Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto: joustava mutta painopiste puuttuu

Tiivistelmä

Euroopan komissio on vuoden 2013 tammikuusta lähtien voinut EU:n talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen nojalla perustaa ja hallinnoida ulkoisia toimia koskevia EU:n erityisrahastoja. Ne ovat monenvälisiä rahastoja hätätoimia, hätätilaa seuraavia toimia tai aihekohtaisia toimia varten.

Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi (jäljempänä ”Afrikka-hätärahasto”) on perustettu tukemaan vakautta ja kehittämään muuttoliikkeen hallintaa puuttumalla epävakauden, pakkomuuttojen ja sääntelemättömän muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Siitä sovittiin muuttoliikettä käsitelleessä Vallettan huippukokouksessa marraskuussa 2015. Rahastosta tuetaan toimia 26 maassa kolmella Afrikan alueella (joita sanotaan ”ikkunoiksi”): Sahelissa ja Tšad-järven alueella, Afrikan sarvessa ja Pohjois-Afrikassa.

Tilintarkastustuomioistuin selvitti, onko Afrikka-hätärahasto suunniteltu hyvin ja pannaanko sitä hyvin täytäntöön. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että Afrikka-hätärahasto on joustava työkalu, mutta se olisi pitänyt suunnitella kohdennetummaksi niin, että sillä voitaisiin puuttua ennakoimattomiin haasteisiin tehokkaasti. Perinteisiin välineisiin verrattuna Afrikka-hätärahasto oli nopeampi hankkeiden käynnistämisessä. Sillä on yleisesti ottaen onnistuttu vauhdittamaan sopimusten tekemistä ja ennakkomaksuja. Hankkeissa ilmenee silti samanlaisia haasteita kuin perinteisten välineiden yhteydessä, ja ne viivästyttävät hankkeiden toteuttamista.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että Afrikka-hätärahaston tavoitteet ovat laajoja. Laaja-alaisuuden ansiosta tukea on voitu mukauttaa sopivaksi erilaisiin ja muuttuviin tilanteisiin. Laajuudesta ei kuitenkaan ole niin suurta hyötyä, kun toimintaa ohjataan kaikilla kolmella alueella ja kun mitataan vaikutusta. Komissio ei ole analysoinut ja määrittänyt kattavasti tarpeita, joihin erityisrahastolla on määrä puuttua, eikä käytettävissään olevia keinoja. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että kunkin kolmen ikkunan hallinnoijille annetut strategiset ohjeet eivät ole olleet riittävän täsmällisiä eikä rahoittajien resurssien ja valmiuksien yhdistäminen ole vielä riittävän vaikuttavaa.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että täytäntöönpanossa hankkeiden valintamenettelyt vaihtelivat ikkunoiden välillä ja hanke-ehdotusten arviointiperusteet eivät olleet riittävän selkeitä tai dokumentoituja. Aina ei myöskään selitetty kunnolla, mitä etua voidaan saada hankkeiden rahoittamisesta Afrikka-hätärahaston kautta verrattuna muihin rahoituslähteisiin.

Afrikka-hätärahastossa on otettu käyttöön yhteinen seurantajärjestelmä, mutta se ei vielä toimi, ja jokaisessa kolmesta ikkunasta käytetään erilaisia järjestelmiä suorituskyvyn seurantaan. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tavoitteet eivät useinkaan olleet täsmällisiä, mitattavia, saavutettavia, relevantteja ja aikasidonnaisia (SMART), eikä hankkeiden tehon mittaamiseen käytetyille indikaattoreille ollut asetettu lähtötasoa. Tarkastetut hankkeet olivat varhaisessa täytäntöönpanovaiheessa, mutta niistä oli jo alettu saada tuotoksia.

Afrikka-hätärahasto on myötävaikuttanut toimiin, joilla vähennetään Afrikasta Eurooppaan suuntautuvan sääntelemättömän muuttoliikkeen määrää. Tätä panosta ei kuitenkaan voida mitata tarkasti.

Tilintarkastustuomioistuin antaa tarkastuksen perusteella useita suosituksia, jotka olisi pantava täytäntöön mahdollisimman pian, koska Afrikka-hätärahaston on määrä päättyä vuonna 2020. Komission olisi

• kehitettävä Afrikka-hätärahaston tavoitteiden laatua
• tarkistettava hankkeiden valintamenettely
• nopeutettava täytäntöönpanoa
• parannettava Afrikka-hätärahaston seurantaa.

Johdanto

Tietoa EU:n erityisrahastoista

Erityisrahastot perustetaan tiettyä kehitystavoitetta varten yhdeltä tai useammalta rahoittajalta saaduilla rahoitusosuuksilla ja yleensä niitä hallinnoi kansainvälinen järjestö, kuten Maailmanpankki tai Yhdistyneet kansakunnat. Erityisrahastoja on käytetty 1990-luvulta alkaen entistä enemmän rahoitusvälineenä kansainvälisessä yhteistyössä. Ne perustetaan usein kriisitilanteissa, esim. luonnonkriisien tai konfliktien yhteydessä.

Komissio on voinut vuodesta 2013 lähtien perustaa erityisrahastoja varainhoitoasetuksen nojalla¹. EU:n erityisrahastot muodostuvat varoista, jotka kerätään EU:n talousarviosta tai Euroopan kehitysrahastosta (EKR) sekä yhdeltä tai useammalta rahoittajalta, muun muassa jäsenvaltioilta ja EU:n ulkopuolisilta rahoittajamailta. Komissio voi panna hätätoimia tai hätätilaa seuraavia toimia varten tarkoitetut EU:n erityisrahastot täytäntöön joko suoraan tai välillisesti siirtämällä talousarvion toteuttamistehtävän määrätyille elimille².

Afrikka-hätärahasto

Eurooppaan sen etelärajojen kautta pyrkivien muuttajien määrä kasvoi jyrkästi vuonna 2014. Se johtui epävakaudesta Syyriassa, Irakissa, Libyassa, Eritreassa ja Afganistanissa sekä Sahelissa ja Tšad-järven alueella. Monet Afrikan eri alueilta Eurooppaan pyrkineet muuttajat ovat menettäneet henkensä Välimerta ylittäessään. Näistä alueista on tullut EU:n ulkoisen muuttoliikepolitiikan polttopiste erityisesti sen jälkeen, kun niin sanottu Balkanin reitti suljettiin vuonna 2016 EU:n ja Turkin tekemän sopimuksen perusteella.

Huhtikuussa 2015 Eurooppa-neuvosto päätti vastata tähän kriisiin kutsumalla kokoon kansainvälisen huippukokouksen, jossa keskusteltaisiin muuttoliikekysymyksistä Afrikan valtioiden ja muiden keskeisten maiden kanssa. Huippukokous järjestettiin 11. ja 12. marraskuuta 2015 Vallettassa, Maltassa. Siitä oli tuloksena yhteinen julkilausuma ja toimintasuunnitelma, joka perustuu viiteen ensisijaiseen alaan ja 16 ensisijaiseen hankkeeseen. Lisäksi 25 EU:n jäsenvaltiota, Norja, Sveitsi ja Euroopan komissio allekirjoittivat 12. marraskuuta 2015 perustamissopimuksen³, jolla perustettiin virallisesti EU:n Afrikka-hätärahasto vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi (Afrikka-hätärahasto), sekä siihen liittyvän strategian.

Afrikka-hätärahasto on yksi Euroopan komission (jäljempänä ”komissio”) tähän mennessä hallinnoimasta neljästä erityisrahastosta⁴. Sen tuensaajina on 26 Afrikan maata⁵ kolmella alueella (joita sanotaan hallinnollisista syistä ”ikkunoiksi”): Sahelissa ja Tšad-järven alueella, Afrikan sarvessa ja Pohjois-Afrikassa. Erityisrahaston kattamat maat esitetään kaaviossa 1.

Lähde: Euroopan komissio, Afrikka-hätärahaston vuoden 2017 vuosikertomus.

