongelmista. Joidenkin tietojen laatuongelmien ratkaiseminen kestää kauan (ks. esimerkiksi pitkäaikaishoitoa koskevien tietojen käsittely kohdassa 39).

49 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastuksensa kattamalla kaudella puutteita tietojen tarkkuudessa kolmella tarkastetulla alalla (ks. laatikko 1).

50 Tilintarkastustuomioistuin tutki, oliko Eurostat analysoinut käsitekehysten noudattamista sekä tietojen vertailukelpoisuuden ja johdonmukaisuuden astetta, ja havaitsi puutteita kaikilla tarkastuksen kattamilla aihealueilla (ks. laatikko 2).

51 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että kuolinsyitä koskevissa tiedoissa on merkittäviä eroja, mikä osoittaa, että huolimatta monista yhdenmukaistamista koskevista suuntaviivoista niitä ei ole koodattu samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Kaaviossa 8 kuvataan dementiaan liittyviä kuolinsyitä koskevien tietojen heikkoa vertailtavuutta. Se osoittaa merkittäviä eroja tavassa, jolla jäsenvaltiot koodaavat dementian, joka on yksi kalliimmista sairauksista¹⁹ ja toiseksi merkittävin kuolemansyy korkean tulotason maissa²⁰. Lisäksi vaikka Alzheimerin taudin osuus kaikista dementiatapauksista on maailmanlaajuisesti 60–70 prosenttia²¹, sen osuus kuolemansyyluokassa ”dementia” vaihteli vuonna 2018 Maltan 3,4 prosentista Romanian 99,9 prosenttiin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi suuria eroja myös hengityselinten sairauksien, kuten keuhkokuumeen ja influenssan, aiheuttamien kuolemien osuudessa.

52 Terveystilastojen erojen voidaan katsoa johtuvan paitsi terveydenhuoltojärjestelmien ja väestön terveysolojen eroista myös kansallisista ja/tai automatisoiduista koodauskäytännöistä, jotka saattavat johtaa siihen, etteivät tiedot ole vertailukelpoisia.

53 Tilastoissa ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus ovat tärkeitä tehokkaan päätöksenteon kannalta. Kolmen tarkastetun alan osalta alakohtaisissa asetuksissa esitetään viitejaksot ja erityiset päivämäärät, joihin mennessä jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot ja laaturaportit/metatiedot Eurostatille (ks. kaavio 9). Useimmat jäsenvaltiot toimittavat tietoja vain, jos asetuksissa edellytetään ja siten kuin niissä edellytetään.

54 Kuten kaaviosta 9 käy ilmi, joillakin aloilla tilastotietoja voidaan toimittaa enintään 24 kuukauden kuluttua viitejaksosta, mikä vähentää niiden hyötyä käyttäjille. Vuonna 2018 vain kuusi, vuonna 2019 yhdeksän ja vuonna 2020 kahdeksan jäsenvaltiota lähetti vapaaehtoisesti terveysmenoja koskevat tiedot neljän kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä, jolloin tiedot ovat ajantasaisempia. Lisäksi kun uusia tarpeita ilmenee, Euroopan tilastojärjestelmällä ei myöskään ole tarvittavaa menettelyjoustavuutta, jotta se voisi reagoida nopeasti uusilla tietojoukoilla. Tämä kävi ilmi erityisesti covid-19-pandemian yhteydessä, josta ei saatu nopeasti tietoja terveys- ja yritystilastoja varten. Erityisesti kuolinsyitä koskevien tietojen osalta oli tarpeen löytää vaihtoehtoisia tapoja laskea kuolleisuusluvut. Tätä silmällä pitäen oli järjestettävä vapaaehtoinen tiedonkeruu viikoittaisista kuolemantapauksista kuukausikohtaisen ylikuolleisuuden laskentaa varten (ks. liite V).

55 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita oikea-aikaisuudessa kaikilla tarkastuksen kattamilla tilastoalueilla. Viivästykset jo vanhentuneiden tietojen toimittamisessa tekevät koko prosessista tehottoman käyttäjien tarpeisiin vastaamisen kannalta. Saatavilla olevat tiedot jäsenvaltioiden toimittamien tietojen todellisista päivämääristä osoittavat, että lakisääteisistä määräajoista on viivästytty työvoimatutkimuksen osalta ja terveystilastoissa. Laatikossa 3 on esitetty esimerkkejä terveystilastoihin liittyvistä viivästyksistä. Tällaisia tietoja ei ollut saatavilla yritystoiminnan rakennetilastoista, joten tilintarkastustuomioistuin ei pystynyt arvioimaan tilannetta tällä alalla.

56 Eurostatin olisi EU:n kokonaissuureita kootessaan arvioitava tarvittaessa jäsenvaltioiden tietoja. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että jäsenvaltiot eivät useinkaan toimittaneet tietoja tarkastuksen kolmesta aihealueesta tai että ne raportoivat myöhässä. Näissä tapauksissa (esimerkiksi muut kuin menoja koskevat terveysalan tilastot ja yritystoiminnan rakennetilastot) Eurostat on käyttänyt arvioita saadakseen EU:n kokonaissuureen. Poikkeuksena oli EU:n vuoden 2018 ”kuolemansyyt”-kokonaissuure, jota ei tuotettu, koska Eurostat ei tehnyt arviota Ranskan osalta (ks. laatikko 3).

Parlamentille ja neuvostolle osoitettavissa raporteissa ei esitetä tietoja yhdenmukaisesti eikä seurantaindikaattoreita ole

57 Lopuksi komission on raportoitava parlamentille ja neuvostolle toimittamiensa tilastojen laadusta joka kolmas vuosi lukuun ottamatta terveystilastoja. Tilintarkastustuomioistuin analysoi kahta viimeisintä lähetettyä raporttia, jotka liittyivät työvoimatutkimukseen ja yritystoiminnan rakennetilastoihin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että näissä kahdessa raportissa yksityiskohtien taso oli erilainen ja että tiedot eivät riittäneet selkeän kuvan saamiseen puutteista (ks. laatikko 4).

58 Kummassakaan raportissa ei käytetty yksityiskohtaisia seurantaindikaattoreita, joiden avulla olisi osoitettu työvoimatutkimuksen tilastoja ja yritystoiminnan rakennetilastoja koskevien säännösten edistyminen. Kunkin tilastotuotteen osalta tarvitaan asianmukaisia indikaattoreita, jotta asetusten täytäntöönpanoa voidaan seurata asianmukaisesti ja tietojen laadusta kyetään keräämään yhdenmukaistettua tietoa.

Levittämismenettelyjä ei ole yhdenmukaistettu riittävästi

59 Saatavuuden ja selkeyden varmistamiseksi tilastojen levittämisessä Eurostatilla olisi oltava käytössään muun muassa asianmukaiset kirjalliset menettelyt sekä julkaisupolitiikka ja julkaisuaikataulu²². Julkaisupolitiikassa olisi erotettava toisistaan erilaiset julkaisut ja erittelyt, ja julkaisuaikataulu sekä tarkistuksiin sovellettava menettelytapa. Lisäksi aikataulu olisi asetettava julkisesti saataville etukäteen.

