Liikkuvuus Erasmus+ -ohjelmassa: miljoonia osallistujia ja monitahoista eurooppalaista lisäarvoa, mutta tuloksellisuuden mittaamista on edelleen parannettava

Tiivistelmä

Tietoja Erasmus+-ohjelmasta

I

Erasmus+-ohjelma (jäljempänä ’ohjelma’) on EU:n ohjelma, jolla tuetaan toimia koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla. Ohjelman kokonaisbudjetti on 16,45 miljardia euroa kaudella 2014–2020. Ohjelman tavoitteena on tarjota oppijoille ja henkilöstölle mahdollisuus hankkia taitoja ja kehittää itseään sekä kehittyä sosiopedagogisesti ja ammatillisesti saamalla kokemusta opiskelusta, harjoittelusta, työstä tai vapaaehtoistyöstä ulkomailla. Ohjelman tavoitteena on parantaa laatua ja edistää innovointia, osaamista ja kansainvälistymistä näillä kolmella alalla toimivissa organisaatioissa.

II

Erasmus+-ohjelman ylemmän tason tavoitteena on auttaa Euroopan maita nykyaikaistamaan ja parantamaan koulutusjärjestelmiään vahvistamalla näiden järjestelmien roolia tekijöinä, jotka edistävät kasvua, työllisyyttä, kilpailukykyä, innovointia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

III

Erasmus+-ohjelma kattaa korkea-asteen koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, kouluopetuksen, aikuiskoulutuksen, nuorison ja urheilun. Toiminnot ja hankkeet, joita voidaan rahoittaa Erasmus+-ohjelmasta, on jaettu avaintoimiin. Ohjelma pannaan täytäntöön ensisijaisesti (80-prosenttisesti) kansallisten toimistojen välillisen hallinnoinnin avulla.

Tarkastuskohteet

IV

Tilintarkastustuomioistuin arvioi ohjelman tuloksellisuuden ja eurooppalaisen lisäarvon keskittymällä koulutusta koskevaan avaintoimeen 1 (”Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus”), jäljempänä ’Erasmus+-liikkuvuus’ tai ’liikkuvuus’, joka vastaa yli puolta ohjelman määrärahoista kaudella 2014–2020. Tammikuuhun 2018 mennessä tällaisesta liikkuvuudesta on hyötynyt yli 2,3 miljoonaa oppijaa ja alan toimijaa.

Havainnot

V

Tilintarkastustuomioistuimen yleinen johtopäätös on, että Erasmus+ on hyvin tunnettu ja menestyksekäs EU:n brändi. Ohjelma tuottaa eurooppalaista lisäarvoa monin eri tavoin, jotka ulottuvat lakisääteisiä vaatimuksia pidemmälle. Erasmus+-ohjelmalla on keskeinen rooli ulkomailla tapahtuvan oppimiseen liittyvän liikkuvuuden rakentamisessa, ja ohjelmalla on myönteinen vaikutus osallistujien asenteisiin EU:ta kohtaan. Maat eivät voisi saavuttaa tällaisia vaikutuksia toimimalla yksin.

VI

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi erityisesti seuraavaa:

1. Erasmus+-liikkuvuus tuottaa eurooppalaista lisäarvoa monin eri tavoin sen lisäksi, mitä edellytetään oikeusperustassa, esimerkiksi tuomalla strategisen lähestymistavan liikkuvuuteen sekä vahvistamalla eurooppalaista identiteettiä ja monikielisyyttä.
2. Suurin osa oikeusperustassa määriteltyjen indikaattoreiden tavoitteista saavutetaan. Nämä indikaattorit eivät kuitenkaan täysin vastaa asetuksessa määritettyjä yleis- ja erityistavoitteita, mikä vaikeuttaa tuloksellisuuden mittaamista. Laadulliset indikaattorit perustuvat pitkälti osallistujien käsityksiin, jotka on saatu haastattelujen ja kyselyjen avulla.
3. Erasmus+-ohjelmassa on tehty monia innovatiivisia ratkaisuja liikkuvuuden hallinnollista yksinkertaistamista varten, mutta haku- ja raportointiprosessit ovat yhä monimutkaisia.
4. Innovatiivinen opintolainojen takausjärjestelmä ei ole tuottanut odotettuja tuloksia, minkä seurauksena komissio on kohdentanut asianomaiset varat uudelleen.

Suositukset

VII

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa erityisesti, että komissio

1. ehdottaisi lisää eurooppalaista lisäarvoa tuovia tekijöitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan tulevaa Erasmus-ohjelmaa Kaikki eurooppalaista lisäarvoa tuovat tekijät olisi asetettava etusijalle hankkeen arviointivaiheessa, niitä olisi seurattava ja niistä olisi raportoitava
2. kehittäisi lisää indikaattoreita, jotka auttavat mittaamaan sitä, missä laajuudessa ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu, ja asettaisi tuloksellisuuden etusijalle varojen kohdentamisessa
3. yksinkertaistaisi edelleen järjestelmää hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi ja hakemusten jättämisen ja raportoinnin helpottamiseksi edunsaajia ja yksittäisiä osallistujia varten ja säilyttäisi kertakorvaukset, kiinteämääräiset osuudet ja yksikkökustannukset, mutta säätäisi avustusten määrää tarvittaessa. Lisäksi komission olisi parannettava tietoteknisiä välineitä ja jatkettava menettelyjen sähköistämistä
4. edistäisi koulujen oppilaiden liikkuvuuden sisällyttämistä avaintoimeen 1 ja harkitsisi joustavuuden lisäämistä tohtorikoulutettavien osalta
5. arvioisi mahdollisuutta ottaa uudelleen käyttöön rahoitus perinteiselle luokkahuoneessa tapahtuvalle kielten opetukselle
6. ehdottaisi opintolainojen takausjärjestelmään tarkoituksenmukaisia muutoksia siten, että siihen sisällytettäisiin myös tohtori- ja perustutkinto-opiskelijoiden liikkuvuus.

Johdanto

01

Erasmus+-ohjelmalla tuetaan toimia koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla. Ohjelman kokonaisbudjetti on 16,45 miljardia euroa kaudella 2014–2020. Ohjelman tavoitteena on tarjota oppijoille ja henkilöstölle mahdollisuus hankkia taitoja ja kehittää itseään sekä kehittyä sosiopedagogisesti ja ammatillisesti saamalla kokemusta opiskelusta, harjoittelusta, työstä tai vapaaehtoistyöstä ulkomailla. Ohjelman tavoitteena on myös parantaa laatua ja edistää innovointia, osaamista ja kansainvälistymistä näillä kolmella alalla toimivissa organisaatioissa. Erasmus+-ohjelman tavoitteena on myös auttaa Euroopan maita nykyaikaistamaan ja parantamaan koulutusjärjestelmiään vahvistamalla näiden järjestelmien roolia tekijöinä, jotka edistävät kasvua, työllisyyttä, kilpailukykyä, innovointia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

02

Ohjelman perustamisesta annetun asetuksen¹ (jäljempänä ’asetus’) mukaan ohjelmalla myötävaikutetaan muun muassa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden² – koulutusta koskeva yleistavoite mukaan luettuna – saavuttamiseen. Lisäksi ohjelmalla myötävaikutetaan eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (jäljempänä ’ET 2020’) tavoitteisiin, vastaavat vertailuarvot mukaan lukien³.

03

Erasmus+-ohjelmassa on yhdistetty kauden 2007–2013 ohjelmat yhdeksi ohjelmaksi. Ohjelmasta rahoitettavat toimet ja hankkeet on jaettu avaintoimiin kaaviossa 1 esitetyllä tavalla.

04

Euroopan komissio (koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto) on viime kädessä vastuussa Erasmus+-ohjelman täytäntöönpanosta. Se hallinnoi ohjelman talousarviota ja määrittelee sen painopisteet, tavoitteet ja perusteet. Lisäksi se ohjaa ja seuraa ohjelman täytäntöönpanoa, jatkotoimia ja arviointia EU:n tasolla. Euroopan komissio on myös vastuussa ohjelman täytäntöönpanosta kansallisella tasolla vastaavien rakenteiden valvonnasta ja koordinoinnista.

05

Erasmus+-ohjelman täytäntöönpano perustuu pitkälti (80-prosenttisesti) välilliseen hallinnointiin (ks. kaavio 2). Euroopan komissio delegoi täytäntöönpanon kansallisille toimistoille, jotka on perustettu kuhunkin ohjelmamaahan. Kansalliset toimistot ovat vastuussa hankkeen elinkaaren kaikkien vaiheiden hallinnoinnista. Kansallisten toimistojen nimittämisestä vastaavat kansalliset viranomaiset, jotka varainhoitoasetuksen mukaisesti nimittävät myös riippumattoman tarkastuselimen.

06

Ohjelman merkittävin osa EU:n talousarvion kannalta on avaintoimi 1. Se koostuu korkea-asteen koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen oppijoille ja henkilöstölle sekä kouluopetuksen henkilöstölle ja nuorille tarkoitetuista liikkuvuushankkeista. Lisäksi avaintoimeen 1 kuuluvat yhteiset Erasmus Mundus -maisteriohjelmat ja Erasmus+-lainat maisterinopintojen suorittamista varten.

07

Avaintoimen 1 puitteissa tuetun oppimiseen liittyvän liikkuvuuden (siirtyminen johonkin maahan omasta asuinmaasta tarkoituksena suorittaa opintoja, harjoittelu tai epävirallista tai arkioppimista; ks. esimerkkejä liitteestä I) tarkoituksena on parantaa keskeistä osaamista ja keskeisiä taitoja kiinnittämällä erityistä huomiota niiden tarkoituksenmukaisuuteen työmarkkinoihin nähden ja siihen, miten ne edistävät yhtenäistä yhteiskuntaa. Lisäksi liikkuvuus on tärkeä keino edistää vähäosaisten henkilöiden osallisuutta.

08

Kaavio 3 osoittaa, miten talousarvion määrärahat on jaettu ohjelman eri osien välillä.

09

Erasmus+-ohjelmaan osallistuvat maat on jaettu kahteen ryhmään kaaviossa 4 osoitetulla tavalla:

1. ohjelmamaat: EU:n jäsenvaltiot sekä entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Islanti, Liechtenstein, Norja ja Turkki
2. 145 kumppanimaata (naapurimaat ja muut maat).

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

10

Tilintarkastustuomioistuin arvioi Erasmus+-ohjelman tuloksellisuutta ja eurooppalaista lisäarvoa. Tarkastuksessa keskityttiin koulutusta koskevaan avaintoimeen 1 (liikkuvuus), joka vastaa yli puolta ohjelman määrärahoista. Avaintoimen 2 ja avaintoimen 3 alaisten hankkeiden täytäntöönpanokausi kestää useita vuosia, ja nämä hankkeet olivat enimmäkseen täytäntöönpano- ja/tai sopimuksentekovaiheessa vuonna 2017.

