EU vuonna 2020

Johdanto

Covid-19-pandemian puhkeamisesta Euroopassa oli seurauksena inhimillinen tragedia, sulkutoimia ja ennennäkemätön talouden laskusuhdanne. Euroopan unioni osoitti pian solidaarisuutensa. EU suojeli ihmishenkiä ja elinkeinoja keskittymällä toimiin, joilla kriisiin voitiin vastata välittömästi ja tehokkaasti. Kriisin lieventämiseksi hyväksyttiin vuoden 2020 aikana yli 1 350 toimenpidettä, muun muassa lähes 400 valtiontukipäätöstä, joilla pyrittiin pelastamaan eurooppalaisia yrityksiä.

Ensimmäisinä päivinä ja viikkoina sen jälkeen, kun pandemia iski Eurooppaan, terveydenhuoltojärjestelmiä vahvistettiin kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, ja sairaaloissa eri puolilla EU:ta hoidettiin muista maista tulevia potilaita. Liikkuvia terveydenhuoltoryhmiä lähetettiin vastaamaan kiireellisimpiin tarpeisiin. Yli 600 000 ulkomaille jäänyttä EU:n kansalaista tuotiin kotiin, ja julkisia ja yksityisiä investointeja käynnistettiin turvallisten ja tehokkaiden rokotteiden kehittämiseksi kaikille koko maailmassa.

Komission perustama terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden selvityskeskus auttoi jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä tarvikepulan voittamiseksi.

EU ja jäsenvaltiot ottivat kriisin vaikutusten lieventämiseksi käyttöön 4,2 biljoonaa euroa, mikä vastaa yli 30:tä prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.

Yhteensä 4,2 biljoonasta eurosta 575 miljardia euroa on osoitettu Euroopan unionin budjettisääntöjen jouston (yleinen poikkeuslauseke) nojalla toteutettuihin kansallisiin toimenpiteisiin, 100 miljardia euroa Sure-tukivälineeseen unionin rahoitustuen varmistamiseksi työajan lyhentämisjärjestelyille, 70 miljardia euroa unionin suoraan tukeen, mukaan lukien koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite, 3 045 miljardia euroa kansallisiin likviditeettitoimenpiteisiin, mukaan lukien tilapäisten, joustavien unionin valtiontukisääntöjen nojalla hyväksytyt järjestelyt, 240 miljardia euroa Euroopan vakausmekanismin pandemiakriisitukeen jäsenvaltioille ja 200 miljardia euroa Euroopan investointipankkiryhmän rahoitukseen yrityksille.

Lisäksi EU:n talousarviota hyödynnettiin täydessä laajuudessaan suoran rahoitustuen antamiseksi sitä tarvitseville jäsenvaltioille. Kriisin ensimmäisinä päivinä komissio esitteli koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevat investointialoitteet, joiden ansiosta jäsenvaltiot voivat käyttää koheesiorahoitusta talouksiensa haavoittuvimpien alojen tukemiseen. Hätätilanteen tukiväline otettiin käyttöön suoran rahoitustuen tarjoamiseksi strategisiin tarpeisiin Euroopan tasolla, ja komissio käynnisti hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäistä tukivälinettä koskevan aloitteen (SURE-tukivälineen), jolla autetaan säilyttämään työpaikkoja ja tukemaan perheitä.

Koronaviruspandemia on ollut vakava isku taloudelle EU:ssa ja muualla maailmassa, ja sen taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset ovat erittäin vakavia. Niin EU:n kuin kansallisella tasolla toteutetuista nopeista ja kattavista toimista huolimatta kävi nopeasti selväksi, että EU:n talous kärsisi vuonna 2020 ennennäkemättömästä taantumasta.

Sen vuoksi tarvittiin mittavampia toimia pandemian aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten vahinkojen korjaamiseksi. Vahvistettu pitkän aikavälin talousarvio vuosiksi 2021–2027 ja väliaikainen Next Generation EU -elpymisväline muodostavat yhdessä suurimman EU:n talousarviosta koskaan rahoitetun elvytyspaketin. Sen suuruus on 1,8 biljoonaa euroa. Varoilla autetaan EU:ta tukemaan kansalaisia, yrityksiä ja alueita – erityisesti niitä, joihin kriisi on vaikuttanut eniten. Paketti auttaa rakentamaan uudelleen covid-19:n jälkeisen Euroopan, joka on vihreämpi, digitaalisempi ja palautumiskykyisempi.

Komissio teki osana EU:n rokotestrategiaa sopimuksen kuuden yrityksen (AstraZeneca, BioNTech/Pfizer, CureVac, Johnson & Johnson, Moderna ja Sanofi/GlaxoSmithKline) kanssa turvatakseen laajan valikoiman turvallisia ja tehokkaita covid-19-rokotteita EU:ssa asuville ihmisille.

Ensimmäinen rokote otettiin EU:ssa käyttöön ennen vuoden loppua vaarantamatta turvallisuutta tai tehokkuutta. Euroopan komissio myönsi 21. joulukuuta ehdollisen myyntiluvan BioNTechin ja Pfizerin kehittämälle covid-19-rokotteelle, joka on ensimmäinen tämänkaltainen EU:ssa hyväksytty rokote. Rokotukset käynnistyivät jäsenvaltioissa 27.–29. joulukuuta.

Covid-19-pandemian valtava vaikutus vuoteen 2020 on ilmeinen. Covid-19-tartunnan sai Euroopan unionissa 15 miljoonaa ihmistä, ja yli 350 000 menetti henkensä. Covid-19:n torjunta jatkuu vuonna 2021.

Ennennäkemättömät toimet kiireellisiin tarpeisiin vastaamiseksi

Euroopan komissio koordinoi Eurooppa-neuvoston valtuuttamana EU:n yhteisiä toimia covid-19-epidemian torjumiseksi toteuttamalla toimia kansanterveysalan vahvistamiseksi ja pandemian sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi. EU otti käyttöön kaikki käytettävissään olevat keinot auttaakseen jäsenvaltioita koordinoimaan kansallisia toimiaan ja antoi puolueetonta tietoa covid-19:n leviämisestä ja tehokkaista pyrkimyksistä hillitä sitä.

EU toimi nopeasti vastatakseen pandemian aiheuttamiin haasteisiin. EU:n pelastuspalvelumekanismi aktivoitiin 28. tammikuuta ulkomaille jääneiden EU:n kansalaisten kotiuttamiseksi (vuoden loppuun mennessä 90 000 EU:n kansalaista oli päässyt palaamaan kotiin yhteensä 408 lennolla).

Komissio peräänkuulutti 13. maaliskuuta koordinoituja taloudellisia toimia koronaviruskriisin ratkaisemiseksi ja perusti 16. maaliskuuta neuvoa-antavan asiantuntijapaneelin, jonka puheenjohtajana toimivat puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja terveysasioista ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Stella Kyriakides. Paneelin tehtävänä on neuvoa ja ohjata EU:n toimia kriisiin vastaamiseksi. Paneelin ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen työtä täydennettiin myöhemmin uudella covid-19-tiedeneuvonantajien EU-foorumilla. Foorumi muodostuu jäsenvaltioiden covid-19-tiedeneuvonantajista, ja sen tavoitteena on koordinoida paremmin tieteellistä neuvontaa ja jakaa hyviä käytäntöjä covid-19-pandemiaan liittyvistä jäsenvaltioiden kansanterveystoimenpiteistä.

Hätätilanteen tuki

Komissio otti käyttöön kaikki EU:n talousarvion resurssit vastatakseen kiireellisiin tarpeisiin, jotka voitiin parhaiten täyttää toimimalla strategisesti ja koordinoidusti Euroopan tasolla. Hätätilanteen tukivälineestä, joka on suuruudeltaan 2,7 miljardia euroa, rahoitettiin monenlaisia toimia. Suurella osalla sen talousarviosta tuettiin rokotealoitetta, johon kaikki 27 jäsenvaltiota osallistuvat. Komissio hankki ja jakoi jäsenvaltioille 10 miljoonaa hengityssuojainta terveydenhuollon työntekijöitä varten. Rahoitusta myönnettiin myös testausta ja tehohoitoa koskevaan koulutukseen, ultraviolettirobottien hankkimiseen sairaaloiden desinfiointiin ja covid-19-hoitojen kliinisten kokeiden tukemiseen.

Testaus on ratkaisevan tärkeää covid-19:n leviämisen hidastamiseksi. Komissio antoi 28. lokakuuta suosituksen covid-19-testausstrategioista, pika-antigeenitestien käyttö mukaan lukien, ja 18. marraskuuta pika-antigeenitestejä koskevan suosituksen. Lisäksi komissio antoi 18. joulukuuta ehdotuksen neuvoston suositukseksi yhteisiksi puitteiksi covid-19-taudin pika-antigeenitestien käytölle ja validoinnille sekä testitulosten vastavuoroiselle tunnustamiselle EU:ssa. Komissio otti tukivälineen puitteissa käyttöön 100 miljoonaa euroa pika-antigeenitestien hankkimiseksi suoraan ja niiden toimittamiseksi jäsenvaltioille. Se allekirjoitti 18. joulukuuta Abbottin ja Rochen kanssa puitesopimuksen, jonka nojalla välineestä rahoitettiin yli 20 miljoonan pika-antigeenitestin hankinta. Nämä testit asetettaisiin jäsenvaltioiden saataville vuoden 2021 alusta osana covid-19-testaukselle annettavaa EU:n tukea.

rescEU – lääkintätarvikkeiden yhteinen reservi

Komissio ryhtyi toteuttamaan solidaarisuutta käytännössä 19. maaliskuuta perustamalla rescEU-valmiusvaraston, joka on hätälääkintätarvikkeiden, mukaan lukien kasvosuojukset ja hengityslaitteet, ensimmäinen yhteinen eurooppalainen reservi. Tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita, joilla on pulaa tarvikkeista. Jäsenvaltioissa sijaitsevista rescEU-varastoista toimitettiin noin kolme miljoonaa korkealaatuista kasvosuojusta pelastustyöntekijöille, mukaan lukien lääkintäalan ja pelastuspalvelun työntekijät, Espanjassa, Kroatiassa, Italiassa, Liettuassa, Montenegrossa, Pohjois-Makedoniassa, Serbiassa ja Kosovossa (tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen).

Pelastuspalvelumekanismi toimitti hengityskoneita, suojavaatteita ja desinfiointiaineita apua tarvitseviin maihin ja lähetti hätälääkintäryhmiä. Norjalaiset, puolalaiset ja romanialaiset lääkärit auttoivat hoitamaan potilaita Italiassa ja Liettuassa, ja saksalaiset, italialaiset ja liettualaiset lääkintäryhmät tukivat kollegoitaan Armeniassa ja Azerbaidžanissa. Liikkuvuuspaketti auttoi rahoittamaan potilaiden, lääkintäryhmien ja olennaisten lääkintätarvikkeiden kuljetuksen.

Lääkintätarvikkeiden ja elintarvikkeiden saatavuuden varmistaminen

EU on epidemian alusta alkaen tukenut keskeisiä valmistajia varmistaakseen olennaisten lääkkeiden ja terveydenhuollon laitteiden saatavuuden. Komissio ryhtyi toimeen luodakseen teollisuudelle oikeanlaiset olosuhteet tuotannon lisäämiseksi tai mukauttamiseksi muun muassa pyytämällä eurooppalaisia standardointiorganisaatioita asettamaan kasvosuojuksia ja muita henkilönsuojaimia koskevat standardit vapaasti kaikkien asianomaisten osapuolten saataville. Monet yritykset eri puolilla Eurooppaa mukauttivat ja lisäsivät tuotantoaan vastatakseen henkilönsuojainten, desinfiointiaineiden ja lääkinnällisten laitteiden kysyntään.

Huhtikuussa komissio hyväksyi kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöt luopua väliaikaisesti tulleista ja arvonlisäverosta lääkinnällisten laitteiden ja henkilönsuojainten tuonnissa EU:n ulkopuolisista maista.

Euroopan komissio reagoi välittömästi mahdollista elintarvikepulaa koskeviin huoliin hyväksymällä huhtikuussa kiireellisiä toimenpiteitä. Tarkoituksena oli lisätä joustavuutta yhteisen maatalouspolitiikan ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston varojen käyttöönotossa ja toimia maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden vakauttamiseksi.

Vero- ja valtiontukisääntöjen mahdollistamien joustojen täysimääräinen hyödyntäminen

Maaliskuussa komissio otti ennennäkemättömän askeleen vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoimiseksi osana strategiaansa, jonka tavoitteena oli reagoida nopeasti ja tehokkaasti pandemiaan. Neuvoston annettua hyväksyntänsä jäsenvaltiot saattoivat toteuttaa toimenpiteitä kaikilla käytettävissään olevilla talouspoliittisilla välineillä selviytyäkseen kriisistä asianmukaisesti. Niiden oli tässä tilanteessa mahdollista poiketa EU:n finanssipoliittisen kehyksen tavanomaisista budjettisäännöistä.

Alle viikko sen jälkeen, kun Maailman terveysjärjestö julisti Euroopan covid-19-pandemian keskipisteeksi, komissio hyväksyi tilapäiset valtiontukipuitteet, joiden avulla jäsenvaltiot voivat hyödyntää valtiontukisääntöjen tarjoamaa täyttä joustovaraa kriisistä kärsivien yritysten tukemiseksi. Komissio on tässä yhteydessä hyväksynyt kaikkien EU-maiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoittamat tukitoimenpiteet. Komissio antoi vuoden 2020 aikana lähes 400 päätöstä, joilla hyväksyttiin 500 kansallista toimenpidettä yhteensä arviolta 3 biljoonan euron arvosta.

Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevat investointialoitteet

Yksi EU:n ensimmäisistä toimenpiteistä jäsenvaltioiden tukemiseksi taloudellisesti niiden pyrkiessä vastaamaan kriisiin oli maaliskuussa 2020 käynnistetty koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite. Aloitteella mobilisoidaan EU-maille jo osoitettuja käyttämättä jääneitä varoja, ja se lisäsi välittömästi jäsenvaltioiden ja alueiden talousarvioissa käytettävissä olevia varoja ja auttoi niitä käyttämään koheesiopolitiikan rahoitusta terveydenhuoltomenojen ja työajan lyhentämisjärjestelyjen rahoittamiseen ja tarjoamaan pk-yrityksille käyttöpääomatukea. Euroopan unionin solidaarisuusrahaston soveltamisalaa laajennettiin kattamaan myös vakavat kansanterveysuhat, minkä ansiosta jäsenvaltiot voivat saada rahastosta tukea covid-19-kriisistä selviytymiseksi.

Huhtikuusta lähtien toinen koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite (CRII+) on yksinkertaistanut ja helpottanut olemassa olevien Euroopan rakenne- ja investointirahastojen nopeaa käyttöä kriisitoimenpiteisiin ja nostanut EU:n osuuden koheesiopolitiikan ohjelmista jopa 100 prosenttiin niiden maksatushakemusten osalta, jotka jätetään 1. heinäkuuta 2020 ja 30. kesäkuuta 2021 välisenä aikana.

Joulukuussa komissio julkisti näiden kahden aloitteen tulokset vuodelta 2020. EU on kriisin puhkeamisen jälkeen ottanut käyttöön merkittävästi varoja pandemian vaikutusten lieventämiseksi. Suurin osa käytettävissä olevasta rahoituksesta, yli 10 miljardia euroa, myönnettiin pk-yrityksille, mikä auttoi niitä pysymään elinkelpoisina. Kolme miljardia euroa suunnattiin ihmisten auttamiseen, mukaan lukien heikossa asemassa oleville ryhmille suunnatut sosiaalipalvelut ja työntekijöiden tilapäiset työllistämisohjelmat. Lisäksi terveydenhuoltosektorin tukemiseen osoitettiin 6,6 miljardia euroa EU:n talousarviosta tälle alalle jo vuosina 2014–2020 osoitettujen 10,2 miljardin euron lisäksi (edunsaajaryhmät menevät jonkin verran päällekkäin).

Koheesiopolitiikan ohjelmista 82:ta prosenttia on muutettu 25 jäsenvaltiossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Koska on voitu hyödyntää mahdollisuutta 100-prosenttiseen EU:n yhteisrahoitusosuuteen, kansalliset talousarviot saivat 3,2 miljardia euroa lisärahoitusta.

Tukivälineeseen kuuluvat muun muassa työpaikkojen suojeleminen, tilapäinen rahoitustuki, nopea käyttöönotto, kansallisten toimien täydentäminen ja jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus.

Työpaikkojen tukeminen ja toimeentulon turvaaminen

Komissio perusti huhtikuussa 2020 hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE-tukivälineen). Kyseessä on työajan lyhentämisjärjestelyjen tukijärjestelmä, jolla autetaan suojelemaan työpaikkoja ja työntekijöitä, joihin pandemia vaikuttaa. Vuoden 2020 loppuun mennessä SURE-välineestä oli hyväksytty yhteensä 90,3 miljardin euron rahoitustuki 18 jäsenvaltion auttamiseen, ja 39,5 miljardia euroa oli maksettu 15 jäsenvaltiolle eli Belgialle, Kreikalle, Espanjalle, Kroatialle, Italialle, Kyprokselle, Latvialle, Liettualle, Unkarille, Maltalle, Puolalle, Portugalille, Romanialle, Slovenialle ja Slovakialle. Jäsenvaltiot voivat edelleen hakea tukea SURE-välineestä, jonka kokonaismäärärahat ovat 100 miljardia euroa.

SURE-välineestä myönnettävä rahoitustuki myönnetään lainoina, jotka EU lainaa markkinoilta jäsenvaltioidensa puolesta. Useimpien jäsenvaltioiden osalta lainanoton ehdot ovat suotuisammat kuin ne olisivat olleet, jos ne hankkisivat lainan markkinoilta itse. Lainat auttavat jäsenvaltioita selviytymään julkisten menojen äkillisestä kasvusta, joka johtuu niiden työllisyyden turvaamiseksi toteuttamista toimenpiteistä. Niillä autetaan jäsenvaltioita kattamaan kustannukset, jotka liittyvät suoraan kansallisten työajan lyhentämisjärjestelyjen perustamiseen tai laajentamiseen, sekä muihin vastaaviin toimenpiteisiin, joita ne ovat toteuttaneet itsenäisten ammatinharjoittajien hyväksi pandemian johdosta.

Vuoden 2020 loppuun mennessä oli jaettu 90,3 miljardia euroa Sure-varoja eli 7,8 miljardia euroa Belgialle, 511 miljoonaa euroa Bulgarialle, 2 miljardia euroa Tšekille, 2,5 miljardia euroa Irlannille, 2,7 miljardia euroa Kreikalle, 21,3 miljardia euroa Espanjalle, 1 miljardi euroa Kroatialle, 27,4 miljardia euroa Italialle, 479 miljoonaa euroa Kyprokselle, 192 miljoonaa euroa Latvialle, 602 miljoonaa euroa Liettualle, 504 miljoonaa euroa Unkarille, 244 miljoonaa euroa Maltalle, 11,2 miljardia euroa Puolalle, 5,9 miljardia euroa Portugalille, 4,1 miljardia euroa Romanialle, 1,1 miljardia euroa Slovenialle ja 631 miljoonaa euroa Slovakialle. Määrät on pyöristetty.

Komissio toteutti EU:n puolesta vuonna 2020 kolme kertaa joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskun SURE-välineen puitteissa. Kukin liikkeeseenlasku ylimerkittiin yli 10-kertaisesti, mikä osoittaa luottamusta EU:hun liikkeeseenlaskijana ja lainanottajana sekä merkittävänä maailmanlaajuisena toimijana rahoitusmarkkinoilla. Komission SURE-välineen puitteissa liikkeeseen laskemia joukkolainoja pidetään sosiaalivaikutteisina. Tämä antaa näihin joukkovelkakirjoihin sijoittaville takeet siitä, että niiden avulla kerätyt varat edistävät sosiaalisia tavoitteita.

EU:n rokotestrategia

Komissio esitti 17. kesäkuuta EU:n rokotestrategian, jolla pyritään nopeuttamaan covid-19-rokotteiden kehittämistä, valmistusta ja käyttöönottoa. Strategialla pyritään varmistamaan turvallisten ja tehokkaiden rokotteiden oikeudenmukainen ja kohtuuhintainen saatavuus kaikille EU:ssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pyrkimyksenä on lisäksi johtaa maailmanlaajuisia solidaarisuustoimia sen varmistamiseksi, että kaikilla on mahdollisuus saada kohtuuhintainen rokote. Strategian tavoitteena on myös varmistaa, että jäsenvaltiot valmistautuvat aloittamaan rokotukset, suunnittelemaan rokotteiden kuljetuksen ja käyttöönoton sekä määrittämään ensin rokotettavat kohderyhmät.

Turvallisten ja tehokkaiden covid-19-rokotteiden kehittäminen näin lyhyessä ajassa edellytti, että kliiniset tutkimukset suoritettiin samanaikaisesti kun investoitiin tarvittavaan tuotantokapasiteettiin, jotta toimivasta rokotteesta voidaan tuottaa miljoonia tai jopa miljardeja annoksia. Ennakkohankintasopimukset auttavat vähentämään sitä riskiä, joka liittyy valmistajien mahdollisten rokotteiden kehittämiseen tekemiin investointeihin, ja maksimoivat näin mahdollisuudet kehittää, valmistaa ja ottaa käyttöön turvallisia ja tehokkaita rokotteita nopeasti ja varmistaa, että EU:n kansalaiset saavat niitä käyttöönsä. Komissio neuvotteli lääkeyritysten kanssa EU-maiden puolesta, minkä tuloksena allekirjoitettiin ensimmäiset kuusi sopimusta. Muiden rokotevalmistajien kanssa käytävät alustavat neuvottelut saatiin päätökseen vuonna 2020 tai niitä on tarkoitus käydä vuoden 2021 alussa.

Auttaakseen jäsenvaltioita laatimaan rokotusstrategioitaan komissio julkaisi EU:n perussopimuksissa vahvistettujen toimivaltuuksien mukaisesti 15. lokakuuta ja 2. joulukuuta keskeiset näkökohdat, jotka on otettava huomioon. Näihin kuuluivat sen varmistaminen, että rokotuspalveluilla on valmiudet toimittaa covid-19-rokotteet, että kohderyhmien on helppo saada rokotus, että käyttöön otetaan rokotteita, joilla on erilaiset ominaisuudet ja joilla on varastoinnin ja kuljetuksen suhteen erilaiset vaatimukset, ja että huolehditaan selkeästä viestinnästä kansalaisten luottamuksen saavuttamiseksi.

BioNTechin ja Pfizerin tuottamalle rokotteelle myönnettiin ensimmäisenä ehdollinen myyntilupa 21. joulukuuta. Sen jakelu aloitettiin muutamien päivien kuluessa ennen rokotusten käynnistämistä EU:ssa 27., 28. ja 29. joulukuuta. Tämä lupa perustuu myönteiseen tieteelliseen suositukseen, jonka pohjana on Euroopan lääkeviraston tekemä perusteellinen arvio rokotteen turvallisuudesta, tehosta ja laadusta. Jäsenvaltiot ovat antaneet sille hyväksyntänsä.

Komissio osoitti samaan aikaan solidaarisuuttaan globaaleja kumppaneitaan kohtaan osallistumalla kansainväliseen rokoteyhteistyömekanismiin (COVAX), joka on maailmanlaajuinen aloite kohtuuhintaisten covid-19-rokotteiden tasapuolisen saatavuuden varmistamiseksi. EU:n varoista myönnetään 500 miljoonaa euroa (100 miljoonaa euroa avustuksina ja 400 miljoonaa euroa lainoina Euroopan kestävän kehityksen rahaston takaamana). Joulukuuhun mennessä Team Europe – Euroopan komissio ja EU-maat – oli osoittanut COVAXille yli 850 miljoonaa euroa, joten Euroopan unioni kokonaisuudessaan oli alun perin COVAXin suurin avunantaja. Tällä tuetaan merkittävästi COVAXin tavoitetta toimittaa 1,3 miljardia rokoteannosta alhaisen ja keskitulotason maille vuoden 2021 loppuun mennessä.

COVAX on rokotepilari maailmanlaajuisessa ACT Accelerator -yhteistyössä, jolla pyritään covid-19-testien, -hoitojen ja -rokotteiden kehittämisen, tuotannon ja tasapuolisen saatavuuden nopeuttamiseen. Tämä yhteistyö kokoaa yhteen hallituksia, tieteentekijöitä, yrityksiä, kansalaisyhteiskunnan edustajia, hyväntekijöitä ja maailmanlaajuisia terveysalan organisaatioita, kuten Bill & Melinda Gatesin säätiön, epidemioiden torjuntaa edistävän kansainvälisen yhteenliittymän, innovatiivisen diagnostiikan säätiön (FIND), rokoteallianssi Gavin, maailmanlaajuisen rahaston (GFATM), Unitaidin, Wellcome Trustin, Maailman terveysjärjestön, Maailmanpankin sekä maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelyn (GFF).

VIDEO Ensimmäiset covid-19-rokotukset EU:n jäsenvaltioissa.

Maailmanlaajuisen yhteisön tuominen yhteen

Puheenjohtaja von der Leyen käynnisti 4. toukokuuta 2020 koronaviruksen torjuntaa tukevan kansainvälisen kampanjan. Kyse on maailmanlaajuisista toimista, joilla tuetaan kohtuuhintaisten koronavirusrokotteiden saatavuutta sekä hoitoa ja testausta. Se on komission vastaus Maailman terveysjärjestön 24. huhtikuuta esittämään maailmanlaajuiseen toimintakehotukseen pandemian torjumiseksi. Koronaviruksen kansainvälisen torjunnan tavoitteena oli myös vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmiä kaikkialla ja tukea talouden elpymistä maailman hauraimmilla alueilla ja yhteisöissä.

Komissio ja Global Citizen -kansalaisjärjestö järjestivät 27. kesäkuuta ”Global Goal: Unite for Our Future” -varainkeruutapahtuman ja -konsertin. Se oli virstanpylväs maailmanlaajuisissa koronavirustoimissa ja erinomainen esimerkki siitä, miten EU:n toimielimet – tässä tapauksessa neuvosto ja komissio – toimivat maailmanlaajuisesti kumppaneiden ja aktiivisten kansalaisten kanssa.

Näiden kahden varainkeruualoitteen ansiosta koronaviruksen maailmanlaajuiseen torjuntaan oli kesäkuun 2020 loppuun mennessä osoitettu 15,9 miljardia euroa. Näistä 1,4 miljardia euroa oli Euroopan komission sitoumuksia (1 miljardi euroa avustuksina ja 400 miljoonaa euroa lainatakauksina).

Euroopan elpymissuunnitelma

Komissio ehdotti 27. toukokuuta kaikkien aikojen suurinta EU:n rahoituspakettia, jolla tuetaan Euroopan elpymistä pandemiasta, EU:n ja jäsenvaltioiden käyttöön ottamien 4,2 biljoonan euron lisäksi. Heinäkuun kokouksessaan Eurooppa-neuvosto sopi yksimielisesti 1,8 biljoonan euron kokonaisrahoituksesta, jossa yhdistyvät uusi 750 miljardin euron Next Generation EU -väline ja EU:n muutettu talousarvio vuosiksi 2021–2027 (1,074 biljoonaa euroa). Paketilla autetaan ihmisiä, yrityksiä ja alueita, joihin kriisi on vaikuttanut eniten, samalla kun mantereestamme rakennetaan vihreämpi, digitaalisempi ja palautumiskykyisempi.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio pääsivät 10. marraskuuta poliittiseen yhteisymmärrykseen tästä paketista, johon sisältyi 15 miljardin euron lisäys useisiin keskeisiin ohjelmiin, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan, Erasmus+-ohjelmaan ja EU4Health-ohjelmaan.

