Erityiskertomus
nro18 2017

Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila: toimintakulttuuri on muuttunut, mutta ilmatila ei ole yhtenäinen

Kertomuksesta: Tässä tarkastuksessa tilintarkastustuomioistuin arvioi valitsemiaan yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen keskeisiä osatekijöitä. Aloitteen tarkoituksena on parantaa ilmaliikenteen hallinnan järjestelmän yleistä suorituskykyä.
Tilintarkastustuomioistuin totesi yleisesti ottaen, että aloitteen taustalla oli selkeä tarve ja että se on tehostanut ilmaliikenteen hallintakulttuuria. Euroopan ilmatilan hallinta on kuitenkin edelleen pirstoutunut ja käsitettä ’yhtenäinen eurooppalainen ilmatila’ ei ole vielä saatu toteutetuksi. Lennonvarmistusmaksuja ei ole merkittävästi alennettu ja ilmaliikenteen hallintaan liittyvät viipeet ovat alkaneet yleistyä jälleen. Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen teknologiselle pilarilla, SESAR-hankkeella, edistettiin koordinointia ja saadaan vähitellen aikaiseksi teknologisia parannuksia, mutta se on jäänyt alkuperäisestä aikataulustaan jälkeen ja siitä on tullut huomattavasti odotettua hintavampi. Tosiasiassa EU:n toiminta SESAR-hankkeessa on muuttunut tavoitemääräaikaan perustuvasta toiminnasta avoimempaan sitoumukseen.
Tilintarkastustuomioistuin esittää Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioille joukon suosituksia, joiden tarkoituksena on parantaa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen vaikuttavuutta.

Tämä julkaisu on saatavilla 23 kielellä ja seuraavissa formaateissa:
PDF
PDF General Report


Tiivistelmä

Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila
I

Lentoliikenne on EU:n sisämarkkinoiden tärkeä osatekijä, sillä se edistää henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuutta ja samalla talouskasvua. Vuonna 2015 EU:n lentoasemilta lähti tai niille saapui noin 920 miljoonaa matkustajaa ja 15 miljoonaa tonnia rahtia. Kyseisenä vuonna Euroopan ilmatilassa tehtiin lähes 10 miljoonaa IFR-lentoa (eli mittarilentosääntöjen mukaisesti suoritettua lentoa). Tällaisen liikenteen turvallinen ja tehokas virta edellyttää ilmaliikenteen hallintatoimia, jotka kattavat kolme olennaista toimintoa: varmistetaan lentokoneiden porrastus ja (lennonjohdon) tarjonnan ja kysynnän (lennot) kohtaaminen ja tarjotaan ilmatilan käyttäjille ilmailutiedotusta.

II

Lentoliikenne on luonteeltaan kansainvälistä mutta silti sitä on perinteisesti hallinnoitu monopolina pirstoutuneessa ympäristössä kansallisella tasolla. Tämä on viivästyttänyt lentoja ja nostanut ilmatilan käyttäjien maksamien ilmaliikenteen hallintakulujen tasoa. Tämän vuoksi yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevalla aloitteella pyritään parantamaan ilmaliikenteen hallinnan yleistä suorituskykyä siirtämällä useita toimivaltuuksia aiemmin sovelletusta hallitustenvälisestä käytännöstä Euroopan unionin tasolle.

III

Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva aloite käynnistettiin virallisesti vuonna 2004. Vähitellen siitä tuli sääntelykehys, joka sisältää joukon EU:n tasolla sovellettavia sitovia yleissääntöjä, jotka koskevat ilmaliikenteen hallinnan turvallisuutta ja palvelujen tarjontaa, ilmatilan hallintaa ja yhteentoimivuutta verkossa. Kehyksen rinnalla toteutetaan teknologian uudistamiseen tähtäävää ohjelmaa, SESAR-hanketta (Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke), jota tuetaan taloudellisilla kannustimilla.

Tarkastuksen toteuttaminen
IV

Tarkastuksen yhteydessä arvioitiin, onko yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevalla EU:n aloitteella tähän mennessä tehostettu eurooppalaista ilmaliikenteen hallintaa. Erityisesti tutkittiin, oliko yhtenäinen eurooppalainen ilmatila perusteltu ja missä määrin sen osatekijöiden (suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä ja maksujärjestelmä, toiminnalliset ilmatilan lohkot ja SESAR-hankkeen määrittely- ja kehitysvaiheet) valinnalla oli tähän mennessä tehostettu eurooppalaista ilmaliikenteen hallintaa.

V

Tarkastuskäynnit tehtiin komissioon (liikenteen ja liikkumisen pääosasto), Eurocontroliin, Euroopan lentoturvallisuusvirastoon (EASA), SESAR-yhteisyritykseen ja otokseen poimittujen yhteisyrityksen osakkaiden luokse. Lisäksi käytiin viidessä jäsenvaltiossa – Espanjassa, Ranskassa, Unkarissa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa – kunkin maan lentoliikennepolitiikasta vastaavassa ministeriössä sekä kansallisen valvontaviranomaisen ja yhden lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan luona. Lisäksi arvioitiin otos, johon oli poimittu SESAR-hankkeen yhteydessä toteutettuja ja EU:n osarahoittamia toimintoja (11 T&K-hanketta, neljä esittelytoimea ja yksi selvitys).

Tarkastushavainnot
VI

Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva aloite oli perusteltu, koska kansalliset monopolit ja toiminnan pirstoutuminen haittasivat Euroopan ilmaliikenteen hallintaa. Toimintapolitiikan eri osatekijät muodostavat johdonmukaisen joukon, joka todellakin kohdistuu edellä mainittuihin puutteisiin. Liikennetilanteen muutokset kuitenkin tarkoittavat, että aloitteelle vuonna 2005 vahvistetut korkean tason tavoitteet voitiin saavuttaa vain osittain ja lisäksi ne olivat osittain merkityksettömiä.

VII

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmällä ja maksujärjestelmällä pyritään lieventämään monopoliasemassa olevan palveluntarjonnan kielteisiä vaikutuksia asettamalla sitovia tavoitteita ja määrittämällä yhteisiä sääntöjä kustannusten veloittamisesta ilmatilan käyttäjiltä. Järjestelmillä on edistetty tehokkuuden ja avoimuuden kulttuuria lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien tasolla. Määrälliset tulokset jäivät kuitenkin odotettua pienemmiksi: viivästymiselle suorituskykysuunnitelmissa asetetut tavoitteet ovat yleisesti ottaen ylittyneet ja vuoden 2013 ennätyksellisen alhaisesta tasosta huolimatta viipeet ovat sittemmin lisääntyneet; ilmatilan käyttäjien maksamat yksikköhinnat riippuvat suuresti liikennevolyymeistä ja ne ovat alentuneet vuosina 2011–2016 ainoastaan neljä prosenttia, mikä jää komission asettamasta EU:n alentamistavoitteesta.

VIII

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmässä näkyvät heikot määrälliset tulokset johtuvat ennen kaikkea siitä, että alalla ei ole saatu aikaiseksi huomattavaa yhtenäistämistä, ja siitä, että liikenne on kasvanut hitaammin. Nykyiset toiminnalliset ilmatilan lohkot tarjoavat ennen kaikkea yhteistyöfoorumin naapurivaltioiden sidosryhmille, mutta ne ovat osoittautuneet tehottomiksi pyrittäessä puuttumaan pirstoutumiseen ilmatilan hallinnassa, palveluntarjonnassa tai teknisen välineistön hankinnoissa.

IX

Kansallisille valvontaviranomaisille osoitettua valvontatehtävää haittaa se, että viranomaiset eivät aina ole täysin riippumattomia lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista ja joissakin tapauksissa niillä ei ole tehtävän hoitamiseen tarvittavia resursseja. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös kustannustehokkuuteen liittyvän puutteen, joka liittyy siihen, että ilmatilan käyttäjiltä veloitettavia kustannuksia ei tarkasteta säännöllisesti.

X

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmää koskevien tavoitteiden hyväksymisprosessi on pitkällinen ja monimutkainen. Asioista sopiminen komission ja jäsenvaltioiden välillä on osoittautunut vaikeaksi erityisesti kapasiteettiin ja kustannustehokkuuteen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi joissakin ilmaliikenteen hallinnan suorituskyvyn mittaamiseen käytettävissä indikaattoreissa esiintyy puutteita, sillä ne eivät koske alan suorituskyvyn merkittäviä näkökohtia.

XI

SESAR-hankkeen määrittely- ja kehittämisvaiheissa edistettiin keskeisten sidosryhmien sitoutumista yhteiseen teknologiseen suunnitelmaan ja sen kehittämisvaiheessa aiemmin pirstoutuneesta T&K-ympäristöstä tuli koordinoitu. SESAR-yhteisyritys on vähitellen kehitellyt teknologisia ja toiminnallisia parannuksia useina SESAR-ratkaisuina (SESAR Solutions). EU:n rooli hankkeessa on kuitenkin kehittynyt alkuvaiheen suunnitelmasta sisällön, aikataulun ja taloudellisen osuuden osalta. Ne kaikki ovat laajentuneet huomattavasti. SESAR-hankkeella tavoitellaan nyt avointa, koko ajan kehittyvää T&K-visiota, joka ei vastaa SESAR-yhteisyrityksen sääntelykehystä. Tämä ristiriita vaikuttaa kielteisesti yhteisyrityksen tilivelvollisuuteen. Yleissuunnitelmasta oli vuonna 2016 pantu tosiasiassa täytäntöön ainoastaan pieni osa ja SESAR-yhteisyrityksen suorituskykyä koskevat tavoitteet asetettiin uudelleen vuodeksi 2035 eikä vuodeksi 2020, kuten oli alun perin aiottu. Lisäksi yksittäisiä T&K-hankkeita käynnistettiin tekemättä niiden lisäarvoa osoittavia kustannushyötyanalyysejä.

Suositukset
XII

Komission olisi

  • tarkistettava yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan liittyviä korkean tason tavoitteita
  • analysoitava muita yhtenäistämiseen tähtääviä toimintapoliittisia vaihtoehtoja
  • varmistettava kansallisten valvontaviranomaisten täydellinen riippumattomuus ja kapasiteetti ja puututtava maksujärjestelmän tasolla ilmenevään tarkastusvajeeseen
  • järkeistettävä suorituskyvyn kehittämisjärjestelmää
  • tarkistettava tiettyjä keskeisiä tulosindikaattoreita
  • tarkistettava EU:n T&K-tukirakennetta sen tavoitteiden kannalta
  • vahvistettava SESAR-yhteisyrityksen tilivelvollisuutta
  • priorisoitava EU:n tukea T&K-ratkaisuille, joilla edistetään yhtenäistämistä ja kilpailuympäristöä.

Johdanto

Taustaa

01

Lentoliikenne on EU:n sisämarkkinoiden ja Euroopan teollisuuden ja palvelujen kilpailukyvyn olennainen osatekijä. Se mahdollistaa henkilöiden ja tavaroiden liikkumisen ympäri Eurooppaa ja sen ulkopuolella ja samalla edistää talouskasvua, työllisyyttä ja kauppaa. Vuonna 2015 EU:n lentoasemilta lähti tai niille saapui noin 920 miljoonaa matkustajaa ja 15 miljoonaa tonnia rahtia. Kyseisenä vuonna Euroopan ilmatilassa tehtiin lähes 10 miljoonaa mittarilentosääntöjen1 mukaisesti suoritettua lentoa.

02

Ilmaliikenteen hallintaa tarvitaan varmistamaan turvallinen ja tehokas lentoliikenne ilmaliikenteen kasvaessa rajallisessa ilmatilassa. Se kattaa kolme ensisijaista toimintoa:

  • varmistetaan lentokoneiden porrastus
  • varmistetaan (lennonjohdon) tarjonnan ja kysynnän (lennot) kohtaaminen tavoitteena ilmaliikennevirtojen turvallisuus, täsmällisyys ja sujuvuus
  • tarjotaan ilmatilan käyttäjille ilmailutiedotusta (esim. suunnistuslaitteita ja säätietoja).
03

Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat ovat perinteisesti kehittäneet ja tarjonneet ilmaliikenteen hallintaa kansallisella tasolla. Tällä on ollut seuraavat kolme merkittävää seurausta: i) eurooppalainen ilmatila on pirstoutunut moninaisiin sektoreihin ja aluevalvontakeskuksiin, jotka on määritetty kansallisten rajojen mukaan ja joita hallinnoivat kansalliset lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat (ks. kartta 1); ii) kukin lennonvarmistuspalvelujen tarjoaja toimi omia menettelyjään noudattaen ja käytti räätälöityjä tukivälineitä, mikä rajoitti vaikuttavalla tavalla yhdentymistä, yhteentoimivuutta ja mittakaavaetuja, ja iii) lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat nauttivat pitkälti monopolistisesta tilanteesta huomattavasti kilpailullisempiin lentoliikenteen markkinoihin verrattuna.

Kartta 1

Eurooppalaiset lentotiedotusalueet

Lähde: Eurocontrol2.

04

Eurooppalaisen ilmatilan käyttäjiä veloitetaan saamistaan ilmaliikenteen hallintapalveluista. Veloitusperusteet ovat ilma-aluksen tyyppi ja suunnitellun reitin mukaisesti lennetty etäisyys kunkin lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan vastuulla olevalla alueella. Joka vuosi ne maksavat palveluista3 jopa yhdeksän miljardia euroa, keskimäärin noin 900 euroa lentoa kohti.

Mikä on yhtenäinen eurooppalainen ilmatila?

05

Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen tarkoituksena on parantaa ilmaliikenteen hallinnan järjestelmän yleistä suorituskykyä ja samalla täyttää kaikkien ilmatilan käyttäjien vaatimukset4.

06

Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila on nykyään sääntelykehys (ks. kohta 10), johon liittyy teknologian uudenaikaistamisohjelma (SESAR-hanke). Se sisältää joukon EU:n tason sääntöjä, jotka koskevat ilmaliikenteen hallinnan turvallisuutta, ilmaliikenteen hallinnan palvelujen tarjontaa, ilmatilan hallintaa ja yhteentoimivuutta verkossa sekä SESAR-yhteisyritykselle annettavaa taloudellista tukea.

07

Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila kattaa kaikki Euroopan unionin 28 jäsenvaltiota ja ulottuu myös Sveitsiin ja Norjaan. Sen piiriin kuuluu kaikenlaisia sidosryhmiä sekä kansallisella että Euroopan tasolla.

SIDOSRYHMÄ Keskeinen tehtävä
EUROOPAN KOMISSIO Vastaa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen yleisestä täytäntöönpanosta
EUROCONTROL 41 valtion5 muodostama hallitustenvälinen järjestö, joka toimii aktiivisesti verkon hallinnoijana, joka vastaa keskitetystä ilmaliikennevirtojen säätelyn toiminnosta sekä niukkojen resurssien käytön koordinoinnista ja osallistuu Euroopan reittiverkon suunnitteluun, antaa teknistä tukea komissiolle, EASAlle ja kansallisille valvontaviranomaisille, toimii lennonvarmistuspalvelujen tarjoajana Maastrichtin Upper Area Control Centre -valvontakeskuksessa, lentoreittimaksujen keskustoimistona ja on mm. SESAR-yhteisyrityksen perustajaosakas ja rahoittaja.
YHTENÄISEN ILMATILAN KOMITEA Koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja antaa lausuntoja komission täytäntöönpanoasetuksista ja –päätöksistä
EUROOPAN LENTOTURVALLISUUSVIRASTO (EASA) Hoitaa valvontatehtäviä ja tukee jäsenvaltioita ilmaliikenteen hallintaa koskevissa kysymyksissä sekä tukee komissiota sääntöjen laadinnassa
KANSALLISET VALVONTAVIRANOMAISET Vastaavat kansallisten lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien sertifioinnista ja valvonnasta sekä suorituskykysuunnitelmien ja -tavoitteiden laadinnasta ja seurannasta
SUORITUSKYVYN TARKASTUSELIN Auttaa komissiota ja pyydettäessä kansallisia valvontaviranomaisia suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanossa
LENNONVARMISTUSPALVELUN TARJOAJAT Vastaavat lennonjohdosta, viestintä-, suunnistus- ja valvontapalveluista sekä sää- ja ilmailutiedotuksesta
ILMATILAN KÄYTTÄJÄT Hyötyvät reitinaikaisista ja maalla annettavista lennonvarmistuspalveluista. Käyttäjiä ovat mm. kaupalliset lentoyhtiöt sekä sotilasalan ilma-alukset ja yleisilmailu.
LENTOASEMIEN PITÄJÄT Hallinnoivat lentoasemia ja koordinoivat ja valvovat kyseisillä lentoasemilla toimivia erilaisia toiminnanharjoittajia
SESAR-YHTEISYRITYS Vastaa Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman mukaisesti SESAR-hankkeen T&K-toimien koordinoinnista ja toteuttamisesta
SESARIN KÄYTTÖÖNOTON HALLINNOINTIELIN Vastaa SESAR-hankkeen tuloksena saatujen tiettyjen uusien ilmaliikenteen hallintatoimintojen synkronisoidusta käyttöönotosta

Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen historia

08

Jo vuonna 1989 arvioitiin, että vuosittain menetetään6 noin 4,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria lennonjohdosta johtuvien viipeiden, liian suurien lennonjohtokustannusten ja epätaloudellisten lentoratojen vuoksi. Kansalliset viranomaiset vaativat aloitteita, jotka koskivat mm. ilmaliikennevirtojen säätelykeskusta (hallinnoimaan virtoja verkon kautta) ja teknologiseen yhdenmukaistamiseen tähtäävää Euroopan lennonvarmistusjärjestelmien harmonisointi- ja integrointiohjelmaa7.

09

Euroopan komissio alkoi käsittää, että lennonjohtojärjestelmässä oli teknologisia ja institutionaalisia puutteita, joita olivat mm. pirstoutunut ilmatila, kansallisten lennonjohtokeskusten paljous, vaikuttavien päätöksentekomekanismien ja täytäntöönpanon valvontavaltuuksien puuttuminen ja hintavat viivästykset. Komissio vetosi viivästysten katastrofiseen tasoon ja esitti vuonna 2001 suunnitelmia8, joiden avulla luotaisiin yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva aloite.

10

Vuonna 2004 hyväksyttiin ensimmäinen yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevaa lainsäädäntöpaketti9. Säännöksiä tarkistettiin ja niiden soveltamisalaa laajennettiin vuonna 2009 yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevassa toisessa lainsäädäntöpaketissa. Siinä otettiin käyttöön suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä, tarkistettu maksujärjestelmä ja toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevat vaatimukset. Perustettiin verkon hallinnoija sekä suorituskyvyn tarkastuselin tukemaan yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän kehittämistä ja hallinnointia. Kehyksen piiriin kuului myös useita muita täytäntöönpanosääntöjä ja yhteisön eritelmiä (’teknisiä standardeja’), joiden avulla varmistettiin järjestelmien yhteentoimivuus. Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen aikajana esitellään tarkemmin liitteessä I.

EU:n rahoitustuki SESAR-hankkeelle

11

Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevalle aloitteelle osoitettava EU:n rahoitustuki on tarkoitettu ensisijaisesti SESAR-hankkeelle, vaikka se on peräisin useista eri rahoitusvälineistä. SESAR-hankkeen määrittely- ja käyttöönottovaiheiden tukea myönnettiin ja myönnetään edelleen avustuksina; osarahoitusaste on määrittelyvaiheessa 50 prosenttia ja käyttöönottovaiheessa 20–85 prosenttia. Kehittelyvaiheessa luotiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus (SESAR-yhteisyritys), jossa rahoituksesta vastaavat Euroopan komissio (käteissuoritukset), Eurocontrol (käteis- ja luontoissuoritukset) ja joukko toimialaa edustavia osakkaita (käteis- ja luontoissuoritukset).

Taulukko 1

EU:n rahoitustuki SESAR-hankkeelle

SESAR-vaihe Ajanjakso EU:n varat (miljoonaa euroa) Rahoituslähde
Määrittely 2004–2006 30 TEN-T
Kehitys 2007–2013 700 TEN-T ja
7. puiteohjelma
Kehitys 2014–2020 585 Horisontti 2020
Käyttöönotto 2014–2020 2 500 Verkkojen Eurooppa -väline
Yhteensä 3 815  

Huomautus: Kauden 2014–2020 osalta mainitut määrät ovat suuntaa-antavia.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

12

Tarkastuksen yhteydessä tilintarkastustuomioistuin arvioi, onko yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevalla EU:n aloitteella tähän mennessä tehostettu eurooppalaista ilmaliikenteen hallintaa. Vastauksen saamiseksi tutkittiin,

  • oliko yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva aloite perusteltu
  • olivatko sen sääntelyn osatekijät, erityisesti suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä ja maksujärjestelmä sekä toiminnalliset ilmatilan lohkot, tosiasiassa tehostaneet eurooppalaista ilmaliikenteen hallintaa
  • oliko aloitteen teknologinen osatekijä (SESAR-hanke) edistänyt vaikuttavalla tavalla eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan suorituskykyä.
13

Ensiksi tarkastustyöllä pyrittiin määrittämään, oliko eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan ongelmat analysoitu asianmukaisesti ennen yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevien lainsäädäntöpakettien antamista (vuosina 2004 ja 2009). Lisäksi pyrittiin selvittämään, ratkaistaanko havaitut ongelmat näiden yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen osatekijöiden avulla. Toiseksi tarkastuksessa pyrittiin mittaamaan näiden osatekijöiden avulla vuoteen 2016 saakka tosiasiallisesti aikaansaadut hyödyt ja vertaamaan niitä alustaviin odotuksiin. Tarkastus ei koskenut SESAR-hankkeen käyttöönottovaihetta, joka alkoi vasta vuonna 2014.

