EU:n tuki matkailualalle: tarvitaan uusi strateginen linjaus ja parempi rahoitusmalli

Tiivistelmä

I EU on maailman suosituin matkakohdealue, jonka osuus kaikista saapuvista kansainvälisistä matkailijoista oli noin 37 prosenttia vuonna 2019. Matkailu on siten EU:ssa keskeinen talouden ala. Sen osuus bruttokansantuotteesta oli 9,9 prosenttia ja kaikista työpaikoista 11,6 prosenttia vuonna 2019. Covid-19-pandemialla on ollut dramaattinen ja ennennäkemätön vaikutus matkailualaan, sillä se on vähentänyt merkittävästi matkailua ja siten myös matkailun parissa toimivien yritysten tuloja. Tämän välittömän takaiskun lisäksi matkailualalla on edessään muita pidemmällä aikavälillä ratkaistavia haasteita, jotka liittyvät sen vihreään siirtymään, digitalisaatiokehitykseen, kilpailukykyyn, kestävyyteen ja selviytymiskykyyn.

II EU:lla on matkailupolitiikassa täydentävä asema, jonka mukaisesti se tukee ja koordinoi jäsenvaltioiden toteuttamia toimia. EU:lla ei ollut matkailua koskevaa erillistä talousarviota kaudella 2014–2020. Rahoitustukea voidaan myöntää matkailualalle useista EU:n ohjelmista. Näin on edelleen myös kaudella 2021–2027.

III Koska matkailu on EU:ssa merkittävä toimiala, tilintarkastustuomioistuin päätti tehdä tarkastuksen, jossa se arvioi, tukiko komissio EU:n matkailualaa vaikuttavalla tavalla ja täydensikö se jäsenvaltioiden tällä alalla toteuttamia toimia kaudella 2014–2020. Tilintarkastustuomioistuin selvitti, vastattiinko komission matkailustrategialla matkailualan tarpeisiin vaikuttavalla tavalla ja saatettiinko se säännöllisesti ajan tasalle painopisteisiin tehtyjen muutosten mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, onko Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitustuki julkisille matkailuinvestoinneille ollut johdonmukaista EU:n, kansallisen ja alueellisen tason matkailustrategioiden kanssa ja onko se ollut kestävää ja onko siinä keskitytty investointeihin, joiden tuoma lisäarvo ulottuu itse hanketta pidemmälle. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin tutki, onko komissio ryhtynyt toimiin, joilla on pyritty hillitsemään covid-19-pandemiasta matkailualalle aiheutuvia vaikutuksia.

IV Tämän tarkastuksen tarkoituksena on tarjota komissiolle tietoja, jotka auttavat sitä määrittelemään kattavan vuoteen 2030 ulottuvan matkailustrategian, johon sisältyy keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita. Tilintarkastustuomioistuin toivoo tämän tarkastuksen edistävän myös matkailuinvestointeihin kaudella 2021–2027 myönnettävän EU:n rahoitustuen suunnittelun ja täytäntöönpanon kehittämistä, jotta tuen avulla saavutetaan vaikuttavia ja kestäviä tuloksia.

V Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kaiken kaikkiaan, että komission kaudella 2014–2020 toteuttamat toimet EU:n matkailualan tukemiseksi olivat osittain vaikuttavia:

•  Komissio määritteli EU:n nykyisen matkailustrategian vuonna 2010. Komissio tarkisti matkailualan painopisteitä laajempien toimintastrategioiden puitteissa vuodesta 2015 alkaen aina covid-19-pandemiaan asti, mutta se ei kuitenkaan laatinut konkreettista toimintasuunnitelmaa näiden painopisteiden täytäntöönpanon tueksi. Komissio käynnisti covid-19-pandemian EU:n matkailualalle aiheuttamien dramaattisten vaikutusten seurauksena toimia, joiden tavoitteena oli määritellä Euroopan matkailuohjelma vuodelle 2030. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta tietyt osatekijät eivät kuitenkaan ole vielä toteutuneet.
•  EAKR:n toimenpideohjelmissa matkailuinvestointien painopisteet määritettiin EU:ssa sekä kansallisella ja alueellisella tasolla olemassa olevien matkailustrategioiden perusteella. Tilintarkastustuomioistuimen EAKR:n matkailuhankkeista tekemän arvioinnin tulokset olivat vaihtelevia: jotkin hankkeet olivat kestäviä ja edistivät matkailutoimintaa alueella, kun taas toisilla hankkeilla oli vain vähäinen vaikutus. Useissa tapauksissa puutteet alkuperäisessä hankesuunnittelussa ja tarvearvioinneissa sekä hankkeiden valintavaiheessa aiheuttivat hankkeiden supistumista, viivästyksiä ja kustannusten ylittymisiä hankkeiden toteutusvaiheessa. Kaudella 2014–2020 voimassa olleeseen EAKR-lainsäädäntöön sisältyi yksi yhteinen tuotosindikaattori, jota sovellettiin EAKR:stä rahoitettaviin matkailuinvestointeihin. Jäsenvaltioilla oli lisäksi mahdollisuus hyödyntää ohjelmakohtaisia indikaattoreita. Kaudella 2014–2020 ei kuitenkaan ollut käytössä yhteisiä tulosindikaattoreita. Yhteisen tuotosindikaattorin avulla ei kyetä kaikissa tapauksissa mittaamaan hankkeiden tavoitteena olleiden tulosten toteutumista, vaikka tulostavoitteet olisi esitettykin hanke-ehdotuksessa. Komission on tehtävä jälkiarviointi kaudella 2014–2020 myönnetystä EAKR:n tuesta vuoden 2024 loppuun mennessä.
•  Covid-19-pandemia ravisteli EU:n matkailualaa ennennäkemättömällä tavalla. Komissio on esittänyt toimenpiteitä ja tehnyt ehdotuksia, joilla hillittäisiin kriisin vaikutusta EU:n matkailualaan.

VI Tilintarkastustuomioistuin suosittaa tässä kertomuksessaan, että komissio

•  laatii EU:n matkailun ekosysteemiä varten uuden strategian, jolla pyritään nimenomaisesti tukemaan kestävämpää matkailua edistäviä investointeja
•  kannustaa jäsenvaltioita soveltamaan EAKR:sta rahoitettavien matkailuinvestointien valinnassa menettelyjä, joilla tuettaisiin tätä uutta strategista linjausta.

Johdanto

Matkailun merkitys EU:ssa

01 Matkailulla tarkoitetaan toimintaa, jossa matkailijat matkustavat tavanomaisen asuinpaikkansa ulkopuolella sijaitsevaan kohteeseen alle vuoden ajaksi. Matkan tarkoituksena voi olla liiketoiminta tai vapaa-ajan vietto^[1]. Matkailuala kattaa laajan joukon taloudellisia toimintoja. Niiden avulla tarjotaan matkailijoiden tarvitsemia tuotteita ja palveluja, jotka tukevat joko suoraan tai epäsuorasti heidän matkailuaan. Niitä voivat olla esimerkiksi ihmisten liikkumista helpottavat liikennepalvelut, matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, majoitus, ravintola- ja catering-palvelut, kulttuuri-, urheilu- ja virkistyspalvelut, sekä paikalliset matkailutuotteet ja ‑palvelut^[2].

02 Euroopan unioni on maailman suosituin matkakohdealue (ks. kaavio 1). EU:n 27 jäsenvaltioon saapui vuonna 2019 noin 539 miljoonaa kansainvälistä matkailijaa, mikä on lähes 37 prosenttia koko maailmanlaajuisesta matkustajamäärästä. Samana vuonna EU:n 27 jäsenvaltion kansainvälisestä matkailusta saamat tulot olivat 383 miljardia euroa eli 28,9 prosenttia maailmanlaajuisista matkailutuloista. Neljä EU:n jäsenvaltiota (Ranska, Espanja, Italia ja Saksa) ovat kansainvälisten matkailijoiden saapumisten ja matkailutulojen osalta maailman kymmenen kärkimaan joukossa^[3].

03 Vuonna 2019 matkailualan suoraksi ja epäsuoraksi (heijastusvaikutukset) osuudeksi EU:n bruttokansantuotteesta arvioitiin 9,9 prosenttia. Lisäksi 11,6 prosenttia EU:n koko työvoimasta työskentelee matkailualalla (mikä tarkoittaa noin 23,5:tä miljoonaa työpaikkaa)^[4]. Yli 99 prosenttia EU:n matkailualan yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk‑yrityksiä)^[5].

04 Matkailualan taloudellinen merkitys vaihtelee huomattavasti eri jäsenvaltioissa: Irlannissa, Puolassa, Belgiassa ja Liettuassa matkailun osuus bruttokansantuotteesta on 4–6 prosenttia, kun taas Kroatiassa ja Kreikassa sen osuus on yli 20 prosenttia (ks. kaavio 2).

05 Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden osuus vaihtelee eri jäsenvaltioissa (ks. kaavio 3). Ruotsissa, Puolassa, Romaniassa ja Saksassa yli 75 prosenttia matkailijoista on kotimaisia matkailijoita. Ulkomaisten matkailijoiden osuus on suurin väestömäärältään pienissä maissa (Luxemburg ja Malta) sekä Kroatiassa (kaikissa noin 90 prosenttia). EU:n kahdessa suosituimpiin kuuluvassa matkailukohteessa eli Italiassa ja Espanjassa tämä jakauma on tasaisempi.

