Menojen sääntöjenmukaisuus EU:n koheesiopolitiikassa: komissio ilmoittaa vuosittain arvioidun vähimmäisvirhetason, joka ei ole lopullinen

Tiivistelmä

I Koheesioala on EU:n talousarvion suurimpia osa-alueita. Se on myös politiikan ala, jossa tilintarkastustuomioistuin katsoo sääntöjenvastaisten menojen riskin olevan suuri. Relevantti ja luotettava koheesioalan arvioitu virhetaso on keskeinen tekijä, kun komissio ilmoittaa ja valvoo, ovatko tämän politiikan alan menot säännösten mukaisia. Se on myös perusta tarvittavien korjaavien toimenpiteiden toteuttamiselle.

II Koheesioalaa koskevat sääntöjenmukaisuustiedot perustuvat jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten työhön ja niiden työn ja tulosten tarkastamiseen ja arviointiin sen jälkeen komissiossa. Tämän tarkastustyön tulokset esitetään asianomaisten pääosastojen vuotuisissa toimintakertomuksissa ja komission vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa keskeisenä tulosindikaattorina, joka kuvaa ohjelmiin liittyvää arvioitua virhetasoa.

III Tilintarkastustuomioistuin on aiemmin korostanut vuosikertomuksissaan, että tarkastusviranomaisten työssä havaitut heikkoudet rajoittavat työn luotettavuutta. Tämän tarkastuksen päätavoitteena oli näin ollen arvioida, poistavatko komission tarkastusprosessit näiden rajoitteiden vaikutuksen ja onko komission niiden avulla mahdollista esittää koheesiomenojen virhetasosta asiaankuuluva ja luotettava arvio vuotuisissa toimintakertomuksissa sekä vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa.

IV Tilintarkastustuomioistuin tutki tarkastusta varten prosesseja ja menettelyjä, joiden avulla komissio hyväksyy tilit ja arvioi tilinpäätösten perustana olevien menojen sääntöjenmukaisuutta. Tämä työ muodostaa perustan tarkastusviranomaisten ilmoittamien vuotuisten jäännösvirhetasojen validoinnille ja vahvistamiselle. Tilintarkastustuomioistuin tutki myös, miten komissio valmistelee ja esittää sääntöjenmukaisuustiedot vuotuisissa toimintakertomuksissa ja vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa.

V Pääosastot esittävät keskeiset tulosindikaattorit parhaana arvionaan virhetasosta. Tilintarkastustuomioistuin toteaa kuitenkin, että arviot eivät yleisesti ottaen ole lopullisia ja edustavat vähimmäisvirhetasoa pääosaston tasolla. Näin ollen myöskään vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa esitettävät arviot eivät ole lopullisia.

VI Sääntelykehyksen mukaisesti komissio hyväksyy jäsenvaltioiden tilinpäätökset ottamatta huomioon asiaan liittyvien menojen sääntöjenmukaisuutta. Näin ollen kymmenen prosentin takuupidätys, joka otettiin käyttöön EU:n talousarvion turvaamiseksi, vapautetaan myös tilanteissa, joissa jäsenvaltioiden tarkastusviranomaiset ovat vahvistaneet kahden prosentin olennaisuusrajan ylittävän jäännösvirhetason ja joissa komission sääntöjenmukaisuustarkastuksia ei ole vielä saatettu päätökseen.

VII Komissio tarkastaa asiakirjatarkastustensa yhteydessä varmennuspaketteihin sisältyvien sääntöjenmukaisuustietojen johdonmukaisuuden. Asiakirjatarkastuksia ei kuitenkaan ole suunniteltu siten, että niissä havaittaisiin uusia tukeen oikeuttamattomia menoja. Tämä rajoittaa tarkastuksista saatavaa lisäarvoa.

VIII Nämä asiakirjatarkastukset otetaan huomioon, kun komissio valitsee tarkastusviranomaisia säännönmukaisuuden tarkastuksiin riskiperusteisen lähestymistavan avulla. Komissio ei kuitenkaan aina valinnut tarkastuksiin suurimmat riskipisteet saaneita tarkastusviranomaisia eikä se dokumentoinut riittävän hyvin tarkastusviranomaisten valintaan vaikuttaneita perusteita.

IX Säännönmukaisuuden tarkastukset, joissa komissio arvioi toimien tukikelpoisuutta, ovat tärkein tekijä arvioitaessa tarkastusviranomaisen työtä ja siihen liittyviä tuloksia. Komissio havaitsi tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskohteena olleiden säännönmukaisuuden tarkastusten osalta joukon virheitä, jotka olivat jääneet aiemmin havaitsematta, mutta usein se kuitenkin tarkisti lopulliset tarkastustuloksensa jäsenvaltioiden kanssa seurantavaiheessa. Tilintarkastustuomioistuin pani tarkastamiensa tapausten osalta merkille myös, että komission havaitsemien, aiemmin havaitsematta jääneiden virheiden esiintyvyys oli suuri. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon, että komission otoskoko on usein pieni, voidaan olettaa, että tarkastusviranomaisen poimiman otoksen loppuosaan, jotka komissio ei ole tarkastanut, liittyy myös muita virhetyyppejä. Tämä merkitsee, että kokonaisjäännösvirhetaso kuvaa vähimmäisvirhetasoa ohjelman tasolla.

X Komissio raportoi työnsä tuloksista vuotuisissa toimintakertomuksissa keskeisen tulosindikaattorin avulla. Tämä indikaattori edustaa komission parasta arviota virhetasosta, mutta tilintarkastustuomioistuin katsoo, että pääosastojen julkaisemat keskeiset tulosindikaattorit edustavat vähimmäistasoa. Tämä johtuu siitä, että säännönmukaisuuden tarkastuksien kattavuus on vähäinen sekä toimenpideohjelmien että toimien osalta, komission asiakirjatarkastuksissa on luontaisia rajoitteita ja sen tarkastustyöhön liittyy muita ongelmia. Tilintarkastustuomioistuin katsoo myös, että julkaistut keskeiset tulosindikaattorit eivät ole lopullisia, eli niitä on pidettävä alustavina.

XI Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio pyrkii edistämään koheesioalan sääntöjenmukaisuustietojen raportointia uudella ohjelmakaudella

• ehdottamalla lainsäädännön tarkistamista sen varmistamiseksi, että oikeudellisella kehyksellä suojellaan takuupidätystä asianmukaisesti ennen sen vapauttamista
• parantamalla tarkastustyötään, tarkastusdokumentaatiotaan ja tarkastusprosessiaan
• vahvistamalla vuotuisissa toimintakertomuksissa annettavien sääntöjenmukaisuustietojen keskeisiä osatekijöitä.

Tilintarkastustuomioistuin suosittelee myös, että keskusyksiköille annettaisiin vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen laatimista koskevat ohjeet siitä vastaavalta taholta eli komission jäsenten kollegiolta.

Johdanto

Koheesio on merkittävä EU:n menoala, jolla on kaksi valvontasykliä

01 Koheesiopolitiikka, jonka painopiste on EU:n eri jäsenvaltioiden ja alueiden välisten kehityserojen kaventamisessa, muodostaa merkittävän osan EU:n talousarviosta. Sen täytäntöönpano tapahtuu monivuotisten toimenpideohjelmien kautta, jotka jäsenvaltiot yleensä toimittavat kunkin ohjelmakauden alussa. Kaaviosta 1 ilmenee, kuinka suuri ohjelmakauden 2014–2020 koheesiomenojen osuus on ollut viitenä viime vuonna.

02 Ohjelmakaudella 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen otsake 2, joka sisältää kaksi erillistä alaotsaketta (2 a – Euroopan taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus sekä 2 b – Palautumiskyky ja arvot), muodostaa 35 prosenttia EU:n talousarviosta, ja siitä on tullut suurin politiikan ala. Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 2 a, joka vastaa koheesioalaa koskevaa vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen otsaketta, määrärahat vuosille 2021–2027 ovat 372,6 miljardia euroa.

03 Tilintarkastustuomioistuin arvioi vuotuisessa tarkastuskertomuksessaan koheesiomenoihin liittyvän riskin suureksi sillä perusteella, että säännöt ovat monimutkaisia ja suuri osa menoista perustuu edunsaajien itsensä ilmoittamien kustannusten korvaamiseen^[1]. Tilintarkastustuomioistuin havaitsee toistuvasti vuotuista tarkastuslausumaa koskevan tarkastustyönsä yhteydessä olennaisen virhetason koheesioalalla. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon alaan liittyvien menojen merkittävä määrä, voidaan todeta, että tarvitaan luotettava valvonta- ja varmennusjärjestelmä, jolla voidaan varmistaa koheesiomenojen sääntöjenmukaisuus. Järjestelmän avulla olisi myös annettava asianmukainen ja luotettava arvio alan todellisesta virhetasosta.

04 Koheesiomenojen sääntöjenmukaisuutta koskevien tietojen toimittamiseen käytettyä valvonta- ja varmennuskehystä tarkistettiin ohjelmakaudella 2014–2020. Tarkistuksen myötä otettiin käyttöön menettely, jossa komissio hyväksyy jäsenvaltioiden esittämät koheesiomenot vuosittain. Menettely täydentää ohjelmakauden päättämisjärjestelyjä. Käyttöön otettiin myös vuotuinen jäännösriskiä koskeva indikaattori, jota kutsutaan kokonaisjäännösvirhetasoksi. Kokonaisjäännösvirhetaso on arvio sääntöjenvastaisista menoista, jotka jäävät toimenpideohjelmien tilinpäätöksiin sen jälkeen kun jäsenvaltioiden viranomaisten toteuttamien kaikkien valvontamenettelyjen, takaisinperintätoimien ja oikaisujen vaikutus on otettu huomioon.

05 Valvonta- ja varmennuskehyksessä keskitytään kahteen valvontasykliin: kansalliseen sykliin jäsenvaltioiden tasolla ja myöhemmin komission tasolla käynnistyvään sykliin. Tämä kuvastaa sitä, että komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset hallinnoivat yhdessä koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa ja sen rahoitusta. Toimintatapaa kutsutaan yhteistyöhön perustuvaksi hallinnoinniksi.

Kansallinen valvontasykli

06 Ensimmäinen osa valvonta- ja varmennuskehystä on kansallinen valvontasykli, joka on esitetty kaaviossa 2.

07 Kansallisen valvontasyklin yhteydessä jäsenvaltioiden todentamis- ja hallintoviranomaiset toimivat EU:n talousarvion turvaamisen kannalta etulinjassa. Todentamisviranomaiset huolehtivat jäsenvaltioiden maksupyynnöistä ja tilinpäätösten laadinnasta, kun taas hallintoviranomaiset vastaavat ohjelmien puitteissa rahoitettavien toimien valinnasta ja hallinnon tarkastuksista, joiden tarkoituksena on varmistaa, että edunsaajat saavat korvausta ainoastaan sääntöjenmukaisista menoista. Tilintarkastustuomioistuimen ja komission tarkastustyön avulla havaittujen virheiden määrä osoittaa, ettei käytössä olevilla valvontamenettelyillä vielä kyetä riittävästi lieventämään tähän alaan liittyvää suurta virheriskiä. Tilintarkastustuomioistuin raportoi vuosikertomuksessaan, että tämä koskee erityisesti hallintoviranomaisia, joiden suorittamat tarkastukset ovat tehottomia pyrittäessä ehkäisemään tai havaitsemaan edunsaajien ilmoittamiin menoihin liittyviä sääntöjenvastaisuuksia^[2].