Afrikka-hätärahaston perustamissopimuksella perustettiin hallinto- ja johtoelimet:

1. erityisrahaston hallitus, jonka puheenjohtajana toimii komissio (kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto) ja jota avustavat Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) ja muut komission yksiköt. Hallituksessa on rahoittajien (EU:n jäsenvaltioiden sekä muiden maiden, joiden rahoitusosuus on vähintään kolme miljoonaa euroa) ja Euroopan unionin puolesta toimivan komission edustajia. Yksikään Afrikan maa ei ole tähän mennessä päättänyt osallistua Afrikka-hätärahastoon jäsenenä, jolla on täydet äänestysoikeudet. Rahoittajat, jotka eivät ole suorittaneet vähimmäismaksua, osallistuvat tarkkailijoina⁶ (ks. liite I). Kyseessä olevien maiden ja niiden alueellisten järjestöjen edustajia voidaan tarvittaessa myös kutsua mukaan tarkkailijoiksi. Euroopan parlamentilla on ollut tarkkailijan asema vuodesta 2017. Erityisrahaston hallitus antaa strategiset ohjeet varojen käyttöön.
2. Kunkin ikkunan operatiivinen johtoryhmä tutkii ja hyväksyy erityisrahaston alueella rahoittamat toimet. Siinä on edustajia komissiosta⁷ ja Euroopan ulkosuhdehallinnosta sekä niiden rahoittajien (EU:n jäsenvaltioiden sekä muiden maiden) edustajia, joiden rahoitusosuus on vähintään kolme miljoonaa euroa. Erityisrahaston hallituksen tapaan rahoittajat, jotka eivät ole maksaneet vähimmäisosuutta, rahoitukseen osallistumattomat EU:n jäsenvaltiot sekä kyseessä olevat maat ja niiden alueelliset järjestöt voivat osallistua kokouksiin tarkkailijoina. Euroopan parlamentin edustajilla ei ole tarkkailijan asemaa operatiivisen johtoryhmän kokouksissa.
3. Erityisrahaston hallinnoinnista vastaa komissio (edunvalvoja), joka toimii erityisrahaston hallituksen ja operatiivisten johtoryhmien sihteeristönä. Se on vastuussa rahastosta rahoitettujen toimien täytäntöönpanosta, ja se siirtää johtotehtävät työntekijöilleen (erityisrahaston hallinnoijat) työjärjestyksen sääntöjen mukaisesti (ks. liite II).

Afrikka-hätärahaston on määrä olla toiminnassa vuodesta 2015 vuoden 2020 loppuun asti. Elokuun 2018 lopussa Afrikka-hätärahastoon oli suoritettu maksuja yhteensä 4,09 miljardia euroa. Suurin osa (3,6 miljardia euroa eli 89 prosenttia kaikista maksuista) oli siirtoja EKR:stä ja EU:n talousarviosta. EU:n jäsenvaltiot sekä Norja ja Sveitsi osallistuivat 439 miljoonalla eurolla (11 prosenttia). Kaaviossa 2 verrataan kaikkien EU:n erityisrahastojen maksuosuuksia.

Lähde: EU:n erityisrahastojen monivuotisen täytäntöönpanon kuukausiraportti 31. elokuuta 2018, Euroopan komissio, budjettipääosasto. Kaikki luvut on pyöristetty.

Kun Afrikka-hätärahasto perustettiin vuoden 2015 lopussa, sen osuus kaikkien sen kattamien maiden virallisesta kehitysavusta oli 1,5 prosenttia.

Erilaisten hätätilanteiden ja vaikeiden paikallisten tilanteiden vuoksi Afrikka-hätärahastoon kuuluu toimia hätäavusta kehitysyhteistyöhön.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

Tilintarkastustuomioistuimen tekemässä tuloksellisuuden tarkastuksessa selvitettiin, onko Afrikka-hätärahasto suunniteltu hyvin ja pannaanko sitä hyvin täytäntöön. Tarkastus kattoi ajanjakson, joka alkaa rahaston perustamisesta vuoden 2015 lopulla ja päättyy vuoden 2018 helmikuun loppuun. Tämän kertomuksen ensimmäisessä osassa perehdytään Afrikka-hätärahaston suunnitteluun (sen tavoitteisiin, komission tarveanalyysiin ja rahoitukseen). Toisessa osassa tutkitaan Afrikka-hätärahaston täytäntöönpanon erityisiä näkökohtia (hankkeiden valintamenettelyjä, seurantajärjestelmää ja tarkastuksen kohteena olleiden hankkeiden tuotoksia).

Tarkastus toimitettiin marraskuun 2017 ja maaliskuun 2018 välisenä aikana. Työhön kuului asiakirjatodisteiden, kuten ohjelma-asiakirjojen, edistymis- ja seurantakertomusten ja hankkeiden arviointiraporttien, sekä kansainvälisten järjestöjen (YK ja Maailmanpankki) erityisrahastomekanismien asiaankuuluvien asiakirjojen läpikäynti. Tarkastajat tekivät tarkastuskäynnin Nigeriin ja EU:n Libyan edustustoon⁸. Afrikka-hätärahaston työntekijöitä haastateltiin kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastossa, EU:n ulkosuhdehallinnossa, naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosastossa ja pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosastossa. Lisäksi haastateltiin EU:n Sahelin erityisedustajan ja EU:n Nigerin ja Libyan edustustojen työntekijöitä, monia Afrikka-hätärahaston rahoittajia⁹ ja Afrikan maiden viranomaisia. Tilintarkastustuomioistuimen sekä komission sisäisen tarkastuksen toimialan aiemmin tekemät asiaankuuluvat tarkastukset otettiin huomioon.

Tarkastuskäyntien kohdemaat valittiin kahdesta ikkunasta (Sahelin ja Tšad-järven alue ja Pohjois-Afrikka), joissa on tähän mennessä aiheutunut suurin osa Afrikka-hätärahaston menoista. Näiden ikkunoiden maista varoja on osoitettu eniten Nigeriin ja Libyaan. Näissä kahdessa maassa tarkasteltiin 20:tä käynnissä olevaa hanketta. Nigerissä käytiin seitsemässä yhdeksästä käynnissä olevasta hankkeesta. Libyassa se ei kuitenkaan ollut mahdollista maan turvallisuustilanteen vuoksi. Hankkeisiin perehtymistä käytettiin tukena Afrikka-rahaston suunnittelun ja nykyisen täytäntöönpanon arvioinnissa. Tässä kertomuksessa hankkeista käytetään numeroviitteitä (kuten liitteestä III ilmenee).

Koska Afrikka-hätärahasto on selkeästi suurin EU:n erityisrahasto, tämä tarkastustehtävä toteutettiin vuonna 2018, jotta siitä saadaan aineistoa komission tulevaan erityisrahaston väliarviointiin.

Havainnot

Afrikka-hätärahasto on joustava työkalu, mutta se olisi pitänyt suunnitella kohdennetummaksi niin, että sillä voitaisiin puuttua ennakoimattomiin haasteisiin tehokkaasti

Tässä osassa tarkasteltiin, miten komissio ja EU:n jäsenvaltiot ovat suunnitelleet Afrikka-hätärahaston. Siinä arvioitiin erityisrahaston strategisia ja operatiivisia tavoitteita ja sen toimien perustana olevaa tarveanalyysia. Lisäksi tarkasteltiin komission toimintamallia alueilla toimivien rahoittajien valmiuksien yhdistämisessä¹⁰ sekä sitä, onko olemassa työkaluja saaduista kokemuksista oppimiseen sekä riskinhallintakehystä.

Afrikka-hätärahasto on joustava työkalu, mutta sen tavoitteet ovat liian laajoja toiminnan ohjaamiseksi ja vaikutusten mittaamiseksi tehokkaasti

Komissio perusti erityisrahaston heti Vallettan huippukokouksen jälkeen marraskuussa 2015. Rahastolla oli kaksi tarkoitusta. Se oli ensinnäkin hätätyökalu, jolla puututaan Sahelin ja Tšad-järven, Afrikan sarven ja Pohjois-Afrikan alueiden kriiseihin. Toiseksi sen päätavoitteena on puuttua epävakauden, pakkosiirtojen ja sääntelemättömän muuttoliikkeen perimmäisiin syihin edistämällä selviytymiskykyä, taloudellisia mahdollisuuksia, yhtäläisiä mahdollisuuksia, turvallisuutta ja kehitystä ja puuttumalla ihmisoikeusrikkomuksiin¹¹.

Afrikka-hätärahasto on hätätilanteissa käytettävä erityisrahasto, joten sen tarkoituksena on reagoida nopeasti, joustavasti ja tehokkaasti¹² kolmella alueella puhkeavista kriiseistä johtuviin hätätilanteisiin. Alueiden osalta ei ole kuitenkaan määritetty selkeästi kriisejä, joihin sillä pyritään puuttumaan (esim. kunkin kriisin syyt, vaikutus vakauteen, yhteydet muihin kriiseihin, arvioitu kesto, kiireellisimmät tarpeet ja näihin puuttumiseen tarvittavat arvioidut resurssit).

Koska nopea reagointi muuttoliiketilanteeseen on poliittisesti välttämätöntä, Afrikka-hätärahaston hankkeet on pystyttävä käynnistämään nopeasti. Sen tavoitteet on pidetty mahdollisimman laajoina, jotta tukikelpoisiksi voidaan katsoa mahdollisimman monia toimia. Afrikka-hätärahaston yhteydessä voidaan käyttää ja on käytettykin kaikenlaisia kehityshankkeita (esim. elintarvikkeita ja ravitsemusta, turvallisuutta, terveydenhoitoa, koulutusta, ympäristön kestävyyttä koskevat hankkeet) ja toteuttamismenetelmiä (välillinen hallinnointi, budjettituki jne.). Tämän ansiosta siitä on tullut joustava työkalu, mutta samasta syystä strategia ei ole riittävän täsmällinen takaamaan vaikutuksen aikaansaamisen. Erityisrahaston tavoitteissa ei ole selkeitä päämääriä eivätkä ne ole mitattavissa. Tämä koskee sekä strategisia tavoitteita¹³ että täsmällisempiä alue-, maa- tai aihekohtaisia tavoitteita.

