Euroopan unionin lippu

Lyhyt EU-opas

Tilaa painettu versio Lataa PDF

Lyhyt EU-opas

EU on viime aikoina kohdannut ennennäkemättömiä haasteita: maailmanlaajuinen pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja sitä seurannut energiakriisi sekä epävakaa kansainvälinen tilanne, jota on entisestään pahentanut Israelin ja Hamasin sota.

Nämä tapahtumat ovat osoittaneet, että kaikkien 27 EU-maan on tehtävä entistä tiiviimpää yhteistyötä ja pystyttävä reagoimaan uusiin tilanteisiin nopeasti ja päättäväisesti.

Tukeakseen toipumista koronapandemian talousvaikutuksista EU perusti elpymisrahaston, joka tunnetaan nimellä NextGenerationEU. NextGenerationEU:n kautta on tehty yli 800 miljardin euron arvosta investointeja, joilla EU on voinut vastata pandemian aiheuttamiin haasteisiin ja auttanut EU-maita elvyttämään talouksiaan. NextGenerationEU-rahastosta tehdyt investoinnit hankkeisiin ja aloitteisiin, joilla edistetään terveyttä ja tehdään EU:sta vihreämpi ja digitaalisempi, auttavat samalla EU:ta varautumaan paremmin tuleviinkin haasteisiin. Esimerkiksi Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan ja maailmanlaajuisen energiakriisin yhteydessä siitä on jo tuettu EU-maita, jotta ne voisivat luopua asteittain Venäjän fossiilisista polttoaineista ja siirtyä puhtaaseen energiaan.

EU:n käyttämät varat ( EU:n talousarvio) ovat peräisin useista lähteistä: tullit, EU-maiden keräämiin arvonlisäveroihin perustuvat maksut ja EU-maiden suorat rahoitusosuudet. Tammikuussa 2021 otettiin käyttöön uusi tulolähde, kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuva maksu.

EU:n talousarviosta edistetään EU:n kansalaisille tärkeitä asioita, olipa kyse uusien ja parempien teiden, rautateiden ja lentoasemien rakentamisesta, maaseutualueiden kehittämisestä ja opiskelun mahdollistamisesta ulkomailla. Sen lisäksi, että EU johtaa digitalisaatiota ja ilmastonmuutoksen torjuntaa, se auttaa myös vähentämään EU-maiden sisäisiä ja niiden välisiä eroja.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, EU aloitti nopeasti Ukrainan ja sen kansan tukemisen. EU toimitti muun muassa humanitaarista apua, hätäapua, taloudellista ja operatiivista tukea sekä sotilaallista apua EU:n rajalle ja Moldovaan.

Osana humanitaarista apua EU on tarjonnut ruokaa, suojaa ja lääkintäapua konfliktista kärsiville ihmisille. EU:n hyväksymien poikkeusjärjestelyjen ansiosta miljoonille Ukrainasta paenneille ihmisille on voitu myöntää tilapäistä suojelua, tarjota majoitusta ja terveydenhuoltoa sekä mahdollisuuksia käydä koulua ja päästä työhön EU:ssa.

EU:n rahoitustuella on vakautettu Ukrainan taloutta, korjattu infrastruktuuria ja parannettu puolustus- ja turvallisuusvalmiuksia.

EU oli myös etujoukoissa, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan tuomittiin kansainvälisesti, ja se on ottanut käyttöön raskaita pakotteita Venäjää ja muita sotaan osallisia vastaan. Näillä toimenpiteillä pyritään eristämään Venäjä taloudellisesti ja rajoittamaan sen valmiuksia sotilaalliseen hyökkäykseen.

EU on yhdessä jäsenmaidensa ja rahoituslaitostensa kanssa osoittanut yhteensä lähes 120 miljardia euroa Ukrainan tukemiseen.

Lue lisää EU:n tuesta Ukrainalle.

