Työntekijöiden vapaa liikkuvuus – perusvapaus on varmistettu, mutta EU-varojen parempi kohdentaminen helpottaisi työvoiman liikkuvuutta

Tiivistelmä

Työvoiman liikkuvuus

I

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yksi unionin neljästä perusvapaudesta. EU viettää työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta 50 vuotta sitten annetun asetuksen merkkipäivää vuonna 2018. Kaikki kansalaisuuteen perustuva jäsenvaltioiden työntekijöiden syrjintä työsopimusten tekemisessä sekä palkkauksessa ja muissa työehdoissa on asetuksella poistettu. Vuonna 2015 jopa 11,3 miljoonaa työikäistä muuttajaa EU28-maista asui muussa kuin kansalaisuusjäsenvaltiossaan. Tämä vastaa 3,7:ää prosenttia koko EU:n työikäisestä väestöstä.

Tarkastuksen toteuttaminen

II

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, miten komissio varmistaa työntekijöiden vapaan liikkuvuuden ja työvoiman liikkuvuutta helpottavien EU:n toimien vaikuttavuuden. Tarkastus toimitettiin lokakuun 2016 ja heinäkuun 2017 välisenä aikana komissiossa ja viidessä jäsenvaltiossa, joissa ulkomaisten työntekijöiden tulovirrat ja työntekijöiden lähtövirrat muihin maihin ovat suurimmat (Saksa, Luxemburg, Puola, Romania ja Yhdistynyt kuningaskunta).

Tarkastushavainnot

III

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio antaa työntekijöille tietoa heidän oikeuksistaan useiden kanavien kautta, mutta tietoisuutta oikeuksista voidaan vielä parantaa.

IV

Esteet töihin toiseen maahan muuttamiselle ja siellä työskentelemiselle ovat sitkeitä (esimerkiksi ammatillisten tutkintotodistusten tunnustamiseen liittyvä esteet). Komissio ja jäsenvaltiot eivät useista toimistaan huolimatta ole edelleenkään onnistuneet poistamaan niitä.

V

Jäsenvaltiot ovat osaamisen ja työvoiman epätasapainotilanteita koskevien tietojen osalta eri tasoilla sekä alueellisesti että kansallisesti. Komissio jatkaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa tietojen parantamiseksi.

VI

EU tukee ESR:n kautta työvoiman liikkuvuutta niissä jäsenvaltioissa, jotka pitävät sitä tarpeellisena. Työvoiman liikkuvuutta ei silti ole määritelty erilliseksi investointiprioriteetiksi, ja sen seuranta oli puutteellista hyväksyntämenettelyn aikana meneillään olevalla ESR:n ohjelmakaudella. Tästä syystä ei ole tiedossa, missä määrin ESR:a käytetään tähän tarkoitukseen.

VII

Suurin tiedossa olevan rahoituksen lähde, jolla tuetaan työvoiman liikkuvuutta, on Euroopan komission työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma (EaSI), jolla on käytettävissään 165 miljoonaa euroa vuosiksi 2014–2020. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että EaSI-ohjelman Eures-lohkon toimintapoliittiset tavoitteet ovat työvoiman liikkuvuuden osalta samankaltaisia kuin ESR:n tavoitteet. Tämä merkitsee, että vaadittua täydentävyyttä näiden kahden EU-rahaston kesken on vaikea saavuttaa.

VIII

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 23 Eures-hanketta, jotka toteutettiin raja-aluekumppanuuksina ja joita tuettiin EaSI-ohjelmasta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että vain harvoissa hankkeissa oli määritelty tavoitellut tulokset (työnhakija löytää työpaikan tms.) ja että hankkeiden seurantapuutteet johtivat siihen, ettei hankkeiden tuotoksia ja tuloksia voitu koostaa ohjelmatasolla.

IX

Ammatillisen liikkuvuuden Eures-portaali on tärkein EU:n tason väline, jolla työvoiman liikkuvuutta edistetään, mutta siihen liittyy merkittäviä haasteita. Niistä vähäisin ei ole se, että merkittävää osaa julkisissa työvoimapalveluissa tarjolla olevista kansallisista työpaikkailmoituksista ei julkaista Eures-portaalissa. Lisäksi tarkastajat havaitsivat Eures-portaalissa ilmoitettuja työpaikkoja analysoidessaan, että ilmoitukset eivät useinkaan olleet työnhaun kannalta tarkoituksenmukaisia: 50 arvioidusta työpaikkailmoituksesta 39:ssä ei esimerkiksi ollut mainittu hakuajan päättymisajankohtaa.

X

EaSI-ohjelman vaikuttavuuden arvioimista varten on välttämätöntä mitata Eures-lohkon avulla tapahtuvaa työhönsijoittamista. Komission mukaan Eures-neuvojien työnhakijoille antaman tuen ansiosta työhönsijoittamisessa onnistuttiin 28 934 kertaa vuonna 2016. Luku vastaa vain 3,7:ää prosenttia työnhakijoiden ja Eures-neuvojien välisistä yhteydenotoista. Lisäksi useimmat kyselyyn vastanneet julkiset työvoimapalvelut totesivat, että ne eivät kykene mittaamaan tosiasiallista työhönsijoittamista tai ne eivät enää käytä sitä indikaattorina.

Suositukset

XI

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

1. selvittäisi, missä määrin EU:n kansalaiset ovat tietoisia nykyisistä välineistä, joilla annetaan tietoja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta ja joiden kautta voidaan ilmoittaa syrjinnästä
2. hyödyntäisi käytettävissään olevaa informaatiota paremmin, jotta syrjinnän eri tyypit voidaan tunnistaa
3. parantaisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa työvoiman liikkuvuusmalleihin ja -virtoihin sekä työmarkkinoiden epätasapainotilanteisiin liittyvien tietojen keräämistä ja hyödyntämistä
4. suunnittelisi EU:n rahoituksen paremmin työvoiman liikkuvuutta ajatellen

XII

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että jäsenvaltiot

Johdanto

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus – yksi perusvapauksista

01

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yksi unionin neljästä perusvapaudesta¹. EU viettää vuonna 2018 työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta annetun asetuksen 50-vuotisjuhlaa. Se on tärkeä oikeus yksittäiselle työntekijälle ja sisämarkkinoiden välttämätön osatekijä. Sen ansiosta työntekijöitä toisista EU:n jäsenvaltioista kohdellaan työnsaannin, työolojen ja kaikkien muiden sosiaali- ja veroetuuksien suhteen samoin kuin maan omia kansalaisia. Tämä merkitsee, että kaikkien kansallisten viranomaisten ja kaikkien julkisten ja yksityisten työnantajien on sovellettava ja kunnioitettava oikeuksia, jotka perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 artiklaan (ks. laatikko 1). Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on taattu myös EFTA-maille (Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi). On syytä huomata, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus on eri asia kuin kaikkien EU:n kansalaisten oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella.

02

Viimeisimpien saatavissa olevien tietojen mukaan EU:n työikäisen väestön kokonaismäärä on 306 miljoonaa, josta suunnilleen 11 miljoonaa työikäistä EU 28-maiden (20–64-vuotiasta) muuttajaa asui pidemmän aikaa EU:n jäsenvaltiossa, joka ei ole heidän kansalaisuusjäsenvaltionsa. Tämä vastaa 3,7:ää prosenttia EU28-maiden työikäisen väestön kokonaismäärästä. Työikäisten muuttajien vuotuisina virtoina ilmaistuna muuttajia oli 1,1 miljoonaa vuonna 2014 (määrä vastaa 0,4 prosenttia työikäisen väestön kokonaismäärästä ja pitää sisällään noin 100 000 EFTA-maan kansalaista, jotka muuttivat EU:hun). Lisäksi 1,3 miljoonaa työntekijää kulkee päivittäin asuinmaastaan rajan yli töihin toiseen jäsenvaltioon (ks. taulukko 1).

Taulukko 1

Toiseen jäsenvaltioon muuttavat työntekijät (2015)

Määrä	Liikkuvuuden muoto
11,3 miljoonaa	EU28-maiden työikäiset (20–64-vuotiaat) muuttajat, jotka asuvat toisessa EU28-maassa pidemmän aikaa
3,7 %	…osuutena EU28-maiden työikäisen väestön kokonaismäärästä
8,5 miljoonaa	Aktiiviset EU28-muuttajat (työssä tai työttömiä)
1,3 miljoonaa	Rajan yli kulkevat EU28-maiden työntekijät (20–64-vuotiaat) vuonna 2015
1,1 miljoonaa	EU28- ja EFTA-maiden työikäisten muuttajien vuosittainen virta (2014)
0,4 %	…osuutena EU28- ja EFTA-maissa asuvan työikäisen väestön kokonaismäärästä
0,6 miljoonaa	Kansalaisuusmaahansa palanneet muuttajat (2014)

Huom. Muuttajien vuosittainen virta ei sisällä paluumuuttajia.

Lähde: ”Annual Report on intra-EU Labour Mobility”, loppuraportti, Euroopan komissio, joulukuu 2016.

03

Kyseisten 11,3 miljoonan muuttajan pääasialliset kohdemaat olivat Saksa, joka otti vastaan suurimman määrän työikäisiä (2,7 miljoonaa eli 22 prosenttia kaikista muuttajista), ja heti sen jäljessä Yhdistynyt kuningaskunta (2,1 miljoonaa muuttajaa). Liikkuvuutta harjoittavien työntekijöiden osuus maan työikäisestä väestöstä oli suurin Luxemburgissa (43 prosenttia), Sveitsissä (19 prosenttia), Kyproksella (15 prosenttia) ja Irlannissa (10 prosenttia).

