EU:n tuki ihmiskaupan torjuntaan Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa

Tiivistelmä

I

Ihmiskauppa on erittäin tuottoisaa rikollista toimintaa. Se on räikeä ihmisoikeusloukkaus ja maailmanlaajuinen turvallisuusuhka. Ihmiskaupan torjunta kuuluu edelleen jäsenvaltioiden vastuulle, mutta myös EU on sitoutunut hävittämään sen ja hyväksynyt monia toimia, joilla se tukee tässä yhteydessä jäsenvaltioita.

II

Ihmiskauppa on maailmanlaajuinen ongelma, joka koskee kaikkia maita. EU on kuitenkin erityisen altis ihmiskaupalle, koska se on houkutteleva kohde, johon monista eri maista tulevat uhrit päätyvät. Aasia on maailman väkirikkain alue ja alueiden välisen ihmiskaupan uhrien merkittävä alkuperäalue. Ihmiskauppaa on tarkasteltava siten, että kiinnitetään huomiota myös köyhyyteen, koulutuksen ja terveydenhuollon saatavuuteen, sukupuoleen perustuvaan syrjintään sekä vähemmistöjen epäoikeudenmukaiseen kohteluun. Yleisesti ajatellaan, että ihmiskaupan tärkeimpiä perussyitä ovat köyhyys, sukupuoleen perustuva syrjintä ja konfliktit.

III

Lissabonin sopimuksella lujitettiin komission roolia EU:n reagoinnin koordinoijana ja ohjaajana. Vuonna 2011 annettiin direktiivi, ja pian sen jälkeen hyväksyttiin ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävä strategia (2012–2016). Strategiaa on täydennetty useilla muilla toimintapoliittisilla asiakirjoilla, joissa kokonaisuutena tarkastellen vahvistetaan EU:n lähestymistapa ihmiskaupan torjuntaan. Vuoden 2016 jälkeistä ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävää strategiaa ei ole vielä esitetty.

IV

Tässä kertomuksessa tarkastellaan sitä, onko EU:n tuki ihmiskaupan torjuntaan ollut Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa vaikuttavaa. Tarkastuksessa tutkittiin ihmiskaupan torjuntaa koskevan EU:n lähestymistavan kattavuutta kyseisillä alueilla. Lisäksi tutkittiin, kyettiinkö Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa vuosina 2009–2015 toteutetuilla EU:n ihmiskaupan torjuntahankkeilla edistämään ihmiskaupan torjuntaa vaikuttavasti.

V

Ihmiskaupan hävittäminen on väistämättä pitkän aikavälin prosessi. Sen onnistuminen edellyttää, että puututaan moniin perussyihin (esim. sukupuolten epätasa-arvo, köyhyys, vähemmistöjen oikeudet sekä koulutus ja terveydenhuolto) ja estetään rikollisverkostojen toiminta. Ihmiskauppa on luonteeltaan laitonta ja rikollista, ja siitä on harvoin saatavilla riittävää määrää vertailukelpoisia tilastotietoja. Ottaen huomioon, että toimintaympäristö on näin monimutkainen, ensisijaisia painopistealueita on paljon ja resurssit ovat vähäiset, tilintarkastustuomioistuin katsoo, että EU on kyennyt tukemaan ihmiskaupan torjuntaa Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa osittain vaikuttavasti.

VI

Ihmiskaupan torjuntaa koskevassa EU:n toimintapoliittisessa kehyksessä määritellään kattava lähestymistapa ihmiskaupan torjuntaan. Tosin kaikkia näkökohtia ei vielä ole kehitetty loppuun asti tai ne eivät ole olennaisia Etelä- ja Kaakkois-Aasian kannalta. Komissio ja EUH käyttävät ihmiskaupan torjunnassa monia eri välineitä joko suoraan tai välillisesti. Ihmisoikeusvuoropuhelut ovat erityisen hyödyllisiä välineitä. Muita välineitä ovat kahdenväliset vuoropuhelut ja tuki alueellisille foorumeille (Aasiassa ASEAN ja Asem). EU:n ja Etelä- ja Kaakkois-Aasian maiden välille ei ole tähän mennessä luotu uusia ihmiskaupan torjuntaan tähtääviä kumppanuuksia.

VII

Tietyistä puutteista huolimatta useimmat Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa tarkastetut hankkeet tuottivat joitakin myönteisiä tuloksia ihmiskaupan torjunnassa. Tulosten kestävyys tosin aiheutti huolta. Kaiken kaikkiaan ihmiskaupan torjunta alueella on parantunut vuodesta 2009 lähtien. Maiden välillä on kuitenkin suuria eroja, ja yleistä kehitystä on vaikea yhdistää tiettyjen EU:n toimien tuloksiin. Hankkeiden valintajärjestelmä ei helpottanut kattavan lähestymistavan soveltamista, ja hankesuunnittelussa esiintyi puutteita varsinkin tavoitteiden ja indikaattorien määrittelyssä. Lisäksi paikalla ilmenneet rajoitukset ja viivästykset haittasivat toteutusta.

VIII

Tilintarkastustuomioistuin suosittelee tarkastuksen perusteella, että komission olisi koordinoidusti EUH:n kanssa

• kehitettävä ihmiskaupan torjuntaa koskevaa strategista kehystä edelleen tekemällä siitä Etelä- ja Kaakkois-Aasian kannalta relevantimman
• optimoitava hankkeiden vaikutus sisällyttämällä ne kattavaan kehykseen.

Johdanto

Taustatietoja: Ihmiskauppa

01

Ihmiskauppa on vakava rikos ja räikeä ihmisoikeusloukkaus. Uhreja käytetään hyväksi heidän kotimaissaan tai ulkomailla ihmiskauppiaiden hyödyksi. Ilmiö koskettaa kaikkia maita riippumatta siitä, onko kyseessä uhrien alkuperä-, kauttakulku- ja/tai kohdemaa. EU, YK ja Yhdysvallat ovat arvioineet, että ihmiskaupasta on tullut maailmanlaajuinen turvallisuusuhka¹.

02

Yleisesti ollaan yksimielisiä siitä, että ihmiskauppa on hävitettävä. Kaikkiaan 170 maata² on ratifioinut kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta vuodelta 2000 (Palermon pöytäkirja). Palermon pöytäkirja oli ensimmäinen oikeudellisesti sitova kansainvälinen väline, jossa vahvistettiin yhteisesti sovittu määritelmä ihmiskaupalle.

03

Ihmiskauppaan liittyy ihmisten värväämistä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytön, petoksen tai pakottamisen avulla hyväksikäyttötarkoituksessa³. Ihmiskauppa on vahvasti sukupuolisidonnainen (eli suurin osa uhreista on naisia ja tyttöjä). Tämä on pidettävä mielessä tukitoimenpiteitä suunniteltaessa. Pakkotyö ja seksuaalinen riisto ovat maailmanlaajuisesti yleisimmät hyväksikäytön muodot. Muita hyväksikäytön muotoja ovat lapsityövoiman käyttö, elinten poistaminen ja pakkoavioliitot.

04

Muiden rikosten tapaan ihmiskauppa on salaista toimintaa, ja sitä on hankala tarkkailla ja mitata. Rajat ylittävä ihmiskauppa suuntautuu tavallisesti vähemmän kehittyneistä maista kehittyneempiin maihin. Suurin osa uhreista myydään kuitenkin omassa kotimaassaan (42 prosenttia) tai kotiseuduillaan (36 prosenttia), ja usein uhrit ja ihmiskauppiaat ovat kotoisin samasta paikasta, puhuvat samaa kieltä tai heillä on sama etninen tausta. Ihmiskauppaa on tarkasteltava siten, että kiinnitetään huomiota myös köyhyyteen, koulutuksen ja terveydenhuollon saatavuuteen, sukupuoleen perustuvaan syrjintään sekä vähemmistöjen epäoikeudenmukaiseen kohteluun. Yleisesti ajatellaan, että ongelman tärkeimpiä perussyitä ovat köyhyys, sukupuoleen perustuva syrjintä ja konfliktit.

05

Talouden globalisaatio on helpottanut ihmiskauppaa. Halvan työvoiman ja halpojen tuotteiden pääsy laajasti markkinoille on moninkertaistanut ihmiskauppiaiden mahdollisuudet hyötyä haavoittuvassa asemassa olevien uhrien hyväksikäytöstä. Globalisaatio on näin lisännyt todennäköisyyttä, että tuotteiden ja palveluiden kuluttajat ovat epäsuorassa yhteydessä ihmiskauppaan. Esimerkkeinä tällaisista tilanteista voidaan mainita lasten pakottaminen ompelemaan jalkapalloja, maahanmuuttajien pakottaminen työskentelemään kalastajina orjuuden kaltaisissa oloissa ja kotoaan karkaava teini, joka päätyy seksikaupan uhriksi turistikohteen lähistölle.