Elpymisen ja Next Generation EU -välineen rahoittamiseksi komissio lainaa pääomamarkkinoilta EU:n puolesta. Näin Next Generation EU ei edellytä jäsenvaltioilta välittömiä kansallisia lisämaksuosuuksia. Hankittu rahoitus maksetaan takaisin pitkällä aikavälillä vuoteen 2058 saakka. Hankitun markkinarahoituksen takaisinmaksun helpottamiseksi komissio ehdottaa EU:n talousarvioon uusia tulonlähteitä. Ensimmäinen uusi omien varojen lähde, joka otetaan käyttöön vuonna 2021, perustuu kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen ja edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman poliittisia tavoitteita (ks. ”Ilmastoneutraali ja digiaikaan valmis Eurooppa”). Komissio esittää vuoden 2021 puolivälissä muita ehdotuksia uusiksi omiksi varoiksi. Ne perustuvat hiilidioksidipäästöjen tullimekanismiin, digitaaliveroon ja tarkistettuun EU:n päästökauppajärjestelmään.

Pitkän aikavälin talousarviosta ja Next Generation EU -välineestä myönnetään rahoitusta vihreän ja digitaalisen elpymisen edistämiseksi näiden kahden toimintapoliittisen tavoitteen mukaisesti. Vähintään 30 prosenttia varoista käytetään ilmastonmuutoksen torjuntaan, minkä vuoksi vuosien 2021–2027 talousarvio ja Next Generation EU -väline muodostavat suurimman koskaan nähdyn vihreiden investointien paketin.

Yli 50 prosenttia varoista käytetään uusiin painopisteisiin. Näihin ohjelmiin kuuluvat tutkimus ja innovointi (Euroopan horisontti), oikeudenmukainen vihreä ja digitaalinen siirtymä (oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelma), varautuminen, elpyminen ja palautuminen (elpymis- ja palautumistukivälineen kautta), rescEU-väline ja uusi EU4Health-ohjelma. Ne täydentävät uudistettuja koheesio- ja maatalouspolitiikkoja.

Elpymis- ja palautumistukiväline on Next Generation EU -välineen keskeinen osa. Se auttaa EU:ta selviytymään nykyisestä kriisistä vahvempana tarjoamalla jäsenvaltioille 672,5 miljardia euroa lainoja ja avustuksia elpymisen ratkaisevan tärkeinä ensimmäisinä vuosina.

Next Generation EU -välineen kokonaisrahoitus 750 miljardia euroa jakautuu elpymis- ja palautumistukivälineeseen (672,5 miljardia euroa, josta 360 miljardia euroa lainoina ja 312,5 miljardia euroa avustuksina), React-EU-välineeseen (47,5 miljardia euroa), oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon (10 miljardia euroa), maaseudun kehittämiseen (7,5 miljardia euroa), Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan (5 miljardia euroa), resc-EU-mekanismiin (1,9 miljardia euroa) ja InvestEU-ohjelmaan (5,6 miljardia euroa).

Kutakin jäsenvaltiota pyydettiin toimittamaan elpymis- ja palautumissuunnitelma, jossa esitetään sen kansallinen investointi- ja uudistusohjelma ja jossa otetaan huomioon viimeaikaisissa maakohtaisissa suosituksissa ja erityisesti vuosina 2019 ja 2020 annetuissa suosituksissa esitetyt talouspoliittiset haasteet. Jäsenvaltioiden olisi voitava suunnitelmiensa avulla parantaa talouksiensa kasvupotentiaalia ja taloudellista ja sosiaalista palautumiskykyä sekä luoda työpaikkoja ja edistää vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteita.

Joulukuussa neuvottelijat pääsivät alustavaan sopimukseen, jonka mukaan väline voi tulla voimaan vuoden 2021 alussa. Komissio antoi jäsenvaltioille ohjeita elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimiseen ja kannusti niitä voimakkaasti sisällyttämään suunnitelmiinsa investointeja ja uudistuksia seitsemän lippulaivahankkeen alalla, jotta edistettäisiin vihreää ja digitaalista elpymistä ja investointeja inhimilliseen pääomaan.

REACT-EU-väline (koheesiota ja Euroopan alueita tukeva elpymisapu) on toinen Next Generation EU -elpymisvälineeseen kuuluva väline. Sillä jatketaan koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevan investointialoitteen mukaisia poikkeuksellisia joustosääntöjä ja tarjotaan 47,5 miljardia euroa lisää koheesiopolitiikan rahoitusta vuoteen 2023 saakka terveydenhuollon ja työpaikkojen kaltaisilla aloilla. Se myös valmistelee siirtymistä vihreään ja digitaaliseen Eurooppaan ja toimii siltana hätäratkaisujen ja keskipitkän aikavälin ratkaisujen välillä. Lisäksi Next Generation EU -välineestä annetaan lisärahoitusta useille EU:n aloitteille, kuten oikeudenmukaisen siirtymän rahastolle, InvestEU-ohjelmalle, RescEU-pelastuspalvelumekanismille ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmalle.

Matkustusrajoitukset ja vapaan liikkuvuuden varmistaminen Euroopassa

Jäsenvaltiot toteuttivat erilaisia toimenpiteitä covid-19:n leviämisen hidastamiseksi ja ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin suojelemiseksi. Osa niistä vaikutti kansalaisten oikeuteen liikkua vapaasti EU:n alueella. Näihin toimenpiteisiin sisältyi usein toiseen jäsenvaltioon pääsyä koskevia rajoituksia tai muita erityisvaatimuksia (kuten karanteeniin jääminen), joita sovellettiin rajan yli saapuviin matkustajiin, myös niihin, jotka liikkuvat työhön liittyvistä syistä. Euroopan komissio ryhtyi toimiin, jotta kansalaisten, tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus voitiin varmistaa noudattaen samalla täysimääräisesti terveys- ja turvallisuustoimenpiteitä.

Komissio esitti yhteistyössä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa eurooppalaisen etenemissuunnitelman koronavirukseen liittyvien rajoitusten poistamiseksi. Suunnitelma oli vastaus 26. maaliskuuta kokoontuneen Eurooppa-neuvoston esittämään kehotukseen.

Neuvosto antoi 13. lokakuuta, komission 4. syyskuuta esittämän ehdotuksen pohjalta, suosituksen koordinoidusta lähestymistavasta vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen pandemian johdosta. Jäsenvaltiot sopivat koordinoivansa toimiaan neljällä keskeisellä alalla:

• yhteiset perusteet jäsenvaltioille niiden harkitessa matkustusrajoitusten käyttöönottoa;
• yhteinen kartta, jossa esitetään tartuntariskin tasot eri puolilla EU:ta ja Euroopan talousaluetta liikennevalojärjestelmää käyttäen;
• yhteinen lähestymistapa riskialueilta tulevien matkustajien osalta (testaus ja omaehtoinen karanteeni);
• selkeä ja oikea-aikainen tiedotus.

EU-maat päättivät 17. maaliskuuta rajoittaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista EU:hun komission suosituksen perusteella, jotta voitaisiin suojella ihmisten terveyttä EU:ssa ja estää viruksen leviäminen EU:sta muihin maihin ja päinvastoin. Sääntöjä laajennettiin useita kertoja epidemiologisen tilanteen kehittymisen mukaan. EU:n ulkopuolisten maiden luettelo perustui avoimiin kriteereihin, ja sitä tarkistettiin säännöllisesti. Viimeisin muutos tehtiin 17. joulukuuta.

Neuvosto antoi komission ehdotuksen pohjalta 30. kesäkuuta suosituksen väliaikaisten rajoitusten poistamisesta vaiheittain. Tähän sisältyi luettelo EU:n ulkopuolisista maista, joiden asukkaat oli vapautettu tällaisista rajoituksista, sekä luettelo matkustajaryhmistä, joilla on välttämätön tehtävä tai tarve ja joiden sallittiin saapua EU:hun heidän lähtöpaikastaan riippumatta. Komissio julkaisi 28. lokakuuta ohjeet auttaakseen jäsenvaltioita varmistamaan neuvoston suosituksen johdonmukaisen täytäntöönpanon. Lisäksi komissio antoi jäsenvaltioille ohjeet sen varmistamiseksi, että viisumitoiminnan uudelleenaloittaminen ulkomailla koordinoidaan tiiviisti matkustusrajoitusten vaiheittaisen purkamisen kanssa.

Nämä toimet auttavat rajoittamaan koronaviruksen leviämistä, seuraamaan sen leviämistä helpommin ja tehostamaan EU:n yhteisiä toimia. Tämä terveyskriisi on korostanut sitä, että terveysasioissa on tarpeen lisätä koordinointia siirryttäessä kohti Euroopan terveysunionia (lisätietoja on luvussa ”Ihmisten ja vapauksien suojelu”).

Covid-19-tapaukset lisääntyivät vuoden 2020 lopulla nopeasti joissakin Yhdistyneen kuningaskunnan osissa, ja suuressa osassa tapauksista kyse oli viruksen uudesta muunnoksesta. Tämän vuoksi komissio antoi 22. joulukuuta suosituksen koordinoidusta lähestymistavasta matkustamiseen ja kuljetuksiin rajoittaakseen uuden muunnoksen leviämistä.

Ulkomaille jääneiden EU-kansalaisten auttaminen kotiin

Monet EU:n kansalaiset joutuivat jäämään ulkomaille, kun lennot keskeytettiin ja rajoja alettiin sulkea. EU ja sen jäsenvaltiot toivat kotiin yli 600 000 ihmistä. EU:n pelastuspalvelumekanismilla helpotettiin ja yhteisrahoitettiin 408:aa kotiutuslentoa, joilla tuotiin kotiin yli 100 300 ihmistä. Näistä 90 000 oli ulkomaille jääneitä EU:n kansalaisia.

Jäsenvaltiot osoittivat solidaarisuutta järjestämällä kuljetuksia, joilla tuotiin kotiin niin toisten jäsenvaltioiden kuin niiden omia kansalaisia. Kolmasosa kotiutetuista matkustajista oli muun EU-maan kuin lennon järjestäneen maan kansalaisia. Esimerkiksi Ranska kotiutti 26 EU-maan kansalaista. Lennolla Wuhanista Kiinasta helmikuun alussa kuljetettiin 64 Ranskan kansalaista ja 135 muiden jäsenvaltioiden kansalaista.

Tavaroiden vapaan liikkuvuuden varmistaminen ja työntekijöiden auttaminen rajojen yli

Pandemia aiheutti suuria häiriöitä matkustamiselle ja kuljetuksille Euroopassa. Jäsenvaltioiden maalis- ja huhtikuussa käyttöön ottamat erilaiset rajoittavat terveystoimenpiteet johtivat rajojen sulkemiseen tai tiukkaan valvontaan, ja tuhannet kuorma-autot juuttuivat pitkiin jonoihin. Jotta voitiin varmistaa tavaroiden liikkuminen EU:n sisärajojen yli, turvata olennaiset toimitusketjut ja suojella kuljetusalan työntekijöitä, komissio teki nopeasti yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja nimesi Euroopan laajuisessa liikenneverkossa ”vihreät kaistat”, jotta kuorma-autoilta ei kuluisi rajojen ylitykseen kuin enintään 15 minuuttia. Copernicus- ja Galileo-ohjelmien maanhavainnointi- ja navigointiohjelmat auttoivat havaitsemaan pullonkauloja ja pitämään liikenteen käynnissä. Lokakuussa komissio laajensi ”vihreisiin kaistoihin” perustuvan toimintatavan multimodaalikuljetuksiin, mukaan lukien rautateitse ja vesiliikenteessä kuljetettava rahti ja lentorahti, ja korosti, että matkustajille on varmistettava olennaiset yhteydet.

Komissio on pandemian alusta lähtien tehnyt tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa varmistaakseen koordinoidun lähestymistavan rajakysymyksiin ja asteittaisen paluun vapaaseen liikkuvuuteen. EU hyväksyi ohjeistusta, jolla autetaan työnantajia ja työntekijöitä palaamaan työhön turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön, ja ohjeita kausityöntekijöiden suojelun parantamiseksi. Se myös päivitti EU:n lainsäädäntöä. Tarkoituksena oli ottaa huomioon työpaikalla ilmenevät uudet riskit ja tarjota lisäsuojaa kaikille työntekijöille ja erityisesti niille, jotka ovat suoraan tekemisissä koronaviruksen kanssa. Lisäksi annettiin käytännön neuvoja sen varmistamiseksi, että kriittiset työntekijät voivat ylittää EU-rajat päästäkseen työpaikoilleen ja auttaakseen pitämään ihmiset EU:ssa turvassa ja terveinä ja varmistamaan, että heillä on ruokaa.

Komissio hyväksyi maaliskuussa suuntaviivat rajaturvallisuustoimenpiteitä varten terveyden suojelemiseksi ja tavaroiden ja välttämättömien palvelujen toimitusten turvaamiseksi. Näihin kuuluvat lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet etulinjan lääkintähenkilöstölle. Niitä seurasivat toukokuussa annetut ohjeet ja suositukset, joiden tarkoituksena oli auttaa jäsenvaltioita poistamaan vaiheittain väliaikaiset rajatarkastukset ja matkustusrajoitukset varmistaen kuitenkin kaikki tarvittavat turvallisuustoimenpiteet.

Matkailun merkitys Euroopan unionissa. Jokaista matkailun tuottamaa euroa kohden syntyy 0,56 euroa lisäarvoa. Matkailu tukee 2,4:ää miljoonaa yritystä, joista yli 90 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Euroopan unionilla on maailmanlaajuinen johtoasema matkailun alalla: sen osuus on 40 prosenttia kansainvälisistä matkailijoista. 85 prosenttia eurooppalaisista viettää kesälomansa Euroopan unionissa.

Pitääkseen ihmiset täysin ajan tasalla nopeasti muuttuvasta tilanteesta komissio käynnisti kesäkuussa Re-open EU -sivuston, jolta saa selkeää, luotettavaa ja reaaliaikaista tietoa matkustusmahdollisuuksista ja niihin liittyvistä terveys- ja turvallisuusrajoituksista kaikissa EU-maissa. Pelkästään kesällä tätä sivustoa käytti lähes 8 miljoonaa ihmistä. Koska Re-open EU -sivusto osoittautui näin toimivaksi, siitä tuli lokakuussa keskitetty palvelupiste, josta saa tietoa pandemiatilanteesta, kansanterveystoimenpiteistä, matkustusrajoituksista ja matkailupalveluista. Re-open EU tuli 14. joulukuuta saataville maksuttomana mobiilisovelluksena Android- ja iOS-käyttöjärjestelmille.

Digitaaliset ratkaisut pandemian torjumiseksi

Digitaalisilla ratkaisuilla oli keskeinen rooli monien koronaviruspandemian nopean puhkeamisen aiheuttamien haasteiden ratkaisemisessa. Kontaktien jäljitys- ja varoitussovelluksilla, jotka täydentävät manuaalista kontaktien jäljitystä, voi olla keskeinen rooli viruksen tartuntaketjun katkaisemisessa, ja ne voivat auttaa pelastamaan ihmishenkiä.

EU auttoi varmistamaan koordinoidun lähestymistavan niiden jäsenvaltioiden välillä, jotka ottivat käyttöön kontaktien jäljitys- ja varoitussovelluksia, tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevien sääntöjen mukaisesti. EU:n talousarviosta rahoitettiin sellaisen eurooppalaisen ratkaisun kehittäminen ja käyttöönotto, jolla varmistetaan hajautetusti toimivien – jollaisia lähes kaikki EU:ssa kehitetyt kansalliset sovellukset ovat – jäljityssovellusten yhteentoimivuus. Näin voitiin paremmin hyödyntää kaikki kontaktien jäljittämiseen ja varoituksiin käytettävien mobiilisovellusten tarjoamat mahdollisuudet myös silloin, kun ihmiset ylittävät valtioiden rajat.

Komission tukemina jäsenvaltiot toteuttivat tarvittavat toimet kansallisten sovellustensa yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Komissio puolestaan perusti lokakuussa eurooppalaisen yhdyskäytäväpalvelun sovellusten liittämiseksi yhteen. Yhä useammat kansalliset sovellukset liitetään toisiinsa, kun ne tulevat valmiiksi.

Huhtikuussa avattiin Euroopan covid-19-dataportaali, jonka tarkoituksena on kerätä ja jakaa tutkimustietoa. Se kokosi nopeasti vaikuttavan määrän dataa, mukaan lukien yli 25 000 virussekvenssiä ja yli 100 000 tieteellistä julkaisua. Portaaliin tuli yli 2,9 miljoonaa tietopyyntöä yli 92 000 yksittäiseltä käyttäjältä yli 170 maassa.

Tekoäly ja robotit auttoivat sairaaloissa. Komission rahoittama tekoälyyn perustuva väline auttaa lääkäreitä diagnosoimaan covid-19-tautia tietokonekerroskuvauksista, ja se on jo otettu käyttöön eri puolilla EU:ta. Sairaaloissa on puolestaan otettu käyttöön ultraviolettidesinfiointirobotteja tilojen puhdistamiseksi nopeasti, mikä vähentää koronaviruksen leviämistä ja vähentää rasitusta ja infektioriskiä henkilöstön kannalta.

EU:n avaruusohjelmasta ja erityisesti sen maanhavainnointikomponentista Copernicuksesta ja sen satelliittinavigointijärjestelmästä on ollut paljon apua. EU:n satelliitit seurasivat kriisin alusta lähtien liikenneruuhkia jäsenvaltioiden välisillä rajanylityspaikoilla ja kartoittivat terveydenhuoltolaitoksia, sairaaloita ja muuta kriittistä infrastruktuuria. Satelliittidata yhdessä tekoälyn kanssa tarjosi viranomaisille niin EU:n kuin jäsenvaltioiden tasolla malleja, joiden avulla tilannetta voidaan ymmärtää paremmin ja siihen voidaan reagoida tehokkaammin.

Komissio käynnisti 5. kesäkuuta maan havainnointiin perustuvan nopean toiminnan välineen koronaviruksen seurantaan (RACE) yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestön kanssa. Se käyttää satelliittidataa sulkutoimien vaikutusten mittaamiseen ja sulkutoimien jälkeisen elpymisen seurantaan talous- ja ympäristötietojen avulla.

Covid-19-disinformaation torjunta

Nykyinen ilmapiiri on tarjonnut hedelmällisen maaperän salaliittoteorioille, jotka heikentävät covid-19:n alkuperää, leviämistä ja hoitoa koskevan tieteen ja faktojen perusteita. Pandemia on myös lisännyt verkossa esiintyvää vihapuhetta ja rasistisia ja antisemitistisiä hyökkäyksiä. Sen myötä on ilmaantunut enemmän vilpillisesti toimivia elinkeinonharjoittajia, jotka myyvät verkossa väärennettyjä tuotteita, joiden väitetään ehkäisevän virusta tai parantavan taudista.

Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto tekivät asiassa tiivistä yhteistyötä muiden EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden sekä G7-maihin ja Natoon kuuluvien kansainvälisten kumppanien kanssa. Komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja samalla komission varapuheenjohtaja Josep Borrell esittelivät 10. kesäkuuta joukon toimia covid-19-disinformaation torjumiseksi. Näihin kuuluvat viestinnän ja julkisuusdiplomatian vahvistaminen EU:n lähialueilla ja eri puolilla maailmaa sekä riippumattomien tiedotusvälineiden ja toimittajien tukeminen. Komissio kehotti kaikkia toimijoita, myös verkossa toimivia markkinapaikkoja ja sosiaalista mediaa, auttamaan koronavirukseen liittyvän disinformaation torjunnassa. Vuoden loppuun mennessä julkaistiin neljä raporttisarjaa toteutetuista toimista.

Toimien seurauksena verkkoalustat poistivat tai estivät miljoonia harhaanjohtavia mainoksia ja tuotevalikoimaan hyväksymisiä. Vuonna 2020 annettiin ilmi yli 700 disinformaatiota sisältävää väittämää koronaviruksesta, ja niitä koskevat tiedot julkaistiin ja saatettiin ajan tasalle EUvsDisinfo-sivustolla.

Nämä toimet otetaan huomioon myös muussa EU:n työssä disinformaation torjumiseksi, erityisesti eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelmassa ja digitaalisia palveluja koskevassa säädöksessä. Komissio käyttää kaikkia käytettävissään olevia välineitä ja rahoittaa tutkimusta auttaakseen torjumaan covid-19-pandemiaan liittyvää väärää tietoa ja disinformaatiota.

Diagnostiikkaa, hoitoa ja rokotteita koskevan tutkimuksen tukeminen

Komissio otti lisäksi käyttöön 400 miljoonaa euroa Horisontti 2020 -puiteohjelman InnovFin-rahoitusvälineestä. Tästä määrästä 178,5 miljoonaa euroa osoitettiin rokotteiden (mukaan lukien BioNTechin ja CureVacin rokotteet) ja muiden toimenpiteiden, lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja diagnostisten laitteiden sekä uusien kriittisten tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurien, myös tuotantolaitosten, kehittämisen nopeuttamiseen. Lisäksi Infectious Diseases -rahoitusvälineestä myönnetään 221,6 miljoonan euron rahoitus.

EU reagoi maailmanlaajuisesti

EU myönsi 38,5 miljardia euroa covid-19:n torjuntaan maailmanlaajuisesti. EU:n toimissa noudatettiin Team Europe -lähestymistapaa, jossa yhdistetään EU:n, sen jäsenvaltioiden ja rahoituslaitosten, erityisesti Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, resursseja kunkin kumppanimaan tukemiseksi ja käytännön vaikutusten lisäämiseksi. Varat on käytetty hätäapuun ja kiireellisiin humanitaarisiin tarpeisiin, terveys-, vesihuolto-/sanitaatio- ja ravitsemusjärjestelmien vahvistamiseen ja koronaviruspandemian taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseen maailmanlaajuisesti. EU ja sen jäsenvaltiot ovat yhdessä yksi Maailman terveysjärjestön suurimmista rahoittajista, ja ne ovat keskeinen kumppani pandemian ja sen vaikutusten torjunnassa.

Yhden miljardin euron suuruinen komission rahoitus jaettiin vuonna 2020 eri tutkimus- ja innovointihankkeisiin covid-19:n torjumiseksi, mukaan lukien 400,1 miljoonaa euroa rahoitusvälineisiin, 235,8 miljoonaa euroa Horisontti 2020 -puiteohjelman ehdotuspyyntöihin, 165,6 miljoonaa euroa Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineeseen, 100 miljoonaa euroa epidemioiden torjuntaa edistävälle kansainväliselle yhteenliittymälle, 72 miljoonaa euroa innovatiivisia lääkkeitä koskevalle yhteiselle teknologia-aloitteelle, 25,3 miljoonaa euroa Euroopan maiden ja kehitysmaiden väliselle kliinisiä kokeita koskevalle yhteistyökumppanuudelle, 15 miljoonaa euroa Euroopan covid-19-dataportaalille, 6 miljoonaa euroa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille ja 3,5 miljoonaa euroa terveydenhuollon tieto- ja viestintätekniikkaan. Määrät on pyöristetty.

Pandemia on aiheuttanut kriittisiä logistisia haasteita humanitaariselle yhteisölle. Tarpeet monilla alueilla kasvoivat valtavasti, mutta elintärkeän avun toimittaminen ruuhkautui kaupallisten lentojen puuttuessa. EU perusti toukokuussa EU:n humanitaarisen ilmasillan. Kyse on väliaikaisesta aloitteesta, jolla helpotetaan humanitaarisen avun ja välttämättömien lääkintätarvikkeiden toimittamista. Ilmasillan lennoilla kuljetettiin välttämättömiä lääkinnällisiä laitteita, humanitaarisen avun tarvikkeita ja henkilöstöä ja avustettiin EU:n jäsenvaltioiden järjestämissä kotiuttamisissa. EU rahoitti kaikki lennot, ja ne toteutettiin koordinoidusti jäsenvaltioiden, humanitaaristen järjestöjen ja vastaanottavien valtioiden kanssa. Vuoden loppuun mennessä 67:llä ilmasillan lennolla oli toimitettu 1 150 tonnia lääkinnällisiä laitteita ja lääkintätarvikkeita sekä lähes 1 700 lääkintä- ja avustushenkilöstöön kuuluvaa työntekijää kriittisille alueille Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Sen varmistamiseksi, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat eivät kärsisi eniten, komissio antoi toukokuussa ensimmäiset ohjeet siitä, miten koronavirukseen liittyvää humanitaarista apua voitaisiin lähettää maihin ja alueille, joihin sovelletaan EU:n pakotteita, jotta apua tarvitsevia voitaisiin auttaa heidän sijaintipaikastaan riippumatta. Komissio auttoi myös ylläpitämään lääkkeiden ja henkilönsuojainten kauppaa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa kriisin aikana ja ehdotti Maailman kauppajärjestössä terveydenhoitotuotteita koskevaa monenvälistä kauppasopimusta.

Pandemialla oli välittömiä vaikutuksia siihen, miten jäsenvaltiot panivat täytäntöön EU:n turvapaikka- ja palauttamissääntöjä, ja sillä oli haitallinen vaikutus kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden uudelleensijoittamiseen. Komissio antoi ohjeita tällaisten menettelyjen jatkuvuudesta siten, että samalla varmistettaisiin ihmisten terveyden ja perusoikeuksien suojelu.

EU:n tukitoimilla autettiin lisäksi eri puolilla maailmaa 79,5:tä miljoonaa kotiseudultaan siirtymään joutunutta ihmistä, joista monet joutuivat puristuksiin sodan ja pandemian väliin.

Ilmastokriisi on edelleen aikamme tärkein haaste. Jos siihen ei puututa, se uhkaa aiheuttaa koronaviruspandemiaakin suurempia seurauksia ympäristölle, terveydelle ja toimeentulolle. Vuodet 2010–2019 olivat lämpimin koskaan mitattu vuosikymmen. Ilmastonmuutoksen tuhoisat vaikutukset eri puolilla Eurooppaa ja maailmaa osoittavat, että vihreää siirtymää on nopeutettava kiireesti. Avainasemassa on digitaaliteknologia, joka on ollut korvaamaton apu pandemian aikana. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja digitalisaatio edistävät työllisyyttä ja kasvua Euroopassa, kohentavat ympäristöä ja parantavat yhteiskuntiemme selviytymiskykyä.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

EU on jo aloittanut työn, jotta Eurooppa olisi ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Tämä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeinen tavoite saavutetaan pääasiassa leikkaamalla kasvihuonekaasupäästöjä, investoimalla vihreään teknologiaan ja suojelemalla luonnonympäristöä.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimintapolitiikat ja toimet: ilmastosopimus ja ilmastolaki, investoinnit älykkääseen ja kestävään liikenteeseen, kohti vihreämpää teollisuutta, ympäristön pilaantumisen torjunta, oikeudenmukainen siirtymä kaikille, vihreiden hankkeiden rahoitus, energiatehokkaammat asunnot, vihreän muutoksen globaali edelläkävijä, pellolta pöytään, luonnonsuojelu, puhtaan energian edistäminen.

Kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet Euroopalle ja maailmalle

EU-johtajat hyväksyivät joulukuussa aiempaa kunnianhimoisemman tavoitteen vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Komissio oli ehdottanut tätä tavoitetta syyskuussa välttämättömänä askeleena kohti tasapainoista etenemistä ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. EU aikoo myös tulevalla vuosikymmenellä osoittaa edelleen konkreettisesti, että ilmastotoimet ja talouskasvu kulkevat käsi kädessä: vuoteen 2019 mennessä EU:n päästöt olivat vähentyneet 24 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna, vaikka samana aikana EU:n talous kasvoi yli 60 prosenttia.

Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 24 prosenttia vuosina 1990–2019. Aiempi tavoite vuodelle 2030 oli kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna. Uusi tavoite on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Euroopan unionin pitkän aikavälin strategia on saavuttaa nollanettopäästöt vuoteen 2050 mennessä.

Hallitukset eri puolilla maailmaa ilmoittivat EU:n vanavedessä monista tärkeistä toimista ilmastonmuutoksen torjunnan tehostamiseksi. Puheenjohtaja von der Leyen esitteli EU:n uuden tavoitteen muille maailman johtajille ilmastotavoitehuippukokouksessa yhdessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ja muiden EU-johtajien kanssa. Tapahtuma järjestettiin Pariisin ilmastosopimuksen viisivuotispäivän kunniaksi ja Glasgow’ssa vuonna 2021 pidettävän YK:n ilmastokokouksen (COP26) valmistelemiseksi.