11

Tilintarkastustuomioistuin tutki erityisesti,

1. tuottaako Erasmus+-liikkuvuus odotettua eurooppalaista lisäarvoa
2. mitataanko Erasmus+-liikkuvuuden tuloksia tarkoituksenmukaisella tavalla
3. ovatko Erasmus+-liikkuvuuden puitteissa käyttöönotetut innovaatiot parantaneet ohjelmaa.

12

Tilintarkastustuomioistuin valitsi tarkastuskäynnin kohteeksi seuraavat viisi maata: Espanja, Norja, Puola, Romania ja Viro. Maiden valitsemisen perusteita olivat i) maiden vastaanottamien ja lähettämien osallistujien määrä, ii) suhteellisen vähän osallistujia vastaanottava ja lähettävä maa, iii) maantieteellinen jakauma EU:n jäsenvaltioissa ja iv) yksi EU:n ulkopuolinen maa.

13

Tilintarkastustuomioistuin hankki tarkastusevidenssiä seuraavasti:

1. Erasmus+-sidosryhmien haastattelut, joihin osallistuivat muun muassa
   1. Erasmus+-ohjelman hallinnoinnista vastaava komission ja Euroopan investointirahaston (EIR) henkilöstö
   2. kansalliset toimistot, kansalliset viranomaiset, edunsaajat ja osallistujat viidestä tarkastukseen valitusta ohjelmamaasta.
2. Erasmus+-ohjelmaan liittyvien asiakirjojen ja menettelyjen tarkistaminen
3. tietojen analysointi, mukaan lukien Erasmus+-ohjelman väliarviointi 2014–2016⁴. Se julkaistiin 31. tammikuuta 2018, tilintarkastustuomioistuimen tarkastusjakson päätyttyä. Tilintarkastustuomioistuin tarkisti tämän keskeisen asiakirjan ja havaitsi, että suuri osa asiakirjasta tuki tilintarkastustuomioistuimen havaintoja. Tilintarkastustuomioistuin viittaa tarvittaessa väliarviointiin ja sen havaintoihin.

Huomautukset

Erasmus+-liikkuvuus tuottaa eurooppalaista lisäarvoa asetuksessa edellytettyä monipuolisemmin

Erasmus+-liikkuvuus tuottaa eurooppalaista lisäarvoa asetuksessa edellytetyllä tavalla

14

Ohjelman avulla tuetaan ainoastaan toimia ja toimintoja, jotka voivat tuottaa eurooppalaista lisäarvoa ja joilla on erityisesti seuraavat ominaisuudet: kansainvälisyys, erityisesti liikkuvuuden ja yhteistyön osalta, jolla pyritään kestävien järjestelmävaikutusten saavuttamiseen; täydentävyys ja yhteisvaikutukset muiden ohjelmien ja toimintapolitiikkojen kanssa kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla; vaikutus avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden tulokselliseen hyödyntämiseen⁵.

Kansainvälisyys ja järjestelmävaikutukset

15

Kansainvälisyys sisältyy luonnostaan ohjelmaan. Opiskelu-, harjoittelu- tai työharjoittelupaikka ulkomailla on ehdoton edellytys liikkuvuustoimille, jotka kuuluvat avaintoimeen 1 (yksilöiden liikkuvuus opiskelua, työharjoittelua, harjoittelukurssia, työelämään tutustumista tai opettamista varten). Tammikuuhun 2018 mennessä yli 2,3 miljoonaa oppijaa ja alan toimijaa oli hyötynyt Erasmus+-liikkuvuudesta koulutus- ja nuorisotoiminnan alalla⁶. Kaaviossa 5 esitetään Erasmus+-liikkuvuuteen osallistuneiden henkilöiden määrä maittain vuosina 2014–2016.

16

Liikkuvuudella pyritään oletusarvoisesti saavuttamaan koulutusjärjestelmiin kohdistuvia järjestelmävaikutuksia ohjelma- ja kumppanimaissa⁷. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteina olleet oppilaitokset ja koulut eivät kyenneet osoittamaan tässä vaiheessa hankkeidensa erityisiä järjestelmävaikutuksia kyseessä oleviin oppilaitoksiin tai kansallisella tasolla.

17

Komissio myöntää, että koulutusjärjestelmiin kohdistuvat järjestelmävaikutukset ovat heikommin näkyviä ja että näyttö siitä, että päätöksentekijät hyödyntävät hankkeen tuloksia ja sitoutuvat tosiasiallisesti hankkeeseen, jos he eivät kuulu varsinaiseen hankkeeseen, ei ole aina selvä⁸, ja että on olemassa vain hajanaista näyttöä siitä, että ohjelma muuttaisi oppilaitosten lähestymistapaa pedagogiaan ja kohderyhmiinsä⁹.

18

Kuten oikeusperustassa todetaan, yksittäisillä hankkeilla ei edellytetä olevan järjestelmävaikutuksia. Järjestelmävaikutuksia odotetaan näiden hankkeiden kumulatiivisena tuloksena, minkä vuoksi tällaiset vaikutukset saattavat olla nähtävissä vasta ohjelman lopussa. Ohjelmaoppaassa todetaan, että ”tällä avaintoimella tuettujen tuhansien hankkeiden odotetaan yhdessä vaikuttavan osallistujamaiden koulutus- ja nuorisoalan järjestelmiin pitkällä aikavälillä, mikä vauhdittaa politiikan uudistamista ja houkuttelee uusia resursseja liikkuvuusmahdollisuuksiin Euroopassa ja sen ulkopuolella”¹⁰.

Täydentävyys ja yhteisvaikutukset muiden ohjelmien ja toimintapolitiikkojen kanssa

19

Täydentävyys ja yhteisvaikutukset muiden ohjelmien ja toimintapolitiikkojen kanssa on tarkoitus varmistaa ensisijaisesti siten, että Erasmus+-ohjelmalla edistetään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien koulutusta koskevat yleistavoitteet. Lisäksi ohjelmalla myötävaikutetaan eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden tavoitteisiin (liikkuvuuden vertailuarvot ET 2020 -puitteissa)¹¹.

20

Vaikka Erasmus+-ohjelma edistää liikkuvuutta koskevia vertailuarvoja, avaintoimen 1 ja asetuksen liitteessä I määritetyn koulutusta koskevan yleistavoitteen välillä ei ole selvää yhteyttä, kuten jäljempänä kohdissa 57 ja 58 todetaan.

21

Komissio on määrittänyt Erasmus+-ohjelman ja Eurooppa 2020 -strategian sekä ET 2020 -puitteiden välisen yhteyden seuraavasti: Ohjelman tavoitteena on parantaa taitoja ja työllistettävyyttä sekä koulutus- ja nuorisoalan järjestelmien nykyaikaistamista, ja ohjelmassa tuetaan ET 2020 -puitteiden toimintapoliittisiin painopisteisiin liittyviä toimia, yhteistyöhankkeita ja välineitä. Tällä tavoin ohjelman avulla edistetään myös Eurooppa 2020 -strategian ja erityisesti maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa koulutusalalla. Erasmus+-ohjelman investoinnit hyödyttävät yksityishenkilöitä, oppilaitoksia ja koko yhteiskuntaa ja edistävät siten työllisyyttä, kasvua ja kilpailukykyä ja lisäävät vaurautta ja sosiaalista osallisuutta¹².

22

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastuskäynnin kohteena olleissa ohjelmamaissa, että liikkuvuustoimet parantavat taitoja ja työllistettävyyttä erityisesti ammatillisen koulutuksen alalla. Ohjelman tasolla väliarviointi sisältää näyttöä siitä, että liikkuvuusohjelmaan osallistuneilla korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen oppilailla on paremmat työllistymis- ja palkkanäkymät kuin vastaavilla liikkuvuusohjelmaan osallistumattomilla oppilailla. Tosin suuri osa tästä näytöstä liittyy edeltäviin ohjelmiin.

23

Osallistujilta saadusta palautteesta käy ilmi erittäin suuri tyytyväisyys Erasmus+-liikkuvuuteen ja sen vaikutuksiin osallistujien työllistettävyyteen. Esimerkiksi 93,8 prosenttia vastaajista totesi tammikuussa 2018, että liikkuvuus oli parantanut heidän keskeistä osaamistaan. Henkilöstöstä 93 prosenttia totesi oppineensa uusia hyviä käytäntöjä ja 75 prosenttia totesi oppineensa käytännön taitoja, joista on hyötyä heidän nykyisessä työssään. Vastaajista 79,1 prosenttia totesi, että liikkuvuus oli parantanut heidän työllistettävyyttään¹³. Tällainen palaute on informatiivista ja kannustavaa, mutta mahdollisesti subjektiivista (ks. kohdat 80–82).

24

Erasmus+-ohjelman vuoden 2015 vuosikertomuksessa määritetään yhteys Erasmus+-ohjelman ja EU:n muun toimintapoliittisen kehityksen, kuten Euroopan strategisten investointien rahaston (koulutus työpaikkojen ja kasvun palauttamiseksi), välille ja todetaan, että Erasmus+-ohjelmassa pantiin koko vuoden 2015 ajan täytäntöön olemassa olevia EU:n toimintapoliittisia ohjelmia, jotka koskivat osallistavaa oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja yhteistyötä erilaisten koulutus- ja nuorisoaloilla mukana olevien sidosryhmien kanssa¹⁴.

25

Jotkin jäsenvaltiot käyttävät muita EU:n varoja liikkuvuuden rahoittamiseen Erasmus+-mekanismien avulla. Esimerkiksi Puola mukautti Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelmaansa vuonna 2016, jotta se pystyi rahoittamaan 2 500:n kouluopetukseen kuuluvan osallistujan ja 17 200 ammatilliseen koulutukseen kuuluvan osallistujan osallistumisen Erasmus+-ohjelmaan. Vähäosaiset opiskelijat saavat myös lisärahoitusta ESR:stä.

Vaikutukset avoimuutta ja tunnustamista lisäävien EU:n välineiden tulokselliseen hyödyntämiseen

Avoimuus

26

Ohjelmaoppaassa todetaan, että ”tulosten levittäminen ja hyödyntäminen ovat keino esitellä Erasmus+-hankkeessa tehtyä työtä. Kun tuloksista, kokemuksista, tuotoksista ja havainnoista tiedotetaan osallistujaorganisaatioiden ulkopuolelle, EU:n osarahoittamasta työstä voi hyötyä myös laajempi yhteisö”¹⁵.

