Erityiskertomus
nro12 2019

Sähköinen kaupankäynti: monia arvonlisäveron ja tullien kantoon liittyviä haasteita ei ole ratkaistu

(annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla)

Kertomuksen kuvaus: EU kannustaa käymään kauppaa sähköisesti, jotta varmistetaan, että yritykset ja kuluttajat voivat ostaa ja myydä tavaroita ja palveluja kansainvälisesti internetissä samaan tapaan kuin paikallisilla markkinoillaan. Jäsenvaltiot ovat vastuussa rajat ylittäviin sähköisiin liiketoimiin sovellettavan arvonlisäveron ja tullien kantamisesta. Tämä tarkastus toteutettiin, koska kaikki vajeet arvonlisäveron ja tullien kannossa vaikuttavat jäsenvaltioiden ja EU:n talousarvioihin, sillä jäsenvaltioiden on korvattava nämä vajeet suhteessa bruttokansantuloonsa. Tarkastajat tutkivat, onko Euroopan komissio luonut vakaan sääntely- ja valvontakehyksen arvonlisäveron ja tullien kantoon sähköisessä kaupankäynnissä ja auttavatko jäsenvaltioiden valvontatoimet varmistamaan, että arvonlisävero ja tullit kannetaan täysimääräisesti sähköisessä kaupankäynnissä. Tarkastuksessa havaittiin, että EU ei viimeaikaisesta myönteisestä kehityksestä huolimatta käsittele näitä asioita tällä hetkellä riittävästi. Osa havaituista heikkouksista on kuitenkin otettu huomioon sähköistä kaupankäyntiä koskevassa paketissa.
Tilintarkastustuomioistuin antaa joitakin suosituksia siitä, miten Euroopan komissio ja jäsenvaltiot voisivat vastata havaittuihin haasteisiin paremmin ja luoda vakaan sääntely- ja valvontakehyksen.

Tämä julkaisu on saatavilla 23 kielellä ja seuraavissa formaateissa:
PDF
PDF General Report

Tiivistelmä

I

Sähköisellä kaupankäynnillä tarkoitetaan tavaroiden tai palvelujen ostamista tai myymistä internetissä tai muissa sähköisen viestinnän verkostoissa. EU kannustaa käymään kauppaa sähköisesti, jotta varmistetaan, että yritykset ja kuluttajat voivat ostaa ja myydä tavaroita ja palveluja kansainvälisesti internetissä samaan tapaan kuin paikallisilla markkinoillaan. Uusimpien saatavilla olevien tilastotietojen mukaan yksi viidestä yrityksestä EU28-alueella myi tuotteita tai palveluja sähköisesti vuonna 2017. Vuosina 2008–2017 verkkomyyntiä toteuttaneiden yritysten prosenttiosuus kasvoi 7 prosenttiyksikköä ja yritysten verkkomyyntiä koskevan liikevaihdon osuus kokonaisliikevaihdosta kasvoi 5 prosenttiyksikköä.

II

Kun tavaroista ja palveluista käydään rajat ylittävää sähköistä kauppaa, jäsenvaltiot kantavat siitä arvonlisäveroa ja tulleja. Kantamisen mahdolliset vajeet vaikuttavat jäsenvaltioiden ja EU:n talousarvioihin. Komissio tekee tarkastuksia kannetusta arvonlisäverosta ja tulleista. Se on myös vastuussa tulli- ja veropolitiikan määrittämisestä sekä kyseisten alojen strategioiden ja lainsäädännön laatimisesta. Euroopan petostentorjuntavirasto on vastuussa petosten, korruption ja muiden EU:n taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten tutkimisesta.

III

Tämä tarkastus toteutettiin, koska arvonlisäveron ja tullien kantoon rajat ylittävässä sähköisessä kaupassa liittyy sääntöjenvastaisuuksien riski. Käytettävissä ei ole arvioita siitä, miten paljon rajat ylittävistä palvelusuorituksista on jäänyt kantamatta arvonlisäveroa. Komissio arvioi kuitenkin, että muista kuin EU-maista tuotavien vähäarvoisten tavaroiden luovutuksiin liittyvät tappiot ovat jopa viisi miljardia euroa vuodessa.

IV

Tilintarkastustuomioistuin tutki arvonlisävero- ja tullilainsäädännössä säädettyä arvonlisäveron ja tullien verotusjärjestelmää, jota sovelletaan internetin välityksellä toteutettaviin rajat ylittäviin tavaraluovutuksiin. Lisäksi tarkastuksessa tutkittiin sähköisten palvelujen rajat ylittävään suorittamiseen sovellettavaa uutta arvonlisäverojärjestelmää, joka tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Lopuksi tilintarkastustuomioistuin arvioi vuonna 2017 annetun sähköistä kaupankäyntiä koskevan paketin puitteissa tehtyjä komission ehdotuksia ja neuvoston vahvistamaa lainsäädäntöä.

V

Tilintarkastustuomioistuin tutki, onko Euroopan komissio luonut vakaan sääntely- ja valvontakehyksen arvonlisäveron ja tullien kantoon sähköisessä kaupankäynnissä ja auttavatko jäsenvaltioiden valvontatoimet varmistamaan, että arvonlisävero ja tullit kannetaan täysimääräisesti sähköisessä kaupankäynnissä.

VI

Tarkastuksessa havaittiin, että viimeaikaisesta myönteisestä kehityksestä huolimatta EU ei pysty vastaamaan kaikkiin haasteisiin, jotka liittyvät oikeiden arvonlisävero- ja tullimäärien kantamiseen internetin välityksellä kaupatuista tavaroista ja palveluista.

VII

Tilintarkastustuomioistuin teki seuraavat havainnot:

  1. sääntelykehys noudattaa pääosin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Maailman tullijärjestön (WCO) edistämiä kansainvälisiä parhaita käytäntöjä
  2. uusien, vuonna 2021 voimaan tulevien säännösten tavoitteena on korjata osa nykyisen sääntelykehyksen heikkouksista, mutta aliarvottamista koskeva ongelma on yhä ratkaistava
  3. hallinnollisen yhteistyön järjestelyjä EU:n jäsenvaltioiden välillä ja muiden kuin EU-maiden kanssa ei hyödynnetä täysimääräisesti
  4. kansallisten veroviranomaisten toteuttamat valvontatoimet ovat heikkoja ja komission valvontatoimet ovat riittämättömiä
  5. nykyisissä tulliselvitysjärjestelmissä on heikkouksia, eikä EU välttämättä kykene estämään asianomaisten välittäjien väärinkäytöksiä
  6. arvonlisäveron ja tullien kantoa ei valvota tehokkaasti.
VIII

Tilintarkastustuomioistuin antaa komissiolle ja jäsenvaltioille suosituksia, joiden tarkoituksena on tehostaa hallinnollisen yhteistyösopimusten käyttöä, lisätä kantamisen valvontatoimien vaikuttavuutta ja parantaa veronkannon täytäntöönpanoa ja sääntelykehyksen vaikuttavuutta. Komission olisi erityisesti

  1. valvottava, missä määrin muut kuin EU-maat toteuttavat pyynnöt, joita jäsenvaltiot lähettävät niille niiden kanssa tehtyjen keskinäistä hallinnollista avunantoa tulli- ja veroasioissa koskevien sopimusten nojalla, ja hyödyntävät näiden sopimusten yhteydessä laadittuja rakenteita ja toimintakehyksiä, jotta voidaan ottaa huomioon sähköisestä tavarakaupasta aiheutuvat erityishaasteet
  2. suoritettava tarkastuksia jäsenvaltioiden valvontatoimista, jotka koskevat arvoltaan vähäisten tavaralähetysten vapautusta
  3. seurattava EU:n sisäisen tavaroiden etämyynnin ja arvonlisäveron erityisjärjestelmän toimintaa
  4. autettava jäsenvaltioita kehittämään menetelmä, jolla voidaan tuottaa määräaikaisarviointeja velvoitteiden noudattamisen puutteista johtuvasta alv-vajeesta sähköisessä kaupankäynnissä
  5. tarkasteltava mahdollisuutta käyttää soveltuvia ”teknologiapohjaisia” veronkantojärjestelmiä, myös digitaalisten valuuttojen käyttöä, jotta voidaan torjua alv-petoksia sähköisessä kaupankäynnissä.

Jäsenvaltioiden olisi

  1. annettava oikea-aikaista palautetta muista jäsenvaltioista Eurofisc-verkostossa saatuihin petoksia koskeviin viesteihin
  2. lisättävä arvonlisäveron erityisjärjestelmään rekisteröityneisiin elinkeinonharjoittajiin ja etämyyjiin kohdistuvaa tarkastustoimintaansa
  3. seurattava tarkasti, että elinkeinonharjoittajat noudattavat uutta 10 000 euron kynnysarvoa EU:n sisäisissä palvelusuorituksissa.

Johdanto

01

Sähköisellä kaupankäynnillä tarkoitetaan yritysten, kotitalouksien, yksityishenkilöiden tai yksityisten organisaatioiden välistä tavaroiden tai palvelujen ostamista tai myymistä internetissä tai muissa tietokonevälitteisissä (sähköisen viestinnän) verkostoissa toteutettujen sähköisten liiketoimien kautta1.

02

Sähköinen kaupankäynti kasvaa tasaisesti. Uusimpien saatavilla olevien tilastotietojen mukaan yksi viidestä yrityksestä EU28-alueella myi tuotteita tai palveluja sähköisesti vuonna 2017. Vuosina 2008–2017 verkkomyyntiä toteuttaneiden yritysten prosenttiosuus kasvoi 7 prosenttiyksikköä ja yritysten verkkomyyntiä koskevan liikevaihdon osuus kokonaisliikevaihdosta kasvoi 5 prosenttiyksikköä2.

03

Jäsenvaltiot ovat vastuussa rajat ylittäviin sähköisiin liiketoimiin sovellettavan arvonlisäveron ja tullien kantamisesta. Arvonlisäveron ja tullien kantamisen vajeet vaikuttavat jäsenvaltioiden ja EU:n talousarvioihin.

04

Verotuksen ja tulliliiton pääosasto on vastuussa tulli- ja veropolitiikan strategisesta ja lainsäädännöllisestä tasosta myös sähköisessä kaupankäynnissä. Pääosaston toimialaan kuuluu tulliliiton kehittäminen ja hallinnointi sekä veropolitiikan kehittäminen koko EU:ssa. Lisäksi pääosasto valmistelee strategisia ja lainsäädäntöaloitteita ja koordinoi jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.

05

Verotuksen ja tulliliiton pääosasto toimii myös tullipoliittisen ryhmän puheenjohtajana. Tullipoliittinen ryhmä tukee tulliliiton täytäntöönpanoa ja koostuu 28 kansallisen tulliviranomaisen pääjohtajista.

06

Budjettipääosasto on vastuussa omiin varoihin liittyvien tarkastusten tekemisestä. Omat varat ovat jäsenvaltioiden EU:n talousarvion saataville asettamien tulojen muoto, joka sisältää kerättyyn arvonlisäveroon perustuvat varat sekä EU:n ulkopuolelta tulevan tuonnin tullit.

07

Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF on vastuussa petosten, korruption ja muiden EU:n taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten tutkimisesta.

Arvonlisäveron ja tullien kanto sähköisessä kaupankäynnissä: EU:n nykyiset järjestelyt

08

EU:n tullilainsäädännöstä säädetään yleisiltä osin unionin tullikoodeksissa3, kun taas arvonlisäveroon sovelletaan alv-direktiiviä4. Tällä hetkellä EU:ssa sovelletaan eri järjestelyjä sähköisestä kaupankäynnistä perittävän arvonlisäveron kantamiseen tavaroiden ja palvelujen alalla.

Tavaroiden luovutukset

09

EU:hun rekisteröityneisiin elinkeinonharjoittajiin, jotka luovuttavat tavarat yhdestä jäsenvaltiosta toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalle kuluttajalle, sovelletaan etämyyntijärjestelmää. Tämä tarkoittaa, että tiettyyn myynnin kynnysarvoon saakka (yleensä 35 000 euroa, mutta joissakin jäsenvaltioissa 100 000 euroa) elinkeinonharjoittaja soveltaa sen jäsenvaltion alv-kantaa, johon se on rekisteröitynyt5. Kun tämä kynnysarvo ylittyy, elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä alv-velvolliseksi kohdejäsenvaltioon ja sovellettava sen alv-kantaa (jolloin siihen sovelletaan kaikkia raportointia ja noudattamista koskevia velvoitteita).

10

Jos EU:n ulkopuolelle sijoittautuneet elinkeinonharjoittajat myyvät tavaroita kuluttajille EU:hun, tavarat tuodaan EU:hun ja niistä tehdään tulliselvitys. Arvoltaan vähäisten tavaroiden tuonnista ei kanneta tulleja, jos tavaroiden arvo on enintään 150 euroa (arvoltaan vähäiset tavaralähetykset)6. Arvoltaan vähäiset tavarat on vapautettu myös arvonlisäverosta: enintään 22 euron arvoisiin (tai joissakin jäsenvaltioissa enintään 10 euron arvoisiin) tavaroihin ei sovelleta tuonnin arvonlisäveroa7.

Palvelujen suoritukset

11

Palveluihin, jotka yritys suorittaa8 sähköisesti yksityisille kuluttajille (kuluttajakauppa), sovelletaan määräpaikkaperiaatetta eli niihin sovelletaan kuluttajan asuinmaassa sovellettavaa alv-kantaa. Määräpaikkaperiaatetta on vuodesta 2003 alkaen sovellettu sellaisten digitaalisten palvelujen kuluttajakauppaan, jotka suoritetaan EU:n ulkopuolisista maista kuluttajille EU:hun. Vuoden 2015 alusta alkaen samaa periaatetta on sovellettu kaikkiin sähköisiin palveluihin, jotka EU:hun sijoittautunut suorittaja tarjoaa toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalle kuluttajalle. Aiemmin tällaisiin palveluihin on sovellettu niiden suorittajan asuinvaltion alv-kantaa.

12

Vuoden 2015 alussa EU:n lainsäätäjä otti käyttöön arvonlisäveron erityisjärjestelmän (Mini One Stop Shop, MOSS) tele- ja lähetyspalvelujen sekä sähköisesti suoritettavien palvelujen verotusta varten. Arvonlisäveron erityisjärjestelmässä elinkeinonharjoittajat, jotka suorittavat sähköisiä palveluja yksityisille kuluttajille, veloittavat arvonlisäveron niissä jäsenvaltioissa sovellettavien alv-kantojen mukaisesti, joihin kuluttajat ovat sijoittautuneet (”kulutusjäsenvaltio”). Elinkeinonharjoittajat voivat kuitenkin rekisteröityä arvonlisäveron maksajiksi mihin tahansa valitsemaansa jäsenvaltioon9 (”tunnistamisjäsenvaltio”) ja tehdä sinne yhden alv-ilmoituksen, jossa luetellaan kaikki eri kulutusjäsenvaltioihin suoritetut palvelut. Myös näihin palveluihin liittyvä arvonlisävero maksetaan tunnistamisjäsenvaltioon. Tunnistamisjäsenvaltio siirtää tämän jälkeen kullekin kulutusjäsenvaltiolle sille kuuluvan arvonlisäveron. Arvonlisäveron erityisjärjestelmää sovelletaan sekä EU:hun rekisteröityneisiin elinkeinonharjoittajiin että EU:n ulkopuolelle sijoittautuneisiin elinkeinonharjoittajiin10.

13

Kaaviosta 1 käy ilmi, miten arvonlisäveron erityisjärjestelmään rekisteröityneiden elinkeinonharjoittajien digitaalisia palvelusuorituksia kuluttajakaupassa verotetaan eri kulutusjäsenvaltioissa.

Kaavio 1

Arvonlisäveron erityisjärjestelmään rekisteröityneiden elinkeinonharjoittajien sähköisen kuluttajakaupan palvelusuoritukset eri jäsenvaltioissa sijaitseville asiakkaille

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin seuraavan julkaisun perusteella: ”Your pocket guide to VAT on digital e-commerce”, Bellheim, Brown, Erneholm, Jundt, et al.

Sähköiseen kaupankäyntiin liittyvän arvonlisäveron ja tullien kantamista koskevien nykyjärjestelyjen riskit

14

Käytettävissä ei ole arvioita siitä, miten paljon rajat ylittävistä palvelusuorituksista on jäänyt kantamatta arvonlisäveroa. Komissio arvioi kuitenkin, että muista kuin EU-maista tuotavien arvoltaan vähäisten tavaroiden luovutuksiin liittyvät tappiot ovat jopa viisi miljardia euroa vuodessa. Muut arviot esitetään kohdissa 101107.

15

Vaikka sisämarkkinoiden tulo lopetti EU:n sisäisen kaupan rajatarkastukset, kaikille EU:n ulkopuolelta jäsenvaltioihin saapuville tavaroille tehdään tullitarkastuksia. EU:n ulkopuolelta digitaalisesti tarjotut palvelut muodostavat erityisen riskin: tällaiset palvelut eivät ylitä fyysisesti mitään rajaa, eikä niille tehdä samoja tarkastuksia kuin EU:hun saapuville tavaroille. EU:n sisäisestä tavarakaupasta kannetaan arvonlisävero, ja jäsenvaltioiden on oltava tietoisia tällaisista liiketoimista, jotta ne voivat verottaa niitä asianmukaisesti.

Riippuvuus elinkeinonharjoittajien vapaaehtoisesta yhteistyöstä

16

Eräs yleinen riski – joka koskee sekä EU:hun että sen ulkopuolelle sijoittautuneiden elinkeinonharjoittajien luovuttamia tavaroita ja suorittamia palveluja – liittyy siihen, että nykyjärjestely on olennaisella tavalla riippuvainen elinkeinonharjoittajien halukkuudesta rekisteröityä ja maksaa asiaankuuluva arvonlisävero. Jäsenvaltioilla ei ole valvontavaltuuksia oman oikeudenkäyttöalueensa ulkopuolella. Tämä koskee erityisesti EU:n ulkopuolelle sijoittautuneita elinkeinonharjoittajia. Siksi jäsenvaltioiden on vaikeaa varmistaa arvonlisäveron kannon kattavuus siinä jäsenvaltiossa, jossa tavarat ja palvelut viime kädessä kulutetaan.

Oikeuskehykseen ja yhteistyöjärjestelyihin liittyvät riskit

17

Riskinä on, että kulutusjäsenvaltion vero- ja tulliviranomaiset eivät käytä hallinnollisen yhteistyön järjestelyjä pyytääkseen tietoja maasta tai maista, joihin palvelujen suorittaja tai tavaroiden luovuttaja on rekisteröitynyt tai tunnistautunut. Ilman tätä tietojenvaihtoa kulutusjäsenvaltion vero- tai tulliviranomaisten on vaikea havaita liiketoimet, joita ei ole verotettu. Lisäksi kuluttajakaupan liiketoimiin ei sovelleta arvonlisäveron tietojenvaihtojärjestelmää. Tämä tietojenvaihtojärjestelmä on sähköinen verkosto, jossa välitetään arvonlisäverotietoja jäsenvaltioissa rekisteröityjen yritysten voimassa olevista alv-tunnisteista ja verosta vapautetuista EU:n sisäisistä luovutuksista.

18

Riskinä on myös, että rekisteröintimaan (tai tunnistamisjäsenvaltion) veroviranomaisilla ei ole juurikaan kannustimia tehdä myyjille asianmukaisia tarkastuksia, koska havaittu arvonlisävero kuuluu kulutusjäsenvaltiolle.

Vaatimusten noudattamatta jättämisen riski

19

Riippuvuus elinkeinonharjoittajien yhteistyöstä jättää järjestelmän avoimeksi useille vaatimusten noudattamatta jättämisen muodoille. Yksi etämyyntijärjestelmän riskeistä on, että palvelujen suorittajat tai tavaroiden luovuttajat eivät välttämättä rekisteröidy kohdejäsenvaltioon, jos heidän myyntinsä ylittää sovellettavan kynnysarvon. Jäsenvaltioiden väliset alv-kantojen erot saattavat lisätä etämyynnin petosten kannattavuutta. Siksi riskinä on myös, että palvelujen suorittajat tai tavaroiden luovuttajat jättävät ilmoittamatta osan myynnin arvonlisäveroista, jotta myynti jää alle kynnysarvon ja jotta niiden ei tarvitse veloittaa korkeampaa kohdejäsenvaltiossa sovellettavaa arvonlisäveroa. Näin matalamman alv-kannan jäsenvaltioihin sijoittautuneet palvelujen suorittajat tai tavaroiden luovuttajat voivat epäreilusti myydä tavaroita tai palveluja halvemmalla kuin korkeamman alv-kannan jäsenvaltioihin sijoittautuneet palvelujen suorittajat tai tavaroiden luovuttajat, mikä aiheuttaa kansallisiin talousarvioihin kohdistuvia tulonmenetyksiä.

20

Arvonlisäveron erityisjärjestelmään rekisteröitymisen valvonta on vaikeaa. Siksi vaarana on, että EU:n ulkopuolelle sijoittautuneet palvelujen suorittajat tai tavaroiden luovuttajat eivät rekisteröidy arvonlisäveroa varten mihinkään jäsenvaltioon, jotta niiden ei tarvitse veloittaa ja maksaa arvonlisäveroa tarjoamistaan palveluista. Vaikka palvelujen suorittajat tai tavaroiden luovuttajat rekisteröityvät tunnistamisjäsenvaltioon, ne saattavat silti jättää arvonlisäveron ilmoittamatta joko kokonaan tai osittain. Tämä pienentää kansallisen talousarvion tuloja ja antaa EU:n ulkopuolelle sijoittautuneille tavaroiden luovuttajille tai palveluiden suorittajille mahdollisuuden myydä tavaroita tai palveluja halvemmalla kuin EU:hun rekisteröityneet palvelujen suorittajat tai tavaroiden luovuttajat.

21

Arvoltaan vähäisiä tavaralähetyksiä koskevat arvonlisävero- ja tullivapautukset saattavat lisätä toista vaatimusten noudattamatta jättämisen muotoa eli tavaroiden järjestelmällistä aliarvottamista tuonti-ilmoituksissa veropetostarkoituksessa.

22

Edellä mainittuihin ongelmiin oli tarkoitus puuttua sähköistä kaupankäyntiä koskevalla EU:n paketilla, josta Euroopan komissio antoi ehdotuksen 1. joulukuuta 2016 ja jonka neuvosto hyväksyi vuoden 2017 lopussa. Paketti laadittiin EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategian puitteissa. Ensimmäiset arvonlisäveroa koskevat uudistukset tulivat voimaan 1. tammikuuta 2019. Muut toimenpiteet tulevat voimaan vuonna 2021.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

23

Tarkastuksessa arvioitiin, vastaavatko komissio ja jäsenvaltio tehokkaasti jäsenvaltioiden kohtaamiin haasteisiin, jotka liittyvät oikeiden arvonlisävero- ja tullimäärien kantamiseen internetin välityksellä kaupatuista tavaroista ja palveluista. Tilintarkastustuomioistuin tutki erityisesti,

  1. onko komissio luonut vakaan sääntely- ja valvontakehyksen arvonlisäveron ja tullien kantoon sähköisessä kaupankäynnissä, ja
  2. auttavatko jäsenvaltioiden valvontatoimet varmistamaan, että arvonlisävero ja tullit kannetaan täysimääräisesti sähköisessä kaupankäynnissä.
24

Tilintarkastustuomioistuin kävi tarkastuskäynnillä vero- ja tulliviranomaisten luona viidessä jäsenvaltiossa: Saksa, Irlanti, Alankomaat, Itävalta ja Ruotsi. Tarkastettavat jäsenvaltiot valittiin seuraavien riskikriteerien perusteella: i) lainsäädännön mukaisesti myönnettyihin arvoltaan vähäisiä tavaralähetyksiä koskeviin vapautuksiin liittyvien alv-menetysten arvioitu määrä11, ii) arvonlisäveron erityisjärjestelmään rekisteröityneiden elinkeinonharjoittajien lukumäärä jäsenvaltioittain12 ja iii) johonkin jäsenvaltioon rekisteröityneiden elinkeinonharjoittajien toisessa jäsenvaltiossa sijaitseville asiakkaille toteuttaman verkkomyynnin määrä13.

25

Tarkastus toteutettiin, koska arvonlisäveron ja tullien kantoon rajat ylittävässä sähköisessä kaupassa liittyy usein sääntöjenvastaisuuksia. Sähköinen kaupankäynti on erityisesti avoinna EU:n ulkopuolelle sijoittautuneiden palvelujen suorittajien tai tavaroiden luovuttajien väärinkäytöksille, mikä asettaa EU:hun sijoittautuneet elinkeinonharjoittajat epäedulliseen asemaan. Tällaiset sääntöjenvastaisuudet vaikuttavat suoraan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talousarvioihin, koska ne vähentävät jäsenvaltioiden kantamien tullien määrää. Lisäksi ne vaikuttavat suoraan jäsenvaltioiden alv-perusteisiin maksuosuuksiin. Sääntöjenvastaisuudet vääristävät myös sisämarkkinoiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä.

26

Siksi tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuoden 2015 alussa voimaan tulleen arvonlisäveron erityisjärjestelmän. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti myös arvonlisävero- ja tullilainsäädännössä säädetyn arvonlisäveron ja tullien verotusjärjestelmän, jota sovelletaan rajat ylittäviin tavaraluovutuksiin. Lopuksi tilintarkastustuomioistuin arvioi uusia komission ehdotuksia ja lainsäädäntöä, jonka neuvosto antoi 5. joulukuuta 2017 sähköistä kaupankäyntiä koskevan paketin puitteissa.

27

Tarkastus kattoi ajanjakson, joka alkaa vuoden 2015 alusta ja päättyy vuoden 2018 loppuun. Tilintarkastustuomioistuin käsitteli myös tarkastuksen jälkeen voimaan tulevan alv-säännöksiä koskevan paketin aikaansaamien lainsäädäntömuutosten todennäköistä vaikutusta.

28

Tarkastus suoritettiin kahdessa vaiheessa:

  1. Ensimmäinen vaihe:
    • alustava työ komissiossa, tarkastuskäynnit ja keskustelut tutkijoiden, Eurofiscin sähköisestä kaupankäynnistä vastaavan työalan puheenjohtajan ja Maailman tullijärjestön sekä EU:n ylimpien tarkastuselinten alv-työryhmään sisältyvän ydinryhmän 2 (Core Group 2) kanssa, jotta voitiin kerätä tietoja ja dataa tarkastuksen kenttätyötä varten jäsenvaltioissa ja vertailla EU:n lainsäädäntöä kansainvälisiin parhaisiin käytäntöihin.
    • kyselytutkimus: ydinryhmä 2 totesi, että sähköinen kaupankäynti on alttiina petoksille arvonlisäveron alalla. Jotta saadaan kattava yleiskuva tilanteesta EU:ssa, ydinryhmä 2 päätti toteuttaa kaikille EU:n veroviranomaisille suunnatun kyselytutkimuksen. Tilintarkastustuomioistuin, joka kuuluu ydinryhmään 2, lähetti tämän kyselytutkimuksen veroviranomaisille marraskuussa 2016. Kyselytutkimuksen viitevuosi oli vuosi 2015. Tutkimus kattoi arvonlisäveron erityisjärjestelmään sisältyvän EU:n järjestelmän ja muun kuin EU:n järjestelmän sekä EU:n sisäisen ja ulkopuolisen tavaroiden etämyynnin. Kyselytutkimukseen vastasi 20 jäsenvaltiota.
  2. Toinen vaihe (kenttätyö):
    • komissiossa: Tilintarkastustuomioistuin arvioi komission perustamaa erityistä sääntely- ja valvontakehystä. Arvioinnin tavoitteena oli varmistaa, että kehys noudattaa arvonlisäveron ja tullien kannon alan kansainvälisiä parhaita käytäntöjä ja tilintarkastustuomioistuimen aiempia sähköiseen kaupankäyntiin liittyviä suosituksia. Tilintarkastustuomioistuin arvioi myös sähköistä kaupankäyntiä koskevan paketin puitteissa tehdyt komission lainsäädäntöehdotukset.
    • Tarkastukseen valituissa jäsenvaltioissa tilintarkastustuomioistuin arvioi, i) käyttävätkö vero- ja tulliviranomaiset hallinnollisen yhteistyön järjestelyjä varmistaakseen, että asiaankuuluvat tiedot arvonlisäverosta ja tulleista välitetään, ii) ovatko niiden toteuttamat valvontatoimet tehokkaita ja iii) valvotaanko arvonlisäveron ja tullien kantoa tehokkaasti. Tilintarkastustuomioistuimen analyysi perustuu vastauksiin, jotka jäsenvaltiot antoivat sähköisestä kaupankäynnistä tehtyyn kyselytutkimukseen, sekä jäsenvaltioiden vero- ja tulliviranomaisten asiantuntijoiden haastatteluihin ja useisiin otoksiin, jotka sisälsivät sähköiseen kaupankäyntiin liittyviä liiketoimia.
29

Lisätietoja komissioon ja jäsenvaltioihin sovelletusta tarkastustavasta on liitteessä I ja liitteessä II.

Huomautukset

30

Sähköisessä kaupankäynnissä tavarat luovutetaan ja palvelut suoritetaan kaukaisista sijaintipaikoista. Jäsenvaltioilla ei ole oikeudenkäyttövaltaa maissa, joihin palvelujen suorittajat tai tavaroiden luovuttajat ovat sijoittautuneet. joten niiden olisi korjattava tätä puutetta vaihtamalla tietoja asianomaisista luovutuksista ja suorituksista. Jäsenvaltioiden olisi myös toteutettava tehokkaita valvontatoimia kaikkien saatavilla olevien tietojen perusteella ja valvottava arvonlisäveron ja tullien kantoa, jotta varmistetaan sen kattavuus.

31

Komission olisi tarkastettava jäsenvaltioiden tulli- ja veroviranomaiset ja tehtävä tutkimuksia EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi. Komission olisi myös laadittava vakaa lainsäädäntökehys ja valvontajärjestelmä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat vastata edellä mainittuihin tarpeisiin ja samalla noudattaa kansainvälisiä parhaita käytäntöjä sähköisen kaupankäynnin alalla.

Hallinnollisen yhteistyön järjestelyjä ei hyödynnetä kattavasti

Jäsenvaltiot eivät käytä keskinäisen hallinnollisen avunannon järjestelyjä tietojen vaihtamiseen muiden kuin EU-maiden kanssa

32

Vero- ja tulliviranomaisten on vaihdettava tietoja kansainvälisestä kaupasta muiden valtioiden kanssa varmistaakseen, että vero- ja tullisäännöksiä noudatetaan ja tulot kannetaan täysimääräisesti. Tätä hallinnollista yhteistyötä kutsutaan keskinäiseksi hallinnolliseksi avunannoksi. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 218 artiklan mukaan kaikkiin EU:n kansainvälisiin sopimuksiin tarvitaan neuvoston etukäteen antama hyväksyntä.

Keskinäinen hallinnollinen avunanto veroasioissa

33

Tilintarkastustuomioistuin antoi aiemmassa erityiskertomuksessaan jäsenvaltioille seuraavan suosituksen14: ”Lisätäkseen yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja voidakseen kantaa arvonlisäveroa internetin välityksellä toimitetuista yrityksen ja kuluttajan välisistä sähköisistä palveluista ja aineettomista hyödykkeistä jäsenvaltioiden olisi

  1. annettava komissiolle lupa neuvotella keskinäistä avunantoa koskevista sopimuksista niiden maiden kanssa, joihin useimmat digitaalisten palvelujen tarjoajat ovat sijoittautuneet, ja allekirjoittaa nämä sopimukset sekä
  2. OECD:hen kuuluessaan allekirjoitettava ja pantava täytäntöön OECD:n yleissopimus veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta, jotta ne voivat vaihtaa tietoja digitaalipalvelujen tarjoajista kolmansien maiden kanssa.”
34

Tässä tarkastuksessa seurattiin edellä mainitun suosituksen toteuttamista. Tarkastuksessa havaittiin, että EU on toistaiseksi tehnyt vain yhden kansainvälisen sopimuksen arvonlisäveroa koskevan yhteistyön alalla. Kyseessä on Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välinen sopimus hallinnollisesta yhteistyöstä, petosten torjunnasta ja saatavien perinnästä arvonlisäverotuksen alalla15. Sopimus tuli voimaan 1. syyskuuta 2018.

35

Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat nyt allekirjoittaneet OECD:n yleissopimuksen veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta. Yksikään kyselytutkimukseen vastanneista 20 jäsenvaltiosta ei kuitenkaan ollut käyttänyt yleissopimusta sähköisessä kaupankäynnissä. Vastaavasti ne viisi jäsenvaltiota, joihin tilintarkastustuomioistuin teki tarkastuskäynnin tämän tarkastuksen yhteydessä vuonna 2018, eivät olleet koskaan käyttäneet OECD:n yleissopimusta veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta sähköisen kaupankäynnin alalla.

Keskinäinen hallinnollinen avunanto tulliasioissa

36

Tulliasioissa EU:lla ei ole yhtään sellaista voimassa olevaa sopimusta yhteistyöstä ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta kolmansien maiden kanssa, jossa määrätään erillisestä hallinnollisesta yhteistyöstä sähköisen kaupankäynnin alalla. Tämä ei estä jäsenvaltioita käyttämästä keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevia sopimuksia, joissa ei viitata nimenomaisesti sähköiseen kaupankäyntiin, vaan joissa käsitellään laajalti tullilainsäädäntöä rikkovien toimien estämistä, havaitsemista ja torjumista.

37

Tarkastetut viisi jäsenvaltiota eivät kuitenkaan antaneet yhtään esimerkkiä tai näyttöä keskinäistä hallinnollista avunantoa koskevien pyyntöjen käytöstä tulliasioissa kolmansien maiden kanssa sähköisen kaupankäynnin alalla. Jäsenvaltiot olivat haluttomia käyttämään tätä tietojenvaihtoa sähköisen kaupankäynnin alalla Kiinan kanssa, koska vastauksen saaminen oli epätodennäköistä16. Ilman tätä tietojenvaihtoa kulutusjäsenvaltion tulliviranomaiset eivät saa tietää ilmoittamatta jätetyistä liitetoimista.

EU:n sisäisiä hallinnollisen yhteistyön järjestelyjä ei hyödynnetä kattavasti

38

Jäsenvaltiot ovat EU:n sisäisen kaupan osalta riippuvaisia muilta jäsenvaltioilta saamistaan tiedoista, jotta ne voivat kantaa arvonlisäveroa alueeltaan. Jäsenvaltiot käyttävät näiden tietojen vaihtamiseen EU:n lainsäädännön tarjoamia hallinnollisen yhteistyön järjestelyjä17. Tässä lainsäädännössä säädetään seuraavista sähköiseen kaupankäyntiin sovellettavista hallinnollisen yhteistyön välineistä:

  1. arvonlisäveron erityisjärjestelmä, johon tallennetaan tietoja rekisteröidyistä elinkeinonharjoittajista ja niiden ilmoittamista kulutusjäsenvaltioon suoritetuista palveluista
  2. pyyntöön perustuva tietojenvaihto ja ilman edeltävää pyyntöä tapahtuva tietojenvaihto, joissa käytetään sähköisiä vakiolomakkeita
  3. samanaikaisesti kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa suoritettavat tarkastukset (monenväliset valvontatoimet) ja veroviranomaisten läsnäolo toisessa jäsenvaltiossa, jolloin he pääsevät tutustumaan siellä säilytettäviin asiakirjoihin tai osallistumaan meneillään oleviin tutkimuksiin
  4. hajautettu Eurofisc-verkosto rajat ylittäviä petoksia koskevien kohdennettujen tietojen nopeaan jäsenvaltioiden väliseen vaihtoon, käsittelyyn ja analysointiin. Verkoston tarkoituksena on edistää ja helpottaa arvonlisäveropetosten vastaista monenvälistä yhteistyötä. Verkosto toimii yhteistyökehyksenä, jolla ei ole oikeushenkilön asemaa.

Arvonlisäveron erityisjärjestelmä

39

Arvonlisäveron erityisjärjestelmä (Mini One Stop Shop, MOSS) on sähköisiä palveluja EU:n sisällä ja EU:hun suorittaville elinkeinonharjoittajille suunnattu kauppaa helpottava toimenpide. Näin ollen rekisteröityminen arvonlisäveron erityisjärjestelmään on vapaaehtoista. EU:n elinkeinonharjoittajat voivat rekisteröityä arvonlisäveron erityisjärjestelmään sisältyvään EU:n järjestelmään jäsenvaltiossa, jossa on niiden liiketoiminnan kotipaikka, tai jos ne eivät ole määrittäneet liiketoiminnan kotipaikkaa, ne voivat rekisteröityä järjestelmään jäsenvaltiossa, jossa niillä on kiinteä toimipaikka18. EU:n ulkopuolelle sijoittautuneet elinkeinonharjoittavat voivat rekisteröityä muuhun kuin EU:n järjestelmään haluamassaan jäsenvaltiossa. Jos elinkeinonharjoittajat eivät rekisteröidy arvonlisäveron erityisjärjestelmään, niiden olisi rekisteröidyttävä alv-velvollisiksi kaikissa jäsenvaltioissa, joihin palvelujen kuluttajat ovat sijoittautuneet.

Arvonlisäveron erityisjärjestelmän tietotekninen arkkitehtuuri on vankka

40

Kun jäsenvaltioiden veroviranomaisilla on ongelmia, jotka liittyvät muissa jäsenvaltioissa tapahtuvaan arvonlisäveron erityisjärjestelmän käyttöön, viranomaiset voivat pyytää apua verotuksen ja tulliliiton pääosaston tietotekniikkapalvelujen hallinnoinnin (ITSM) tarjoamasta puhelinpalvelusta. Kaikista ilmoitetuista ongelmista tehdään koodattu palvelupyyntö Synergia-tietokannassa. ITSM on ottanut käyttöön arvonlisäveron erityisjärjestelmän koontinäytön, jolla se seuraa arvonlisäveron erityisjärjestelmän toimia EU:n tasolla.

41

Kun jäsenvaltio lähettää virheellisen viestin, vastaanottaja vastaa teknisellä virheilmoituksella. Tekninen virheilmoitus voi tarkoittaa joko sitä, että viesti on virheellinen tai sen muoto on väärä tai että asianomainen alv-ilmoitus tai alv-tunniste ei ole tiedossa.

42

Arvonlisäveron erityisjärjestelmän tietoteknisen arkkitehtuurin suorituskyvyn testaamiseksi tilintarkastustuomioistuin

  1. analysoi jäsenvaltioiden vastaukset tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimukseen
  2. haastatteli arvonlisäveron erityisjärjestelmästä vastaavia jäsenvaltioiden veroviranomaisten IT-asiantuntijoita
  3. tutki kaikki 29 sellaisista asioista tehtyä palvelupyyntöä, jotka oli julkaistu arvonlisäveron erityisjärjestelmän koontinäytössä 20. marraskuuta 2017 ja joiden osalta tarkastetussa jäsenvaltiossa oli puutteita tai joiden vaikutuksen kohteena asianomainen jäsenvaltio oli
  4. arvioi otoksen, joka sisälsi kymmenen kunkin tarkastetun jäsenvaltion lähettämää ja kymmenen kunkin tarkastetun jäsenvaltion vastaanottamaa teknistä virheilmoitusta.

Laatikko 1

Esimerkki tarkastuksen otoksiin sisältyneistä havainnoista

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että 25 yhteensä 29:stä tarkastettujen jäsenvaltioiden tekemästä palvelupyynnöstä oli joko yhä avoinna tai suljettiin pitkien viivästysten jälkeen. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi, ettei vastaanottaja reagoi vastaanotettuun tekniseen virheilmoitukseen millään tavalla, ennen kuin asiasta esitetään palvelupyyntö. Jäsenvaltiot eivät siis käsittele ongelmia tai teknisiä virheilmoituksia ennakoivasti (ks. tarkat tiedot otosten tuloksista liitteestä III).

43

Yhteensä 19 jäsenvaltiota vastasi kyselytutkimuksessa, että Euroopan komission tarjoama IT-infrastruktuuri on riittävän luotettava varmistamaan arvonlisäveron erityisjärjestelmän toiminnan. Lisäksi 16 jäsenvaltiota piti komission valmisteluvaiheessa antamaa tukea riittävänä. Tarkastettujen viiden jäsenvaltion veroviranomaiset totesivat tarkastuksen aikana olevansa samaa mieltä näistä toteamuksista. Neljä jäsenvaltiota oli kuitenkin sitä mieltä, ettei ohjausta ollut riittävästi. Yksi näistä jäsenvaltioista huomautti, että ”toiminnallisten ja teknisten eritelmien” tulkinnassa on eroja. Toinen jäsenvaltio vahvisti tämän huomion tarkastuskäynnin aikana.

44

Alankomaiden veroviranomaiset ovat sitä mieltä, että arvonlisäveron erityisjärjestelmässä on liikaa osallistujia ja teknisiä eritelmiä, minkä vuoksi viranomaiset eivät pysty käsittelemään ennakoivasti poikkeuksia ja jäsenvaltioilta tai elinkeinonharjoittajilta saatuja viestejä. Itävallan veroviranomaisten mukaan järjestelmän toiminta on parantunut vuodesta 2017 alkaen ja jäsenvaltioiden IT-palvelujen välinen yhteistyö on sujuvaa. Viranomaiset kuitenkin katsovat, että jäsenvaltiot eivät ole valmiita uuden laajennetun arvonlisäveron erityisjärjestelmän (One Stop Shop) käyttöönottoon vuoteen 2021 mennessä.

Arvonlisäveron erityisjärjestelmään tallennetaan tietoja rekisteröidyistä elinkeinonharjoittajista ja niiden ilmoittamista kulutusjäsenvaltioon suoritetuista palveluista

45

Hallinnollista yhteistyötä koskevassa EU:n lainsäädännössä säädetään sellaisten tietojen tallentamisesta ja vaihdosta, jotka koskevat minkä tahansa arvonlisäveron erityisjärjestelmään rekisteröityneen elinkeinonharjoittajan toiminnan alkua, muutoksia ja päättymistä sekä elinkeinonharjoittajan palvelusuorituksia, joista ilmoitetaan alv-ilmoituksessa tunnistamisjäsenvaltiosta kulutusjäsenvaltioon19.

46

Jotta voitiin todentaa, miten jäsenvaltiot varmistavat, että oikeat arvonlisäveron erityisjärjestelmää koskevat tiedot välitetään kulutusjäsenvaltioon oikeaan aikaan, tilintarkastustuomioistuin i) tutki jäsenvaltioiden vastauksia tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimukseen, ii) haastatteli arvonlisäveron erityisjärjestelmän asiantuntijoita tarkastetuissa jäsenvaltioissa ja iii) tarkasti viisi otosta, jotka sisälsivät arvonlisäveron erityisjärjestelmään liittyviä liiketoimia.

47

Yhteensä 13 jäsenvaltiota vastasi, että elinkeinonharjoittajilla ei ole vaikeuksia määrittää oikeaa sovellettavaa kantaa. Viisi jäsenvaltiota ilmoitti, että kannan määrittämisessä oli joitakin vaikeuksia, ja kaksi jäsenvaltiota ei vastannut tähän kysymykseen. Tarkastetuista jäsenvaltioista Alankomaat lähettää tunnistamisjäsenvaltiona virheilmoituksen elinkeinonharjoittajalle, jos alv-ilmoituksessa ilmoitettuja arvonlisäveromääriä ei ole laskettu oikein. Ruotsissa alv-ilmoituksessa annetaan elinkeinonharjoittajille kaikkien jäsenvaltioiden alv-kannat. Lisäksi Ruotsi toteuttaa ilmoitettujen määrien ja sovellettujen alv-kantojen välisiä johdonmukaisuustarkastuksia.

48

Itävalta ilmoitti, että jos elinkeinonharjoittaja syöttää väärän alv-kannan tai väärän arvonlisäveromäärän, elinkeinonharjoittaja saa Itävallan arvonlisäveron erityisjärjestelmästä ilmoituksen, mutta alv-ilmoitus voidaan silti lähettää väärästä kannasta tai määrästä huolimatta. Järjestelmä ei estä maksua, jos kanta on väärä, vaan se lähettää vain muistutuksen sen korjaamisesta. Itävalta katsoo, että järjestelmän ei pitäisi sallia väärän alv-kannan syöttämistä.

49

Jotta voidaan määritellä paikka, jossa palvelujen kuluttaja sijaitsee, EU:n lainsäädännössä annetaan useita olettamia. Jos näitä olettamia ei voida soveltaa, myyjän on säilytettävä kaksi20 keskenään ristiriidatonta todistetta, jotka toimivat todisteena kuluttajan sijainnista. Tällaisia voivat olla esimerkiksi laskutus- tai IP-osoitteet tai pankkitiedot.

50

Kyselytutkimuksen vastausten mukaan 13 jäsenvaltiolla ei ollut lainkaan vaikeuksia määrittää paikkaa, jossa kuluttaja sijaitsee. Ne eivät myöskään ole saaneet vaikeuksia koskevia ilmoituksia arvonlisäveron erityisjärjestelmäänsä rekisteröityneiltä elinkeinonharjoittajilta. Kolme jäsenvaltiota ilmoitti, että niillä oli joitakin ongelmia. Eräs toinen jäsenvaltio ilmoitti, että se käyttää tällä hetkellä vain yhtä todistetta sijainnin määrittämiseen. Yksi jäsenvaltio ilmoitti, että sillä oli asiassa merkittäviä ongelmia, ja loput kaksi jäsenvaltiota eivät vastanneet tähän kysymykseen.

51

Tarkastetuista viidestä jäsenvaltiosta vain Itävalta ilmoitti, ettei ollut aina mahdollista todentaa, oliko kuluttajan sijainti todellinen tai oikea, ja että sen on vain luotettava IP-osoitteeseen.

52

Kussakin tarkastetussa jäsenvaltiossa tilintarkastustuomioistuin tarkasti EU:n järjestelmässä ja muussa kuin EU:n järjestelmässä otoksen, joka sisälsi kymmenen esimerkkiä kustakin seuraavasta tapahtumasta: rekisteröityminen arvonlisäveron erityisjärjestelmään, alv-ilmoitus, alv-ilmoituksia koskeva oikaisu, arvonlisäveromaksurekisteröinnin peruutus ja erityisjärjestelmästä poistaminen. Koko otoksen tulokset esitetään liitteessä III.

Laatikko 2

Esimerkki tarkastuksen otoksiin sisältyneistä havainnoista

Veroviranomaiset eivät aina dokumentoineet elinkeinonharjoittajien rekisteröintiin liittyviä valvontatoimia. EU:hun sijoittautuneisiin elinkeinonharjoittajiin kohdistettiin kattavampia valvontatoimia kuin EU:n ulkopuolelle sijoittautuneisiin elinkeinonharjoittajiin. Valvontatoimet eivät estäneet tapauksia, joissa elinkeinonharjoittaja oli rekisteröitynyt kahteen jäsenvaltioon samanaikaisesti. Tämä vääristää sisämarkkinoiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä.

Jos elinkeinonharjoittaja ei ole tehnyt alv-ilmoitusta 30 päivän kuluessa ilmoituskauden päättymisestä (neljännesvuosi), tunnistamisjäsenvaltio lähettää sähköisen muistutuksen elinkeinonharjoittajan velvollisuudesta tehdä alv-ilmoitus ja suorittaa maksu. Mahdolliset myöhemmät muistutukset lähettää kulutusjäsenvaltio. Tarkastuksessa havaittiin, ettei kulutusjäsenvaltio muistuttanut elinkeinonharjoittajaa alv-ilmoituksen tekemisestä viidessä 50:stä otokseen sisältyneestä tapauksesta. Jos elinkeinonharjoittaja ei noudata velvollisuuttaan tehdä alv-ilmoitus kolmena peräkkäisenä vuosineljänneksenä, veroviranomaisten olisi poistettava elinkeinonharjoittaja arvonlisäveron erityisjärjestelmästä.

Jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon käyttö on riittämätöntä

53

EU:n lainsäädännössä säädetään kahden tyyppisestä tietojenvaihdosta hallinnollisessa yhteistyössä: pyynnöstä tapahtuva tietojenvaihto tai ilman pyyntöä tapahtuva tietojenvaihto. Tietojenvaihto voi olla joko oma-aloitteista21 tai automaattista, kuten esimerkiksi edellisessä osassa tarkoitettu arvonlisäveron erityisjärjestelmään liittyvä automaattinen tietojenvaihto.

54

Taulukossa 1 esitetään hallinnollisen yhteistyön puitteissa toteutetut sähköiseen kaupankäyntiin liittyvät tietojenvaihdot, jotka saatiin selville tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa. Tiedot ulottuvat vuodesta 2015 uusimpiin saatavilla oleviin tietoihin saakka.

Taulukko 1

Sähköiseen kaupankäyntiin liittyvä tietojenvaihto tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

55

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että nämä tiedot eivät välttämättä ole kattavia seuraavista syistä:

  1. oma-aloitteiseen tietojenvaihtoon käytettävät sähköiset lomakkeet eivät sisällä sellaista kohtaa, jossa vaihdetut tiedot voidaan merkitä ja luokitella etämyyntijärjestelmää koskeviksi tiedoiksi
  2. jäsenvaltiot eivät pidä erikseen kirjaa sähköiseen kaupankäyntiin liittyvistä sähköisistä lomakkeista
  3. jäsenvaltioiden hallinnollisen yhteistyön keskusyhteystoimistoilla ei ole arvonlisäveron erityisjärjestelmää ja/tai etämyyntiä koskevaa erillistä koordinointitoimintoa.
56

Taulukossa 2 esitetään hallinnollisen yhteistyön puitteissa tehdyt tietojenvaihdot tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa vuonna 2016 riippumatta siitä, liittyikö tietojenvaihto sähköiseen kaupankäyntiin.

Taulukko 2

Kaikki hallinnollisen yhteistyön puitteissa tehdyt tietojenvaihdot tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa vuonna 2016

Lähde: hallinnollisen yhteistyön asiantuntijaryhmän pysyvä komitea.

57

Näistä taulukoista käy ilmi, että niin pyynnöstä tapahtuvaa kuin oma-aloitteista tietojenvaihtoa käytetään sähköisen kaupankäynnin yhteydessä edelleen vähän.

58

Pyynnöstä tapahtuva tietojenvaihto tulisi toteuttaa kolmen kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, jos tiedot eivät jo ole pyynnön vastaanottavan viranomaisen hallussa. Tällöin määräaika lyhenee kuukauteen22.

59

Jotta voitiin varmentaa näiden tietojenvaihtojen tehokkuus, tilintarkastustuomioistuin arvioi taulukossa 1 esitettyjä tietojenvaihtoja. Jos joko pyynnöstä tapahtuvan tai oma-aloitteisen, lähetetyn tai vastaanotetun tietojenvaihdon perusjoukko sisälsi yli kymmenen tapausta, tarkastuksessa arvioitiin kymmenen tapauksen satunnaisotosta. Muutoin tarkastuksessa tutkittiin koko perusjoukkoa. Tilintarkastustuomioistuin teki seuraavat havainnot:

  1. Otokseen sisältyneistä 56 tapauksesta 25:ssä oli viivästyksiä pyynnöstä tapahtuvassa tietojenvaihdossa. Näistä 25 viivästyneestä tietojenvaihdosta 16:ssa jäsenvaltiot eivät ilmoittaneet vastapuolilleen asetuksen (EU) N:o 904/2010 12 artiklan mukaisesti siitä, että ne eivät kykene vastaamaan pyyntöön määräajassa.
  2. Jäsenvaltiot käyttävät sekä pyynnöstä tapahtuvaa että oma-aloitteista tietojenvaihtoa useammin EU:n sisäisessä tavaroiden etämyynnissä kuin arvonlisäveron erityisjärjestelmän yhteydessä.

Monenväliset valvontatoimet eivät ole vaikuttavia

60

Kaksi jäsenvaltiota tai useammat jäsenvaltiot voivat sopia yhden tai useamman asiaan kuuluvan kaupan alan toimijan verovelvollisuuden koordinoidusta tarkastamisesta, jos ne katsovat, että tällaiset tarkastukset ovat tehokkaampia kuin vain yhden jäsenvaltion suorittamat tarkastukset23.

61

Komission mukaan vuodesta 2014 alkaen on toteutettu 284 monenvälistä valvontatoimea, joista kuusi liittyi läheisemmin sähköiseen kaupankäyntiin ja koski arvonlisäveroa ja välittömiä veroja.

62

Nämä monenväliset valvontatoimet tutkittiin jäsenvaltioihin tehtyjen tarkastuskäyntien aikana ja mitattiin niiden vaikuttavuutta toteutettujen alv-määräytymisperusteen lisäarviointien osalta. Tarkastuksessa havaittiin, että kolme näistä valvontatoimista on kesken ja että yksi niistä on ollut erittäin onnistunut alv-määräytymisperusteen lisäarviointien osalta. Tarkastuksessa havaittiin kuitenkin myös, että kahdessa tapauksessa tunnistamisjäsenvaltio kieltäytyi osallistumasta monenväliseen valvontatoimeen. Yksi tarkastuskäynnin kohteena olleista jäsenvaltioista totesi, että oli lähes mahdotonta määrittää oikea alv-kanta, kun tunnistamisjäsenvaltio ei osallistunut toimeen.

63

Jäsenvaltiot, joihin tilintarkastustuomioistuin teki tarkastuskäynnin, eivät myöskään ole koskaan käyttäneet veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta tehdyssä OECD:n yleissopimuksessa tarkoitettuja yhteisiä tarkastuksia24.

64

Neuvosto hyväksyi 2. lokakuuta 2018 asetukseen (EU) N:o 904/2010 liittyvän muutoksen25, jolla annetaan26 jäsenvaltioiden veroviranomaisille mahdollisuus suorittaa yhteisiä tarkastuksia. Uusien säännösten perusteella pyynnön vastaanottava viranomainen ei voi kieltäytyä osallistumasta tarkastukseen, jos vähintään kaksi jäsenvaltiota toimittaa tunnistamisjäsenvaltiolle yhteisen perustellun pyynnön, joka sisältää viitteitä tai näyttöä arvonlisäverovilpin riskeistä (tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta).

Jäsenvaltiot eivät pitäneet Eurofiscin kautta toteutettavaa tietojenvaihtoa hyödyllisenä

65

Eurofisc on jäsenvaltioiden vero- ja tullivirkamiesten välinen hajautettu verkosto, joka vaihtaa kohdennettuja tietoja mahdollisesti vilpillisistä yrityksistä ja liiketoimista nopeasti sekä käsittelee ja analysoi niitä yhdessä.

66

Huhtikuussa 2016 pidetyssä Eurofiscin täysistunnossa hyväksyttiin Eurofiscin uuden työalan 5 (WF5) luominen. Tällä hetkellä kyseisellä työalalla on 24 osallistujaa ja kolme tarkkailijaa.

67

Yksi työalan 5 tavoitteista vuodelle 2017 oli aloittaa operatiivisten tietojen vaihtaminen. Jäsenvaltiot ovat sopineet kahdesta palautetasosta. Ensimmäisen tason palautetta on lähetettävä mahdollisuuksien mukaan kuukauden kuluessa. Toisen tason palautetta on tarkoitus antaa tutkinnan päättyessä, jotta tietojen lähettäjä saa tietää, oliko toimitetuista tiedoista hyötyä.

68

Tarkastuksessa havaittiin, että kun järjestelmän toiminta käynnistyi joulukuussa 2017, neljä jäsenvaltiota jakoi 480 petosviestiä sisältäneen luettelon muiden jäsenvaltioiden kanssa. Jäsenvaltiot antoivat kuitenkin palautetta vain yhdessä näistä 480 tapauksesta. Jäsenvaltioiden mukaan Eurofiscin työalan 5 kautta vaihdetut viestit tässä riskitietokannassa eivät joko ole hyvin suunnattuja, hyödyllisiä tai tuloksellisia.

69

Lisäksi jäsenvaltiot jakavat tietoa ja antavat ennakkovaroituksia petosten suuntauksista ja konkreettisista petoksista. Tarkastuksessa havaittiin, että jäsenvaltiot ovat vaihtaneet näitä tietoja kolme kertaa ja että yksi näistä kerroista oli hyvin hyödyllinen tiedot vastaanottaneen jäsenvaltion veroviranomaisille, jotka antoivat asiasta palautetta kuukauden kuluessa.

Rajat ylittävään sähköiseen kaupankäyntiin ei kohdisteta vaikuttavia valvontatoimia

70

Jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa sellaisen valvontajärjestelmän täytäntöönpanosta, jolla varmistetaan EU:hun ja EU:n ulkopuolelle sijoittautuneiden elinkeinonharjoittajien rekisteröityminen arvonlisäveron erityisjärjestelmään. Lisäksi kukin jäsenvaltio on vastuussa oman riskinhallintakehyksen käyttöönotosta etämyyntiä koskevia valvontatoimia varten. Koska yhteistä EU-tason kehystä ei ole, eri jäsenvaltioiden erilaiset toimintatavat voivat aiheuttaa sisämarkkinoiden vääristymistä.

Veroviranomaisten toteuttama arvonlisäveron erityisjärjestelmää koskeva valvonta on heikkoa

71

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että veroviranomaiset eivät aina dokumentoi elinkeinonharjoittajien rekisteröintiin liittyviä valvontatoimia. EU:hun sijoittautuneisiin elinkeinonharjoittajiin kohdistettiin kattavampia valvontatoimia kuin EU:n ulkopuolelle sijoittautuneisiin elinkeinonharjoittajiin. Tilintarkastustuomioistuin totesi rekisteröinnin valvonnan puutteelliseksi lähes 80 prosentissa läpikäymistään tapauksista, jotka liittyivät EU:n ulkopuolisia maita koskevaan järjestelmään. Tutkiessaan arvonlisäveromaksurekisteröinnin peruutuksia ja erityisjärjestelmästä poistamisia koskevia otoksia tilintarkastustuomioistuin havaitsi kaksi kaksinkertaista rekisteröitymistä muuhun kuin EU:n järjestelmään. EU:n elinkeinonharjoittajille ei siis varmisteta tasapuolisia toimintaedellytyksiä.

72

Kyselytutkimuksessa jäsenvaltioilta kysyttiin, ovatko ne toteuttaneet arvonlisäveron erityisjärjestelmään rekisteröityneisiin elinkeinonharjoittajiin kohdistuvia valvontatoimia toimiessaan tunnistamisjäsenvaltiona vuonna 2015. Vain seitsemän jäsenvaltiota vastasi toteuttaneensa tällaisia valvontatoimia, ja yksi niistä totesi suorittaneensa valvontatoimia rekisteröitymisen yhteydessä. Muut jäsenvaltiot vastasivat, että joko ne eivät olleet toteuttaneet valvontatoimia (yhdeksän) tai niillä ei ollut asiaa koskevia tilastotietoja (neljä).

73

Kahdeksan jäsenvaltiota vastasi, että ne ovat toteuttaneet valvontatoimia toimiessaan kulutusjäsenvaltiona, yhdeksän jäsenvaltiota ei ollut toteuttanut lainkaan tällaisia valvontatoimia ja kolmella muulla jäsenvaltiolla ei ollut tilastotietoja asiasta.

74

Kaaviossa 2 esitetään tarkastetuissa jäsenvaltioissa toteutettujen arvonlisäveron erityisjärjestelmään liittyvien tarkastusten määrä EU:n järjestelmässä ja muussa kuin EU:n järjestelmässä. Tiedot ulottuvat vuodesta 2015 uusimpiin saatavilla oleviin tietoihin saakka.

Kaavio 2

Arvonlisäveron erityisjärjestelmästä tehtyjen tarkastusten lukumäärä tarkastetuissa viidessä jäsenvaltiossa verrattuna elinkeinonharjoittajien perusjoukkoon vuoden 2017 lopussa

Huom. Saksassa liittovaltion tasolla saatavilla oleva arvonlisäveron erityisjärjestelmään kuuluvien elinkeinonharjoittajien lukumäärä ei sisällä EU:hun sijoittautuneita myyjiä.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

75

Tilintarkastustuomioistuin tutki kaaviossa 2 esitetyt arvonlisäveron erityisjärjestelmästä tehdyt tarkastukset. Tilintarkastustuomioistuin teki seuraavat havainnot:

  1. Vain Alankomaat käyttää arvonlisäveron erityisjärjestelmästä tehtäviin tarkastuksiin tarkoitettua vakiomuotoista tilintarkastustiedostoa (standard audit file) tietojen pyytämiseksi arvonlisäveron erityisjärjestelmään kuuluvilta elinkeinonharjoittajilta.
  2. Tarkastus päättyi alv-määräytymisperusteen lisäarvioinnin osalta tosiasialliseen arvonlisäveron kantoon vain kolmessa tutkituista tiedostoista.
  3. Komissio on antanut suosituksia27 siitä, miten arvonlisäveron erityisjärjestelmästä tehtäviä tarkastuksia koordinoidaan, ja jäsenvaltiot ovat hyväksyneet Fiscalis-hankeryhmän nro 86 laatimat ohjeet arvonlisäveron erityisjärjestelmään liittyvistä tarkastuksista ja valvonnasta. Nämä eivät kuitenkaan ole oikeudellisesti sitovia, vaan jäsenvaltiot voivat noudattaa eri toimintatapoja.
76

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että arvonlisäveron erityisjärjestelmään liittyvä tarkastustoiminta on erittäin vähäistä EU:n järjestelmässä ja lähes olematonta muussa kuin EU:n järjestelmässä. Tarkastustoiminta ei ole vaikuttavaa arvonlisäveron kantamisen osalta. Lisäksi Alankomaiden veroviranomaiset ilmoittivat, että niillä on jonossa runsaasti tarkastuksia, jotka koskevat alv-ilmoituksiin kulutusjäsenvaltiona tehtäviä oikaisuja.

Veroviranomaiset eivät suorita vaikuttavia tarkastuksia EU:n sisäisestä tavaroiden etämyynnistä

77

Suurin osa jäsenvaltioista käyttää verkkotietojen keräystyökaluja tai kolmansien osapuolten tietoja tunnistaakseen elinkeinonharjoittajat, joiden pitäisi olla rekisteröityneitä jäsenvaltion oikeudenkäyttöalueelle, koska ne ovat ylittäneet kynnysarvon (ks. kohta 9). Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan käytä näitä tietoja sellaisten elinkeinonharjoittajien tunnistamiseen, joiden pitäisi olla rekisteröityneinä johonkin muuhun jäsenvaltioon.

78

Lisäksi kaksi tarkastetuista jäsenvaltioista ilmoitti, että on vaikeaa selvittää sellaiset muista jäsenvaltioista peräisin olevat tavaroiden luovuttajat, joiden olisi rekisteröidyttävä kyseiseen jäsenvaltioon, koska ne ovat ylittäneet etämyynnin kynnysarvon.

79

Esimerkiksi muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneet ja muissa markkinapaikoissa toimivat tavaroiden luovuttajat voivat varmistaa, että yksityisten asiakkaiden on tehtävä sopimus välittäjänä toimivien toimitusyritysten kanssa luovuttajan jäsenvaltiossa, jotta välittäjäyritys hoitaa tavaroiden toimituksen kulutusjäsenvaltioon. Tällöin tavaroiden luovuttaja katsoo keinotekoisesti, että luovutus tehtiin kotimaiselle välittäjälle, eikä kyseessä ole etämyynti kulutusjäsenvaltioon, joten luovuttajan ei tarvitse rekisteröityä kulutusjäsenvaltioon.

80

Tilintarkastustuomioistuimen otos sisälsi 62 pyynnöstä tai ilman pyyntöä tapahtunutta etämyyntiin liittyvää tietojenvaihtoa. Näistä 53 tehtiin tarkastuksen yhteydessä. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa havaittiin 13 esimerkkiä tosiasiallisista tuloksista arvonlisäveron kannon alalla.

EU:n tulliviranomaiset eivät pysty estämään arvoltaan vähäisiä tavaralähetyksiä koskevien vapautusten väärinkäyttöä tavaroiden tuonnissa muista kuin EU-maista

81

Muista kuin EU-maista ostetut tavarat vapautetaan kuluttajakaupassa (B2C) arvon vähäisyyden perusteella arvonlisäverosta, jos niiden arvo ei ylitä 22 euron kynnysarvoa28. Lisäksi tullia ei tarvitse periä, jos tavaroiden todellinen arvo29 on enintään 150 euroa. Yksityishenkilön toiselle yksityishenkilölle (P2P) lähettämä lahja on vapautettu tullista ja arvonlisäverosta, jos sen arvo ei ylitä 45:tä euroa (ks. taulukko 3).

Taulukko 3

Arvoltaan vähäisten tavaralähetysten vapautusten kynnysarvo

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

82

Näitä arvoltaan vähäisten tavaralähetysten vapautuksia (LVCR-järjestely) voidaan käyttää väärin seuraavilla tavoilla: i) tavaroiden aliarvottaminen, jolloin niiden arvon ilmoitetaan olevan arvonlisävero- ja/tai tullivapautusten kynnysarvoja pienempi, ii) tavaralähetysten jakaminen osiin, jotta lähetyksen arvo jää kynnysarvoa alhaisemmaksi, ja iii) lahjoiksi ilmoitettujen kaupallisten lähetysten tai vapautukseen oikeuttamattomien tavaroiden tuonti.

83

Tavarat voidaan tuoda sen jälkeen, kun kuluttaja on ostanut ne internetissä. Tällöin ne tuodaan käyttämällä posti- tai lähettipalvelua. Tulliviranomaiset ovat viime kädessä vastuussa sen varmistamisesta, että elinkeinonharjoittajat noudattavat LVCR-järjestelyä. Jäsenvaltiot ovat myös vastuussa oman riskinhallintakehyksensä käyttöönotosta näitä tuonteja koskevia valvontatoimia varten.

Jäsenvaltioiden sähköisten tulliselvitysjärjestelmien heikkoudet

84

Tilintarkastustuomioistuin testasi neljän tarkastetun jäsenvaltion tulliselvitysjärjestelmiä testiympäristössä, jotta voitiin selvittää, kykenevätkö jäsenvaltioiden sähköiset tulliselvitysjärjestelmät estämään LVCR-järjestelyn väärinkäytön. Lisäksi tarkastukseen valittiin kohdennettu otos, joka sisälsi 15 postitoiminnan harjoittajien toteuttamaa tuontia, sekä toinen kohdennettu otos, joka sisälsi 15 lähettitoiminnan harjoittajien toteuttamaa tuontia kussakin viidessä jäsenvaltiossa, joihin tehtiin tarkastuskäynti.

85

Kaikki tarkastuskäynnin kohteena olleiden jäsenvaltioiden sähköiset tulliselvitysjärjestelmät hyväksyivät ilmoitukset, jotka eivät olleet oikeutettuja LVCR-järjestelyyn. Itävaltaa lukuun ottamatta muiden neljän tarkastetun jäsenvaltion sähköiset tulliselvitysjärjestelmät hyväksyivät tuonti-ilmoitukset, joissa haettiin tullivapautusta kuluttajakaupan tavaralähetyksille, vaikka niiden todellinen arvo oli yli 150 euroa30, tai lahjoille, joiden ilmoitettu arvo oli yli 45 euroa31. Itävallassa sähköinen tulliselvitysjärjestelmä hyväksyi tuonti-ilmoitukset, joissa haettiin tullivapautusta kuluttajakaupan tavaralähetyksille, vaikka ilmoitettu tuote oli alkoholituote32.

86

Otoksen tulokset esitetään kaaviossa 3.

Kaavio 3

Posti- ja lähettipalveluilla toteutettua tuontia koskevien otosten tulokset jäsenvaltioittain

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

87

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 19/2017 suositeltiin, että jäsenvaltioiden olisi välittömästi33:

”[...]

b) otettava sähköisissä tulliluovutusjärjestelmissään käyttöön tarkastuksia sellaisten tuonti-ilmoitusten hyväksymisen estämiseksi, joilla haetaan arvoltaan vähäisten tavaralähetysten tullivapautusta tavaroille, joiden ilmoitettu todellinen arvo on yli 150 euroa, tai lahjoiksi (P2P) ilmoitetuille kaupallisille lähetyksille (B2C)

c) tarkastettava jälkikäteen, että kaupan alan toimijat, myös valtuutetut talouden toimijat, noudattavat arvoltaan vähäisten tavaralähetysten tullivapautusta

d) laadittava tutkintasuunnitelmia, joilla puututaan näiden vapautusten väärinkäyttöön EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävässä sähköisessä tavarakaupassa.”

88

Yksikään jäsenvaltioista, joihin tilintarkastustuomioistuin teki tarkastuskäynnin, ei ollut toteuttanut suositusten b ja d mukaisia toimia. Jäsenvaltiot toteuttavat jälkitarkastuksia selvittääkseen, noudattavatko elinkeinonharjoittajat LVCR-järjestelyä. Jälkitarkastukset eivät kuitenkaan estäneet kaaviossa 3 esitetyissä otoksissa havaittua väärinkäyttöä. Sähköiset tulliselvitysjärjestelmät eivät siis kykene estämään sellaisten tavaroiden tuontia, jotka eivät ole oikeutettuja LVCR-järjestelyyn, eikä tätä korjata jälkitarkastuksilla ja tutkintasuunnitelmilla.

Useat valtuutetut talouden toimijat ovat käyttäneet väärin arvoltaan vähäisten tavaralähetysten vapautuksia

89

Tullilainsäädännön34 mukaan valtuutettujen talouden toimijoiden sisäisen valvonnan järjestelmillä on kyettävä estämään ja havaitsemaan laittomat tai sääntöjenvastaiset tapahtumat. Lisäksi valtuutettuja talouden toimijoita koskevissa suuntaviivoissa todetaan seuraavaa: ”Kaikki hallinnon sääntöjenvastaisuudet, myös tullirikkomukset, voivat olla osoitus siitä, että sisäinen valvontajärjestelmä ei ole tehokas. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna kaikki tullirikkomukset on aina tarkastettava myös tämän edellytyksen suhteen, jotta voidaan toteuttaa toimenpiteitä sisäisen valvontajärjestelmän parantamiseksi ja siten rikkomisen toistumisen estämiseksi.”35

90

Tilintarkastustuomioistuimen otokseen kuului 75 postipalvelujen tekemää tuonti-ilmoitusta (15 kutakin tarkastuskäynnin kohteena ollutta jäsenvaltiota kohden). Tarkastuksessa havaittiin, että näistä 35:ssä käytettiin väärin LVCR-järjestelyä. Kyseisistä 35 tapauksesta kahdeksassa ilmoittaja oli eräs valtuutettu talouden toimija. Tilintarkastustuomioistuin tutki lisäksi 75 lähettitoiminnan harjoittajien tekemää tuonti-ilmoitusta. Tarkastuksessa havaittiin, että 28 tapauksessa käytettiin väärin LVCR-järjestelyä. Näistä 28 tapauksesta 21:ssä ilmoittaja tai tulliedustaja oli valtuutettu talouden toimija.

91

Lähettiyrityksillä, jotka ovat valtuutettuja talouden toimijoita ja jotka tekivät otoksessa havaitut laittomat tuonti-ilmoitukset, olisi oltava käytössä sisäiset tarkastukset, joilla vältetään tällainen toiminta. Kyseiset valtuutetut talouden toimijat ovat hakeneet alv- tai tullivapautusta tavaroille, jotka eivät ole siihen oikeutettuja.

Komissio ei toteuta riittäviä valvonta- ja seurantatoimia

92

Kuten tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 19/2017 raportoitiin36, ”tulliviranomaisten on vaihdettava riskitietolomakkeen avulla riskejä koskevia tietoja, jotka liittyvät havaittujen riskien lisäksi myös riskeihin, jotka muodostavat suuren uhan muualla unionissa”.

93

Komissio kehitti riskitietolomakkeen (RIF-ilmoitus), jotta voidaan torjua muun muassa aliarvottamiseen, virheelliseen luokitteluun ja arvonlisäveroon liittyviä sääntöjenvastaisuuksia. Riskitietolomake on sisällytetty tullialan riskienhallintajärjestelmään (CRMS), ja se on annettu jäsenvaltioiden käyttöön. Jäsenvaltiot ovat päättäneet, mitkä tiedot ovat relevantteja ja edellyttävät sisällyttämistä kansalliseen riskienhallintajärjestelmään.

94

Komissio teki tullialan riskienhallintajärjestelmään nopean haun, jossa haettiin vuosina 2016 ja 2017 laadittuja riskitietolomakkeita, jotka sisältävät yhden sähköiseen kaupankäyntiin tai posti- ja lähettikuljetuksiin liittyvän sanan. Haussa löydettiin 530 jäsenvaltioiden laatimaa riskitietolomaketta.

95

Komissio on laatinut yhteiset riskinarviointiperusteet ja ‑mallit riskeille, jotka vaikuttavat EU:n ja sen jäsenvaltioiden taloudellisiin etuihin (taloudellisten riskien arviointiperusteet). Jäsenvaltioiden on otettava nämä taloudellisten riskien arviointiperusteet käyttöön sähköisesti toukokuun 2019 loppuun mennessä. Taloudellisten riskien arviointiperusteissa otetaan ainakin osittain huomioon tilintarkastustuomioistuimen aiemmat suositukset.

96

Tilintarkastustuomioistuimen kyselylomakkeeseen saatujen komission vastausten perusteella tarkastuksessa todettiin, että komissio ei suorita arvonlisäveroon liittyvien sähköisen kaupankäynnin haasteiden yhteydessä muita tarkastuksia tai valvontakäyntejä jäsenvaltioihin kuin tarkastukset, joiden kohteena ovat jäsenvaltioiden yhdenmukaistettuja alv-kantoja koskevat laskelmat omien varojen tarkoituksia varten. Komissio ei seuraa EU:n sisäistä etämyyntiä, eikä se ole seurannut arvonlisäveron erityisjärjestelmän toimintaa jäsenvaltioissa sen jälkeen, kun se otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2015.

97

Komissio on kuitenkin toteuttanut tiedotuskampanjoita, joiden tavoitteena on saada EU:n ulkopuolelle sijoittautuneet elinkeinonharjoittajat noudattamaan paremmin arvonlisäveron erityisjärjestelmään sisältyvää EU:n ulkopuolisia maita koskevaa järjestelmää.

98

Vuoden 2015 alusta lähtien komissio ei ole toteuttanut yhtään perinteisten omien varojen37 tarkastusta siitä, noudattavatko pikalähetti- ja postipalvelut vaatimuksia.

99

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 19/2017 suositeltiin, että komission olisi ”... c) tutkittava arvoltaan vähäisten tavaralähetysten tullivapautuksen väärinkäyttöä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävässä sähköisessä tavarakaupassa” (suositus 8). OLAF käynnisti vuonna 2017 tutkinnan arvoltaan vähäisten vaatteiden tuonnista sähköisessä kaupankäynnissä. Tutkinta on kesken neljässä jäsenvaltiossa. Vuonna 2018 OLAF käynnisti tutkinnan tuontiepäilystä, jossa sähköisten liiketoimien välityksellä tuotiin mahdollisesti arkoja tavaroita lentoliikenteessä maksamatta tulleja ja niihin liittyvää arvonlisäveroa.

Maksujen kannon valvonta ei ole tehokasta

100

Veroviranomaiset ovat vastuussa sen varmistamisesta, että oikea määrä arvonlisäveroa maksetaan oikeaan jäsenvaltioon oikeaan aikaan. Lisäksi niiden on toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet, jos näin ei ole. Jäsenvaltiot ovat myös vastuussa arvonlisäveron erityisjärjestelmään rekisteröityneiden elinkeinonharjoittajien maksaman arvonlisäveron kannosta ja kannettujen määrien siirtämisestä muille jäsenvaltioille määräaikaan mennessä.

Velvoitteiden noudattamisen puutteista johtuvasta alv-vajeesta ei ole arvioita palvelujen suorittamisen alalla ja arviot poikkeavat toisistaan tavaroiden luovutuksen alalla

101

Velvoitteiden noudattamisen puutteista johtuvalla alv-vajeella (compliance VAT gap) tarkoitetaan eroa sen välillä, mikä pitäisi nykyisen lainsäädäntökehyksen mukaan kantaa ja mitä jäsenvaltioiden veroviranomaiset tosiasiassa kantavat. Tilintarkastustuomioistuin tutki, arvioidaanko vajetta rajat ylittävässä sähköisessä tavara- ja palvelukaupassa ja miten mahdollinen arviointi tapahtuu. Tällainen arvio auttaisi komissiota ja jäsenvaltioita kohdentamaan resursseja sinne, missä niitä tarvitaan kipeimmin.

102

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että jäsenvaltiot eivät ole laatineet minkäänlaista arviota velvoitteiden noudattamisen puutteista johtuvasta alv-vajeesta arvonlisäveron erityisjärjestelmään sisältyvässä EU:n järjestelmässä tai muussa kuin EU:n järjestelmässä. Tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimuksessa jäsenvaltioita pyydettiin toimittamaan arviot tulonmenetyksistä, jotka johtuvat EU:n ulkopuolisista rekisteröimättömistä elinkeinonharjoittajista. Seitsemäntoista jäsenvaltiota vastasi, ettei niillä ole tällaisia arvioita, kaksi jäsenvaltiota ei vastannut tähän kysymykseen ja yksi jäsenvaltio toimitti arvion vuoden 2015 tulonmenetyksistä, jotka johtuivat laittomien televisiolähetyspalvelujen38 käytöstä vähintään 100 000 kotitaloudessa sen alueella. Tämä arvio oli 12 miljoonaa euroa.

103

Tilintarkastustuomioistuin vahvisti, että arvonlisäveron erityisjärjestelmän velvoitteiden noudattamisen puutteista johtuvasta alv-vajeesta ei ole tehty arvioita jäsenvaltioissa, joihin tilintarkastustuomioistuin teki tarkastuskäynnin.

104

Tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimuksessa jäsenvaltioita pyydettiin esittämään arvio tulonmenetyksistä, jotka johtuvat vilpillisestä toiminnasta, jossa käytetään väärin arvoltaan vähäisten tavaralähetysten vapautuksia (LVCR-järjestely) esimerkiksi jakamalla tavaralähetykset, antamalla niistä vääriä tietoja tai laskuttamalla niistä liian vähän, jotta pysytään kynnysarvon alapuolella. Yksikään kahdestakymmenestä kyselytutkimukseen vastanneesta jäsenvaltiosta ei toimittanut tällaista arviota.

105

Deloitten tutkimuksessa on arvioitu velvoitteiden noudattamisen puutteista johtuvaa alv-vajetta EU:n sisäisessä ja ulkoisessa tavaroiden etämyynnissä39. Tutkimuksen mukaan menetykset ovat EU:ssa 2,6–3,8 miljardia euroa vuodessa. Itävalta on arvioinut, että sen alueella EU:n sisäisestä etämyynnistä johtuvat alv-menetykset olivat vuosina 2010–2015 yhteensä 860 miljoonaa euroa. Tarkastuskäynnin kohteena olleista viidestä jäsenvaltiosta vain Itävalta on julkaissut tämänkaltaisen arvion.

106

Konsulttiyrityksen vuonna 2016 tekemässä koko EU:ta koskevassa tutkimuksessa tuotiin myös esiin puutteita järjestelmässä40. Tutkimuksen mukaan arvonlisävero kannetaan vain 35 prosentista postipalveluilla toteutetusta tuonnista, ja tämä vaje vastaa suoraan noin 1,05 miljardin euron alv-tulojen menetystä. Tutkimuksessa arvioidaan, että tämän lisäksi tuontitullien kantamisen vajeet aiheuttavat 0,25 miljardin euron tappiot. Euroopan komissio puolestaan arvioi, että arvoltaan vähäisiä tavaralähetyksiä koskevista vapautuksista johtuvat alv-menetykset rajat ylittävässä sähköisessä kaupassa aiheuttavat vuosittain jopa 5 miljardin euron tappiot41.

107

Yhdistyneen kuningaskunnan vero- ja tulliviranomainen (HMRC) on arvioinut, että EU:n ulkopuolisesta tavaroiden etämyynnistä (tuonnista) aiheutuvat alv-menetykset ovat Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuosittain 1–1,5 miljardia puntaa. Tämä on 8–12 prosenttia alv-vajeesta42. Vertailun vuoksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa yhteisön sisäisten missing trader ‑petosten (MTIC-petosten) osuus alv-vajeesta on vain neljä prosenttia43.

Jäsenvaltioiden välisiin arvonlisäveron erityisjärjestelmän maksuihin liittyvät ongelmat

108

Arvonlisäveron erityisjärjestelmässä elinkeinonharjoittajan tunnistamisjäsenvaltioon maksama arvonlisävero siirretään sen jälkeen kulutusjäsenvaltiolle 10 päivän kuluessa sen kuukauden päättymisestä, jonka aikana maksu vastaanotettiin. Siirretystä määrästä on vähennetty kannetusta arvonlisäverosta pidätetty prosenttiosuus. EU:n lainsäädännössä on asteittain vähennetty tätä prosenttiosuutta 30 prosentista vuosina 2015–2016 edelleen 15 prosenttiin vuosina 2017–2018 ja lopulta nollaan prosenttiin vuodesta 2019 alkaen. Kaaviossa 4 esitetään rahojen liikkeet tapauksessa, jossa arvonlisäveron erityisjärjestelmään rekisteröitynyt EU:n ulkopuolelle sijoittautunut palvelujen suorittaja suorittaa sähköisiä palveluja kuluttajakaupassa.

Kaavio 4

Arvonlisäveron erityisjärjestelmään rekisteröityneen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneen suorittajan sähköiset palvelusuoritukset kuluttajakaupassa

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin seuraavan julkaisun perusteella: ”Your pocket guide to VAT on digital e-commerce”, Bellheim, Brown, Erneholm, Jundt, et al.

109

Jos elinkeinonharjoittaja ei suorita maksua tai ei maksa koko summaa, tunnistamisjäsenvaltio lähettää sähköisen muistutuksen kymmenentenä päivänä maksun eräpäivän jälkeen. Kulutusjäsenvaltio on tästä eteenpäin vastuussa kaikkien myöhempien muistutusten lähettämisestä ja arvonlisäveron kantamisesta44.

110

Tilintarkastustuomioistuin tutki otoksen, joka sisälsi kymmenen tunnistamisjäsenvaltiona vastaanotettua alv-maksua kustakin tarkastetusta jäsenvaltiosta. Tarkastuksessa havaittiin, että kahdessa tapauksessa elinkeinonharjoittaja ei maksanut koko summaa, mutta Irlannin veroviranomaiset eivät lähettäneet elinkeinonharjoittajalle muistutusta puuttuvasta maksusta. Toisessa näistä kahdesta tapauksesta veroviranomaiset eivät poistaneet elinkeinonharjoittajaa järjestelmästä, vaikka elinkeinonharjoittaja maksoi summan lopulta yli kaksi vuotta myöhässä.

111

Alankomaissa tarkastuksessa havaittiin kolme tapausta, joissa Alankomaiden veroviranomaiset kohdensivat maksun alv-ilmoitukseen manuaalisesti, mikä on vaivalloista eikä täysin luotettavaa. Lisäksi Alankomaiden kansallisessa IT-järjestelmässä ei toteuteta automaattisia tarkastuksia alv-ilmoitusten ja ‑maksujen välillä. Elinkeinonharjoittajat voidaan poistaa arvonlisäveron erityisjärjestelmästä, kun ne ovat saaneet muistutuksen joko alv-ilmoituksen tekemisestä tai arvonlisäveron maksamisesta kolmena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Näin ollen veroviranomaiset eivät tiedä, milloin maksu on suoritettu, eivätkä ne saa automaattista ilmoitusta siitä, että elinkeinonharjoittaja on jättänyt noudattamatta maksuaikaa kolme kertaa. Otoksen tulokset esitetään liitteessä III.

112

Alankomaiden ylin tarkastuselin on raportoinut45, että Alankomaiden arvonlisäveron erityisjärjestelmä ei tarjonnut tukea alv-maksujen oikea-aikaisuutta ja kattavuutta koskeviin tarkastuksiin vuosina 2015–2017. Vero- ja tullihallinto pystyi aloittamaan alv-ilmoitusten ja ‑maksujen yhdistämisen vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen osalta vasta vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana. Ilmoitusten ja maksujen yhdistäminen on pääosin manuaalista työtä. Arvonlisäveron erityisjärjestelmään liittyvien alv-ilmoitusten ja ‑maksujen yhdistämisen ruuhkautumisen vuoksi Alankomaiden ulkopuolisesta järjestelmästä vastaava hallintotoimisto ei ole vieläkään aloittanut alv-velvoitteiden jäsenneltyä valvontaa ja noudattamisen seurantaa koskevaa työtä. Tämän työn aloittamiseksi se tarvitsee yksityiskohtaista tietoa maksujen tilasta.

113

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti otoksen, joka sisälsi kymmenen kulutusjäsenvaltiona vastaanotettua maksua kustakin tarkastetusta jäsenvaltiosta. Tarkastuksessa havaittiin kaksi tapausta, joissa kulutusjäsenvaltion veroviranomaiset eivät lähettäneet muistutusta, vaikka elinkeinonharjoittaja ei ollut suorittanut maksua kyseiseen vaiheeseen mennessä. Toisessa tapauksessa kulutusjäsenvaltio sai maksun muttei löytänyt siihen liittyvää alv-ilmoitusta. Alankomaiden veroviranomaiset kohdensivat manuaalisesti kaikki valitun otoksen maksut alv-ilmoitukseen. Ks. lisätietoja otoksen tuloksista liitteestä III.

114

Jotta arvonlisäveromaksujen kattavuus voidaan varmistaa, ne yhdistetään alv-ilmoituksiin käyttämällä yksilöllistä alv-ilmoituksen rekisterinumeroa. Itävallan veroviranomaiset ilmoittivat, että ne eivät saaneet kaikkia perittäviä maksuja etenkään Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Myös Tšekin ylin tarkastuselin46 ilmoitti, että sillä oli ongelmia Yhdistyneestä kuningaskunnasta saatujen maksujen kohdentamisessa alv-ilmoituksiin.

115

Komissio toteuttaa osana alv-perusteisia omia varoja koskevaa tarkastustyötään arvonlisäveron erityisjärjestelmän alv-maksujen täsmäytyksen 28 jäsenvaltion kesken. Tilintarkastustuomioistuin tutki tätä täsmäytystä ja havaitsi, että komission mukaan Belgiaa, Bulgariaa, Tanskaa ja Itävaltaa koskevissa tiedoissa on suuria epäselvyyksiä ja kolme jäsenvaltiota (Kreikka, Kypros ja Yhdistynyt kuningaskunta) ei ollut toimittanut tietoja vuoden 2018 loppuun mennessä. Kaikki vuoden 2016 tiedot eivät ole vielä koossa, sillä 11 jäsenvaltiota oli vielä tarkastamatta kyseisen varainhoitovuoden osalta.

Verojen perintää koskevien keskinäisen avunannon säännösten käyttöaste on alhainen

116

Tarkastetuista viidestä jäsenvaltiosta vain Itävallan veroviranomaiset ovat kulutusjäsenvaltiona toimiessaan lähettäneet saatavien perintävaateita muille jäsenvaltioille maksuista, joita arvonlisäveron erityisjärjestelmään rekisteröityneet elinkeinonharjoittajat ovat velkaa47. Veroviranomaiset lähettivät viisi tällaista vaadetta 1.1.2015–31.5.2018.

Vaikka sääntelykehyksessä on tapahtunut viime aikoina myönteistä kehitystä, merkittäviä ongelmia on yhä ratkaisematta

117

EU:n tullilainsäädännöstä säädetään unionin tullikoodeksissa48, kun taas arvonlisäveroa säännellään EU:n alv-direktiivillä49. Sähköisten palvelujen rajat ylittävään suorittamiseen on sovellettu vuodesta 2015 alkaen arvonlisäveron erityisjärjestelmää. Vuoden 2017 lopussa EU hyväksyi uuden paketin EU:n säännöksiä, joilla säännellään arvonlisäveroa sähköisessä kaupankäynnissä. Pakettia kutsutaan sähköisen kaupankäynnin alv-paketiksi. Paketti koostuu kolmesta säädöksestä50, ja siinä tehdään seuraavat muutokset:

  1. Mikroyritykset ja startup-yritykset saavat verottaa rajat ylittäviä sähköisiä palvelusuorituksia, jotka eivät ylitä 10 000 euron kynnysarvoa, alkuperäperiaatteen mukaisesti eli alkuperäjäsenvaltion eikä määräjäsenvaltion verokannan mukaan.
  2. Verkkomyyjät voivat noudattaa tunnistamisjäsenvaltionsa laskutussääntöjä määräjäsenvaltiossa voimassa olevien sääntöjen sijaan.
  3. Arvonlisäveron erityisjärjestelmän soveltamisalaa laajennetaan kaikkiin rajat ylittäviin kuluttajakaupan palvelusuorituksiin (jolloin sitä kutsutaan laajennetuksi arvonlisäveron erityisjärjestelmäksi) ja tavaroiden sähköiseen kuluttajakauppaan riippumatta siitä, toteutetaanko kaupankäynti EU-maista vai EU:n ulkopuolisista maista.
  4. Arvonlisäverovapautus poistetaan verkossa ostetuilta ja EU:n ulkopuolisista maista tuoduilta esineiltä, joiden kokonaisarvo on enintään 22 euroa (tai 10 euroa).
118

Edellä kohdissa a ja b kuvatut muutokset tulivat voimaan vuonna 2019, ja kohdissa c ja d kuvatut muutokset tulevat voimaan vasta vuonna 2021. Tilintarkastustuomioistuin arvioi muutosten todennäköistä vaikutusta ja toi esiin kysymyksiä, joihin sen mukaan olisi vielä puututtava.

Sääntelykehys noudattaa pääosin OECD:n ja WCO:n edistämiä kansainvälisiä parhaita käytäntöjä

119

Tilintarkastustuomioistuin arvioi kohdassa 117 kuvailtua sääntelykehystä varmistaakseen, että kehys noudattaa OECD:n ja WCO:n määrittelemiä arvonlisäveron ja tullien kannon alan kansainvälisiä parhaita käytäntöjä.

OECD:n määräpaikkaperiaate

120

Alv-direktiivin mukaan EU soveltaa määräpaikkaperiaatetta sähköisten palvelujen rajat ylittävään suorittamiseen loppukuluttajille. Määräpaikkaperiaate tarkoittaa, että tällaiseen palvelujen suorittamiseen olisi sovellettava sen oikeudenkäyttöalueen arvonlisäveroa, jossa vastaanottaja yleensä asuu51. Tämä on kansainvälisten parhaiden käytäntöjen mukaista.

121

Kuitenkin uusien, 1. tammikuuta 2021 voimaan tulevien säännösten mukaan mikroyritykset ja startup-yritykset voivat verottaa sähköisiä palvelusuorituksia, jotka eivät ylitä 10 000 euron kynnysarvoa, alkuperäperiaatteen mukaisesti eli alkuperäjäsenvaltion verokannan mukaan.

122

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että alkuperäperiaatteen käyttö lisää riskiä, että myyjät jättävät ilmoittamatta osan myynnin arvonlisäveroista, jotta myynti jää alle kynnysarvon ja jotta myyjien ei tarvitse veloittaa korkeampaa kohdejäsenvaltiossa sovellettavaa arvonlisäveroa. Lisäksi uusissa säännöksissä ei käsitellä riskiä siihen, että alhaisemman verokannan jäsenvaltiot kilpailevat muiden jäsenvaltioiden kanssa houkutellakseen pk-yrityksiä ja startup-yrityksiä alueelleen52.

123

Tilintarkastustuomioistuin on 10 000 euron kynnysarvon osalta samaa mieltä Tšekin ylimmän tarkastuselimen arviosta, jossa todetaan, että vain tunnistamisvaltio voi selvittää tämän kynnysarvon ylityksen. Ylin tarkastuselin kiinnittää myös huomiota siihen tosiseikkaan, että alv-direktiivissä edellytetään EU:n jäsenvaltioiden toteuttavan asianmukaiset toimenpiteet tämän kynnysarvon käytön edellytysten varmentamiseksi.53

WCO:n riski-indikaattorit ja välitöntä vapauttamista koskevat ohjeet

124

Nykyisen EU:n sääntelykehyksen puitteissa komissio laati yhteiset riskinarviointiperusteet ja ‑mallit riskeille, jotka vaikuttavat EU:n ja sen jäsenvaltioiden taloudellisiin etuihin (taloudellisten riskien arviointiperusteet). Tämä kehys ei sisällä kaikkia WCO:n54 laatimia arviointiperusteita, vaan ainoastaan ne, jotka jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön kansallisissa riskienhallintajärjestelmissään. Tarkastuksessa havaittiin, ettei komissio ole tarjonnut jäsenvaltioille lisäselityksiä WCO:n indikaattoreista, jotta voidaan määrittää selkeästi, miten taloudellisten riskien arviointiperusteet pannaan täytäntöön yhteisten tekijöiden perusteella.

125

WCO on julkaissut välitöntä vapauttamista koskevat ohjeet eli käytössä oleviin käytäntöihin perustuvat menettelyohjeet, joiden avulla tulliviranomaiset voivat yhdistää tavaralähetysten välittömän vapautuksen kyseisten lähetysten olennaisiin ja asiaankuuluviin tarkastuksiin55. Ne ovat erityisen merkityksellisiä posti- ja lähettikuljetuksissa. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että EU:n lainsäädäntö on yhdenmukainen välitöntä vapauttamista koskevien ohjeiden pääperiaatteiden kanssa.

126

Välitöntä vapauttamista koskevien ohjeiden56 mukaan kuljetuskustannukset voidaan jättää huomiotta, kun lasketaan sellaisten kirjelähetysten ja asiakirjojen sekä arvoltaan vähäisten tavaralähetysten arvoa, joista ei kanneta tulleja tai veroja. Komissio ja kaikki tarkastetut jäsenvaltiot ovat tulkinneet, että tullivapautuksen 150 euron kynnysarvo viittaa pelkästään tavaroiden arvoon, eikä se sisällä vakuutusta ja rahtia57.

127

Tarkastuksessa kuitenkin havaittiin, että Irlannin ja Saksan tulkinnan mukaan alv-vapautusta koskeva 22 euron (tai 10 euron) kynnysarvo tarkoittaa, että lainsäädännössä tarkoitettu kokonaisarvo58 voi sisältää myös kuljetuskustannukset59. Itävalta katsoo, että tämä arvo koskee ainoastaan tavaroiden kustannuksia, eikä se sisällä kuljetuskustannuksia. Nämä eri tulkinnat viittaavat siihen, ettei komissio ole onnistunut varmistamaan, että jäsenvaltioiden tulliviranomaiset panevat tullisäännökset täytäntöön yhdenmukaisesti.

Vuonna 2021 voimaan tulevien uusien säännösten tavoitteena on korjata osa heikkouksista, mutta aliarvottamista koskeva ongelma on yhä ratkaistava

128

Tilintarkastustuomioistuin on käynyt läpi vuonna 2021 voimaan tulevat uudet säännökset komission kyselytutkimukseen antamien vastausten perusteella. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin keskusteli sähköisen kaupankäynnin asettamista haasteista tiedeyhteisön edustajien ja EU:n ylimpien tarkastuselinten alv-työryhmään sisältyvän ydinryhmän 2 kanssa.

129

Joissakin tapauksissa EU:n ulkopuolelle sijoittautunut tavaroiden luovuttaja voi valita, että tavarat tuodaan EU:hun ennen kuin kuluttaja on ostanut ne internetissä. Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 19/2017 todettiin60, että nykyisen lainsäädännön puitteissa tavaroiden luovuttajat voivat pystyä kiertämään arvonlisäveron maksamisen näistä tuonneista aliarvottamalla tuonnit ja/tai käyttämällä väärin tullimenettelyä 42 (CP 42). Tullimenettelyn 42 mukaan tuoja voi saada arvonlisäverovapautuksen tavaroista, joiden tuonnin tarkoituksena on kuljetus toiseen EU-jäsenvaltioon. Alv maksetaan tämän jälkeen määräjäsenvaltioon61.

130

Tilintarkastustuomioistuimen mukaan vaarana on, että tullimenettelyn 42 nojalla tuotuja tavaroita säilytetään varastossa EU:ssa, kunnes kuluttaja ostaa ne ja ne toimitetaan kuluttajalle EU:n ulkopuolelle sijoittautuneen luovuttajan puolesta tilittämättä toimituksesta arvonlisäveroa.

Komissio on käsitellyt välittäjien vastuuseen liittyvää puutetta

131

Alv-direktiivin sisältämät säännökset eivät kata välittäjien velvollisuutta maksaa arvonlisäveroa etämyynnin puitteissa toteutettavassa tavaroiden luovutuksessa, jotta voitaisiin mahdollistaa arvonlisäveron kantaminen tapauksissa, joissa kolmanteen maahan sijoittautunut luovuttaja käyttää varastoa tavaroiden luovutukseen loppukuluttajille ja tuonti toteutetaan ennen kuin loppukuluttaja on tiedossa.

132

Tämän korjaamiseksi uusissa, 1. tammikuuta 2021 voimaan tulevissa säännöksissä sähköiset rajapinnat (kuten alustat, markkinapaikat ja portaalit) ovat vastuussa arvonlisäveron kantamisesta, koska niiden katsotaan itse vastaanottaneen ja luovuttaneen tavarat. Lisäksi alv-direktiiviä koskevassa muutosdirektiivissä62 otetaan käyttöön 1. tammikuuta 2021 alkaen välittäjiä koskeva kirjanpitovelvoite, ja toisessa ehdotuksessa63 annetaan sähköisille rajapinnoille mahdollisuus käyttää laajennettua arvonlisäveron erityisjärjestelmää kuluttajakaupan kotimaisista tavaroiden luovutuksista veloitetun arvonlisäveron ilmoittamiseen. Näiden uusien säännösten myötä veroviranomaiset voivat kantaa arvonlisäveron sähköiseltä rajapinnalta kuluttajalle tehdyistä kuluttajakaupan tavaraluovutuksista.

Aliarvottamista koskeva puute on yhä ratkaistava

133

Tilintarkastustuomioistuin on raportoinut vuosina 2017 ja 201864 riskeistä, joita aiheutuu tavaroiden aliarvottamisesta kolmansien maiden kanssa käytävässä verkkokaupassa. Tammikuussa 2018 yhteensä 25 jäsenvaltiota jakoi OLAFin järjestämässä ad hoc ‑kokouksessa kokemuksiaan tutkinnasta, jota ne ovat toteuttaneet sähköiseen kaupankäyntiin liittyvistä aliarvottamispetoksista. Suurin osa näistä jäsenvaltioista oli törmännyt aliarvottamispetoksiin sähköisessä kaupankäynnissä. Yhdistyneen kuningaskunnan ylin tarkastuselin oli myös havainnut yhteyden sähköisen kaupankäynnin, aliarvottamispetosten ja tullimenettelyn 42 väärinkäytösten välillä65.

134

Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat parhaillaan toimenpiteitä, joilla torjutaan ja tutkitaan verkossa tilattujen tavaroiden salakuljetusta. Toimenpiteet on kohdennettu muun muassa pieniin tavaralähetyksiin, joiden arvo on alle 22 euroa. Niiden yhteydessä havaittiin, että vähäinen arvo on merkittävä toimintatapa ja että se on erityinen ongelma sähköisessä kaupankäynnissä. Lisäksi OLAF käynnisti vuonna 2017 tutkinnan arvoltaan vähäisten vaatteiden sähköisen kaupankäynnin puitteissa toteutetusta tuonnista. Tutkinta on kesken neljässä jäsenvaltiossa.

135

Euroopan parlamentin raportissa arvioidaan 1. tammikuuta 2021 voimaan tulevia uusia järjestelyjä ja varsinkin EU:n ulkopuolelta tuotujen kuluttajakaupan tavaroiden laajennettua arvonlisäveron erityisjärjestelmää. Kyseisen raportin mukaan tilintarkastustuomioistuimen tunnistamat kaksi ongelmaa, eli aliarvottaminen ja LVCR-järjestelyyn oikeuttamattomien tavaroiden tuonti, eivät poistu tulevien sääntöjen myötä, vaikka ne saattavatkin pienentyä66.

136

Siksi muissa tutkimuksissa67 ehdotetaan, että olisi testattava veronkantoa kolmannelta osapuolelta tai asiakkaalta koskevia ”teknologiapohjaisia” järjestelmiä, myös digitaalisten valuuttojen käyttöä. Esimerkkejä näissä tutkimuksissa ehdotetuista järjestelmistä on laatikossa 3. Lisäksi WCO:n mukaan olisi harkittava vaihtoehtoisia kantomalleja (esimerkiksi myyjämalli tai malli, jossa veronkanto suoritetaan välittäjältä tai kuluttajalta/ostajalta), jotta voidaan siirtyä pois nykyisestä toimintatavasta, jossa tullit ja verot arvioidaan ja kannetaan rajalla68.

Laatikko 3

Esimerkkejä vaihtoehtoisista veronkantojärjestelmistä

Viro testasi vuonna 2016 järjestelmää, jossa verot kannetaan asiakkaalta. Siinä asiakkaan tavaroiden luovuttajalle suorittamasta maksusta lähetetään arvonlisäveroa koskeva osa suoraan veroviranomaisille. Viro kuitenkin luopui kokeilusta, kun sähköisen kaupankäynnin paketti hyväksyttiin. Myös Norja testaa järjestelmää, jossa verot kannetaan asiakkaalta, ja Argentiina otti kesäkuussa 2018 käyttöön sähköisiä palveluja koskevan ennakonpidätysjärjestelmän, joka toteutetaan maksupalveluntarjoajan välityksellä. Ranskan senaatti teki vuonna 2015 ehdotuksen järjestelmästä, jossa verot kannetaan asiakkaalta. Muissa tutkimuksissa ehdotetaan sellaisten digitaalisten valuuttojen käyttöä, jotka on tarkoitettu yksinomaan arvonlisäveron maksamiseen asiakkaalta veroviranomaisille69.

Näissä järjestelmissä varmistetaan arvonlisäveron kannon kattavuus osittamalla maksut, mikä tarkoittaa, että asiakas pidättää arvonlisäveron ja siirtää sen suoraan veroviranomaisille. Neuvoston hyväksymässä järjestelmässä taas luotetaan edelleen luovuttajan ilmoittamaan tavaroiden arvoon, joka on mahdollista aliarvottaa arvonlisäverovelan vähentämiseksi.

137

Komissio antoi 12. joulukuuta 2018 ehdotuksen70, jolla pyritään ratkaisemaan verkkokaupan alv-petosten ongelma vahvistamalla veroviranomaisten ja maksupalveluntarjoajien välistä yhteistyötä. Ehdotuksessa esitetään alv-direktiiviin uusia artikloja71, jotka jäsenvaltioiden on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 31. joulukuuta 2021 mennessä. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tämä maksutietojen vaihto olisi erittäin hyödyllistä aliarvottamispetosten torjunnassa.

Johtopäätökset ja suositukset

138

Tarkastuksessa todettiin, ettei EU ole vastannut kaikkiin haasteisiin, jotka liittyvät oikeiden arvonlisävero- ja tullimäärien kantamiseen internetin välityksellä kaupatuista tavaroista ja palveluista.

139

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, etteivät jäsenvaltiot hyödynnä kattavasti hallinnollisen yhteistyön järjestelyjä: Jäsenvaltiot eivät käytä keskinäistä hallinnollista avunantoa vero- ja tulliasioissa vaihtaakseen tietoja muiden kuin EU-maiden kanssa sähköisestä kaupankäynnistä (ks. kohdat 3237). Arvonlisäveron erityisjärjestelmän tietotekninen arkkitehtuuri on vankka, ja se välittää tietoja rekisteröidyistä elinkeinonharjoittajista ja niiden ilmoittamista palvelusuorituksista kulutusjäsenvaltioon (ks. kohdat 3952). Jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon käyttö on riittämätöntä (ks. kohdat 5359). Tunnistamisjäsenvaltion osallistumisen puute heikentää monenvälisten valvontatoimien vaikuttavuutta (ks. kohdat 6064). Jäsenvaltiot eivät pitäneet Eurofiscin sähköisestä kaupankäynnistä vastaavan työalan riskitietokantaan tähän mennessä ladattuja tietoja hyödyllisinä, eivätkä ne anna odotettua palautetta verkostoon (ks. kohdat 6569).

Suositus 1 – Tehostetaan hallinnollisten yhteistyösopimusten käyttöä

Komission olisi

  1. valvottava, missä määrin muut kuin EU-maat toteuttavat pyynnöt, joita jäsenvaltiot lähettävät niille niiden kanssa tehtyjen keskinäistä hallinnollista avunantoa tulli- ja veroasioissa koskevien sopimusten nojalla, ja hyödyntävät näiden sopimusten yhteydessä laadittuja rakenteita ja toimintakehyksiä, jotta voidaan ottaa huomioon sähköisestä tavarakaupasta aiheutuvat erityishaasteet
  2. ehdotettava muutoksia hallinnollisen yhteistyön puitteissa tehdyn tietojenvaihdon sähköisiin lomakkeisiin, jotta niihin voidaan sisällyttää oma kohtansa arvonlisäveron erityisjärjestelmää ja etämyyntiä koskeville pyynnöille

Jäsenvaltioiden olisi

  1. annettava oikea-aikaista palautetta muista jäsenvaltioista Eurofiscin työalalla 5 saatuihin petoksia koskeviin viesteihin
  2. kehotettava keskusyhteystoimistojaan ottamaan käyttöön arvonlisäveron erityisjärjestelmää ja etämyyntiä koskeva erillinen koordinointitoiminto
  3. varmistettava, että elinkeinonharjoittajat voivat syöttää vain kelvollisen alv-kannan arvonlisäveron erityisjärjestelmän alv-ilmoituksiin.

Tavoiteajankohta: vuoden 2020 loppuun mennessä.

140

Toisekseen tarkastuksessa havaittiin, että jäsenvaltioiden veroviranomaiset ja komissio toteuttavat vain vähän valvontatoimia. Veroviranomaiset toteuttivat vain vähän elinkeinonharjoittajia koskevia tarkastuksia, ennen kuin elinkeinonharjoittajat rekisteröityivät arvonlisäveron erityisjärjestelmään, ja kohdistivat vain joitakin tarkastuksia jo rekisteröityneisiin elinkeinonharjoittajiin (ks. kohdat 7080). EU:n tulliviranomaiset eivät pysty estämään arvoltaan vähäisten tavaralähetysten vapautuksen väärinkäyttöä (ks. kohdat 8191). Komissio ei myöskään toteuta riittäviä valvontatoimia (ks. kohdat 9299).

Suositus 2 – Lisätään valvontatoimien vaikuttavuutta

Komission olisi

  1. suoritettava tarkastuksia jäsenvaltioiden valvontatoimista, jotka koskevat arvoltaan vähäisten tavaralähetysten vapautusta
  2. seurattava EU:n sisäisen tavaroiden etämyynnin ja arvonlisäveron erityisjärjestelmän toimintaa
  3. tarkistettava, ovatko jäsenvaltiot noudattaneet erityiskertomuksessa nro 19/2017 annettuja suosituksia 9 b, c ja d, jotta voidaan torjua arvoltaan vähäisten tavaralähetysten tullivapautusten väärinkäyttöä
  4. seurattava, ovatko jäsenvaltiot tarkistaneet, noudattavatko elinkeinonharjoittajat arvoltaan vähäisten tavaralähetysten vapautuksen velvoitteita valtuutettujen talouden toimijoiden valtuutusten uudelleenarvioinnin yhteydessä, ja ovatko jäsenvaltiot antaneet valtuutetuille talouden toimijoille asianmukaisia suosituksia sisäisen valvonnan heikkouksien korjaamiseksi.

Jäsenvaltioiden olisi

  1. suoritettava tarvittavat tarkastukset, kun ne saavat rekisteröitymispyynnön arvonlisäveron erityisjärjestelmään sisältyvään muuhun kuin EU:n järjestelmään, jotta voidaan varmistaa, että pyynnön tehnyt elinkeinonharjoittaja ei ole jo rekisteröitynyt erityisjärjestelmään toisessa jäsenvaltiossa
  2. lisättävä arvonlisäveron erityisjärjestelmään rekisteröityneisiin elinkeinonharjoittajiin ja etämyyjiin kohdistuvaa tarkastustoimintaansa käyttämällä tarvittaessa hallinnollisen yhteistyön välineitä.

Tavoiteajankohta: vuoden 2020 loppuun mennessä.

141

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, ettei arvonlisäveron ja tullien kantoa valvota tehokkaasti. Velvoitteiden noudattamisen puutteista johtuvasta alv-vajeesta ei ole arvioita palvelujen suorittamisen alalla, ja tätä vajetta koskevat arviot poikkeavat toisistaan tavaroiden luovutuksen alalla (ks. kohdat 100107). Jäsenvaltioiden välisissä arvonlisäveron erityisjärjestelmän maksuissa on ongelmia (ks. kohdat 108115). Lisäksi verojen perintää koskevien keskinäisen avunannon säännösten käyttöaste on alhainen (ks. kohta 116).

Suositus 3 – Parannetaan veronkannon valvontaa

Komission olisi

  1. autettava jäsenvaltioita kehittämään menetelmä, jolla voidaan tuottaa määräaikaisarviointeja velvoitteiden noudattamisen puutteista johtuvasta alv-vajeesta sähköisessä kaupankäynnissä
  2. puututtava jäsenvaltioiden välisiin, maksamatta olevia ja tulevia maksuja koskeviin eroavuuksiin, selvitettävä, mistä ne johtuvat, ja pyydettävä toimittamaan puuttuvat tiedot
  3. kannustettava ja kehotettava jäsenvaltioita käyttämään sähköisten kaupankäyntitoimien arvonlisäveron perinnässä keskinäistä avunantoa, joka koskee veroihin, tulleihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perintää.

Jäsenvaltioiden olisi

  1. tuotettava määräaikaisarviointeja velvoitteiden noudattamisen puutteista johtuvasta alv-vajeesta sähköisessä kaupankäynnissä.

Tavoiteajankohta: vuoden 2021 loppuun mennessä.

142

Tarkastuksessa havaittiin myönteistä kehitystä komission laatimassa sääntelykehyksessä, mutta merkittäviä ongelmia on yhä ratkaisematta. Sääntelykehyksen vaikuttavuuden parantamiseksi tarvitaan korkean tason poliittista tukea ja mekanismeja, joilla edistetään toimintapolitiikkojen johdonmukaisuutta. Sääntelykehys noudattaa pääosin OECD:n ja WCO:n edistämiä kansainvälisiä parhaita käytäntöjä (ks. kohdat 119127). Vuonna 2021 voimaan tulevien uusien säännösten tavoitteena on korjata osa nykyisen sääntelykehyksen heikkouksista, mutta aliarvottamista koskeva ongelma on yhä ratkaistava (ks. kohdat 128137).

Suositus 4 – Parannetaan sääntelykehyksen vaikuttavuutta

Komission olisi

  1. tarkasteltava mahdollisuutta ottaa käyttöön veronkantoon ”teknologiapohjaisia” järjestelmiä, myös digitaalisten valuuttojen käyttöä, jotta voidaan torjua alv-petoksia sähköisessä kaupankäynnissä
  2. varmistettava, että WCO:n posti- ja lähettikuljetuksia koskevat riski-indikaattorit sisällytetään taloudellisten riskien arviointiperusteita koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annettaviin ohjeisiin
  3. annettava selkeä määritelmä lainsäädännössä vahvistetuille käsitteille ”todellinen arvo”, ”arvo” ja ”kokonaisarvo”, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot soveltavat arvoltaan vähäisten tavaralähetysten tuontiin yhdenmukaistettuja valvontatoimia.

Jäsenvaltioiden olisi

  1. seurattava tarkasti, että elinkeinonharjoittajat noudattavat uutta 10 000 euron kynnysarvoa EU:n sisäisissä palvelusuorituksissa.

Tavoiteajankohta: vuoden 2020 loppuun mennessä.

Tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Neven Matesin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 11. kesäkuuta 2019 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner Lehne
presidentti

Liitteet

Liite I – Tilintarkastustuomioistuimen komissioon soveltama tarkastustapa

Komissiossa tehtyyn tarkastukseen kuului kaksi vaihetta, valmisteluvaihe ja kenttätyövaihe.

Jotta voitiin kerätä tietoja ja dataa tarkastuksen kenttätyötä varten jäsenvaltioissa ja vertailla EU:n lainsäädäntöä kansainvälisiin parhaisiin käytäntöihin, tilintarkastustuomioistuin teki valmisteluvaiheessa alustavat tarkastuskäynnit verotuksen ja tulliliiton pääosastoon, budjettipääosastoon ja OLAFiin. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin osallistui 23.–25. tammikuuta 2018 pidettyyn WCO:n sähköistä kaupankäyntiä käsittelevän työryhmän alaryhmien kokoukseen. Lopuksi tilintarkastustuomioistuin keskusteli sähköisen kaupankäynnin aiheuttamista haasteista tiedeyhteisön edustajien, Eurofiscin työalan 5 puheenjohtajan ja EU:n ylimpien tarkastuselinten alv-työryhmään sisältyvän ydinryhmän 2 kanssa sekä analysoi kaikki saatavilla olevat ylimpien tarkastuselinten laatimat raportit.

Tilintarkastustuomioistuin keskusteli komission kanssa tarkastusmenetelmistä (tarkastuskysymyksistä, ‑kriteereistä ja ‑standardeista). Verotuksen ja tulliliiton pääosasto antoi tarkastajille pääsyn seuraaviin tietokantoihin ja portaaleihin, jotka liittyvät arvonlisäveroon ja sähköiseen kaupankäyntiin:

  1. tietotekniikkapalvelujen hallinnointi (ITSM), jotta voitiin tutkia jäsenvaltioiden Synergia-tietokantaan raportoimia arvonlisäveron erityisjärjestelmään liittyviä ongelmia
  2. hallinnollisen yhteistyön pysyvä komitea ja sen asiantuntijaryhmä, jotka antoivat tilintarkastustuomioistuimen tutustua muun muassa Fiscalis-hankeryhmän nro 86 laatimiin ohjeisiin ja suosituksiin arvonlisäveron erityisjärjestelmään liittyvistä tarkastuksista ja valvonnasta
  3. veropetosten torjuntastrategian (ATFS) asiantuntijaryhmä, jotta voitiin tarkistaa tekniset keskustelut tavanomaisista toimista alv-petosten torjumiseksi, esim. oma-aloitteisen tietojenvaihdon käyttö arvonlisäveron erityisjärjestelmästä tehdyn tarkastuksen yhteydessä
  4. sähköinen tullijärjestelmä, jotta voitiin tarkistaa sähköisen kaupankäynnin alv-paketin kehitys, esim. sähköistä kaupankäyntiä koskeva pienennetty tullitietokokonaisuus sekä tulli- ja verohallinnon välinen tietojen välitys
  5. arvonlisäveroon liittyvät hankkeet, jotta voitiin tarkistaa arvonlisäveron erityisjärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät, sekä arvonlisäveron erityisjärjestelmää koskevat tilastotiedot ja koontinäyttö.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin pyysi Fiscalis-hankeryhmän nro 38 laatimat tiedot ja asiakirjat sähköisen kaupankäynnin valvonnasta ja tarkasti ne. Lopuksi tilintarkastustuomioistuin tutustui olennaisiin tuloksellisuustietoihin, kuten verotuksen ja tulliliiton pääosaston, budjettipääosaston ja OLAFin hallintosuunnitelmiin ja vuotuisiin toimintakertomuksiin.

Kenttätyön aikana tilintarkastustuomioistuin lähetti komissiolle yleisen kyselylomakkeen. Siinä käsiteltiin kysymystä siitä, tarjoaako komissio vakaan sääntely- ja valvontakehyksen arvonlisäveron ja tullien kantoon sähköisessä kaupankäynnissä, ja keskityttiin neljään keskeiseen osa-alueeseen: i) tietojenvaihto, ii) valvontatoimet, iii) maksujen kannon valvonta ja iv) sääntely.

Budjettipääosasto, OLAF ja verotuksen ja tulliliiton pääosasto vastasivat tähän kyselylomakkeeseen ja liittivät vastaukseen pyydetyn evidenssin. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin lähetti niille täydentävän kyselyn keskeneräisten asioiden selventämiseksi ja järjesti videokonferensseja kunkin yksikön kanssa, jotta voitiin keskustella alustavista havainnoista sekä johtopäätösten ja suositusten luonnoksista.

Liite II – Tilintarkastustuomioistuimen jäsenvaltioihin soveltama tarkastustapa

Tarkastukseen kuului kaksi vaihetta, valmisteluvaihe ja kenttätyövaihe.

1. Valmisteluvaiheessa tilintarkastustuomioistuin valitsi tarkastukseen viisi jäsenvaltiota: Saksa, Irlanti, Alankomaat, Itävalta ja Ruotsi. Jäsenvaltiot valittiin seuraavien riskikriteerien perusteella: i) lainsäädännön mukaisesti myönnettyihin arvoltaan vähäisiä tavaralähetyksiä koskeviin vapautuksiin liittyvät arvioidut alv-menetykset, ii) arvonlisäveron erityisjärjestelmään rekisteröityneiden elinkeinonharjoittajien lukumäärä jäsenvaltioittain ja iii) johonkin jäsenvaltioon rekisteröityneiden elinkeinonharjoittajien toisessa jäsenvaltiossa sijaitseville asiakkaille toteuttaman verkkomyynnin volyymi.

EU:n ylimpien tarkastuselinten alv-työryhmään sisältyvä ydinryhmä 2 on todennut, että sähköinen kaupankäynti on alttiina petoksille arvonlisäveron alalla. Jotta saadaan kattava yleiskuva tilanteesta EU:ssa, ydinryhmä 2 päätti toteuttaa kaikille EU:n veroviranomaisille suunnatun kyselytutkimuksen. Tilintarkastustuomioistuin, joka kuuluu ydinryhmään 2, lähetti tämän kyselytutkimuksen EU:n veroviranomaisille marraskuussa 2016. Kyselytutkimuksen viitevuosi oli vuosi 2015. Tutkimus kattoi arvonlisäveron erityisjärjestelmään sisältyvän EU:n järjestelmän ja muun kuin EU:n järjestelmän sekä EU:n sisäisen ja ulkopuolisen tavaroiden etämyynnin. Kyselytutkimukseen vastasi 20 jäsenvaltiota.

2. Toinen vaihe: valituissa jäsenvaltioissa toteutettu kenttätyö, jossa kiinnitettiin huomiota rekisteröintijärjestelmien ja elinkeinonharjoittajien valvontajärjestelmien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon sekä alv- ja tulliasioiden riskinhallintakehyksiin.

Tilintarkastustuomioistuin lähetti valituille jäsenvaltioille kyselylomakkeen. Kyselyn avulla arviotiin, varmistavatko jäsenvaltioiden käyttöönottamat valvontatoimet arvonlisäveron ja tullien kannon kattavuuden sähköisessä kaupankäynnissä. Paikan päällä tilintarkastustuomioistuin keskusteli kyselytutkimukseen annetuista vastauksista vero- ja tullihallinnon asiantuntijoiden kanssa arvonlisäveron erityisjärjestelmän, hallinnollisen yhteistyön, arvonlisäveron erityisjärjestelmää ja etämyyntijärjestelmää koskevien tarkastusten ja valvonnan sekä posti- tai lähettitoiminnan harjoittajien tekemien LVCR-järjestelyä hakevien tuontien alalla.

Tilintarkastustuomioistuin valitsi ja tarkisti

  1. kaikki 29 arvonlisäveron erityisjärjestelmään liittyvää tapausta, joista tarkastetut jäsenvaltiot olivat joko vastuussa tai joissa ne olivat vaikutuksen kohteena
  2. satunnaisotoksen, joka sisälsi kymmenen lähetettyä teknistä virheilmoitusta ja kymmenen vastaanotettua teknistä virheilmoitusta
  3. satunnaisotoksen, joka sisälsi kymmenen rekisteröitymistä arvonlisäveron erityisjärjestelmään
  4. satunnaisotoksen, joka sisälsi kymmenen arvonlisäveron erityisjärjestelmän alv-ilmoitusta ja kymmenen alv-ilmoitukseen tehtyä oikaisua
  5. satunnaisotoksen, joka sisälsi kymmenen tunnistamisjäsenvaltiona vastaanotettua arvonlisäveron erityisjärjestelmän maksua ja kymmenen kulutusjäsenvaltiona vastaanotettua maksua
  6. satunnaisotoksen, joka sisälsi kymmenen arvonlisäveromaksurekisteröinnin peruutusta ja kymmenen arvonlisäveron erityisjärjestelmästä poistamista
  7. satunnaisotoksen, joka sisälsi kymmenen lähetettyä pyynnöstä tapahtuvaa tietojenvaihtoa ja kymmenen vastaanotettua pyynnöstä tapahtuvaa tietojenvaihtoa
  8. satunnaisotoksen, joka sisälsi kymmenen lähetettyä oma-aloitteista tietojenvaihtoa ja kymmenen vastaanotettua oma-aloitteista tietojenvaihtoa
  9. satunnaisotoksen, joka sisälsi viisi tunnistamisjäsenvaltiona tehtyä tarkastusta ja viisi kulutusjäsenvaltiona tehtyä tarkastusta
  10. toteutettujen monenvälisten valvontatoimien koko perusjoukon ja niiden Eurofiscin työalan 5 välityksellä vaihdettujen petosviestien koko perusjoukon, jotka vaikuttivat niihin jäsenvaltioihin, joihin tilintarkastustuomioistuin teki tarkastuskäynnin
  11. riskiperusteisen otoksen, joka sisälsi 30 tuontia, joiden osalta haettiin LVCR-järjestelyä (15 postitoiminnan harjoittajien ja 15 lähettitoiminnan harjoittajien tekemää hakemusta).

Näiden perusjoukkojen ja otosten avulla tilintarkastustuomioistuin tarkasti, toteuttavatko jäsenvaltioiden vero- ja tulliviranomaiset seuraavat toimet: i) käyttävät hallinnollisen yhteistyön järjestelyjä korvatakseen kulutusjäsenvaltion oikeudenkäyttövallan puutetta maassa (tai maissa), johon (tai joihin) myyjä on rekisteröitynyt tai tunnistautunut, ii) keräävät ja hyödyntävät tietoa mahdollisista liian vähäisistä maksuista, iii) tekevät myyjille asianmukaiset tarkastukset ja iv) soveltavat vaikuttavia valvontatoimia muista kuin EU-maista tuotuja tavaroita koskevien LVCR-järjestelyn väärinkäytösten estämiseksi ja havaitsemiseksi. Tilintarkastustuomioistuin analysoi ja käsitteli ennalta valittujen otosten tuloksia tarkastuslistan perusteella.

Tilintarkastustuomioistuin kiinnitti erityistä huomiota järjestelmiin ja valvontaan ja muun muassa testasi arvoltaan alhaisten tavaralähetysten tullivapautusten luotettavuustarkastuksiin liittyviä sähköisiä tulliselvitysjärjestelmiä testiympäristössä ja teki tarkastuskäynnin kolmeen postitoimistoon, jotta tullivalvontaa voitiin havainnoida käytännössä.

Liite III – Arvonlisäveron erityisjärjestelmään liittyviä liiketoimia sisältäneiden otosten tulokset

Tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa tilintarkastustuomioistuin tutki kaikki 22 arvonlisäveron erityisjärjestelmään liittyvää tapausta, joissa tarkastettu jäsenvaltio oli asiasta vastaava jäsenvaltio, ja kaikki seitsemän arvonlisäveron erityisjärjestelmään liittyvää tapausta, joissa tarkastettu jäsenvaltio oli vaikutuksen kohteena.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin tutki 90 satunnaisotannalla valittua arvonlisäveron erityisjärjestelmään liittyvää liiketoimea kultakin jäsenvaltiolta:

  1. otos, joka sisälsi kymmenen lähetettyä teknistä virheilmoitusta
  2. otos, joka sisälsi kymmenen vastaanotettua teknistä virheilmoitusta
  3. otos, joka sisälsi kymmenen rekisteröitymistä arvonlisäveron erityisjärjestelmään, joista viisi tehtiin EU:n järjestelmään ja viisi muuhun kuin EU:n järjestelmään
  4. otos, joka sisälsi kymmenen arvonlisäveron erityisjärjestelmän alv-ilmoitusta, joista puolet tehtiin arvonlisäveron erityisjärjestelmään sisältyvässä muussa kuin EU:n järjestelmässä ja puolet EU:n järjestelmässä
  5. otos, joka sisälsi kymmenen alv-ilmoitukseen tehtyä oikaisua, joista viisi tehtiin muussa kuin EU:n järjestelmässä ja viisi EU:n järjestelmässä
  6. otos, joka sisälsi kymmenen tunnistamisjäsenvaltiona vastaanotettua arvonlisäveron erityisjärjestelmän maksua
  7. otos, joka sisälsi kymmenen kulutusjäsenvaltiona vastaanotettua arvonlisäveron erityisjärjestelmän maksua
  8. otos, joka sisälsi kymmenen arvonlisäveromaksurekisteröinnin peruutusta, joista viisi tehtiin muussa kuin EU:n järjestelmässä ja viisi EU:n järjestelmässä
  9. otos, joka sisälsi kymmenen arvonlisäveron erityisjärjestelmästä poistamista, joista viisi tehtiin muussa kuin EU:n järjestelmässä ja viisi EU:n järjestelmässä.

Taulukko 4 sisältää yhteenvedon otoksen tuloksista kussakin tarkastuskäynnin kohteena olleessa jäsenvaltiossa RAG-värianalyysin72 avulla.

Taulukko 4

Yhteenveto otosten tuloksista tarkastetun jäsenvaltion mukaan

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Loppuviitteet

1 Eurostatin ja OECD:n yhteinen määritelmä.

2 Tiedot on poimittu joulukuussa 2018. Ks. https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=E-commerce_statistics.

3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (uudelleenlaadittu) (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

4 Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).

5 Alv-direktiivin 34 artiklan mukaisesti.

6 Neuvoston asetus (EY) N:o 1186/2009, annettu 16 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta (kodifioitu toisinto) (EUVL L 324, 10.12.2009, s. 23), 23 artikla.

7 Neuvoston direktiivi 2009/132/EY direktiivin 2006/112/EY 143 artiklan b ja c alakohdan soveltamisalasta vapautettaessa tietty tavaroiden lopullinen maahantuonti arvonlisäverosta (kodifioitu toisinto) (EUVL L 292, 10.11.2009, s. 5), 23 artikla.

8 Alv-direktiivin 24 artiklassa määritellään, että ”’palvelujen suorituksella’ tarkoitetaan liiketointa, joka ei ole tavaroiden luovutus”.

9 Ellei elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan kotipaikka ole EU:ssa.

10 Ks. alv-direktiivin XII osaston 6 luvun 2 ja 3 jakso.

11 Seuraavan asiakirjan tietojen perusteella: ”Assessment of the application and impact of the VAT exemption for importation of small consignments”, EY:n loppuraportti, toukokuu 2015, s. 43.

12 Verotuksen ja tulliliiton pääosaston toimittamien tietojen perusteella. Tiedoista käy ilmi rekisteröityneiden elinkeinonharjoittajien lukumäärä 31.10.2017.

13 Eurostatin tietojen perusteella: http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/E-commerce_statistics

14 Ks. erityiskertomus nro 24/2015 ”EU:n sisäisten arvonlisäpetosten torjuminen: lisätoimia tarvitaan”, suositus 11.

15 Ks. EUVL L 195, 1.8.2018, s. 3. Ks. myös EUVL L 195, 1.8.2018, s. 1.

16 Ks. erityiskertomus nro 19/2017 ”Tuontimenettelyt: oikeuskehyksen puutteet ja täytäntöönpanon tehottomuus vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin”, kohta 59.

17 Neuvoston asetus (EU) N:o 904/2010, annettu 7 päivänä lokakuuta 2010, hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla (uudelleenlaadittu) (EUVL L 268, 12.10.2010, s. 1).

18 Kun elinkeinonharjoittajille on kiinteitä toimipaikkoja useissa jäsenvaltioissa, ne voivat rekisteröityä mihin tahansa jäsenvaltioon, jossa niillä on kiinteä toimipaikka, jos ne eivät ole määrittäneet liiketoiminnan kotipaikkaa johonkin jäsenvaltioon. Tällöin niiden tulisi rekisteröityä siihen jäsenvaltioon, jossa liiketoiminnan kotipaikka sijaitsee.

19 Neuvoston asetuksen (EU) N:o 904/2010 17 ja 43–47 artiklan nojalla.

20 EU:n lainsäädännössä edellytetään 1.1.2019 alkaen, että palvelujen suorittajat säilyttävät vain yhden todisteen, jos vuotuisten EU:n sisäisen kuluttajakaupan palvelusuoritusten arvo on enintään 100 000 euroa.

21 Oma-aloitteisella tarkoitetaan milloin tahansa ilman pyyntöä tapahtuvaa satunnaista tietojen ilmoittamista.

22 Asetuksen (EU) N:o 904/2010 10 artiklan nojalla.

23 Ks. asetuksen (EU) N:o 904/2010 29 artikla.

24 Ks. kohdat 21–28 asiakirjassa ”Joint Audit Report”, OECD, Forum on Tax Administration (FTA), syyskuu 2010.

25 Neuvoston asetus (EU) 2018/1541, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018, asetusten (EU) N:o 904/2010 ja (EU) 2017/2454 muuttamisesta hallinnollista yhteistyötä arvonlisäveron alalla tehostavien toimenpiteiden osalta (EUVL L 259, 16.10.2018, s. 1).

26 Neuvoston asetuksen (EU) N:o 904/2010 uudessa 7 artiklan 4 a kohdassa ja 28 artiklan 2 a kohdassa.

27 https://ec.europa.eu/taxation_customs/business/vat/telecommunications-broadcasting-electronic-services/sites/mossportal/files/one-stop_add_guidelines_en.pdf.

28 Jäsenvaltiot voivat asettaa kynnysarvoksi 10 euroa.

29 Todellisella arvolla tarkoitetaan tavaran arvoa ilman rahti- ja vakuutuskustannuksia.

30 Vastoin yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1186/2009 23 artiklaa.

31 Vastoin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1186/2009 25 ja 26 artiklaa ja tavaroiden maahantuonnissa pieninä muina kuin kaupallisina lähetyksinä kolmansista maista sovellettavista verovapautuksista 5 päivänä lokakuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/79/EY (kodifioitu toisinto) (EUVL L 286, 17.10.2006, s. 15) 1 artiklaa.

32 Vastoin yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1186/2009 24 artiklan a alakohtaa.

33 Ks. erityiskertomus nro 19/2017, suositus 9.

34 Unionin tullikoodeksin täytäntöönpanosäädöksen 25 artiklan 1 kohdan f alakohta.

35 Ks. Verotuksen ja tulliliiton pääosaston asiakirja ”Valtuutetut talouden toimijat – Suuntaviivat”, 11.3.2016, s. 39.

36 Ks. erityiskertomus nro 19/2017, kohta 54.

37 Jäsenvaltioiden vahvistamiin tulli- ja sokerimaksuihin perustuvat omat varat.

38 Ks. www.parlegalusaturu.lv

39 Deloitten tutkimus ”VAT Aspects of cross-border e-commerce – Options for modernisation”, erä 1, s. 65.

40 Copenhagen Economics, E-commerce imports into Europe: VAT and customs treatment”, 2016.

41 Euroopan komissio, ”Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/112/EY ja direktiivin 2009/132/EY muuttamisesta palvelujen suorituksia ja tavaroiden etämyyntiä koskevien tiettyjen arvonlisäverovelvoitteiden osalta”, COM(2016) 757 final, 1.12.2016.

42 https://www.nao.org.uk/wp-content/uploads/2017/04/Investigation-into-overseas-sellers-failing-to-charge-VAT-on-online-sales.pdf.

43 https://webarchive.nationalarchives.gov.uk/20190509073425/https://www.gov.uk/government/statistics/measuring-tax-gaps.

44 Ks. ”Opas arvonlisäveron erityisjärjestelmään”, Euroopan komissio, 2013.

45 Ks. s. 33, https://english.rekenkamer.nl/publications/reports/2018/11/28/vat-on-cross-border-digital-services

46 Ks. s. 23, https://www.nku.cz/scripts/rka-en/detail.asp?cisloakce=17/12&rok=0&sestava=0.

47 Neuvoston direktiivi 2010/24/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä (EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1).

48 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (uudelleenlaadittu) (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

49 Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).

50 Neuvoston direktiivi (EU) 2017/2455, annettu 5 päivänä joulukuuta 2017, direktiivin 2006/112/EY ja direktiivin 2009/132/EY muuttamisesta palvelujen suorituksia ja tavaroiden etämyyntiä koskevien tiettyjen arvonlisäverovelvoitteiden osalta (EUVL L 348, 29.12.2017, s. 7); neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/2459, annettu 5 päivänä joulukuuta 2017, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY täytäntöönpanotoimenpiteistä annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 muuttamisesta (EUVL L 348, 29.12.2017, s. 32); neuvoston asetus (EU) 2017/2454, annettu 5 päivänä joulukuuta 2017, hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla annetun asetuksen (EU) N:o 904/2010 muuttamisesta (EUVL L 348, 29.12.2017, s. 1).

51 Ks. erityiskertomus nro 24/2015 ”EU:n sisäisten arvonlisäpetosten torjuminen: lisätoimia tarvitaan”, kohdat 90 ja 91.

52 Lamensch, 2017, s. 140. Ks. https://www.ibfd.org/sites/ibfd.org/files/content/pdf/ivm_2017_02_e2_1_SeptNewsletter.pdf

53 Ks. sähköisen kaupankäynnin alaa koskeva tarkastuksen johtopäätös 17/12, s. 17: https://www.nku.cz/scripts/rka-en/detail.asp?cisloakce=17/12&rok=0&sestava=0.

54 Julkaisussa ”Postal/Express Consignments Risk Indicators and Manual” (WCO Customs Risk Management Compendium, nide 2).

55 Ks. kohta 1.3 WCO:n julkaisussa ”Guidelines for the immediate release of consignments by customs”, WCO, 2014: http://www.wcoomd.org/-media/wco/public/global/pdf/topics/facilitation/instruments-andtools/ tools/immediate-release-guidelines/immediate-release-guidelines.pdf?db=web.

56 Ks. kohta 11 WCO:n julkaisussa ”Guidelines for the immediate release of consignments by customs”, WCO, 2014: http://www.wcoomd.org/-/media/wco/public/global/pdf/topics/facilitation/instruments-and-tools/tools/immediate-release-guidelines/immediate-release-guidelines.pdf?db=web.

57 Ks. kooste ”Compendium on the implementation of Council Regulation (EC) No 1186/2009” (tullikoodeksikomitea, 2016, s. 19).

58 Ks. neuvoston direktiivi 2009/132/EY, 23 artikla.

59 Ks. koosteen sivut 18 ja 19.

60 Ks. erityiskertomus nro 19/2017 ”Tuontimenettelyt: oikeuskehyksen puutteet ja täytäntöönpanon tehottomuus vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin”, kohdat 99, 100 ja 137.

61 Ks. erityiskertomus nro 13/2011 ”Pystytäänkö tullimenettelyn 42 valvonnalla estämään ja havaitsemaan arvonlisäveronkierto?”.

62 Neuvoston direktiivissä (EU) 2017/2455 lisätään direktiiviin 2006/112/EY uusi 242 a artikla, joka tulee voimaan 1.1.2021.

63 Ks. COM(2018) 819 final, 11.12.2018, ”Ehdotus neuvoston direktiiviksi 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta tavaroiden etämyyntiä ja tiettyjä kotimaisia tavaroiden luovutuksia koskevien säännösten osalta”.

64 Ks. erityiskertomus nro 19/2017 ”Tuontimenettelyt: oikeuskehyksen puutteet ja täytäntöönpanon tehottomuus vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin”, kohdat 137 ja 138, sekä vuosikertomus talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2017, kohta 4.16.

65 Ks. NAO:n raportin kohta 1.10: https://www.nao.org.uk/wp-content/uploads/2017/04/Investigation-into-overseas-sellers-failing-to-charge-VAT-on-online-sales.pdf

66 http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2018/621854/EPRS_STU(2018)621854_EN.pdf

67 Ks. Euroopan parlamentin tutkimus aiheesta ”VAT fraud, economic impact, challenges and policy issues”, lokakuu 2018, ja Sénat, Rapport d´information n° 691 du 17 septembre 2015, fait au nom de la commission des finances sur le e-commerce: propositions pour une TVA payée à la source.

68 Ks. julkaisu ”WCO Cross-border e-commerce. Framework of standards”, s. 13, WCO, kesäkuu 2018: http://www.wcoomd.org/-/media/wco/public/global/pdf/topics/facilitation/activities-and-programmes/ecommerce/wco-framework-of-standards-on-crossborder-ecommerce_en.pdf?la=en

69 R.T. Ainsworth, M. Alwohaibi, M. Cheetham, ”VATCoin: Can a Crypto Tax Currency Prevent VAT Fraud?”, Tax Notes International, nide 84, 14.11.2016. Ks. myös KPMG:n ehdotus hajautetun tilikirjan teknologiasta: https://home.kpmg/lu/en/home/insights/2018/07/vat-dlt.html.

70 Ks. COM(2018) 812 final, 12.12.2018, ”Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta tiettyjen maksupalveluntarjoajia koskevien vaatimusten käyttöön ottamiseksi”.

71 243 a – 243 d artikla.

72 RAG on lyhenne sanoista ”red” (punainen), ”amber” (meripihka) ja ”green” (vihreä).

Lyhenteet

Alv: Arvonlisävero

B2B: Yritystenvälinen kauppa (business to business)

B2C: Kuluttajakauppa (business-to-consumer)

BKTL: Bruttokansantulo

CMRF: Yhteinen riskinhallintajärjestelmä (Common risk management framework)

CP 42: Tullimenettely 42

EU: Euroopan unioni

GATT: Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus

HMRC: Yhdistyneen kuningaskunnan vero- ja tulliviranomainen (Her Majesty’s Revenue and Customs)

IP: Internetprotokolla

IT: Tietotekniikka (Information technology)

ITSM: Tietotekniikkapalvelujen hallinnointi (Information technology service management)

Kulutusjäsenvaltio: Jäsenvaltio, jossa asiakas tosiasiassa kuluttaa palvelun

LVCR: Arvoltaan vähäisten tavaralähetysten vapautus (Low value consignment relief)

MOSS: Arvonlisäveron erityisjärjestelmä (Mini One Stop Shop)

MTIC-petos: Yhteisön sisäinen missing trader ‑petos

OECD: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö

OLAF: Euroopan petostentorjuntavirasto

P2P: Yksityishenkilöiden välinen kauppa

Pk-yritykset: Pienet ja keskisuuret yritykset

RIF: Riskitietolomake

Tunnistamisjäsenvaltio: Jäsenvaltio, jossa sähköisesti suoritettavia palveluja tarjoavat elinkeinonharjoittajat ovat rekisteröityneet arvonlisäveroa varten

WCO: Maailman tullijärjestö

WF5: Eurofiscin työala 5

Sanasto

Arvonlisäveron erityisjärjestelmä (MOSS-järjestelmä): Vapaaehtoinen kaupan helpottamisjärjestelmä, jonka ansiosta verovelvolliset (sekä EU:n yritykset että EU:n ulkopuoliset yritykset) voivat tarjota televiestintä-, radio- ja televisiolähetyspalveluja sekä sähköisesti suoritettavia palveluja henkilöille, jotka eivät ole verovelvollisia, sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa niillä ei ole toimipaikkaa, jotta ne voivat tilittää kyseisistä suorituksista arvonlisäveron ja ilmoittaa sen verkkoportaalin kautta jäsenvaltiossa, jossa ne ovat rekisteröityneet.

Arvonlisäverotunniste (alv-tunniste): Kullekin alv-velvolliselle, joka aikoo myydä tavaroita tai palveluja tai hankkia tavaroita yrityksen tarkoituksiin, annettu yksilöllinen tunnistenumero. Numeron edessä on jäsenvaltion osoittava kaksikirjaiminen etuliite.

Etämyyntijärjestelmä: Kuluttajakaupan verotusjärjestelmä EU:n sisäiseen tavaroiden luovutukseen. Järjestelmä, jossa elinkeinonharjoittaja soveltaa tiettyä kynnysarvoa alhaisemmaksi jäävään myyntiin (yleensä 35 000 euroa, mutta joissakin jäsenvaltioissa 100 000 euroa) sen jäsenvaltion alv-kantaa, johon elinkeinonharjoittaja on rekisteröitynyt. Kun tämä kynnysarvo ylittyy, elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä alv-velvolliseksi kohdejäsenvaltioon ja sovellettava sen alv-kantaa.

Eurofisc: Jäsenvaltioiden vero- ja tullivirkamiesten välinen hajautettu verkosto, joka vaihtaa kohdennettuja tietoja mahdollisesti vilpillisistä yrityksistä ja liiketoimista nopeasti sekä käsittelee ja analysoi niitä yhdessä.

Fiscalis: EU:n toimintaohjelma, jonka tarkoituksena on rahoittaa veroviranomaisilta tulleita verotusjärjestelmien toimintaa sisämarkkinoilla parantavia aloitteita, jotka koskevat viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmiä, monenvälisiä valvontatoimia, seminaareja ja hankeryhmiä, työvierailuja, koulutusta ja muuta vastaavanlaista ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavaa toimintaa.

Hallinnollinen yhteistyö: Jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto, jossa veroviranomaiset auttavat toisiaan ja tekevät yhteistyötä komission kanssa tavaroiden ja palvelujen myynnistä, tavaroiden EU:n sisäisestä hankinnasta sekä tavaroiden maahantuonnista kannettavan arvonlisäveron moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi 7 päivänä lokakuuta 2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 904/2010 mukaisesti. Jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto voi kattaa kaikki tiedot, joiden avulla arvonlisäverotus voidaan toimittaa oikein myös erityistapauksissa.

Keskinäinen hallinnollinen apu: Tullihallinnon toisen tullihallinnon puolesta tai yhteistyössä sen kanssa toteuttamat toimet, jotka tähtäävät tullilainsäädännön asianmukaiseen soveltamiseen ja tullirikosten estämiseen, tutkimiseen ja ehkäisemiseen.

Missing Trader (valeyhtiö): Elinkeinonharjoittaja, joka on rekisteröitynyt alv-velvolliseksi ja hankkii tai pyrkii hankkimaan mahdollisesti vilpillisessä tarkoituksessa tavaroita tai palveluja maksamatta arvonlisäveroa ja luovuttaa niitä arvonlisäverollisina maksamatta keräämäänsä arvonlisäveroa kansallisille veroviranomaisille.

Monenväliset valvontatoimet: Kaksi jäsenvaltiota tai useampi jäsenvaltio voi suorittaa yhden tai useamman asiaan kuuluvan elinkeinonharjoittajan verovelvollisuuden koordinoituja tarkastuksia, kun ne katsovat, että tällaiset tarkastukset ovat vaikuttavampia kuin vain yhden jäsenvaltion suorittamat tarkastukset.

Riskinhallinta: Riskin järjestelmällinen tunnistaminen muun muassa satunnaistarkastusten avulla ja kaikkien tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen riskille altistumisen rajoittamiseksi.

Tullimenettely 42: Järjestelmä, jota tuoja käyttää saadakseen vapautuksen arvonlisäverosta silloin, kun tuodut tavarat kuljetetaan toiseen jäsenvaltioon direktiivin 2006/112/EY 143 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti. Arvonlisävero maksetaan määräjäsenvaltioon.

VIES (VAT Information Exchange System): Arvonlisäveron tietojenvaihtojärjestelmä on sähköinen verkosto, jossa välitetään tietoja jäsenvaltioissa rekisteröityjen yritysten voimassa olevista alv-tunnisteista ja verosta vapautetuista yhteisönsisäisistä luovutuksista. Näiden tietojen syöttämisestä verkostoon vastaavat kansalliset veroviranomaiset.

Komission vastaukset

Tiivistelmä

VII

c) Komissio haluaa painottaa, että näiden järjestelyjen täytäntöönpano on jäsenvaltioiden tehtävä.

f) Komissio haluaa painottaa, että arvonlisäveron kannon täytäntöönpano kuuluu kansalliseen toimivaltaan.

VIII

Komissiolle esitetyistä suosituksista:

a) Komissio >hyväksyy suosituksen siltä osin kuin se on asiassa toimivaltainen.

b) Komissio hyväksyy suosituksen. Jäsenvaltioiden tapa kohdella arvoltaan vähäisiä tavaralähetyksiä (myös tullivapautuksen väärinkäyttöä) on yksi aiheista, joista keskustellaan perinteisiä omia varoja koskevan vuoden 2020 tarkastussuunnitelman vahvistamismenettelyssä.

c) Komissio ei hyväksy suositusta, koska etämyyntijärjestelmän heikkouksiin on puututtu eikä komissiolla ole pääsyä MOSS-järjestelmän tietoihin. Ks. vastaus kohtaan 96.

d) Komissio hyväksyy suosituksen. Apua annetaan pyydettäessä.

e) Komissio hyväksyy suosituksen. Komissio on aina valmis tarkastelemaan esitettyjä vaihtoehtoisia ja realistisia veronkannon menetelmiä ja analysoimaan niiden lisäarvoa arvonlisäveropetosten torjunnassa ottaen asianmukaisesti huomioon niiden toteutettavuuden.

Komissio toteaa muiden kolmen suosituksen osalta, että ne on osoitettu jäsenvaltioille.

Johdanto

20

Komission ehdotuksella COM(2018)812/2 ja ehdotuksella 812/3 tarjotaan jäsenvaltioille parempia välineitä sähköisen kaupankäynnin harjoittajien valvontaan maksutietojen käytön avulla.

21

Arvonlisäverovapautus lakkautetaan 1. tammikuuta 2021 alkaen.

Huomautukset

31

Komissio on jo esittänyt sähköisen kaupankäynnin arvonlisäverosäännöksiä koskevan paketin, toimenpiteitä veroviranomaisten ja maksupalveluntarjoajien välisen yhteistyön vahvistamiseksi sekä toimenpiteitä hallinnollisen yhteistyön vahvistamiseksi ensinnäkin jäsenvaltioiden verohallintojen välillä, toiseksi tulli- ja veroviranomaisten välillä ja lopuksi Eurofiscin, OLAFin ja Europolin välillä.

37

Komissio tarkastelee parhaillaan mahdollisia innovatiivisia lähestymistapoja tietojenvaihdon vahvistamiseksi kolmansien maiden kanssa, myös sähköisen kaupankäynnin alalla. Esimerkiksi EU:n ja Kiinan tulliyhteistyön strategisen kehyksen mukaan yhteistyötä ja keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevaa Euroopan unionin ja Kiinan välistä vuoden 2004 sopimusta tarkistetaan. On tutkittava, voitaisiinko sopimusta tässä yhteydessä mukauttaa sähköisen kaupankäynnin haasteisiin.

89

Valtuutettujen talouden toimijoiden sisäisten valvontajärjestelmien ja menettelyjen säännöllinen seuranta sen varmistamiseksi, että niitä koskevat arviointiperusteet ja vaatimukset täyttyvät, on valtuutettujen talouden toimijoiden ensisijainen vastuuala. Sisäisen valvonnan järjestelmät ovat keskeinen osatekijä valtuutettujen talouden toimijoiden tehokkaassa seurannassa.

(EU:n valtuutettuja talouden toimijoita koskevien suuntaviivojen mukaan) parhaisiin suositeltuihin sisäisiin käytäntöihin voi kuulua yrityksen menettelyjen ja sisäisen valvonnan, myös tullivalvonnan/tullimuodollisuuksien seurannan ja valvonnan, vastuuhenkilön nimeäminen.

Lisäksi tulliviranomaiset ovat unionin tullikoodeksin 23 artiklan 5 kohdan ja 38 artiklan 1 kohdan mukaan velvollisia seuraamaan valtuutettujen talouden toimijoiden vaatimusten ja arviointiperusteiden täyttymistä. Tulliviranomaisen seurannan on oltava jatkuvaa, mutta sitä toteutetaan myös valtuutetun talouden toimijan toimittamien tietojen perusteella. Kun valtuutettu talouden toimija ilmoittaa tulliviranomaisille paljastuneista sääntöjenvastaisuuksista, viranomainen tarkistaa ja tutkii nämä tiedot, ja tämä voi johtaa valtuutuksen uudelleenarviointiin, keskeyttämiseen ja/tai kumoamiseen.

90

Kaikkien valtuutetun talouden toimijan asemassa olevien on täytettävä niitä koskevat arviointiperusteet ja vaatimukset. Tähän kuuluu sen varmistaminen, että tulli-ilmoitukset ovat asianmukaisia. Kun arviointiperusteet ja vaatimukset eivät enää täyty, tulliviranomaiset keskeyttävät tai kumoavat valtuutetun talouden toimijan valtuutuksen.

Toimivaltaisia tulliviranomaisia kehotetaan tehostamaan seurantatoimiaan sekä toteuttamaan asianmukaiset toimet (uudelleenarviointi, keskeyttäminen ja/tai kumoaminen) sääntöjenvastaisuuksien osalta.

91

Ks. komission vastaukset seurantaa ja sisäistä valvontaa koskeviin kohtiin 89 ja 90.

96

Joihinkin arvonlisäveron erityisjärjestelmän heikkouksiin on puututtu sen jälkeen kun 1. tammikuuta 2019 voimaantullut erityisjärjestelmän yksinkertaistaminen hyväksyttiin. Etämyyntijärjestelyn heikkouksiin puututaan hiljattain hyväksytyllä sähköistä kaupankäyntiä koskevalla arvonlisäverolainsäädännöllä, jossa kansalliset kynnysarvot kumotaan ja korvataan vain 10 000 euron EU:n laajuisella kynnysarvolla vuodesta 2021 alkaen.

98

Arvoltaan vähäisiä tavaralähetyksiä koskevat perinteisten omien varojen tarkastukset (myös tullivapautuksen väärinkäyttö) ovat tulevaisuudessa yksi ensisijainen valvonta-ala. Mitä tulee havaittuihin petoksiin, jotka koskevat tekstiilien ja jalkineiden aliarvottamista, komissio on katsonut alan ensisijaiseksi vuosina 2018 ja 2019 kaikissa jäsenvaltioissa. Vuonna 2017 painotettiin aurinkopaneelien polkumyyntitullien kiertämisen tutkimista. Vuosina 2015 ja 2016 tutkittiin ensisijaisesti perinteisten omien varojen kirjaamisen luotettavuutta.

122

Kynnysarvolla varmistetaan oikeasuhteisuus mikroyritysten kannalta. Ne on tällä hetkellä vapautettu arvonlisäverosta useimmissa jäsenvaltioissa, mutta niihin aletaan soveltaa arvonlisäveroa nykyisten sääntöjen mukaan hetkestä, jona toisen jäsenvaltion kuluttaja ensimmäisen kerran käyttää niiden palveluja. Tämän suhteettomuuden korjaamiseksi ja noudattaen samalla mahdollisimman laajasti määräpaikassa tapahtuvan verotuksen periaatetta EU:n rajaylittävän kynnysarvon oikeasuhteiseksi ja tasapainoiseksi määräksi katsottiin 10 000 euroa.

136

Arvonlisäveron kannon täytäntöönpano kuuluu kansalliseen toimivaltaan.

Johtopäätökset ja suositukset

Suositus 1 – Tehostetaan hallinnollisen yhteistyön järjestelyjen käyttöä

Komissiolle esitetyistä suosituksista:

a) Komissio hyväksyy suosituksen siltä osin kuin se on asiassa toimivaltainen.

b) Komissio hyväksyy suosituksen ja alkaa ehdottaa muutoksia sähköisiin lomakkeisiin. Komissio toteaa, että nämä kolme suositusta on osoitettu jäsenvaltioille.

Komissio toteaa, että kolme muuta suositusta on osoitettu jäsenvaltioille.

Suositus 2 – Lisätään valvontatoimien vaikuttavuutta

Komissiolle esitetyistä suosituksista:

a) Komissio hyväksyy suosituksen. Jäsenvaltioiden tapa kohdella arvoltaan vähäisiä tavaralähetyksiä (myös tullivapautuksen väärinkäyttöä) on yksi aiheista, joista keskustellaan perinteisiä omia varoja koskevan vuoden 2020 tarkastussuunnitelman vahvistamismenettelyssä.

b) Komissio ei hyväksy suositusta, koska etämyyntijärjestelmän heikkouksiin on puututtu eikä komissiolla ole pääsyä MOSS-järjestelmän tietoihin. Ks. vastaus kohtaan 96.

c) Komissio hyväksyy suosituksen.

d) Komissio hyväksyy suosituksen ja sisällyttää sen seurantatoimiinsa.

Kansallisten tulliviranomaisten olisi täytynyt arvioida uudelleen kaikki ennen unionin tullikoodeksin voimaantuloa myönnetyt EU:n valtuutettujen talouden toimijoiden valtuutukset 1. toukokuuta 2019 mennessä unionin tullikoodeksiin tehtyjen muutosten vuoksi (unionin tullikoodeksia koskevan delegoidun säädöksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti). Velvoitteiden noudattamista koskeva arviointiperuste kuuluu tähän uudelleenarviointiin.

Komissio on aloittanut valmistelut tarkistaakseen valtuutettujen talouden toimijoiden seurantamenettelyt jäsenvaltioissa unionin tullikoodeksin 23 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Valtuutettujen talouden toimijoiden velvoitteiden, myös arvoltaan vähäisten tavaralähetysten vapautuksen velvoitteiden, noudattamista koskevan arviointiperusteen seuranta on yksi tässä yhteydessä tarkistettavista seikoista.

Komissio toteaa, että kaksi muuta suositusta on osoitettu jäsenvaltioille.

Suositus 3 – Parannetaan veronkannon täytäntöönpanoa

Komissiolle esitetyistä suosituksista:

a) Komissio hyväksyy suosituksen. Apua annetaan pyydettäessä.

b) Komissio hyväksyy suosituksen. Jäsenvaltioiden välisiin maksujen eroavuuksiin puuttuminen ja pidätettyjen arvonlisäverojen kohtelu ovat jatkuvasti komission työn kohteena. Komissio tarkastaa parhaillaan vuosia 2015–2018 sitä mukaan kun ne tulevat saataville arvonlisäveroon perustuvien omien varojen yhteydessä.

c) Komissio hyväksyy suosituksen. Se järjestää jäsenvaltioiden kanssa toimintaa sen joulukuussa 2017 antaman, direktiiviä 2010/24/EU koskevan kertomuksen jatkotoimena kaikkien verojen perimiseksi.

Komissio toteaa, että toinen suositus on osoitettu jäsenvaltioille.

Suositus 4 – Parannetaan sääntelykehyksen vaikuttavuutta

Komissiolle esitetyistä suosituksista:

a) Komissio hyväksyy suosituksen. Komissio on aina valmis tarkastelemaan esitettyjä vaihtoehtoisia ja realistisia veronkannon menetelmiä ja analysoimaan niiden lisäarvoa arvonlisäveropetosten torjunnassa ottaen asianmukaisesti huomioon niiden toteutettavuuden.

b) Komissio hyväksyy suosituksen.

c) Komissio hyväksyy suosituksen. Kuten tilintarkastustuomioistuin toteaa (ks. kohta 126), jäsenvaltiot soveltavat yhdenmukaisesti ”todellisen arvon” määritelmää sellaisena kuin se esitetään yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1186/2009 täytäntöönpanoa koskevassa koosteessa (Compendium on the implementation of Council Regulation 1186/2009 setting up a Community system of reliefs from customs duty).

Komissio ja jäsenvaltiot keskustelevat myös parhaillaan termin ”todellinen arvo” oikeudellisesti sitovasta määritelmästä.

Komissio toteaa, että toinen suositus on osoitettu jäsenvaltioille.

Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi IV tarkastusjaosto, jonka erikoisalana on markkinoiden sääntely ja kilpailukykyinen talous. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Neven Mates. Tarkastus toimitettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Ildikó Gáll-Pelczin johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Zoltán Lovas ja kabinettiavustaja Claudia Kinga Bara, toimialapäällikkö Paul Stafford, tehtävävastaava Carlos Soler Ruiz sekä tarkastajat Maria Echanove, Josef Edelmann, Benny Fransen, Dan Danielescu, Christine Becker ja Eni Kabashi. Kielellisissä kysymyksissä avusti Evy Fiers.

Vasemmalta oikealle: Benny Fransen, Dan Danielescu, Paul Stafford, Ildikó Gáll-Pelcz, Josef Edelmann, Carlos Soler Ruiz, Zoltán Lovas

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2019

PDF ISBN 978-92-847-2260-0 ISSN 1977-5792 doi:10.2865/732582 QJ-AB-19-009-FI-N
HTML ISBN 978-92-847-2221-1 ISSN 1977-5792 doi:10.2865/995428 QJ-AB-19-009-FI-Q

© Euroopan unioni, 2019.

Euroopan unionin tekijänoikeuden piiriin kuulumattomien kuvien tai muun materiaalin käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijoilta.

YHTEYDENOTOT EU:HUN

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

  • soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
  • soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
  • sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

TIETOA EU:STA

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/contact_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata EU Bookshopista, osoitteesta https://publications.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.