Euroopan teollisuuden digitalisointi: kunnianhimoinen aloite, jonka onnistuminen riippuu EU:n, valtioiden ja yritysten sitoutumisen kestävyydestä

Tiivistelmä

Digitalisaatio edistää liiketoimintaa tuottavuuden, johtamiskäytäntöjen, innovoinnin, kasvun ja palkkatason paranemisen osalta. Digitaalisen muutoksen omaksuminen on siksi monelle EU:n yritykselle kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta välttämätöntä. EU:n yritykset eivät hyödynnä kehittynyttä tekniikkaa täysimääräisesti innovointiin. EU:n yrityksistä 99 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joten on erityisen tärkeää, että niitä kannustetaan hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia.

Tältä osin komissio käynnisti vuonna 2016 Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen. Tämän ei-sitovaa sääntelyä koskevan aloitteen tarkoituksena on vahvistaa EU:n kilpailukykyä digitaaliteknologian alalla ja varmistaa, että kaikki yritykset Euroopassa toimialastaan, sijainnistaan ja koostaan riippumatta pääsevät hyötymään digitaalisista innovaatioista täysimääräisesti. Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevassa aloitteessa esitettiin lähes 50 miljardin euron julkisia ja yksityisiä investointeja viidessä vuodessa aloitteen käynnistämisen jälkeen. Digitaali-innovaatiokeskittymät, jotka tarjoavat palveluja, kuten tekniikkaan, testaukseen ja verkottumiseen keskittyviä asiantuntijapalveluja yrityksille, ovat yksi Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen keskeisiä ideoita. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa esitetään EU:n kansalaisille ja päätöksentekijöille arvio Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen käynnistämisestä lähtien toteutettujen EU:n toimien vaikuttavuudesta. Kertomuksesta on myös hyötyä pyrittäessä varmistamaan, että ohjelmakautta 2021–2027 varten luodaan oikeanlaiset olosuhteet.

Tilintarkastustuomioistuin tutki, kuinka vaikuttavalla tavalla EU tuki teollisuuden digitalisointia koskevia kansallisia strategioita ja digitaali-innovaatiokeskittymiä. Tarkastuksessa keskityttiin kolmeen Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen viidestä pilarista. Tilintarkastustuomioistuin arvioi erityisesti, onko komissio tukenut jäsenvaltioita vaikuttavalla tavalla niiden teollisuuden digitalisointia koskevien strategioiden kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tilintarkastustuomioistuin arvioi kyseisten strategioiden täytäntöönpanoa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin arvioi komission ja jäsenvaltioiden digitaali-innovaatiokeskittymien perustamiseen ja toimintaan antamaa tukea ja sitä, onko komissio tunnistanut ja käsitellyt sääntelyyn liittyvät esteet, jotka voisivat vaikuttaa teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen täytäntöönpanoon, sekä sitä, ryhtyikö komissio toimenpiteisiin asianmukaisen liitettävyyden varmistamiseksi.

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että komission strategia Euroopan teollisuuden digitalisaation tukemiseksi oli rakennettu vakaalle pohjalle ja sai jäsenvaltioiden kannatuksen, mutta se ei sisältänyt tietoa tavoitelluista tuotoksista, tulosindikaattoreista tai tavoitearvoista. Tämän takia komission ja jäsenvaltioiden on entistä vaikeampaa tehdä nykyistä paremmin tietoon perustuvia päätöksiä ja ohjata paremmin toimintojaan. Komissio toteutti useita jäsenvaltioille kohdistettuja ohjaustoimia, mutta se ei kannustanut jäsenvaltioita osoittamaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) varoja aloitteeseen. Euroopan teollisuuden digitalisaatiota tukevan toimintakehyksen luomiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavan kokonaisrahoituksen määrä ei ole tiedossa. Komission tukitoimien vaikutus oli jäänyt vähäiseksi useimmissa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa.

Horisontti 2020 ‑puiteohjelman avulla tuetaan aloitetta ja tilintarkastustuomioistuimen tutkimissa EAKR-ohjelmien toimenpiteissä oli mukana toimia, joilla mahdollisesti tuetaan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen täytäntöönpanoa. ERI-rahastojen osalta jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ollut lakisääteistä vaatimusta seurata teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen kannalta merkityksellisiä hankkeita, koska aloite käynnistettiin ohjelmakauden 2014–2020 puolivälissä. Siksi useimmissa jäsenvaltioissa tietoja kerättäessä ei ole tallennettu tietoja, jotka koskevat teollisuuden digitalisointia koskevaa aloitetta,. Tästä syystä seuranta jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla on estynyt. Komission mukaan jäsenvaltioiden on noudatettava paremmin jäsenneltyä lähestymistapaa, jotta ne voivat kuvata toteutettuja investointeja tarkasti. Tämä merkitsee, että komission on vaikea saada näitä tietoja voidakseen arvioida, kuinka investointien volyymi suhteutuu alkuperäisessä Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen tiedonannossa määritettyihin suunnitelmiin.

Aloitteen käynnistämisen jälkeen komissio on toteuttanut useita toimia, jotka on tarkoitettu digitaali-innovaatiokeskittymien perustamisen ja toimintojen tukemiseen. Toteutetut toimet ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa. Neljä vuotta Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen käynnistämisen jälkeen digitaali-innovaatiokeskittymillä on edelleen rajoitettu mahdollisuus rahoitukseen. Tilitarkastustuomioistuin havaitsi tapauksia, joissa määrärahojen käyttöönottoa ei koordinoida. Lisäksi EU:n tasolla ole vielä digitaali-innovaatiokeskittymien tarkkaa seurantakehystä muita kuin Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta rahoitettuja toimia varten. Komissio ehdotti ohjelmakaudelle 2021–2027 uutta Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmaa, jossa määritetään kriteerit jäsenvaltioiden suorittamalle eurooppalaisten digitaali-innovaatiokeskittymien valinnalle ja niiden toiminnan seurannalle tapauksissa, joissa keskittymät saavat tukea ohjelmasta. Ohjelmaehdotuksen käsittely oli kesken vielä kesäkuussa 2020.

Komissio on jatkanut asianmukaisia toimia sen varmistamiseksi, että luodaan sopiva oikeudellinen kehys, jossa otetaan huomioon kaikki Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaan aloitteeseen liittyvässä tiedonannossa yksilöity lainsäädäntö. Laajakaistayhteyksien hyvä tarjonta (joka oli tilintarkastustuomioistuimen aiemman erityiskertomuksen 12/2018 aiheena) on myös keskeisen tärkeää aloitteen kannalta, erityisesti vuoden 2020 koronaviruspandemian jälkeen. Yritykset voivat hyötyä viime vuosina tapahtuneesta nopeiden ja ultranopeiden laajakaistayhteyksien tarjonnan vakaasta kasvusta. Kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan todennäköisesti saavuta kaikkia EU:n vuodelle 2020 asettamia tavoitteita, ja vuodelle 2025 asetettujen gigabittiyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden saavuttaminen näyttäisi vieläkin haastavammalta. Laajakaistayhteyksien tarjonnan lisäksi yhteyksien käyttöönotto yrityksissä on keskeistä EU:n teollisuuden digitalisaation onnistumiselle. Nopeiden laajakaistayhteyksien käyttöönottoaste kuitenkin vaihtelee huomattavasti eri kokoisten yritysten välillä. Vuonna 2019 ainoastaan 46 prosenttia pienyrityksistä oli ottanut laajakaistayhteydet käyttöön.