06

Nämä tekijät selittävät, miksi tiedotusvälineet kaikkialla maailmassa kiinnittävät huomiota ihmiskauppaan. Vuonna 2016 yleistä etua koskeva Pulitzer-palkinto myönnettiin ryhmälle toimittajia, jotka tutkivat Kaakkois-Aasian kalastusalaa. Tämän kansainvälisen tutkinnan johdosta vapautettiin yli 2 000 orjaa. Heidän pyytämänsä kalat ja äyriäiset kyettiin jäljittämään, ja niiden todettiin päätyneen supermarketeihin ja lemmikkien ravinnon tuottajille kehittyneissä maissa.

07

Ihmiskauppa siis todella on erittäin tuottoisa rikos. Euroopan poliisiviraston (Europol) arvion mukaan ihmiskaupan vuotuinen tuotto on yli 29 miljardia euroa⁴. Käytettävissä ei ole luotettavia tilastoja, joten ihmiskaupan laajuutta on vaikea määrittää varmasti. Arvioiden mukaan kuitenkin 46 miljoonaa ihmistä joutuu elämään nykyajan orjuutta muistuttavassa tilanteessa⁵.

08

Aasia on maailman väkirikkain alue. Arvioiden mukaan kaksi kolmasosaa kaikista nykyajan orjuudessa elävistä ihmisistä asuu Aasiassa. Aasia on myös alueiden välisen ihmiskaupan uhrien merkittävä alkuperäalue⁶. Ihmiskauppaa koskevassa raportoinnissa tiedotusvälineet ovat kiinnittäneet huomiota siihen, kuinka paikallishallintoelimet, kansainväliset järjestöt, kansalaisyhteiskunta ja avustusjärjestöt torjuvat ihmiskauppaa alueella.

09

Ihmiskaupan hävittäminen on pitkän aikavälin pyrkimys. Se vaatii asenteiden muuttamista, oikeusvaltioperiaatteen noudattamista sekä vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Ihmisoikeuksia korostavien hankkeiden kestävyys on aina haaste, sillä aikaan saatujen tulosten säilyttäminen edellyttää usein jatkuvaa tukea avunantajilta sekä lujempaa kansallista sitoutumista. Lisäksi ihmiskaupan virrat ja käytännöt muuttuvat ja mukautuvat lainvalvonta-aloitteisiin. Ihmisoikeuskysymyksissä on tavallista, että vasta pitkällä aikavälillä voidaan arvioida, onko toteutetuilla toimilla kyetty edistämään ongelmien poistamista.

EU:n rooli ja toimijat ihmiskaupan torjunnassa EU:n ulkopuolella

10

Ihmiskaupan torjuntaa kolmansissa maissa koskeva EU:n strateginen kehys otettiin käyttöön vuonna 2009, kun neuvosto hyväksyi toiminta-asiakirjan EU:n ulkoisen ulottuvuuden lujittamisesta ihmiskaupan vastaisen toiminnan alalla⁷. Kyseisessä asiakirjassa kehotettiin toteuttamaan EU:n ja jäsenvaltioiden koordinoituja toimia ihmiskaupan estämiseksi ja torjumiseksi yhteistoiminnassa kolmansien maiden, alueiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tämä lähestymistapa vahvistettiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevassa laajemmassa monivuotisessa ohjelmassa vuosiksi 2010–2014 (nk. Tukholman ohjelma)⁸.

11

Lissabonin sopimuksella EU:n menetelmä ulotettiin myös aloille, jotka olivat aiemmin kuuluneet poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön pilariin⁹. Tämä muutos kasvatti komission roolia ihmiskaupan torjunnassa. Ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta annetussa direktiivissä 2011/36/EU¹⁰ (jäljempänä ’direktiivi’) kehotetaan jälleen kerran vahvistamaan kattava EU:n lähestymistapa, jossa yhdistyvät sisäiset ja ulkoiset ulottuvuudet. Direktiivissä jäsenvaltioita kehotetaan helpottamaan EU:n ihmiskaupan torjunnan koordinaattorin työtä ’unionin koordinoidun ja yhdenmukaisen strategian edistämiseksi’.

12

Komissio hyväksyi vuonna 2012 ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian vuosiksi 2012–2016. Strategiassa vahvistettiin yleinen toimintapoliittinen kehys ja määritettiin viisi ensisijaista tavoitetta, joihin EU:n olisi keskityttävä. Tavoitteet ovat uhrien suojeleminen, haavoittuvassa asemassa olevin henkilöiden hyväksikäytön ehkäiseminen, syytteen nostaminen ihmiskauppiaita vastaan, koordinoinnin ja yhteistyön tehostaminen ja tiedon jakaminen. Ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävään strategiaan sisältyi 40 tointa, jotka EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden oli määrä toteuttaa. Vuoden 2016 jälkeistä ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävää strategiaa ei ole vielä esitetty (tilanne huhtikuussa 2017).

13

EU:lla ei ole erityisesti ihmiskaupan torjumiseen tarkoitettua rahoitusvälinettä. Tämä merkitsee sitä, että rahoitusta myönnetään useista eri välineistä, joihin kuuluu niin turvallisuuteen keskittyviä ohjelmia kuin puhtaasti kehitysvälineitä. Kullakin välineellä on oma erillinen oikeusperustansa. Joihinkin välineisiin ihmiskaupan torjunta sisältyy omana erityistavoitteenaan. Toisissa taas viitataan laajempiin kokonaisuuksiin, kuten järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen tai sääntelemättömään muuttoliikkeeseen.

14

Kaiken kaikkiaan tässä tilanteessa on vaikea tuottaa kattavia tietoja EU:n ihmiskaupan torjuntaan myöntämästä kokonaisrahoituksesta¹¹. Vuonna 2016 annetussa komission kertomuksessa edistymisestä ihmiskaupan torjunnassa¹² todetaan, että vuosina 2011–2013 kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto rahoitti 53:a hanketta noin 37 miljoonalla eurolla. Kertomuksessa ei anneta tietoja naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston eikä ulkopolitiikan välineiden hallinnon hallinnoimista hankkeista. Siinä ei myöskään kerrota, hyödyttikö muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston hallinnoima rahoitus kolmansia maita.

15

Etelä- ja Kaakkois-Aasian tapauksessa pääasiallinen kehitysavun hallinnoinnista vastaava yksikkö on kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto. Tärkeimmät välineet, joita kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto käyttää ihmiskaupan torjuntahankkeiden tukemiseen, ovat kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI) ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline (EIDHR).

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

16

EU reagoi ihmiskauppaan monin eri tavoin. Se muun muassa antaa taloudellista apua, käy toimintapoliittista vuoropuhelua ja osallistuu monenvälisiin toimiin¹³. Näin ollen EU voi käyttää useita erilaisia välineitä ja resursseja, joiden avulla se voi tehdä ihmiskaupan torjuntaa koskevista ulkoisista toimistaan johdonmukaisempia, vaikuttavampia ja strategisempia. Ne muodostavat yhdessä EU:n kattavan lähestymistavan. Se kattaa myös EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden välisen vastuunjaon¹⁴.

17

Tilintarkastustuomioistuin päätti keskittyä tarkastuksessaan Etelä- ja Kaakkois-Aasian alueisiin, koska kyseisillä alueilla ihmiskauppa on laajalle levinnyt ongelma. Lisäksi näin otettiin huomioon neuvoston esittämät ensisijaiset tavoitteet. Vuonna 2016 julkaistun Global Slavery Index -julkaisun mukaan maailmassa on lähes 46 miljoonaa ihmiskaupan uhria. Heistä miltei kaksi kolmasosaa elää Aasiassa tai on lähtöisin sieltä. Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa¹⁵ sijaitsee suhteellisen suuri määrä maita, jotka neuvosto on yksilöinyt ensisijaisiksi alueiksi ihmiskaupan torjunnassa.

18

Tarkastuksessa tutkittiin, onko EU:n tuki ihmiskaupan torjuntaan Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa ollut vaikuttavaa. Sen selvittämiseksi tarkastuksessa vastattiin seuraaviin kysymyksiin:

1. Oliko EU:lla kattava lähestymistapa ihmiskauppaan Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa?
2. Kyettiinkö EU:n hankkeilla puuttumaan vaikuttavasti ihmiskauppaan Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa?

19

Tarkastajat yksilöivät ja tutkivat kaikki ihmiskauppaan liittyvät hankkeet, joita toteutettiin Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa vuosina 2009–2015 (ks. liite I). Kyseisten hankkeiden rahoitus oli kaikkiaan 31 miljoonaa euroa. Se oli vuonna 2009, kun EU hyväksyi ensimmäisen ihmiskaupan torjuntaa kolmansissa maissa koskevan EU:n strategisen kehyksen (toiminta-asiakirja, ks. kohta 10). Komissio toimitti tilintarkastustuomioistuimelle luettelon Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa toteutettavista ihmiskaupan torjuntahankkeista (22 hanketta, yhteensä 13 miljoonaa euroa). Niihin lisättiin sellaiset Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa toteutettavat hankkeet, joilla on selkeä yhteys ihmiskaupan torjuntaan (13 hanketta, yhteensä 18 miljoonaa euroa). Näiden 35 hankkeen piiriin kuului kymmenen kyseisten alueiden 19 maasta¹⁶.