Oikeudellinen ja institutionaalinen kehys

06 Jäsenvaltiot päättävät ensisijaisesti itse matkailupolitiikastaan, ja EU täydentää ja tukee jäsenvaltioiden toimia. EU:n toimilla edistetään laajasti alan yritysten kilpailukykyä ja kehitystä sekä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. EU:n perustamissopimuksessa sallitaan myös erityiset lainsäädäntötoimenpiteet jäsenvaltioiden toimien täydentämiseksi^[6].

07 Komission tavoitteena on matkailupolitiikkansa avulla pitää yllä Euroopan asemaa johtavana matkailukohteena, maksimoida alan vaikutus kasvun ja työllisyyden edistämiseen sekä kannustaa EU‑maiden välistä yhteistyötä erityisesti vaihtamalla hyviä käytäntöjä^[7]. Komissio määritteli vuonna 2020 teollisuuspolitiikassaan matkailun yhdeksi 14 teollisesta ekosysteemistä^[8].

08 Tärkeimmät EU:n institutionaaliset sidosryhmät ja elimet ovat seuraavat:

•  Euroopan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunta (TRAN) ja sen matkailualan erityistyöryhmä
•  Euroopan unionin neuvosto (jossa matkailuun liittyvien aiheiden käsittelystä vastaa yleensä kilpailukykyneuvosto)
•  matkailualan neuvoa-antava komitea^[9], jonka puheenjohtajana on komissio (sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk‑yritystoiminnan pääosasto); komitea toimii neuvonta- ja koordinointifoorumina, jossa jäsenvaltioiden ja komission edustajat vaihtavat tietoja ja keskustelevat matkailupolitiikkaan ja matkailijoille tarjottaviin palveluihin liittyvistä asioista.

09 Lukuisat komission yksiköt käsittelevät työssään aihepiirejä, joilla on välitön vaikutus matkailualaan, mutta kaksi pääasiallisesti matkailupolitiikkaa ja matkailualalle suunnattavaa EU‑rahoitusta käsittelevää pääosastoa ovat

•  sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk‑yritystoiminnan pääosasto, joka vastaa komissiossa matkailupolitiikasta
•  alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto, joka hallinnoi EAKR:ää (josta myönnetään suuri osa EU:n matkailualan rahoituksesta) yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.

Lisäksi terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosastolla oli covid-19-pandemian yhteydessä oma erityinen tehtävänsä tarvittavien edellytysten valmistelemisessa, jotta unionin alueelle voitiin palauttaa vapaa liikkuvuus.

10 Keskeisiä kansainvälisiä matkailualan järjestöjä ovat Yhdistyneiden kansakuntien Maailman matkailujärjestö (UNWTO), OECD ja Maailman matkailuneuvosto (WTTC). Kansallisten matkailujärjestöjen kattojärjestönä toimiva Euroopan matkailukomissio (ETC) pyrkii myös markkinoimaan Eurooppaa matkailukohteena kolmansilla markkinoilla.

Covid-19-pandemian vaikutukset EU:n matkailualaan

11 Covid-19-pandemialla on ollut dramaattinen ja ennennäkemätön vaikutus matkailualaan koko maailmassa, sillä se on vähentänyt merkittävästi matkailua ja siten myös matkailuyritysten tuloja. Vuoden 2020 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä kansainvälisiä saapumisia oli EU:ssa 67,5 prosenttia vähemmän kuin samalla ajanjaksolla vuonna 2019. Määrä väheni jäsenvaltiosta riippuen 46–84 prosenttia (ks. kaavio 4). Suurin osa haastatelluista matkailualan sidosryhmistä suhtautui epäilevästi siihen, että matkailun kysyntä palautuisi kriisiä edeltävälle tasolle ennen vuotta 2024.

12 Matkustusrajoituksista johtunut matkailijamäärien väheneminen on heikentänyt merkittävästi matkailualan vaikutusta talouteen. Vuonna 2020 EU:ssa menetettiin noin kaksi miljoonaa työpaikkaa matkailualalla, ja matkailualan osuus bruttokansantuotteesta väheni puolella vuoteen 2019 verrattuna (noin kymmenestä prosentista viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta)^[10]. Eniten työpaikkoja menetettiin perinteisissä matkailukohteissa, kuten Kroatiassa, Kyproksella, Kreikassa, Maltalla ja Espanjassa (yli 60 prosenttia) sekä Irlannissa (ks. kaavio 5).

13 Vaikutukset ovat kohdistuneet voimakkaasti myös matkailualan investointivalmiuksiin. Komissio arvioi toukokuussa 2020 ehdotetun Next Generation EU ‑paketin yhteydessä, että pandemian ja matkustusrajoitusten seurauksena matkailun ekosysteemiin kohdistuisi EU:ssa 171 miljardin euron tulonmenetys vuosina 2020 ja 2021^[11]. Komission analysoimista 14 liiketoimintaekosysteemistä matkailu on toimiala, jonka perusinvestointitarpeiden arvioidaan olevan kaikista suurimpia ja paljon suurempia kuin muiden ekosysteemien tarpeiden. Matkailun ekosysteemin elpymiseen tarvittavat perusinvestoinnit olivat komission arvion mukaan 161 miljardia euroa (määrään eivät sisälly vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvät investointitarpeet).

EU:n rahoitustuki matkailuinvestoinneille

14 Monivuotisessa rahoituskehyksessä ei ole matkailua koskevaa erillistä talousarviota. Matkailuinvestointeja voidaan rahoittaa useista EU:n aloitteista ja ohjelmista. Kaudella 2014–2020 oli 12 ohjelmaa, joita voitiin käyttää matkailualan toimien rahoittamiseen sekä suoran että yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa. Kaudella 2021–2027 tämä määrä nousee 14 ohjelmaan. Niihin sisältyvät myös covid-19-pandemian vaikutusten hillitsemistä varten luodut ohjelmat. Liitteessä I luetellaan matkailuun liittyvät ohjelmat kummankin kauden osalta ja esitetään yleiskatsaus niistä tuettujen toimien tyypeistä. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) lainsäädäntökehykseen vuosina 2021–2027 sisältyy erityinen kestävää matkailua koskeva toimintapoliittinen tavoite^[12]. Tämän erityistavoitteen lisäksi kestävää matkailua voidaan tukea minkä tahansa muun toimintapoliittisen tavoitteen avulla edellyttäen, että investoinnit edistävät asianomaisen tavoitteen saavuttamista ja ovat sovellettavien mahdollistavien edellytysten tai vaatimusten mukaisia.

15 EAKR:sta rahoitetaan suurin osa suoraan matkailua koskeviin investointeihin osoitettavasta EU:n rahoitustuesta: noin 6,4 miljardia euroa kaudella 2007–2013 (ks. taulukko 1) ja tähän mennessä noin 4,3 miljardia euroa kauden 2014–2020 osalta (ks. taulukko 2).

16 Jäsenvaltioiden viranomaiset valitsevat toimenpideohjelmista rahoitettavat hankkeet ja seuraavat niiden täytäntöönpanoa. Komissio valvoo sääntelyvaltansa puitteissa toimenpideohjelmien täytäntöönpanoa. Tarkoituksena on varmistaa, että varat käytetään vaikuttavalla tavalla. Kaaviossa 6 esitetään, miten EAKR:n rahoitus on kohdennettu matkailun tukitoimien koodeille kussakin jäsenvaltiossa kahdella viimeksi kuluneella ohjelmakaudella.

17 Elpymis- ja palautumistukivälineen^[13] avulla tarjotaan jäsenvaltioille mahdollisuus investointien ja uudistusten rahoittamiseen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien yhteydessä. Tämä koskee myös matkailualaa. Lokakuussa 2021 komissiolle oli toimitettu 26 elpymis- ja palautumissuunnitelmaa 27:stä, ja neuvosto oli hyväksynyt niistä 19. Elpymis- ja palautumistukivälineestä saatavilla oleva rahoitus on sidottava vuoden 2023 loppuun mennessä. Komission on toimitettava arviointikertomus elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanosta helmikuuhun 2024 mennessä ja jälkiarviointikertomus joulukuuhun 2028 mennessä.

18 Tämä tarkastus kohdistui neljään jäsenvaltioon. Näiden jäsenvaltioiden joukosta komissio oli tarkastuksen toimittamisajankohtaan mennessä antanut kesäkuussa 2021 tukensa kansalliselle elpymis- ja palautumissuunnitelmalle Espanjan osalta, ja neuvosto hyväksyi suunnitelman heinäkuussa 2021. Romanian kansalliselle elpymis- ja palautumissuunnitelmalle komissio puolestaan antoi tukensa syyskuussa 2021. Muiden kahden jäsenvaltion kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat ovat edelleen komission arvioitavina. Näistä neljästä jäsenvaltiosta kolme (Puola, Espanja ja Romania) oli sisällyttänyt kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa luonnoksiin erityisen tuen matkailualalla tehtäviä investointeja varten (ks. taulukko 3).

Tulevaisuuden haasteet ja toimintamallit

19 Useimmat tilintarkastustuomioistuimen haastattelemat kansainvälisten järjestöjen asiantuntijat uskovat, että lyhyellä aikavälillä kotimaan matkat, lähialuematkat ja lyhyet matkat hallitsevat matkailun kysyntää, kun covid-19-pandemian välittömät vaikutukset on selätetty. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että EU:n matkailualan kehittämistä varten on ratkaistava suuria keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteita, jotka liittyvät erityisesti alan vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja uusien teknologioiden integrointiin sekä kilpailukykyyn ja selviytymiskykyyn^[14].

