Euroopan Tilintarkastustuomioistuin 2017 Toimintakertomus

Cover image

Kuvat kertovat parhaiten kuluneista 40 vuodesta. Edellä esitetyt kuvat ilmentävät toimielimemme palveluksessa vuosien mittaan työskennelleiden satojen henkilöstön jäsenten päivittäistä työelämää. Osa näistä kuvista on julkaistu sivustollamme (eca.europa.eu) ja sosiaalisessa mediassa (@EUauditors) vuoden 2017 aikana.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Keitä me olemme

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on EU:n ulkoinen tarkastaja.

Olemme yksi unionin seitsemästä toimielimestä. Toimielimemme kollegiossa on 28 jäsentä, yksi kustakin EU:n jäsenvaltiosta. Toimielimessämme työskentelee tarkastus- tai hallinnollisissa tehtävissä noin 900 henkilöä, jotka edustavat kaikkia EU:n kansallisuuksia.

Tilintarkastustuomioistuin perustettiin vuonna 1977. Toimipaikkamme sijaitsee Luxemburgissa.

Mitä me teemme

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, että EU:n tilinpito on kunnossa ja että se noudattaa varainhoitosääntöjään oikein ja että EU:n toimintapolitiikat ja ohjelmat tuottavat vastinetta varoille.

Tilintarkastustuomioistuin osallistuu työllään EU:n varainhoidon parantamiseen ja edistää tilivelvollisuutta ja avoimuutta. Varoitamme riskeistä, hankimme varmuuden, tuomme esiin puutteita ja saavutuksia sekä opastamme EU:n päätöksentekijöitä ja lainsäätäjiä.

Esitämme huomautuksemme ja suosituksemme Euroopan parlamentille, Euroopan unionin neuvostolle, kansallisille parlamenteille ja suurelle yleisölle.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen rakennukset Kirchbergin kaupunginosassa Luxemburgissa, 2017.

Presidentin esipuhe

Hyvä lukija,

Euroopan tilintarkastustuomioistuin aloitti toimintansa vuonna 1977. Nyt 40 vuotta myöhemmin voimme katsoa taaksepäin ja todeta, kuinka lukuisin tavoin olemme edistäneet julkista tilivelvollisuutta ja EU:n varainhoitoa.

Lokakuussa 2017 tilintarkastustuomioistuin juhlisti 40-vuotista taivaltaan virallisessa seremoniassa, johon osallistuivat Luxemburgin suurherttua ja suurherttuatar, Viron presidentti Kersti Kaljulaid, Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani sekä Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker. Heidän mukanaolonsa on vahva osoitus tilintarkastustuomioistuimen roolista Euroopan unionin ”varainhoidon omanatuntona”.

Suuntasimme kuitenkin vuoden aikana katseemme myös eteenpäin. Keskustelimme ja päätimme strategiastamme nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kolmelle viimeiselle vuodelle – vuoden 2020 loppuun saakka. EU:n kansalaiset tarvitsevat selkeää, luotettavaa ja helposti saatavilla olevaa tietoa säilyttääkseen luottamuksensa EU:hun ja sen toimielimiin. Ihmisten on voitava nähdä, että EU toimii kunniallisesti, noudattaa oikeusvaltioperiaatetta, käyttää julkisia varoja harkiten, ilmaisee selkeästi tavoitteensa ja saavuttaa lupaamansa tulokset. Unionin ulkoisena tarkastajana tilintarkastustuomioistuimella on hyvä asema tarkastaa näiden periaatteiden toteutuminen ja raportoida tarkastustensa tuloksista.

Tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuoden aikana erityiskertomuksia lukuisista EU:n toimintapolitiikoista ja ohjelmista sekä yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvia julkaisuja, kuten yleiskatsauksia ja nopeita tilannearvioita. Lisäksi laadimme useita lausuntoja lainsäädäntöehdotuksista ja – jokavuotiseen tapaan – vuosikertomuksemme EU:n talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastoista sekä EU:n virastoista ja lukuisista muista unionin elimistä.

Tämä kertomus sisältää kattavan kuvauksen toiminnastamme vuonna 2017 sekä keskeiset tiedot organisaatiostamme, talousarviostamme ja henkilöstöstämme.

Toivotan viihtyisiä lukuhetkiä kertomuksen parissa.

Klaus-Heiner Lehne
presidentti

Katsaus vuoteen 2017

Toimintamme

  • 28 erityiskertomusta, joissa tutkittiin EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien vaikuttavuutta ja lisäarvoa esimerkiksi nuorisotyöttömyyden, ympäristön, muuttoliikkeen ja pankkiunionin aloilla
  • yleiskatsaus EU:n toiminnasta energian ja ilmastonmuutoksen alalla sekä nopea tilannearvio EU:n toimielinten henkilöstövähennyksistä
  • viisi lausuntoa uusista tai päivitetyistä EU:n säädöksistä, joilla on merkittävää vaikutusta varainhoidon kannalta – mukaan lukien yksi lausunto EU:n talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta ja yksi Euroopan poliittisten puolueiden rahoituksesta
  • vuosikertomukset EU:n talousarvion toteuttamisesta ja Euroopan kehitysrahastoista sekä yhteenveto varainhoitovuoden 2016 EU-tarkastuksesta
  • 55 erityisvuosikertomusta eri puolilla unionia toimivien EU:n eri virastojen, muiden elinten ja yhteisyritysten tilinpäätöksistä, mukaan lukien kaksi yhteenvetoraporttia
  • kokouksia, seminaareja ja konferensseja institutionaalisten sidos-ja vertaisryhmiemme kanssa. Esimerkkeinä voidaan mainita EU:n jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten pääjohtajien EU-yhteyskomitean kokous sekä nuorisotyöllisyyttä, energia-alaa, ilmastonmuutosta ja vaikutustenarviointia koskevat konferenssit.

Hallintomme

  • Toimielimessä aloitti kaksi uutta jäsentä: Juhan Parts (Viro) 1. tammikuuta 2017 ja Ildikó Gáll-Pelcz (Unkari) 1. syyskuuta 2017.
  • Julkaisimme uuden monivuotisen strategian, joka ohjaa työtämme ja hallintoamme vuosina 2018–2020.
  • Tarkistimme työohjelmasuunnitteluamme varmistaaksemme strategisemman, johdonmukaisemman ja koko toimielimen laajuisen lähestymistavan ensisijaisten tarkastustavoitteiden suunnitteluun.
  • Tarkistimme riskinhallintapolitiikkamme ja tehostimme varainhallintamenettelyjämme.
  • Vähensimme edelleen henkilöstön määrää kuten EU:n toimielinten kesken on sovittu. Jatkoimme myös yhtäläisten mahdollisuuksien politiikan soveltamista palvelukseenotossa ja henkilöstöhallinnossa.
  • Saimme ympäristösertifioinnit (esim. EMAS ja ISO 14 001:2015) ympäristöasioiden hallintajärjestelmästämme.

Toimintamme

Tarkastustoiminta

Toimitamme erityyppisiä tarkastuksia EU:n eri talousarvioaloilla:

  • Tuloksellisuuden tarkastuksia EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien vaikuttavuudesta, tehokkuudesta ja taloudellisuudesta. Tarkastuksissa arvioidaan varoille saatavaa vastinetta ja niissä keskitytään erityisiin hallintoa tai talousarviota koskeviin aihealueisiin: tarkastuskohteiden valintakriteereinä käytetään esimerkiksi yleistä etua, parannusmahdollisuuksia tai heikon tuloksellisuuden taikka sääntöjenvastaisuuksien riskiä.
  • Tilintarkastuksia ja säännönmukaisuuden tarkastuksia tilinpäätösten luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta (erityisesti tarkastuslausuma) sekä arviointeja siitä, ovatko tiettyjen talousarvioalojen järjestelmät tai toimet sääntöjen ja asetusten mukaisia.

Kertomuksissa esitetään tarkastustyössä kerätyn evidenssin perusteella selkeät johtopäätökset siitä, missä määrin EU:n toimintapoliittiset tavoitteet on saavutettu ja mikä on EU:n tilinpidon ja varainhoidon tila. Näin voimme antaa kustannustehokkaita käytännön suosituksia.

Tarkastuskäynnit vuonna 2017

Suurin osa tarkastustyöstä tapahtuu tiloissamme Luxemburgissa. Vuonna 2017 tarkastajamme tekivät kuitenkin myös lukuisia tarkastuskäyntejä muihin EU:n toimielimiin, virastoihin ja laitoksiin tai EU:n edustustoihin ja jäsenvaltioiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten luo. Lisäksi käyntejä tehtiin kansainvälisiin organisaatioihin, kuten Yhdistyneisiin kansakuntiin, joka osallistuu EU-varojen käsittelyyn. Tarkastuksia kohdistetaan myös EU-varojen saajiin paikan päällä niin unionin alueella kuin sen rajojen ulkopuolellakin. Tarkastuskäyntien avulla hankitaan suoraa tarkastusevidenssiä EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien hallinnointiin ja EU-varojen keräämiseen ja maksamiseen osallistuvilta tahoilta sekä tuensaajilta.

Tarkastus on ydintoimintomme

Yksittäisissä jäsenvaltioissa ja edunsaajamaissa toimitettavien tarkastusten tiheys ja intensiteetti riippuvat tarkastustyön tyypistä. Vuonna 2017 tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat viettivät paikan päälle tehdyillä tarkastuskäynneillä kaikkiaan 3 670 päivää (4 246 vuonna 2016) sekä jäsenvaltioissa että EU:n ulkopuolella.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustiimissä on tavallisesti kahdesta kolmeen tarkastajaa, ja tarkastusmatkojen kesto vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. EU:ssa tarkastukset paikan päällä tehdään usein yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden ylimmän tarkastuselimen kanssa.

3 670 päivää tarkastuskäynneillä jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolella vuonna 2017

Lisäksi tarkastajat viettivät 2 300 päivää (2 510 päivää vuonna 2016) EU:n toimielimissä Brysselissä ja Luxemburgissa sekä eri puolilla EU:ta sijaitsevissa hajautetuissa ja muissa elimissä, kansainvälisissä organisaatioissa (esim. YK tai OECD) ja yksityisissä tarkastusyrityksissä. Tarkastustyössä hyödynnetään enenevässä määrin videokonferensseja ja muuta tietotekniikkaa (kuten tietojen ja asiakirjojen suojattua jakoa) tarkastusevidenssin hankintaan ja validointiin.

5 970 tarkastuspäivää vuonna 2017

Petoshavainnot

Tilintarkastustuomioistuin tekee Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa tiivistä yhteistyötä, jonka tarkoituksena on torjua EU:n talousarvioon kohdistuvia petoksia. Välitämme OLAFin käsiteltäväksi kaikki tarkastusten aikana havaitsemamme tapaukset, joissa epäillään petoksen, lahjonnan tai muun laittoman toiminnan vaarantavan EU:n taloudelliset edut. Tapauksiin liittyvistä jatkotoimista huolehtii OLAF, joka päättää mahdollisen tutkinnan aloittamisesta ja toimii tarvittaessa yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa.

Vuonna 2017 ilmoitimme OLAFille 13:sta tarkastustyön aikana havaitusta tapauksesta, joissa epäiltiin petosta

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksia ei ole suunniteltu nimenomaan petosten etsimiseen, mutta tarkastusten yhteydessä ilmenee myös tapauksia, joissa herää epäilys mahdollisesta sääntöjenvastaisesta tai petollisesta toiminnasta. Vuonna 2017 ilmoitimme OLAFille 13 petosepäilytapausta (11 vuonna 2016), jotka olimme havainneet varainhoitovuosien 2016 ja 2017 tarkastuslausumaan liittyvän tarkastustyön sekä muiden tarkastustehtävien aikana.

Julkaisut

Julkaisumme: erityiskertomukset, vuosikertomukset, lausunnot ja yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvat julkaisut

Tarkastuskertomuksemme ja lausuntomme ovat olennainen osa EU:n tilivelvollisuusketjua, koska niitä hyödynnetään – erityisesti vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä – asettamalla vastuuseen EU:n talousarvion hallinnoinnista vastaavat tahot. Vastuullisena tahona on lähinnä Euroopan komissio, mutta myös muut EU:n toimielimet ja elimet. Myös jäsenvaltioiden kansallis-, alue- ja paikallistason hallinnoilla on keskeinen asema yhteisesti hallinnoitavilla aloilla, joihin kuuluvat esim. maatalous- ja koheesioalan menot. Niiden osuus EU:n talousarviosta käytettävistä varoista on noin 80 prosenttia.