Näiden johtopäätösten perusteella tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että komissio, yhdessä jäsenvaltioiden kanssa,

• tarjoaa jäsenvaltioille tukea rahoitusvajeiden määrittämisessä ja kehottaa niitä kiinnittämään huomiota saatavilla olevaan EU:n rahoitukseen
• parantaa Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen seurantaa asettamalla tarkoituksenmukaiset tulosindikaattorit ja seuraamalla varojen käyttöä
• määrittää, koordinoi ja hyväksyy kehyksen eurooppalaisten digitaali-innovaatiokeskittymien verkostolle, joka kattaa Euroopan kaikki alueet
• ryhtyy lisätoimiin, joilla tuetaan riittäväntasoisen laajakaistayhteyksien tarjonnan saavuttamista.

Johdanto

Teollisuus 1.0:sta 4.0:aan – Euroopan teollisuuden digitalisointi

Teollisuus edistyy teknisen kehityksen myötä. Kaavio 1 kuvaa sitä, miten teollisuus on viimeisen 250 vuoden aikana siirtynyt koneistamisesta ja höyrykoneista kokoonpanolinjoihin ja edelleen teollisuusrobotiikan käyttöönottoon ja automatisoituihin tuotantolaitteistoihin 1970-luvun alussa.

© Shutterstock / kuva: elenabsl.

Teollisen kehityksen neljäs aalto (josta käytetään usein nimitystä Teollisuus 4.0) käsittää kaikentyyppisiä teollisuuden ja talouden aloja. Sen avulla yritykset voivat saada huomattavasti laajemmat mahdollisuudet tuotevalikoimansa ohjaamiseen. Ne pystyvät esimerkiksi muokkaamaan tuotteitaan vastaamaan yhä asiakaskohtaisempia vaatimuksia. Mahdollisuus tuotevalikoiman parempaan ohjaamiseen kattaa tuotteen koko elinkaaren tuotekonseptista kehittämiseen ja tuotantoon, loppuasiakkaalle tapahtuvasta toimituksesta myynnin jälkeiseen asiakaspalveluun, ja lopulta kierrätykseen.

Neljännen teollisen vallankumouksen perustan muodostaa kaiken olennaisen tiedon saatavuus reaaliajassa ja kaikista tuotannon osista. Yritykset voivat näin mahdollisesti mukauttaa ja optimoida prosessinsa erilaisten kriteerien, kuten kustannusten, saatavuuden ja resurssien käytön mukaan. Reaaliaikaisen tietoliikenteen mahdollistaminen ja se, että yritykset voisivat hyötyä tästä viimeisimmästä teollisesta vallankumouksesta, edellyttävät siten laajakaistayhteyksien hyvää tarjontaa.

Kaaviossa 2 esitetään Teollisuus 4.0:n tärkeimmät osatekijät, jotka vaihtelevat pilvipalveluista, massadatasta ja analysoinnista robotiikkaan ja esineiden internetiin¹.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Teollisuuden digitaalinen muutos tai digitalisaatio on enemmän kuin vain uusien tietotekniikkalaitteiden ja ‑järjestelmien hankintaa. Siihen kuuluu uusien tekniikkojen tarjoamien mahdollisuuksien käyttäminen koko liiketoimintaprosessin uudelleenarvioimiseen. Digitaalisen muutoksen omaksuminen on välttämätöntä monille EU:n yrityksille, jos ne haluavat säilyttää kilpailukykynsä. Tutkimuksissa on arvioitu, että tuotteiden ja palvelujen digitalisointi tuottaa Euroopan teollisuudelle yli 110 miljardin euron lisätulot vuodessa². Euroopan investointipankin (EIP) tutkimuksen mukaan digitalisaatio on yhdistettävissä parempiin liiketoiminnan tuloksiin, poikkituottavuuteen, johtamiskäytäntöihin, innovointiin, kasvuun ja palkkatason paranemiseen³.

EU:n yritykset eivät hyödynnä kehittynyttä tekniikkaa täysimääräisesti innovointiin, ja kehittyneiden tekniikkojen käyttöönotto teollisuudessa vaihtelee toimialoittain sekä EU‑maittain ja alueittain⁴. Myös suurten yritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk‑yritysten) välillä on mittavia eroja. Esimerkiksi 54 prosenttia suurista yrityksistä on hyvin digitoituja, kun taas pk‑yrityksistä sellaisia on vain 17 prosenttia⁵.

EU:n yrityksistä 99 prosenttia on pk‑yrityksiä⁶, joten on erityisen tärkeää, että pk‑yrityksiä kannustetaan kohtaamaan digitalisaation haasteet. EIP:n tutkimuksen⁷ mukaan Euroopan pk‑yritykset kuluttivat digitalisaatioon noin 57 miljardia euroa vuonna 2018, mikä vastaa 30:tä prosenttia Euroopan tieto- ja viestintätekniikkamenojen vuosittaisesta kokonaismäärästä⁸. Pk‑yritysten digitalisaatiomenojen odotetaan kasvavan nopeasti ja saavuttavan 65 miljardia euroa vuoteen 2022 mennessä (ks. kaavio 3), vaikkakin määrät saattavat hyvin muuttua koronavirusepidemian takia⁹.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin, muokattu Euroopan investointipankilta saaduista tiedoista – Tietojen kerääjä: Gartner.

EU:n toimintapolitiikka ja aloitteet teollisuuden digitalisaation alalla

Eurooppa 2020 on EU:n strategia kaudelle 2010–2020. Yksi Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeista on ”Euroopan digitaalistrategia”¹⁰, jonka tavoitteena on saada aikaan kestäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä digitaalisista yhtenäismarkkinoista. Tätä taustaa vasten komissio käynnisti vuonna 2015 EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategian¹¹.

