Data yhteisessä maatalouspolitiikassa Massadatan hyödyntämätön potentiaali toimintapolitiikan arvioinnissa

Tiivistelmä

I Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) osuus EU:n talousarviosta on yli kolmannes. Toimintapolitiikkaan sisältyy lukuisia monimutkaisia ja toisiinsa liittyviä tavoitteita maatalousväestön elintasosta ympäristö- ja ilmastonäkökohtiin ja maaseutualueiden kehittämiseen. Näyttöön perustuvan lähestymistavan käyttäminen toimintapoliittisissa päätöksissä edellyttää erilaisen datan keräämistä eri lähteistä ja kerätyn datan analysointia.

II Tarkastuksen tavoitteena oli arvioida, hyödyntääkö komissio hyvin dataa ja analyysejä YMP:n analysoinnissa. Tämä arviointi on merkityksellinen sekä vuodesta 2023 alkavan YMP:n että vuoden 2027 jälkeisen YMP:n kannalta.

III Ensin tilintarkastustuomioistuin tutki, miten komissio on käyttänyt saatavilla olevaa dataa toimintapolitiikan analysoinnissa viime vuosina ja onko saatavilla oleva data riittävää. Tämän jälkeen tilintarkastustuomioistuin tutki, mitä komissio tekee datavajeiden korjaamiseksi, massadatan käyttö mukaan lukien.

IV Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissiolla on suuria määriä dataa YMP:n suunnittelua, seurantaa ja arviointia varten. Komissio käyttää tavanomaisia välineitä, kuten laskentataulukoita, analysoidessaan jäsenvaltioilta keräämäänsä dataa. Nykyiset tiedot ja välineet eivät tuota tiettyjä merkittäviä elementtejä (esim. yksityiskohtaisia tietoja sovelletuista ympäristökäytännöistä ja tilan ulkopuolisista tuloista), joita tarvitaan tietoon perustuvaan päätöksentekoon. Komissio on tehnyt useita lainsäädäntö- ja muita aloitteita parantaakseen olemassa olevan datan hyödyntämistä, mutta kerätyn datan optimaalisen hyödyntämisen tiellä on edelleen esteitä. Esteet, kuten standardoinnin puute ja datan koostamisesta johtuvat rajoitteet, heikentävät datan saatavuutta ja käytettävyyttä.

V Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• luo puitteet jäsenvaltioilta saadun eritellyn datan käytölle
• hyödyntää paremmin ja kehittää datalähteitä toimintapoliittisten tarpeiden täyttämiseksi.

Johdanto

Yhteinen maatalouspolitiikka on laaja toimintalohko

01 Yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) käynnistettiin vuonna 1962, ja sen osuus EU:n talousarviosta on yli kolmannes. Kaudella 2014–2020 maatalousmenot olivat yhteensä 408 miljardia euroa. Perussopimuksen laajat tavoitteet¹ määritellään toimintapolitiikan osalta tarkemmin YMP-asetuksissa (ks. kaavio 1). Toimintapolitiikalla pyritään vaikuttamaan maataloustuotannon ja viljelijöiden lisäksi myös ympäristö-, ilmasto- ja sosiaalisiin näkökohtiin.

02 YMP:n puitteissa edunsaajat saavat suurimman osan tuesta käytettävissään olevan maa-alan perusteella. Lisätukea voidaan maksaa korvauksena kustannuksista, jotka aiheutuvat tiettyjen toimintojen toteuttamisesta ja investointien rahoittamisesta. EU:n lainsäädännössä määritetään perusta useimmille maksuille. Maatiloja koskevaa dataa tuotetaan ja kerätään monin eri tavoin (kaavio 2).

Datan merkitys toimintapoliittisessa syklissä

03 Komission paremman sääntelyn suuntaviivoissa peräänkuulutetaan näyttöön perustuvaa lähestymistapaa, mikä tarkoittaa, että poliittisten päätösten on perustuttava parhaaseen saatavilla olevaan näyttöön. Komission määritelmän mukaan näyttöön sisältyvät data, tieto ja tietämys, jotka ovat peräisin useista eri lähteistä, mukaan lukien kvantitatiivinen aineisto, kuten tilastot ja mittatiedot, kvalitatiivinen aineisto, kuten lausunnot, sidosryhmien näkemykset ja arviointien päätelmät, sekä tieteelliset ja asiantuntijalausunnot². Tavanomainen toimintapoliittinen sykli sisältää kaaviossa 3 esitetyt eri vaiheet. Näyttöön perustuva toimintapolitiikka edellyttää merkityksellistä dataa syklin kaikissa vaiheissa.

04 Maailmanlaajuisesti organisaatiot hyödyntävät yhä enemmän massadataa, minkä ansiosta ne voivat käyttää monin eri tavoin kerättyä dataa. Tilintarkastustuomioistuin määrittelee kertomuksessa massadatan dataksi, joka on liian monimutkaista tai jota on liian paljon käytettäväksi perinteisissä tietojenkäsittelyjärjestelmissä ja joka edellyttää kehittyneitä välineitä ja laskentatehoa.

05 Maatalous on ala, jolla digitaalisia innovaatioita ja teknologioita hyödynnetään yhä enemmän. Kaaviossa 4 esitetään esimerkkejä digitaaliteknologioista maataloudessa. Julkinen sektori voi käyttää monia näistä teknologioista. Teknologinen kehitys voi lyhentää toimintapolitiikan laatimisen aikataulua ja lisätä poliittisten päätösten näyttöpohjaa³. Näiden parannusten ansiosta hallitukset voivat omaksua datavetoisia toimintapolitiikkoja. Parannusten avulla on mahdollista erityisesti⁴

• ymmärtää paremmin maatalouden ympäristövaikutuksia ja muotoilla toimintapoliittiset tavoitteet, joiden avulla näihin vaikutuksiin puututaan kokonaisvaltaisesti
• suunnitella eriytettyjä ja kohdennettuja toimintapolitiikkoja
• käyttää uusia datavetoisia seurantajärjestelmiä.

EU:n datatavoitteet

06 Euroopan komissio on julkaissut useita asiakirjoja, joissa korostetaan tarvetta parantaa ja maksimoida datan käyttöä päätöksenteon parantamiseksi tai vaikuttaa datan jakamiseen tai välineisiin EU:ssa (ks. kaavio 5).

07 Komission vuonna 2016 antamassa tiedonannossa komission datan-, tiedon- ja tietämyksenhallinnasta korostettiin tarvetta parantaa tietojen hakua ja toimittamista sekä maksimoida datan käyttö päätöksenteon parantamiseksi. Tiedonannossa todettiin, että massadatalla voidaan merkittävästi lisätä komission valmiuksia mahdollistamalla suuntausten varhainen havaitseminen ja nopeampi palaute, jotka tukevat parempaa sääntelyä ja näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Lisäksi massadata parantaa tiedonannon mukaan tulosten demonstrointia kaikille sidosryhmille. Komissio aikoi kehittää massadatavalmiuksien tukemiseksi tarvittavia taitoja, välineitä ja laskentainfrastruktuuria. Se korosti myös, että datatarpeita ja puutteita tiedoissa on ennakoitava paremmin, jotta voidaan varmistaa, että data on saatavilla, käyttökelpoista ja hyödyllistä vaikutustenarviointien, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin kannalta⁵. Komission sisäinen datastrategia (Data Strategy@EC) on tärkein väline tiedonannon täytäntöönpanossa.

08 Komissio hyväksyi marraskuussa 2018 Euroopan komission digitaalistrategian, jonka tavoitteena on toteuttaa digitaalinen siirtymä sekä kehittyä käyttäjäkeskeiseksi ja datavetoiseksi hallinnoksi vuoteen 2022 mennessä. Strategiassa vahvistettiin vuoden 2016 tiedonannossa esitetyt suuntaviivat. Strategiassa lueteltujen yhdeksän toimen osalta tilintarkastustuomioistuin katsoo, että seuraavat kaksi ovat sen tarkastuksen kannalta merkityksellisimpiä:

• uusien teknologioiden sisällyttäminen komission tietotekniikkaympäristöön
• EU:n laajuisiin toimintapolitiikkoihin liittyvien tietojen vapaan liikkuvuuden helpottaminen eurooppalaisten julkishallintojen välillä.

09 Komissio antoi helmikuussa 2020 vuosiksi 2021–2027 tiedonannon Euroopan datastrategia⁶, jonka soveltamisala ulottui huomattavasti komissiota laajemmalle. Strategian tavoitteena on toteuttaa ”visio todellisista datan sisämarkkinoista” toimilla, joita ovat muun muassa datan saatavuutta ja käyttöä koskevan hallintokehyksen luominen sekä datainfrastruktuuriin ja ‑taitoihin investoiminen. Käsiteltäviä kysymyksiä ovat muun muassa datan saatavuus, yhteentoimivuus ja laatu, datahallinto, datainfrastruktuuri ja ‑teknologiat (esim. tietojenkäsittelykapasiteetti ja pilvipalveluinfrastruktuuri) sekä kyberturvallisuus.

10 Komission vuonna 2020 esittämällä ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi datahallinnosta⁷ pyritään helpottamaan tiettyjen julkisen sektorin suojatun datan luokkien uudelleenkäyttöä, lisäämään luottamusta datan välityspalveluihin ja edistämään data-altruismia EU:ssa.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

11 Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa selvitettiin erityisesti sitä, hyödyntääkö komissio dataa ja data-analytiikkaa tarkoituksenmukaisella tavalla YMP:n analysoinnissa. Ensin tilintarkastustuomioistuin tutki, miten komissio on käyttänyt saatavilla olevaa dataa toimintapolitiikan analysoinnissa ja onko data riittävää. Tämän jälkeen tilintarkastustuomioistuin tutki, korjaako komissio datassa olevia puutteita, massadatan käyttö mukaan luettuna, ja oliko olemassa viimeaikaisia tai käynnissä olevia EU:n tutkimushankkeita, jotka voisivat auttaa korjaamaan näitä puutteita ja parantamaan YMP:n analyysia.