08 Jäsenvaltioiden tarkastusviranomaiset toimivat talousarvion turvaamisen kannalta heti etulinjan takana. Ne tarkastavat vuosittain ohjelmien tilejä sekä edustavia otoksia toimista, joihin liittyvät menot on ilmoitettu komissiolle. Ne vastaavat myös hallinto- ja valvontajärjestelmien toiminnan asianmukaisuuden arvioimisesta. Tarkastusviranomaiset raportoivat ilmoitetuissa menoissa havaitun virhetason (kokonaisvirhetaso) komissiolle vuotuisissa tarkastuskertomuksissaan. Jos tarkastusviranomaiset havaitsevat työnsä perusteella kokonaisvirhetason olevan yli kaksi prosenttia, ne suosittavat korjauksia, jotka tarvitaan kokonaisjäännösvirhetason vähentämiseksi alle kahteen prosenttiin. Tarkastusviranomaiset raportoivat komissiolle näiden korjauksien täytäntöönpanosta.

09 Vuotuinen tarkastuskertomus kuuluu osana varmennuspakettiin, joka voi kattaa yhden toimenpideohjelman tai toimenpideohjelmaryhmän. Paketti on sarja asiakirjoja, jotka kukin jäsenvaltio toimittaa komissiolle vuosittain Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) osalta ja jotka sisältävät tilinpäätöksen, vuotuisen yhteenvedon, johdon vahvistuslausuman ja tarkastusviranomaisen tarkastuslausunnon sekä vuotuisen tarkastuskertomuksen. Tarkastusviranomaiset antavat tarkastuslausunnon tilien täydellisyydestä, oikeellisuudesta ja todenperäisyydestä, tilien perustana olevien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta sekä hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnan vaikuttavuudesta. Varmennuspaketit on toimitettava komissiolle kunkin vuoden helmikuun 15. päivään mennessä edellisen tilivuoden osalta.

Komission valvontasykli

10 Komissiolla on lopullinen vastuu EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta. Kansallisen valvontasyklin päätyttyä komissio käynnistää joka vuosi tilinpäätösten vuotuisen valvontasyklin ja arvioi vuoden aikana saadut varmennuspaketit. Kaaviossa 3 on esitetty valvontasykliin kuuluvat keskeiset vaiheet, jotka huipentuvat kokonaisjäännösvirhetasojen raportointiin komission vuotuisissa toimintakertomuksissa.

Tilien hyväksyminen

11 Komissio suorittaa hallinnollisia tarkastuksia, joissa arvioidaan tilien täydellisyyttä ja oikeellisuutta. Jos komissio arviointinsa perusteella hyväksyy jäsenvaltion tilit, se voi tämän jälkeen maksaa jäsenvaltiolle asianomaisen vuoden menojen osalta vielä suorittamatta olevan määrän. Tähän määrään sisältyy välimaksuista pidätetty kymmenen prosentin osuus, jonka tarkoituksena on EU:n talousarvion turvaaminen^[3].

Laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden arviointi

12 Tarkastusstrategiansa mukaan komissio pyrkii saamaan kohtuullisen varmuuden siitä, että kunkin toimenpideohjelman kokonaisjäännösvirhetaso on alle kaksi prosenttia. Tätä varten komissio arvioi ensin asiakirjatarkastuksen avulla tarkastusviranomaisten vuotuisissa tarkastuskertomuksissa esitetyt sääntöjenmukaisuustiedot. Se käyttää asiakirjatarkastusten ja aiemman tarkastustyön yhteydessä saatuja tietoja sekä arviotaan tarkastusviranomaisten järjestelmätarkastuskertomuksista myös suorittaessaan riskinarvioinnin niiden tarkastusviranomaisten ja toimenpideohjelmien valitsemiseksi, joiden osalta se suorittaa säännönmukaisuuden tarkastuksen paikan päällä.

13 Säännönmukaisuuden tarkastuksissa keskitytään ensisijaisesti toimien tarkastusten uudelleensuorittamiseen tarkastusviranomaisten tasolla. Ne ovat keskeisin osa komission omaa varmennusta. Säännönmukaisuuden tarkastuksissa arvioidaan tarkastusviranomaisen tekemän työn luotettavuutta tarkastuslausunnon laadinnan ja kokonaisjäännösvirhetason määrittämisen osalta. Komissio mukauttaa tarvittaessa kokonaisjäännösvirhetasoa ja pyytää uusia rahoitusoikaisuja, jotka ovat toimenpiteitä EU:n talousarvion suojaamiseksi sääntöjenvastaisilta menoilta peruuttamalla nämä menot tai perimällä ne takaisin.

14 Komissio määrittää mukautettujen kokonaisjäännösvirhetasojen painotetun keskiarvon keskeisenä tulosindikaattorinaan (keskeinen tulosindikaattori 5). Keskeinen tulosindikaattori 5 on pääasiallinen vuotuisissa toimintakertomuksissa ilmoitettu sääntöjenmukaisuuden indikaattori. Lopuksi komissio konsolidoi vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessaan työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston (EMPL) sekä alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston (REGIO) keskeiset tulosindikaattorit ja laatii niiden perusteella arvionsa koheesiomenojen virhetasosta (ns. riskinalainen määrä maksamishetkellä).

Tilintarkastustuomioistuimen aiempi työ osoittaa, ettei se voi aina luottaa tarkastusviranomaisten ilmoittamiin virhetasoihin

15 Vuosien 2014–2020 menojen arviointiin käyttämiensä neljän vuoden aikana tilintarkastustuomioistuin on havainnut tarkastusviranomaisten aiemmin tarkastamissa toimissa lisävirheitä. Tilintarkastustuomioistuin ei näin ollen voinut yhtyä tarkastusviranomaisten johtopäätöksiin, joiden mukaan kokonaisjäännösvirhetasot olivat alle kaksi prosenttia puolessa tarkastetuista varmennuspaketeista, jotka edustivat myös puolta tarkastetuista menoista. Tämän perusteella tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei se voi aina luottaa tarkastusviranomaisten ilmoittamiin virhetasoihin. Kaavio 4 havainnollistaa tuloksia vuosien varrella^[4].

16 REGIO- ja EMPL-pääosastojen vuotuisissa toimintakertomuksissa ilmoitetut ja vuotuiseen hallinto- ja tuloksellisuuskertomukseen kootut virhetasot voivat näin ollen olla luotettavia vain, jos komission valvontasykli voi korvata nämä puutteet tarkastusviranomaisten työssä. Asian arviointi on tämän kertomuksen aiheena. Tilintarkastustuomioistuimen toimittaman tarkastuksen tuloksista voisi olla suurta hyötyä komission suunnitellessa ohjelmakautta 2021–2027 koskevaa tarkastustyötään.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

17 Tarkastus kattoi vuosien 2014–2020 valvonta- ja varmennuskehyksen, jonka tarkoituksena oli antaa komissiolle mahdollisuus raportoida vuotuisesta jäännösvirheriskistä kunkin varainhoitovuoden osalta. Tilintarkastustuomioistuin selvitti,

• tekeekö komissio riittävää ja asianmukaista tarkastustyötä luotettavan ja hyödyllisen vuotuisen jäännösvirheriskin määrittämiseksi kunkin varmennuspaketin osalta
• ilmoittaako komissio luotettavan vuotuisen jäännösvirheriskin kunkin pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa
• esittääkö komissio koheesioalan osalta luotettavan vuotuisen virhetason (riskinalainen määrä maksamishetkellä) vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa.

18 Tilintarkastustuomioistuin arvioi merkityksellisiä tilien hyväksymisprosesseja ja ‑menettelyjä, varmennuspaketteihin sisältyvien tilinpäätösten perustana olevien menojen sääntöjenmukaisuuden arviointia sekä tapaa, jolla komissio valmistelee ja esittää sääntöjenmukaisuustiedot vuotuisissa toimintakertomuksissa ja vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa.

19 Tätä varten tilintarkastustuomioistuin analysoi komission tekemää työtä, jolla kokonaisjäännösvirhetaso määritettiin kahden koheesioalan kannalta tärkeimmän pääosaston (alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto) osalta sekä kootusti vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa:

• Kymmenen varmennuspaketin (viisi kummastakin pääosastosta) osalta tilintarkastustuomioistuin analysoi tilikausilta 2015/2016, 2016/2017 ja 2017/2018 tehdyt asiakirjatarkastukset.
• Tilintarkastustuomioistuin valitsi kymmenen päätökseen saatettua säännönmukaisuuden tarkastusta (jälleen viisi kummankin pääosaston osalta), jotka komissio oli suorittanut tilikausilta 2016/2017 ja 2017/2018.
• Tilintarkastustuomioistuin poimi jokaisesta tarkastukseen valitusta säännönmukaisuuden tarkastuksesta yhden komission tarkastaman toimen ja tarkasti sitä koskevan tilintarkastustiedoston yksityiskohtaisesti.
• Tilintarkastustuomioistuin tarkasti rahoitusoikaisut, jotka tehtiin 26:n vuonna 2018 suoritetun säännönmukaisuuden tarkastuksen perusteella.

20 Tilintarkastustuomioistuin jätti tarkastuksen ulkopuolelle komission tilikauden 2018/2019 osalta tekemän työn, koska kyseisen vuoden valvontasykliä ei ollut saatettu päätökseen tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen ajankohtana. Tarkastuksen painopisteenä oli näin ollen komission työ tilikausien 2016/2017 ja 2017/2018 osalta.

Huomautukset

Uusilla säännöksillä puututaan joihinkin tilien hyväksymismenettelyyn liittyviin rajoitteisiin, mutta tietyt riskit ovat olemassa vielä takuupidätyksen vapauttamishetkellä

21 Tilintarkastustuomioistuimen tarkastaman kymmenen varmennuspakettia käsittäneen otoksen perusteella saatiin vahvistus sille, että komissio kohdentaa tarkastuksia jäsenvaltioiden tileihin säännösten mukaisesti. Komissio hyväksyy tilit, kun tarkastusviranomainen on antanut vakiomuotoisen tarkastuslausunnon niiden täydellisyydestä, oikeellisuudesta ja todenperäisyydestä, ellei komissiolla ole nimenomaista evidenssiä siitä, että tarkastuslausunto on epäluotettava. Virhetaso ei ole hyväksyntään vaikuttava tekijä. Näin ollen komissio vapauttaa aiemmin pidätetyn kymmenen prosentin takuupidätyksen, vaikka sillä olisikin näyttöä siitä, että tilinpäätösten menojen virhetaso on olennainen eli että kokonaisjäännösvirhetaso ylittää kaksi prosenttia. Hyväksymismenettelyyn sovellettavilla säännöksillä ei näin ollen voida saavuttaa EU:n talousarvion suojaamista koskevaa yleistä tavoitetta ennen kuin sääntöjenmukaisuuden arviointi on saatu päätökseen. Laatikossa 1 kuvataan tätä rajoitetta.

22 Ohjelmakauden 2021–2027 uudessa oikeudellisessa kehyksessä ratkaistaan osittain tilien hyväksymiseen liittyvät rajoitteet. Pidätystä vähennetään viiteen prosenttiin, eikä komissio voi hyväksyä tilejä, jos tarkastusviranomaisten ilmoittama kokonaisjäännösvirhetaso on yli kaksi prosenttia. Komissio kuitenkin arvioi ilmoitetun kokonaisjäännösvirhetason luotettavuuden ja siihen liittyvien menojen sääntöjenmukaisuuden edelleen vasta tilien hyväksymisen jälkeen. Tilintarkastustuomioistuin toi saman ongelman esille lausunnossaan nro 6/2018, jossa se korosti, että komission suorittaman tilien hyväksymisen yhteydessä ei oteta huomioon sen mahdollisesti myöhemmin tekemiä rahoitusoikaisuja eikä tarvetta muuttaa virhetasoja, sillä komissio kohdistaa tileihin liittyviin menoihin lisätarkastuksia varsinaisen tilien hyväksymisen jälkeen^[5].