Huhtikuussa 2016 komissio käynnisti – osana digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa ja neuvoston¹² kannustuksella – Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen¹³. Teollisuus on ala, jolla EU:n toimet rajoittuvat jäsenvaltioiden toiminnan tukemiseen¹⁴. Siksi aloite perustuu EU:n asetuksen sijaan komission tiedonantoon: komission tavoitteena on tukea jäsenvaltioita niiden omien digitalisaatiostrategioiden kehittämisessä ja toteuttamisessa. Komission mukaan tiedonannon avulla se pystyi aloittamaan nopeasti toimet jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin kanssa, joskaan tiedonanto ei tuo komissiolle asiassa säädösvaltaa. Aloite on ei-sitova oikeudellinen väline, jonka tarkoituksena on vahvistaa EU:n kilpailukykyä digitaaliteknologian alalla ja varmistaa, että kaikki yritykset Euroopassa toimialastaan, sijainnistaan ja koostaan riippumatta pääsevät hyötymään digitaalisista innovaatioista. Tiedonannon mukaan Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen odotetaan saavan aikaan 50 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja EU:n, kansallisella ja alueellisella tasolla viidessä vuodessa sen käynnistymisestä eli vuodesta 2016 lukien. Suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvan EU‑rahoituksen määrä mainitaan erikseen, mutta tiedonannossa ei eritellä muun EU‑rahoituksen määriä.

Euroopan teollisuuden digitalisointia koskeva aloite perustuu teollisuuden digitalisoinnin kansallisiin aloitteisiin ja täydentää niitä. Se koostuu viidestä peruspilarista (ks. kaavio 4; joka pilarista esitetään tarkempi kuvaus liitteessä I).

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin, muokattu Euroopan komissiolta peräisin olevista tiedoista.

EU:n tasolla digitalisaation ja teollisuuspolitiikan alalla toimivat keskeiset komission pääosastot ovat:

• Viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto, joka johtaa ja koordinoi Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaa aloitetta. Se käsittelee toimintapolitiikkaa ja antaa jonkin verran rahoitustukea komission suoraan hallinnoiman EU:n tutkimus- ja innovointiohjelman (Horisontti 2020) kautta.
• Kilpailun pääosasto, joka vastaa EU:n kilpailupolitiikan vahvistamisesta ja täytäntöönpanosta.
• Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto, joka vastaa EU:n toimintapolitiikastatyöllisyys- ja sosiaaliasioiden, osaamisen ja työvoiman liikkuvuuden aloilla sekä niihin liittyvistä EU:n rahoitusohjelmista, jotka jäsenvaltiot panevat täytäntöön ja joita tuetaan ESR:n kautta yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa.
• Sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk‑yritystoiminnan pääosasto, joka vastaa tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden toteuttamisesta.
• Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto vastaa EU:n taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisesta EAKR:n ja koheesiorahaston ohjelmien kautta, joita jäsenvaltiot toteuttavat yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin avulla.
• Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, joka on Horisontti 2020 ‑puiteohjelman osalta keskeinen pääosasto.

Vuonna 2018 komissio ehdotti kaudelle 2021–2027 ensimmäistä Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmaa¹⁵, jota koskevan asetuksen mukaisia 9,2 miljardin euron määrärahoja komissio hallinnoi. Tavoitteena on edistää Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaa aloitetta. Ohjelman ohella teollisuuden digitalisointia varten on kaudella 2021–2027 saatavilla rahoitusta myös muista lähteistä, kuten Horisontti Eurooppa- ja ERI-rahastoista. Ohjelmassa keskitytään viiteen alueeseen, jotka ovat suurteholaskenta, tekoäly, kyberturvallisuus ja luottamus, edistyneet digitaaliset taidot ja käyttöönotto, digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus. Ehdotuksen mukaan komissio suunnittelee osoittavansa noin kymmenen prosenttia rahoituksesta Euroopan digitaali-innovaatiokeskittymille. Tarkoituksena on toimintavalmiuksien kehittäminen kaikkialla EU:ssa. Digitaali-innovaatiokeskittymät toimivat osaamiskeskuksina, joiden avulla tuetaan paikallisyritysten digitaalista kehitystä. Jäsenvaltiot osallistuvat keskittymien rahoitukseen.

Euroopan unionin neuvosto ja komissio esittivät huhtikuussa 2020 yhdessä Euroopan unionin parlamentille etenemissuunnitelman koronavirusepidemiasta elpymistä varten, ja sen tavoitteena on sopeutumiskykyisemmän, kestävämmän ja oikeudenmukaisemman Euroopan rakentaminen¹⁶. Suunnitelmassa katsotaan, että digitaalisella muutoksella ja vihreään talouteen siirtymisellä on ”keskeinen merkitys ja ensisijainen rooli pyrittäessä käynnistämään taloutemme uudelleen ja saamaan se nykyaikaiseksi”.

Teollisuuden digitalisaation laajuus EU:ssa

Jotta jäsenvaltioiden digitaalista kehitystä voitaisiin seurata, komissio otti vuonna 2014 käyttöön Digitaalitalouden ja ‑yhteiskunnan indeksin (DESI). Se on yhdistelmäindeksi, jossa esitetään yhteenvetona asiaankuuluvat Euroopan digitaalisen toiminnan tulosindikaattorit ja joka seuraa jäsenvaltioiden digitaalisessa kilpailukyvyssä tapahtuvaa edistymistä.

DESI-indeksi sisältää viiden pääulottuvuuden indikaattorit¹⁷:

1. yhteydet
2. henkilöpääoma
3. Internetpalvelujen käyttö
4. digitaaliteknologian integrointi
5. digitaaliset julkiset palvelut.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että Euroopan teollisuuden digitalisoinnin olennaisimmat ulottuvuudet ovat ”yhteydet”, ”henkilöpääoma” ja ”digitaaliteknologian integrointi”. Kaaviossa 5 on nähtävissä, että digitalisaation taso vaihtelee eri jäsenvaltioissa.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin DESI-indeksin perusteella.

DESI-indeksin kansainvälinen versio (I-DESI)¹⁸ antaa kokonaisarvion siitä, miten EU sijoittuu vertailussa 17 EU:n ulkopuolisen talouden kanssa (ks. kaavio 6).

Huom. Arvot eivät ole suoraan vertailukelpoisia DESI-indeksin arvojen kanssa, koska kaikissa eri maissa ei ole ollut mahdollista kerätä kaikkia indikaattoreita.

Lähde: Euroopan komissio.