04

Hiljattaisella aktiivisella muuttajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on asunut enintään 10 vuotta muussa EU-maassa kuin siinä, jonka kansalainen on. Tällaisten muuttajien lukumääriä kuvataan kaaviossa 1.

Työvoiman liikkuvuuteen liittyvät vastuualueet

05

Jotta voidaan arvioida työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta huolehtivia eri vastuutasoja, on pidettävä mielessä, että jäsenvaltiot soveltavat kyseistä vapautta suoraan ja mahdolliset syrjintätapaukset voidaan viedä kansallisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Myös komissio voi ryhtyä suoriin toimiin, jotka saattavat johtaa asian käsittelyyn Euroopan unionin tuomioistuimessa ja rikkomusmenettelyn käynnistämiseen jäsenvaltiota vastaan. Vastuu työllisyys- ja sosiaalipolitiikoista on kuitenkin ensi kädessä jäsenvaltioilla. Vastuualueiden jakautumista kuvataan kaaviossa 2.

Euroopan komissio ja työvoiman liikkuvuus

06

Maan vaihtaminen työhön liittyvistä syistä on ensisijaisesti yksilökohtainen päätös. Työvoiman liikkuvuutta voidaan kuitenkin helpottaa ja EU:n varoilla voidaan mielekkäästi tukea työvoiman liikkuvuuteen liittyviä toimia. Komissio liitti vuonna 2010 asiakirjassaan “EUROOPPA 2020 - Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”² yhteen työvoiman liikkuvuuden helpottamisen ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan paremman vastaavuuden. Tätä varten voidaan myöntää tukea rakennerahastoista ja erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta. Komissio pyrkii edistämään ”tulevaisuuteen suuntautuvaa ja kattavaa työvoiman muuttoliikettä, joka vastaisi joustavasti työmarkkinoiden prioriteetteihin ja tarpeisiin”. Komissio on viime aikoina laatinut työvoiman liikkuvuudesta useita toimintapoliittisia asiakirjoja, lainsäädäntöehdotuksia ja suuntaviivoja ja korostanut sen merkitystä EU:n toimintapolitiikkana (ks. kaavio 3).

Työvoiman liikkuvuutta edistävät toimet, joihin EU on myöntänyt rahoitusta

07

Komissio ja jäsenvaltiot hallinnoivat ESR:a. Yksi rahaston tavoitteista on lisätä työntekijöiden maantieteellistä ja ammatillista liikkuvuutta Euroopan unionissa³. Rahaston kokonaisbudjetti ohjelmakaudella 2014–2020 on 86,4 miljardia euroa. Tästä noin 27,5 miljardia euroa on osoitettu tiettyyn temaattiseen tavoitteeseen “kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen”⁴, jonka yhteydessä jäsenvaltiot voivat rahoittaa työvoiman liikkuvuuteen liittyviä toimia. Tiedossa ei ole, minkä verran varoja jäsenvaltiot käyttävät tällaisiin tarkoituksiin.

08

Komission hallinnoima työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma (EaSI) koostuu kolmesta lohkosta. Näihin kuuluvalla Eures-lohkolla (Euroopan työnvälitysverkosto) pyritään helpottamaan työvoiman liikkuvuutta. EaSI-ohjelmalle on myönnetty 919 miljoonaa euroa ohjelmakaudeksi 2014–2020. EaSI-ohjelman Eures-lohkon toimiin on osoitettu 165 miljoonaa euroa eli 18 prosenttia kokonaisrahoituksesta. EaSI-ohjelman Eures-lohkosta tuetaan toimia, joilla edistetään työntekijöiden vapaaehtoista maantieteellistä liikkuvuutta. Katsaus toimiin esitetään kaaviossa 4.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

09

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, miten komissio varmistaa työntekijöiden vapaan liikkuvuuden ja työvoiman liikkuvuutta helpottavien EU:n toimien vaikuttavuuden.

10

Tilintarkastustuomioistuin tutki erityisesti seuraavia seikkoja:

• tietovälineet, jotka komissio on ottanut käyttöön tukeakseen työntekijöitä, jotka ovat kiinnostuneita muuttamaan tai ovat muuttaneet toiseen jäsenvaltioon, sekä toimet, jotka komissio on toteuttanut poistaakseen työvoiman liikkuvuuden esteitä, mukaan lukien komission kokoamat tiedot työvoiman liikkuvuusvirroista ja -malleista (osa I)
• ESR:n ja EaSI-ohjelman kautta työvoiman liikkuvuuden tueksi ohjelmakaudella 2014–2020 myönnetyn EU:n rahoituksen vaikuttavuus (osa II).

11

Tilintarkastustuomioistuin toimitti tarkastuksensa lokakuun 2016 ja heinäkuun 2017 välisenä aikana. Tarkastuksen yhteydessä tarkastustiimi

• arvioi työvoiman liikkuvuuteen liittyvät komission toimet
• kävi kansallisten viranomaisten luona ja haastatteli heitä Saksassa, Luxemburgissa, Puolassa, Romaniassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa
• arvioi 23 päätökseen saatua EaSI-ohjelman Eures-lohkon hanketta, jotka toteutettiin raja-aluekumppanuuksina ja joihin myönnettiin rahoitusta vuosina 2015 ja 2016, sekä haastatteli hankepäälliköitä Saksassa, Luxemburgissa, Puolassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa
• lähetti kyselyn 28:lle Eures-verkoston kansalliselle koordinointitoimistolle ja Sveitsin koordinointitoimistolle arvioidakseen Eures-verkoston toimintaa sekä analysoi 50 työpaikkaa, joista oli julkaistu ilmoitus ammatillisen liikkuvuuden Eures-portaalissa
• käytti apunaan lisäksi asiantuntijapaneelia, johon osallistui kolme työvoiman liikkuvuuden asiantuntijaa⁵.

12

Tarkastuksessa ei arvioitu Brexitin vaikutusta vapaaseen liikkuvuuteen, koska se on tärkeä osa käynnissä olevia EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisiä neuvotteluja. Tässä tarkastuksessa ei myöskään arvioitu Sveitsissä vuonna 2014 järjestetyn maahanmuuttoa koskeneen kansanäänestyksen vaikutusta. Kansanäänestys vaikuttaa EU:sta peräisin olevien työntekijöiden oikeuteen muuttaa Sveitsiin, kunhan tulos on saatu sisällytettyä maan lainsäädäntöön.

Huomautukset

Osa I – Komissio on ottanut käyttöön välineitä, joiden tarkoituksena on varmistaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus, mutta sillä on puutteelliset tiedot työntekijöiden liikkuvuuden käytännön toteutumisesta

13

Erityiskertomuksen ensimmäisessä osassa arvioidaan välineitä, jotka Euroopan komissio on ottanut käyttöön tukeakseen työntekijöitä, jotka ovat kiinnostuneita muuttamaan tai ovat muuttaneet toiseen jäsenvaltioon. Lisäksi samassa osassa käsitellään työvoiman liikkuvuuden esteitä sekä toimia, jotka komissio on toteuttanut niiden poistamiseksi. Lopuksi ensimmäisessä osassa arvioidaan tietoja, jotka komissio on koonnut työvoiman liikkuvuusvirtojen ja -mallien sekä työmarkkinoiden epätasapainotilanteiden seuraamista varten.

Komissio on kehittänyt välineitä, joilla kansalaisille tiedotetaan heidän oikeuksistaan, mutta se ei ole selvillä näiden välineiden tunnettuudesta

14

On tärkeää, että toisessa maassa jo työskentelevien tai sinne työskentelemään haluavien saatavilla on tietoa työoloista ja oikeuksista. Tietoja tarvitsevien on myös oltava tietoisia siitä, että tietoa on olemassa ja se on heidän käytettävissään.

15

Komissio tiedottaa kansalaisille työntekijöiden liikkuvuuteen liittyvistä oikeuksista ja mahdollisuuksista kahden verkkosivuston, Sinun Eurooppasi -sivuston ja Eures-portaalin, kautta (ks. laatikko 2).

16

Lisäksi jäsenvaltiot ovat kehittäneet omat tietolähteensä siellä työskenteleviä EU-kansalaisia varten tai omia kansalaisiaan varten, jotka työskentelevät toisessa jäsenvaltiossa. Tällaisista järjestelmistä voivat huolehtia viranomaiset, ammattijärjestöt tai muut elimet (ks. laatikko 3).

17

Komissio mittaa sekä Sinun Eurooppasi -sivuston että Eures-portaalin käyttäjätyytyväisyyttä. Vuonna 2016 Sinun Eurooppasi -sivustolla kävijöistä 64 prosenttia luokitteli välineen hyväksi tai erinomaiseksi, 25 prosenttia tyydyttäväksi ja viisi prosenttia huonoksi tai erittäin huonoksi. Eures-portaalin käyttäjistä 40 prosenttia katsoi, että Eures oli helppo löytää ja että he aikovat käyttää palvelua uudestaankin.

18

Vaikka komissio mittaa käyttäjien tyytyväisyyttä, se ei ole mitannut, kuinka tunnettuja nämä kaksi järjestelmää ovat EU:n kansalaisten keskuudessa. Tarve lisätä tunnettuutta käy ilmi komission raportista⁸ vuodelta 2017. Siitä ilmenee, että Eures-portaalia jo käyttävistä henkilöistä useimmat olivat löytäneet sen tekemällä verkkohakuja tai sattumalta.