20

Tarkastustyö koostui komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) asiakirjojen tarkastuksesta, komission ja EUH:n henkilöstön haastatteluista sekä tarkastuskäynnistä Thaimaahan, jonne keskittyy huomattava osa YK:n Aasian ja Tyynenmeren alueella tekemästä työstä. Tarkastuskäynnin tavoitteena oli kerätä lisätietoja ja haastatella EU:n edustuston henkilöstöä sekä kansallisten viranomaisten, edunsaajien, muiden avunantajien ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Tarkastuskäynnin aikana myös tavattiin asian parissa toimivien YK:n virastojen alueellisten toimipaikkojen edustajia.

Huomautukset

Ihmiskaupan torjuntaa koskevassa EU:n toimintapoliittisessa kehyksessä määritellään pitkälti kattava lähestymistapa ihmiskaupan torjuntaan, mutta kaikkia sen näkökohtia ei vielä ole kehitetty loppuun asti

Ihmiskaupan torjuntaa koskeva EU:n toimintapoliittinen kehys on vahvistettu useissa toisiinsa liittyvissä asiakirjoissa

21

Erityiskertomuksen tässä osassa selvitetään, perustuuko EU:n strategia relevanttiin ja luotettavaan ihmiskauppaa koskevaan aineistoon, onko strategialle vahvistettu tavoitteet ja onko sillä selkeät ja relevantit painopisteet, jotka kattavat sekä rikosoikeudelliset että ihmisoikeusnäkökohdat. Lisäksi selvitetään, onko EU käsitellyt ihmiskauppaa kansallisten ihmisoikeusstrategioiden ensisijaisena tavoitteena.

Ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävä strategia on korkean tason asiakirja, joka ei sisällä paljon opastusta ihmiskaupan torjunnan ulkoisesta ulottuvuudesta

22

Ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän strategian valmistelussa ei ollut käytettävissä riittävää määrä vertailukelpoisia tilastotietoja. Kaikesta rikollisesta toiminnasta on sen luonteen vuoksi vaikea saada tietoa¹⁷. Etelä- ja Kaakkois-Aasian maiden kanssa ei myöskään vaihdeta ihmiskauppaa koskevia tietoja.

23

Ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävään strategiaan sisältyy 40 toimea, jotka on jaettu viiteen ensisijaiseen tavoitteeseen (uhrien suojeleminen, ehkäisytoimet, syytteen nostaminen ihmiskauppiaita vastaan, koordinoinnin ja yhteistyön tehostaminen sekä tiedon jakaminen). Vain yksi 40 toimesta liittyy ihmiskaupan torjunnan ulkoiseen ulottuvuuteen. Komissio ei ollut julkaissut kattavaa arviointia ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän strategian avulla aikaansaaduista tuloksista eikä esittänyt vuoden 2016 jälkeistä ihmiskaupan torjuntaa koskevaa toimintapoliittista kehystä¹⁸ huhtikuuhun 2017 mennessä.

24

Ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävällä strategialla ei ollut erityisiä tavoitteita eikä välitavoitteita, joista olisi ollut apua valmisteltaessa kohdennettuja toimia paikalla ja arvioitaessa aikaan saatuja tuloksia. Strategiassa myös todetaan, että ”tulevia kumppanuuksia varten olisi laadittava luettelo ensisijaisista kolmansista maista ja alueista. Niissä sijaitseviin EU:n edustustoihin voitaisiin luoda ihmiskauppaa koskevia yhteistyömekanismeja vuonna 2013. Niiden avulla vahvistettaisiin yhteistyötä, luotaisiin kumppanuuksia, parannettaisiin koordinointia ja lisättäisiin johdonmukaisuutta.”

25

Joulukuussa 2012 neuvosto hyväksyi tällaisen luettelon ensisijaisista alueista ja maista komission ehdotuksen perusteella¹⁹. Tarkastajat tutkivat asiaan liittyvän rahoituksen vähyyttä ja totesivat, että maantieteellinen priorisointi ei ollut toimintojen ohjaamiseen riittävän täsmällinen, sillä useimmat kehitysmaat oli otettu mukaan joko erikseen tai osana maantieteellistä aluetta. Lisäksi tämän toimintatavan avulla aikaan saatuja tuloksia ei seurattu. Luetteloa ei myöskään päivitetty säännöllisesti eikä vahvistettu, olivatko maantieteelliset painopisteet edelleen relevantteja. Etelä- ja Kaakkois-Aasian tapauksessa maantieteellisiin painopisteisiin kuuluivat Vietnam, silkkitien alue²⁰ (etenkin Intia) ja Kaakkois-Aasian maat (etenkin Thaimaa, Laos, Kambodža ja Filippiinit).

Ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävää strategiaa täydennetään muilla toimintapoliittisilla asiakirjoilla

26

Ihmiskauppa on monimutkainen ilmiö. Sitä voidaan tarkastella eri näkökulmista. Ihmisoikeuksiin keskittyvässä tarkastelutavassa tärkeitä asiakirjoja ovat Euroopan muuttoliikeagenda, Euroopan turvallisuusagenda, siirtolaisten salakuljetuksen vastainen EU:n toimintasuunnitelma (2015–2020), ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva toimintasuunnitelma (2015–2019), sukupuolten tasa-arvoa ja naisten voimaannuttamista EU:n ulkosuhteissa koskeva EU:n toimintakehys (2016–2020) sekä sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva strateginen toimintaohjelma (2016–2019). Niillä täydennetään EU:n lähestymistapaa ihmiskaupan torjuntaan.

27

EU on sitoutunut edistämään ihmisoikeuksia kaikilla ulkoisen toimintansa aloilla poikkeuksetta²¹. Toimiessaan kahdenvälisten kumppanien kanssa EU kehittää mieluiten räätälöityjä toimintatapoja, jotka otetaan huomioon paikallisissa maakohtaisissa ihmisoikeusstrategioissa²². Tarkoituksena on, että EU ja jäsenvaltiot ottavat nämä strategiat huomioon toiminnassaan. Niiden on tarkoitus muodostaa ihmisoikeusvuoropuhelujen perusta, ja EU:n edustustojen ja keskusyksiköiden on määrä seurata niitä säännöllisesti vuotuisissa edistymiskertomuksissa ja selvityksissä.

28

EU on laatinut ihmisoikeusstrategiat kaikille tarkastuksen kohteena oleville maille. Jäsenvaltiot ovat osallistuneet aktiivisesti näiden strategioiden laatimiseen niiden valmistelusta aina hyväksymisvaiheeseen asti. Jäsenvaltioiden osallistumiseen kuului muun muassa edustajien lähettäminen neuvoston Aasian ja Oseanian työryhmään (COASI) ja ihmisoikeustyöryhmään (COHOM). Kyseiset työryhmät vastaavat Aasiaa koskevien kysymysten ja yleisesti ihmisoikeuskysymysten käsittelystä²³. Osallistumalla kumpaankin työryhmään voitiin varmistaa johdonmukaisuus sekä alueellisesti että temaattisesti.

29

Ihmiskauppaan liittyvät kysymykset sisällytetään tavallisesti ihmisoikeusstrategioihin tavalla, jota EUH pitää sopivimpana ja jonka sekä EU että vastapuolimaa voivat hyväksyä. Näin varmistetaan toimiva tasapaino ihmiskaupan torjunnan ja muiden ensisijaisten kysymysten välillä. Tarkastetuissa ihmisoikeusstrategioissa käsiteltiin relevantteja ihmiskauppaan liittyviä kysymyksiä asianmukaisesti. Kysymykset oli sisällytetty strategioiden naisten, lasten ja vähemmistöjen oikeuksia käsitteleviin osioihin.

30

Ihmiskaupan torjuntaa voidaan tarkastella myös siten, että keskitytään toimintaan rikoksena. Tätä näkökulmaa käsiteltiin ensisijaisesti vuonna 2013 laaditussa EU:n kertomuksessa vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevasta uhka-arviosta. Siinä ihmiskaupan todettiin kuuluvan EU:n keskeisiin uhkatekijöihin (arviointi sai vahvistuksen vuonna 2017²⁴). Sen vuoksi neuvosto hyväksyi nimenomaan ihmiskauppaa koskevan monivuotisen strategisen suunnitelman sekä vuotuisia toimintasuunnitelmia. Näissä asiakirjoissa käsitellään ihmiskaupan rikollista ulottuvuutta, joka ei sisälly ihmiskaupan torjuntastrategiaan. Niissä keskitytään lainvalvonnan näkökohtiin, jotka liittyvät ihmiskaupan torjuntaan Euroopassa. Siksi niihin on otettu pieni joukko kolmansissa maissa toteutettuja toimia. Mikään näistä toimista ei liity Etelä- ja Kaakkois-Aasian maihin.

EU:n toimintapoliittista kehystä tuetaan erilaisilla välineillä: Ihmisoikeusvuoropuhelu on erityisen hyödyllinen väline, kun taas joitakin toisia välineitä voitaisiin käyttää ihmiskaupan torjunnassa Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa entistä enemmän

31

Kertomuksen tässä osassa selvitetään, onko eri välineitä (kuten ohjelmasuunnittelu, koordinointi ja ihmisoikeusvuoropuhelu) käyttämällä kyetty helpottamaan kattavaa toimintaa. Tarkastajat tutkivat myös, oliko ihmiskaupan torjuntaa koskevia kumppanuuksia tehty Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa sijaitsevien kolmansien maiden ja alueiden sekä siellä toimivien kansainvälisten järjestöjen kanssa.