Erityisrahaston hallituksen on määrä antaa erityisrahaston hallinnoijille strategiset ensisijaiset tavoitteet ja ohjeet. Nämä ovat kuitenkin tähän mennessä olleet hyvin laajoja ja epätäsmällisiä (katso laatikko 1).

Huolimatta siitä, että tilanne muuttuu käytännön tasolla jatkuvasti, strategiset suuntaviivat esittävää asiakirjaa¹⁴, jossa määritetään erityisrahaston yleinen strategia, ei ole päivitetty 12. marraskuuta 2015 jälkeen. Kyseisten kolmen ikkunan toimintakehyksiä ei myöskään ole päivitetty sen jälkeen, kun ne hyväksyttiin vuonna 2016¹⁵. Esimerkiksi Pohjois-Afrikan ikkunassa päätettiin alun perin keskittyä vain strategiseen tavoitteeseen 3 (muuttoliikkeen hallinnoinnin parantaminen alkuperä-, kauttakulku- ja kohdemaissa), mutta alueen tilanteen vuoksi siihen piti ottaa mukaan myös muihin strategisiin tavoitteisiin liittyviä hankkeita. Pohjois-Afrikan ikkunassa lähestymistapaa mukautettiin käytännössä, mutta strategisia asiakirjoja ei päivitetty. Tämä on vaikuttanut myös raportoinnin selkeyteen ja johdonmukaisuuteen (ks. kohta 53).

Komissio ei ole analysoinut kattavasti tarpeita eikä keinoja, joita sillä on niiden käsittelemiseksi

Tarpeiden kvantifiointi

Strategiset suuntaviivat esittävässä asiakirjassa todetaan, että rahaston toimenpiteet perustuvat yhdennettyyn ja näyttöön pohjautuvaan lähestymistapaan. Tilintarkastustuomioistuimen tutkimista asiakirjoista löydettiin pääosin sanallisia kuvauksia tilanteesta ja joistakin siihen liittyvistä tarpeista. Komissio on myöntänyt, että määrällistä tarveanalyysia ei ole tehty eikä siis myöskään määritetty lähtötasoja¹⁶ koko erityisrahastoa varten. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että täytäntöönpanokumppanien yksittäisissä hankkeissa tekemät tarveanalyysit oli usein kvantifioitu puutteellisesti. Tämä heikentää komission kykyä osoittaa, että on määritetty oikeat painopistealat ja että lopuksi hyväksytyt toimet ovat tarkoituksenmukaisimpia painopistealojen käsittelemiseksi. Kyseessä olevat haasteet ja talousarvio (3,3 miljardia euroa vuoden 2017 lopussa) huomioon ottaen valmius mitata tuloksellisuutta on tärkeä vastuuvelvollisuuden osatekijä.

Komissio ei arvioinut asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavaa kokonaisrahamäärää. Se ei näin ollen määrittänyt erityisrahaston rahoittamiseen tarvittavaa ”kriittistä massaa”. Komissio ilmoitti 14. maaliskuuta 2018 Afrikka-hätärahaston osalta, että tulevaan tärkeään työhön tarvitaan vielä yli miljardi euroa. Tämä luku on arvio valmisteilla olevien hankkeiden rahoittamiseen tarvittavasta määrästä eikä erityisrahaston tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavasta määrästä.

Rahoittajien valmiuksien sekä saatujen kokemusten yhdistäminen

Strategiset suuntaviivat esittävässä asiakirjassa todetaan, että yksi erityisrahaston toiminnan periaatteista on tehokas tutkimus ja analyysi, joka on keskeistä tilanteen ymmärtämisessä ja sen varmistamisessa, että toimilla on myönteinen vaikutus. Tämän aikaansaamiseksi Afrikka-hätärahaston on määrä hyödyntää tutkimuslaitoksia, saada mukaan parhaat saatavilla olevat tutkimuskumppanit sekä edistää tietämystä ja ymmärrystä epävakauden, epävarmuuden, sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkosiirtojen monimutkaisista perimmäisistä syistä, niiden perusteista ja taustatekijöistä. Tarkastuksen aikana vain Afrikan sarven ikkunassa oli kehitetty toimiva tutkimusosio(REF), joka oli perustettu toukokuussa 2016. Sahelin ja Tšad-järven alueen ja Pohjois-Afrikan ikkunoissa komissio käynnisti neuvottelut alueidenvälisten tutkimussopimusten rahoittamisesta helmikuussa 2018, johon mennessä suurin osa määrärahoista oli hyväksytty.

Koska yksikään rahoittaja ei pystyisi yksinään vastamaan kaikissa Afrikka-hätärahaston kattamissa 26 maassa kohdattuihin haasteisiin, perustamissopimuksen johdanto-osassa korostetaan, että erityisrahaston saavuttaa tavoitteensa yhdistämällä resursseja ja valmiuksia etenkin alueella toimivilta eri rahoittajilta¹⁷. Tehokas yhdistämisen toimintamalli edellyttää kunkin rahoittajan kokemuksen ja valmiuksien kattavaa kartoittamista. Näin niitä voidaan hyödyntää järjestelmällisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla. Tarkastuksessa kuitenkin havaittiin, että vain Afrikan sarven alueella on tehty tällainen kartoitus¹⁸.

Lisäksi havaittiin, että Afrikka-hätärahastossa kokonaisuudessaan ei ole mekanismia saatujen kokemusten hyödyntämiseen¹⁹. Tällaisen mekanismin puuttuminen estää parhaiden käytäntöjen johdonmukaisen keräämisen ja lieventävien toimenpiteiden suunnittelun tulevia toimia varten. Jokainen hanke-ehdotus dokumentoidaan toimia koskevassa lomakkeessa, jossa on saatuja kokemuksia käsittelevä osio. Se kuitenkin rajoittuu tavallisesti luetteloon edellisistä hankkeista tai kuvaukseen täytäntöönpanokumppanin kokemuksista. Tämä voi olla tärkeää valittaessa kumppania täytäntöönpanoa varten, mutta se ei ole sopiva paikka saatujen kokemusten tallentamiseen. Ainoastaan harvoissa tapauksissa löydettiin esimerkkejä siitä, miten saatuja kokemuksia voitaisiin hyödyntää uusissa hankkeissa.

Riskinhallintakehys

Toinen tärkeä tekijä on asianmukaisen riskinhallintakehyksen olemassaolo²⁰. Perustamissopimuksessa ei kuitenkaan viitata lainkaan tähän hallintatyökaluun. Lisäksi erityisrahastoon osallistuvat jäsenvaltiot ovat yhtä alttiita riskeille (taloudelliset riskit, maineriskit jne.) kuin komissiokin. Kaksi jäsenvaltiota pyysi nimenomaisesti erityistä riskinarviointikehystä erityisrahaston hallituksen ensimmäisessä kokouksessa²¹. Tähän mennessä komissio on kuitenkin mieluummin käyttänyt kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston sisäisen valvonnan järjestelmiä sen sijaan, että se olisi perustanut Afrikka-hätärahastolle erityisen riskinhallintakehyksen. YK:n ja Maailmanpankin hallinnoimissa erityisrahastoissa sitä vastoin katsotaan erityinen riskinhallintakehys hyväksi käytännöksi.

Afrikka-hätärahasto on nopea työkalu, mutta täytäntöönpanossa on edelleen heikkouksia

Tässä osassa perehdyttiin Afrikka-hätärahaston täytäntöönpanon eri näkökohtiin. Tilintarkastustuomioistuin arvioi hankkeiden valintamenettelyt, operatiivisille johtoryhmille annetut tiedot, koordinoinnin komission pääosastojen välillä ja ikkunoissa, täydentävyyden muiden EU:n välineiden kanssa ja menettelyjen nopeuden. Lisäksi selvitettiin Afrikka-hätärahastosta tuettujen käynnissä olevien hankkeiden seurantaa ja tuotoksia.

Hankkeet valitaan nopeasti mutta ei täysin yhdenmukaisesti ja selkeästi

Hankkeiden valinta kolmessa ikkunassa

Pohjois-Afrikan ja Sahelin ja Tšad-järven alueen ikkunoissa hankkeet valitaan mahdollisten täytäntöönpanokumppanien toimittamista ehdotuksista, kun eri sidosryhmiä on kuultu. Jos ehdotus vastaa ikkunan ensisijaisia tavoitteita, erityisrahaston hallinnoija laatii toimia koskevan lomakkeen (EU:n edustustoa kuultuaan). Toimia koskeva lomake toimitetaan hyväksyttäväksi operatiiviseen johtoryhmään. Tässä toimintamallissa erityisrahastojen hallinnoijat luottavat suurelta osin tarveanalyysiin, jonka täytäntöönpanokumppanit ovat tehneet hanke-ehdotustensa tueksi.