Komissio on perustanut järjestelmiä, joiden avulla vapaaseen liikkuvuuteen liittyvästä syrjinnästä voidaan ilmoittaa, mutta syrjinnän esiintyvyydestä EU:n tasolla ei ole tietoja

19

Työntekijöiden on oltava tietoisia oikeuksistaan ja heillä on oltava mahdollisuus ilmoittaa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevasta syrjinnästä. Syrjintään voidaan puuttua vaikuttavasti vain, jos sen esiintyvyys ja muodot ovat tiedossa.

20

SOLVIT on komission järjestelmä, jonka avulla kansalaiset voivat valittaa epäoikeudenmukaisista säännöistä tai kansallisten viranomaisten päätöksistä. Vuonna 2016 SOLVIT-järjestelmässä käsiteltiin 2 414 tapausta, joita ilmeni sisämarkkinoiden kaikilla osa-alueilla. Yksi valitusluokka koskee työntekijöiden vapaata liikkuvuutta, mutta muutkin luokat saattavat liittyä epäsuorasti vapaaseen liikkuvuuteen. Niihin kuuluvat muun muassa ammatillisten tutkintotodistusten tunnustaminen, sosiaaliturva tai perheenjäsenten mahdollisuus koulutukseen. Vuonna 2016 esiin tuli 34 tapausta, joissa oli kyse työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta.

21

Komissio on vuodesta 2010 lähtien pannut jäsenvaltioita vastaan vireille 33 oikeudenkäyntiä, joissa on kyse vapaasta liikkuvuudesta, ja 21 oikeudenkäyntiä, jotka liittyvät sosiaaliturvaan, joka puolestaan vaikuttaa epäsuorasti kyseisiin oikeuksiin.

22

Kun otetaan huomioon työikäisten muuttajien määrä EU:ssa eli 11,3 miljoonaa henkilöä, SOLVIT-järjestelmässä ja rikkomusmenettelyissä on käsitelty hyvin pieni määrä tapauksia.

23

SOLVIT-järjestelmän lisäksi on olemassa joidenkin jäsenvaltioiden perustamia erillisiä järjestelmiä, joiden kautta kansalaiset voivat ilmoittaa syrjinnästä ja tapaukset voidaan käsitellä. Esimerkiksi Luxemburgissa ulkomaalaiset työntekijät voivat ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen, joka voi ryhtyä toimenpiteisiin valituksen johdosta. Muissa jäsenvaltioissa, kuten Saksassa, työntekijät voivat ottaa yhteyttä ammattijärjestöjen tiedotustoimistoihin. Niissä on erikoistuneita sovittelijoita, jotka voivat huolehtia valituksesta ja viedä sen kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi tai ottaa yhteyttä suoraan työnantajiin sovittelutarkoituksessa.

24

Omaa SOLVIT-järjestelmäänsä ja Sinun Eurooppasi -neuvonnan yhteydessä toimivaa oikeudellisten asiantuntijoiden verkostoa lukuun ottamatta komissiolla on vain vähän tietoa jäsenvaltioissa käsiteltävistä tapauksista, koska niistä ei aina raportoida komissiolle. Se ei siis ole selvillä vapaaseen liikkuvuuteen liittyvän syrjinnän koko laajuudesta. Vuonna 2014 voimaan tulleen direktiivin⁹ mukaan jäsenvaltioiden täytyi viimeistään vuonna 2016 nimittää elimet, joiden tehtävänä on edistää, analysoida, valvoa ja tukea, että unionin työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään kohdellaan yhdenvertaisesti. Näiden elinten tehtävänä on tehdä tai teettää tutkimuksia ja analyysejä unionin työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä vapaan liikkuvuuden oikeuden perusteettomista rajoituksista ja esteistä tai kansalaisuuteen perustuvasta syrjinnästä.

Komissio on ryhtynyt toimiin poistaakseen työvoiman liikkuvuuden muita rajoitteita, mutta joitakin esteitä on yhä olemassa

25

Työntekijöiden muutolla saattaa olla myös esteitä, jotka eivät riko heidän oikeuksiaan, mutta voivat silti haitata työvoiman liikkuvuutta (esimerkiksi ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyvät esteet).

26

“Kansalaisten (jotka haluavat muuttaa tai ovat muuttaneet) kohtaamat ongelmat selittävät jossakin määrin sitä, miksi alueellinen liikkuvuus EU:n jäsenvaltioiden välillä on pysynyt suhteellisen vähäisenä: EU:n työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2011 vain 3,1 prosenttia työikäisistä eurooppalaisista (….) asui muussa kuin kotijäsenvaltiossaan”¹⁰.

27

Taulukosta 2 käyvät ilmi komission asiakirjoissa tavallisesti mainitut esteet, jotka haittaavat työvoiman liikkuvuutta, sekä komission toteuttamat toimet ja tilintarkastustuomioistuimen arvio toimien vaikuttavuudesta. Taulukosta näkyy, että komissio on ryhtynyt toimiin poistaakseen työvoiman liikkuvuuden esteitä. Eurooppalainen työntekijä, joka aikoo työskennellä toisessa jäsenvaltiossa, ei kuitenkaan aina koe toimia vaikuttaviksi. Näiden esteiden poistaminen on yhä haaste Euroopan unionille. Vielä olemassa olevat esteet on suhteutettava siihen, kuinka paljon käyttämätöntä potentiaalia EU:n työvoiman liikkuvuuteen liittyy: käytettävissä olevat kyselytiedot vuodelta 2014 osoittavat, että noin 2,9 miljoonaa EU:n kansalaista olisi halunnut muuttaa seuraavien 12 kuukauden kuluessa, mutta vain hieman yli miljoona työntekijää muutti.

Taulukosta 2

Työvoimaan liikkuvuutta haittaavat esteet, komission toimet ja niiden vaikuttavuus

Este	Vastuualue	Onko komissio ryhtynyt toimiin?	Esimerkki toteutetuista toimista	Onko työvoiman liikkuvuutta haittaava este poistettu vaikuttavasti?
Ei riittävästi tietoa työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvistä laillisista oikeuksista	Euroopan komissio	Kyllä	Komissio on ottanut käyttöön: Sinun Eurooppasi -portaalin Eures-portaalin SOLVIT-järjestelmän	Kyllä
Ei riittävästi tietoa työskentelymahdollisuuksista	Euroopan komissio ja jäsenvaltiot	Kyllä	Komissio ylläpitää ammatillisen liikkuvuuden Eures-portaalia yhdessä kansallisten julkisten työvoimapalvelujen kanssa. Portaalin kautta voi perehtyä yleisiin tietoihin maan työmarkkinoista ja katsoa suoraan työpaikkailmoituksia.	Estettä ei ole poistettu kokonaan. Ammatillisen liikkuvuuden Eures-portaalin kautta ei pääse katsomaan kaikkia maan avoimia työpaikkoja; ilmoitukset ovat usein puutteellisia (ks. kohdat 51–57.)
Sosiaaliturvan erot	Euroopan komissio ja jäsenvaltiot	Kyllä	Komissio ehdotti joulukuussa 2016 osana työvoiman liikkuvuutta käsittelevää pakettia, että voimassa olevaa asetusta (EY) N:o 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetusta tarkistetaan keskittyen siihen, että etuuksien maksaminen kytketään aikaisempaa tiiviimmin siihen jäsenvaltioon, jolle sosiaaliturvamaksut on suoritettu, jotta järjestelmästä tulisi entistä kohtuullisempi ja oikeudenmukaisempi.	Estettä ei ole poistettu kokonaan. Jäsenvaltiot antavat nykyisin enemmän painoarvoa eläkettä täydentäville tulomuodoille, jotka täydentävät kansallisia peruseläkejärjestelmiä. Yhteisön alueella liikkuvien palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksien suojaamisesta annetussa direktiivissä 98/49/EY ei käsitellä lisäeläkkeiden siirrettävyyttä eli mahdollisuutta siirtää lisäeläkeoikeudet muutettaessa toiseen jäsenvaltioon (mikä on kuitenkin jo mahdollista kansallisissa eläkejärjestelmissä). Siirtämismahdollisuuden puuttuminen voi olla vakava este työntekijöiden liikkuvuudelle.
Ammatillisten ja akateemisten tutkintotodistusten tunnustaminen	Euroopan komissio ja jäsenvaltiot	Kyllä	Korkeakoulututkintotodistusten automaattinen tunnustaminen Euroopan säänneltyjen ammattien kehyksen laatiminen Eurooppalainen ammattikortti (EPC) on uusi väline, joka helpottaa tutkintojen tunnustamista. Se on ollut saatavissa vasta 18. tammikuuta 2016 alkaen.	Estettä ei ole poistettu kokonaan. Työvoiman liikkuvuutta koskevassa vuoden 2016 kertomuksessa todetaan, että ammatillisten tutkintotodistusten tunnustamiseen liittyvät ongelmat muodostavat edelleen merkittävän liikkuvuuden esteen.

Huom. Tarkempia tietoja toteutetuista toimista ja niitä koskevasta tilintarkastustuomioistuimen arvioinnista sisältyy tämän kertomuksen liitteeseen I.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

28

Laatikossa 4 kuvatusta esimerkkitapauksesta ilmenee, millaisia toimia komissio on toteuttanut ja miksi ne eivät ole kaikilta osin vaikuttavia.