20 Sillä välin myös matkailijat alkavat toimia joitakin edellä mainittuja haasteita kuvastavien uusien mallien mukaisesti. Matkailun tulevaa kysyntää ohjaavat todennäköisesti lisääntyvä ympäristötietoisuus, digitaalisten palvelujen ja uusien teknologioiden laajempi käyttö, siirtyminen yksilöllisempiin matkustuskokemuksiin, hyvinvointi ja parempi vuorovaikutus paikallisyhteisöjen ja ‑kulttuurin kanssa sekä lisääntyvät huolet turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (ks. kaavio 7).

21 Kestävä matkailu on siten yksi matkailun kehittämisen tärkeimmistä käsitteistä. Siinä pyritään löytämään tasapaino matkailun kehittämisen ympäristö-, talous- ja sosiokulttuuristen näkökohtien välille, jotta matkailu olisi kestävää pitkällä aikavälillä^[15]. Tämä koskee myös kysymystä siitä, miten torjutaan matkailun vaikutusta ilmastonmuutokseen. EU:ssa Euroopan vihreän kehityksen ohjelma^[16] tarjoaa kattavan poliittisen kehyksen kestävän matkailun edistämistä varten.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

22 Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa arvioitiin, olivatko komission EU:n matkailualan tukemiseksi kaudella 2014–2020 toteuttamat toimet vaikuttavia. Arvionsa tekemiseksi tilintarkastustuomioistuin tutki,

•  vastasiko komission matkailustrategia vaikuttavalla tavalla matkailualan tarpeisiin ja saatettiinko se säännöllisesti ajan tasalle painopisteisiin tehtyjen muutosten mukaisesti
•  onko Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitustuki julkisille matkailuinvestoinneille ollut johdonmukaista EU:n, kansallisen ja alueellisen tason matkailustrategioiden kanssa ja onko se ollut kestävää ja onko siinä keskitytty investointeihin, joiden tuoma lisäarvo ulottuu itse hanketta pidemmälle
•  onko komissio ryhtynyt toimiin, joilla on pyritty hillitsemään covid-19-pandemiasta matkailualalle aiheutuvia vaikutuksia.

23 Vastatakseen näihin kysymyksiin tilintarkastustuomioistuin analysoi komission toimia ja saatavilla olevia asiakirjoja, jotka liittyivät komission matkailustrategiaan, komission yhteistyöhön jäsenvaltioiden kanssa sekä komission antamaan tukeen ja ohjaukseen matkailuinvestointien rahoittamiseksi erityisesti EAKR:n kautta. Tämä kattoi sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk‑yritystoiminnan pääosaston ja alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston toimet.

24 Tilintarkastustuomioistuin tutki matkailuun liittyvien menojen kannalta keskeisimmän EAKR:n toimenpideohjelman neljässä jäsenvaltiossa (Unkari, Puola, Romania ja Espanja) ja arvioi sen perusteella, miten toimenpideohjelma oli suunniteltu matkailuinvestointien osalta. Tilintarkastustuomioistuin valitsi nämä jäsenvaltiot tarkastukseen sen perusteella, miten paljon EU:n tukemaa matkailuinvestointien rahoitusta ne ovat saaneet ja miten suuri merkitys matkailualalla on näiden jäsenvaltioiden bruttokansantuotteeseen, sekä maantieteellisen monimuotoisuuden perusteella.

25 Tilintarkastustuomioistuin tutki otoksen, johon kuului 32 EAKR:sta rahoitettua julkista matkailuhanketta, jotka viranomaiset panivat täytäntöön näissä neljässä maassa. Tilintarkastustuomioistuin keskittyi näihin hankkeisiin, koska niillä oli potentiaalia edistää matkailualan kehittämistä alueilla, joilla hankkeet toteutettiin. Otos koostuu 17 hankkeesta kaudelta 2014–2020. Niiden osalta arvioitiin hankkeiden valintaa, täytäntöönpanoa ja hanketulosten seurantaa. Hankkeiden kestävyyden tarkempaa arviointia varten tilintarkastustuomioistuin valitsi samoista maista myös 15 valmistunutta hanketta kaudelta 2007–2013. Liitteessä II luetellaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastukseen valitsemat toimenpideohjelmat ja otokseen sisältyvien hankkeiden määrä kunkin toimenpideohjelman osalta. Liitteessä III olevissa kartoissa yksilöidään tässä tarkastuksessa arvioitujen hankkeiden nimi ja sijainti.

26 Tilintarkastustuomioistuin määritti komission ehdottamat keskeiset toimenpiteet, joilla pyritään vastaamaan covid-19-pandemiasta matkailualalle Euroopassa aiheutuneisiin vaikutuksiin. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin arvioi komission toimet, jotka liittyivät EU:n matkailualalle kautta 2021–2027 varten myöntämän taloudellisen tuen suunnitteluun.

27 Tilintarkastustuomioistuin haastatteli

•  komission henkilöstöä, toimivaltaisten viranomaisten (esim. matkailusta vastaavien ministeriöiden) edustajia, tarkastukseen valittujen toimenpideohjelmien hallintoviranomaisia ja otokseen valittujen hankkeiden edunsaajia edellä mainituissa neljässä jäsenvaltiossa
•  asiantuntijoita matkailualan keskeisistä kansainvälisistä järjestöistä: YK:n Maailman matkailujärjestöstä (UNWTO), OECD:stä, Maailman matkailuneuvostosta (WTTC), Euroopan matkailukomissiosta (ETC), Euroopan matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien liitosta (ECTAA) ja Euroopan alueiden kilpailukykyisen ja kestävän matkailun verkostosta (NECSTour).

28 Tarkastuksen aikana voimassa olleiden covid-19-rajoitusten vuoksi tilintarkastustuomioistuin ei pystynyt tekemään tarkastuskäyntejä tämän tarkastuksen kohteena olleisiin neljään jäsenvaltioon. Tilintarkastustuomioistuin ei siksi kerännyt suoraa evidenssiä tarkastukseen valittujen hankkeiden fyysisestä täytäntöönpanosta. Kaikki tilintarkastustuomioistuimen tältä osin esittämät huomautukset perustuvat asiakirjaevidenssiin.

29 Tämän tarkastuksen tarkoituksena on tarjota komissiolle tietoja, jotka auttavat sitä määrittelemään kattavan vuoteen 2030 ulottuvan matkailustrategian, johon sisältyy keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita. Tilintarkastustuomioistuin toivoo tämän tarkastuksen edistävän myös matkailuinvestointeihin kaudella 2021–2027 myönnettävän EU:n rahoitustuen suunnittelun ja täytäntöönpanon kehittämistä, jotta tuen avulla saavutetaan vaikuttavia ja kestäviä tuloksia.

Huomautukset

EU:n matkailustrategia ei sovellu alan uusien haasteiden ratkaisemiseen

30 Komissio esittää strategioissa tai vastaavissa asiakirjoissa toimintapoliittiset suuntaviivansa ja rahoitusprioriteettinsa, jotka perustuvat lainsäätäjien määrittelemiin tavoitteisiin. Jotta strategia olisi vaikuttava, siinä olisi määriteltävä erityiset painopisteet, niitä tukevat EU:n toimet ja toteutusaikataulu sekä ilmoitettava strategian täytäntöönpanoa varten tarvittavat resurssit. Strategialla olisi myös vastattava alan muuttuviin tarpeisiin ja haasteisiin, ja se olisi pidettävä tämän mukaisesti ajan tasalla. Tilintarkastustuomioistuin arvioi kaudella 2014–2020 voimassa olleen komission matkailustrategian sekä tarkastuksen kohteena olleiden neljän jäsenvaltion kansalliset matkailustrategiat. Tilintarkastustuomioistuin tiedusteli myös sidosryhmiltä heidän näkemyksiään komission lähestymistavasta matkailuun.

Komission matkailustrategia on peräisin vuodelta 2010

Komissio on saattanut matkailun painopisteensä kahdesti ajan tasalle kaudella 2014–2020, mutta se ei ole kuitenkaan muuttanut strategiaansa

31 Komissio antoi kesäkuussa 2010 tiedonannon, jossa se vahvisti EU:n viimeisimmän matkailustrategian^[17]. Siinä todettiin, että komission tarkoituksena on ”edistää koordinoitua lähestymistapaa matkailuun liittyviin aloitteisiin ja määritellä uudet toimintapuitteet EU:n kilpailukyvyn ja kasvumahdollisuuksien parantamiseksi kestävällä tavalla”. Strategiassa määritettiin neljä laajaa painopistettä matkailun edistämiseksi (ks. kaavio 8) sekä joukko näihin painopisteisiin liittyviä komission erityisiä toimia. Siinä ei kuitenkaan ilmoitettu määräaikaa näiden painopisteiden täytäntöönpanoa varten. Komission strategiassa ei myöskään täsmennetty, miten jäsenvaltioiden ja komission omien pääosastojen olisi käytettävä saatavilla olevaa EU:n rahoitusta näiden painopisteiden toteuttamiseksi.