12 Tarkastus sisälsi toimintapolitiikan suunnittelun, täytäntöönpanon aikaisen seurannan sekä arvioinnin. Tarkastus kattoi vuosien 2015 ja 2022 välisen ajanjakson. YMP:n datahallintoa koskeva arviointi on merkityksellistä, koska tilintarkastustuomioistuimen kertomuksella voi olla vaikutusta sekä vuodesta 2023 alkavaan että vuoden 2027 jälkeen sovellettavaan YMP:hen. Ensisijainen vastuu YMP:stä on komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolla (AGRI-pääosasto).

13 Osana tarkastustyötään tilintarkastustuomioistuin

• tutki asiaankuuluvaa dataa ja asiakirjoja, mukaan lukien tieteelliset, strategiset, lainsäädännölliset, toimintapoliittiset ja hankeasiakirjat
• haastatteli neljän komission pääosaston (maatalouden ja maaseudun kehittäminen, Eurostat, yhteinen tutkimuskeskus (YTK) sekä viestintäverkot, sisällöt ja teknologia) henkilöstöä
• haastatteli maatalouden kattojärjestöä COPA-COGECAa EU:n käytännesäännöistä koskien maatalousdatan jakamista sopimuksen perusteella sekä Sen4CAP-hankkeen edustajia
• kuuli kaikkia 27:ää EU:n jäsenvaltiota YMP:stä vastaavalle ministeriölle/osastolle osoitetulla kyselyllä, ja kyselyvastausten perusteella käytiin seurantakeskusteluja Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Irlannin, Saksan ja Viron viranomaisten kanssa
• suoritti kolmen EU:n ulkopuolisen maan (Yhdysvallat, Australia ja Japani) asiakirjatarkastuksen vertailuanalyysiä varten. Tarkastustiimi valitsi nämä maat niiden merkittävän maatalousekonomian, innovatiivisten tai digitaalisten maatalouden hallintaa koskevien aloitteiden ja julkisen datan saatavuuden perusteella
• järjesti paneelikeskustelun tieteellisten, toimintapoliittisten ja hallinnollisten asiantuntijoiden kanssa.

Huomautukset

Nykyisen datan ja välineiden avulla saadaan osa tietoon perustuvaan EU:n tason päätöksentekoon tarvittavista tiedoista

14 Komission on arvioitava YMP:n tuloksellisuutta suhteessa sen kolmeen yleiseen tavoitteeseen⁸ (ks. kaavio 1). Komission päätöksentekoa varten keräämän näytön olisi oltava oikeasuhteista ja asianmukaista, jotta saadaan tietoa eri toimintavaihtoehdoista ja voidaan käsitellä arviointikysymyksiä⁹. Paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaan arvioinneissa olisi myös varmistettava, että saatavilla on merkityksellistä näyttöä uusien aloitteiden valmistelun tueksi (arviointi ensin ‑periaate).

15 Tilintarkastustuomioistuin tutki, käyttääkö maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto riittävästi datalähteitä ja dataa YMP:n analysointiin ja soveltaako se asiaankuuluvia analyyttisiä välineitä. Tilintarkastustuomioistuin tutki, minkä tyyppistä dataa, tietojärjestelmiä ja data-analytiikkaa komissiolla on käytössään. Määrittääkseen, ovatko data ja välineet riittäviä, tilintarkastustuomioistuin kävi läpi arviointeja ja toimintapolitiikan valmisteluasiakirjoja.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto kerää enimmäkseen hallinnollista dataa ja käyttää pääosin perinteisiä välineitä data-analyysiin

16 YMP:n suunnittelua, seurantaa ja arviointia varten maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolla on suuria määriä pääosin hallinnollista dataa (esim. markkinahinnoista ja maksuista sekä maatalouden kirjanpitodataa), jonka se saa pääasiassa jäsenvaltioilta, jotka keräävät dataa maatalouspolitiikan toteuttamista varten. Eurostatin keräämät EU:n maataloustilastot ovat peräisin useista eri lähteistä: kyselytutkimuksista, hallinnollisesta datasta, maatiloilta ja muilta yrityksiltä saadusta datasta sekä maatalouslaskennoista ja ‑otoksista saadusta tilakohtaisesta datasta¹⁰.

17 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto noudattaa komission sisäistä datastrategiaa. Komissiolla on datainventaario, josta käy ilmi kunkin dataresurssin omistajuus, saatavuus, säilyttäminen ja uudelleenkäytettävyys. Tässä tilannekatsauksessa ei mainittu tietoja puutteista tai päällekkäisyyksistä.

18 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston datainventaario helmikuussa 2022 koostui 57 dataresurssista, jotka oli tallennettu eri tietojärjestelmiin ja tietokantoihin (ks. esimerkit kaaviossa 6). Tietokannat sisältävät pääasiassa jäsenneltyä hallinnollista dataa, ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto käyttää sen käsittelyyn lähinnä tilastollisia välineitä. Useat maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston jäsenvaltioilta keräämät asiakirjat (esim. vuotuiset täytäntöönpanokertomukset) sisältävät jäsentelemätöntä dataa, jota varten maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolla ei ole automaattisia tai puoliautomaattisia käsittelyvälineitä.

19 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto on tehnyt yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa sopimuksen data-analyysistä ja siitä, miten olemassa olevaa dataa voitaisiin hyödyntää paremmin. Tämän perusteella se käyttää YMP:n analysoinnissa eräitä kehittyneitä menetelmiä (kuten IFM-CAP-mallia, ekonometrisiä malleja ja ennustavaa analytiikkaa). IFM-CAP-malli on yksittäinen maatilamalli yhteisen maatalouspolitiikan analyysiä varten. Maatilamallin tarkoituksena on arvioida YMP:n vaikutuksia maatilatalouteen sekä sen ympäristövaikutuksia.

20 Tilintarkastustuomioistuin arvioi neljää tietojärjestelmää (ISAMM, CATS/COMBO, AGRIVIEW ja SFC) ja FADN-tietokantaa. Ne ovat maatalouselintarvikkeita koskevan dataportaalin (ks. kaavio 6) lähteinä. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto kerää pääasiassa koostettua dataa. Mainituista tietojärjestelmistä vain CATS/COMBO sisältää eriteltyä maatilakohtaista dataa.

21 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto julkaisee konsolidoidun datan maatalouselintarvikkeita koskevassa dataportaalissa, jossa on tietoa monista maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston dataresursseista ja Eurostatin maataloustilastoista sekä interaktiivisia visualisointeja ja tulostauluja. Käyttäjät voivat tarkastella aikasarjoja, interaktiivisia karttoja, kaavioita ja taulukoita sekä ladata raakadataa uudelleenkäyttöä ja verkon ulkopuolella tapahtuvaa analysointia varten. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto päivittää portaalia jatkuvasti. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että portaali on hyvä käytäntö julkisesti saatavilla olevan datan osalta, sillä se tarjoaa keskitetyn pääsyn maatalouselintarvikemarkkinoita, analyyseja, YMP:n indikaattoreita ja EU:n rahoitusta koskevaan dataan.

22 Keskeiset tietojärjestelmät, joita komissio ja jäsenvaltiot käyttävät yhteistä maatalouspolitiikkaa varten, keskittyvät kuvailevaan ja diagnostiseen analytiikkaan; hyvin harvat ovat ennakoivia tai ohjailevia (ks. kaavio 7).

23 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi haastattelujen ja jäsenvaltioiden kyselytutkimukseen antamien vastausten perusteella useita esteitä sille, että komissio ja jäsenvaltiot käyttävät massadataa (ks. kohta 04) ja edistynyttä analytiikkaa YMP:n toimintapolitiikan analysoinnissa. Tällaisia esteitä olivat muun muassa seuraavat:

1. laatustandardien tai ‑vaatimusten erot eri datalähteiden välillä
2. salassapitosäännöt, joilla rajoitetaan maatilakohtaisen datan käyttöä
3. datan rajallinen saatavuus ja se, että data ei ole samassa tai oikeassa muodossa
4. heikko datalukutaito ja pätevän henkilöstön puute.

24 Yhteisten viitetietojen, kuten yksilöllisen tunnisteen, puuttuminen vaikeuttaa eri datalähteistä saatavan tilakohtaisen datan yhdistämistä YMP:n analysointia varten. Yksilöllinen tunniste tai vaihtoehtoiset datan yhdistämistekniikat mahdollistaisivat samaan maatilaan liittyvän, eri datalähteistä peräisin olevan datan yhdistämisen (ks. laatikko 1).

25 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto arvioi yleensä manuaalisesti jäsenvaltioiden vuosikertomuksissaan toimittamia tekstitietoja eikä käytä massadatatekniikoita, kuten tekstianalytiikkaa tai automatisoitua datan poimintaa. Tilintarkastustuomioistuimen analyysi osoittaa, että automatisointia on mahdollista lisätä (ks. esimerkki laatikossa 2).

Tietyt olemassa olevan datan ja järjestelmien ominaisuudet rajoittavat niiden käyttöä toimintapolitiikan analysoinnissa

26 Tilintarkastustuomioistuin arvioi kolmen hyvin erilaisen, komission ja jäsenvaltioiden laajalti käyttämän datalähteen käyttöä ja rajoituksia (ks. taulukko 1).

Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä

27 Komissiolla on rajoitettu pääsy jäsenvaltioiden yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään (IACS), joka on jäsenvaltioissa tapahtuvan YMP:n maksujen hallinnoinnin pääasiallinen väline. Vuosien 2014–2020 YMP:n osalta yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä koostuu useista digitaalisista ja toisiinsa yhdistetyistä tietokannoista, erityisesti seuraavista¹¹:

1. EU‑maiden kaikkien viljelypalstojen tunnistamisjärjestelmä, joka tunnetaan viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmänä (LPIS)
2. järjestelmä, jonka avulla viljelijät voivat ilmoittaa graafisesti ne viljelyalueet, joille he hakevat tukea (paikkatietoanalyysiin perustuva tukihakemus, GSAA)
3. järjestelmä, johon kirjataan tunnistetiedot jokaisesta edunsaajasta, joka jättää tukihakemuksen tai maksupyynnön
4. tukihakemusten tarkastamista koskeva yhdennetty valvontajärjestelmä, joka perustuu tietokoneistettuihin ristiintarkastuksiin ja fyysisiin maatilatarkastuksiin.