60 Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista asiakirjoista käy ilmi, että Eurostat on laatinut useita välineitä ja menettelyjä, kuten toimituksellisia sääntöjä, joita se soveltaa levittämisprosessiin. Ei kuitenkaan ole olemassa sääntöjä, joissa asetettaisiin määräaika tietojen keruusta Eurostatin suorittamaan julkaisemiseen. Ei ole myöskään sääntöjä, joiden perusteella voitaisiin vaatia kaikkien jäsenvaltioiden tietojen julkaisemisesta samana päivänä. Vuoden 2021 puolivälistä lähtien Eurostat on käytännesääntöjen mukaisesti laatinut ja julkaissut avaintuotteita koskevan vuotuisen julkaisuaikataulun.

61 Tilintarkastustuomioistuin tarkasti työvoimatutkimuksen ja terveysmenoja koskevien tietojen julkaisupäivät, jotka olivat ainoat sen käytettävissä olleet tiedostot. Eurostat ei jakanut vuosien 2018–2020 aikana kaikkien jäsenvaltioiden työvoimatutkimustietoja samana päivänä. Sama pätee terveysmenoja koskeviin tietoihin, sillä jotkin jäsenvaltiot (ks. kohta 54 ja laatikko 3) toimittivat tiedot myöhässä ja vastasivat Eurostatin tiedusteluihin validointiprosessin aikana. Tietojen levittämisen viivästyminen pidensi vertailuvuoden ja julkaisupäivän välistä aikaa.

62 Eurostatin laatima ja julkaisema avaintuotteiden vuotuinen julkaisuaikataulu vuodelle 2022 on käytännesääntöjen mukainen. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen kolmen aihealueen osalta ei kuitenkaan julkaista tiettyjä yksityiskohtia (indikaattorit, erittelyt turvallisuusluokittain, vertailujaksot, tarkistettavat kohdat jne.).

63 Yksi tarkistuskäytännön ja ‑aikataulun tarkoituksista on tiedottaa käyttäjille suunniteltujen muutosten ennakoitavissa olevasta vaikutuksesta vertailukelpoisuuteen, jolloin käyttäjät pystyvät paremmin ennakoimaan ja hallitsemaan aikasarjojen katkoja (ks. liite III). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että Eurostat päivitti tietoja sitä mukaa, kun tietoja toimitettiin ja silloin, kun niihin oli tehtävä korjauksia ja oikaisuja. Eurostatilla ei ole yleistä tarkistuskäytäntöä, mutta yritystilastojen kaltaisille aloille on kehitetty erityisiä käytäntöjä. Muilla aihealueilla, kuten terveydenhoitomenoissa ja kuolemansyissä, tietoja tarkistetaan, mutta niihin ei sovelleta yhteistä käytäntöä. Tarkistukset riippuvat kunkin jäsenvaltion noudattamasta käytännöstä.

Ennakkolevitys voi vaarantaa yhdenvertaisuuden ja mahdollistaa tietovuodot

64 Luottamuksen lisäämiseksi virallisiin tilastoihin sekä EU:n oikeudellisessa kehyksessä että kansainvälisissä tilastoperiaatteissa määrätään, että kaikkia käyttäjiä on kohdeltava yhdenvertaisesti²³. Asiaa koskevat kansainväliset suuntaviivat ovat vielä selvempiä, sillä niissä viitataan myös samanaikaiseen saatavuuteen (ks. liite III).

65 Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antava lautakunta ESGAB katsoi vuoden 2014 vertaisarvioinnissa, että ennakkolevitystä koskeva kielto oli erittäin perusteltu, ja suositteli tällaisten toimien vaikutusten perusteellista tutkimista (ks. liite VI: 2014/11). Tämän jälkeen Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antava lautakunta on laatinut neljä muuta suositusta, jotka koskevat muun muassa ennakkolevitettävien tilastojen tiheyden ja määrän vähentämistä sekä Euroopan tilastojärjestelmän kumppaneiden ennakkolevityskäytäntöjen yhdenmukaistamista ja avoimuutta (2015/5, 2015/6, 2015/7, 2018/1²⁴). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että Eurostat on edistynyt jonkin verran näiden suositusten täytäntöönpanossa. Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antava lautakunta pyysi vuonna 2021 Eurostatia arvioimaan kriittisesti käytäntöään, joka koskee tilastojen ennakkolevitystä komissiossa (ks. liite VI: 2021/4). Tämän johdosta Eurostat suostui antamaan yleiskatsauksen komission muiden yksiköiden kanssa tähän mennessä tehtyjen yhteisymmärryspöytäkirjojen nykytilanteesta.

66 Ennakkolevitys on perusteltua Euroopan tilastojärjestelmän tasolla käytännesääntöjen perusteella²⁵. Eurostat tarjoaa ennakkolevitysmahdollisuuden tiettyjen keskeisten tietojen osalta omalle ylimmälle johdolleen, talouden ja rahoituksen pääosastolle, työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastolle sekä EKP:lle ja tiedotusvälineille. Akkreditoidut uutistoimistot saavat uutistiedotteet etukäteen embargo-järjestelyllä sähköisessä muodossa²⁶. Italian kansallinen tilastolaitos tarjoaa sitä vastoin ennakkolevitysmahdollisuuden vain tiedotustilaisuudessa toimittajille, joilla ei ole ulkopuolista yhteyttä (jäljempänä ’lukitusjärjestelmä’)²⁷. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että Eurostatin järjestely ei takaa sitä, etteikö tietovuotoja voisi esiintyä.

67 EU:n makrotaloudellisten tietojen ennakkolevitys aiheuttaa taloudellisen voitontavoittelun riskin sellaisten toimijoiden taholta, joilla on pääsy tietoihin varhaisessa vaiheessa (ks. laatikko 5). Ennakkolevitysmahdollisuus voisi luoda tilaisuuksia taloudelliseen hyötyyn, mikä voi vakavasti vääristää markkinoita.

68 Avoimuuden vuoksi kansainvälisissä parhaissa käytännöissä suositellaan, että lehdistötiedotteisiin liitetään ennakkolevitysluettelo. Eurostatin verkkosivustolla ei kuitenkaan anneta kattavia tietoja kaikista käyttäjistä ja ilmoitetuista laitoksista, jotka hyötyvät ennakkolevityksestä.

69 Euroopan tilastojärjestelmässä ainakin kymmenen maata (Tšekki, Tanska, Kroatia, Italia, Puola, Slovenia, Suomi, Ruotsi, Islanti ja Norja) on luopunut käytännöstä, jonka mukaan hallituksille ja/tai tiedotusvälineille tarjotaan ennakkolevitysmahdollisuus. Euroopan tilastojärjestelmän ennakkolevityskäytäntöjä ei näin ollen ole yhdenmukaistettu (ks. kohta 65).