Komission asiakirjatarkastusten luontaiset rajoitteet vähentävät niiden vaikutusta kokonaisjäännösvirhetason vahvistamiseen

Komission asiakirjatarkastuksia ei ole suunniteltu siten, että niiden avulla voitaisiin havaita uusia tukeen oikeuttamattomia menoja

23 Komissio analysoi sääntöjenmukaisuuden arviointia koskevissa asiakirjatarkastuksissa kussakin varmennuspaketissa annettuja tietoja vakiomuotoisten tarkistuslistojen avulla. Toisin kuin tilien hyväksymismenettelyssä, näissä asiakirjatarkastuksissa pyritään kattamaan tilien perustana olevien toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus sekä vahvistamaan tarkastusviranomaisten ilmoittamien kokonaisjäännösvirhetasojen luotettavuus.

24 Tätä varten komissio arvioi saatujen varmennuspakettien lisäksi myös muita tarkastustietoja. Nämä muut tarkastustiedot eivät yleensä liity ainoastaan tarkastusviranomaisen työhön, vaan kattavat myös muita hallinto- ja valvontajärjestelmien osia komission varhaisten ennaltaehkäisevien järjestelmätarkastuksien ja muiden temaattisten tarkastuksien perusteella.

25 Asiakirjatarkastuksessa säännönmukaisuustietojen tarkistaminen kattaa vuotuisessa tarkastuskertomuksessa, tarkastuslausunnossa ja muissa varmennuspaketin asiakirjoissa annetut tiedot. Asiakirjatarkastusten täydentämiseksi komissio voi myös tehdä tarkastusviranomaisten luo tiedonhankintakäyntejä ennen varmennuspaketin vastaanottamista tai sen jälkeen. Komission menetelmässä, joka koskee asiakirjatarkastuksia ja tiedonhankintamatkoja, ei kuitenkaan ennen vuoden 2020 lainsäädäntömuutosta edellytetty yksittäisten toimien tai menoerien sääntöjenmukaisuuden arviointia tai todentamista. Kymmenen varmennuspakettia käsittänyt tilintarkastustuomioistuimen toimittama tarkastus osoitti, että komissio arvioi kunkin varmennuspaketin jäsennellyllä tavalla, mutta näiden arviointien vaikutus menojen sääntöjenmukaisuuteen oli vähäinen, kuten seuraavissa kohdissa todetaan.

26 Tilintarkastustuomioistuin pani merkille, että komissio oli korjannut tarkastusviranomaisten aiemmin ilmoittamia kokonaisjäännösvirhetasoja asiakirjatarkastuksiensa perusteella. Tilintarkastustuomioistuin analysoi kymmenen tällaista tilivuoteen 2017/2018 liittyvää tapausta, joissa tehtiin merkittävä korjaus. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että korjaus perustui kaikissa tapauksissa joko tarkastusviranomaisen tekemään laskelmavirheeseen tai havaintoihin, jotka pohjautuivat muihin tarkastustoimiin, kuten komission varhaisiin ennaltaehkäiseviin järjestelmätarkastuksiin tai aiempiin säännönmukaisuuden tarkastuksiin taikka tilintarkastustuomioistuimen omaan työhön. Komission olisi tehtävä lisätyötä toimien tasolla, jotta se kykenisi havaitsemaan tarkastusviranomaisen toimien tarkastuksissaan uusia virheitä viranomaisten jo havaitsemien virheiden lisäksi. Tämä osoittaa, että komission asiakirjatarkastuksissa on luonnostaan rajoitteita.

27 Lisäksi komissio arvioi kunkin kansallisen järjestelmätarkastuskertomuksen ja ottaa tiedot huomioon johtopäätöksissä, jotka se tekee varmennuspaketissa todennettujen menojen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevan asiakirjatarkastuksensa perusteella. Komissio ei kuitenkaan dokumentoinut kansallisten järjestelmätarkastuskertomusten tarkistamiseen liittyvää työtä riittävän yksityiskohtaisesti. Komission tarkistuslistoissa on kolme kysymystä, joihin tarkastajat vastasivat usein vain ”kyllä” tai ”ei” ilman selittäviä kommentteja. Tarkempien tietojen puuttuminen ei antanut tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuutta saada käsitystä tehdystä työstä ja vahvistaa sen riittävyyttä.

Sekä komission säännönmukaisuustarkastusten että tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten perusteella havaittiin olennaisia virheitä, joita ei olisi voitu havaita asiakirjatarkastuksissa

28 Tilintarkastustuomioistuimen analyysi osoitti, että komissio oli tilikausien 2016/2017 ja 2017/2018 osalta vuosina 2018–2020 suorittamiensa säännönmukaisuuden tarkastusten perusteella korjannut huomattavaa osaa kokonaisjäännösvirhetasoista. Noin kahden viidesosan (42 prosenttia) osalta komissio havaitsi virheitä, jotka nostivat kokonaisjäännösvirhetason yli kahteen prosenttiin, kuten kaaviossa 5 esitetään. Lähes viidenneksessä (17 prosenttia) näistä tapauksista kokonaisjäännösvirhetaso oli yli viisi prosenttia. Lisävirheitä, jotka johtivat mukautettuun kokonaisjäännösvirhetasoon, ei ollut havaittu aiemmissa asiakirjatarkastuksissa.

29 Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen oma tarkastuslausumaa varten tehty tarkastustyö vuosina 2017^[6], 2018^[7] ja 2019^[8] osoitti, että 47 varmennuspaketista 23:ssa (49 prosentissa) tarkastusviranomainen oli raportoinut kokonaisjäännösvirhetason merkittävästi todellista pienemmäksi. Kaikissa 23 tapauksessa kokonaisjäännösvirhetason olisi pitänyt ilmoittaa ylittäneen kahden prosentin olennaisuusrajan.

30 Vaikka komissio suorittaa varmennuspaketeissa ja erityisesti vuotuisissa tarkastuskertomuksissa annettujen tietojen arvioinnin jäsennellysti, tilintarkastustuomioistuimen analyysi on osoittanut, että sääntöjenvastaisia menoja on jäänyt havaitsematta ja korjaamatta asiakirjatarkastuksissa. Komission asiakirjatarkastuksia ei ole suunniteltu siten, että niiden avulla kyettäisiin havaitsemaan uusia tukeen oikeuttamattomia menoja. Tämä rajoittaa niiden tuottamaa lisäarvoa tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuuden ja tarkastusviranomaisten ilmoittaman kokonaisjäännösvirhetason pätevyyden vahvistamisen osalta.

Komissio ei aina noudattanut riskiperusteista lähestymistapaansa valitakseen riskialtteimpia tarkastusviranomaisia säännönmukaisuuden tarkastuksiin

31 Komission tarkastusstrategian mukaan se noudattaa riskiperusteista lähestymistapaa. Näin ollen komissio tekee vuotuisen riskinarvioinnin, jossa se valitsee riskialtteimmat tarkastusviranomaiset säännönmukaisuuden tarkastuksiensa kohteiksi. Molemmat pääosastot käyttävät samoja kriteerejä ja lähestymistapaa vuotuisessa riskinarvioinnissaan, jossa otetaan huomioon myös varmennuspakettien asiakirjatarkastuksesta saadut tiedot. Riskinarvioinnin tuloksena tarkastusviranomaiset saavat riskiluokituksen ja niille annetaan erityinen riskipisteytys.

32 Lisäksi komissio arvioi kunkin toimenpideohjelman erityiset riskitekijät. Arvioituaan riskitason, joka liittyy aiemmin riskiarvioitujen tarkastusviranomaisten vastuulla oleviin toimenpideohjelmiin, komissio valitsee tarkastusviranomaiset ja toimenpideohjelmat säännönmukaisuuden tarkastuksiaan varten.

33 Perehtyessään molempien pääosastojen vuosina 2018 ja 2019 tekemiin riskinarviointeihin tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio ei aina noudattanut menettelyään. Se esimerkiksi antoi tietylle riskille arvon 20, kun taas menettelyssä annettiin vain viisi pistettä. Joissakin tapauksissa se ei antanut arvoa 0 (”kyllä”) tai 10 (”ei”), vaan antoi niiden sijasta viisi pistettä, vaikka menettelyssä ei ollut tätä vaihtoehtoa. Epäjohdonmukaisuudet vaikuttivat yksittäisten tarkastusviranomaisten kokonaisriskipisteisiin ja samalla siihen, miten komissio luokitteli ne laatiessaan omaa tarkastussuunnitelmaansa. Ne osoittavat myös, että tässä prosessissa on puutteita.

34 Tilintarkastustuomioistuin pyrki arvioimaan komission riskinarvioinnin luotettavuutta analysoimalla, vahvistavatko vuosina 2017, 2018 ja 2019 annetuissa säännönmukaisuutta koskevissa lopullisissa tarkastuskertomuksissa esitetyt tulokset komission alustavan riskinarvioinnin. Tilintarkastustuomioistuin tutki, oliko tarkastusviranomaisten osalta esitetty suuri- tai vähäriskisyyttä koskeva arvio oikea. Tilintarkastustuomioistuin katsoi, että tarkastusviranomainen on suuririskinen, kun sen riskipisteet ylittävät komission keskimääräiset riskipisteet, ja vähäriskinen, kun pisteet alittavat keskimääräiset riskipisteet. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että 13 vähäriskisestä tarkastusviranomaisesta 11:n osalta komissio oli tarkistanut kokonaisjäännösvirhetasoa. Kahdessa tapauksessa kokonaisjäännösvirhetaso nousi tarkistuksen perusteella alle kahdesta prosentista yli kahteen prosenttiin. Muissa yhdeksässä tapauksessa tämä tarkistus ei muuttanut johtopäätöstä, jonka mukaan ilmoitettu kokonaisjäännösvirhetaso oli alle kaksi prosenttia. Tämä osoittaa, että tarkastusviranomaisista kaksi ei itse asiassa ollut vähäriskisiä. Suuririskisten viranomaisten osalta komissio tarkisti virhetasoja useammin yli kahteen prosenttiin (20 tapausta 39:stä).

35 Tilintarkastustuomioistuin katsoi oman tarkastuslausumaan liittyvän työnsä perusteella, että kokonaisjäännösvirhetaso olisi yli kaksi prosenttia kolmessa niistä kahdeksasta vähäriskisestä tarkastusviranomaisesta, jotka kuuluivat tilintarkastustuomioistuimen aineistotarkastukseen. Kuten kaaviosta 6 käy ilmi, vaikutusten osalta voidaan todeta, että vähäriskisten tarkastusviranomaisten ilmoittamien kokonaisjäännösvirhetasojen keskimääräinen korjaus on suurempi kuin suuririskisten tarkastusviranomaisten osalta tarvittu korjaus. Näin ollen komission arvio siitä, mikä tekee viranomaisesta vähäriskisen, riippuu tietyllä hetkellä saatavilla olevista tiedoista, ja arvioon liittyy luontaisia rajoitteita.

36 Tilintarkastustuomioistuin kävi myös läpi komission vuoden 2019 tarkastussuunnitelman selvittääkseen, oliko riskialtteimmiksi luokitellut tarkastusviranomaiset valittu tarkastuskohteeksi. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston valitsemista 12 tarkastusviranomaisesta kahdeksan riskipisteet olivat alle yleisen 32 prosentin keskiarvon. Komissio ei kuitenkaan ollut kirjannut perusteluja tälle poikkeamiselle riskinarvioinnin tuloksista. Näin ollen tilintarkastustuomioistuin ei pystynyt vahvistamaan, noudattiko komissio aina riskiperusteista lähestymistapaansa valitsemalla suuririskisimmät tarkastusviranomaiset säännönmukaisuuden tarkastuksiin. Taulukossa 1 esitetään riskipisteytys ja tarkastukseen valitut tarkastusviranomaiset pääosastoittain.