14

Tarkastuskäynnit tehtiin komissioon (liikenteen ja liikkumisen pääosasto), Eurocontroliin, Euroopan lentoturvallisuusvirastoon (EASA), SESAR-yhteisyritykseen ja joidenkin yhteisyrityksen osakkaiden luokse. Lisäksi käytiin viidessä jäsenvaltiossa – Espanjassa, Ranskassa, Unkarissa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa – kunkin maan lentoliikennepolitiikasta vastaavassa ministeriössä sekä kansallisen valvontaviranomaisen ja yhden lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan luona. Tilintarkastustuomioistuin haastatteli myös Ilmatilan käyttäjiä ja lennonjohtajia. Lisäksi tehtiin tarkastuskäynti ilmaliikenteen hallinnan alalla toimiviin asiaankuuluviin instituutioihin10 Yhdysvalloissa ja vaihdettiin näkemyksiä niiden alan toiminnasta ja tarkastuksista saamista kokemuksista.

15

Lisäksi tarkastuksen yhteydessä tarkastettiin otos, johon oli poimittu SESAR-yhteisyrityksen yhteydessä toteutettuja ja EU:n osarahoittamia toimintoja (T&K-hankkeita, esittelytoimia ja yksi selvitys). Tilintarkastustuomioistuin arvioi näiden toimintojen käynnistämisen tarvetta ja olivatko niiden tuotokset ja lopulliset tulokset odotusten mukaisia. Toimintojen analyysi esitellään liitteessä II.

Huomautukset

Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva aloite oli perusteltu

16

Tilintarkastustuomioistuin arvioi eurooppalaista ilmaliikenteen hallintaa koskevat keskeiset ongelmat, jotka olivat olemassa ennen yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevaa aloitetta, ja EU:n tukitoimenpiteiden tarpeen alalla sekä yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevat odotukset.

EU:n tukitoimenpide oli tarpeen kansallisten monopolien ja pirstoutumisen vuoksi

17

Kansainvälinen ilmatilan pirstominen kansallisia rajalinjoja noudattaviin pienempiin yksiköihin rajoittaa integraatiota, yhteentoimivuutta ja mittakaavaetuja ja viivästyttää samalla myös lentoja. Lisäksi maata kohti on yleensä vain yksi lennonvarmistuspalvelujen tarjoaja. Kun kilpailua on vähän tai ei lainkaan, miltei monopoliasemassa olevat palveluntarjoajat voivat sanella ilmaliikenteen hallinnan tarjontaa koskevat ehdot. Näiden taustatekijöiden vuoksi Euroopan tasoiseen tukitoimenpiteeseen oli alalla hyvät perusteet. Toimiin ryhdyttiin lopulta 1990-luvun lopulla koettujen viivästysten korkean tason vuoksi. Pelkästään lennonjohdosta johtuvat reitinaikaiset viivästykset lisääntyivät kovaa tahtia, ja vuonna 1999 viive oli jo lähes 5 minuuttia lentoa kohti. Lisäksi nämä viivästykset vaikuttivat merkittävällä tavalla ilmaliikenteen kokonaisviivästyksiin.

18

Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen tärkeimpiä toimintapolitiikan välineitä analysoidaan tarkemmin seuraavissa osioissa. Ne muodostavat yhdenmukaisen joukon, jonka avulla voidaan periaatteessa ratkaista eurooppalaisessa ilmaliikenteen hallinnassa havaitut keskeiset ongelmat. Ne toivat mukanaan valtuudet lakisääteiseen täytäntöönpanon valvontaan taloudellisine kannustimineen, minkä pitäisi edistää merkittäviä parannuksia ilmaliikenteen hallinnassa.

Toimintapolitiikan korkean tason tavoitteet kuitenkin muotoiltiin aikana, jolloin liikenne kasvoi voimakkaasti

19

Toimintapolitiikan yleistavoite – ilmaliikenteen hallinnan turvallisuuden ja suorituskyvyn parantaminen – muunnettiin korkean tason tavoitteiksi. Vertailukohdaksi valittuna vuotena 2005 tavoitteena oli kolminkertaistaa kapasiteetti, vähentää ympäristövaikutuksia kymmenellä prosentilla ja ilmatilan käyttäjille aiheutuvia ilmaliikenteen hallintakuluja 50 prosentilla ja samalla lisätä turvallisuutta kymmenkertaisesti11.

20

Korkean tason tavoitteet tukivat päätöstä käynnistää SESAR-hanke ja sitoa siihen EU:n varoja. Komission liikenteen ja liikkumisen pääosasto hyväksyi yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan toimintapolitiikkansa12 välitavoitteet.

21

Tavoitteet asetettiin kuitenkin tilanteessa, jolloin ilmaliikenne oli kovassa kasvussa eikä tilanteesta edes tehty perusteellista analyysia. Kun kysyntä sittemmin hidastui13, tavoitteet eivät olleet enää kapasiteetin osalta relevantteja eikä niitä voitu enää saavuttaa kustannustehokkaasti. Tarkastuksen aikana komissio totesi, että päämäärät olisi nähtävä pikemminkin toiveina kuin tavoitteina. Hitaampi kasvu myös muutti keskeisiä odotuksia, joita ilmatilan käyttäjät olivat kohdistaneet yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan; vuoden 2008 jälkeen heidän pääasiallisena huolenaiheenaan oli ilmaliikenteen hallintajärjestelmän kapasiteetin lisäämisen sijaan sen kustannusten alentaminen.

Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevat lakisääteiset saavutukset: kulttuurimuutos mutta ei yhtenäistä ilmatilaa

22

Tilintarkastustuomioistuin arvioi valitsemiensa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen keskeisten lakisääteisten osatekijöiden riittävyyttä. Säännöksillä oli tarkoitus puuttua eurooppalaista ilmaliikenteen hallintaa vaivaaviin ongelmiin: suorituskyvyn kehittämisjärjestelmään ja maksujärjestelmään sekä toiminnallisiin ilmatilan lohkoihin (joita kuvataan kohdissa 23 ja 38). Lisäksi analysoitiin aikaansaatuja tuloksia ja verrattiin niitä odotuksiin.

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmällä ja maksujärjestelmällä edistettiin tulossuuntautunutta kulttuuria ja tehtiin lennonvarmistuspalvelujen tarjonnasta avoimempaa …

23

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän avulla pyritään lieventämään lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien monopoliasemaa asettamalla sitovia tavoitteita turvallisuudelle, lentojen tehokkuudelle ja viivästyksille sekä kustannuksille. Maksujärjestelmä edistää avoimuutta, koska siinä määritellään, mitä kustannuksia ilmatilan käyttäjiltä voidaan veloittaa ja määrätään yksikköhintojen laskentaa koskevista yhteisistä säännöistä. Molemmissa järjestelmissä myös määrätään, että komissio ja kansalliset valvontaviranomaiset vastaavat järjestelmien täytäntöönpanon seurannasta. Järjestelmien toimintaa ja niiden välisiä yhteyksiä kuvataan tarkemmin liitteessä III.

24

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän täytäntöönpano on kaikkien toimintaan osallistuneiden sidosryhmien mielestä tuonut mukanaan yleisesti ottaen kaksi keskeistä etua:

  1. Se on auttanut lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia kehittämään tulossuuntautuneen kulttuurin, jota ei aiemmin ole aina ollut. Suorituskykytavoitteiden määrittely, tulosten mittaaminen ja tavoitteiden saavuttamiseen kytketyt kannustimet ovat edistäneet tätä kulttuuria ja saaneet lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat pyrkimään tehostamaan toimintojaan.
  2. Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän edellyttämien oikea-aikaisten ja relevanttien tietojen saatavuus on osaltaan vaikuttanut avoimuuden korkeaan tasoon lennonvarmistuspalvelujen tarjonnassa. Tätä on myös edistänyt sidosryhmien välinen säännöllinen kuuleminen.

… mutta määrälliset tulokset eivät yllä odotusten tasolle …

25

Tilintarkastustuomioistuin on analysoinut suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän määrällisiä tuloksia ympäristöä, kapasiteettia ja kustannustehokkuutta koskeviin tavoitteisiin nähden ensimmäisellä viiteajanjaksolla (2012–2014) ja toisella viiteajanjaksolla (2015–2019)14. Lisäksi kaaviosta 1 käy ilmi tosiasiallisten reitinaikaisten viivästysten ja keskimääräisten yksikköhintojen15 pidemmän aikavälin kehitys sekä tosiasiallinen liikenne; näiden tekijöiden välillä on kiinteä yhteys.

26

Tilintarkastustuomioistuin korostaa seuraavia tekijöitä:

  1. Kapasiteetin osalta voidaan todeta, että tilanne reitinaikaisten ilmaliikennevirtojen säätelyssä vuonna 2016 esiintyneiden viipeiden kohdalla (ks. vihreä viiva kaaviossa 1) on parantunut liikennemäärältään vertailukelpoisesta vuodesta 2008. EU:n 0,5 minuutin lentokohtaista tavoitetta ei kuitenkaan ole koskaan saavutettu ja viivästykset ovat kasvaneet vuodesta 2013, mikä tarkoittaa, että vuoden 2016 tavoitearvo ylitettiin kaksinkertaisesti. Työtaistelutoimenpiteet vaikuttivat vuonna 2016 reitinaikaisten viivästysten kokonaismäärään 13,6 prosentilla ja arviolta 13 000 lentoa peruutettiin lakkopäivien aikana16.
  2. Kustannustehokkuuden osalta voidaan todeta, että vuosina 2004–2016 kiinteinä hintoina ilmaistut tosiasialliset yksikköhinnat (ks. punainen viiva kaaviossa 1) alenivat yhteensä 22 prosenttia. Suurin osa alentumisesta saatiin aikaiseksi vuosina 2004–2008 eli voimakkaan liikenteen kasvun vuosina ja ennen kuin suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä otettiin käyttöön. Vuoden 2011 (määritettyyn kustannukseen perustuvan järjestelmän ja suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanoa edeltävän vuoden) ja vuoden 2016 välisenä aikana hinnat alenivat kaiken kaikkiaan ainoastaan neljä prosenttia. Tämä jää komission määritetyille yksikkökustannuksille asettaman EU:n laajuisen alennustavoitteen (3,5 prosenttia vuodessa ensimmäisen viiteajanjakson aikana ja 3,3 prosenttia vuodessa toisen viiteajanjakson aikana) alle. Tavoitteesta jääminen johtuu lähinnä siitä, että tosiasiallinen liikennemäärä jäi ennustettua17 vähäisemmäksi. Tämän vuoksi käyttäjille tosiasiallisesti välittyvät hyödyt jäävät kauaksi komission päätöksissä esitetyistä odotuksista. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi yleisesti ottaen, että määritetyt yksikkökustannukset riippuivat suuresti liikenne-ennusteista ja määritetyt yksikköhinnat tosiasiallisesta liikenteestä.
  3. Ympäristöalan keskeiset tulosindikaattorit paranivat asteittain koko ensimmäisen viiteajanjakson aikana ja toisen viiteajanjakson ensimmäisenä vuotena, mutta vuoden 2014 tavoitetta (4,67 prosenttia ylimäärää lähtöpaikan ja kohdepaikan välisen lyhyimmän reitin osalta) ei saavutettu (4,9 prosenttia) ja viimeisin saatavilla oleva luku (2016) osoittaa, että aikaisempi myönteinen suuntaus (4,91 prosenttia) on keskeytynyt.

Kaavio 1

Liikenteen, reitinaikaisten viivästysten ja keskimääräisten yksikköhintojen pitkän aikavälin kehitys

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuimen laskelma perustuu Eurocontrolilta saatuihin (verkon hallinnoijan ja lentoreittimaksujen keskustoimiston raportoimiin) tietoihin.

27

Suorituskykyä kuvastavat tulokset paikallisella tasolla (toiminnalliset ilmatilan lohkot, maksuvyöhykkeet) vaihtelevat ja riippuvat seuraavista paikallisista olosuhteista: maantieteellinen sijainti, oikeudellinen ja institutionaalinen rakenne, palveluntarjonnan organisointi, henkilöstöehdot, kulurakenne ja liikennetilanne. Ks. esimerkit laatikossa 1.

Laatikko 1

Paikallisista olosuhteista riippuvaiset paikalliset tulokset

  • Reitinaikaisten viivästysten tilanne on viime vuosina pahentunut Espanjassa ja Ranskassa. Espanjassa se on johtunut ennennäkemättömällä tavalla lisääntyneestä liikenteestä Lounais-Euroopassa, kun taas Ranskassa tämä johtui lähinnä uuden toimintajärjestelmän soveltamisesta tietyissä aluevalvontakeskuksissa ja lennonjohtajien lakoista. Ruotsi ja Unkari sitä vastoin ovat kirjanneet erittäin alhaisia reitinaikaisen viivästyksen arvoja, koska perinteisesti näissä maissa ei ole kapasiteettirajoitteita.
  • Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa kustannustehokkuustuloksiin ovat vaikuttaneet tietyt menoerät, erityisesti etuusperusteiset eläkejärjestelmät, joiden katsotaan olevan lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien18 vaikutusvallan ulkopuolella.
  • Espanjassa muutettiin lennonjohtajien työehtoja vuonna 2010 annetulla lailla. Näin taattiin, että henkilöstökuluja vähennettiin merkittävästi ja että ne saatiin vastaamaan viiden Euroopassa toimivan keskeisen lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan henkilöstökulujen keskiarvoa. Yksikköhinnat ovat pysyneet vakaina siitä lähtien, kun järjestelmä pantiin täytäntöön vuonna 2012.

… ja järjestelmissä esiintyy puutteita

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän tavoitteiden ja yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevien korkean tason tavoitteiden väliltä puuttuu yhteys

28

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän pitäisi parantaa lennonvarmistuspalvelujen kokonaistehokkuutta neljällä keskeisellä suorituskyvyn alueella, jotka ovat turvallisuus, ympäristö, kapasiteetti ja kustannustehokkuus. Järjestelmän olisi oltava yhdenmukainen Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman19 suorituskykypuitteiden kanssa. Suorituskykytavoitteiden asettamista Euroopan unionin tasolla olisi pidettävä osana prosessia, jonka tarkoituksena on saavuttaa yleissuunnitelmaan20 sisältyvät tavoitteet.

29

Näistä säännöksistä huolimatta ei ole mitattu, miten suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä vaikutti ensimmäisellä viiteajanjaksolla kyseisten korkean tason tavoitteiden saavuttamiseen. EU:n tason suorituskykytavoitteiden asettamista koskevassa komission päätöksessä ei viitata lainkaan kyseisiin tavoitteisiin.

Keskeiset tulosindikaattorit eivät aina ole tarkoituksenmukaisia

30

Valittu tulosindikaattorijoukko perustui suurelta osin Eurocontrolin tekemään työhön ja määritettiin sen mukaan, mitä tietoja oli aiemmin saatavilla. Tilintarkastustuomioistuin kuitenkin havaitsi huolenaiheita, jotka liittyivät siihen, riittivätkö tietyt keskeiset indikaattorit mittaamaan suorituskykyä asiaankuuluvilla aloillaan, kuten jäljempänä kuvataan.

31

Ympäristö: Alan keskeisellä indikaattorilla mitataan suunnitellun tai tosiasiallisen lentoradan ja lyhimmän reitin välistä eroa21. Ruuhka tai muu kuin optimaalinen lentoreittisuunnittelu voivat tietysti pidentää lentorataa, mutta on kuitenkin olemassa useita muita tekijöitä, jotka aiheuttavat poikkeamia lyhimmältä reitiltä: sääolosuhteet, sotilaallisista operaatioista johtuvat ilmatilanrajoitukset tai kustannustehokkuutta koskevat lehtoyhtiöiden päätökset (yksikköhinnat vaihtelevat merkittävästi maiden välillä, kuten kartasta 2 käy ilmi, mikä usein johtaa siihen, että ilmatilan käyttäjät lentävät lennonvarmistuspalveluiltaan edullisempia reittejä lyhyempien reittien sijaan). Tätä keskeistä tulosindikaattoria koskevaa tilivelvollisuutta ei niin ollen voida täysin osoittaa yksittäisille lennonvarmistuspalvelujen tarjoajille, sille nämä osatekijät ovat heidän vaikutusvaltansa ulkopuolella. Lisäksi tulosindikaattoria ei ole tällä hetkellä kohdistettu vertikaaliseen lentojen tehokkuuteen, vaikka myös ilma-aluksen lentokorkeus vaikuttaa lennon ympäristövaikutukseen.

Kartta 2

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan valtioiden reitinaikaisten yksikköhintojen vertailu vuodelta 2016 (euroina)

Lähde: Eurocontrolin lentoreittimaksujen keskustoimisto.

32

Kapasiteetti: Viivästykset ovat erittäin merkityksellinen ilmaliikenteen suorituskyvyn mitta. Kaikista matkustajien kokemista viivästyksistä kuitenkin vain alle kolmannes johtuu ilmaliikenteen hallinnasta22. Sitovia tavoitearvoja ei ole asetettu ’portilta portille’ -vaiheen kokonaisviivästyksen lisäosatekijöille, joita ovat mm. pidempi rullausaika ennen lentoonlähtöä tai odotuskuviot lentoasemien lähistöllä ennen laskeutumista. Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat tulevat olemaan tilivelvollisia ainoastaan osasta portilta portille -vaiheen kokonaisviivästyksestä, joten tällä alalla merkityksellisen indikaattorin olisi sisällettävä kokonaisviivästyksen aiheuttavat keskeiset osatekijät. On pantu merkille, että nämä osatekijät kuuluvat jo seurannan piiriin ympäristöalalla, vaikkakaan niille ei ole asetettu sitovia tavoitteita.

33

Lisäksi viivästysten mittaaminen osoittaa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien kykyä reagoida kysynnän huippuihin, mutta sen avulla ei saada käsitystä kiireaikojen ulkopuolisen kapasiteetin käytön tehokkuudesta, joka on haaste liikennevirtojen vaihdellessa tunneittain, päivittäin ja kausittain.

Suorituskykytavoitteita koskeva päätöksentekoprosessi on pitkällinen ja monimutkainen

34

Suorituskykytavoitteiden hyväksyminen edellyttää kolmivaiheista prosessia: i) ehdotus, kuuleminen ja päätös tavoitteista EU:n tasolla; ii) paikalliset ja FAB-tavoitteet sisältävien FAB-suorituskykysuunnitelmien23 valmistelu ja arviointi suorituskyvyn tarkastuselimessä; iii) komission tekemä päätös paikallisten/FAB-tavoitteiden ja EU:n tasolla asetettujen tavoitteiden yhdenmukaisuudesta. Kun komissio päättää tavoitteista, se on pyydettävä lausuntoa yhtenäisen ilmatilan komitealta24, joka voi estää päätöksen tai lykätä sitä.

35

Tällainen prosessi on luonteensa puolesta pitkällinen, koska lakisääteisten määräaikojen mukaisesti tämä voi kestää jopa kaksi vuotta. Käytännössä kustannustehokkuustavoitteita koskevat sopimukset ovat osoittautuneet erityisen vaikeiksi, koska komissio ja jäsenvaltiot eivät ole olleet yhtä kunnianhimoisia kustannusvähennyksen suuruuden suhteen. Varsinaisia neuvotteluja jäsenvaltioiden ja yhtenäisen ilmatilan komitean kanssa on jatkettu pitkälle viiteajanjaksolla, joka niiden oli tarkoitus kattaa. Koko toista viiteajanjaksoa koskeva prosessi on jo kestänyt melkein neljä vuotta eikä se ole vielä täysin päättynyt kaikkien toiminnallisten ilmatilan lohkojen25 osalta. Näitä tapauksia käsitellään liitteessä IV.

Suorituskykytavoitteiden ja yksikköhintojen seuranta on heikkoa

36

Sekä kansalliset valvontaviranomaiset että komissio vastaavat suorituskykysuunnitelmien täytäntöönpanon seurannasta ja asetuksen mukaan ne voivat toimittaa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajiin ja verkon hallinnoijaan kohdistuvia tarkastuksia, jos katsovat siihen olevan tarvetta26. Myös kansalliset valvontaviranomaiset voivat toimittaa lennonvarmistusmaksujen27 määrittämistä koskevia tarkastuksia. Näissä toiminnoissa kansallisten valvontaviranomaisten olisi oltava lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista riippumattomia ainakin toiminnan tasolla ja niillä on oltava niille osoitettujen tehtävien suorittamisen edellyttämät resurssit ja valmiudet28. Lisäksi komissio vastaa myös yksikköhintojen arvioinnista suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän säännösten pohjalta29.