27

Koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosaston Erasmus+-ohjelman tulosten levittämistä koskevilla foorumeilla on nostettu esille yli 80 menestystarinaa. Vuosilta 2015 ja 2016 valituista menestystarinoista laadittiin 120 tietosivua ja 10 videota, mikä lisäsi entisestään näiden hankkeiden näkyvyyttä. Niitä on mainostettu sosiaalisessa mediassa, verkkosivustoilla ja koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosaston uutiskirjeessä sekä erilaisten tapahtumien aikana. Komissio alkoi julkaista vuonna 2017 kuukausittain ilmestyvää Erasmus+-verkkouutiskirjettä, jossa esitellään useita menestystarinoita. Erasmus+ on komission suurin pääosastolle kuuluva Facebook-sivu (jolla on lähes 300 000 seuraajaa).

28

Erasmus+-ohjelmaa varten perustettiin uusi foorumi (VALOR tai hankkeiden tulosten levittämisen foorumi), jonka tarkoituksena on tarjota kattava katsaus ohjelman puitteissa rahoitettavista hankkeista ja nostaa esille esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja menestystarinoita. Foorumi tuo saataville tuotteita, tuotoksia ja henkisiä tuotoksia, jotka ovat syntyneet rahoitettujen hankkeiden tuloksena. Foorumi tarjoaa internetissä avoimen pääsyn kaikkien Erasmus+-ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden sekä joidenkin Erasmus+-ohjelmaa edeltäneiden ohjelmien puitteissa rahoitettujen hankkeiden kuvauksiin, tuloksiin ja yhteystietoihin.

29

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi evidenssiä siitä, että tarkastuskäynnin kohteena olleet viisi maata ja komissio levittävät erittäin aktiivisesti hankkeidensa tuloksia.

Tunnustaminen

30

Erasmus+ kannustaa tunnustamaan liikkuvuuden aikana ansaitut opintopisteet. Edunsaajat ja osallistujat eivät pitäneet opintopisteiden tunnustamista ongelmana tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen aikana. Vuonna 2016 raportoitu tunnustamisaste oli 100 prosenttia korkea-asteen koulutuksen osalta (73 prosenttia vuonna 2013) ja 77 prosenttia ammatillisen koulutuksen osalta¹⁶. Opintopisteiden ansaitsemisen tarve varmistaa sen, että opiskelijoiden on oltava ahkeria liikkuvuutensa aikana.

31

Ammatillisessa koulutuksessa Europass-järjestelmässä myönnetään todistus koulutuksen kansainvälisestä ulottuvuudesta ja tarjotaan tällä tavoin mahdollisille työnantajille parempi varmuus, mikä parantaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden työllistettävyyttä.

Erasmus+-ohjelma tarjoaa eurooppalaista lisäarvoa myös muin tavoin

32

Erasmus+-ohjelman eurooppalainen lisäarvo voidaan määritellä ohjelman aikaan saamaksi myönteiseksi vaikutukseksi, jota ei olisi esiintynyt ilman ohjelmaa. Tämän määritelmän pohjalta tilintarkastustuomioistuin yksilöi myös muita tapoja, joilla liikkuvuus tuottaa eurooppalaista lisäarvoa ja jotka ulottuvat asetuksessa edellytettyä eurooppalaista lisäarvoa pidemmälle.

Peruskirjajärjestelmä

33

Ohjelmamaan kaikkien osallistuvien korkeakoulujen (sekä lähettäjinä että vastaanottajina toimivien) on hankittava korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja (ECHE). Tämä edeltävän ohjelman puitteissa laadittu peruskirja on tae laadukkaasta kurssitarjonnasta koko Euroopassa. Mikään maa ei kykenisi perustamaan tällaista järjestelmää yksin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tapauksia, joissa yliopistot olivat hakeneet peruskirjaa vain todistukseksi laadusta. Erasmus+-ohjelman avulla on kehitetty liikkuvuuden aikana ansaittujen opintopisteiden tunnustamista. Peruskirja on helpottanut tätä huomattavasti.

34

Erasmus+-ohjelmassa kannustetaan ammatillisia oppilaitoksia hakemaan ammatillista koulutusta koskevaa liikkuvuusperuskirjaa. Tämä hiljattai luotu peruskirja tarjoaa samanlaiset takeet laadusta ja parantaa ammatillisen oppilaitoksen mainetta ja houkuttelevuutta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös tapauksia, joissa ammatilliset oppilaitokset olivat hakeneet ammatillista koulutusta koskevaa liikkuvuusperuskirjaa vain todistukseksi laadusta.

Yhteistyöverkosto ja yliopistojen opinto-ohjelmien yhdenmukaistaminen

35

Liikkuvuus on auttanut edistämään yliopistojen välistä yhteistyötä ja luonut opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuden tukemiseksi kansainvälisiä toimistoja, joita täydentää vakiomuotoisten asiakirjojen ja välineiden järjestelmä. Yliopistojen opinto-ohjelmia on muutettu opiskelijoiden liikkuvuuden helpottamiseksi synkronoimalla lukukausia, opintojaksoja ja kurssitarjontaa eri maissa. Tämä yhteistyö helpottaa myös opintopisteiden siirtämistä ja liikkuvuuden aikana suoritettujen moduulien ja saatujen todistusten tunnustamista.

36

Korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen aloilla laaditaan oppijoiden ja vastaanottavien oppilaitosten välisiä opiskelusopimuksia. Ne ovat eräänlainen institutionalisoitu tae siitä, että liikkuvuuden aikana ansaitut opintopisteet tunnustetaan. Opiskelijasopimuksen allekirjoittaminen on vahva ennakoiva indikaattori liikkuvuuden myöhemmästä tunnustamisesta¹⁷.

37

Tilintarkastustuomioistuimen paikan päällä tarkastamissa hankkeissa korkea-asteen koulutuksen ja kouluopetuksen henkilöstön ja ammatillisen koulutuksen oppijoiden liikkuvuus johti myöhempään yhteistyöhön ja vaihtoon Erasmus+-ohjelman ulkopuolella.

Strateginen lähestymistapa liikkuvuuteen

38

Erasmus+-ohjelmassa liikkuvuushankkeiden hyväksyntää hakevat opiskelijoiden / yksittäisten opettajien sijaan korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Tämä on merkittävä muutos aiempiin ohjelmiin nähden, mikä edistää tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan institutionaalista kehitystä. Hyötyä saavat korkeakoulut, joiden on ehdotettava kansainvälistymisstrategiaa ja pantava se täytäntöön. Ammatillisen koulutuksen tarjoajien ja koulujen on laadittava eurooppalainen kehittämissuunnitelma, jossa määritellään, miten ehdotettu liikkuvuushanke sopii yhteen oppilaitoksen tarpeiden ja sen yleisen kehityksen kanssa.

39

Tämä strateginen lähestymistapa auttaa varmistamaan, että hallinnossa hyväksytään hankkeen tavoitteet ja että yhteydet ja tietotaito säilytetään pidemmällä aikavälillä, mikä luo kestävää lisäarvoa.

Opetushenkilöstön liikkuvuuden tuottama eurooppalainen lisäarvo

40

Liikkuvuuteen osallistuneen opetushenkilöstön odotetaan hyödyntävän oppimaansa käytännössä takaisin palattuaan. Esimerkiksi Viron yliopistohenkilöstö ja Puolan ammatillisen koulutuksen henkilöstö totesivat hyödyntäneensä liikkuvuudesta saamiaan kokemuksia käytännössä omissa koulutuslaitoksissaan.

Monikielisyys

41

Yksi ohjelman keskeisistä tavoitteista on parantaa kielten opetusta ja oppimista sekä edistää EU:n kielellistä moninaisuutta. Kielitaito edistää unionin kansalaisten liikkuvuutta, työllistettävyyttä ja henkilökohtaista kehitystä.

42

Yksi asetuksen liitteessä I määritellyistä indikaattoreista on niiden osallistujien prosenttiosuus, jotka ovat ilmoittaneet parantaneensa kielitaitoaan. Tämän indikaattorin tulos on yli 96 prosenttia¹⁸ (ks. myös kohta 81). Liikkuvuus ulkomailla on keskeisen tärkeää tällaisen tuloksen aikaan saamisessa.

43

Puutteellinen kielitaito voi yhä jarruttaa opiskelijoiden liikkuvuutta etenkin korkea-asteen koulutuksen ulkopuolella. Tilintarkastustuomioistuimen toimittamissa osallistujien haastatteluissa kävi ilmi, että erityisesti ammatillisen koulutuksen alalla puutteellinen kielitaito voi jarruttaa osallistujia ja estää liikkuvuusjakson, joka johtaisi suoraan työllistymiseen. Puutteellinen kielitaito esti tilintarkastustuomioistuimen tapaamia espanjalaisia ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita esimerkiksi saamasta töitä Berliinistä liikkuvuutensa päätteeksi. Väliarviointia tukevaan avoimeen julkiseen kuulemiseen osallistuneet vastaajat mainitsivat kielelliset esteet yleisimmäksi ohjelman tavoitteiden saavuttamisen esteeksi¹⁹.

Rajaylittävä ja kansainvälinen liikkuvuus

44

Liikkuvuus on koulutusstrategian tärkeä osa useimmissa maissa. Esimerkiksi Norjassa tavoitteena on, että 20 prosenttia opiskelijoista osallistuu rajatylittävään liikkuvuuteen. Viro on puolestaan perustanut portaalin (StudyinEstonia), jonka avulla se houkuttelee ulkomaalaisia opiskelijoita. Espanja taas haluaisi tehdä intensiivisempää yhteistyötä Etelä-Amerikan kanssa auttamalla perustamaan kansainvälisiä toimistoja ja kehittämällä valmiuksia. Erasmus+ on erittäin tärkeä keino ja malli tämän saavuttamiseksi (ks. kaavio 5).

Erasmus+-ohjelma osana EU:n naapuruus- ja kehityspolitiikkaa

45

Varat asetetaan monien ulkoisten välineiden tavoin²⁰ käyttöön EU:n talousarviosta Erasmus+-ohjelman puitteissa. Tavoitteena on edistää korkea-asteen koulutuksen kansainvälistä ulottuvuutta. Rahoitus osoitetaan ohjelmamaiden ja kumppanimaiden välistä oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskeviin toimiin. Kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) osuudesta rahoitetussa opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuudessa ohjelmamaiden ja kumppanimaiden välillä keskitytään kehitysmaiden osallistavan ja kestävän kehityksen kannalta olennaisiin alueisiin²¹.

46

Erasmus+-ohjelma on EU:n pehmeän vallan ja diplomatian muoto – poliittista eurooppalaista lisäarvoa. Kehitys- ja naapuruuspolitiikkoja pannaan täytäntöön ohjelman avulla. Tämä koskee erityisesti korkea-asteen koulutukseen liittyvää liikkuvuutta kumppanimaiden kanssa (ks. kaavio 5).