Vaikka komissio havaitsee säännönmukaisuuden tarkastuksissaan sääntöjenvastaisia menoja, se tarkistaa usein lopulliset tarkastustuloksensa jäsenvaltioiden kanssa seurantavaiheessa

Säännönmukaisuuden tarkastuksissa havaittiin sääntöjenvastaisia menoja, mutta tilintarkastustuomioistuimen otoksessa havaittiin vielä kaksi muuta virhettä, joita ei ollut havaittu aiemmin

37 Säännönmukaisuuden tarkastuksillaan komissio pyrkii saamaan kohtuullisen varmuuden siitä, että tarkastusviranomaisten työ on luotettavaa. Tätä varten komissio arvioi kussakin säännönmukaisuuden tarkastuksessa yleensä kahdeksasta kymmeneen tarkastusviranomaisen aiemmin tarkastamaa toimea.

38 Tilintarkastustuomioistuin analysoi kymmenen komission toimittamaa säännönmukaisuuden tarkastusta käsittäneen otoksen, johon sisältyi yhteensä 73 toimea. Näistä 73 toimesta 28 tapauksessa komissio raportoi lopullisessa säännönmukaisuuden tarkastusta koskeneessa kertomuksessaan havainnoista, joilla on taloudellisia vaikutuksia. Tämä tarkoittaa, että tarkastuksissa havaittiin tukeen oikeuttamattomia menoja, jotka voivat vaikuttaa kokonaisjäännösvirhetasoon. Tilintarkastustuomioistuin poimi satunnaisotannalla kymmenen toimea käsittäneen otoksen ja havaitsi kahden toimen kohdalla lisävirheitä, joita komissio ei ollut havainnut.

39 Yhdessä tapauksessa tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että yleiskustannukset korvattiin kiinteämääräisen korvauksen perusteella (yksinkertaistettu kustannusvaihtoehto). Asetuksessa säädetään, että yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot on hyväksyttävä ja myönnettävä etukäteen, mutta tässä tapauksessa kiinteämääräinen korvaus hyväksyttiin vasta toimen toteuttamisen aikana. Lisäksi tarkastusviranomainen ja komission tarkastajat eivät olleet havainneet, että kustannuksia ei ollut ilmoitettu avustussopimuksessa määritellyn menetelmän mukaisesti. Tältä osin tilintarkastustuomioistuin totesi, että komissio oli työasiakirjoissaan viitannut väärään säännökseen. Tilintarkastustuomioistuin esittää johtopäätöksenä, että ilmoitetut kustannukset eivät olleet oikeusperustan mukaisia eivätkä näin ollen myöskään tukikelpoisia. Tämän virheen vaikutus merkitsee, että komission lopullisessa säännönmukaisuuden tarkastusta koskevassa kertomuksessa ilmoittama kokonaisjäännösvirhetaso oli todellista pienempi.

40 Toisessa tapauksessa toimenpide koski kahden aluksen hankintaa usean päivän jokiristeilyjen järjestämiseksi. Jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission mukaan toiminta luokiteltiin ”muuksi huvi- ja virkistystoiminnaksi”, ja tuki vapautettiin valtiontuen ilmoitusvelvollisuudesta. Tuensaaja totesi hakemuksessaan, että alusten liikennöinti oli osittain määrä antaa sellaisten yritysten vastuulle, jotka kuuluvat samaan konserniin kuin tuensaaja, ja näin ollen tuki todennäköisesti edistää risteilyalan toimintaa. Komissio on nimenomaisesti luokitellut tämän alan osaksi liikennealaa, jota ei ole vapautettu valtiontuen ilmoitusvelvollisuudesta. Jäsenvaltiot tai komission tarkastajat eivät analysoineet konsernin rakennetta tai toimintasopimuksia, joten tilintarkastustuomioistuimen johtopäätös on, että toimen hyväksymiseen tarvittavat tukikelpoisuustekijät eivät välttämättä ole toteutuneet eikä menoja olisi pitänyt ilmoittaa tukikelpoisiksi.

41 Edellä mainittujen ongelmien lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastamistaan kymmenestä säännönmukaisuuden tarkastuksesta yhden kohdalla, että alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto tekivät erilaisen johtopäätöksen lopullisesta kokonaisjäännösvirhetasosta (ks. laatikko 2). Kyseisessä tapauksessa tarkastusviranomainen oli ilmoittanut yhteisen virhetason, joka kattoi molempien pääosastojen varat. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi samankaltaisen ongelman myös yhden otokseensa sisältyneen asiakirjatarkastuksen kohdalla. Tilintarkastustuomioistuin panee tässä yhteydessä merkille koheesioalasta vastaavan yhteisen tarkastusosaston (Joint Audit Directorate, DAC) perustamisen heinäkuussa 2021. Kaikki koheesiomenojen tarkastustoimet kuuluvat sen alaisuuteen. DAC:n tehtävänä on tarjota varmistus- ja tarkastuspalveluita pääjohtajille ja kattaa kaikki heidän vastuullaan olevat tarkastustehtävät. Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston erillisten tarkastusosastojen yhdistämisen pitäisi auttaa varmistamaan komission tarkastustyön ja arviointien johdonmukaisuus.

42 Tilintarkastustuomioistuin tutki komission dokumentaatiota, joka koski komission niiden 73 toimen osalta suorittamaa työtä, joihin sen säännönmukaisuuden tarkastukset kohdistuivat. Kansainvälisissä tarkastusstandardeissa vaaditaan riittävää dokumentointia erityisesti silloin, kun muiden tarkastajien on tarkoitus hyödyntää tarkastustyötä ja havaintoja omassa työssään.

43 Kumpikin pääosasto on laatinut erityisiä tarkistuslistoja valittujen toimien tarkistamista varten. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että yli kolmannes (37 prosenttia) tarkistuslistoista oli jäänyt täyttämättä, koska yhteen tai useampaan tarkastuskysymykseen ei ollut vastattu. Jos niihin oli vastattu, vastaus oli usein vain ”kyllä” tai ”ei”, eikä vastauksessa annettu lisätietoja, joiden perusteella riippumaton arvioija voisi arvioida tähän vastaukseen johtaneen työn riittävyyttä. Komission testaamiin menoihin liittyvässä dokumentaatiossa oli myös puutteita, sillä lähes viidesosasta (18 prosenttia) tutkituista tarkastusasiakirjoista puuttui tiedot testattujen menoerien määrästä ja arvosta. Kaaviossa 7 on yhteenveto komission tarkastusdokumentaatiossa havaituista puutteista.

Komissio tarkistaa usein lopullisia tarkastustuloksiaan seurantavaiheessa jäsenvaltioiden kanssa

44 Kun komissio on saanut työnsä päätökseen, se laatii tarkastuskertomusluonnoksen, joka sisältää sen tekemiin säännönmukaisuuden tarkastuksiin perustuvat havainnot. Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen^[9] sekä kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti jäsenvaltioilla on mahdollisuus kommentoida komission alustavaa arviointia ja riitauttaa se. Kun komissio on analysoinut jäsenvaltion vastaukset, se antaa sisäisten sääntöjensä mukaisesti lopullisen tarkastuskertomuksen, johon olisi sisällyttävä sen lopulliset johtopäätökset ja jossa olisi tarvittaessa esitettävä, mitä oikaisuja vaaditaan. Komissiolla on paikan päällä tekemänsä tarkastuksen jälkeen kolme kuukautta aikaa toimittaa kertomusluonnoksensa ja vielä kolme kuukautta aikaa antaa lopullinen kertomus sen jälkeen, kun se on saanut täydellisen vastauksen kansallisilta viranomaisilta.

45 Lopullisen tarkastuskertomuksen antamisen jälkeen komissio käynnistää seurantavaiheen, jossa se tarkistaa, ovatko jäsenvaltioiden viranomaiset hyväksyneet ja toteuttaneet sen havaintojen perusteella tehtävät korjaukset suoraan vai olisiko komission käynnistettävä rahoitusoikaisumenettely^[10]. Yleisesti ottaen komissio kannustaa jäsenvaltioiden viranomaisia panemaan oikaisut täytäntöön ja käy tarvittaessa lisäkeskusteluja.

46 Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista kymmenestä säännönmukaisuuden tarkastusta koskeneesta tarkastuskertomuksesta kahden osalta jäsenvaltiot hyväksyivät tarkastuksen tulokset ja toteuttivat korjaukset. Jäljelle jäävien kahdeksan säännönmukaisuuden tarkastusta koskeneen tarkastuskertomuksen osalta tilintarkastustuomioistuin pani merkille, että komissio ja jäsenvaltiot jatkoivat tietojen ja näkemysten vaihtoa. Kolmen kertomuksen kohdalla komissio tarkisti lopullisessa kertomuksessa tekemäänsä arviota: yhdessä tapauksessa komissio jätti pois yhden johtopäätöksen ja kahdessa muussa tapauksessa se arvioi uudelleen virheiden taloudelliset vaikutukset – ks. jäljempänä laatikko 3. Loput viisi tapausta olivat vielä kesken tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen ajankohtana. Näistä yhdessä tapauksessa lopullisen tarkastuskertomuksen antamisesta oli kulunut 24 kuukautta ilman lopullista päätöstä komissiolta. Näin ollen tilintarkastustuomioistuimen tutkimien lopullisten tarkastuskertomusten johtopäätökset eivät käytännössä olleet lopullisia, vaan niihin voidaan tehdä myöhemmin muutoksia. Tilintarkastustuomioistuin panee tässä yhteydessä merkille, että komissio ei vahvista virallisesti lopullista virhetasoa.

Komissio ei ole vielä pannut täytäntöön nettomääräisiä rahoitusoikaisuja

47 Tilintarkastustuomioistuin arvioi vuonna 2018 (vuosi, jota oli tarkastuksen käynnistyessä mahdollista arvioida kaikkein kattavimmin) suoritettuja 26:ta säännönmukaisuuden tarkastusta ja havaitsi, että oikaisujen toteuttaminen on pitkä prosessi, joka voi kestää useita vuosia, sillä jäsenvaltioilla on lainsäädäntöön perustuva oikeus riitauttaa komission rahoitusoikaisupyyntö^[12]. Näistä säännönmukaisuuden tarkastuksista 19 edellytti komission lopullisen tarkastuskertomuksen perusteella rahoitusoikaisua. Yhdeksässä tapauksessa jäsenvaltioiden viranomaiset panivat oikaisut täysimääräisesti täytäntöön 31. joulukuuta 2020 mennessä. Näin jäsenvaltioiden viranomaiset saivat mahdollisuuden korvata nämä sääntöjenvastaiset menot muilla menoilla seuraavina tilikausina. Kaikissa muissa kymmenessä tapauksessa keskustelut jäsenvaltioiden kanssa sekä tarkastusviranomaisilla teetettävä lisätyö olivat edelleen käynnissä. Näistä kymmenestä säännönmukaisuuden tarkastuksesta kaksi kattaa yli 50 prosenttia tehtävistä oikaisuista.

48 Vuoden 2020 loppuun mennessä jäsenvaltioiden viranomaiset olivat oikaisseet vain kolmasosan oikaistavana olevasta määrästä. Tämä alhainen täytäntöönpanoaste kuvastaa menettelyn kestoa.

49 Kauden 2014–2020 oikeudellisessa kehyksessä säädetään, että komission olisi sovellettava nettomääräisiä rahoitusoikaisuja, jos jäsenvaltio ei havaitse vakavia puutteita^[13] yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 145 artiklan 7 kohdassa säädetyin edellytyksin. Nettomääräiset rahoitusoikaisut merkitsevät asianomaisille jäsenvaltioille maksettavien varojen lopullista vähentämistä. Komissio ei ole marraskuuhun 2021 mennessä vielä pannut täytäntöön yhtään nettomääräistä rahoitusoikaisua.