EU:n toimet Pariisin sopimuksen panemiseksi täytäntöön

Pariisin sopimus, jonka 195 maata hyväksyi vuonna 2015, muodostaa globaalin kehyksen vaarallisen ilmastonmuutoksen välttämiseksi. Kaikki sopimuksen osapuolet päättävät itse, miten ne pyrkivät saavuttamaan yhteiset tavoitteet. EU ja sen jäsenmaat esittivät 18. joulukuuta yhteisen päivitetyn kansallisesti määritellyn panoksensa eli toimintasuunnitelmansa kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi. EU:n aiempi tavoite – kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ainakin 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta – oli jo yksi maailman kunnianhimoisimmista. Uusi, vielä tiukempi 55 prosentin päästövähennystavoite on osoitus EU:n sitoutumisesta maailmanlaajuiseen ilmastojohtajuuteen.

EU ja sen jäsenmaat ovat suurin julkinen ilmastorahoittaja maailmassa. Ne rahoittivat ilmastotoimia 21,9 miljardilla eurolla vuonna 2019, mikä on 7,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. EU on vuodesta 2013 alkaen lisännyt jatkuvasti vuotuista kansainvälistä ilmastorahoitustaan tukeakseen kehitysmaita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja auttaakseen niitä selviytymään ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Vihreä elpyminen

Vuodeksi 2030 asetetun kunnianhimoisen uuden ilmastotavoitteen avulla EU voi keskittää toimia talouden elpyessä pandemiasta. Se edellyttää merkittäviä vihreitä investointeja, jotta elpyminen olisi kestävää. EU:n varainkäytön olisi vastattava Pariisin sopimuksen tavoitteita ja vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvää vahingon välttämisen periaatetta, jonka mukaan varoja ei saisi investoida EU:n ilmastotavoitteiden kanssa ristiriitaisella tavalla.

EU:n sitoutuneisuutta osoittaa, että vähintään 30 prosenttia vuosien 2021–2027 pitkän aikavälin talousarviossa ja Next Generation EU -välineen puitteissa sovituista 1,8 biljoonan euron määrärahoista olisi käytettävä ilmastoon liittyviin toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin. Rahoituksen on noudatettava Pariisin sopimuksen tavoitteita. Tämä on kaikkien aikojen suurin vihreä investointipaketti maailmassa. Jotta se toteutuisi, jäsenmaiden on sitouduttava elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan siihen, että vähintään 37 prosenttia niiden investoinneista on vihreitä. Tällöin ne pääsevät osallisiksi suurimpaan osaan Next Generation EU -välineen varoista (ks. myös ”Yhteinen toiminta covid-19-pandemiassa”).

Komissio aikoo kerätä 30 prosenttia Next Generation EU -välineen varoista laskemalla liikkeeseen vihreitä joukkovelkakirjoja, joiden suosio kasvaa jatkuvasti, kun sijoittajat hakevat uusia keinoja rahoittaa siirtymistä ympäristön kannalta kestävään talouteen. Niillä on siis ratkaiseva merkitys Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Vihreillä joukkovelkakirjoilla on vielä sitäkin suurempi merkitys, kun hyödynnetään yksityisen sektorin mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja talouden kestävässä elvyttämisessä pandemian jälkeen.

Kaikilla on oma roolinsa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Joulukuussa käynnistetyn eurooppalaisen ilmastosopimuksen tavoitteena on muuttaa niin yksittäisen eurooppalaisen kuin suurimman monikansallisen yrityksenkin käyttäytymistä. Ilmastosopimus antaa kaikille kansalaisille ja erityisesti nuorille mahdollisuuden osallistua uusien ilmastotoimien suunnitteluun, tiedon jakamiseen sekä entisten ja uusien toimien ja ratkaisujen tukemiseen.

VIDEO Eurooppalainen ilmastosopimus.

Tutkimus ja innovointi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tueksi

Innovaatiorahasto edistää vähähiilisten teknologioiden tuloa markkinoille. Näitä ovat hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi, energian varastointi, energiavaltaiset teollisuudenalat ja uusiutuvat energialähteet.

Innovaatiorahasto on yksi maailman suurimmista rahoitusohjelmista innovatiivisten vähähiilisten teknologioiden demonstroimiseksi. Se ei ole tutkimusohjelma, vaan sen tarkoituksena on pikemminkin tuoda markkinoille erittäin innovatiivisia teknologioita. Rahaston tulot saadaan EU:n päästökauppajärjestelmän 450 miljoonan päästöoikeuden huutokauppaamisesta vuosina 2020–2030. Rahasto voi olla noin 10 miljardia euroa hiilen hinnasta riippuen. Vuonna 2020 innovaatiorahaston ensimmäisessä laajamittaisia hankkeita koskevassa ehdotuspyynnössä oli tarjolla yli miljardi euroa puhtaan teknologian hankkeisiin. Lisäksi 1. joulukuuta avattiin 100 miljoonan euron ehdotuspyyntö pienimuotoisille läpimurtoteknologiahankkeille, jotka liittyvät uusiutuvaan energiaan, energiaintensiivisiin toimialoihin, energian varastointiin sekä hiilidioksidin talteenottoon, käyttöön ja varastointiin.

Viimeisimmällä – ja suurimmalla – Horisontti 2020 -puiteohjelman ehdotuspyynnöllä investoidaan miljardi euroa hankkeisiin, joilla autetaan toteuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, parantamaan Euroopan biodiversiteetin ja luontotyyppien suojelua ja nopeuttamaan kestävää elpymistä.

Kestävän siirtymän rahoittaminen

Ilmastoneutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä edellyttää valtavia julkisia investointeja ja tehostettuja toimia yksityisen pääoman ohjaamiseksi ilmasto- ja ympäristötoimiin. Yksityisen pääoman kohdentaminen kestävämpiin investointeihin vaatii rahoitusjärjestelmän toimivuuden kattavaa uudelleenarviointia. Tämä on välttämätöntä, jos EU haluaa luoda kestävämpää talouskasvua, varmistaa rahoitusjärjestelmän vakauden ja lisätä talouden läpinäkyvyyttä ja pitkäjännitteisyyttä. Tämä ajattelutapa on myös EU:n pääomamarkkinaunionihankkeen perusta.

Komissio ilmoitti tammikuussa Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmasta, jonka kautta saadaan liikkeelle julkisia investointeja ja vapautetaan yksityisiä varoja EU:n rahoitustuen avulla. Tämä johtaa vähintään biljoonan euron kestäviin investointeihin kymmenen vuoden aikana.

Suunnitelma perustuu kolmeen ulottuvuuteen. Ensinnäkin EU edistää rahoitusta osoittamalla talousarviosta ilmasto- ja ympäristötoimiin suuremman osuuden kuin koskaan aikaisemmin, millä houkutellaan myös yksityistä rahoitusta. Euroopan investointipankilla on tässä keskeinen tehtävä. Rahoituksen lisäksi suunnitelmalla tarjotaan kannustimia julkisten ja yksityisten investointien vapauttamiseksi ja ohjaamiseksi uudelleen.

Toiseksi EU helpottaa investointeja ja tarjoaa sijoittajille välineitä nostamalla kestävän rahoituksen rahoitusjärjestelmän ytimeen, helpottaa kestäviä julkisia investointeja kannustamalla viranomaisia vihreään budjetointiin ja vihreisiin hankintamenettelyihin sekä helpottaa valtiontuen myöntämistä oikeudenmukaisen siirtymän tukialueilla. Kolmanneksi komissio tarjoaa viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille käytännön tukea kestävyysperiaatteiden mukaisten hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Vaikka kaikki alueet tarvitsevat rahoitusta ja Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma on olemassa sitä varten, oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista annetaan kohdennettua tukea, jolla saadaan vuosina 2021–2027 liikkeelle vähintään 100 miljardin euron investoinnit avuksi niille alueille, toimialoille ja työntekijöille, joilla on suurimmat haasteet ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisessä. Euroopan komissio tukee jäsenmaita, kun ne valmistelevat alueellisia oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia, jotka on laadittava tämän rahoituksen saamiseksi.

Uuden lainsäädännön eli luokitusjärjestelmäasetuksen ansiosta parhaillaan kehitetään maailman ensimmäistä kestävän taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmää. Tämä on merkittävä muutos, sillä nyt sijoittajilla ja teollisuudella on yhteinen määritelmä siitä, mikä on ”vihreää”, ja tämä antaa todellista pontta vihreisiin ja kestäviin hankkeisiin suunnatuille investoinneille.

Käyttövoimaa ilmastoneutraalille taloudelle

Jotta vuoteen 2050 tähtäävät ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa, Euroopan on muutettava energiajärjestelmäänsä, jonka osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on 75 prosenttia. Vuoden aikana komissio käynnisti useita aloitteita energia-alan irrottamiseksi hiilestä.

Komissio totesi EU:n energiajärjestelmän olevan liian jäykkä ja tuhlaava ja julkaisi heinäkuussa strategian energiajärjestelmän yhdentämiseksi. Siinä keskitytään kolmeen pilariin: laajamittaiseen sähköistämiseen, kiertotalouteen perustuvan energian lisäämiseen ja puhtaiden kaasujen ja polttoaineiden (kuten vedyn) kehittämiseen.

Näillä toimilla lisätään järjestelmän joustavuutta, mahdollistetaan haasteellisillekin aloille hiilestä irtautuminen ja edistetään tulevina vuosina kasvavan uusiutuvan energian määrän integroimista verkkoon. Tämä verkotettu ja joustava järjestelmä on aiempaa tehokkaampi ja vähentää yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Esimerkiksi Euroopan autojen polttoaineena käytettävä sähkö voisi olla peräisin talojen aurinkopaneeleista.

Komissio käynnisti samaan aikaan strategian, jolla edistetään uusiutuvan vedyn kehittämistä. Tällä on tärkeä rooli vuoteen 2050 tähtäävän ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa, erityisesti talouden aloilla, joilla sähköistäminen on vaikeampaa. Näitä ovat esimerkiksi raskas teollisuus ja tietyt liikenteen alat.

Komissio perusti myös Euroopan puhtaan vedyn alan allianssin, jonka tarkoituksena on kanavoida investointeja puhtaan vedyn tuotantoon ja saattaa yhteen toimiala, viranomaiset, kansalaisyhteiskunta ja muut sidosryhmät.

Rakennusten kestävyyden parantaminen

Uusiutuva energia

Komissio totesi lokakuussa julkaistuissa jäsenmaiden energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevissa arvioinneissaan, että EU:n tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kunnianhimoisempia toimia. Energia-alan hiilestä irtautuminen uusiutuvan energian avulla on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisistä osatekijöistä.

Seuraavassa on esimerkkejä hankkeista ja tuotantopaikoista (myötäpäivään). Merenpohjaan kiinnitetty Kårehamn Offshore -tuulipuisto, 48 megawattia; leväntuotantoa biopolttoaineita varten, Macro Fuels, markkinavalmius odotettavissa vuoteen 2030 mennessä; tuotantolaitoksia sähkömuuntimien napoja ja akseleita varten; aaltoenergia, ISWEC, 50 kilowattia; kelluva tuulivoimala, Wind Float Atlantic, 25 megawattia; vuorovesivoimala, Hydroquest Ocean, 1000 kilowattia; kelluva aurinkosähkölaitos, Oceans of Energy, 17 kilowattia (odotettavissa 50 kilowattia vuoden 2020 loppuun mennessä); merenpohjaan kiinnitetty tuulivoimala, Horns Rev 3, 406,7 megawattia.

Avomerellä tuotettava uusiutuva energia on yksi niistä teknologioista, joilla on suurimmat kasvumahdollisuudet, kun otetaan huomioon EU:n merialueiden runsaus ja moninaisuus sekä uusien laitosten jatkuvasti laskevat kustannukset. Marraskuussa julkaistussa merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevassa EU:n strategiassa arvioidaan alan mahdollisuuksia ja ehdotetaan tapoja tukea alan kehitystä pitkällä aikavälillä. Strategian tavoitteena on tuottaa vuoteen 2050 mennessä 300 gigawattia merituulivoimaa ja 40 gigawattia valtamerienergiaa, kuten aalto- ja vuorovesivoimaa. Merellä tuotettava uusiutuva energia voi olla peräisin luonnollisista ja puhtaista lähteistä, joita on runsaasti tarjolla, mikä osoittaa, että sinisen talouden vahvistaminen ja meriluonnon suojeleminen voivat kulkea käsi kädessä.

EU on kymmenen viime vuoden aikana parantanut rajojen yli ulottuvaa energiainfrastruktuuria ottamalla käyttöön Euroopan laajuiset energiaverkot. Verkkojen Eurooppa -välineestä on myönnetty 4,7 miljardia euroa rahoitusta 95 energiainfrastruktuurihankkeelle (joita kutsutaan yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi). Komission joulukuussa 2020 esittämällä ehdotuksella energiaverkkoa koskevat komission säännöt saatetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisiksi. Ehdotetulla uudella asetuksella EU:ta autetaan saavuttamaan päästövähennystavoitteensa edistämällä uusiutuvien energialähteiden ja uusien puhtaan energian teknologioiden sisällyttämistä energiajärjestelmään.

EU ilmoitti investoivansa lähes miljardi euroa kymmeneen energiainfrastruktuurihankkeeseen Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa. Suurin osa rahoituksesta käytetään Liettuan ja Puolan välisen Harmony Link -sähkökaapelin rakentamiseen Itämeren poikki, mikä vähentää alueen liiallista riippuvuutta yhdestä ainoasta energian tuontilähteestä, kun se liitetään muuhun Euroopan unioniin.

Kestävä tuotanto ja kulutus

Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ei ole kyse pelkästään päästöjen vähentämisestä vaan myös talouden, yhteiskunnan ja teollisuuden nykyaikaistamisesta sekä aiempaa vahvemman ja kestävämmän maailman rakentamisesta. Komissio julkaisi maaliskuussa osana Euroopan teollisuusstrategiaa koskevaa pakettia uuden kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman, jolla valmistellaan EU:n taloutta vihreään tulevaisuuteen, vahvistetaan sen kilpailukykyä ympäristöä suojellen ja annetaan kuluttajille uusia oikeuksia. Toimintasuunnitelmassa käsitellään tuotteiden koko elinkaari suunnittelusta ja valmistuksesta kulutukseen, korjaamiseen, uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja resurssien palauttamiseen talouden käyttöön.

Elintarvikkeet ja pakkaukset: Kielteinen huomio on, että vuonna 2017 pakkausjätteen ennätysmäärä oli Euroopassa 174 kiloa asukasta kohti. Myönteinen huomio on, että uudella lainsäädännöllä korvataan kertakäyttöpakkaukset. Muovit: Kielteinen huomio on, että muovien kulutuksen odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 20 vuoden aikana. Myönteinen huomio on, että kertakäyttötuotteista luovutaan asteittain ja ne korvataan kestävillä monikäyttötuotteilla. Tekstiilit: Kielteinen huomio on, että vaunulastillinen tekstiilejä lähetetään poltettavaksi tai kaatopaikalle joka sekunti maailmassa. Myönteinen huomio on, että edistämällä uusia liiketoimintamalleja tehostetaan tekstiilien lajittelua, uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä sekä annetaan kuluttajille mahdollisuus valita kestäviä tekstiilejä. Jäte: Kielteinen huomio on, että jokainen ihminen tuottaa keskimäärin lähes puoli tonnia yhdyskuntajätettä vuodessa. Myönteinen huomio on, että jätteen syntymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi otetaan käyttöön toimenpiteitä.

Jopa 80 prosenttia tuotteen ympäristövaikutuksista määritetään suunnitteluvaiheessa. Sen vuoksi EU:ssa myytävät tuotteet olisi suunniteltava kestämään pidempään, jotta niitä voidaan käyttää uudelleen, korjata ja kierrättää helpommin ja niihin voidaan sisällyttää mahdollisimman paljon kierrätettyä materiaalia. Toimintasuunnitelmassa keskitytään aloihin, joilla kiertotalouden mahdollisuudet ovat suurimmat. Näitä ovat esimerkiksi elektroniikka, akut ja ajoneuvot, pakkaukset, muovit, tekstiilit, rakentaminen ja elintarvikkeet. Komissio ehdotti ensimmäisenä aloitteena joulukuussa pakollisia vaatimuksia, joilla kaikista akuista tehdään kestävämpiä ja turvallisempia koko niiden elinkaaren ajan. Kiertotaloutta koskevalla toimintasuunnitelmalla pyritään myös varmistamaan, että kuluttajilla on tietoa tuotteiden korjattavuudesta ja kestävyydestä sekä korjauttamisoikeus.

Miksi akkutuotanto on saatava kestävälle pohjalle? Akkujen maailmanlaajuisen kysynnän arvioidaan kasvavan (vuoden 2018 tasoon verrattuna) 14-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä pääasiassa liikenteen sähköistymisen vuoksi. Euroopan unionin osuus vuoteen 2030 mennessä voi olla 17 prosenttia akkujen maailmanlaajuisesta kysynnästä eli maailman toiseksi eniten. Euroopan unionista tulee maailman toiseksi suurin akkujen markkina-alue, myös akkujen tuotannon osalta.

Vuonna 2020 käynnistettiin myös 175 miljoonan euron Euroopan kiertobiotalousrahasto, jolla edistetään kestäviä innovaatioita Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tukena. Kyseessä on komission ja Euroopan investointipankin aloite, johon komissio myöntää 100 miljoonaa euroa Horisontti 2020 -ohjelmasta. Se on ensimmäinen yksinomaan kiertobiotalouteen keskittyvä investointirahasto EU:ssa.

Kriittisten raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen

Luotettava raaka-aineiden saatavuus on olennaisen tärkeää onnistuneen vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta. Tämän seurauksena monenlaisten raaka-aineiden kysyntä EU:ssa kasvaa jyrkästi. Esimerkiksi sähköajoneuvoissa ja puhelimien akuissa keskeisen litiumin kysyntä voi nousta 60-kertaiseksi vuoteen 2050 mennessä ja sähköajoneuvoissa, digitaaliteknologiassa ja tuuliturbiineissa käytettävien harvinaista maametallia sisältävien magneettisten materiaalien kysyntä voi kymmenkertaistua. Komissio pyrkii kriittisiä raaka-aineita koskevan toimintasuunnitelman ja eurooppalaisen raaka-aineallianssin myötä vähentämään riippuvuutta EU:n ulkopuolisista maista, monipuolistamaan hankintalähteitä ja parantamaan resurssitehokkuutta ja edistämään samalla vastuullista materiaalien hankintaa koko maailmassa.

Kestävät elintarvikkeet ja maatalous

Toukokuussa ehdotetun Pellolta pöytään -strategian tavoitteena on tehdä EU:n elintarvikejärjestelmistä kestävämpiä ja sietokykyisempiä vuoteen 2030 mennessä ja varmistaa, että maatalous, kalastus ja vesiviljely edistävät EU:n ilmastotavoitteita asianmukaisesti. Sen tavoitteena on palkita niitä viljelijöitä, kalastajia ja muita elintarvikeketjun toimijoita, jotka ovat jo siirtyneet kestäviin käytäntöihin. Sillä pyritään mahdollistamaan siirtyminen myös muille tahoille ja luomaan näiden yrityksille uusia mahdollisuuksia.

Siirtyminen terveyttä edistävään ja kestävään elintarvikejärjestelmään on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kulmakivistä. Pellolta pöytään -strategialla varmistetaan terveellinen, kohtuuhintainen ja kestävästi tuotettu ravinto eurooppalaisille; torjutaan ilmastonmuutosta; suojellaan ympäristöä ja biodiversiteettiä; varmistetaan oikeudenmukainen taloudellinen tuotto toimitusketjussa ja lisätään luonnonmukaista maataloutta.

EU pyrkii näyttämään tietä kohti terveempää ja kestävämpää maailmaa asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita elintarvikeketjun painopistealoille. Strategiaan sisältyy toimia, joilla tehostetaan kuluttajille suunnattua tiedotusta ja kannustetaan toimialaa parantamaan ravitsevien ja kestävästi tuotettujen elintarvikkeiden saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta.

Strategian tavoitteena on vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja ravinteiden hävikkiä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on myös vähentää tuotantoeläimille ja vesiviljelyyn tarkoitettujen mikrobilääkkeiden myyntiä 50 prosentilla. Luonnonmukaisen maatalouden osuus maatalousmaasta pyritään kasvattamaan 25 prosenttiin. Muita tavoitteita ovat eläinten hyvinvoinnin parantaminen ja EU:n ympäristöjalanjäljen pienentäminen. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta investoidaan 10 miljardia euroa sellaiseen tutkimukseen ja innovointiin, joka liittyy elintarvikkeisiin, biotalouteen, luonnonvaroihin, maatalouteen, kalastukseen, vesiviljelyyn ja ympäristöön.

Hiilidioksidi ei ole ainoa kasvihuonekaasu, jonka päästöjä on vähennettävä. Metaani vaikuttaa niistä ilmastonmuutokseen hiilidioksidin jälkeen eniten, joten uusi metaanistrategia on ratkaisevan tärkeä, jotta EU:n tavoite vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Strategiassa keskitytään metaanipäästöjen vähentämiseen maataloudessa, jätteissä ja energia-alalla. Siihen yhdistetään monialaisia ja alakohtaisia toimia EU:ssa ja kansainvälisesti.

Ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojelu

Biodiversiteetti

Toukokuussa esitetyssä uudessa biodiversiteettistrategiassa puututaan monimuotoisuuden köyhtymisen keskeisiin syihin, kuten maa- ja merialueiden kestämättömään käyttöön, luonnonvarojen liikakäyttöön, ympäristön pilaantumiseen ja haitallisiin vieraslajeihin.

Uusi EU:n laajuinen biodiversiteettistrategia: perustetaan suojelualueita vähintään 30 prosentille Euroopan unionin maa-alasta ja 30 prosentille Euroopan unionin meristä jäljellä olevien iki- ja aarniometsien tiukemman suojelun ja luonnon ennallistamiselle asetettujen oikeudellisesti sitovien tavoitteiden avulla vuonna 2021 sekä ennallistetaan rappeutuneita ekosysteemejä maalla ja merellä kaikkialla Euroopan unionissa lisäämällä luonnonmukaista maataloutta ja maatalousmaan biologisesti monimuotoisia maisemapiirteitä, pysäyttämällä pölyttäjien väheneminen ja kääntämällä tämä suuntaus, vapauttamalla Euroopan jokien virtaus ainakin 25000 kilometrin matkalta, vähentämällä torjunta-aineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja istuttamalla 3 miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä.

Strategiassa ehdotetaan sitovia tavoitteita, jotka koskevat vahingoittuneiden ekosysteemien ja jokien ennallistamista, EU:n suojeltujen luontotyyppien ja lajien terveyden parantamista, pölyttäjien palauttamista maatalousmaille, ympäristön pilaantumisen vähentämistä, kaupunkien viherryttämistä, luonnonmukaisen maatalouden lisäämistä ja Euroopan metsien terveyden parantamista. Sen tavoitteena on saada Euroopan biodiversiteetti paranemaan vuoteen 2030 mennessä muun muassa muuttamalla vähintään 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista tehokkaasti hoidetuiksi suojelualueiksi ja varmistamalla, että vähintään 10 prosentilla maatalousmaasta on hyvin monimuotoisia maisemapiirteitä.

Komissio perusti maaliskuussa maailmanlaajuisen biodiversiteettikoalition. Sadat kansallispuistot, akvaariot, kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat sekä luonnontieteelliset ja luonnonhistorialliset museot yhdistävät voimansa lisätäkseen yleisön tietoisuutta luonnonkriisistä. Syyskuussa pidetyssä biologista monimuotoisuutta käsitelleessä YK:n huippukokouksessa yli 70 valtion- ja hallitusten päämiestä puheenjohtaja von der Leyenin kanssa hyväksyi luontoa koskevan johtajien sitoumuksen ja sitoutui 10 määrätietoiseen toimeen luonnon hätätilaan puuttumiseksi.

VIDEO Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia.

Myrkytön ympäristö

Komissio esitteli lokakuussa kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian, jonka tarkoituksena on ihmisten ja ympäristön parempi suojelu ja innovoinnin edistäminen kemikaalien turvallisuuden ja kestävyyden parantamiseksi. Kemikaalit ovat nykyelämän kannalta välttämättömiä. Niitä käytetään niin terveydenhuollossa, energiassa, liikenteessä kuin asumisessakin. Tietyt kemikaalit voivat kuitenkin vahingoittaa ympäristöä ja ihmisten terveyttä. EU:lla on jo pitkälle viety kemikaalilainsäädäntö, mutta kemikaalien tuotannon ennustetaan kaksinkertaistuvan maailmassa vuoteen 2030 mennessä, ja myös niiden käyttö kulutustuotteissa lisääntyy. Strategia on ensimmäinen askel kohti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisia saasteettomuuden ja myrkyttömän ympäristön tavoitteita.

Kestävä ja älykäs liikkuminen

Liikenteellä ja liikkuvuudella on keskeinen rooli ihmisten elämässä ja EU:n taloudessa, mutta siitä myös koituu yhteiskunnalle kustannuksia. Kielteiset vaikutukset, kuten kasvihuonekaasupäästöt, ilman ja veden saastuminen, onnettomuudet, ruuhkat, melu ja biodiversiteetin köyhtyminen, vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin. Liikenteen osuus EU:n kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on nykyisin neljännes. EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi sen päästöjä on vähennettävä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tämä edellyttää muutosta ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen Euroopassa. Innovoinnilla ja digitalisoitumisella on keskeinen rooli tämän saavuttamisessa.

Joulukuussa julkaistussa komission kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa esitetään etenemissuunnitelma vihreän, digitaalisen ja häiriönsietokykyisen liikennejärjestelmän luomiseksi tuleville sukupolville. Strategiassa esitetään myös kaivattuja uudistuksia, toimintapolitiikkoja ja toimia liikennealan elpymisen tueksi, sillä se on yksi pandemian pahiten koettelemista aloista. Konkreettiset välitavoitteet auttavat Euroopan liikennejärjestelmää kohti älykästä ja kestävää tulevaisuutta.

Puhtaammat ja turvallisemmat ajoneuvot

Uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjä koskevia tiukempia sääntöjä alettiin soveltaa tammikuussa. Henkilöautojen osuus EU:n hiilidioksidin kokonaispäästöistä on noin 12 prosenttia ja pakettiautojen noin 2,5 prosenttia. Tieliikenteen päästöjen odotetaan sääntöjen ansiosta vähenevän vuoteen 2030 mennessä 23 prosentilla vuoteen 2005 verrattuna, minkä lisäksi syntyy 60 000 uutta työpaikkaa (tai jopa 80 000 työpaikkaa, mikäli akkuja tuotetaan EU:ssa). Vuonna 2021 on määrä esittää ehdotus tiukemmista hiilidioksidipäästönormeista, jotka vastaavat vuoteen 2030 ulottuvien kokonaisvähennysten korkeampaa tavoitetasoa. Komissio on myös laatimassa autojen epäpuhtauspäästöjä koskevia kunnianhimoisia uusia normeja, jotka on määrä antaa vuonna 2021.

Tammikuusta lähtien voimassa olleet uudet säännöt edellyttävät, että uusissa automalleissa käytetään heinäkuusta 2022 alkaen kehittynyttä tekniikkaa, jolla parannetaan turvallisuutta ja vähennetään onnettomuuksia. Lisäksi syyskuussa 2020 alettiin soveltaa uusia sääntöjä, joilla varmistetaan, että kaikki autot täyttävät turvallisuus-, ympäristö- ja tuotantovaatimukset ennen markkinoille saattamista. Näihin sääntöihin sisältyy jo markkinoilla olevien autojen tarkastusten lisääminen ja Euroopan unionin valvonnan käyttöönotto. Komissio voi käynnistää EU:n laajuisia takaisinkutsuja ja määrätä lakia rikkoville autonvalmistajille seuraamuksia, joista sakko voi olla jopa 30 000 euroa autoa kohti.

EU:n digitaalinen muutos

Digitaaliteknologia on tärkeämpää kuin koskaan. Se on osoittautunut covid-19-kriisin aikana korvaamattomaksi, kun se on pitänyt ihmiset yhteydessä toisiinsa ja yritykset toiminnassa. Sen käyttöönotto on myös edustanut käännekohtaa teknologian käytössä koulutuksessa. Supertietokoneet auttavat ennustamaan pandemian kehittymistä, ja kontaktien jäljittämiseen ja varoittamiseen tarkoitetut sovellukset voivat katkaista viruksen tartuntaketjun.