EU myönsi taloudellista tukea ihmiskaupan torjuntaan Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa, mutta ohjelmasuunnittelussa ei ollut kattavaa johtoajatusta tai suuntaa eikä sen koko potentiaalia hyödynnetty

32

EU:lla ei ole erityisesti ihmiskaupan torjumiseen tarkoitettua rahoitusvälinettä. Tämä merkitsee sitä, että nykyisiä välineitä on käytettävä koordinoidusti, jotta alan toimintaa voidaan rahoittaa. Tarkastettuja hankkeita rahoitettiin kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI) ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta välineestä (EIDHR). Näistä välineistä voidaan rahoittaa toimintaa, joka liittyy Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa harjoitettavan ihmiskaupan ihmisoikeusulottuvuuteen. Komissio suorittaa parhaillaan näiden ulkoisten rahoitusvälineiden uudelleenarviointia (DCI:n ja EIDHR:n väliarvioinnit), joka on määrä saattaa päätökseen vuoden 2017 puoliväliin mennessä.

33

Komissio, EUH ja jäsenvaltiot osallistuvat ohjelmasuunnitteluprosessin kautta tukistrategioiden, ensisijaisten tavoitteiden ja rahoitusvälineistä osoitettavien määrien määrittelyyn. Kaikki tarkastetut maat sisällyttivät ainakin yhden ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän strategian jälkeen hyväksytyn strategia-asiakirjan. Tarkastuksen kohteena olleita kymmentä maata koskevat ohjelmasuunnitteluasiakirjat eivät sisältäneet viittauksia ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävään strategiaan eivätkä neuvoston maantieteellisiin painopisteisiin.

34

Myöskään EU:n taloudellisesta tuesta ihmiskaupan torjuntaan vuosina 2009–2015 ei ole käytettävissä kattavia tietoja²⁵. Komissio pitää yllä ihmiskaupan torjuntahankkeita koskevaa tietokantaa (ihmiskaupan torjuntaa koskeva verkkotietokanta). Tarkastajat kuitenkin havaitsivat, ettei tietokanta ollut kattava rahoitusta koskevan tiedon lähde. Näin ollen sen avulla ei voida tukea tehokkaasti asiassa toimivia päätöksentekijöitä ja käytännön työn harjoittajia painopisteiden vahvistamisessa ja toiminnan johtamisessa. Tämä johtuu siitä, että ei ole selkeitä kriteereitä, joissa määriteltäisiin ihmiskaupan kannalta merkittävä toiminta (ks. liite III)²⁶. Näin ollen ei ole mahdollista arvioida, jakautuivatko varat alueiden kesken neuvoston painopisteiden mukaisesti.

35

Suurin osa EU:n taloudellisesta tuesta ihmiskaupan torjuntaan Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa annetaan EU:n avustuksina (ks. kohta 46). Komissio antoi vuonna 2014 EU:n edustustoille viralliseksi ohjeeksi kasvattaa avustusten vähimmäiskokoa kansallisten ehdotuspyyntöjen osalta, jotta voitiin vähentää sopimusten lukumäärää²⁷. Komissio odottaa, että toimiminen suurempien ja ammattimaisempien kansalaisjärjestöjen kanssa auttaa parantamaan hallinnointia ja suunnittelua. Päätöksessä ei kuitenkaan oteta täysin huomioon sitä, että ihmiskaupan torjunnan parissa toimivien kansalaisjärjestöjen lukumäärä vaihtelee maasta toiseen. Sen vuoksi joissakin maissa saattaa olla vaikea muodostaa ryhmiä, joilla olisi tarvittava kokemus.

Ihmisoikeusvuoropuhelu on osoittautunut hyödylliseksi välineeksi ihmiskaupan torjunnassa

36

Kehitysavun välineillä voidaan puuttua ihmiskauppaan ihmisoikeusnäkökulmasta. Yksi tärkeimmistä välineistä, joilla EU voi edistää ihmisoikeuksia, on kumppanimaiden kanssa käytävät säännölliset vuoropuhelut. Nämä vuoropuhelut ovat diplomatian väline. Niillä helpotetaan keskustelua arkaluonteisista ihmisoikeuskysymyksistä. Ihmisoikeusvuoropuhelun vaikuttavuus perustuu siihen, että se tuottaa keskustelunaiheita muille politiikan aloille, kuten kehitysyhteistyö- ja kauppapolitiikkaan, sekä ylemmän tason politiikkavuoropuheluun.

37

Politiikkavuoropuhelua voidaan helpottaa antamalla konkreettista tukea teknisen tuen välineistä, joita ovat teknisen avun ja tiedonvaihdon ohjelma ja poliittisen vuoropuhelun tukiväline.

38

EU käy ihmisoikeusvuoropuhelua 40 maan kanssa. Näistä maista kymmenen sijaitsee tämän tarkastuksen piiriin kuuluvalla Etelä- ja Kaakkois-Aasian alueella. Vuoropuhelut käynnistetään ihmisoikeusvuoropuheluja koskevien EU:n suuntaviivojen mukaisesti. Suuntaviivoissa EU:n edustustoille on annettu merkittävä rooli vuoropuhelujen valmistelu- ja toteutusvaiheessa ja niistä tiedotettaessa. Kymmenessä tarkastuksen piiriin kuuluvassa maassa ihmisoikeusvuoropuhelua on käyty säännöllisin väliajoin. Tämä antaa EU:lle tilaisuuden nostaa esiin tärkeitä ihmiskauppaan liittyviä kysymyksiä. EUH hyödyntää sisäistä raportointia ihmisoikeusvuoropuhelun aikana käydyistä keskusteluista EIDHR:n ohjelmasuunnittelun yhteydessä.

39

Ennen jokaista vuoropuhelua kyseisestä alueesta ja ihmisoikeuksista vastaavat EUH:n yksiköt vahvistavat EU:n kannan. Tämä edellyttää usein aiheiden priorisointia. Kaikkien kymmenen maan tapauksessa ainakin yhteen vuoropuheluun sisällytettiin ainakin yksi ihmiskauppaan liittyvä näkökohta. Tarkastajat havaitsivat, että asiasta vastaavien, ihmisoikeuksia käsittelevien EUH:n päätoimipaikan yksiköiden osallistuminen paransi johdonmukaisuutta ihmiskaupan torjuntaa koskevien monenvälisten aloitteiden ja Etelä- ja Kaakkois-Aasian maita koskevien EU:n strategisten ihmisoikeustavoitteiden välillä.

EU on tukenut alueellisia aloitteita korkeimmalla tasolla mutta ei ole vielä solminut yhdenkään Etelä- ja Kaakkois-Aasian maan kanssa nimenomaan ihmiskaupan torjuntaan tähtäävää kumppanuutta

40

EU:n keskeinen kumppani kyseisellä alueella on Kaakkois-Aasian valtioiden liitto (ASEAN). Neuvosto pitää sitä yhtenä ”tärkeimmistä vakautta ylläpitävistä voimista Aasian ja Tyynenmeren alueella”²⁸. Tässä yhteydessä EU on aiemmin tukenut ASEANin ihmisoikeusmekanismin kehittämistä ja järjestön hallitustenvälisen ihmisoikeuskomission perustamista. Oikeudellisesti sitova ihmiskaupan, erityisesti nais- ja lapsikaupan, vastainen ASEANin yleissopimus hyväksyttiin järjestön 27. huippukokouksessa vuonna 2015²⁹. Kun vähimmäismäärä eli kuusi maata³⁰ oli ratifioinut yleissopimuksen, se tuli voimaan maaliskuussa 2017.

41

Balin prosessi on aloite, jolla pyritään puuttumaan ihmisten salakuljetukseen, ihmiskauppaan ja sääntelemättömään muuttoliikkeeseen alueella. Aloitetta johtavat Indonesia ja Australia, ja siihen kuuluu yli 48 jäsentä. Jäseniä ovat muun muassa YK:n pakolaisvaltuutettu, Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) sekä UNODC. Komissio ja 12 EU:n jäsenvaltiota osallistuvat prosessiin tarkkailijoina. Balin prosessi keskittyy pääosin muuttoliikekysymyksiin (sillä on luettelo muuttoliikkeen asiantuntijoista mutta ei ihmiskaupan torjunnan asiantuntijoista). Sen piiriin on kuitenkin perustettu ihmiskauppaa käsittelevä työryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran maaliskuussa 2015.

42

Ei ole olemassa vahvaa ihmiskaupan torjunnan alan asiantuntijoiden yhteisöä. Tämä seikka vaikuttaa asiaa koskevan tiedonjaon edistämiseen. Komissio laati luettelon ihmiskauppaa käsittelevistä yhteyspisteistä³¹. Luettelo ei kuitenkaan ollut täydellinen (Indonesia, Myanmar, Nepal, Pakistan ja Thaimaa puuttuivat). Yhteyspisteiden työntekijät saivat ainoastaan peruskoulutuksen ja tietopaketteja. EU:n edustustot hyödynsivät olemassa olevia ihmisoikeusalan yhteyspisteiden rakenteita. Tämä oli tehokkuuden kannalta järkevää mutta tarkoitti, että kokoon saatiin vähemmän ihmiskaupan torjunnan alan erityisasiantuntemusta.