Julkaisujamme ovat

  • erityiskertomukset, joissa esitetään tulokset tarkastuksista, joiden kohteet on valittu eri menoaloilta tai toimintalohkoilta, tai käsitellään talousarvioon tai hallintoon liittyviä kysymyksiä
  • vuosikertomukset, joissa esitetään pääasiassa Euroopan unionin talousarviota ja Euroopan kehitysrahastoja koskevien tilintarkastusten ja säännönmukaisuuden tarkastusten tulokset sekä talousarviohallintoon ja tuloksellisuuteen liittyviä näkökohtia
  • erityisvuosikertomukset, jotka julkaistaan EU:n virastoista, hajautetuista elimistä ja yhteisyrityksistä
  • lausunnot uudesta tai päivitetystä lainsäädännöstä, jolla on huomattavaa vaikutusta varainhoitoon; lausuntoja annetaan muiden toimielinten pyynnöstä tai tilintarkastustuomioistuimen omasta aloitteesta
  • yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvat julkaisut, kuten
    • yleiskatsaukset, jotka ovat kuvailevia analyyttisiä asiakirjoja monitahoisista laaja-alaisista toimintalohkoista tai hallinnon aloista; tilintarkastustuomioistuin laatii yleiskatsaukset tietyltä alalta kartuttamansa kokemuksen ja osaamisen pohjalta, usein monialaisesta näkökulmasta
    • taustakatsaukset, jotka ovat luonteeltaan samankaltaisia kuin yleiskatsaukset (kuvailevia analyyttisiä asiakirjoja toimintapolitiikasta tai hallinnosta), mutta ne ovat aiheeltaan kohdennetumpia
    • nopeat tilannearviot, joissa tuodaan esiin tiettyä erittäin rajattua aihetta tai ongelmaa koskevat tosiseikat; tarvittaessa niihin voi sisältyä analyysi, joka auttaa tosiseikkojen ymmärtämisessä.

Kaikki julkaisumme ovat saatavissa verkkosivustollamme (eca.europa.eu). Kaikki vuonna 2017 julkaistut erityiskertomukset, lausunnot ja yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvat julkaisut luetellaan tämän kertomuksen lopussa.

Julkaisujen lukumäärä vuonna 2017

Vuosikertomukset

EU:n talousarviota koskeva vuosikertomus varainhoitovuodelta 2016

Vuoden 2016 vuosikertomuksessa tilintarkastustuomio­istuin arvioi, kuinka EU:n varoja oli vuoden aikana käytetty. Samalla tuotiin esiin, millä aloilla varainkäyttöön liittyi suurin sääntöjenvastaisuuksien riski. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin arvioi erikseen kaikkia EU:n keskeisiä talousarvioaloja monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 otsakkeiden mukaan ja antoi tietoja budjettihallinnosta ja varainhoidosta. Vuosikertomus sisälsi tietoa myös tuloksellisuustekijöistä. Lisäksi vuosikertomuksessa analysoitiin, miksi virheitä oli aiheutunut, ja esitettiin parannussuosituksia.

Tarkastimme noin 1 000 edunsaajille EU:n vuoden 2016 talousarviosta suoritettua maksua

Tarkastajat testasivat noin 1 000 maksua, jotka suoritettiin edunsaajille EU:n talousarvion eri menoaloilla. Tarkastajat siis arvioivat noin tuhat eri tapausta, joissa oli EU:n varojen avulla tuettu keskeisiä infrastruktuurihankkeita, pk-yrityksiä, tutkimusorganisaatioita, viljelijöitä, opiskelijoita EU:n jäsenvaltioissa tai edunsaajia EU:n ulkopuolisissa maissa.

Tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2016 vuosikertomuksen esittäminen merkitsee vastuuvapausmenettelyn alkua
Keskeiset tiedot
EU:n menot vuonna 2016
136,4 miljardia euroa, noin 267 euroa jokaista kansalaista kohti
Tarkastettu määrä
129,3 miljardia euroa
Tilit
Luotettavat: tilintarkastustuomioistuin varmensi ne
Tulot
Lailliset ja sääntöjenmukaiset, ei virheitä: tilintarkastustuomioistuin antaa puhtaan tarkastuslausunnon
Maksut
3,1 prosenttia arvioidusta kokonaisvirhetasosta – noin puolessa menoista virhetaso jäi kahden prosentin olennaisuusrajan alapuolelle: tilintarkastustuomioistuin antaa varauman sisältävän lausunnon (eikä kielteistä lausuntoa)

Vuosikertomuksemme julkaisu käynnistää talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapausmenettelyn Euroopan parlamentissa. Tilintarkastustuomioistuin esitteli vuosikertomuksen Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle (CONT) 28. syyskuuta ja myöhemmin myös parlamentin täysistunnolle, neuvostolle (talous- ja rahoitusasiat) ja jäsenvaltioiden parlamenteille.

Talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtaja Ingeborg Grässle, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti Klaus-Heiner Lehne ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Lazaros S. Lazarou vuosikertomuksen esittelytilaisuudessa Brysselissä 28. syyskuuta 2017.
EU:n tilit antavat oikean ja riittävän kuvan ja sääntöjenvastaisten menojen määrä väheni edelleen vuonna 2016

Keskeiset johtopäätökset

  • Vuoden 2016 tilinpäätös on laadittu kansainvälisten standardien mukaisesti, ja siinä esitetään kaikilta olennaisilta osiltaan oikea ja riittävä kuva EU:n varainkäytöstä.
  • Vuoden 2016 tulojen virhetaso ei ollut olennainen.
  • EU:n talousarviosta suoritettujen maksujen arvioitu virhetaso on viime vuosina jatkuvasti vähentynyt: 2016: 3,1 prosenttia, 2015: 3,8 prosenttia ja 2014: 4,4 prosenttia. Valtaosassa vuodelta 2016 tarkastetuista menoista – tukioikeuteen perustuvista maksuista (toisin kuin kulujen korvaamiseen perustuvista maksuista) – virhetaso ei ollut olennainen.
  • Komission raportointi sääntöjenmukaisuudesta vastaa suurelta osin tilintarkastustuomioistuimen tuloksia useimmilla aloilla. Komission olisi kuitenkin yksinkertaistettava tuloksellisuusmittausta esimerkiksi vähentämällä tavoitteiden ja indikaattorien määrää.
  • Jäsenvaltioiden ja komission toteuttamilla korjaavilla toimenpiteillä oli myönteinen vaikutus arvioituun virhetasoon. Tilintarkastustuomioistuimen arvioima kokonaisvirhetaso olisi ilman korjaavia toimenpiteitä ollut 1,2 prosenttia korkeampi. Saatavilla oli kuitenkin riittävästi tietoa, jonka avulla huomattava osa virheistä olisi voitu ehkäistä tai havaita ja korjata.
  • Tulevista talousarvioista rahoitettavien EU:n maksusitoumusten kokonaismäärä oli suurempi kuin koskaan aiemmin, ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Tästä maksusumasta selviytyminen ja uuden suman välttäminen olisi asetettava painopisteiksi vuoden 2020 jälkeistä kautta koskevan EU:n varainkäytön suunnittelussa.
Vuosikertomuksessa EU:n talousarvion toteuttamisesta annettiin ensimmäistä kertaa varauman sisältävä lausunto EU:n varainkäytön sääntöjenmukaisuudesta
Puhdas lausunto
Virhetaso alle kaksi prosenttia.
Varauman sisältävä lausunto
Virhetaso yli kaksi prosenttia, mutta vain tietyillä talousarvioaloilla.
Kielteinen lausunto
Virhetaso yli kaksi prosenttia koko talousarviossa.
Lazaros S. Lazarou, vuosikertomuksesta vastaava Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen.

”Vuoden 2016 vuosikertomus on historiallinen, koska se merkitsee melkoista muutosta aiempiin kertomuksiin nähden. Ensimmäistä kertaa annoimme menojen sääntöjenmukaisuudesta kielteisen lausunnon sijasta varauman sisältävän lausunnon.”

Arvioitujen virhetasojen vertailu EU:n menoaloittain (2014–2016)
Tilintarkastustuomioistuimen institutionaaliset sidosryhmät tarvitsevat tietoa myös EU:n varainkäytön avulla saavutetusta tuloksellisuudesta
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti Klaus-Heiner Lehne esittelemässä vuosikertomusta Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa 4. lokakuuta 2017.

”Tämän vuoden varauman sisältävä lausunto kuvastaa sitä, että EU:n varainhoito on parantunut merkittävästi. Tulemme harkitsemaan uudelleen EU:n talousarvion tarkastamistapaa.

  • Aiomme ottaa jatkossa paremmin huomioon sisäiset kontrollit Euroopan komissiossa ja jäsenvaltioissa. Näin voimme edistää tilivelvollisuutta paremmin ja jatkaa EU:n varainhoidon parantamista.
  • Tuloksellisuutta tullaan myös painottamaan enemmän, jotta voimme varmistaa, että EU:n kansalaiset saavat rahoilleen vastinetta.”

On tärkeää keskittyä EU:n varainkäytön tuloksellisuuteen ja saavutettuihin tuloksiin. Tätä korosti myös varainhoitovuoden 2016 vastuuvapausmenettelystä vastaava parlamentin esittelijä, Euroopan parlamentin jäsen Joachim Zeller:

Joachim Zeller, Euroopan parlamentin jäsen, varainhoitovuoden 2016 vastuuvapausmenettelystä vastaava parlamentin esittelijä.

Virhetasot sekä se, onko esimerkiksi rakennerahastojen varoja käytetty sääntöjen mukaisesti, ovat tärkeitä, mutta meidän olisi myös tarkasteltava, mitä varojen avulla on saavutettu.

Euroopan kehitysrahastoja koskeva vuosikertomus

Euroopan kehitysrahastoista (EKR) ohjataan taloudellista tukea Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille (AKT-valtiot) sekä merentakaisille maille ja alueille. Jäsenvaltiot rahoittavat EKR:ja, joita Euroopan komissio hallinnoi EU:n talousarvion ulkopuolella. Tiettyjen tukien hallinnoijana on Euroopan investointipankki (EIP).

Hankintasääntöjen noudattamatta jättäminen oli syynä noin kolmannekseen EKR:jen kokonaisvirhetasosta. Merkittäviin virhetyyppeihin lukeutuvat myös menot, joita ei ollut joko tosiasiassa aiheutunut tai jotka eivät oikeuta tukeen.

Euroopan kehitysrahastoja koskeva vuosikertomus julkaistaan samanaikaisesti EU:n talousarvion toteuttamisesta annetun vuosikertomuksen kanssa. Se on saatavilla tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla (eca.europa.eu).

Keskeiset tiedot
EKR:jen talousarvio 2016
3,4 miljardia euroa
Tarkastettu määrä
2,8 miljardia euroa
Tilit
luotettavat
Tulot
ei ilmennyt virheitä
Maksut
olennaisia virheitä (arvioitu virhetaso 3,3 prosenttia)

Erityisvuosikertomukset

EU:n virastot, muut elimet ja yhteisyritykset sijaitsevat eri puolilla Euroopan unionia ja suorittavat erityisiä tehtäviä EU:n kansalaisten kannalta ratkaisevan tärkeillä aloilla, kuten terveys, turvallisuus, turvajärjestelyt, vapaus ja oikeus sekä tutkimus.

Vuonna 2017 tilintarkastustuomioistuin tarkasti, olivatko niiden tilinpäätökset luotettavia ja olivatko tilien perustana olevat toimet sääntöjenmukaisia. Tilintarkastustuomioistuin otti tilinpäätöksiä koskevien lausuntojen laadinnassa huomioon käytettävissä olevan yksityisten tarkastusyritysten tekemän tarkastustyön. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti myös Sisnet-tietoliikenneinfrastruktuurin, Eurooppa-koulut, yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ehdolliset vastuut ja Galileo-yhteisyrityksen lakkauttamisen. Teimme työtä tarkastustulosten kokoamiseksi ja aiomme antaa virastojen osalta yhden yhteisen kertomuksen vuonna 2018.