28 Jäsenvaltiot käyttävät yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää tukihakemusten vastaanottamisessa, hallinnollisissa ja muissa tarkastuksissa (esim. paikalla tehtävät tarkastukset ja monitorointitarkastukset) sekä maksujen suorittamisessa¹². Jäsenvaltiot voivat käyttää yhdennetyssä hallinto- ja valvontajärjestelmässään erilaisia teknisiä ratkaisuja. Standardoinnin puute, erilaiset datan omistajat (eli kyse ei aina ole samantyyppisistä viranomaisista) ja erilliset tietotekniset sovellukset aiheuttavat hajanaisuutta, vaikeuttavat datan vertailua ja rajoittavat sitä, miten dataa voidaan jakaa tai käyttää uudelleen. Tämä vähentää mahdollisuuksia käyttää edistynyttä analytiikkaa tai muita massadatatekniikoita EU:n varojen vaikutusten arviointiin¹³. Komissiolla on rajoitettu pääsy 42:een eri jäsenvaltioiden (kansalliseen tai alueelliseen) järjestelmään, jotka sisältävät yksityiskohtaista dataa maatiloista ja yrityksistä¹⁴. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi yksityiskohtaisten tietojen saamista EU:n varojen jakautumisesta.

29 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi useiden EU:n rahoittamien tutkimushankkeiden¹⁵ tarkastuksen perusteella, että yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän hajautettu lähestymistapa rajoittaa näiden datalähteiden integrointia ja linkittämistä muihin komission datalähteisiin pääasiassa seuraavista syistä:

1. yhteensopivuusongelmat (erilaiset tekniset ratkaisut) ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden puute
2. luottamuksellisuutta koskevat säännöt, joiden mukaan eri datalähteistä peräisin olevaa maatiladataa ei voida yhdistää (esim. yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä ja maatalouden kirjanpidon tietoverkko)
3. muiden tietokantojen vähäinen datan rakeisuus, eli data ei ole riittävän yksityiskohtaista, ja sellaisten yhteisten tunnisteiden puute, jotka vastaisivat yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän dataa.

30 Datan jakamisen ja saatavuuden parantamiseksi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto kannustaa jäsenvaltioita jakamaan yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään sisältyvää, muita kuin henkilötietoja koskevaa paikkadataansa yhteisen INSPIRE-paikkadataportaalin kautta (ks. kaavio 8) yhteisen tutkimuskeskuksen teknisen tuen avulla. Portaalissa on pääsy jäsenvaltioiden kokoaman ympäristöä koskevan paikkadatan lataus- ja katselupalveluihin.

31 Se, missä määrin dataa jaetaan INSPIRE-paikkadataportaalin kautta, vaihtelee jäsenvaltioittain. Kaaviossa 9 esitetään esimerkkejä metadatatietueiden määrästä kolmen valitun aiheen osalta. Jäsenvaltiot julkaisevat myös jonkin verran geospatiaalista dataa riippumattomien kansallisten (tai alueellisten) paikkatietoportaaliensa kautta.

Copernicus-satelliittidata

32 Copernicus-satelliittidata täyttää massadatan määritelmän (ks. kohta 04). Komissio koordinoi (Copernicus-dataan perustuvia) monitorointitarkastuksia koskevaa lähestymistapaa, joka on esimerkki YMP:n automatisoidusta seurannasta jäsenvaltioissa.

33 Monitorointitarkastuksissa analysoidaan jatkuvia Copernicus-satelliittidatavirtoja, jotta voidaan tarkistaa, täyttävätkö tietyt viljelylohkot tukikelpoisuuskriteerit. Vuodesta 2018 alkaen kansalliset viranomaiset ovat voineet käyttää Copernicus-dataa korvaamaan perinteiset kenttätarkastukset. Komission mukaan vuonna 2021 monitorointitarkastukset koskivat 13,1:tä prosenttia suoria tukia saavasta pinta-alasta. Vuoden 2024 tavoite on 50 prosenttia¹⁶. Vuonna 2021 kymmenen jäsenvaltiota sovelsi prosessia vähintään yhteen tukijärjestelmään ainakin osassa aluettaan. Vuonna 2020, kun tilintarkastustuomioistuin antoi erityiskertomuksen, jossa käsiteltiin monitorointitarkastuksia¹⁷ (ks. laatikko 3), määrä oli sen sijaan viisi.

Maatalouden kirjanpidon tietoverkko

34 Taloudellisten tietojen pääasiallinen lähde on maatalouden kirjanpidon tietoverkko. Komissio ja jäsenvaltiot käyttävät maatalouden kirjanpidon tietoverkkoa laajasti mallintamisessa, arvioinneissa ja raportoinnissa.

35 Maatalouden kirjanpidon tietoverkko on vuodesta 1965 lähtien pyrkinyt antamaan YMP:tä varten objektiivista ja relevanttia tietoa maatilojen tuloista ja taloudesta¹⁹. Maatalouden kirjanpidon tietoverkko on YMP:n vaikutusten mittaamiseen saatavilla olevien yhdenmukaistettujen mikrotaloudellisten tietojen lähde. Se perustuu kansallisiin kyselytutkimuksiin, on maatilojen kannalta vapaaehtoinen ja kattaa EU:n maatilat, jotka ovat riittävän suuria pidettäviksi kaupallisina²⁰.

36 Ei-kaupallisten ja pienten maatilojen jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle tekee maatalouden kirjanpidon tietoverkosta vähemmän YMP:n tuensaajia edustavan. Vuonna 2015 kyselytutkimukseen osallistui noin 83 000 maatilaa. Määrä edustaa noin 90:tä prosenttia käytössä olevasta koko maatalousmaasta ja koko maataloustuotannosta²¹, mutta EU:n kaikkiaan 10,8 miljoonasta maatilasta se vastaa 4,7:ää miljoonaa tilaa²². Maatalouden kirjanpidon tietoverkon tarkoituksena ei ole edustaa YMP:n tuensaajia. Komission mukaan vuonna 2019 edustusta vailla olevien YMP:n suorien tukien saajien osuus vaihteli Alankomaiden viidestä prosentista Slovakian 78 prosenttiin.

Riittävän datan puute rajoittaa YMP:n tuloksellisuuden arviointia

37 Arvioinneissa olisi käytettävä parasta saatavilla olevaa näyttöä, joka on saatu monien erilaisten ja tarkoituksenmukaisten menetelmien ja lähteiden (vahvistuksen hankkiminen useista lähteistä) avulla²³. Yksityiskohtaisen datan avulla on helpompi yhdistää toisiinsa toimintapoliittiset tavoitteet ja tulokset/vaikutukset²⁴. Lainsäädännön mukaan YMP:n tuloksellisuuden arvioinnissa käytettävien tietojen olisi mahdollisuuksien mukaan perustuttava vakiintuneisiin datalähteisiin, kuten maatalouden kirjanpidon tietoverkkoon ja Eurostatiin²⁵. Hyvällä seurannalla olisi tuotettava tosiasiallisia aikasarjatietoja tulevien arviointien ja vaikutustenarviointien laadun parantamiseksi²⁶.

38 Tilintarkastustuomioistuin tarkasti viisi komission arviointia tai arviointia tukevaa tutkimusta, jotka kattoivat vähintään yhden arvioinnin kustakin kaaviossa 1 esitetystä kolmesta yhteisen maatalouspolitiikan yleisestä tavoitteesta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että arvioinneissa hyödynnettiin monenlaista toimintapolitiikan hallinnointia tai seurantaa varten kerättyä dataa, kuten YMP:n indikaattoreita²⁷, maatalouden kirjanpidon tietoverkkoa (FADN), CATS/COMBO-tietokantaa, Eurostatin tilastoja ja maatalousmarkkinoiden hallinnan tietojärjestelmää (ISAMM). Näitä tietoja täydennetään usein ulkoisella datalla (esim. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, Yhdistyneet kansakunnat, elintarvike- ja maatalousjärjestö), tapaustutkimuksilla, kyselylomakkeilla ja haastatteluilla.

39 Komissio ja arvioijat käyttävät kaikkien kolmen YMP:n tavoitteen osalta vaihtoehtoista vaikutustenarviointia²⁸. Tämä edellyttää dataa vertailuryhmistä eli edunsaajista tai aloista, jotka eivät sovella kyseistä toimintapolitiikkaa. Maatalouden kirjanpidon tietoverkko tarjoaa dataa molemmista ryhmistä, ja siitä voi olla hyötyä tällaisessa analyysissä. Vaihtoehtoisen datan puuttuminen rajoittaa esimerkiksi arvioita siitä, miten YMP edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Komission mukaan yhteistä maatalouspolitiikkaa on sovellettu liian kauan, ja se kattaa liian suuren alueen, jotta voitaisiin saada vertailukelpoista dataa²⁹. Siten ei ole mahdollista verrata toisiinsa tilannetta ennen toimien soveltamista ja niiden soveltamisen jälkeen, taikka tilannetta, jossa YMP:tä on sovellettu, tilanteeseen, jossa sitä ei ole sovellettu. On myös vaikeaa käyttää vaihtoehtoisia aluekehitysmenetelmiä, koska useimmat alueet saavat YMP:n tukea. Tämän ongelman ratkaisemiseksi yhteinen tutkimuskeskus kehitti kvantitatiivisen analyyttisen kehyksen, joka perustuu vaihtoehtoisiin vaikutustenarviointimenetelmiin. Sen avulla saadaan käsitys toimintapolitiikan ja sen tulosten välisestä syy-yhteydestä ja otetaan samalla huomioon maaseutualueilla toteutettujen toimenpiteiden moninaisuus³⁰.

Elinkelpoinen ruoan tuotanto

40 Tärkeimmät datalähteet elinkelpoisen ruoan tuotannon tavoitteen arvioinnissa ovat maatalouden kirjanpidon tietoverkko ja maatalouden taloustilit (ks. taulukko 2). Komissio perusti molemmat nimenomaisesti toimittamaan dataa yhteisen maatalouspolitiikan arviointia varten. Esimerkiksi arvioidakseen, miten YMP:n tuki vaikuttaa viljelijöiden tuloihin, komissio käyttää Eurostatin tilastoja tuotannontekijätulosta (eli maasta, pääomasta ja työvoimasta saaduista tuloista) ja maatalouden kirjanpidon tietoverkosta³¹.