Komissio seuraa työvoiman liikkuvuusvirtoja ja -malleja, mutta jäsenvaltioissa saatavilla olevaa tietoa voidaan hyödyntää paremmin työmarkkinoiden epätasapainotilanteiden ymmärtämiseen

29

Työvoiman liikkuvuusvirroista ja -malleista on kerättävä laadukkaita tietoja työvoiman liikkuvuutta koskevan päätöksenteon tueksi niin kansallisella kuin EU:n tasolla.

30

Työvoimatutkimus (LFS) on merkittävin eurooppalaisiin kotitalouksiin kohdistettu tutkimus, jonka kautta saadaan tietoja vähintään 15-vuotiaiden työmarkkinoille osallistumisesta. LFS-tutkimus on pääasiallinen lähde, jota komissio käyttää seuratessaan työvoiman liikkuvuuden malleja¹¹. Työvoiman liikkuvuudesta vuosittain laadittava raportti pohjautuu pitkälti LFS-tutkimuksen tietoihin ja tarjoaa koostettuja tietoja potentiaalista ja vuotuisista virroista. Kunkin vuoden kertomuksessa keskitytään tiettyihin erityisaiheisiin. Vuonna 2016 tälliaisa aiheita olivat muun muassa rajatyöntekijät ja paluumuutto.

31

Työvoiman liikkuvuuden seuraamisen osalta LFS-tutkimuksella on eräitä rajoitteita, joiden olemassaolon komissio myöntää¹².

• Tutkimukseen vastaaminen on pakollista vain 12 jäsenvaltiossa, ja tiedossa on, että hyvin suuri osa ulkomaalaisista ei vastaa siihen muun muassa kielellisistä syistä.
• Monissa jäsenvaltioissa LFS-tutkimus ei välttämättä kata hiljattain saapuneita tai lyhyeksi aikaa tulleita työntekijöitä, sillä kansainvälisten väestönlaskentasuositusten mukaisesti tutkimus kohdistuu ainoastaan henkilöihin, jotka ovat olleet maassa vähintään vuoden.
• Pieni otoskoko vaikeuttaa useissa maissa tietojen analysoimista kansalaisuuden perusteella.

32

Komissio havaitsi vuonna 2005, että LFS-tutkimuksen lisäksi tarvitaan parempia tietoja EU:n jäsenvaltioiden välisistä työvoiman liikkuvuusvirroista. Komissio laatii vuosittain koosteen hyödyllisistä tietolähteistä jäsenvaltioissa. Lähes kaikki maat ilmoittivat vuonna 2016 keräävänsä keskitetysti tietoja muiden EU-maiden kansalaisista, jotka työskentelevät siellä tai ovat ilmoittautuneet työnhakijoiksi. Jotkin julkiset työvoimapalvelut keräävät tietoja, jotka kuvaavat EU:sta peräisin olevien työntekijöiden henkilökohtaista “profiilia”. Esimerkiksi Saksan järjestelmä sisältää tiedot työntekijän ammatista/tehtävästä, työn tyypistä ja koulutuksesta. On kuitenkin käynyt ilmi, että tällaisia tietoja on vaikea hyödyntää, koska ne eivät ole vertailukelpoisia jäsenvaltioiden kesken.

33

Komissio käynnisti vuonna 2010 hankkeen, joka koski Euroopan työmarkkinoiden kehityksen seurantaa. Tavoitteena oli kerätä ajan tasalla olevia tietoja avoimista työpaikoista ja hyödyntää niitä esimerkiksi välineenä, jonka avulla saadaan varhaisessa vaiheessa tietoja EU:n työmarkkinoiden kapeikoista ja kohtaamattomuudesta. Tietojen rajoitteet, kuten jäsenvaltiokohtaisten avoimia työpaikkoja koskevien vertailukelpoisten tietojen heikko saatavuus, vaikeuttivat tavoitteen saavuttamista. Samaan tavoitteeseen pyrittiin vuonna 2016 annetussa Eures-asetuksessa¹³, jossa edellytetään, että jäsenvaltioiden kansallisissa työohjelmissa otetaan huomioon liikkuvuusvirtoja ja -malleja koskevat tiedot, nykyistä ja ennustettua työvoimavajetta ja ylitarjontaa koskevat analyysit. Komission kertomuksessa vuodelta 2016¹⁴ eritellään työvoimavajetta ja ylitarjontaa koskevat tutkimukset sekä selvitetään mahdollisuutta saada eri maiden vajeet ja ylitarjonta kohtaamaan.

34

Tarkastajat havaitsivat, että jäsenvaltiot kulkevat eri tahtia työvoimaan liittyviä epätasapainotilanteita ja niiden suuruusluokkaa sekä osaamista koskevien tietojen laadun ja perusteellisuuden osalta. Tarkastuskäynnin kohteena olleista jäsenvaltioista Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan tiedot menevät pidemmälle kuin tiedot, jotka komissio voi antaa, ja nämä maat voivat jakaa tiedot kahdenvälisesti muiden jäsenvaltioiden julkisten työvoimapalvelujen kanssa (ks. laatikko 5). Myös komission kertomuksessa vuodelta 2016 tuodaan esiin tarve parantaa tällaisten tietojen keräämistä kaikista jäsenvaltioista. Asiaa koskeneeseen tutkimukseen vastanneista 26 julkisesta työvoimapalvelusta vain 13 saattoi antaa tietoja kansallisilla työmarkkinoillaan vallitsevien vajeiden ja ylitarjonnan suuruusluokasta. Tarkastusta päätettäessä kattava arvio osaamisen ja työvoiman vajauksesta ja ylitarjonnasta eri jäsenvaltioissa oli edelleen tekeillä.

Osa II – Työvoiman liikkuvuutta helpottavien EU-rahoitteisten toimien suunnittelussa ja seurannassa on puutteita

35

Kertomuksen tässä osassa arvioidaan, onko työvoiman liikkuvuuden helpottamiseen osoitettu EU:n rahoitus vaikuttavaa. Tähän tarkoitukseen voidaan myöntää varoja ESR:sta ja EaSI-ohjelmasta. Tilintarkastustuomioistuin analysoi kummankin määrärahat ja sen, täydentävätkö ESR:n tavoitteet EaSI-ohjelman tavoitteita. Tilintarkastustuomioistuin tutki myös, tukevatko ESR ja EaSI työvoiman liikkuvuutta vaikuttavasti ja miten tukitoimia seurataan.

36

EaSI-ohjelman Eures-lohkon toimien osalta tarkastajat arvioivat seuraavia kahta osatekijää: raja-aluekumppanuuksien avulla hallinnoitavien Eures-hankkeiden osalta arvioitiin suunnittelua ja tuloksellisuusseurantaa ja ammatillisen liikkuvuuden Eures-portaalin osalta etenkin sitä, kuinka vaikuttavasti se yhdistää työhakijat ja avoimet työpaikat.

Työvoiman liikkuvuuteen osoitetun EU:n rahoituksen kokonaismäärä ei ole tiedossa eikä eri rahoituslähteiden täydentävyyttä ole varmistettu

37

Kun EU myöntää varoja toimiin, jotka koskevat työvoiman liikkuvuuden kaltaista keskeistä prioriteettia, komission olisi varmistettava, että rahoitus voidaan yksilöidä ja siihen voidaan kohdistaa seurantaa. Jos käytettävissä on useita EU:n rahastoja, niiden täydentävyydestä olisi huolehdittava.

38

Kaaviossa 5 vertaillaan työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä EU:n eri ohjelmista myönnetyn rahoituksen määriä. ESR on mahdollisesti tärkein väline, jolla työllisyyttä tuetaan. Työvoiman liikkuvuus puolestaan kuuluu osana työllisyysalaan. ESR:n temaattisiin tavoitteisiin kuuluvat “kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen” (TO 8) ja siihen liittyvä investointiprioriteetti “työmarkkinalaitosten nykyaikaistaminen työvoiman liikkuvuus mukaan lukien“ (IP 7). Jäsenvaltiot voivat suunnitella työvoiman liikkuvuuteen liittyviä toimia niiden yhteyteen. Voidaan todeta, että TO 8:aan kohdennetun ESR:n rahoituksen määrä (jäsenvaltiot voivat käyttää työvoiman liikkuvuuteen 27,5 miljardia euroa) on merkittävästi suurempi kuin EaSI-ohjelman varojen määrä (919 miljoonaa euroa) ja etenkin suurempi kuin Eures-lohko (165 miljoonaa euroa), jonka tarkoituksena on myös ratkaista työvoiman liikkuvuuteen liittyviä ongelmia.

39

ESR:n nykyistä ohjelmakautta 2014–2020 varten jäsenvaltiot ovat voineet suunnitella Eures-lohkoon ja erityisiin liikkuvuusohjelmiin ja -strategioihin liittyvät kansalliset toimensa (esimerkiksi osallistuvien julkisten työvoimapalvelujen henkilöstö- ja tietotekniikkakulut) paikallisella, alueellisella, kansallisella ja rajatylittävällä tasolla. Komissio esitteli tämän uuden lähestymistavan jäsenvaltioille vuonna 2013 korostaen, että tavoitteena on työmarkkinoiden parempi toiminta, johon pyritään lujittamalla työntekijöiden maantieteellistä liikkuvuutta valtioiden välillä¹⁶.