Keskeiset tiedot
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamat
45 EU:n virastoa ja muuta elintä, kahdeksan yhteisyritystä
Varainhoitovuoden 2016 talousarvio yhteensä
5,2 miljardia euroa
Henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2016
noin 11 000
Tilintarkastus­tuomioistuin julkaisi
55 erityisvuosikertomusta, mukaan lukien kaksi yhteenvetokertomusta
Virastot (määrärahat 3,4 miljardia euroa, henkilöstöä 10 364)

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa havaittiin, että kaikkien 41 viraston tilinpäätökset antoivat oikean ja riittävän kuvan. Kaikkien virastojen tilinpäätöksen perustana olevat rahoitustoimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset lukuun ottamatta Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa, jonka osalta tilintarkastustuomioistuin antoi varauman sisältävän lausunnon julkisia hankintoja koskevien periaatteiden noudattamatta jättämisen takia.

Yhteisyritykset (määrärahat 1,8 miljardia euroa, henkilöstöä 633)

Kaikkien tarkastettujen kahdeksan yhteisyrityksen tilinpäätös oli luotettava. Yhteisyritysten taloudellinen asema sekä niiden toimien tulokset ja rahavirrat varainhoitovuodelta 2016 oli esitetty tilinpäätöksissä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein.

Lisäksi todettiin, että seitsemän yhteisyrityksen tilien perustana olevat toimet olivat sovellettavien sääntöjen mukaisia lukuun ottamatta ECSEL-yhteisyritystä, jonka osalta tilintarkastustuomioistuin antoi varauman sisältävän lausunnon, koska seitsemännen puiteohjelman avustusmaksujen sisäisen valvonnan järjestelmän luotettavuudesta ei saatu kohtuullista varmuutta.

Kaikki tilintarkastustuomioistuimen erityisvuosikertomukset sekä kaksi yhteenvetokertomusta ovat saatavilla tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla (eca.europa.eu).

Erityiskertomukset

Vuonna 2017 julkaistiin 28 erityiskertomusta. Näissä kertomuksissa tilintarkastustuomioistuin tarkasti erityisesti, onko tarkastuskohteeksi valittujen EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien tavoitteet saavutettu, onko tulokset saavutettu tehokkaasti ja vaikuttavasti ja onko EU:n rahoitus tuottanut lisäarvoa. Tilintarkastustuomioistuin antoi näissä kertomuksissa myös parannussuosituksia, jotka koskivat esim. taloudellisia säästöjä, parempia työmenetelmiä, jätteiden torjuntaa tai odotettujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista kustannustehokkaammalla tavalla.

Erityiskertomuksissa keskitytään tutkimaan EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien vaikuttavuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta

Erityiskertomusten yhteydessä keskityttiin EU:n ratkaistavana oleviin ongelmiin, jotka koskevat esimerkiksi luonnonvarojen kestävää ja ympäristöä säästävää käyttöä, kasvun luomista ja osallisuuden edistämistä, muuttoliikkeen ja globaalin kehityksen haasteita, sisämarkkinoita ja pankkiunionia sekä Euroopan unionin vastuullisen ja tehokkaan toiminnan varmistamista.

Tässä kertomuksessa käsitellään tarkemmin kahta julkaistuista 28 erityiskertomuksesta. Ensimmäisenä käsitellään ruokahävikkiä koskevaa erityiskertomusta, jossa tutkittiin, ovatko EU:n toimintapolitiikat tarkoituksenmukaisia ruokahävikin torjunnan kannalta elintarvikeketjun kaikissa eri vaiheissa. Toisena käsitellään Kreikan rahoituskriisiä koskevaa erityiskertomusta, jossa perehdyttiin toimenpiteisiin, joihin EU ryhtyi talouden sopeutusohjelmien avulla jäsenvaltiossa puhjenneen rahoitus- ja velkakriisin seurauksena.

Erityiskertomus: Ruokahävikin torjunta: EU:n olisi parannettava elintarvikeketjun tehokkuutta
Ruokahävikki on maailmanlaajuinen ongelma

Ruokahävikki on maailmanlaajuinen ongelma, joka on noussut viime vuosina keskeisempään asemaan julkisessa keskustelussa ja poliittisella asialistalla. Tähän on vaikuttanut erityisesti maapallon kasvavan väestön ravinnontarve. Tämänhetkisten arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti noin kolmannes ihmisten elintarvikkeeksi tuotetusta ruoasta päätyy ruokahävikiksi tai elintarvikejätteeksi, mikä merkitsee erittäin mittavia taloudellisia ja ympäristöön liittyviä kustannuksia.

EU:n tarkastajat arvioivat, millainen rooli EU:lla voisi olla ruokahävikin torjunnassa

Tilintarkastustuomioistuin perehtyi erityisesti tähän mennessä toteutettuihin toimiin sekä siihen, kuinka ruokahävikkiä pyritään torjumaan EU:n erilaisten toimintapoliittisten välineiden avulla. Tarkastuksessa keskityttiin ennaltaehkäisyyn ja lahjoittamiseen, jotka ovat ruokahävikin torjunnan suositeltavimmat toimintamuodot.

Tarkastajat haastattelivat alasta vastaavien komission osastojen henkilöstöä, kävivät läpi asiakirjoja ja tekivät tarkastuskäynnit viiteen jäsenvaltioon: Italia (Lazio), Alankomaat, Portugali, Romania ja Suomi. He kävivät alasta vastaavissa ministeriöissä ja toimittivat paikalla tehtäviä tarkastuksia. Lisäksi tarkastajat konsultoivat relevantteja sidosryhmiä elintarviketuotannon, vähittäiskaupan, tutkimuksen ja hyväntekeväisyyden aloilla.

EU:n tarkastajat katsovat, että EU voisi ja sen pitäisi tehostaa ruokahävikin torjuntaa

Tarkastajat totesivat, että vaikka ruokahävikkiä on mahdollista torjua useiden EU:n toimintapolitiikkojen avulla, tätä potentiaalia ei vielä hyödynnetä. Tähän mennessä toteutetut toimet ovat olleet hajanaisia ja jaksoittaisia, eikä Euroopan komissio ole koordinoinut toimiaan. Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa yksilöitiin joukko menetettyjä mahdollisuuksia ja potentiaalisia parannuksia, jotka eivät edellyttäisi uutta lainsäädäntöä tai julkisten varojen lisäämistä. Lisäksi kertomuksessa suositeltiin nykyisten toimintapolitiikkojen parempaa yhteensovittamista ja selkeää toimintapoliittista tavoitetta elintarvikejätteen vähentämiseksi.

Tilintarkastustuomioistuin esitteli kertomuksen Euroopan parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle ja talousarvion valvontavaliokunnalle, EU:n neuvos­­tol­le sekä useille kansallisille parlamenteille eri puolilla ­EU:ta. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto suhtautuivat kertomukseen myönteisesti ja antoivat tukensa sen johtopäätöksille. Kertomuksella oli myös merkittävä näkyvyys erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Erityiskertomus: Komission puuttuminen Kreikan rahoituskriisiin
Kreikka tarvitsi apua rahoitusvakautensa varmistamiseen

Vuoden 2008 finanssikriisi aiheutti Euroopassa talouden laskusuhdanteen ja velkakriisin, joka toi esiin Kreikan talouden haavoittuvuuden. Huhtikuussa 2010 Kreikka ei kyennyt enää hankkimaan tarvitsemaansa rahoitusta rahoitusmarkkinoilta, joten se pyysi rahoitustukea euroalueen jäsenvaltioilta ja kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF).

Tämän jälkeen Kreikka on osallistunut kolmeen talouden sopeutusohjelmaan, joita hallinnoi niin kutsuttu troikka – Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja IMF. Kolmannessa ohjelmassa oli mukana myös Euroopan vakausmekanismi (EVM). Tuen kokonaismäärä oli 368,6 miljardia euroa ja siihen liittyi poliittisia ehtoja, jotka asetettiin Kreikan viranomaisten ja lainan­antajien välisellä sopimuksella.

Ohjelmien tavoitteena oli vakauttaa Kreikan taloudellinen tilanne kattamalla talouden rahoitustarpeet ja estää näin velkakriisin tartunta muulle euroalueelle. Kreikka sitoutui vastineeksi toteuttamaan laajoja rakenneuudistuksia.

EU:n tarkastajat tutkivat, oliko komissio hallinnoinut talouden sopeutusohjelmia tarkoituksenmukaisesti

Tarkastus toimitettiin osana tuloksellisuustarkastuksia, joita on viime vuosina kohdistettu vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena toteutettuihin toimiin ja uudistuksiin. Tarkastajat arvioivat, kuinka komissio oli hoitanut kaksi ensimmäistä Kreikkaa koskevaa ohjelmaa ja suunnitellut kolmannen. He kävivät läpi asiakirjoja, jotka liittyvät EU:n rahoitustukiohjelmiin, analysoivat ohjelmien ehtoja ja haastattelivat komission henkilöstöä, kansallisia viranomaisia (esim. alakohtaisista ministeriöistä) ja Kreikan keskuspankin, ammattiliittojen ja sidosryhmien edustajia sekä IMF:n, Euroopan vakausmekanismin (EVM) ja OECD:n henkilöstöä.

EU:n tarkastajat: Kreikan talouden sopeutus­ohjelmat ovat tuottaneet puutteista huolimatta jonkin verran uudistuksia

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat totesivat, että Kreikan talouden sopeutusohjelmat olivat aikaansaaneet lyhyellä aikavälillä taloudellista vakautta ja mahdollistaneet joidenkin uudistusten edistymisen. Ohjelmat kuitenkin tukivat Kreikan toipumista vain vähän. Tarkastajat panivat myös merkille, että komissiolla ei ollut aiempaa kokemusta vastaavanlaisen prosessin hallinnoinnista. Lisäksi todettiin, että ohjelmien ehtoja ei asetettu riittävissä määrin tärkeysjärjestykseen eikä niitä sisällytetty laajempaan Kreikkaa koskevaan strategiaan. Tarkastuksessa havaittiin niin ikään, että ohjelmien makrotaloudelliset olettamat oli perusteltu heikosti.

Tilintarkastustuomioistuin esitteli erityiskertomuksen Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle ja Kreikan institutionaalisille sidosryhmille. Kertomus huomioitiin laajalti tiedotusvälineissä. Se sai tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2017 julkaisemista erityiskertomuksista eniten huomiota tiedotusvälineissä.

Merkittäviä tapahtumia

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 40-vuotisjuhlallisuudet

12. lokakuuta 2017, Hémicycle-istuntosali, Luxemburg.

Tilintarkastustuomioistuimen perustamisen 40-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin virallinen seremonia, johon osallistuivat Luxemburgin suurherttua ja suurherttuatar sekä maan pääministeri Xavier Bettel.

Tilaisuuden avasi tilintarkastustuomioistuimen presidentti Klaus-Heiner Lehne, minkä jälkeen puheen pitivät Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani, Viron presidentti Kersti Kaljulaid ja Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.

Rinnakkain juhlaseremonian kanssa järjestettiin vuotuinen konferenssi, joka kokoaa yhteen EU:n jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten pääjohtajat (EU-yhteyskomitea) sekä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ylimpien tarkastuselinten pääjohtajat.

Vasemmalta oikealle: Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Henri Grethen, Luxemburgin pääministeri Xavier Bettel, Viron presidentti Kersti Kaljulaid, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti Klaus-Heiner Lehne, Luxemburgin suurherttuatar ja suurherttua, Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani, Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen konferenssi – nuorisotyöllisyyttä koskeviin haasteisiin vastaaminen ja ratkaisujen löytäminen

10. toukokuuta 2017, Euroopan parlamentti, Bryssel

Konferenssi järjestettiin sen jälkeen, kun tilintarkastustuomioistuin oli julkaissut nuorisotakuuta koskevan erityiskertomuksen, jossa – muiden tilintarkastustuomioistuimen kertomusten tavoin – tarkasteltiin EU:n toimintapolitiikkojen vaikuttavuutta, tällä kertaa nuorisotyöttömyysongelmaan puuttumisen kannalta EU:n eri jäsenvaltioissa. Konferenssin aikana raportoiva jäsen Iliana Ivanova ja tarkastajat keskustelivat EU:n toimielimiä, työnvälitysorganisaatioita ja nuoria edustavien korkean tason edustajien kanssa siitä, tuottavatko EU:n toimintapolitiikat tulosta, ja mikä olisi paras etenemistapa.