47

Edeltävässä ohjelmassa tällaiset hankkeet arvioitiin EU:n tasolla. Erasmus+-ohjelmassa hankkeet arvioidaan kussakin ohjelmamaassa. Tämä voi heikentää laatua, kun kussakin maassa valitaan vähimmäismäärä hankkeita.

Ammatillisen koulutuksen merkityksen ja arvostuksen lisääminen

48

Erasmus+-ohjelman koko talousarviosta 17 prosenttia suunnataan ammatilliseen koulutukseen. Näin kompensoidaan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden, opettajien ja henkilöstön vaihtoa varten saatavilla olevia rajallisia kansallisia varoja. Lisäksi ammatillisten oppilaitosten opiskelijavaihto auttaa lisäämään ammatillisten oppilaitosten – ja ylipäänsä ammatillisen koulutuksen – houkuttelevuutta ja arvostusta. Entistä useampi opiskelija ja henkilöstön jäsen osallistuu liikkuvuuteen ammatillisessa koulutuksessa (ks. kaavio 7).

Ammatillinen koulutus laajentaa Erasmus+-ohjelman kattavuutta kansalaisten keskuudessa

49

Ammatillisen koulutuksen sisällyttäminen osaksi Erasmus+-ohjelmaa laajentaa ohjelman kattavuutta kansalaisten keskuudessa, kun ohjelma kattaa laajemman joukon vähemmän akateemisia aloja (esim. ateriapalvelut ja autojen korityöt). Lisäksi tällaisten oppiaineiden sisällyttäminen osaksi Erasmus+-ohjelmaa tarjoaa vähäosaisille opiskelijoille mahdollisuuden hyötyä liikkuvuudesta. Monet tilintarkastustuomioistuimen tapaamista ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista eivät olleet koskaan matkustaneet kotimaansa tai edes alueensa ulkopuolelle ennen liikkuvuusjaksoaan. Liitteessä II esitetään esimerkkejä liikkuvuuden tyypeistä ammatillisen koulutuksen alalla tarkastuskäynnin kohteena olleissa kouluissa/maissa.

Eurooppalaisen identiteetin voimistuminen

50

Tilintarkastustuomioistuimen tapaamat liikkuvuuteen osallistuneet henkilöt totesivat, että osallistuminen on voimistanut heidän tunnettaan eurooppalaisesta identiteetistä. Väliarvioinnissa havaittiin myös, että osallistuminen Erasmus+-liikkuvuuteen voimisti tunnetta eurooppalaisuudesta (19 prosenttia enemmän kuin liikkuvuuteen osallistumattomilla). Lisäksi suuri yleisö näkee ohjelman – ja liikkuvuuden sen näkyvimpänä osana – yhtenä eurooppalaisen identiteetin pilareista ja konkreettisena etuna, jonka EU tarjoaa kansalaisilleen. Erasmus+-ohjelma on yksi EU:n tunnistettavimmista brändeistä.

51

Näin ollen Erasmus+-ohjelma tuottaa monenlaista eurooppalaista lisäarvoa, joka ulottuu lakisääteisiä vaatimuksia pidemmälle. Erasmus+-ohjelmalla onkin keskeinen rooli ulkomailla tapahtuvan oppimiseen liittyvän liikkuvuuden kehittämisessä, ja ohjelmalla on hyvin myönteinen vaikutus osallistujien asenteisiin EU:ta kohtaan. Maat eivät voisi saavuttaa tällaisia vaikutuksia toimimalla yksin.

Erasmus+-liikkuvuuden tuloksellisuuden mittaamisessa on heikkouksia tietyillä keskeisillä aloilla

52

Jotta ohjelman tuloksellisuutta voidaan hallinnoida, arvioida ja seurata vaikuttavalla tavalla, on kehitettävä erityisiä mitattavissa olevia ja realistisia tuloksellisuusindikaattoreita, joita voidaan mitata ajan myötä ja joissa otetaan huomioon tukitoimien toteutustapa²². Tukitoimien toteutustapa on esitetty kaaviossa 8.

53

Erasmus+-ohjelman yleisinä tavoitteina on koulutuksen osalta edistää seuraavien tavoitteiden saavuttamista: Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, koulutusta koskeva yleistavoite mukaan luettuna; eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) tavoitteet ja niihin liittyvät vertailuarvot; korkeakoulutuksen kestävä kehittäminen kumppanimaissa; eurooppalaisten arvojen edistäminen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaisesti²³. Avaintoimen 1 liikkuvuutta koskevat erityiset koulutustavoitteet on määritelty 5 artiklassa.

Yksilöidyt tavoitteet ollaan saavuttamassa, mutta jotkin indikaattorit eivät täysin vastaa asetuksessa määritettyjä yleis- ja erityistavoitteita

Joitakin asetuksessa määritettyjä indikaattoreita on parannettava, jotta niistä olisi enemmän hyötyä tuloksellisuuden arviointikehyksen kannalta

54

Ohjelmassa on määritelty indikaattorit ohjelman arviointia varten²⁴. Näitä indikaattoreita kuvaillaan mitattavissa oleviksi ja asiaan liittyviksi²⁵, ja niiden tarkoituksena on mitata, ”missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu”²⁶. Nämä avaintoimea 1 (liikkuvuus) varten määritellyt indikaattorit on esitetty kaaviossa 9.

55

Tilintarkastustuomioistuin tutki, ovatko nämä indikaattorit tarkoituksenmukaisia. Komissio katsoo, että ohjelma on saavuttamassa tai ylittämässä valtaosan asetetuista tavoitteista.

On epäselvää, miten rahoitetut liikkuvuushankkeet auttavat saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian koulutusta koskevan yleistavoitteen

56

Eurooppa 2020 -indikaattorit ovat neuvoston määrittelemiä. Komissio raportoi, että Eurooppa 2020 -strategian koulutusta koskevaan yleistavoitteeseen liittyvät indikaattorit, kuten korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ja koulunkäynnin varhainen lopettaminen, osoittivat kehitystä tapahtuneen jatkuvasti, ja että vuonna 2016 koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus oli EU:ssa 10,8 prosenttia²⁷, mikä on kaksi desimaalia vähemmän kuin vuonna 2015. Samaan aikaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 30–34-vuotiaiden keskimääräinen osuus nousi EU:ssa vuonna 2016 kolme desimaalia 39,0 prosenttiin²⁸,²⁹.

57

On kuitenkin epäselvää, miten liikkuvuuden puitteissa rahoitetut hankkeet auttavat saavuttamaan nämä koulutusta koskevat yleistavoitteet. Vaikka hankkeet olisivat edistäneet näiden tavoitteiden saavuttamista, hankkeiden panosta ei voida erottaa muiden kansallisten ja EU:n tason toimien panoksesta ja mitata erikseen.

58

Näin ollen liikkuvuuden tai edes koko Erasmus+-ohjelman ja koulutusta koskevaan yleistavoitteeseen liittyvien indikaattoreiden välillä ei ole selvää yhteyttä. Nämä Eurooppa 2020 -indikaattorit eivät vastaa asetuksessa määritettyjä yleis- ja erityistavoitteita, mitä edellytetään asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa.

Koska liikkuvuuden vertailuarvo sisältää ainoastaan osittaisia tuloksia, sitä ei mitata asianmukaisella tavalla

59

Jäsenvaltiot sopivat vuonna 2011 EU:n korkea-asteen koulutusta koskevasta vertailuarvosta³⁰, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia korkea-asteen tutkinnon suorittaneista olisi viettänyt ulkomailla korkea-asteen opintoihin tai harjoitteluun (mukaan lukien työharjoittelut) liittyneen jakson.

60

Lisäksi jäsenvaltiot määrittelivät ammatillisen koulutuksen oppimiseen liittyvälle liikkuvuudelle vertailuarvon, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä vähintään kuusi prosenttia ammatillisen tutkinnon suorittaneista olisi viettänyt ulkomailla ammatillisen koulutuksen opintoihin tai harjoitteluun (mukaan lukien työharjoittelut) liittyneen jakson.

61

Korkea-asteen koulutuksen liikkuvuus Erasmus+-ohjelmassa on keskeinen tekijä tämän alan liikkuvuuden vertailuarvon saavuttamiseksi. Liikkuvuuden vertailuarvo on yhdistetty selvästi avaintoimeen 1. Erasmus+ ei ole kuitenkaan ainoa liikkuvuutta edistävä ohjelma, minkä vuoksi Erasmus+-ohjelman panosta ei voida määritellä tarkasti.

62

Lisäksi tämän vertailuarvon taustalla olevat tiedot³¹ ovat saatavilla elinikäisen oppimisen tutkimusyksikön (CRELL) tekemän arvioinnin mukaan ainoastaan hyvin osittain, eivätkä tiedot ole saatavilla vertailukelpoiselta pohjalta koko Euroopan osalta³². Näin ollen tämän indikaattorin tulokset eivät ole tarkkoja.

63

Tietojen rajallinen saatavuus on esteenä kattavan arvioinnin suorittamiselle liikkuvuuden tasosta ammatillisessa koulutuksessa. Eurostat teki kokeilututkimuksen, jossa se arvioi ammatillisen koulutuksen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden. Tutkimus valmistui vuoden 2015 lopussa. Tulokset osoittivat, että tutkimukseen osallistuneissa 17 ohjelmamaassa noin 3,1 prosenttia ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista oli osallistunut oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen.

64

Koska tämä indikaattori sisältää ainoastaan osittaisia tuloksia, sitä ei mitata asianmukaisella tavalla.

Määrälliset (yleiset) indikaattorit tarjoavat hyödyllistä tietoa, mutta joitakin määritelmiä on yhdenmukaistettava ja hiottava

65

Nämä indikaattorit liittyvät erityisesti liikkuvuuteen. Komissio seuraa indikaattoreita ja raportoi niistä. Kaaviossa 10 esitetään yhteenveto edistymisestä (vuoden 2016 lopussa) kohti näitä koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosaston vuotuisessa työohjelmassa määriteltyjä indikaattoreita koskevia tavoitteita.

66

Erasmus+-liikkuvuudessa edistetään muita heikommassa asemassa olevien oppijoiden osallistumista. On epäselvää, miksi tällaiset osallistujat on ryhmitelty oikeusperustan indikaattorissa yhteen erityistarpeisten oppijoiden kanssa. Lisäksi Erasmus+-ohjelman vuoden 2016 vuosikertomuksen mukaan ohjelmassa jatketaan liikkuvuuden esteiden poistamista osallistamalla paremmin ohjelmaan vähäosaisia ja erityistarpeisia henkilöitä³³. Tätä terminologiaa ei siis käytetä johdonmukaisesti.