Pandemia on myös osoittanut, että on tärkeää kehittää kaikkien EU:n kansalaisten digitaalisia taitoja ja parantaa nopeiden internetyhteyksien saatavuutta kodeissa, yrityksissä ja julkisissa palveluissa. Digitaaliteknologiaan perustuvat eurooppalaiset startup-yritykset voivat kehittää innovatiivisia ratkaisuja muille tähän muutokseen tarvittaville pienille ja keskisuurille yrityksille ja laajemmille toimialoille. Digitaaliteknologiaa tarvitaan myös EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseen muun muassa älykkäiden energiajärjestelmien, täsmäviljelyn ja älykkään liikkuvuuden avulla.

Euroopan digitaalistrategia

Digitaaliselle muutokselle on jo luotu perusta. Digitaalisten sisämarkkinoiden tasainen edistyminen tuo todellista hyötyä kuluttajille ja yrityksille kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella. Komissio aikoo tehdä 2020-luvusta Euroopan digitaalisen vuosikymmenen. Puheenjohtaja von der Leyen kehotti unionin tilaa koskevassa puheessaan EU:ta näyttämään suuntaa digitaalisessa innovoinnissa yhteisellä suunnitelmalla, jossa on selkeästi määritellyt tavoitteet vuodeksi 2030 esimerkiksi yhteenliitettävyyden, digitaalisten taitojen ja julkisten palvelujen osalta. Jäsenmaita pyydetään investoimaan EU:n elpymisvälineen, Next Generation EU -välineen, puitteissa 20 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineestä saamastaan rahoitustuesta digitalisaatioon (ks. myös ”Yhteinen toiminta covid-19-pandemiassa”).

EU:n digitaalisen muutoksen onnistuminen riippuu siitä, saadaanko luotua tehokkaat puitteet, joilla voidaan varmistaa luotettava teknologia ja antaa yrityksille varmuus ja keinot osallistua digitalisaatioon. Datastrategia ja valkoinen kirja tekoälystä ovat uuden eurooppalaisen digitaalistrategian ensimmäiset osatekijät. Niissä asetetaan ihminen etusijalle teknologian kehittämisessä ja tuodaan esiin tarve puolustaa ja edistää eurooppalaisia arvoja ja oikeuksia teknologian suunnittelussa, valmistuksessa ja käyttöönotossa.

Digiaikaan sopivat internetiä koskevat säännöt EU:ssa

Komissio ehdotti joulukuussa digitaalisen ympäristön kunnianhimoista uudistusta esittämällä kattavan uuden säännöstön kaikille digitaalisille palveluille, kuten sosiaaliselle medialle, verkkokauppapaikoille ja muille Euroopan unionissa toimiville verkkoalustoille. Säännöstö koostuu kahdesta säädöksestä, joista toisella säännellään digitaalisia palveluja ja toisella digitaalisia markkinoita. Digitaalisia palveluja koskevan säädöksen mukaan kaikkiin digitaalisiin palveluihin, jotka yhdistävät kuluttajat tavaroihin, palveluihin ja sisältöön, sovelletaan sitovia EU:n laajuisia velvollisuuksia, jotka koskevat muun muassa uusia menettelyjä laittoman sisällön nopeammaksi poistamiseksi ja käyttäjien perusoikeuksien kattavaa suojelua verkossa. Uudessa säädöksessä tasapainotetaan käyttäjien, verkkoalustojen ja viranomaisten oikeuksia ja velvollisuuksia. Siinä asetetaan EU:n kansalaiset keskiöön, ja se perustuu EU:n arvoihin, kuten ihmisoikeuksien, vapauden, demokratian, tasa-arvon ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen. Ehdotusta täydentää Euroopan demokratiatoimintasuunnitelma, jolla pyritään parantamaan demokratioiden kestävyyttä.

Digitaalisia markkinoita koskevalla säädöksellä puututaan kielteisiin seurauksiin, joita aiheutuu sisämarkkinoiden ”portinvartijoina” toimivien alustojen tietynlaisesta käyttäytymisestä. Näillä alustoilla on merkittävä vaikutus sisämarkkinoihin, ne tarjoavat yrityskäyttäjille tärkeän väylän asiakkaidensa tavoittamiseen ja niillä on kestävä asema. Tämän myötä niillä voi olla valtaa toimia yksityisinä sääntöjen laatijoina ja ne voivat toimia pullonkauloina yritysten ja kuluttajien välillä. Digitaalisia markkinoita koskevassa säädöksessä määritellään ja kielletään portinvartijoiden epäterveet käytännöt. Tavoitteena on luoda tasapuoliset toimintaedellytykset suurille verkkoalustoille ja antaa EU:n startup-yrityksille mahdollisuus kasvaa, laajentua ja kilpailla ja varmistaa näin, että käyttäjät saavat nauttia paremmista hinnoista, laadusta, valinnanvarasta ja innovoinnin tuloksista.

Komissio hyväksyi joulukuussa myös media- ja audiovisuaalialan toimintasuunnitelman, jolla tuetaan EU:n tiedotusvälineiden elpymistä ja digitalisaatiota. Se täydentää nykyisiä toimia, joilla tuetaan tiedotusvälineiden vapautta sekä media- ja digitaalista kulttuuria.

Vuoden aikana eri puolilla EU:ta alettiin soveltaa useita tärkeitä säädöksiä. Näitä ovat ensimmäiset säännöt, joita sovelletaan pieniin yrityksiin ja kauppiaisiin verkkoalustoilla, sekä säännöt, jotka koskevat audiovisuaalista mediaa ja julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuutta koskevan kansallisen lainsäädännön koordinointia koko EU:ssa. Voimaan tulivat myös televiestintäpalveluja koskevat selkeät säännöt, joilla parannetaan kuluttajansuojaa ja edistetään investointeja uuden sukupolven verkkoihin.

Kyberturvallisuus ja tietosuoja

Kyberuhat lisääntyivät pandemian aikana, joten EU ehdotti toimia useilla rintamilla. Komissio antoi helmikuussa tiedonannon Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta, jossa kyberturvallisuuden korkea taso asetettiin keskeiseen rooliin EU:n digitalisaatiossa. Se myös ilmoitti uudesta EU:n kyberturvallisuusstrategiasta 16. joulukuuta.

EU:n kyberturvallisuusstrategiassa digitaaliselle vuosikymmenelle kuvataan, kuinka EU voi hyödyntää ja vahvistaa kaikkia välineitään ja resurssejaan ollakseen teknologisesti riippumaton ja tehostaa yhteistyötään kumppaneidensa kanssa eri puolilla maailmaa. Strategiassa kehotetaan sisällyttämään kyberturvallisuus kaikkiin talousarviokaudeksi 2021–2027 suunniteltuihin digitaalisiin investointeihin sekä aloitteisiin kolmella EU:n toiminta-alalla: häiriönsietokyvyn parantamisessa, teknologisessa riippumattomuudessa ja johtajuudessa, operatiivisten valmiuksien kehittämisessä uhkien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ja niihin vastaamiseksi ja maailmanlaajuisen ja avoimen kybertoimintaympäristön edistämisessä. Aloitteisiin kuuluu muun muassa yhteinen kyberturvallisuusyksikkö, toisiinsa liittyvistä turvallisuusoperaatiokeskuksista, joiden tehtävänä on havaita hyökkäyksen varhaisia merkkejä, koottu EU:n kyberturvallisuusjärjestely sekä johtajuuden tehostaminen maailmanlaajuisen ja avoimen internetin takaamisessa.

Puheenjohtaja von der Leyen on myös ilmoittanut ehdotuksesta perustaa yhteinen kyberturvallisuusyksikkö kyberturvallisuuden operatiivisten valmiuksien koordinoimiseksi kaikkialla EU:ssa. Euroopan digitaalistrategiaan sisältyy myös sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla annetun asetuksen uudelleentarkastelu, jota koskevat avoimet julkiset kuulemiset päättyivät vuonna 2020. Myös ensimmäistä koko EU:ta koskevaa säädöstä kyberturvallisuudesta, verkko- ja tietoturvadirektiiviä, tarkasteltiin strategian myötä uudelleen.

Pakotteet ovat yksi EU:n kyberdiplomatian välineiden vaihtoehdoista EU:hun tai sen jäsenmaihin kohdistuvien vihamielisten kybertoimien ennaltaehkäisemiseksi, estämiseksi ja niihin vastaamiseksi. Heinäkuussa neuvosto määräsi ensimmäistä kertaa seuraamuksia kuudelle henkilölle ja kolmelle yhteisölle kyberhyökkäysten johdosta. Pakotteisiin sisältyi matkustuskielto ja varojen jäädyttäminen. Lisäksi EU:n henkilöitä ja yhteisöjä on kielletty asettamasta varoja pakoteluetteloon merkittyjen tahojen saataville.

Yleisen tietosuoja-asetuksen ensimmäisiä kahta soveltamisvuotta koskevassa komission kertomuksessa todettiin, että asetus oli saavuttanut useimmat tavoitteensa, sillä se tarjoaa kansalaisille vahvat täytäntöönpanokelpoiset oikeudet ja luo uuden EU:n hallinto- ja valvontajärjestelmän.

Datan voiman hyödyntäminen

Data on olennainen resurssi kilpailukyvyn, työpaikkojen luomisen ja yleisesti yhteiskunnan parantamisen kannalta. Datavetoisesta innovoinnista koituu valtavia etuja kansalaisille, sillä se vauhdittaa esimerkiksi yksilöllistettyä hoitoa, älykästä liikkuvuutta ja EU:n tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Jatkuvasti kasvavan tietomäärän saatavuus ja kyky käyttää sitä ovat olennaisen tärkeitä innovoinnin ja talouskasvun kannalta. Euroopan datastrategialla pyritään luomaan todellinen eurooppalainen data-avaruus eli sisämarkkinat, joilla data voi liikkua vapaasti EU:ssa ja eri alojen välillä. Yhteisillä eurooppalaisilla data-avaruuksilla varmistetaan eri aloilla, kuten terveydenhuollossa, ympäristössä ja turvallisuudessa, että dataa saadaan enemmän talouden ja yhteiskunnan käyttöön. Samalla pidetään dataa tuottavat yritykset ja henkilöt hallinnassa. Tämä lisää myös EU:n teknologista suvereniteettia datatalouden kannalta keskeisissä mahdollistavissa teknologioissa ja infrastruktuurissa ja edistää samalla luotettavien tekoälyn sovellusten kehittämistä. Tätä varten EU ehdotti marraskuussa sääntelypuitteita, jotka koskevat datan hallintaa, saatavuutta ja uudelleenkäyttöä yritysten välillä, yritysten ja hallinnon välillä sekä eri hallintojen välillä.

Tekoäly ja supertietokoneet

Nopeammat ja paremmat yhteydet EU:n kansalaisille

Komissio julkaisi syyskuussa suosituksen, jossa jäsenmaita kehotetaan lisäämään investointeja erittäin suuren kapasiteetin laajakaista- ja 5G-yhteyksien infrastruktuuriin, sillä se on digitaalimurroksen perusta ja yksi elpymisen peruspilareista. Suosituksessa kehotetaan jäsenmaita kehittämään maaliskuun 2021 loppuun mennessä yhteinen lähestymistapa parhaiden käytäntöjen muodossa.

EU:n 5G-verkkojen turvallisuus on tärkeä varmistaa. EU hyväksyi tammikuussa jäsenmaiden sopiman yhteisen 5G-kyberturvallisuusvälineistön teknologian käyttöönottoon liittyviin riskeihin puuttumiseksi. Joulukuussa julkaistun raportin mukaan useimmat jäsenmaat ovat jo edistyneet hyvin suositeltujen toimenpiteiden täytäntöönpanossa. Koordinoitua työtä 5G-verkkojen turvaamiseksi EU:n tasolla jatketaan.

Digiajan taidot

Kaikki tarvitsevat digitaalista osaamista paitsi meneillään olevan pandemian vuoksi, myös siksi, että digitaalisella lukutaidolla on kysyntää tämän päivän työpaikoilla ja nyky-yhteiskunnassa. Joka viides nuori eri puolilla EU:ta ei saa digitaalisia perustaitoja, eikä monilla pienituloisilla kodeilla ole mahdollisuutta käyttää tietokonetta. Euroopan osaamisohjelmassa on asetettu useita tavoitteita, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2025 mennessä. Yksi niistä on se, että 70 prosentilla 16–74-vuotiaista olisi vähintään digitaaliset perustaidot. Vuonna 2019 tämä osuus oli 56 prosenttia.

Koronaviruspandemiasta saatujen kokemusten perusteella komission uudella digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmalla tuetaan ihmisiä, oppilaitoksia ja jäsenmaita niiden pyrkiessä sopeutumaan digitaaliseen siirtymään. (Lisätietoja on luvussa ”Oikeudenmukaisen ja sosiaalisen Euroopan rakentaminen”.)

Investoinnit ja uudistukset, joilla koulutusjärjestelmiä mukautetaan tukemaan digitaalisia taitoja ja kaikenikäisten yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, ovat myös tärkeitä elpymistoimia. Komissio kannustaa jäsenmaita sisällyttämään tällaiset investoinnit ja uudistukset elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa.

Digitaalinen rahoitus

Digitaalisen rahoituksen hyödyt ovat seuraavat: Sen myötä saadaan kuluttajille parempia rahoitustuotteita sekä uusia tapoja kanavoida rahoitusta Euroopan unionin yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Sillä tuetaan Euroopan talouden elpymisen strategiaa ja saadaan uusia kanavia rahoituksen mobilisoimiseksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Euroopan uuden teollisuusstrategian tueksi. Rajat ylittävä digitaalinen rahoitus edistää rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä pankkiunionissa ja pääomamarkkinaunionissa. Se parantaa Euroopan kykyä säilyttää ja lujittaa avointa strategista riippumattomuuttaan rahoituspalveluissa.

EU:n kuluttajat ja yritykset käyttävät yhä enemmän digitaalisia rahoituspalveluja moniin eri tarkoituksiin – varsinkin pandemian aikana. Komissio pyrkii edistämään vastuullista innovointia EU:n rahoitusalalla, erityisesti erittäin innovatiivisten digitaalialan startup-yritysten suhteen, ja lieventämään mahdollisia sijoittajansuojaan, rahanpesuun ja kyberrikollisuuteen liittyviä riskejä.

Komissio hyväksyi syyskuussa useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on mukauttaa Euroopan rahoituspalvelut digitalisaatioon ja edistää vastuullista innovointia ja kilpailua rahoituspalvelujen tarjoajien välillä EU:ssa. Näihin sisältyi vähittäismaksustrategia sekä kryptovaroja ja digitaalista häiriönsietokykyä koskevia lainsäädäntöehdotuksia. Näillä toimenpiteillä pyritään parantamaan EU:n kilpailukykyä rahoitusalalla ja tarjoamaan ihmisille mahdollisuus käyttää innovatiivisia rahoitustuotteita ja maksutapoja siten, että samalla pidetään huolta kuluttajansuojasta ja rahoitusvakaudesta. Tavoitteena on edistää komission laajemman datastrategian mukaisesti ja sen julkisiin palveluihin tarkoitettujen luotettujen lohkoketjusovellusten käyttöönoton tapaan datan jakamista ja avointa rahoitusta samalla kun säilytetään yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevat EU:n erittäin tiukat vaatimukset. Toimenpiteet ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n talouden elpymisen kannalta, sillä ne avaavat uusia rahoituskanavia yrityksille ja auttavat samalla toteuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, Euroopan digitaalista siirtymää ja Euroopan uutta teollisuusstrategiaa.

Covid-19-pandemia aiheutti Euroopan unionissa vakavia talouden häiriöitä. Sen vuoksi köyhyys, sosiaalinen syrjäytyminen ja eriarvoisuus todennäköisesti lisääntyvät. Pandemian sosiaaliset vaikutukset kohdistuvat miljooniin ihmisiin EU:ssa. Euroopan unioni piti kansalaisensa päätöksenteon ytimessä vuonna 2020 ja toteutti toimia sen varmistamiseksi, että elpyminen on kaikkien kannalta osallistavaa ja oikeudenmukaista ja että painopiste on terveys ja turvallisuus. EU käynnisti vuoden aikana useita uusia aloitteita, jotka koskevat muun muassa terveydenhuoltoa, sosiaalista integraatiota ja turvallisuusuhkien torjuntaa.

Euroopan terveysunionia rakentamassa

Covid-19-pandemiasta on opittu muun muassa, että on tehostettava yhteistyötä ja luotava lujat unionin tason rakenteet, tehtävä yhteisiä riskinarviointeja ja kerättävä dataa yhdessä, jotta saadaan enemmän tietoa ja paremmat resurssit valmius- ja reagointitoimien suunnitteluun.

Puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti syyskuussa pitämässään puheessa unionin tilasta, että Euroopan terveysunionin vahvistaminen on yksi tulevien vuosien painopisteistä. Sillä voidaan kriiseihin reagoimisen lisäksi mennä paljon pidemmälle kansalaisten terveyden kaikkien näkökohtien parantamiseksi esimerkiksi torjumalla syöpää (vuonna 2021 vahvistettavan) EU:n syöväntorjuntasuunnitelman avulla ja edistämällä lääkkeiden saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta Euroopan lääkestrategian avulla. Vahvempi Euroopan terveysunioni maksimoisi toimet eri terveydenhuoltojärjestelmien haavoittuvuuksien poistamiseksi.

Terveysuhkiin valmistautuminen ja reagointi

Euroopan komissio esitti marraskuussa ehdotuksia, joilla EU:ta autetaan valmistautumaan ja reagoimaan paremmin valtioiden rajat ylittäviin terveysuhkiin. Näin se otti ensimmäiset askeleet kohti Euroopan terveysunionia. EU-tason hätätilan julistaminen voisi tulevaisuudessa käynnistää tiiviisti koordinoituja torjuntatoimia. Parempi varautuminen edellyttää parempia tietoja, huolellisesti suunniteltuja resursseja ja asiantuntemusta. Tästä syystä komissio ehdotti EU:n terveysvirastojen eli Euroopan tartuntatautiviraston ja Euroopan lääkeviraston roolin vahvistamista. Komissio aikoo myös ehdottaa, että biolääketieteellisiin hätätilanteisiin reagoimista varten perustettaisiin oma virasto, terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomainen.

Tämän pandemian aikana Euroopan tartuntatautiviraston toimintaa on haitannut tietojen puutteellinen saatavuus ja rajalliset mahdollisuudet reagoida asianmukaisesti laajamittaisiin keskittymiin. Euroopan lääkeviraston vahvistaminen antaisi sille paremmat edellytykset varmistaa lääkkeiden saannin, antaa uusia hoitomuotoja koskevaa neuvontaa ja koordinoida kliinisiä tutkimuksia terveyskriisin aikana.

Euroopan lääkestrategia

Strategia kattaa lääkkeen koko elinkaaren, johon kuuluu 1. tutkimus ja innovointi; 2. lupien myöntäminen, terveysteknologian arviointi ja markkinoille saattaminen; 3. lääkkeiden saatavuuden turvaaminen; ja 4. toimittaminen potilaille.

Demokratian vahvistaminen

Terveessä ja toimivassa demokratiassa kansalaiset voivat vapaasti ilmaista mielipiteensä, valita poliittiset johtajansa ja ottaa kantaa tulevaisuuteensa. Jotta osallistuminen olisi mielekästä, kansalaisten on myös voitava tehdä omat päätelmänsä – heidän olisi voitava tehdä vaaleihin liittyviä valintoja julkisessa ilmapiirissä, jossa erilaisia näkemyksiä voidaan ilmaista vapaasti ja jossa vapaat tiedotusvälineet, tiedemaailma ja kansalaisyhteiskunta voivat osaltaan edistää avointa keskustelua ilman kotimaasta tai ulkomailta tulevaa häirintää. Viime vuosina on käynyt ilmi, että demokratiaan liittyy EU:ssa haasteita. Esimerkiksi ääriliikkeet ovat vahvistuneet, vaaleihin yritetään vaikuttaa ja manipuloiva tiedonvälitys ja toimittajien uhkailu ovat lisääntyneet.

Euroopan demokratiatoimintasuunnitelma lisää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja lujittaa demokratiaa kaikkialla EU:ssa. Toimintasuunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla edistetään vapaita ja rehellisiä vaaleja, vahvistetaan tiedotusvälineiden vapautta ja torjutaan disinformaatiota. Niiden myötä demokraattisten järjestelmien on helpompi kohdata niihin kohdistuvat haasteet ja äänestäjien ja poliitikkojen välinen kuilu kaventuu. Toimenpiteillä voidaan puuttua ongelmiin osa-alueilla, joilla demokraattiset järjestelmät ja kansalaiset ovat kaikkein haavoittuvimpia.

Vaalien rehellisyyden turvaamiseksi ja demokraattisen osallistumisen edistämiseksi toimintasuunnitelmassa ilmoitetaan uudesta lainsäädännöstä, jolla varmistetaan poliittisen mainonnan parempi avoimuus ja tarkistetaan Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoitusta koskevia sääntöjä. Lisäksi komissio perustaa Euroopan unionin vaaliyhteistyöverkoston puitteissa yhteisen mekanismin vaaliprosesseihin kohdistuvien uhkien torjumiseksi.

Tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden turvaamiseksi komissio aikoo myös antaa suosituksen toimittajien turvallisuuden parantamisesta niin verkossa kuin fyysisestikin. Siinä keskitytään uusiin, erityisesti naistoimittajiin kohdistuviin uhkiin. Lisäksi komissio esittää aloitteen toimittajien ja kansalaisyhteiskunnan suojelemiseksi strategisilta häirintätarkoituksessa nostetuilta kanteilta.

Muita toimenpiteitä tiedotusvälineiden moniarvoisuuden edistämiseksi ovat tiedotusvälineiden omistuksen seurannan käynnistäminen, tiedotusvälineiden omistajuuden läpinäkyvyyttä koskeva ohjeistus, valtion mainonnan läpinäkyvän ja oikeudenmukaisen jakamisen edistäminen, tiedotusvälineiden monimuotoisuuden tukeminen sekä yleiseen etuun liittyvien audiovisuaalisten mediapalveluiden asianmukaista näkyvyyttä koskevan eurooppalaisen lähestymistavan paneminen täytäntöön. Komissio tukee kansallisten medianeuvostojen, riippumattomien media-alan sääntelyviranomaisten, muiden median itsesääntelyelinten ja journalistiverkostojen välistä yhteistyötä sekä aloitteita journalististen kumppanuuksien ja standardien edistämiseksi.

Komissio aikoo myös tehostaa toimiaan disinformaation ja ulkomaisen häirinnän torjumiseksi. EU jatkaa työskentelyä tällä alalla eurooppalaisia arvoja ja periaatteita kunnioittaen ja turvaa kattavasti ilmaisuvapauden sekä laillisen verkkosisällön saatavuuden. Komissio ohjaa esimerkiksi työtä nykyisten disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen vahvistamiseksi. Se antaa verkkoalustoille selkeät ohjeet siitä, miten disinformaation vastaisia toimia voidaan lisätä, ja ottaa käyttöön vahvan seuranta- ja valvontakehyksen. Lisäksi komissio tekee yhteistyötä jäsenmaiden kanssa kehittääkseen ja vahvistaakseen EU:n välineistöä ulkomaiden puuttumisen ja vaikutusoperaatioiden torjumiseksi.

Terve demokratia edellyttää äänestäjien sitoutumista ja kansalaisyhteiskuntaa, joka toimii aktiivisesti myös muulloin kuin vaalien aikaan. Toimintasuunnitelmassa painotetaan voimakkaasti vaikutusmahdollisuuksien tarjoamista kansalaisille ja kansalaisyhteiskunnalle. Siinä keskitytään medialukutaidon kehittämiseen, jotta kaikenikäisten kansalaisten olisi helpompi navigoida uutisympäristössä. Lisäksi heitä kannustetaan osallistumiseen paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla.

Kesäkuussa perustettiin eurooppalainen digitaalisen median seurantafoorumi tukemaan riippumattomien faktantarkistajien ja akateemisten tutkijoiden työtä ja tekemään yhteistyötä mediaorganisaatioiden ja medialukutaidon asiantuntijoiden kanssa. Seurantafoorumista on tarkoitus tulla verkossa esiintyvän disinformaation torjunnan keskus Euroopassa.

Oikeusvaltion turvaaminen

Komissio julkaisi syyskuussa ensimmäisen vuotuisen oikeusvaltiokertomuksensa. Siinä on luvut kaikista jäsenmaista, ja siinä arvioidaan sekä myönteistä että kielteistä kehitystä eri puolilla EU:ta. Kertomuksesta käy ilmi, että vaikka monilla jäsenmailla on tiukat oikeusvaltionormit, merkittäviä haasteita on edelleen. Siinä otetaan myös huomioon kehitys, joka on seurausta EU-maiden koronaviruskriisin vuoksi toteuttamista hätätoimenpiteistä. Kertomus muodostuu neljästä pääpilarista, joilla on vahva vaikutus oikeusvaltioon: kansalliset oikeusjärjestelmät, korruptiontorjunta, tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja vapaus ja muut institutionaaliset kysymykset, jotka liittyvät toimivan demokratian kannalta olennaiseen keskinäiseen valvontaan.

Uuden oikeusvaltiokertomuksen tavoitteena on laajentaa EU:n nykyisiä toimenpiteitä uudella ennalta ehkäisevällä välineellä ja käynnistää keskustelu oikeusvaltiokulttuurista kaikkialla EU:ssa. Tarkoituksena on auttaa jäsenmaita pohtimaan, miten haasteisiin voidaan vastata ja miten jäsenmaat voivat ottaa oppia muiden kokemuksista, sekä osoittaa, miten oikeusvaltioperiaatetta voidaan edelleen lujittaa kansallisia perustuslakijärjestelmiä ja perinteitä täysin kunnioittaen.

Komissio pyysi tammikuussa 2020 Puolan tuomareiden kurinpitojärjestelmää koskevan vireillä olevan oikeusjutun yhteydessä unionin tuomioistuinta ottamaan Puolan suhteen käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä, joilla Puola määrätään keskeyttämään korkeimman oikeuden kurinpitoasioita käsittelevän jaoston toiminta menettelyssä tuomareita vastaan. Unionin tuomioistuin oli antanut 19. marraskuuta 2019 ennakkoratkaisun tämän uuden kurinpitoasioita käsittelevän jaoston riippumattomuudesta. Tämän ratkaisun sekä Puolan korkeimman oikeuden joulukuussa 2019 antaman ratkaisun perusteella todettiin, että kyseinen jaosto ei täytä tuomioistuinten riippumattomuutta koskevia unionin oikeuden vaatimuksia eikä se näin ollen ole unionin oikeudessa tarkoitettu riippumaton tuomioistuin. Kurinpitojaoston jatkuva toiminta tuomareita vastaan käynnistetyissä kurinpitomenettelyissä aiheutti riskin, että puolalaisille tuomareille aiheutuu peruuttamatonta vahinkoa ja että Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuus vaarantuu. Unionin tuomioistuin hyväksyi komission pyynnön 8. huhtikuuta 2020 antamassaan päätöksessä.

Komissio lähetti huhtikuussa virallisen ilmoituksen, jolla se käynnisti Puolaa vastaan rikkomusmenettelyn. Menettely koskee 20. joulukuuta 2019 annettua oikeuslaitosta koskevaa lakia, joka tuli voimaan 14. helmikuuta 2020. Komissio katsoi lain heikentävän Puolan tuomareiden riippumattomuutta ja olevan ristiriidassa EU:n oikeuden ensisijaisuuden kanssa. Uusi laki estää Puolan tuomioistuimia soveltamasta suoraan tiettyjä unionin oikeuden säännöksiä, jotka suojaavat tuomioistuinten riippumattomuutta, ja pyytämästä tällaisista kysymyksistä ennakkoratkaisua unionin tuomioistuimelta. Komissio analysoi Puolan hallituksen viralliseen ilmoitukseen antaman vastauksen, ja koska sen esittämiin huolenaiheisiin ei ollut vastattu, komissio siirtyi rikkomusmenettelyn toiseen vaiheeseen ja lähetti Puolalle perustellun lausunnon 30. lokakuuta 2020.