Vasemmalta oikealle: Komission jäsen Marianne Thyssen, Euroopan parlamentin varapuhemies Pavel Telička, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti Klaus-Heiner Lehne, Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Iliana Ivanova, Euroopan parlamentin jäsen Martina Dlabajová.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen konferenssi – EU:n energia- ja ilmastotoimet

17. lokakuuta 2017, Euroopan parlamentti, Bryssel

Konferenssi kuului kiinteänä osana EU:n energia- ja ilmastotoimia koskevaan yleiskatsaukseen liittyvään työhön. Tilintarkastustuomioistuin julkaisi yleiskatsauksen syyskuussa 2017 ja se esiteltiin myöhemmin myös Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskonferenssissa (COP 23) Bonnissa. Konferenssi tarjosi sekä julkista että yksityistä sektoria edustaville sidosryhmille ja keskeisille toimijoille aihealuetta koskevan foorumin, jolla voidaan käydä keskustelua tulevista haasteista.

Konferenssi järjestettiin yhdessä Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun kanssa. Sen avasivat esittelevä jäsen Phil Wynn Owen ja Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtaja Jerzy Buzek. Osallistujien joukossa oli edustajia jäsenvaltioista, EU:n toimielimistä, ylimmistä kansallisista tarkastuselimistä, kansalaisjärjestöistä ja ajatushautomoista. Konferenssiin osallistui myös Euroopan parlamentin jäseniä, tutkijoita ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastajia.

Vasemmalta oikealle: Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Phil Wynn Owen, Euroopan parlamentin jäsen Jerzy Buzek, Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun pääjohtaja Anthony Teasdale.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen symposiumi – sääntelyn vaikutusten arviointi

23. ja 24. marraskuuta 2017, Euroopan tilintarkastustuomioistuin, Luxemburg

Tähän sääntelyn vaikutusten arviointia koskeneeseen kaksipäiväiseen konferenssiin osallistui noin 100 henkeä, jotka edustivat korkeakouluja, ajatushautomoita, tutkimuskeskuksia ja kansainvälisiä järjestöjä sekä eurooppalaisia, kansallisia ja paikallisia instituutioita. Osallistujat toimittivat julkaisunsa avoimen osallistumispyynnön perusteella. Julkaisut esiteltiin ja niistä keskusteltiin symposiumin aikana. Symposiumin puheenjohtajana toimi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Danièle Lamarque ja se järjestettiin yhteistyössä tiedejulkaisun ”Politiques et management public” kanssa.

Vasemmalta oikealle: professori Patricia Popelier, Antwerpenin yliopisto, professori Thomas Perroud, Paris II -yliopisto, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Danièle Lamarque, professori Jean-Raphaël Pellas, Institut Supérieur du Commerce de Paris, professori Katarina Staronova, Comenius-yliopisto, Bratislava.

Suhteet institutionaalisiin sidosryhmiin

Tilintarkastustuomioistuin toimii tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja kansallisten parlamenttien kanssa. Tämä on olennaisen tärkeää, koska työmme vaikutus riippuu laajalti siitä, miten ne hyödyntävät tarkastustemme tuloksia ja suosituksia. Sen vuoksi on myös tärkeää, että otamme niiden huolenaiheet ja ehdotukset huomioon vuotuisen työohjelmamme suunnittelussa.

Euroopan parlamentti

Helmikuussa 2017 tilintarkastustuomioistuimen presidentti Klaus-Heiner Lehne esitteli vuoden 2017 työohjelman parlamentin valiokuntien puheenjohtajakokoukselle – elimelle, joka vastaa valiokuntien työn koordinoinnista. Presidentti Lehne pyysi kaikkia parlamentin pysyviä valiokuntia ehdottamaan mahdollisia tarkastustehtäviä tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2018 työohjelmaa varten. Kolme neljäsosaa parlamentin valiokunnista toimitti ehdotuksensa, ja tilintarkastustuomioistuin on nyt ottanut niistä noin kaksi kolmasosaa huomioon työssään.

Näkemystenvaihtoa Euroopan parlamentin valiokuntien puheenjohtajakokouksen ja sen puheenjohtajan Cecilia Wikströmin kanssa.

Huhtikuussa 2017 presidentti Lehne osallistui varainhoitovuoden 2015 vastuuvapautta koskevaan Euroopan parlamentin täysistuntokeskusteluun. Syyskuussa ja lokakuussa 2017 hän esitteli vuoden 2016 vuosikertomuksen parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle ja Euroopan parlamentin täysistunnolle. Parlamentin poliittisten ryhmien johtajien puheenjohtajakokous kutsui presidentti Lehnen kokoukseensa marraskuussa 2017 keskustelemaan tilintarkastustuomioistuimen strategiasta ja työohjelmasta.

Vakiintuneen käytännön mukaan tilintarkastustuomio­istuimen jäsenet esittelevät tilintarkastustuomioistuimen kertomukset ja muut työt Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle. Vuoden aikana esittelyjä oli lähes 60. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet vaihtavat myös näkemyksiä muiden pysyvien valiokuntien ja valtuuskuntien kanssa. Vuonna 2017 tilintarkastustuomioistuin esitteli kertomuksensa 23 tällaisessa kokouksessa, pääasiassa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa sekä aluekehitysvaliokunnassa ja työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen jäsenet osallistuivat maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan koordinaattoreiden kokouksiin, sillä he olivat erityisen kiinnostuneita työstämme. Parlamentti kutsui lisäksi tilintarkastustuomioistuimen muuttoliikkeen hallintaa koskeneeseen konferenssiinsa esittelemään muuttoliikkeen hotspot-alueita koskevan erityiskertomuksen.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti Klaus-Heiner Lehne ja Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani lehdistötilaisuudessa parlamentin poliittisten ryhmien johtajien kanssa pidetyn kokouksen jälkeen, marraskuu 2017, Strasbourg.

Neuvosto

Kesäkuussa 2017 presidentti Lehne ja tilintarkastustuomioistuimen Maltan jäsen Leo Brincat tapasivat neuvoston puheenjohtajavaltion Maltan eurooppaministerin Helena Dallin ja EU:n rahastoista ja sosiaalisesta vuoropuhelusta vastaavan parlamentaarisen valtiosihteerin Aaron Farrugian Vallettassa (Malta). Syyskuussa 2017 Viron toimiessa neuvoston puheenjohtajana tilintarkastustuomioistuimen presidentti Lehne, tilintarkastustuomioistuimen jäsen Juhan Parts (Viro) ja viestintästrategiasta vastaava jäsen Rimantas Šadžius tapasivat Viron pääministerin Jüri Ratasin ja valtiovarainministeri Toomas Tõnisten Tallinnassa.

Vuoden aikana molempien neuvoston puheenjohtaja­valtioiden edustajia vieraili myös tilintarkastustuomio­istuimessa Luxemburgissa.

Marraskuussa 2017 presidentti Lehne esitteli tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n valtiovarainministerien Ecofin-neuvostossa (talous- ja raha-asioiden neuvosto) Brysselissä.

Käytännön tasolla tilintarkastustuomioistuimen tärkein keskustelukumppani on neuvoston budjettikomitea, joka käsittelee kaikkia taloudellisia kysymyksiä, vastuuvapausmenettely mukaan lukien. Vuonna 2017 tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat osallistuivat useisiin neuvoston eri valmistelevien elinten kokouksiin, joissa he esittelivät tilintarkastustuomioistuimen kertomuksia. Tarkastajat osallistuivat lähinnä rakennetoimityöryhmän, ympäristötyöryhmän ja maatalouden rahoitustyöryhmän kokouksiin.

Maltan valtiovarainministeri Edward Scicluna (oikealla) vierailulla Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa 29. maaliskuuta 2017. Kuvassa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Leo Brincatin (vasemmalla) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Klaus-Heiner Lehnen (keskellä) kanssa.

Jäsenvaltioiden hallitukset ja parlamentit

Vuoden aikana presidentti Klaus-Heiner Lehne tapasi useita hallitusten korkean tason edustajia EU:n jäsenvaltioissa. Näihin kuuluivat Puolan presidentti Andrzej Duda Varsovassa, Portugalin presidentti Marcelo Rebelo de Sousa ja pääministeri António Costa Lissabonissa, Espanjan pääministeri Mariano Rajoy Madridissa ja Ranskan eurooppaministeri Nathalie Loiseau sekä julkishallinnon ja julkisen talouden ministeri Gérald Darmanin Pariisissa. Lisäksi Lehne tapasi Ranskan kansalliskokouksen Eurooppa-asioiden valiokunnan puheenjohtajan Sabine Thillayen. Omiin jäsenvaltioihinsa kohdistuneisiin käynteihin osallistuivat myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Janusz Wojciechowski (Puola), João Figueiredo (Portugali), Baudilio Tomé Muguruza (Espanja) ja Danièle Lamarque (Ranska).

Tapaaminen Puolan presidentin Andrzej Dudan kanssa (Varsova, helmikuu 2017).
Tapaaminen Espanjan pääministerin Mariano Rajoyn kanssa (Madrid, maaliskuu 2017).

Vuonna 2017 tilintarkastustuomioistuimen jäsenet esittelivät varainhoitovuoden 2016 vuosikertomuksen kansallisille parlamenteille neljässätoista jäsenvaltiossa: Tšekki, Kreikka, Espanja, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Puola, Portugali, Slovenia, Suomi ja Ruotsi. He esittelivät myös useita erityiskertomuksia relevanteissa kansallisten parlamenttien valiokunnissa.

Tapaaminen Ranskan julkishallinnon ja julkisen talouden ministerin Gérald Darmaninin kanssa (Pariisi, joulukuu 2017).

Yhteistyö ylimpien kansallisten tarkastuselinten kanssa

Jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten EU-yhteyskomitea

Tilintarkastustuomioistuin isännöi ja johti vuonna 2017 EU-yhteyskomitean vuotuista kokousta, johon osallistuvat EU:n 28 jäsenvaltion ylimpien tarkastuselinten pääjohtajat. Keskusteluissa keskityttiin pohtimaan ylimpien tarkastuselinten roolia pyrittäessä palauttamaan EU:n kansalaisten luottamus kansallisiin ja ylikansallisiin valtion laitoksiin.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin vaikutti tai osallistui työelinten toimintaan EU:n pankkiunionin, rakennerahastojen, Eurooppa 2020 -strategian, finanssipolitiikkaan liittyvien tarkastusten, arvonlisäveron, EU:n jäsenvaltioihin sovellettavien julkisen sektorin tilinpäätösstandardien (EPSAS) sekä sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämisen ja torjunnan aloilla.

EU-yhteyskomitean kokous, 12. ja 13. lokakuuta 2017 Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa Luxemburgissa.

EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ylimpien kansallisten tarkastuselinten verkosto

Tuemme myös EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Kosovo*, Montenegro, Serbia ja Turkki) ylimpiä kansallisia tarkastuselimiä lähinnä yhteyskomiteaa vastaavan verkoston kautta. Vuoden 2017 aikana yhdeksän verkostoon kuuluvien ylimpien kansallisten tarkastuselinten tarkastajaa osallistui tilintarkastustuomioistuimen harjoitteluohjelmaan. Osallistuimme myös aktiivisesti useisiin verkoston kokouksiin ja toimintoihin, joiden yhteydessä käsiteltiin esimerkiksi petosten ja korruption torjuntaa. Lisäksi osallistuimme tilintarkastuksia ja säännönmukaisuuden tarkastuksia käsittelevien työpajojen järjestämiseen.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin osallistui rinnakkain toimitettuun julkisia hankintoja koskeneeseen tuloksellisuuden tarkastukseen, jota johti Ruotsin ylin tarkastuselin.