43

Kaikki Etelä- ja Kaakkois-Aasian maat lukuun ottamatta Bangladeshia, Bhutania, Laosia ja Nepalia (ks. kohta 2) ovat Palermon pöytäkirjan osapuolia³². Ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävässä strategiassa kehotetaan torjumaan ihmiskauppaa EU:n rajojen ulkopuolella kumppanuuksien avulla. Kahdenvälisten vuoropuhelujen lisäksi EU:lla on pitkäaikaiset suhteet ja kumppanuus ASEANin ja Aasia–Eurooppa-kokouksen (Asem) kanssa. EU käyttää niitä ihmiskaupan torjuntaan tarkoitettuina rakenteina. EU:n ja Etelä- ja Kaakkois-Aasian maiden välille ei ole tähän mennessä luotu uusia ihmiskaupan torjuntaan tähtääviä kumppanuuksia.

Havaituista puutteista huolimatta useimmat ihmiskaupan torjuntahankkeet tuottivat myönteisiä tuloksia, mutta tulosten kestävyys aiheutti huolta

Hankkeiden valintajärjestelmä ei helpottanut kattavan lähestymistavan soveltamista, ja hankesuunnittelussa esiintyi puutteita varsinkin tavoitteiden ja indikaattorien määrittelyssä

44

Kertomuksen tässä osassa selvitetään, olivatko hankkeet johdonmukaisia EU:n toimintapolitiikan strategisten painopisteiden ja toimien kanssa. Lisäksi tutkitaan, oliko hankkeilla asianmukaiset tavoitteet ja indikaattorit³³ ja puuttuiko komissio suunnittelun puutteisiin hyvissä ajoin.

Hankkeet olivat johdonmukaisia yleisen ihmiskaupan torjuntastrategian kanssa, mutta niitä käsiteltiin yksittäisinä prosesseina

45

Tarkastajat havaitsivat, että kaikki tarkastetut 35 ihmiskauppaan liittyvää hanketta olivat johdonmukaisia vuonna 2012 hyväksytyn ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän strategian kanssa. Ne olivat johdonmukaisia myös kunkin maakohtaisen strategian ja maata koskevan ihmisoikeusstrategian kanssa sekä tiettyjä tukivälineitä koskevien ohjelmasuunnitteluasiakirjojen kanssa. Hankkeet kohdistuivat pääsääntöisesti ihmisoikeusnäkökohtiin. Niissä korostettiin johdonmukaisesti naisten ja lasten oikeuksia ja hyvinvointia.

46

Pääosa hankkeista valittiin ehdotuspyyntöjen perusteella (32 hanketta kaikkiaan 35:stä). Ehdotukset arvioitiin, ja niitä verrattiin muihin ehdotuksiin, jotka oli toimitettu asianomaisen ehdotuspyynnön perusteella. Vertailumekanismin tarkoituksena oli valita kunkin ehdotuspyynnön osalta paras hanke. Siinä ei kuitenkaan otettu huomioon mahdollista synergiaa ja vuorovaikutusta muiden hankkeiden tai välineiden kanssa.

47

Kun hankkeet valittiin ehdotuspyyntöjen avulla, jokainen valinta oli yksittäinen prosessi ja komissiolla oli rajalliset mahdollisuudet (sekä ajan että opastuksen suhteen³⁴) varmistaa, että hankevalikoiman avulla voitiin käsitellä kaikkia viittä ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävässä strategiassa mainittua ensisijaista tavoitetta (ks. kohta 22). Tarkastuksessa havaittiin, ettei yksikään otoksen hankkeista keskittynyt ensisijaisesti syytteiden nostamiseen tai tiedonjakoon. Sen sijaan useimmissa hankkeissa keskityttiin ehkäisytoimiin ja/tai suojelemiseen (kaikkiaan 31 hankkeessa). Vain yhdessä hankkeessa³⁵ käsiteltiin ihmiskaupan rikosulottuvuutta sekä toimia, joiden avulla kehitetään lainvalvontaviranomaisten valmiuksia torjua ihmiskaupparikoksia paljastamalla ja hajottamalla rikollisverkostoja.

Tavoitteet ja/tai indikaattorit olivat useissa hankkeissa heikot

48

Monissa hankkeissa (23) ilmeni ongelmia tavoitteiden ja/tai indikaattoreiden määrittelyssä³⁶. Usein tavoitteet eivät olleet riittävän täsmällisiä (14 hankkeessa) tai niitä oli vaikea mitata (kahdeksassa hankkeessa). Indikaattoreissa havaittiin puutteita erityisesti niiden kestävyydessä, uskottavuudessa ja helppokäyttöisyydessä. Toisinaan ne ilmaistiin määrällisesti tavalla, joka ei ollut mielekäs.

49

Kaikkiaan 21 hankkeessa suunniteltiin lähtötasoarvion tekemistä. Arvioiden vaikuttavuus ja lisäarvo kuitenkin vaihtelivat. Kahdessa tapauksessa lähtötasoarviosta ei ollut hyötyä sisäiselle seurantajärjestelmälle tai toimien loogisen viitekehyksen parantamiselle, koska arviot laadittiin liian myöhään tai ne eivät olleet riittävän yksityiskohtaisia tai täysin hankkeen indikaattoreiden mukaisia³⁸. Sen sijaan neljässä hankkeessa (Bangladesh1, Bangladesh3, Nepal2 ja Nepal3) lähtötasoarviot olivat valmiina hankkeen alussa, ja ne olivat hyvä lähtökohta hankkeen tulosten seurannalle ja arvioinnille.

Komissio ei korjannut kaikkia hankkeiden suunnittelun puutteita hyvissä ajoin, etenkään ennen avustussopimuksen allekirjoittamista

50

Riskit ja aiemmat kokemukset otettiin huomioon useimpien hankkeiden suunnittelussa, mutta vain seitsemässä hankkeessa arvioitiin riskien todennäköisyysskenaariot (eli riskien esiintymisen todennäköisyys ja niiden toteutumisen vaikutus)³⁹. Useissa hankkeissa arvioijat⁴⁰ havaitsivat ehdotusvaiheessa, että loogisessa viitekehyksessä oli puutteita, mutta niitä ei otettu kokonaisuudessaan huomioon hanketta toteutettaessa.

1. Indonesia1-hankkeen tapauksessa yksi koko ehdotuksen arvioijista kiinnitti huomiota indikaattorien heikkouteen, mutta tätä ei otettu arviointikertomuksessa huomioon eikä indikaattoreita muutettu.
2. Philippines2-hankkeen arvioijat totesivat, että erityistavoitteet oli laadittu heikosti (paljon erilaisia toimia, jotka olivat hyvin samantyyppisiä kuin odotetut tulokset). Tähän ei kuitenkaan puututtu ennen avustussopimuksen allekirjoittamista.
3. Nepal3-hankkeen arvioija pani merkille, että hankkeesta ei ollut laadittu lähtötasoarviota eikä vertailuanalyysiä ja että looginen viitekehys olisi suunniteltava uudelleen siten, että siinä on asianmukaiset määrälliset indikaattorit. Tässä tapauksessa lähtötasoarvio tehtiin hanketoimintona ja loogista viitekehystä tarkistettiin toisen välikertomuksen antamiseen mennessä. Osa indikaattoreista oli kuitenkin edelleen subjektiivisia eikä niitä ollut mahdollista ilmaista määrällisesti⁴¹.

51

Yhdessä tapauksessa (Bangladesh5-hanke) EU:n edustusto puuttui heikkoon loogiseen viitekehykseen, kun hanketta oltiin toteuttamassa, ja pyysi edunsaajaa korjaamaan viitekehystä. Muutokset tehtiin kuitenkin vasta kuusi kuukautta ennen hankkeen päättymistä huhtikuussa 2016. Edustusto siis puuttui tilanteeseen liian myöhään (hankkeen kesto oli kolme vuotta).

52

Useimmissa hankkeissa odotetut tulokset olivat suunnitteluvaiheessa kohtuullisen realistisia⁴². Tosin poikkeuksiakin oli:

1. Keskusteltaessa komission kanssa Bangladesh1-hankkeen jatkamisesta kävi ilmi, että hanke oli suunniteltu liian kunnianhimoisesti. Tämä koski erityisesti tietokannan käyttöä. Hanke toteutettiin syrjäisillä alueilla. Siksi sähkön puuttuminen ja internetyhteysongelmat estivät hanketoimintojen toteuttamisen onnistumista merkittävällä tavalla. Tätä seikkaa aliarvioitiin hankkeen suunnitteluvaiheessa.
2. India1 -hankkeessa peruttiin useita toimintoja, koska ne olivat suunnitteluvaiheessa liian kunnianhimoisia. Hankkeessa oli tarkoitus tarkastella odotettavissa olevia lainsäädännön muutoksia, joita oli jo lykätty useaan otteeseen (vuodesta 2004 lähtien). Muutoksia ei hyväksytty hankkeen toteuttamisjakson aikana (2001–2014).