Lisäksi komissio lähetti 3. joulukuuta 2020 Puolalle täydentävän virallisen ilmoituksen osana rikkomusmenettelyä, joka koskee muun muassa korkeimman oikeuden kurinpitojaoston hiljattain antamia päätöksiä tuomareiden koskemattomuuden poistamisesta rikostutkinnan yhteydessä.

Yhteys kansalaisiin

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat joulukuussa kaikkien kolmen toimielimen yhteisestä tehostetusta avoimuusrekisteristä. Se lisää avoimuutta ja julkista valvontaa sen suhteen, miten EU:n toimielimet ovat vuorovaikutuksessa eturyhmien edustajien kanssa.

Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi

EU:n menestys ja selviytymiskyky riippuvat sen kansalaisten tuesta ja sitoutumisesta. Yksi puheenjohtaja von der Leyenin poliittisista painopisteistä on se, että eurooppalaisille annetaan enemmän sananvaltaa unionin tulevaisuuden rakentamisessa. Vuonna 2020 EU valmistautui käynnistämään Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin, jonka kautta kansalaiset voisivat osallistua EU:n toimintapolitiikkojen muotoiluun. Komissio esitti ehdotuksensa tammikuussa, ja valmisteluja jatkettiin vuoden aikana.

Konferenssin ansiosta kaikilla elämänaloilla toimivat eurooppalaiset kaikkialta EU:sta voivat ilmaista mielipiteensä ja tehdä ehdotuksia maanosamme tulevaisuudesta. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä mahdollisimman monen eurooppalaisen kanssa; erityisesti kohteena ovat nuoret sekä henkilöt, jotka eivät yleensä osoita kiinnostusta EU-asioihin. Keskusteluja käydään kaikilla tasoilla: paikallisella, alueellisella, kansallisella ja unionin tasolla. Puheenjohtaja von der Leyen on sitoutunut viemään sovittuja asioita eteenpäin.

VIDEO ”Kysy puheenjohtajalta” tuo kansalaiset lähemmäs EU:ta kuin koskaan ennen: kuka tahansa voi nyt nauhoittaa lyhyen videon kysymyksistään ja saada vastauksen itseltään puheenjohtaja von der Leyenilta.

Eurooppalainen kansalaisaloite

Parlamentti ja neuvosto ryhtyivät heinäkuussa toimiin puuttuakseen siihen, miten koronaviruspandemia vaikuttaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen toimintaan. Liikkumisrajoitukset, joita jäsenmaat olivat ottaneet käyttöön kansanterveydellisistä syistä, vähensivät aloitteiden järjestäjien mahdollisuuksia järjestää kampanjatapahtumia aloitteistaan ja kerätä allekirjoituksia paperille. Uudet säännöt mahdollistavat tuenilmausten keruuaikojen pidentämisen tapauksissa, joihin pandemia on vaikuttanut.

Kuluttajien aseman parantaminen

Komissio hyväksyi marraskuussa uuden kuluttaja-asioiden toimintaohjelman. Siinä käsitellään toimia, jotka EU aikoo toteuttaa vastatakseen koronaviruspandemian sekä digitaalisen ja ekologisen siirtymän synnyttämiin uusiin haasteisiin, joita ovat muun muassa ympäristöön ja kestävyyteen liittyvät kysymykset, kuluttajan oikeuksien tehokas täytäntöönpano ja haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien suojelu. Ehdotusten toteuttaminen merkitsee EU:n ja kansallisten viranomaisten yhteistyön tiivistämistä ja EU:n kuluttajapolitiikan hallinnoinnin parantamista. Parlamentti ja neuvosto hyväksyivät marraskuussa direktiivin, jolla luodaan uusi ryhmäkanteita koskeva eurooppalainen järjestelmä. Sen myötä järjestöjen on helpompi puolustaa kuluttajien yhteisiä etuja nostamalla kanteita tuomioistuimessa tai viemällä asia asianomaisten viranomaisten käsiteltäväksi sellaisten kuluttajien puolesta, jotka ovat kärsineet vahinkoa EU:n lainsäädännön rikkomisen vuoksi.

EU:n tullitoiminnan parantaminen

Keskeisiä tietoja Euroopan unionin tulliasioista. Vuonna 2019 Euroopan unionin osuus maailmankaupasta oli 15,3 prosenttia, ja päivittäin tehtiin yli 850000 tulli-ilmoitusta. Joka kuukausi Euroopan unionin 27 jäsenmaan ja muun maailman välillä tuodaan ja viedään tavaroita noin 339 miljardin euron arvosta. OLAF eli Euroopan petostentorjuntavirasto suositteli perimään aliarvotetuista tavaroista maksamatta jääneet yli 2,7 miljardin euron tullimaksut. Myös aurinkopaneelien ja biodieselin sekä muiden alojen polkumyyntitulliasioissa olisi perittävä 300 miljoonaa euroa vuosilta 2017–2019. Vuonna 2018 takavarikoitiin lähes 27 miljoonaa teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavaa esinettä, joiden arvo katukaupassa oli lähes 740 miljoonaa euroa.

Tullilla on keskeinen rooli sujuvan ja turvallisen tavaravirran turvaamisessa, ja samalla se estää vaarallisten tai laittomien tuotteiden pääsyn EU:hun. Lisäksi tullituloilla rahoitetaan EU:n talousarviota. Komissio julkisti syyskuussa uuden tulliliittoa koskevan toimintasuunnitelman. Siinä esitettävien toimenpiteiden tarkoituksena on tehdä EU:n tullitoiminnasta älykkäämpää, innovatiivisempaa ja tehokkaampaa. Tavoitteena on suojella paremmin kansalaisten ja julkisen talouden varoja sekä poistaa yritysten, kauppiaiden ja viranomaisten turhat rasitteet. Komissio esitteli lokakuussa toimintasuunnitelman ensimmäisen konkreettisen tuloksen. Yhdennetty palveluympäristö parantaa kaikkien EU:n rajoilla toimivien viranomaisten yhteenliittämistä ja mahdollistaa sen, että yritykset voivat täyttää tullimuodollisuudet vain yhdessä jäsenmaan portaalissa.

Uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus

Komissio ehdotti syyskuussa uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta. Se vastaa tarpeeseen uudistaa EU:n muuttoliikepolitiikan rakennetta siten, että sillä voidaan vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin kunnioittaen kuitenkin kaikilta osin eurooppalaisia arvoja ja perusoikeuksia. Sillä varmistetaan, että aidosti suojelun tarpeessa olevilla henkilöillä on oikeus jäädä EU:hun, kun taas toisten on palattava tehokkaalla ja ihmisarvoisella tavalla.

Uusi sopimus sisältää kaikki osatekijät, joita EU:n kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliikkeeseen edellyttää. Näitä ovat esimerkiksi aiempaa tehokkaammat turvapaikka- ja palauttamismenettelyt, tehostettu rajaturvallisuus, EU:hun suuntautuvien laillisten maahanmuuttoväylien lisääminen, muuttajien kotouttaminen yhteiskuntaan ja vahvemmat kumppanuudet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Lisäksi sillä parannetaan yhteisvastuullisuutta ja oikeudenmukaista vastuunjakoa jäsenmaiden välillä, lisätään yhteisyötä ja koordinointia etsintä- ja pelastustoiminnassa ja otetaan käyttöön reagointijärjestelmä kriisitilanteisiin vastaamiseksi sekä pysyvä muuttoliikkeen seurantajärjestelmä. Ehdotetulla yhteisvastuumekanismilla varmistetaan, että kaikki jäsenmaat saavat tarvitsemaansa apua muuttopaineen aikana tai etsintä- ja pelastusoperaatioiden jälkeen.

Sopimuksen tavoitteena on myös tehostaa molempia osapuolia hyödyttäviä kumppanuuksia lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Näin pyritään vastaamaan yhteisiin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi vastaanottavien yhteisöjen tukeminen, laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttuminen, laittoman maahantulon järjestämisen torjuminen, rajaturvallisuuden tukeminen ja laillisten maahantuloväylien kehittäminen.

Nopeat ja yhdennetyt menettelyt selventävät vastuualueita ja parantavat unionin jäsenmaiden keskinäistä luottamusta. Muita hyvien muuttoliikkeenhallintamenettelyjen ja turvapaikkamenettelyjen hyötyjä ovat muuttajien ja pakolaisten saama suojelu ja oikeusvarmuus, järjestelmän tehokas toiminta ja sääntöjen uskottava soveltaminen.

Hädässä olevien ihmisten suojelu

Uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa tehdään useita ehdotuksia, joilla pyritään suojelemaan hädässä olevia ihmisiä, myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Ensimmäiseksi hyväksytään ehdotukset, jotka komissio teki vuonna 2016 vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin muuttamisesta sekä uudelleensijoittamiskehystä koskevasta asetuksesta ja aseman määrittelyä koskevasta asetuksesta. Lisäksi sillä varmistetaan, että muuttajalasten etu asetetaan etusijalle turvapaikka-, palautus- ja rajamenettelyissä. Vuonna 2020 tämä toteutettiin siirtämällä 2 209 ilman huoltajaa olevaa lasta, perhettä, haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa ja pakolaisaseman saanutta henkilöä Kreikasta muihin EU-maihin Euroopan komission tuella.

Tulipalo tuhosi syyskuussa Morian vastaanottokeskuksen. Komissio toimi tämän jälkeen välittömästi. Se rahoitti 406:n ilman huoltajaa olevan alaikäisen siirron Moriasta mantereelle ja koordinoi ja rahoitti edelleen vapaaehtoisia siirtoja Kreikasta 13 jäsenmaahan sekä Islantiin, Norjaan ja Sveitsiin. Lisäksi komissio perusti täydessä yhteisymmärryksessä Kreikan viranomaisten kanssa erityisen työryhmän tukemaan muuttoliikkeen hallintaa Kreikassa kestävällä tavalla. Ensisijaisena tavoitteena oli toteuttaa Kreikan viranomaisten kanssa yhteinen pilottihanke uuden vastaanottokeskuksen rakentamiseksi Lesbokselle muuttoliikkeen tehokasta hallintaa varten.

Turvallinen ja laillinen väylä Eurooppaan

Sopimuksessa korostetaan tarvetta saattaa päätökseen EU:n sinistä korttia koskevan direktiivin uudistus EU:n talouksien tarvitsemien erittäin ammattitaitoisten henkilöiden houkuttelemiseksi unioniin ja ilmoitetaan, että vuonna 2021 on tarkoitus hyväksyä erityinen osaamispaketti. Lisäksi komissio ehdottaa osaamiskumppanuuksien käynnistämistä keskeisten kolmansien maiden kanssa liikkuvuus- ja muuttoliikejärjestelmien tukemiseksi. EU helpottaa ja koordinoi kumppanuuksia tarjoamalla rahoitusta ja tukea.

Vuonna 2020 EU:ssa asui 34 miljoonaa sellaista henkilöä (eli 8 prosenttia väestöstä), jotka ovat syntyneet EU:n ulkopuolisessa maassa. Harkittuun ja oikeudenmukaiseen muuttoliikkeen hallintajärjestelmään kuuluu sen varmistaminen, että kaikki EU:ssa laillisesti oleskelevat saavat osansa eurooppalaisten yhteiskuntien hyvinvoinnista, vauraudesta ja yhteenkuuluvuudesta ja voivat edistää niitä. Tällainen järjestelmä edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja talouden dynaamisuutta, ja sen avulla voidaan nähdä, miten EU voi hallita muuttoliikkeen ja monimuotoisuuden vaikutuksia rakentamalla avoimia ja selviytymiskykyisiä yhteiskuntia.

Vaikka kotouttamispolitiikka on ensisijaisesti jäsenmaiden vastuulla, komissio lisää niille antamaansa tukea uudella kotouttamista ja osallisuutta koskevalla toimintasuunnitelmalla vuosiksi 2021–2027. Suunnitelma perustuu laajaan kuulemiseen, ja siinä käsitellään kotouttamista ja sosiaalista osallisuutta työllisyyden, koulutuksen, terveydenhuollon, asumisen, tasa-arvon, kulttuurin ja urheilun kaltaisilla aloilla.

Osaamiskumppanuudet tarjoavat paremmat työllistymismahdollisuudet kotimaassa ja lailliset väylät Euroopan unioniin. Osaamiskumppanuuksilla tuetaan laillista muuttoliikettä tärkeimpien kumppaneiden kanssa ja lisätään nykyistä yhteistyötä. Niillä tuotetaan unionin rahoituksella tuettavia ja unionin työmarkkinatarpeisiin sovitettuja työelämän ja koulutuksen liikkuvuusohjelmia. Osaamiskumppanuusjärjestelmään sisältyy paluumuuttajien ammatillisen koulutuksen ja kotouttamisen valmiuksien kehittäminen sekä yhteistyö ministeriöiden, työnantajien, työmarkkinaosapuolten, koulutuksen tarjoajien ja maahanmuuttajayhteisöjen kanssa.

Viisumimenettelyjä koskevat uudet säännöt

EU:n jäsenmaat kuuluvat maailman johtaviin matkailukohteisiin. Käsiteltävien viisumihakemusten määrä kasvaa vuosittain, ja suuntaus todennäköisesti jatkuu, kunhan koronavirukseen liittyvät maailmanlaajuiset rajoitukset poistetaan. Lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeita koskevia uusia sääntöjä alettiin soveltaa helmikuussa. Niiden ansiosta laillisten matkustajien on helpompi hakea viisumia EU:hun saapumista varten, ja samalla ne tarjoavat lisää välineitä laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi. Lisäksi EU voi nyt mukauttaa tiettyjen sääntöjen soveltamista sen mukaan, miten EU:n ulkopuolinen maa tekee yhteistyötä EU:ssa laittomasti oleskelevien kansalaistensa palauttamisen ja takaisinoton yhteydessä.

Turvallisuus ja puolustus

Komissio esitti heinäkuussa uuden EU:n turvallisuusunionistrategian vuosiksi 2020–2025. Siinä keskitytään niihin aloihin, joilla EU voi tehokkaasti tukea jäsenmaita kaikkien Euroopan unionissa asuvien turvallisuuden edistämisessä. Strategiassa esitetään seuraavien viiden vuoden aikana kehitettävät välineet ja toimenpiteet turvallisuuden varmistamiseksi kaikkia varten sekä fyysisessä että digitaalisessa ympäristössä. Strategian soveltamisala ulottuu terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta hybridiuhkien ehkäisemiseen ja havaitsemiseen, kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn lisäämiseen, kyberturvallisuuden edistämiseen ja tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen.

VIDEO EU:n turvallisuusunioni auttaa suojelemaan kaikkia eurooppalaisia.

Järjestäytyneen ja rajat ylittävän rikollisuuden torjunta

Komissio tehosti järjestäytyneen ja kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa vuonna 2020 käynnistämällä aloitteita useilla eri aloilla. Ilmoitukset verkossa tapahtuvasta lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ovat lisääntyneet viime vuosina jyrkästi kaikissa jäsenvaltioissa. Lisäksi on viitteitä siitä, että pandemia on pahentanut tilannetta entisestään. Komissio hyväksyi heinäkuussa uuden EU:n strategian lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi. Siinä varmistetaan, että käytössä on oikea oikeudellinen kehys, lujitetaan lainvalvonnan reagointia ja vakiinnutetaan koordinoidut ennaltaehkäisyä, tutkintaa ja uhrien auttamista koskevat toimet, joihin osallistuvat kaikki asiaankuuluvat toimijat. Komissio ehdotti lisäksi syyskuussa väliaikaista lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että verkkoviestintäpalvelujen tarjoajat voivat jatkossakin soveltaa vapaaehtoisia toimenpiteitä verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön paljastamiseksi ja siitä ilmoittamiseksi sekä tällaisen aineiston poistamiseksi.

EU on useiden vuosien ajan koordinoinut toimia ampuma-aseiden laittoman kaupan torjumiseksi, mutta uudet uhat edellyttävät uusia toimia. Komissio hyväksyi heinäkuussa uuden ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2020–2025. Siinä keskitytään vähentämään pääsyä ampuma-aseiden laittomille markkinoille ja parantamaan lainvalvonnan mahdollisuuksia ja kansainvälistä yhteistyötä. Komissio pyrkii puuttumaan laittoman huumausainekaupan ja laittomien huumausaineiden käytön lisääntymiseen Euroopassa uudella EU:n huumeidenvastaisella ohjelmalla ja toimintasuunnitelmalla 2021–2025. Siinä huumausaineongelmaa tarkastellaan kansallisella, EU:n ja kansainvälisellä tasolla ja keskitytään turvallisuuden parantamiseen (salakuljetuksen kaikki osatekijät), ennaltaehkäisyn tehostamiseen, hoitoon pääsyn parantamiseen ja riskien ja haittojen vähentämiseen.

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol) perusti kesäkuussa Euroopan talousrikoskeskuksen vastaamaan talousrikollisuuden ja laajamittaisen järjestäytyneen rikollisuuden räjähdysmäiseen kasvuun sekä jäsenmaiden esittämiin operatiivista tukea koskeviin pyyntöihin.

Terrorismin ja radikalisoitumisen ehkäisy ja torjunta

Komissio on tehnyt useita aloitteita EU:n oikeudellisen kehyksen täytäntöönpanon tehostamiseksi terrorismin torjunnassa. Komissio julkaisi kesäkuussa ohjeet, jotka auttavat kansallisia viranomaisia, yrityksiä ja verkossa toimivia markkinapaikkoja panemaan täytäntöön sellaisia kemikaaleja koskevat säännöt, joita voidaan käyttää väärin kotitekoisten räjähteiden valmistamiseksi (räjähteiden lähtöaineet). Samalla käynnistettiin verkkoseurantaohjelma sääntöjen vaikutusten seuraamiseksi. Komissio julkaisi syyskuussa kertomuksen, jossa arvioidaan jäsenmaiden toimenpiteitä terrorismin torjuntaa koskevien EU:n sääntöjen noudattamiseksi. Nämä säännöt ovat EU-tason tärkein rikosoikeudellinen väline terrorismin torjumiseksi.

Joulukuussa komissio ehdotti uutta terrorisminvastaista toimintaohjelmaa, jolla parannetaan EU:n kestokykyä terrorismia vastaan. Se perustuu viime vuosina tehtyyn työhön ja sisältää toimenpiteitä jäsenmaiden tukemiseksi terroriuhkien ennakoinnissa ja ehkäisemisessä ja niiltä suojautumisessa ja niihin vastaamisessa. Lisäksi komissio ehdotti Europolin toimeksiannon vahvistamista tarkistamalla Europolista annettua asetusta. Aloitteen tavoitteena on parantaa tukea, jota Europol antaa EU-maille terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnassa. Se myös edistäisi edelleen yhteistyötä ja tietojenvaihtoa.

Muuttuvien uhkien torjuminen: EU tukee kansallisia lainvalvonta- ja oikeusviranomaisia välineillä, joilla voidaan vastata uusiin uhkiin sekä torjua kyberrikollisuutta, laitonta verkkosisältöä ja hybridiuhkia.

Neuvottelut terroristisen verkkosisällön levittämisen ehkäisemisestä annettavasta asetuksesta saatiin päätökseen. Asetuksen tarkoituksena on saada terroristinen propaganda poistettua nopeasti verkosta ja varmistaa samalla sananvapaus ja lisätä avoimuutta. Samaan aikaan jatkettiin työtä EU:n internetfoorumin puitteissa terroristisen verkkopropagandan levittämisen torjumiseksi. Lisäksi komissio antoi kohdennetumpaa tukea jäsenmaille ja etulinjan toimijoille radikalisoitumisen torjuntaverkoston kautta aiemmin määritellyillä ensisijaisilla aloilla.

Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen

Ihmiset luottavat siihen, että fyysiset ja digitaaliset infrastruktuurit, kuten lentoasemat, voimalaitokset, terveydenhuoltolaitokset ja televiestintäverkot, kykenevät tuottamaan monia keskeisiä palveluja. Infrastruktuurin on kestettävä kaikkia riskejä, ovatpa ne sitten luonnollisia tai ihmisen vahingossa tai tarkoituksella aiheuttamia. Komissio ehdotti joulukuussa uutta direktiiviä sellaisten kriittisten yksiköiden häiriönsietokyvystä, jotka tukevat elintärkeitä palveluja monilla aloilla.

Rahanpesu ja terrorismin rahoitus

Komission uudella toimintasuunnitelmalla rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi on tarkoitus tukkia porsaanreiät ja poistaa mahdolliset heikot kohdat näiden uhkien torjumista koskevista EU:n säännöistä. Toimintasuunnitelma perustuu kuuteen pilariin, joista jokainen on suunniteltu parantamaan EU:n yleistä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa sekä vahvistamaan EU:n maailmanlaajuista roolia tässä torjuntatyössä. Näillä kuudella pilarilla varmistetaan, että EU:n säännöt ovat yhdenmukaisempia ja siksi vaikuttavampia. Sääntöjen soveltamisen valvontaa ja jäsenmaiden viranomaisten välistä koordinointia parannetaan.

Tulevaisuudenkestävä turvallisuusympäristö: Euroopan unioni tukee kriittisen infrastruktuurin suojelemista monenlaisilta uhkilta ja sen selviytymiskyvyn parantamista uhkia vastaan. Erityisesti keskitytään kyberturvallisuuden parantamiseen ja julkisten tilojen suojeluun.

Puolustusteollisuus

Puolustusteollisuuden hajanaisuus kyseenalaistaa EU:n kyvyn rakentaa kriittisten puolustusvoimavarojen seuraavaa sukupolvea. Tämä heikentäisi EU:n strategista autonomiaa ja suvereniteettia ja sen kykyä taata turvallisuutta. Vuonna 2020 edistyttiin merkittävästi käynnistämällä kaksi innovatiivista EU:n pilottiohjelmaa – puolustusalan tutkimusta koskeva unionin valmistelutoimi, jonka määrärahat ovat 90 miljoonaa euroa, ja Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma, jonka määrärahat ovat 500 miljoonaa euroa. Vuoden aikana valmistelutoimesta myönnettiin 23 miljoonaa euroa kymmenelle puolustusalan tutkimushankkeelle ja kehittämisohjelmasta 200 miljoonaa euroa 16 hankkeelle. Ohjelmilla valmistellaan täysimittaista Euroopan puolustusrahastoa, jonka avulla vuodesta 2021 alkaen saadaan aikaan yhdennetty puolustusteollinen perusta kaikkialle EU:hun.

Samaan aikaan jäsenmaat ja Euroopan ulkosuhdehallinto jatkoivat työskentelyä puolustusaloitteiden panemiseksi täytäntöön. Niitä ovat muun muassa puolustusalan pysyvä rakenteellinen yhteistyö ja puolustuksen koordinoitu vuosittainen tarkastelu. Neuvosto antoi korkean edustajan, varapuheenjohtaja Josep Borrellin tehtäväksi laatia strateginen kompassi yhteisen eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustuskulttuurin lujittamiseksi ja poliittisten suuntaviivojen määrittelemiseksi kriisinhallinnan, sietokyvyn, valmiuksien kehittämisen ja kumppanuuksien alalla.

Haastava aika EU:n taloudelle

Koronaviruspandemia on aiheuttanut ennennäkemättömiä häiriöitä EU:n ja koko maailman taloudelle, ja sen taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset ovat erittäin vakavia. Komission syksyn talousennusteen mukaan EU:n talous supistuu 7,4 prosenttia vuonna 2020 kunnes se alkaa elpyä ja kasvaa 4,1 prosenttia vuonna 2021 ja 3 prosenttia vuonna 2022. Pandemia on iskenyt kaikkien jäsenvaltioiden talouteen, mutta vaikutuksen laajuus sekä elpymisen vahvuus vaihtelevat huomattavasti eri alueilla.

Koko EU:n työttömyysasteen odotetaan nousevan vuoden 2019 6,7 prosentista 7,7 prosenttiin vuonna 2020 ja vaikuttavan suhteettoman paljon naisiin, nuoriin, matalan osaamistason työntekijöihin ja tilapäistyöntekijöihin. Köyhyys, sosiaalinen syrjäytyminen ja eriarvoisuus todennäköisesti lisääntyvät, mikä korostaa kaikkia eurooppalaisia hyödyttävän, osallistavan ja oikeudenmukaisen elpymisen merkitystä.

Pandemian vuonna 2020 aiheuttamat haasteet korostavat jälleen kerran talouspolitiikan EU-tason koordinoinnin merkitystä. Talouspolitiikan EU-ohjausjakso tarjoaa vakiintuneet puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan koordinoinnille, jolla voidaan ohjata EU:ta ja sen jäsenvaltioita selviytymään elpymisen sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteista. Talouspolitiikan EU-ohjausjakso ja uusi elpymis- ja palautumistukiväline liittyvät siten kiinteästi toisiinsa. Jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioinnissa otetaan huomioon aiemmat maakohtaiset suositukset, joista käy ilmi kunkin jäsenvaltion keskeisimmät haasteet. Tämän yhteyden vuoksi talouspolitiikan EU-ohjausjakson aikataulua vuosiksi 2020–2021 mukautettiin väliaikaisesti uuden välineen käynnistämiseksi.

Vuonna 2020 komissio aloitti myös Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden integroimisen talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon. Tarkoituksena on keskittyä kilpailukykyiseen kestävyyteen ja ihmisten ja maapallon hyväksi toimivaan talouteen, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa edellytetään.

Vuoden 2020 alkupuoliskolla neljästä koheesiopolitiikan rahastosta investoitiin eri puolilla EU:ta yli 23 miljardia euroa – määrä kasvoi yli 5 prosenttia vuoden 2019 loppupuoliskoon verrattuna pandemian aiheuttamasta taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta. Komission välittömästi tekemän ehdotuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston nopean hyväksynnän ansiosta maaliskuussa ja huhtikuussa käynnistettyjen kahden koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevan investointialoitteen yhteydessä ollaan toteuttamassa merkittäviä uudelleenohjelmointitoimia. Näin voidaan vapauttaa varoja ja osoittaa ne kriisikohtaisiin toimiin kaikissa jäsenvaltioissa (katso myös ”Yhteinen toiminta covid-19-pandemiassa”).

Koronavirusinvestointialoitteista CRII ja CRII+ myönnetyllä rahoituksella tuettiin lääkinnällisten tuotteiden kiireellisiä hankintoja ja autettiin yrityksiä pysymään toiminnassa. Tässä muutamia esimerkkejä. Puola hankki 536 hengityskonetta ja 120 hälytysajoneuvoa. Slovakia osti 110 uutta hälytysajoneuvoa. Romania myönsi 800 miljoonaa euroa pk-yritysten käyttöpääomaan. Bulgaria osti 317 hengityskonetta ja yli 2 miljoonaa kasvosuojusta. Kreikka myönsi 1,3 miljardia euroa pk-yritysten käyttöpääomaan. Italia tuki neljääsataaseitsemääkymmentä laboratoriota ja rahoitti 2,5 miljoonaa Sars Co V 2 -testiä. Espanja sai lähes 3800 uutta tehohoidon sairaalapaikkaa, hankki 1,8 miljardia henkilönsuojainta ja osti 2170 hengityskonetta. Portugali tuki lääkinnällisten laitteiden, testien ja henkilönsuojainten tuotantoa. Unkari myönsi 320 miljoonaa euroa pk-yritysten käyttöpääomaan. Ranska myönsi 223 miljoonaa euroa tukea avustuksina ja rahoitusvälineiden kautta yli 3200 pk-yritykselle. Irlanti rahoitti 65 miljoonan henkilönsuojaimen hankinnan terveydenhuollon työntekijöille.

Euroopan uusi teollisuusstrategia

Komissio julkaisi maaliskuussa Euroopan uuden teollisuusstrategian, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia luoda oikeanlaiset olosuhteet teollisuuden auttamiseksi pysymään maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä ja viitoitetaan tietä vihreälle ja digitaaliselle siirtymälle. Pandemia on nopeuttanut näitä suuntauksia ja osoittanut, miten EU:n maailmanlaajuiset riippuvuudet voivat vaikuttaa sen kykyyn reagoida kriisitilanteessa. Strategia auttaa tukemaan Euroopan elpymistä ja varmistamaan talouden häiriönsietokyvyn.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on Euroopan unionin uusi kasvustrategia. Ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Tarvitaan asianmukaiset olosuhteet, jotta yrittäjät voivat muuttaa ideansa tuotteiksi ja palveluiksi ja jotta kaikenkokoiset yritykset voivat menestyä ja kasvaa. Euroopan unionin on hyödynnettävä sisämarkkinoidensa vaikutusta, kokoa ja yhtenäisyyttä, jotta se saa äänensä kuuluviin maailmassa ja voi asettaa maailmanlaajuisia normeja. Digitaaliteknologiat muuttavat teollisuutta ja liiketoimintatapoja. Niiden avulla talouden toimijat voivat olla aktiivisempia ja työntekijät voivat oppia uusia taitoja, minkä lisäksi voidaan tukea siirtymistä vähähiiliseen talouteen.