Vertaisarviointien avulla saavutettavaa parannuspotentiaalia ei ole hyödynnetty täysimääräisesti

70 Vertaisarviointien avulla arvioidaan, noudattavatko Eurostat ja kansalliset tilastojärjestelmät yleisesti käytännesääntöjen periaatteita, jotka muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatukehyksen kulmakiven. Kansalliset tilastojärjestelmät ovat asiantuntijaryhmän vertaisarvioimia, ja Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antava lautakunta suorittaa Eurostatin vertaisarvioinnin. Sen jälkeen, kun käytännesäännöt hyväksyttiin ensimmäisen kerran vuonna 2005, Euroopan tilastojärjestelmä on järjestänyt kolme itsesäänneltyjen vertaisarviointien kierrosta, mikä tarkoittaa, että Euroopan tilastojärjestelmän komitea tekee niitä koskevat päätökset sisäisesti (ks. kaavio 2). Seuraavissa osioissa tutkitaan,

1. onko komissio on pannut täytäntöön toisen vertaisarvioinnin suositukset vaikuttavalla tavalla
2. onko Eurostat seurannut vaikuttavalla tavallakansallisten tilastojärjestelmien edistymistä toisen vertaisarvioinnin suosituksen täytäntöönpanossa
3. onko kansallisten tilastojärjestelmien kolmannen vertaisarviointikierroksen suunnittelu ollut tarkoituksenmukaista.

Komissio on edistynyt hyvin useimpien vertaisarviointien suositusten osalta

71 Sen varmistamiseksi, että Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan suosituksilla on mahdollisimman suuri vaikutus, on tärkeää, että komissio panee ne täytäntöön viipymättä ja mahdollisimman täysimääräisesti. Jos näin ei tehdä, sen olisi esitettävä asianmukaiset perustelut kansainvälisten tilastoja koskevien suuntaviivojen, suositusten ja parhaiden käytäntöjen mukaisesti.

72 Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antava lautakunta toteutti vuonna 2014 Eurostatin toisen vertaisarvioinnin ja antoi 16 suositusta, jotka koskivat kuutta keskeistä alaa: ylimmän johdon nimitys- ja irtisanomismenettelyjä koskeva lainsäädäntö; tilastoja koskevan lainsäädännön rakenne; Euroopan tilastojen johdonmukaisuus; levittäminen; viestintä ja käyttäjät; koordinointi (ks. liite VI). Eurostat laati suositusten perusteella täytäntöönpanosuunnitelman, joka sisälsi 20 parannustoimea²⁸.

73 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio edistyi hyvin useimpien vertaisarviointien suositusten osalta, erityisesti lainsäädäntörakenteeseen, viestintään ja käyttäjiin liittyvissä suosituksissa. Joitakin riippumattomuuden ja puolueettomuuden alalla annettuja keskeisiä suosituksia (ylimmän johdon nimittämistä ja erottamista koskeva lainsäädäntö ja ennakkolevitys – ks. kohdat 64–69) ei kuitenkaan hyväksytty ja/tai niihin ei puututtu vaikuttavalla tavalla²⁹.

74 Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antava lautakunta antoi vuoden 2014 vertaisarvioinnissa neljä suositusta, joissa käsiteltiin Eurostatin ylimmän johdon palvelukseenottoa, nimittämistä ja erottamista koskevaa EU:n lainsäädäntöä kokonaisuudessaan (ks. liite VI: 2014/1 – 2014/4). Eurostat ei kuitenkaan hyväksynyt näitä suosituksia eikä ehdottanut vastaavia parannustoimia. Eurostat totesi, että suositukset olivat joko käytännesääntöjä laajempia (2014/1, 2014/2 ja 2014/4) tai että ne otettiin jo riittävissä määrin huomioon EU:n oikeudellisessa kehyksessä (2014/3). Seuraavassa vertaisarvioinnissa (2021) Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antava lautakunta toisti useita tämän alan suosituksistaan (ks. liite VI: 2021/1 ja 2021/2), joita ei edelleenkään hyväksytty.

75 Vuonna 2012 tilintarkastustuomioistuin suositteli myös seuraavia asioita³⁰: ”Jotta Euroopan tilastoja koskevia käytännesääntöjä noudatettaisiin täysimääräisesti, komission pitäisi […] d) vahvistaa Eurostatin pääjohtajan (Chief Statistician) ammatillista riippumattomuutta siten, että tämä nimitetään määräaikaiseksi toimikaudeksi Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan myönteisen lausunnon sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston vahvistuksen perusteella.” Euroopan parlamentin tuesta huolimatta tilintarkastustuomioistuimen suositusta ei pantu täytäntöön, koska komissio katsoi, että nykyinen oikeudellinen kehys oli asianmukainen ja että tarvittavat suojatoimet olivat jo käytössä.

Eurostatin arvio vertaisarvioinnin parannustoimien täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa perustuu suurelta osin keskinäiseen luottamukseen tilastoviranomaisten välillä

76 Eurostatin koordinointitehtävään kuuluu jäsenvaltioille asiantuntijavertaisarviointien perusteella annettujen suositusten vaikuttava seuranta. Toisen vertaisarvioinnin (2013–2015) jälkeen Eurostat käytti vuotuisia kyselylomakkeita valvoakseen sovittujen parannustoimien täytäntöönpanoa kansallisissa tilastolaitoksissa (2016–2019). Yleisenä periaatteena oli, että koko seuranta perustui suurelta osin luottamukseen, sillä parannustoimet toteutettiin kansallisten tilastolaitosten vastuulla. Niiden oli varmistettava, että toimet olivat asianmukaisia, täydellisiä ja asianmukaisesti dokumentoituja. Vasta viimeisellä seurantakierroksella, vuonna 2019, Eurostat pyrki todentamaan raportoidun edistymisen lähettämällä jäsenvaltioille selvennyspyyntöjä.

77 Kaaviossa 10 esitetään kansallisten tilastolaitosten ajallinen edistyminen toiseen vertaisarviointiin perustuvien parannustoimien loppuun saattamisessa. Viimeisimmän saatavilla olevan seurantaraportin mukaan 910 yksilöidystä toimesta 155 (17 prosenttia) oli kesken vielä vuoden 2019 lopussa (ks. yksityiskohtainen erittely liitteessä VII).

78 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että parannustoimien toteuttaminen vaikeutui, jos ne olivat riippuvaisia kansallisen tilastolaitoksen ulkopuolisista elimistä tai jos poliittinen tahto ja/tai tuki puuttui. Tällaisiin toimiin liittyi tyypillisesti lainsäädännöllisiä muutoksia (jotka koskivat esimerkiksi kansallisten tilastolaitosten johtajien nimittämistä ja erottamista, hallinnollisten tietojen saatavuutta tai valvontaelinten perustamista). Osa muutoksista koski kuitenkin henkilöstöresursseja tai taloudellisia resursseja tai jopa tietotekniikan kehittämistä.

79 Italiassa ja Suomessa lainsäädäntöprosessi on pysähtynyt, eikä toimia ole vieläkään viety loppuun, vaikka toisesta vertaisarvioinnista on kulunut yli seitsemän vuotta. Kroatiassa ja Kyproksessa tarvittavat lainsäädäntömuutokset tehtiin vasta huomattavan viiden vuoden viiveen jälkeen. Keskeisten sidosryhmien (ministeriöt, parlamentti) johtavia edustajia ei otettu mukaan vertaisarviointiprosessiin riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta voitaisiin helpottaa keskeisten toimien toteuttamista institutionaaliseen rakenteeseen ja hallintoon liittyvissä kysymyksissä (ammatillinen riippumattomuus).

80 Ammatillisen riippumattomuuden lisäksi kansalliset tilastoviranomaiset tarvitsevat riittävät henkilöstö-, taloudelliset ja tekniset resurssit tilasto-ohjelmiensa toteuttamiseen (ks. liite III). Tilintarkastustuomioistuin tutki Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan vuosikertomuksia, jäsenvaltioiden vertaisarviointeja sekä tietoja resursseista ja pyysi otokseen valituilta viideltä maalta ja muilta sidosryhmiltä näkemyksiä kansallisten tilastojärjestelmien hallinnosta.