DESI-indeksiä täydentävät maaprofiilit, jotka komissio julkaisee vuosittain. Niissä DESI-indikaattoreihin perustuvat kvantitatiiviset tulokset esitetään yhdessä maakohtaisten poliittisten katsauksien ja parhaiden käytäntöjen kanssa¹⁹. Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaan aloitteiseen liittyvä erillinen analyysi on saatavilla komission teetättämissä maaraporteissa, jotka on julkaistu vuonna 2017 loka-/marraskuussa²⁰ ja heinäkuussa 2019²¹.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

Tilintarkastustuomioistuin tutki EU:n toiminnan vaikuttavuutta teollisuuden digitalisointia koskevien kansallisten strategioiden ja digitaali-innovaatiokeskittymien tukemisessa. Tässä yhteydessä tarkastuksessa keskityttiin kolmeen Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen viidestä pilarista (ks. kaavio 4 ja liite I): pilari 1(kansallisten teollisuuden digitalisointialoitteiden eurooppalainen foorumi) ja pilari 2 (digitaalisia innovaatioita kaikille – digitaali-innovaatiokeskittymät) ja pilari 4 (digitaaliaikakauteen sopiva sääntelykehys). Tarkastuksessa analysoitiin seuraavia seikkoja:

• onko komissio tukenut jäsenvaltioita vaikuttavalla tavalla niiden teollisuuden digitalisointia koskevien strategioiden laadinnassa ja täytäntöönpanossa
• onko komissio arvioinut yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kansallisten strategioiden täytäntöönpanoa
• onko komission ja jäsenvaltioiden digitaali-innovaatiokeskittymien perustamista ja toimintaa varten antama tuki ollut vaikuttavaa
• onko komissio edistänyt vaikuttavalla tavalla teollisuuden digitalisoinnille suosiollisen toimintakehyksen luomista käsittelemällä mahdollisia sääntelyyn liittyviä esteitä ja auttamalla jäsenvaltioita tarjoamaan asianmukaisen liitettävyyden.

Tarkastus sisälsi Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen kannalta olennaisten asiakirjojen tarkastuksen ja jäsenneltyjä haastatteluja komission ja kansallisten tai alueellisten viranomaisten, digitaali-innovaatiokeskittymien ja sidosryhmien kanssa jäsenvaltioissa. Tarkastuksen aikana käytiin seuraavissa neljässä jäsenvaltiossa: Unkari, Portugali, Puola ja Saksa. Näissä jäsenvaltioissa kerättiin tietoja 28 digitaali-innovaatiokeskittymältä. Mainitut jäsenvaltiot valittiin tarkastukseen, jotta saataisiin tasapainoinen käsitys maiden teollisuuden digitalisoinnin edistymisestä ja digitalisoinnin maantieteellisestä kattavuudesta.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti lisäksi kahdeksan ohjelmakaudelle 2014–2020 laadittua toimenpideohjelmaa (ohjelmat) ja keskusteli komission ja asianomaisten hallintoviranomaisten kanssa siitä, miten ne tukevat Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaa aloitetta. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti myös yhdeksän hanketta, jotka valittiin näiden ohjelmien joukosta, selvittääkseen, miten EU:n varoja käytettiin teollisuuden digitalisoinnin edistämiseen jäsenvaltioissa (ks. kaavio 7 ja liite II).

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

EU investoi merkittäviä summia yritysten, erityisesti pk‑yritysten, digitaalisen kehityksen tukemiseen auttaakseen niitä säilyttämään kilpailukykynsä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Tämän tavoitteen tärkeys on korostunut koronavirusepidemian ja talouden elvyttämistarpeen myötä. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa esitetään EU:n kansalaisille ja päätöksentekijöille arvio Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen käynnistämisestä lähtien toteutettujen EU:n toimien vaikuttavuudesta. Kertomuksesta on myös hyötyä pyrittäessä varmistamaan, että ohjelmakautta 2021–2027 varten luodaan oikeanlaiset olosuhteet.

Huomautukset

Euroopan teollisuuden digitalisointia koskeva aloite on kestäväpohjainen ja jäsenvaltiot tukevat sitä, mutta komission toimilla oli vain vähän vaikutusta useimpien tarkastuskäynnin kohteena olleiden jäsenvaltioiden strategioihin

Tilintarkastustuomioistuin tutki, onko komissio

• kehittänyt EU:n teollisuuden digitalisointia varten sellaisen kestäväpohjaisen aloitteen, joka sisältää asianmukaiset tavoitteet ja rahoitukseen liittyvät näkökohdat ja joka on saanut jäsenvaltioiden, teollisuuden ja muiden sidosryhmien tuen
• tarjonnut neuvontaa ja ohjausta jäsenvaltioille olennaisissa kysymyksissä, kuten taitojen, rahoituksen ja teknisen kehityksen (esim. tekoäly, massadata, 5G, lohkoketju, pilvipalvelut ja kyberturvallisuus) aloilla.

Euroopan teollisuuden digitalisointia koskeva aloite on kestäväpohjainen, mutta siitä puuttuvat tavoiteltavia tuotoksia ja rahoitusta koskevat yksityiskohdat

Komission aloite, joka koskee Euroopan teollisuuden digitalisointia, perustuu erilaisiin teollisuuden digitalisointiin liittyviin kansallisiin ja alueellisiin aloitteisiin sekä erilaisiin tutkimuksiin ja sidosryhmien kuulemisiin. Ulkopuolisten sidosryhmien ryhmäkokouksessa marraskuussa 2015 useat teollisuuden edustajat esimerkiksi antoivat Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen tiedonantoa valmisteltaessa oman panoksensa ja vahvistivat, että aloite oli tärkeä. Lisäksi ne kannattivat ehdotusten, kuten digitaali-innovaatiokeskittymien, viemistä eteenpäin.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenvaltioissa suorittamissa haastatteluissa viranomaiset, teollisuuden edustajat ja sidosryhmät olivat Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen kannalla ja katsoivat, että digitaali-innovaatiokeskittymien käsite on tehokas vastaus yritysten, ja erityisesti pk‑yritysten, digitalisointitarpeisiin.

Euroopan teollisuuden digitalisointia koskeva aloite on korkean tason aloite, joka osoittaa, että julkiset toimet ovat tarpeen, sekä sen, miten erilaiset politiikkatoimet liittyvät toisiinsa. Aloitteessa ei kuitenkaan asetettu tavoiteltavia tuotoksia (tulokset ja vaikutukset) eikä niihin soveltuvia tulosindikaattoreita sekä tavoitearvoja. Lisäksi Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaan aloitteeseen liittyvässä tiedonannossa tai siihen liittyvissä asiakirjoissa ei annettu jäsenvaltioille ohjeita siitä, miten aloitetta voidaan hyödyntää jäsenvaltioissa ja niiden alueilla.

Yksi Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen päätavoitteista liittyy panoksiin: tavoitteena on saada aikaan lähes 50 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen toimiin viiden vuoden kuluessa vuodesta 2016 lukien (ks. kohta 09). Euroopan teollisuuden digitalisaatiota tukevan toimintakehyksen luomiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavan kokonaisrahoituksen määrä ei ole tiedossa.