Maaliskuun jälkeen komissio on tehnyt useita strategian tavoitteiden mukaisia ehdotuksia, joita ovat esimerkiksi kiertotalouden toimintasuunnitelma, kriittisiä raaka-aineita koskeva toimintasuunnitelma, EU:n vetystrategia teollisuuden puhtaan ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi (katso myös ”Ilmastoneutraali ja digiaikaan valmis Eurooppa”) ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva toimintasuunnitelma EU:n teknologisen riippumattomuuden ja teollisuuden kestokyvyn tukemiseksi. Samanaikaisesti komissio pyrki vahvistamaan teollisten ekosysteemien asemaa analysoimalla niiden investointitarpeita. Jotta EU voi taata tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla, komissio julkaisi valkoisen kirjan ja järjesti laajoja kuulemisia ulkomaisten valtiontukien vääristävistä vaikutuksista ja niiden torjumisesta.

Teollisuusstrategiapakettiin liittyvällä pk-yritysstrategialla pyritään hyödyntämään Euroopan 25 miljoonan pienen ja keskisuuren yrityksen koko potentiaali. Kestävyysneuvonantajia koskevan aloitteen ja Escalar-aloitteen, jonka tarkoituksena on hankkia 1,2 miljardia euroa riskipääomaa ja pääomasijoituksia läpimurtoinnovaatioihin, kaltaisilla aloitteilla autetaan tällaisia yrityksiä sopeutumaan teolliseen muutokseen ja olemaan siinä ratkaisevassa asemassa.

Euroopan teollinen muutos edellyttää myös yhdennettyjä ja moitteettomasti toimivia sisämarkkinoita. Komissio ehdotti jäljellä olevien esteiden poistamiseksi toimia, joilla parannetaan nykyisten sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoa. Tätä varten on esimerkiksi perustettu sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa käsittelevä työryhmä, jolla on ollut merkittävä rooli pandemiaan liittyvien rajoitusten käsittelemisessä. Tavaroiden vastavuoroista tunnustamista koskevien uusien sääntöjen ansiosta yritykset voivat myydä tuotteitaan kaikkialla Euroopassa nopeammin ja helpommin.

Avaruuspolitiikka

Avaruusteknologiat, -data ja -palvelut voivat vahvistaa EU:n teollista perustaa tukemalla innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen, mukaan lukien huipputason innovatiivisten teknologioiden, kehittämistä. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita EU:n avaruusohjelman paikannusta koskeva osa Galileo, joka vahvisti läsnäoloaan markkinoilla vuonna 2020, kun Galileo-järjestelmää käyttävien älypuhelinten määrä kasvoi yli 1,7 miljardiin. Galileon ansiosta mobiililaitteiden paikannustiedot ovat tarkempia ja luotettavampia erityisesti kaupunkialueilla.

Joulukuussa 2020 parlamentti ja neuvosto pääsivät alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen EU:n avaruusasetuksesta, jossa kaikki EU:n avaruusohjelman osat kootaan yhteen ja jonka mukaan avaruustoimien määrärahat ovat 13 miljardia euroa (enemmän kuin koskaan aikaisemmin EU:n tasolla). Uusi asetus kuvastaa EU:n kasvavaa osallistumista ja kunnianhimoa avaruusalalla Copernicus- ja Galileo-lippulaivaohjelmia pidemmälle. Tavoitteena on käynnistää uusia toimia avaruusturvallisuuden, riippumattoman avaruuteen pääsyn ja avaruusyrittäjyyden tukemiseksi. Samanaikaisesti jatkettiin komission, Euroopan avaruusjärjestön ja tulevan EU:n avaruusohjelmaviraston neuvotteluja rahoituskumppanuuspuitesopimuksesta, jotta voitaisiin määrittää, miten tehtävät jaetaan näiden kahden organisaation kesken avaruusasetuksen mukaisesti.

Ilmailu

Syyskuussa komissio esitteli Euroopan ilmatilan nykyaikaistamista koskevan suunnitelmansa muutetulla yhtenäinen eurooppalainen ilmatila 2+ -ehdotuksella. Aloitteella pyritään tehostamaan ilmaliikenteen hallintaa ja vähentämään lentojen viivästymisiä ja ympäristövaikutuksia mutta säilyttämään samalla turvallisuuden korkea taso ja pitämään ilmatilan käyttäjien maksamat kustannukset hallinnassa.

Korkeatasoinen tutkimus ja innovointi

Lokakuussa antamassaan tiedonannossa uudesta eurooppalaisesta tutkimusalueesta komissio vahvisti tutkimusta ja innovointia koskevan suunnitelmansa, jolla tuetaan EU:n elpymistä sekä vihreää ja digitaalista siirtymää. Siinä esitetään edellytykset kilpailukykyiselle, lahjakkuuteen perustuvalle ja avoimelle eurooppalaiselle tutkimusalueelle. Ehdotetuilla 14 toimella autetaan priorisoimaan investointeja, parantamaan huippuosaamisen käyttömahdollisuuksia, kouluttamaan ja houkuttelemaan parhaita kykyjä, muuntamaan innovatiiviset ideat uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi ja avaamaan tiedettä.

Kesäkuussa 2020 komissio perusti Euroopan innovaationeuvoston rahaston, jonka tehtävänä on tehdä suoria oman pääoman ehtoisia ja luonteisia sijoituksia startup-yrityksiin ja pk-yrityksiin. Tämä on ensimmäinen kerta, kun komissio on tehnyt tällaisia suoria pääomasijoituksia yrityksiin. Lähes 600 miljoonan euron suuruisten pääomasijoitusten kohteeksi valittiin yhteensä 140 yritystä useilta eri teknologiaintensiivisiltä aloilta (mukaan lukien terveys-, digitaali- ja energia-alat).

Kesäkuussa komissio, Euroopan investointipankki ja saksalainen Investitionsbank Berlin ilmoittivat EU:n malariarahaston ensimmäisestä rahoituskierroksesta, jolla pyritään tukemaan kohtuuhintaisia ja innovatiivisia ratkaisuja malarian ehkäisemiseen ja hoitamiseen. Tieteellisesti lupaaviin hankkeisiin, joita lääketeollisuus ei ole vielä toteuttanut, myönnetään 70 miljoonaa euroa. Rahastoa tukevat InnovFin EU ja Euroopan strategisten investointien rahasto, jotka ovat komission ja Euroopan investointipankin yhteisiä aloitteita.

VIDEO Uusi eurooppalainen tutkimusalue.

Pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni

Koronaviruskriisi vaikuttaa myös luotonantoon ja rahoitusmarkkinoihin. Elpymisen vahvuus riippuu pääomamarkkinoiden moitteettomasta toiminnasta ja rahoituksen saannista. Parlamentti hyväksyi kesäkuussa pikaratkaisun vakavaraisuusasetukseen, jotta voitiin rohkaista pankkeja myöntämään lainoja yrityksille ja kotitalouksille, ja heinäkuussa komissio ilmoitti toimenpiteistä, joilla helpotetaan pääomamarkkinoiden mahdollisuuksia tukea kriisistä toipuvia EU:n yrityksiä.

Heinäkuussa, sen jälkeen kun komissio oli järjestänyt kaksi kokousta kuluttajien ja yritysten edustajien, eurooppalaisten pankkien, muiden luotonantajien ja vakuutusalan edustajien kanssa, laadittiin luettelo parhaista käytännöistä, jotta voitaisiin lieventää pandemian vaikutuksia ihmisiin ja yrityksiin. Luettelossa esitetään, miten mainitut markkinatoimijat voivat tukea kansalaisia ja yrityksiä kriisin aikana. Nämä keskustelut ovat osa komission laajempaa pyrkimystä lisätä luotonantoa.

Syyskuussa komissio ilmoitti uudesta toimintasuunnitelmasta sellaisen pääomamarkkinaunionin toteuttamiseksi, joka toimii ihmisten ja yritysten hyväksi. Vaikka kyseessä on pitkän aikavälin hanke, lyhyen aikavälin toimenpiteillä on merkitystä – kuten pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevien listausvaatimusten yksinkertaistamisella, vakuutusyhtiöiden ja pankkien kannustamisella tekemään enemmän pitkän aikavälin pääomasijoituksia, pankkien rohkaisemisella käyttämään enemmän arvopaperistamista ja sijoittajien tiedonsaannin parantamisella.

Pandemia on aiheuttanut monille kotitalouksille ja yrityksille vakavia taloudellisia paineita. Sen vuoksi yksi komission tärkeimmistä tavoitteista on varmistaa, että kansalaiset ja yritykset saavat jatkossakin luottoa pankeiltaan. Vuoden 2020 lopulla komissio ehdotti järjestämättömiä lainoja koskevaa strategiaa, jolla – samalla kun varmistetaan lainanottajien suoja – voidaan estää järjestämättömien lainojen yhtä suuri kasvu kuin edellisen finanssikriisin aikana. Tarkoituksena on edistää talouden nopeaa ja kestävää elpymistä pandemian jälkeen ja samalla säilyttää Euroopan rahoitusalan vakaus ja pankkien kyky antaa luottoa reaalitaloudelle.

Kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmäasetuksen hyväksyminen vuonna 2020 teki päämarkkinaunionista vihreämmän, mikä auttaa EU:ta saavuttamaan ilmastotavoitteensa edistämällä yksityisen sektorin investointeja vihreisiin ja kestäviin hankkeisiin. (Katso myös ”Ilmastoneutraali ja digiaikaan valmis Eurooppa”.)

Oikeudenmukainen, yksinkertainen ja nykyaikainen verotus ja tulliasiat

Oikeudenmukainen verotus on olennaisen tärkeää julkisten tulojen suojelemiseksi, tasavertaisten toimintaedellytysten luomiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Vuonna 2020 komissio aloitti Euroopan verotusympäristön uudistamisen, jotta siitä tulisi oikeudenmukaisempi ja kasvuystävällisempi. Heinäkuussa se esitteli uuden verotuspaketin, johon kuului oikeudenmukaista ja yksinkertaista verotusta koskeva toimintasuunnitelma, jolla helpotetaan rehellisten veronmaksajien toimintaa ja vaikeutetaan verohuijausten tekemistä. Komission heinäkuussa tekemän ehdotuksen pohjalta jäsenvaltiot sopivat marraskuussa uusista verotuksen avoimuutta koskevista säännöistä digitaalisille alustoille. Neuvosto antoi myös päätelmät oikeudenmukaisesta verotuksesta EU:ssa ja sen ulkopuolella vastauksena 15. heinäkuuta annettuun komission tiedonantoon.

Tulliasioiden osalta komissio hyväksyi syyskuussa uuden tulliliittoa koskevan toimintasuunnitelman, jossa esitetään joukko toimenpiteitä, joilla pyritään tekemään EU:n tullitoiminnasta älykkäämpää, innovatiivisempaa ja tehokkaampaa. Lokakuussa komissio hyväksyi aloitteen EU:n tullialan yhdennetystä palveluympäristöstä, joka on tulevaisuuteen suuntautuva digitaalinen ratkaisu sähköisten tietojen nopeampaan ja tehokkaampaan jakamiseen rajalla tavaroiden tulliselvitykseen osallistuvien eri viranomaisten välillä.

Tasapuolinen kilpailu

Euroopan tulevan teollisen, ekologisen ja digitaalisen strategian on perustuttava tasapuoliseen kilpailuun. Kilpailupolitiikalla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan, innovoimaan ja kasvamaan. Sillä edistetään EU:n talouden ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä, suojellaan EU:n yritysten mahdollisuuksia saada korkealaatuisia tuotannonpanoksia houkuttelevaan hintaan ja varmistetaan, että yritykset pysyvät kilpailukykyisinä niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisesti. Selkeillä EU:n kilpailusäännöillä mahdollistetaan kilpailua edistävä yhteistyö, tuetaan vahvojen yritysten kasvua ja kehitystä, olivatpa ne suurempia yrityksiä tai pk-yrityksiä, ja mahdollistetaan ja tuetaan taloutemme viherryttämistä.

Komissio jatkoi vuonna 2020 valtiontukia, yrityskeskittymiä ja kilpailunrajoituksia koskevia valvontatoimiaan kaikilla markkinoilla, mukaan lukien digitaaliset ja lääkemarkkinat, perusteollisuus ja muut markkinat.

Osana taloudellista reagointia covid-19-pandemiaan komissio hyväksyi maaliskuussa tilapäiset valtiontukipuitteet, jotta jäsenvaltiot voivat käyttää kaikkea EU:n valtiontukisääntöjen sallimaa joustovaraa sellaisten yritysten tukemiseen, jotka kärsivät epidemian ennennäkemättömistä seurauksista. Vuoden mittaan komissio teki lähes 400 päätöstä, joilla hyväksyttiin 500 kansallista toimenpidettä, joista 27 jäsenvaltiota ja Yhdistynyt kuningaskunta olivat ilmoittaneet koronavirusepidemian yhteydessä.

Muutostahti on nopeutunut jatkuvasti viime vuosina, ja maailmasta on tullut yhä digitaalisempi ja yhteenliitetympi. Komissio jatkoi käynnissä ollutta tarkasteluaan kilpailusääntöjen soveltamistavoista. Samalla se jatkoi kilpailusääntöjen tarkastelua valtiontukien, yrityskeskittymien ja kilpailunrajoitusten osalta puheenjohtaja von der Leyenin vihreiden ja digitaalisten painopisteiden mukaisesti.

Lisäksi, jotta voidaan puuttua tehokkaammin toimintapuutteille alttiiden digitaalimarkkinoiden ongelmiin, kuten tiettyjen digitaalisten alustojen portinvartija-asemaan, komissio esitteli 15. joulukuuta digitaalisia markkinoita koskevan säädöksen ja digitaalisia palveluja koskevan säädöksen. (Lisätietoja näistä aloitteista on luvussa ”Ilmastoneutraali ja digiaikaan valmis Eurooppa”).

Vahva sosiaalinen Eurooppa vihreää ja digitaalista siirtymää varten

Vain yksi kahdestakymmenestäviidestä matalan osaamistason työntekijästä hyötyy elinikäisestä oppimisesta. Vuonna 2018 sukupuolten palkkaero oli 14,1 prosenttia. Vain 50 prosentilla vammaisista, jotka haluavat tehdä työtä, on työpaikka. Joka viidettä lasta uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen. 40 prosenttia syövistä on ehkäistävissä. Nuorisotyöttömyys vaihteli Euroopan unionin alueilla 2,8:n ja 64 prosentin välillä.

Talouden elpymisen koronaviruspandemiasta on oltava oikeudenmukaista ja osallistavaa. Samanaikaisesti kansalaisia on valmisteltava vihreään ja digitaaliseen siirtymään. EU asettaa etusijalle talouden sosiaalisen ulottuvuuden muun muassa tukemalla jäsenvaltioita niiden pannessa täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kokonaisuudessaan. Euroopan komissio käynnisti vuonna 2020 aloitteita vahvan sosiaalisen Euroopan rakentamiseksi pilarin pohjalta. Valmisteltaessa uutta toimintasuunnitelmaa vuodeksi 2021 EU:n jäsenvaltioita, alueita ja kumppaneita pyydettiin esittämään näkemyksensä siitä, miten pilarin tavoitteet voidaan saavuttaa.

Graafinen esitys niiden vähimmäispalkkaa saavien työntekijöiden prosenttiosuudesta, joilla on vaikeuksia tulla toimeen palkallaan. Toimeentulo on erittäin helppoa 2 prosentille, helppoa 7 prosentille ja aika helppoa 21 prosentille. Jonkin verran vaikeuksia on 39 prosentilla ja vaikeuksia 20 prosentilla. Lisäksi 11 prosenttia tulee toimeen palkallaan koko kuukauden ajan vain erittäin huonosti. Monet näistä työntekijöistä työskentelevät maataloudessa ja siivousalalla. Suurin osa eli lähes 60 prosenttia vähimmäispalkan saajista Euroopan unionissa on naisia. Lähde: Eurofoundin laskelmat, jotka perustuvat vuoden 2018 EU-SILC-tilastoihin.

Yksi pilarin periaatteista ja puheenjohtaja von der Leyenin ensisijaisista tavoitteista on varmistaa, että jokaisella työntekijällä EU:ssa on riittävä vähimmäispalkkasuoja, jolla mahdollistetaan kohtuullinen elintaso. Sen vuoksi komissio ehdotti lokakuussa vähimmäispalkkasuojan riittävyyden ja kattavuuden parantamista Euroopassa. Ehdotetulla direktiivillä pyritään varmistamaan, että kaikilla työntekijöillä EU:ssa on suojanaan riittävä vähimmäispalkka, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason riippumatta siitä, missä he työskentelevät. Siinä myös edistetään palkanmääritystä koskevia työehtosopimusneuvotteluja kaikissa jäsenvaltioissa ja pyritään vähentämään palkkaeroja ja työssä käyvien köyhyyttä ottaen samalla huomioon kansallisten toimintaympäristöjen monimuotoisuuden ja perinteet.

Ihmisten osaamisen kehittäminen

Vihreä ja digitaalinen siirtymä muuttavat tapaamme tehdä työtä, oppia, osallistua yhteiskuntaan ja elää jokapäiväistä elämäämme. Samanaikaisesti pandemia on vaikuttanut EU:ssa syvästi miljooniin ihmisiin, jotka ovat menettäneet työpaikkansa tai joiden tulot ovat pienentyneet merkittävästi. Eurooppa voi vastata näihin haasteisiin ja tarttua niiden tuomiin mahdollisuuksiin vain, jos sen kansalaiset oppivat oikeanlaisia taitoja.

Euroopan osaamisohjelma on viisivuotissuunnitelma, jolla autetaan ihmisiä ja yrityksiä kehittämään ja lisäämään taitoja sekä käyttämään niitä. Osaamisohjelma haastaa julkiset ja yksityiset kumppanit asettamaan taitojen kehittämiselle kunnianhimoisia tavoitteita, jotka olisi saavutettava vuoteen 2025 mennessä.

Osaamisohjelmaan kuuluu 12 toimea, jotka on ryhmitelty neljään ryhmään. Nämä ryhmät ovat osaamissopimus, jolla edistetään yhteisiä toimia työvoiman osaamisen parantamiseen tehtävien investointien vaikutuksen maksimoiseksi, toimet ihmisten varustamiseksi työpaikoilla tarvittavilla taidoilla, työkalut ja aloitteet ihmisten tukemiseksi elinikäisessä oppimisessa ja kehys osaamisinvestointien liikkeelle saamiseksi.

Osaamisohjelma käynnistettiin 1. heinäkuuta 2020. Toimet on jo aloitettu seitsemässä sen 12 lippulaivahankkeesta. Muut viisi lippulaivahanketta käynnistetään vuonna 2021.

Toimintamahdollisuuksia nuorille

Kuviossa esitetään nuorisotyöttömyyden kehitys Euroopan unionissa vuodesta 2008 vuoteen 2020. Nuorisotyöttömyys kasvoi vakaasti vuoden 2008 alle 16 prosentista huippulukemaan 24,9 prosenttia vuonna 2013, mutta alkoi sitten laskea tasaisesti ennen pientä nousua, joka nosti sen 17,7 prosenttiin marraskuussa 2020.

Pandemia on korostanut sitä usein vaikeaa lähtötilannetta, joka monilla nuorilla on työelämän alussa. Heinäkuussa käynnistetyllä nuorisotyöllisyyden tukipaketilla EU pyrkii tukemaan nuoria tarjoamalla enemmän oppisopimuspaikkoja ja varmistamalla, että kaikki alle 30-vuotiaat nuoret saavat työtarjouksen tai koulutus- tai jatkokoulutustarjouksen neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai koulutuksen päättämisestä. Aloitteella pyritään myös tekemään yleissivistävästä koulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta nykyaikaisempaa ja houkuttelevampaa sekä digitaalitalouden ja vihreän talouden tarpeisiin sopivaa.

Nuorisotyöllisyyden tukipaketissa ehdotetaan myös nuorisotakuun vahvistamista, jotta tulevaisuudessa voidaan auttaa entistä useampia nuoria. Neuvosto hyväksyi marraskuussa komission ehdotuksen, joka sisältää parannuksia, kuten nuorisotakuun laajentamisen kattamaan heikommassa asemassa olevat nuoret ja enimmäisiän nostamisen 29 ikävuoteen. Näin EU:n rahoitus on kaikkien jäsenvaltioiden käytettävissä nuorisotyöllisyyden tuen lisäämiseksi. Kunnianhimoisena tavoitteena on käyttää investointeihin 22 miljardia euroa Next Generation EU -välineestä ja vuosien 2021–2027 talousarviosta.

Eurooppalaisen koulutusalueen toteuttaminen

Lisämahdollisuuksien luominen nuorille tarkoittaa samalla koulutusjärjestelmien laadun ja osallisuuden sekä digitaalisen ja vihreän ulottuvuuden parantamista. Tästä syystä komissio julkaisi syyskuussa tiedonannon eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vuoteen 2025 mennessä. Tiedonannossa esitetään, miten jäsenvaltiot voivat yhdessä muokata EU:n, jossa opiskelijat ja opettajat voivat opiskella ja työskennellä vapaasti kaikkialla Euroopassa ja jossa koulutuslaitokset voivat tehdä vapaasti yhteistyötä Euroopassa ja sen ulkopuolella. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU ja sen jäsenvaltiot ovat asettaneet selkeät välitavoitteet. Tavoitteiden saavuttamisessa niitä tukevat Next Generation EU -väline ja Erasmus+-ohjelma.

Digitaalinen koulutus

Koronaviruskriisi nosti etäopiskelun keskeiselle sijalle opetusmenetelmissä, ja sen myötä kävi ilmeiseksi, että digitaalista opetusta on kehitettävä kiireellisesti. Osana digitaalisen siirtymän edistämiseen liittyviä toimia komissio hyväksyi syyskuussa uuden digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman, jossa ehdotetaan useita aloitteita laadukkaan, osallistavan ja helposti saatavilla olevan digitaalisen opetuksen edistämiseksi EU:ssa. Siinä kehotetaan lisäämään sekä jäsenvaltioiden välistä että sidosryhmien välistä yhteistyötä, jotta koulutusjärjestelmät olisivat oikeasti valmiita digitaaliaikaan. Komissio perustaa eurooppalaisen digitaalisen koulutuksen keskuksen edistämään yhteistyötä asiaankuuluvien politiikanalojen välillä, luomaan kansallisten neuvontapalvelujen verkoston ja vahvistamaan julkisten ja yksityisten toimijoiden vuoropuhelua.

Tasa-arvon unionia koskevien toimien tehostaminen

EU on aktiivisesti sitoutunut tasa-arvon unionin toteuttamiseen. Tämä tarkoittaa sellaisten käytäntöjen ja toimien toteuttamista, joilla kyseenalaistetaan yhteiskunnassa edelleen liian usein esiintyvät stereotypiat ja luodaan kaikille edellytykset ilmaista kykyjään sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, iästä, vammaisuudesta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta. Oikeudenmukaisemmalla EU:lla varmistetaan myös, että päätöksenteossa otetaan huomioon kaikkien yhteiskunnan jäsenten tarpeet.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20-vuotisjuhlan kunniaksi komissio hyväksyi joulukuussa uuden strategian sen soveltamisen parantamiseksi. Komission kesäkuussa 2019 antamassa kertomuksessa ja strategian valmistelemiseksi järjestetyissä kuulemisissa korostui, että jäsenvaltiot eivät hyödynnä peruskirjaa täysimääräisesti. Ihmisillä on vähän tietoa oikeuksistaan, ja he haluaisivat tietää, miten he voivat hakea muutosta, jos heidän oikeuksiaan loukataan. Strategiassa ehdotetaan tapoja varmistaa, että peruskirjaa sovelletaan tehokkaasti esimerkiksi antamalla tuomioistuimille ja kansalaisjärjestöille vaikutusmahdollisuuksia ja parantamalla kansalaisten tietoisuutta oikeuksistaan.

Sukupuolten tasa-arvo

Tasa-arvon unionin luominen on yksi komission keskeisistä tavoitteista. Se on välttämätöntä oikeudenmukaisen, vahvan ja vauraan EU:n aikaansaamiseksi naisille ja miehille, tytöille ja pojille kaikessa moninaisuudessaan. Komissio esitteli maaliskuussa sukupuolten tasa-arvoa koskevan strategian, jonka avulla halutaan korjata puutteita ja antaa Euroopan unionille mahdollisuus saavuttaa koko potentiaalinsa yhteiskunnassa, mukaan lukien koulutus, työllisyys, yritykset ja politiikka. Siinä esitetään visio, poliittiset tavoitteet ja toimet, joilla voidaan saavuttaa todellista edistymistä sukupuolten välisessä tasa-arvossa EU:ssa ja samalla edetä kohti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Suunniteltuihin toimiin kuuluvat aloite sukupuolistuneen väkivallan tiettyjen muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, toimet sukupuolistereotypioiden kyseenalaistamiseksi, toimenpiteet työ- ja yksityiselämän tasapainon ja samapalkkaisuuden edistämiseksi sekä pyrkimys sukupuolten tasapuoliseen edustukseen päätöksenteossa ja politiikassa.

Euroopan unionissa 33 prosenttia naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa. Euroopan unionissa 22 prosenttia naisista on kokenut lähisuhdeväkivaltaa. Euroopan unionissa 55 prosenttia naisista on kokenut seksuaalista häirintää, ja naiset joutuvat miehiä todennäköisemmin seksuaalisen häirinnän kohteiksi verkossa. Euroopan unionissa naisten työllisyysaste on vain 67 prosenttia, kun miehillä se on 78 prosenttia. Vain 7,8 prosenttia yritysten hallitusten puheenjohtajista ja 8,2 prosenttia toimitusjohtajista on naisia.

Sulkutoimet ja liikkumisrajoitukset hidastivat covid-19-taudin leviämistä, mutta monissa tilanteissa ne myös altistivat kotiväkivallasta kärsivät hyväksikäyttäjilleen. Tästä ei vielä ole saatavilla luotettavia tietoja, mutta Maailman terveysjärjestö on raportoinut eristystoimenpiteiden lisänneen perheväkivaltaa merkittävästi. Komissio järjesti jäsenvaltioiden kanssa verkkoseminaareja pandemiaan liittyvistä tasa-arvonäkökohdista. Tapahtumissa käsiteltiin perheväkivallan torjuntaan liittyviä hyviä käytäntöjä, työhön ja hoitoon liittyvää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolten tasapainoa päätöksenteossa covid-19-pandemiatilanteessa. Spotlight-aloitteesta kohdennettiin pandemian aikana uudelleen 18 miljoonaa euroa naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjumiseen. Spotlight-aloite käynnistettiin vuonna 2017 Yhdistyneiden kansakuntien kanssa. EU:n rahoitusosuus kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi on 500 miljoonaa euroa.

Rasismin torjunta

Vaikka rasismi ja rotusyrjintä ovat kiellettyjä EU:ssa, niitä esiintyy edelleen monissa muodoissa, joskus yhdessä uskontoon tai vakaumukseen, sukupuoleen, sukupuoliseen suuntautumiseen, ikään, vammaisuuteen tai maahanmuuttajataustaan perustuvan syrjinnän kanssa. Komissio esitteli syyskuussa EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelman 2020–2025, jolla kootaan yhteen kaikkien tasojen toimijoita rasismin, myös rakenteellisen rasismin, torjumiseksi tehokkaasti. Sillä halutaan kiinnittää jäsenvaltioiden huomio voimassa olevan EU:n lainsäädännön tiukempaan soveltamiseen. Toimintasuunnitelmassa edellytetään rasismintorjunnan koordinaattorin nimittämistä EU:lle ja toimenpiteitä, joilla tuetaan jäsenvaltioita, jotta poliisitoiminnasta tulisi oikeudenmukaisempaa rasististen asenteiden torjumiseksi, myös rotuun ja etniseen alkuperään perustuvan profiloinnin lopettamiseksi. Lisäksi jäsenvaltioiden on esitettävä vuoden 2022 loppuun mennessä kansalliset suunnitelmansa rasismin torjumiseksi.