81 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että ammatillista riippumattomuutta ei edelleenkään taata, varsinkaan kansallisten tilastolaitosten johtajien nimittämisen ja erottamisen osalta. Koska muut kansalliset viranomaiset ovat yleensä osa ministeriötä, niiden riippumattomuus on vielä epävarmempaa. Tilintarkastustuomioistuimen havainto vahvistaa Eurostatin tekemän havainnon, jonka mukaan 72:sta ammatilliseen riippumattomuuteen liittyvästä parannustoimesta 25 (35 prosenttia) oli saattamatta päätökseen vielä vuoden 2019 joulukuussa (ks. liite VII).

82 Muutamat kansalliset tilastolaitokset ilmaisivat tilintarkastustuomioistuimelle myös huolensa taloudellisesta riippuvuudestaan ja mainitsivat resurssiensa olevan riittämättömiä, kun otetaan huomioon uusien tilastojen kasvava kysyntä ja merkittävien teknologisten investointien tarve. Tältä osin neuvosto myönsi marraskuussa 2021, että sekä Eurostatille että kansallisille järjestelmille on taattava riittävät henkilöstö- ja taloudelliset resurssit, jotta ne voivat jatkaa työskentelyä uusien tietolähteiden ja digitaaliteknologian puitteissa³¹.

Vertaisarviointien suunnittelu on parantunut ajan myötä, mutta merkittäviä puutteita on edelleen

83 Vertaisarviointien tavoitteena on arvioida, noudattavatko Euroopan tilastojärjestelmän kumppanit käytännesääntöjen periaatteita, jotka ovat Euroopan tilastojen laadun varmistamiseksi laaditun yhteisen laatukehyksen kulmakivi. Sen sijaan useimpia Euroopan ulkopuolisia kehittyneitä tilastojärjestelmiä arvioidaan vain itsearvioinneilla. Sääntöjen noudattamisen lisäksi tarkoituksena on antaa suosituksia, jotka auttavat tilastoviranomaisia parantamaan ja kehittämään tilastojärjestelmiään. Kaaviossa 11 esitetään vertaisarviointien keskeiset vaiheet.

84 Taulukossa 2 esitetään, miten vertaisarviointien suunnittelun keskeiset osatekijät ovat kehittyneet ajan mittaan. Ensimmäisessä vertaisarvioinnissa (2005–2007) pyrittiin pääasiassa lisäämään tietoisuutta käytännesäännöistä, ja se oli kaikille osallistujille tarkoitettu alustava toimenpide. Siinä oli kuitenkin merkittäviä heikkouksia³². Toisella kierroksella (2013–2015) parannettiin suunnittelua, otettiin mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita ja saavutettiin enemmän kansainvälistä tunnustusta. Kolmannella kierroksella (2021–2023) pantiin täytäntöön myös joitakin muita Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan suosituksia. Otokseen kuuluneet jäsenvaltiot olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä Eurostatin panokseen suunnitteluprosessissa ja korostivat, että ne olivat olleet alusta alkaen mukana menetelmän laatimisessa.

85 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi sidosryhmien kanssa järjestetyissä kokouksissa yksimielisyyttä siitä, että vertaisarviointeja on suoritettava riittävän usein, jotta Euroopan tilastojärjestelmän laatua voidaan jatkuvasti parantaa. Toisen ja kolmannen kierroksen välinen keskimääräinen aika on seitsemän ja puoli vuotta, ja Slovakian osalta se on lähes kymmenen vuotta. Tällä viiveellä ei ole mahdollista ottaa asianmukaisesti huomioon teknologisen kehityksen ja uusien tietolähteiden kaltaisten muutosten vaikutuksia, joiden suhteen Euroopan tilastojärjestelmän on pysyttävä valppaana ja mukautuvana.

86 Jotta vertaisarvioinnit olisivat kattavia ja oikeudenmukaisia kaikille maille, niissä on myös arvioitava kunkin kansallisen tilastojärjestelmän kriittisiä piirteitä kokonaisuudessaan. Vuoden 2020 menetelmässä määritettiin kuitenkin enintään kuuden muun kansallisen viranomaisen osallistuminen maata kohden. Tämä on keinotekoinen kynnysarvo, jossa ei oteta huomioon sitä, missä määrin Euroopan tilastojen tuottaminen on hajautettu yksittäisen maan sisällä (ks. liite VIII). Suositeltu menetelmä oli lisäksi epämääräinen ja subjektiivinen eikä sen yhteydessä sovellettu vertailukelpoisia valintaperusteita kaikkiin maihin. Lisäksi toimiin osallistuvat muut kansalliset viranomaiset valitaan kansallisten tilastolaitosten toimesta eikä EU:n tasolla, vaikka toiminnan uskottavuus ja johdonmukaisuus olisivat sitä edellyttäneet. Euroopan tilastohallinnoinnin neuvo-antava lautakunta ja vertaisarvioinnin asiantuntijat eivät voineet vaikuttaa muiden kansallisten viranomaisten valintaan.

87 Monet kansalliset tilastolaitokset rajoittivat muiden kansallisten viranomaisten määrän kolmeen. Tämä on toinen keinotekoinen kynnysarvo, joka aiheuttaa riskin, että muita keskeisiä kansallisia viranomaisia saattaa jäädä Euroopan tilastojen ulkopuolelle. Eräs kansallinen tilastolaitos totesi jopa yksiselitteisesti, että sen lähtökohtana oli valita vain kolme muuta kansallista viranomaista. Tätä lähestymistapaa soveltamalla se sivuutti toisen kuolemansyytiedoista vastaavan kansallisen viranomaisen – elimen, joka ei kahden peräkkäisen vuoden aikana toimittanut vaadittuja tietoja Eurostatille.

88 Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antava lautakunta perustettiin parantamaan Eurostatin ja Euroopan tilastojärjestelmän³³ riippumattomuutta, lahjomattomuutta ja vastuuvelvollisuutta kansallisten järjestelmien heikkouksien korjaamiseksi³⁴. Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan tehtävä rajoittuu kuitenkin siihen, että se antaa parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen, joka sisältää riippumattoman arvion käytännesääntöjen täytäntöönpanosta koko Euroopan tilastojärjestelmässä ja jossa korostetaan Eurostatia eikä kansallisia tilastojärjestelmiä. Vuonna 2012 tilintarkastustuomioistuin suositteli valvontatoiminnon kehittämistä laajentamalla Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan toimivaltaa³⁵. Vaikka suositus hyväksyttiin, sitä ei pantu täytäntöön vaikuttavalla tavalla.

89 Tällä hetkellä Euroopan tilastojärjestelmän vertaisarviointien ”itsesääntely” tarkoittaa sitä, että niiden suunnittelusta (ajoitus, soveltamisala, lähestymistapa, muiden kansallisten viranomaisten valintamenettely sekä asiantuntijaryhmien kokoonpano ja valinta) sovitaan konsultoiden kumppaneita, jotka edustavat useita kansallisia näkökantoja laajempien EU:n näkökantojen sijasta. Vaikka Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antava lautakunta on riippumaton kansallisista intresseistä, se ei päätä keskeisistä suunnittelunäkökohdista.