40

Kun ESR:n toimenpideohjelmia hyväksyttiin vuosiksi 2013/2014, komissio ei kohdistanut seurantaa siihen, missä määrin jäsenvaltiot tosiasiassa suunnittelivat työvoiman liikkuvuutta käsitteleviä toimia. Kun ESR:n toimenpideohjelmat oli hyväksytty, komissio yritti syyskuussa 2015 kerätä aiheesta tietoja ja lähetti jäsenvaltioille kyselyn, joka käsitteli työvoiman liikkuvuuteen EU:n sisällä ja Eures-toimiin suunnitellun ESR-budjetin kokoa. Kyselyyn vastasi kuitenkin vain 15 jäsenvaltiota. Niistä 12 ilmoitti tukevansa Eures-palveluja ESR:n kautta. Kyselyn arvioija päätteli kyseisiin toimiin osoitettavien varojen osalta, että vastausten huomattavan moninaisuuden vuoksi ja koska menojen esittämisessä vuosikohtaisesti tai kokonaismääränä oli valtavia eroja, näistä 15 maasta saatuja tietoaineistoja on mahdotonta verrata toisiinsa. Laatikossa 6 kuvaillaan, miten eri jäsenvaltiot hyödyntävät ESR:a työvoiman liikkuvuuden osalta.

41

ESR:a suunniteltaessa työvoiman liikkuvuutta EU:ssa ei määritetty erilliseksi investointiprioriteetiksi¹⁷ eikä sitä ole erikseen painotettu millään muulla tavoin. Eures-toimiin tai työvoiman liikkuvuuteen 28 jäsenvaltiossa tosiasiallisesti osoitettujen ESR:n varojen määrää ei tästä syystä voida määrittää, joten on mahdotonta tietää, mitä varoja on käytetty mihinkin tarkoitukseen.

42

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti ESR:n toimenpideohjelmat tarkastuskäynnin kohteena olleiden jäsenvaltioiden osalta. Sen oli mahdotonta määrittää, minkä verran varoja oli osoitettu työvoiman liikkuvuuden tukemiseen. Tiintarkastustuomioistuin totesi tarkastuksensa ja jäsenvaltioihin tekemiensä tarkastuskäyntien perusteella, että työvoiman liikkuvuutta koskevien toimien suunnittelu ESR:n yhteyteen ei ollut jäsenvaltioille prioriteetti. Romaniassa painopisteenä oli kannustaminen paluumuuttoon, koska työntekijöiden jatkuva virta pois maasta on saanut aikaan työntekijävajausta talouden keskeisillä aloilla (ks. laatikko 7).

43

Asianomaisessa tausta-asetuksessa määritellään kaikkien Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot, joihin myös ESR kuuluu)¹⁸ monialaiset säännöt ja edellytetään ERI-rahastojen ja muiden EU:n rahastojen välistä koordinointia ja täydentävyyttä. Myös EaSI-ohjelman tausta-asetuksessa edellytetään, että ohjelman puitteissa toteutetut toimet ”ovat johdonmukaisia unionin muiden toimien kanssa ja täydentävät niitä”. Tämä koskee esimerkiksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastoja)¹⁹. Kuten kaaviosta 6 ilmenee, EaSI-ohjelma ja ESR kattavat tästä huolimatta hyvin samankaltaisia toimia, joiden tavoitteet työvoiman liikkuvuuden osalta ovat lähellä toisiaan. Sekä EaSI-ohjelman että ESR:n yhteydessä tuetaan tai voidaan tukea maiden välistä työvoiman liikkuvuutta ja suunnitella erityisiä liikkuvuutta edistäviä toimenpiteitä (muun muassa tukea alan elinten yhteistyötä).

Raja-aluekumppanuudet helpottavat työvoiman liikkuvuutta, mutta raja-aluekumppanuushankkeiden suunnittelussa ja vaikuttavuutta koskevassa raportoinnissa on puutteita

44

EaSI-ohjelman Eures-lohkon raja-aluekumppanuuksilla pyritään lisäämään työvoiman liikkuvuutta. Kumppanit ovat peräisin vähintään kahdesta osallistuvasta jäsenvaltiosta (tai assosioituneesta maasta) ja edustavat yleensä kansallisia julkisia työvoimapalveluja, mutta mukana voi olla myös muita toimijoita, kuten työnantajajärjestöjä, ammattijärjestöjä tai muita alueellisia järjestöjä. EaSI-ohjelman Eures-lohkon yhteydessä raja-aluekumppanuushankkeiden toimiin voidaan hakea vuotuista rahoitusta. Laatikossa 8 on esimerkki raja-aluekumppanuushankkeesta, jolle on myönnetty rahoitusta EaSI-ohjelman Eures-lohkosta.

Hakuvaiheessa vain harvoissa hankkeissa on määritelty tavoiteltavat määrälliset tavoitteet

45

Tilintarkastustuomioistuin arvioi 23 raja-aluekumppanuushanketta (joista 11 vuodelta 2015 ja 12 vuodelta 2016²⁰). Hankearviointi esitetään liitteessä II. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komission vuotuisen prosessin yhteydessä hyväksymissä rahoitetuissa toimissa oli useasti kyse edeltävän vuoden toimien toistamisesta. Suurin osa toimista koostui konferenssien ja työpaikkamessujen järjestämisestä, työpajoista, ansioluettelon laatimista koskevista kursseista tai kielikoulutuksesta. Innovatiivisempia ratkaisuja olivat muun muassa sosiaalisen median (Facebook, Linkedin, Twitter) käyttö tai yhteyksien luominen yliopistoihin. Tällaisia innovatiivisia ratkaisuja otettiin harvoin mukaan ohjelmaan.

46

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että 21 hanke-ehdotukseen sisältyi kuvaus lähtötilanteesta, esimerkiksi kuvaus liikkuvuusvirroista ja rajatylittävän liikkuvuuden toimintaperiaatteista alueella. Kuitenkin ainoastaan yhdeksässä hankkeessa oli määritelty määrälliset lähtötasot, jotta lukujen perusteella oli mahdollista mitata edistystä tietystä alkupisteestä (kaavio 7). Neljässä muussa hankkeessa kummaltakin vuodelta esitettiin tilastoja, joita olisi voitu käyttää edistyksen mittaamisessa määrällisinä lähtötasoina. Tietoja ei kuitenkaan hyödynnetty tällä tavoin.

47

Hankkeiden avustussopimuksissa vaaditaan, että toimien tuotoksista ja tuloksista kerätään ja esitetään tietoja. Tästä huolimatta tarkastuksessa ilmeni, että tarkastukseen valituista 23 hankkeesta vain 16:ssa oli määritelty tuotoksia koskevat tavoitearvot (esimerkiksi raja-aluekumppanuushankkeen avulla järjestettyjen työpaikkamessujen osallistujamäärä) ja ainoastaan yhdeksässä hankkeessa oli määritelty tavoitellut tulokset (useimmiten: saavutettava työhönsijoittamisten määrä). Joissakin hankkeissa tuotosten ja tulosten välillä ei ollut selkeää yhteyttä, sillä tuotoksille oli asetettu tavoitearvot, mutta odotettuja tuloksia ei ollut määritetty. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tulosten tavoitearvojen osalta oli tapahtunut parannusta vuodesta 2015 vuoteen 2016, sillä vuonna 2015 vain 18 prosentissa hankkeista oli asetettu tulosten tavoitearvot, kun taas vuonna 2016 tällaisten hankkeiden osuus oli noussut 58 prosenttiin.

48

Laatikossa 9 kuvataan tarkastettujen hankkeiden suunnittelussa ja tuloksellisuusseurannassa sovellettuja erilaisia käytäntöjä.

EaSI-ohjelman seurantajärjestelmä ei mahdollista raja-aluekumppanuushankkeiden tosiasiallisten tulosten aggregointia ohjelmatasolla

49

Komissio seuraa raja-aluekumppanuushankkeiden toimia vakioidulla raporttimallilla, joka jokaisen hankekoordinaattorin on täytettävä. Raportti sisältää laadullisien ja määrällisen osion. Määrälliseen osaan ei koota tietoja työvoiman liikkuvuuden kannalta oleellisista tuotoksista tai tuloksista. Raportin laadullisessa osassa monet hankekoordinaattorit kuvaavat tuotoksia ja toisinaan tuloksia, mutta kuvaukset eivät ole pakollisia, joten ne eivät ole yhdenmukaisia ja johdonmukaisia, mikä vaikeuttaa tuotosten ja tulosten koostamista.

50

Komissio otti vuonna 2016 raja-aluekumppanuushankkeiden yhteydessä käyttöön täydentävän raporttimallin. Paikalla tarkastettujen hankkeiden osalta havaittiin, että uudessa mallissa vaaditaan tietoja, joita ei voida saada käyttöön viimeaikaisten tilastoluokitusmääräysten vuoksi. Osaa uudessa mallissa vaadituista täydentävistä tiedoista ei myöskään ole mahdollista saada varsinaisesta raja-aluekumppanuushankkeesta, vaan ne pohjautuvat kuukausittaiseen kyselyyn, jonka komissio osoittaa kaikille EU:n Eures-neuvojille. Tämä heikentää hankekohtaisen raportoinnin luotettavuutta, sillä tiedot eivät perustu hanketoimiin. Jälkiseurannan parantamistoimia on kaiken kaikkiaan edelleen kehitettävä.