41 Jäsenvaltioilta kuluu vuosi FADN-datan keräämiseen ja validointiin ja komissiolta vuosi jäsenvaltioilta saadun FADN-datan tarkistamiseen ja validointiin. Tämän vuoksi kestää vähintään kaksi vuotta ennen kuin data on saatavilla FADN-tietokannassa. Kun komissio esitti vuoden 2020 jälkeistä YMP:tä koskevan lainsäädäntöehdotuksen vuonna 2018, nykyisen YMP:n osalta oli saatavilla dataa vain yhden vuoden ajalta (vuoden 2015 FADN-kyselytutkimuksen tiedot). Tämä tarkoittaa, että komissio teki ehdotuksensa, ennen kuin sillä oli uusinta FADN-dataa nykyisen toimintapolitiikan tuloksellisuudesta ja vaikutuksista.

Luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet

42 YMP:n luonnonvaroja ja ilmastoa koskevan tavoitteen osalta jonkin toimenpiteen soveltamisen ja sen vaikutusten toteamisen välillä voi kulua pitkä aika. YMP:n toimenpiteen ja sen tulosten välisen syy-yhteyden määrittämiseksi on yhdistettävä erilaista dataa ja otettava huomioon ulkoiset tekijät. Tavoitteen neljästä osatekijästä (ks. kaavio 1) tilintarkastustuomioistuin tutki biologista monimuotoisuutta. Jäsenvaltiot ja komissio eivät kumpikaan pystyneet esittämään kunnollista näyttöä hyvän maatalous- ja ympäristökunnon vaatimusten³² ja biologisen monimuotoisuuden tilan välisestä syy-yhteydestä³³. Taulukossa 3 esitetään esimerkkejä käytetystä näytöstä ja biologisen monimuotoisuuden osatekijän arviointiin liittyvistä rajoitteista.

43 Vuonna 2019 tehdyssä arvioinnissa todettiin, että toimintapolitiikan vaikutusta biologiseen monimuotoisuuteen ei voitu arvioida yleisesti, koska asianmukaisia seurantatietoja ei ollut saatavilla³⁴. Useisiin komission seurantaindikaattoreihin ei syötetä säännöllisesti dataa. Kaikki jäsenvaltiot eivät esimerkiksi kerää ja raportoi dataa maatalouden vedenoton vaikutusindikaattorin osalta.

44 Toinen ympäristötavoitteen arviointiin liittyvä rajoite on se, että EU:n maatalousmaalla käytettyjen lannoitteiden ja torjunta-aineiden määristä ei ollut saatavilla kattavaa dataa. Vuodesta 2021 lähtien dataa maatalousmaalla käytettyjen torjunta-aineiden määristä on ollut saatavilla, mutta kuitenkin vain alle puolessa jäsenvaltioista. Komissio ja arvioijat ovat käyttäneet vertailukohtana FADN-dataa lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden hehtaarikohtaisista menoista.

45 Julkisesti saatavilla olevat kasvinsuojeluaineita koskevat EU:n tilastot liittyvät myytyjen kasvinsuojeluaineiden sisältämien tehoaineiden määriin (kg)³⁵. Tilintarkastustuomioistuin raportoi erityiskertomuksessaan 5/2020³⁶, että näiden tehoaineiden ryhmittely EU:n lainsäädännön edellyttämällä tavalla rajoittaa tietoja, joita Eurostat voi julkaista tai jakaa muiden komission pääosastojen kanssa. Kasvinsuojeluaineiden maatalouskäyttöä koskevat, nykyisten EU:n säädösten mukaisesti kootut tilastotiedot eivät ole vertailukelpoisia, eikä Eurostat ole toistaiseksi voinut julkaista EU:n laajuisia tilastotietoja.

Tasapainoinen aluekehitys

46 Vuoden 2021 arvioinnissa³⁷ komissio ja arvioijat käyttivät YMP:n tuotosindikaattoreita, CATS/COMBO-tietokannan maksudataa, alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston ARDECO-tietokantaa sekä Eurostatin alueellista tietokantaa YMP:n kolmatta tavoitetta varten. Maaseutualueiden sosioekonomista asemaa koskevan kattavan, yksityiskohtaisen ja päivitetyn datan rajallinen saatavuus vaikutti arvioinnin luotettavuuteen³⁸. Toimeksisaajat väittivät, että dataa oli niukasti joistakin keskeisistä yhteiskunnallisista näkökohdista, ja jos sitä oli saatavilla, sitä ei usein päivitetty säännöllisesti, vaan se tuotettiin tapauskohtaisesti erityisten tutkimushankkeiden yhteydessä³⁹. Joissakin tapauksissa arvioijat olivat käyttäneet korvaavia indikaattoreita. Yleisesti ottaen toimeksisaajat mainitsivat indikaattorien saatavuuden ja laadun sekä pieniä alueita koskevan datan puutteen pääasiallisina rajoitteina määrällisissä analyyseissa.

47 CATS/COMBO-tietokannassa olevaa maksudataa ja FADN-tietokannan yksittäisten maatilojen dataa lukuun ottamatta suurin osa komission jäsenvaltioilta keräämästä datasta koostetaan, jolloin saadaan yksi koko jäsenvaltiota tai aluetta koskeva luku. Tämä rajoittaa mahdollisuuksia käyttää dataa uudelleen lisäarvioinnissa tai toimintapolitiikan suunnittelussa. Joistakin sosioekonomisista näkökohdista (esim. sosiaalinen osallisuus) dataa oli saatavilla vain kansallisella tasolla tai maantieteelliseltä kannalta epätarkasti, mikä ei ole riittävää alueellisen jaottelun analysointia silmällä pitäen⁴⁰. YMP:n seurantadatasta myös puuttuu kohdennetumpiin analyyseihin tarvittavia tarkempia tietoja, esimerkiksi tuensaajien iästä tai sukupuolesta⁴¹. Tämä data on yleensä jäsenvaltioiden tietokannoissa, mutta ne eivät ole komission saatavilla.

Komissiolla ei ole riittävästi näyttöä YMP:n toimintapoliittisten tarpeiden arviointia varten

48 Paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaan lainsäädäntöehdotukseen liittyvä vaikutustenarviointi olisi aloitettava tarkistamalla ongelman olemassaolo⁴². Vaikutustenarvioinnissa on esitettävä loogiset perustelut, jotka yhdistävät ongelman sen taustalla oleviin syihin ja niihin liittyviin tavoitteisiin, sekä tarjottava erilaisia toimintavaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi.

49 Tutkiakseen datan käyttöä toimintapolitiikan suunnitteluvaiheessa tilintarkastustuomioistuin perehtyi vuoden 2020 jälkeistä YMP:tä koskevaan lainsäädäntöehdotukseen⁴³ liitettyyn vaikutustenarviointiin ja useisiin sitä tukeviin komission asiakirjoihin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita tavassa, jolla toimintapolitiikalla ratkaistun ongelman kuvausta tukeva asiaankuuluva data toimitettiin riittävien maataloustulojen erityistavoitteeseen liittyen. Tilintarkastustuomioistuin totesi vuoden 2020 jälkeistä YMP:tä koskevista lainsäädäntöehdotuksista antamassaan lausunnossa, että data ja perustelut, joita komissio käytti viljelijöiden tulojen tarvearvioinnin tukena, ovat riittämättömiä⁴⁴. Komissiolla ei ole tietoa viljelijöiden tai maatalouskotitalouksien muista kuin maataloudesta saamista tuloista, ja keskiarvot kätkevät tulotilanteen huomattavan vaihtelun. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin korosti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevassa vuoden 2021 kertomuksessaan, että se, että sukupuolen mukaan jaoteltuja tilastoja maatalouskotitalouksien tuloista ja maatilojen käytettävissä olevista tuloista ei ole saatavilla, on myös merkittävä datavaje, kun tarkastellaan suorien tukien vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon⁴⁵.

50 Tilintarkastustuomioistuin suositteli vuonna 2018, että ”ennen kuin komissio tekee ehdotuksen YMP:n tulevaa suunnittelua varten, sen olisi arvioitava kaikkien viljelijäryhmien tulotaso ja analysoitava heidän tulotuen tarpeensa” ottaen huomioon esimerkiksi elintarvike- ja muusta maataloustuotannosta sekä muista kuin maatalouslähteistä saatavat tulot⁴⁶. Komissio hyväksyi suosituksen osittain ja lisäsi, että kyseinen toimintapolitiikka on suunnattu niille viljelijöille, jotka harjoittavat maataloutta aktiivisesti elinkeinonaan. Vuonna 2015 tehty tutkimus⁴⁷ maatalouskotitalouksien tuloista osoitti, että YMP:n tuloksellisuutta koskevissa tiedoissa oli suuria puutteita, koska käytössä ei ollut EU:n tilasto- tai seurantajärjestelmää, jonka avulla olisi voitu arvioida maatalouskotitalouksien kokonaistuloja ja verrata niitä muihin yhteiskuntaryhmiin. Komissio ei ollut helmikuuhun 2022 mennessä edistynyt tällä osa-alueella.

51 Eurostat saa jäsenvaltioilta 3–4 vuoden välein maatilojen rakennetutkimusta koskevaa dataa muusta ansiotoiminnasta maatiloilla. Tutkimusdata osoittaa, onko muu ansiotoiminta tilanomistajan- ja hoitajan pää- vai sivutoimi, mutta eivät siitä saatavien tulojen osuutta tai vaihteluväliä. Viimeisin Eurostatin verkkosivuilla julkaistu data on vuodelta 2016⁴⁸.

52 Nykyinen FADN-muuttujien vakioluettelo ei sisällä tietoja tilan ulkopuolisista tuloista, koska tutkimus koskee maatiloja eikä viljelijöitä. Pelkästään kansallisten veroviranomaisten rekistereissä oleva tuloverodata ei riitä tämän datan toimittamiseksi, koska se ei sisällä tietoja tilojen ominaispiirteistä. Lisäksi data sisältää myös sellaisten henkilöiden maataloustuloja, jotka eivät harjoita maataloustoimintaa päätoimisesti⁴⁹.