Afrikan sarven ikkunassa sovelletaan ylhäältä alaspäin suuntautuvaa toimintamallia, jossa erityisrahaston hallinnoija erittelee tarpeet EU:n edustustoa kuultuaan. Tämä analyysi perustuu tutkimusosion laadulliseen analyysiin (ks. kohta 22) ja hallitustason kuulemisiin Afrikan maissa. Tarveanalyysin ja kuulemisten perusteella laaditaan toimia koskeva lomake, joka sisältää myös mahdolliset täytäntöönpanokumppanit, ja esitetään se hyväksyttäväksi operatiiviselle johtoryhmälle. Tässä toimintamallissa voidaan keskittyä enemmän erityisrahaston asettamiin ensisijaisiin tavoitteisiin ja määritettyihin tarpeisiin.

Pohjois-Afrikan ja Afrikan sarven ikkunoissa ei ole dokumentoituja perusteita hanke-ehdotusten valintaa varten. Sen sijaan niissä otetaan komission mukaan huomioon kunkin ehdotuksen merkitys alue- ja maastrategioille sekä mahdollisten täytäntöönpanokumppanien erityiskokemus ja käytännön toiminta. Vain Sahelin ja Tšad-järven alueen ikkunan toimintakehyksessä on perusteet toimien valinnalle²². Tilintarkastustuomioistuin ei kuitenkaan löytänyt kyseisten perusteiden nojalla tehtyjä hanke-ehdotusten dokumentoituja arviointeja. Siksi ei voitu arvioida, olivatko valitut hankkeet todennäköisesti merkityksellisimpiä. Eräät jäsenvaltiot ovat kritisoineet sitä, että selkeät hankevalintaperusteet puuttuvat²³.

Operatiivisille johtoryhmille annettavat tiedot

EU:n perinteiset täytäntöönpanomekanismit ja Afrikka-hätärahasto eroavat toisistaan operatiivisten johtoryhmien asemassa ja tehtävässä. Perustamissopimuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa todetaan, että operatiivinen johtoryhmä vastaa erityisesti Afrikka-hätärahastosta rahoitettavien toimien valinnasta. Operatiiviset johtoryhmät saavat kuitenkin nähtäväkseen vain ne ehdotukset, jotka esitetään toimia koskevissa lomakkeissa. Operatiivisille johtoryhmille ei ilmoiteta ehdotuksista, joita ei esitetä toimia koskevissa lomakkeissa, aivan kuten täytäntöönpanovirastoille, joiden hankkeita ei valita, ei ilmoiteta järjestelmällisesti hylkäysperusteista. Tämä vähentää niiden mahdollisuuksia parantaa tulevien ehdotusten laatua.

Vaikka operatiivisille johtoryhmille ei annetakaan tietoa kaikista saaduista ehdotuksista, niillä oli joka tapauksessa vaikeuksia selvitä hankkeiden hyväksymiseen liittyvästä vaihtelevasta työmäärästä. Esimerkiksi Sahelin ja Tšad-järven alueen operatiivisen johtoryhmän 14. joulukuuta 2016 pidetyssä kokouksessa jaettiin 28 toimia koskevaa lomaketta (674 sivua). Pohjois-Afrikan operatiivisen johtoryhmän piti puolestaan hyväksyä vain kolme toimia koskevaa lomaketta (62 sivua) sen 16. joulukuuta 2016 pidetyssä kokouksessa. Hanke-asiakirjat jaettiin myöhään²⁴ (vain yksi kalenteriviikko ennen kuin ne oli määrä hyväksyä), minkä vuoksi jäsenvaltioiden edustajille ja Afrikan maille jäi vain vähän aikaa niiden perinpohjaiseen tutkimiseen.

Perustamissopimuksessa²⁵ todetaan, että jos toimen luonteeseen tai tavoitteisiin on tehtävä huomattavia muutoksia sen hyväksymisen jälkeen, erityisrahaston hallinnoijan on esitettävä muutettu toimia koskeva lomake operatiiviselle johtoryhmälle hyväksyttäväksi ennen täytäntöönpanoa. Afrikan sarven operatiiviselle johtoryhmälle ilmoitettiin hankkeiden muutoksista, toisin kuin Sahelin ja Tšad-järven alueen operatiiviselle johtoryhmälle²⁶. Pohjois-Afrikan ikkunassa ei havaittu samanlaisia tapauksia.

Koordinointi ja täydentävyys

Valintavaiheessa komission eri pääosastojen koordinointi on olennaisen tärkeää. Tämän varmistamiseksi komissio on luonut sisäisiä mekanismeja ja yksityiskohtaisia työskentelyjärjestelyjä kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston, naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston, EU:n ulkosuhdehallinnon, muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston ja pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston välille. Nämä yksiköt osallistuvat säännöllisesti sisäisiin laaduntarkastuskokouksiin (osana laadunvalvonnan tukiryhmää) ja arvioivat hankkeita ennen kuin ne toimitetaan hyväksyttäviksi. Näistä toimenpiteistä huolimatta koordinoinnissa on edelleen parantamisen varaa.

Afrikassa määritetyt tarpeet edellyttävät usein ikkunoiden välistä reagointia, esimerkiksi Sahelin ja Pohjois-Afrikan alueiden välillä. Operatiivisen johtoryhmän työjärjestyksen 3 artiklan 1 kohdassa todetaan, että operatiivisten johtoryhmien on tarvittaessa kokoonnuttava yhteisiin istuntoihin tutkimaan yhteiseen etuun kuuluvia asioita. Käytännössä operatiivisten johtoryhmien kokoukset ovat tavallisesti erillisiä kussakin ikkunassa, ja tähän mennessä yhteisiä operatiivisten johtoryhmien kokoontumisia on ollut vain kaksi²⁷. Kesäkuussa 2017 pitämässään kolmannessa kokouksessa erityisrahaston hallitus päätti painottaa enemmän ikkunoiden välisten ohjelmien valintaa. Tästä ikkunoiden välisen yhteistyön korostamisesta huolimatta vain neljä tällaista ohjelmaa (143:sta)²⁸ on hyväksytty.

Hankkeita valittaessa operatiiviset johtoryhmät tarvitsevat myös riittävästi tietoa erityisrahaston täydentävyyden arvioimiseksi eli sen tarkistamiseksi, että ne eivät ole päällekkäisiä toisten EU:n välineiden kanssa, ja mahdollisten yhteisvaikutusten havaitsemiseksi. Strategiset suuntaviivat esittävässä asiakirjassa määrätään lisävaatimuksista, joilla varmistetaan, että Afrikka-hätärahastolla täydennetään muita EU:n välineitä. Yksi näistä vaatimuksista on vain sellaisten toimien rahoittaminen, jotka eivät jo kuulu maa- tai alueohjelmaan. Tilintarkastustuomioistuin kuitenkin havaitsi Afrikan sarven ikkunassa kaksi hanketta (jotka eivät kuuluneet otokseen), jotka olivat alun perin kuuluneet alueohjelmaan ja jotka erityisrahasto oli ottanut varojen siirron jälkeen vastuulleen.

Komission koordinointitoimista huolimatta havaittiin myös esimerkkejä Afrikka-hätärahaston valitsemista hankkeista, joissa vastattiin samanlaisiin tarpeisiin kuin muissa EU:n rahoittamissa toimissa ja jotka saattoivat siten olla päällekkäisiä muiden EU:n tukimuotojen kanssa²⁹. Komissio ei ole perustellut, miksi näitä hankkeita rahoitetaan Afrikka-hätärahastosta eikä muista välineistä³⁰. Laatikossa 2 on esimerkkejä hankkeista, joissa koordinointitoimista huolimatta vastataan samanlaisiin tarpeisiin.

Komissio on lisäksi laatinut äskettäin ulkoisen investointiohjelman, jonka avulla ”puututaan muuttoliikkeen erityisiin sosioekonomisiin perimmäisiin syihin ja edistetään lähtömaihin palaavien muuttajien kestävää uudelleenkotouttamista sekä vahvistetaan kauttakulkuyhteisöjä ja vastaanottavia yhteisöj䔳¹. Erityisrahaston hallitus korosti, että on varmistettava täydentävyys muiden välineiden, kuten tulevan EIP:n, yhdistelmämekanismien ynnä muiden kanssa. Tilintarkastustuomioistuin ei kuitenkaan löytänyt näyttöä siitä, miten Afrikka-hätärahaston ja EIP:n välinen koordinointi on määrä toteuttaa, eikä toimenpiteistä, joilla lisätään täydentävyyttä kahdessa välineessä valittujen toimien välillä.

Edellä mainitut esimerkit osoittavat, että Afrikka-hätärahastossa ei tehty riittävän selkeää työnjakoa rahaston ja muiden välineiden välillä tai kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston, naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston ja pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston toimien välillä. Libyassa komissio valmistelee terveydenhoitoalan toimenpidematriisia, mutta tämä ei ole vakiokäytäntö muissa maissa ja muilla aloilla. Jos tällainen asiakirja otettaisiin käyttöön muilla aloilla, se helpottaisi hankkeiden valinnan laaduntarkastusprosessia ja lisäisi käytännön toimien täydentävyyttä.