Rahoituksen jakautumisesta julkisten ja yksityisten investointien välillä on annettu vain vähän tietoja lukuun ottamatta sitoumusta kohdentaa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta 500 miljoonaa euroa digitaali-innovaatiokeskittymiin ja viisi miljardia euroa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin²² tekoälyn, robotiikan, fotoniikan, 5G:n, suurteholaskennan ja esineiden internetin kaltaisilla aloilla. Tiedonannossa todetaan, että ERI-rahastoja ja Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) voitaisiin käyttää aloitteen tukemiseen. Tiedonannossa kuitenkin esitetään käytettävissä olevien summien osalta yksityiskohtaisia lukuja vain Horisontti 2020 ‑puiteohjelman osalta, eikä siinä tuoda esiin, että ERI-rahastoista, erityisesti EAKR:stä, on saatavilla yli 20 miljardia euroa digitaalisia investointeja varten kaudella 2014–2020. Tilintarkastustuomioistuimen haastattelemat jäsenvaltioiden viranomaiset ilmaisivat huolensa siitä, miten ne rahoittaisivat Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaan aloitteeseen liittyviä toimia sekä julkisista että yksityisistä rahoituslähteistä.

Aiemmin julkaistussa erityiskertomuksessa tilintarkastustuomioistuin kiinnitti huomiota riskiin siitä, että korkean tason poliittiset tiedonannot saattavat nostattaa odotuksia, joita ei voida toteuttaa²³. Komission mukaan kaikki jäsenvaltiot investoivat teollisuuden digitaaliseen muutokseen. Komission mukaan jäsenvaltioiden on kuitenkin noudatettava paremmin jäsenneltyä lähestymistapaa, jotta ne voivat kuvata toteutettuja investointeja tarkasti.

Komission toimilla, joilla tuetaan digitaalistrategioiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, oli vähäinen vaikutus tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa

Komission ohjeet jäsenvaltioille

DESI-indeksi ja siihen sisältyvät maaprofiilit (ks. kohta 18) ovat komission tärkeimmät työkalut, joiden avulla voidaan seurata teollisuuden digitalisointia koskevien strategioiden edistymistä ja havaita niiden puutteita jäsenvaltioissa. Kertomuksissa komissio yksilöi tärkeimmät erot parhaita tuloksia saavuttaneiden ja tuloksissa alle keskitason jääneiden jäsenvaltioiden ja/tai alueiden välillä. Kertomuksissa myös ehdotetaan jäsenvaltioille toimia, joiden tarkoituksena on edistää digitaalista muutosta.

Komissio hyödyntää myös yhä enemmän eurooppalaista ohjausjaksoa – pääasiassa maakohtaisten suositusten välityksellä – kannustaakseen jäsenvaltioita vastaamaan digitalisaation haasteisiin. Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaan aloitteeseen suoraan liittyvien maakohtaisten suositusten määrä on kasvanut ajan myötä, ja ne kattoivat jo kaikki jäsenvaltiot vuonna 2020 (ks. liite III).

Maakohtaisten suositusten lisäksi komissio on toteuttanut useita toimia, joiden tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen kehittämisessä ja täytäntöönpanossa (ks. laatikko 1).

Jäsenvaltiot ovat vaihtaneet kokemuksia ja hyviä käytäntöjä pääasiassa tapahtumien kautta, kuten eurooppalaisilla sidosryhmäfoorumeilla, pyöreän pöydän keskusteluissa ja korkean tason hallintokokouksissa. Tilintarkastustuomioistuin pani kuitenkin merkille, ettei komissio eivätkä jäsenvaltiot, joihin tilintarkastustuomioistuin teki tarkastuskäynnin, jakaneet kokemuksiaan sellaisista teollisuuden digitaalista muutosta koskevista lähestymistavoista, jotka ovat epäonnistuneet. Kokemusten jakamisesta olisi saattanut olla hyötyä muille jäsenvaltioille, jotka kehittävät ja panevat täytäntöön strategioitaan, sillä näin ne olisivat välttyneet tekemästä samoja virheitä.

ERI-rahastoista aloitteelle osoitetun tuen laajuus

Vaikka ERI-rahastoista on mahdollista saada rahoitusta 20 miljardia euroa (ks. kohta 28), komissio ei ollut ottanut yhteyttä yhteenkään tilintarkastustuomioistuimen haastattelemista kahdeksasta hallintoviranomaisesta tarjotakseen ohjausta kyseisen rahoituslähteen hyödyntämisestä aloitteen tukena. Kaksi hallintoviranomaista kertoi tilintarkastustuomioistuimelle, ettei niillä ollut tietoa Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevasta aloitteesta ennen kuin tilintarkastustuomioistuin otti viranomaisiin yhteyttä tarkastuksen yhteydessä.

Ohjelmakaudella 2014–2020 ERI-rahastoista myönnettiin tukea 11 temaattiseen tavoitteeseen. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että temaattinen tavoite 11 (Viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien parantaminen ja tehokas julkishallinto) olisi voinut muodostaa perustan ERI-rahastojen tuen osoittamiselle jäsenvaltioille teollisuuden digitalisointia koskevien strategioiden kehittämistä varten tai sellaisten institutionaalisten valmiuksien kehittämistä koskevien toimien suunnitteluun, jotka liittyvät Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaan aloitteeseen. Komissio ei ole kuitenkaan kiinnittänyt jäsenvaltioiden huomiota tähän mahdollisuuteen.

Komission vaikutus jäsenvaltioiden digitalisaatiostrategioihin

Komissio tarjosi jäsenvaltioille yleistä ohjausta (kohdat 30–33). Komissio ei ole kuitenkaan ehdottanut toimenpiteitä, joilla parannettaisiin erityisesti sellaisten jäsenvaltioiden kehitystä, jotka ovat heikolla sijalla DESI-indeksivertailussa. Poikkeuksen tästä muodostaa ainoastaan vastaaminen yhden jäsenvaltion esittämään pyyntöön (ks. seuraava kohta).

Yksi harvoista työkalusta, joiden avulla komissio voi tarjota räätälöityä tukea jäsenvaltioille, ovat sen rakenneuudistuksen tukipalvelut. Tämä palvelu voi jäsenvaltion pyynnöstä tarjota sille kohdennettua tukea institutionaalisia, hallinnollisia ja kasvua lisääviä uudistuksia varten. Vuoden 2019 loppuun mennessä Liettua oli ainoa jäsenvaltio, joka oli pyytänyt tällaista tukea Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen suhteen. Liettua sijoittui vuoden 2019 DESI-indeksin mukaan hieman EU:n keskiarvon alapuolelle (ks. kaavio 5).

Tilintarkastustuomioistuimen haastattelemat kansalliset viranomaiset katsoivat, että komission toimilla oli jonkin verran vaikutusta niiden omiin kansallisiin strategioihin, mutta että yleisesti ottaen toimilla oli vain vähän vaikutusta kansallisen strategioiden kehittämiseen ja toteuttamiseen (ks. laatikko 2). Tämä johtuu osittain siitä, että digitalisaatiokehitys on jäsenvaltioissa eri vaiheissa. Esimerkiksi Saksa on edistynyt hyvin, joten komissio pystyi hyödyntämään saksalaista ”Industrie 4.0” ‑strategiaa Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen lähteenä.