37

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi useita puutteita, jotka rajoittavat seurantatehtävän vaikuttavuutta:

  1. Tarkastuksen yhteydessä havaittiin tapauksia, joissa ei ollut riittävästi resursseja (henkilöstöresursseja ja/tai taloudellisia resursseja) tai joissa erillisyys lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista oli pelkästään toiminnallinen mutta ei hierarkkinen ja taloudellinen. Tämä rajoitti kansallisten valvontaviranomaisten valmiuksia hoitaa tehtäviään. Espanjassa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat ja kansalliset valvontaviranomaiset eivät olleet hierarkkisesti täysin erillään toisistaan. Ranskassa kansallinen valvontaviranomainen ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoaja raportoivat samalle pääjohtajalle ja jakoivat taloudellisia resursseja yhteisestä talousarviosta, joka oli pääasiallisesti rahoitettu aivan samoilla lennonvarmistusmaksuilla, jotka kuuluivat kansallisen valvontaviranomaisen lakisääteisen valvonnan piiriin. Unkarissa toimintaa ei ollut eriytetty, sillä kansallisen lain mukaan lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan vastuulla on määrittää ilmaliikenteen hallinnan kustannusperusta, eikä kansallisella valvontaviranomaisella ollut valvontatehtäviensä hoitamiseen tarvittavia resursseja. Komissio ehdotti jo vuonna 2013, että kansallisten valvontaviranomaisten tehokkuutta ja riippumattomuutta lisätään ensisijaisena asiana, mutta tilanne on tältä osin pysynyt muuttumattomana vuoteen 2017 saakka.
  2. Viidessä tarkastuskäynnin kohteena olleessa jäsenvaltiossa ei toimitettu säännöllisesti tarkastuksia, joiden kautta olisi saatu varmuus siitä, että ainoastaan tukikelpoiset kulut sisällytetään maksujärjestelmään, ja siitä, että tukikelpoiset kulut olivat aiheutuneet kustannustehokkaalla tavalla ja että ne jakautuivat asianmukaisesti lentoreittimaksuvyöhykkeiden ja lentoaseman lennonvarmistusmaksuvyöhykkeiden kesken. Suorituskyvyn tarkastuselin arvioi komission puolesta yksikköhinnat mutta senkään tarkastustyö ei koske perustana olevien kustannusten tukikelpoisuutta. Käyttäjiltä veloitetaan näin ollen yksikköhintoja ilman, että niiden perustana olevia kustannuksia olisi tarkastettu riittävän hyvin.
  3. Reitinaikaisten / lentoaseman kustannusten jakoa koskeva ohjeistus todettiin riittämättömäksi. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden kirjanpitomenettelyt eivät olleet yhdenmukaisia ja reitinaikaisiin ja lentoaseman palveluihin liittyi ristiintukemisen riski: lentoaseman lennonvarmistuspalvelumaksujen veloittaminen ilmatilan käyttäjiltä, jotka ainoastaan lensivät asianomaisen ilmatilan ylitse eivätkä käyttäneet asianomaisia lentoaseman lennonvarmistuspalveluja.
  4. Suorituskykysuunnitelmiin sisältyvät infrastruktuurikustannukset30 muodostavat osan määritettyä yksikkökustannusta ja ne veloitetaan ilmatilan käyttäjiltä, vaikka lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat päättäisivät peruuttaa tai lykätä investointeja. Suorituskyvyn tarkastuselin havaitsi, että pääomasta jäi käyttämättä noin miljardi euroa kaudella 2012–201531, mutta ei ole säädetty, että määrä pitäisi palauttaa käyttäjille, jos näillä varoilla rahoitettavia investointeja ei toteuteta.

Toiminnalliset ilmatilan lohkot edistivät kenties yhteistyörakenteita mutta eivät yhtenäistämistä

38

Toiminnallisen ilmatilan lohkon käsite luotiin estämään pirstoutuminen. Tavoitteena oli erityisesti toiminnallisiin vaatimuksiin eikä kansallisiin rajoihin perustuva ilmatilan hallinta. Voimassa olevassa sääntelykehyksessä ei kuitenkaan määrätä, että toiminnallisilla ilmatilan lohkoilla olisi pystyttävä vaikuttavalla tavalla estämään pirstoutumista ilmatilan hallinnan, palveluntarjonnan tai teknisen välineistön hankintojen kohdalla.

Vähittäinen käsitemuutos

39

Komission alustavassa visiossa keskityttiin ilmatilan jäsentämiseen, joka mahdollistaisi optimaalisen kokoisten valvontakeskusten toiminnan. Toiminnallisia ilmatilan lohkoja kuitenkin muutettiin vähitellen naapureina olevien jäsenvaltioiden kansallisten valvontaelinten ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien välisiksi yhteistyömekanismeiksi.

  1. Toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskeva alkuperäinen tavoite ilmaistiin vuonna 2001 annetussa komission tiedonannossa32, jossa viitattiin valtioiden rajat ylittävien lennonjohtoalueiden perustamiseen. Siinä ehdotettiin, että perustetaan eurooppalainen ylempi lentotiedotusalue (EUIR), joka ”jäsennetään turvallisuus- ja tehokkuusnäkökohtien perusteella tietyn vähimmäiskoon omaaviksi funktionaalisiksi ilmatilan lohkoiksi”. Näiden toiminnallisten ilmatilan lohkojen rajojen ei tarvitsisi vastata kansallisia rajoja, ja ne perustettaisiin tukemaan ”ilmaliikennepalvelujen tarjoamista aluelennonjohtokeskuksissa, jotka vastaavat optimaalisen kokoisista eurooppalaisen ylemmän lentotiedotusalueen ilmatiloista”.
  2. Ensimmäisessä yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevassa lainsäädäntöpaketissa toiminnalliset ilmatilan lohkot määriteltiin operatiivisiin vaatimuksiin perustuviksi ilmatilan lohkoiksi, joilla pyritään varmistamaan ilmatilan yhtenäisempi hallinta olemassa olevista rajoista riippumatta33. Lainsäädäntöpaketin avulla oli tarkoitus perustaa EUIR, joka olisi jäsennetty toiminnallisiksi ilmatilan lohkoiksi, joiden oli oltava useiden turvallisuutta, tehokkuutta ja toimivuutta koskevien ehtojen mukaisia34. Kun toiminnalliset ilmatilan lohkot ulottuvat useamman kuin yhden jäsenvaltion vastuulla olevaan ilmatilaan, kyseisten jäsenvaltioiden on yhdessä nimettävä palvelujen tarjoajat35. Siinä ei kuitenkaan enää viitata EUIR:ta koskeviin optimaalisen kokoisiin ilmatilojen aluevalvontakeskuksiin.
  3. Toinen yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva lainsäädäntöpaketti annettiin vuonna 2009, ja se on edelleen voimassa. Paketissa otettiin toiminnallisten ilmatilan lohkojen määritelmässä käyttöön ’yhtenäisen hallinnan’ käsitteen36 vaihtoehtona ’tehostetun yhteistyön’ käsite. On tärkeää, että siinä myös poistetaan vaatimus, jonka mukaan suunniteltu EUIR olisi jäsennettävä toiminnallisiin ilmatilan lohkoihin. Toiminnallisista ilmatilan lohkoista säädetyissä vaatimuksissa ei myöskään nimenomaisesti vaadita yhtenäistä tai rajat ylittävää palveluntarjontaa.

Varsinainen täytäntöönpano oli kiistanalaista…

40

Toisen yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädäntöpaketin antamisen jälkeen Eurooppaan perustettiin virallisesti yhdeksän toiminnallista ilmatilan lohkoa, kuten kartasta 3 käy ilmi.

Kartta 3

Yhdeksän perustettua toiminnallista ilmatilan lohkoa ja niiden perustamisajankohdat

Lähde: Eurocontrol.

41

Toiminnallisten ilmatilan lohkojen varsinainen täytäntöönpano aiheutti komission ja jäsenvaltioiden välillä kiistaa. Komissio asetti vuonna 2013 yleisesti kyseenalaiseksi sen, miten toiminnallisilla ilmatilan lohkoilla voitaisiin optimoida ilmatila kansallisista rajoista riippumatta, jos lentotietoalueet pysyvät samoina ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat jäsennellään samalla tavalla ja jos suorituskyvyn tarkastuselin katsoo, että suorituskykysuunnitelmissa asetetut kustannustehokkuutta ja kapasiteettia koskevat tavoitteet eivät olleet tietyissä tapauksissa optimaalisia.

42

Ilmaisut ”ilmatilan optimaalisen käytön mahdollistaminen” ja ”perusteltuja lisäarvonsa kannalta”37 jättävät jäsenvaltioille runsaasti tulkinnanvaraa toiminnallisten ilmatilan lohkojen täytäntöönpanossa. Yleisesti ottaen ne eivät hyväksyneet komission esittämiä väitteitä ja korostivat, että toiminnallisten ilmatilan lohkojen rakenteiden ja koordinointimekanismien perustamisessa oli noudatettu lakisääteisiä vaatimuksia. Tämä on osoitus siitä, että komissio ja jäsenvaltiot käsittävät lakisääteiset vaatimukset yleisesti ottaen eri tavalla. Yhtäkään tapausta ei ole käsitelty Euroopan unionin tuomioistuimessa. Toiminnallisten ilmatilan lohkojen täytäntöönpanoa koskevassa konsulttiselvityksessä todettiin, että toiminnallisilla ilmatilan lohkoilla ei ole saavutettu yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevassa lainsäädännössä asetettuja korkean tason toimintapoliittisia tavoitteita, vaikka niiden täytäntöönpanemiseksi on tehty huomattavan paljon työtä38.

…ja johti yhtenäistämisen sijaan yhteistyöhön

43

Tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa kansallisilla valvontaviranomaisilla ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilla oli toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustamiseen tarkoitetut yhteistyörakenteet ja -menettelyt. Ne tekevät aktiivisesti lähinnä sääntelyyn liittyvää ja teknistä yhteistyötä, kuten perustavat vapaiden reittien ilmatilaa alueillaan. Jotkut toiminnalliset ilmatilan lohkot (esim. FABCE ja FAB UK-Ireland) vastaavat pilottiyhteishankkeen39 täytäntöönpanon virallisesta koordinoinnista.

44

Yhteistyötä tehtiin kuitenkin jo ennen toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustamista; lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat toteuttavat vastaavanlaisia toimintoja muiden kumppanien kanssa omien toiminnallisten ilmatilan lohkojen ulkopuolella. Tekniset aloitteet, kuten COOPANS ja ITEC, tuottavat koordinoituja investointeja, ja BOREALIS-aloitteella toteutetaan vapaiden reittien järjestelyjä, jotka ulottuvat toiminnallisten ilmatilan lohkojen rajojen ulkopuolelle. Tämä osoittaa, että joitakin hyötyjä voidaan myös saavuttaa vapaaehtoisella yhteistyöllä sääntelykehyksen ulkopuolella.

45

Yksikään tarkastuskäynnin kohteena ollut jäsenvaltio ei pystynyt toimittamaan tarkkaa kuluarviota toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustamisesta tai toiminnasta eikä yksikään tarkastuskäynnin kohteena ollut elin pystynyt osoittamaan, että toiminnalliset ilmatilan lohkot olisivat tuottaneet ilmatilan käyttäjille konkreettisia hyötyjä. Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän keskeisiin suorituskykyalueisiin nähden ei tehty mittauksia, ja vaikka useat keskeiset tulosindikaattorit on asetettu toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla, ne ovat useimmiten vain koottuja kansallisia tavoitearvoja.

46

Yhdelläkään toiminnallisella ilmatilan lohkolla ei saatu aikaiseksi yhtenäistämistä tarjoamalla rajat ylittäviä palveluja tai yhdistämällä lennonjohtokeskuksia tai yhteisiä maksuvyöhykkeitä eivätkä jäsenvaltiot yleisesti ottaen sitoutuneet kyseisiin aloitteisiin. Itsemääräämisoikeuteen ja entisten lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, niiden tulojen ja henkilöstön säilyttämiseen liittyvillä huolilla on suuri vaikutus siihen, että jäsenvaltiot haluavat pitää tilanteen entisellään.

Mutta koolla on merkitystä ja yhtenäistämistarve on edelleen olemassa

47

Eurocontrol johti komission puolesta Euroopan ja Pohjois-Amerikan ilmaliikenteen hallinnan kustannustehokkuutta koskevaa selvitystä40, josta saatiin näyttöä mittakaavaeduista ja yhtenäistämisen mahdollisista hyödyistä. Näiden kahden alueen liikennetilanne sekä poliittinen konteksti eroavat toisistaan, mutta selvityksessä korostettiin, että Yhdysvaltojen ilmaliikenteen hallintajärjestelmä, jossa ilmaliikenteen hallinta on yhdistetty yhdeksi organisaatioksi, pystyy valvomaan suurempaa määrää lentoja vähäisemmällä henkilöstö- ja lennonvalvontakeskusmäärällä (ks. taulukko 2).

Taulukko 2

Valitut suorituskykytiedot: Eurooppa ja Yhdysvallat

Kalenterivuosi 2014 Eurocontrol-valtiot Yhdysvallat
Maantieteellinen alue (milj. km2) 12 15
Valvotut IFR-lennot (milj.) 10 15
Valvotut lentotunnit (milj.) 15 23
     
Siviilialan reitinaikaiset lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat 37 1
Koko henkilöstö 56 300 31 500
Toimintavastuussa oleva lennonjohtaja
17 500 12 960
Tukihenkilöstö
38 800 18 540
Reitinaikaiset lennonjohtokeskukset 63 23
     
Suhteellinen tiheys (lento/km2) 0,85 1,03
Tuottavuus41 (lentotunnit/lennonjohtaja) 834 1 767

Lähde: Eurocontrol “U.S. – Europe continental comparison of ANS cost-efficiency trends 2006–2014”, marraskuu 2016.

48

Mahdollisten mittakaavaetujen olemassaolo vahvistui myös tilintarkastustuomioistuimen analyysilla, joka perustui Eurocontrolin keräämiin tietoihin ja koski lennonvalvontakeskusten tuottavuutta42. Vaikka useat muut tekijät voivat vaikuttaa tuottavuuteen, analyysi osoitti, että mittarilentosääntöjen mukaisesti suoritettujen lentojen (IFR-lentojen) vuotuisella määrällä mitattuna lennonjohtokeskuksen tuottavuuden ja koon välillä on positiivinen korrelaatio. Tämä antaa ymmärtää, että keskusten yhdistäminen ja/tai väliaikaisen rajatylittävän palveluntarjonnan muotojen tehostaminen (esim. yksi lennonjohtokeskus tarjoaa lennonvarmistuspalveluja kansallisten rajojen yli kiireaikojen ulkopuolella) mahdollistaisi käyttämättömän kapasiteetin tehokkaamman käytön ja voisi lisätä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.

49

Kun otetaan huomioon mittakaavaetujen olemassaolo, edistyminen ilmaliikenteen hallinnan kustannusten puolittamista koskevan nykyisen korkean tason tavoitteen saavuttamisessa edellyttäisi liikenteen kasvua ja palveluntarjonnan todellista yhtenäistämistä.

SESAR-hankkeella on edistetty yhteistä visiota mutta siinä on irtauduttu alkuperäisestä aikataulusta eikä sille ole asetettu määräaikaa

50

SESAR-hanke on yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen teknologinen osa. Se muodostuu Euroopan komission, Eurocontrolin ja useiden teollisuusalan sidosryhmien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudesta sekä erityisestä sääntelykehyksestä ja erilaisista rahoitusvälineistä. Hankkeen avulla pyritään yhdenmukaistamaan ja uudenaikaistamaan ilmaliikenteen hallintajärjestelmiä ja -menettelyjä ympäri Eurooppaa. SESAR-hanke oli alusta alkaen jaettu seuraaviin vaiheisiin: määrittely (tarkoituksena oli laatia uudenaikaistamissuunnitelma), kehitys (tarvittavien teknologisten perustojen laadinta) ja käyttöönotto (uusien järjestelmien ja menettelyjen käyttöönotto).

51

Tilintarkastustuomioistuin arvioi SESAR-hanketta koskevan tapauksen sekä valitsemiaan hankkeen määrittely- ja kehitysvaiheiden näkökohtia, joita olivat erityisesti SESAR-yhteisyrityksen perustaminen, toiminta ja toiminnan jatkaminen. T&K-hankkeista ja niihin liittyvistä toiminnoista poimitun otoksen osalta arvioitiin niiden käynnistämisen oikeuttava tarvearviointi, toimitetut tuotokset ja tuotosten tähänastinen operatiivinen käyttö.

SESAR-hanke kohdistui teknologiseen pirstoutumiseen mutta hyötyjä yliarvioitiin ja EU:n tukitoimenpiteen oli tarkoitus olla väliaikainen

52

SESAR-hankkeen tarkoituksena oli koota yhteen joukko sidosryhmiä, jotka sitoutuisivat ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmaan. Hanke kohdistui olemassa olevaan palveluntarjonnan teknologiseen, konseptuaaliseen ja menettelylliseen pirstoutumiseen. Pirstoutumiskulujen arvioitiin vuonna 2004 olevan 880–1 400 miljoonaa euroa vuodessa, joista lähes puolet liittyi ilmaliikenteen hallinnan järjestelmien pirstoutuneeseen hankintaan, kehitykseen ja toimintaan43.

53

SESAR-hankkeesta odotetut hyödyt, mm. viipeiden lyheneminen ja kustannusten aleneminen, yliarvioitiin, sillä ne perustuivat yltiöoptimistisiin pitkän aikavälin liikenne-ennusteisiin, jotka eivät ole konkretisoituneet. Hankkeesta tehty vuoden 2005 kustannushyötyanalyysi perustui ennusteeseen, jonka mukaan liikenne kasvaisi vuodessa 2,9 prosenttia 30 vuoden aikana (2005–2035). Tästä huolimatta tiedoista käy ilmi, että tosiasiallinen kasvu oli kaudella 2005–2016 keskimäärin 1,1 prosenttia eikä 2,9 prosenttia. Vastaavanlaista optimismia esiintyy keskeisissä välitavoitteissa, jotka myöhemmin leimasivat SESAR-hankkeen kehitysvaihetta: vuoden 2009 ATM-yleissuunnitelmassa ja SESAR-yhteisyrityksen toiminnan jatkamista tukevassa vuoden 2012 selvityksessä44.

54

SESAR-hanke käynnistettiin tietyllä aikataululla. Komission neuvostolle vuonna 2005 antaman tiedonannon45 mukaisesti määrittelyvaihe alkaisi vuonna 2005 ja päättyisi vuonna 2007 ja sitä seuraisivat kehitysvaihe (2008–2013) ja käyttöönottovaihe (2014–2020). EU osallistuisi vain määrittelyyn ja kehitykseen: sekä hallinnointi että käyttöönottovaiheen rahoitus siirrettäisiin kokonaan teollisuusalan sidosryhmien tehtäviksi. Myöhemmin annetussa SESAR-yhteisyrityksen perustamista koskevassa neuvoston asetuksessa46 kyseinen aikataulu sisältyi johdanto-osan kappaleeseen ja siinä määritettiin yhteisyrityksen toiminnan päättymispäiväksi 31. joulukuuta 2016, joskin siinä säädettiin myös tarkistusmahdollisuudesta.

SESAR-hankkeen määrittelyvaiheessa varmistettiin keskeisten sidosryhmien osallistuminen toimintaan

55

Vuonna 2004 Eurocontrol pyysi komissiolta taloudellista tukea SESAR-hankeen määrittelyvaiheeseen. Komissio myönsi taloudellista tukea vuosina 2004, 2005 ja 2006 tekemillään päätöksillä. TEN-T -ohjelmista myönnettiin Eurocontrolille yhteensä 30 miljoonaa euroa. Määrän avulla oli tarkoitus rahoittaa tutkimusta, jonka kokonaiskustannukset olivat 60 miljoonaa euroa.

56

SESAR-hankkeen määrittelyvaiheesta vastasi konsortio47, jonka piirissä olivat kaikki keskeiset sidosryhmät ilmatilan käyttäjistä lentoaseman pitäjiin, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajiin ja valmistajiin. Vaihe kesti vuodesta 2005 vuoteen 2008. Useiden tuotosten48 lisäksi sen aikana laadittiin ensimmäinen Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelma SESAR-hankkeen kehitys- ja käyttöönottovaiheiden etenemissuunnitelmaksi. Neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2009 yleissuunnitelman, joka muodosti perustan sitä seuraavalle kehitysvaiheelle.

SESAR-yhteisyritys onnistui perustamaan eurooppalaiseen ilmaliikenteen hallintaan koordinoidut tutkimus- ja kehitystoimet…

57

Ilmaliikenteen hallinnan alan tutkimus- ja kehitystoimet (T&K-toimet) voivat olla monimutkaisia ja niitä on hallinnoitava. Tämä johtuu siitä, että lentoasemat, ilmatilan käyttäjät, verkon hallinnoija ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat ovat suuressa määrin toisistaan riippuvaisia, sekä siitä, että T&K-toimet ja varsinaiset toimet on toteutettava rinnakkain.