50 Määrittääkseen sääntöjenmukaisuusindikaattorin toimintapolitiikan tasolla kumpikin pääosasto (alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto sekä työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto) laskee ensin hallinnoimiensa toimenpideohjelmien painotetun keskimääräisen kokonaisjäännösvirhetason ja julkaisee sen keskeisenä tulosindikaattorina vuotuisessa toimintakertomuksessaan. Laskelmissa otetaan huomioon sekä asiakirjatarkastusten että säännönmukaisuuden tarkastusten tulokset.

51 Vaikka pääosastot esittävät keskeisen tulosindikaattorin parhaana arvionaan kokonaisjäännösvirhetasosta, tilintarkastustuomioistuin havaitsi useita metodologisia ongelmia, jotka tarkoittivat, että pääosastojen julkaisema keskeinen tulosindikaattori edustaa vain arvioitua vähimmäisvirhetasoa. Tilintarkastustuomioistuin panee myös merkille, että julkaistut keskeiset tulosindikaattorit eivät ole lopullisia, sillä taustalla vaikuttavia toimenpideohjelmien tasolla ilmoitettuja kokonaisjäännösvirhetasoja voidaan vielä tarkistaa meneillään olevan tai tulevan tarkastustyön perusteella. Nämä metodologiset ongelmat esitetään seuraavissa kohdissa.

Komission metodologiaan liittyvien rajoitteiden seurauksena toimenpideohjelman tasolla kyetään yleensä määrittämään vain vähimmäisvirhetaso

52 Komission säännönmukaisuuden tarkastukset perustuvat otokseen toimenpideohjelmista, jotka tarkastusviranomainen on jo tarkastanut. Metodologiansa mukaisesti komissio arvioi yleensä 8–10 toimea kunkin säännönmukaisuuden tarkastuksen osalta. Komissio valitsee yleensä nämä toimet harkintansa perusteella ottaen huomioon useita riskitekijöitä, kuten valtiontuen mahdollisen olemassaolon, julkisten hankintojen käytön ja tuensaajan tyypin. Se ottaa toimia valitessaan huomioon myös toimen koon ja eri toimintalinjat.

53 Tilintarkastustuomioistuin arvioi komission valitseman otoksen ja totesi, ettei dokumentaatio ollut niin laaja, että tilintarkastustuomioistuin olisi kyennyt yhdistämään tietyt riskit valittuihin toimiin. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että valittujen toimien määrä ei aina välttämättä ole riittävä sen kannalta, että otos kattaisi kaikentyyppiset tarkastusviranomaisten otokseen kuuluvat toimet ja niihin liittyvät riskit siten, että otos vastaisi toimenpideohjelmien painopisteiden ja koheesiorahoitusta saavien toimien moninaisuutta. Näin on erityisesti silloin, kun vuotuinen tarkastuskertomus kattaa useita toimenpideohjelmia.

54 Tilintarkastustuomioistuin analysoi tarkastamiensa kymmenen säännönmukaisuuden tarkastuksen osalta virheiden esiintymistiheyttä (niiden toimien suhteellinen osuus, joissa oli virheitä, joita tarkastusviranomaiset eivät havainneet). Lisäksi arvioitiin kokonaisjäännösvirhetason kasvua prosenttiyksikköinä – ks. taulukko 2.

55 Komission otokseen poimimien toimien määrä oli yleisesti ottaen sen soveltaman metodologian mukainen. Näin se pystyy kattamaan tarkastusviranomaisen tarkastamat toimet osittain. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamissa kymmenessä säännönmukaisuuden tarkastuksessa pääosastot kattoivat 15 prosenttia tarkastusviranomaisten tarkastamista toimista, mikä vastaa 24:ää prosenttia tarkastusviranomaisten otoksen kattamista menoista. Pääosastot havaitsivat 38 prosentissa tarkastamistaan toimista lisävirheitä, joita tarkastusviranomaisten tarkastuksissa ei ollut havaittu. Useissa tapauksissa pääosastot havaitsivat lukuisia eri virhetyyppejä. Komissio arvioi havaitsemiensa virheiden osalta, ilmenikö samantyyppisiä virheitä muissa tarkastusviranomaisten tarkastamissa toimissa. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista kymmenestä säännönmukaisuuden tarkastuksesta viidessä osa virheistä oli toistuvia, ja komissio määritti virheiden vaikutuksen. Yhdeksässä kymmenestä säännönmukaisuuden tarkastuksesta se katsoi, että muut virheet eivät olleet toistuvia. Näissä tapauksissa komissio ei laajenna otostaan vähentääkseen riskiä siitä, että toimiin jäisi vielä muita erityyppisiä aiemmin havaitsematta jääneitä virheitä.

56 Tilintarkastustuomistuin katsoo, että komission usein rajallisessa otoksessaan havaitsemien aiemmin havaitsemattomien virheiden suuri määrä osoittaa, että tarkastusviranomaisen otoksen loppuosassa, jota komissio ei arvioinut, on todennäköisesti vielä muita virhetyyppejä. Tämä tarkoittaa, että kokonaisjäännösvirhetaso on tällaisissa tapauksissa toimenpideohjelman tasolla vähimmäistaso.

57 Laatikossa 4 havainnollistetaan, miten komissio voi lähestymistapansa avulla määrittää ainoastaan vähimmäisvirhetason.

Komission voi metodologiansa avulla arvioida pääosaston tasolla ainoastaan vähimmäisvirhetason

58 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että asiakirjatarkastuksia ei ole suunniteltu siten, että niissä voitaisiin havaita uusia tukeen oikeuttamattomia menoja. Tämä rajoittaa asiakirjatarkastuksista saatavaa lisäarvoa pyrittäessä vahvistamaan ilmoitettujen virhetasojen pätevyys. Asiakirjatarkastukset eivät korvaa säännönmukaisuuden tarkastuksia (ks. kohta 30). Tästä huolimatta pääosastot luottavat virhetason määrittämisessä asiakirjatarkastuksiin osana metodologiaansa sekä rahasto- että pääosastotasolla (keskeinen tulosindikaattori 5). Ne eivät kuitenkaan arvioi sellaisten virheiden vaikutusta yhteenlasketun virhetason (keskeinen tulosindikaattori 5) arviointiin, jotka on havaittu tarkastamattomiin toimenpideohjelmiin kohdistetuissa säännönmukaisuuden tarkastuksissa (asiakirjatarkastuksissa).

59 Tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan ei ole perusteltua olettaa, että tarkastamattomissa toimenpideohjelmissa ei olisi lisää virheitä. Komissio havaitsee merkittävän määrän ilmoittamattomia virheitä tarkastusviranomaisten tarkastamista toimista ja toimenpideohjelmista poimimassaan otoksessa. Komission lähestymistavan metodologiset heikkoudet merkitsevät kuitenkin, että sen pääosaston tasolla keskeisenä tulosindikaattorina ilmoittamat virhetasot voivat olla vain vähimmäisvirhetasoja. Näin ollen todellinen virhetaso on todennäköisesti korkeampi.

60 Tämän keskeisen tulosindikaattorin lisäksi molemmat pääosastot ovat vuodesta 2018 lähtien ilmoittaneet myös arvioidun enimmäisvirhetason, jossa on tarkoitus ottaa huomioon käynnissä olevan tarkastustyön mahdollinen vaikutus vuotuisissa toimintakertomuksissa esitettyihin sääntöjenmukaisuutta koskeviin tietoihin. Tämän enimmäistason määrittämiseksi molemmat pääosastot käyttivät kiinteitä määriä niiden toimenpideohjelmien osalta, joita koskevien tarkastusten tuloksia ei ollut vielä saatu.

61 Molemmissa vuotuisissa toimintakertomuksissa on vuodesta 2019 lähtien selitetty myös, että enimmäistasoissa otetaan huomioon mahdolliset virheet, jotka jäävät komission tai tilintarkastustuomioistuimen tarkastaman toimenpideohjelmien otoksen ulkopuolelle. Tilintarkastustuomioistuin piti vuoden 2019 vuosikertomuksessaan tätä virhetasoa sopivampana, koska siinä otettiin huomioon meneillään olevan tarkastustyön mahdolliset vaikutukset^[14]. Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto sovelsi vuotuisessa toimintakertomuksessa kuvattua lähestymistapaa, mutta työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto ei ottanut täysimääräisesti huomioon havaittujen virheiden lisäksi mahdollisesti ilmeneviä muita virheitä. Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto sovelsi komission lähestymistapaa tavalla, jonka tarkoituksena on vastata tilintarkastustuomioistuimen havaintoon^[15] siitä, että tarkastustyö jatkuu sen jälkeen, kun määrät on ilmoitettu vuotuisissa toimintakertomuksissa. Menettelytapa ei kuitenkaan tarjoa vastausta muihin metodologisiin ongelmiin, kuten asiakirjatarkastusten kyvyttömyyteen tunnistaa tukeen oikeuttamattomat menot, komission säännönmukaisuuden tarkastuksien rajalliseen kattavuuteen toimenpideohjelmien osalta sekä riskiin, että virheitä jää havaitsematta komission suorittamassa toimien arvioinnissa.

Rahasto- tai pääosastotason vuotuiset virhetasot eivät ole lopullisia

62 Tilintarkastustuomioistuin korosti vuoden 2018 vuosikertomuksessaan, että useimmissa kauden 2014–2020 ohjelmien päättämistä koskevissa säännöksissä siirretään ilmoitettujen kulujen tukikelpoisuuden lopullinen arviointi tiettyjen toimien osalta myöhempään vaiheeseen, yleensä ohjelman päättämisen yhteyteen^[16]. Tämä koskee monenlaisia toimia monissa toimenpideohjelmissa, esimerkiksi toimia, joihin liittyy rahoitusvälineiden avulla toteutettuja investointeja, valtiontukiennakoiden selvittämistä, tuloja tuottavien toimien loppuarviointia ja sellaisten toimien käsittelyä, jotka eivät ole toiminnassa. Vaikka komissio sulki rahoitusvälineiden ennakkomaksut pois vuotuisissa toimintakertomuksissaan raportoimistaan keskeisistä tulosindikaattoreista, muiden tukikelpoisuuskysymysten viivästynyt arviointi saattaa vaikuttaa kyseisten vuosien osalta raportoituihin virhetasoihin. Tämä tukee tilintarkastustuomioistuimen johtopäätöstä, jonka mukaan vuotuisissa toimintakertomuksissa esitetyt määrät eivät välttämättä vastaa pääosastojen lopullista arviota. Jos virhe myöhemmin toteutuu tämäntyyppisissä toimissa, asianomaisten toimenpideohjelmien virhetasot on arvioitava uudelleen ja niitä on korotettava.

Täydellisten tietojen puute vaikuttaa varaumiin

63 Pääosastojen vuotuisissa toimintakertomuksissa pääjohtajat antavat vahvistuslausuman siitä, että täytäntöön pantujen valvontamenettelyjen avulla saadaan tarvittavat takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Pääjohtajat voivat lisätä varauman, joka liittyy niihin määriteltyihin tulo- ja menoaloihin, joihin yleinen lausuma ei heidän nähdäkseen päde. Koheesioalalla pääjohtajat esittävät varaumat toimenpideohjelman tasolla eivätkä rahastotasolla.

64 Komission ohjeissa määrätään, että toimenpideohjelmat sisällytetään ohjelmakauden 2014–2020 varaumaan, jos vähintään yksi seuraavista kriteereistä täyttyy^[17]:

• Kokonaisvirhetaso on yli kymmenen prosenttia.
• Järjestelmien keskeisissä osissa on puutteita, jotka voivat johtaa yli kymmenen prosentin sääntöjenvastaisuuksiin ja joihin ei ole vielä kohdistettu riittäviä korjaavia toimenpiteitä.
• Kokonaisjäännösvirhetaso on yli kaksi prosenttia.
• Tilien täydellisyydessä, oikeellisuudessa ja todenperäisyydessä on olennaisia ongelmia.