Tilanne on sama hyvän käytännön soveltamisen suhteen: tilintarkastustuomioistuin ei havainnut tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa selvää evidenssiä levitetyn hyvän käytännön soveltamisesta, esimerkiksi maiden strategioiden muuttamisesta komission järjestämien tapahtumien seurauksena.

Tilintarkastustuomioistuin tutki maaraportteja, joissa seurataan teollisuuden digitalisointia koskevien kansallisten aloitteiden edistystä, ja havaitsi tapauksia, joissa komissio oli huomauttanut parannuksen olevan tarpeen, jotta kansalliset strategiat voidaan panna täytäntöön tehokaasti (ks. laatikko 3). Komissio ei ollut kuitenkaan näissä tapauksissa ehdottanut korjaavia toimenpiteitä, eikä asianomainen jäsenvaltio ryhtynyt toimenpiteisiin komission esiintuoman ongelman käsittelemiseksi.

Komissio ja jäsenvaltiot eivät pysty täysin arvioimaan Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen edistymistä

Arvioidakseen, missä laajuudessa komissio ja jäsenvaltiot olivat voineet seurata teollisuuden digitalisointia koskevien kansallisten strategioiden täytäntöönpanon edistymistä, tilintarkastustuomioistuin tutki, onko komissio

• varmistanut, että Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta tuettiin Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen täytäntöönpanoa
• määrittänyt yhdessä jäsenvaltioiden kanssa yleiset indikaattorit, joilla seurataan ERI-rahastoista Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen täytäntöönpanoon osoitettua tukea, ja ovatko tilintarkastustuomioistuimen tarkastamat ohjelmat helpottaneet tuen osoittamista hankkeille, joilla edistetään teollisuuden digitalisaatiota.

Komissio luottaa jäsenvaltioiden digitaalistrategioiden täytäntöönpanon seurannassa enimmäkseen maaraportteihin, joissa arvioidaan teollisuuden digitalisointia koskevien kansallisten aloitteiden edistymistä (ks. kohta 18). Raporteissa esitetään jonkin verran rahoitustietoja sekä EU:n että kansallisen rahoituksen tasolla. Kuten maaraporttien²⁴ liitteenä olevassa EU:n tason tutkimuksessa todetaan, eri kansallisiin aloitteisiin liittyvien rahoitusmäärien määrittämisessä oli haasteita, mikä johtui avoimuuden ja johdonmukaisten raportointijärjestelmien puutteesta useimmissa jäsenvaltioissa. Kansallisella tasolla tapahtuva kansallisten aloitteiden seuranta vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä (ks. laatikko 4).

Horisontti 2020 -puiteohjelman tuki Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevalle aloitteelle

Yksi Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen päätavoitteista on saada liikkeelle noin 50 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja viiden vuoden aikana aloitteen käynnistymisestä eli vuodesta 2016 lukien (ks. kohta 27). Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen tiedonannossa mainitaan tämän summan osalta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan perustuvina EU:n rahoitusosuuden resursseina 500 miljoonan euron rahoitus digitaali-innovaatiokeskittymien tukemiseen ja 5 miljardin euron rahoitus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta robotiikan, fotoniikan, 5G:n ja suurteholaskennan kaltaisille aloille. Julkaistut ja suunnitellut Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ehdotuspyynnöt vuodesta 2016 lukien ovat yhdenmukaisia näiden lukujen kanssa taulukossa 1 esitetyn mukaisesti.

* ECSEL-yhteisyritys – julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus elektroniikkakomponenttien ja ‑järjestelmien alalla – rahoittaa tutkimus-, kehitys- ja innovointihankkeita, jotka liittyvät näihin keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin. https://www.ecsel.eu/

Huom. Tavoitteena oleva 5 miljardin euron tuki julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille saavutetaan vain, jos ennen Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen vahvistamista ja julkaisemista myönnetyt tuet otetaan huomioon (tukiyksikkö 4).

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission tietojen perusteella.

Vaikka Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta oli jo rahoitettu Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen toimia vuosien 2016 ja 2017 aikana, suorempi yhteys sen ja aloitteen välille luotiin vuosien 2018–2020 aikana. Tuona ajanjaksona digitaali-innovaatiokeskittymien rahoitusta koskevissa säännöissä vaadittiin, että ehdotetut hankkeet mukautetaan teollisuuden digitalisointia koskevaan kansalliseen tai alueelliseen aloitteeseen. Työohjelmassa tai arviointisäännöissä ei kuitenkaan ole vastaavaa rahoitusta koskevaa vaatimusta Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen muille alueille, jotka eivät liity digitaali-innovaatiokeskittymiin. Tällaisia ovat esimerkiksi sopimuksiin perustuvat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, jotka koskevat tiettyjä kohdealueita.

ERI-rahastojen osalta tiedonkeruujärjestelyt tarkoittavat, että Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaan aloitteeseen liittyviä tietoja on tällä hetkellä vähän

Tilintarkastustuomioistuimen kaikissa neljässä jäsenvaltiossa tarkastamat ohjelmat pystyivät tarjoamaan tukea Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaan aloitteeseen liittyville hankkeille. Tilintarkastustuomioistuin tutki näistä ohjelmista yhdeksän hanketta. Joidenkin tarkastettujen hankkeiden hyväksymisessä ja täytäntöönpanossa oli ollut viivästyksiä (ks. esimerkki laatikossa 5), mutta kaikki hankkeet olivat kuitenkin olennaisia Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen kannalta.

Jäsenvaltion viranomaiset eivät muuttaneet ohjelmia välittömästi Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen perusteella painottaakseen aloitetta enemmän. Puolassa älykästä kasvua koskevassa ohjelmassa, joka on tärkein ohjelma, jolla edistetään Puolan talouden innovatiivisuutta ja kilpailukykyä, tehtiin kuitenkin muutoksia vuosina 2018 ja 2019. Tavoitteena oli tarjota lisämahdollisuuksia teollisuuden digitalisaation tukemiseen (ks. laatikko 6). Portugalissa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamiin ohjelmiin ei sisältynyt yhtäkään nimenomaisesti digitalisointia koskevaa toimenpidettä. Viranomaiset kuitenkin katsoivat, että ohjelmat olivat riittävän joustavia, jotta niihin voitaisiin sisällyttää lisäksi tulevia temaattisia prioriteetteja, jotka määritetään ohjelman täytäntöönpanokauden aikana. Vuodesta 2017 alkaen on julkaistu temaattisia pyyntöjä erityisesti Teollisuus 4.0:aan liittyviä hankkeita varten.