58

SESAR-yhteisyritys perustettiin49 hallinnoimaan kehitysvaiheen T&K -toimia. Sen perustama järjestelmä hallinnoi erittäin monimutkaista T&K-ohjelmaa ja koordinoi aiemmin pirstoutunutta T&K-ympäristöä. Sidosryhmät katsovat, että SESAR-hankkeella edistetään (i) eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan tulevaa rakennetta ja käyttöönottoa koskevaa EU:n laajuista visiota, johon sidosryhmät, valmistajat mukaan lukien, sitoutuvat; ii) sidosryhmien koordinoituja kumppanuuksia T&K-työssä ja mittakaavaetuja, ja iii) eurooppalaisen vaikutusvallan kasvua kansainvälisten standardien laatimisessa ja ICAOn maailmanlaajuisen lennonvarmistussuunnitelman valmistelussa. Lisäksi EU:n rahoituksen saatavuus johti siihen, että sidosryhmät sitoivat T&K-toimiin lisäresursseja.

… mutta sen toimeksiannossa esiintyy puutteita

59

Lainsäädäntökehyksen mukaisesti SESAR-yhteisyritys vastaa ATM-yleissuunnitelman täytäntöönpanosta (ja erityisesti kehitysvaiheen organisoinnista suunnitelman mukaan)50. SESAR-yhteisyrityksen toimeksianto on kuitenkin epäselvä kahdessa kohtaa:

  1. Vaikka neuvoston vuonna 2007 antamassa asetuksessa säädettiin, että SESAR-yhteisyritys lakkautetaan vuoden 2016 loppuun mennessä, siinä myös annettiin SESAR-yhteisyrityksen vastuulle panna täytäntöön yleissuunnitelma, johon liittyviä T&K-toimia toteutetaan vuoden 2020 jälkeenkin.
  2. Asetuksessa ei nimenomaisesti anneta SESAR-yhteisyrityksen tehtäväksi yleissuunnitelman päivittämistä, vaan siinä ainoastaan kuvataan menettely, jonka mukaisesti EU hyväksyy merkittävät muutokset yleissuunnitelmaan. SESAR-yhteisyrityksen prosessiin osallistumiseen viitataan ainoastaan asiakirjoissa51, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia. Niiden mukaan SESAR-yhteisyritys ehdottaisi päivityksiä hallintoneuvostonsa hyväksyttäväksi.
60

Edellä mainittu kehys on hankkeen tehokkuuden kannalta riskitekijä. Ensinnäkin SESAR-yhteisyrityksen sääntelyn elinkaaren ja yhteisyritykselle tehtäväksi annettujen T&K-toimien välisen ristiriidan vuoksi on epäselvää, missä määrin toimet oli määrä saada toteutettua päättymispäivään mennessä. Toiseksi päivitykset vaikuttavat viime kädessä aikatauluihin sekä kustannuksiin ja eri sidosryhmien odotettavissa oleviin hyötyihin, joten edistystä mitataan muuttuvan tavoitteen perusteella, mikä vähentää entisestään SESAR-yhteisyrityksen toimeksiantoon liittyvää tilivelvollisuutta.

Yleissuunnitelman päivitykset kuvastavat uusia realiteetteja mutta tuovat mukanaan myös merkittäviä viivästyksiä…

61

SESAR-yhteisyritys on todellakin sitonut huomattavan määrän resursseja yleissuunnitelman päivitysprosessiin52. Vuoteen 2017 mennessä yleissuunnitelmaan oli tehty kaksi merkittävää päivitystä ja kolmas oli suunniteltu vuodeksi 2018.

62

Ensimmäiseen päivitykseen (2012) johti ennen kaikkea se, että ymmärrettiin, että kaikkia suunniteltuja T&K-toimia ei voitaisi saada päätökseen vuoden 2016 loppuun mennessä. Tästä syystä T&K-toimet kohdistettiin hallinnoitavissa oleviin oleellisiin toiminnallisiin muutoksiin53. Päivitys tehtiin sen jälkeen, kun SESAR-yhteisyrityksen ohjelmakomitean jäsenet olivat kartoittaneet sisäisesti osakkaiden strategiset tarpeet ja jakaneet vastaavasti resurssit hankkeille. Tilintarkastustuomioistuin pani merkille, että ohjelman painopisteet uudelleen määrittelevässä työryhmässä ei ollut ilmatilan käyttäjiä, joiden viime kädessä on maksettava yleissuunnitelmassa tarkoitetut investoinnit. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tämä heikentää välttämätöntä SESAR-ratkaisuihin sitoutumista ja hankkeen yleistä vaikuttavuutta. Vertailukelpoisessa amerikkalaisessa ohjelmassa (NextGen) yksilöitiin käyttöönoton keskeiseksi haasteeksi lentoyhtiöiden sitoutumisen puute ja erityisesti niiden haluttomuus varustaa ilma-aluksensa yhteensopivalla lentoelektroniikalla54.

63

Tämä vaikutti melkein kaikkiin alun perin käynnistettyihin T&K-hankkeisiin, joista useiden soveltamisalaa oli muutettu ja jotka eivät enää tuottaneet alun perin suunniteltuja tuotoksia SESAR-yhteisyrityksen lakisääteisen elinkaaren aikana. Tuli selväksi, että kehitysvaiheen alun perin tarkoitettua aikataulua (2008–2013) ei enää noudatettu.

64

Toisen päivityksen (2015) sai aikaiseksi pääasiassa tarve kohdistaa T&K-ohjelma käyttöönottovaiheen vaatimuksiin ja erityisesti pilottiyhteishankkeen vaatimuksiin ja sisällyttää siihen uusia osa-alueita, kuten kauko-ohjattava ilma-alus ja kyberturvallisuus.

65

Päivitykset merkitsivät huomattavia muutoksia sekä ATM-yleissuunnitelman muotoon että sisältöön. Tilintarkastustuomioistuin pani merkille seuraavat keskeiset muutokset asiakirjojen välillä.

Taulukko 3

Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman valittujen tekijöiden kehitys

  Yleissuunnitelma 2009 Yleissuunnitelma 2012 Yleissuunnitelma 2015
Suosituskykytavoitteet Vertailukohta: 2004/2005
Tavoiteaikataulu: 2020
Tavoitteet:

   lisätä kapasiteettia 73 prosenttia

   vähentää ympäristövaikutusta lentoa kohti 10 prosenttia

   vähentää kustannuksia lentoa kohti 50 prosenttia

Vertailukohta: 2005
Tavoiteaikataulu: 2030

Tavoitteet:

   lisätä kapasiteettia 27 prosenttia

   vähentää ympäristövaikutusta lentoa kohti 2,8 prosenttia

   vähentää kustannuksia lentoa kohti 6 prosenttia

Vertailukohta: 2012
Tavoiteaikataulu: 2035

Tavoitteet:

   vähentää reitinaikaista viivästymistä 10–30 prosenttia

   vähentää ympäristövaikutusta lentoa kohti 5–10 prosenttia

   vähentää kustannuksia lentoa kohti 30–40 prosenttia

Investointikustannukset 32 miljardia euroa vuosina 2008–2020 (määrästä 22 miljardia euroa koskee ilmatilan käyttäjiä ja 7 miljardia euroa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia) 20–29 miljardia euroa (määrästä 13–17 miljardia euroa koskee ilmatilan käyttäjiä ja 3–6 miljardia euroa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia) 19–28 miljardia euroa vuosina 2015–2035, (määrästä 17–26 miljardia euroa koskee maalla tehtyjä investointeja)

Lähde: Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmat vuosilta 2009, 2012 ja 2015.

66

Edeltävästä taulukosta käy ilmi, että ilmaliikenteen hallinnan tavoitekonseptin saavuttamista lykättiin vähitellen vuodesta 2020 vuoteen 2035, suorituskyvystä saatavat hyötyodotukset alenivat ja yleiset investointitarpeet vähenivät hieman. Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien tapauksessa vaaditun investoinnin odotetaan nyt olevan suurempi kuin vuonna 200955.

… ja johtivat lopulta päätökseen jatkaa SESAR-yrityksen toimintaa ja sitoa lisäresursseja

67

Yleissuunnitelmaan vuonna 2012 tehdyssä päivityksessä määritettiin kolme keskeistä vaihetta56, joiden mukaan SESAR-konsepti otetaan käyttöön vuoteen 2030 mennessä. Komissio kuitenkin totesi57 vuonna 2013, että kauden 2007–2013 rahoitusnäkymien puitteissa SESAR-yhteisyrityksen työohjelma mahdollistaisi ainoastaan sen, että toteutettaisiin yleissuunnitelman vaihe 1 ja osa vaiheesta 2 ja että vaiheiden 2 ja 3 päätökseen saattaminen edellyttäisi SESAR-yhteisyrityksen toiminnan jatkamista. Toiminnan jatkamisen tueksi komissio totesi, että SESAR-yhteisyrityksen toiminnan jatkamisesta saatavat hyödyt olisivat siitä aiheutuvia kustannuksia selvästi suuremmat. Vuonna 2014 neuvosto muutti asetusta (EY) N:o 219/2007 siten, että SESAR-yhteisyrityksen toimintaa jatkettiin joulukuuhun 2024 saakka ja yhteisyrityksen talousarvioon osoitettiin kyseiselle kaudelle EU:n myöntämää lisärahoitusta 585 miljoonaa euroa.

68

SESAR-yhteisyrityksen toiminnan jatkamista koskevaa päätöstä tukevassa kustannushyötyanalyysissä esitettiin optimistinen pitkän aikavälin ilmaliikenne-ennuste mutta siinä ei arvioitu T&K-kustannuksia vuoden 2020 jälkeen, vaikka kyseisiä kustannuksia verrattiin odotettuihin hyötyihin vuoteen 2035 saakka. Tämä epäsuhta kuvastaa SESAR-yhteisyrityksen (ja sitä tukevan rahoituskehyksen) väliaikaisen luonteen ja yhteisyrityksen tehtäväksi annetulta T&K-työltä edellytetyn keston välistä ristiriitaa.

69

Yleissuunnitelman päivitykset ja SESAR-yhteisyrityksen toiminnan jatkaminen tarkoittivat, että meneillään olevan kehitysvaiheen ja alkuperäisen aikataulun välinen kuilu kasvoi. Kyseessä oli pikemminkin vision muuttuminen kuin pelkkä viivästyminen. T&K-toimet oli alun perin tarkoitus toteuttaa kaudella 2008–2013, mutta niille ei tosiasiassa ole asetettu määräaikaa, vaikka niitä tukeva rakenne on väliaikainen.

Vuoden 2016 lopussa julkaistiin joitakin teknologisia ratkaisuja, mutta yleissuunnitelman täytäntöönpanoa ei ole edelleenkään saatu läheskään valmiiksi

70

SESAR-yhteisyritys on julkaissut teknologisia ja toiminnallisia parannuksia koskevia asiakirjoja useina SESAR-ratkaisuina (SESAR Solutions)58. Se on myös toteuttanut kyseisten parannusten mahdollisten hyötyjen esittelyjä tosiasiallisessa toimintaympäristössä.

71

Resurssien uudelleenosoittamisen ja yleissuunnitelman päivitysten kautta SESAR-yhteisyritys muutti kuitenkin T&K-ohjelman soveltamisalaa sen täytäntöönpanon aikana mukauttamalla hankkeiden sisältöä ja aikataulua ja yleistä ilmaliikenteen hallinnan tavoitekonseptia. SESAR-yhteisyritys ja sen osakkaat ovat kehuneet tätä joustavuutta, mutta se myös peittää alleen T&K-työn viivästymisen alkuperäisestä suunnitelmasta.

72

Tilintarkastustuomioistuin haluaa korostaa tältä osin neljää tekijää:

  1. SESAR-yhteisyrityksen ulkoisesta raportoinnista ei saa kattavaa kuvaa yleissuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä. Vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetään täytäntöönpanoaste kunkin hankkeen viimeksi sovitun sisällön mukaan, mutta siinä ei viitata viivästymiseen alkuperäisistä määräajoista.
  2. SESAR-yhteisyritys kuitenkin seuraa59 säännöllisesti SESAR-ratkaisuihin sisällytettävien toiminnallisten parannusten toimintavalmiutta. Tilintarkastustuomioistuimen analyysista kävi ilmi, että vuoden 2016 lopussa SESAR-yhteisyritys oli hyväksynyt ainoastaan 19 prosenttia toiminnallisista parannuksista teollistamista edeltävällä kehitys- ja integrointitasolla ja että 61 prosenttia oli edelleen käsitteen määrittelyä koskevassa vaiheessa.
  3. Vuonna 2016 nykyisestä yleissuunnitelmasta oli toteutettu ainoastaan pieni osa, vaikka suurin osa kehitysvaiheeseen alun perin suunnitellusta EU:n tuesta (700 miljoonaa euroa) on käytetty. Tästä seurasi, että SESAR-yhteisyrityksen toimintaa on ollut jatkettava vuoteen 2024 saakka ja että sille on myönnettävä lisää EU:n rahoitusta 585 miljoonaa euroa.
  4. Tarkastuskohteena olleet yksittäiset T&K-hankkeet esitellään jokaisessa ATM-yleissuunnitelman versiossa yleisellä tasolla mutta ne oli käynnistetty tekemättä kustannushyötyanalyysiä, jossa osoitettaisiin käsiteltävän ongelman laajuus ja että sidottu investointi todennäköisesti tuottaisi nettotuottoa. Joidenkin hankkeiden sisältöä oli muokattu yleissuunnitelman päivitysten yhteydessä ja ne tuottivat ainoastaan osan alun perin suunnitelluista tuotoksista (ks. liite II)

Johtopäätökset ja suositukset

73

Ilmaliikenteen turvallinen ja tehokas virta edellyttää ilmaliikenteen hallintatoimia, jotka kattavat kolme olennaista toimintoa: varmistetaan lentokoneiden porrastus ja (lennonjohdon) tarjonnan ja kysynnän (lennot) kohtaaminen ja tarjotaan ilmatilan käyttäjille ilmailutiedotusta.

74

Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevalla aloitteella pyritään parantamaan ilmaliikenteen hallinnan yleistä suorituskykyä siirtämällä useita toimivaltuuksia aiemmin sovelletusta hallitustenvälisestä käytännöstä Euroopan unionin tasolle.

75

Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva aloite käynnistettiin virallisesti vuonna 2004. Vähitellen siitä tuli sääntelykehys, joka sisältää joukon EU:n tasolla sovellettavia sitovia yleissääntöjä, jotka koskevat ilmaliikenteen hallinnan turvallisuutta ja palvelujen tarjontaa, ilmatilan hallintaa ja yhteentoimivuutta verkossa. Kehyksen rinnalla toteutetaan teknologian uudistamiseen tähtäävää ohjelmaa (Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke eli SESAR-hanke), jota tuetaan taloudellisilla kannustimilla.

76

Tilintarkastustuomioistuin arvioi valitsemiaan yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen keskeisiä lakisääteisiä osatekijöitä. Niihin lukeutuvat i) suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä ja maksujärjestelmä, joissa vahvistetaan sitovat tavoitteet neljälle suorituskyvyn osa-alueelle: turvallisuus, ympäristö, kapasiteetti ja kustannustehokkuus, sekä ilmatilan käyttäjiltä veloitettavia maksuja koskevat säännöt; ii) toiminnalliset ilmatilan lohkot, joiden avulla on tarkoitus optimoida valtioiden rajojen mukaisesti perinteisesti organisoitu palveluntarjonta; iii) SESAR-hankkeen määrittely- ja kehitysvaiheet, jotka muodostavat yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen teknologisen pilarin ja joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja uudenaikaistaa ilmaliikenteen hallinnan menettelyjä ja infrastruktuuria.

77

Tilintarkastustuomioistuin totesi yleisesti ottaen, että aloitteen taustalla oli selkeä tarve ja että se on tehostanut ilmaliikenteen hallintakulttuuria. Euroopan ilmatilan hallinta on kuitenkin edelleen pirstoutunut ja käsitettä ’yhtenäinen eurooppalainen ilmatila’ ei ole vielä saatu toteutetuksi. Lennonvarmistusmaksuja ei ole merkittävästi alennettu ja ilmaliikenteen hallintaan liittyvät viipeet ovat alkaneet yleistyä jälleen. SESAR-hankkeella edistetään koordinointia ja saadaan vähitellen aikaiseksi teknologisia parannuksia, mutta se on jäänyt alkuperäisestä aikataulustaan jälkeen ja siitä on tullut huomattavasti odotettua hintavampi. Tosiasiassa EU:n toiminta SESAR-hankkeessa on muuttunut tavoitemääräaikaan perustuvasta toiminnasta avoimempaan sitoumukseen.

78

EU:n toiminta oli tarpeen kansallisten monopolien ja pirstoutumisen vuoksi. Tästä syntyi yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva aloite. Aloitteen korkean tason tavoitteet muotoiltiin alun perin vuonna 2005 koetun ilmaliikenteen kehityksen pohjalta. Kun liikenteen kasvu sittemmin hiipui, korkean tason tavoitteita ei voitu enää saavuttaa kustannustehokkaasti eivätkä ne olleet enää kapasiteetin osalta relevantteja. Ne eivät myöskään kytkeytyneet suoristuskyvyn kehittämisjärjestelmän tavoitteisiin (ks. kohdat 1621, 28 ja 29).

Suositus 1 – Tarkistetaan korkean tason tavoitteita

Komission olisi ehdotettava yhtenäiselle eurooppalaiselle ilmatilalle määritelmää, joka sisältää ilmatilan rakenteen, palveluiden tarjoamisen ja infrastruktuurin keskeiset ulottuvuudet. Tämän perusteella komission olisi tarkistettava yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan korkean tason tavoitteet ja varmistettava samalla, että ne ovat riittävän kunnianhimoisia tuloksellisuuden edistämisen kannalta ja että niiden saavuttamiselle on asetettu realistiset aikataulut. Tarkistetut korkean tason tavoitteet olisi myös kytkettävä EU:n laajuisiin tavoitearvoihin suorituskyvyn kehittämisjärjestelmässä, jotta tavoitteiden saavuttamisen edistymistä voitaisiin mitata. Kun otetaan huomioon, että nykyinen eli toinen viiteajanjakso päättyy vuonna 2019, kolmannen viiteajanjakson tavoitteet olisi asetettava tätä silmällä pitäen. Tarkistettuja korkean tason tavoitteita olisi käytettävä viitteinä myös nykyisen yleissuunnitelman kehittämisessä.

Määräaika: vuoteen 2019 mennessä.

79

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä ja maksujärjestelmä ovat periaatteessa riittävät välineet, kun pyritään lieventämään suurelta osin monopoliasemassa olevan palveluntarjonnan kielteisiä vaikutuksia. Järjestelmillä on edistetty tehokkuuden ja avoimuuden kulttuuria lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien keskuudessa. Järjestelmien määrälliset tulokset ovat kuitenkin odotettua pienemmät: lentojen viivästymiselle suorituskykysuunnitelmissa asetetut tavoitearvot ovat yleisesti ottaen ylittyneet ja vuoden 2013 ennätyksellisen alhaisesta tasosta huolimatta viipeitä esiintyy entistä enemmän; ilmatilan käyttäjien maksamat yksikköhinnat riippuvat suuresti liikennevolyymeistä ja ne ovat alentuneet vuosina 2011–2016 ainoastaan neljä prosenttia eli toisin sanoen ne jäävät komission EU:n tasolla asettamasta alentamistavoitteesta.

80

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmässä näkyvät heikot määrälliset tulokset johtuvat ennen kaikkea siitä, että alalla ei ole saatu aikaiseksi huomattavaa yhtenäistämistä, ja siitä, että liikenne on kasvanut hitaammin. Nykyiset toiminnalliset ilmatilan lohkot tarjoavat ennen kaikkea yhteistyöfoorumin naapurivaltioiden sidosryhmille, mutta ne ovat osoittautuneet tehottomiksi pirstoutumiseen puuttumisessa ilmatilan hallinnassa, palveluntarjonnassa sekä teknisen välineistön kohdalla. Toiminnallisilla ilmatilan lohkoilla ei onnistuttu edistämään yhtenäistä tai väliaikaista rajat ylittävää palveluntarjontaa, jonka avulla suorituskykyä olisi voitu parantaa merkittävästi (ks. kohdat 2249).

Suositus 2 – Analysoidaan muita pirstoutumiseen kohdistuvia toimintapoliittisia vaihtoehtoja

Komission olisi

  1. arvioitava toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevien lakisääteisten vaatimusten säilyttämisestä saatavaa lisäarvoa, kun huomioon otetaan niiden tehottomuus yhtenäistämisen kannalta
  2. tarkistettava toimintapoliittisia vaihtoehtoja, jotka sellaisinaan tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen ohella voisivat yhtenäistää toimintaa vaikuttavalla tavalla tai mahdollisesti tuottaa mittakaavaetuja, ja seurattava niiden täytäntöönpanoa relevanttien tulosindikaattorien ja tavoitearvojen avulla. Vaihtoehtoja voisivat olla yhtenäisen tai rajat ylittävän palveluntarjonnan aktiivinen edistämistoiminta, jossa otetaan huomioon myös lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien palvelujen mahdollinen rakenneuudistus.