Menettelyjen nopeus

Hankkeiden nopea valinta³² oli yksi tavoista, joilla Afrikka-hätärahaston odotettiin tuottavan lisäarvoa. Tämä aiheutti komissiolle painetta nopeuttaa menettelyjä ja valita rahoitettavat hankkeet ripeästi. Tilintarkastustuomioistuimen analyysi osoittaa, että Afrikka-hätärahastossa hankkeiden valinta olikin nopeampaa kuin perinteisissä EU:n välineissä³³. Erityisrahastossa voitiin nopeuttaa eri vaiheita, mikä lyhensi aikaa, joka kului määrittämisestä ja laatimisesta sopimuksentekoon ja ensimmäisiin maksuihin (ks. kaavio 3). Kaikki tässä tarkastuksessa haastatellut osapuolet suhtautuivat myönteisesti nopeuteen, jolla erityisrahasto pystyi laatimaan hankkeet, ja kiittivät sen nopeaa reagointia erilaisiin kiireellisiin tarpeisiin.

On kuitenkin pantava merkille, että useat Afrikka-hätärahaston hankkeet oli alun perin tarkoitettu toteuttaviksi muissa EU:n välineissä ja ne sisällytettiin vasta myöhemmin erityisrahastoon. Joissakin tapauksessa nopeuden lisäämisen vuoksi operatiivisilla johtoryhmillä ei ole ollut riittävästi aikaa arvioida ehdotuksia perusteellisesti ennen erityisrahaston hankkeiden hyväksymistä (ks. kohta 31).

Afrikka-hätärahasto on allekirjoittanut olemassaolokautensa puoliväliin mennessä sopimuksia 45 prosentista käytettävissään olevista varoista (ks. kaavio 4). Vaikka Afrikka-hätärahasto on yleisesti onnistunut nopeuttamaan sopimusten allekirjoittamista³⁴, muut nykyiset hätätilanteita varten käytettävät välineet ovat edelleen nopeampia. Esimerkiksi vakautta ja rauhaa edistävää välinettä, jota käytetään samankaltaisilla aloilla kuin Afrikka-hätärahastoa, voidaan käyttää ”poikkeuksellisiin avustustoimenpiteisiin”³⁵. Näiden toimenpiteiden kohdalla 86 prosenttia kaikista sopimuksista tehdään neljän kuukauden³⁶ kuluessa (verrattuna Afrikka-hätärahaston 270 päivään) siitä, kun komissio on hyväksynyt rahoituspäätöksen. Afrikka-hätärahasto on hätätilanteissa käytettävä väline, ja siksi olisi voitu odottaa, että sopimukset allekirjoitetaan nopeammin.

Lähde: Perustuu Afrikka-hätärahaston sivustolla julkaistuihin Euroopan komission tietoihin toteuttamisen tilanteesta 31. elokuuta 2018. Kaikki luvut on pyöristetty.

Hankkeiden täytäntöönpanossa Afrikka-hätärahaston vaikutus menettelyjen nopeuttamiseen oli vähäinen verrattuna perinteiseen kehitysapuun. Haasteet olivat erityisrahastossa samankaltaisia kuin perinteisissä välineissä. Nämä haasteet näkyvät myös maksujen alhaisena toteutumisasteena (ks. kaavio 4), joka koskee pääosin (lähes 90 prosenttia) ennakkomaksuja tai budjettitukea³⁷. Komission mukaan monimutkainen ja haastava ympäristö, jossa Afrikka-hätärahastoa käytetään, on yleisin viivästysten syy, koska täytäntöönpanosta vastaavat kumppanit eivät usein pysty toimimaan konfliktialueilla.

Afrikka-hätärahaston poikkeuksellisen toimintaympäristön vuoksi olisi kuitenkin kohtuullista odottaa, että komissio arvioi järjestelmällisesti mahdollisuuden nopeutettujen toimenpiteiden käyttöön ja keskustelee siitä mahdollisten täytäntöönpanokumppanien kanssa. Täytäntöönpanon aloittamista voidaan nopeuttaa muun muassa tekemällä hankkeen valmistelukustannuksista tukikelpoisia hankkeen hyväksymispäivästä alkaen (eli kun hankkeen keskeisistä edellytyksistä on päätetty ja kun se on tarkoituksenmukaista). Komission hätätilanteita koskevien ohjeiden mukaan tällainen toimintamalli on mahdollinen.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että useimmissa tapauksissa operatiiviselle johtoryhmälle hyväksyttäväksi toimitetuissa toimia koskevissa lomakkeissa ei täsmennetty hanketoimien odotettua aloittamisaikaa vaan mainittiin hankkeiden yleinen kesto (12–60 kuukautta tarkastuksen kohteena olleissa hankkeissa). Operatiiviset johtoryhmät eivät siten voi ottaa tätä näkökohtaa huomioon hankkeita hyväksyessään eivätkä harkita muita vaihtoehtoja täytäntöönpanon aloittamisen nopeuttamiseksi.

Hankkeista on alettu saada tuotoksia, mutta tulosten seurantajärjestelmä ei vielä toimi ikkunoissa

Seuranta

Vuonna 2017 kolmessa Afrikka-hätärahaston ikkunassa otettiin käyttöön yhteinen seuranta-alusta kaikille hankkeille. Se sisälsi hankkeiden käsitekehyksen³⁸, tavoitteet ja vastaavat todelliset arvot kullekin erityiselle indikaattorille. Komissio on kirjannut useimmat erityisrahaston hankkeiden tavoitteet tähän seurantajärjestelmään, mutta tulosarvoja ei ole vielä saatavilla. Kaikki täytäntöönpanokumppanit eivät ole halukkaita antamaan tietoja yhteiseen alustaan, ja suurimmalla osalla ei ole siihen sopimukseen perustuvaa velvoitetta. Tämä johtuu siitä, että järjestelmää ei ollut vielä kehitetty tai suunniteltu, kun sopimukset allekirjoitettiin, eikä komissio ollut sisällyttänyt kyseistä säännöstä rahoitussopimuksiin.

Tarkastuksen aikaan komissiolla oli tässä seuranta-alustassa käytössä 19 yhdistettyä indikaattoria, jotka olivat yhteisiä kaikille kolmelle ikkunalle. Jotkin näistä indikaattoreista olivat kuitenkin päällekkäisiä, ja yhteys niiden ja erityisrahaston yleisessä tuloskehyksessä käytettyjen korkeamman tason indikaattorien välillä ei ole aina selkeä (ks. laatikko 4).

Tähän mennessä Sahelin ja Tšad-järven alueen ikkunassa on päätetty käyttää keräämisen, analysoinnin ja levittämisen CAD-järjestelmää (Collect, Analyse and Disseminate). Afrikan sarven ikkunassa puolestaan käytetään seurannan ja oppimisen MLS-järjestelmää (Monitoring and Learning System). Pohjois-Afrikan ikkunassa pyritään kehittämään oma seuranta- ja arviointijärjestelmä. Tiedotus- ja seurantajärjestelmien runsaus tarkoittaa, että Afrikka-hätärahaston kokonaisuudessaan saavuttamista tuloksista ei ole yhtenäistä ja kattavaa kuvaa.

Täytäntöönpanokumppanien seurantavastuiden ja komission tai EU:n edustustojen seurantavastuiden välillä ei ole myöskään selkeää rajaa. Esimerkiksi yhdessä Nigerissä toteutetussa hankkeessa (hanke 7) koko hankkeen määrärahat käytettiin 12 kuukaudessa suunnitellun 36 kuukauden sijasta, ja hankkeessa tavoiteltiin pääasiassa yhtä, toisten rahoittajien kanssa yhteistä tavoitetta (suora tuki muuttajille). Kahta muuta tavoitetta eli kehitykseen liittyvää hallintoa ja toimia varten ei juurikaan toteutettu toimia. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi lisäksi samanlaisia viivästyksiä³⁹ hankkeissa, jotka liittyivät turvallisuuteen, rajaturvallisuuteen ja vastaaviin aloihin.

Tarkastusajankohtaan mennessä yhdestäkään tarkastukseen kuuluneesta hankkeesta ei ollut toimitettu tulospainotteisen seurannan ROM-raporttia⁴⁰. Komissio oli käynyt vähintään kerran kaikissa Nigerissä täytäntöön pannuissa hankkeissa, joten komission henkilöstö oli voinut kohdistaa hankkeisiin seurantaa. Libyassa komissio ei ollut pystynyt käymään kaikissa käynnissä olevissa hankkeissa vaikean turvallisuustilanteen vuoksi. Komissio selvitti kuitenkin mahdollisuutta kolmannen osapuolen toteuttamaan seurantaan (eli seurantaa koskevan sopimuksen tekemistä paikallisten osapuolten kanssa). Seurannan olennainen osa on hankkeiden tarkastaminen määräajoin hankkeen käsitekehyksen perusteella. Suurimmassa osassa tarkastukseen kuuluvista hankkeista oli vain alustavia käsitekehyksiä, joita täydennetään hankkeen aloittamisen jälkeen eli vasta sitten, kun asiaankuuluva sopimus on allekirjoitettu. Aloittamisvaiheessa täytäntöönpanokumppanit kuulevat lopullisia tuensaajia ja määrittävät väestön tai hallinnon erityistarpeet. Täytäntöönpanokumppanit kehittävät tai päivittävät indikaattoreita ja tavoitteita yhteisymmärryksessä EU:n edustuston kanssa. Komission mukaan tämä toimintamalli mahdollistaa jonkinasteisen joustavuuden vaikeissa olosuhteissa, ja sen avulla on mahdollista kerätä tietoja, jotka eivät ole olleet saatavilla alusta alkaen. Senkin jälkeen, kun käsitekehykset oli päivitetty, tarkastukseen kuuluvissa hankkeissa ei kuitenkaan ollut mitattavia tavoitteita, eivätkä erityistavoitteet näin ollen olleet täsmällisiä, mitattavia, saavutettavia, relevantteja ja aikasidonnaisia (SMART)⁴¹ (ks. laatikko 5).