32 Tämän jälkeen matkailualan painopisteitä – mutta ei kuitenkaan itse strategiaa – on tarkistettu kahdesti komission uusien kokoonpanojen nimittämisen jälkeen matkailualan neuvoa-antavan komitean kuulemisen perusteella:

•  Komissio julkaisi joulukuussa 2015 matkailualan tarkistetut painopisteet. Näissä painopisteissä otettiin huomioon matkailualan kehittämisen kannalta merkitykselliset uudet tekijät, joita ei ollut käsitelty vuoden 2010 tiedonannossa, kuten digitalisaatio ja matkailutyöntekijöiden taitojen ja osaamisen parantaminen. Tarkistettuihin painopisteisiin ei kuitenkaan yhdistetty erityisiä toimia, vaikka sitä oli alun perin ehdotettu jäsenvaltioille osoitetussa komission tausta-asiakirjassa^[18].
•  Komissio mukautti marraskuussa 2019 EU:n matkailualan painopisteitä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti kiinnittämällä erityistä huomiota kestävään ja vastuulliseen matkailuun ja laajentamalla digitaalisen osa-alueen painotusta älykkääseen matkailuun ja innovointiin. Näihin mukautettuihin painopisteisiin ei yhdistetty tälläkään kertaa erityisiä toimia tai ehdotuksia siitä, miten EU:n rahoitusta voitaisiin parhaiten käyttää niiden toteuttamiseksi.

33 Vuoden 2010 tiedonannossa määritelty strategia on edelleen virallinen voimassa oleva strategia. Vaikka komissio tarkisti matkailualan painopisteitään kaudella 2014–2020 laajempien toimintapoliittisten strategioiden yhteydessä, se ei ole laatinut toimintasuunnitelmaa strategiansa ja tarkistettujen painopisteidensä täytäntöönpanon tukemiseksi.

Matkailupolitiikasta vastaavan komission henkilöstön määrää on vähennetty merkittävästi vuodesta 2014

34 Kunnianhimon puute uuden matkailustrategian määrittelyssä käy ilmi myös matkailupolitiikasta suoraan vastaavan komission henkilöstön määrän kehityksestä. Komissiossa oli vuoteen 2014 asti kaksi matkailuun liittyviä asioita käsittelevää yksikköä^[19] (joista toinen vastasi yleisistä toimintapoliittisista kysymyksistä ja toinen keskittyi matkailun kulttuurisiin välineisiin). Yksiköissä työskenteli yhteensä noin 40 työntekijää. Vuonna 2014 perustettiin sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk‑yritystoiminnan pääosasto ja sen alaisuuteen yksi matkailua käsittelevä yksikkö, johon yhdistettiin aiemman kahden yksikön henkilöstö. Tämän yksikön vastuulle annettiin kuitenkin myös tekstiiliala ja luovat alat. Vuosina 2014–2018 tämän yksikön henkilöstön kokonaismäärä supistettiin puoleen entisestä. Sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk‑yritystoiminnan pääosaston uudelleenorganisointi maaliskuussa 2021 ei tuonut tilanteeseen merkittävää muutosta: sen yhteydessä perustettiin nykyinen matkailusta ja tekstiilialasta vastaava yksikkö, mutta suoraan matkailuun liittyvistä kysymyksistä vastaavan henkilöstön määrä säilyi entisellään (12 työntekijää).

Tarkastuksen kohteena olleet jäsenvaltiot laativat omat matkailustrategiansa, joiden painopisteet vastaavat EU:n strategian painopisteitä

35 Kukin jäsenvaltio laatii oman matkailustrategiansa. Liitteessä IV luetellaan kaikkien jäsenvaltioiden nykyiset kansalliset matkailustrategiat. Tilintarkastustuomioistuimen odotuksena oli, että EU:n strategia ja kansalliset strategiat ovat yhteensopivia ja että niitä kehitetään koordinoidusti. Tilintarkastustuomioistuin arvioi tarkastuksen kohteena olleiden neljän jäsenvaltion osalta, onko komission strategia otettu huomioon niiden matkailustrategioissa (nämä strategiat esitetään pääpiirteissään laatikossa 1).

36 Kaiken kaikkiaan tilintarkastustuomioistuimen tekemä analyysi osoitti, että kaikissa neljässä kansallisessa strategiassa käsiteltiin komission strategian kaltaisia painopisteitä, kuten matkailun kestävyyttä ja laatua, digitalisaatiota ja kilpailukykyä. Yhdessäkään kansallisessa strategiassa ei viitata komission vuoden 2010 tiedonannon painopisteisiin tai niihin vuosina 2015 ja 2019 tehtyihin muutoksiin.

37 Näiden neljän jäsenvaltion strategiat ovat parhaillaan tarkistettavina, jotta ne säilyisivät merkityksellisinä vuoteen 2030 saakka. Kukin jäsenvaltio vastaa tästä työstä itsenäisesti, joten riskinä on, että matkailualaan liittyviin rajatylittäviin näkökohtiin ei kiinnitetä riittävissä määrin huomiota. Komissio valmistelee samaan aikaan EU:n matkailuohjelmaa vuodelle 2030 (ks. kohta 41).

EU:n matkailustrategiaa on uudistettava covid-19-pandemian vaikutusten vuoksi

Kansallisten viranomaisten arvio komission strategiasta vuosina 2014–2020 on myönteisempi kuin matkailualan edustajien

38 Tarkastuksen kohteena olleiden neljän jäsenvaltion matkailupolitiikasta vastaavat kansalliset viranomaiset arvioivat yleisesti ottaen myönteisesti kaudella 2014–2020 sovellettuja EU:n matkailun painopisteitä ja niitä tukevia toimia. Viranomaiset huomauttivat kuitenkin myös, että matkailualaan kohdistuvien covid-19-pandemian vaikutusten vuoksi olisi tärkeää saattaa EU:n matkailustrategia ajan tasalle huomioimalla muuttuvat olosuhteet ja hahmotella etenemissuunnitelma kohti selviytymiskykyisempää matkailualaa tulevaisuutta silmällä pitäen.

39 Samaan aikaan tätä tarkastusta varten haastatellut EU:n matkailualan edustajat ja kansainväliset matkailujärjestöt kertoivat, että EU:lla ei ole yhteistä matkailustrategiaa tai alan tulevaisuutta kartoittavaa etenemissuunnitelmaa, vaikka EU on maailman johtava matkailukohde. He huomauttivat myös, että komission olisi oltava johtavassa asemassa tällaisen strategian kehittämisessä ja täytäntöönpanossa.

Komissio on ottanut ensimmäisiä askeleita kohti uuden matkailustrategian laatimista

40 Komissio julkaisi covid-19-pandemian matkailualalle aiheuttamien vakavien vaikutusten vuoksi toukokuussa 2020 tiedonannon Matkailu ja liikenne vuonna 2020 ja sen jälkeen^[24]. Tiedonanto sisälsi lyhyen aikavälin suosituksia covid-19-pandemiasta kesäsesongille 2020 aiheutuvien vaikutusten käsittelemistä varten (ks. kohta 66). Tulevaisuuden suunnittelun osalta komissio ehdotti, että järjestetään Euroopan matkailualan huippukokous, jossa pohdittaisiin, millainen matkailuala on tulevaisuudessa, ja alettaisiin yhdessä laatia Euroopan uutta, vuoteen 2050 ulottuvaa matkailuohjelmaa.

41 Komissio ilmoitti toukokuussa 2021 käynnistäneensä yhden erityistoimen: vihreän ja digitaalisen siirtymän väylien yhteiskehittäminen^[25]. Komissio julkaisi sen jälkeen kesäkuussa 2021 asiakirjan (Scenarios towards co-creation of transition pathway for tourism for a more resilient, innovative and sustainable ecosystem)^[26], jossa se käsitteli vuoteen 2030 saakka ulottuvaa ajanjaksoa. Komissio käynnisti myös julkisen kuulemisen, jonka tarkoituksena oli määrittää sopivimmat toimet tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

EU:n lainsäätäjät vaativat laatimaan uuden, covid-19:n jälkeiseen aikaan sovellettavan EU:n matkailustrategian

42 Euroopan parlamentti on vaatinut äänekkäästi komissiota saattamaan matkailustrategiansa ajan tasalle^[27]. Se hyväksyi maaliskuussa 2021 päätöslauselman kestävää matkailua koskevan EU:n strategian laatimisesta^[28], jossa se kehotti komissiota esittelemään toimintasuunnitelman vuonna 2021 ja laatimaan ajan tasalle saatetun kestävää ja strategista matkailua koskevan EU:n strategian, jolla korvataan vuoden 2010 tiedonannossa määritetty strategia.

43 Toukokuussa 2021 kokoontunut kilpailukykyneuvosto^[29] kehotti samalla tavoin komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan Euroopan matkailuohjelman 2030/2050. Se olisi toteutettava yhteistyössä asianomaisten sidosryhmien kanssa, ja siinä olisi ratkaistava keskeiset strategiset haasteet matkailuekosysteemin vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseksi sekä sen kilpailukyvyn, selviytymiskyvyn ja kestävyyden vahvistamiseksi.

Julkisia matkailuinvestointeja varten vuosina 2014–2020 myönnetyllä EAKR:n rahoitustuella edistettiin EU:n ja kansallisen tason matkailutavoitteiden saavuttamista, mutta hankkeiden valintaan liittyvät puutteet rajoittivat tuen vaikuttavuutta

EAKR:n toimenpideohjelmat oli suunniteltu EU:n matkailustrategian sekä kansallisten ja alueellisten matkailustrategioiden mukaisesti

44 Tilintarkastustuomioistuin tutki, miten komissio oli arvioinut kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien johdonmukaisuutta matkailustrategiansa ja painopisteidensä kanssa. Tilintarkastustuomioistuin tutki myös, olivatko toimenpideohjelmien investointiprioriteetit EU:n ohjelmasuunnittelun ulkopuolella itsenäisesti määriteltävien kansallisten tai alueellisten matkailustrategioiden mukaisia.