67

Lähes 205 000 vähäosaista ja muita heikommassa asemassa olevaa osallistujaa hyötyi Erasmus+-ohjelmasta osallistumalla rajatylittäviin liikkuvuustoimiin vuosina 2014–2017³⁴. Erasmus+-liikkuvuus on tarjonnut uusia ulkomaan kokemuksia monille henkilöille, joilla ei olisi ollut siihen muutoin varaa.

68

Eri ohjelmamaiden määritelmät ”vähäosaisesta / muita heikommassa asemassa olevasta” poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi Espanjassa kaikki valtion avustusta opiskelua varten saavat edunsaajat kuuluvat tähän kategoriaan. Komission tietojen mukaan yli 35 prosenttia vähäosaisista liikkuvuuteen osallistujista tuleekin juuri Espanjasta.

69

Näin ollen tämän indikaattorin osalta saadut tulokset eivät mahdollista tällaisen liikkuvuuden tarkkaa vertailua EU:n jäsenvaltioiden välillä. Komissio myöntää, että yksi osallistumismallien analysointiin vaikuttaneista keskeisistä kysymyksistä oli se, että eri aloilla ei ollut yhdenmukaista määritelmää muita heikommassa asemassa oleville ja vähäosaisille henkilöille, ja että vähäosaisten osallistumista koskevien tietojen laatu on epäselvä erilaisten määritelmien ja käytäntöjen vuoksi³⁵.

70

Nämä kolme indikaattoria mittaavat ohjelman tuotoksia ja auttavat osoittamaan ohjelman täytäntöönpanossa tapahtuneen edistymisen. Ne tarjoavat näin ollen vain vähän tietoa ohjelman tuloksista ja vaikutuksista (ks. kaavio 8).

Koulutusta koskevat indikaattorit ollaan saavuttamassa, mutta niissä ei käsitellä sitä, missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu

71

Asetuksen liitteessä I olevat koulutusta koskevat indikaattorit liittyvät tähän ohjelmaan. Näihin indikaattoreihin liittyvä edistyminen vuonna 2016 on esitetty jäljempänä kaaviossa 11 ja kaaviossa 12, jotka osoittavat, että suurin osa tavoitteista on saavutettu.

72

Kaaviossa 11 olevat koulutusta koskevat indikaattorit a–d ovat tuotosindikaattoreita. Vaikka nämä määrälliset indikaattorit ovat hyödyllisiä, niiden avulla ei kyetä täysimääräisesti mittaamaan, ”missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu”, kuten asetuksen liitteessä I edellytetään. Tämä koskee etenkin erityistavoitteita.

73

Indikaattorit e–g ovat tulosindikaattoreita, jotka tarjoavat tietoa ohjelmaan osallistumisen hyödyistä. Indikaattori f on subjektiivinen mittari, joka perustuu yksittäisen henkilön näkemykseen, joka on raportoitu liikkuvuuden lopussa.

74

Komissio myöntää näiden indikaattoreiden rajoitukset siltä osin, että ne perustuvat enimmäkseen edunsaajien itse havaitsemaan ja ilmoittamaan avaintoimen 1 panokseen³⁶. Komissio toteaa, että väliarvioinnin taustalla olevissa kansallisissa raporteissa raportoitiin parannuksista oppijoiden keskeisessä osaamis- ja taitotasossa. Komissio kuitenkin myöntää, että tämä perustuu enimmäkseen osallistujien itse ilmoittamiin näkemyksiin³⁷.

Komission kokoamat tiedot tarjoavat reaaliaikaista tietoa tuotoksista ja tuloksista

75

Komissio käynnisti vuonna 2016 Erasmus+-tulostaulun. Se on yhdistetty tietovarasto, johon kaikki kansallisten toimistojen ja edunsaajien tallentamat tiedot kerätään. Tiedot päivitetään päivittäin, ja tietovarasto tarjoaa reaaliaikaisia, laadullisia ja määrällisiä tietoja ohjelman täytäntöönpanosta, mitä tulee ohjelmaan liittyviin hankkeisiin, avustuksiin, osallistujiin ja mukana oleviin organisaatioihin. Järjestelmään tallennetaan osallistujien ja edunsaajien kyselytutkimuksiin antamat vastaukset ja liikkuvuuden jälkeen toimitetut tiedot.

76

Järjestelmän tietojen mukaan osallistujien tyytyväisyysaste on korkea: osallistujista 95,8 prosenttia oli tyytyväisiä oppimiseen liittyvään liikkuvuuteensa (tammikuussa 2018), ja 80 prosenttia tunsi olevansa paremmin valmistautuneita löytämään työpaikan. Kyselyihin annettujen vastausten ja liikkuvuuden jälkeen toimitettujen tietojen perusteella Erasmus+-ohjelma onkin todella ollut menestys.

Väliarvioinnissa tuloksellisuuden mittaamista varten käytetyt lähteet ovat pitkälti kyselytutkimuksia ja osallistujien antamaa palautetta

77

Väliarviointikertomus Erasmus+-ohjelmasta toimitettiin 31. tammikuuta 2018³⁸. Se pohjautuu ohjelmamaiden kansallisiin kertomuksiin, ulkopuolisen toimeksisaajan laatimaan arviointikertomukseen, muihin tarkistettuihin tutkimuksiin, ohjelman hallinnoinnista saatuihin kokemuksiin sekä kaikilta asianomaisilta osapuolilta saatuihin yli miljoonaan vastaukseen. Erasmus+-ohjelman osalta kertomus kattaa vuodet 2014–2016.

78

Väliarvioinnin lähteinä toimivat pitkälti kyselytutkimukset ja osallistujien antama palaute: Arvioinnissa käytettiin useita tekniikoita tietojen keruuta ja analysointia varten. Suurin osa tuloksista on saatu sekalaisen näytön perusteella, ja ne perustuvat edunsaajille tehtyihin kyselytutkimuksiin, edunsaajien itse antamaan palautteeseen ja laadullisiin haastatteluihin sekä tapaustutkimuksiin³⁹. Lisäksi avoimessa julkisessa kuulemisessa kerättiin suuren yleisön ja asianosaisten ryhmien mielipiteitä.

79

Tilintarkastustuomioistuimen ja tarkastuskäynnin kohteena olleiden viiden maan kansallisten raporttien kokoajien välisissä tapaamisissa esille nousivat vaikeudet, jotka ovat seurausta sellaisten luotettavien tietojen puuttumisesta, jotka auttaisivat arvioimaan ohjelman vaikutukset.

Osallistujien liikkuvuuden jälkeen täyttämä kyselylomake on subjektiivinen ja monimutkainen

80

Liikkuvuuden suorittamisen jälkeen kunkin osallistujan on täytettävä kyselylomake, jossa arvioidaan yleistä tyytyväisyyttä ohjelmaan ja siihen osallistumiseen liittyviä erityisiä seikkoja, kuten liikkuvuuden tunnustamista lähettävän oppilaitoksen toimesta, eurooppalaisen identiteetin voimistumista ja kielitaidon parantumista.

81

Osallistujien antama palaute on hyödyllistä, mutta koska se on subjektiivista, sitä ei pitäisi käyttää keskeisenä mittarina liikkuvuuden laadun ja tulosten arvioinnissa. Subjektiivisuutta lisää vielä se, että loppumaksun suorittaminen opiskelijalle edellyttää kyselylomakkeeseen vastaamista, vaikkakaan myönteinen itsearviointi ei ole maksun suorittamisen ehtona.

82

Tilintarkastustuomioistuimen tapaamat opiskelijat sanoivat, että kyselylomakkeet olivat liian monimutkaisia (erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta) ja että niissä käytettiin liikaa EU:n ammattikieltä. Jotkin opiskelijat ilmoittivat, että kyselylomakkeisiin vastaaminen oli vaikeaa. Esimerkiksi Norjan kansallinen toimisto totesi, että kysymykset eivät ole sopivia ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille.

Erasmus+-ohjelman vuotuisten työohjelmien painopisteiden jatkuvuus vuodesta toiseen on vähäistä

83

Komissio määritteli Erasmus+-ohjelman toimintapoliittiset painopisteet vuonna 2014. Näistä osa säilytettiin seuraavassa vuotuisessa työohjelmassa, kun taas osa ei saanut jatkoa, vaan niiden sijaan käyttöön otettiin uusia toimintapoliittisia painopisteitä.

84

Seuraavaan vuotuiseen työohjelmaan ei sisällytetty vuonna 2014 määriteltyä painopistettä koulutusjärjestelmien järjestelmämuutoksista niiden työmarkkinoille soveltuvuuden parantamiseksi parempien työpohjaisten oppimismahdollisuuksien avulla.

85

Yksikään ammatillista koulutusta koskevista vuoden 2014 painopisteistä ei säilynyt vuoden 2017 vuotuisessa työohjelmassa. Uusia painopisteitä lisättiin kuitenkin vuosittain. Korkea-asteen koulutuksen painopiste tutkinnon suorittaneiden osuuden lisäämisestä poistettiin vuoden 2017 työohjelmassa, ja työohjelmaan lisättiin uusia painopisteitä.

86

Nämä painopisteet ovat merkityksellisiä, mutta määrällisiä tavoitteita tai indikaattoreita ei ole kuitenkaan asetettu. Ei ole selvää, missä määrin näitä painopisteitä koskevat tavoitteet on saavutettu tai miksi niin moni näistä painopisteistä ei saanut jatkoa. Koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosaston vuotuisten Erasmus+ -työohjelmien painopisteiden jatkuvuus vuodesta toiseen on ollut vähäistä.

Varojen jakaminen ei perustu tuloksellisuuteen

87

Resurssien tehokkaan ja vaikuttavan käytön edistämiseksi varat olisi jaettava tuloksellisuuden perusteella. Asetuksessa edellytetään, että tuloksellisuuden mittaamisessa käytettävät kriteerit keskittyvät vuotuisten toteutuneiden tuotosten määrään ja vuotuisten toteutuneiden maksujen määrään⁴⁰.

88

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että nämä kriteerit eivät ole riittäviä ohjelman tuloksellisuuden mittaamiseen. Ne mittaavat ainoastaan sitä, miten paljon varoja voidaan käyttää (panokset ja tuotokset). Tuloksellisuus kattaa myös tulokset ja vaikutukset, kuten asetuksessa on todettu⁴¹.

89

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Erasmus+-liikkuvuuden tuloksellisuuden mittaamista on vielä parannettava tietyillä keskeisillä aloilla. Tavoitteet ollaan saavuttamassa, mutta indikaattorit eivät täysin vastaa asetuksessa määritettyjä yleis- ja erityistavoitteita, mikä vaikeuttaa tuloksellisuuden mittaamista.