Määräaika: vuoteen 2020 mennessä.

81

Kansallisten valvontaviranomaisten ja komission seurantatehtäviin vaikuttavat monenlaiset rajoitteet. Kansalliset valvontaviranomaiset eivät ole aina täysin riippumattomia eivätkä tehokkaita. Ne eivät tarkasta säännöllisesti käyttäjiltä veloitettavien kulujen tärkeitä osa-alueita, joita ovat tukikelpoisuus, taloudellisuus ja riittävä kustannusten jako. Komissio ei myöskään tarkasta kyseisiä osa-alueita yksikköhintoja arvioidessaan. Lisäksi lentoreittimaksuvyöhykkeiden ja lentoaseman lennonvarmistusmaksuvyöhykkeiden kustannusten jakoa koskeva komission ohjeistus todettiin riittämättömäksi. Tämän vuoksi reitinaikaisiin ja lentoaseman varmennuspalveluihin liittyi ristiintukemisen riski (ks. kohdat 36 ja 37).

Suositus 3 – Varmistetaan kansallisten valvontaviranomaisten täydellinen riippumattomuus ja kapasiteetti

Kansallisten valvontaviranomaisten olisi oltava täysin riippumattomia ja niillä olisi oltava tehtäviensä suorittamiseen tarvittavat valmiudet. Tätä silmällä pitäen jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansalliset valvontaviranomaiset ovat hierarkkisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti riippumattomia lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista ja että niillä on suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän valvontaan ja seurantaan tarvittavat resurssit. Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevaan lainsäädäntöpakettiin (SES2+) sisältyvien säännösten pikainen hyväksyminen edistäisi tätä.

Määräaika: vuoteen 2019 mennessä.

Suositus 4 – Varmistetaan maksujärjestelmän tarkastusten kattavuus

Komission ja kansallisten valvontaviranomaisten olisi toimitettava säännöllisesti nykylainsäädännössä säädetyt tarkastukset, jotka koskevat erityisesti veloitettujen kulujen tukikelpoisuutta ja niiden jakautumista lentoreittimaksuvyöhykkeiden ja lentoaseman lennonvarmistusmaksuvyöhykkeiden kesken. Komission olisi lisättävä kustannusten jakautumista koskevaa ohjeistusta varmistaakseen yhdenmukaisen kirjanpitokäsittelyn.

Määräaika: vuoteen 2019 mennessä.

82

Suorituskykysuunnitelmien hyväksymisprosessi on pitkällinen ja monimutkainen. Asioista sopiminen komission ja jäsenvaltioiden välillä on osoittautunut vaikeaksi erityisesti kapasiteettiin ja kustannustehokkuuteen liittyvien tavoitteiden kohdalla. Koska komissio ei voi asettaa tavoitteita, suorituskykysuunnitelmiin sisältyvillä tavoitteilla on taipumus kuvastaa alhaisempaa kunnianhimon tasoa (ks. kohdat 34 ja 35).

Suositus 5 – Järkeistetään suorituskyvyn kehittämisjärjestelmää

Komission olisi järkeistettävä suorituskykysuunnitelmien hyväksymisprosessia. Tätä tarkoitusta varten sen olisi aktiivisesti edistettävä vapautuksia järjestelmästä siinä tapauksessa, että palveluja tarjotaan markkinaolosuhteissa tai palveluntarjoajien ja ilmatilan käyttäjien välisten palvelutasosopimusten perusteella. Jos kyse ei ole tällaisista olosuhteista, komission olisi voitava suoraan asettaa sitovat tavoitearvot suorituskyvyn tarkastuselimen tekemän arvioinnin perusteella.

Määräaika: vuoteen 2019 mennessä.

83

Ilmaliikenteen hallinnan suorituskykyä seurataan suorituskykyä mittaavalla kehyksellä keskeisten tulosindikaattorien perusteella; tulosindikaattoreissa on kuitenkin paljon puutteita. Ne rajoittavat kykyä mitata ilmaliikenteen hallinnan suorituskykyä asianmukaisesti useilla keskeisillä aloilla. Erityisesti kapasiteettia viivästysten muodossa mittaavilla indikaattoreilla saadaan selville vain pieni osa matkustajien yleisestä ”portilta portille” -kokemuksesta eivätkä ne mittaa tehokkuutta kiireaikojen ulkopuolella. Ympäristöalalla reitinaikainen lennon tehokkuus kuvastaa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien vaikutusvallan ulkopuolelle jääviä osa-alueita, mutta toisaalta se ei kohdistu lennon tehokkuuden vertikaaliseen osa-alueeseen (ks. kohdat 3033).

Suositus 6 – Arvioidaan tiettyjä keskeisiä tulosindikaattoreita

Komission olisi seuraavaa viiteajanjaksoa varten

  1. kapasiteetin osalta varmistettava, että keskeisillä tulosindikaattoreilla mitataan yleistä ”portilta portille” -viivästymistä ja samalla säilytetään riittävä lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien tilivelvollisuus. Keskeisillä tulosindikaattoreilla olisi myös pystyttävä mittaamaan kysynnän huippujen käsittelykapasiteetin lisäksi myös sitä, hyödynnetäänkö resursseja tehokkaasti kiireaikoina ja kiireaikojen ulkopuolella.
  2. ympäristön osalta keskeisiä tulosindikaattoreita olisi mukautettava siten, että niillä mitataan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän reagoivuutta ilmatilan käyttäjien haluamiin lentoratoihin sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti.

Määräaika: vuoteen 2019 mennessä.

84

SESAR-hankkeen määrittely- ja kehittämisvaiheissa edistettiin keskeisten sidosryhmien sitoutumista yhteiseen teknologiseen suunnitelmaan ja sen kehittämisvaiheessa aiemmin pirstoutuneesta T&K-ympäristöstä tuli koordinoitu. SESAR-yhteisyritys on julkaissut teknologisia ja toiminnallisia parannuksia useina SESAR-ratkaisuina (SESAR Solutions).

85

EU:n rooli SESAR-hankkeessa on kehittynyt alkuvaiheesta sisällön, aikataulun ja taloudellisen osuuden osalta. Ne kaikki ovat laajentuneet huomattavasti. Odotusarvona oli alun perin, että kehitysvaihe saataisiin päätökseen vuoteen 2013 mennessä ja siirrettäisiin sitten teollisuusalan sidosryhmille käyttöönottoa varten, mutta nämä odotukset ovat sittemmin korvattu avoimella, jatkuvasti kehittyvällä T&K-visiolla, joka edellyttää pitkän aikavälin EU-tukea. Vuosien 2012 ja 2015 yleissuunnitelmien päivitykset toivat mukanaan huomattavia muutoksia sekä sisältöön että muotoon, mikä lykkäsi tavoitekonseptin saavuttamista: SESAR-yhteisyrityksen suorituskykyä koskevat tavoitteet on nyt asetettu vuodeksi 2035 eikä vuodeksi 2020, kuten oli alun perin aiottu.

86

SESAR-yhteisyrityksen vahvistettu lakisääteinen elinkaari ja siltä odotetun T&K-työn suunniteltu kesto ovat keskenään ristiriitaisia. Tämä heikentää SESAR-yhteisyrityksen tilivelvollisuutta yleissuunnitelman täytäntöönpanon osalta. Tilannetta pahentaa se, että SESAR-yhteisyritys ei raportoi asianmukaisesti täytäntöönpanoasteesta.

87

Vuonna 2016 nykyisestä yleissuunnitelmasta oli toteutettu ainoastaan pieni osa, vaikka suurin osa kehitysvaiheeseen alun perin suunnitellusta EU:n tuesta (700 miljoonaa euroa) on käytetty. Tästä seurasi, että SESAR-yhteisyrityksen toimintaa on ollut jatkettava vuoteen 2024 ja sille on myönnettävä lisää EU:n rahoitusta 585 miljoonaa euroa (ks. kohdat 5072).

Suositus 7 – Tarkistetaan ilmaliikenteen hallinnan T&K-toimiin liittyvää EU:n tukirakennetta sen tavoitteiden kannalta

Parempaa sääntelyä koskevien periaatteiden mukaisesti toimintapoliittiset päätökset olisi tehtävä avoimesti ja läpinäkyvästi, parhaimman saatavilla olevan näytön perusteella ja sidosryhmien kattavan osallistumisen avulla.

Jos komissio ehdottaa ilmaliikenteen hallinnan T&K-toimien rahoittamisen jatkamista vuoden 2024 jälkeen, sen olisi

  1. perusteltava EU:n tuki riittävän hyvin erityisesti siltä osin, miksi tukea olisi jatkettava, mitä sillä saavutettaisiin ja missä aikataulussa tämä tapahtuisi ja minkä verran julkista tukea tarvittaisiin, jotta rahalle saataisiin mahdollisimman paljon vastinetta
  2. analysoitava, soveltuuko SESAR-yhteisyritys väliaikaisena rakenteena kyseisten pitkän aikavälin T&K-toimien toteuttamiseen, ja toteutettava tarvittavat mukautukset, jos yhteisyritys ei siihen sovellu.

Määräaika: vuoteen 2020 mennessä.

Suositus 8 – Vahvistetaan SESAR-yhteisyrityksen tilivelvollisuutta

Komission olisi vahvistettava SESAR-yhteisyrityksen tilivelvollisuutta määrittelemällä yleissuunnitelman täytäntöönpanoa varten selkeät ja aikasidonnaiset välitavoitteet ja tarvittava budjetti. Komission olisi myös vaadittava, että SESAR-yhteisyritys raportoi säännöllisesti yleissuunnitelman täysimääräisen täytäntöönpanon edistymisestä.

Määräaika: vuoteen 2018 mennessä.

88

Tarkastuskohteena olleet yksittäiset T&K-hankkeet esitellään jokaisessa ATM-yleissuunnitelman versiossa yleisellä tasolla mutta ne oli käynnistetty tekemättä kustannushyötyanalyysiä, jossa osoitettaisiin käsiteltävän ongelman laajuus ja että sidottu investointi todennäköisesti tuottaisi nettotuottoa. Joidenkin hankkeiden sisältöä oli muokattu yleissuunnitelman päivitysten yhteydessä ja ne tuottivat ainoastaan osan alun perin suunnitelluista tuotoksista (ks. kohta 72).

Suositus 9 – Priorisoidaan EU:n tukea T&K-ratkaisuille, joilla edistetään yhtenäistämistä ja kilpailuympäristöä

Komission olisi varmistettava, että

  1. EU tukee ainoastaan hankkeita, jotka tuottavat osoitetusti lisäarvoa verkostolle. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi siten, että toteutetaan järjestelmä, jonka avulla arvioidaan hankkeiden verkostolle tuottamaa lisäarvoa mm. tarveanalyysin tai hankkeiden kustannushyötyanalyysin perusteella
  2. SESAR-yhteisyrityksen puitteissa EU:n rahoitusta annetaan ensisijaisesti ilmaliikenteen hallinnan T&K-ratkaisuihin, jotka edistävät yhtenäistämistä, yhteentoimivuutta, infrastruktuurin jakamista ja kilpailuympäristön edellytyksiä.

Määräaika: sovelletaan uusiin rahoitettaviin hankkeisiin vuodesta 2018 alkaen.

Tilintarkastustuomioistuimen II jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Iliana Ivanovan johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 11. lokakuuta 2017 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner LEHNE
presidentti

Liitteet

Liite I

Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila: aikajana

Liite II

Yhteenveto SESAR-hankkeen tutkimus- ja kehityshankkeista ja -toimista poimitun otoksen analyysistä

Tarkastustiimi poimi otokseen 11 T&K-hanketta, neljä esittelytoimea ja yhden selvityksen, jotka kaikki oli toteutettu SESAR-yhteisyrityksen puitteissa. Kukin niistä tarkastettiin yksityiskohtaisesti. Tarkastuksessa keskityttiin kunkin hankkeen käynnistämispäätökseen johtavaan tarvearviointiin, hanketuotosten aikaansaamiseen ja käyttöön joko operatiivisessa kontekstissa tai jossakin uudessa T&K-toimessa.

Tilintarkastustuomioistuin teki kaiken kaikkiaan seuraavat havainnot:

Kullekin hankkeelle oli selkeät perustelut ja niiden yhteys ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmaan oli havaittavissa. Yhtäkään otokseen poimituista T&K-hankkeista ei kuitenkaan ollut käynnistetty sellaisen kustannushyötyanalyysin perusteella, jossa osoitettaisiin käsiteltävän ongelman laajuus, ja että investointi todennäköisesti tuottaisi nettotuottoa. Määrittelyvaiheessa tehtiin yleinen SESAR-kustannushyötyanalyysi, mutta sen perusteella ei voitu tehdä johtopäätöksiä yksittäisten hankkeiden suhteellisista kustannuksista ja hyödyistä.

Viidessä yhdestätoista T&K-hankkeesta ja kolmessa neljästä esittelytoimesta ei saatu aikaiseksi kaikkia alun perin sovittuja tuotoksia. Tämä johtui jossakin määrin siitä, että SESAR-yhteisyritys oli jakanut resurssinsa uudelleen ja keskittynyt pienempään määrään tuotoksia, mutta myös siitä, että joitakin esittelytoimia ei ollut suunniteltu riittävän hyvin. Otokseen poimitut esittelytoimet saatiin yleensä päätökseen aikataulussa, mutta seitsemässä otokseen poimituista yhdestätoista T&K-hankkeesta havaittiin 2–34 kuukauden viivästyksiä.

Tarkastuksen suorittamisen ajankohtana ainoastaan pieni määrä tuotoksia on integroitu todellisissa operatiivisissa ympäristöissä käytössä oleviin ratkaisuihin. Yhdestätoista T&K-hankkeesta neljässä tuotokset oli otettu operatiiviseen käyttöön osittain, viidessä todellisten hyötyjen saaminen edellyttää lisätutkimusta, yksi ratkaisu peruutettiin tutkimustoiminnan päätyttyä, koska se ei tuottanut odotettuja hyötyjä, ja yksi hanke toteutettiin suunnitellusti ja sen tuotoksia hyödynnettiin yleissuunnitelman päivityksissä. Tuotosten käyttöönoton yhteydessä ei mitattu järjestelmällisesti, mitä hyötyä tuotoksista olisi toiminnoille. Käyttöön ei otettu yhtäkään niistä neljästä toimesta, joiden tarkoituksena oli esitellä erityisiä toimintoja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajille ja ilmatilan käyttäjille.

Liite III

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä ja maksujärjestelmä

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmällä pyritään parantamaan lennonvarmistuspalvelujen suorituskykyä asettamalla lennonvarmistuspalvelujen tarjoajiin sovellettavia sitovia tavoitteita. Maksujärjestelmällä pyritään lisäämään avoimuutta ja kustannustehokkuutta vahvistamalla lennonvarmistusmaksujen laskentaa koskevat säännöt.

Molemmat järjestelmät perustuvat suurelta osin Eurocontrolin aiemmin tekemään työhön ja prosesseihin. Eurocontrolin60 jo käyttämät suorituskyvyn mittaamismenetelmät hyväksyttiin myöhemmin EU:n suorituskyvyn kehittämisjärjestelmässä vuonna 2009. Alla olevassa kaaviossa luetellaan keskeiset suorituskyvyn alat ja vastaavat keskeiset tulosindikaattorit, jotka ovat olleet käytössä niinä kahtena viitekautena, jolloin järjestelmää on tähän mennessä sovellettu.

Keskeiset tulosindikaattorit kunakin viiteajanjaksona

1 Turvallisuudenhallinnan vaikuttavuus, turvallisuusvaikutusten vakavuuden arvioinnin soveltaminen ja oikeudenmukaisen turvallisuuskulttuurin soveltaminen.

Vastaavasti yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva maksujärjestelmä perustuu lentoreittimaksujen keräämisestä vuonna 1970 tehtyyn Eurocontrolin monenväliseen sopimukseen. Toisessa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevassa paketissa otettiin vuonna 2009 käyttöön perustavanlaatuinen muutos maksujärjestelmässä: kaikki kustannukset kattava järjestelmä korvattiin ennalta määritettyihin kustannuksiin perustuvalla järjestelmällä. Sen sijaan, että katettaisiin kaikki lennonvarmistuspalvelujen tarjonnasta aiheutuneet kustannukset, järjestelmässä määritetään etukäteen enimmäiskustannukset, jotka peritään määritellyn viiteajanjakson kunakin vuonna ennustettuun liikenteeseen liittyen. Muutoksella pyritään ensisijaisesti kustannustehokkuuteen: kun lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat ovat asettaneet etukäteen lennonvarmistuspalvelujen kustannuksille katon, heitä palkitaan siitä, jos he pitäytyvät vastaavissa rajoissa ja heidän tosiasialliset kustannuksensa pysyvät kyseisen tason alapuolella. Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat eivät sitä vastoin voi veloittaa ennalta määritettyjä kustannuksia enempää ilmatilan käyttäjiltä, joten heidän on vastattava kohtuuttomista kustannuksista. Tämä järjestelmän ominaisuus on määritelty ”kustannustenjakomekanismiksi”.

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän välillä on tiivis yhteys, sillä maksujärjestelmästä johtuvien yksikköhintojen on vastattava kuhunkin maksuvyöhykkeeseen sovellettavissa suorituskykysuunnitelmissa vahvistettuja kustannustehokkuustavoitteita.

Kustannustehokkuutta koskevat suorituskykytavoitteet ja yksikköhintojen laskenta

Yksikköhinnat lasketaan seuraavasti:

  1. Lähtökohtana on määrätty kustannusperusta, jonka avulla suorituskykysuunnitelmissa määritellään kullekin maksuvyöhykkeelle määritettyjä yksikköhintoja koskevat tavoitteet. Paikallisten määritettyjä yksikköhintoja koskevien tavoitteiden on oltava yhdenmukaisia EU:n laajuisten kustannustehokkuustavoitteiden kanssa. Komissio arvioi yhdenmukaisuuden suorituskyvyn tarkastuselimen tukemana.
  2. Maksuvyöhykkeiden määrätty kustannusperusta koostuu lennonvarmistuspalveluja tarjoavien yksiköiden arvioitujen tukikelpoisten kulujen yhteismäärästä. Kustannusten tukikelpoisuus on määritelty lainsäädännössä. Valtaosa kustannuksista koskee kansallisia lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia, mutta niihin voi sisältyä muiden organisaatioiden, yleensä mahdollisesti muiden pienempien lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, meteorologisten palvelujen tarjoajien, kansallisten valvontaviranomaisten (valvontakuluja) ja Eurocontrolille suoritettaviin kansallisiin rahoitusosuuksiin liittyviä kustannuksia. Kustannukset ovat luonteeltaan pääasiallisesti henkilöstökuluja (noin 60 prosenttia yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan alueen tasolla) sekä toimintakuluja, poistokuluja ja pääomakustannuksia (oman pääoman tuotto).
  3. Määrättyihin kustannuksiin voidaan soveltaa seuraavia positiivisia tai negatiivisia mukautuksia:
    • Inflaatio. Tosiasiallisen ja ennustetun inflaation välinen ero.
    • Liikenneriskin jakaminen. Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ja ilmatilan käyttäjien korvausjärjestelmä, jota sovelletaan, kun liikenne poikkeaa ennusteista. Tietyillä liikennekaistoilla ja korvausrajoissa, jotka on määritelty lainsäädännössä, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on maksettava ilmatilan käyttäjille korvauksia, jos liikennettä on ennustettua enemmän ja päin vastoin. Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat voivat velottaa lisämääriä, jos tosiasialliset liikennemäärät ovat ennustettuja pahempia.
    • Kannustinjärjestelmät. Tämä kuvastaa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajille suoritettavaa rahallista palkkiota tai sakkorangaistusta tuloksista, jotka ne ovat saavuttaneet kapasiteettiin ja ympäristöön liittyvillä suorituskykyalueilla suorituskykysuunnitelmissa määritettyihin tavoitteisiin nähden. Palkkiot ja sakkorangaistukset merkitsevät, että lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ilmatilan käyttäjiltä veloittamat kustannukset joko kasvavat tai vähenevät.
    • Kustannukset, joihin ei sovelleta kustannusten jakamista. Tietyt lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien vastuulla olevat kustannukset, joihin ei sovelleta edellä kuvattua ”kustannustenjakomekanismia”, koska katsotaan, että ne ovat lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien vaikutusvallan ulkopuolella. Nämä kustannukset liittyvät ennakoimattomiin muutoksiin kansallisessa eläkelainsäädännössä, eläkekustannuksissa, kansallisessa verolainsäädännössä ja kansainvälisistä sopimuksista johtuvissa kustannuksissa tai tuotoissa; lainoista perittävissä koroissa tapahtuneisiin merkittäviin muutoksiin ja ennakoimattomiin uusiin kulueriin, jotka eivät sisälly suorituskykysuunnitelmiin. Nämä kustannukset, joihin ei sovelleta kustannusten jakamista, aiheuttavat mukautuksen, jonka avulla varmistetaan, että ne katetaan täysimääräisesti.
    • Uudelleenjärjestelykulut. Lainsäädännön mukaan lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien uudelleenjärjestelykulut on mahdollista periä takaisin sellaisen liiketoimintasuunnitelman perusteella, joka osoittaa, että ilmatilan käyttäjät saavat nettohyötyä, ja jonka komissio on hyväksynyt. Ensimmäisellä viiteajanjaksolla ja toistaiseksi myöskään toisella viiteajanjaksolla yhdeltäkään lennonvarmistuspalvelujen tarjoajalta ei ole veloitettu uudelleenjärjestelykuluja.
    • Edellisiltä raportointijaksoilta siirtyvät erät. Tämä vastaa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajille aiemmassa kustannusten täyteen kattamiseen perustuvassa järjestelmässä aiheutuneita kustannuksia, joita ei ole peritty takaisin ja jotka oli hyväksytty takaisin perittäviksi seuraavina viiteajanjaksoina.
    • Muut tulot. Tuotot, jotka lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat ovat saaneet säänneltyjen lennonvarmistuspalvelujen tarjontaan liittyvien lennonvarmistuspalveluista veloitettujen maksujen lisäksi, on vähennettävä. Tämä kattaa kansallisen julkisen rahoituksen, EU:n tukiohjelmat, kaupalliset ja muut tulot.
  • Lopuksi tästä saatava nettokustannusperusta jaetaan (palveluyksiköinä ilmaistulla) liikenne-ennusteella, jotta saadaan kunakin vuonna ilmatilan käyttäjiltä lennonvarmistuspalveluista vastaavalla maksuvyöhykkeellä veloitettava yksikköhinta. Liikenne-ennusteet sisältyvät suorituskykysuunnitelmiin.