45 Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto johti yhdessä muiden komission pääosastojen kanssa prosessia, jossa arvioitiin toimenpideohjelmien temaattisten tavoitteiden ja investointiprioriteettien johdonmukaisuutta kumppanuussopimusten sisältöön nähden. Tämä arviointi kuuluu osana toimenpideohjelmien hyväksymisprosessiin.

46 Komissio teki valituista kumppanuussopimuksista ja EAKR:n toimenpideohjelmista arvioinnin, jonka perusteella jäsenvaltioille lähetettiin useita huomautuksia toimenpideohjelmia koskevissa virallisissa huomautuskirjeissä. Näiden kirjeiden matkailuun liittyvät huomautukset keskittyivät johdonmukaisuuteen yleisten aluekehitysstrategioiden kanssa. Komissio pyysi selvennyksiä ja lisätietoja, minkä johdosta toimenpideohjelmia korjattiin.

47 EAKR:n kauden 2014–2020 sääntelykehykseen ei sisältynyt erityisiä investointiprioriteetteja eikä matkailuinvestointeja koskevia ennakkoehtoja. Koska oikeudellista velvoitetta ei ollut, komissio ei tarkistanut erikseen toimenpideohjelmien johdonmukaisuutta EU:n matkailustrategian painopisteiden tai nykyisten kansallisten taikka alueellisten matkailustrategioiden kanssa.

48 Tilintarkastustuomioistuimen analyysi osoitti kaiken kaikkiaan, että tutkituissa EAKR:n toimenpideohjelmissa matkailuinvestointeihin myönnetty rahoitustuki kohdennettiin hallintoviranomaisten tekemän ennakkoarvioinnin ja vastaavan kumppanuussopimuksen määräysten mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin tunnisti valituista toimenpideohjelmista seuraavat neljä yhteistä laajaa painopistettä:

•  matkailuinfrastruktuurin ja ‑tuotteiden kehittäminen
•  matkailuyritysten kilpailukyvyn edistäminen
•  luonto- ja kulttuurikohteiden suojeleminen ja edistäminen matkailuresursseina
•  paikallisten talouksien kehittämisen ja työpaikkojen luomisen edistäminen.

Nämä kaikki painopisteet olivat yleisesti ottaen nykyisten aluekehityssuunnitelmien tavoitteiden mukaisia ja soveltuvin osin erityisten kansallisten ja alueellisten matkailustrategioiden mukaisia.

Hankkeet valitaan käyttämällä erilaisia menettelyjä, mutta alustavan suunnittelun ja tarvearvioinnin puutteet vaarantavat EU:n yhteisrahoittamien matkailuinvestointien vaikuttavuuden ja kestävyyden

49 Tilintarkastustuomioistuin tutki neljän jäsenvaltion viranomaisten toimittamista hankkeista poimitun otoksen perusteella, miten hankkeet oli valittu ja pantu täytäntöön. Tilintarkastustuomioistuin tutki erityisesti, olivatko hankkeiden valintakriteerit toimenpideohjelman investointiprioriteettien sekä kansallisten ja alueellisten matkailustrategioiden mukaisia, oliko valintaprosessissa varmistettu vain toteutusvalmiiden ja hyvin suunniteltujen hankkeiden valinta ja oliko valitut hankkeet toteutettu vaikuttavalla tavalla ja oliko niillä yksittäistä hanketta pidemmälle ulottuva vaikutus.

Jäsenvaltiot käyttivät erilaisia valintamenettelyjä

50 Jäsenvaltiot käyttivät viranomaisten esittelemiä matkailuhankkeita arvioidessaan ja valitessaan eri menettelyjä, kuten kilpailuun perustuvia ehdotuspyyntöjä, kiinnostuksenilmaisupyyntöjä, ensiksi tullutta palvellaan ensiksi ‑menettelyä tai ennalta valittuja luetteloita tuettavista matkailukohteista. Kaikki nämä menettelyt voivat olla perusteltuja tämäntyyppisissä hankkeissa. Menettelyn valinta kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Tilintarkastustuomioistuimen analyysin perusteella valintamenettelyt olivat yleisesti ottaen sovellettavien sääntöjen, strategisten suuntaviivojen ja vastaavassa toimenpideohjelmassa hyväksyttyjen valintaperusteiden mukaisia.

Useissa hankkeissa ei ollut tehty riittävää alustavaa suunnittelua ja tarvearviointia

51 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi useissa arvioimissaan hankkeissa, että hanke-ehdotuksiin liittyvät alustavat suunnitelmat ja tarvearvioinnit sekä kysyntäanalyysi olivat puutteellisia. Tämä johti usein viivästyksiin, kustannusten ylittymiseen ja hankkeen soveltamisalan muutoksiin hankkeen toteutuksen aikana (ks. yksi tällainen esimerkki laatikosta 2).

52 Erityisesti hankkeiden täytäntöönpanon viivästyminen oli yleinen ongelma otokseen valituissa hankkeissa. Kauden 2014–2020 osalta otoksen 17 hankkeesta 11 hanketta viivästyi tai niiden odotetaan viivästyvän vähintään kuusi kuukautta alkuperäisessä avustussopimuksessa sovitusta päättymispäivästä. Tähän kuuluu neljä hanketta Unkarissa, yksi Puolassa, kaksi Romaniassa ja neljä Espanjassa. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastukseen liittyvän kenttätyön aikana Unkarissa peruttiin jälleen yksi hanke. Näitä viivästyksiä selitettiin pääasiassa seuraavilla syillä:

•  hallinnolliset ongelmat: pitkään kestäneet tai epäonnistuneet tarjouskilpailumenettelyt, viivästykset rakennuslupien saamisessa, vaikeudet maa-alueiden hankinnassa, alue-/paikallishallinnon muutokset
•  työn suorittamiseen liittyvät ongelmat: tekniset tai ympäristöön liittyvät ongelmat, joiden vuoksi hanke oli suunniteltava uudelleen, töiden väliaikainen keskeyttäminen sääolosuhteiden vuoksi, covid-19-pandemiaan liittyvät rajoitustoimet.

53 Toinen hankkeiden suunnitteluun liittyvä erityinen puute, joka voi vaarantaa hankkeen vaikuttavuuden ja kestävyyden, on vastaavien hankkeiden rahoittaminen lähellä hankkeen sijaintia (ks. laatikon 3 esimerkki).

Kaikilla valmistuneilla hankkeilla ei ollut myönteistä vaikutusta alueen matkailutoimintaan

54 Tilintarkastustuomioistuin arvioi myös 15 valmistunutta hanketta kattavan otoksen ja keskittyi siinä erityisesti hankkeisiin, jotka oli saatettu päätökseen useita vuosia sitten ja joista suurin osa oli rahoitettu kaudella 2007–2013. Tarkoituksena oli analysoida hankkeiden kestävyyttä ja vaikutusta alueen yleiseen matkailutoimintaan.

55 Tilintarkastustuomioistuimen analyysista muodostui kirjava kuva. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi useita hankkeita, jotka olivat saavuttaneet (tai jopa ylittäneet) tavoitteensa ja edistäneet menestyksekkäästi matkailun edistämistä alueellaan (ks. esimerkit laatikossa 4). Näille kaikille hankkeille yhteistä on se, että niiden avulla parannetaan matkailun laatua ja kysyntää alueella itse hanketta laajemmassa mittakaavassa ja että ne tuottavat siten mahdollisia heijastusvaikutuksia paikallisiin talouksiin.

56 Muilla hankkeilla oli vain rajallinen vaikutus (tai ei lainkaan vaikutusta) matkailun edistämiseen. Tärkeimmät syyt rajalliselle vaikutukselle matkailuun olivat seuraavat:

•  investoinnit olivat erillisiä, koska ne eivät olleet yhteydessä muuhun matkailuinfrastruktuuriin tai koska täydentäviä hankkeita ei toteutettu
•  vaikuttavaa markkinointia ja matkailuinformaatiota ei ollut
•  tuettua infrastruktuuria käyttää ensisijaisesti paikallinen yhteisö (yksi tällainen esimerkki on kuvattu laatikossa 5).

Komission ohjeisiin sisältyi matkailuinvestointien tehokkuus ja kestävyys, mutta niissä ei käsitelty useita näkökohtia

57 Tilintarkastustuomioistuin tutki, oliko komissio julkaissut suuntaviivoja edellytyksistä EAKR:n tuen myöntämiseksi matkailuinvestoinneille ja jäsenvaltioiden auttamiseksi vaikuttavien ja kestävien yhteisrahoitteisten matkailuhankkeiden valinnassa ja toteuttamisessa.