53 Jotkin jäsenvaltiot (esim. Irlanti ja Alankomaat) keräävät dataa maatilojen ulkopuolisista tuloista käyttäen kansallisia FADN-tutkimuksia, jotka voisivat täyttää yhden viljelijöiden reaalituloihin liittyvän datavajeen. Irlannin viranomaiset julkaisevat säännöllisesti tilojen ulkopuolisia tuloja epäsuorasti koskevaa dataa esimerkiksi tilojen ulkopuolisesta työllistymisestä, tilojen ulkopuolisista työpäivistä ja ‑tunneista ja työskentelysektorista.

Komissio on tehnyt useita aloitteita olemassa olevan datan hyödyntämiseksi paremmin, mutta esteitä on edelleen

54 Komission olisi tehtävä lisäaloitteita, joilla puututaan nykyisiin heikkouksiin ja parannetaan datan keruuta ja käsittelyä YMP:n arvioimiseksi ja tulevan toimintapolitiikan kehittämisen tukemiseksi. Nämä aloitteet olisi toteutettava määritellyn aikataulun ja tavoitteeksi asetettujen tuotosten mukaisesti. Komission on mukautettava ja parannettava olemassa olevia datalähteitä uutta YMP:tä varten. Sen olisi myös tutkittava ja otettava käyttöön uusia datalähteitä, jotta voidaan keventää viljelijöille ja hallinnoille aiheutuvaa rasitetta ja samalla parantaa toimintapolitiikan näyttöpohjaa⁵⁰.

55 Komissio on sisäistä datastrategiaa koskevassa toimintasuunnitelmassaan asettanut tavoitteikseen taata pääsy siihen dataan, joka on merkityksellistä päätöksenteon ja toiminnan kannalta koko organisaatiossa, ja edistää nykyaikaisten data-analytiikkateknologioiden käyttöä, jotta mallit ja suuntaukset voidaan tunnistaa nopeammin ja tehokkaammin.

56 Tilintarkastustuomioistuin tutki, mitä aloitteita komissio on tehnyt saatavilla olevan datan ja uusien teknologioiden hyödyntämiseksi paremmin edellä yksilöityjen datavajeiden korjaamiseksi ja haasteisiin vastaamiseksi. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin tutki EU:n rahoittamia tutkimushankkeita ja jäsenvaltioiden aloitteita, joilla voitaisiin edistää YMP:n analysointia ja korjata joitakin puutteita.

Komissio laajentaa datalähteitä ja kannustaa datan jakamiseen, jotta voidaan korjata datavajeet ja vastata YMP:n datatarpeisiin

57 Komission sisäisessä datastrategiassa todetaan, että sisäisiä ja ulkoisia datalähteitä on hyödynnettävä mahdollisimman paljon päätösten tueksi tarvittavan näytön tuottamiseksi. Kustannusten ja hallinnollisen rasitteen, joita aiheutuu lisädatan keräämisestä toimintapolitiikan seurantaa varten, on oltava oikeassa suhteessa datatarpeisiin nähden. Paremman sääntelyn välineistön⁵¹ mukaan kaikkia datavajeita ei tarvitse korjata.

58 Komissio aloitti datastrategiansa täytäntöönpanon vuonna 2018. Toimet vaihtelevat datainventaarion luomisesta (ks. kohdat 17–18) datahallintoa koskeviin sääntöihin, data-analytiikkaan sekä koulutukseen ja osaamiseen. Vuoden 2020 lopussa maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto perusti komitean ja työryhmän strategian täytäntöönpanoa varten. Sillä on tammikuusta 2022 lähtien ollut erityinen datahallintoyksikkö, jonka tehtävänä on parantaa tiedonhallinnan koordinointia.

59 Komissio on käynnistänyt useita toimia, joilla voitaisiin kehittää toimintapolitiikan analysointia parantamalla datainfrastruktuuria ja datan käyttöä YMP:tä varten (esim. digitaaliset ratkaisut, sähköiset välineet, algoritmit ja hyvät käytännöt). Liitteessä annetaan tästä esimerkkejä.

60 Eurostatin vuonna 2016 tekemässä maataloustilastojen arvioinnissa⁵² todettiin, että maa-, metsätalous-, maankäyttö- ja ympäristötilastot eivät ole riittävän yhdenmukaistettuja eivätkä johdonmukaisia. Tämä johtuu muun muassa siitä, että lainsäädäntöä on kehitetty kapea-alaisesti, mutta myös siitä, että eri maatalousalueilla on käytössä erilaisia määritelmiä ja käsitteitä. Tämän ongelman ratkaisemiseksi komissio antoi kaksi uutta asetusta ja muutti yhtä voimassa olevaa asetusta (ks. kaavio 10).

61 Eurostat julkaisi vuonna 2019 ehdotuspyynnön perustaakseen kansallisten tilastolaitosten verkoston, joka on kiinnostunut kehittämään menetelmiä maataloustilastojen nykyaikaistamiseksi. Toinen kahdesta painopisteestä koski toimia, joilla hyödynnetään uusien datalähteiden käyttöä maataloustilastoissa (esim. massadata, satelliittikuvat, maaperää koskevat tiedot, täsmäviljely), mukaan lukien saatavuuteen, luottamuksellisuuteen ja laadunarviointiin liittyvät näkökohdat. Ehdotuspyyntöön ei saatu yhtään hakemusta. Komission mukaan yksi syy tähän oli se, että kansallisilla tilastolaitoksilla ei ollut riittävästi resursseja tällaisen verkoston perustamiseen ja koordinointiin.

62 Muut datavajeiden korjaamiseen kohdentuvat aloitteet voidaan jakaa kahteen laajaan ryhmään: datan jakaminen jäsenvaltioilta tai sidosryhmiltä ja uusien muuttujien lisääminen nykyisiin datalähteisiin.

63 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto kehittää yhteistyössä YTK:n, ympäristöasioiden pääosaston ja ilmastotoimien pääosaston kanssa kehystä ja tukimenettelyjä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän muihin kuin henkilötietoihin kuuluvan paikkadatan jakamiseksi kaikkialla EU:ssa. Kehittämistyö tapahtuu hankkeessa, joka koskee AGRI-pääosaston prosessia yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän datan jakamiseen INSPIREn yhteydessä. Tavoitteena on varmistaa, että yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän paikkadata on helposti löydettävissä, helposti saatavilla (yhden yhteyspisteen kautta) ja tehokkaasti uudelleenkäytettävissä johdonmukaisessa toimintaympäristössä (ks. kaavio 11).

64 Komissio toteaa Euroopan datastrategiassa⁵³, että datan jakaminen on tärkeää datan saatavuuden parantamiseksi. Strategiassa komissio ilmoitti suunnitelmastaan perustaa yhdeksän EU:n laajuista alakohtaista yhteistä data-avaruutta, joihin kuuluvat ”yhteinen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman data-avaruus” ja ”yhteinen eurooppalainen maatalouden data-avaruus”. Viimeksi mainitulla pyritään helpottamaan tuotantodatan, avoimen datan ja mahdollisesti muun julkisen datan (esim. maaperädatan) jakamista, käsittelyä ja analysointia⁵⁴.

65 Strategiassa mainitaan kaksi maatalouden data-avaruuden valmistelutoimea: niiden kokemusten arviointi, joita on saatu soveltamalla sidosryhmien käytännesääntöjä maatalousdatan jakamisesta⁵⁵ sekä olemassa olevien vuoden 2020 ja vuoden 2021 alkupuolen maatalouden data-avaruuksien arviointi. Komissio aikoo tällä hetkellä toteuttaa nämä toimet osana vuosien 2021–2022 Digitaalinen Eurooppa ‑työohjelmaa, jonka se hyväksyi marraskuussa 2021. Komission mukaan data-avaruus sisältyy vuosien 2023–2024 työohjelmaan, jossa on odotettavissa mahdollinen prototyyppi vuonna 2024 ja data-avaruuden käyttöönotto sitä seuraavien vuosien aikana.

66 Pellolta pöytään ‑strategian⁵⁶ mukaisesti komissio aikoo muuttaa maatalouden kirjanpidon tietoverkon (FADN) maatilojen kestävyyttä koskevaksi tietoverkoksi (FSDN), jotta voidaan kerätä maatilatason dataa Pellolta pöytään ‑strategian ja biodiversiteettistrategian tavoitteista ja muista kestävyysindikaattoreista. Komissio julkaisi kesäkuussa 2021 etenemissuunnitelman ja aikoo esittää ehdotuksen asetukseksi vuoden 2022 toisella neljänneksellä⁵⁷.

Vuosien 2023–2027 YMP:n yhteydessä toteutettavissa erityistoimissa keskitytään seurantadatan parantamiseen

67 Komissiolla ei ole aikeita tehdä merkittäviä muutoksia keskeisiin tietojärjestelmiin lukuun ottamatta FADN-tietoverkon muuttamista. Tärkeimmät tietojärjestelmät on esitetty kaaviossa 6. Se pyrkii kuitenkin parantamaan ARACHNEn toimivuutta. ARACHNE on datanlouhintaväline, jota jäsenvaltiot käyttävät vapaaehtoisesti hallinnointitarkastuksissaan. Väline on hyödyllinen esimerkiksi sellaisten hankkeiden tai edunsaajien yksilöimiseksi, jotka saattavat olla alttiita petoksille tai eturistiriidoille, joskin käytön vapaaehtoisuus saattaa rajoittaa välineestä saatavia hyötyjä. Välineen data-analytiikan tehokkuus riippuu syötetystä datasta. Tämä tarkoittaa, että mitä laadukkaampaa dataa järjestelmään ladataan, sitä tarkempia, kattavampia ja informatiivisempia järjestelmän tuotokset ovat.

68 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto käyttää uutta teknologiaa ja satelliittidataa parantaakseen seurantaindikaattoreita. Se esimerkiksi otti käyttöön uuden vaikutusindikaattorin kaudella 2023–2027 tapahtuvaa maisemapiirteiden seurantaa varten. Vuosien 2014–2020 yhteiseen maatalouspolitiikkaan ei sisältynyt maisemia koskevaa vaikutusindikaattoria. Tämä heikensi arviota YMP:n vaikutuksista luontotyyppeihin, maisemiin ja biologiseen monimuotoisuuteen (ks. taulukko 3). Uuden indikaattorin (maisemapiirteitä omaavan maatalousmaan osuus) osalta komissio käyttää Copernicuksen maakartoituspalvelujen dataa, joka sisältää tietoa lineaarisista pensasaidoista ja pensaikoista, puuriveistä ja eristetyistä puualueista.