Paikalla ilmenneet rajoitukset ja viivästykset haittasivat hankkeiden toteutusta

53

Kertomuksen tässä osassa tarkastellaan muun muassa sitä, valvoiko komissio hankkeita asianmukaisesti, reagoiko se ajoissa odottamattomiin muutoksiin ja toteutettiinko hankkeet suunnitelman mukaisesti (aika, määrärahat ja toiminnot).

Komissio valvoi hankkeita asianmukaisesti, mutta omavastuullisuuden puute kansallisella tasolla, kumppanien tekemät muutokset toimintojen järjestykseen sekä viivästykset haittasivat toteutusta

54

Tarkastajat totesivat, että komissio valvoi hankkeita asianmukaisesti. Se teki 26 hankkeen tapauksessa käynnin paikalle ja harjoitti neljän hankkeen tapauksessa tulosperusteista seurantaa⁴³. Yleisesti ottaen komissio toteutti oikea-aikaisesti korjaavia toimia, joilla se tuki hankkeiden sujuvaa toteutusta⁴⁴. Tarkastuksessa kuitenkin havaittiin, että 14 hankkeen kestävyyden jatkuva arviointi oli heikkoa (ks. kohta 66). Tosin ainakin joissakin tapauksissa tämä oli selvää jo suunnitteluvaiheessa.

55

Heinäkuussa 2016 yhteensä 35 hankkeesta 27 oli saatu päätökseen. Täytäntöönpanojaksoa kuitenkin jatkettiin 10 hankkeen⁴⁵ tapauksessa 3–12 kuukaudella. Puolet kyseisistä tapauksista liittyi ulkoisiin tekijöihin. Näitä olivat esimerkiksi viranomaisten liian myöhään antamat hyväksynnät, poliittiset levottomuudet ja turvallisuussyyt. Lopuissa tapauksissa selityksenä oli kumppanien valmiuksiin liittyvät hankkeen sisäiset ongelmat.

56

Kahdeksassa hankkeessa toimintojen loogista järjestystä muutettiin. Muutokset vaikuttivat toimintojen toteutukseen siten, että ei ollut mahdollista hyödyntää hankkeiden koko yhteisvaikutuspotentiaalia. Tarkastajat totesivat, että lähtötasoarvioita ja -arviointeja ei aina ollut saatavilla tarvittaessa, että koulutusta järjestettiin liian myöhään ja liitännäistoimintojen priorisoinnissa oli parantamisen varaa.

57

Kymmenessä tarkastetussa tapauksessa⁴⁶ osaa merkittävistä toiminnoista ei toteutettu suunnitellulla tavalla. Tämä johtui siitä, että joko hallitus (viidessä tapauksessa), toteutuksesta vastaava kumppani (neljässä tapauksessa) tai kumpikaan niistä (yhdessä tapauksessa) ei ollut riittävän sitoutunut hankkeeseen, ks. laatikko 3.

Paikallisten kumppanien rajalliset valmiudet haittasivat talousarvion toteutusta

58

Tarkastuksessa havaittiin seitsemässä tapauksessa varojen merkittävää vajaakäyttöä. Lisäksi havaittiin viisi tapausta, joissa talousarviomäärärahojen käyttö edellytti, että hankkeiden kestoa pidennettiin⁴⁷. Avustussopimuksissa vahvistetaan EU:n maksuosuuden enimmäismäärä. Vajaakäyttö ei välttämättä ole kielteinen seikka, etenkin jos kaikki tavoitteet saavutetaan. Sen sijaan jos valitun hankkeen määrärahat on arvioitu huomattavasti liian suuriksi eikä tilannetta korjata ennen sopimuksen tekemistä, komissio ei voi hyötyä täysimääräisesti ehdotuspyynnöstä (eikä käytettävissä olevista varoista) ja tukea muita hankkeita. Tarkastajat havaitsivat, että joissakin tapauksissa kumppanien alkuperäinen ehdotus oli epärealistinen (liian kunnianhimoinen tai arvioitu liian suureksi) kumppanin valmiuksiin nähden. Esimerkkeinä voidaan mainita seuraavat tapaukset:

1. Yhdessä hankkeessa (Regional1) alkuperäisestä talousarviosta käytettiin vain 65 prosenttia. Johtava toteutuksesta vastaava kumppani myönsi, että useiden budjettikohtien määrärahat oli alun perin arvioitu liian suuriksi (erityisesti laitteita ja kampanjamenoja koskevat kohdat)⁴⁸.
2. India3-hankkeen sopimuksen arvosta lähes puolet oli käyttämättä hankkeen alkuperäiseen päättymispäivään mennessä. Tämä johtui osaksi siitä, että uhrien avustamista koskevat pitkän aikavälin toiminnot katettiin valtion rahoituksella, joka saattoi olla houkuttelevampaa (pidempiaikaista ja kohdennetumpaa).
3. Regional2-hankkeen kestoa pidennettiin kahdesti (36 kuukaudesta 48:aan), jotta suunnitellusta EU:n maksuosuudesta saatiin käytettyä 90 prosenttia⁴⁹.

Ihmiskaupan torjuntahankkeet tuottivat joitakin myönteisiä tuloksia, vaikka tulosten kestävyys aiheutti huolta

59

Kertomuksen tässä osassa tarkastellaan sitä, toimitettiinko/toimitetaanko suunnitellut tuotokset ajoissa ja talousarvion rajoissa, oliko hankkeilla myönteinen vaikutus ihmiskaupan hävittämiseen ja ovatko hankkeiden tulokset kestäviä.

Hankkeet tuottivat joitakin myönteisiä tuloksia ihmiskaupan alalla, mutta niitä on vaikea yhdistää ihmiskaupan torjunnan yleiseen kehittymiseen alueella

60

Ihmiskaupan torjunta on kaiken kaikkiaan parantunut tarkastuksen kohteena olevilla alueilla vuodesta 2009 lähtien. Maiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Vain kaksi maata täyttää parhaat normit. Yhdysvalloissa laaditun Trafficking in Persons -raportin (ks. taulukko 1) mukaan tilanne on parantunut Bangladeshissa, Kambodžassa, Intiassa, Filippiineillä ja Pakistanissa. Neljässä maassa (Indonesia, Nepal, Myanmar ja Vietnam) tilanne on ennallaan, ja vain yhdessä maassa (Thaimaassa) tilanne heikkeni tarkastuksen kattamana aikana.

Taulukko 1

Otokseen kuuluvien maiden toimet ihmiskaupan torjumiseksi Trafficking in Persons -raportin mukaan

Maa	2009		2010		2011		2012		2013		2014		2015		2016
Kambodža	Taso 2, seuranta-luettelo		2		2		2		Taso 2, seuranta-luettelo		Taso 2, seuranta-luettelo		Taso 2, seuranta-luettelo		2
Indonesia	2		2		2		2		2		2		2		2
Nepal	2		2		2		2		2		2		2		2
Myanmar	3		3		3		Taso 2, seuranta-luettelo		Taso 2, seuranta-luettelo		Taso 2, seuranta-luettelo		Taso 2, seuranta-luettelo		3
Thaimaa	2		Taso 2, seuranta-luettelo		Taso 2, seuranta-luettelo		Taso 2, seuranta-luettelo		Taso 2, seuranta-luettelo		3		3		Taso 2, seuranta-luettelo
Vietnam	2		Taso 2, seuranta-luettelo		Taso 2, seuranta-luettelo		2		2		2		2		2
Intia	Taso 2, seuranta-luettelo		Taso 2, seuranta-luettelo		2		2		2		2		2		2
Filippiinit	Taso 2, seuranta-luettelo		Taso 2, seuranta-luettelo		2		2		2		2		2		1
Pakistan	Taso 2, seuranta-luettelo		2		2		2		2		1		1		1
Bangladesh	Taso 2, seuranta-luettelo		Taso 2, seuranta-luettelo		Taso 2, seuranta-luettelo		2		2		2		2		2

Huom.: Trafficking in Persons -raportissa maat jaotellaan neljään kategoriaan: Taso 1 (täyttää normit täysin), taso 2 (ei täytä vaatimuksia täysin mutta toteuttaa huomattavia toimia), taso 2, seurantaluettelo (kuin taso 2 mutta vaikutusta heikentävät uhrien määrä, näytön puuttuminen toteutetuista lisätoimista tai sitoumusten noudattamatta jättäminen) sekä taso 3 (ei täytä normeja).

Lähde: Yhdysvaltojen ulkoministeriön raportti ’Trafficking in Persons Report’, 2016.