58 Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto julkaisi vuonna 2014 temaattiset ohjeet^[30] edellytyksistä, joiden perusteella EAKR:n investointeja matkailualalle voitaisiin arvioida kaudella 2014–2020. Nämä ohjeet asetettiin jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten saataville. Ohjeisiin sisältyi erityisesti

•  esimerkkejä relevanteista matkailualan investoinneista, jotka liittyvät matkailun tarjonnan monipuolistamiseen ja matkailusesongin pidentämiseen, korkean lisäarvon tai tietyille ryhmille kohdennettujen matkailutuotteiden kehittämiseen, innovatiivisiin palveluihin ja digitalisointiin
•  kielteisiä esimerkkejä, jotka vaarantavat merkittävällä tavalla matkailuhankkeiden vaikuttavuuden, kuten kertaluonteiset tai erilliset hankkeet; matkailuinvestoinnit, joiden seurauksena voidaan luoda päällekkäisiä tiloja tai jotka voivat aiheuttaa siirtymisvaikutuksen; viiden tähden hotellien tai ammattiurheilujärjestöjen yhteisrahoitus
•  tarve ottaa huomioon hankkeiden taloudellinen kestävyys sekä investointien heijastusvaikutukset erityisesti työllisyyden tai matkailusesonkien ulkopuolella tapahtuvan taloudellisen toiminnan osalta.

59 Komission temaattisissa ohjeissa tuodaan esille, että EU:n rahoittamat matkailualan infrastruktuurihankkeet olisi sisällytettävä relevantteihin kasvu- ja/tai kehitysstrategioihin ja hankkeiden olisi oltava kestäviä sekä kustannustehokkaita. Ohjeissa ei kuitenkaan kiinnitetä riittävästi huomiota seuraaviin riskitekijöihin: alueilla, joiden matkailupotentiaali on sama tai samankaltainen, ei välttämättä ole yhteensopivia strategioita; EU:n tuen saajiksi valitut hankkeet saattavat olla päällekkäisiä muiden lähialueilla toteutettavien EU‑rahoitteisten hankkeiden kanssa (mikä heikentää niiden kestävyyttä); hankkeiden tarkoituksenmukaisesta ylläpidosta ei huolehdita niiden päätökseen saattamista seuraavina vuosina. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus osoitti, että jotkin näistä riskeistä ovat joissakin tapauksissa toteutuneet (ks. esimerkki laatikossa 3).

Tulosten seuranta: yhteisen matkailuindikaattorin käyttö on rajallista, eikä se käsitä kattavasti kaikentyyppisiä hanketuloksia

60 EU:n yhteisrahoittamien hankkeiden tuloksia olisi seurattava asiaankuuluvien indikaattorien perusteella. Tilintarkastustuomioistuin arvioi matkailualan seurantakehyksen ja erityisesti EAKR-asetuksessa matkailuun liittyviä tukitoimia varten määritetyt indikaattorit. Tilintarkastustuomioistuin tutki myös otokseen valituissa hankkeissa käytetyt seurantajärjestelyt.

Vain yksi matkailuun liittyvä yhteinen tuotosindikaattori kaudella 2014–2020

61 Kaudella 2014–2020 voimassa olleeseen EAKR-lainsäädäntöön sisältyi yksi matkailuun liittyvä yhteinen tuotosindikaattori^[31]: odotettu kävijämäärien lisäys tuettuihin kulttuuri- ja luonnonperintökohteisiin ja muihin kohteisiin (yksikkö: käynnit/vuosi). Komissio on toimittanut lisätietoja tämän indikaattorin määrittelystä ja mittaamisesta laatikossa 6 kuvatulla tavalla.

62 Komissio kerää tietoja matkailun yhteisen tuotosindikaattorin käytöstä toimenpideohjelmien tasolla. Näihin tietoihin sisältyvät toimenpideohjelmissa määritellyn tavoitearvon lisäksi kumulatiiviset arvot, jotka on hallintoviranomaisten toimittamien vuotuisten täytäntöönpanokertomusten mukaan saavutettu. Komission mukaan 27 jäsenvaltiosta 16 käyttää tätä yhteistä indikaattoria ainakin yhdessä EAKR:n toimenpideohjelmassa. Jäsenvaltioilla oli lisäksi mahdollisuus hyödyntää ohjelmakohtaisia indikaattoreita. Kaudella 2014–2020 ei kuitenkaan ollut käytössä yhteisiä tulosindikaattoreita.

63 Kaudella 2021–2027 EAKR:n lainsäädäntökehykseen sisältyy kaksi matkailuun liittyvää yhteistä indikaattoria^[32]: Tuen piiriin kuuluvat kulttuuri- ja matkailukohteet (tuotosindikaattorina) ja Tuen piiriin kuuluvien kulttuuri- ja matkailukohteiden kävijämäärä (tulosindikaattorina). Jälkimmäinen indikaattori on samankaltainen kuin edellisellä ohjelmakaudella, mutta se on nyt luokiteltu tarkoituksenmukaisemmin tulosindikaattoriksi.

Kauden 2014–2020 yhteinen indikaattori ei mahdollistanut kaikentyyppisten hanketulosten mittaamista

64 Kävijämäärän kasvuun keskittyvän yhteisen tuotosindikaattorin avulla ei kyetä kaikissa tapauksissa mittaamaan hankkeiden tavoitteena olleiden tulosten toteutumista, vaikka tulostavoitteet olikin esitetty hanke-ehdotuksessa. Matkailuhankkeilla voidaan esimerkiksi pyrkiä vähentämään kausiluonteisuutta, lisäämään matkailumenoja, luomaan uutta matkailuliiketoimintaa tai vähentämään matkailukohteiden ja ‑tilojen ympäristövaikutuksia. Siksi EAKR:sta myönnetyn matkailuinvestointien rahoituksen tuloksia ei voida arvioida kattavasti pelkästään seurantatietojen perusteella. Tilintarkastustuomioistuin huomauttaa, että kaudella 2014–2020 annetusta EAKR:n tuesta tehtävän jälkiarvioinnin, jonka on määrä valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä^[33], pitäisi antaa komissiolle mahdollisuus arvioida rahoituksen vaikutusta EU:n matkailualaan kyseisellä ajanjaksolla. Lisäksi kauden 2021–2027 osalta on tarkoitus laatia väliarviointi niin ikään vuoden 2024 loppuun mennessä^[34].

Komissio on toteuttanut toimia, joilla on pyritty hillitsemään covid-19-pandemiasta EU:n matkailualalle aiheutuneita vaikutuksia

65 Tilintarkastustuomioistuin arvioi, oliko komissio esittänyt toimenpiteitä ja ehdotuksia covid-19-pandemiasta EU:n matkailualalle aiheutuneiden vaikutusten hillitsemiseksi ja EU:n matkailualan elpymisen edistämiseksi hyvissä ajoin kesää 2021 silmällä pitäen.

66 Komissio ehdotti toukokuussa 2020 suuntaviivoja ja suosituksia, jotka kohdistuvat nimenomaisesti matkailualaan^[35] (ks. myös kohta 40). Niihin kuuluivat

•  yhteinen lähestymistapa vapaan liikkuvuuden palauttamiseksi ja rajoitusten poistamiseksi EU:n sisärajoilla
•  puitteet, joilla tuetaan liikennepalvelujen asteittaista uudelleen käynnistämistä ja varmistetaan samalla matkustajien ja henkilöstön turvallisuus
•  kriteerit matkailutoiminnan turvalliselle ja asteittaiselle palauttamiselle ja hotellien kaltaisten majoitusliikkeiden terveyskäytäntöjen kehittämiselle.

67 Lisäksi komissio avasi kesäkuussa 2020 Re-open EU ‑verkkosivuston, jossa annetaan tietoja kussakin jäsenvaltiossa voimassa olevista matkustusrajoituksista ja terveysvaatimuksista.

68 Komissio on jo marraskuusta 2020 lähtien tukenut jäsenvaltioiden todistuksien osalta tekemää työtä vapaaehtoisessa sähköisten terveyspalvelujen verkostossa (eHealth Network), joka yhdistää toisiinsa sähköisestä terveydenhuollosta vastaavat kansalliset viranomaiset. Ensimmäiset suuntaviivat julkaistiin tammikuussa 2021. Komissio ehdotti^[36] toukokuun 2021 lopussa, että neuvoston suositus^[37] koordinoidusta lähestymistavasta vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen EU:ssa saatetaan ajan tasalle määrittämällä selkeät säännöt, jotka koskevat edellytyksiä matkustusrajoitusten poistamiseen henkilöiltä, joilla on EU:n digitaalinen koronatodistus.

69 Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät kesäkuussa 2021 sopimukseen siitä, että tämä todistus otetaan käyttöön 1. heinäkuuta 2021 alkaen nimellä EU:n digitaalinen koronatodistus. Asetus on voimassa 12 kuukautta, mutta sen kestoa voidaan pidentää (ks. laatikko 7).

70 Hyväksymällä tämän asetuksen jäsenvaltiot ovat suostuneet siihen, että ne eivät aseta lisämatkustusrajoituksia EU:n digitaalisen koronatodistuksen haltijoille, jolleivät tällaiset rajoitukset ole välttämättömiä ja oikeasuhteisia kansanterveyden turvaamiseksi. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle ja kaikille muille jäsenvaltioille hyvissä ajoin ja perusteltava tällaiset uudet toimenpiteet.

71 EU:n kansalaiset ovat käyttäneet tätä todistusta kesällä 2021 asiakirjatodisteena, jonka nojalla he ovat voineet liikkua vapaasti ja käydä esimerkiksi kulttuuri- ja urheilutapahtumissa, ravintoloissa ja virkistystiloissa. Lokakuun 2021 puoliväliin mennessä oli myönnetty arviolta 591 miljoonaa^[39] todistusta.