Erasmus+-ohjelmassa on tehty monia innovatiivisia ratkaisuja, mutta osa niistä ei ole vielä valmiita

Erasmus+-ohjelman konsolidointi on menestys

90

Erasmus+-ohjelmassa on yhdistetty vuosien 2007–2013 ohjelmat yhdeksi ohjelmaksi (ks. kaavio 1). Liikkuvuuden osalta ohjelmaan kuuluvat entinen Erasmus-ohjelma (korkea-asteen koulutus), entinen Leonardo-ohjelma (ammatillinen koulutus) ja entinen Comenius-ohjelma (kouluopetus). Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena olleet kansalliset toimistot – ja periaatteessa kaikki kansallisten toimistojen johtajat⁴² – pitivät tätä myönteisenä. Yksi yhtenäinen nimike parantaa näkyvyyttä poliittisella tasolla ja yleisön silmissä ja auttaa voimistamaan tunnetta eurooppalaisesta identiteetistä (ks. kohta 50).

Välilliseen hallinnointiin perustuva lähestymistapa on myönteinen asia

91

Välilliseen hallinnointiin perustuva lähestymistapa⁴³ parantaa hankkeiden vaikuttavuutta. Koska kansalliset toimistot ovat lähellä edunsaajia, ne voivat auttaa paremmin parantamaan hanke-ehdotusten laatua ja niiden täytäntöönpanoa ja mukauttaa niitä monimuotoisiin kansallisiin koulutusjärjestelmiin. Tilintarkastustuomioistuimen haastattelemat edunsaajat vahvistivat, että kansalliset toimistot tarjoavat hyvin tukea ja palautetta soveltamis- ja täytäntöönpanovaiheissa ja että ne ovat järjestäneet tapahtumia ja koulutuksia ohjelmaan osallistumisen helpottamiseksi.

Erasmus+-ohjelmassa on tehty monia innovatiivisia ratkaisuja hallinnollista yksinkertaistamista varten, mutta haku- ja raportointiprosessit ovat yhä monimutkaisia

92

Ohjelman täytäntöönpanoa olisi yksinkertaistettava vähentämällä edunsaajia ja jäsenvaltioita koskevia virallisia ja byrokraattisia vaatimuksia⁴⁴. Ohjelman onnistumisen kannalta on olennaisen tärkeää myös virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa sen organisaatiota ja hallinnointia sekä keskittyä edelleen sen hallinnollisten menojen karsimiseen⁴⁵.

93

Vain vähemmistö kansallisista toimistoista (36 prosenttia) katsoi Erasmus+-ohjelman aiheuttavan vähemmän rasitteita kuin edeltävien ohjelmien⁴⁶. Edunsaajat ja osallistujat pitävät ohjelmaa yhä monimutkaisena (hakemukset, täytäntöönpano, raportointi). Haastatellut osallistujat katsoivat, että hankehakemusten esittäminen ja raportointi oli ammatillista koulutusta koskevien hankkeiden osalta itseään toistavaa ja että samat tiedot oli toimitettava useaan kertaan. Pienemmät organisaatiot pitivät kohtuuttomana tarvetta kuvailla yksittäisten liikkuvuushankkeidensa ”eurooppalaista vaikutusta”.

94

Lähes kaikkien maiden osallistujat valittivat hakemuksiin ja raportointiin liittyvistä monimutkaisista hallinnollisista menettelyistä⁴⁷. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että joidenkin opiskelijoiden mielestä opiskelijasopimuksen täyttäminen oli monimutkaista ja opiskelijat saattoivat havaita, että kurssin sisältö on muuttunut heidän saapuessaan. Kurssiluetteloita ei joissakin tapauksissa pidetä ajan tasalla. Tästä saattaa aiheutua pettymyksiä perille saavuttaessa, kun jotkin opiskelijat saavat huomata, että kursseja, jotka he aikoivat suorittaa, ei enää järjestetä.

95

Osa tilintarkastustuomioistuimen tapaamista osallistujista piti hakemuslomakkeita liian monimutkaisina kouluille. Yksi erityinen vaikeus on sen määritteleminen, miten hankkeet täyttävät eurooppalaisen kehittämissuunnitelman tavoitteet. Hakulomakkeita on yksinkertaistettu vuoden 2018 tarjouspyyntöä varten.

96

Komissio on laatinut kattavan ohjelmaoppaan, jonka tarkoituksena on auttaa edunsaajaorganisaatioita ja yksittäisiä osallistujia. Opas päivitetään joka vuosi. Ohjelmaoppaassa vuosittain tehtyjen muutosten havaitseminen on kuitenkin vaikeaa, koska niitä ei ilmoiteta. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena olleissa kansallisissa toimistoissa todettiin, että ne arvostaisivat verkossa saatavilla olevaa käsikirjaa (tällä hetkellä pdf-muodossa), joka sisältäisi kaikki lähdeasiakirjat – ja merkityt muutokset – yhdessä yhtenäisessä asiakirjassa. Vuoden 2017 ohjelmaopas on asetettu sittemmin saataville verkkoon.

97

Jotkin tilintarkastustuomioistuimen tapaamista oppilaitoksista pitivät kumppanimaiden kanssa toteutettavaa korkea-asteen koulutuksen liikkuvuutta koskevia sääntöjä⁴⁸ liian monimutkaisina. Tällaisen liikkuvuuden täytäntöönpano oli hyvin vaikeaa ensimmäisenä vuonna, jolloin yliopiston ja kansallisen toimiston välistä rahoitussopimusta muutettiin kymmenen kertaa. Tällä alalla yksinkertaistamista ei ole vielä saavutettu.

Kertakorvaukset, kiinteämääräinen rahoitus ja yksikkökustannukset ovat hyviä yksinkertaistamistoimia, mutta komission olisi varmistettava, että ei-toivotuilta vaikutuksilta vältytään

98

Erasmus+-ohjelman täytäntöönpanoa yksinkertaistettiin käyttämällä kertakorvauksia sekä kiinteämääräistä ja yksikkökustannuksiin perustuvaa rahoitusta. Avustusten yksinkertaistamista koskevassa väliarvioinnissa⁴⁹ havaittiin, että tällaisen rahoituksen käyttö on tuottanut monia taloudellisia ja muita kuin taloudellisia hyötyjä ohjelman täytäntöönpanossa. Se yksinkertaisti talousarviosuunnittelua, kansalliselle toimistolle raportointia ja kirjanpitoa. Lisäksi arvioinnissa havaittiin, että hallinnollisen taakan vähentymisen ansiosta ohjelman edunsaajat kykenevät keskittymään hankkeen sisältöön suunnitteluvaiheen aikana ja hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen täytäntöönpanovaiheen aikana.

99

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sidosryhmät suhtautuvat myönteisesti kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttöönottoon, joka on yksinkertaistanut ohjelman varainhoitoa.

100

Erasmus+-ohjelman saavutettavuuden parantamiseksi henkilöiden liikkuvuuden tukemiseen tarkoitettujen avustusten suuruus pitäisi kuitenkin määrittää isäntämaan oleskelu- ja elinkustannusten perusteella⁵⁰.

101

Kertakorvaukset, kiinteämääräinen rahoitus ja yksikkökustannukset on määritelty ohjelmaoppaassa ja jaettu kolmeen eri ryhmään: asuinkustannuksiltaan samanlaisiin, kalliimpiin ja edullisempiin maihin. Jotkin tilintarkastustuomioistuimen tapaamista opiskelijoista ja oppilaitoksista raportoivat, että Erasmus+-avustukset eivät riitä kattamaan kustannuksia ja että lisärahoitus opiskelijan omista säästöistä tai vanhempien tuella on tarpeen. Tämä voi saada vähäosaiset opiskelijat luopumaan ohjelmaan osallistumisesta.

102

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että avustussummia ei mukauteta osallistujien todellisten kustannusten mukaisesti tapauksissa, joissa vastaanottava maa on säätänyt erityisiä tukia, kuten esimerkiksi Ranskassa, jossa Ranskan valtio maksaa usein opiskelijan vuokran, mikä tarkoittaa, että tällaiset osallistujat ovat muita suotuisammassa asemassa.

103

Etäisyyteen perustuvissa yksikkökustannuksissa ei oteta huomioon matkailukohteiden ja maantieteellisten syrjäisten paikkojen välisiä eroja yhteyksien saatavuudessa tai yleisyydessä taikka hintatasossa. Etäisyyslaskurin käyttö hyödyttää heitä, jotka oleskelevat suurissa kaupungeissa, joissa on lentoasema.

104

Komissio teki kansallisten toimistojen esittämien kommenttien perusteella tiettyjä osa-alueita koskevia mukautuksia vuoden 2017 tarjouspyyntöön. Se teki esimerkiksi korotuksia kalliita maiden sisäisiä matkakustannuksia varten. Lisäksi avustusten yksinkertaistamista koskevan väliarvioinnin näytön perusteella sovelletaan mukautettuja rahoitussääntöjä alkaen vuodesta 2018⁵¹.

Tietoteknisten järjestelmien käyttöönotto on ollut ongelmallista, mutta suurin osa ongelmista on nyt ratkaistu

105

Ohjelman alussa käyttöön otettujen tietoteknisten välineiden suuri määrä aiheutti hämmennystä kansallisissa toimistoissa ja hakijoissa. Komission tarjoamien tietoteknisten välineiden laatu oli aluksi vaihteleva, ja ne otettiin käyttöön myöhään. Liikkuvuutta koskevaa välinettä ei pidetty luotettavana eikä käyttäjäystävällisenä, ja monet ongelmat otettiin huomioon vain vähitellen (esim. eForms, EPlusLink ja OEET). Kaikki tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena olleet maat raportoivat kohdanneensa ongelmia, kun ne ottivat käyttöön uusia välineitä, joita ei ollut testattu ennen niiden käyttöönottoa.

106

Komissio ratkaisi suurimman osan ongelmista ottamalla vuonna 2016 käyttöön tietoteknisen toimintasuunnitelman. Kansalliset toimistot vahvistivat parannukset tilintarkastustuomioistuimen käyntien aikana.

107

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kansalliset toimistot, edunsaajat ja osallistujat suhtautuisivat myönteisesti sähköisten asiakirjojen lisäämiseen, joka johtaisi paperittomaan Erasmus+-ohjelmaan. Monet Erasmus+-asiakirjat olivat yhä paperimuodossa.

Online Linguistic Support on hyödyllinen väline. Aiemman ohjelman puitteissa rahoitettuja muita kuin verkkokursseja pidetään kuitenkin keskeisen tärkeinä

108

Yksi Erasmus+-ohjelman keskeisistä tavoitteista on parantaa kielten opetusta ja oppimista.

109

Komissio on luonut Online Linguistic Support (OLS) -välineen, joka tarjoaa oppijoille mahdollisuuden arvioida opiskeluissaan tai työnteossaan isäntämaassa käyttämänsä vieraan kielen taitonsa sekä osallistua verkossa suoritettavalle kielikurssille taitojensa kehittämiseksi.