Venäjän hyökkäyssota on häirinnyt maailman energiajärjestelmää vakavasti, koska se on aiheuttanut hintojen nousua ja epävarmuutta kaasutoimituksista ja pahentanut jo ennestään vaikeaa pandemian jälkeistä energiamarkkinoiden tilannetta.

Mitä EU tekee ongelman ratkaisemiseksi?

© Adobe Stock

Venäjän fossiilisista polttoaineista luovutaan asteittain

Accelerating the production of renewable energy (hydrogen, wind, solar)

Kansalaisten ja yritysten energialaskuja pyritään pienentämään

Energian kysyntää vähennetään

© Adobe Stock

Kaasuvarastoja kasvatetaan talvea varten

© Adobe Stock

EU-maiden energian ostoja yhdistetään parempien hintojen saamiseksi

© Adobe Stock

Sääntöjä tiukennetaan sen varmistamiseksi, että kaikki EU-maat saavat apua hätätilanteissa

© Adobe Stock

Investoidaan infrastruktuuriin siten, että kaikilla EU-mailla on vähintään kaksi kaasun toimituslähdettä

Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia lisätään, jotta he voivat tehdä useita sopimuksia ja jakaa tuottamansa sähkön naapureiden kanssa

Lue lisää EU:n toimista turvallisen, puhtaan ja kohtuuhintaisen energian varmistamiseksi.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on EU:n strategia, jolla sen taloudesta pyritään saamaan nykyaikainen ja kilpailukykyinen. Sen tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä, jolloin kasvihuonekaasuja ei tuoteta enempää kuin mitä ekosysteemit pystyvät sitomaan luonnollisesti.

Tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen pyrkiessään EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen nettopäästöjä EU:ssa vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. EU on jo alkanut toteuttaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia keskeisiä toimia. Kaikkien yhteiskunnan ja talouden alojen – esimerkiksi teollisuuden, energian, liikenteen, elintarviketuotannon, maatalouden ja rakentamisen – on tehtävä oma osuutensa. Taloudellista tukea myönnetään niille alueille, teollisuudenaloille ja työntekijöille, joilla on eniten haasteita.

Edetäkseen ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamisessa EU-maiden olisi seuraavaksi sovittava vuoden 2040 tavoitteista.

EU:n menoista käytetään vuosina 2021–2027 vähintään 30 % ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjumiseen.

Miten EU:n ilmastotoimet hyödyttävät sinua?

Me kaikki voimme tehdä oman osamme – voimme vähentää ruokajätettä, lisätä kierrätystä, pyöräillä autoilun sijaan tai vaikka istuttaa puun. Jos haluat osallistua, tutustu eurooppalaiseen ilmastosopimukseen, jonka tavoitteena on saada kansalaiset ja yhteisöt mukaan ilmastotoimiin. Auta vihreämmän Euroopan rakentamisessa!

© LIFE06 NAT/E/000209/Aixa SOPEÑA.

Espanjanilves on pelastettu sukupuuton partaalta Espanjassa ja Portugalissa monien ponnistelujen, kuten EU:n LIFE-ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden ansiosta. Lajin paluu on yksi Euroopan merkittävimmistä eläinten suojelun menestystarinoista.

@@pictureAltNatura2000

Natura 2000 on maailman suurin suojelualueiden verkosto, jonka tavoitteena on rauhoittaa tuhansia alueita Euroopan arvokkaimmille ja uhanalaisimmille lajeille ja luontotyypeille.

EU on rahoittanut kahden matkustaja- ja rahtialuksen muuntamista ympäristöystävällisemmiksi kulkuneuvoiksi, joissa käytetään raskasöljyn sijaan sähköakkuja. Ne liikennöivät vilkkaalla reitillä Tanskan Helsingørin ja Ruotsin Helsingborgin välillä. Alusten muuntaminen parantaa ilmanlaatua kyseisillä tiheästi asutuilla alueilla.

Nainen istuu tietokoneen äärellä tutkimassa näyttöruudulta mikrosirua.