Vuotuiset hinnat on julkaistu maksuvyöhykkeittäin viitevuodesta 2014 alkaen komission päätöksessä, jos ne ovat suorituskyvyn kehittämisjärjestelmää ja maksujärjestelmää koskevien asetusten mukaisia.

Lopuksi maksujärjestelmän yhteydessä kustannusten tosiasiallisesta kehityksestä säännöllisesti annettuja tietoja hyödynnetään suorituskykysuunnitelmien kustannustehokkuusalueen seurannassa. Tiedot ovat erittäin tärkeitä keskusteltaessa ja määritettäessä kustannustehokkuuden tavoitearvoja seuraavalle viiteajanjaksolle.

Liite IV

Suorituskykysuunnitelman täytäntöönpano

EU:n laajuisten kustannustehokkuustavoitteiden hyväksyminen toiselle viiteajanjaksolle

  • Syyskuussa 2013 suorituskyvyn tarkastuselin ehdotti alun perin, että keskimääräinen reitinaikainen yksikkökustannusten vuotuinen vähennys olisi 4,6 prosenttia.
  • Komissio päätti ehdottaa kunnianhimoisempaa 4,9 prosentin tavoitetta yhtenäisen ilmatilan komiteassa. Jäsenvaltiot väittivät, että ensimmäisen viiteajanjakson aikana sovitut kulujen vähennykset ylittävät lisävähennykset olisi vaikea toteuttaa ja ne vaikuttaisivat kapasiteettiin.
  • Yhtenäisen ilmatilan komitea ei tukenut ehdotusta, joten komissio tarjosi kaksi uutta vaihtoehtoa: joko 4,6 prosentin reitinaikaisten yksikkökustannusten vähennys käyttämällä 2,6 prosentin vuotuisen kasvun liikenne-ennustetta tai 3,3 prosentin reitinaikaisten yksikkökustannusten vähennys käyttämällä 1,2 prosentin vuotuisen kasvun liikenne-ennustetta.
  • Komissio kannatti vaihtoehtoa, joka johtaisi suurempaan yksikkökustannusten vähennykseen ja jossa ilmatilan käyttäjien ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien edut ovat paremmin tasapainossa, mutta ehdotus ei saanut taakseen määräenemmistöä, minkä vuoksi komission oli hyväksyttävä toinen vaihtoehto, joka ei ole yhtä kunnianhimoinen.
  • EU:n laajuiset tavoitearvot hyväksyttiin virallisesti 11. maaliskuuta 2014 annetulla komission päätöksellä kaksi kuukautta myöhässä lakisääteisestä määräajasta (12 kuukautta ennen viiteajanjakson alkamista).

FABEC-suorituskykysuunnitelma ja tavoitteiden hyväksyntäprosessi

Komission vastaukset

Tiivistelmä

I

Ilmaliikenteen hallinnalla tarkoitetaan ilmaliikenteen ja ilmatilan dynaamista ja yhtenäistä hallintaa. Se käsittää ilmaliikennepalvelut, ilmatilan hallinnan ja ilmaliikennevirtojen säätelyn (ks. asetuksen (EY) N:o 549/2004 2 artiklan 10 kohdassa oleva määritelmä). Lisäksi käyttäjille tarjotaan lennonvarmistuspalveluna ilmailutietoja ilmaliikennepalvelujen, ilmaliikennevirtojen säätelyn ja ilmatilan hallinnan tueksi.

VII

Komissio ja suorituskyvyn tarkastuselin valvovat säännöllisesti lennonvarmistuspalvelujen suorituskykyä. Koska kapasiteettitavoitteita ei saavutettu kahden viime vuoden aikana, komissio pyytää voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioilta ehdotuksia korjaaviksi toimenpiteiksi. Toimenpiteillä olisi pyrittävä korjaamaan tilannetta ja parantamaan kapasiteettia tulevina vuosina.

Komissio katsoo, että kustannustehokkuustavoitteet on asetettu määritetyille yksikkökustannuksille. Komissio myöntää, että kustannustehokkuutta olisi edelleen parannettava ja että tavoitteet olisivat voineet olla kunnianhimoisempia, mutta se toteaa silti, että asetetut tavoitteet on saavutettu. Näin on riippumatta siitä, että voimassa olevan lainsäädännön nojalla tavoitteisiin voidaan tehdä mukautuksia (muun muassa sellaisten kustannusten perinnän osalta, jotka ovat peräisin suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän käyttöönottoa edeltävältä ajalta). Tämän vuoksi yksikköhinnat eivät ole laskeneet samaa vauhtia kuin suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän kustannustehokkuustavoitteet.

VIII

Komissio katsoo, että suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän tuloksia olisi arvioitava myös verraten niitä aikaan, jolloin nämä järjestelmät eivät vielä olleet käytössä. Kuviosta 1 käy ilmi, että vuodesta 2011 alkaen viivästysten ja kustannusten taso on pysynyt vakaana. Sitä ennen käytössä oli vain löyhä suorituskyvyn seurantamenettely, jossa ei voitu taata viivästysten ja kustannusten pitämistä hyväksyttävissä rajoissa.

IX

Komissio tietää, että kaikilla kansallisilla valvontaviranomaisilla ei ole käytettävissään riittävästi resursseja. Komission SES2+-ehdotuksen tarkoituksena on korjata tämä puute muun muassa parantamalla kansallisten valvontaviranomaisten riippumattomuutta.

X

Komissio uskoo, että pääsyynä tavoitteiden pitkälliseen ja monimutkaiseen hyväksymisprosessiin on komiteamenettely, jota peruslainsäädäntö edellyttää käytettäväksi tavoitteita hyväksyttäessä. Komissio on esittänyt sille vaihtoehtoja ehdotuksessaan uudistetuksi SES-lainsäädännöksi (SES2+). Kokemus on osoittanut, että komissiolla tai millä tahansa muulla lennonvarmistuspalveluja sääntelevällä taholla olisi oltava suurempi vapaus päättää tavoitteista: jäsenvaltioilla ei ole kokonaiskuvaa, joka tarvittaisiin, jotta ne voisivat olla mukana tekemässä päätöksiä, joilla on suora vaikutus muihin jäsenvaltioihin.

XI

Komissio katsoo, että SESAR-hanke ja SESAR-yhteisyritys ovat kaikilta osin niiden sääntelykehysten mukaisia, jotka alalle on ajan myötä kehitetty. Komissio katsoo myös, että SESAR-yhteisyrityksessä pyritään vakaampaan visioon tulevasta ilmaliikenteen hallintajärjestelmästä, joka on kehitetty julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuden avulla ja hyväksytty virallisesti osaksi Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmaa ja yhteisyrityksen toimintaohjelmaa. Yleissuunnitelmassa, visiossa ja SESAR-yhteisyrityksessä tehtävässä työssä on vuoden 2007 jälkeen otettu huomioon ilmailuympäristön muutokset ja kehitysvaiheen tulokset. Myös sääntelykehystä on muokattu vastaavasti.

Komissio katsoo, että edellä mainittu kehitys ei välttämättä ole vaikuttanut SESAR-yhteisyrityksen tilivelvollisuuteen, joka on jopa saattanut vahvistua.

Komissio on ymmärtänyt, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin aikoo tarkastaa erikseen SESAR-hankkeen käyttöönottovaiheen. Komissio suhtautuu asiaan myönteisesti. Arvioitaessa SESAR-hankkeen panosta Euroopan ilmaliikenteen hallinnan suorituskykyyn tulisi ainakin toiminnallisesta näkökulmasta katsottuna ottaa huomioon hankkeen kaikkien vaiheiden tulokset. Suorituskyvyn todellinen paraneminen on mitattavissa vasta sitten, kun SESAR-ratkaisut on otettu käyttöön ja ne ovat toiminnassa kaikkialla eurooppalaisessa ilmaliikenteen hallintaverkossa.

XII

Ks. komission vastaukset suosituksiin 1–9.

Johdanto

02

Ilmaliikenteen hallinnalla tarkoitetaan ilmaliikenteen ja ilmatilan dynaamista ja yhtenäistä hallintaa. Se käsittää ilmaliikennepalvelut, ilmatilan hallinnan ja ilmaliikennevirtojen säätelyn (ks. asetuksen (EY) N:o 549/2004 2 artiklan 10 kohdassa oleva määritelmä). Lisäksi käyttäjille tarjotaan lennonvarmistuspalveluna ilmailutietoja ilmaliikennepalvelujen, ilmaliikennevirtojen säätelyn ja ilmatilan hallinnan tueksi.

Huomautukset

19

Korkean tason tavoitteet muotoiltiin vuonna 2005. Tuolloin ilmaliikenteen ennustettiin kasvavan 3–4 prosentin vuosivauhtia.

21

Komissio katsoo, että korkean tason tavoitteet olivat viitteellisiä ja toimivat suuntaviivoina, jotka lisäävät tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin. Ne ilmaistiin laadullisesti, eikä niillä ollut mitään tiettyä vertailukohtaa. Niiden määräajaksi asetettiin vuosi 2025. Sitä vastoin suorituskyvyn kehittämisjärjestelmässä määritellyt suorituskykytavoitteet perustuvat tarkkaan määriteltyihin tulosindikaattoreihin, ja ne on asetettu niiden taustalla olevien oletusten ja perustelujen perusteellisen analyysin pohjalta.

26
  1. Komissio ja suorituskyvyn tarkastuselin valvovat säännöllisesti lennonvarmistuspalvelujen suorituskykyä. Koska kapasiteettitavoitteita ei saavutettu kahden viime vuoden aikana, komissio pyytää voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioilta ehdotuksia korjaaviksi toimenpiteiksi. Toimenpiteillä olisi pyrittävä korjaamaan tilannetta ja parantamaan kapasiteettia tulevina vuosina.
  2. Komissio katsoo, että kustannustehokkuustavoitteet on asetettu määritetyille yksikkökustannuksille. Komissio myöntää, että kustannustehokkuutta olisi edelleen parannettava ja että tavoitteet olisivat voineet olla kunnianhimoisempia, mutta se toteaa silti, että asetetut tavoitteet on saavutettu. Näin on riippumatta siitä, että voimassa olevan lainsäädännön nojalla tavoitteisiin voidaan tehdä mukautuksia (muun muassa sellaisten kustannusten perinnän osalta, jotka ovat peräisin suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän käyttöönottoa edeltävältä ajalta). Tämän vuoksi yksikköhinnat eivät ole laskeneet samaa vauhtia kuin suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän kustannustehokkuustavoitteet.
  3. Komissio viittaa kohdassa 31 esitettyihin tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin ja kyseiseen kohtaan antamaansa vastaukseen.
28

Komissio katsoo, että suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä on kantava voima yhtenäinen eurooppalainen ilmatila -aloitteen suorituskykyyn perustuvassa lähestymistavassa.

29

Komissio katsoo, että korkean tason tavoitteet olivat viitteellisiä ja toimivat suuntaviivoina, jotka lisäävät tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin. Ne ilmaistiin laadullisesti, eikä niillä ollut mitään tiettyä vertailukohtaa. Niiden määräajaksi asetettiin vuosi 2025. Sitä vastoin suorituskyvyn kehittämisjärjestelmässä määritellyt suorituskykytavoitteet perustuvat tarkkaan määriteltyihin tulosindikaattoreihin, ja ne on asetettu niiden taustalla olevien oletusten ja perustelujen perusteellisen analyysin pohjalta.

30

Komissio katsoo, että suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja sen indikaattorien käyttöönotosta suorituskykyyn perustuvassa lähestymistavassa oli huomattavasti enemmän hyötyä vanhaan suorituskyvyn seurantaan verrattuna. Indikaattorit laadittiin tietojen saatavuuden ja sidosryhmien tilivelvollisuuden mukaan.

31

Komissio katsoo, että vertikaalinen tehokkuus riippuu myös sellaisista tekijöistä, jotka eivät ole lennonvarmistuspalvelun tarjoajien hallittavissa (lentojen aikataulut, lentoaseman kapasiteetti, melu ja maaston rajoitukset).

32

Komissio katsoo indikaattoreita koskevien tavoitteiden asettamisen edellyttävän, että käytettävissä on riittävästi vanhoja tietoja. Näin ei ollut eräiden lentoasemaa koskevien indikaattorien osalta, kun tavoitteita asetettiin toista viiteajanjaksoa varten. Mahdollisuus yhdistää toisiinsa lennon eri vaiheita koskevat indikaattorit (portilta portille -vaiheen viivästys) riippuu käytettävästä mittausmenetelmästä ja tarpeesta selkeästi jakaa vastuu viivästyksistä eri lennonjohtoyksiköiden kesken.

33

Komissio haluaa selventää, että vaikka kapasiteetin mittaamista varten ei ole tällä hetkellä mitään erityistä indikaattoria, sitä seurataan jatkuvasti verkkotoimintojen suorituskyvyn yhteydessä.

35

Komissio uskoo, että pääsyynä tavoitteiden pitkälliseen ja monimutkaiseen hyväksymisprosessiin on komiteamenettely, jota peruslainsäädäntö edellyttää käytettäväksi tavoitteita hyväksyttäessä. Komissio on esittänyt sille vaihtoehtoja ehdotuksessaan uudistetuksi SES-lainsäädännöksi (SES2+). Kokemus on osoittanut, että komissiolla tai millä tahansa muulla lennonvarmistuspalveluja sääntelevällä taholla olisi oltava suurempi vapaus päättää tavoitteista: jäsenvaltioilla ei ole kokonaiskuvaa, joka tarvittaisiin, jotta ne voisivat olla mukana tekemässä päätöksiä, joilla on suora vaikutus muihin jäsenvaltioihin.

37
  1. Komissio tietää, että kaikilla kansallisilla valvontaviranomaisilla ei ole käytettävissään riittävästi resursseja. Komission SES2+-ehdotuksen tarkoituksena on korjata tämä puute muun muassa parantamalla kansallisten valvontaviranomaisten riippumattomuutta.
  2. Kustannusten tukikelpoisuuden arvioiminen on lähinnä kansallisten valvontaviranomaisten tehtävä, sillä ne ovat vastuussa suorituskykysuunnitelmien laatimisesta, suorituskyvyn valvonnasta sekä suorituskykysuunnitelmien ja suorituskykyä koskevien tavoitteiden seurannasta.
  3. Komissio on teettänyt tutkimuksen kustannusten jakautumisesta reitin ja lentoaseman välillä vuonna 2015. Tutkimuksen tulos otetaan huomioon tarkistettaessa suorituskykyä ja maksuja koskevia asetuksia ennen kolmatta viiteajanjaksoa. Kirjanpitomenettelyihin mahdollisesti tehtäviä muutoksia tulee myös arvioida muutosten mahdollisesti aiheuttaman hallinnollisen rasituksen valossa.
  4. Komissio tietää tästä ongelmasta ja kehittää siihen ratkaisuja suorituskykyä ja maksuja koskevien asetusten käynnissä olevan tarkistusmenettelyn yhteydessä.
38

Komissio korostaa, että nykyisessä sääntelykehyksessä määritellään sitovat kriteerit, jotka on täytettävä toiminnallista ilmatilan lohkoa perustettaessa. Sääntelykehystä hyväksyttäessä näiden kriteerien katsottiin riittävän yhtenäistämään Euroopan ilmatilan. Siksi komissio käynnisti jäsenvaltioita vastaan rikkomusmenettelyjä.

47

Komissio haluaa selventää, että Yhdysvaltojen ja EU:n välinen vertailu suoritetaan Eurocontrolin tuella Yhdysvaltojen ja EU:n välisen yhteistyöpöytäkirjan puitteissa. Koska tämä vertailu perustuu yksinkertaisiin indikaattoreihin, siinä ei oteta huomioon näiden kahden järjestelmän monitasoisuutta ja erityisominaisuuksia. Siksi tuottavuustasojen analyysin tulisi perustua myös toimintayksikköjen tason (lennonjohtokeskukset) perusteellisiin analyyseihin, jotta mittakaavaedut voitaisiin osoittaa kunnolla.

48

Komissio korostaa, että lennonjohtokeskusten tasolla suoritettava analyysi on vielä keskeneräinen ja että mittakaavaetuja koskevat päätelmät saattavat olla ennenaikaisia. Euroopassa pienet lennonjohtokeskukset ovat joskus kustannuksiltaan suuria edullisempia.

59
  1. Komissio tunnustaa, että SESAR-yhteisyrityksen perustamisasetuksen mukaan yhteisyritys päättyisi ennen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman T&K-toimien arvioitua päättymisajankohtaa. Komissio kuitenkin katsoo, että nämä ajankohdat eivät välttämättä ole keskenään ristiriidassa.
  2. Komissio katsoo, että SESAR-yhteisyrityksen tehtävä Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman ylläpidossa on sääntelykehyksen mukainen.
60

Komissio viittaa kohdan 59 alakohtaan b antamaansa vastaukseen. Komissio on yhtä mieltä siitä, että nykyistä kehystä voitaisiin parantaa SESAR-yhteisyrityksessä tehtävän työn jatkuvuuden edistämiseksi. Tämä onnistuu, kun rahoituskehyksestä toiseen siirtymisestä tehdään saumattomampaa. Komission mukaan kehys ei kuitenkaan vaaranna hankkeen tehokkuutta tai SESAR-yhteisyrityksen tilivelvollisuutta. Ne ovat yhteisyrityksen toimintaohjelmiin liittyviä tekijöitä, jotka kattavat asetuksella (EU) N:o 721/2014 perustetun yhteisyrityksen koko säädetyn voimassaoloajan. SESAR-hankkeessa on käynnistetty ja yhdistetty kaikki kolme vaihetta suunnitelmien mukaisesti, ja siinä on otettu käyttöön SESAR-ratkaisuja vuodesta 2014 alkaen.

62

Komissio katsoo, että ilmatilan käyttäjät otettiin riittävästi mukaan Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman päivitysten hyväksymisprosessiin. Asetuksen nojalla ilmatilan käyttäjät ovat edustettuina SESAR-yhteisyrityksen hallintoneuvostossa 10 prosentilla äänistä, mikä on suurin ääniosuus perustajajäsenten (EU ja Eurocontrol) jälkeen.

63

Komissio katsoo, että T&K-toimien tarkoituksena on todentaa ja hyväksyä toiminnallisia konsepteja ja niihin liittyviä teknologioita, joiden toteutettavuutta ei tunneta ennalta. Siksi niiden soveltamisalan muuttaminen ajan mittaan on luonnollinen ja tehokas tapa saada niiden tuloksista ja hankkeisiin osoitetuista varoista paras hyöty.

64

Komissio viittaa kohtaan 63 antamaansa vastaukseen ja lisää, että käyttöönottotoimista saadun palautteen avulla voitiin arvioida kehitystoimet.

Yhteinen vastaus kohtiin 68 ja 69 sekä kohdan 72 alakohtiin a ja c.

Komissio viittaa kohdissa XI ja 59 tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin antamiinsa vastauksiin.

72

d) Komissio katsoo, että T&K-toimien tarkoituksena on todentaa ja hyväksyä toiminnallisia konsepteja ja niihin liittyviä teknologioita, joiden toteutettavuutta ei tunneta ennalta. Siksi niiden soveltamisalan muuttaminen ajan mittaan on luonnollinen, välttämätön ja tehokas tapa saada niiden tuloksista paras hyöty.