110

Kaikkien liikkuvuuteen osallistujien on täytettävä verkossa kielellinen arviointi, jossa he arvioivat kielitaitonsa ennen liikkuvuuttaan ja sen jälkeen. Tällaisten tulosten on tarkoitus tarjota määrällisesti mitattavissa olevaa tietoa näiden taitojen kehittymisestä. OLS-testi on pakollinen viimeisen avustusmaksun saamiseksi.

111

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tietyissä tapauksissa liikkuvuuden jälkeen täytetyssä kyselylomakkeessa saadut pisteet osoittavat, että kielitaito on pysynyt samana tai jopa heikentynyt. Komissio uskoo, että kielen taitotason lasku ensimmäisen ja lopullisen arvioinnin välillä kuvastaa osallistujien motivaation puutetta, joka on seurausta siitä, että heillä ei ole enää kannustimia tässä vaiheessa liikkuvuuttaan. Näin ollen näihin lopputesteihin – jotka ovat kyllä erittäin tärkeitä – olisi suhtauduttava varovaisesti, kun mitataan kielitaidon kehittymistä.

112

Joidenkin korkeakoulujen mukaan OLS-testit eivät tuota kielitaitoa koskevia todistuksia, jotka täyttäisivät monien eurooppalaisten yliopistojen vaatimat tunnustamisperusteet. Yliopistojen Coimbra-ryhmä katsookin, että verkon kielitestejä korostetaan liikaa ja että tehokkaita paikan päällä suoritettavia kielikursseja tuetaan liian vähän⁵².

113

Osa osallistujista ammatillisen koulutuksen saralla piti valitettavana myös sitä, että Erasmus+-ohjelmassa ei ollut tarjolla muita kuin verkossa suoritettavia kielikursseja. Tällaisiin kielikursseihin oli tarjolla rahoitusta edeltävässä ohjelmassa. Virossa esimerkiksi pidettiin valitettavana luokkaopetuksena järjestettävien kielikurssien puuttumista, sillä niillä voitiin kannustaa oppijoita paremmin.

Opintolainojen takausjärjestelmä ei ole täyttänyt odotuksia

114

Opintolainojen takausjärjestelmä tarjoaa rahoituksen välittäjille osittaisia takauksia lainoille, joita ne myöntävät ”mahdollisimman suotuisin ehdoin” opiskelijoille, jotka suorittavat toisen syklin korkea-asteen tutkintoa, kuten maisteritutkintoa, toisessa ohjelmamaassa⁵³.

115

Järjestelmän hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta vastaa Euroopan investointirahasto (EIR) komission puolesta. Tätä järjestelmää varten oli osoitettu alun perin enintään 3,5 prosenttia Erasmus+-ohjelman koko talousarviosta.

116

Tavoitteena oli tarjota kolme miljardia euroa lainoja 200 000 maisteriopiskelijalle vuoteen 2020 mennessä ja tehostaa tällä tavoin opiskelijoiden liikkuvuutta Euroopassa EU:n liikkuvuutta koskevan vertailuarvon 20 prosentin tavoitteen mukaisesti.

117

EIR:n ja komission väliseen delegointisopimukseen sisältyy kohdennettuja kannustimia siihen, että EIR valitsisi rahoituksen välittäjän jokaisesta ohjelmamaasta, jotta voidaan varmistaa, että järjestelmä on kaikista tällaisista maista tulevien opiskelijoiden käytettävissä⁵⁴. Vaikka EIR teki markkinatutkimuksen, joka paljasti tällaisten välittäjien merkittävän kiinnostuksen, ja vaikka EIR on markkinoinut järjestelmää aktiivisesti yli 120 rahoituslaitokselle, myöhemmin julkaistut kiinnostuksenilmaisupyynnöt eivät kiinnostaneet monia näistä laitoksista. Vuoden 2017 lopussa järjestelmä oli toiminnassa vain yhden tällaisen välittäjän kautta sekä Ranskassa että Turkissa (vain lähtevät opiskelijat) ja Espanjassa (lähtevät ja saapuvat opiskelijat).

118

Siihen mennessä vain 358 maisteriopiskelijaa oli saanut tällaisen lainan. Vaikka osallistuneilta opiskelijoilta saatu palaute oli myönteistä (77 prosenttia heistä vahvisti, että he eivät olisi voineet opiskella maisterin tutkintoaan ulkomailla ilman järjestelmän avulla taattua lainaa), 200 000 opiskelijan tavoitetta⁵⁵ ei todennäköisesti saavuteta. Komissio kohdensi asianomaiset varat uudelleen vuoden 2017 lopussa.

119

Yksi syy rahoituksen välittäjien kiinnostuksen puutteelle voi olla se, että asetus tekee lainanottajan turvasta liian joustamattoman eikä ota riittävällä tavalla huomioon markkinoiden tavallisia käytäntöjä. Tällainen turva on erityisesti säädetty asetuksen liitteessä II olevassa 2 kohdassa.

120

Lisäksi järjestelmä kattaa kapean kohderyhmän (maisteriopiskelijat), jonka ulkopuolelle jää merkittävä osa opiskelijoista, mikä laskee entisestään rahoituksen välittäjien kiinnostusta.

121

EIR teki vuonna 2017 Luxemburgin ja Kyproksen yliopistojen kanssa sopimukset, joiden mukaan viimeksi mainittu sallii saapuvien maisteriopiskelijoiden lykätä järjestelmään perustuvien takauksien nojalla lukukausimaksujensa ja majoituskulujensa maksamista kahdella vuodella. Tämä innovatiivinen lähestymistapa on myönteinen asia, sillä yliopistoilla on yhä useammin rooli korkea-asteen koulutuksen rahoittamisessa.

Muut Erasmus+-ohjelman uudet ominaisuudet vaativat huomiota

Koulujen oppilaat eivät voi enää osallistua liikkuvuuteen avaintoimen 1 puitteissa

122

Osallistuminen liikkuvuuteen avaintoimen 1 puitteissa ei ole enää mahdollista koulujen oppilaille. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena olleiden maiden kansalliset toimistot ja koulut pitivät tällaisen liikkuvuuden puuttumista valitettavana. Lisäksi on poikkeuksellista, että samanikäiset oppilaat voivat osallistua ammatillisen koulutuksen liikkuvuuteen, mutta he eivät voi osallistua liikkuvuuteen koulun oppilaana avaintoimen 1 puitteissa.

Useilla ammatillisilla oppilaitoksilla on vaikeuksia löytää kumppaneita, ja niiden on usein turvauduttava välittäjiin

123

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena olleissa ammatillisissa oppilaitoksissa raportoitiin vaikeuksista löytää kumppaneita laadukasta liikkuvuutta varten. Esimerkkejä tällaisista vaikeuksista on annettu kaaviossa 14. Jotkut turvautuvat välittäjiin, mikä voi olla kallista ja vähentää liikkuvuutta varten saatavilla olevaa rahoitusta. Tarkastuskäynnin kohteena olleissa ammatillisissa oppilaitoksissa arvostettaisiin komissiolta ja kansalliselta toimistolta saatavaa lisätukea kumppaneiden löytämisessä.

124

Lisäksi Leonardo-ohjelma kattoi esimerkiksi uusien isäntinä toimivien kumppaneiden tarkastamista varten tehdyistä opettajien valmistelevista vierailuista aiheutuneet kulut, mutta näitä kuluja ei enää kateta Erasmus+-ohjelmassa. Ammatillisissa oppilaitoksissa kaivattiin enemmän tukea sen mahdollistamiseksi, että hallintohenkilöstö ja opettajat voisivat tukea opiskelijoita liikkuvuuden alussa ja lopussa, sekä valmistelevia vierailuja varten. Tukivierailut ovat erittäin tärkeitä, sillä opiskelijat ovat usein teini-ikäisiä, ja monet heistä ovat ensimmäistä kertaa ulkomailla.

125

Komissio on luonut hiljattain verkkoon ammatillista koulutusta koskevan liikkuvuusperuskirjan haltijoista kartan, jonka avulla oppilaitokset voivat etsiä kumppanuuksia ulkomailta luotettavina pidettyjen oppilaitosten kanssa.

Tohtoriopiskelijoita varten tarvitaan joustavuutta

126

Aiemmissa järjestelmissä oli mahdollista järjestää lyhyitä ja intensiivisiä ohjelmia, jotka olivat erityisesti tohtoriopiskelijoiden suuresti arvostamia. Nykyisin sallittu vähimmäisaika on kolme kuukautta. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena olleissa korkeakouluissa katsottiin, että tällaiset opiskelijat tarvitsevat enemmän joustavuutta ja että yhden kuukauden jakso vastaa paremmin heidän mahdollisuuksiaan.

Johtopäätökset ja suositukset

127

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että Erasmus+ on hyvin tunnettu ja menestyksekäs EU:n brändi. Ohjelma tuottaa eurooppalaista lisäarvoa monin eri tavoin, joista monet ulottuvat lakisääteisiä vaatimuksia pidemmälle. Tavoitteet ollaan saavuttamassa, mutta Erasmus+-liikkuvuuden tuloksellisuuden arviointikehystä on vielä parannettava tietyillä keskeisillä aloilla, jotta kyetään mittaamaan, missä laajuudessa yleis- ja erityistavoitteet ollaan saavuttamassa. Käyttöön on otettu innovatiivisia ominaisuuksia ja yksinkertaistamistoimia, mutta osa sidosryhmistä pitää yhä keskeisiä osa-alueita monimutkaisina.

128

Erasmus+-liikkuvuustoimet täyttävät oikeusperustassa määritellyt eurooppalaista lisäarvoa koskevat kriteerit (ks. kohdat 14–31). Tilintarkastustuomioistuin yksilöi muita tapoja, joilla nämä toimet tuottavat eurooppalaista lisäarvoa (ks. kohdat 32–51).

Suositus 1

Komission olisi ehdotettava lisää eurooppalaista lisäarvoa tuovia tekijöitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan tulevaa Erasmus-ohjelmaa. Kaikki eurooppalaista lisäarvoa tuovat tekijät olisi asetettava etusijalle hankkeen arviointivaiheessa, niitä olisi seurattava ja niistä olisi raportoitava.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: vuoden 2021 alkupuolisko.

129

Useimmat ohjelman osalta yksilöidyt tavoitteet ollaan saavuttamassa, mutta tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että indikaattorit eivät täysin vastaa asetuksessa määritettyjä yleis- ja erityistavoitteita, mikä vaikeuttaa tuloksellisuuden mittaamista. Erasmus+-liikkuvuuden tuloksellisuuden arviointikehystä on näin ollen vielä parannettava tietyillä keskeisillä aloilla (ks. kohdat 52–88). Liikkuvuuden järjestelmävaikutuksia ei ole vielä osoitettu (ks. kohdat 16–18).