Teknikko tutkii mikrosirua materiaalitutkimuslaboratoriossa Dresdenissä Saksassa 8. helmikuuta 2022. Tällaisia laboratorioita tarvitaan, jotta EU voi tuottaa mikrosiruja omaan käyttöönsä ja olla teknologisesti riippumaton.

Tarvitsemme nyky-yhteiskunnassa digitaalisia taitoja, olipa kyse sitten verkkopankin ja verkkokauppojen käyttämisestä tai teknologian käytöstä työpaikalla. EU tekee monenlaisia investointeja, joilla muun muassa edistetään digitaalisia taitoja, tuetaan supertietokoneiden kehittämistä, lisätään nopeita yhteyksiä ja parannetaan kyberturvallisuutta, jotta kaikilla olisi tarvittavat taidot ja jotta voidaan varmistaa Euroopan johtoasema maailmassa teknologian alalla.

EU pyrkii varmistamaan, että verkkoympäristö on turvallinen ja oikeudenmukainen niin ihmisten kuin yritystenkin kannalta. EU:n sääntöjen ansiosta pystymme nyt valvomaan paremmin henkilötietojamme ja sitä, miten muut käyttävät niitä.

Lue lisää turvallisempaa digitaalista toimintaympäristöä koskevista EU:n säännöistä.

Euroopan sosiaalirahasto plus auttaa ihmisiä, myös heikommassa asemassa olevia, saamaan työpaikan (tai paremman työpaikan). Rahasto auttaa vuosittain noin 10 miljoonaa ihmistä löytämään työpaikan tai parantamaan osaamistaan.

EU auttaa nuoria pääsemään työmarkkinoille. Esimerkiksi nuorisotakuulla pyritään varmistamaan, että jokainen alle 30-vuotias saa tarjouksen työ-, koulutus-, oppisopimuskoulutus- tai harjoittelupaikasta neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai koulutuksensa päättymisestä.

Urheilupaitaan pukeutunut mies sahaa pyörösahalla puuta.

Nuori mies työskentelee rakennustyömaalla Setúbalissa Portugalissa 5. elokuuta 2021.

Vapaaehtoistyö on erinomainen tapa työskennellä paikallisyhteisöjen hyväksi kotimaassa tai ulkomailla ja samalla oppia uusia taitoja ja saada ystäviä. Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoavat nuorille mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä tai työskennellä hankkeissa omassa maassaan tai ulkomailla. EU:n vapaaehtoisapua koskevassa aloitteessa yli 18-vuotiaat voivat osallistua humanitaarisiin hankkeisiin eri puolilla maailmaa.

Terveydenhuollon ammattihenkilö suorittaa potilaalle magneettikuvauksen.

Hoitaja valmistelee laitetta potilaan magneettikuvausta varten Liègen yliopistosairaalassa Belgiassa 24. tammikuuta 2020.

EU pyrkii määrätietoisesti syövän taltuttamiseen. EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa esitetään uusi EU-tason lähestymistapa syövän ehkäisyyn ja hoitoon. Suunnitelmalla on 4 miljardin euron rahoitus, jonka tuella on jo saatu aikaan mullistavia tutkimustuloksia esimerkiksi kasvainten 3D-mallinnuksesta tai syövän havaitsemisesta potilaan hengityksestä.

EU rakentaa tasa-arvon Eurooppaa. Tämä tarkoittaa, että naisten ja miesten olisi saatava sama palkka samasta työstä, vammaiset ihmiset voivat osallistua tasavertaisesti kaikkiin elämänaloihin eikä rasismia suvaita. Se tarkoittaa myös, että ihmisiä ei pitäisi jättää yhteiskunnan ulkopuolelle tai marginalisoida ja että kaikkien pitäisie voida vapaasti rakastaa, ketä haluavat.