Päättäessään varauman esittämisestä komissio ottaa huomioon myös laadulliset puutteet, joilla on merkittävä vaikutus sen maineeseen.

65 Komissio soveltaa näitä perusteita menoihin, jotka on ilmoitettu viimeisimmissä saatavilla olevissa varmennuspaketeissa. Vaikka vuotuiset toimintakertomukset julkaistaan komission tekemän tilien hyväksymistyön perusteella, komissio viimeistelee sääntöjenmukaisuuden arviointinsa ja vahvistaa toimenpideohjelmakohtaiset kokonaisjäännösvirhetasot seuraavien vuosien vuotuisissa toimintakertomuksissa.

66 Tilintarkastustuomioistuin on arvioinut tilikausien 2016/2017 ja 2017/2018 tasoja, jotka on vahvistettu seuraavien vuosien (2018 ja 2019) vuotuisissa toimintakertomuksissa. Tilintarkastustuomioistuin analysoi kummankin pääosaston kunkin toimenpideohjelman osalta varaumien esittämisen jälkeisiä tietoja, jotka perustuivat säännönmukaisuuden tarkastuksiin ja muuhun tarkastustyöhön. Tulokset esitetään kaaviossa 8, ja niistä käyvät ilmi järjestelmän luontaiset rajoitukset.

67 Kaiken kaikkiaan tilintarkastustuomioistuimen analyysi osoittaa, että pääjohtajat ilmoittivat saaneensa kohtuullisen varmuuden vuotuisissa toimintakertomuksissa ilmoitettujen menojen sääntöjenmukaisuudesta niiden alustavien tasojen perusteella, jotka oli määritetty toimenpideohjelmien osalta. Myöhemmässä tarkastustyössä kävi kuitenkin ilmi, että kokonaisvirhetasojen korjatut arvot ylittivät kymmenen prosenttia ja/tai kokonaisjäännösvirhetasojen korjatut arvot ylittivät kaksi prosenttia merkittävässä osassa tapauksista. Tämä osoittaa, että lähestymistapaan, jota komissio soveltaa varaumien esittämiseen kalenterivuoden menoista, liittyy luonnostaan rajoitteita. Laatikossa 5 esitetään esimerkki, joka havainnollistaa näitä luontaisia rajoitteita.

Vuotuisten toimintakertomusten puutteet siirtyvät vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa esitettäviin koheesioalaa koskeviin sääntöjenmukaisuustietoihin

Komission jäsenten kollegio hyväksyy keskusyksiköiden tukemana vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen ja vastaa sen sisällöstä

68 Seuraavissa kohdissa keskitytään vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen osassa 2 esitettäviin sääntöjenmukaisuutta koskeviin lukuihin, jotka kattavat myös koheesioalan. Vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus on komission tärkein panos vuotuiseen vastuuvapausmenettelyyn ja koostuu kahdesta osasta:

• Osa 1 – Tuloksellisuus ja tulokset – korkean tason yleiskuvan saavutetuista tuloksista^[18]
• Osa 2 – Sisäinen valvonta ja varainhoito – EU:n talousarvion hallinnointi komissiossa; osaan sisältyy yhteenveto vuotuisten toimintakertomusten tiedoista ja arvio EU:n varainkäytön virhetasosta sekä komission arvioidusta riskistä maksamishetkellä asianomaisten EU:n menojen osalta yleisesti sekä eri toimintalohkojen, kuten koheesioalan osalta^[19].

69 Vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa sisäisestä valvonnasta ja varainhoidosta esitetyt tiedot perustuvat komission eri pääosastojen vuotuisiin toimintakertomuksiin. Vastuu vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa annettavista tiedoista noudattelee komission hallintojärjestelyjen mukaista vastuunjakoa. Pääjohtajat ovat vastuussa vuotuisissa toimintakertomuksissa annettujen tietojen luotettavuudesta. Komission jäsenten kollegio kuitenkin vastaa vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen hyväksymisestä, joten kollegiolle kuuluu viime kädessä kokonaisvaltainen vastuu kertomuksen laatimisesta ja siinä esitetyistä tiedoista.

70 Kaaviossa 9 on esitetty vuosittaiseen hallinto- ja tuloksellisuuskertomukseen johtava prosessi, joka kuvastaa tätä vastuunjakoa ja jonka yhteydessä määrittyy pääjohtajien (vuotuisissa toimintakertomuksissa), keskusyksiköiden ja sisäisen tarkastuksen panos.

Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuotuisissa toimintakertomuksissa annettaviin sääntöjenmukaisuustietoihin liittyvät rajoitteet siirtyvät edelleen vuotuiseen hallinto- ja tuloksellisuuskertomukseen

71 Komission keskusyksiköt, budjettipääosasto ja pääsihteeristö vastaavat vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen valmistelusta eri pääosastojen vuotuisten toimintakertomusten perusteella. Tätä varten ne arvioivat vuotuisten toimintakertomusten sisältöä, antavat palautetta ja järjestävät vertaisarviointikokouksia pääosastojen kanssa, mutta valta tehdä muutoksia jää pääjohtajille, sillä heillä on vastuu pääosastojensa päivittäisestä hallinnoinnista.

72 Keskusyksiköt tiedottavat hallintoneuvostolle mahdollisista vertaisarvioinnin aikana havaitsemistaan merkittävistä ongelmista. Ne eivät osoittaneet, että alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuotuisissa toimintakertomuksissa esitettyihin keskeisiin tulosindikaattoreihin olisi liittynyt muita ongelmia tilintarkastustuomioistuimen tarkastamina vuosina. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että keskusyksiköt hyväksyivät näissä vuotuisissa toimintakertomuksissa ilmoitetut tasot ja niiden perustana olevan lähestymistavan.

73 Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamissa vuotuisissa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksissa koheesioalan osalta riskinalaisesta määrästä maksamishetkellä annettuun tietoon vaikuttavat siksi samat rajoitteet kuin pääosastojen vuotuisissa toimintakertomuksissa esitettyjen tietojen perustana oleviin lukuihin. Edellä esitetyistä syistä kyseessä on vain vähimmäistaso (ks. kohdat 58–62), joka ei ole lopullinen ja joka on todennäköisesti arvioitu liian alhaiseksi.

74 Tilintarkastustuomioistuin pani tässä yhteydessä merkille, että keskusyksiköt antavat vuotuisia toimintakertomuksia varten ohjeita, joihin sisältyvät laatua ja komission laajuista vertailtavuutta koskevat vakiovaatimukset. Vuotuisesta hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksesta vastaava taho ei kuitenkaan anna yksityiskohtaisia ohjeita kertomuksen sisällöstä ja soveltamisalasta tai asiaan liittyvästä muiden pääosastojen vuotuisten toimintakertomusten arvioinnista. Tällaisten ohjeiden laatiminen voisi auttaa komission jäsenten kollegiota varmistamaan, että ne antavat tarkoituksenmukaisia ja luotettavia tietoja vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa^[20].

Johtopäätökset ja suositukset

75 Tilintarkastustuomioistuin tutki tässä tarkastuksessa jäsenvaltioiden vuotuisiin varmennuspaketteihin liittyvää komission työtä. Tämä työ muodostaa perustan tarkastusviranomaisten ilmoittamien vuotuisten jäännösvirhetasojen validoinnille ja vahvistamiselle. Tilintarkastustuomioistuin analysoi komission raportointia vuotuisissa toimintakertomuksissa ja vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa sekä komission antamien sääntöjenmukaisuutta koskevien tietojen luotettavuutta. Tilintarkastustuomioistuin pyrkii suosituksillaan parantamaan edelleen nykyisen hallinto- ja valvontajärjestelmän toimintaa lisäämättä siihen uusia kerroksia.

76 Yleisesti ottaen tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio tekee huomattavan määrän jäsenvaltioiden tilien hyväksymiseen ja kansallisten tarkastusviranomaisten kertomuksissa annettujen sääntöjenmukaisuustietojen luotettavuuden todentamiseen liittyvää työtä. Tilintarkastustuomioistuin kuitenkin toteaa havaintojensa perusteella, että komission toimenpideohjelma- ja pääosastotasolla ja siten myös vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa esittämä virhetaso on vain vähimmäisarvio, joka ei ole lopullinen.

77 Tilintarkastustuomioistuin totesi, että komissio hyväksyi vuosina 2014–2020 tilinpäätökset sääntelykehyksen mukaisesti ottamatta huomioon niihin liittyvien menojen sääntöjenmukaisuutta (kohta 21). Vaikka lainsäätäjä otti käyttöön kymmenen prosentin takuupidätyksen EU:n talousarvion turvaamiseksi, komission oli vapautettava se, vaikka jäsenvaltioiden tarkastusviranomaiset olivat vahvistaneet jäännösvirheen ylittävän kahden prosentin olennaisuusrajan eikä komission sääntöjenmukaisuustarkastuksia ollut vielä saatettu päätökseen. Näitä järjestelyjä koskevat säännökset on muutettu ohjelmakautta 2021–2027 varten (kohta 22). Vaikka komissio ei voi enää hyväksyä tilejä, joiden vahvistettu kokonaisjäännösvirhetaso ylittää kahden prosentin olennaisuusrajan, se vapauttaa edelleen viiden prosentin pidätyksen ennen sääntöjenmukaisuustarkastusten saattamista päätökseen.

Suositus 1 – Komission olisi ehdotettava lainsäädännön tarkistamista, jotta varmistetaan takuupidätyksen asianmukainen suojaaminen ennen sen vapauttamista

EU:n talousarvion suojaamiseksi tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että komissio ehdottaa vuosien 2021–2027 oikeudellisen kehyksen tarkistusta, jolla puututaan viiden prosentin takuupidätyksen vapauttamiseen liittyvään jäljellä olevaan riskiin. Komission olisi voitava vapauttaa pidätys vasta, kun se on saattanut päätökseen toimenpideohjelman sääntöjenmukaisuuden tarkastustyön tietyltä tilikaudelta, tai viimeistään ohjelman päättyessä.

Tavoiteajankohta: Seuraava tarkistus, viimeistään ohjelmakauden 2021–2027 oikeudellisen kehyksen väliarvioinnin yhteydessä.

78 Asiakirjatarkastuksia, joissa komissio arvioi kaikkia jäsenvaltioiden toimittamia vuotuisia varmennuspaketteja, ei ole suunniteltu siten, että niillä voitaisiin havaita uusia tukeen oikeuttamattomia menoja (kohdat 23–25). Asiakirjatarkastusten jälkeen tehtävät virhetasojen mukautukset perustuvat yleensä aiempina vuosina havaittuihin ongelmiin (kohta 26). Tilintarkastustuomioistuimen analyysi on osoittanut, että sääntöjenvastaisia menoja jäi havaitsematta ja korjaamatta asiakirjatarkastuksissa (kohdat 28–30). Näin ollen asiakirjatarkastuksilla on vain rajallinen arvo vahvistettaessa tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuutta ja tarkastusviranomaisten ilmoittamien kokonaisjäännösvirhetasojen pätevyyttä.

79 Komission tarkastusstrategia sisältää riskiperusteisen lähestymistavan, jonka avulla tarkastusviranomaisia valitaan säännönmukaisuuden tarkastuksiin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että tarkastusviranomaisten valinta säännönmukaisuuden tarkastuksiin ei aina tapahtunut niitä koskevan riskiluokittelun mukaisesti (kohdat 33–35). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi lisäksi, että tarkastusviranomaisten lopullinen valinta erityisesti työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston tarkastuksiin ei ollut täysin yhdenmukainen pääosaston riskinarvioinnin tulosten kanssa, eikä komissio dokumentoinut selkeitä perusteita tälle poikkeamiselle (kohta 36).