130

Suurin osa indikaattoreista on määrällisiä ja tuotosperusteisia. Laadulliset indikaattorit perustuvat pitkälti sidosryhmien ja osallistujien käsityksiin, jotka on saatu haastattelujen ja kyselyjen avulla. Osallistujien palaute on hyödyllistä, mutta koska se voi olla subjektiivista, sitä ei pitäisi käyttää keskeisenä mittarina arvioitaessa liikkuvuuden laatua ja tuloksia (ks. kohdat 54–82).

131

Asetuksessa varojen kohdentamisen osalta määritellyt tuloksellisuuskriteerit mittaavat pelkästään panoksia ja tuotoksia eivätkä tuloksia ja vaikutuksia. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että asetuksen noudattaminen edellyttää, että tuloksellisuutta arvioidaan tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistymisen perusteella. Lisäksi Erasmus+-ohjelman toimintapoliittisilla painopisteillä on vain vähän jatkuvuutta vuodesta toiseen (ks. kohdat 83–88).

Suositus 2

Komission olisi

1. kehitettävä ja julkaistava lisää indikaattoreita, jotka auttavat mittaamaan sitä, missä laajuudessa ohjelman yleis-ja erityistavoitteet on saavutettu.
2. laadittava kriteerit, joiden avulla varmistetaan, että varojen jakaminen perustuu tavoitteiden saavuttamisen tuloksellisuuteen, jotta kyetään edistämään resurssien tehokasta ja vaikuttaa käyttöä.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: vuoden 2021 alkupuolisko.

132

Erasmus+-ohjelmassa on otettu käyttöön monia myönteisiä innovatiivisia ratkaisuja, joiden tavoitteena on ollut erityisesti osallistujien, edunsaajina olevien oppilaitosten ja kansallisten toimistojen hallinnollisen taakan yksinkertaistaminen ja keventäminen. Parannuksia tarvitaan kuitenkin yhä, jotta osallistumisesta voidaan tehdä vähemmän työlästä ja houkuttelevampaa edunsaajille. Tämä koskee erityisesti haku- ja raportointiprosesseja. Vain vähemmistö kansallisista toimistoista (36 prosenttia) piti Erasmus+-ohjelmaa vähemmän työläänä kuin edeltäviä ohjelmia (ks. kohdat 90–97).

133

Kertakorvaukset, kiinteämääräinen rahoitus ja yksikkökustannukset ovat hyviä yksinkertaistamistoimia, mutta komission olisi varmistettava, että ei-toivotuilta vaikutuksilta vältytään (ks. kohdat 98–104).

134

Tietoteknisten järjestelmien käyttöönotto oli aluksi erittäin ongelmallista, mutta suurin osa ongelmista oli ratkaistu vuoteen 2017 mennessä. Väliarvioinnissa havaittiin, että ”menettelyjen ja tietoteknisten hallinnointivälineiden käyttöä olisi kuitenkin helpotettava, jotta täytäntöönpanoelinten ja edunsaajien hallinnollisia rasitteita voitaisiin vähentää”⁵⁶. Sähköisten hakemusten käyttöä on kannustettava (ks. kohdat 105–107).

Suositus 3

Komission olisi jatkettava järjestelmän yksinkertaistamista hallinnollisen taakan keventämiseksi. Komission olisi erityisesti

1. tehtävä haku- ja raportointiprosesseista helpompia edunsaajille ja yksittäisille osallistujille
2. säilytettävä kertakorvauksiin, kiinteämääräiseen rahoitukseen ja yksikkökustannuksiin perustuva lähestymistapa mukauttamalla avustussummia tarvittaessa
3. parannettava tietoteknisiä välineitä ja jatkettava menettelyjen sähköistämistä.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: 2019.

135

Online Linguistic Support on hyödyllinen täydentävä väline itsenäistä opiskelua ja kielitaidon testaamista varten. Sitä voitaisiin kuitenkin tulevaisuudessa täydentää muualla kuin verkossa suoritettavilla kursseilla, joita rahoitettiin edeltävässä ohjelmassa (ks. kohdat 108–113).

Suositus 4

Komission olisi arvioitava, voitaisiinko kielten perinteisen luokkahuoneopetuksen rahoitus ottaa uudelleen käyttöön.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: vuosi 2021.

136

Mitä opintolainojen takausjärjestelmään tulee, rahoituksen välittäjien osallistuminen on rajallista, eikä tarkoitettua vaikutusta ole saavutettu. EIR on pyrkinyt innovatiivisiin ja joustaviin ratkaisuihin. Mahdollisen lainavalikoiman laajentaminen muihin sykleihin seuraavassa ohjelmassa voisi lisätä järjestelmän houkuttelevuutta rahoituksen välittäjien kannalta (ks. kohdat 114–121).

Suositus 5

Komission olisi

1. ehdotettava tarkoituksenmukaisia sääntelyllisiä ja lainsäädännöllisiä muutoksia opintolainojen takausjärjestelmän laajentamiseksi siten, että siihen sisällytettäisiin tohtori- ja perustutkinto-opiskelijoiden liikkuvuus
2. kannustettava tarkoituksenmukaisin toimin ohjelmamaita varmistamaan, että niiden kansalliset kehityslaitokset osallistuvat nykyiseen järjestelmään.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: a) vuoden 2021 alkupuolisko, b) vuosi 2018.

137

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi huomattavaa kysyntää koulujen oppilaiden liikkuvuuden sisällyttämiselle uudelleen Erasmus+-ohjelman avaintoimeen 1 (ks. kohta 122).

138

Tohtoriopiskelijoiden liikkuvuuden kolmen kuukauden vähimmäiskesto ei ole aina asianmukainen. Tällaiset opiskelijat tarvitsevat enemmän joustavuutta (ks. kohta 126).

Suositus 6

Komission olisi

1. edistettävä koulujen oppilaiden liikkuvuuden sisällyttämistä avaintoimeen 1
2. harkittava joustavuuden lisäämistä tohtoriopiskelijoiden liikkuvuuden keston osalta; heille sopisi paremmin yhden kuukauden jakso.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: a) vuosi 2020, b) vuoden 2021 alkupuolisko.

Tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Neven Matesin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 3. heinäkuuta 2018 pitämässään kokouksessa.

Lyhenteet

DCI: Kehitysyhteistyön rahoitusväline

EIR: Euroopan investointirahasto

ESR: Euroopan sosiaalirahasto

Sanasto

Comenius: aiempi liikkuvuusohjelma kouluille.

Erasmus: aiempi liikkuvuusohjelma korkeakouluille.

ET 2020: Koulutus 2020:ssa on kyse EU:n laajuisista koulutusyhteistyön strategisista puitteista, jotka on hyväksytty 12. toukokuuta 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä.

Eurooppa 2020 -strategia: Euroopan unionin kymmenvuotinen kasvu- ja työllisyysstrategia käynnistettiin vuonna 2010. Tarkoituksena on luoda otolliset olosuhteet älykkäälle, kestävälle ja osallistavalle kasvulle.

Europassi: Sisältää viisi asiakirjaa, jotka auttavat kansalaisia viestimään paremmin taidoistaan ja tutkinnoistaan, kun he hakevat työ- tai opiskelupaikkaa Euroopassa. Näihin asiakirjoihin kuuluvat Europass-ansioluettelo ja Europass-kielipassi sekä kolme muuta asiakirjaa, jotka voidaan myöntää kansalaisille, jotka saavat liikkuvuuskokemuksen jossakin toisessa Euroopan maassa (Europass-liikkuvuustodistus) tai jotka suorittavat virallisen ammatillisen koulutusohjelman (ammatillisen tutkintotodistuksen Europass-liite) tai korkeakoulutututkinnon (korkeakoulututkintotodistuksen Europass-liite).

Kokoelma: komission tietovarasto, johon kerätään kaikki kansallisten toimistojen ja edunsaajien keräämät Erasmus+-tiedot. Tiedot päivitetään päivittäin, joten tietovarasto tarjoaa reaaliaikaisia, laadullisia ja määrällisiä tietoja ohjelman täytäntöönpanosta.

Leonardo da Vinci: aiempi ammatillisen koulutuksen alan liikkuvuusohjelma.

Liikkuvuuden vertailuarvo: Erasmus+-ohjelmaan liittyvä indikaattori, joka on yksi ET 2020 -ohjelman tavoitteista.

Ohjelmamaat ja kumppanimaat: tukikelpoiset maat on jaettu kahteen ryhmään eli ohjelmamaihin (EU:n jäsenvaltiot sekä entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Islanti, Liechtenstein, Norja ja Turkki) ja 145 kumppanimaahan eri puolilla maailmaa.

Opintolainojen takausjärjestelmä: EIR:n Euroopan komission puolesta hallinnoima ja täytäntöönpanema EU:n aloite, joka käynnistettiin joulukuussa 2014 Erasmus+-ohjelman yhteydessä tarjoamaan rahoituksen välittäjille osittaiset takeet maisterintutkintoa ulkomailla suorittaville opiskelijoille myönnetyistä lainoista.

Oppimiseen liittyvä liikkuvuus: muuttaminen fyysisesti asuinmaastaan toiseen maahan opiskelemista, koulutusta tai epävirallista tai arkioppimista varten. Oppimiseen liittyvän liikkuvuuden muotoja voivat olla myös työharjoittelu, oppisopimuskoulutus, nuorisovaihto, vapaaehtoistyö, opetus tai osallistuminen ammatilliseen kehitystoimintaan.

Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi IV tarkastusjaosto, jonka erikoisalana ovat markkinoiden sääntely ja kilpailukykyinen talous. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on tilintarkastustuomioistuimen jäsen Neven Mates. Tarkastus toimitettiin tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Rimantas Šadžiusin johdolla, ja siihen osallistuivat Liettuan kabinettipäällikkö Mindaugas Pakštys, kabinettiavustaja Tomas Mackevičius, kabinetin assistentit Aušra Maziukaitė ja Niamh Carey, toimialapäällikkö Paul Stafford, tehtävävastaava Maria Echanove sekä tarkastajat Sandra Dreimane, Agnieszka Plebanowicz, Bogdan Sinca jaTimothy Upton Kielellisissä kysymyksissä avusti Michael Pyper.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2018

PDF	ISBN 978-92-847-0450-7	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/01915	QJ-AB-18-017-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-0486-6	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/886263	QJ-AB-18-017-FI-Q

© Euroopan unioni, 2018.

Euroopan unionin tekijänoikeuden piiriin kuulumattomien kuvien tai muun materiaalin käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijoilta.

YHTEYDENOTOT EU:HUN

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact/write-to-us_fi

TIETOA EU:STA

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/contact_fr

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata EU Bookshopista, osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp/fi/home?) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.