Johtopäätökset Ja Suositukset

73

Ilmaliikenteen hallinnalla tarkoitetaan ilmaliikenteen ja ilmatilan dynaamista ja yhtenäistä hallintaa. Se käsittää ilmaliikennepalvelut, ilmatilan hallinnan ja ilmaliikennevirtojen säätelyn (ks. asetuksen (EY) N:o 549/2004 2 artiklan 10 kohdassa oleva määritelmä). Lisäksi käyttäjille tarjotaan lennonvarmistuspalveluna ilmailutietoja ilmaliikennepalvelujen, ilmaliikennevirtojen säätelyn ja ilmatilan hallinnan tueksi.

77

Komissio korostaa, että alkuperäisenä ajatuksena oli luoda yhtenäinen eurooppalainen ilmatila ”yhdentämällä enenevässä määrin ilmatilan hallintaa ja kehittämällä uusia ilmaliikenteen hallinnan ratkaisuja ja menettelyjä” (asetuksen (EY) N:o 551/2004 johdanto-osan 3 kappale). Lennonjohtokeskusten määrällä mitattuna siitä ei kuitenkaan koskaan tullut toiminnallista visiota optimoidusta ilmatilan rakenteesta. Edes toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskeva aloite ei ole johtanut konkreettisiin tuloksiin asiassa.

78

Komissio katsoo, että korkean tason tavoitteet olivat viitteellisiä ja toimivat suuntaviivoina, jotka lisäävät tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin. Ne ilmaistiin laadullisesti, eikä niillä ollut mitään tiettyä vertailukohtaa. Niiden määräajaksi asetettiin vuosi 2025. Sitä vastoin suorituskyvyn kehittämisjärjestelmässä määritellyt suorituskykytavoitteet perustuvat tarkkaan määriteltyihin tulosindikaattoreihin, ja ne on asetettu niiden taustalla olevien oletusten ja perustelujen perusteellisen analyysin pohjalta.

Suositus 1 – Tarkistetaan korkean tason tavoitteita

Komissio hyväksyy suosituksen.

Komissio haluaa kuitenkin korostaa, että kun yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevia korkean tason tavoitteita asetetaan pitkälle aikavälille, kokemuksen mukaan niistä voi tulla myöhemmin merkityksettömiä, vaikka ne olisikin laadittu perusteellisen analyysin pohjalta. Jotta tavoitteet voitaisiin saavuttaa, ilmaliikenteen hallintayhteisöllä olisi oltava täysi omistusoikeus. Eräs syy siihen, miksi yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevalla aloitteella ei vielä ole saatu aikaan aitoa yhtenäistä ilmatilaa, on se, ettei ole olemassa yhteistä visiota tai ajatusta siitä, minkälainen tavoitteena olevan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tulisi nykyaikaistamisen jälkeen olla – niin teknologialtaan kuin organisaatio- ja toimintarakenteeltaan.

Komissio on yhtä mieltä siitä, että tämän vision tai ajatuksen määrittelyyn kannattaa panostaa, sillä näin voitaisiin saavuttaa konkreettista edistymistä vision toteuttamisessa.

80

Komissio katsoo, että suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän tuloksia olisi arvioitava myös verraten niitä aikaan, jolloin nämä järjestelmät eivät vielä olleet käytössä. Kuviosta 1 käy ilmi, että vuodesta 2011 alkaen viivästysten ja kustannusten taso on pysynyt vakaana. Sitä ennen käytössä oli vain löyhä suorituskyvyn seurantamenettely, jossa ei voitu taata viivästysten ja kustannusten pitämistä hyväksyttävissä rajoissa.

Suositus 2 – Analysoidaan muita pirstoutumiseen kohdistuvia toimintapoliittisia vaihtoehtoja

Komissio hyväksyy suosituksen ja panee sen täytäntöön seuraavasti:

Komissio on jo toistuvasti yrittänyt edistää rajat ylittävien lennonvarmistuspalvelujen tarjontaa yhtenäisemmällä tavalla. Tuloksettoman toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevan aloitteen lisäksi komissio on ehdottanut vuonna 2013 yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan lainsäädäntökehyksen tarkistamista (SES2+), mihin sisältyi niin kutsuttujen infrastruktuuripalvelujen eriyttäminen.

Ehdotuksen tarkoituksena oli edistää voimakkaammin kilpailukykykeskeistä lähestymistapaa kyseisten palvelujen tarjonnassa tai niiden tarjonnassa yhteisinä tukipalveluina. Valitettavasti SES2+-ehdotus ei ole vieläkään päässyt eteenpäin toimielinten välillä käytävistä neuvotteluista. Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän yhteydessä komissio ehdotti ja pani vuonna 2013 täytäntöön säännöksen, jonka nojalla uudelleenjärjestelykulut on mahdollista periä takaisin sellaisen liiketoimintasuunnitelman perusteella, joka osoittaa, että ilmatilan käyttäjille syntyy ajan myötä nettohyötyä.

Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole vielä hyödyntäneet tätä säännöstä. Täydelliseen digitalisointiin ja toimialan kumppanuuksiin perustuva ilmaliikenteen hallintainfrastruktuurin nykyaikaistaminen avaa uusia mahdollisuuksia yhtenäiselle tai rajat ylittävälle palveluntarjonnalle. Tällä hetkellä komissio tarkastelee tätä mahdollisuutta samalla, kun sen käsiteltävänä on ilmaliikenteen hallintainfrastruktuurin yhdistämis- ja järkeistämistarve SESAR-hankkeen yhteydessä, ilmatilan rakenteen uudistamistarve ja suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän tarkistaminen.

Suositus 3 – Varmistetaan kansallisten valvontaviranomaisten täydellinen riippumattomuus ja kapasiteetti

Komissio hyväksyy suosituksen.

Kansallisten valvontaviranomaisten täydellinen riippumattomuus ja kapasiteetti toimintojensa suorittamisessa määritettiin jo SES2+-lainsäädäntöpakettia koskevassa komission tiedonannossa (COM(2013) 408 final, s. 6–7). Kansalliset valvontaviranomaiset ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat tulisi erottaa kunnolla toisistaan, jotta kansallisten valvontaviranomaisten riippumaton ja tehokas toiminta voitaisiin varmistaa.

Komissio korostaa, että SES2+-lainsäädäntöpaketin hyväksyminen riippuu myös lainsäätäjien nopeasta toiminnasta.

Tämän suosituksen määräajassa pitäytyminen edellyttää SES2+-lainsäädäntöpaketin tämän hetkisen pysäyksen päättämistä.

Suositus 4 – Varmistetaan maksujärjestelmän tarkastusten kattavuus

Komissio hyväksyy suosituksen ja panee sen täytäntöön seuraavasti:

Kustannusten tukikelpoisuuden arvioiminen on lähinnä kansallisten valvontaviranomaisten tehtävä, sillä ne ovat vastuussa suorituskykysuunnitelmien laatimisesta, suorituskyvyn valvonnasta sekä suorituskykysuunnitelmien ja suorituskykyä koskevien tavoitteiden seurannasta.

Komission toimet voisivat esimerkiksi kohdistua tapauksiin, joissa jäsenvaltiot ovat pyytäneet suorituskykysuunnitelmiensa tarkistamista. Samalla komissio arvioi suorituskykyä ja maksuja koskevien asetusten käynnissä olevan tarkistuksen aikana tukikelpoisuusvaatimuksia ennen kolmatta viiteajanjaksoa.

Suositus 5 – Järkeistetään suorituskyvyn kehittämisjärjestelmää

Komissio hyväksyy suosituksen toimivaltuuksiensa rajoissa.

Komissio korostaa, että nykyisissäkin säännöissä sallitaan poikkeaminen kehittämisjärjestelmästä silloin, kun lentoasemalla annettavia lennonvarmistuspalveluja, viestintä-, suunnistus- ja valvontapalveluja, ilmailutiedotuspalveluja tai sääpalveluja tarjotaan markkinaehtoisesti. Tähän mennessä jäsenvaltiot ovat päättäneet vain muutamassa tapauksessa, että lentoasemalla annettavia lennonvarmistuspalveluja on tarjottava markkinaehtoisesti. Sitovien tavoitteiden asettamista koskevat komission toimivaltuudet voidaan vahvistaa vasta SES-asetusten tarkistamisen (SES2+) jälkeen. Siksi niiden kohtalo riippuu neuvoston ja Euroopan parlamentin toimista (tämä koskee myös määräaikaa).

83

Komissio tarkastelee tilintarkastustuomioistuimen havaintoja suorituskykyä ja maksuja koskevien asetusten käynnissä olevan tarkistuksen aikana ennen kolmatta viiteajanjaksoa.

Suositus 6 – Arvioidaan tiettyjä keskeisiä tulosindikaattoreita

Komissio hyväksyy suosituksen ja panee sen täytäntöön seuraavasti:

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän erityisiä indikaattoreita arvioidaan parhaillaan ennen seuraavaa eli kolmatta viiteajanjaksoa, ja komissio tarkastelee tilintarkastustuomioistuimen havaintoja tämän tarkistusprosessin yhteydessä. Uusien tai tarkistettujen indikaattorien toteuttamiskelpoisuus riippuu kuitenkin vahvasti paikkansapitävien ja olennaisten tietojen saatavuudesta.

Komission yhteinen vastaus kohtiin 85 ja 86:

Komissio viittaa kohdissa XI ja 59 antamiinsa vastauksiin.

Suositus 7 – Tarkistetaan ilmaliikenteen hallinnan T&K-toimiin liittyvää EU:n tukirakennetta sen tavoitteiden kannalta

Komissio hyväksyy suosituksen.

Komissio on yhtä mieltä siitä, että SESAR-innovointisyklin jatkuvuuden varmistamiseksi tarvitaan vakaa rakenne asianmukaisine säädöksineen ja rahoitusvälineineen, joilla tuetaan myös toimialan kumppanuuksia. Yksi SESAR-hankkeen suurimmista vahvuuksista on sen pyrkimys ottaa sidosryhmät mukaan kaikkiin sen prosesseihin. Tässä mielessä SESAR on uraauurtava EU:n aloite, jolla on sidosryhmien kasvava tuki erityisesti SESAR-yhteisyrityksessä ja SESARin käyttöönottopuitteissa.

Komissio katsoo kuitenkin, että kehitysvaiheen tulosten, kumppanuuksien toimintavalmiuden ja lentoliikenteen tulevien haasteiden paremman tiedostamisen ansiosta on voitu aktivoida ilmaliikenteen hallinnan innovointisykli, joka yhdistää toisiinsa kaikki kolme SESAR-hankkeen vaihetta ja sen kumppanit sekä edistää yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan laajempia suorituskykyä koskevia tavoitteita. Tämä on tulosta työstä, joka on tehty pääasiassa SESAR-yhteisyrityksen johdolla. Innovointisyklin ja sen taustalla olevien täytäntöönpanomekanismien ja -elinten ansiosta nykyään pystytään paremmin priorisoimaan ratkaisuja, joilla edistetään ilmaliikenteen hallinnan yhtenäistämistä ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.

Komissio pyrkii vankistamaan puitteita, joiden avulla näitä kumppanuuksia voidaan tukea ja ohjata unionin toimintapolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Komissio arvioi parhaillaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen laatimisen yhteydessä, miten koko SESAR-innovointisykli voitaisiin yhdistää tehokkaammin yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan mekanismeihin ja miten elinkaariajattelusta voitaisiin tehdä osa sen lentoliikennepolitiikkaa.

Suositus 8 – Vahvistetaan SESAR-yhteisyrityksen tilivelvollisuutta

Komissio hyväksyy suosituksen.

Komissio jatkaa osallistumista SESAR-yhteisyritykseen vahvistaakseen sen tilivelvollisuutta, joka riippuu suuresti sen jäsenten sitoutumisesta yhdessä sovittuun visioon ja toimiviin puitteisiin, joissa visio on määrä toteuttaa.

SESARin kehitys- ja käyttöönottovaiheiden tulosten perusteella SESAR-visio (SESAR 2020), joka määriteltiin ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman tuoreimmassa versiossa, on nykyään vakaampi. Tämän ansiosta prioriteettien ja investointien yhteensovittaminen sekä EU:n rahoituksen kohdentaminen on helpompaa. Kaikki SESAR-yhteisyritykseen osallistuvat ovat sitoutuneet tähän visioon. On olennaisen tärkeää, että vision pohjalta saadaan aikaan sitovia vuotuisia ja monivuotisia toimintaohjelmia, joissa määritellään SESAR-yhteisyrityksen työn tavoitteet ja välitavoitteet.

Suositus 9 – Priorisoidaan EU:n tukea T&K-ratkaisuille, joilla edistetään yhtenäistämistä ja kilpailuympäristöä

Komissio hyväksyy suosituksen.

Komissio tukee tarvetta vahvistaa pyrkimyksiä asettaa etusijalle ilmaliikenteen hallinnan T&K-ratkaisuja, joilla tuetaan yhtenäistämistä, yhteentoimivuutta ja infrastruktuurin jakamista sekä edistetään kilpailuympäristön edellytyksiä. Jo nykyisissä EU:n rahoituksen myöntämismenettelyissä arvioidaan hankkeiden merkitys SESAR-innovointisyklissä ja EU:n rahoituksen vaikutus myöntämisperusteissa. Komissio takaa, että nämä perusteet arvioidaan huolellisesti ehdotuspyynnöissä.

Verkkokeskeinen lähestymistapa on jo osa SESAR-innovointisykliä. Eritoten ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmassa määritetyt olennaiset ilmaliikenteen hallinnan toiminnot, jotka ovat osoittaneet panostuksensa verkon suorituskykyyn ja jotka edellyttävät samanaikaista käyttöönottoa, on kanavoitu käyttöönottopuitteisiin yhteishankkeilla (asetus (EU) N:o 409/2013) ja otettu käyttöön SESARin käyttöönoton hallinnointielimen koordinoimina. SESARin käyttöönottoon myönnettävä EU:n rahoitus kohdennetaan yhteishankkeisiin, joiden on määritetty olevan etusijalla Verkkojen Eurooppa -välineen monivuotisessa ohjelmassa ja siihen liittyvissä ehdotuspyynnöissä.

Kuten suositukseen 7 annetussa vastauksessa todettiin, komissio pyrkii luomaan vahvemmat yhteydet muihin yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan mekanismeihin ja kehittämään SESAR-innovointisyklille vakaan rakenteen asianmukaisine säädöksineen ja rahoitusvälineineen, joilla pyritään luomaan lisäarvoa verkon suorituskyvyn muodossa.

Sanasto

Aluelennonjohtokeskus: Yksikkö, joka on perustettu antamaan lennonjohtopalvelua johdetuille lennoille sen toimivaltaan kuuluvilla lennonjohtoalueilla.

Eurocontrol: Euroopan lennonvarmistusjärjestö on vuonna 1960 perustettu hallitustenvälinen organisaatio, jonka tarkoituksena on edistää turvallista, tehokasta ja ympäristöystävällistä lentoliikennetoimintaa koko Euroopassa.

Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelma: Asiakirja, jossa määritetään yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskykyä koskevien tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät oleelliset toiminnalliset muutokset. Se on sovittu perusta, jonka mukaan uudet SESAR-hankkeen ilmaliikenteen hallintatoiminnot otetaan käyttöön viipymättä ja koordinoidulla ja synkronoidulla tavalla.

Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T): Suunniteltu Euroopan tie- ja rautatie- sekä lento- ja vesiliikenneverkoista muodostuva liikenneverkko. TEN-T:n infrastruktuurin kehittäminen liittyy läheisesti EU:n liikennepolitiikan täytäntöönpanoon ja edistämiseen.

Euroopan lentoturvallisuusvirasto: EU:n virasto, joka pääasiallisena tavoitteena on varmistaa siviili-ilmailun turvallisuuden ja ympäristönsuojelun korkea ja yhdenmukainen taso ja valvonta Euroopassa.

Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke (SESAR): Hankkeella pyritään parantamaan ilmaliikenteen hallinnan suorituskykyä uudenaikaistamalla ja yhdenmukaistamalla ilmaliikenteen hallintajärjestelmiä määrittämällä, kehittämällä, hyväksymällä ja ottamalla käyttöön innovatiivisia teknologisia ja toiminnallisia ilmaliikenteen hallintaratkaisuja.

Horisontaalinen reitinaikainen lennon tehokkuus: Keskeinen ympäristöalan tulosindikaattori, jonka avulla verrataan (joko suunnitellun tai tosiasiallisen) lentoradan reittiosuuden pituutta vastaavaan isoympyrämatkan osuuteen eli lyhimpään reittiin. Taustaoletuksena on, että lentämällä lyhintä reittiä polttoainekulutus ja lennon ympäristövaikutus pysyvät mahdollisimman pieninä. Reittiosuudella tarkoitetaan matkaa, joka lennetään lentoasemia ympäröivän 40 meripeninkulman laajuisen ympyrän ulkopuolella.

Horisontti 2020: EU:n väline, jolla rahoitetaan kaudella 2014–2020 tutkimus- ja innovointiohjelma innovaatiounioni. Kyseessä on Eurooppa 2020 -lippulaiva-aloite, jonka tarkoituksena on turvata Euroopan globaali kilpailukyky.

IFR-ilmaliikennetapahtuma: Chicagon yleissopimuksen liitteessä 2 määriteltyjen mittarilentosääntöjen mukaisesti suoritettu ilma-aluksen ilmaliikennetapahtuma (laskeutuminen tai lähtö).

Ilmaliikennevirtojen säätely: Toiminto, joka on perustettu varmistamaan ilmaliikennevirtojen turvallisuus, täsmällisyys ja sujuvuus käyttämällä lennonjohtokapasiteettia mahdollisimman tehokkaasti. Toiminnon tehtävänä on myös varmistaa, että liikenteen määrä on sopusoinnussa asianomaisten lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ilmoittamien kapasiteettien kanssa.

Ilmaliikennevirtojen säätelystä reitillä johtuva viivästys: Keskeinen kapasiteettiä mittaava tulosindikaattori, joka mittaa ilmaliikennevirtojen säätelystä reitillä johtuvaa ja lennonvarmistuspalveluihin liittyvää keskimääräistä viivästystä minuutteina lentoa kohti. Viivästys määritellään ilma-aluksen käyttäjän viimeisessä toimittamassaan lentosuunnitelmassa pyytämän arvioidun lentoonlähtöajan ja verkon hallinnoijan antaman lasketun lentoonlähtöajan välisenä erotuksena.

Ilmaliikenteen hallinta: Ilmassa tai maassa suoritettavien palvelujen (ilmaliikennepalvelun, ilmatilan hallinnan ja ilmaliikennevirtojen säätelyn) yhdistelmä, jolla varmistetaan ilma-alusten turvallinen ja tehokas liikkuminen toiminnan kaikissa vaiheissa.

Ilmatilan käyttäjät: Joko siviilialan (kaupalliset lentoyhtiöt ja yleisilmailu) tai sotilasalan ilma-aluksen käyttäjät.

Kansallinen valvontaviranomainen: Nimetty elin, joka vastaa valvonta- ja seurantatehtävistä, jotka sille on annettu yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevassa lainsäädännössä.

Lennonjohtaja: Henkilö, jolla on lupa tarjota lennonjohtopalveluja.

Lennonjohto: Palvelun tarkoituksena on varmistaa lentokoneiden turvallinen porrastus ja ylläpitää ilmaliikennevirtojen sujuvuus.

Lennonvarmistuspalvelun tarjoaja: Julkinen tai yksityinen organisaatio, joka tarjoaa yleisen ilmaliikenteen lennonvarmistuspalveluja.

Lennonvarmistuspalvelut: Lennonvarmistuspalveluja ovat mm. ilmaliikennepalvelut (lähinnä lennonjohto), viestintä-, suunnistus- ja valvontapalvelut, sääpalvelut ja ilmailutiedotuspalvelut.

Lentoasemalla annettavat lennonvarmistuspalvelut: Tukikelpoiset palvelut, jotka liittyvät seuraaviin osa-alueisiin: i) lähilennonjohtopalvelut ja lentopaikkojen lentotiedotuspalvelut, kuten ilmaliikenteen neuvontapalvelut, sekä hälytyspalvelut; ii) ilmaliikennepalvelut, jotka liittyvät ilma-aluksen lähestymiseen ja lähtöön tietyllä etäisyydellä lentoasemasta ja jotka perustuvat toiminnallisiin vaatimuksiin; ja iii) tarkoituksenmukainen osuus kaikista muista lennonvarmistuspalvelujen osatekijöistä, ja tämä osuus jaetaan suhteellisesti reitinaikaisten palvelujen ja lentoaseman lennonvarmistuspalvelujen kesken.

Lentoasemalle saapumisen viivästyminen: Keskeinen kapasiteettia mittaava tulosindikaattori, joka mittaa keskimääräistä ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvaa saapumisen viivästystä minuutteina lentoa kohti. Viivästyminen liittyy lähi- ja lähestymisalueen ja lentoaseman lennonvarmistuspalveluihin ja johtuu määrälentopaikan laskeutumisrajoituksista.

Lentoaseman lennonvarmistusmaksuvyöhyke: Lentoasema tai lentoasemien ryhmä, jolle vahvistetaan yksi kustannusperusta ja yksikköhinta.

Lentoreittimaksujen keskustoimisto: Eurocontrolin yksikkö, joka vastaa ilmatilan käyttäjiltä perittävien lentoreittimaksujen laskuttamisesta, keruusta ja jakamisesta edelleen valtioille.