Johtopäätökset ja suositukset

90 Tilintarkastustuomioistuimen yleinen johtopäätös on, että komissio tarjoaa yleisesti ottaen riittävän laadukkaita Euroopan tilastoja päätöksentekijöille, yrityksille ja kansalaisille. Joihinkin heikkouksiin on kuitenkin vielä puututtava.

91 Eurostatin strategiset suunnitelmat kuvastavat pääasiassa peräkkäisissä Euroopan tilasto-ohjelmissa asetettuja institutionaalisia painopisteitä. Ne eivät kuitenkaan riitä mittaamaan edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa (ks. kohdat 22 ja 23).

92 Nykyisessä kokoonpanossaan Euroopan tilastoja käsittelevä neuvoa-antava komitea, käyttäjien pääasiallinen edustuselin, ei edusta vaikuttavalla tavalla kaikkia käyttäjiä, kuten kansainvälisiä järjestöjä, eikä akateemisen yhteisön ja tutkimusyhteisön yhteisiä näkemyksiä. Lisäksi Euroopan tilastoja käsittelevä neuvoa-antava komitea ei ole edistynyt merkittävästi suhteissaan kansallisiin käyttäjäneuvostoihin. Käyttäjien tarpeita ei täytetä kattavasti, sillä tarkastetuilla aihealueilla oli havaittavissa puutteita tilastotiedoissa. Euroopan tilasto-ohjelmassa ei ole aina priorisoitu toimia näiden puutteiden korjaamiseksi Euroopan tilastojen relevanssin parantamiseksi, eikä Eurostat sovella pk‑yritysten määritelmää oikein (ks. kohdat 24–29).

Suositus 1 – Vastataan paremmin käyttäjien tarpeisiin

Jotta käyttäjien tarpeisiin voitaisiin vastata paremmin, komission olisi tehtävä Euroopan tilastoja käsittelevästä neuvoa-antavasta komiteasta osallistavampi siten, että se edustaisi tasapainoisesti ja tosiasiallisesti kaikkia käyttäjiä ja tukeutuisi toiminnassaan erityisalojen asiantuntijoihin.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: 2023

93 Vaikka Euroopan tilasto-ohjelmasta myönnettävää rahoitusta on lisätty, Euroopan tilastojen tuottaminen on edelleen osittain riippuvainen komission muiden osastojen myöntämästä rahoituksesta. Myönnetty rahoitus kattaa suurelta osin institutionaaliset tarpeet. Vaikka muutamilla EU:n myöntämistä avustuksista rahoitetaan innovatiivisia hankkeita, merkittävällä määrällä rahoitetaan itse asiassa pakollisia tilastotoimia. Tästä syystä lisäarvo, jonka Euroopan tilasto-ohjelma voisi tuoda innovatiivisten hankkeiden edistämiseen, on rajallinen. Yksittäisiä avustuksia arvioitiin, mutta tulosten laadunarvioinneista ei yleensä ollut näyttöä. Tämä saattaa rajoittaa seurannan kattavuutta ja heikentää tulosten kestävyyttä (ks. kohdat 30–34).

Suositus 2 – Pyritään parantamaan Euroopan tilasto-ohjelman taloudellista riippumattomuutta ja asettamaan innovatiiviset hankkeet etusijalle

Komission pitäisi

1. arvioida, onko mahdollista tehdä seuraavasta Euroopan tilasto-ohjelmasta vähemmän riippuvainen useista rahoituslähteistä
2. asettaa etusijalle innovatiiviset hankkeet, joilla on selkeä EU:n tason lisäarvo.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: 2024

94 Eurostatilla on käytössä asianmukainen laadunhallintajärjestelmä. Sen tuki jäsenvaltioille on pitkälti asianmukaista. Ei kuitenkaan ole olemassa sisäisiä suuntaviivoja, joilla luotaisiin puitteet tuen tarjoamiselle. Lisäksi monimutkaisten metodologisten ongelmien ratkaiseminen voi kestää kauan, mikä vaikuttaa useisiin tietojen laatuun liittyviin ulottuvuuksiin, myös vertailukelpoisuuteen (ks. kohdat 35–39).

95 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että jäsenvaltioiden laaturaportit eivät aina ole suuntaviivojen mukaisia eikä niitä ole yhdenmukaistettu tilastoprosessien välillä eikä niiden sisällä. Tietojen yksityiskohtaisuus vaihtelee jäsenvaltioittain, minkä vuoksi on vaikeaa saada kunnollinen käsitys tietojen laadusta ja arvioida niitä asianmukaisesti. Laaturaportoinnin tiheys vaihtelee tilastotoimien mukaan, eikä raportointi ole pakollista kaikkien toimien kohdalla. Nämä heikkoudet johtavat siihen, että käyttäjien saamat tiedot ovat puutteellisia (ks. kohdat 40–43).

96 Eurostatilla ei ole valtuuksia tehdä tarkastustyötä paikan päällä tilintarkastustuomioistuimen tarkastamilla kolmella alalla. Se validoi jäsenvaltioiden toimittamat tiedot, mutta ei aina dokumentoi asianmukaisesti arviointinsa tuloksia. Eurostat ei arvioi perusteellisesti kaikkia laatu-ulottuvuuksia, kuten vertailukelpoisuutta ja johdonmukaisuutta. (ks. kohdat 44 ja 52).

97 Terveys- ja yritystilastoissa ongelmana on myös ajantasaisuus, sillä jotkin tietojoukot voidaan toimittaa jopa 14–24 kuukauden kuluttua vertailuvuodesta. Koska kuolemansyistä ei ole saatavilla reaaliaikaisia tietoja, covid-19-kuolleisuutta arvioidaan vaihtoehtoisin keinoin. Tietojen toimittamisen viivästyminen tekee koko prosessista tehottoman käyttäjille. Eurostatilla on suuntaviivat asetusten noudattamisen arvioimiseksi, mutta niihin ei sisälly aikataulun asettaminen. Euroopan tilastojärjestelmässä ei ole joustavuutta reagoida nopeasti. Jos kuolinsyytiedoissa on ollut puutteita kansallisella tasolla, Eurostat ei ole laatinut arvioita, joten EU:n kokonaissuureita ei ole saatavilla (ks. kohdat 53–56).

98 Jos lainsäädäntö sitä edellyttää, komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksia tilastojen laadusta. Ne eivät kuitenkaan anna selkeää kuvaa olemassaolevista puutteista, eivätkä ne sisällä yksityiskohtaisia seurantaindikaattoreita, joilla voitaisiin osoittaa, että asetuksien osalta on edistytty. Joissakin keskeisissä alakohtaisissa säännöksissä, jotka koskevat esimerkiksi terveyttä, ei edellytetä tällaisten kertomusten toimittamista (ks. kohdat 57 ja 58).