Romanien tasa-arvo, osallisuus ja osallistuminen

Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan 45 prosenttia romaneista oli kokenut syrjintää edeltävien 12 kuukauden aikana. Euroopan suurin etninen vähemmistö kokee edelleen sietämätöntä syrjintää ja sosioekonomista syrjäytymistä päivittäisessä elämässään. Stereotypiat ja ennakkoluulot ovat yhä yleisiä. Komissio esitti lokakuussa romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevan vahvistetun EU:n strategiakehyksen seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi.

VIDEO : Yhtäläiset mahdollisuudet #EU4Roma.

Kaikilla romaneilla pitäisi olla mahdollisuus hyödyntää koko potentiaaliaan ja osallistua poliittiseen sekä yhteiskunta-, talous- ja kulttuurielämään. Edellisessä kehyksessä keskityttiin pääasiassa romanien sosioekonomiseen integraatioon. Romaneja koskevassa uudessa EU:n strategiakehyksessä asetetaan useita vähimmäistavoitteita, jotka olisi saavutettava vuoteen 2030 mennessä. Ne pyritään saavuttamaan kattavammalla toimintatavalla, jolla tuetaan syrjäytyneiden romanien osallistamista edistämällä tasa-arvoa ja kaikkien osallistumista. Lisäksi komissio ehdotti neuvostolle suosituksen antamista romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta. Suosituksessa olisi esitettävä luettelo erityistoimenpiteistä, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava yhteisten EU-tason tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategiakehys liittyy komission toimiin muilla aloilla, kuten EU:n talousarvioon 2021–2027, EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmaan 2020–2025, uhrien oikeuksia koskevaan EU:n strategiaan ja sukupuolten tasa-arvoa koskevaan strategiaan.

Hlbtiq-henkilöiden tasa-arvo

Marraskuussa julkaistussa komission ensimmäisessä hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevassa strategiassa vahvistetaan EU-tason toimia, joilla puututaan homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten, intersukupuolisten ja queerien syrjintään ja haasteisiin. Komissio suunnittelee aloitetta Eurocrimes-luettelon laajentamiseksi siten, että siihen sisällytetään homofobinen vihapuhe ja viharikokset. Se aikoo myös tukea jäsenvaltioita kansallisten toimintasuunnitelmien laatimisessa, järjestää EU-laajuisia valistuskampanjoja, myöntää rahoitusta kansalaisjärjestöille ja ottaa hlbtiq-henkilöiden tasa-arvon mukaan EU:n politiikkaan.

Euroopan komission ensimmäisessä hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevassa strategiassa vahvistetaan neljän pilarin pohjalta keskeiset tavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2025 mennessä. Näitä ovat hlbtiq-henkilöihin kohdistuvan syrjinnän torjuminen, hlbtiq-henkilöiden turvallisuuden varmistaminen, hlbtiq-henkilöiden osallisuutta edistävien yhteiskuntien rakentaminen ja hlbtiq-henkilöiden tasa-arvon edistäminen kaikkialla maailmassa.

Vammaisten henkilöiden oikeudet

Vammaisilla henkilöillä saattaa olla suurempi köyhyysriski ja alhaisempi koulutus, he saattavat kohdata esteitä, jotka haittaavat heidän täyttä osallistumistaan yhteiskuntaan, ja riippumattomuuden ja itsenäisyyden puute saattaa vaikuttaa kielteisesti heidän ihmisarvoonsa ja perusoikeuksiinsa. Covid-19-pandemia on pahentanut tätä eriarvoisuutta entisestään. Komissio julkaisi marraskuussa Euroopan vammaisstrategiaa 2010–2020 koskevan arviointinsa. Arvioinnissa todettiin, että vaikka parantamisen varaa on, strategialla on ollut myönteinen vaikutus vammaiskysymysten sisällyttämiseen EU:n lainsäädäntöön ja politiikkaan. Esimerkkejä tästä ovat esteettömyyttä koskevan eurooppalaisen säädöksen, verkkopalvelujen saavutettavuusdirektiivin ja matkustajien oikeuksia koskevan lainsäädännön hyväksyminen.

Uhrien oikeuksia koskeva EU:n strategia

Komissio julkaisi kesäkuussa ensimmäisen uhrien oikeuksia koskevan EU:n strategian. Pääasiallisena tarkoituksena on varmistaa, että kaikki rikosten uhrit voivat täysin luottaa oikeuksiinsa riippumatta siitä, missä päin EU:ta rikos tapahtui tai missä olosuhteissa. Strategiassa ehdotetaan toimia, jotka auttavat uhreja ilmoittamaan rikoksista, hakemaan korvausta ja selviytymään rikosten seurauksista, sekä edistetään oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten koulutusta. Toukokuussa julkaistussa uhrien oikeuksia koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevassa kertomuksessa todettiin, että suurimmassa osassa jäsenvaltioita esiintyy puutteita esimerkiksi tiedonsaantiin, tukipalveluihin ja suojeluun liittyvien oikeuksien osalta. Strategialla pyritään korjaamaan nämä puutteet.

Tulevien haasteiden ennakointi EU:n selviytymiskyvyn parantamiseksi

Ennakointi- ja varautumiskulttuuri on ratkaisevan tärkeää tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa. Ensimmäisessä strategisessa ennakointiraportissaan komissio keskittyy strategisen ennakoinnin sisällyttämiseen EU:n päätöksentekoon ja vahvistamaan koko komission kattavan kehyksen ja ehdottaa strategista ennakointia välineeksi EU:n selviytymiskyvyn tehostamisessa neljällä osa-alueella eli sosiaalisen ja taloudellisen, geopoliittisen, ympäristöasioiden ja digitaalisen ulottuvuuden alalla. Tulevien suuntausten ennakointi on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että poliittiset päättäjät ottavat huomioon pitkän aikavälin kysymykset, kuten väestönkehityksen haasteet.

VIDEO Miten strateginen ennakointi auttaa vihreään, digitaaliseen ja oikeudenmukaiseen siirtymään ja parantaa Euroopan palautumiskykyä.

Väestörakenteen muutos muuttaa eurooppalaista yhteiskuntaa. Komissio julkaisi kesäkuussa ensimmäisen kertomuksensa väestökehityksen vaikutuksista eri puolilla EU:ta. Siinä korostetaan väestökehityksen suuntausten ja vaikutusten yhteyttä koronaviruskriisistä toipumisen mahdollisuuksiin. Kertomuksella käynnistetään komission toimet tällä alalla ja autetaan tunnistamaan, miten voidaan parhaiten tukea ihmisiä, alueita ja yhteisöjä, joihin väestörakenteen muutokset vaikuttavat eniten. Se toimii myös pohjana ikääntymistä koskevalle vihreälle kirjalle ja maaseutualueita koskevalle pitkän aikavälin visiolle, jotka on määrä esittää vuonna 2021. Väestöön liittyvien haasteiden kääntäminen mahdollisuuksiksi auttaa tuomaan esiin vihreää ja digitaalista siirtymää, jotka ovat elintärkeitä vauraalle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä tarkoittaa terveydenhuollon, hyvinvoinnin, julkisten talousarvioiden ja palvelujen saatavuuden tarkastelua väestörakenteen muuttumisen valossa, jotta ne voidaan mukauttaa paremmin käytännön tarpeisiin ja todellisuuteen.

Vuonna 2018 syntymähetken elinajanodote oli miehillä 78,2 vuotta ja naisilla 83,7 vuotta. Nousun ennustetaan jatkuvan, vuonna 2070 syntyvien miesten odotetaan elävän 86,1 vuotta ja naisten 90,3 vuotta. Vuonna 2018 lapsia syntyi naista kohti keskimäärin 1,55 ja synnyttäjien mediaani-ikä oli 31,3 vuotta. Syntyvyyden odotetaan nousevan 1,66:een ja synnyttäjien mediaani-iän 31,7 vuoteen vuonna 2070. Vuoteen 2070 mennessä 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuuden väestöstä ennustetaan olevan 30,3 prosenttia (20,3 prosenttia vuonna 2019) ja 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuuden 13,2 prosenttia (5,8 prosenttia vuonna 2019).

Afrikan kanssa tehtävän yhteistyön lujittaminen ja syventäminen

Vuonna 2020 edistyttiin merkittävästi EU:n ja Afrikan suhteissa, jotka ovat EU:lle keskeinen painopiste. Puheenjohtaja von der Leyen ja useimmat komission jäsenet osallistuivat helmikuun lopulla Addis Abebassa Etiopiassa pidettyyn Euroopan komission ja Afrikan unionin komission väliseen 10. kokoukseen.

Kokous oli osa Afrikan unionin kanssa käytävää vuoropuhelua. Sen aikana aloitettiin vuonna 2021 pidettävän kuudennen huippukokouksen valmistelut, ja lisäksi se tarjosi tilaisuuden keskustella yhteisistä haasteista, kuten rauhasta ja hallintotavasta, ilmastonmuutoksesta, kestävistä työpaikoista ja investoinneista, digitalisaatiosta sekä liikkuvuudesta ja muuttoliikkeestä.

Maaliskuussa komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrell antoivat yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia”, jonka tarkoituksena on viedä näiden maanosien suhteet seuraavalle tasolle. Siinä ehdotettiin vahvempia kumppanuuksia viidellä keskeisellä alalla, jotka ovat vihreä siirtymä, digitaalinen siirtymä, kestävä kasvu, rauha ja hallintotapa sekä muuttoliike ja liikkuvuus.

Graafinen esitys vuoden 2018 luvuista, jotka koskevat Afrikkaan annettua virallista kehitysapua ja Afrikan tavarakauppaa kumppania kohti. Euroopan unioni ja sen 27 jäsenmaata ovat antaneet Afrikalle 46 prosenttia sen saamasta virallisesta kehitysavusta eli 19,6 miljardia euroa. Toisella sijalla on Yhdysvallat, joka on antanut avusta 25 prosenttia eli 10,7 miljardia euroa. Afrikan harjoittamasta kaupasta 32 prosenttia, mikä on arvoltaan yhteensä 235 miljardia euroa, käytiin Euroopan unionin kanssa. Kiinan kanssa käydyn kaupan osuus oli 17 prosenttia ja arvo 125 miljardia euroa. Yhdysvaltojen kanssa käydyn kaupan osuus oli 6 prosenttia ja arvo 46 miljardia euroa.

VIDEO Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia

Euroopan komissio otti marraskuussa merkittävän askeleen investointien lisäämisessä Afrikassa ja EU:n naapurialueilla ja edisti maailmanlaajuista elpymistä pandemiasta tekemällä rahoituslaitoskumppaneiden kanssa kymmenen rahoitusvakuuksia koskevaa sopimusta, joiden arvo on yhteensä 990 miljoonaa euroa. Yhdessä näiden vakuuksien odotetaan tuottavan jopa 10 miljardin euron kokonaisinvestoinnit. Vakuudet ovat osa Team Europen toimia covid-19-pandemian voittamiseksi.

EU:n laajentuminen

EU:n laajentumispolitiikka sai uutta pontta helmikuussa, kun komissio esitti ehdotuksensa, joilla liittymisprosessia vahvistetaan tekemällä siitä uskottavampi, dynaamisempi ja helpommin ennustettava. Painopiste on aiempaa voimakkaammin perustavanlaatuisissa uudistuksissa ja vahvemmassa poliittisessa ohjauksessa. EU otti maaliskuussa historiallisen askeleen päättäessään aloittaa liittymisneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Jäsenmaat vahvistivat varauksettoman tukensa Länsi-Balkanin jäsenyysnäkymille toukokuussa pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksessa.

Tukeakseen Länsi-Balkanin pitkän aikavälin elpymistä ja nopeuttaakseen sen lähentymistä EU:n kanssa komissio esitti lokakuussa alueen talous- ja investointisuunnitelman, jolla saadaan käyttöön jopa 9 miljardia euroa avustuksina samalla kun Länsi-Balkanin uuden takausjärjestelyn odotetaan saavan aikaan jopa 20 miljardin euron investoinnit. Suunnitelmalla edistetään myös vahvaa alueellista yhdentymistä yhteisten alueellisten markkinoiden kautta. Länsi-Balkanin maiden johtajat hyväksyivät ne marraskuussa Berliinin prosessin puitteissa pidetyssä Sofian huippukokouksessa. Huippukokouksessa toteutettiin tärkeitä toimia alueellisen yhteistyön lujittamiseksi ja sosioekonomisen elpymisen ja lähentymisen edistämiseksi, kun Länsi-Balkanin johtajat sitoutuivat lujittamaan alueellista yhteistyötä EU:hun liittymisprosessinsa edistämiseksi.

VIDEO EU rahoittaa innovatiivista matkailua Elbasanin raja-alueilla Albaniassa ja Pologissa Pohjois-Makedoniassa.

Graafisessa esityksessä on yhteenveto Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin maiden suhteista. Bosnia ja Hertsegovina on mahdollinen ehdokasmaa. Sen väkiluku on 3,5 miljoonaa. Euroopan komissio antoi lausunnon jäsenyyshakemuksesta toukokuussa 2019, ja neuvosto antoi joulukuussa 2019 päätelmät, joissa vahvistetaan lausunnon 14 tärkeintä painopistettä. Montenegro, jonka väkiluku on 0,6 miljoonaa, on ehdokasmaa. Neuvotteluissa on tällä hetkellä avoinna 33 neuvottelulukua, ja 3 lukua on suljettu toistaiseksi. Albaniasta, jonka väkiluku on 2,9 miljoonaa, tuli ehdokasmaa maaliskuussa 2020, jolloin EU päätti aloittaa sen kanssa liittymisneuvottelut. Serbia, jonka väkiluku on 7 miljoonaa, on ehdokasmaa. Neuvotteluissa on tällä hetkellä avoinna 18 neuvottelulukua, ja 2 lukua on suljettu toistaiseksi. Kosovo, jonka väkiluku on 1,8 miljoonaa, on mahdollinen ehdokasmaa. Vakautus- ja assosiaatiosopimus tuli voimaan huhtikuussa 2016. Pohjois-Makedoniasta, jonka väkiluku on 2,1 miljoonaa, tuli ehdokasmaa maaliskuussa 2020, jolloin EU päätti aloittaa sen kanssa liittymisneuvottelut.

Koronaviruskriisin alettua EU myönsi Länsi-Balkanin maille 3,3 miljardin euron rahoituspaketin kansanterveydellisen hätätilanteen käsittelemiseksi ja sen sosioekonomisten vaikutusten lievittämiseksi. Turkille myönnettiin 98 miljoonaa euroa kiireellisesti tarvittavien suojavarusteiden toimittamiseen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien pakolaisten tukemiseen.

Helmikuussa järjestettiin Brysselissä EU:n johdolla kansainvälinen avunantajien konferenssi ”Together for Albania” jälleenrakennustoimien tukemiseksi maassa marraskuussa 2019 tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen. Jälleenrakennustoimiin luvattiin konferenssissa yhteensä 1,15 miljardia euroa, josta EU:n, jäsenmaiden ja Euroopan investointipankin osuus on 400 miljoonaa euroa.

Naapuruuspolitiikka

VIDEO Joskus pienillä asioilla voi olla suuri vaikutus. EU:n Ukrainassa antaman humanitaarisen rahoituksen ansiosta tämä sairaanhoitaja sai polkupyörän ja lääkinnällisiä laitteita. Nyt hän voi tavoittaa useampia ihmisiä varmistaakseen, että he saavat tarvitsemansa lääkkeet ja hoidon.

EU:n toiminnalla itäisillä ja eteläisillä naapurialueilla on oltava joustavat ja toisiinsa liittyvät pitkän aikavälin poliittiset tavoitteet, joilla voidaan vastata uusiin painopisteisiin. Komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrell julkaisivat maaliskuussa yhteisen tiedonannon itäisen kumppanuuden politiikasta. Sen tavoitteena on häiriönsietokyvyn vahvistaminen yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi, kestävän kehityksen edistämiseksi ja tulosten tuottamiseksi kansalaisille. EU:n jäsenmaiden ja itäisten kumppanimaiden johtajat vahvistivat tapaamisessaan kesäkuussa kumppanuuden strategisen luonteen sekä sitoutumisensa yhdentymisen syventämiseen ja konkreettisempien hyötyjen tuottamiseen ihmisille. EU:n itäisten naapureiden tukemiseen covid-19-pandemian voittamisessa on osoitettu yli miljardi euroa avustuksina.

Muita keskeisiä kysymyksiä vuonna 2020

EU piti vuonna 2020 naapurimaidensa ja -alueidensa geopoliittista kehitystä edelleen ensisijaisen tärkeänä ja hyödynsi kaikkia konfliktinhallinnan ja -ratkaisun tukivälineitään. Tämä merkitsi esimerkiksi Ukrainan suvereniteetin ja alueellisen yhtenäisyyden poliittisen tukemisen jatkamista, terveydenhuoltojärjestelmän vahvistamista Libyassa ja kansalaisyhteiskunnan tukemista Syyriassa.

EU:n kumppaneiden vakaus ja vauraus ovat ratkaisevan tärkeitä maille itselleen ja niissä asuville ihmisille, mutta ne ovat olennaisia myös EU:n turvallisuuden ja strategisten etujen kannalta. EU:n pyrkimykset tukea rauhaa ja vakautta ulottuvat Sahelin alueelle (Burkina Faso, Tšad, Mali, Mauritania ja Niger), mikä on hyvä esimerkki EU:n yhdennetyn lähestymistavan kautta mobilisoimista diplomatia-, siviili- ja sotilasoperaatioista sekä humanitaarisesta ja kehitysavusta. Tämä nähtiin jälleen, kun EU tuki Malin sotilasvallankaappauksen jälkeisiä välityspyrkimyksiä.

Cotonoun sopimuksen, jolla säännellään EU:n ja sen jäsenmaiden ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön suhteita, oli alun perin määrä päättyä 29. helmikuuta 2020. Sopimusta jatkettiin väliaikaisesti, ja komissio onnistui 3. joulukuuta pääsemään järjestön kanssa poliittiseen yhteisymmärrykseen, joka vie kumppanuuden uudelle tasolle. Siinä keskitytään entistä enemmän eri alueisiin ja päivitettyihin normeihin useilla eri aloilla, joita ovat muun muassa kestävä kehitys ja kasvu, ihmisoikeudet, muuttoliike, rauha ja turvallisuus. Sopimus on tarkoitus tehdä ja allekirjoittaa virallisesti vuonna 2021.

Kiina

EU pyrki vuonna 2020 lujittamaan kumppanuuttaan Kiinan kanssa tekemällä yhteistyötä aina kun se oli mahdollista, neuvottelemalla tarvittaessa sekä toimimalla päättäväisesti ja puhumalla tiukkaan sävyyn silloin, kun se oli tarpeen. EU on työskennellyt suhteiden saamiseksi vakaammalle pohjalle, vastavuoroisuuden lisäämiseksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi taloudessa, kaupassa, investointisuhteissa ja muissa kysymyksissä. Kattavasta investointisopimuksesta 30. joulukuuta saavutettu poliittinen yhteisymmärrys on ensimmäinen askel kohti suhteiden tasapainottamista. EU:n ja Kiinan huippukokous sekä syyskuussa ja joulukuussa pidetyt johtajien kokoukset tarjosivat mahdollisuuksia syventää yhteistyötä – koronaviruskriisistä ilmastotoimiin – ja keskustella erimielisyyksistä, jotka koskivat muun muassa ihmisoikeuksia ja Hongkongin tilannetta. EU ilmaisi Kiinalle huolensa molemmista kysymyksistä useita kertoja vuoden aikana ja jatkoi vakaan ja realistisen lähestymistapansa soveltamista sekä vuonna 2019 annetussa tiedonannossa ”Strateginen katsaus EU:n ja Kiinan suhteisiin” esitettyjen toimien toteuttamista.

Euroopan unionin yhteistyö Kiinan kanssa: EU kehottaa Kiinaa varmistamaan täyden vastavuoroisuuden ja tasapuoliset toimintaedellytykset kauppa- ja investointisuhteissaan unionin kanssa. Kattavasta investointisopimuksesta 30. joulukuuta 2020 saavutettu poliittinen yhteisymmärrys on tässä suhteessa tärkeä askel. Euroopan unionin ja Kiinan olisi tehtävä tiiviimpää yhteistyötä vastatakseen haasteisiin, joita ovat muun muassa ilmastonmuutos, piratismi ja tilanne Afganistanissa. Euroopan unionin ja Kiinan yhteistyö oli tärkeä tekijä Iranin ydinsopimuksen syntymisessä ja sen täysimääräisen ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamisessa. EU tukee riitojen rauhanomaista ratkaisemista Etelä-Kiinan merellä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen mukaisesti ja merenkulun ja ylilennon vapauden säilyttämistä. EU kehottaa edelleen Kiinaa ottamaan suuremman vastuun sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestelmän ylläpitämisestä ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta.

Libanon

Beirutissa tapahtui 4. elokuuta tuhoisa räjähdys. EU osoitti solidaarisuutta Libanonin kansaa kohtaan aktivoimalla pelastuspalvelumekanismin ja antamalla välitöntä humanitaarista ja kriisiapua kaikkiaan 63 miljoonalla eurolla. Seitsemäntoista EU-maata sekä Norja ja Turkki lähettivät maahan etsintä- ja pelastushenkilöstöä, ja lääkintäryhmät antoivat merkittävää apua ihmishenkien pelastamiseksi.

Valko-Venäjä

Valko-Venäjällä 9. elokuuta pidettyjen presidentinvaalien ja niitä seuranneiden mielenosoitusten jälkeen EU teki selväksi, ettei se tunnusta vaalien tulosta ja että se tukee täysin maan demokraattisia pyrkimyksiä, esimerkiksi niihin henkilöihin kohdistettavilla pakotteilla, jotka olivat vastuussa vaalivilpistä ja sitä seuranneesta väkivallasta. Tämän jälkeen EU on määrännyt pakotteita 55 henkilölle, joiden katsotaan olevan vastuussa väkivallasta, perusteettomista pidätyksistä ja vaalitulosten väärentämisestä, mukaan luettuna entiselle presidentille Aljaksandr Lukašenkalle. Komissio on kohdentanut Valko-Venäjälle myöntämänsä rahoituksen uudelleen kansalaisyhteiskunnan ja vapaiden tiedotusvälineiden suoraan tukeen. Jäsenmaat ovat sopineet EU:n ja Valko-Venäjän suhteiden tarkastelemisesta ja antaneet komissiolle tehtäväksi laatia kattava talouden tukipaketti demokraattiselle Valko-Venäjälle. EU on edelleen sitoutunut tukemaan rauhanomaisten mielenosoittajien oikeuksia ja pitää kiinni Valko-Venäjän viranomaisille osoittamastaan kehotuksesta lopettaa väkivalta ja sorto, vapauttaa mielenosoituksissa pidätetyt ja poliittiset vangit, kunnioittaa tiedotusvälineiden vapautta ja kansalaisyhteiskuntaa ja käynnistää osallistava kansallinen vuoropuhelu.

Itäinen Välimeri

Jännitteet Turkin kanssa lisääntyivät itäisellä Välimerellä koko vuoden ajan. EU on ilmaissut täyden solidaarisuutensa Kreikalle ja Kyprokselle pysäyttääkseen suhteiden kärjistymisen, mutta samaan aikaan myös EU:n ja Turkin suhteet ovat edelleen yhteisen edun mukaiset. Edellyttäen, että Kreikan ja Kyproksen vastaisten laittomien toimien lopettamiseksi toteutetaan rakentavia ja kestäviä ponnistuksia, Eurooppa-neuvosto on sopinut jatkavansa EU:n ja Turkin myönteisen asialistan toteuttamista. Mikäli Turkki toteuttaa uusia yksipuolisia kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia tai provokaatioita, EU on valmis käyttämään kaikkia mahdollisia välineitä ja vaihtoehtoja puolustaakseen omia ja jäsenmaidensa etuja.

EU on edelleen täysin sitoutunut vuonna 2016 annettuun EU:n ja Turkin julkilausumaan, jonka täytäntöönpanoa jatkettiin muun muassa muuttopaineen kasvettua EU:n Turkin-vastaisella rajalla helmi- ja maaliskuussa 2020. Julkilausuma on tuottanut konkreettisia tuloksia Turkista tulevien laittomien muuttajien määrän, Egeanmerellä menetettyjen ihmishenkien ja EU:n rajoihin kohdistuvan paineen vähentämisessä. Se on myös tarjonnut uudelleensijoittamisen kautta laillisia väyliä EU:hun yli 28 000:lle kansainvälisen suojelun tarpeessa olevalle ihmiselle. Muuttajien palauttamista Kreikan saarilta on kuitenkin jatkettava ja nopeutettava pikaisesti. Viestintä Turkin kanssa oli edelleen avointa ja aktiivista kaikissa näissä asioissa.

Yhdysvallat

Marraskuisten presidentinvaalien tulokset tarjosivat ainutlaatuisen mahdollisuuden laatia uusi transatlanttinen yhteistyöohjelma, joka perustuu yhteisiin arvoihin, etuihin ja maailmanlaajuiseen vaikutukseen. Tämä uusi kumppanuus, joka esiteltiin joulukuussa annetussa yhteisessä tiedonannossa ”EU:n ja Yhdysvaltojen uusi toimintasuunnitelma kansainvälisen muutoksen aikaansaamiseksi”, antaa EU:lle ja Yhdysvalloille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä kansanterveydellisten kysymysten, demokratian, ilmastonmuutoksen ja taloudellisen vaurauden sekä teknologian ja kaupan aloilla.

EU ja Yhdysvallat ovat myös toisilleen hyvin tärkeitä kauppakumppaneita. Ne sopivat elokuussa tullien poistamisesta tai alentamisesta kaupalta, jonka arvo on 168 miljoonaa euroa. Kyseessä ovat ensimmäiset tullialennukset maiden kauppasuhteissa yli kahteen vuosikymmeneen. Tämä on ensimmäinen askel kaupan jännitteiden lievittämiseksi ja tasoittaa tietä laajemmille toimenpiteille osapuolten välisen kaupan helpottamiseksi.

Euroopan unionilla ja Yhdysvalloilla on ainutlaatuinen globaali kumppanuus. Niiden yhteenlaskettu väkiluku on lähes miljardi, ja ne tuottavat vuosittain kolmanneksen maailman bruttokansantuotteesta, käyvät kolmanneksen maailmankaupasta ja tekevät 60 prosenttia suorista ulkomaisista sijoituksista maailmanlaajuisesti. Ne ovat myös suurimmat humanitaarisen avun antajat maailmassa sekä johtavat kehitysavun antajat.

Ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen maailmanlaajuisesti

Ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ovat arvoja, jotka ohjaavat EU:n toimintaa kaikkialla maailmassa.

Komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrell tekivät maaliskuussa ehdotuksen, jonka perusteella neuvosto hyväksyi marraskuussa uuden ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2020–2024. Suunnitelmassa keskitytään yksilöiden suojeluun ja voimaannuttamiseen, kestävien, osallistavien ja demokraattisten yhteiskuntien rakentamiseen ja maailmanlaajuisen ihmisoikeus- ja demokratiajärjestelmän edistämiseen. Jäsenmaat eivät päässeet yhteisymmärrykseen siitä, pitäisikö määräenemmistöpäätösten käyttöä helpottaa suunnitelman täytäntöönpanoa koskevien päätösten yhteydessä. Konkreettisemmin sanottuna EU tukee ja suojelee niitä, jotka puolustavat ihmisoikeuksia, pyrkii poistamaan kuolemanrangaistuksen ja kehittää välineitä, joilla voidaan reagoida nopeasti, kun olemassa olevat oikeudet ja vapaudet ovat uhattuina. Yksi toimintasuunnitelmaan sisältyvä merkittävä uusi aloite on EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän perustaminen. Neuvosto hyväksyi sen joulukuussa EU:n ulkoasiainedustajan ja komission ehdottamien säädösten pohjalta.