72 Nämä komission aloitteet olivat olennaisen tärkeitä EU:n sisäisten matkustus- ja matkailutoimintojen palauttamiseksi kesällä 2021. Tarkastuksen kohteena olleiden neljän jäsenvaltion kansallisten viranomaisten, kansainvälisten matkailujärjestöjen ja matkailualan edustajat, joita tilintarkastustuomioistuin kuuli, suhtautuivat myös myönteisesti komission ehdotuksiin ja toteuttamiin toimenpiteisiin, joilla pyrittiin hillitsemään covid-19-pandemian matkailualalle aiheuttamia vaikutuksia.

Johtopäätökset ja suositukset

73 Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa havaittiin kaiken kaikkiaan, että komission EU:n matkailualan tukemiseksi kaudella 2014–2020 toteuttamat toimet olivat osittain vaikuttavia.

74 Komissio vahvisti EU:n nykyisen matkailustrategian vuonna 2010. Komissio tarkisti matkailualan painopisteitä laajempien toimintastrategioiden puitteissa vuodesta 2015 alkaen aina covid-19-pandemiaan asti, mutta se ei kuitenkaan laatinut toimintasuunnitelmaa näiden painopisteiden täytäntöönpanon tueksi. Komission strategiassa ei myöskään täsmennetty, miten jäsenvaltioiden ja komission omien pääosastojen olisi käytettävä saatavilla olevaa EU:n rahoitusta näiden painopisteiden toteuttamiseksi. Komissio on käynnistänyt tulevaisuuteen suuntautuvia toimia, joiden avulla pyritään määrittelemään vuoteen 2030 asti ulottuva matkailuohjelma. Tämä on askel oikeaan suuntaan. Toimiin liittyen ei ole kuitenkaan vielä laadittu covid-19:n jälkeen sovellettavaa strategiaa ja toimintasuunnitelmaa, johon sisältyisi keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita, vaikuttavat hallintojärjestelyt ja riittävät resurssit (ks. kohdat 30–43).

Suositus 1 – Laaditaan EU:n matkailun ekosysteemiä varten uusi strategia, jolla pyritään nimenomaisesti tukemaan kestävämpää matkailua edistäviä investointeja

Vaikuttavan vuoteen 2030 ulottuvan matkailuohjelman laatimiseksi komission olisi vahvistettava EU:n matkailun ekosysteemiä varten uusi yhtenäinen strategia. Tässä jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä kehitettävässä strategiassa olisi käsiteltävä EU:n tavoitetta ympäristöystävällisemmästä ja kestävämmästä matkailusta ja keinoja covid‑19-pandemian seurausten käsittelemiseksi. Strategiassa olisi täsmennettävä tarvittavat toimet ja aikataulu sekä otettava huomioon, miten (muun muassa elpymis- ja palautumistukivälineestä) saatavilla olevaa EU:n rahoitusta käytetään matkailuinvestointeihin, jotka edistävät näiden tavoitteiden saavuttamista.

Aikataulu: vuoden 2022 puoliväliin mennessä.

75 EAKR:n toimenpideohjelmissa on otettu huomioon EU:n, kansallisen ja alueellisen tason nykyiset matkailustrategiat suunniteltaessa ja kohdennettaessa matkailualan investointiprioriteetteja (ks. kohdat 44–48).

76 Tilintarkastustuomioistuimen EAKR:n matkailuhankkeista tekemän arvioinnin tulokset olivat vaihtelevia: jotkin hankkeet olivat kestäviä ja edistivät matkailutoimintaa alueella, kun taas toisilla hankkeilla oli vain rajallinen vaikutus. Useissa tapauksissa alkuperäisessä hankesuunnittelussa ja tarvearvioinneissa sekä hankkeiden valintavaiheessa ilmenneet puutteet aiheuttivat hankkeiden supistumista, viivästyksiä ja kustannusten ylittymisiä hankkeiden toteutusvaiheessa. Komission ohjeet EAKR:n rahoituksen käytöstä matkailualalla olivat hyödyllisiä, mutta joihinkin relevantteihin näkökohtiin ei ollut kiinnitetty riittävästi huomiota (ks. kohdat 49–59).

Suositus 2 – Kannustetaan jäsenvaltioita soveltamaan EAKR:sta rahoitettavien matkailuinvestointien valinnassa menettelyjä, joilla tuettaisiin tätä uutta strategista linjausta

Komission olisi kannustettava jäsenvaltioita ottamaan käyttöön sellaisia hankkeiden valintamenettelyjä, jotka auttavat ohjaamaan EAKR:n rahoitustukea matkailuhankkeille,

•  jotka perustuvat riittävään kysyntäanalyysiin ja tarvearviointeihin, jotta vaikuttavuuden puuttumisen riski jää mahdollisimman pieneksi
•  joita koordinoidaan naapurialueilla toteutettavien hankkeiden kanssa, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä ja kilpailulta
•  joiden vaikutukset alueen matkailutoiminnan edistämiseen ulottuvat itse hanketta laajemmalle
•  jotka ovat kestäviä ja joita ylläpidetään asianmukaisella tavalla niiden valmistumista seuraavien vuosien aikana.

Aikataulu: ajoissa kauden 2021–2027 ohjelmien täytäntöönpanoa varten ja viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä (strategian saatavillaolosta riippuen).

77 Kaudella 2014–2020 voimassa olleeseen EAKR-lainsäädäntöön sisältyi yksi yhteinen tuotosindikaattori, jota sovellettiin EAKR:stä rahoitettaviin matkailuinvestointeihin. Jäsenvaltioilla oli lisäksi mahdollisuus hyödyntää ohjelmakohtaisia indikaattoreita. Kaudella 2014–2020 ei kuitenkaan ollut käytössä yhteisiä tulosindikaattoreita. Yhteisten tuotosindikaattorien avulla ei kyetä kaikissa tapauksissa mittaamaan hankkeiden tavoitteena olleiden tulosten toteutumista, vaikka indikaattorit esitettiinkin hanke-ehdotuksessa. Komission on tehtävä jälkiarviointi kaudella 2014–2020 myönnetystä EAKR:n tuesta vuoden 2024 loppuun mennessä (ks. kohdat 60–64).

78 Covid-19-pandemia ravisteli EU:n matkailualaa ennennäkemättömällä tavalla. Komissio on esittänyt toimenpiteitä ja tehnyt ehdotuksia, joilla pyritään hillitsemään kriisin vaikutusta EU:n matkailualaan. EU:n digitaalinen koronatodistus oli keskeisessä asemassa pyrittäessä palauttamaan EU:n sisäinen matkustus ajoissa ennalleen ennen kesää 2021 (ks. kohdat 65–72).

Tilintarkastustuomioistuimen II jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Iliana Ivanovan johdolla hyväksynyt tämän katsauksen Luxemburgissa 10. marraskuuta 2021.

Liitteet

Liite I – EU:n matkailualan rahoituslähteet

Yleiskatsaus: EU:n matkailualan rahoituslähteet ohjelmakausilla 2014–2020 ja 2021–2027 sekä tuettujen toimien tyypit

Liite II – Tarkastukseen valitut toimenpideohjelmat ja otokseen poimittujen hankkeiden määrä toimenpideohjelmittain

Liite III – Tätä tarkastusta varten arvioidut hankkeet

Liite IV – Kansallisten matkailustrategioiden luettelo

Lyhenteet

BKT: bruttokansantuote

EAKR: Euroopan aluekehitysrahasto

ECTAA: Euroopan matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien liitto

ERI-rahastot: Euroopan rakenne- ja investointirahastot

ETC Euroopan matkailukomissio

MRK: monivuotinen rahoituskehys

NECSTour: Euroopan alueiden kilpailukykyisen ja kestävän matkailun verkosto

OECD: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö

Pk‑yritykset: pienet ja keskisuuret yritykset

SEUT: sopimus Euroopan unionin toiminnasta

UNWTO: Yhdistyneiden kansakuntien Maailman matkailujärjestö

WTTC: Maailman matkailuneuvosto

Sanasto

Elpymis- ja palautumistukiväline: EU:n rahoitustukimekanismi, jolla lievennetään covid-19-pandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja tehostetaan elpymistä keskipitkällä aikavälillä samalla kun edistetään vihreää ja digitaalista muutosta. Elpymis- ja palautumistukiväline pannaan täytäntöön kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien avulla.

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR): EU‑rahasto, joka vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta EU:ssa. Tähän pyritään rahoittamalla investointeja, joilla vähennetään alueiden välisiä kehityseroja.

Hallintoviranomainen: kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla toimiva viranomainen tai yksityinen toimija, jonka jäsenvaltio on nimennyt hallinnoimaan EU:n rahoittamaa ohjelmaa.

Koheesiorahasto: EU:n taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseen tarkoitettu rahasto, josta rahoitetaan investointeja jäsenvaltioihin, joiden bruttokansantulo asukasta kohden on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta.

Kumppanuussopimus: EU:n meno-ohjelmaan liittyvä sopimus komission ja jäsenvaltion välillä. Sopimuksessa selostetaan esimerkiksi strategiset suunnitelmat, investointiprioriteetit, kaupan ehdot tai kehitysavun säännöt.

Matkailuala: matkailuala kattaa laajan joukon taloudellisia toimintoja, kuten ihmisten liikkumista helpottavat liikennepalvelut, matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, majoituspalvelut, ravintola- ja catering-palvelut, kulttuuri-, urheilu- ja virkistyspalvelut sekä paikalliset matkailutuotteet ja ‑palvelut.