69 Komissio määrittelee vuosien 2023–2027 YMP:tä varten uuden kehyksen, johon sisältyy täytäntöönpanosäädös. Tavoitteena on, että yksittäisistä tapahtumista saadaan dataa seurantaa, arviointia ja toimintapolitiikan suunnittelua varten. Komission mukaan se pyrkii ratkaisemaan datan hajanaisuuteen liittyvän ongelman keräämällä yksittäistä dataa hakemuksesta/maksupyynnöstä sekä tietoja tuensaajasta ja tämän maatilasta/yrityksestä.

Tutkimusaloitteissa tutkitaan mahdollisuuksia nykyaikaistaa dataa ja välineitä

70 Komissio rahoittaa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta tutkimus- ja innovointihankkeita. Tilintarkastustuomioistuin yksilöi useita viimeaikaisia tai käynnissä olevia Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja muita tutkimushankkeita, joilla voitaisiin parantaa datainfrastruktuuria ja datan käyttöä (esim. digitaaliset ratkaisut, sähköiset välineet ja algoritmit), joita tarvitaan paremman datan tuottamiseksi YMP:tä varten (ks. kaavio 12). Jotkin hankkeet (kuten NIVA ja Sen4CAP) ovat jo tuottaneet merkityksellisiä tuloksia, joista voi olla hyötyä tulevan kehityksen kannalta.

71 NIVA-hankkeessa (New IACS Vision in Action) puututaan joihinkin yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän rajoitteisiin (ks. kohdat 28 ja 29). Pyrkimyksenä on erityisesti keventää hallinnollista taakkaa ja hyödyntää datan potentiaalia. Hankkeen tavoitteena on nykyaikaistaa yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää hyödyntämällä tehokkaasti digitaalisia ratkaisuja ja sähköisiä välineitä ja luoda siten luotettavia menetelmiä ja yhdenmukaistettuja datajoukkoja maataloustuotannon tehokkuuden seurantaa varten.

72 Toisessa EU:n rahoittamassa hankkeessa nimeltä FLINT (Farm-Level Indicators for New Topics in policy evaluation) käsiteltiin toimintapolitiikan arviointiin liittyvien datatarpeiden ja saatavilla olevien maataloustilastojen välistä kuilua⁵⁸. Hanke voi olla merkityksellinen suunnitteilla olevan maatalouden kirjanpidon tietoverkon tarkistuksen kannalta, koska hanke kattoi kestävyysindikaattorit ja käytti maatalouden kirjanpidon tietoverkkoa kehyksenä. Hankkeessa ehdotettiin 33:a ympäristö-, sosiaali-, talous- ja innovaationäkökohtiin liittyvää aihetta tai indikaattoria, joista kerättäisiin tulevaisuudessa tietoa⁵⁹. Etenemissuunnitelmassaan⁶⁰ komissio totesi, että siirtyminen maatilojen kestävyyttä koskevaksi tietoverkoksi perustuu FLINT-hankkeeseen. Helmikuussa 2022 oli kuitenkin liian aikaista arvioida tätä tietoa.

Jäsenvaltioilla on omat YMP:tä koskevat data-aloitteensa

73 Tilintarkastustuomioistuimen kaikille 27 jäsenvaltiolle esittämän kyselyn perusteella todettiin, että suurin osa jäsenvaltioista on tietoisia edistyneen analytiikan tuottamasta lisäarvosta. Useimmat jäsenvaltioista valitsivat mahdollisten osatekijöiden luettelosta nopeamman päätöksenteon, ennakoivan ja monialaisen analyysin, kustannusten vähenemisen ja tehokkaamman viestinnän viljelijöiden ja sidosryhmien kanssa.

74 Tilintarkastustuomioistuimen kyselyyn antamissaan vastauksissa yli puolet jäsenvaltioista ehdotti seuraavia toimenpiteitä ensisijaisiksi keinoiksi massadatan käytön tukemiseen: lisää komission rahoitusta tietoteknisiin välineisiin ja data-analytiikkahankkeisiin (67 prosenttia), lisäohjeita/käsikirjoja (56 prosenttia) ja tukea uusien menetelmien tai standardoinnin kehittämiseen (52 prosenttia). Harvemmat jäsenvaltiot valitsivat tuen analyyttisille teknologioille (48 prosenttia), datan saatavuutta koskeville ratkaisuille (41 prosenttia) ja tutkimustuelle sekä yhteisille tutkimushankkeille (48 prosenttia).

75 Tilintarkastustuomioistuimen kyselystä ja seurantahaastatteluista kävi ilmi, että jäsenvaltioiden välillä oli eroja siinä, miten ne ottavat käyttöön uusia datalähteitä ja edistyneitä datatekniikoita. Laatikossa 4 ja laatikossa 5 on esimerkkejä jäsenvaltioiden toimista.

Merkittäviä datavajeita on vielä korjattava ja haasteita ratkaistava

76 Komissio myöntää, että olemassa olevien datalähteiden linkittäminen toisiinsa on keskeinen haaste sen varmistamisessa, että YMP:n arviointiin on saatavilla asianmukaista dataa⁶¹. Komissio pyrkii käyttämään yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän dataa uudelleen ja laajentamaan maatalouden kirjanpidon tietoverkkoa. Se ei kuitenkaan ole käynnistänyt erityisiä toimia, joilla korjattaisiin datavajeita viljelijöiden muusta kuin maataloudesta saamista tuloista (tilojen ulkopuoliset tulot) tai yhdistettäisiin erilaisia datalähteitä jo kerätyn datan arvon lisäämiseksi.

77 Komissio on todennut, että maatiloille tarvitaan yhteinen yksilöllinen tunniste, jonka avulla voidaan yhdistää tilakohtainen data eri datalähteistä (esim. hallinnollisista rekistereistä ja kyselytutkimuksista)⁶². Tunnisteessa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden erilaiset järjestelmät ja monimutkaiset maatilarakenteet, joihin liittyy erilaisia yhdistelmiä ja sijainteja. Tämä edellyttää maatilan yhteistä määritelmää, ja tällaisella määritelmällä on vaikutusta taloudellisiin indikaattoreihin, kuten maataloustuloihin⁶³. Yksilöllinen tunniste voisi auttaa parantamaan datan saatavuutta ja tarjota luotettavampaa tietoa toimintapolitiikan vaikutuksista. Tällaista tunnistetta koskevaa työtä ei ollut aloitettu helmikuuhun 2022 mennessä.

78 Hallintasovelluksista ja ‑järjestelmistä saatava maatilatason data on uusi ja runsas tietolähde. On olemassa monia kaupallisia ratkaisuja, jotka tarjoavat erilaisia palveluja digitaalista tietojen säilyttämistä, viljelymaan tarkastuksia ja työvoiman seurantaa varten. Tällaiset sovellukset voivat merkitä parannuksia monilla maatilatoiminnan osa-alueilla (ks. esimerkki laatikossa 6). Komissio ei tiedä, kuinka monta viljelijää käyttää tilanhallintaohjelmistoa, mutta vuodeksi 2023 suunniteltu integroituja maatilatilastoja koskeva kampanja⁶⁴ voisi auttaa saamaan tietoa hallinnon tietojärjestelmien ja täsmäviljelylaitteiden käytöstä.

79 Digitaalisen peltorekisterin käyttö, johon viljelijät rekisteröivät toimintansa, olisi askel eteenpäin maatilojen digitoinnissa ja parantaisi torjunta-aineisiin, lannoitteisiin, veteen ja maaperään liittyvän kulutuksen ja vaikutusten seurantaa. Komission ehdottama FaST-alusta (Farm Sustainability Tool for Nutrients) on toimintarakenteeltaan joustava, ja se tarjoaa nykyaikaisen analytiikan ja yhteentoimivuuden monien datalähteiden kanssa. FaST perustuu useisiin datalähteisiin, jotka on joko yhdistetty verkkoon (muuttuvat datalähteet) tai tuotu alustalle (staattiset datalähteet). Jotta viljelijät saisivat käyttöönsä oman datansa, FaST muodostaa yhteyden alueelliseen/kansalliseen yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään (tai vastaavaan maatilarekisteriin), johon viljelijöiden data on tallennettu.

80 Täsmäviljelyä koskeva data voi olla arvokas tietolähde⁶⁵. Tällaista dataa on esimerkiksi maan kosteutta ja ravinteita koskeva anturi- ja konedata sekä sijaintikohtainen data torjunta-aineiden käytöstä. Edellä mainitussa NIVA-hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia luoda sähköinen maatilarekisteri, joka voidaan yhdistää yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään. Hankkeen tavoitteena on myös sisällyttää konedata ja täsmäviljelydata yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään. Tähän liittyy kuitenkin esteitä, kuten maatalouskoneiden moninaisuus ja standardoinnin puute.

81 Yksittäisen datan saatavuus toimintapolitiikan analysointia varten voi olla vaikeaa, eikä ole olemassa oikeudellista tai teknistä kehystä kaupallisten tietojen käyttöön toimintapolitiikan analysoinnissa. Erään tutkimuksen⁶⁶ mukaan viljelijät ovat haluttomia jakamaan dataa esimerkiksi siksi, että on olemassa riski datan jakamisesta muihin tarkoituksiin, tai siksi, että on epäselvää, mitä henkilötiedoilla tarkoitetaan. Syynä voi tutkimuksen mukaan olla myös yleinen vastustus nykyaikaisia data-alustateknologioita kohtaan. Vuosien 2023–2027 yhteisessä maatalouspolitiikassa edellytetään, että viljelijöille suunnatut maatilojen neuvontapalvelut kattavat digitaaliteknologian⁶⁷.

82 Kaaviossa 13 on yhteenveto komission kohtaamista tärkeimmistä dataan liittyvistä haasteista sekä tilintarkastustuomioistuimen arvio siitä, missä määrin niihin on vastattu.

83 Vastaavia EU:n ulkopuolisia käytäntöjä koskevassa asiakirjatarkastuksessa tilintarkastustuomioistuin tutki kolmea EU:n ulkopuolista maata: Australiaa, Japania ja Yhdysvaltoja. Nämä maat julkaisevat tietoa nykyaikaisten datatekniikoiden integroinnista maatalouteen; laatikossa 7 esitellään joitakin niiden aloitteista.