Euroopan teollisuuden digitalisointia koskeva aloite käynnistettiin ohjelmakauden 2014–2020 puolivälissä, joten jäsenvaltioilla ei ollut lakisääteistä vaatimusta seurata hankkeita, jotka ovat aloitteen kannalta olennaisia. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena olleista jäsenvaltiosta Portugalissa oli luotu järjestelmä aloitetta edistävän EAKR-rahoituksen täytäntöönpanon seuraamiseen (ks. laatikko 7), mutta lopuista seitsemästä haastatellusta hallintoviranomaisesta kuudessa ei ollut vastaavaa järjestelmää.

Komission on vaikeaa määrittää ERI-rahastoista Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevalle aloitteelle osoitetun tuen laajuutta, jos jäsenvaltioilta ei saada varojen käyttöä koskevia tietoja kaudelta 2014–2020. EAKR:stä aloitteelle osoitettu tuki kirjataan esimerkiksi eri tavoin eri jäsenvaltioissa ja/tai ohjelmissa. Seuranta- ja raportointijärjestelyt määritettiin ohjelmakausien alussa. Järjestelyjä ei ollut suunniteltu siten, että niiden yhteydessä olisi otettu huomioon myöhemmin kauden aikana esitettävät toimintapoliittiset aloitteet, kuten Euroopan teollisuuden digitalisointia koskeva aloite. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että joustava seurantajärjestelmä olisi tarjonnut komissiolle mahdollisuuden kerätä tietoja rahoitustuesta, jota on kohdistettu Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaa aloitetta tukeviin hankkeisiin²⁶. Tällainen järjestelmä olisi saattanut olla hyödyllinen ohjelmakauden käynnistymisen jälkeen käyttöön otettujen muiden merkittävien aloitteiden yhteydessä.

Komissio esitteli ehdotuksessaan ERI-rahastoja koskevaksi asetukseksi ohjelmakaudelle 2021–2027 erityisiä koodeja digitalisaatiota tukevien toimenpiteiden merkitsemistä varten²⁷. Jos tämä säännös sisältyy hyväksyttyyn asetukseen, on helpompi arvioida, missä määrin ERI-rahastot edistävät Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaa aloitetta.

Komissio edisti digitaali-innovaatiokeskittymien ideaa, mutta jäsenvaltioissa toteutetut toimet ovat jääneet vähäisiksi

Digitaali-innovaatiokeskittymien tavoitteena on auttaa yrityksiä (erityisesti pk‑yrityksiä) hyödyntämään digitaalisia mahdollisuuksia. Niiden olisi tarjottava asiantuntemusta teknologioista, testaamisesta, osaamisesta, liiketoimintamalleista, rahoituksesta, markkinoista ja verkostoitumisesta. Digitaali-innovaatiokeskittymien olisi toimittava yhden luukun periaatteella ja palveltava alueella ja sen ulkopuolella sijaitsevia yrityksiä digitalisoimaan yrityksensä.

Tilintarkastustuomioistuin on pyrkinyt arvioimaan, onko komission ja jäsenvaltioiden tuki digitaali-innovaatiokeskittymien perustamisen ja toiminnan tukemista varten ollut tehokasta, tutkimalla, onko komissio yhdessä jäsenvaltioiden kanssa

• tarjonnut ohjausta ja kriteerit digitaali-innovaatiokeskittymien perustamista varten ja kehittänyt mekanismin sen varmistamiseksi, että keskittymät täyttävät kyseiset kriteerit
• määrittänyt hyvän käytännön digitaali-innovaatiokeskittymien toiminnalle ja edistänyt sitä, sekä perustanut vaikuttavat puitteet edistymisen seurantaa varten, mukaan lukien sen osalta, miten keskittymät käyttävät varoja yritysten digitalisaatioprosessien avustamiseen.

Komissio on toteuttanut toimenpiteitä digitaali-innovaatiokeskittymien tukemiseksi Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen käynnistämisestä lähtien, mutta edistys on jäänyt vähäiseksi joissakin jäsenvaltioissa

Digitaali-innovaatiokeskittymiä koskevat kriteerit

Komissio loi lokakuussa 2017 sähköisen version digitaali-innovaatiokeskittymien luettelosta, ja se toimii digitaali-innovaatiokeskittymien ”keltaisina sivuina”. Luettelon tarkoituksena on tarjota yleiskuva Euroopassa toimivista digitaali-innovaatiokeskittymistä ja tukea niiden verkostoitumista yhteistyössä teollisuuden digitalisaatiota edistävien alueellisten, kansallisten ja eurooppalaisten aloitteiden kanssa. Luettelon mukaan vuoden 2019 lopussa EU:ssa oli 498 rekisteröityä digitaali-innovaatiokeskittymää, joista 309 oli rekisteröity toiminnassa oleviksi ja 189 kehitteillä oleviksi (ks. liite IV).

Komissio määritteli eräitä yleisiä ominaisuuksia ja kriteereitä, jotka organisaation, joka haluaa rekisteröityä keskittymänä kyseiseen luetteloon, on täytettävä (ks. laatikko 8).

Organisaatioiden, jotka haluavat rekisteröityä keskittymänä digitaali-innovaatiokeskittymien luetteloon, täytyy itse vakuuttaa, että ne täyttävät kriteerit. Varmistaakseen, että rekisteröidyt digitaali-innovaatiokeskittymät täyttävät nämä kriteerit, komissio on ulkoistanut tarkistamisen konsulteille, jotka tekivät yksittäiset arvioinnit digitaali-innovaatiokeskittymien antamista tiedoista. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa haastattelemien kansallisten viranomaisten mukaan viranomaiset eivät osallistuneet tähän tarkistukseen.

Komissio teki vuosien 2021–2027 Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman valmisteluvaiheessa marraskuussa 2019 ehdotuksen siitä, miten ohjelmalla voitaisiin edistää kaikki Euroopan alueet kattavan digitaali-innovaatiokeskittymien verkoston perustamista²⁸. Asiakirjassa ehdotetaan uutta digitaali-innovaatiokeskittymien kaksivaiheista valintaprosessia: jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset nimeävät mahdolliset digitaali-innovaatiokeskittymät, joita kehotetaan vastaamaan komission hallinnoimaan rajoitettuun ehdotuspyyntöön. Jäsenvaltioille (Euroopan) digitaali-innovaatiokeskittymien valintaa varten ehdotetut uudet kriteerit ovat tarkempia kuin digitaali-innovaatiokeskittymien luettelon kriteerit. Maaliskuussa 2020 päivitetyssä ehdotuksessa määritettiin kunkin jäsenvaltion osalta digitaali-innovaatiokeskittymien vähimmäis- ja enimmäismäärä Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta rahoitetun eurooppalaisen verkoston osana. Sitten kokonaismäärä on 128–260, mikä on merkittävästi vähemmän kuin nykyisin (ks. liite V). Tätä uutta menettelyä ei kuitenkaan ollut virallistettu vielä kesäkuussa 2020.