61

Tarkastajat kykenivät määrittämään kaikissa tarkastetuissa hankkeissa ihmiskaupan alalla joitakin myönteisiä tuloksia, jotka auttavat ihmiskaupan torjunnassa. Tarkastuksessa havaittiin myös, että EU:n tuki, etenkin EIDHR:n kohdennettu rahoitus, on auttanut lujittamaan yhteisövetoisia kansalaisjärjestöjä, joiden toiminnan tavoitteena on ihmiskaupan torjunta. Tuloksia ei kuitenkaan voi yhdistää ihmiskaupan torjunnan yleiseen kehitykseen kyseisillä alueilla. Lisäksi ihmisoikeuksiin pohjautuvien aloitteiden vaikutusta on vaikea määrittää, koska aloitteilla tuetaan pitkän aikavälin muutoksia, joita on usein vaikea mitata niiden luonteen vuoksi.

62

Indonesia1-hanke on hyvä esimerkki siitä, kuinka EU:n tuki voi vaikuttaa pitkällä aikavälillä asenteiden muutokseen ja paikalliseen sitoutumiseen. Tämän hankkeen avulla vakiinnutettiin syntymässä oleva ihmiskaupan torjunnan alalla toimivien paikallisten kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä. Tämä tehtiin kehittämällä yhteenliittymän valmiuksia sekä parantamalla sen kansainvälistä näkyvyyttä ja laajentamalla sen tavoittamien henkilöiden joukkoa. Hankkeen tuloksena yhteenliittymä kykeni osallistumaan relevantilla tavalla ihmiskauppaan liittyviin haasteisiin YK:n johtaman Indonesian ihmisoikeustilannetta koskevan määräaikaisarvioinnin yhteydessä⁵⁰.

63

Samoin Cambodia2 ja Cambodia3 -hankkeiden toteuttajana oli kansallisten kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä. Näiden kahden hankkeen avulla lisättiin yhteenliittymän näkyvyyttä, valmiuksia ja sen tavoittamien henkilöiden joukkoa. Hankkeiden ansiosta yhteenliittymä ja sen jäsenet ovat parantaneet hankehallinnointitaitojaan ja onnistuneet saamaan avunantajilta edelleen tukea joihinkin toimintoihinsa.

64

Kuten edellä on kuvattu (ks. kohta 47), hankkeiden valitseminen ehdotuspyyntöjen avulla antoi komissiolle vain rajalliset mahdollisuudet sisällyttää hankkeet osaksi kattavaa lähestymistapaa. Tarkastajat havaitsivat kuitenkin yhden hankkeen, jossa oli onnistuttu luomaan yhteys kehitysavun ja EU:n muiden toimintapolitiikan välineiden välille (ks. laatikko 4). Muut avunantajat käsittelevät myös ihmiskauppaa hyväksymällä kattavan lähestymistavan, johon sisällytetään erilaisia tukimuotoja⁵¹.

Hankkeiden tulosten kestävyyttä ei kyetty varmistamaan järjestelmällisesti

65

Tarkastajat kykenivät arvioimaan 25 hankkeen kestävyysnäkymät⁵³. Muissa 10 tapauksessa hanke oli joko käynnissä, loppukertomusta ei ollut vielä hyväksytty tai se ei ollut riittävän yksityiskohtainen. Tarkastajat totesivat, että kestävyys kyettiin osoittamaan 11 hankkeessa. Muissa 14 hankkeessa kestävyyteen todennäköisesti kielteisesti vaikuttavia tekijöitä olivat avunantajien riittämättömät maksuosuudet tulevaisuudessa (kahdeksassa hankkeessa) sekä kumppanien tai hallituksen riittämätön sitoutuminen (kuudessa hankkeessa).

66

Tarkastajat havaitsivat niissä 14 hankkeessa, joiden kestävyys oli epävarma, että taustalla oleviin, kestävyyteen vaikuttaviin tekijöihin olisi voitu puuttua paremmin suunnitteluvaiheessa. Hankkeisiin ei ollut sisällytetty irtaantumisstrategiaa, jonka avulla hankkeen käytännöt ja sen tuottamat tuotokset siirretään eteenpäin, vaikka tätä suositellaan hankkeen elinkaaren hallintajärjestelmää koskevissa komission suuntaviivoissa⁵⁴. Myöskään ulkoisia tekijöitä tai uhkia ei ollut lievennetty riittävästi, joten ne olivat edelleen olemassa toteutusvaiheessa. Komission suorittamaa jatkuvaa kestävyyden arviointia haittasi myös se, että toteutuksen aikana tehtyjen muutosten vaikutuksia ei ollut dokumentoitu riittävän hyvin.

67

Tarkastajat löysivät hyvän esimerkin kestävästä hankkeesta. Esimerkistä käy ilmi, miksi kestävyyskysymykset on hyvä käsitellä hyvissä ajoin suunnitteluvaiheessa (ks. laatikko 6).

Johtopäätökset ja suositukset

68

Tarkastuksessa tutkittiin, onko EU:n tuki ihmiskaupan torjuntaan ollut Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa vaikuttavaa. Ihmiskaupan hävittäminen on väistämättä pitkän aikavälin prosessi. Sen onnistuminen edellyttää, että puututaan moniin perussyihin (kuten sukupuolten epätasa-arvoon, vähemmistöjen heikkoihin oikeuksiin sekä koulutuksen ja terveydenhuollon saatavuusongelmiin) ja estetään rikollisverkostojen toiminta. Ihmiskauppa on luonteeltaan laitonta ja rikollista, ja siitä on harvoin saatavilla riittävää määrää vertailukelpoisia tilastotietoja. Ottaen huomioon, että toimintaympäristö on näin monimutkainen, ensisijaisia painopistealueita on paljon ja resurssit ovat vähäiset, tilintarkastustuomioistuin katsoo, että EU on kyennyt tukemaan ihmiskaupan torjuntaa Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa osittain vaikuttavasti.

69

Ihmiskaupan torjuntaa koskevassa EU:n toimintapoliittisessa kehyksessä määritellään pitkälti kattava lähestymistapa ihmiskaupan torjuntaan. Tosin kaikkia näkökohtia ei vielä ole kehitetty loppuun asti. Ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävä strategia (2012–2016) on korkean tason asiakirja. Se ei sisällä paljon opastusta ihmiskaupan torjunnan ulkoisesta ulottuvuudesta. Komissio ei ollut julkaissut kattavaa arviointia ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän strategian avulla aikaansaaduista tuloksista eikä esittänyt vuoden 2016 jälkeistä ihmiskaupan torjuntaa koskevaa toimintapoliittista kehystä huhtikuuhun 2017 mennessä.

70

Ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän strategian täydennykseksi on laadittu muita toimintapoliittisia asiakirjoja, joissa käsitellään ihmiskaupan keskeisiä näkökohtia. Komissio ja EUH käyttävät ihmiskaupan torjunnassa monia eri välineitä joko suoraan tai välillisesti. Ihmisoikeusvuoropuhelut ovat erityisen hyödyllisiä välineitä. Muita välineitä ovat kahdenväliset vuoropuhelut ja tuki alueellisille foorumeille (eli ASEAN ja Asem Aasiassa). Tähän mennessä EU:n ja minkään Etelä- ja Kaakkois-Aasian maan välille ei ole luotu uusia ihmiskaupan torjuntaan tähtääviä kumppanuuksia (ks. kohdat 22–43).

Suositus 1 - Kehitetään ihmiskaupan torjuntaa koskevaa strategista kehystä edelleen tekemällä siitä Etelä- ja Kaakkois-Aasian kannalta relevantimpi

Komission olisi koordinoitava toimintaa EUH:n kanssa ja otettava huomioon ulkoisten rahoitusvälineiden väliarvioinnin tulokset. Sen olisi kehitettävä ihmiskaupan torjuntaa koskevaa strategista kehystä edelleen erityisesti siten, että se

• ehdottaa neuvostolle ensisijaisten tavoitteiden ajan tasalle saatettua luetteloa, joka perustuu toistaiseksi aikaan saatuihin tuloksiin, ihmiskaupan laajuuteen yksittäisissä maissa ja yksittäisillä alueilla sekä temaattisiin toimintapolitiikan painopisteisiin
• varmistaa, että päättäjien ja käytännön toiminnan harjoittajien käytettävissä on riittävä määrä vertailukelpoista tietoa tuetuista ihmiskaupan torjuntatoimista
• laatii ihmiskaupan torjunnalle selkeät tavoitteet ja osatavoitteet ja helpottaa siten relevanttien, johdonmukaisten ja kattavien toimien suunnittelua maissa ja alueilla, jotka on hyväksytty painopisteiksi; tavoitteet olisi muunnettava yksityiskohtaisemmiksi ja riittävän selkeiksi toimintaohjeiksi, joiden avulla voidaan ohjata toimintaa paikalla, esimerkiksi käyttämällä kutakin maata koskevia puitteita, maakohtaisia strategioita, ohjelmasuunnittelua ja nykyisiä toimintakertomuksia
• yksilöi, mitkä tavoitteet saavutetaan parhaiten hankkeiden avulla ja mitkä muiden välineiden avulla (esim. ihmisoikeusvuoropuhelu, teknisen tuen välineet, kohdennetut ihmiskauppaa koskevat kumppanuudet) tai useampien välineiden yhdistelmän avulla, ja sen jälkeen arvioi tavoitteet ja raportoi niistä.