Joistakin indikaattoreista oli vain vähän hyötyä. Yhdessä hankkeessa (hanke 10) indikaattori perustui paikallisviranomaisten myöhempään poliittiseen päätökseen. Tämän kaltainen indikaattori on heikko, koska täytäntöönpanokumppanit eivät pysty vaikuttamaan kyseisiin päätöksiin eikä kumppaneiden voida katsoa olevan niistä tilivelvollisia. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös tuensaajien mielipiteisiin (esim. kyselyjen tuloksiin) perustuvia indikaattoreita, jotka ovat erittäin subjektiivisia ja joita on vaikea todentaa. Joitakin indikaattoreita otettiin kehykseen mukaan, koska täytäntöönpanokumppanit käyttivät niitä sisäisessä raportoinnissa. Tämä kasvattaa Afrikka-hätärahaston hallinnollista taakkaa.

Asianmukaisen lähtötason perusteella on mahdollista arvioida yleisten tarpeiden osalta sekä suhteellisesti että absoluuttisesti aikaansaatua edistystä. Lähtötaso oli heikko kohta kaikissa analysoiduissa käsitekehyksissä, myös niissä, joita oli tarkistettu. Useimmissa tapauksissa erityisindikaattoreihin liittyvä lähtötaso oli nolla tai siihen oli merkitty ”ei sovelleta”⁴², jolloin suhteellista edistystä ei voitu osoittaa. Yhdessä tapauksessa indikaattoreilla ei ollut lähtötasoja, mutta ne mitattiin joka tapauksessa⁴³. Sellaisista mittauksista ei saada edistymisen osalta mitään hyödyllistä tietoa.

Käynnissä olevien hankkeiden tuotokset

Tarkastuksen aikana Afrikka-hätärahastosta rahoitetut hankkeet olivat yleensä varhaisessa täytäntöönpanovaiheessa, mutta Libyassa ja Nigerissä tarkastetuista hankkeista oli jo alettu saada ensimmäisiä tuotoksia (ks. esimerkkejä laatikossa 6). Nigerissä tarkastustiimi kävi muun muassa muuttajien kauttakulkukeskuksessa sekä Agadezissa yhdessä 15:stä muuttoliikkeen seurantakeskuksesta ja haastatteli ihmiskauppaverkostojen purkamiseen osallistuvia poliisin tutkijoita. Libyassa ei voitu käydä käynnissä olevissa hankkeissa turvallisuustilanteen vuoksi.

Frontexin lukujen mukaan muuttajien EU:hun suuntautuvien laittomien rajanylitysten määrän huippu saavutettiin vuonna 2016, minkä jälkeen se laski vuonna 2017 (ks. kaavio 5). Afrikka-hätärahasto on yksi monista EU:n ja EU:n ulkopuolisista välineistä, joilla pyritään parantamaan lukuja, jotka ovat epätasaisia kolmessa eri ikkunassa.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin Frontexin vuosien 2014–2017 tietojen perusteella.

Afrikka-hätärahaston vuoden 2017 vuosikertomuksessa ei kerrota kattavasti tähän mennessä saavutetuista tuloksista, vaan siinä ilmoitetaan hyväksyttyjen hankkeiden määrä, käytetyt varat ja esimerkkejä aikaansaaduista tuotoksista. Vaikka vuosikertomus on yksi yhtenäinen asiakirja, raportointi ei ole yhdenmukaista kolmen ikkunan kesken. Esimerkiksi vuosikertomuksen luvussa 3 (Strategiset suuntaviivat, täytäntöönpano ja tulokset) esitetään kunkin ikkunan osalta taulukot varojen jakautumisesta ensisijaisten tavoitteiden välillä. Afrikka-hätärahaston laajoissa tavoitteissa jätetään kuitenkin erityisrahaston hallinnoijille paljon harkintavaltaa päätettäessä hankkeiden luokituksesta. Tämä tarkoittaa, että varojen jakoa ensisijaisten tavoitteiden ja ikkunoiden välillä on vaikea vertailla.

Päätelmät ja suositukset

Afrikka-hätärahasto perustettiin huomattavien haasteiden edessä hätärahastoksi, jolla reagoidaan kriiseihin kolmella alueella Afrikassa. Lisäksi sillä pyritään saavuttamaan pitkäaikaisia vakaus- ja kehitystavoitteita.

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että Afrikka-hätärahasto on joustava työkalu, mutta se olisi pitänyt suunnitella kohdennetummaksi niin, että sillä voitaisiin puuttua ennakoimattomiin haasteisiin tehokkaasti. Lisäksi ei ole määritetty (esim. alueittain, maittain, syyn tai vakauteen kohdistuvan vaikutuksen mukaan), mihin kriiseihin erityisrahastolla on määrä puuttua. Erityisrahaston laajat tavoitteet mahdollistavat joustavuuden, mutta laaja-alaisuuden vuoksi rahaston strategia ei ole riittävän keskittynyt niin, että toimia voitaisiin ohjata kaikissa kolmessa ikkunassa ja tukea tulosten mittaamista ja niistä raportointia. Erityisrahaston hallinnoijille annetut strategiset ohjeet eivät myöskään ole tähän mennessä olleet kovin tarkkoja (ks. kohdat 15–19).

Komissio ei analysoinut kattavasti tarpeita, joihin erityisrahastolla on määrä puuttua, eikä käytettävissä olevia keinoja. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että jos tarpeet oli tunnistettu, niitä ei ollut kvantifioitu, eikä rahoitukseen kriittistä massaa ollut määritetty. Se havaitsi myös, että resurssien ja valmiuksien yhdistämistä ei tehty järjestelmällisesti eikä parhaalla mahdollisella tavalla. Myöskään asianmukaista mekanismia saaduista kokemuksista oppimiselle ei ollut vielä kehitetty (ks. kohdat 20–24).

Suositus 1 – Kehitetään Afrikka-hätärahaston tavoitteiden laatua

Komission olisi ehdotettava erityisrahaston hallitukselle, että Afrikka-hätärahaston nykyisiä tavoitteita ja prioriteetteja tarkistetaan tarkemmiksi ja saavutettavissa oleviksi. Tällöin komission olisi otettava huomioon erityiset haasteet, jotka kullakin kolmesta ikkunasta on, määrittäen mahdollisuuksien mukaan myös tavoitearvot ja lähtötasot. Komission olisi tässä yhteydessä hyödynnettävä etenkin seuraavia:

1. tutkimusosion tuotokset
2. kaikkien rahoittajien valmiudet ja
3. mekanismit kokemuksista oppimiseen koko erityisrahastossa.

Aikatavoite: vuoden 2019 loppu.

Hankkeiden valintamenettelyt vaihtelevat ikkunoittain. Tilintarkastustuomioistuin ei havainnut etukäteen määritettyjen perusteiden nojalla tehtyä hanke-ehdotusten dokumentoitua arviointia. Operatiiviset johtoryhmät ovat ensisijaisesti olleet foorumeita hankkeiden hyväksymiseen, mutta tilintarkastustuomioistuin totesi, että niille annetut tiedot eivät aina olleet täydellisiä tai tietoja ei toimitettu ajoissa niin, että olisi mahdollista tehdä hyvin valmisteltuja päätöksiä (ks. kohdat 27–32).

Etua, joka saadaan hankkeiden rahoittamisesta nimenomaan Afrikka-hätärahastosta, ei aina perusteltu hyvin, ja tilintarkastustuomioistuin löysi esimerkkejä hankkeista, joissa vastattiin samankaltaisiin tarpeisiin kuin muilla EU:n välineillä (ks.kohdat 33–38).