80 Tilintarkastustuomioistuimen suorittama komission tarkastustyön arviointi paljasti useita heikkouksia. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastusdokumentaatiossa puutteita, joiden vuoksi komission tekemän työn asianmukaisuutta on vaikea arvioida (kohdat 42 ja 43). Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista kymmenestä toimesta kahdessa havaittiin sellaisia komissiolta havaitsematta jääneitä uusia virheitä, jotka vaikuttivat toimiin liittyvien menojen sääntöjenmukaisuuteen. Tämä vaikuttaa myös vastaaviin ilmoitettuihin virhetasoihin (kohdat 38–40).

81 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio antaa säännönmukaisuuden tarkastuksiin perustuvat kertomuksensa lainsäädännössä säädetyssä määräajassa (kohta 44). Useimmissa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamissa tapauksissa komissio kuitenkin jatkoi tietojen ja näkemysten vaihtoa jäsenvaltioiden kanssa lopullisen kertomuksen lähettämisen jälkeen seurantavaiheessa, jossa se tarkistaa, ovatko jäsenvaltion viranomaiset hyväksyneet vaaditut korjaukset ja soveltavatko ne niitä. Tämä tarkoittaa, että lopullisissa kertomuksissa esitetyt tulokset ja virhetasot eivät aina olleet lopullisia (kohdat 45 ja 46). Tilintarkastustuomioistuin panee tässä yhteydessä merkille, että komissio ei vahvista virallisesti lopullista virhetasoa jäsenvaltioiden viranomaisille.

82 Tilintarkastustuomioistuimen suorittama oikaisuotoksen tarkastus osoitti, että oikaisut pannaan täytäntöön pitkän prosessin jälkeen, joka voi kestää useita vuosia. Tämä johtuu siitä, että jäsenvaltioilla on lakisääteinen oikeus riitauttaa komission päätös (kohdat 47 ja 48). Komissio ei ole marraskuuhun 2021 mennessä vielä toteuttanut yhtään nettomääräistä rahoitusoikaisua (kohta 49).

83 Jotkin tukikelpoisuusperusteet voidaan tarkistaa vasta ohjelman päättyessä. Tämä vaikuttaa komission vuotuiseen arviointiin ja tarkoittaa, että kyseisten toimenpideohjelmien vuotuiset virhetasot eivät välttämättä ole lopullisia ja että niitä voidaan joutua arvioimaan uudelleen ja nostamaan. Näihin toimenpideohjelmiin mahdollisesti liittyvät sääntöjenvastaiset menot saatetaan havaita ja korjata vasta päättämisen yhteydessä koheesiomenojen hallinto- ja valvontajärjestelmässä, jonka tarkoituksena on huolehtia tilien vuotuisesta hyväksymisestä. Asiaa koskeva tilintarkastustuomioistuimen suositus, jonka se antoi vuoden 2018^[21] vuosikertomuksessaan, pätee edelleen (kohta 62).

Suositus 2 – Komission olisi parannettava tarkastustyötään, tarkastusdokumentaatiotaan ja tarkastusprosessiaan

Tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että

1. se ottaa suorittamansa riskinarvioinnin huomioon säännönmukaisuuden tarkastussuunnitelmassaan; kun otetaan huomioon muita tekijöitä ja kun ne johtavat muutoksiin, komission olisi dokumentoitava ja selitettävä selvästi muutoksen syyt
2. komission tarkastustyö dokumentoidaan riittävällä tavalla
3. komission arviointiprosessia tehostetaan sen oman työn mahdollisten heikkouksien havaitsemiseksi ja korjaamiseksi
4. jäsenvaltiot saavat erillisen virallisen vahvistuksen toimenpideohjelman ja kunkin tilivuoden lopullisesta kokonaisjäännösvirhetasosta.

Tavoiteajankohta: Tilikausi 2020/2021.

84 Komissio, käyttäen ammatillista harkintaa, valitsee ja arvioi säännönmukaisuuden tarkastuksissaan yleensä kahdeksasta kymmeneen toimenpidettä, jotka on valittu tarkastusviranomaisen omasta tarkastusotoksesta (kohta 52). Tämä arviointi on tärkeä osa tarkastusviranomaisen työn ja siihen liittyvien tulosten arviointia. Komissio oli havainnut tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskohteena nyt olleiden säännönmukaisuuden tarkastustensa avulla useita aiemmin havaitsemattomia virheitä. Tarkastusviranomaisten suorittamiin testauksiin kohdistuneet komission tarkastukset olivat kuitenkin kattavuudeltaan rajallisia, minkä seurauksena muita virheitä jää todennäköisesti havaitsematta ja korjaamatta; tätä osoittivat myös tilintarkastustuomioistuimen omat tarkastustulokset (kohdat 53–55). Näin ollen komissio voi metodologiansa avulla yleensä ainoastaan vahvistaa vähimmäisvirhetason toimenpideohjelman tasolla (kohdat 56 ja 57).

85 Määrittääkseen sääntöjenmukaisuusindikaattorin toimintapolitiikan tasolla kumpikin pääosasto (alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto sekä työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto) laskee ensin hallinnoimiensa toimenpideohjelmien painotetun keskimääräisen kokonaisjäännösvirhetason ja julkaisee sen keskeisenä tulosindikaattorina vuotuisessa toimintakertomuksessaan. Laskelmissa otetaan huomioon sekä asiakirjatarkastusten että säännönmukaisuuden tarkastusten tulokset. Molemmat pääosastot ilmoittavat myös arvioidun enimmäisvirhetason, jossa on tarkoitus ottaa huomioon käynnissä olevan tarkastustyön mahdollinen vaikutus vuotuisissa toimintakertomuksissa esitettyihin sääntöjenmukaisuutta koskeviin tietoihin. Pääosastot esittävät keskeisen tulosindikaattorit parhaana arvionaan virhetasosta. Tilintarkastustuomioistuin kuitenkin katsoo suorittamansa työn perusteella, että pääosastojen julkaisema keskeinen tulosindikaattori edustaa vain vähimmäistasoa. Tämä johtuu komission säännönmukaisuuden tarkastusten vähäisestä kattavuudesta sekä toimenpideohjelmien että toimien osalta, komission asiakirjatarkastusten luontaisista rajoitteista ja sen tarkastustyöhön liittyvistä ongelmista (kohdat 58 ja 59). Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että julkaistut keskeiset tulosindikaattorit eivät ole lopullisia, sillä taustalla vaikuttavia toimenpideohjelmien tasolla ilmoitettuja kokonaisjäännösvirhetasoja voidaan vielä tarkistaa meneillään olevan tai tulevan tarkastustyön perusteella (kohdat 46 ja 62).

86 Pääosastojen varaumat yksittäisistä ohjelmista ovat toinen koheesiomenojen sääntöjenmukaisuuteen liittyvä keskeinen tekijä. Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto esittävät varaumia sellaisten menojen osalta, joille komissio ei ole vielä tehnyt sääntöjenmukaisuustarkastuksia (kohta 65). Valvontaprosessin luontaiset aikarajoitteet merkitsivät, että suurin osa toimenpideohjelmista, joiden virhetaso oli komission tarkastustyön tulosten mukaan olennainen, ei kuulunut edellisen vuotuisen toimintakertomuksen varauman piiriin (kohdat 66 ja 67).

Suositus 3 – Komission olisi vahvistettava vuotuisissa toimintakertomuksissa annettavien säännönmukaisuustietojen pääkohtia

Arvioitu virhetaso ja varaumat ovat keskeisiä säännönmukaisuustietoja, joita komission olisi vahvistettava. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

1. puuttuu tarkastuksessa havaittuihin metodologisiin ongelmiin, joiden seurauksena keskeinen tulosindikaattori (virhetaso) edustaa vähimmäismäärää; tällaisen lähestymistavan olisi mahdollistettava se, että yhteenlaskettua virhetasoa arvioitaessa keskeisessä tulosindikaattorissa otetaan tarkastamattomien menojen osalta huomioon säännönmukaisuuden tarkastuksissa havaittujen, taloudellista vaikutusta aiheuttavien virheiden suuri esiintyvyys
2. helpottaa lukijoiden ymmärrystä teknisestä ja monimutkaisesta aihepiiristä ja selittää vuotuisissa toimintakertomuksissa selkeämmin ja näkyvämmin, että varaumat perustuvat virhetasoihin, joita ei ole vahvistettu; kertomuksissa olisi selitettävä myös tähän liittyvä riski.

Tavoiteajankohta: Tilikausi 2020/2021.

87 Vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus on keskeinen tilivelvollisuutta koskeva asiakirja, jossa esitetään yhteenveto komission sisäisestä valvonnasta ja varainhoidosta. Vaikka komission jäsenten kollegio on viime kädessä vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tiedoista, keskusyksiköt tukevat komission jäsenten kollegiota asiakirjan laadinnassa. Keskusyksiköillä on keskeinen asema vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen laadinnassa, mutta tilintarkastustuomioistuin totesi, että vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen sisällön ja rakenteen sekä siihen liittyvien vuotuisia toimintakertomuksia koskevien vertaisarviointien laajuudesta ei ole tarkkoja ohjeita (kohta 74).

88 Kertomuksessa ilmoitetut koheesioalaa koskevat sääntöjenmukaisuustiedot ovat yksinkertainen aggregaatti alue- ja kaupunkipolitiikan sekä työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastojen vuotuisissa toimintakertomuksissa annetuista luvuista. Kaikki tilintarkastustuomioistuimen näiden lukujen osalta havaitsemat ongelmat koskevat näin ollen myös vuotuista hallinto- ja tuloksellisuuskertomusta. Ilmoitettu virhetaso voi siten olla vain vähimmäistaso, joka on todennäköisesti koheesioalan todellista virhetasoa pienempi (kohta 73).

Suositus 4 – Keskusyksiköiden olisi saatava vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen laadintaohjeet kertomuksen vastuutaholta eli komission jäsenten kollegiolta

Vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus on keskeinen komission tilivelvollisuutta koskeva asiakirja, joka on osa vastuuvapausmenettelyä. Jotta varmistetaan, että vuotuisesta hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksesta vastaava komission jäsenten kollegio antaa merkityksellisiä ja luotettavia tietoja, ja jotta kertomus vastaisi paremmin sen laadintaan ja hyväksymiseen osallistuvien eri toimijoiden vastuualueita, tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että vuotuisesta hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksesta vastaava taho antaa keskusyksiköille ohjeet, joissa yksilöidään kertomuksen sisältö ja rakenne sekä määritellään, kuinka laajalti keskusyksiköt tarkastavat kertomuksen perustana olevat vuotuiset toimintakertomukset.

Tavoiteajankohta: Vuoden 2021 vastuuvapautusmenettelyä varten.

Tilintarkastustuomioistuimen V jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Tony Murphyn johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 3. marraskuuta 2021.

Lyhenteet

EAKR: Euroopan aluekehitysrahasto

EMPL: Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto

ERI-rahastot: Euroopan rakenne- ja investointirahastot

ESR: Euroopan sosiaalirahasto

MRK: Monivuotinen rahoituskehys

REGIO: Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto

Sanasto

Arvioitu virhetaso: Toimista poimitun edustavan otoksen testaukseen perustuva tilastollinen arvio perusjoukkoon vaikuttavasta virhetasosta.

Asiakirjatarkastus: Asiakirjaperusteinen tarkastus varmennuspaketeissa annetuista tiedoista.

Edustava virhetaso: Tilastollinen arvio perusjoukkoon vaikuttavasta virheestä. Arvion pohjana on perusjoukosta poimittuun edustavaan otokseen kuuluvien tapahtumien testaus.

Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot): EU:n viisi keskeistä rahastoa, jotka yhdessä tukevat taloudellista kehitystä koko EU:n alueella: Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.