Suositus 3 – Parannetaan jäsenvaltioiden laaturaportteja ja Euroopan tilastojen laadunarviointia

Komission pitäisi

1. varmistaa, että sen jäsenvaltioilta saamat laaturaportit perustuvat yhteisiin standardeihin ja sisältävät täydellisiä ja vertailukelpoisia tietoja
2. tehdä perusteellisempia ja paremmin dokumentoituja arviointeja työ-, yritys- ja terveystilastojen aloilla tietojen tarkkuuden, ajantasaisuuden ja oikea-aikaisuuden, vertailukelpoisuuden ja johdonmukaisuuden parantamiseksi.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: 2024

99 Vaikka Eurostat on kehittänyt julkaisuaikataulun tilastojen levittämistä varten, siinä ei ole tiettyjä yksityiskohtia. Eurostatilla ei myöskään ole vielä yleistä tarkistuskäytäntöä, eikä se julkaise kaikkien jäsenvaltioiden työvoimatutkimusta ja terveysmenoja koskevia tietoja samana päivänä (ks. kohdat 59–63).

100 Eurostat tarjoaa joillekin komission osastoille ja tiedotusvälineille tietojen ennakkolevitysmahdollisuuden, mikä voi antaa mahdollisuuden taloudelliseen hyötyyn ja vuotoihin. Ennakkolevitystä koskevia säännöksiä ei ole kuvattu kokonaisuudessaan Eurostatin verkkosivustolla, eikä luetteloa kaikista etuoikeutetuista käyttäjistä ole julkaistu (ks. kohdat 64–69).

Suositus 4 – Harkitaan uudelleen tilastojen nykyistä ennakkolevityskäytäntöä

Komission pitäisi

1. arvioida huolellisesti ennakkolevityksen tarpeellisuutta ja lisäarvoa
2. julkaista kattavat tiedot ennakkolevityksestä ja lujittaa sen suojatoimia mahdollisia vuotoja vastaan, jos ennakkolevityskäytäntö päätetään säilyttää.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: 2023

101 Komissio on edistynyt hyvin useimpien vertaisarviointisuositusten osalta, kuten lainsäädäntörakenteeseen, viestintään ja käyttäjiin liittyvien suositusten tapauksessa. Se ei ole kuitenkaan ottanut huomioon joitakin keskeisiä riippumattomuutta ja puolueettomuutta koskevia suosituksia (ks. kohdat 70–75).

102 Eurostatin arvio vertaisarvioinnin parannustoimien täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa perustuu suurelta osin keskinäiseen luottamukseen tilastoviranomaisten välillä. Joidenkin parannustoimien toteuttaminen on vaikeutunut, koska ne olivat riippuvaisia kansallisen tilastolaitoksen ulkopuolisista elimistä ja poliittinen tuki puuttui. Keskeisiä parannustoimia, kuten kansallisen tilastolainsäädännön muuttamista, on toteutettu vain osittain. Lisäksi ammatillinen riippumattomuus ei edelleenkään toteudu kaikissa jäsenvaltioissa, erityisesti muiden kansallisten viranomaisten tasolla (ks. kohdat 76–82).

103 Eurostatin ja Euroopan tilastojärjestelmän käytännesääntöjen noudattamisen arvioinnissa käytetyn vertaisarviointivälineen suunnittelu on parantunut sen jälkeen, kun sitä käytettiin ensimmäisen kerran. Vertaisarviointeja ei kuitenkaan tehdä riittävän usein, jotta niiden laatua voitaisiin jatkuvasti parantaa, eivätkä ne aina ole kattavia kansallisten tilastojärjestelmien osalta. Vaikka Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antava lautakunta on riippumaton kansallisista eduista, sillä on rajallinen rooli vertaisarviointien suunnittelussa (ks. kohdat 83–89).

Suositus 5 – Arvioidaan, onko mahdollista vahvistaa Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan toimeksiantoa

Komission olisi arvioitava, onko mahdollista ja tarkoituksenmukaista laajentaa Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan nykyistä toimeksiantoa siten, että siihen sisällytetään kaikkia vertaisarvioinnin keskeisiä suunnittelutekijöitä koskeva päätöksenteko.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: 2023

Tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Mihails Kozlovsin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 26. lokakuuta 2022 pitämässään kokouksessa.

Liitteet

Liite I – Viralliset tilastot covid-19-kriisin yhteydessä

Covid-19-pandemia on aiheuttanut merkittäviä haasteita tilastojärjestelmille, mikä on rasittanut merkittävästi tilastotoiminnasta vastaavia viranomaisia. Akuuteimpana haasteena on ollut kansanterveystilastojen oikea-aikaisen toimittamisen varmistaminen ja riittävän tiedon antaminen reaalitaloudesta, erityisesti kotitalouksista ja pk‑yrityksistä.

Pandemia katkaisi aluksi tietovirrat yrityksistä ja kotitalouksista, mikä aiheutti ongelmia virallisille tilastoille. Perinteiset henkilökohtaisesti tapahtuvan tiedonkeruun menetelmät eivät enää olleet toteutettavissa, ja osaa kyselyistä jouduttiin lykkäämään toteuttamisen mahdottomuuden johdosta. Covid-19-pandemia asetti haasteen myös nykyisille standardeille niiden tulkinnan ja riittävyyden osalta. Tämän vuoksi virallisia tilastoja oli nopeasti mukautettava muuttuviin olosuhteisiin. Vaihtoehtoisia tiedonkeruumenetelmiä, kuten puheluita, Internet-sovelluksia tai massadataa, on käytetty laajasti. Tämä siirtymä voi kuitenkin vaikuttaa tietojen laatuun ja vertailukelpoisuuteen. Aluksi päättäjät ja tiedotusvälineet vastasivat lähes reaaliaikaisten maailmanlaajuisten epidemiologisten tietojen kysyntään pääasiassa sellaisilla mittareilla kuin Johns Hopkinsin yliopiston kehittämällä, virallisista tilastojärjestelmistä riippumattomalla mittarilla. Myöhemmin WHO ja Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskus loivat omat mittarinsa, mikä kuroi umpeen eron mutta aiheutti vertailukelpoisuuteen liittyviä ongelmia.

Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan mukaan Euroopan tilastojärjestelmä vastasi myönteisesti covid-19-kriisiin. Vaikka pandemia vaikutti merkittävästi useisiin tilastotietojen tuottamisen vaiheisiin, Euroopan tilastojärjestelmän maat ja Eurostat onnistuivat jatkamaan keskeisten indikaattoreiden tuottamista keskeytyksettä. Tilastojen jatkuvan laadun ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi muuttuneessa ympäristössä Eurostat julkaisi yli 30 ohjetta, joissa käsiteltiin sekä yleisiä että alakohtaisia menetelmiä koskevia kysymyksiä. Eurostat loi verkkosivustolleen myös erityisen osion, joka tarjoaa käyttäjille viimeisimmät tiedot. Se toimitti luettelon covid-19-pandemiaa koskevista tietojoukoista ja käynnisti Euroopan elpymisen mittariston, joka sisältää tällä hetkellä 27 elpymisen kannalta merkityksellistä indikaattoria terveyteen, yhteiskuntaan, talouteen, liiketoimintaan ja ympäristöön liittyvistä aiheista. Eurostat otti käyttöön myös useita uusia kriisikohtaisia indikaattoreita (esimerkiksi viikoittaiset kuolemantapaukset ja kuukausikohtainen ylikuolleisuus) pandemian vaikutusten arvioimiseksi paremmin. Marraskuussa 2020 kansallisten tilastolaitosten ja Eurostatin päälliköt sopivat koordinoidusta vastauksesta Euroopan tilastojärjestelmää koskeviin tuleviin kriiseihin. Tätä vastausta kutsutaan Wiesbadenin muistioksi, ja sen tarkoituksena on helpottaa yhteisen lähestymistavan löytämistä tulevien kriisien yhteydessä.