Johtopäätökset ja suositukset

84 Tilintarkastustuomioistuin tutki, hyödyntääkö komissio dataa ja data-analytiikkaa hyvin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) analysoinnissa. YMP:llä on useita monimutkaisia ja toisiinsa liittyviä tavoitteita. Sen määrittäminen, ovatko toimintapoliittiset välineet merkityksellisiä ja vastaavatko ne tehokkaasti näihin tavoitteisiin, edellyttää dataa ja tietoa eri lähteistä, sekä sisäisistä että ulkoisista.

85 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että vaikka komissio käyttää merkittävää määrää dataa taloudellisista, ympäristö-, ilmasto- ja sosiaalisista näkökohdista, joiltakin osin nykyinen data ja välineet eivät tuota tiettyjä merkittäviä tietoja, joita tarvitaan tietoon perustuvaan päätöksentekoon (kohdat 16–53). Komissio on tehnyt useita aloitteita parantaakseen olemassa olevan datan hyödyntämistä (kohdat 57–69), mutta datan saatavuuden viivästymisen (kohta 41) lisäksi esteitä on edelleen (kohdat 76–81).

86 Tärkeimmät dataesteet tietojen keruu- ja käsittelyvaiheittain ovat seuraavat:

• dataa ei kerätä: esimerkiksi maatalouden tuotantopanoksista (esim. levitetyn kemiallisen ja muun kuin kemiallisen torjunta-aineen määrä, käytettyjen kivennäis-/orgaanisten lannoitteiden määrä ja viljelykasvit, joihin niitä levitetään) ja viljelykäytännöistä, joilla on ympäristövaikutuksia (ks. taulukko 3, kohdat 42–45)
• data ei ole saatavilla: maatilatason tiedot ovat jäsenvaltioiden paikallisessa yhdennetyssä hallinto- ja valvontajärjestelmässä (IACS), johon komissiolla on rajoitettu pääsy (ks. kohdat 27–29)
• liiallinen koostaminen: komissio saa jäsenvaltioilta enimmäkseen koostettua dataa, mikä rajoittaa datan arvoa komissiolle (ks. taulukko 2, kohta 47)
• datalähteiden yhdistämistä koskevat rajoitukset, jotka johtuvat esimerkiksi yhteisen tunnisteen puuttumisesta (ks. kohta 24).

87 Näin ollen komissiolla on vain osittain tietoa perustasosta tai toimintapoliittisista vaikutuksista esimerkiksi viljelijöiden tilan ulkopuolisista tuloista, ympäristötiedoista/-käytännöistä ja sosioekonomisesta kehityksestä. Nämä vajeet datan saatavuudessa vaikuttavat joidenkin arviointien (ks. kohdat 39–47) ja vaikutustenarviointien avulla saatavan näytön laatuun (ks. kohdat 48–53).

Suositus 1 – Laaditaan kehys yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään perustuvan eritellyn datan käytölle

Komission olisi luotava tekninen ja hallinnollinen kehys yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään perustuvan eritellyn datan jakamiselle ja uudelleenkäytölle (vuotuisten tuloksellisuuskertomusten edellyttämän datan lisäksi) toimintapolitiikan seurantaa, arviointia ja viime kädessä suunnittelua varten. Tässä olisi noudatettava tehokkuusperiaatteita ja minimoitava siten edunsaajille ja jäsenvaltioiden viranomaisille aiheutuva hallinnollinen rasite ja kustannukset.

Tavoiteajankohta: 2024

Suositus 2 – Lisätään datalähteiden hyödyntämistä ja kehitetään niitä toimintapoliittisten tarpeiden täyttämiseksi

Komission olisi puututtava vuosien 2014–2020 YMP:n arvioinneissa ja vuoden 2020 jälkeisen YMP:n vaikutustenarvioinnissa havaittuihin datavajeisiin

1. hyödyntämällä olemassa olevia datalähteitä enemmän (esim. hallinnollinen data ja tilastolliset tutkimukset sekä Copernicus-data), ottamalla huomioon uudet datalähteet tai yhdistämällä olemassa olevia datalähteitä
2. tutkimalla mahdollisuutta käyttää vertailukohtia tai epäsuoria datalähteitä, jos suorien lähteiden käyttö ei ole mahdollista keskeisten indikaattoreiden tai näkökohtien arvioinnissa
3. arvioimalla mahdollisuutta lisätä maatalouskoneiden datan käyttöä.

Tavoiteajankohta: 2025

88 Komissiossa maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto on tehnyt yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa sopimuksen data-analyysistä ja sen selvittämisestä, miten olemassa olevaa dataa voitaisiin hyödyntää paremmin. Tämän sopimuksen perusteella komissio käyttää YMP:n analysoinnissa edistyneitä kvantitatiivisia analyyseja ja malleja. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto ei kuitenkaan käytä massadatatekniikoita tekstianalyysiin, tekstinlouhintaan tai varsinaiseen otosten automatisointiin. Manuaalisten ja aikaa vievien menettelyjen korvaamisesta automatisoiduilla välineillä voi olla hyötyä (ks. kohdat 19 ja 25 sekä laatikko 2).

89 Eri puolilla EU:ta on käynnistetty useita aloitteita, joita joskus rahoitetaan EU:n Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta tai muista ohjelmista ja joissa tutkitaan mahdollisuuksia nykyaikaistaa dataa ja tietoteknisiä välineitä YMP:n suunnittelua, seurantaa ja arviointia varten. Jotkin näistä aloitteista ovat jo tuottaneet tuloksia yhteentoimivuuden alalla sekä uusia ja kattavampia indikaattoreita. Hankkeet ovat eri vaiheissa, ja niissä voidaan käsitellä samankaltaisia kysymyksiä eri näkökulmista (kohdat 70–75). Komissio ei ole vielä yksilöinyt tekijöitä, jotka voitaisiin panna täytäntöön YMP:n osalta.

90 Komissiolla on näin ollen paljon mahdollisuuksia sisällyttää kustannustehokas edistynyt analytiikka ja siihen liittyvät välineet nykyisiin tietojärjestelmiin ja/tai muihin automatisoidun tietojenkäsittelyn tietoteknisiin ratkaisuihin (esim. korvaamalla manuaaliset tai ei-toistettavissa olevat menettelyt) sekä hyödyntää paremmin dataresursseja (esim. tietojenkäsittelyn tulosten lisääminen) toimintapolitiikan analysointia varten.

Tilintarkastustuomioistuimen I jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Joëlle Elvingerin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 18. toukokuuta 2022.

Liite – Valitut dataan liittyvät komission toimet ja tavoitteet

– saatettu päätökseen – liian aikaista arvioida tai viivästys on alle vuoden – viivästys yli vuoden

Lyhenteet

AMS: Pinta-alamonitorointijärjestelmä (Area Monitoring System)

ATLAS: Maatalouden yhteentoimivuus- ja analysointijärjestelmä (Agricultural Interoperability and Analysis System)

CATS: Tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn jäljitysketjujärjestelmä (Clearance of Accounts Audit Trail System)

CROP-CASMA: Viljelykasvien kunnon ja maaperän kosteuden analysointi (Crop Condition and Soil Moisture Analytics)

FADN: Maatalouden kirjanpidon tietoverkko (Farm Accountancy Data Network)

FaST: Maatilojen kestävää ravinnehuoltoa koskeva väline (Farm Sustainability Tool for Nutrients)

FSDN: Maatalouden kestävyyttä koskeva tietoverkko (Farm Sustainability Data Network)

GSAA: Paikkadataperusteinen hakemus (Geo-Spatial Aid Application)

IACS: Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (Integrated Administration and Control System)

IFM-CAP: Yhteisen maatalouspolitiikan yksittäinen tilamalli (Individual Farm Model for the Common Agricultural Policy)

IFS: Integroidut maatilatilastot (Integrated Farm Statistics)

ISAMM: Maatalousmarkkinoiden hallinnan tietojärjestelmä (Information System for Agricultural Market Management)

LPIS: Viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä (Land Parcel Identification System)

LUCAS: Maankäytön ja maapeitteen tilastollinen pinta-alatutkimus (Land Use/Land Cover Area Frame Survey)

MEF4CAP: Yhteisen maatalouspolitiikan seuranta- ja arviointipuitteet (Monitoring and Evaluation Frameworks for the Common Agricultural Policy)

NIVA: Uudistetun yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän käytännön toiminta (New IACS Vision in Action)

SAIO: Maatalouden panos- ja tuotostilastot (Statistics on Agricultural Input and Output)

SEN4CAP: Yhteisen maatalouspolitiikan Sentinel-hanke (Sentinels for the Common Agricultural Policy)

SFC: Varainhallintajärjestelmä

Sanasto

Data: Konkreettiset ja objektiiviset tosiseikat, mittausdata tai havainnot, jotka on käsiteltävä tietojen tuottamiseksi.

Data-analytiikka: Datan analysoinnin tiede, jossa käytetään systemaattisia laskentamenetelmiä tietojen tuottamiseksi.

Data-analyysi: Päätöksentekoa tukevan datan keruu-, mallintamis- ja tarkasteluprosessi.

Datan uudelleenkäytettävyys: Helppous, jolla johonkin tarkoitukseen kerättyä dataa voidaan käyttää toiseen tarkoitukseen.

Dataresurssi: Yhteisön omistama tietojärjestelmä, sovellus tai tietokanta.

Datavaje: Data, jota tarvitaan tiettyyn tarkoitukseen mutta jota ei ole saatavilla.

Edistynyt analytiikka: Korkean teknologian menetelmien, kuten ennakoivan mallintamisen ja koneoppimisen, käyttö massadatan analysoinnissa.

Jäsennelty data: Standardoidut kvantitatiiviset tiedot, jotka noudattavat ennalta määritettyä datarakennetta, jotta analysointi on helppoa.

Jäsentelemätön data: Alkuperäisessä muodossaan säilytettävät tiedot ilman ennalta määritettyä luokittelua tai järjestämistä, mikä mutkistaa usein analysointia. Tiedot voivat sisältää sekä määrällisiä että laadullisia tietoja, kuten kuvia, tekstiä, päivämääriä, sähköpostiviestejä tai numeroita.