Lokakuussa 2017 olimme sekä isäntiä että osallistujia verkostoon kuuluvien ylimpien kansallisten tarkastuselinten pääjohtajien kokouksessa, jonka tarkoituksena oli hyväksyä työsuunnitelma vuodeksi 2018 ja siitä eteenpäin.

EU-yhteyskomitea keskustelemassa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kokoussalissa.

INTOSAI/EUROSAI

Tilintarkastustuomioistuin jatkoi vuonna 2017 aktiivista osallistumista ja vaikuttamista INTOSAIn toimintaan erityisesti ammatillisten standardien komitean varapuheenjohtajana ja kyseisen komitean tilintarkastusta ja kirjanpitoa, säännönmukaisuuden tarkastusta ja tuloksellisuuden tarkastusta käsittelevien alakomiteoiden jäsenenä. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin osallistui aktiivisesti myös INTOSAIn muiden työelinten ja EUROSAIn työelinten toimintaan. Kautemme EUROSAIn hallintoneuvoston jäsenenä päättyi 10. EUROSAI-kongressiin toukokuussa 2017.

  • INTOSAI – Ylimpien tarkastuselinten kansainvälinen järjestö (International Organisation of Supreme Audit Institutions)
  • EUROSAI – Euroopan ylimpien tarkastuselinten järjestö (European Organisation of Supreme Audit Institutions)
EUROSAIn ympäristötarkastuksia käsittelevä työryhmä Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa Luxemburgissa, lokakuu 2017.

Hallintomme

Jäsenten kollegio

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten toimikausi on kuusi vuotta. Sama henkilö voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi. Jäsenet hoitavat tehtäviään täysin riippumattomasti ja Euroopan unionin yleisen edun mukaisesti. Toimikautensa alussa he vannovat unionin tuomioistuimessa asiaa koskevan valan.

Kollegiossa on 28 jäsentä, yksi jokaisesta jäsenvaltiosta. EU:n neuvosto nimittää tilintarkastustuomioistuimen jäsenet Euroopan parlamenttia kuultuaan, asianomaisten jäsenvaltioiden hallitusten ehdotusten perusteella.

Neuvosto nimitti vuonna 2017 tilintarkastustuomioistuimeen kaksi uutta jäsentä:

  • Juhan Parts (Viro), 1. tammikuuta 2017 alkaen.
  • Ildikó Gáll-Pelcz (Unkari), 1. syyskuuta 2017 alkaen.

Presidentti

Jäsenet valitsevat keskuudestaan presidentin kolmen vuoden ajaksi. Toimikausi voidaan uusia. Presidentti on asemaltaan primus inter pares eli ensimmäinen vertaistensa joukossa. Muiden velvollisuuksiensa lisäksi presidentti valvoo töiden tuloksellisuutta ja edustaa toimielintä sen ulkopuolella. Klaus-Heiner Lehne (Saksa) valittiin presidentiksi syyskuussa 2016.

Tarkastusjaostot ja komiteat

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet osoitetaan yhteen toimielimen viidestä tarkastusjaostosta, joissa kertomukset, lausunnot ja muut yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvat julkaisut hyväksytään. Jokaisen tarkastusjaoston toimintaa ohjaa EU:n toimintapolitiikkaan perustuva aihealue. Niitä johtaa puheenjohtaja, jonka jaostoon kuuluvat tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitsevat keskuudestaan. Jokainen jäsen on vastuussa omista tarkastustehtävistään. Jäsenillä on kabinetit.

Joulukuussa 2017 tilintarkastustuomioistuimen viiden tarkastusjaoston johdossa toimivat Phil Wynn Owen (Yhdistynyt kuningaskunta), Iliana Ivanova (Bulgaria), Karel Pinxten (Belgia), Baudilio Tomé Muguruza (Espanja) ja Lazaros S. Lazarou (Kypros). Danièle Lamarque (Ranska) toimi tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen laatua valvovan komitean puheenjohtajana. Rimantas Šadžius (Liettua) oli vastuussa tilintarkastustuomioistuimen institutionaalisten suhteiden koordinoinnista.

Päätökset laajemmista strategisista ja hallinnollisista kysy­myksistä tekee hallintoasioiden komitea ja tarvittaessa jäsenten kollegio. Molempien puheenjohtajana toimii tilintarkastustuomioistuimen presidentti.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kollegiolla oli 21 kokousta vuonna 2017. Kuva kollegion kokouksesta 7. syyskuuta 2017.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen organisaatiokaavio 31. joulukuuta 2017

Presidentti

I jaosto

Luonnonvarojen kestävä käyttö

Phil WYNN OWEN

Phil WYNN OWEN

Yhdistynyt kuningaskunta

Nikolaos MILIONIS

Nikolaos MILIONIS

Kreikka

Janusz WOJCIECHOWSKI

Janusz WOJCIECHOWSKI

Puola

Samo JEREB

Samo JEREB

Slovenia

João FIGUEIREDO

João FIGUEIREDO

Portugali

II jaosto

Yhteenkuuluvuutta, kasvua ja osallisuutta tukevat investoinnit

Iliana Ivanova

Iliana IVANOVA

Bulgaria

Henri Grethen

Henri GRETHEN

Luxembourg

Ladislav BALKO

Ladislav BALKO

Slovakia

George Pufan

George PUFAN

Romania

Oskar HERICS

Oskar HERICS

Itävalta

III jaosto

Ulkoiset toimet, turvallisuus ja oikeus

Karel PINXTEN

Karel PINXTEN

Belgia

Hans Gustaf WESSBERG

Hans Gustaf WESSBERG

Ruotsi

Ville Itälä

Ville ITÄLÄ

Suomi

Bettina JAKOBSEN

Bettina JAKOBSEN

Tanska

Juhan PARTS

Juhan PARTS

Viro

IV jaosto

Markkinoiden sääntely ja kilpailukykyinen talous

Baudilio TOMÉ MUGURUZA

Baudilio TOMÉ MUGURUZA

Espanja

Kevin Cardiff

Kevin CARDIFF

Irlanti

Neven MATES

Neven MATES

Kroatia

Alex BRENNINKMEIJER

Alex BRENNINKMEIJER

Alankomaat

Rimantas ŠADŽIUS

Rimantas ŠADŽIUS

Liettua

Szabolcs FAZAKAS

Ildikó GÁLL-PELCZ

Unkari

V jaosto

Unionin rahoitus ja hallinto

Lazaros S. LAZAROU

Lazaros S. LAZAROU

Kypros

Pietro RUSSO

Pietro RUSSO

Italia

Jan GREGOR

Jan GREGOR

Tšekin tasavalta

Mihails KOZLOVS

Mihails KOZLOVS

Latvia

Leo BRINCAT

Leo BRINCAT

Malta

Tarkastusten laatua valvova komitea

Danièle LAMARQUE

Danièle LAMARQUE

Ranska

Strategia

Tulevat kolme vuotta ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan unionin kannalta, sillä edessä on keskeisiä päätöksiä. Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että onnistunut vastaaminen Euroopan unionin kohtaamiin haasteisiin edellyttää selkeää, luotettavaa ja helposti saatavilla olevaa tietoa EU:n kansalaisille. Ihmisten on voitava nähdä, että EU toimii kunniallisesti, noudattaa oikeusvaltioperiaatetta, käyttää veronmaksajien rahoja harkiten, ilmaisee selkeästi tavoitteensa ja saavuttaa lupaamansa tulokset. Tässä kohdin me EU:n ulkoisena tarkastajana voimme antaa panoksemme.

Tilintarkastustuomioistuimen strategia vuosille 2018–2020: luottamuksen edistäminen riippumattomien tarkastusten avulla

Tilintarkastustuomioistuin julkaisi heinäkuussa 2017 vuosia 2018–2020 koskevan strategiansa, jossa yksilöitiin neljä strategista tavoitetta:

  • tavoitetaan yleisö selkeiden viestien avulla
  • annetaan enemmän painoarvoa EU:n toimien tuloksellisuudelle
  • parannetaan tarkastuslausumasta saatavaa lisäarvoa
  • muutetaan tilintarkastustuomioistuimen organisaatiota tuotesuuntautuneemmaksi.
EU:ssa ei loppujen lopuksi ole kyse numeroista vaan ihmisistä

Riippumattomien tarkastustemme avulla voimme antaa tietoa siitä, mikä EU:n toiminnassa ja varainkäytössä toimii ja mikä ei. Voimme myös auttaa EU:n kansalaisia näkemään, onko EU:n toimielinten toiminta heidän kannaltaan tuloksellista ja näin osaltaan edistää luottamusta EU:hun. Tätä silmällä pitäen tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten on myös liityttävä sen perimmäisten sidosryhmien – EU:n kansalaisten – huolenaiheisiin.

Strategiassa vuosille 2018–2020 määritellään viisi painopistealuetta tilintarkastustuomioistuimen työlle tulevina vuosina.

Strategian kehittäminen perustui pitkälti sekä sisäiseen että ulkoiseen konsultointiin. Keskustelimme strategiasta henkilöstömme kanssa ja konsultoimme Euroopan parlamentin jäseniä, EU:n jäsenvaltioiden edustajia, Euroopan komissiota, muita ylimpiä tarkastuselimiä ja muita kuin institutionaalisia sidosryhmiä, kuten korkeakouluja, ajatushautomoita, valtiosta riippumattomia järjestöjä ja yksityisen sektorin tarkastajia.

Tilintarkastustuomioistuimen strategia vuosille 2018–2020 on saatavilla verkkosivustollamme (eca.europa.eu).

Työohjelma

Tammikuussa 2017 päätimme uusista työohjelman suunnittelumenettelyistä, joita sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 2018 työohjelmaa varten. Työohjelma julkaistiin viime vuoden lokakuussa.

Tärkeimmät työohjelmamme suunnittelun muutokset ovat:

  • tarkastustehtävien määrittäminen koko tilintarkastustuomioistuimen osalta
  • tarkastusideoiden keskitetty valintaprosessi, jossa valitaan potentiaaliset tarkastustehtävät, jotka mahdollisesti johtavat lopullisiin tarkastusehdotuksiin
  • joustavampi resurssien kohdentaminen tarkastusjaostoihin ja niiden kesken työmäärän mukaisesti
  • tuotevalikoiman laajentaminen tarkastustehtävillä, joiden perusteella laaditaan yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvia julkaisuja
  • ensisijaisten, määräajaltan tiukempien tarkastustehtävien määrittäminen.

Olemme myös sopineet Euroopan parlamentin valiokuntien puheenjohtajakokouksen kanssa menettelystä, jonka avulla kaikki parlamentin pysyvät valiokunnat voivat ehdottaa tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisia tarkastusaiheita.

Tilintarkastustuomioistuimen työohjelma vuodelle 2018 on saatavilla verkkosivustollamme (eca.europa.eu).

Tuloksellisuuden mittaaminen

Vuosina 2013–2017 tilintarkastustuomioistuin sovelsi seitsemää keskeistä tuloksellisuusindikaattoria, joiden avulla johtomme saa tietoa siitä, miten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Indikaattorit myös tukevat päätöksentekoa ja antavat sidosryhmille tietoa tuloksellisuudestamme.

Indikaattoreilla pyrittiin mittaamaan tilintarkastustuomioistuimen työn laadun ja vaikutuksen keskeisiä osatekijöitä. Huomiota kiinnitettiin erityisesti keskeisten sidosryhmien näkemyksiin sekä resurssien käytön tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen.

Päivitetyt tuloksellisuusindikaattorit tulevat voimaan vuonna 2018. Niitä sovelletaan kaudella 2018–2020.

Tilintarkastustuomioistuimen työn laatu ja vaikutus

Tilintarkastustuomioistuin arvioi kertomustensa laatua ja vaikutuksia sidosryhmien suorittaman arvioinnin ja asiantuntija-arviointien perusteella. Lisäksi se seuraa, miten EU:n varainhoidon parantamiseen tähtäävät suositukset on pantu täytäntöön. Tilintarkastustuomioistuin myös mittaa medianäkyvyyttään.

Sidosryhmien suorittama arviointi

Pyysimme pääasiallisia institutionaalisia sidos- ja vertaisryhmiämme (Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokuntaa ja budjettivaliokuntaa, neuvoston budjettikomiteaa, keskeisiä tarkastuskohteita komissiossa ja EU:n virastoissa sekä EU:n ylimpien tarkastuselinten pääjohtajia) arvioimaan julkaisemamme kertomukset.