Liite II – Valitut tilastotoimet

Liite III – Esimerkkejä kansainvälisistä tilastoja koskevista suuntaviivoista, suosituksista ja parhaista käytännöistä

Liite IV – Tarkastukseen valitut hankkeet

Liite V – Etsitään vaihtoehtoja ajantasaisempien tietojen saamiseksi covid-19-kuolemista

Euroopan ensimmäiset covid-19-pandemian aiheuttamat kuolemantapaukset vahvistettiin helmikuussa 2020. Euroopan vuoden 2020 kattavia kuolemansyytilastoja ei kuitenkaan ole mahdollista julkaista ennen vuotta 2023 (ks. kaavio 10). Pandemian aikaisiin tietotarpeisiin vastaamiseksi kerättiin kaksi lähes reaaliaikaista tietokokonaisuutta: covid-19-kuolemien määrä päivittäin ja viikoittaiset kuolemantapaukset väestönmuutostapahtumina.

Covid-19-kuolemien määrä: Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskus (ECDC) on julkaissut covid-19-kuolemien määrän Euroopassa muun muassa terveysministeriöistä ja kansanterveyslaitoksista saamillaan tiedoilla. WHO ja Johns Hopkinsin yliopisto ovat julkaisseet samoja tilastoja maailmanlaajuisesti. Kansalliset erot kuolemansyiden luokittelussa sekä useat puutteelliseen tai liian laajaan kattavuuteen liittyvät kysymykset johtavat kuitenkin siihen, että tiedot voivat erota toisistaan merkittävästi ja vaikeuttaa maakohtaisia vertailuja. Esimerkiksi pandemian alussa Belgia rekisteröi ilman laboratoriotestejä tosiasiassa covid-19-pandemista johtuviksi kaikki ne kuolemantapaukset, joihin covid-19 oli mahdollisesti osallisena. Sen sijaan Italia vaati positiivista testitulosta covid-19-pandemian aiheuttamista kuolemantapauksista, ja Kypros käytti näiden kahden lähestymistavan yhdistelmää.

Kuolemat ja ylikuolleisuus: Asiantuntijat pitävät tätä kansallisten tilastolaitosten vastuulla olevaa menetelmää sopivampana mittarina pandemian kokonaisvaikutuksesta kuolemiin, vaikka siinä ei oteta huomioon viimeaikaisia väestörakenteen muutoksia, kuten väestön ikääntymistä. Menetelmän avulla kerätään tietoja covid-19-tautiin liittyvistä kuolemantapauksista, joita ei ole diagnosoitu ja raportoitu oikein, sekä kuolemantapauksista, jotka johtuvat pandemian aiheuttamista yleisistä olosuhteista. Euroopan tilastojärjestelmä otti viikoittaisia kuolemia koskevan tiedonkeruumenetelmän käyttöön huhtikuussa 2020 ja alkoi julkaista ylikuolleisuutta koskevia tietoja joulukuussa 2020. Kansalliset tilastolaitokset ovat jatkaneet vapaaehtoispohjalta viikoittaisia kuolemia koskevien tietojen lähettämistä Eurostatille.

Seuraavassa taulukossa esitetään vuosien 2020 ja 2021 tiedot EU‑ ja EFTA-maissa laskettuna molempia menetelmiä käyttäen. Ylikuolleisuusluku on noin 34 prosenttia korkeampi kuin covid-19-kuolemia koskevat ECDC:n luvut.

Liite VI – ESGAB:n suositukset 2014 ja 2021

Liite VII – Yhteenveto kansallisten tilastolaitosten parannustoimista – tilanne 31. joulukuuta 2019

Liite VIII – Kansallisten tilastojärjestelmien kattavuus vertaisarviointien kolmannella kierroksella

Lyhenteet

ECDC: Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus

EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto (European Free Trade Association)

EKP: Euroopan keskuspankki

ESS: Euroopan tilastojärjestelmä (European Statistical System)

ILO: Kansainvälinen työjärjestö (International Labour Organization)

OECD: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (Organisation for Economic Cooperation and Development)

PO EMPL: Komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto

PO GROW: Komission sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk‑yritystoiminnan pääosasto

PO SANTE: Komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto

WHO: Maailman terveysjärjestö (World Health Organization)

Sanasto

Datavaje: Tiettyyn tarkoitukseen tarvittavien tietojen puuttuminen.

Kansalaisyhteiskunta: Valtiosta ja liiketoiminnasta erillinen yhteiskunnan osa, joka koostuu järjestöistä ja muista ryhmistä, jotka edustavat yhteisiä etuja julkisella sektorilla.

Keskeinen tulosindikaattori: Määrällisesti ilmaistavissa oleva mittari, joka kuvastaa tuloksellisuutta suhteessa keskeisiin tavoitteisiin.

Kuolemansyy: Tauti tai vamma, joka on pannut alulle välittömään kuolemaan johtaneen sairaustilojen sarjan, tai tapaturmaan tai väkivaltaan liittyvät olosuhteet, joiden seurauksena kuolemaan johtanut vamma aiheutui.

Metatiedot: Tiedot, jotka määrittävät ja kuvaavat muita tietoja.

Mikrotiedot: Tiedot yksittäisestä henkilöstä, taloudesta, yrityksestä tai yhteisöstä.

Pienet ja keskisuuret yritykset: Yrityksiin ja muihin organisaatioihin sovellettava kokomääritelmä, joka perustuu henkilöstön määrään ja tiettyihin taloudellisiin kriteereihin. Pienyrityksissä on alle 50 työntekijää ja liikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa. Keskisuurissa yrityksissä on alle 250 työntekijää ja niiden liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma kokonaisuudessaan enintään 43 miljoonaa euroa.

Puolueettomuus: Periaate, jonka mukaan tilastoja on kehitettävä, tuotettava ja levitettävä neutraalilla tavalla ja siten, että kaikkia käyttäjiä kohdellaan yhdenvertaisesti.

Sairastavuus: Sairastuneisuuden tila.

Suhteellinen keskivirhe: Arvion tilastollisen tarkkuuden mittari. Suhteellisten keskivirheiden pienempi määrä on osoitus luotettavammista tuloksista ja suurempi määrä epäluotettavammista tuloksista.

Terveystilinpitojärjestelmä: Euroopan tilastojärjestelmän maiden terveystilinpidon vakiomuotoinen talouskehys, jossa käytetään menetelmällisesti kansantalouden tilinpitojärjestelmän kanssa yhteensopivia kirjanpitosääntöjä kattavien, yhdenmukaisten ja kansainvälisesti vertailukelpoisten tilien tuottamiseksi keskeisten käyttäjien tarpeisiin.

Tiedot: Arvojoukko kvalitatiivisille tai kvantitatiivisille muuttujille, kuten faktoille tai mittauksille, joista tietoja voidaan tuottaa.

Tilastojen institutionaalinen käyttäjä: Kansallinen tai kansainvälinen järjestö, kuten valtion hallitus tai kansallinen keskuspankki, tai EU:n toimielin, elin tai osasto.