Komissio aikoo tehdä ammatillisen liikkuvuuden Eures-portaalista todellisen eurooppalaisen työhönsijoittamis- ja rekrytointivälineen, mutta tavoitteen saavuttaminen on haasteellista

51

Työntekijät voivat Eures-portaalin avulla saada tietoa muiden jäsenvaltioiden työmarkkinoista ja perehtyä ammatillisen liikkuvuuden Eures- portaalin kautta työpaikkailmoituksiin kaikista EU- ja EFTA-maista. Vastaavasti työnantajat voivat sen kautta ilmoittaa vapaista työpaikoista muissa maissa oleville työnhakijoille. Portaalia ylläpitää komissio²¹.

Ammatillisen liikkuvuuden Eures-portaali sisältää vain pienen osan tarjolla olevista työpaikoista

52

Eures-portaalin uudistusehdotuksessa vuonna 2016 (asetus (EU) 2016/589) komissio totesi, että ”työvoiman vapaan liikkuvuuden edistämiseksi kaikkien julkisten työvoimapalveluiden ja muiden Eures-jäsenten … välityksellä yleisön saataville asetetut avoimet työpaikat olisi julkistettava Eures-portaalissa.” Komissio havaitsi vuonna 2014 yhdeksi Eures-portaalin keskeiseksi puutteeksi sen, että EU:n tasolla käytettävissä oleva avointen työpaikkojen ja ansioluetteloiden reservi oli epätäydellinen.

53

Kansallisten koordinointitoimistojen tilintarkastustuomioistuimen kyselyssä antamat tiedot viittaavat siihen, että 11 jäsenvaltiossa yli 90 prosenttia julkisissa työvoimapalveluissa tarjolla olevista työpaikoista oli vuonna 2016 nähtävissä myös ammatillisen liikkuvuuden Eures-portaalissa. Sitä vastoin neljässä jäsenvaltiossa vastaava Eures-portaalissa julkaistujen työpaikkojen osuus jäi alle 20 prosentin. Tämä käy ilmi kaaviosta 8. Ylipäätään merkittävää osuutta julkisissa työvoimapalveluissa tarjolla olevista kansallisista työpaikkailmoituksista ei julkaista ammatillisen liikkuvuuden Eures-portaalissa.

54

Tilintarkastustuomioistuin analysoi kansallisilta koordinointitoimistoilta kyselyssä saamansa tiedot vertaillakseen Eures-portaalissa julkaistujen julkisissa työvoimapalveluissa tarjolla olleiden kansallisten työpaikkailmoitusten osuutta vuosilta 2015 ja 2016. Kolmessatoista jäsenvaltiossa osuus oli entisellään tai se oli kasvanut, mutta yhdeksässä jäsenvaltiossa osuus oli pienentynyt. Kaavion 9 tietojen perusteella voidaan kokonaisuutena katsoen arvioida, että julkisissa työvoimapalveluissa tarjolla olevista työpaikoista oli vuonna 2015 nähtävissä ammatillisen liikkuvuuden Eures-portaalissa 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.

55

Asetuksessa (EU) 2016/589 sallittiin myös se, että jäsenvaltiot tarjoavat työnantajille mahdollisuuden ”jättää avoin työpaikka julkistamatta Eures-portaalissa tehtyään kyseiseen työhön liittyvistä vaatimuksista, kuten työtehtävien asianmukaisen hoitamisen edellyttämistä erityistaidoista ja -osaamisesta, objektiivisen arvioinnin, jonka perusteella asianomainen työnantaja perustelee avoimen paikan julkistamatta jättämisen edellä mainituista syistä”. Tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa tämä on ensisijainen syy siihen, miksi Eures-portaalissa on merkittävästi vähemmän työpaikkailmoituksia kuin julkisten työvoimapalvelujen työpaikkaportaaleissa. Työnantajat voivat yksinkertaisesti perusteluja esittämättä päättää jättää työpaikkailmoituksensa Eures-portaalin ulkopuolelle.

56

Vaikka julkiset työvoimapalvelut julkaisisivat kaikki kansallisessa tietokannassa olevat avoimet työpaikat ammatillisen liikkuvuuden Eures-portaalissa, kyse olisi yhä vain pienestä osasta kaikista työmarkkinoilla olevista avoimista työpaikoista. Esimerkiksi Luxemburgissa kansallisen julkisen työvoimapalvelun tietokanta sisältää vain 18 prosenttia työmarkkinoiden kaikista vuosittaisista rekrytoinneista. Luxemburgin työnantajien ammatillisen liikkuvuuden Eures-portaalissa julkaisemat työpaikkailmoitukset vastaavat vain neljää prosenttia näistä vuosittaisista rekrytoinneista.

57

Äskettäin tehdyssä kyselyssä²² ilmeni, että henkilöistä, jotka käyttävät vähintään yhtä 11:stä EU:n tietokannasta, jotka on tarkoitettu pätevyysvaatimuksista ja työllisyydestä kiinnostuneille kansalaisille, vain 36 prosenttia hyvin todennäköisesti käyttäisi Eures-portaalia, jos he etsisivät töitä toisesta maasta. Tämän loppukäyttäjiltä saadun palautteen lisäksi on selvinnyt, että tilintarkastustuomioistuimen kyselyyn vastanneista 27 kansallisesta koordinointitoimistosta 10 katsoi, että Eures ei ole työnhakijoiden eikä työnantajien kannalta yhtä vaikuttava työhönsijoittamisportaali kuin julkisen työvoimapalvelun järjestelmä.

Työpaikkailmoituksissa työnhakijoille annetut tiedot ovat puutteellisia

58

Tarkastajat yrittivät hahmottaa käytännön ongelmia, joita työttömät kohtaavat käyttäessään Eures-portaalia, ja he analysoivat työpaikkailmoituksia käyttäen tiettyjä arviointiperusteita, joita he pitivät hyödyllisinä työpaikan etsimisessä. Tätä varten he valitsivat kaksi ammattia, sähkö-/elektroniikka-asentaja ja hoivatyöntekijä. Tarkastajat valitsivat Eures-portaalista satunnaisotannalla arvioitavaksi 50 työpaikkailmoitusta kummankin ammatin osalta yhdeksästä maasta. Arvioinnissa ilmeni, että työnhakijoille tarjolla olevaa informaatiota voidaan edelleen parantaa huomattavasti. Esimerkiksi 39 työpaikkailmoituksessa ei mainittu haun päättymispäivää, 28:ssa ei kerrottu vaadittavaa koulutustasoa, 26:ssa ei määritelty pätevyysvaatimuksia, 44:ssä ei mainittu edes työn aloittamispäivää, 33:ssa ei annettu tietoja viikoittaisesta työajasta ja 35 työpaikkailmoituksessa ei kerrottu palkkatietoja.

Eures-verkon avulla tapahtuva työhönsijoittamisen seuranta on epäluotettavaa, vaikka kyseessä on yksi EaSI-ohjelman keskeisistä tulosindikaattoreista

59

Mittaamalla EaSI-ohjelman Eures-verkkoa käyttäen toteutuneiden työhönsijoittamisten määrää selvitetään verkon vaikuttavuutta. Komission mukaan Eures-neuvojien tuella toteutettiin 28 934 työhönsijoittamista vuonna 2016. Luku merkitsee, että 3,7 prosenttia työnhakijoiden ja Eures-neuvojien välisestä yhteydenpidosta johti työhönsijoittamiseen.

60

Komissio kerää tällaiset tiedot suoraan Eures-neuvojilta kuukausittaisella kyselyllä. Tietojen oikeellisuudessa ilmenee ongelmia: keskimäärin 60 prosenttia neuvojista antaa palautetta ja se perustuu henkilökohtaisiin arvioihin, joita ei pyritä vahvistamaan muilla keinoin. Haastatellessaan kansallisten koordinointitoimistojen edustajia tarkastuskäynneillään tarkastajat havaitsivat, että nämä eivät useinkaan kyenneet validoimaan julkisesti saatavilla olevissa komission seuranta-asiakirjoissa käytettyjä lukuja. Jotta EaSI-ohjelman Eures-lohkon tuloksellisuuden mittaamista varten saataisiin kerättyä luotettavampia tietoja, uudistettaessa Eures-lohkoa vuonna 2016 edellytettiin myös, että komissio ehdottaa yksityiskohtaisia tietojen keruu- ja analysointierittelyjä niin, että Eures-verkon toimintaa voidaan seurata ja arvioida²³.

61

Tilintarkastustuomioistuimen kyselyyn vastanneista 27 kansallisesta koordinointitoimistosta ainoastaan kolme ilmoitti, että työhönsijoittamisten määrän mittaaminen on mahdollista. Mittaamiseen liittyy kaksi haastetta:

• työnantajat voivat perua ilmoituksen avoimesta työpaikasta ilmoittamatta, otettiinko työpaikkaan Eures-työnhakija (21 jäsenvaltiota)
• Eures-portaalissa ilmoitettavia työpaikkoja ei seurata säännöllisesti eli ilmoitukset poistetaan tietyn vakioajan kuluttua (16 jäsenvaltiota).

Sekä Yhdistyneen kuningaskunnan että Saksan kansalliset koordinointitoimistot ovat luopuneet tämän indikaattorin mittaamisesta omissa avointen työpaikkojen tietokannoissaan, ja ne mittaisivat vaikuttavuutta sen sijaan mieluummin esimerkiksi työttömyysasteen kaltaisella tulosindikaattorilla. Komissio tarkistaa parhaillaan Eures-lohkon tuloksellisuuden mittausjärjestelmää ja tuloksellisuusindikaattoreita, mutta se aikoo säilyttää työhönsijoittamista kuvaavan indikaattorin. Jotta indikaattori olisi luotettava, sen osalta on ratkaistava edellä mainitut haasteet.