Suositus 2 – Tarkistetaan hankkeiden valintamenettely

Komission olisi

1. laadittava selkeät yhteiset perusteet, joita sovelletaan kaikissa ikkunoissa, ja dokumentoitava kyseisten perusteiden mukaan tehty hanke-ehdotusten arviointi
2. annettava operatiivisille johtoryhmille luettelo saaduista ehdotuksista, joista ei ole laadittu toimia koskevaa lomaketta, ja ilmoitettava syyt siihen, miksi erityisrahaston hallinnoija on hylännyt nämä ehdotukset
3. tiedotettava operatiivisille johtoryhmille kaikista huomattavista muutoksista jo hyväksyttyihin hankkeisiin (eli tavoitteiden, talousarvion ja keston muutokset)
4. luotava toimia koskevaan lomakkeeseen erityinen osio, jossa osoitetaan etu, joka saadaan hankkeen tukemisesta nimenomaan Afrikka-hätärahastosta eikä muista EU:n tukimuodoista.

Aikatavoite: vuoden 2019 puoliväli.

Perinteisiin välineisiin verrattuna Afrikka-hätärahasto oli nopeampi hankkeiden käynnistämisessä. Sillä on yleisesti ottaen onnistuttu vauhdittamaan sopimusten tekemistä ja ennakkomaksuja. Hankkeissa ilmenee silti samanlaisia haasteita kuin perinteisten välineiden yhteydessä, ja ne viivästyttävät hankkeiden toteuttamista. Vaikka Afrikka-hätärahasto toimii poikkeuksellisessa tilanteessa, komissio ei ole hyödyntänyt täysimääräisesti nopeuttamistoimenpiteitä. Tällaisilla toimenpiteillä voitaisiin helpottaa täytäntöönpanokumppanien työtä ja käynnistää hanketoimet aiempaa nopeammin (ks. kohdat 39–44).

Suositus 3 – Toteutetaan toimenpiteitä täytäntöönpanon nopeuttamiseksi

Komission olisi määritettävä kaikki nopeutetut menettelyt, joita voidaan soveltaa Afrikka-hätärahastoon, ja soveltuvissa tapauksissa edistettävä niiden käyttöä yhteistuumin mahdollisten täytäntöönpanokumppanien kanssa.

Aikatavoite: vuoden 2019 loppu.

Afrikka-hätärahastossa otettiin käyttöön yhteinen seurantajärjestelmä. Se ei kuitenkaan vielä toimi, ja kyseisissä kolmessa ikkunassa on tähän asti käytetty eri järjestelmiä talousarviotietojen keräämiseen, seurantaan ja arviointiin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tavoitteet eivät useinkaan olleet täsmällisiä, mitattavia, saavutettavia, relevantteja ja aikasidonnaisia (SMART), eikä hankkeiden tehon mittaamiseen käytetyille indikaattoreille ollut asetettu lähtötasoa. Afrikka-hätärahasto on myötävaikuttanut toimiin, joilla vähennetään Afrikasta Eurooppaan suuntautuvan laittoman muuttoliikkeen määrää. Tätä panosta ei kuitenkaan voida mitata tarkasti. Tarkastetut hankkeet olivat varhaisessa täytäntöönpanovaiheessa, mutta niistä oli jo alettu saada tuotoksia (ks. kohdat 45–53).

Suositus 4 – Parannetaan Afrikka-hätärahaston seurantaa

Komission olisi

1. tehtävä yhteisestä seurantajärjestelmästä täysin toimiva
2. sisällytettävä SMART-tavoitteet hankkeiden käsitekehyksiin ja parannettava indikaattorien laatua asettamalla määrälliset lähtötasot ja tavoitteet.

Aikatavoite: vuoden 2019 puoliväli.

Tilintarkastustuomioistuimen III jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Bettina Jakobsenin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 16. lokakuuta 2018 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner LEHNE
presidentti

Akronyymit ja lyhenteet

AF: Toimia koskeva lomake: asiakirja, joka sisältää kaikki tarvittavat tiedot hankkeesta tai ohjelmasta

Afrikka-hätärahasto: Afrikka-hätärahasto vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi

CA: Perustamissopimus: Afrikka-hätärahaston perustamisasiakirja

EIP: Ulkoinen investointiohjelma

EKR: Euroopan kehitysrahasto

EUDEL: EU:n edustusto

EUH: Euroopan ulkosuhdehallinto

HoA: Afrikan sarven ikkuna/alue

IcSP: Vakautta ja rauhaa edistävä väline

Komissio: Euroopan komissio

NoA: Pohjois-Afrikan ikkuna/alue

OpCom: Operatiivinen johtoryhmä

PO DEVCO: Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto

PO NEAR: Naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto

REF: Tutkimusosio

SLC: Sahelin ja Tšad-järven alueen ikkuna/alue

TF: Erityisrahasto

UNDP: Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma

Loppuviitteet

¹ Varainhoitoasetuksen 187 artiklassa säädetään oikeudellisesta kehyksestä ulkoisia toimia koskevien EU:n erityisrahastojen perustamiselle (unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1)). Asiasta säädetään 2.8.2018 voimaan tulleen varainhoitoasetuksen 234 artiklassa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

² Vuonna 2012 annetun varainhoitoasetuksen 58 artiklan 1 kohdan c alakohta; nykyisin vuonna 2018 annetun varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohta.

³ Perustamissopimus on Euroopan komission, EU:n jäsenvaltioiden ja muiden rahoittajien laatima asiakirja.

⁴ Muut rahastot ovat a) Keski-Afrikan tasavaltaa koskeva Bêkou-erityisrahasto, joka perustettiin heinäkuussa 2014 tukemaan maan elpymistä kriisistä ja sen jälleenrakennusta, b) Madad-erityisrahasto, joka perustettiin joulukuussa 2014 vastauksena Syyrian kriisiin, ja c) Kolumbia-erityisrahasto, joka perustettiin vuonna 2016 tukemaan konfliktin jälkeistä prosessia.

⁵ Alun perin Afrikka-hätärahasto kattoi 23 maata. Erityisrahaston hallitus päätti liittää siihen Ghanan, Guinean ja Norsunluurannikon toisessa kokouksessaan 13. joulukuuta 2016.

⁶ EU:n jäsenvaltiot, jotka eivät rahoita Afrikka-hätärahastoa, voivat myös osallistua tarkkailijoina.

⁷ Työntekijöitä kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastosta (puheenjohtajana Sahelin ja Tšad-järven alueen ja Afrikan sarven operatiivisissa johtoryhmissä), naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosastosta (puheenjohtajana Pohjois-Afrikan operatiivisessa johtoryhmässä), EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosastosta ja muuttoliike- ja sisäasioiden pääosastosta sekä ulkopolitiikan välineen työntekijöitä.

⁸ EU:n Libyan edustusto siirrettiin Tunisiin vuoden 2014 lopulla puhjenneiden aseellisten selkkausten vuoksi.

⁹ Kyselylomake lähetettiin kaikille Afrikka-hätärahastoon osallistuville maille (28 maasta 21 vastasi). Erillisiä haastatteluja järjestettiin erityisrahastoon eniten maksavien jäsenvaltioiden (Saksa ja Italia), Nigerissä ja Libyassa hankkeita toteuttavien jäsenvaltioiden (Ranska ja Luxemburg) ja muiden valittujen jäsenvaltioiden (esim. Belgia, Portugali ja Ruotsi) edustajille.

¹⁰ Perustamissopimuksen johdanto-osan 18 kappaleen mukaan erityisrahasto saavuttaa tavoitteensa yhdistämällä erityisesti alueilla toimivien rahoittajien resursseja ja valmiuksia, joiden avulla voidaan analysoida, määrittää ja toteuttaa toimia. Päämääränä on valjastaa komission ja EU:n jäsenvaltioiden välineet ja taitotieto käyttöön vakaan eurooppalaisen vastauksen aikaansaamiseksi.

¹¹ Afrikka-hätärahaston perustamisesta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ”perustamissopimus”) 2 artikla (erityisrahaston tavoitteet). Perustamissopimus on Euroopan komission ja osallistuvien EU:n jäsenvaltioiden laatima asiakirja.

¹² Komission 20. lokakuuta 2015 tekemä päätös C(2015) 7293 Afrikka-hätärahaston perustamisesta.

¹³ Näitä ovat muun muassa seuraavat: a) taloudellisten mahdollisuuksien ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen, b) yhteisöjen selviytymiskyvyn parantaminen, c) muuttoliikkeen hallinnoinnin parantaminen alkuperä-, kauttakulku- ja kohdemaissa, d) hallinnon parantaminen ja konfliktien ehkäisy.

¹⁴ https://ec.europa.eu/europeaid/eu-emergency-trust-fund-strategic-orientation-document_en

¹⁵ Kolmen ikkunan toimintakehykset hyväksyttiin seuraavasti: Sahel ja Tšad-järven alue 15. helmikuuta 2016, Afrikan sarvi 31. toukokuuta 2016 ja Pohjois-Afrikka 16. joulukuuta 2016.

¹⁶ Määritelmän mukaisesti lähtötasot ovat selkeästi määritettyjä alkupisteitä, joista täytäntöönpano alkaa ja joiden perusteella parannuksia arvioidaan.

¹⁷ Perustamissopimuksen johdanto-osan 18 kappale.