Vuonna 2017 valtaosa vastaajista arvioi edeltävien vuosien tapaan tilintarkastustuomioistuimen kertomusten hyödyllisyyden ja vaikutuksen ”suureksi” tai ”erittäin suureksi”.

Sidosryhmien suorittama arviointi
Asiantuntija-arviot

Riippumattomat ulkopuoliset asiantuntijat suorittavat vuosittain laadunarviointia arvioimalla otokseen poimittujen tilintarkastustuomioistuimen kertomusten sisältöä ja esitystapaa. Vuonna 2017 arvioitiin kuusi erityiskertomusta* ja vuoden 2016 vuosikertomukset. Arvioijat pisteyttivät kertomusten eri osatekijöiden laadun nelitasoisella asteikolla ‘huomattavan heikosta’ (1) ‘korkeatasoiseen’ (4). Tulokset ovat pysyneet viime vuosina erittäin vakaina, mikä osoittaa, että kertomustemme laatu on asianmukainen.

Asiantuntija-arviot tilintarkastustuomioistuimen kertomuksista
Suositusten täytäntöönpanon seuranta

Vuoden aikana seurasimme järjestelmällisesti, missä määrin tarkastuskohteet olivat panneet suosituksemme täytäntöön.

Vuoden 2017 loppuun mennessä 92 prosenttia tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2014 antamista suosituksista oli pantu täytäntöön.

Tilintarkastustuomioistuimen suositusten täytäntöönpano suositusten esittämisvuoden mukaisesti
Näkyvyys tiedotusvälineissä

Seuraamme myös työmme ja toimielimemme näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Tilintarkastustuomioistuimen työhön ja tilintarkastustuomioistuimeen toimielimenä verkkoviestimissä vuonna 2017 tehdyistä viittauksista 65 prosenttia liittyi erityiskertomuksiin.

Erityiskertomusten näkyvyys mediassa lisääntyi kaiken kaikkiaan 11 prosentilla vuoteen 2016 verrattuna. Näkyvimmin mediassa olivat vuonna 2017 esillä erityiskertomukset, jotka koskivat Kreikan rahoituskriisiä, muuttoliikkeen hotspot-alueita, kalastuksenvalvontaa, viherryttämistä ja Natura 2000 -verkostoa.

Mediassa esillä olleet aiheet

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusten kasvava näkyvyys mediassa on osa suuntausta, joka on ollut nähtävissä jo useita vuosia. Vuonna 2013 julkaistiin alle 1 500 verkkoartikkelia, ja vuoteen 2017 mennessä määrä kasvoi lähes 7 000:een. Yksittäisten erityiskertomusten näkyvyys kasvoi vuosien 2013 ja 2017 välisenä aikana keskimäärin alle 30 artikkelista lähes 130 artikkeliin.

Suurin medianäkyvyys: Kreikan rahoituskriisiä koskeva tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus johti yli 2 000 verkkoartikkeliin ja sosiaalisen median julkaisuun
Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset – yksittäisten erityiskertomusten keskimääräinen näkyvyys verkkoviestimissä

Resurssien käyttö

Osana tuloksellisuuden mittausta arvioimme myös resurssien käyttöä, erityisesti kykyämme toteuttaa tarkastuksia oikea-aikaisesti, toteuttaa työohjelmaa ja varmistaa henkilöstön ammatillinen pätevyys.

Tarkastusten kesto

Vuonna 2017 tarkastustehtävän aloittamisesta kului keskimäärin 14,6 kuukautta erityiskertomuksen hyväksymiseen. Tämä on lyhin kesto kauden 2013–2017 alusta lähtien. Vuoden aikana julkaistuista kertomuksista kahdeksan kohdalla (29 prosenttia) aikaa kului alle 13 kuukautta. Tarkastustehtävän aloittamisesta erityiskertomuksen julkaisuun kului keskimäärin 16 kuukautta, mikä on noin kaksi kuukautta vähemmän kuin vuonna 2016. Tämä myönteinen kehityssuunta osoittaa, että varainhoitoasetuksessa määritetyn 13 kuukauden tavoitearvon saavuttamiseen tähtäävät toimenpiteet alkavat tuottaa tulosta.

Tarkastustehtävän aloittamisesta kertomuksen hyväksymiseen
Kertomusten julkaiseminen

Vuonna 2017 tilintarkastustuomioistuin julkaisi suunnitelmien mukaisesti 65 prosenttia erityiskertomuksista. Loput kertomukset viivästyivät ja ne julkaistaan vuonna 2018. Lisäksi julkaisimme vuosikertomukset ja kaikki erityisvuosikertomukset suunnitelmien mukaisesti.

Täydennyskoulutus

Tilintarkastustuomioistuin pyrkii kansainvälisen tilintarkastajaliiton (IFAC) antamien suositusten mukaisesti tarjoamaan vuosittain keskimäärin 40 tuntia (viisi työpäivää) ammatillista täydennyskoulutusta jokaiselle tarkastajalle.

Vuonna 2017 tilintarkastustuomioistuin jälleen kerran ylitti tavoitteen tarjoamalla 6,7 päivää täydennyskoulutusta tarkastajaa kohden.

Kun kieliopinnot – jotka ovat tarpeen, jotta tarkastajat voivat suoriutua tehokkaasti työstään kaikissa EU:n jäsenvaltioissa – otetaan huomioon, tarkastajat saivat vuonna 2017 koulutusta keskimäärin 8,3 päivän verran.

Muun henkilöstön osalta tilintarkastustuomioistuin pyrkii tarjoamaan vuosittain keskimäärin 16 tuntia (kaksi päivää) ammatillista täydennyskoulutusta (muuta kuin kieltenopetusta) henkilöstön jäsentä kohden. Vuonna 2017 tilintarkastustuomioistuin saavutti tämän tavoitteen – täydennyskoulutusta tarjottiin keskimäärin 2,3 päivää.

Keskimääräiset vuosittaiset täydennyskoulutuspäivät tarkastajaa kohti

Henkilöstömme

Henkilöstön jakautuminen

Tilintarkastustuomioistuin sai vuonna 2017 päätökseen suunnitellun, henkilöstöön viiden vuoden aikana (2013–2017) sovelletun viiden prosentin vähennyksen. Vähennyksestä määrättiin talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta joulukuussa 2013 tehdyssä toimielinten sopimuksessa.

Vuoden 2017 lopussa tilintarkastustuomioistuimessa työskenteli yhteensä 853 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä. Heistä 548 työskenteli tarkastusjaostoissa; tähän määrään sisältyy 118 henkilöstön jäsentä, jotka työskentelivät jäsenten kabineteissa.

Tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön jakautuminen

Palvelukseenotto

Tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön jäsenet ovat koulutus- ja ammatilliselta taustaltaan hyvin erilaisia. Tilintarkastustuomioistuimen palvelukseenottopolitiikassa noudatetaan EU:n toimielinten yleisiä periaatteita ja palvelussuhteen ehtoja ja edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikilla tasoilla.

Henkilöstöön kuuluu sekä vakituisia virkamiehiä että väliaikaisilla sopimuksilla työskenteleviä henkilöitä. Avointen kilpailujen järjestämisestä vastaa yleensä Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO). Vuonna 2017 otimme palvelukseen 72 työntekijää: 29 virkamiestä, 13 väliaikaista toimihenkilöä, 24 sopimussuhteista toimihenkilöä (joista seitsemän poistui palveluksesta ennen vuoden loppua), ja kuusi kansallista asiantuntijaa.

Tilintarkastustuomioistuin tarjosi lisäksi yliopisto-opiskelijoille 71 harjoittelujaksoa, joiden kesto oli kolmesta viiteen kuukautta.

Johtohenkilöstön kansallisuus ja sukupuoli 31. joulukuuta 2017

Ikäjakauma

Henkilöstön ikäjakauma osoittaa, että aktiivipalveluksessa 31. joulukuuta 2017 työskennelleestä henkilöstöstä lähes puolet on korkeintaan 44-vuotiaita.

Tilintarkastustuomioistuimessa työskentelevistä 68 johtajasta ja toimialapäälliköstä 31 (eli 46 prosenttia) on iältään vähintään 55-vuotiaita. Näin ollen huomattava osa johtohenkilöstöstä vaihtuu eläkkeelle jäämisen seurauksena seuraavien 5–10 vuoden kuluessa.

Ikäjakauma

Sukupuolijakauma

Toimielimemme pyrkii tarjoamaan työnantajana yhtäläiset mahdollisuudet henkilöstön kaikissa eri uravaiheissa. Koko henkilöstön osalta tilintarkastustuomioistuin on saavuttanut tilanteen, jossa sen palveluksessa työskentelee yhtä paljon miehiä ja naisia. Tarkastajista ja hallintohenkilöstöstä 43 prosenttia on naisia.

Naisten osuutta tarkastusjaostojen johtotehtävissä on viime vuosina lisätty seitsemästä prosentista (vuonna 2015) lähes 20 prosenttiin (vuonna 2017). Tilintarkastustuomioistuin on sitoutunut jatkamaan sukupuolijakauman parantamista kaikilla hallinnon tasoilla. Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen kaudella 2018–2020 soveltamassa yhtäläisten mahdollisuuksien politiikassa kiinnitetään huomiota ikään ja toimintarajoitteisiin liittyviin kysymyksiin.

Seuraavassa taulukossa annetaan tarkempia tietoja johtohenkilöstön kansallisuus- ja sukupuolijakaumasta.

Sukupuolijakauma vastuutasoittain

Tarkastuksen tukitoiminnot

Täydennyskoulutus

Henkilöstön jatkuva koulutus on avain toimielimen tulevaisuuteen. Vuonna 2017 tilintarkastustuomioistuin laajensi edelleen koulutustarjontaansa muun muassa tarjoamalla yhä enemmän myös verkko-opetusta ja sulautuvan opetuksen kursseja. Tilintarkastustuomioistuimessa jatkettiin myös suosittua esitelmäsarjaa, jossa sisäiset ja ulkoiset asiantuntijat kertovat tarkastusalan kehityksestä tai tarkastajien työhön liittyvistä aiheista. Lisäksi järjestimme useita koulutustoimia ja tapahtumia, joissa muiden ylimpien tarkastuselinten asiantuntijat jakoivat tietoa ja hyviä käytäntöjä tuloksellisuuden tarkastuksesta ja tilintarkastuksesta. Hyvä esimerkki tästä on vuotuinen koulutuspäivä, jonka tilintarkastustuomioistuin järjesti yhteistyössä Luxemburgin yliopiston kanssa marraskuussa 2017. Koulutuspäivään osallistui yli 300 henkilöstön jäsentä.

Toimimme tiiviissä yhteistyössä Euroopan komission, julkisen hallinnon Eurooppa-instituutin (EIPA) ja Euroopan unionin henkilöstökoulutuskeskuksen (ESA) kanssa. Tavoitteena on tarjota henkilöstölle laaja koulutusmahdollisuuksien kirjo, joka kattaa tarkastusalan taitotiedon ja pehmeiden taitojen kehittämiseen liittyvät kurssit sekä ammatilliset kielikurssit.

Tuimme myös henkilöstön ammattipätevyyden hankkimista tai ylläpitämistä ja tutkintojen suorittamista tilintarkastustuomioistuimen roolin ja työn kannalta relevanteilla aloilla. Me esimerkiksi jatkoimme Lorrainen yliopiston (Nancy, Ranska) kanssa yhteistyötä, jonka tarkoituksena on tarjota mahdollisuus suorittaa julkisten organisaatioiden ja toimintapolitiikkojen tarkastusta koskeva jatkotutkinto sekä julkisten organisaatioiden johtamista koskeva ohjelma, joka tähtää maisterintutkintoon. Allekirjoitimme myös yhteistyösopimuksen Euroopan yliopistoinstituutin (EUI) kanssa. Instituutti toimii Firenzessä Italiassa. Vuonna 2017 teimme kumppanuussopimuksen Pisan yliopiston (Italia) ja auktorisoitujen tilintarkastajien yhdistyksen (Association of Certified Chartered Accountants, ACCA) kanssa. Tarkoituksena oli järjestää julkisen sektorin tilintarkastusta ja vastuuvelvollisuutta koskeva kesäkurssi.