Komissio hyväksyi marraskuussa uuden sukupuolten tasa-arvon toimintasuunnitelman, jolla nopeutetaan sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä EU:n ulkorajoilla. Siihen sisältyy toiminnallinen etenemissuunnitelma, jonka mukaisesti EU tekee yhteistyötä kaikkien sidosryhmien – kuten monenvälisten, alueellisten ja kansallisten kumppanien, kumppanimaiden hallitusten, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin – kanssa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen sukupuolten tasa-arvoon perustuvan maailman aikaan saamiseksi on olennainen osatekijä tasa-arvoisessa, kestävässä ja osallistavassa maailmanlaajuisessa elpymisessä sekä kasvussa ja hyvinvoinnissa.

Vuonna 2020 alle 50 prosenttia naisista teki palkkatyötä. Miesten vastaava osuus oli 76 prosenttia. Ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi siirtymään joutuneista ihmisistä 80 prosenttia on naisia. Vuonna 2019 kaikista uusista hankkeista, joiden yhteisarvo oli 8,7 miljardia euroa, 64,25 prosenttia oli asettanut sukupuolten tasa-arvon yhdeksi tavoitteistaan. Vuoteen 2025 mennessä 85 prosenttia kaikista uusista ulkoisista toimista edistää sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä.

Vuonna 2020 alle 50 prosenttia naisista teki palkkatyötä. Miesten vastaava osuus oli 76 prosenttia. Ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi siirtymään joutuneista ihmisistä 80 prosenttia on naisia. Vuonna 2019 kaikista uusista hankkeista, joiden yhteisarvo oli 8,7 miljardia euroa, 64,25 prosenttia oli asettanut sukupuolten tasa-arvon yhdeksi tavoitteistaan. Vuoteen 2025 mennessä 85 prosenttia kaikista uusista ulkoisista toimista edistää sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä.

Kehitysapu ja humanitaarinen apu

Komission kehitysapumäärärahat vuonna 2020 olivat yhteensä 15 miljardia euroa. Vuoden tärkein painopiste oli koronaviruspandemian vaikutusten lieventäminen kaikkein heikoimmassa asemassa olevissa maissa. EU kuitenkin toimi myös muilla rintamilla, kuten torjumalla aavikkokulkusirkkaparvia Itä-Afrikassa tai myöntämällä velkahelpotuksia joillekin maailman köyhimmistä ja haavoittuvimmista maista.

EU:n naapurimaihin ja Afrikkaan on tarkoitus synnyttää yli 50 miljardin euron investoinnit 5,1 miljardin euron suuruisella Euroopan ulkoisella investointiohjelmalla. Se hyödyttää jo nyt yksittäisiä ihmisiä, yhteisöjä ja pieniä yrityksiä, ja vuonna 2020 suunnitelma kohdennettiin auttamaan covid-19-pandemian vastaisissa toimissa. Apuun sisältyi 400 miljoonan euron takaukset kansainväliselle rokoteyhteistyömekanismille eli kansainväliselle aloitteelle covid-19-rokotteiden oikeudenmukaisen ja tasapuolisen saatavuuden takaamiseksi.

Monista haasteista huolimatta EU:n humanitaarinen apu tavoitti vuoden aikana edelleen miljoonia haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Siihen käytettiin 2 miljardia euroa. Suurin osa suuntautui Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, jossa on tällä hetkellä yli 18 miljoonaa humanitaarista apua tarvitsevaa ihmistä. Toiseksi suurimman osuuden sai Syyria, jossa apua tarvitsee yli 11 miljoonaa ihmistä. EU on yhdessä jäsenmaiden kanssa edelleen maailman johtava humanitaarisen avun antaja.

Kauppa

Kauppapolitiikan tarkastelu

EU:n kauppapoliittisen lähestymistavan ohjaavana periaatteena on oltava uusiin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaaminen ja koronaviruskriisistä saadut kokemukset. Tätä taustaa vasten komissio käynnisti kesällä nykyisen kauppapolitiikan tarkastelun, johon sisältyi julkinen kuuleminen ja jonka tavoitteena on muodostaa perusta yhteisymmärrykselle EU:n tuoreesta keskipitkän aikavälin kauppastrategiasta.

Vahva kauppa- ja investointipolitiikka on olennaisen tärkeä, jotta voidaan tukea talouden elpymistä, luoda laadukkaita työpaikkoja ja suojella EU:n yrityksiä epäreiluilta käytännöiltä sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Lisäksi sillä tuetaan laajempia painopisteitä kestävyyden, ilmastonmuutoksen, digitaalitalouden ja turvallisuuden aloilla. EU on sääntöihin perustuvan kauppajärjestelmän vankka puolestapuhuja. Se johti vuonna 2020 monenvälisen tilapäisen valitusten sovittelujärjestelyn perustamista. Järjestelyn avulla Maailman kauppajärjestön jäsenet voivat jatkaa riitojen ratkaisemista silloinkin, kun sen pysyvä valituselin ei vielä voi toimia. Järjestely tuli voimaan huhtikuussa, ja vuoden 2020 loppuun mennessä 23 Maailman kauppajärjestön jäsentä sekä EU olivat allekirjoittaneet sen.

Kauppapolitiikan täytäntöönpano

Komissio nimitti heinäkuussa ensimmäisen kauppasopimusten valvojan vahvistamaan EU:n täytäntöönpano- ja valvontaohjelmaa sekä EU:n sisällä että kansainvälisesti. Valvoja varmistaa, että kumppanit täyttävät sitoumuksensa kokonaan ja että EU:n viejät, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, pystyvät hyötymään kaikilta osin EU:n kauppasopimuksista. Lisäksi hän lujittaa kestävää kehitystä koskevien sitoumusten täytäntöönpanoa erityisesti ilmaston ja työntekijöiden oikeuksien osalta.

EU päivitti heinäkuussa toimenpidepaketin EU:n terästeollisuuden suojaamiseksi. Suojatoimilla – jotka ovat seurausta vuoden 2018 uudelleentarkastelusta – pyritään suojaamaan teollisuutta mahdollisilta vaikutuksilta, jotka johtuvat esimerkiksi siitä, että ulkomaiset teräksentuottajat suuntaavat liiallista tuotantoaan EU:hun Yhdysvaltojen teräs- ja alumiinituontirajoitusten vuoksi.

EU ja Meksiko

EU ja Meksiko saivat 28. huhtikuuta päätökseen uutta kauppasopimusta koskevat neuvottelut. EU:n ja Meksikon on vielä allekirjoitettava ja ratifioitava sopimus.

Meksiko on EU:n tärkein kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Niiden välisen tavarakaupan arvo on 66 miljardia euroa (2019) ja palvelukaupan arvo 19 miljardia euroa (2018). EU:n ja Meksikon välinen tavarakauppa on lähes kolminkertaistunut sen jälkeen, kun alkuperäinen sopimus tuli voimaan vuonna 2001. EU:n Meksikoon viemien tavaroiden arvo on lähes 40 miljardia euroa vuodessa.

Uuden sopimuksen ansiosta lähes koko EU:n ja Meksikon välinen tavarakauppa on vastedes tullitonta. Uuteen sopimukseen sisältyy kestävää kehitystä koskevia progressiivisia sääntöjä ja sitoumus panna Pariisin ilmastosopimus tehokkaasti täytäntöön. Lisäksi kyseessä on EU:n ensimmäinen Latinalaisen Amerikan maan kanssa tekemä sopimus, johon sisältyy investointisuoja. Kauppasopimus on osa laajempaa EU:n ja Meksikon kokonaissopimusta, joka kattaa myös ihmisoikeudet sekä poliittisen ja kehitysyhteistyön. Se on ensimmäinen EU:n kauppasopimus, johon sisältyy määräyksiä korruption torjunnasta ja toimenpiteitä lahjonnan ja rahanpesun torjumiseksi.

EU:n ja Vietnamin kauppasopimus

EU:n ja Vietnamin välinen sopimus tuli voimaan 1. elokuuta. Kauppasopimuksella poistetaan asteittain tullit 99 prosentilta kaikesta näiden kahden talouden välisestä tavarakaupasta, ja EU:n yritykset voivat nyt investoida Vietnamiin ja tavoitella julkisia hankintasopimuksia samoin edellytyksin kuin niiden paikalliset kilpailijat. Sopimus sisältää myös vahvat, oikeudellisesti sitovat ja täytäntöönpanokelpoiset kestävää kehitystä koskevat määräykset, joilla taataan työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen, ympäristönsuojelu ja Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpano.

EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus: kehitys ensimmäisen vuoden aikana

Helmikuun 1. päivänä tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus tuli voimaan. Sopimus on jo nyt lisännyt kauppaa: EU:n vienti Japaniin kasvoi sopimuksen ensimmäisten 12 soveltamiskuukauden aikana (tammikuun 2020 loppuun mennessä) 5 prosenttia. Sopimuksella poistetaan suurin osa niistä miljardin euron tulleista, joita Japani soveltaa vuosittain EU:sta tulevaan tuontiin. Ensimmäisestä päivästä alkaen yli 90 prosenttia EU:n tuonnista pääsi Japaniin tullivapaasti. Kun sopimus on pantu kaikilta osin täytäntöön, Japani on poistanut tullit 97 prosentilta EU:n tuonnista ja EU:n ja Japanin välinen kauppa voi kasvaa lähes 36 miljardiin euroon vuodessa.

Muut meneillään olevat kauppaneuvottelut

EU jatkoi kauppasopimusneuvottelujaan Australian ja Uuden-Seelannin kanssa. Molempien kanssa käytiin neljä neuvottelukierrosta. EU kävi Indonesian kanssa yhden neuvottelukierroksen kauppasopimuksesta ja Komorien, Madagaskarin, Mauritiuksen, Seychellien ja Zimbabwen kanssa kolme neuvottelukierrosta voimassa olevan talouskumppanuussopimuksen syventämiseksi.

EU monenvälisenä kumppanina

EU tarvitsee alati lisääntyviin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi tehokkaan ja vahvistetun monenvälisen järjestelmän. Vaikka monenvälisyyttä on heikennetty viime vuosina, EU tukee edelleen päättäväisesti sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä, jonka ytimessä on YK.

Vuosi 2020, joka oli YK:n 75-vuotisjuhlavuosi, oli tässä suhteessa tärkeä. Pandemian maailmanlaajuinen vaikutus toi esiin tarpeen lisätä tutkijoiden, taloustieteilijöiden ja poliittisten päättäjien kansainvälistä yhteistyötä YK:ssa, Maailman terveysjärjestössä ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa sekä G7:n, G20:n ja muiden kansainvälisten foorumien puitteissa.

EU tuki YK:n pääsihteerin António Guterresin vetoomusta maailmanlaajuisen tulitauon puolesta covid-19-pandemian vuoksi ja johti edelleen toimia kansainvälisen yhteisön mobilisoimiseksi ongelmatilanteissa. Se oli muun muassa mukana järjestämässä merkittäviä konferensseja Sudanin, Syyrian ja Venezuelan tilanteesta.

EU:n ja Maailman terveysjärjestön terveyspolitiikat täydentävät toisiaan, kun ne työskentelevät yhdessä koronavirustilanteen ratkaisemiseksi sekä tulevien pandemioiden ja muiden terveyshaasteiden ehkäisemiseksi. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi syöväntorjunnan, terveydenhuoltojärjestelmien innovoinnin ja elintarviketurvallisuuden aloilla.

EU tukee myös Maailman kauppajärjestön kokonaisvaltaista uudistusta, jotta Eurooppa voisi edelleen hyödyntää globaalin avoimuuden ja integraation tarjoamia mahdollisuuksia ja pyrkiä samalla puuttumaan taloudellisten ja poliittisten järjestelmien heikkouksiin..

Yhdistynyt kuningaskunta erosi Euroopan unionista 31. tammikuuta 2020 sen jälkeen kun EU ja Yhdistynyt kuningaskunta olivat ratifioineet erosopimuksen. Kyseisessä sopimuksessa vahvistetaan Yhdistyneen kuningaskunnan hallitun eron ehdot Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti. Se tuli voimaan 1. helmikuuta 2020. Siitä alkoi siirtymäkausi, joka päättyi 31. joulukuuta 2020 ja jonka aikana Yhdistynyt kuningaskunta oli edelleen sisämarkkinoiden ja tulliliiton jäsen. Siirtymäkauden tarkoituksena oli antaa aikaa neuvotella uudesta ja oikeudenmukaisesta tulevasta kumppanuudesta EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan lokakuussa 2019 hyväksymän poliittisen julistuksen pohjalta.

Neuvosto antoi 25. helmikuuta luvan aloittaa neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa ja nimitti komission virallisesti EU:n neuvottelijaksi. Se hyväksyi neuvotteluohjeet, joissa määritellään tulevan kumppanuuden soveltamisala. Nämä neuvotteluohjeet kattoivat muun muassa kaupan, kalastuksen, turvallisuuden ja puolustuksen, lainvalvonnan ja rikosoikeudellisen yhteistyön. EU:n pääneuvottelijana jatkoi Euroopan komission Yhdistynyt kuningaskunta -työryhmän johtaja Michel Barnier.

EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan neuvottelut aloitettiin Brysselissä 2. maaliskuuta useimpien poliittisen julistuksen kattamien aiheiden osalta, lukuun ottamatta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, josta Yhdistynyt kuningaskunta ei halunnut keskustella. Neuvotteluja jatkettiin koronaviruspandemian aiheuttamista vaikeuksista huolimatta. Huhti-, touko- ja kesäkuun neuvottelukierrokset järjestettiin videokokouksina.

Komissio julkaisi 18. maaliskuuta sopimusluonnoksen kunnianhimoisesta, nykyaikaisesta ja kattavasta EU:n ja Ison-Britannian tulevasta kumppanuudesta, jossa neuvoston 25. helmikuuta antama toimeksianto siirretään oikeudelliseksi tekstiksi.

Samaan aikaan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevaa kumppanuutta koskevien neuvottelujen kanssa EU jatkoi työtä varmistaakseen, että kaikki yritykset, kansalaiset ja viranomaiset olivat valmistautuneet väistämättömiin häiriöihin, joita Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota EU:n sisämarkkinoista ja tulliliitosta aiheuttaisi 1. tammikuuta 2021.

EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan neuvottelijat pääsivät 24. joulukuuta yhteisymmärrykseen uuden kauppa- ja yhteistyösopimuksen tekstistä, jolla säännellään niiden suhteita.

Neuvosto hyväksyi 29. joulukuuta päätöksen EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta sekä sen väliaikaisesta soveltamisesta 1. tammikuuta 2021 alkaen ennen Euroopan parlamentin hyväksyntää ja neuvoston päätöstä sopimuksen tekemisestä.

Osapuolet allekirjoittivat sopimuksen 30. joulukuuta 2020. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel allekirjoittivat sen Brysselissä Euroopan unionin puolesta (täysi EU:n ratifiointi tapahtuu vuonna 2021) ja pääministeri Boris Johnson Lontoossa Yhdistyneen kuningaskunnan puolesta.

Vaikka EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan uusi kauppa- ja yhteistyösopimus ei suinkaan vastaa samaa yhteistyön tasoa kuin Yhdistyneen kuningaskunnan ollessa EU:n jäsen, sopimuksessa mennään paljon perinteisiä vapaakauppasopimuksia pidemmälle, ja se tarjoaa vankan perustan pitkäaikaisen ystävyyden ja yhteistyön jatkumiselle.

Sopimukseen kuuluvat

1. kokonaan uudenlainen vapaakauppasopimus,
2. kunnianhimoinen yhteistyö talous-, sosiaali-, ympäristö- ja kalastusasioissa olennaisena osana uutta talouskumppanuutta,
3. tiivis kumppanuus kansalaisten turvallisuuden edistämiseksi ja
4. kattava hallintokehys.

Sopimus kuvastaa sitä, että Yhdistynyt kuningaskunta on poistumassa EU:n yhteisten sääntöjen sekä valvonta- ja täytäntöönpanomekanismien kokonaisuudesta, joten se ei voi enää nauttia EU-jäsenyyden tai sisämarkkinoiden eduista.

Siinä asetetaan kummallekin osapuolelle oikeuksia ja velvollisuuksia, mutta kunnioitetaan kuitenkin täysin niiden itsenäistä sääntelyvaltaa ja riippumatonta päätöksentekoa.

Yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä sopimus ei sisällä ulkopolitiikan, ulkoisen turvallisuuden ja puolustusalan yhteistyötä, vaikka se sisältyi alun perin poliittiseen julistukseen.

Kuten Eurooppa-neuvosto sopi heinäkuussa, komissio ehdotti joulukuussa kokonaismäärärahoiltaan 5 miljardin euron brexit-mukautusvarauksen perustamista. Tarkoituksena on torjua brexitin kielteisiä taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia niissä jäsenvaltioissa ja niillä aloilla, joihin vaikutukset kohdistuvat pahiten.

Covid-19-pandemia

Euroopan parlamentti ja neuvosto keskittyivät vuoden 2020 alkupuoliskolla pandemiaan liittyviin päätöksiin, jotka tehtiin enimmäkseen etäkokouksissa. EU-johtajat tapasivat ympäri vuoden videokokouksissa koordinoidakseen EU:n koronavirustoimia, ja monet tärkeät ehdotukset hyväksyttiin ennätysajassa. Lisäksi Eurooppa-neuvosto järjesti useita henkilökohtaisia tapaamisia keskustellakseen pandemian torjunnasta ja muista kysymyksistä, kuten EU:n pitkän aikavälin talousarviosta, EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteista, turvallisuudesta, ilmastonmuutoksesta ja ulkoasioista.

Euroopan parlamentissa näihin ennätysajassa tehtyihin päätöksiin sisältyi koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevan investointialoitteen hyväksyminen ja taloudellinen hätäapu terveydenhuoltoalalle sekä sen varmistaminen, että EU:n solidaarisuusrahasto kattaa kansanterveydelliset hätätilanteet. Maaliskuusta alkaen kaikki täysistunnot pidettiin Brysselissä. Lokakuusta alkaen kokoukset olivat hybridikokouksia, joihin muualla kuin Brysselissä olevat osallistuivat etäyhteyden kautta. Komissio oli aina fyysisesti läsnä näissä kokouksissa. Monet neuvoston kokoukset pidettiin vuoden alkupuoliskolla videokokouksina. Pysyvien edustajien komitea kokoontui koko vuoden ajan henkilökohtaisesti, jotta voitiin varmistaa neuvoston työn jatkuvuus. Sekä parlamentti että neuvosto toimivat erittäin nopeasti toteuttaakseen toimenpiteitä, joilla oli välitön myönteinen vaikutus kansalaisiin, yrityksiin ja alueisiin.

Pandemiakriisi vaikutti voimakkaasti myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja Euroopan alueiden komitean työhön. Molemmat komiteat antoivat useita asiaan liittyviä lausuntoja, ja huhtikuussa 2020 alueiden komitea käynnisti tietojenvaihtofoorumin alueiden ja kuntien välisen yhteistyön edistämiseksi kaikkialla Euroopassa. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea perusti kansalaissolidaarisuuden palkinnon 28 aloitteelle, joilla puututaan koronaviruskriisin seurauksiin.

Yhteisymmärrys EU:n pitkän aikavälin talousarviosta vuosiksi 2021–2027 ja Next Generation EU -välineestä

Loppusyksystä 2020 Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat Euroopan komission tuella suurimmasta EU:n talousarviosta koskaan rahoitetusta, 1,8 biljoonan euron paketista ja hyväksyivät sen. Paketilla vastataan covid-19-kriisiin ja sen seurauksiin. Tarkoituksena on rakentaa aiempaa vihreämpi, digitaalisempi ja häiriönsietokykyisempi Eurooppa, joka on paremmin valmistautunut nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.

Joitakin perustietoja ja lukuja

• Pitkän aikavälin talousarvio vuosiksi 2021–2027 on 1,074 biljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina), ja siihen yhdistetään väliaikainen Next Generation EU -elpymisväline, joka on 750 miljardia euroa.
• Yli 50 prosenttia talousarviosta osoitetaan nykyaikaistamisen tukemiseen muun muassa tutkimuksen ja innovoinnin avulla Horisontti Eurooppa -ohjelman kautta; oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään ja digitaaliseen siirtymään oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kautta sekä varautumiseen, elpymiseen ja palautumiseen elpymis- ja palautumistukivälineen, rescEU-välineen ja terveysalan uuden EU4Health-ohjelman kautta.
• Vakiintuneita toimintapolitiikkoja, kuten koheesiopolitiikkaa ja yhteistä maatalouspolitiikkaa, nykyaikaistetaan, ja ne saavat jatkossakin merkittävästi talousarviovaroja vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen tukemiseksi.
• EU:n varoista on sekä Next Generation EU -välineessä että talousarviossa käytettävä 30 prosenttia ilmastonmuutoksen torjuntaan. Paketissa kiinnitetään erityistä huomiota myös luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen.
• Keskeisten ohjelmien, kuten Erasmus+ -ohjelman, EU4Health-ohjelman ja Horisontti Eurooppa -ohjelman määrärahoihin lisätään 15 miljardia euroa verrattuna heinäkuun 2020 ylimääräisessä Eurooppa-neuvostossa tehtyyn sopimukseen..

EU:lla on nyt ensimmäistä kertaa erityinen mekanismi talousarvion suojaamiseksi oikeusvaltioperiaatteen rikkomiselta, eli asetus yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi. Sillä lisätään uusi taso talousarvion suojaan. Komissio antaa suuntaviivat tietyistä asetuksen soveltamiseen liittyvistä seikoista. Asetusta kuitenkin sovelletaan jo 1. tammikuuta 2021 alkaen. Mekanismi ei vaikuta kielteisesti EU:n rahoituksen lopullisiin saajiin asianomaisissa jäsenmaissa.

Euroopan unionin pitkän aikavälin talousarvio 2021–2027. Euroopan unionin talousarviolla on edelleen keskeinen rooli, kun tuetaan elpymistä ja varmistetaan, että EU:n varojen saajat saavat riittävästi rahoitusta pystyäkseen jatkamaan työtään kaikille erittäin haastavissa olosuhteissa. Sisämarkkinoiden, innovoinnin ja digitaalitalouden otsakkeeseen osoitetaan 132,8 miljardia euroa monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa ja 10,6 miljardia euroa Next Generation EU -välineestä, eli sen kokonaisrahoitus on 143,4 miljardia euroa. Koheesion, palautumiskyvyn ja arvojen otsakkeeseen osoitetaan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa 377,8 miljardia euroa ja Next Generation EU -välineestä 721,9 miljardia euroa, eli sen kokonaisrahoitus on 1099,7 miljardia euroa. Luonnonvarojen ja ympäristön otsakkeeseen osoitetaan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa 356,4 miljardia euroa ja Next Generation EU -välineestä 17,5 miljardia euroa, eli sen kokonaisrahoitus on 373,9 miljardia euroa. Muuttoliikkeen ja rajaturvallisuuden otsakkeeseen osoitetaan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa 22,7 miljardia euroa eikä se saa lainkaan rahoitusta Next Generation EU -välineestä, eli sen kokonaisrahoitus on 22,7 miljardia euroa. Turvallisuuden ja puolustuksen otsakkeeseen osoitetaan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa 13,2 miljardia euroa eikä se saa lainkaan rahoitusta Next Generation EU -välineestä, eli sen kokonaisrahoitus on 13,2 miljardia euroa. Naapurialueiden ja muun maailman otsakkeeseen osoitetaan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa 98,4 miljardia euroa eikä se saa lainkaan rahoitusta Next Generation EU -välineestä, eli sen kokonaisrahoitus on 98,4 miljardia euroa. EU:n yleisen hallinnon otsakkeeseen osoitetaan 73,1 miljardia euroa monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa eikä se saa lainkaan rahoitusta Next Generation EU -välineestä, eli sen kokonaisrahoitus on 73,1 miljardia euroa. Monivuotisen rahoituskehyksen kaikkien alojen kokonaisrahoitus on 1074,3 miljardia euroa, ja Next Generation EU -välineen kaikkien alojen kokonaisrahoitus on 750,0 miljardia euroa, joten monivuotisen rahoituskehyksen kokonaisrahoitus on 1824,3 miljardia euroa. Lähde: Euroopan komissio.

EU:n uusien ohjelmien perustamista koskevan alakohtaisen lainsäädännön käsittelyä jatkettiin. Vuoden 2020 lopulla päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen useimmista aloitteista, kuten elpymis- ja palautumistukivälineestä, Horisontti Eurooppa -ohjelmasta, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä sekä uudesta EU4Health-ohjelmasta. Ohjelmat on määrä hyväksyä virallisesti vuoden 2021 alussa.

Institutionaaliset asiat

Neuvoston puheenjohtajuus siirtyi Kroatialle ja sen jälkeen Saksalle. Puheenjohtajavaltio Kroatia varmisti covid-19-pandemiaan liittyvien ehdotusten nopean hyväksymisen osana välittömiä toimia kriisiin vastaamiseksi. Näitä ehdotuksia olivat esimerkiksi koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevat investointialoitteet, hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline ja neuvoston suositus muusta kuin välttämättömästä matkustamisesta EU:hun. Myös liittymisneuvottelujen aloittaminen Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa maaliskuussa oli tärkeä virstanpylväs vuoden alkupuoliskolla. Saksan puheenjohtajakaudella keskeisiä saavutuksia olivat monivuotisen rahoituskehyksen ja elvytyspaketin viimeistely ja kauppasopimusneuvottelujen päättäminen Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Eurooppa-neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen aiempaa kunnianhimoisemmasta ilmastotavoitteesta vuodeksi 2030. Se myös käsitteli Valko-Venäjän jännittynyttä tilannetta ja asetti kolme pakotekierrosta.

Kesän jälkeen parlamentin huomio kiinnittyi institutionaalisiin kysymyksiin puheenjohtaja von der Leyenin 16. syyskuuta pitämästä ensimmäisestä unionin tilaa käsitelleestä puheesta alkaen. Lokakuussa parlamentti hyväksyi Mairead McGuinnessin nimityksen komissaariksi Phil Hoganin erottua komissiosta. Hänestä tuli uusi rahoituspalveluista, rahoitusvakaudesta ja pääomamarkkinaunionista vastaava komissaari.

Vuosi 2020 oli Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja Euroopan alueiden komitealle uusiutumisen vuosi. Brexitin jälkeen jäsenten määrä väheni molemmissa 350:stä 329:ään, ja noin 40 prosenttia jäsenistä vaihtui. Apostolos Tzitzikostas valittiin Euroopan alueiden komitean puheenjohtajaksi 12. helmikuuta ja Christa Schweng valittiin Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtajaksi 28. lokakuuta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä

Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse

Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

— soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 678 910 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),

— soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai

— sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut

Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut

EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat

EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1952 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa https://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data

EU:n avoimen datan portaalin (https://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.

Tietoja tästä julkaisusta

ISBN-, ISSN- tai luettelonumero

EU vuonna 2020 — YLEISKERTOMUS EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA

Julkaisun interaktiivinen versio, jossa on linkkejä verkossa olevaan sisältöön, on saatavilla PDF-, EPUB- ja HTML-muodossa:
europa.eu/general-report/fi

EU vuonna 2020 – Yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta
Euroopan komissio
Viestinnän pääosasto
Toimituspalvelut ja kohdennettu sidosryhmäyhteistyö
1049 Bruxelles/Brussel
BELGIQUE/BELGIË

Euroopan komissio hyväksyi 15. helmikuuta 2021 kertomuksen EU vuonna 2020 – Yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta, jonka viitenumero on C(2021) 1002.

Euroopan komissio ei ole vastuussa uudelleenkäytön mahdollisista seurauksista.

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2021

© Euroopan unioni, 2021

Euroopan komission asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat periaatteet perustuvat 12. joulukuuta 2011 annettuun komission päätökseen 2011/833/EU (EUVL L 330, 14.12.2011, s. 39).

Jollei toisin mainita, tämän asiakirjan uudelleenkäyttö on sallittua Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssin mukaisesti (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Tämä tarkoittaa sitä, että uudelleenkäyttö on sallittua, kunhan lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdollisesti tehdyt muutokset ilmoitetaan.

Sellaisten aineiston osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole Euroopan unionin omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.

VALOKUVIEN TEKIJÄNOIKEUDET

Kaikki kuvat © Euroopan unioni, ellei toisin mainita.