Tavoiteaikataulu: Vuoden 2018 puoliväli

71

Tietyistä puutteista huolimatta Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa tarkastetut hankkeet tuottivat joitakin myönteisiä tuloksia ihmiskaupan torjunnassa. Tulosten vaikutus olisi kuitenkin voinut olla suurempi, jos olisi omaksuttu kattava lähestymistapa. Se olisi antanut mahdollisuuden lisätä vuorovaikutusta ja yhteisvaikutuksia hankkeiden ja muiden ihmiskaupan kannalta tärkeiden välineiden välillä. Noin kahdessa kolmasosassa otoksen hankkeista tavoitteet ja/tai indikaattorit oli määritetty puutteellisesti. Lisäksi niiden suunnittelussa oli puutteita, joihin ei puututtu ajoissa, erityisesti ennen avustussopimuksen allekirjoittamista (ks. kohdat 45–52).

72

Komissio valvoi hankkeita asianmukaisesti, mutta omavastuullisuuden puute kansallisella tasolla, heikkoudet kumppanien toteuttaessa toimintoja ja niiden puutteelliset valmiudet haittasivat toteutusta. Ihmiskaupan torjunnassa Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa on kaiken kaikkiaan tapahtunut parannusta. On kuitenkin vaikea osoittaa sen yhteyttä tiettyihin EU:n toimiin (sekä rahoituksen osoittamisen ja aikaan saatujen tulosten osalta). Tarkastuksen aikana oli liian aikaista arvioida hankkeiden kaikkien tulosten kestävyyttä, mutta tarkastajat havaitsivat, että tulosten kestävyydestä ei huolehdittu järjestelmällisesti (14 hanketta 25:stä) (ks. kohdat 54–67).

Suositus 2 - Optimoidaan hankkeiden vaikutus sisällyttämällä ne kattavaan kehykseen

Valmistellessaan ehdotuspyyntöjä sekä valinta- ja myöntämismenettelyä komission olisi pyrittävä tukemaan hankkeita, joilla voidaan todennäköisimmin edistää ihmiskaupan torjunnan tavoitteita kyseisellä painopistealueella/-maassa. Siksi komission olisi

• otettava mukaan valintaperusteet, jotka tukevat kattavaa lähestymistapaa alueella/maassa, katettava kaikki määritellyt ensisijaiset tavoitteet riittävän hyvin sekä luotava mahdollisuus hankkeiden ja muiden välineiden väliseen vuoro- ja yhteisvaikutukseen
• arvioitava, mikä avustustyyppi ja minkäkokoinen avustus vastaa parhaiten maan kansalaisyhteiskunnan vahvuutta ja valmiuksia
• varmistettava, että valittujen hankkeiden suunnitteluun sisällytetään SMART-tavoitteet ja RACER-indikaattorit ja että odotettavissa olevat tulokset ovat realistisia ajoituksen, määrärahojen ja kumppanien valmiuksien suhteen
• kiinnitettävä enemmän huomiota hankkeiden odotettavissa olevien tulosten kestävyyteen varhaisesta vaiheesta alkaen ja koko hankkeen keston ajan sisällyttämällä hankkeisiin esimerkiksi sellaisten irtautumisstrategioiden laatimisen, joissa otetaan huomioon vaihtoehtoisia rahoituslähteitä ja kannustetaan kansallisen tason omavastuullisuuteen hankkeen päätyttyä.

Tavoiteaikataulu: Vuoden 2018 alku

Tilintarkastustuomioistuimen III jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Karel Pinxtenin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 2. toukokuuta 2017 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Lyhenteet

AOP: Action-Oriented Paper

ASEAN: Kaakkois-Aasian maiden liitto

Asem: Aasia–Eurooppa-kokous

DCI: Kehitysyhteistyön rahoitusväline

DG DEVCO: Directorate-General for International Cooperation and Development

DG NEAR: Directorate-General for Neighbourhood and Enlargement Negotiations

Direktiivi: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1).

EIDHR: Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline

EUH: Euroopan ulkosuhdehallinto

Europol: Euroopan poliisivirasto

FRONTEX: Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto

Ihmiskaupan torjuntastrategia: Ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävä EU:n strategia vuosille 2012–2016

ILO: Kansainvälinen työjärjestö

Palermon pöytäkirja: Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen lisäpöytäkirja, joka koskee ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemistä, torjumista ja rankaisemista

UNODC: YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava järjestö

Sanasto

Looginen viitekehys: Looginen viitekehys (tai loogisen viitekehyksen matriisi) on hankehallinnoinnin väline, jonka avulla voidaan systemaattisesti ja loogisesti asettaa hankkeen yleis- ja erityistavoitteet ja määritellä sen toiminnot. Loogisessa viitekehyksessä esitetään eritasoisten tavoitteiden väliset syy-yhteydet sekä indikaattorit, joiden avulla voidaan tarkistaa, onko tavoitteet saavutettu. Lisäksi siinä kartoitetaan tehdyt olettamukset.

Lähtötasoarvio: Lähtötasoarvio tarjoaa yksityiskohtaista tietoa tietystä tilanteesta ennen hankkeen käynnistämistä. Se on hyödyllinen väline hanketta edeltävän ja hankkeen toteuttamisen jälkeisen tilanteen vertailuun. Sen avulla voidaan myös arvioida muita tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa toteutusjakson aikana havaittuihin muutoksiin.

Ohjelmasuunnittelu: Keskeinen päätöksentekoprosessi, jota EUH ja komissio käyttävät määritellessään tukistrategioita, painopisteitä ja määrärahoja.

Oikeus- ja sisäasioiden ulkoisilla näkökohdilla on maailmanlaajuista vaikutusta, kun pyritään luomaan unioniin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue. Esimerkiksi jonkin kolmannen maan heikko oikeusvaltiotilanne saattaa tarjota Euroopassa toimiville ihmissalakuljettajille tilaisuuksia pestä rikollisesta toiminnasta saatavaa tuottoa ja vaikeuttaa rikosten tutkintaa. Oikeusvaltioperiaatteen edistäminen kolmansissa maissa voi siis vaikuttaa myönteisesti koko EU:hun.

Ulkoinen ulottuvuus: EU:n sisäisillä politiikoilla ja toimilla voi olla merkittäviä vaikutuksia EU:n rajojen ulkopuolella. Samoin EU:n ulkopuoliset tapahtumat saattavat vaikuttaa EU:n sisäiseen dynamiikkaan. Sisäisten politiikkojen ulkoisella ulottuvuudella viitataan yleensä tilanteisiin, joissa EU:n sisäisten politiikkojen ulkoisilla näkökohdilla on kasvava ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan liittyvä ulottuvuus.

Valtavirtaistaminen: Termillä tarkoitetaan tiettyjen periaatteiden tai näkemysten huomioon ottamista (tai ’valtavirtaistamista’) EU:n eri politiikanaloilla sekä ohjelmien ja hankesyklin eri vaiheissa. Ihmisoikeuksien alalla sillä tarkoitetaan prosessia, jossa ihmisoikeudet muovaavat toimintapolitiikkaa, ohjelmia, hankkeita ja muita toimia.

Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksissa käsitellään eri talousarvioaloilla tai hallinnon aloilla toimitettujen tuloksellisuuden ja säännönmukaisuuden tarkastusten tuloksia. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tämän tuloksellisuuden tarkastuksen toimitti III jaosto, jonka puheenjohtaja on tilintarkastustuomioistuimen jäsen Karel Pinxten. Jaoston vastuulla ovat ulkoiset toimet, turvallisuus ja oikeus.  Tarkastus toimitettiin tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Bettina Jakobsenin johdolla. Häntä avustivat kertomuksen laatimisessa kabinettipäällikkö Katja Mattfolk, toimialapäällikkö Beatrix Lesiewicz, tehtävävastaava Francisco Javier de Miguel Rodriguez, tarkastajat Kim Hublé, Alina Milasiute ja Alexandre Tan sekä kabinettiavustaja Kim Storup.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

EU:n tuki ihmiskaupan torjuntaan Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa
(annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti)

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2017

PDF	978-92-872-7471-7	1977-5792	10.2865/820658	QJAB17009FIN
HTML	978-92-872-7491-5	1977-5792	10.2865/954846	QJAB17009FIQ

© Euroopan unioni, 2017

Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

Kartan 1 käyttöön tai toisintamiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

MISTÄ EU:N JULKAISUJA SAA?

Maksuttomat julkaisut:

• yksi kappale:
  • EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)
• enemmän kuin yksi kappale tai julisteet/kartat:
  • Euroopan unionin edustustoista (http://ec.europa.eu/represent_fi.htm),
  • muissa kuin EU-maissa sijaitsevista lähetystöistä (http://eeas.europa.eu/delegations/index_fi.htm),
  • ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun (http://europa.eu/europedirect/index_fi.htm)
  • tai soittamalla 00 800 6 7 8 9 10 11 (maksuton numero koko EU:n alueella) (*).

(*) Saat pyytämäsi tiedot maksutta. Myös useimmat puhelut ovat maksuttomia, joskin jotkin operaattorit, puhelinkioskit tai hotellit voivat periä puheluista maksun.

Maksulliset julkaisut:

• EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)