Vuoden aikana tilintarkastustuomioistuin jakoi vuoden 2016 julkisen sektorin tarkastuksen tutkimusta koskevan palkinnon sen voittaneelle akateemiselle tutkimukselle. Palkintokierrosta aiotaan jatkaa vuonna 2018.

Jatkoimme myös Performance Recognition Awards -palkintomenettelyä, jonka tarkoituksena on palkita johtohenkilöstöön kuulumattomien työntekijöiden työsuorituksia erityiskoulutuksella toimielimen ulkopuolella.

Kääntäminen

Tilintarkastustuomioistuimen kääntämisen, kielipalvelujen ja julkaisujen osasto käänsi ja revisoi yli 211 000 sivua. Tilintarkastustuomioistuin jatkoi pyrkimyksiä, joiden tavoitteena on rationalisoida käännösprosesseja ja vähentää niihin liittyviä kustannuksia. Toimintaa on pyritty tehostamaan esimerkiksi siten, että kaikki käännöstiimit käyttävät nykyisin yhteistä työalustaa.

Lisäksi pyrimme saamaan kääntäjämme yhä enenevässä määrin mukaan ydintoimintoihin ja luomaan lisää synergioita tarkastajiemme kanssa. Vuonna 2017 kääntäjät esimerkiksi tukivat aiempaa enemmän tarkastajia erityiskertomusten ja vuosikertomuksen laadinnassa. He myös antoivat tarkastajille kieliapua 38 tarkastuskäynnin yhteydessä.

Tietotekniikka

Tietotekniikkaosastolla on merkittävä vaikutus tarkastusprosesseihin. Osasto rationalisoi tiedonkulkua nykyaikaisen ja turvallisen teknologian avulla.

Edistyimme edelleen asiakirjojen hallinnoinnissa. Nyt pystymme toteuttamaan asiakirjojen tuotanto-, hyväksymis- ja julkaisemisprosessit täysin digitaalisena. Otimme käyttöön yksinkertaistetun välineen, joka helpottaa etäkäyttöä mobiililaitteiden kautta. Siirryimme Windows 10 -käyttöjärjestelmään ja otimme käyttöön SharePoint 2013 -version.

Jotta voisimme hyödyntää toimielinten välistä synergiaa entistä paremmin, otimme tarkastuskäyntejä sekä virkamatkoihin liittyviä matkakuluja ja koulutuskuluja varten käyttöön uudet hallinnointijärjestelmät, jotka ovat tällä hetkellä käytössä myös muissa EU:n toimielimissä.

Kaikki muutokset ja tuotokset on saavutettu kiinnittämällä asianmukaista huomiota riskien hallintaan ja toimien turvallisuuden sekä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen.

Kiinteistöt

Tilintarkastustuomioistuin omistaa tällä hetkellä kolme rakennusta (”K1”, ”K2” ja ”K3”). Lisäksi se on vuokrannut Luxemburgista toimistotiloja tietoteknisistä häiriötilanteista palautumiseen tarkoitettua keskusta varten.

K1

Vuonna 1988 käyttöön otetussa K1-rakennuksessa on toimistotilat 310 henkilöstön jäsenelle sekä lisäksi kokous­tiloja. Kellarikerroksissa sijaitsevat pysäköintitilat, tekniset tilat, varastointialueet, kirjasto sekä pääarkisto. Ylin kerros on kokonaisuudessaan teknisenä tilana.

K1-rakennus uudistettiin vuonna 2008 kansallisten terveys-, turvallisuus- ja ympäristövaatimusten mukaiseksi. K1-rakennuksessa käytetty teknologia mukautettiin mahdollisuuksien mukaan yhteensopivaksi K2-rakennuksen ja K3-rakennuksen teknologian kanssa. Tämän ansiosta kaikki kolme rakennusta toimivat yhtenä ja yhdennettynä teknisenä kokonaisuutena.

K2

K2-rakennus otettiin käyttöön vuonna 2003. Kellarikerroksissa sijaitsevat pysäköintitilat, tekniset tilat sekä varastot ja kuntokeskus. Ylin kerros on kokonaisuudessaan teknisenä tilana. Muissa kerroksissa on toimistotilat 241 henkilöstön jäsenelle, kokoushuoneita, konferenssitila (jossa tulkkauskopit), videokonferenssitiloja, kahvila sekä pieniä keittiötiloja.

Käynnistimme tutkimuksen, jossa arvioidaan toiminto­perusteisten työtilojen asentamisen toteutettavuutta ja käsitellään K2-rakennusten teknisten laitteiden parantamista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että työtilojen organisointia oli paikallaan optimoida ja että jotkin tekniset laitteet oli saatettava ajan tasalle. Tämän hankkeen yksityiskohtainen selvitys tehdään vuonna 2018, ja töiden odotetaan alkavan vuonna 2019.

Neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa maaliskuussa 2014 tehdyn sopimuksen mukaisesti tilintarkastustuomioistuin kattaa kunnostustöistä aiheutuvat kustannukset muutama vuosi sitten päätökseen saadusta K3-rakennushankkeesta jäljellä olevien määrärahojen avulla.

K3

K3-rakennus otettiin käyttöön vuonna 2012. Kellarikerroksissa sijaitsevat pysäköintitilat, tekniset tilat ja varastot, purkulaiturit, jätevarastot, monistamo, keittiöt ja arkistot. Katutasossa ovat ruokala, kahvila sekä koulutustilat. Rakennuksessa on myös toimistotilat 503 henkilöstön jäsenelle, kokoustiloja ja IT-tila. Kuudennessa kerroksessa ovat edustustilat, keittiö ja tekniset tilat. K3-rakennuksella on maailman johtavaan ekologisesti kestävien rakennusten suunnittelu- ja arviointimenetelmään (BREEAM) perustuva ympäristösertifikaatti arviolla ”erittäin hyvä”.

Työpaikan turvallisuutta koskeva hanke

Toimielimemme ja sen henkilöstön turvallisuutta vahvistava hanke eteni vuonna 2017 suunnitelmien mukaisesti. Uusi turvallisuusyksikkö, ulkoinen akkreditointikeskus ja kulunvalvontakeskus henkilöstölle ja vierailijoille otetaan käyttöön vuonna 2018.

Ympäristöasioiden hallinta

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että EU:n toimielimenä sillä on velvollisuus noudattaa kaikissa toiminnoissaan asianmukaista ympäristöasioiden hallintaa koskevaa periaatetta. Olemme sitoutuneet ympäristövaikutuksemme jatkuvaan pienentämiseen.

Vuonna 2017 saimme ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) sertifikaatin. Toteutamme nyt onnistuneesti EMAS-järjestelmän mukaista ympäristöasioiden hallintajärjestelmää ja toimimme täysin ISO-standardin 14 001: 2015 sertifiointikriteereiden mukaisesti.

Tavoitteenamme on järjestelmällisesti pienentää CO2-päästöjä. Vuonna 2017 analysoimme – jo kolmantena peräkkäisenä vuotena – kasvihuonekaasupäästöt, joita toimintamme aiheuttaa (eli hiilijalanjäljen). Tutkimuksen tulokset ovat saatavilla tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla (eca.europa.eu).

Tilivelvollisuutemme

Taloudelliset tiedot

Tilintarkastustuomioistuin saa rahoituksensa Euroopan unionin yleisen talousarvion hallintomenoista.

Vuonna 2017 talousarviomme oli noin 141 miljoonaa euroa. Tämä on alle 0,1 prosenttia EU:n kokonaismenoista ja noin 1,5 prosenttia hallintomenojen kokonaismäärästä. Vuoden 2017 talousarvion käyttöaste oli 98 %.

Varainhoitovuoden 2017 talousarvion toteuttaminen
VARAINHOITOVUOSI 2017 Lopulliset määrärahat Sitoumukset Toteuttamisaste prosentteina Maksut
Osasto 1: Toimielimen henkilöstö (tuhatta euroa)
10 – Toimielimen jäsenet   11 200   10 672 95 %   10 598
12 – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt 102 470 101 088 99 % 101 010
14 – Muu henkilöstö ja ulkoiset palvelut     5 716     5 464 96 %     5 333
162 – Virkamatkat     3 450     3 035 88 %     2 575
161 + 163 + 165 – Toimielimen henkilöstöä koskevat muut menot     2 775     2 530 91 %     1 901
Osasto 1 yhteensä 125 611 122 789 98 % 121 417
Osasto 2: Kiinteistöt, irtain omaisuus, laitteet ja muut hallinnosta johtuvat menot
20 – Kiinteistöt 3 546 3 541 99 % 1 669
210 – Atk- ja telelaitteet 8 148 8 148 100 % 4 563
212 + 214 + 216 – Irtain omaisuus ja siihen liittyvät kulut    999    942 94 %    736
23 – Hallinnosta johtuvat juoksevat menot    434    293 68 %    221
25 – Kokoukset, konferenssit    733    664 91 %    443
27 – Tiedotus ja julkaisut 1 769 1 663 94 % 1 082
Osasto 2 yhteensä 15 629 15 251 98 % 8 714
Yhteensä 141 240 138 040 98 % 130 131

Varainhoitovuoden 2018 talousarvio

Vuoden 2018 talousarvio on 3,4 % suurempi kuin vuonna 2017.

Varainhoitovuoden 2018 talousarvio
TALOUSARVIO 2018 2017
Osasto 1: Toimielimen henkilöstö (tuhatta euroa)
10 – Toimielimen jäsenet   12 515   11 300
12 – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt 106 600 103 632
14 – Muu henkilöstö ja ulkoiset palvelut     5 745     5 101
162 – Virkamatkat     3 450     3 450
161 + 163 + 165 – Toimielimen henkilöstöä koskevat muut menot     2 990     2 788
Osasto 1 yhteensä 131 300 126 271
Osasto 2: Kiinteistöt, irtain omaisuus, laitteet ja muut hallinnosta johtuvat menot
20 – Kiinteistöt     2 930     3 216
210 – Atk- ja telelaitteet     7 492     7 408
212 + 214 + 216 – Irtain omaisuus ja siihen liittyvät kulut     1 157        925
23 – Hallinnosta johtuvat juoksevat menot        555        438
25 – Kokoukset, konferenssit        706        676
27 – Tiedotus ja julkaisut     1 876     2 306
Osasto 2 yhteensä   14 716   14 969
Yhteensä 146 016 141 240

Kuten varainhoitoasetuksessa edellytetään, tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuoden aikana kunkin osaston kohdalla toteutetut riskinarvioinnit.

Näiden tarkastusten tulokset otetaan huomioon vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyvässä tulojen ja menojen hyväksyjän vuotuisessa lausumassa sekä seuraavan vuoden riskinarvioinneissa. Tarvittaessa olemme laatineet toimintasuunnitelmia sekä ennakko- että jälkitarkastuksia varten.

Syyskuussa 2017 tehostimme näiden tarkastusten perusteella sisäisiä kontrolleja ja varainhallintamenettelyjä, jotka liittyvät matkakuluihin ja virka-autojen käyttöön.

Sisäinen ja ulkoinen tarkastus

Sisäinen tarkastus

Tilintarkastustuomioistuimen sisäisen tarkastuksen yksikkö neuvoo toimielintä riskienhallinnassa. Se antaa lausuntoja hallinnointijärjestelmien ja sisäisen valvonnan järjestelmien laadusta. Sisäisen tarkastuksen yksikkö raportoi tarkastuskomitealle, joka koostuu kolmesta tilintarkastustuomioistuimen jäsenestä ja yhdestä ulkopuolisesta asiantuntijasta. Komitea seuraa säännöllisesti sisäisen tarkastuksen vuotuisessa työohjelmassa määritettyjen eri tehtävien etenemistä ja varmistaa sen riippumattomuuden.

Sisäisen tarkastuksen yksikkö tutki vuonna 2017 vuosien 2013–2017 strategian toteuttamista, presidentin alaisen osaston toimintarakennetta sekä ohjelmistolisenssien ja tuotteiden hallinnointia. Yksikkö tarkasti myös tilintarkastustuomioistuimen riskinhallintapolitiikan ja seurasi sen suositusten täytäntöönpanoa, varmistaen näin toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon.