Työtön: Työtön 15- tai 16–74-vuotias henkilö, joka ei ole työskennellyt vertailuviikon aikana ja joka voi aloittaa työnteon seuraavien kahden viikon kuluessa (tai joka on jo löytänyt seuraavan kolmen kuukauden aikana alkavan työn) ja hakenut aktiivisesti työtä jonakin hetkenä viimeisen neljän viikon aikana.

Vakioitu kuolleisuusluku: Väestön kuolleisuusluku mukautettuna vakioidun ikäjakauman mukaisesti. Tavoitteena on parantaa vertailukelpoisuutta ajan mittaan ja eri yhteisöjen välillä.

Ylikuolleisuus: Kaikista syistä aiheutuneiden, kriisin aikana mitattujen kuolemantapausten määrä, joka on suurempi kuin tavanomaisissa olosuhteissa havaitut kuolemantapaukset.

Komission vastaukset

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=62590

Tarkastuksen eteneminen

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=62590

Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, kyseessä olevien tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuustarkastuksesta vastasi IV tarkastusjaosto, jonka erikoisalat ovat markkinoiden sääntely ja kilpailukykyinen talous. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Mihails Kozlovs. Tarkastus toimitettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Ildikó Gáll-Pelczin johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Claudia Kinga Bara ja kabinettiavustaja Zsolt Varga, toimialapäällikkö Sabine Hiernaux-Fritsch, tehtävävastaava Athanasios Koustoulidis sekä tarkastajat Maria Isabel Quintela ja Ezio Guglielmi. Kielellisissä kysymyksissä avusti Thomas Everett.

Loppuviitteet

¹ Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto, talous- ja sosiaalineuvoston 24. heinäkuuta 2013 hyväksymä päätöslauselma 2013/21 – Fundamental Principles of Official Statistics, 2013.

² SEUT-sopimus, 338 artikla.

³ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009 (EUVL L 87, 31.3.2009), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) 2015/759.

⁴ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/690, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, 4 artiklan 2 kohta.

⁵ Vuoden 2021 hyväksytty talousarvio, momentti 03 02 05, Eurooppaa koskevien korkealaatuisten tilastojen tuottaminen ja levittäminen, saatavilla osoitteessa https://data.europa.eu/eli/budget/2021/1/oj

⁶ Asetus (EY) N:o 223/2009, 11 artikla.

⁷ Asetuksen (EY) N:o 223/2009 4 artiklassa määritellyn mukaisesti.

⁸ EKPJ:n tilastointitehtävä perustuu EKPJ:n ja EKP:n perussäännön 5 artiklaan.

⁹ Perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 234/2008/EY.

¹⁰ Perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 235/2008/EY.

¹¹ Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 12/2012: Paransivatko komissio ja Eurostat luotettavien ja uskottavien Euroopan tilastojen tuottamisprosessia?

¹² Ks. päätös N:o 234/2008/EY, 11. maaliskuuta 2008, 1 ja 3 artikla.

¹³ Ks. päätös N:o 234/2008/EY, 11. maaliskuuta 2008, 4 artikla.

¹⁴ Eurostat, Support for the Final Evaluation of the European Statistical Programme 2013–2020, heinäkuu 2021, s. 43.

¹⁵ Asetus (EY) N:o 223/2009, 6 artikla.

¹⁶ Komission päätös 2012/504/EU ja Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt.

¹⁷ Asetus (EY) N:o 223/2009, 6.3, 7, 15 ja 18 artikla, komission päätös 2012/504/EU.

¹⁸ Komission asetus (EU) 2015/359 asetuksen (EY) N:o 1338/2008 täytäntöönpanosta.

¹⁹ El-Hayek, Y., Tip of the Iceberg: Assessing the Global Socioeconomic Costs of Alzheimer’s Disease and Related Dementias and Strategic Implications for Stakeholders, Journal of Alzheimer’s Disease, 70, 2019, s. 323–341.

²⁰ WHO, The top 10 ’causes of death’, 9. joulukuuta 2020.

²¹ WHO, Dementia: Key facts, 2. syyskuuta 2021.

²² Vuoden 2017 käytännesäännöissä esitetyn mukaisesti.

²³ Asetus (EY) N:o 223/2009, sellaisena kuin se on muutettuna, 2 artikla ja 18 artiklan 1 kohta; komission päätös Eurostatista 2012, 6 artiklan 2 kohta ja YK:n koodausperiaatteet (UNFP ja Principles Governing International Statistical Activities).

²⁴ ESGAB’s Annual Report 2015 ja Opinion of the ESGAB concerning the implementation of the Commission’s commitment on confidence (2018).

²⁵ Periaate 6: ”Julkistetut tilastot ovat yhtäläisesti ja samanaikaisesti kaikkien käytössä. Ulkopuolisille käyttäjille suunnatun etuoikeutetun ennakkolevityksen on oltava rajoitettua, perusteltua, valvottua ja julkistettua”.

²⁶ Protocol on impartial access to Eurostat data for users, tammikuu 2014.

²⁷ ISTAT, Embargo: a policy for transmitting correct information.

²⁸ ESGAB’s recommendations and Eurostat’s improvement actions in response to the recommendations.

²⁹ Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan (ESGAB) vuosikertomus 2021.

³⁰ Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 12/2012

³¹ Ecofin-neuvoston 9. marraskuuta 2021 hyväksymät neuvoston päätelmät EU:n tilastoista.

³² Ks. tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 12/2012: Paransivatko komissio ja Eurostat luotettavien ja uskottavien Euroopan tilastojen tuottamisprosessia? ja ESGAB vuosikertomus 2011.

³³ Perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 235/2008/EY.

³⁴ COM(2005) 217 final ja W. Radermacher (2011), European Statistics: People Count.

³⁵ Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 12/2012: Paransivatko komissio ja Eurostat luotettavien ja uskottavien Euroopan tilastojen tuottamisprosessia?

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (https://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2022

PDF	ISBN 978-92-847-9034-0	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/51721	QJ-AB-22-023-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-9058-6	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/96600	QJ-AB-22-023-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2022

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet vahvistetaan avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleenkäyttämistä koskevassa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksessä 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Yleissääntö siis on, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja kaikista sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle kuuluvan sisällön uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Tarvittavat lisäoikeudet on hankittava, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä.

Jos tällainen lisäoikeus saadaan, se kumoaa ja korvaa yllä mainitun yleisen käyttöoikeuden. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta:

Kaavio 2 – Kuvakkeet: Nämä kaaviot on suunniteltu käyttäen sivustolta Flaticon.com saatua aineistoa. © Freepik Company S.L. Kaikki oikeudet pidätetään.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille Internet-sivustoille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Tilintarkastustuomioistuimen logon käyttö

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

YHTEYDENOTOT EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta (european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).

Yhteydenotot puhelimitse tai kirjallisesti
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696, tai
• verkkolomakkeella (european-union.europa.eu/contact-eu/write-us_fi).

TIETOA EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla (european-union.europa.eu).

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata verkosta (op.europa.eu/fi/web/general-publications/publications). Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa (eur-lex.europa.eu).

EU:n avoin data
Eurooppalaisen datan portaali (data.europa.eu) tarjoaa pääsyn EU:n toimielinten, elinten ja virastojen avoimiin data-aineistoihin. Data on ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä maksutta sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten. Portaalissa on myös runsaasti Euroopan maiden data-aineistoja.