¹⁸ Tämän ikkunan tutkimusosiossa oli tehty kirjallisuuskatsaus, jossa arvioitiin muuttoliikettä, siirtoja ja konflikteja koskevan tutkimuksen tilaa Afrikan sarven alueella ja jossa otettiin myös huomioon alueella muuttoliikkeen ja konfliktien parissa tällä hetkellä työskentelevien toimijoiden toimintaympäristö.

¹⁹ Saaduilla kokemuksilla tarkoitetaan tavallisesti yleistämistä, joka perustuu valmistelussa, suunnittelussa ja täytäntöönpanossa havaituista vahvuuksista ja heikkouksista saatujen sellaisten kokemusten arviointiin, jotka vaikuttavat tuloksellisuuteen, tulokseen ja vaikutuksiin. Glossary of Key Terms in Evaluation and Results Based Management, OECD 2002.

²⁰ Varainhoitoasetuksessa todetaan, että ”unionin erityisrahastojen on […] parannettava unionin mahdollisuuksia […] riskien […] valvontaan (187 artiklan 3 kohdan b alakohta).

²¹ Erityisrahaston hallituksen huhtikuussa 2018 pidetyssä neljännessä kokouksessa kaksi muuta maata mainitsi, että riskien seurantaa hankkeissa on tarkasteltava ja seurantaa ja arviointia on parannettava edelleen.

²² Nämä perusteet ovat seuraavat: a) noudatetaan kaksiosaista toimintatapaa: ehkäistään sääntelemätöntä muuttoliikettä ja pakkosiirtoja ja helpotetaan muuttoliikkeen hallinnan parantamista tai luodaan kokonaisvaltainen lähestymistapa vakauteen, turvallisuuteen ja selviytymiskykyyn; b) noudatetaan kunkin rahoittavan rahoitusvälineen ja niitä koskevan säädöksen aihekohtaista ja maantieteellistä soveltamisalaa, erityisesti virallisen kehitysavun sääntöjen osalta; c) noudatetaan toimintakehyksessä määritettyjä erityisiä toiminta-aloja; d) täydennetään alueella toteutettavia muita EU:n ja jäsenvaltioiden toimia; e) toimitaan yhteisymmärryksessä tuensaajina olevien viranomaisten kanssa.

²³ Sahelin ja Tšad-järven alueen ikkunan operatiivisen johtoryhmän kokouspöytäkirjat 14.1.2016 ja 18.4.2016.

²⁴ Operatiivisen johtoryhmän työjärjestyksen 7 artiklassa todetaan, että kokousasiakirjat on toimitettava mahdollisuuksien mukaan vähintään 15 päivää ennen kokouspäivää. Esimerkiksi Afrikan sarven operatiivisen johtoryhmän joulukuussa 2017 pidetyn viidennen kokouksen pöytäkirjassa todetaan seuraavaa: Operatiivinen johtoryhmä pani erittäin huolestuneen merkille kokousasiakirjojen myöhäisen jakelun. Asiakirjat pitäisi tulevaisuudessa jakaa huomattavasti etukäteen (kolme viikkoa).

²⁵ Sopimuksen 6 artiklan 6 kohdan 5 alakohta.

²⁶ Tammikuussa 2016 pidetyssä ensimmäisessä operatiivisen johtoryhmän kokouksessa hyväksyttiin hanke 8 Nigerissä. Valmistelu-/neuvotteluvaiheessa jäsenvaltioiden virastot ehdottivat muutosta toimen tavoitteisiin. Näin ollen syyskuussa 2016 allekirjoitettu toimen kuvaus poikkesi huomattavasti operatiivisen johtoryhmän hyväksymästä toimia koskevasta lomakkeesta. Sahelin ja Tšad-järven alueen operatiiviselle johtoryhmälle ei ollut ilmoitettu tästä muutoksesta.

²⁷ Nämä kokoukset pidettiin 16.12.2015 ja 26.2.2018.

²⁸ Kaksi niistä koski tutkimusosiota ja teknisen yhteistyön välinettä.

²⁹ Varainhoitoasetuksen 187 artiklan 3 kohdan b alakohdassa todetaan, että EU:n erityisrahastoja ”ei olisi perustettava, jos ne ovat muiden olemassa olevien rahoituskanavien tai samankaltaisten välineiden kanssa päällekkäisiä, näitä mitenkään täydentämättä”.

³⁰ Tämä vaatimus tuodaan esiin täydentävyyttä käsittelevässä strategiset suuntaviivat esittävän asiakirjan jaksossa 2 (s. 11): Erityisrahastolla täytetään sekä maantieteelliset että aihekohtaiset puutteet, joita ei voida täyttää muilla tavoin tai muiden kehitysyhteistyökumppanien (myös EU:n jäsenvaltioiden) avulla. Tämä on osoitettava kussakin hyväksytyssä hankkeessa.

³¹ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1601, annettu 26 päivänä syyskuuta 2017, Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR), EKKR-takuun ja EKKR-takuurahaston perustamisesta, 3 artikla – Tarkoitus.

³² Komission 20. lokakuuta 2015 tekemän päätöksen C(2015) 7293 johdanto-osan 10 kappaleessa todetaan, että erityisrahastosta EU ja sen jäsenvaltiot saavat nopean ja joustavan välineen, jolla saadaan välittömiä ja konkreettisia tuloksia arkaluonteisissa ja nopeasti muuttuvissa herkissä tilanteissa.

³³ ”Perinteisillä kehitysyhteistyövälineillä” tarkoitetaan Euroopan kehitysrahastoa ja EU:n talousarvioon kuuluvia välineitä, joilla voidaan rahoittaa toimia Afrikka-hätärahaston kattamissa 26:ssa Afrikan maassa, erityisesti Euroopan naapuruusvälinettä ja kehitysyhteistyövälinettä.

³⁴ Komissio pyrkii nopeuttamaan sopimusten tekemistä muun muassa lähettämällä kirjeitä jäsenvaltioille ja käymällä keskusteluja jäsenvaltioiden täytäntöönpanovirastojen kanssa Euroopan kehitysyhteistyön asiantuntijoiden verkostossa, joka on 15 jäsenvaltion täytäntöönpanoviraston koordinointifoorumi.

³⁵ Vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetun asetuksen (EU) N:o 230/2014 3 artikla.

³⁶ Vuotuinen toimintakertomus 2017 – ulkopolitiikan välineiden hallinto – liitteessä 12 olevat tulostaulukot, s. 139.

³⁷ Nigerille annettavan budjettituen (hanke 12) osuus on seitsemän prosenttia kaikista jaetuista varoista.

³⁸ Hankkeen tavoitteet, päämäärät ja indikaattorit sisältävä luonnos.

³⁹ Hanke 11 viivästyi 3,5 kuukautta, hanke 5 viivästyi seitsemän kuukautta ja kaksivuotinen hanke 4 tarvitsee nyt jatkoajan keskeisten tulosten aikaansaamiseksi.

⁴⁰ Results-oriented monitoring. EuropeAid perusti ROM-järjestelmän vuonna 2000 vahvistamaan kehitysavun seurantaa, arviointia ja avoimuutta. Järjestelmä perustuu ulkopuolisten asiantuntijoiden paikan päällä suorittamiin lyhyisiin ja keskitettyihin arviointeihin. Siinä käytetään jäsenneltyjä ja johdonmukaisia menetelmiä, jotka perustuvat viiteen kriteeriin: merkityksellisyys, tehokkuus, vaikuttavuus, mahdollinen vaikutus ja todennäköinen kestävyys.

⁴¹ Täsmällinen, mitattava, saavutettava, relevantti ja aikasidonnainen.

⁴² Tämä koskee seuraavia hankkeita: 4, 5, 7, 11, 13, 17, 18, 19 ja 20.

⁴³ Hankkeessa 7 indikaattorien luvut osoittavat apua koskevien tavoitteiden saavuttamisen kauttakulkukeskuksissa ja avustetuissa vapaaehtoisissa paluissa (esim. 380 %, 415 % ja 225 %), mutta vertailua varten ei ollut arvioitu lähtötasoa.

Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi III tarkastusjaosto, jonka erikoisalana ovat ulkoiset toimet, turvallisuus ja oikeus. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Bettina Jakobsen, joka toimi kertomuksen osalta myös raportoivana jäsenenä. Bettina Jakobsenin johdolla toteutettuun tarkastukseen osallistuivat kabinettipäällikkö Katja Mattfolk ja kabinettiavustaja Kim Storup, toimialapäällikkö Beatrix Lesiewicz, tehtävävastaava Emmanuel-Douglas Hellinakis, kabinettiavustaja Laura Gores sekä tarkastajat Jiri Lang ja Piotr Zych.

Vasemmalta oikealle: Katja Mattfolk, Kim Storup, Emmanuel-Douglas Hellinakis, Jiri Lang, Bettina Jakobsen ja Piotr Zych.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2018

© Euroopan unioni, 2018.

Euroopan unionin tekijänoikeuden piiriin kuulumattomien kuvien tai muun materiaalin käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijoilta.

YHTEYDENOTOT EU:HUN

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

TIETOA EU:STA

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/contact_fr

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata EU Bookshopista, osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.