Lentoreittimaksuvyöhyke: Ilmatila, jolle vahvistetaan yksi kustannusperusta ja yksikköhinta.

Lentotiedotusalue: Rajoiltaan määrätty ilmatila, jossa tarjotaan lennonvarmistuspalveluja.

Lisäaika rullausvaiheessa: Indikaattori, joka mittaa lisäaikaa rullausvaiheessa ja joka lasketaan lähtevän ilma-aluksen tosiasiallisen rullausajan ja hiljaisten liikenneaikojen rullausaikoihin perustuvan esteettömän ajan erotuksena.

Määritetty yksikkökustannus: Palveluyksiköinä ilmaistu tulos, joka saadaan kun jaetaan tukikelpoisiin palveluihin, tiloihin ja toimintoihin liittyvät ennalta määritetyt kulut, joita on määrä aiheutua lennonvarmistuspalvelujen toimittamisesta samalle kaudelle ennakoidusta liikenteestä. Kulut lasketaan kullakin lentoreitti- tai terminaalimaksuvyöhykkeellä ja sisällytetään suorituskykysuunnitelmaan.

Palveluyksikkö: Yksikkö, jota käytetään ilmatilan käyttäjiltä veloitettavien maksujen laskennassa. Lentoreittipalveluyksikkö lasketaan kertomalla keskenään kyseessä olevan ilma-aluksen etäisyyskerroin ja sen painokerroin. Lentoaseman lennonvarmistuspalveluyksikön on oltava yhtä suuri kuin asianomaisen ilma-aluksen painokerroin.

Pilottiyhteishanke: Ensimmäinen EU:n lainsäädännössä säädetty yhteishanke, jonka avulla kartoitetaan ensimmäinen joukko ilmaliikenteen hallintatoimintoja, jotka otetaan käyttöön viipymättä ja koordinoidulla ja synkronoidulla tavalla, jotta saadaan aikaiseksi Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman mukaiset oleelliset toiminnalliset muutokset.

Reitillä annettavat palvelut: Tukikelpoisia palveluja, jotka liittyvät lennonvarmistuspalvelujen tarjoamiseen reitillä ja jotka eivät sen vuoksi kata lentoasemalla annettavia lennonvarmistuspalveluja.

SESAR-yhteisyritys: Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuus, joka perustettiin SESAR-hankkeen kehitysvaiheen toimintojen hallinnointia varten. SESAR-yhteisyrityksen tarkoituksena on varmistaa Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän uudenaikaistaminen koordinoimalla ja keskittämällä kaikkea asiaankuuluvaa tutkimus- ja kehitystoimintaa EU:ssa. Se vastaa Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman täytäntöönpanosta.

Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmä ja maksujärjestelmä: Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmässä asetetaan lennonvarmistuspalvelujen tarjoajille suorituskykytavoitteet keskeisillä osa-alueilla, jotka ovat turvallisuus, ympäristö, ilmatilakapasiteetti ja kustannustehokkuus. Maksujärjestelmässä määrätään ilmatilan käyttäjiltä lennonvarmistuspalvelujen tarjonnasta veloitettavien yksikköhintojen laskentasäännöistä.

Suorituskyvyn tarkastuselin: Elimen on tarkoitus auttaa komissiota ja pyydettäessä kansallisia valvontaviranomaisia suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän täytäntöönpanossa.

Toiminnallinen ilmatilan lohko: Toiminnallisiin vaatimuksiin perustuva ilmatilan lohko, joka on perustettu valtioiden rajoista riippumatta ja jossa lennonvarmistuspalvelujen ja niihin liittyvien toimintojen tarjonta on suorituspohjaista ja optimoitu, jotta voitaisiin aloittaa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien tiiviimpi yhteistyö tai, silloin kun se on tarkoituksenmukaista, käyttää yhtä tarjoajaa.

Vapaiden reittien ilmatila: Määrätty ilmatila, jossa käyttäjät voivat suunnitella reittinsä vapaasti ennalta määritellyn saapumispisteen ja määritellyn poistumispisteen välillä ilman ATS-reittiverkkoa saatavuuden mukaan. Tässä ilmatilassa lennot ovat edelleen lennonjohdon alaisia.

Verkkojen Eurooppa -väline: Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitustukea on myönnetty vuodesta 2014 alkaen kolmelle alalle: energia, liikenne sekä tieto- ja viestintätekniikat (TVT). Verkkojen Eurooppa -välineessä määritetään kullekin kolmelle alalle ensisijaiset investointikohteet kymmenen seuraavan vuoden ajaksi. Niitä ovat esimerkiksi sähkö- ja kaasukäytävät, uusiutuvien energialähteiden käyttö, liikennekäytävien yhteenliittäminen ja puhtaammat liikennemuodot, nopeat laajakaistayhteydet ja digitaaliset verkot.

Verkon hallinnoija: Euroopan komission vuonna 2011 nimeämä elin, jonka tehtävänä on lujittaa ja parantaa eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon suorituskykyä. Verkon hallinnoija vastaa keskitetystä ilmaliikennevirtojen säätelyn toiminnosta sekä niukkojen resurssien käytön koordinoinnista. Lisäksi se osallistuu Euroopan reittiverkon suunnitteluun.

Yhtenäisen ilmatilan komitea: Jäsenvaltioiden edustajista koostuva komitea perustettiin tukemaan Euroopan komissiota yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen toteuttamisessa ja antamaan lausuntoja vastaavista täytäntöönpanosäännöksistä ja -päätöksistä.

Lyhenteet

EASA: Euroopan lentoturvallisuusvirasto

IFR: Mittarilentosäännöt

SESAR: Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke

T&K: Tutkimus ja kehitys

TEN-T: Euroopan laajuiset liikenneverkot

Loppuviitteet

1 Lähde: Eurostat, “Air Transport Statistics” ja Eurocontrol, ”Seven-Year Forecast (ESRA08)”.

2 Eurocontrolin vastuuvapauslauseke: ”Lukija käyttää karttaa täysin omalla vastuullaan.”

3 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen laskelma perustuu Eurocontrolin lentoreittimaksujen keskustoimiston ja suorituskyvyn tarkastuselimen kertomuksiin, jotka koskevat sekä reittimaksuja että lentoaseman lennonvarmistuspalvelumaksuja.

4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 549/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1070/2009, 1 artikla.

5 Kaikki EU:n 28 jäsenvaltiota, Albania, Armenia, Bosnia-Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Georgia, Kosovo, Moldova, Montenegro, Norja, Serbia, Sveitsi, Ukraina ja Turkki.

6Towards a Single System for Air Traffic Control in Europe”, konsultin lopullinen kertomus Euroopan lentoyhtiöiden liitolle, syyskuu 1989.

7 “MATSE”-kokoukset (Euroopan siviili-ilmaisukonferenssin liikenneministerit Euroopan ilmaliikennejärjestelmästä; ECAC Transport Ministers on the Air Traffic System in Europe) vuosina 1988 ja 1990.

8 Komission diagnoosia tukevia keskeisiä asiakirjoja ovat Communication from the Commission on Air Traffic System Capacity Problems, KOM(88) 577 lopullinen, tammikuu 1989; komission valkoinen kirja “Ilmaliikenteen hallinta – Euroopan ilmatilan vapauttaminen”, 1996; KOM(1999) 614 lopullinen/2, 6.12.1999 “Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila”; korkean tason työryhmän kertomus (työryhmässä on jäsenvaltioiden siviili- ja sotilasalan ilmaliikenneviranomaisten johtavia edustajia mutta toimintaan osallistuu myös ilmatilan käyttäjiä, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia, valmistajia ja henkilöstön edustajia), marraskuu 2000, ja KOM(2001) 123 lopullinen “Toimintaohjelma yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamista varten”.

9 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EY) N:o 549/2004, 550/2004, 551/2004 ja 552/2004, sellaisina kuin ne ovat myöhemmin muutettuina.

10 Ilmaliikenteen hallinnan tarjoamisesta vastaava ilmailuhallinto (FAA) ja kaksi muuta alalla asiaankuuluvaa työtä tekevää tarkastuselintä: Yhdysvaltain valtiontalouden tarkastusvirasto (Government Accountability Office) ja Yhdysvaltojen liikenneministeriön ylitarkastajan toimisto (Office of Inspector General of the Department of Transportation).

11 Komission jäsen Jacques Barrot ilmoitti korkean tason tavoitteista ensin vuonna 2005. Myöhemmin ne sisällytettiin osaksi neuvoston vuonna 2009 hyväksymää Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmaa (ATM-yleissuunnitelma).

12 Liikenteen ja liikkumisen pääosaston toimintakertomus vuodelta 2013.

13 Vuosina 2000–2016 liikennemäärä kasvoi keskimäärin vain yhden prosentin verran eli se jäi selvästi yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeviin valmisteluasiakirjoihin sisältyvien ennusteiden (5–7 prosenttia) alapuolelle. Lisäksi lentoyhtiöt ovat käyttäneet ilma-aluksia, joiden istumapaikkakapasiteetti on entistä suurempi ja/tai niiden toimintaan sovelletut kuormituskertoimet ovat entistä korkeampia. Tästä seurasi, että odotettu matkustajamääränä mitattu ilmaliikenteen kasvu ei näkynyt ilmaliikenteen suhteellisena kasvuna.

14 EU:n tasoiset tavoitteet on hyväksytty seuraavissa päätöksissä: Ensimmäinen viiteajanjakso: komission päätös 2011/121/EU, annettu 21 päivänä helmikuuta 2011, Euroopan unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ja varoituskynnysten vahvistamisesta lennonvarmistuspalvelujen tarjoamiseksi vuosina 2012–2014 (EUVL L 48, 23.2.2011, s. 16). Toinen viiteajanjakso: komission täytäntöönpanopäätös 2014/132/EU, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, ilmaliikenteen hallintaverkkoa koskevien unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ja varoituskynnysten vahvistamisesta toiselle viitejaksolle 2015–2019 (EUVL L 71, 12.3.2014, s. 20)

15 Yksikköhinnat on laskettu kaikkien yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevien maksuvyöhykkeiden osalta julkaistujen reitinaikaisten hintojen painotetun keskiarvon mukaisesti ja esitetty kiinteinä hintoina (vertailuvuosi 2004=100).

16 Verkon hallinnoija: Annual Network Operations Report 2016.

17 Maksujärjestelmän liikenteen riskinjakojärjestelmän mukaisesti lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilla on oikeus saada ilmatilan käyttäjiltä takaisin osa suunnitelluista tuloista, joita ei kerätty, koska odotetut liikennemäärät eivät konkretisoituneet. Tämä saatiin aikaiseksi mukauttamalla seuraavien vuosien yksikköhintaa. Maksujärjestelmän toimintaa kuvataan tarkemmin liitteessä III.

18 Alhaisten korkotasojen vuoksi etuusperusteisissa eläkejärjestelmissä edellytettiin lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilta lisää vuotuista rahoitusta, jotta varmistettiin, että järjestelmän piiriin kuuluvat työntekijät saisivat sovitut eläke-edut.

19 Komission asetus (EU) N:o 691/2010, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2010, lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 1). Asetus kumottiin myöhemmin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 390/2013.

20 Komission päätös 2011/121/EU, johdanto-osan 8 kappale.

21 Horisontaalinen reitinaikainen lennon tehokkuus.

22 Eurocontrolin viivästyksiä analysoivan keskustoimiston (Central Office for Delay Analysis, CODA) asiakirjan ”Digest 2016" mukaisesti kokonaisviivästys IFR-lentoa kohti oli 11,3 minuuttia, josta 6,2 minuutin osalta voitiin saada selville niiden ensisijainen syy (51 prosenttia johtui lentoyhtiöistä, 28 prosenttia ilmaliikennevirtojen säätelystä, 7 prosenttia lentoasemasta ja 14 prosenttia muista syistä). Loput 5,1 minuuttia viivästyksistä luokitellaan reaktioiksi, jotka johtuvat siitä, että ilma-aluksen edellisen lennon myöhästyminen vaikuttaa sen seuraavan lennon aikataulussa pysymiseen ja mahdollisesti myös jatkolennoille meneviin matkustajiin.

23 Toiminnallisten ilmatilan lohkojen (FAB) käsitettä kuvataan kohdissa 3849.

24 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13), 5 artikla.

25 Toiminnallisen ilmatilan lohkon BlueMed tapauksessa kapasiteettitavoitteita ei ollut vielä tarkastuksen ajankohtaan mennessä hyväksytty.

26 Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 390/2013, annettu 3 päivänä toukokuuta 2013, lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä (EUVL L 128, 9.5.2013, s. 1), 20 artikla.

27 Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 391/2013, annettu 3 päivänä toukokuuta 2013, lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä (EUVL L 128, 9.5.2013, s. 31), 20 artikla.

28 Asetus (EY) N:o 549/2004, 4 artikla.

29 Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 391/2013, 17,1 artiklan c alakohta.

30 Maksujärjestelmän yhteydessä tämä kattaa kustannukset pääomasta, jota tarvitaan, kun rahoitetaan investointeja palveluntarjonnan kannalta välttämättömiksi katsottuihin uusiin hyödykkeisiin, sekä tehtäessä niihin myöhemmin arvonalennuksia.

31 Suorituskyvyn tarkastuselimen seurantakertomukset vuosilta 2014 ja 2015.

32 KOM(2001) 564 lopullinen.

33 Asetus (EY) N:o 549/2004 (puiteasetus), 2 artiklan 25 kohta.

34 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 551/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä (ilmatila-asetus) (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 20), 3 ja 5 artikla.

35 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 550/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa (palveluntarjonta-asetus) (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 10), 8 artiklan 4 kohta.

36 Asetus (EY) N:o 549/2004, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2009, 2 artiklan 25 kohta.

37 Asetus (EY) N:o 550/2004, 9a artikla.

38 Integra, “Study on Functional Airspace Blocks – Final Report”, 2017.

39 Pilottiyhteishanke on ensimmäinen EU:n lainsäädännössä säädetty yhteishanke. Sen avulla kartoitetaan ensimmäinen joukko ilmaliikenteen hallintatoimintoja, jotka otetaan käyttöön viipymättä ja koordinoidulla ja synkronoidulla tavalla, jotta saadaan aikaiseksi Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman mukaiset oleelliset toiminnalliset muutokset.

40 Eurocontrol, “U.S. – Europe continental comparison of ANS cost-efficiency trends (2006–2014)”.

41 Tässä taulukossa tuottavuus on laskettu kullakin alueella vuonna 2014 valvottujen IFR-lentojen kokonaismäärän perusteella jaettuna kyseisten lentojen valvonnasta vastaavien lennonjohtajien kokonaismäärällä.

42 Lennonjohtajan tuottavuus mitattuna Eurocontrolilta saatujen, aluelennonjohtokeskuksen kokoamien lennonjohtajan päivystysaikana johtamien lentotuntien kokonaismääränä, ACE-vertailuraportti 2014.

43 Eurocontrolin suorituskyvyn tarkastuselimen konsultilla teettämä selvitys, The impact of fragmentation in European ATM/CNS, huhtikuu 2004.

44 Edeltävässä lentoaseman infrastruktuureja koskevassa kertomuksessa (tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 21/2014 ”EU:n rahoittamat lentoasemainfrastruktuurit: vähäinen vastine rahoille”) tilintarkastustuomioistuin pani vastaavasti merkille, että jotkut investoinnit oli tehty yltiöoptimististen liikenne-ennusteiden perusteella.

45 COM(2005) 602 final.

46 Neuvoston asetus (EY) N:o 219/2007 (EUVL L 64, 2.3.2007, s. 1).

47 Eurocontrol valitsi konsortion tarjouspyyntömenettelyn avulla ja osallistui SESARin määrittelyvaiheeseen luontoissuorituksin.

48 Nykytilannetta koskeva analyysi (D1), suorituskykytavoite (D2), ilmaliikenteen hallinnan tavoitekonsepti (D3), käyttöönoton järjestys (D4), ATM-yleissuunnitelma (D5) ja työohjelma 2008–2013 (D6).

49 Neuvoston asetus (EY) N:o 219/2007.

50 Neuvoston asetus (EY) N:o 219/2007, 1 artiklan 5 alakohta.

51 Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille ilmaliikenteen hallintajärjestelmää koskevasta yleissuunnitelmasta (ATM-suunnitelma) (KOM(2008) 800 lopullinen) ja neuvoston maaliskuussa 2009 antama päätöslauselma Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman hyväksymisestä.

52 Työpaketti C (Workpackage C) oli tarkoitettu yleissuunnitelman hallinnointiin, johon oli varattu noin 51,4 miljoonaa euroa.

53 ATM-yleissuunnitelma vuodelta 2012, s. 14.

54 Yhdysvaltojen liikenneministeriön ylitarkastajan toimisto (Office of the Inspector General of the Department of Transport), “Total Costs, Schedules, and Benefits of Federal Aviation Administration’s NextGen Transformational Programs remain uncertain”, marraskuu 2016.

55 SESAR-yhteisyrityksen arvioiden mukaan noin 55 prosenttia tavoitekonseptin saavuttamiseen tarvittavasta kokonaisinvestoinnista odotetaan saatavan lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilta. Kyseessä on noin 10–15 miljardin euron määrä.

56 Käyttöönoton perustaso käsitti toiminnalliset muutokset, jotka hyväksyttiin niiden T&K-vaiheen päätyttyä. Tämän lisäksi Euroopan ATM-yleissuunnitelmassa vuodelta 2012 määritetään myös: vaihe 1 (aikaan perustuvat toiminnot), vaihe 2 (lentorataan perustuvat toiminnot) ja vaihe 3 (suorituskykyyn perustuvat toiminnot). Suorituskykytavoitteet on tässä versiossa laskettu ainoastaan perustason ja vaiheen 1 osalta.

57 Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, SWD(2013) 262.

58 Kesäkuussa 2016 SESAR-yhteisyritys julkaisi asiakirjan ”SESAR Solutions Catalogue”, jossa luetellaan 63 ratkaisua, joista osa voidaan jo teollistaa ja muut edellyttivät vielä lisätutkimusta.

59 Eurooppalaisessa toimintaratkaisun validointimenetelmässä on ilmaliikenteen hallintaa koskevan toimintaratkaisun elinkaareen sovellettavan toimintavalmiuden osalta seuraavat kahdeksan tasoa: V0 (ilmaliikenteen hallinnan tarpeet), V1 (soveltamisala), V2 (toteutettavuus), V3 (teollistamista edeltävä kehitys ja integrointi), V4 (teollistaminen), V5 (käyttöönotto), V6 (toiminta) ja V7 (käytöstäpoisto). SESAR-yhteisyrityksen toiminta liittyy tasoihin V1–V3 eli siihen vaiheeseen, jossa ratkaisut voidaan teollistaa.

60 Eurocontrolin suorituskyvyn tarkastuselin on vuodesta 1998 alkaen antanut riippumatonta ohjeistusta Eurocontrolin hallintoelimille käyttämällä tulosindikaattoreita ja julkaisemalla suorituskykyä koskevia tarkastuskertomuksia.

Tapahtuma Päivämäärä
Tarkastuksen suunnittelumuistio hyväksytty/ Tarkastus alkoi 11.5.2016
Kertomusluonnos lähetetty komissioon (tai muulle tarkastuskohteelle) 24.7.2017
Lopullinen kertomus hyväksytty kuulemismenettelyn jälkeen 11.10.2017
Komission (tai muun tarkastuskohteen) viralliset vastaukset saatu kaikilla kielillä 23.11.2017

Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tämän tuloksellisuuden tarkastuksen toimitti II tarkastusjaosto, jonka puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Iliana Ivanova. Jaosto on erikoistunut yhteenkuuluvuutta, kasvua ja osallisuutta tukevien investointien menoaloihin. Tarkastus toimitettiin tilintarkastustuomioistuimen jäsenen George Pufanin johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Patrick Weldon ja kabinettiavustaja Mircea Radulescu, toimialapäällikkö Pietro Puricella, tehtävävastaava Afonso Malheiro sekä tarkastajat Luis de la Fuente Layos, Erki Must, Maria Dominguez, Annekatrin Langer ja Judit Oroszki.

Vasemmalta oikealle: Luis de la Fuente Layos, Annekatrin Langer, Afonso Malheiro, Erki Must, Maria Dominguez, George Pufan, Pietro Puricella, Mircea Radulescu, Patrick Weldon.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2017

PDFISBN 978-92-872-8565-2ISSN 1977-5792doi:10.2865/92219QJ-AB-17-019-FI-N
HTMLISBN 978-92-872-8539-3ISSN 1977-5792doi:10.2865/535298QJ-AB-17-019-FI-Q

©Euroopan unioni, 2017.

Euroopan unionin tekijänoikeuden piiriin kuulumattomien kuvien tai muun materiaalin käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijoilta.

YHTEYDENOTOT EU:HUN

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: http://europa.eu/contact

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

  • soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
  • soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
  • sähköpostitse: http://europa.eu/contact

TIETOA EU:STA

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, http://europa.eu

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata EU Bookshopista, osoitteesta http://op.europa.eu/eubookshop. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. http://europa.eu/contact).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.