Johtopäätökset ja suositukset

62

Tilintarkastustuomioistuin toteaa kokonaisuutena katsoen, että Euroopan komissio on ottanut käyttöön useita välineitä varmistaakseen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden. Välineitä voidaan kuitenkin vielä parantaa. Lisäksi EU:n ESR:n kautta rahoittamia toimia, joilla helpotetaan työvoiman liikkuvuutta, ei kyetä yksilöimään, tai toimien vaikuttavuuteen ei voida EaSI-ohjelman kohdalla kohdentaa riittävää seurantaa.

63

Komissio on antanut käyttöön useita välineitä, joilla työntekijöille voidaan tiedottaa heidän oikeuksistaan. Ei ole kuitenkaan selvää, kuinka tunnettuja nämä välineet ovat kansalaisten keskuudessa. Työntekijät voivat ilmoittaa vapaata liikkuvuutta koskevista syrjintätapauksista monien kanavien kautta, mutta syrjinnän koko laajuudesta ei ole selvyyttä. Komission toimista huolimatta jäljellä on muitakin vapaata liikkuvuutta rajoittavia tekijöitä (ks. kohdat 14–28).

64

Työvoimatutkimus (LFS) on pääasiallinen väline, jolla komissio kerää tietoja työvoiman liikkuvuudesta, mutta tutkimuksen avulla ei saada täyttä kuvaa työvoiman liikkuvuusvirroista ja -malleista. Jäsenvaltioilla on paremmat tiedot, mutta työ vertailukelpoisten tietojen keräämiseksi Euroopan laajuisesti työvoiman liikkuvuuden parantamista varten on yhä kesken (ks. kohdat 29–34).

65

EU:n rahoituksella voidaan tukea työvoiman liikkuvuutta ESR:n ja EaSI-ohjelman kautta. Niiden tavoitteet ovat samankaltaisia, joten täydentävyyden saavuttaminen on vaikeaa. Komission tiedossa ei ole, miten kukin jäsenvaltio hyödyntää ESR:a työvoiman liikkuvuuden tukemiseen. EaSI-ohjelman seurantakehyksessä on useita puutteita. EaSI-ohjelmassa käytetyillä varoilla on ollut vain vähän vaikutusta, kun tarkastellaan työhönsijoittamisten kirjattua määrää suhteessa muuttajien määrään (ks. kohdat 35–50).

66

Eures-portaalista kehittyy todellinen eurooppalainen työhönsijoittamisen väline ainoastaan, jos havaitut puutteet, kuten portaalissa julkaistujen työpaikkailmoitusten vähäinen osuus, korjataan (ks. kohdat 51–60).

67

Tilintarkastustuomioistuin suosittelee näin ollen seuraavaa:

Suositus 1 – On selvitettävä, missä määrin EU:n kansalaiset ovat tietoisia nykyisistä välineistä, joilla annetaan tietoja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta ja joiden kautta voidaan ilmoittaa syrjinnästä

1. Komission olisi mitattava, kuinka tunnettuja Eures-verkosto, Sinun Eurooppasi -portaali ja SOLVIT-järjestelmä ovat kansalaisten keskuudessa.
2. Kun tunnettuuden taso on selvillä, komission ja jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä näitä tietoja niin, että kohdentaminen ja välineiden tunnettuuden edistäminen olisi vaikuttavaa.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: heinäkuu 2018.

Suositus 2 – Käytettävissä oleva informaatio on hyödynnettävä paremmin, jotta vapaaseen liikkuvuuteen liittyvän syrjinnän eri tyypit voidaan tunnistaa

Komission olisi hyödynnettävä jäsenvaltioissa helposti saatavilla olevia tietoja paremmin, jotta se saisi paremman käsityksen siitä, millä osa-alueilla syrjintää tapahtuu ja millaisia eroja syrjinnässä esiintyy jäsenvaltioiden välillä. Tällaisten tietojen ansiosta syrjintää torjuvat toimet voidaan kohdentaa paremmin.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: joulukuu 2018.

Suositus 3 – On parannettava työvoiman liikkuvuusmalleihin ja -virtoihin sekä työmarkkinoiden epätasapainotilanteisiin liittyvien tietojen keräämistä ja hyödyntämistä

Komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa parannettava työvoiman liikkuvuutta koskevien tietojen keruuta ja vertailukelpoisuutta etenkin sen osalta, millaiset työntekijät muuttavat, ja edistettävä työvoiman liikkuvuuden hyödyntämistä työmarkkinoiden epätasapainon korjaamisessa.

Näiden analyysien perustella olisi kohdennettava tukitoimet, joilla korjataan osaamisen ja työmarkkinoiden epätasapainotilanteita. Kehitystyöhön olisi tartuttava ajoissa seuraavaa ohjelmakautta ajatellen, jotta jäsenvaltiot voivat hyödyntää sitä tehdessään päätöksiä EU:n ohjelmien, ja esimerkiksi ESR:n, rahoituksen kohdentamisesta.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: maaliskuu 2020.

Suositus 4 – On suunniteltava EU:n rahoitus paremmin työvoiman liikkuvuutta ajatellen

Nykyisin työvoiman liikkuvuutta edistetään erityisesti ESR:n ja EaSI-ohjelman kautta. Komission olisi arvioitava, miten EU:n rahoituksen suunnittelua voidaan kehittää niin, että kyetään varmistamaan täydentävyys ja parempi EU:n rahoituksen tuloksellisuusseuranta.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: maaliskuu 2020 (uuden monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä).

Suositus 5 – On kehitettävä EaSI-ohjelman EURES-lohkon vaikuttavuuden seurantaa etenkin työhönsijoittamisen osalta

1. Komission olisi kehitettävä edelleen EaSI-ohjelman Eures-lohkon raja-aluekumppanuushankkeiden seurantakehystä niin, että tavoitearvojen, tuotosten ja tulosten välillä on hakuvaiheessa selvä yhteys, joka helpottaa seurantaraportointia hankkeen lopussa ja hankkeiden tulosten koostamista ohjelmatasolla.
2. Komission olisi lujitettava EaSI-ohjelman Eures-lohkon tuloksellisuuden mittausjärjestelmää esittämällä yksityiskohtaiset tietojen keruu- ja analyysierittelyt, joiden perusteella jäsenvaltioiden olisi kerättävä luotettavat tiedot Eures-toimista ja etenkin työhönsijoittamisesta.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: heinäkuu 2018.

Suositus 6 – On korjattava ammatillisen liikkuvuuden Eures-portaalin puutteita

Jäsenvaltioiden olisi korjattava ammatillisen liikkuvuuden Eures-portaalin nykyisiä puutteita niin, että siitä tulee tosiasiallisesti eurooppalainen työhönsijoittamisen ja rekrytoinnin väline vuoteen 2018 mennessä. Tämä voidaan saada aikaan seuraavasti:

1. huolehditaan, että nykyistä suurempi osa julkisen työvoimapalvelun tiedossa olevista vapaista työpaikoista julkaistaan Eures-portaalissa. Jäsenvaltioiden on näin ollen määriteltävä, missä tilanteissa jäsenvaltiot voivat jättää työpaikkailmoituksensa julkaisematta Eures-portaalissa.
2. parannetaan työpaikkailmoitusten laatua. Jäsenvaltioiden julkisten työvoimapalveluiden on näin ollen varmistettava, että ainoastaan laadukkaista tiedoista koostuvia työpaikkailmoituksia julkaistaan ammatillisen liikkuvuuden EURES-portaalissa (muun muassa hakuajan päättymisajankohta, työn laatu, palkkatiedot ja työpaikan sijainti on mainittava). Tällaisten tietojen sisällyttäminen ilmoitukseen johtaa parempiin tuloksiin niin työnhakijoiden kuin työnantajien kannalta.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: heinäkuu 2019.

Tilintarkastustuomioistuimen II jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Iliana Ivanovan johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 24. tammikuuta 2018 pitämässään kokouksessa.

Sanasto ja lyhenteet

Aktiivinen työntekijä: Henkilö, joka on työssä tai työttömänä (EU:n työvoimatutkimuksen määritelmän mukaan).

EU28: Euroopan unionin kaikki 28 jäsenvaltiota.

Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot): Yli puolet EU:n myöntämästä rahoituksesta kanavoidaan viiden Euroopan rakenne- ja investointirahaston kautta. Rahastoja hallinnoivat Euroopan komissio ja EU:n jäsenvaltiot yhdessä. Rahastojen tarkoituksena on investoida työpaikkojen luomiseen sekä kestävään ja terveeseen talouteen ja ympäristöön Euroopassa.

Euroopan sosiaalirahasto (ESR): Rahaston tavoitteena on lujittaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa parantamalla työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia (lähinnä koulutustoimenpiteiden avulla) sekä edistämällä korkeaa työllisyysastetta sekä uusien ja parempien työpaikkojen luomista.