Sisäinen tarkastaja katsoo, että vuonna 2017 toteutettu hallinto, riskinhallinta ja sisäisen valvonnan menettelyt antavat kokonaisuutena tarkasteltuna kohtuullisen varmuuden tilintarkastustuomioistuimen tavoitteiden saavuttamisesta.

Tilintarkastustuomioistuin raportoi vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle sisäisen tarkastustoiminnan tuloksista.

Ulkoinen tarkastus

Tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkoinen tarkastaja. Näin tilintarkastustuomioistuin voi varmistaa soveltavansa itseensä samoja avoimuuden ja tilivelvollisuuden periaatteita, joita se soveltaa tarkastuskohteidensa osalta. Ulkoinen tarkastaja – PricewaterhouseCoopers Sàrl – julkaisi kertomuksensa tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2016 tilinpäätöksestä 31. lokakuuta 2017.

Vastuuvapausmenettely

Tilintarkastustuomioistuimeen, kuten muihinkin EU:n toimielimiin, sovelletaan vastuuvapausmenettelyä.

Euroopan parlamentti myönsi tilintarkastustuomio­istuimen pääsihteerille huhtikuussa 2017 vastuuvapauden toimielimen varainhoitovuoden 2015 talousarvion toteuttamisesta. Tämä tarkoittaa, että varainhoitovuoden 2015 tilit on tarkastettu ja hyväksytty (eli päätetty ja vahvistettu).

Tilintarkastustuomioistuin on jokavuotiseen tapaan analysoinut huolellisesti kaikki vastuuvapausmenettelyn aikana esiin tulleet kysymykset, jotka koskevat sen tarkastus- ja hallinnointivastuualueita, sekä ryhtynyt asianmukaisiin toimiin ja raportoinut seurantatoimistaan Euroopan parlamentille.

Ulkoisen tarkastajan lausunnot – varainhoitovuosi 2016

Tilinpäätöksen osalta:

Tilinpäätös antaa näkemyksemme mukaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen taloudellisesta asemasta 31 päivältä joulukuuta 2016 sekä sen taloudellisesta tuloksesta ja rahavirroista sekä nettovarallisuuden muutoksista päättyneeltä varainhoitovuodelta unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1) (jäljempänä ‘varainhoitoasetus’) sekä kyseisen varainhoitosäännöistä annetun asetuksen soveltamissäännöistä 29 päivänä lokakuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 mukaisesti.

Varojen käytön ja valvontamenettelyjen osalta:

Tässä kertomuksessa kuvatun tarkastustyön perusteella voimme todeta, että tarkastuksessa tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen uskoa, että kaikilta olennaisilta osin ja edellä mainittujen kriteerien perusteella

  • tilintarkastustuomioistuimelle kohdennettuja varoja ei olisi käytetty aiottuihin tarkoituksiin
  • käytössä olevilla valvontamenettelyillä ei saataisi tarvittavia takuita siitä, että rahoitustoimet ovat sovellettavien sääntöjen ja säännösten mukaisia.

Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän lausuma

Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän ominaisuudessa minä, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen pääsihteeri,

  • vahvistan allekirjoituksellani, että tässä kertomuksessa esitetyt tiedot ovat todenperäiset ja oikeelliset
  • totean saaneeni kohtuullisen varmuuden siitä, että
    • tässä kertomuksessa kuvattuihin toimiin kohdennetut varat on käytetty aiottuihin tarkoituksiin ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti
    • käytössä olevat valvontamenettelyt tarjoavat tarvittavat takuut tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta ja niiden avulla varmistetaan, että petosväitteet tai petosepäilyt käsitellään asianmukaisella tavalla ja
    • valvontamenettelyihin liittyvät kulut ja hyödyt ovat oikeasuhteiset.

Tämä varmuus perustuu omaan arviooni ja käytössäni oleviin tietoihin, kuten edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien kertomuksiin ja lausumiin, sisäisen tarkastajan kertomuksiin ja ulkoisen tarkastajan kertomuksiin edellisiltä varainhoitovuosilta.

Vakuutan, että tiedossani ei ole mitään tähän kertomukseen sisältymättömiä asioita, jotka voisivat vahingoittaa toimielimen etuja.

Luxemburg, 8. maaliskuuta 2018.

Eduardo Ruiz García
Pääsihteeri

Liite – julkaisut vuonna 2017: erityiskertomukset, lausunnot ja yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvat julkaisut

Erityiskertomukset

  • Erityiskertomus 30/2016: Hondurasille painopistealoilla myönnetyn EU:n avun vaikuttavuus
  • Erityiskertomus 33/2016: Unionin pelastuspalvelumekanismi: avustustoiminnan koordinointi on ollut EU:n ulkopuolella sattuneissa katastrofeissa suurelta osin vaikuttavaa
  • Erityiskertomus 34/2016: Ruokahävikin torjunta: EU:n olisi parannettava elintarvikeketjun tehokkuutta
  • Erityiskertomus 35/2016: Valtion tulonhankinnan parantaminen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa budjettituen avulla
  • Erityiskertomus 36/2016: Arvio kauden 2007–2013 koheesioalan ohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien päättämisjärjestelyistä
  • Erityiskertomus 1/2017: Natura 2000 -verkoston mahdollisuuksien täysimääräinen täytäntöönpano edellyttää lisätoimia
  • Erityiskertomus 2/2017: Koheesioalan kauden 2014–2020 kumppanuussopimuksia ja ohjelmia koskevat komission neuvottelut: varat kohdennetaan paremmin Eurooppa 2020 -strategian painopisteisiin, mutta tuloksellisuuden mittausjärjestelyt ovat entistä monimutkaisempia
  • Erityiskertomus 3/2017: EU:n tuki Tunisialle
  • Erityiskertomus 4/2017: EU:n talousarvion suojaaminen sääntöjenvastaiselta varainkäytöltä: komissio lisäsi ennalta ehkäisevien toimenpiteiden ja rahoitusoikaisujen käyttöä koheesioalalla kaudella 2007–2013
  • Erityiskertomus 5/2017: Nuorisotyöttömyys – ovatko EU:n toimintapolitiikat tuottaneet tulosta?
  • Erityiskertomus 6/2017: EU-tason ratkaisu pakolaiskriisiin: hotspot-lähestymistapa
  • Erityiskertomus 7/2017: Todentamisviranomaisten uusi rooli yhteisen maatalouspolitiikan menojen yhteydessä: siirryttäessä yhtenäiseen tarkastusmalliin on tapahtunut myönteistä kehitystä mutta jäljellä on huomattavia puutteita
  • Erityiskertomus 8/2017: Kalastuksenvalvonta EU:ssa: lisätoimia tarvitaan
  • Erityiskertomus 9/2017: EU:n tuki ihmiskaupan torjuntaan Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa
  • Erityiskertomus 10/2017: Nuorille viljelijöille tarkoitettu EU:n tuki olisi kohdennettava paremmin, jotta se edistäisi vaikuttavalla tavalla sukupolvenvaihdoksia
  • Erityiskertomus 11/2017: EU:n Bêkou-erityisrahasto Keski-Afrikan tasavallassa: tietyistä puutteista huolimatta lupaava alku
  • Erityiskertomus 12/2017: Juomavesidirektiivin täytäntöönpano: veden laatu ja saatavuus ovat parantuneet Bulgariassa, Unkarissa ja Romaniassa, mutta investointitarpeet ovat yhä huomattavat
  • Erityiskertomus 13/2017: Yhtenäinen Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä: toteutuuko poliittinen päätös koskaan käytännössä?
  • Erityiskertomus 14/2017: Euroopan unionin tuomioistuimen asianhallintajärjestelmää koskeva yleisluonteinen tuloksellisuuden tarkastus
  • Erityiskertomus 15/2017: Ennakkoehdot ja suoritusvaraus koheesioalalla: innovatiivisia mutta eivät vielä vaikuttavia välineitä
  • Erityiskertomus 16/2017: Maaseudun kehittämisohjelmat: selkiyttäminen ja tulospainotteisuuden lisääminen tarpeen
  • Erityiskertomus 17/2017: Komission puuttuminen Kreikan rahoituskriisiin
  • Erityiskertomus 18/2017: Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila: toimintakulttuuri on muuttunut, mutta ilmatila ei ole yhtenäinen
  • Erityiskertomus 19/2017: Tuontimenettelyt: oikeuskehyksen puutteet ja täytäntöönpanon tehottomuus vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin
  • Erityiskertomus 20/2017: EU:n rahoittamat lainatakausvälineet: tulokset ovat myönteisiä, mutta kohdentamista edunsaajiin ja koordinointia kansallisten järjestelmien kanssa on parannettava
  • Erityiskertomus 21/2017: Viherryttäminen: monimutkaisempi tulotukijärjestelmä ei ole vielä ympäristön kannalta vaikuttava
  • Erityiskertomus 22/2017: Euroopan unionin vaalitarkkailu – annettujen suositusten toteuttamista pyritty tukemaan, mutta valvontaa parannettava
  • Erityiskertomus 23/2017: Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto: Pankkiunionia koskeva haastava työ on aloitettu, mutta edessä on vielä pitkä tie

Lausunnot

  • Lausunto 1/2017 EU:n yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen tarkistusta koskevasta ehdotuksesta
  • Lausunto 2/2017 Eurooppa-koulujen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen muuttamiseksi
  • Lausunnot 3/2017 ja 4/2017, jotka koskevat Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston budjettikomiteasta annettujen asetusten muutosehdotuksia
  • Lausunto 5/2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta annetun asetuksen muuttamisesta

Yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvat julkaisut

  • Yleiskatsaus: EU:n energia- ja ilmastotoimet
  • Nopea tilannearvio viiden prosentin henkilöstövähennyksen täytäntöönpanosta

* Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

* Vuonna 2017 arvioinnin kohteena olivat erityiskertomukset 3/2017, 4/2017, 5/2017, 10/2017, 14/2017 ja 17/2017.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2018

Print ISBN 978-92-872-9666-5 ISSN 1684-0674 doi:10.2865/210996 QJ-AA-18-001-FI-C
PDF ISBN 978-92-872-9647-4 ISSN 2362-9630 doi:10.2865/291113 QJ-AA-18-001-FI-N
HTML ISBN 978-92-872-9454-8 ISSN 2362-9630 doi:10.2865/98554 QJ-AA-18-001-FI-Q

© Euroopan unioni, 2018

Jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

Seuraavien kuvien käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijoilta.

* © Grzegorz Jakubowski / KPRP

* © marianorajoy

Seuraavien valokuvien jäljentäminen on sallittua, kun tekijänoikeuden haltija, lähde ja valokuvaajien nimet mainitaan:

* © Euroopan unioni. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin – Simon SCHMITT

* © Euroopan unioni, 2017. Lähde: Euroopan parlamentti – Dominique HOMMEL

* © Euroopan unioni, 2017. Lähde: Euroopan parlamentti – Dominique HOMMEL

* © Euroopan unioni, 2017. Lähde: Euroopan parlamentti – Christian CREUTZ

* © Euroopan unioni, 2012. Lähde: Euroopan parlamentti – Martin LAHOUSSE

* © Euroopan unioni, 2013. Lähde: Euroopan parlamentti – Genevieve ENGEL

* © Euroopan unioni, 2012. Lähde: Euroopan parlamentti – Milos BICANSKI

* © Euroopan unioni, 2018. Lähde: Euroopan parlamentti – Christian CREUTZ

* © Euroopan unioni, 2017. Lähde: Euroopan parlamentti – Mathieu CUGNOT

* © Euroopan unioni. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin – Edouard DIRRIG

* © Euroopan unioni. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin – Simon SCHMITT

Tämä julkaisu on saatavilla 23 kielellä ja seuraavissa formaateissa:

PDF

MISTÄ EU:N JULKAISUJA SAA?

Maksuttomat julkaisut:

(*) Saat pyytämäsi tiedot maksutta. Myös useimmat puhelut ovat maksuttomia, joskin jotkin operaattorit, puhelinkioskit tai hotellit voivat periä puheluista maksun.

Maksulliset julkaisut: