Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset varainhoitovuodelta 2018

Presidentin esipuhe

Euroopan unionin ulkoisena tarkastajana Euroopan tilintarkastustuomioistuin toimii yhdessä kaikkien EU:n toimielinten ja muiden elinten kanssa ja auttaa niitä hallinnoimaan EU:n varoja moitteettomasti ja taloudellisesti.

Tänä vuonna tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus julkaistaan hetkellä, joka osuu tärkeään taitekohtaan. Uusi Euroopan parlamentti valittiin toukokuussa, ja uusi Euroopan komissio nimitetään marraskuussa. Sopimus EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027 on valmisteilla. Tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuoden 2019 alussa yhteenvedon tärkeimmistä huomautuksista, jotka se oli esittänyt komission lainsäädäntöehdotuksista seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten. Näiden huomautusten tarkoituksena on auttaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa tekemään lainmuutokset, jotka ovat tarpeen, jotta EU:n talousarvion julkisia varoja voitaisiin tulevina vuosina käyttää vielä nykyistäkin taloudellisemmin, tehokkaammin ja vaikuttavammin.

Tämän vuoden tarkastuslausumassa tilintarkastustuomioistuin toteaa aiempien vuosien tapaan, että EU:n tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:n taloudellisesta asemasta. Lisäksi koska tilintarkastustuomioistuin ei havainnut olennaisia virheitä tarkastamissaan EU:n tuloissa, talousarvion tulopuolesta annettiin puhdas lausunto. Samaan aikaan tilintarkastustuomioistuin antoi varauman sisältävän lausunnon vuoden 2018 tilinpäätöksen perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastuksessa havaitut virheet eivät olleet laajalle ulottuvia eivätkä ne siitä syystä vääristäneet kuvaa EU:n todellisesta taloudellisesta asemasta. Tilintarkastustuomioistuimen testauksesta kävi lisäksi ilmi, että EU:n menoihin liittyvien sääntöjenvastaisuuksien taso on pysynyt sen vaihteluvälin sisällä, joka todettiin vuosien 2016 ja 2017 osalta. Lisäksi, aivan kuten kahtena edellisenä vuotena, merkittävässä osassa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista menoista virhetaso ei ollut olennainen. Tämä vahvistaa sen viime vuosien havainnon, että EU:n varainhoito on jatkuvasti parantunut.

Koska Euroopan unioni on kohentanut varainhoitoaan, se täyttää nyt tiukat tilivelvollisuuteen ja avoimuuteen liittyvät standardit julkisten varojen käytössä. EU:n on varainhoitonsa parantamisessa saavuttamansa menestyksen pohjalta tehtävä lisätyötä sen varmistamiseksi, että EU:n kansalaiset voivat jatkossakin luottaa EU:hun ja sen jäsenvaltioihin. Erityisesti meidän olisi yhteisvoimin suunnattava valvontatoimintamme sellaisille alueille, joilla edelleen esiintyy erityisiä puutteita ja joilla riskit ovat erityisen suuria. Tästä syystä Euroopan tilintarkastustuomioistuin kannustaa kaikkia muita EU:n toimielimiä ja elimiä ja varsinkin uutta Euroopan komissiota tekemään yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen kanssa, jotta tarkastusmenetelmiä ja ‑käytäntöjä voitaisiin entisestään kehittää ja yhdenmukaistaa.

Koska EU:n talousarvion osuus kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta (BKTL) ei ole enempää kuin noin yksi prosentti, on erittäin tärkeää, että EU:n menot eivät ole pelkästään sääntöjenmukaisia vaan myös tuottavat tuloksia.

Kokonaistulokset

Keskeiset havainnot

• EU:n talousarvion menoissa oli vuonna 2018 kaiken kaikkiaan virheitä arviolta 2,6 prosenttia. Tämä arvioitu virhetaso on niiden virhearvioiden rajoissa, jotka koskevat kahta edellistä vuotta. Noin puolessa menoista maksut edunsaajille suoritetaan pääasiassa tiettyjen ehtojen täyttämisestä eli kyse on tukioikeuksiin perustuvista maksuista. Tämän tyyppisten menojen osalta tilintarkastustuomioistuin arvioi, että todennäköisin virhetaso on alle 2 prosentin olennaisuusrajan.
• Tänä vuonna – kolmantena vuonna peräkkäin — tilintarkastustuomioistuin antaa maksujen osalta varauman sisältävän lausunnon. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuoteen 2015 asti lausunto oli kielteinen.
• Euroopan komission tiedot sääntöjenmukaisuudesta poikkeavat toisinaan tilintarkastustuomioistuimen havainnoista. Komission virhetasoarviot ovat lähellä tilintarkastustuomioistuimen arvioita kilpailukykyyn ja luonnonvaroihin liittyvien menojen osalta ja alemmat koheesiomenojen osalta.
• Jäsenvaltioiden maksupyynnöt, jotka koskivat Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot), lisääntyivät merkittävästi vuonna 2018. Samaan aikaan – vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen viidentenä vuonna – ERI-rahastojen varojen käyttö oli edelleen suunniteltua hitaampaa. Tämä on osaltaan lisännyt ERI-rahastojen maksattamatta olevien sitoumusten määrää.
• Tilintarkastustuomioistuin analysoi tuloksellisuusnäkökulmasta joukon ohjelmia, jotka kattoivat 97 prosenttia vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen rahoitussuunnitelmasta. Analyysin perusteella tilintarkastustuomioistuin tuli siihen tulokseen, että EU:n talousarvioon tällä hetkellä sovellettavat tuloksellisuusindikaattorit eivät aina anna oikeaa kuvaa siitä, miten poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa on tosiasiassa edistytty.
• Tämän vuoden seuranta-analyysissä tarkasteltiin 184:ää suositusta, jotka oli annettu vuonna 2015 julkaistuissa 25 erityiskertomuksessa. Vuoden 2015 jälkeen komissio on pannut 75 prosenttia tilintarkastustuomioistuimen suosituksista täytäntöön joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi.
• Tilintarkastustuomioistuin raportoi kaikista tarkastusten yhteydessä havaituista petosepäilyistä EU:n petostentorjuntavirastolle (OLAF). Vuoden 2018 aikana tilintarkastustuomioistuin antoi OLAFille tiedon yhdeksästä tapauksesta, joissa epäiltiin petosta.

Tilintarkastustuomioistuimen vuodelta 2018 antamat vuosikertomukset, jotka koskevat EU:n talousarviota sekä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston rahoittamia toimia, ovat kokonaisuudessaan saatavilla tilintarkastustuomioistuimen verkkosivuilla (eca.europa.eu).

Mitä tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut?

EU:n vuoden 2018 talousarvio lukuina

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät EU:n vuotuisen talousarvion monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Nyt voimassa oleva monivuotinen rahoituskehys koskee vuosia 2014–2020. Komissiolla on ensisijainen vastuu sen varmistamisesta, että talousarviovarat käytetään asianmukaisesti.

Vuonna 2018 menot olivat yhteensä 156,7 miljardia euroa. Määrä vastaa 2,2:ta prosenttia EU:n jäsenvaltioiden julkisen talouden kokonaismenoista ja 1,0:a prosenttia EU:n bruttokansantulosta.

Mistä rahat ovat peräisin?

EU:n talousarviota rahoitetaan usein erilaisin tavoin. Tulojen kokonaismäärä on 159,3 miljardia euroa, josta jäsenvaltiot kattavat suurimman osan (105,0 miljardia euroa) siten, että maksut määräytyvät suhteessa jäsenvaltioiden bruttokansantuloon. Muita tulonlähteitä ovat tullit (20,2 miljardia euroa), jäsenvaltioiden kantamaan arvonlisäveroon perustuva rahoitusosuus (17,1 miljardia euroa) sekä esimerkiksi unionin sopimuksiin ja ohjelmiin perustuvat rahoitusosuudet ja palautukset (17,0 miljardia euroa).

Mihin rahat käytetään?

EU:n vuotuiseen talousarvioon sisältyvät varat käytetään monilla eri aloilla. Talousarviosta tuetaan niinkin erilaisia kohteita kuin maataloutta, maaseudun ja kaupunkialueiden kehittämistä, liikenneinfrastruktuurihankkeita, tutkimusta, työttömien kouluttamista, EU:hun liittymistä suunnittelevia maita sekä naapurivaltioita ja kehitysmaita.

Noin kahta kolmasosaa talousarviovaroista hallinnoidaan ns. yhteistyöhön perustuvalla mallilla, jossa yksittäiset jäsenvaltiot jakavat varat ja hallinnoivat menoja EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tätä hallintomallia sovelletaan esimerkiksi menoihin, jotka koskevat koheesiota ja luonnonvaroja.

EU:n talousarviota koskeva tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa joka vuosi EU:n tulot ja menot ja tutkii, ovatko vuotuiset tilinpäätökset luotettavia ja ovatko tulo- ja menotapahtumat EU:n ja jäsenvaltioiden sääntöjen mukaisia.

Tämä työn perusteella tilintarkastustuomioistuin antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkastuslausuman siten kuin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklassa edellytetään. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa menot sen jälkeen kun EU:n varojen lopulliset saajat ovat toteuttaneet toimia tai heille on aiheutunut kuluja ja kun komissio on hyväksynyt kyseiset menot. Tilintarkastustuomioistuin ei tarkastanut ennakkomaksuja paitsi jos ne oli selvitetty vuonna 2018.

Tämän vuoksi vuotta 2018 koskevassa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa perusjoukko oli 120,6 miljardia euroa (ks. kaavio 1).

Tänä vuonna tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen koko perusjoukosta suurin osa eli 48 prosenttia koski luonnonvaroja. Seuraavaksi suurimpia aloja olivat koheesio (20 prosenttia) ja kilpailukyky (15 prosenttia).

Kuten edellisenä vuonna, tilintarkastustuomioistuin tutki koheesioalaa niiden tarkastusten pohjalta, joita muut tarkastajat olivat tehneet jäsenvaltioissa. Lisäksi tarkastettiin komission toteuttamaa valvontaa. Tämä tarkoittaa sitä, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat kävivät läpi muiden tekemää tarkastus- ja valvontatyötä ja tekivät tarvittaessa tarkastustoimenpiteitä uudelleen.

Lisätietoja tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessaan noudattamasta lähestymistavasta on kappaleessa ”Taustatietoja”.

Tarkastushavainnot

EU:n tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

EU:n vuoden 2018 tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot EU:n taloudellisesta tuloksesta ja sen varoista ja vastuista vuoden lopussa kansainvälisten julkissektorin tilinpäätösstandardien mukaisesti.

Tilintarkastustuomioistuin voi niin ollen antaa puhtaan tarkastuslausunnon (vahvistuksen) tilien luotettavuudesta, kuten se on antanut joka vuosi vuodesta 2007 lähtien.

Vuoden 2018 tulot ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset

Tilintarkastustuomioistuimen johtopäätös on, että tulojen virhetaso ei ole olennainen. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin tarkasti valikoituja tuloihin liittyviä järjestelmiä ja arvioi niiden olevan yleisesti ottaen vaikuttavia. Poikkeuksena olivat perinteisiä omia varoja koskevat keskeiset sisäiset kontrollit komissiossa ja eräissä jäsenvaltioissa, sillä nämä kontrollit todettiin vain osittain vaikuttaviksi.

EU:n menot ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset, paitsi menot, joissa korvataan kuluja

Virheenä tai sääntöjenvastaisena maksuna pidetään rahamäärää, jota ei olisi tullut korvata EU:n talousarviosta sen vuoksi että kyseisiä varoja ei käytetty EU:n ja/tai kansallisten sääntöjen mukaisesti. Tällöin varainkäyttö ei ollut sen tarkoituksen mukaista, jota varten neuvosto ja parlamentti antoivat ko. varainkäyttöä koskevan EU‑säädöksen, tai varainkäyttö oli vastoin jäsenvaltion antamia kansallisia sääntöjä. Tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetason tilastollisia menetelmiä käyttäen. Se tarkastaa otoksen, joka on poimittu kaikista perusjoukkoon kuuluvista menoista. Virhetasoarvion perustana ovat tilintarkastustuomioistuimen tällöin havaitsemat, kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat (eli rahassa mitattavissa olevat) virheet.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että kaikkia menoja koskeva virhetaso on 1,8 prosentin ja 3,4 prosentin välillä. Tämän vaihteluvälin keskikohta eli niin kutsuttu todennäköisin virhetaso on 2,6 prosenttia (ks. kaavio 2). Todennäköisin virhetaso oli 2,4 prosenttia vuonna 2017 ja 3,1 prosenttia vuonna 2016.

Tapa, jolla menot korvataan EU:n varoista, vaikuttaa virheriskiin

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustulokset varainhoitovuodelta 2018 vahvistavat vuosilta 2016 ja 2017 tehdyt havainnot eli sen, että menojen korvaamisperuste vaikuttaa virheriskiin.

Virheet liittyivät enimmäkseen suuririskisiin menoihin, joissa on kyse siitä, että EU:n talousarviosta korvataan – mahdollisesti mutkikkaidenkin sääntöjen mukaisesti – edunsaajille aiemmin aiheutuneita kuluja. Menojen korvaamiseen voidaan soveltaa monimutkaisia tukikelpoisuusehtoja, jotka saattavat puolestaan aiheuttaa virheitä. Tämän tyyppiset menot muodostivat noin 51 prosenttia tarkastuksen perusjoukosta vuoden 2018 osalta, ja niiden arvioitu virhetaso oli 4,5 prosenttia. Vastaava virhetaso oli 3,7 prosenttia vuoden 2017 ja 4,8 prosenttia vuoden 2016 osalta.

Samaan aikaan vähäriskisten menojen todennäköisin arvioitu virhetaso oli alle kahden prosentin olennaisuusrajan (ks. kaavio 3). Nämä menot sisältävät pääasiassa tukioikeuksiin perustuvia maksuja ja muodostavat loput 49 prosenttia tarkastuksen perusjoukosta.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo niin ollen, että virhetaso ei ollut laajalle ulottuva ja että suuririskisiä menoja lukuun ottamatta vuoden 2018 maksut olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset.

Suurin osa tarkastetuista menoista (48 prosenttia) liittyy luonnonvarojen alaan. Suorien tukien osuus luonnonvarojen menoista on 72 prosenttia, eikä virhetaso ollut olennainen. Suoria tukia maksetaan lähinnä viljelijöille. Luonnonvarojen alan toinen osa-alue on maaseudun kehittäminen, markkinatoimenpiteet, ympäristö, ilmastotoimet ja kalastus. Toiseksi suurin osa tarkastetuista menoista (20 prosenttia) liittyi koheesioon. Näissä menoissa havaittiin olennainen virhetaso, joka johtui pääasiassa tukeen oikeuttamattomien kulujen korvaamisesta ja sisämarkkinasääntöjen rikkomisesta.

Arvioitu virhetaso kilpailukyvyn alalla on pienempi kuin vuosina 2016 ja 2017, mutta se on silti olennainen. Tänä vuonna tilintarkastustuomioistuin havaitsi eniten virheitä tutkimusmenoissa. Virheet johtuivat lähinnä siitä, että edunsaajat ilmoittivat liikaa kustannuksia, esimerkiksi henkilöstökuluja, muita välittömiä kustannuksia, yleiskustannuksia tai tukeen oikeuttamattomia alihankintakustannuksia.

Hallinnon virhetaso ei ollut olennainen. Suurimmassa osassa näistä menoista on kyse EU:n toimielinten ja elinten maksamista palkoista, eläkkeistä ja korvauksista. 

Kaaviossa 4 vertaillaan eri menoalojen arvioituja virhetasoja vuosina 2016–2018. Tarkastustuloksia tulojen ja kunkin menoalan osalta selostetaan tarkemmin kappaleessa ”Tulo- ja menoalojen lähempi tarkastelu” sekä vuoden 2018 vuosikertomuksen eri aloja koskevissa luvuissa.

Komission arvio riskinalaisesta määrästä maksamishetkellä verrattuna tilintarkastustuomioistuimen arvioon virhetasosta

Tilintarkastustuomioistuin soveltaa tarkastuslausumaansa varmentavaa tarkastustapaa. Tällöin tilintarkastustuomioistuin vertaa arvioimaansa virhetasoa komission arvioon riskinalaisesta määrästä maksamishetkellä. Komission arvio koskee määrää, joka ei ollut sovellettavien sääntöjen mukainen maksamishetkellä.

Kukin komission pääosasto laatii vuotuisen toimintakertomuksen. Siihen kuuluu vahvistuslausuma, jossa pääjohtaja ilmoittaa saaneensa varmuuden siitä, että kertomuksessa esitetyt taloudelliset tiedot ovat oikeat ja että hänen vastuullaan olevat tapahtumat ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia. Kaikki komission pääosastot esittivät virhetasoarvionsa, jotka ovat lähellä tilintarkastustuomioistuimen arvioita kilpailukykyyn ja luonnonvaroihin liittyvien menojen osalta ja alemmat koheesiomenojen osalta.

Komission arvioi, että riskinalainen määrä maksamishetkellä oli vuoden 2018 osalta kaikkiaan 1,7 prosenttia. Tämä on alempi kuin tilintarkastustuomioistuimen arvio, jonka mukaan virhetaso on 1,8 prosentin ja 3,4 prosentin välillä.

Tilintarkastustuomioistuin raportoi OLAFille yhdeksän petosepäilyä

Petoksesta on kyse silloin, kun harhaanjohtavia tietoja on annettu tahallisesti hyötymistarkoituksessa. Tilintarkastustuomioistuimen arvioima EU:n talousarvion virhetaso ei niin ollen kuvasta sen paremmin petosten kuin tehottomuuden tai tuhlaamisenkaan määrää. Virhetaso on pikemminkin arvio maksuista, joita ei olisi pitänyt suorittaa, koska varoja ei ollut käytetty sovellettavien lakien ja asetusten mukaisesti.

Tilintarkastustuomioistuin raportoi kaikista tarkastustensa yhteydessä havaitsemistaan petosepäilyistä EU:n petostentorjuntavirastolle (OLAF). Tämä virasto päättää, tutkiiko se tapaukset ja ryhtyykö se niiden osalta jatkotoimiin, tarvittaessa yhteistyössä kansallisten oikeusviranomaisten kanssa. Tilintarkastustuomioistuin toimitti vuoden 2018 osalta OLAFille tiedot yhdeksästä petosepäilystä (vuoden 2017 osalta ilmoitettiin 13 tapausta).

Petosepäilytapauksissa oli luotu keinotekoisesti EU:n rahoituksen saamiseen tarvittavat olosuhteet tai ilmoitetut kulut eivät täyttäneet tukikelpoisuuskriteerejä tai hankintamenettelyihin liittyi sääntöjenvastaisuuksia. Joihinkin epäiltyihin petostapauksiin liittyi useita sääntöjenvastaisuuksia.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tärkeimmistä havainnoista esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2018 vuosikertomuksen ensimmäisessä luvussa. Vuosikertomuksen koko teksti on saatavilla tilintarkastustuomioistuimen verkkosivuilla (eca.europa.eu).

Talousarvio- ja varainhallinnolla on edessään haasteita

Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot) koskevat maksupyynnöt ovat kasvaneet merkittävästi

Vuonna 2018 EU käytti sekä maksusitoumus- että maksumäärärahansa lähes kokonaan. Maksusitoumusmäärärahat olivat 160,7 miljardia euroa, joista sidottiin 159,9 miljardia euroa (99,5 prosenttia). Maksumäärärahat olivat 144,8 miljardia euroa, joista maksettiin 142,7 miljardia euroa (98,6 prosenttia).

ERI-rahastojen varainkäyttö muodostaa 43 prosenttia vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä. Näitä rahastoja koskevien maksupyyntöjen lukumäärä kasvoi merkittävästi vuonna 2018. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että jäsenvaltiot esittivät suhteellisen vähän ERI-rahastoja koskevia maksupyyntöjä vuosien 2014–2020 ohjelmien ensimmäisinä vuosina.

Viivästykset ERI-rahastojen täytäntöönpanossa ovat haitanneet monivuotisen rahoituskehyksen toteuttamista

Viivästykset ERI-rahastojen täytäntöönpanossa vaikuttavat edelleenkin haitallisesti monivuotisen rahoituskehyksen viimeisiin vuosiin. Maksupyyntöjä, joiden rahamäärä on merkittävä, on lykätty, ja ne esitetään tulevina vuosina. Tämä on vaikuttanut ennakkorahoituksen käyttöön ja maksattamatta oleviin sitoumuksiin ja vaikuttaa maksumäärärahatarpeisiin seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen alussa. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio ryhtyy toimiin, joilla vältetään se, että maksumäärärahojen tasoon kohdistuu aiheetonta painetta vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisinä vuosina.

ERI-rahastojen varojen käyttö sai vauhtia vuonna 2018 eli nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viidentenä vuonna. Vuoden loppuun mennessä jäsenvaltioille oli maksettu keskimäärin vain 27,3 prosenttia koko monivuotisen rahoituskehyksen kokonaismäärärahoista, kun taas edellisen monivuotisen rahoituskehyksen vastaavan vuoden (2011) lopussa jäsenvaltioille maksettu osuus oli 33,4 prosenttia. ERI-rahastojen varojen vähäinen käyttö on osaltaan lisännyt rahastojen maksattamatta olevien sitoumusten määrää.

Jäljempänä kaaviossa 5 esitetään maksattamattomat ERI-rahastositoumukset jäsenvaltioittain euromääräisesti sekä prosenttiosuutena jäsenvaltion vuoden 2018 julkisen talouden kokonaismenoista.

Tilintarkastustuomioistuimen nopeassa tilannearviossa, joka koski EU:n talousarvion maksattamatta olevia sitoumuksia, korostetaan merkittäviä riskejä, joita maksattamatta olevien sitoumusten suuri määrä voi aiheuttaa EU:n talousarviolle. Arviossa esitetään myös ongelman mahdollisia ratkaisuja.

Takausten lisääntyminen kasvattaa EU:n talousarvioon kohdistuvaa riskiä

EU:n talousarvion tuella annetut takaukset ovat viime vuosina lisääntyneet, pääasiassa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) takuiden ja Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR) takuiden lisääntymisen vuoksi. Tosiasiallinen takausvastuu oli vuoden 2018 lopussa yhteensä 92,8 miljardia euroa. Tämä kasvattaa EU:n talousarvioon kohdistuvaa riskiä. Komission ennakoimien tappioiden määrä katetaan takuurahastoista, jotka uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä kootaan yhteiseksi vararahastoksi.

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että heti kun yhteinen vararahasto on perustettu, komissio varmistaa, että rahastoon liittyvistä takauksista johtuvaa EU:n talousarvion vastuumäärää hallitaan vaikuttavasti ja seurataan jatkuvasti. Komission olisi perustettava tosiasiallista rahoitusastetta koskeva laskelmansa varovaiseen menetelmään, joka perustuu tunnustettuihin hyviin käytäntöihin.

Euroopan investointipankki on EU:n toimintarakenteen erottamaton osa, mutta siihen sovelletaan erilaisia tilivelvollisuusjärjestelyjä

Euroopan investointipankkiryhmä (EIP-ryhmä) myöntää lainoja, takauksia ja muunlaista tukea voittoa tavoittelematta siten, että toiminta palvelee EU:n politiikkatavoitteita. Vuoden 2018 lopussa EIP-ryhmän lainasaamisten yhteismäärä oli 536 miljardia euroa (2017: 548 miljardia euroa).

EIP-ryhmä ei ole EU:n toimielin. EIP-ryhmän erityisluonteen vuoksi sen johtamis- ja hallintojärjestelyt poikkeavat muuhun EU:n talousarvioon sovellettavista järjestelyistä. Viime vuosina EU on hyödyntänyt yhä enemmän rahoitusvälineitä ja EIP-ryhmälle annettuja talousarviotakuita. Tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana.

Tällä hetkellä tilintarkastustuomioistuimen tarkastustoimeksianto ei kata sellaisia EIP-ryhmän toimia, joita ei rahoiteta EU:n talousarviosta vaikka ne palvelevatkin samoja EU:n tavoitteita kuin talousarvio. Tämä tarkoittaa sitä, että tilintarkastustuomioistuin ei pysty antamaan kattavaa kuvaa EIP-ryhmän operaatioiden ja EU:n talousarvion välisestä yhteydestä.

Tilintarkastustuomioistuin ehdotti EU:n rahoituksen tulevaisuutta käsittelevässä aihekohtaisessa katsauksessaan, että sen tarkastustoimeksianto laajennettaisiin kattamaan myös ne EIP:n toimet, jotka eivät ole kytköksissä EU:n talousarvioon. Euroopan parlamentti antoi tilintarkastustuomioistuimen ehdotukselle tukensa päätöslauselmassa, jossa käsiteltiin EIP:n rahoitustoiminnan valvontaan liittyvää vuosikertomusta vuodelta 2017.

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio antaa budjettivallan käyttäjälle tarvittavat tiedot sen valvontatyön tueksi, jota budjettivallan käyttäjä kohdistaa EIP-ryhmään ja sen toimiin. Samalla olisi lisättävä EIP-ryhmän toimien avoimuutta.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tärkeimmistä talousarvio- ja varainhallintoa koskevista havainnoista esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2018 vuosikertomuksen toisessa luvussa.

EU:n menojen tuloksellisuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota

Tilintarkastustuomioistuin analysoi vuosittain useita tuloksellisuuteen liittyviä näkökohtia: mitkä tulokset EU:n talousarviolla, jota komissio toteuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, on saatu aikaan? Tänä vuonna tilintarkastustuomioistuin tutki erityisesti EU:n talousarvion tuloksellisuusindikaattoreita. Lisäksi tarkasteltiin tuloksellisuutta käsittelevien tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusten keskeisiä tuloksia vuodelta 2018 sekä niiden suositusten täytäntöönpanoa, jotka esitettiin tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2015 julkaisemissa erityiskertomuksissa.

Tuloksellisuusindikaattoreiden mukaan saavutukset vaihtelevat huomattavasti ja edistyminen vaikuttaa ylipäänsä keskinkertaiselta

Tilintarkastustuomioistuin tarkasteli tuloksellisuusindikaattoreiden avulla saatuja määrällisiä tietoja. Tilintarkastustuomioistuin valitsi analyysiinsä 22 meno-ohjelmaa 60 meno-ohjelman joukosta. Jokaisesta vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta valittiin neljä sellaista meno-ohjelmaa, joiden suunnitellut menot olivat suurimmat. Lisäksi valittiin kaksi erityisrahoitusvälineitä koskevaa ohjelmaa. Valitut 22 ohjelmaa kattoivat 97 prosenttia seitsenvuotisen ohjelmakauden rahoitussuunnitelmasta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että indikaattoreiden mukaan saavutukset vaihtelevat huomattavasti ja edistyminen on kaiken kaikkiaan keskinkertaista. Sekä koheesio-ohjelmien että maaseudun kehittämisohjelmien myöhäinen ja hidas käynnistyminen on ollut merkittävä rajoittava tekijä.

Indikaattorit eivät aina antaneet oikeaa kuvaa todellisesta edistymisestä

Tilintarkastustuomioistuimen analyysi toi esiin puutteita EU:n talousarvion tuloksellisuutta kuvaavissa indikaattoreissa. Monet indikaattorit eivät olleet onnistuneesti valittuja. Ne eivät esimerkiksi mitanneet EU:n talousarvion saavutuksia tai niissä keskityttiin lähinnä panoksiin ja tuotoksiin eikä niinkään tuloksiin ja vaikutuksiin. Monien indikaattoreiden osalta ei myöskään voitu laskea edistymisastetta, ja silloin kun voitiin, saatavilla olevien tietojen laatu oli joskus riittämätön. Tavoitteiden osalta todettiin, että monet niistä eivät olleet riittävän kunnianhimoisia.

Tilintarkastustuomioistuin antoi komissiolle suosituksia indikaattoreiden valinnasta, tavoitteiden asettamisesta, oikea-aikaisten tietojen hankkimisesta ja saavutuksia koskevasta raportoinnista.

Vuonna 2018 julkaistiin 35 erityiskertomusta EU:n varainkäytön eri aloilta

Vuosia 2018–2020 koskevan strategiansa mukaisesti tilintarkastustuomioistuin on arvioinut entistä enemmän EU:n toiminnan tuloksellisuutta. Tilintarkastustuomioistuin selvittää erityiskertomuksissaan, onko valittujen EU:n politiikkojen ja ohjelmien tavoitteet saavutettu, onko tulokset saavutettu vaikuttavasti ja tehokkaasti ja onko EU:n rahoituksella saatu aikaan lisäarvoa eli onko tuloksia enemmän kuin olisi saavutettu pelkästään kansallisen tason toimilla.

Kaaviossa 6 esitetään kaikki vuonna 2018 julkaistut 35 erityiskertomusta.

Komissio panee täytäntöön suuren osan tilintarkastustuomioistuimen suosituksista

Tilintarkastustuomioistuin arvioi joka vuosi, missä määrin komissio on toteuttanut korjaavia toimia tilintarkastustuomioistuimen antamien suositusten perusteella. Tilintarkastustuomioistuin seuraa vuosien 2018–2020 strategiansa mukaisesti kaikkia tuloksellisuustarkastuksissa annettuja suosituksia, jotka se on osoittanut komissiolle kolme vuotta aiemmin.

Tämän vuoden seuranta-analyysi kattoi 184 suositusta, jotka annettiin vuonna 2015 julkaistuissa 25 erityiskertomuksessa. Komissio on pannut täytäntöön 76 prosenttia suosituksista kokonaan tai suurimmaksi osaksi. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että 11:tä suositusta ei ollut pantu täytäntöön lainkaan (ks. kaavio 7).

Tulo- ja menoalojen lähempi tarkastelu

Tulot

159,3 miljardia euroa

Mitä tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut?

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus kattoi EU:n talousarvion tulopuolen, jolla rahoitetaan EU:n menot. Tilintarkastustuomioistuin tutki tiettyjä keskeisiä omien varojen hallinnointiin liittyviä valvontajärjestelmiä sekä tulotapahtumista poimitun otoksen.

Bruttokansantuloon perustuvat jäsenvaltioiden rahoitusosuudet muodostivat 66 prosenttia EU:n kokonaistuloista vuonna 2018, kun taas arvonlisäveroon perustuvat tulot muodostivat 11 prosenttia. Nämä rahoitusosuudet lasketaan jäsenvaltioiden toimittamien makrotaloustilastojen ja ‑arvioiden perusteella.

Perinteiset omat varat muodostivat 13 prosenttia EU:n tuloista. Ne koostuvat pääasiassa tuontitullimaksuista, joita jäsenvaltioiden viranomaiset keräävät EU:n puolesta. Loput 10 prosenttia saatiin muista lähteistä (esim. EU:n sopimuksiin ja ohjelmiin liittyvistä maksuosuuksista ja palautuksista, viivästyskoroista ja sakoista sekä muista tuloista).

Tarkastushavainnot

Tarkastettu määrä	Onko virhetaso olennainen?
159,3 miljardia euroa	Ei olennaisia virheitä vuosina 2018 ja 2017

Ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet

Tarkastuksessa todettiin, että tuloihin liittyvät järjestelmät olivat kaiken kaikkiaan vaikuttavia, mutta tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan komission ja tiettyjen jäsenvaltioiden keskeiset sisäiset kontrollit, jotka koskivat perinteisiä omia varoja, olivat vain osittain vaikuttavia.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komission tarkastusohjelman perustana ei ollut riittävän jäsenneltyä ja dokumentoitua riskinarviointia. Tämä vaikutti haitallisesti komission tarkastuksiin, jotka koskivat perinteisiin omiin varoihin liittyviä jäsenvaltioiden selvityksiä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita myös jäsenvaltioiden tullimaksujen hallinnoinnissa. Puutteet liittyivät erityisesti perinteisiä omia varoja koskevien selvitysten laatimiseen sekä siihen, että tullivelkojen pakkoperintä oli viivästynyt ja tällaiset velat oli kirjattu myöhässä kirjanpitojärjestelmään.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin pani merkille, että komissio oli jo kolmantena peräkkäisenä vuonna esittänyt toimintakertomuksessaan varauman, joka koski kannettujen perinteisten omien varojen määrän oikeellisuutta. Tämä johtui siitä, että eräät tuojat olivat kiertäneet tekstiilien ja jalkineiden tulleja.

Mitä suositamme?

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• tekee jäsennellymmän ja dokumentoidumman riskinarvioinnin suunnitellessaan perinteisten omien varojen tarkastuksia ja muun muassa analysoi kunkin jäsenvaltion riskitason sekä riskit, jotka liittyvät tullimaksuja koskevan kirjanpidon laatimiseen
• lisää niiden kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten tarkastusten laajuutta, jotka liittyvät perinteisten omien varojen selvityksiin. Komission olisi tällöin analysoitava perusteellisemmin selvityksissä esiintyviä, tavallisuudesta poikkeavia muutoksia, jotta komissio voisi varmistaa nopean puuttumisen mahdollisiin poikkeamiin.

Haluatko lisätietoja? Tiedot EU:n tuloja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2018 vuosikertomuksen neljännessä luvussa.

Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

Yhteensä: 21,4 miljardia euroa

Mitä tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut?

Tämän politiikanalan meno-ohjelmat ovat tärkeitä, sillä niiden avulla vauhditetaan kasvua ja luodaan työpaikkoja EU:ssa. Suurin osa menoista koskee tutkimuksen seitsemättä puiteohjelmaa, tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa sekä koulutukseen, nuorisoon ja urheiluun liittyvää Erasmus+-ohjelmaa. Muiden ohjelmien avulla rahoitetaan Galileo-avaruusohjelmaa (EU:n maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä), Verkkojen Eurooppa ‑välinettä ja kansainvälistä lämpöydinkoereaktoria.

Tällä alalla vuonna 2018 toteutuneista menoista tarkastettiin 17,9 miljardia euroa. Komissio hallinnoi suurinta osaa tästä määrästä suoraan ja toteuttaa menot myöntämällä avustuksia hankkeisiin osallistuville julkisille tai yksityisille edunsaajille. Tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien osuus vuoden 2018 tarkastetuista menoista oli 45 prosenttia.

Tarkastushavainnot

Tarkastettu määrä	Onko virhetaso olennainen?	Arvioitu todennäköisin virhetaso
17,9 miljardia euroa	Kyllä	2,0 prosenttia  (2017: 4,2 prosenttia)

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 130 tapahtumaa vuodelta 2018. Näistä 54:ssä (42 prosentissa) havaittiin virheitä. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että todennäköisin virhetaso on 2,0 prosenttia. Tämä luku on pienempi kuin vuonna 2017, mutta sitä on edelleen pidettävä olennaisena.

Ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet

Toimien sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvana pääasiallisena riskinä on aiempien vuosien tapaan se, että edunsaajat ilmoittavat tukeen oikeuttamattomia kuluja, joita ei havaita eikä korjata ennen kuin komissio korvaa ne. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että suurin osa virheistä liittyi kuluihin, jotka eivät olleet tukikelpoisia (esim. hankkeeseen liittymättömät matka- ja laitekustannukset), henkilöstökustannuksiin, jotka eivät olleet aiheutuneet suoraan hankkeesta, sekä suuria tutkimusinfrastruktuureja koskeviin kustannuksiin, jotka edunsaajat olivat ilmoittaneet virheellisesti.

Komissio oli soveltanut korjaavia toimenpiteitä, jotka vaikuttivat suoraan neljään tarkastetuista 130 tapahtumasta. Ilman näitä toimenpiteitä tilintarkastustuomioistuimen arvioima virhetaso olisi tämän luvun osalta ollut 0,1 prosenttiyksikköä suurempi.

Samaan aikaan oli käytettävissä riittävästi tietoa, jotta kahdeksan muuta tapausta, joissa tilintarkastustuomioistuin havaitsi ja kvantifioi virheitä, olisi voitu ehkäistä tai havaita ja korjata. Jos näitä tietoja olisi käytetty virheiden korjaamiseen, kasvua ja työllisyyttä edistävään kilpailukykyyn liittyvien menojen arvioitu kokonaisvirhetaso olisi ollut 0,3 prosenttiyksikköä alhaisempi ja siten olennaisuusrajan alapuolella.

Horisontti 2020 ja Erasmus+

Tilintarkastustuomioistuin on aiemmin raportoinut, että Horisontti 2020 ‑puiteohjelman rahoitussäännöt ovat yksinkertaisemmat kuin sen edeltäjän, tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman rahoitussäännöt. Lisäksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelman edunsaajat voivat ilmoittaa suurten tutkimusinfrastruktuurien pääoma- ja toimintakuluja, jos edunsaajat täyttävät tietyt edellytykset ja jos ne ovat ensin saaneet komissiolta myönteisen ennakkoarvion kustannuslaskentamenetelmistään. Tämän vuoden tarkastuksessa kävi kuitenkin ilmi, että ennakkoarvioinneilla ei juurikaan ehkäisty virheitä.

Horisontti 2020 ‑puiteohjelman osalta tilintarkastustuomioistuin kävi lisäksi läpi sekä komission toimittamia että ulkoisten tarkastajien toimeksiannon perusteella toimittamia tarkastuksia. Joissakin tilintarkastustuomioistuimen läpi käymissä tarkastusaineistoissa havaittiin epäjohdonmukaisuutta otantamenetelmissä samoin kuin puutteita tarkastushavaintojen dokumentoinnissa ja raportoinnissa sekä tarkastusmenettelyjen laadussa. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi menetelmäpuutteen, joka koski virhetasolaskelmaa: vaikka jälkitarkastuksissa vain harvoin päästään niille asetettuun tavoitteeseen, jonka mukaan tarkastuksissa katettaisiin mahdollisimman suuri osa hyväksytyistä kustannuksista, virhetaso lasketaan järjestelmällisesti kaikkien hyväksyttyjen kustannusten perusteella eikä tosiasiassa tarkastettujen määrien perusteella. Tämä johtaa siihen, että virhetaso ilmoitetaan liian pienenä.

Erasmus+-ohjelman osalta tilintarkastustuomioistuin totesi, että koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) on viimevuotiseen tapaan esittänyt varauman, joka koskee viraston sisäisten kontrollien vaikuttavuutta avustusten hallinnoinnissa. Lisäksi Erasmus+-hankkeiden tarkastukset osoittivat, että jotkin kansalliset säännöt eivät olleet täysin yhdenmukaisia EU:n soveltamien periaatteiden kanssa etenkään maksettavien enimmäismäärien ja rahoitusjärjestelyjen osalta.

Laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskeva komission raportointi

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, EACEA-virasto ja pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto (EASME) antoivat vuotuisissa toimintakertomuksissaan 2018 oikean arvion varainhoidostaan sekä tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuudesta. Yleisesti ottaen toimintakertomuksissa annetut tiedot vahvistivat tilintarkastustuomioistuimen havainnot ja päätelmät.

Tuloksellisuusarviointi

Tilintarkastustuomioistuin arvioi komission raportoinnin, joka koski tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyneiden 50 tutkimus- ja innovointihankkeen tuloksellisuutta. Useimmat näistä hankkeista olivat edistymiskertomustensa mukaan saavuttaneet odotetut tuotokset ja tulokset. Joissakin tapauksissa ilmoitettu edistyminen oli kuitenkin vain osittain sovittujen tavoitteiden mukaista tai ilmoitetut kustannukset olivat suhteettomia saavutettuun edistykseen nähden. Lisäksi joissakin tapauksissa hankkeen tuotoksia ja tuloksia ei ollut tehty aiotulla tavalla tunnetuiksi.

Mitä suosittelemme?

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• antaa pk‑yrityksille tehokkaammin tietoa sovellettavista rahoitussäännöistä ja tekee kohdennetumpia tarkastuksia pk‑yritysten kuluilmoituksiin; sekä yksinkertaistaa seuraavassa tutkimuksen puiteohjelmassa edelleen sääntöjä, jotka koskevat henkilöstökulujen ja suurten tutkimusinfrastruktuurien kulujen ilmoittamista
• ryhtyy toimiin niiden Horisontti 2020 ‑puiteohjelman jälkitarkastuksia koskevien havaintojen johdosta, jotka koskivat epäjohdonmukaisuutta otantamenetelmissä samoin kuin puutteita tarkastushavaintojen dokumentoinnissa ja raportoinnissa sekä tarkastusmenettelyjen laadussa
• ryhtyy viipymättä toimiin niiden komission sisäisen tarkastuksen havaintojen johdosta, jotka koskivat
1. EACEA-viraston sisäisen valvonnan järjestelmiä, jotka liittyivät avustusten hallinnointiprosessiin Erasmus+-ohjelmassa
2. menettelyitä, joilla seurataan, noudatetaanko tutkimus- ja innovointihankkeissa tulosten tunnetuksi tekemiseen ja hyödyntämiseen liittyviä sopimusvelvoitteita ja raportointivaatimuksia.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski kasvua ja työllisyyttä edistävään kilpailukykyyn liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2018 vuosikertomuksen viidennessä luvussa.

Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

Yhteensä: 54,5 miljardia euroa

Mitä tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut?

Tämän politiikanalan menojen painopiste on EU:n eri jäsenvaltioiden ja alueiden välisten kehityserojen kaventamisessa ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Näitä tavoitteita toteutetaan pääasiassa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), koheesiorahaston ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta. Rahastoista yhteisrahoitetaan monivuotisia toimenpideohjelmia, joista puolestaan rahoitetaan hankkeita.

Komissio ja jäsenvaltiot hallinnoivat menoja yhteistyössä. Komissiossa alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto vastaa EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanosta ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto ESR:n täytäntöönpanosta.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen kohteena olleet, tällä alalla toteutuneet menot vuodelta 2018 olivat 23,6 miljardia euroa, joka oli huomattavasti enemmän kuin vuonna 2017 (8,0 miljardia euroa).

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa maksut, kun menot ovat aiheutuneet ja ne on kirjattu ja hyväksytty. Tämän lähestymistavan mukaisesti vuoden 2018 vuosikertomusta varten tarkastettiin myös aiempien vuosien menoja 16,5 miljardia euroa, sillä komissio oli hyväksynyt tai selvittänyt nämä menot vuonna 2018. Vuonna 2018 suoritetut 47,4 miljardin euron maksut, joita koskevia menoja komissio ei ollut vielä hyväksynyt, eivät kuuluneet tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen perusjoukkoon.

Tarkastushavainnot

Tarkastettu määrä	Onko virhetaso olennainen?	Arvioitu todennäköisin virhetaso
23,6 miljardia euroa	Kyllä	5,0 prosenttia  (2017: 3,0 prosenttia)

Ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet

Vuoden 2018 osalta tilintarkastustuomioistuin laati tilastollisesti edustavan otoksen 220 tapahtumasta, jotka jäsenvaltioiden tarkastusviranomaiset olivat jo tutkineet. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi ja kvantifioi näissä 220 tapahtumassa 36 virhettä. Jäsenvaltioiden hallintoviranomaiset ja tarkastusviranomaiset eivät olleet havainneet näitä virheitä. Kun otetaan huomioon tarkastusviranomaisten havaitsemat 60 virhettä sekä ohjelmaviranomaisten tekemät rahoitusoikaisut (ohjelmakausien 2007–2013 ja 2014–2020 yhteenlaskettu rahoitusoikaisujen määrä oli 314 miljoonaa euroa), tilintarkastustuomioistuin arvioi, että virhetaso on 5,0 prosenttia.

Havaittujen virheiden lukumäärä ja vaikutus osoittavat, että hallintoviranomaisten ilmoittamissa menoissa on edelleen sääntöjenvastaisuuksia. Eniten arvioituun virhetasoon myötävaikuttivat tukikelvottomat menot ja hankkeet. Seuraavaksi tärkeimpiä virhelähteitä olivat sisämarkkinasääntöjen rikkomukset, jotka koskivat esimerkiksi julkisia hankintoja ja valtiontukia, sekä keskeisten todentavien asiakirjojen puuttuminen. Osa virheistä johtui monimutkaisista kansallisista säännöistä, joiden vaatimukset menivät pidemmälle kuin EU‑lainsäädännön vaatimukset (ks. laatikko jäljempänä).

Tarkastusviranomaisten työn arviointi

Tarkastusviranomaiset on perustettu valvomaan EU:n varojen käyttöä. Niiden työ on koheesioalan varmuus- ja valvontakehyksen ratkaisevan tärkeä osa. Tilintarkastustuomioistuin arvioi tänä vuonna 15 tarkastusviranomaisen työtä. Nämä poimittiin 14 jäsenvaltion 126 tarkastusviranomaisen joukosta. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 15 varmuuden saamiseksi toimitettavaa asiakirjapakettia ohjelmakaudelta 2014–2020 ja yhdeksän päättämispakettia ohjelmakaudelta 2007–2013.

Tilintarkastustuomioistuimen tekemä tarkastusviranomaisten työn läpikäynti paljasti – samalla tavalla kuin viime vuonna – useissa tapauksissa puutteita, jotka liittyivät tarkastusviranomaisten työn laajuuteen, laatuun ja/tai dokumentointiin sekä niiden tekemän otannan edustavuuteen. Kaikki tilintarkastustuomioistuimen otokseen kuuluneet tarkastusviranomaiset olivat raportoineet alle kahden prosentin jäännösvirhetasot. Tarkastustensa jälkeen komissio oikaisi jäännösvirhetasoksi yli kaksi prosenttia neljässä niistä 15:stä varmuuden saamiseksi toimitettavasta ohjelmakauden 2014–2020 asiakirjapaketista, jotka kuuluivat tilintarkastustuomioistuimen otokseen.

Koska tilintarkastustuomioistuin havaitsi lisää virheitä, tilintarkastustuomioistuimen uudelleen laskema virhetaso oli yli kaksi prosenttia vielä neljässä muussa niistä 15:stä varmuuden saamiseksi toimitettavasta asiakirjapaketista, jotka koskivat ohjelmakautta 2014–2020, sekä yhdessä muussa niistä yhdeksästä päättämispaketista, jotka koskivat ohjelmakautta 2007–2013.

Komission työ varmuuden saamiseksi ja jäännösvirhetasoa koskeva raportointi komission vuotuisissa toimintakertomuksissa

Vuotuiset toimintakertomukset ovat tärkeä komission työkalu. Niissä se raportoi, onko sillä kohtuullinen varmuus siitä, että käytössä olevilla valvontamenettelyillä varmistetaan menojen sääntöjenmukaisuus.

Tilintarkastustuomioistuin totesi viime vuonna, että vuotuisiin toimintakertomuksiin sovellettavia raportointivaatimuksia ei ollut riittävästi mukautettu vastaamaan ohjelmakauden 2014–2020 valvonta- ja varmennuskehystä. Komissio on sittemmin parantanut sääntöjenmukaisuuden raportointijärjestelyjään. Komissio päivitti sääntöjenmukaisuutta koskevaa keskeistä tuloksellisuusindikaattoriaan vuoden 2018 vuotuisissa toimintakertomuksissaan ja raportoi, että tilikauden 2016/2017 jäännösvirhetaso oli alle kaksi prosenttia kummankin pääosaston osalta.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin seikkoja, jotka heikensivät näiden lukujen luotettavuutta. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin raportoi, että nämä luvut eivät ole vielä lopullisia siinä vaiheessa kun komissio julkaisee ne, vaan niitä voidaan pitää ainoastaan vähimmäisvirhetasoina.

Komissio arvioi vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessaan, että maksamishetken riskinalainen määrä, joka liittyi taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion menoihin vuodelta 2018, oli 1,7 prosenttia. Tähän lukuun sisältyy kuitenkin menoja, jotka eivät ole vielä läpäisseet täyttä valvontasykliä. Valvontasykli päättyy näiden menojen osalta vasta vuodesta 2020 alkaen.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös useita ohjelmakauden 2014–2020 päättämiseen mahdollisesti vaikuttavia seikkoja sellaisten toimenpideohjelmien osalta, joiden lopullinen jäännösvirhetaso oli alle 2 prosenttia.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyön eri elementeistä käy ilmi, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion menojen virhetasot, jotka komissio on sisällyttänyt vuodelta 2018 antamiinsa vuotuiseen hallinto- ja tuloksellisuuskertomukseen ja vuotuiseen toimintakertomukseen, eivät vielä tällä hetkellä ole luotettavia.

Tuloksellisuusarviointi

Tilintarkastustuomioistuin tutki vuoden 2018 osalta, olivatko jäsenvaltiot sisällyttäneet toimenpideohjelmiinsa sellaisia tuotos- ja tulosindikaattoreita, jotka olivat merkityksellisiä toimenpideohjelmien tavoitteiden kannalta, ja vastasivatko hankkeiden tuotos- ja tulostavoitteet toimenpideohjelmien tavoitteita. Tilintarkastustuomioistuin tutki myös, olivatko jäsenvaltiot perustaneet tietokannan, joka sisälsi tietoja tuloksellisuudesta hanketasolla, ja missä määrin tarkastusviranomaiset tarkastivat näiden tietojen luotettavuutta.

Vaikka jäsenvaltioilla on käytössään seurantajärjestelmiä, joiden avulla ne voivat tallentaa tietoja tuloksellisuudesta, tilintarkastustuomioistuin havaitsi useita tapauksia, joissa viranomaiset eivät olleet asettaneet tulos- tai tuotosindikaattoreita hanketasolla, sekä joitakin tapauksia, joissa ei ollut minkäänlaisia indikaattoreita tai tavoitteita hankkeiden tuloksellisuuden mittaamista varten. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että päätökseen saadut hankkeet eivät aina olleet täysin saavuttaneet tuloksellisuustavoitteitaan.

Mitä tilintarkastustuomioistuin suosittaa?

Tilintarkastustuomioistuin korostaa, että neljä viime vuonna annettua suositusta koskivat ongelmia, jotka havaittiin myös nyt, eikä näitä suosituksia näin ollen toisteta. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi uusia ongelmia ja suosittaa, että komissio

• varmistaa, että rahoituksen välittäjien tasolla tehdään säännöllisiä tarkastuksia; tarkastukset tehdään sellaisen edustavan otoksen perusteella, joka koskee lopullisille tuensaajille tarkoitettuja maksuja; tarkastuksen suorittaa joko tarkastusviranomainen tai EIP-ryhmän valitsema tarkastaja
• jos havaitaan, että säännölliset tarkastukset ovat olleet riittämättömiä, kehittää ja ottaa käyttöön asianmukaisia valvontamenettelyjä estääkseen sen, että menoissa mahdollisesti on olennaisia sääntöjenvastaisuuksia päättämisvaiheessa
• varmistaa, että hallinto- ja tarkastusviranomaisten käyttämiin tarkistuslistoihin sisältyy yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 132 artiklan noudattamista koskevia tarkistuksia; artiklassa säädetään, että edunsaajan on saatava erääntyneiden tukikelpoisten menojen kokonaismäärä täysimääräisenä viimeistään 90 päivän kuluessa siitä kun edunsaaja on esittänyt maksupyynnön
• korjaa päättämisen yhteydessä havaitut puutteet ja varmistaa, ettei ohjelmaa voida päättää, jos sääntöjenvastaisten menojen osuus ylittää olennaisuusrajan.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen koheesioon liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2018 vuosikertomuksen kuudennessa luvussa.

Luonnonvarat

Yhteensä: 58,0 miljardia euroa

Mitä tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut?

Menoala kattaa yhteisen maatalouspolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan ja osan ympäristö- ja ilmastotoimiin liittyvistä EU:n menoista.

Yhteisen maatalouspolitiikan osuus luonnonvarojen menoista on 98 prosenttia. Yhteiselle maatalouspolitiikalle asetetaan EU:n lainsäädännössä seuraavat kolme yleistä tavoitetta:

• elinkelpoinen ruoan tuotanto, jossa keskitytään maataloustuloon, maatalouden tuottavuuteen ja hintatason vakauteen
• luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet, jossa keskitytään kasvihuonekaasupäästöihin, luonnon monimuotoisuuteen, maaperään ja veteen
• tasapainoinen aluekehitys.

Komissio, erityisesti maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto, ja jäsenvaltioiden maksajavirastot hallinnoivat yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa yhteistyössä. Yhteisen maatalouspolitiikan menot jakautuvat kolmeen pääluokkaan:

• viljelijöille maksettavat suorat tuet, jotka rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n talousarviosta
• maatalouden markkinatoimenpiteet, jotka niin ikään rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n talousarviosta lukuun ottamatta tiettyjä jäsenvaltioiden kanssa yhteisrahoitettuja toimenpiteitä, kuten menekinedistämistoimenpiteitä ja kouluhedelmä-, kouluvihannes- ja koulumaitojärjestelmää
• jäsenvaltioiden maaseudun kehittämisohjelmat, joita yhteisrahoitetaan EU:n talousarviosta.

Tällä alalla vuonna 2018 toteutuneista menoista tarkastettiin 58,1 miljardia euroa.

Tarkastushavainnot

Tarkastettu määrä	Onko virhetaso olennainen?	Arvioitu todennäköisin virhetaso
58,1 miljardia euroa	Kyllä	2,4 prosenttia  (2017: 2,4 prosenttia)

Suorissa tuissa kokonaisuutena ei ollut olennaista virhettä

Viljelijöille maksettavat suorat tuet perustuvat pääasiassa viljelijöiden ilmoittaman maatalousmaan pinta-alaan. Näiden maksujen osuus monivuotisen rahoituskehyksen luonnonvaroja koskevan otsakkeen menoista on 72 prosenttia.

Suorien tukien pääasiallinen hallinnointiväline on yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS), johon sisältyy viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä (LPIS). IACS-järjestelmän avulla suorien tukien virhetasoa on onnistuttu alentamaan, ja LPIS-järjestelmän osuus on tässä ollut erityisen merkittävä.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 95 suoraa maksua ja havaitsi, että 77 maksussa ei ollut virhettä. Tilintarkastustuomioistuimen johtopäätös on, että suorissa tuissa kokonaisuutena ei ollut olennaista virhettä.

Maaseudun kehittäminen, markkinatoimenpiteet, kalastus, ympäristö ja ilmastotoimet

Monimutkaiset tukikelpoisuusehdot lisäävät virheriskiä näillä menoaloilla. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 156 maksua ja havaitsi, että 40 maksussa oli virheitä. Tärkeimmät virhelähteet olivat seuraavat:

• tukeen oikeuttamattomat edunsaajat, toimet tai kustannukset (ks. esimerkki)
• virheellisen tiedon antaminen pinta-alasta tai eläinten lukumäärästä
• hankintoja tai avustusten myöntämistä koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen
• hallinnolliset virheet.

Ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet

Komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset olivat soveltaneet korjaavia toimenpiteitä, jotka vaikuttivat suoraan 53:een tarkastetuista 251 tapahtumasta. Ilman näitä toimenpiteitä tilintarkastustuomioistuimen arvioima virhetaso olisi tämän luvun osalta ollut 0,6 prosenttiyksikköä suurempi. Samalla 12 tapauksessa, joissa havaittiin kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, kansallisilla viranomaisilla oli riittävästi tietoa, jonka avulla virheet olisi voitu ehkäistä tai havaita ja korjata ennen kuin menot ilmoitettiin komissiolle. Jos kansalliset viranomaiset olisivat hyödyntäneet kaiken tiedon, joka niillä oli käytettävissään virheiden korjaamiseksi, arvioitu virhetaso olisi ollut 0,6 prosenttiyksikköä alhaisempi.

Yhteisen maatalouspolitiikan menojen sääntöjenmukaisuutta koskeva raportointi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastossa

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto käyttää maksajavirastoilta saamiaan kansallisia valvontatilastoja. Lisäksi se tekee mukautuksia todentamisviranomaisten tarkastustulosten, omien tarkastustensa ja ammatillisen harkintansa perusteella tehdäkseen arvion riskinalaisesta määrästä maksamishetkellä.

Kunkin 76 maksajaviraston johtaja toimittaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolle vuosittain johdon vahvistuslausuman maksajaviraston valvontajärjestelmien vaikuttavuudesta sekä kertomuksen maksajaviraston suorittamista tarkastuksista. Lisävarmuuden saamiseksi todentamisviranomaisten on vuodesta 2015 lähtien täytynyt jokaisen maksajaviraston osalta antaa vuosittain lausunto sellaisten menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, joista jäsenvaltiot ovat esittäneet korvauspyyntöjä.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto on tarkastuksissaan havainnut puutteita todentamisviranomaisten työssä. Kuten tilintarkastustuomioistuin totesi viime vuonna, todentamisviranomaisten on edelleen tehtävä parempaa työtä, jos on tarkoitus, että komissio käyttää niiden työtä yhteisen maatalouspolitiikan menojen sääntöjenmukaisuutta koskevan varmuutensa ensisijaisena lähteenä.

Jäsenvaltiot raportoivat maksajavirastojensa valvontatilastojen perusteella, että yhteisen maatalouspolitiikan kaikkien menojen kokonaisvirhetaso oli lähellä yhtä prosenttia. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti mukautukset, jotka maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto oli tehnyt jäsenvaltioiden virhetasoihin. Kuten aiempinakin vuosina, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto perusti suurimman osan tekemistään mukautuksista omiin tarkastuksiinsa, jotka koskivat maksajavirastojen järjestelmiä ja menoja. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto laskee suurimman osan näistä mukautuksista kiinteämääräisinä, ja niiden on määrä vastata valvontajärjestelmissä havaittujen puutteiden merkittävyyttä ja laajuutta.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto arvioi vuotuisessa toimintakertomuksessaan, että riskinalainen määrä maksamishetkellä on noin 2,1 prosenttia yhteisen maatalouspolitiikan kaikkien menojen osalta ja noin 1,8 prosenttia suorien tukien osalta. Myös komissio esittää vastaavat tulokset vuosittaisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessaan. Komission arvio vastaa tilintarkastustuomioistuimen johtopäätöstä, jonka mukaan virhetaso on olennainen luonnonvarojen kaikkien menojen osalta, mutta ei suorien tukien osalta.

Tuloksellisuusarviointi

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 113 otokseen valittua maaseudun kehittämistointa 18 jäsenvaltiossa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että useimmat toimet olivat tuottaneet odotetut tuotokset ja että jäsenvaltiot olivat yleisesti ottaen tarkistaneet menojen kohtuullisuuden. Jäsenvaltiot olivat kuitenkin hyödyntäneet yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja vain vähän.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti komission ja jäsenvaltioiden tuloksellisuusmittausta ja ‑raportointia yhteisen maatalouspolitiikan seuranta- ja arviointikehyksen puitteissa. Tilintarkastustuomioistuin keskittyi tulosindikaattoreiden hyödyntämiseen 113:ssa maaseudun kehittämistukea ja 95:ssä suoraa tukea koskevassa maksussa.

Niitä tarkastustuloksia vastaavasti, jotka tilintarkastustuomioistuin on saanut aiemmissa tuloksellisuuden mittaamista koskevissa tarkastuksissaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen menojen osalta, tilintarkastustuomioistuin havaitsi useita puutteita tavassa, jolla komissio ja jäsenvaltiot sovelsivat seuranta- ja arviointikehyksen tulosindikaattoreita varainkäytön tuloksellisuuden mittaamiseen ja raportointiin.

Komissio määritteli yhteiset tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattorit ehdotuksessa, joka koski tuloksellisuuteen perustuvan täytäntöönpanomallin käyttöön ottamista yhteisessä maatalouspolitiikassa vuoden 2020 jälkeisellä kaudella. Tilintarkastustuomioistuin ilmaisi lausunnossa nro 7/2018 suhtautuvansa myönteisesti tavoitteeseen siirtyä tuloksellisuuteen perustuvaan malliin, mutta totesi, ettei kyseisten indikaattoreiden kehittämistyö ollut vielä täysin valmista, ja esitti indikaattoriehdotuksia koskevia yksityiskohtaisia huomioita.

Mitä tilintarkastustuomioistuin suosittaa?

Tilintarkastustuomioistuin antoi vuoden 2017 vuosikertomuksessaan komissiolle kolme suositusta, joiden täytäntöönpanon tavoiteajankohta oli vuoden 2019 loppu. Suositukset liittyivät jäsenvaltioiden toimiin, joilla puututaan virheiden syihin ja todentamisviranomaisten työn laatuun. Ne ovat merkityksellisiä myös tämän vuoden havaintojen ja johtopäätösten kannalta, ja tilintarkastustuomioistuin aikoo kohdistaa niihin seurantaa jatkossa.

Tänä vuonna tilintarkastustuomioistuin suosittaa lisäksi, että komissio ottaisi vuoden 2020 jälkeisen kauden osalta huomioon tilintarkastustuomioistuimen nykyisessä kehyksessä havaitsemat puutteet. Näin voitaisiin varmistaa, että tulosindikaattorit mittaavat asianmukaisesti toimien vaikutuksia ja että tulosindikaattoreilla on selvä yhteys niihin liittyviin tukitoimiin ja politiikkatavoitteisiin.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski luonnonvaroihin liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2018 vuosikertomuksen seitsemännessä luvussa.

Turvallisuus ja kansalaisuus

Yhteensä: 3,1 miljardia euroa

Mitä tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut?

Tälle menoalalle on ryhmitetty erityyppisiä toimintapolitiikkoja, joiden yhteisenä tavoitteena on lujittaa Euroopan kansalaisuuden käsitettä siten, että luodaan vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alue, jolla ei ole sisäisiä rajoja.

Jäsenvaltiot ja komission muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto hallinnoivat muuttoliikkeen ja turvallisuuden alaa suurelta osin yhteistyössä. Tärkeimmät tähän otsakkeeseen liittyvät rahastot ovat

• turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), jonka tavoitteena on edistää muuttovirtojen tehokasta hallinnointia sekä kehittää EU:lle yhteinen lähestymistapa turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä
• sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF), jonka tarkoituksena on saavuttaa korkea turvallisuuden taso EU:ssa.

Rahastot aloittivat toimintansa vuonna 2014, jolloin ne korvasivat SOLID-yleisohjelman (yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeva yleisohjelma), ja ne toimivat vuoteen 2020 saakka. Vuonna 2018 niiden osuus EU:n tämän alan menoista oli noin puolet (45 prosenttia).

EU:lla on 13 hajautettua virastoa, jotka toteuttavat EU:n keskeisiä prioriteetteja maahanmuuton ja turvallisuuden, oikeudellisen yhteistyön ja terveyden aloilla. Nämä virastot käyttävät 27 prosenttia tämän alan menoista. Tilintarkastustuomioistuin raportoi EU:n virastoista erikseen erityisvuosikertomuksissaan sekä vuotuisessa EU:n virastojen tarkastusta koskevassa yhteenvedossaan.

Tällä alalla vuonna 2018 toteutuneista menoista tarkastettiin 3,0 miljardia euroa.

Tarkastushavainnot

Tilintarkastustuomioistuin valitsi vuoden 2018 osalta tarkastukseen järjestelmiä, jotka kattoivat tämän menoalueen tärkeimmät politiikat, minkä lisäksi tarkastettiin pieni määrä tapahtumia. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston ehdotuspyyntöjen ja avustushakemusten hallinnointi oli tehokasta. Tarkastuksessa tuli kuitenkin esiin puutteita julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisessa. Lisäksi havaittiin joitakin järjestelmäpuutteita AMIF- ja ISF-rahastojen hallinnoinnissa sekä terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston toteuttamassa elintarvike- ja rehualan ohjelman valvonnassa.

Mitä tilintarkastustuomioistuin suosittaa?

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• varmistaa, että se hyödyntää maksupyyntöihin kohdistuvissa hallinnollisissa tarkastuksissaan järjestelmällisesti kaiken avustuksensaajilta edellyttämänsä aineiston ja tarkistaa aineiston avulla asianmukaisesti avustuksensaajien järjestämien hankintamenettelyiden laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden
• ohjeistaa AMIF- ja ISF ‑rahastojen kansallisista ohjelmista vastaavia jäsenvaltioiden viranomaisia siten, että kun nämä viranomaiset tekevät rahastojen avustuksensaajien esittämien maksupyyntöjen hallinnollisia tarkastuksia, ne tarkastavat riittävällä tavalla avustuksensaajien järjestämien hankintamenettelyiden laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski turvallisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2018 vuosikertomuksen kahdeksannessa luvussa.

Globaali Eurooppa

Yhteensä: 9,5 miljardia euroa

Mitä tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut?

Menoala sisältää menot, jotka liittyvät ulkopolitiikkaan, EU:n arvojen edistämiseen, ehdokasvaltioille ja mahdollisille ehdokasvaltioille annettavaan EU:n tukeen sekä kehitysmaille ja naapurimaille annettavaan kehitysapuun ja humanitaariseen apuun (menoala ei kuitenkaan kata Euroopan kehitysrahastoja, joita käsitellään erillisessä luvussa).

Menoja hallinnoidaan joko suoraan tai välillisesti. Joukko komission pääosastoja hallinnoi varoja suoraan joko Brysselissä sijaitsevasta EU:n päätoimipaikasta tai EU:n edustustoista, jotka sijaitsevat useammassa kuin 150 tuensaajamaassa. Edunsaajamaat ja kansainväliset järjestöt puolestaan hallinnoivat varoja välillisesti. Hallinnoinnissa sovelletaan lukuisia erilaisia yhteistyövälineitä ja avunantomenetelmiä.

Tällä alalla vuonna 2018 toteutuneista menoista tarkastettiin 8,0 miljardia euroa.

Tarkastushavainnot

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi vuoden 2018 osalta joitakin tapauksia, joissa menot olivat tukikelvottomia tai julkisiin hankintoihin liittyviä oikeudellisia ja rahoitussääntöjä ei ollut noudatettu. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin myös esimerkkejä tehokkaasta ulkoisesta valvonnasta.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyö viivästyi huomattavasti, sillä eräät kansainväliset järjestöt osoittivat yhteistyöhaluttomuutta jättämällä toimittamatta keskeisiä perusteena olevia asiakirjoja. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tämä rikkoo tilintarkastustuomioistuimen tarkastusoikeuksia, jotka on vahvistettu EU:n toiminnasta tehdyssä sopimuksessa.

Vuotuinen toimintakertomus ja muut hallintojärjestelyt

Naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto teetti vuoden 2018 osalta vuotuista jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen ulkopuolisella toimeksisaajalla. Kyseessä oli neljäs tämän tyyppinen vuotuinen selvitys. Jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen tarkoituksena on mitata virheitä, joita ei ole estetty, havaittu eikä korjattu. Noin 24 prosentissa tapahtumista, jotka sisältyivät otokseen vuoden 2018 selvityksessä, kuitenkin tukeuduttiin täysin aiempien tarkastusten tuloksiin ilman mitään lisätarkistuksia. Prosenttiluku lähes kaksinkertaistui vuodesta 2017.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi lisäksi, että harkintavaltaa, joka tarkastajilla oli yksittäisiä tapahtumia koskevien virheiden arvioinnissa, oli varaa laajentaa.

EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto on edelleen tehostanut toimiaan, joilla se pyrkii jättämään ennakkomaksujen takaisinperinnän, peruuntuneet perintämääräykset ja kertyneet korot pois arvioitua riskinalaista määrää koskevista laskelmista. Tilintarkastustuomioistuin totesi kuitenkin, että vuotta 2018 koskevan, pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetyn luvun luotettavuus heikentyi sellaisten havaitsematta jääneiden virheiden vuoksi, jotka johtivat pääosaston oikaisukapasiteetin yliarviointiin.

Tuloksellisuusarviointi

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti sääntöjenmukaisuuden lisäksi tuloksellisuuteen liittyviä näkökohtia 15:n päätökseen saadun hankkeen osalta. Kaikissa tutkituissa hankkeissa – yhtä lukuun ottamatta – oli käytössä selkeät ja relevantit tuloksellisuusindikaattorit. Hankkeiden looginen viitekehys oli hyvin jäsennelty, ja tuotostavoitteet olivat realistisia ja saavutettavissa olevia.

Mitä tilintarkastustuomioistuin suosittaa?

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• lujittaa tarpeen vaatimalla tavalla kansainvälisiin organisaatioihin sovellettavaa velvoitetta toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle tämän pyynnöstä kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka se tarvitsee tehtävänsä hoitamiseen
• mukauttaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston soveltamaa jäännösvirhetason laskentamenetelmää siten, että täysimääräiseen luottamiseen perustuvia päätöksiä vähennetään; komission olisi seurattava uuden menetelmän toteuttamista tiiviisti
• muuttaa tapaa, jolla oikaisukapasiteetti lasketaan vuonna 2019, siten, että käyttämättä jääneiden ennakkomaksujen takaisinperinnät jätetään laskelmasta pois.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski globaaliin Eurooppaan liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2018 vuosikertomuksen yhdeksännessä luvussa.

Hallinto

Yhteensä: 9,9 miljardia euroa

Mitä tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut?

Tarkastus kattoi EU:n toimielinten ja eräiden muiden elinten hallinnolliset menot. Tarkastuksen kohteena olivat Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto, komissio, unionin tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin, talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, Euroopan oikeusasiamies, Euroopan tietosuojavaltuutettu ja Euroopan ulkosuhdehallinto.

Vuonna 2018 toimielinten ja elinten hallintomenot olivat yhteensä 9,9 miljardia euroa. Määrä koostuu henkilöstömenoista (noin 60 prosenttia kokonaismäärästä) sekä kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvistä menoista.

Tilintarkastustuomioistuin julkaisee erillisissä erityisvuosikertomuksissa tulokset EU:n virastoja, muita hajautettuja elimiä ja Eurooppa-kouluja koskevista tarkastuksistaan. Tilintarkastustuomioistuin julkaisee myös yhteenvedon näistä tarkastuksista.

Ulkoinen tarkastaja tarkastaa tilintarkastustuomioistuimen oman tilinpäätöksen. Tarkastuslausunto ja ‑kertomus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja tilintarkastustuomioistuimen verkkosivuilla.

Tällä alalla vuonna 2018 toteutuneista menoista tarkastettiin 9,9 miljardia euroa.

Tarkastushavainnot

Tarkastettu määrä	Onko virhetaso olennainen?
9,9 miljardia euroa	Ei olennaisia virheitä vuosina 2018 ja 2017

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuoden 2018 osalta yhteensä 45 tämän talousarvioalan tapahtumaa. Tilintarkastustuomioistuin arvioi edellisvuosien tapaan, että virhetaso on alle olennaisuusrajan. Tänä vuonna tilintarkastustuomioistuin kuitenkin havaitsi komission osalta aiempaa suuremman määrän sisäisen valvonnan puutteita, jotka liittyivät henkilöstölle maksettavien perhelisien hallinnointiin.

Hankintamenettelyt ihmisten ja tilojen turvallisuuden parantamiseksi

Viime vuosina tapahtuneiden lukuisten terrori-iskujen johdosta EU:n toimielimet ovat hyväksyneet kiireellisiä toimenpiteitä henkilöstönsä ja tilojensa suojelun vahvistamiseksi. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 13 näihin toimenpiteisiin liittyvää hankintamenettelyä, jotka toimielimet olivat järjestäneet vuosina 2015–2018. Tilintarkastustuomioistuin keskittyi tarkastuksessaan tarpeiden määrittelyyn, käytettyyn hankintamenettelyn tyyppiin, menettelyn täytäntöönpanoon sekä toimeksisaajien valintaan. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita parlamentin ja komission järjestämissä menettelyissä. Puutteet johtuivat tyypillisesti siitä, että sopimukset oli jouduttu tekemään kiireellisesti.

Mitä tilintarkastustuomioistuin suosittaa?

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• parantaa lakisääteisten perhelisien hallinnointia koskevia järjestelmiään. Sen olisi arvioitava henkilöstön jäsenten henkilökohtaista tilannetta useammin ja tarkastettava paremmin ilmoitukset, jotka koskevat muista lähteistä saatuja etuuksia.

Haluatko lisätietoja? Tiedot EU:n hallintomenoja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2018 vuosikertomuksen kymmenennessä luvussa.

Euroopan kehitysrahastot

Yhteensä: 4,1 miljardia euroa

Mitä tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut?

Euroopan kehitysrahastot ovat tärkein väline, jolla EU antaa kehitysapua. Euroopan kehitysrahastojen menoilla ja yhteistyövälineillä pyritään torjumaan köyhyyttä sekä edistämään kestävää kehitystä ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden yhdentymistä maailmantalouteen.

Tällä alalla vuonna 2018 toteutuneista menoista tarkastettiin 3,7 miljardia euroa. Nämä menot liittyvät kahdeksanteen, yhdeksänteen, kymmenenteen ja yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon.

Tarkastushavainnot

Varanhoitovuoden 2018 tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot Euroopan kehitysrahastojen taloudellisesta asemasta sekä toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen johtopäätösten mukaan Euroopan kehitysrahastojen tulojen virhetaso ei ollut olennainen.

Tarkastettu määrä	Onko virhetaso olennainen?	Arvioitu todennäköisin virhetaso
3,7 miljardia euroa	Kyllä	5,2 prosenttia  (2017: 4,5 prosenttia)

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuoden 2018 osalta 125 tapahtumaa. Tämä edustava otos oli poimittu Euroopan kehitysrahastojen kaiken tyyppisistä maksuista. Koska kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston jäännösvirhetasoa koskevassa selvityksessä katettiin osa Euroopan kehitysrahastojen menoista, tilintarkastustuomioistuin lisäsi otokseensa 14 tapahtumaa, joihin sovellettiin tuon selvityksen mukautettuja tuloksia. Tilintarkastustuomioistuimen kvantifioimien 39 virheen ja vuoden 2018 jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen mukautettujen tulosten perusteella tilintarkastustuomioistuin arvioi, että virhetaso on 5,2 prosenttia.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että suurin osa virheistä liittyi hankintasääntöjen noudattamatta jättämiseen, menoihin, joita ei ollut aiheutunut tai jotka eivät olleet tukikelpoisia, yleiskustannuksiin, jotka ilmoitettiin välittöminä kustannuksina, sekä perusteena olevien asiakirjojen puutteeseen.

Kansainväliset järjestöt eivät toimittaneet joidenkin tapahtumiensa osalta olennaisia todentavia asiakirjoja kohtuullisessa ajassa. Tällä oli kielteinen vaikutus tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tilanne on vastoin Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, jossa vahvistetaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen oikeus saada pyytämänsä tiedot.

Ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet

Joissakin niistä tapahtumista, joihin liittyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, komissiolla oli riittävästi tietoa ehkäistäkseen tai havaitakseen ja korjatakseen tapahtumissa esiintyvät virheet. Jos komissio olisi hyödyntänyt kaiken käytettävissään olevan tiedon, Euroopan kehitysrahastojen menojen arvioitu virhetaso olisi ollut 1,3 prosenttiyksikköä alempi.

Säännönmukaisuusraportointi kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastossa

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti työn, jonka vuoden 2018 jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen toimeksisaaja oli tehnyt. Kolmantena vuonna peräkkäin tutkimuksessa arvioitiin, että jäännösvirhetaso oli alle komission asettaman 2 prosentin olennaisuusrajan. Jäännösvirhetasoa koskeva selvitys ei ole varmennustoimeksianto eikä tarkastus. Aiempien vuosien tapaan tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita: esimerkiksi paikalla tehtävien tarkastusten määrä oli vähäinen ja julkisia hankintoja koskevien menettelyjen ja ehdotuspyyntöjen tarkastukset olivat epätäydellisiä, mikä lisäksi puutteita oli myös virheiden arvioinnissa. Kaikkien näiden puutteiden vuoksi jäännösvirhetaso on todellista alhaisempi.

Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto teki vuoden 2018 vuotuisessa toimintakertomuksessaan kaksi varaumaa: toinen koski avustuksia ja toinen Afrikan unionin komission hallinnoimia ohjelmia. Ensimmäinen varauma koskee ainoastaan avustuksia, joita naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto hallinnoi kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston puolesta, sillä varauman soveltamisalaa on asteittain kavennettu vuodesta 2016. Kun otetaan huomioon jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen puutteet vuonna 2018 ja sitä edeltävinä vuosina, ensimmäisen varauman soveltamisalan kapeudelle ei ole riittäviä perusteluja. Koska jäännösvirhetasoa koskeva selvitys on yksi kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston riskinarvioinnin keskeisistä elementeistä, selvityksen tueksi on laadittava riittävän yksityiskohtaiset ohjeet, jotta varaumalle saadaan luotettava perusta.

Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto arvioi, että riskinalainen kokonaismäärä ohjelmien päättyessä on 49,8 miljoonaa euroa. Jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen nojalla tätä arviota on alennettu 29 prosenttia edellisvuodesta. Tilintarkastustuomioistuin katsoo jäännösvirhetasoa koskevaan selvitykseen liittyvien havaintojensa perusteella, että riskinalaisen määrän olisi oltava suurempi.

Tuloksellisuusarviointi

Sen lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti toimien sääntöjenmukaisuutta, paikalla tehdyt tarkastukset antoivat mahdollisuuden tehdä huomioita valittujen toimien tuloksellisuuteen liittyvistä näkökohdista. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tapauksia, joissa Euroopan kehitysrahastoista rahoitettuja toimenpiteitä varten oli hankittu hyödykkeitä, mutta niitä ei käytetty suunnitelmien mukaan, sekä tapauksia, joissa asennustöitä ei ollut tehty suunnitelmien mukaan. Nämä tapaukset vaaransivat EU:n toimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden.

Mitä tilintarkastustuomioistuin suosittaa?

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• lujittaa kansainvälisiin organisaatioihin sovellettavaa velvoitetta toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle tämän pyynnöstä kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka se tarvitsee tehtävänsä hoitamiseen
• parantaa jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen menetelmiä ja opasta siten, että niissä olevat ohjeet, jotka koskevat tässä kertomuksessa selostettuja kysymyksiä, ovat kattavampia ja tukevat näin ollen asianmukaisesti kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston riskinarviointia, joka liittyy varaumiin.

Haluatko lisätietoja? Tiedot Euroopan kehitysrahastoja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan vuosikertomuksessa kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2018.

Taustatietoja

Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja sen toiminta

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on riippumaton Euroopan unionin ulkoinen tarkastaja. Tilintarkastustuomioistuin sijaitsee Luxemburgissa, ja siellä työskentelee tarkastus- tai tukitehtävissä noin 900 henkilöä, jotka edustavat kaikkia EU:n kansallisuuksia.

Sen tehtävänä on kehittää osaltaan EU:n hallintoa ja varainhoitoa, edistää tilivelvollisuutta ja avoimuutta sekä toimia EU:n kansalaisten taloudellisten etujen riippumattomana valvojana.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomukset ja ‑lausunnot muodostavat olennaisen osan EU:n tilivelvollisuusketjua. Niiden avulla pidetään tilivelvollisina EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien täytäntöönpanosta vastaavia tahoja eli komissiota, muita EU:n toimielimiä ja elimiä sekä jäsenvaltioiden viranomaisia.

Tilintarkastustuomioistuin varoittaa riskeistä, tuottaa varmuutta, tuo esiin puutteita ja hyviä käytäntöjä sekä opastaa EU:n päätöksentekijöitä ja lainsäätäjiä EU:n politiikkojen ja ohjelmien hallinnoinnin parantamisessa. Tilintarkastustuomioistuin varmistaa työllään, että Euroopan kansalaiset tietävät, miten heidän rahojaan käytetään.

Yhteenveto tarkastuslausumaa koskevasta tarkastustavasta

Tarkastuslausuman lausunnot perustuvat objektiiviseen evidenssiin, joka on saatu kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti toimitettujen tarkastusten yhteydessä.

Kuten tilintarkastustuomioistuimen strategiassa vuosiksi 2018–2020 todetaan, tilintarkastustuomioistuin aikoo soveltaa varmentavaa tarkastustapaa koko tarkastuslausumassaan. Tämä merkitsee, että tilintarkastustuomioistuin perustaa tarkastuslausuntonsa komission (johdon) antamaan vahvistuslausumaan. Kuvattua menettelytapaa on sovellettu tilien luotettavuutta koskevaan tilintarkastustuomioistuimen työhön vuodesta 1994 alkaen. Jos relevantteja kansainvälisiä tarkastusstandardeja on noudatettu, tilintarkastustuomioistuin käy läpi EU:n talousarviota toteuttavien tahojen tekemiä tarkastuksia ja toimittaa niitä uudelleen. Tilintarkastustuomioistuin ottaa niin ollen kaikilta osin huomioon kyseisten tarkastusten perusteella toteutetut korjaavat toimenpiteet.

Tilien luotettavuus

Ovatko EU:n tilinpäätöksessä esitetyt tiedot täydellisiä ja oikeellisia?

• Kirjanpitojärjestelmän arvioinnilla varmistetaan, että järjestelmä antaa hyvän perustan luotettavien tietojen tuottamiselle.
• Keskeisten kirjanpitomenettelyjen tarkastamisella varmistetaan, että menettelyt toimivat asianmukaisesti.
• Kirjanpitotietojen analyyttisillä tarkastuksilla varmistetaan, että tiedot on esitetty johdonmukaisesti ja että ne vaikuttavat kohtuullisilta.
• Kirjauksista poimitun otoksen suoralla tarkastamisella varmistetaan, että tilien perustana olevat toimet ovat olemassa ja ne on kirjattu oikein.
• Tilinpäätöksen tarkastamisella varmistetaan, että taloudellinen tilanne esitetään tilinpäätöksessä oikein.

Toimien sääntöjenmukaisuus

Ovatko EU:n tilinpäätöksen perustana olevat, EU:n tuloihin ja kuluiksi tunnistettuihin menoihin liittyvät maksutapahtumat sääntöjenmukaisia?

• Tuloja ja menoja koskevia järjestelmiä arvioidaan, jotta voidaan määrittää, miten vaikuttavia järjestelmät ovat tapahtumien sääntöjenmukaisuuden varmistamisessa.
• Tapahtumista poimitaan tilastollisia otoksia tarkastajien toimittamia yksityiskohtaisia tarkastuksia varten. Otokseen poimitut tapahtumat tarkastetaan yksityiskohtaisesti myös lopullisen edunsaajan (esimerkiksi viljelijän, tutkimuslaitoksen taikka julkisesti kilpailutettua urakkaa tai palvelua tarjoavan yrityksen) tiloissa, jotta saadaan evidenssiä siitä, että tilien perustana oleva tapahtuma on olemassa, se on asianmukaisesti kirjattu ja sen kohdalla on noudatettu maksujen suorittamista koskevia sääntöjä.
• Virheet analysoidaan ja luokitellaan sen mukaan, ovatko ne ilmaistavissa kvantitatiivisesti. Tapahtumassa on kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva virhe, jos sääntöjen mukaan maksua ei olisi pitänyt hyväksyä. Kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet ekstrapoloidaan, jotta saadaan kunkin erityisarvion kohteena olevan alan arvioitu virhetaso. Arvioitua virhetasoa verrataan tämän jälkeen kahden prosentin olennaisuusrajaan ja analysoidaan, ulottuvatko virheet laajalle.
• Lausunnoissa otetaan huomioon nämä arviot ja muut merkitykselliset tiedot, joita on esimerkiksi vuotuisissa toimintakertomuksissa ja muiden ulkoisten tarkastajien laatimissa kertomuksissa.
• Kaikista havainnoista keskustellaan sekä jäsenvaltioiden viranomaisten että komission kanssa; näin vahvistetaan, että havainnot pitävät paikkansa.

Kaikki tuotokset julkaistaan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivuilla (eca.europa.eu). Lisätietoja tarkastuslausumaan liittyvästä tarkastusprosessista esitetään varainhoitovuotta 2018 koskevan vuosikertomuksen liitteessä 1.1. Tilintarkastustuomioistuimen verkkosivut sisältävät sanaston julkaisuissamme käytettävistä teknisistä termeistä.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2019

PRINT	ISBN 978-92-847-2059-0	doi:10.2865/121643	QJ-03-19-425-FI-C
PDF	ISBN 978-92-847-2009-5	doi:10.2865/065348	QJ-03-19-425-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-1996-9	doi:10.2865/660659	QJ-03-19-425-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUSLAUSEKE

© Euroopan unioni, 2019.
Jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

Seuraavien kuvien käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijoilta:

S. * (ylhäällä oikealla): © Shutterstock / science photo.

S. * (vasemmalla): © Shutterstock / Sushaaa.

S. * (oikealla): © Shutterstock / Budimir Jevtic.

Seuraavien kuvien jäljentäminen on sallittua, kunhan tekijänoikeuden haltija, lähde ja valokuvaajien/arkkitehtien nimet (jos ne on ilmoitettu) mainitaan:

S. * : © Euroopan unioni, 2018. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

S. * : © Euroopan unioni. Lähde: Euroopan komissio / Audiovisuaalinen palvelu.

S. * : © Euroopan unioni, 2019. Lähde: Euroopan komissio / Audiovisuaalinen palvelu, valokuvaaja: Etienne Ansotte.

S. * : © Euroopan unioni, 2019. Europa-rakennus, arkkitehdit: Philippe Samyn and Partners Architects & Engineers, Lead and Design Partner, Studio Valle Progettazioni Architects, Buro Happold Engineers.

S. * : © Euroopan unioni, 2018. Lähde: Euroopan parlamentti, valokuvaaja: Mathieu Cugnot. Louise Weiss ‑rakennus, arkkitehdit: Architecture-Studio.

S. * : (ylhäällä vasemmalla): © Euroopan unioni, 2019. Lähde: Euroopan komissio / Audiovisuaalinen palvelu, valokuvaaja: Jennifer Jacquemart.

S. * : (alhaalla): © Euroopan unioni, 2018. Lähde: Euroopan komissio / Audiovisuaalinen palvelu, valokuvaaja: Lukasz Kobus.

S. * : (vasemmalla): © Euroopan unioni, 2018. Lähde: Euroopan komissio / Audiovisuaalinen palvelu, valokuvaaja: César Manso Arroyo.

S. * : (oikealla): © Euroopan unioni, 2015. Valokuvaaja: Nikolay Doychinov.

S. * : (vasemmalla): © Euroopan unioni, 2018. Lähde: Euroopan komissio / Audiovisuaalinen palvelu, valokuvaaja: Yorgos Karahalis.

S. * : (oikealla): © Euroopan unioni, 2018. Lähde: Euroopan komissio / Audiovisuaalinen palvelu, valokuvaaja: Ezequiel Scagnetti.

S. * : (vasemmalla): © Euroopan unioni, 2019. Lähde: Euroopan komissio / Audiovisuaalinen palvelu, valokuvaaja: Christian Jepsen.

S. * : (oikealla): © Euroopan unioni, 2010. Lähde: Euroopan komissio / Audiovisuaalinen palvelu, valokuvaaja: Carlos Juan.

S. * : © Euroopan unioni, 2019. Lähde: Euroopan parlamentti, valokuvaaja: Ph. Buissin.

S. * : © Euroopan unioni, 2018. Lähde: Euroopan komissio / Audiovisuaalinen palvelu, valokuvaaja: Pierre Prakash.

S. * : © Euroopan unioni, 2019. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

S. * : © Euroopan unioni. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Tilintarkastustuomioistuimen rakennusten arkkitehdit: Jim Clemes (2004 ja 2013) sekä Paul Noël (1988).

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 678 910 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://publications.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1952 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.