Matkailun ekosysteemi: Globalisoitunut ja yhteenliitetty arvoketju, johon kuuluu verkossa ja sen ulkopuolella toimivia tieto- ja muiden palvelujen tarjoajia (matkailutoimistot, digitaaliset alustat, matkailualan teknologisten ratkaisujen tarjoajat), matkatoimistoja ja matkanjärjestäjiä, majoituspalvelujen tarjoajia, matkailukohteiden hallinto-organisaatioita, nähtävyyksiä ja matkustajaliikennetoimintaa.

Monivuotinen rahoituskehys (MRK): Yleensä seitsemäksi vuodeksi kuuden pääotsakkeen alle laadittu EU:n menosuunnitelma, jossa asetetaan (toimintapoliittisiin tavoitteisiin perustuva) tärkeysjärjestys ja enimmäismäärät. Suunnitelman pohjalta laaditaan EU:n vuotuiset talousarviot. Se rajoittaa jokaisen menoluokan kuluja. Nykyinen monivuotinen rahoituskehys kattaa ajanjakson 2021–2027.

Temaattinen tavoite: investointiprioriteetin avulla tavoiteltu kokonaistulos eriteltynä erityistavoitteisiin täytäntöönpanoa varten.

Toimenpideohjelma: EU:n rahoittamien koheesiohankkeiden täytäntöönpanoa koskevat peruslinjaukset tietyllä kaudella. Niistä käyvät ilmi komission ja yksittäisten jäsenvaltioiden välisissä kumppanuussopimuksissa sovitut prioriteetit ja tavoitteet.

Tukitoimen koodi: EAKR-lainsäädäntöön sisältyvät laajat tukitoimiluokat, joita toimenpideohjelmien hallintoviranomaiset käyttävät temaattisten tavoitteiden saavuttamiseksi rahoitettavien toimien sisällön määrittämiseen.

Komission vastaukset

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=60287

Tarkastuksen eteneminen

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=60287

Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät mahdollisimman vaikuttaviksi ottamalla huomioon tuloksellisuuteen tai sääntöjen noudattamiseen liittyvät riskit, tulojen tai menojen tason, tulevan kehityksen sekä poliittisen ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi tilintarkastustuomioistuimen II tarkastusjaosto, jonka vastuualueeseen kuuluvat yhteenkuuluvuutta, kasvua ja osallisuutta tukevien investointien menoalat. Jaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Iliana Ivanova. Tarkastus toimitettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Pietro Russon johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Chiara Ciprianija kabinettiavustaja Benjamin Jakob; toimialapäällikkö Pietro Puricella; tehtävävastaava Luis de la Fuente Layos; tarkastajat Luc T’Joen, Janka Nagy-Babos, Katarzyna Solarek, Andras Augustin Feher ja Francisco Carretero.

Takarivi (vasemmalta oikealle): Luc T’Joen, Chiara Cipriani, Francisco Carretero ja Benjamin Jakob

Eturivi (vasemmalta oikealle): Pietro Puricella, Pietro Russo, Luis de la Fuente Layos ja Katarzyna Solarek

Loppuviitteet

^[1] Eurostat, Tourism – Overview.

^[2] UNWTO, Methodological notes to the Tourism Statistics Database.

^[3] UNWTO, International Tourism Highlights, 2020 Edition. Diat 8 ja 17. Tiedot marraskuulta 2020.

^[4] WTTC, Economic Impact Report 2021. European Union.

^[5] Euroopan komissio, Annual Single Market Report 2021, SWD(2021) 351 final.

^[6] Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 195 artikla. Lisäksi osa matkailun kannalta merkittävästä lainsäädännöstä (esim. kuluttajansuoja, sisämarkkinat tai koheesiopolitiikka) kuuluu toisen säädösperustan alaisuuteen.

^[7] Euroopan komissio, sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk‑yritystoiminnan pääosasto, Overview of EU Tourism Policy.

^[8] Komission tiedonanto – Euroopan uusi teollisuusstrategia, COM(2020) 102 final, 10.3.2020.

^[9] Neuvoston päätös 86/664/ETY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1986, neuvottelu- ja yhteistoimintamenettelyn käyttöön ottamisesta matkailualalla.

^[10] WTTC, Economic Impact Report 2021. European Union.

^[11] Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Identifying Europe’s recovery needs, accompanying the document Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions, Europe’s moment: Repair and Prepare for the Next Generation, SWD(2020) 98 final, 27.5.2020.

^[12] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta, 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan vi alakohta.

^[13] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta.

^[14] Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Scenarios towards co-creation of transition pathway for tourism for a more resilient, innovative and sustainable ecosystem, SWD(2021) 164 final, 21.6.2021.

^[15] UNWTO, Sustainable development.

^[16] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM(2019) 640 final, 11.12.2019.

^[17] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet”, KOM(2010) 352 lopullinen.

^[18] Näkemysten vaihto neuvoston kilpailukykyä ja kasvua käsittelevän korkean tason työryhmän kanssa, 21.4.2015.

^[19] Nämä kaksi yksikköä toimivat yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston alaisuudessa. Tämä pääosasto yhdistettiin vuonna 2014 sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston kanssa, ja ne muodostivat sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk‑yritystoiminnan pääosaston.

^[20] Unkarin matkailuvirasto, Kansallinen matkailun kehittämisstrategia 2030, lokakuu 2017.

^[21] Puolan liikunta- ja matkailuministeriö, Vuoteen 2020 ulottuva matkailun kehittämisohjelma, syyskuu 2015.

^[22] Romanian hallitus: kansallinen matkailuinvestointien yleissuunnitelma, päätös nro 558, 4.8.2017; kansallinen kylpylämatkailustrategia, päätös nro 572, 8.8.2019; kansallinen ekomatkailustrategia, päätös nro 358, 30.5.2019.

^[23] Espanjan teollisuus-, matkailu- ja kauppaministeriö, ”Espanjan matkailuohjelma Horisontti 2020, marraskuu 2007.

^[24] Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Matkailu ja liikenne vuonna 2020 ja sen jälkeen, COM(2020) 550 final, 13.5.2020.

^[25] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten, COM(2021) 350 final, 5.5.2021.

^[26] Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Scenarios towards co-creation of transition pathway for tourism for a more resilient, innovative and sustainable ecosystem, SWD(2021) 164 final, 21.6.2021.

^[27] Euroopan parlamentin päätöslauselma 29 päivänä lokakuuta 2015 aiheesta Matkailun edistämistä Euroopassa koskevat uudet haasteet ja ajatukset (2014/2241(INI)) ja Euroopan parlamentin päätöslauselma 19 päivänä kesäkuuta 2020 liikenteestä ja matkailusta vuonna 2020 ja sen jälkeen (2020/2649(RSP)).

^[28] P9_TA(2021)0109 – Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. maaliskuuta 2021 kestävää matkailua koskevan EU:n strategian laatimisesta (2020/2038(INI)).

^[29] Neuvoston päätelmät: Euroopan matkailu seuraavalla vuosikymmenellä: kestävää, selviytymiskykyistä, digitaalista, globaalia ja yhteiskunnallista (annettu 27.5.2021).

^[30] Thematic Guidance Fiche for Desk Officers on Tourism, toinen versio, 19.3.2014.

^[31] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1301/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta, liite I.

^[32] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta, liite I, taulukko 1.

^[33] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevista yhteisistä säännöksistä, 57 artikla.

^[34] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä, 45 artikla.

^[35] Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Matkailu ja liikenne vuonna 2020 ja sen jälkeen, COM(2020) 550 final, 13.5.2020.

^[36] Ehdotus neuvoston suositukseksi koordinoidusta lähestymistavasta vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen covid-19-pandemian johdosta 13 päivänä lokakuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen (EU) 2020/1475 muuttamisesta, COM(2021) 294 final.

^[37] Neuvoston suositus (EU) 2020/1475, annettu 13 päivänä lokakuuta 2020, koordinoidusta lähestymistavasta vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen covid-19-pandemian johdosta.

^[38] https://ec.europa.eu/health/sites/default/files/ehealth/docs/covid-certificate_paper_guidelines_en.pdf

^[39] Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle kehyksestä covid-19-tautiin liittyvien yhteentoimivien rokotusta, testausta ja taudista parantumista koskevien todistusten (EU:n digitaalinen koronatodistus) myöntämiseksi, todentamiseksi ja hyväksymiseksi helpottamaan henkilöiden vapaata liikkuvuutta covid-19-pandemian aikana annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/953 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti, COM(2021) 649 final, 18.10.2021.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (https://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2021

PDF	ISBN 978-92-847-7175-2	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/740525	QJ-AB-21-027-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-7148-6	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/462	QJ-AB-21-027-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2021.

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä koskevalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Tämä merkitsee, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Uudelleenkäyttäjän on hankittava tarvittavat lisäoikeudet, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä. Jos tällainen lisäoikeus saadaan, yllä mainittu yleinen käyttöoikeus peruuntuu ja lisäoikeus korvaa sen. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta:

•  Kaaviot 2, 3 ja 7: kuvakkeet: Pixel perfect, https://flaticon.com.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin, eikä niiden käyttöön anneta lupaa.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille verkkosivuille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logon käyttäminen

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa https://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (https://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.