Hallintoviranomainen: Kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla toimiva viranomainen tai yksityinen toimija, jonka jäsenvaltio on nimennyt hallinnoimaan EU:n rahoittamaa ohjelmaa.

Kansainvälisesti hyväksytyt tarkastusstandardit: Useiden standardointielinten antamat ammatilliset standardit, joissa vahvistetaan tilintarkastajien vastuut.

Koheesiopolitiikka: EU:n toimintapolitiikka, jolla pyritään vähentämään alueiden ja jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta edistämällä työllisyyttä, yritysten kilpailukykyä, talouskasvua, kestävää kehitystä sekä rajat ylittävää ja alueiden välistä yhteistyötä.

Kokonaisjäännösvirhetaso: Perusjoukon osa, jota ei pidetä sääntöjenmukaisena, kun on otettu huomioon kaikki valvontamenettelyt, takaisinperinnät ja oikaisut.

Kokonaisvirhetaso: Kokonaisvirhetaso vastaa seuraavien virheiden summaa: arvioidut satunnaiset virheet (mukaan lukien tyhjentävässä osajoukossa vahvistetut virheet), rajoitetut systeemiset virheet ja oikaisemattomat epäsäännölliset virheet.

Kuulemismenettely: Menettely, jossa komissio keskustelee tarkastustensa tuloksista tarkastetun elimen tai yksikön kanssa sen varmistamiseksi, että tulokset ovat perusteltuja.

Kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva virhe: Luokittelu, jota Euroopan tilintarkastustuomioistuin käyttää tapahtumatestauksen tulosten raportoinnissa. Soveltuu silloin kun sen tapahtuman rahamäärä, jota virhe koskee, voidaan mitata.

Ohjelman päättäminen: EU:n ohjelman tai rahaston taloudellinen selvitys, jossa jäsenvaltiolle tai muulle edunsaajamaalle maksetaan sille kuuluva loppumaksu tai peritään niiltä varoja takaisin.

Riski maksamishetkellä: Arvioitu kokonaisriski maksamishetkellä on komission paras, varovainen arvio niiden vuoden aikana hyväksyttyjen menojen arvosta, jotka ovat sovellettavien säännösten ja sopimusmääräysten vastaisia maksun suoritushetkellä.

Satunnaisvirhe: Virheet, joita ei katsota systeemisiksi, tunnetuiksi tai poikkeaviksi, luokitellaan satunnaisvirheiksi. Tähän käsitteeseen sisältyy oletus, että tarkastetussa otoksessa havaittuja satunnaisvirheitä esiintyy todennäköisesti myös perusjoukon tarkastamattomassa osassa.

Systeeminen virhe: Tarkastetussa otoksessa havaittu virhe, joka vaikuttaa tarkastamattomaan perusjoukkoon ja esiintyy tarkkaan määritellyissä ja keskenään samankaltaisissa olosuhteissa. Tällaisilla virheillä on yleensä yhteinen piirre, esimerkiksi toimenpiteen tyyppi, sijainti tai ajankohta. Virheet liittyvät yleensä hallinto- ja valvontajärjestelmien (tai niiden osan) tehottomiin valvontamenettelyihin.

Säännönmukaisuuden tarkastus: Tarkastus sen varmistamiseksi, että toiminta on sovellettavien sääntöjen ja säännösten sekä mahdollisten sopimusten ehtojen mukaista.

Sääntöjenmukaisuus: Se, missä määrin tapahtuma tai toiminta on sovellettavien sääntöjen ja säännösten ja mahdollisten sopimusvelvoitteiden mukainen.

Sääntöjenvastaisuus: EU:n (tai asiaan kuuluvien kansallisten) sääntöjen tai sopimusvelvoitteiden rikkominen.

Tarkastusviranomainen: Riippumaton kansallinen yksikkö, jonka vastuulla on tarkastaa EU:n meno-ohjelman järjestelmät ja toimet.

Todentamisviranomainen: Jäsenvaltion nimittämä elin, joka todentaa menoilmoitusten ja maksupyyntöjen oikeellisuuden ja vaatimustenmukaisuuden.

Toimenpideohjelma: Toimenpideohjelmassa vahvistetaan jäsenvaltion prioriteetit ja erityistavoitteet sekä kuvataan, miten varoilla (jotka koostuvat EU:n ja kansallisesta julkisesta sekä yksityisestä yhteisrahoituksesta) rahoitetaan toimia tietyllä ajanjaksolla (yleensä seitsemän vuoden aikana). Toimenpideohjelmien rahoitus voi tulla EAKR:stä, koheesiorahastosta ja/tai ESR:stä.

Varauma: Pääjohtajan vuotuisen toimintakertomuksen osana olevassa vahvistuslausumassa esille ottama puute.

Varmennuspaketti: Jäsenvaltioiden viranomaisten vuosittain 15.2. mennessä (tai komission hyväksymissä poikkeustapauksissa 1.3. mennessä) toimittamaan ”varmennuspakettiin” sisältyvät todentamisviranomaisen laatimat tilit, johdon vahvistuslausuma, hallintoviranomaisen laatima lopullisten tarkastuskertomusten ja valvontatarkastusten vuotuinen yhteenveto sekä tarkastusviranomaisen antama vuotuinen tarkastuslausunto ja tarkastuskertomus.

Vastuuvapaus: Euroopan parlamentin vuosittainen päätös, jossa parlamentti antaa lopullisen hyväksyntänsä komission toimille EU:n talousarvion toteuttamisessa.

Virhe: Virheellisten laskelmien tulos taikka lakisääteisten tai sopimusvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuva sääntöjenvastaisuus.

Vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus: Komissio laatii vuosittain kertomuksen EU:n talousarvion hallinnoinnista ja saavutetuista tuloksista. Kertomuksessa esitetään yhteenveto komission pääosastojen ja toimeenpanovirastojen vuotuisissa toimintakertomuksissa esitetyistä tiedoista.

Vuotuinen tarkastuskertomus: Jäsenvaltion tarkastusviranomaisen laatima asiakirja, joka on toimitettu komissiolle osana kyseisen maan vuotuista varmennuspakettia.

Vuotuinen toimintakertomus: Kertomus, jonka jokainen komission pääosasto, EU:n toimielin ja elin laatii ja jossa nämä toimijat arvioivat tuloksellisuuttaan tavoitteisiinsa nähden ja raportoivat taloudellisten sekä henkilöstöresurssiensa käytöstä.

Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus: Asetus, jossa vahvistetaan kaikkiin viiteen Euroopan rakenne- ja investointirahastoon sovellettavat säännöt.

Yhteistyöhön perustuva hallinnointi: EU:n talousarviovarojen käyttöön sovellettava menetelmä, jossa – toisin kuin suorassa hallinnoinnissa – komissio siirtää tehtäviä jäsenvaltioille. Lopullinen vastuu EU:n talousarvion toteuttamisesta on kuitenkin edelleen komissiolla.

Komission vastaukset

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=60065

Tarkastuksen eteneminen

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=60065

Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät mahdollisimman vaikuttaviksi ottamalla huomioon tuloksellisuuteen tai sääntöjen noudattamiseen liittyvät riskit, tulojen tai menojen tason, tulevan kehityksen sekä poliittisen ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi V tarkastusjaosto, jonka erikoisalana on Euroopan unionin rahoitus ja hallinto. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Tony Murphy. Tarkastusta johti tilintarkastustuomioistuimen jäsen Tony Murphy, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Wolfgang Stolz, kabinettiavustaja Brian Murphy, toimialapäällikkö Juan Ignacio Gonzalez Bastero ja tehtävävastaava Susanna Rafalzik, apulaistehtävävastaava Anna Despotopoulou sekä tarkastajat Johan Adriaan Lok, Jiří Beneš, Marcel Bode, Peter Borsos, Maria Pia Brizzi, Kevin Deceuninck, Przemyslaw Dowgialo, Sandra Dreimane, Andrea Ferraris, Laure Gatter, Jorge Guevara Lopez, Martina Jurjevic, Agnieszka Kondzielska, Nikolaos Kylonis, Borja Martin Simon, Dana Christina Mohamed, Rene Reiterer, Orsolya Szarka, Peggy Vercauteren ja Dilyanka Zhelezarova. Kielellisissä kysymyksissä avusti James Verity.

 

Takarivi (vasemmalta oikealle): Brian Murphy, Wolfgang Stolz, Johan Adriaan Lok, Juan Ignacio González Bastero, Nikolaos Kylonis

Eturivi (vasemmalta oikealle): Niamh Mahon, Susanna Rafalzik, Tony Murphy, Anna Despotopoulou, Peter Borsos

Loppuviitteet

^[1] Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2020, kohta 1.21.

^[2] Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2020, kohta 5.17.

^[3] Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 130 artiklassa välimaksujen korvaaminen rajoitetaan 90 prosenttiin.

^[4] Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2020, kohta 5.40.

^[5] Lausunto nro 6/2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä, kohta 122.

^[6] Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2017, kohdat 6.67–6.72.

^[7] Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2018, kohdat 6.73–6.75.

^[8] Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2019, kohta 5.39.

^[9] Asetus (EU) N:o 1303/2013, 75 artiklan 2 kohdan a alakohta.

^[10] Asetus (EU) N:o 1303/2013, 85 artikla.

^[11] Tarkastetussa otoksessa havaittiin järjestelmävirheitä; ne vaikuttavat tarkastamattomaan perusjoukkoon ja niitä esiintyy tarkkaan määritellyissä ja keskenään samankaltaisissa olosuhteissa (ohjeistus, EGESIF 15-0002-04, s. 39).

^[12] Asetus (EU) N:o 1303/2013, 145 artikla.

^[13] Asetus (EU) N:o 1303/2013, 145 artiklan 7 kohta.

^[14] Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2019, kohta 5.56.

^[15] Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2018, kohta 6.63.

^[16] Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2018, kohdat 6.68–6.71 ja suositus 6.3.

^[17] Vuoden 2019 vuotuisten toimintakertomusten liitteen IV mukaisesti.

^[18] Tämä vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen osa on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 318 artiklassa edellytetty komission kertomus.

^[19] Varainhoitoasetuksen 247 artiklan 1 kohdan b alakohta: Vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus, jossa esitetään selkeä ja tiivis yhteenveto kunkin valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyvistä sisäisen valvonnan ja varainhoidon saavutuksista ja joka sisältää tietoja komission keskeisistä hallintojärjestelyistä sekä

i) johdonmukaisilla menetelmillä arvioidun unionin menojen virhetason ja arvion tulevista oikaisuista;

ii) talousarvioon liittyviä ennaltaehkäiseviä ja korjaavia toimia koskevia tietoja, joissa esitetään niiden toimien taloudellinen vaikutus, joilla on pyritty suojaamaan talousarviota lainvastaisilta menoilta;

iii) tietoja komission petostentorjuntastrategian toteuttamisesta.

^[20] Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2020, kohta 1.36.

^[21] Vuosikertomus varainhoitovuodelta 2018, suositus 6.3 – Kauden 2014–2020 päättämisjärjestelyt.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (https://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2021

PDF	ISBN 978-92-847-7102-8	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/715710	QJ-AB-21-026-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-7101-1	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/90	QJ-AB-21-026-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2021.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä nro 6-2019, joka koskee avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä, pannaan täytäntöön datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat tilintarkastustuomioistuimen periaatteet.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Tämä merkitsee, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Uudelleenkäyttäjän on hankittava tarvittavat lisäoikeudet, jos tietty sisältö esittää tunnistettavissa olevia henkilöitä esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä. Jos tällainen lisäoikeus saadaan, yllä mainittu yleinen käyttöoikeus peruuntuu. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin, eikä niiden käyttöön anneta lupaa.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille verkkosivuille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logon käyttäminen

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa https://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (https://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.