Euroopan työnvälitysverkosto (Eures): Työmarkkinajärjestöjen eurooppalaisen verkoston tavoitteena on helpottaa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta unionin alueella. Verkostoon kuuluvat Euroopan koordinointitoimisto, kansalliset koordinointitoimistot, Eures-yhteistyökumppanit ja liitännäiset Eures-yhteistyökumppanit. Vuonna 1993 käynnistetty Eures-verkosto vaihtaa tietoja avoimista työpaikoista ja työhakemuksista ja tarjoaa tietoa elin- ja työoloista. Se jakaa tiedot ammatillisen liikkuvuuden portaalin kautta. EU:n 28 jäsenvaltion lisäksi verkostoon osallistuvat Norja, Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi. Kaiken kaikkiaan verkostossa toimii yli 850 Eures-neuvojaa, jotka antavat tukea ja neuvontaa.

Euroopan vapaakauppaliitto (EFTA): Euroopan vapaakauppaliitto on hallitustenvälinen organisaatio, johon kuuluvat Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. Se perustettiin edistämään vapaata kauppaa ja taloudellista yhteistyötä jäsentensä välillä Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.

Eurooppa 2020 -strategia: Euroopan unionin kymmenvuotinen kasvu- ja työllisyysstrategia käynnistettiin vuonna 2010 luomaan otolliset olosuhteet älykkäälle, kestävälle ja osallistavalle kasvulle.

Eurooppalainen ammattikortti (EPC): on sähköinen todistus, jossa ammattipätevyys tunnustetaan käyttäen ensimmäistä EU:n laajuista täysin sähköistä menettelyä.

Hiljattain muuttanut: Työntekijä, joka on asunut enintään 10 vuotta muussa EU-maassa kuin siinä, jonka kansalainen on.

Jaettu hallinnointi: EU:n talousarvion toteuttamismenetelmä, jossa Euroopan komissio siirtää talousarvion toteuttamistehtäviä jäsenvaltioille; komissiolla on kuitenkin lopullinen vastuu EU:n talousarvion toteuttamisesta.

Julkiset työvoimapalvelut: Jäsenvaltioissa toimivat organisaatiot, jotka vastaavat aktiivisen työmarkkinapolitiikan täytäntöönpanosta ja tarjoavat laadukkaita työvoimapalveluja yleisen edun nimissä. Ne saattavat kuulua osana ministeriöön, julkiseen elimeen tai julkisoikeudelliseen organisaatioon.

Liikkuvuutta harjoittava työntekijä (muuttaja): Jonkin EU:n 28 jäsenvaltion kansalainen, joka muuttaa muuhun jäsenvaltioon tai EFTA-maahan kuin kansalaisuusjäsenvaltionsa tarkoituksenaan etsiä työtä tai integroitua työmarkkinoille pitkäaikaisesti tai pysyvästi.

Lähtötaso: Lähtötason avulla määritetään viitearvo, jonka perusteella tavoitearvot asetetaan ja johon niitä verrataan.

Ohjelmakausi: Monivuotinen toimintakehys, jonka puitteissa rakennerahastojen ja koheesiorahaston menot suunnitellaan ja toteutetaan.

Paluumuutto: EU28-maiden kansalaisen muuttoliike muusta jäsenvaltiosta takaisin siihen maahan, jonka kansalainen on.

Pitkän aikavälin ammatillinen liikkuvuus: Henkilö muuttaa toiseen jäsenvaltioon työskentelemään vähintään yhden vuoden ajaksi.

Raja-aluekumppanuudet: Eures-jäsenten ja liitännäisten yhteistyökumppaneiden ryhmittymiä, joita tuetaan EaSI-ohjelmasta. Ryhmittymät sitoutuvat pitkän aikavälin yhteistyöhön, jolla tuetaan rajat ylittävää työntekijöiden liikkuvuutta eri jäsenvaltioissa. Niissä on mukana alueellisia tai paikallisia työvoimapalveluita, työmarkkinaosapuolia ja muita organisaatioita (kauppakamarit, ammattijärjestöt, korkeakoulut, paikallisviranomaiset jne.) vähintään kahdesta naapurijäsenvaltioista.

Rajatyöntekijä: EU:n tai EFTA-maan kansalainen, joka työskentelee muussa EU:hun tai EFTAan kuuluvassa maassa kuin siinä maassa, jossa hän asuu.

Sinun Eurooppasi -verkkoportaali: Euroopan komission ylläpitämä verkkosivusto, jolla annetaan EU:n kansalaisille ja yrityksille tietoa, apua ja neuvontaa heitä koskevista oikeuksista EU:ssa (esimerkiksi matkustaminen, työskentely, ostosten teko, rahoitusmahdollisuudet liiketoiminnan harjoittaminen ja menettelyt).

SOLVIT-järjestelmä: Euroopan komission järjestelmä, jonka avulla kansalaiset voivat ilmoittaa tai valittaa epäoikeudenmukaisista säännöistä tai jäsenvaltioiden viranomaisten tekemistä päätöksistä.

Suora hallinnointi: Hallinnointimenetelmä, jossa komission yksiköt toteuttavat EU:n talousarviota suoraan.

Temaattinen tavoite: Tavoite, jota olisi tuettava Euroopan rakenne- ja investointirahastoista. Temaattisilla tavoitteilla luodaan yhteys EU:n tason strategisiin tavoitteisiin.

Toimenpideohjelma: Toimenpideohjelmassa vahvistetaan jäsenvaltion prioriteetit ja erityistavoitteet sekä kuvataan, miten varoilla (EU:n ja kansallinen julkinen ja yksityinen yhteisrahoitus) rahoitetaan hankkeita tiettynä ajanjaksona (yleensä seitsemän vuoden aikana). Hankkeilla on edistettävä useiden EU:n tasolla määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Toimenpideohjelmalle voidaan myöntää rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), koheesiorahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Jäsenvaltio laatii toimenpideohjelman, jolle on saatava komission hyväksyntä ennen kuin EU:n talousarviosta voidaan suorittaa maksuja.

Tulos: Ohjelman välitön vaikutus edunsaajiin (esimerkiksi työllistyneet harjoittelijat, käsitellyssä jätevedessä olevien saasteiden väheneminen, matka-aikojen lyheneminen).

Tuotos: Se, mitä tukitoimenpiteeseen suunnattujen resurssien avulla on tuotettu tai saavutettu (esim. nuorille työttömille järjestetyt koulutuskurssit, rakennettujen jätevedenpuhdistamojen lukumäärä tai rakennettujen teiden pituus kilometreinä jne.).

Työikä: 15–64 vuotta (Eurostatin luokittelu); on huomattava, että komissio mukauttaa julkaisuissaan (esimerkiksi työvoiman liikkuvuutta käsittelevä raportti) luokan kattamaan 20–64-vuotiaat, ja tätä määritelmää käytetään tässä kertomuksessa.

Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma (EaSI): EU:n ohjelma, jonka Eures-lohkon tavoitteena on tukea toimia, joilla edistetään työntekijöiden vapaaehtoista maantieteellistä liikkuvuutta oikeudenmukaiselta pohjalta sekä laadukkaita ja kestäviä työpaikkoja.

Työntekijä: Käsite kattaa sekä työssä käyvät että työnhakijoiksi rekisteröityneet tai työttömät kansalaiset.

Työntekijöiden liikkuvuus: Kaikilla EU:n kansalaisilla on oikeus työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen, joka määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 artiklassa. Se käsittää työntekijöiden oikeuden liikkumiseen ja oleskeluun, työntekijöiden perheenjäsenten maahantulo- ja oleskeluoikeudet sekä oikeuden työskennellä toisessa unionin jäsenvaltiossa ja tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti tuon jäsenvaltion kansalaisten kanssa. Joissakin maissa sovelletaan rajoituksia, jotka koskevat uusien jäsenvaltioiden kansalaisia.

Työvoimatutkimus (LFS): EU:n toteuttama Euroopan kotitalouksia koskeva otantatutkimus, jolla saadaan neljännesvuosittaisia ja vuosittaisia tietoja vähintään 15-vuotiaiden osallistumisesta työmarkkinoille.

Vapaa liikkuvuus: Vapaata liikkuvuutta ja oleskeluvapautta alettiin soveltaa EU:n kansalaisiin Maastrichtin sopimuksen mukaisesti vuonna 1992. Sisärajat poistettiin vaiheittain Schengenin sopimusten mukaisesti, minkä jälkeen hyväksyttiin direktiivi 2004/38/EY Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti EU:n alueella. Tämä vapaus on erotettava työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta.

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tämän tuloksellisuuden tarkastuksen toimitti tilintarkastustuomioistuimen II tarkastusjaosto, jonka vastuualueeseen kuuluvat yhteenkuuluvuutta, kasvua ja osallisuutta tukevien investointien menoalat. Jaoston puheenjohtaja on tilintarkastustuomioistuimen jäsen Iliana Ivanova. Tarkastus toimitettiin tilintarkastustuomioistuimen jäsenen George Pufanin johdolla.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2018

PDF	ISBN 978-92-872-9321-3	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/75348	QJ-AB-18-003-FI-N
HTML	ISBN 978-92-872-9278-0	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/970123	QJ-AB-18-003-FI-Q

© Euroopan unioni, 2018.

Euroopan unionin tekijänoikeuden piiriin kuulumattomien kuvien tai muun materiaalin käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijoilta.

YHTEYDENOTOT EU:HUN

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

TIETOA EU:STA

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, http://europa.eu

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata EU Bookshopista, osoitteesta https://op.europa.eu/fi/web/general-publications/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. http://europa.eu/contact).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.