Maankäytön ja maapeitteen tilastollinen pinta-alatutkimus (LUCAS): Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa säännöllisesti paikan päällä suoritettava yhdenmukaistettu tutkimus, jonka tarkoituksena on kerätä tietoja siitä, miten maata käytetään ja mitä siinä kasvaa sekä analysoida maaperää.

Massadata: Yhä suuremmat, nopeammat ja monimuotoisemmat datajoukot. Massadata on usein suurelta osin jäsentämätöntä.

Paikkadata: Data, joka viittaa tiettyyn sijaintiin tai maantieteelliseen alueeseen ja sen luonnollisiin tai keinotekoisiin piirteisiin.

Syväoppiminen: Tekoälytekniikka, jonka avulla muodostetaan miljoonia esimerkkejä käyttävä ohjelmistojärjestelmä.

Tietokanta: Jäsennetty, sähköisesti säilytettävä kokonaisuus dataa, joka on tarkasteltavissa ja poimittavissa.

Yhteentoimivuus: Järjestelmän kyky viestiä ja toimia muiden järjestelmien kanssa muun muassa vaihtamalla dataa.

Komission vastaukset

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=61415

Tarkastuksen eteneminen

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=61415

Tarkastustiimi

Euroopan tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n politiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, kyseessä olevien tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi I tarkastusjaosto, jonka erikoisalana on luonnonvarojen kestävä käyttö. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Joëlle Elvinger. Tarkastus toimitettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Joëlle Elvingerin johdolla, ja siihen osallistuivat tehtävävastaava Liia Laanes, apulaistehtävävastaava Dimitrios Maniopoulos, kabinettipäällikkö Ildikó Preiss, kabinettiavustajat Paolo Pesce ja Charlotta Törneling, toimialapäällikkö Emmanuel Rauch, tarkastaja ja datatieteilijä Claudia Albanese, tarkastaja ja graafinen suunnittelija Marika Meisenzahl sekä tarkastaja Michał Szwed; kielellisissä kysymyksissä avusti Mark Smith.

Loppuviitteet

¹ Sopimus Euroopan unionin toiminnasta, 39 artikla.

² Better Regulation Toolbox, 2021, s. 20.

³ Höchtl, J., Parycek, P. & Schöllhammer, R., Big data in the policy cycle: Policy decision making in the digital era, Journal of Organizational Computing and Electronic Commerce, 2016, 26(1–2), s. 147–169.

⁴ OECD: Digital Opportunities for Better Agricultural Policies, 2019, OECD Publishing, s. 13.

⁵ C(2016) 6626, tiedonanto Data, Information and Knowledge Management at the European Commission.

⁶ COM(2020) 66.

⁷ COM(2020) 767.

⁸ Asetus (EU) N:o 1306/2013, 110 artikla.

⁹ Better Regulation Toolbox, s. 20.

¹⁰ Asiakirjan COM(2016) 786 perusteluosa.

¹¹ Asetus (EU) N:o 1306/2013, 68 artikla.

¹² Asetus (EU) N:o 1306/2013, 67–78 artikla.

¹³ Digitalisation of European reporting, monitoring and audit, Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu. Syyskuu 2021.

¹⁴ NIVA roadmap for IACS transformation, s. 24.

¹⁵ NIVA- ja IoF2020-hankkeiden suoritteet, ATLAS- ja DEMETER-hankkeiden asiakirjat; Digitalisation of European reporting, monitoring and audit, Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu. Syyskuu 2021.

¹⁶ Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuinen toimintakertomus, liite 2, s. 25.

¹⁷ Erityiskertomus 04/2020 Uusien kuvantamistekniikoiden käyttö yhteisen maatalouspolitiikan seurannassa: kehitys yleisesti ottaen vakaata, mutta ilmaston ja ympäristön seurannan osalta hitaampaa.

¹⁸ Ks. edellisen alaviitteen asiakirja, suositus 2.

¹⁹ Neuvoston asetus N:o 79/65/ETY.

²⁰ Maatalouden kirjanpidon tietoverkko.

²¹ Evaluation Helpdesk, Best Use of FADN for the Assessment of RDP Effects on Fostering the Competitiveness in Agriculture, 2021, s. 9.

²² Komissio, EU Farm Economics Overview based on 2015 (and 2016) FADN data, 2018, s. 5.

²³ Better Regulation Guidelines, s. 6 ja 26.

²⁴ Better Regulation Toolbox, s. 572.

²⁵ Asetus (EU) N:o 1306/2013, 110 artikla.

²⁶ Better Regulation Guidelines, s. 45.

²⁷ Maatalouden kehittämisen osalta, täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 808/2014, liite IV.

²⁸ Better Regulation Toolbox, VIII luku – Tool 68.

²⁹ SWD(2021) 115, s. 20.

³⁰ Dumangane, M. et al., An Evaluation of the CAP impact: a discrete policy mix analysis, 2021.

³¹ Evaluation support study on ’viable food production’, s. 30–32.

³² Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liite II.

³³ Erityiskertomus 13/2020 Viljelyalueiden biologinen monimuotoisuus: laskusuunnassa YMP:stä saadusta rahoituksesta huolimatta, kohdat 48–50.

³⁴ Evaluation of the impact of the CAP on habitats, landscapes, biodiversity, tiivistelmä, 2019.

³⁵ Erityiskertomus 5/2020 Kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö: vaatimatonta edistystä riskien mittaamisessa ja vähentämisessä.

³⁶ Ks. edellinen alaviite.

³⁷ Evaluation on impact of the CAP on territorial development of rural areas.

³⁸ SWD(2021) 394.

³⁹ Evaluation support study on the impact of the CAP on territorial development of rural areas, 2020.

⁴⁰ Evaluation support study on the impact of the CAP on territorial development of rural areas, 2020.

⁴¹ SWD(2021) 394 ja Evaluation support study on the impact of the CAP on territorial development of rural areas: socioeconomic aspects; erityiskertomus 10/2021 – Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen EU:n talousarvioon: aika siirtyä sanoista tekoihin, kohta 90.

⁴² Better Regulation Guidelines, s. 10.

⁴³ SWD(2018) 301.

⁴⁴ Lausunto 07/2018, kohta 2.

⁴⁵ Erityiskertomus 10/2021 Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen EU:n talousarvioon: aika siirtyä sanoista tekoihin, kohdat 89 ja 90.

⁴⁶ Erityiskertomus 10/2018 Viljelijöiden perustukijärjestelmä – toimii hyvin mutta vaikuttaa vain vähän tukitasojen yksinkertaistamiseen, kohdentamiseen ja lähentymiseen, suositus 3.

⁴⁷ Hill, B. & Dylan Bradley, B. (2015), Comparison of farmers’ incomes in the EU Member States. Euroopan parlamentille laadittu tutkimus.

⁴⁸ Muuta ansiotoimintaa koskeva datajoukko (ef_oga_main).

⁴⁹ Hansen, H. ja Forstner, B. (2021), A differentiated look at the economic situation of German farmers, esitelmä OECD:n maatilatason analyysiverkoston 27. kokouksessa.

⁵⁰ SWD(2018) 301, s. 51.

⁵¹ Better Regulation Toolbox, s. 363.

⁵² SWD(2017) 96, Evaluation accompanying the document “Strategy for Agricultural Statistics 2020 and beyond and subsequent potential legislative scenarios”.

⁵³ COM(2020) 66.

⁵⁴ C(2021) 7914, Annex to the Commission Implementing Decision on the financing of the Digital Europe Programme and the adoption of the multiannual work programme for 2021–2022, s. 54.

⁵⁵ EU Code of conduct on agricultural data sharing by contractual agreement.

⁵⁶ COM(2020) 381.

⁵⁷ Etenemissuunnitelma: Maatalouden kirjanpidon tietoverkon muuttaminen maatilojen kestävyyttä koskevaksi tietoverkoksi.

⁵⁸ Poppe, K., Vrolijk, H., Dolman, M. ja Silvis, H., 2016, FLINT – Farm-level Indicators for New Topics in policy evaluation: an introduction. Studies in Agricultural Economics, 118, s. 116–122.

⁵⁹ Final report summary of FLINT project.

⁶⁰ Etenemissuunnitelma: Maatalouden kirjanpidon tietoverkon muuttaminen maatilojen kestävyyttä koskevaksi tietoverkoksi.

⁶¹ SWD(2018) 301, I osa, s. 51.

⁶² Ks. esimerkiksi Strategy for agricultural statistics for 2020 and beyond, s. 8, 12 ja 16–17.

⁶³ Poppe, K. J. ja Vrolijk, H.C.J. (2019), How to measure farm income in the era of complex farms, EAAE:n 171. seminaarissa esitettäväksi laadittu asiakirja.

⁶⁴ Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2286.

⁶⁵ Punt, T. ja Snijkers, G., Exploring precision farming data: a valuable new data source? A first orientation, 2020. Tilastotietojen keruuta koskeneessa UNECEn vuoden 2019 seminaarissa (New sources and New technologies) esitelty asiakirja.

⁶⁶ Internet of Food and Farm 2020: Policy Recommendations from IoF2020.

⁶⁷ Asetus (EU) 2021/2115, 15 artikla.

⁶⁸ Agricultural Data Integration Project.

⁶⁹ Hughes, N. et al. (2020), The Agricultural Data Integration Project, ABARESin tutkimusraportti, Canberra.

⁷⁰ Digital Opportunities for Better Agricultural Policies, 2019, OECD.

⁷¹ WAGRIn verkkosivu.

⁷² Crop-CASMA User’s Guide.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (https://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2022

PDF	ISBN 978-92-847-8272-7	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/007181	QJ-AB-22-014-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-8252-9	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/82276	QJ-AB-22-014-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2022

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleenkäyttämistä koskevalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Yleissääntö siis on, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja kaikista sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle kuuluvan sisällön uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Tarvittavat lisäoikeudet on hankittava, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä.

Jos tällainen lisäoikeus saadaan, se kumoaa ja korvaa edellä mainitun yleisen käyttöoikeuden. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta:

Kaaviot 1, 4, 8 ja 11: Freepik Company S.L. Kaikki oikeudet pidätetään.

Kaavion 12 logot: Kaikki oikeudet pidätetään.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin.

EU:n toimielinten verkkosivustoilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille Internet-sivustoille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Tilintarkastustuomioistuimen logon käyttö

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa https://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (https://data.europa.eu/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.