Maahanmuuttajilla ja maahanmuuttajataustaisilla EU:n kansalaisilla on keskeinen rooli Euroopan yhteiskunnassa muun muassa kriittisen tärkeissä hoito- ym. tehtävissä. EU pyrkii varmistamaan, että kaikki voivat osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan muun muassa parantamalla koulutuksen saatavuutta, työpaikkoja, terveydenhuoltoa ja asumismahdollisuuksia.

© Adobe Stock

Euroopan ihmisten turvallisuus sekä fyysisessä että digitaalisessa maailmassa on yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista. EU työskentelee päivittäin eri uhkien, kuten terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden, laittoman huumekaupan ja ihmiskaupan, torjumiseksi.

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ovat tuoneet esiin myös uhat ja haasteet, joita disinformaatio aiheuttaa yhteiskunnillemme.

EU tekee yhteistyötä sosiaalisen median yritysten ja verkkoalustojen kanssa rajoittaakseen harhaanjohtavien tietojen ja valeuutisten leviämistä Euroopassa. Eurooppalainen digitaalisen median seurantafoorumi tukee riippumattomien faktantarkastajien työtä ja pyrkii toimimaan verkossa leviävän disinformaation torjunnan eurooppalaisena keskuksena.

Lue lisää Euroopan komission toiminnan painopisteistä.

@@pictureAltCarnival

Dominikaanisessa tasavallassa juhlittavan Puerto Platan karnevaalin perinteiset hahmot marssivat Nizzan kaduille Ranskassa helmikuussa 2023. Taustalla on Transcultura-ohjelma, jonka tavoitteena on syventää Karibian alueen kulttuuri-integraatiota ja vahvistaa alueen yhteistyötä EU:n kanssa.

@@pictureAltHumanitarianAid

Humanitaarinen apu Gazalle, marraskuu 2023. EU on palestiinalaisten suurin humanitaarisen avun antaja. Se on vuodesta 2000 lähtien myöntänyt yli miljardi euroa heidän perustarpeidensa täyttämiseen.

EU tekee tiivistä yhteistyötä naapurimaidensa ja muiden maailman maiden kanssa luodakseen uusia kumppanuuksia ja edistääkseen arvojaan ja etujaan. Esimerkiksi digitalisaation, ilmaston, energian, liikenteen, terveyden ja koulutuksen aloilla toteutettavilla yhteisillä toimilla EU pyrkii vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin ja luomaan entistä paremmin yhteenliitetyn ja vauraamman globaalin yhteisön.

EU tekee kauppasopimuksia myös muiden maiden kanssa, viimeksi Chilen ja Uuden-Seelannin kanssa. Näillä sopimuksilla laajennetaan kauppaa, joka tukee EU:n taloutta ja luo työpaikkoja.

EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä maailman suurin kehitysavun antaja. Vuonna 2023 niiden osuus avun kokonaismäärästä oli 42 prosenttia (96 miljardia euroa). Yhdessä ne myös antavat yli puolet kaikesta maailmanlaajuisesta koulutusavusta yli 100 maassa eri puolilla maailmaa.

Humanitaarisen avun tarve kasvaa eri puolilla maailmaa, ja EU on kriiseissä usein ensimmäisten joukossa antamassa apua. Pelkästään vuonna 2023 EU käytti humanitaariseen apuun 2,4 miljardia euroa, joten se on yksi suurimmista humanitaarisen avun antajista. EU on antanut apua muun muassa Lähi-idän humanitaarisiin tarpeisiin, joita Hamasin lokakuussa 2023 tekemät iskut ja niitä seurannut Gazan konflikti pahensivat. Se on lisännyt merkittävästi tukeaan Gazan palestiinalaisille ja perustanut merikäytävän, jonka kautta voidaan toimittaa kiireellistä apua.

Lue lisää EU:n strategiasta, jolla pyritään luomaan kestäviä yhteyksiä maailmalle.

Lue lisää EU:n tuesta palestiinalaisille..

Tietoa EU:sta EU:n hyödyt minulle