Ohjeet digitaali-innovaatiokeskittymiä varten

Komissio toteuttaa useita toimia, joilla on tarkoitus tukea digitaali-innovaatiokeskittymiä. Toimiin sisältyy työryhmätapaamisia, kouluttamista ja valmentamista sekä komission suoraan hallinnoimia erityisiä aloitteita, kuten I4MS ja SAE (jotka tarjoavat pk‑yrityksille mahdollisuuksia hyödyntää digitaali-innovaatiokeskittymien hankkeita), sekä Älykkäät tehtaat ja DIHELP, jotka saivat rahoitusta myös Euroopan parlamentilta.

Komission perustama digitaali-innovaatiokeskittymiä koskeva työryhmä (ks. laatikko 1) käy säännöllisesti keskusteluja digitaali-innovaatiokeskittymien toiminnan hyvistä käytännöistä. Työryhmä totesi vuonna 2017, että kaikkien digitaali-innovaatiokeskittymien olisi tarjottava palvelujen vähimmäisvalikoima:

• tietoisuuden lisääminen digitaalitekniikkojen liiketoimintapotentiaalista
• innovaatiota koskevien tietojen kerääminen (innovointitoimien kartoittaminen)
• strategioiden kehittämisen tukeminen (visiointi ja strategian kehittäminen)
• työskentely yritysten kanssa niiden digitaalivalmiuksien arvioimiseksi ja tarkoituksenmukaisten suunnitelmien kehittäminen
• välityspalvelut suhteiden luomiseksi mahdollisten palveluntarjoajien kanssa
• mentorointi ja koulutus
• kustannustehokkaan pääsyn tarjoaminen asiantuntijakokeiluun, testaukseen ja tuotantolaitoksiin.

Lisäksi työryhmä kehitti oppaan elimille, jotka haluavat perustaa digitaali-innovaatiokeskittymän tai kehittää sellaista (ks. laatikko 9). Opasta on kehitetty edelleen työryhmän tapaamisten aikana ja digitaali-innovaatiokeskittymien koulutusohjelmien avulla (ks. kohta 56).

Komission toimista huolimatta vuoden 2019 loppuun mennessä, siis lähes neljä vuotta Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen käynnistymisen ja digitaali-innovaatiokeskittymien käsitteen luomisen jälkeen, yksikään hallintoviranomainen niissä neljässä jäsenvaltiossa, joihin tilintarkastustuomioistuin teki tarkastuskäynnin, ei raportoinut kehittäneensä hyvää käytäntöä digitaali-innovaatiokeskittymiä varten komission avustuksella tai itsenäisesti. Tilintarkastustuomioistuimen haastattelemien digitaali-innovaatiokeskittymien mukaan tämä on esteenä niiden kyvylle kehittää yrityspalvelujaan vaikuttavalla tavalla.

Komission ja jäsenvaltioiden digitaali-innovaatiokeskittymiä koskevia lähestymistapoja ei ole täysin kehitetty ja koordinoitu

EU:n rahoitus digitaali-innovaatiokeskittymille

Digitaali-innovaatiokeskittymiä koskeva työryhmä yksilöi keskittymien tärkeimmiksi rahoituslähteiksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja EAKR:n. Niistä 28 digitaali-innovaatiokeskittymästä, joista tilintarkastustuomioistuin keräsi tietoa, 16 ilmoitti, että ne olivat onnistuneet saamaan Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta rahoitusta digitaali-innovaatiokeskittymiin liittyvien toimien tukemista varten. Tämän digitaali-innovaatiokeskittymistä poimitun otoksen kohdalla EAKR:stä saatu tuki oli vähäisempää; 28 digitaali-innovaatiokeskittymästä vain neljä vahvisti saaneensa sieltä rahoitusta.

Vuonna 2018 komissio arvioi, että 13 jäsenvaltiossa oli liian vähän digitaali-innovaatiokeskittymiä. Nämä jäsenvaltiot sijaitsevat pääasiassa Keski- ja Itä-Euroopassa ja ovat maita, jotka ovat liittyneet EU:hun vuonna 2004 tai myöhemmin²⁹. Komissio kirjoitti marraskuussa 2018 näiden maiden hallituksille ja kannusti lisätuen antamiseen digitaali-innovaatiokeskittymille – mahdollisesti EAKR:n avulla.

Digitaali-innovaatiokeskittymien perustaminen ja seuranta

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi esimerkkejä siitä, etteivät komissio ja jäsenvaltiot koordinoineet digitaali-innovaatiokeskittymien perustamiseen ja toimintoihin liittyviä lähestymistapojaan. Puolassa ja Saksassa kansallisista digitalisaatiostrategioista vastaavat viranomaiset tukivat oman kansallisista digitaali-innovaatiokeskittymistä muodostuvan verkostonsa kehittämistä. Nämä kansalliset verkostot eivät aina sisällä organisaatioita, jotka on rekisteröity komission luomaan digitaali-innovaatiokeskittymien luetteloon.

• Vuoden 2019 lopussa komission luetteloon oli rekisteröity 55 saksalaista organisaatiota. Saksa tukee suoraan kahta digitaali-innovaatiokeskittymien tai vastaavien keskittymien verkostoa: osaamiskeskusten verkostoa³⁰ ja digitaalikeskittymien verkostoa³¹. Niiden joukossa vain yhdeksän osaamiskeskusta 26:sta ja viisi digitaalikeskittymää 12:sta oli rekisteröity komission luetteloon.
• Puolan yrittäjyys- ja teknologiaministeriö käynnisti elokuussa 2019 ensimmäisen puolalaisia digitaali-innovaatiokeskittymiä koskevan ehdotuspyynnön³². Tuolloin komission luetteloon rekisteröitiin 13 organisaatiota digitaali-innovaatiokeskittyminä ja ne olivat osallistuneet erilaisiin EU:n osarahoittamiin hankkeisiin, mutta vain kaksi niistä oli niiden viiden organisaation joukossa, jotka menestyivät ehdotuspyynnössä.

Toinen esimerkki koordinaation puutteesta komission ja jäsenvaltioiden välillä koskee digitaalisten valmiuksien arviointityökalujen kehittämistä. Digitaali-innovaatiokeskittymät käyttävät niitä ensimmäisen arvion tekemiseen niiden yritysten digitalisaation tasosta, joita ne aikovat tukea. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi sekä Puolassa että Unkarissa esimerkkejä useista digitaalisten valmiuksien arviointityökaluista, joita on tarkoitus käyttää samoihin tarkoituksiin. Puolassa tilintarkastustuomioistuin kiinnitti huomiota menetelmään, joka oli kehitetty komission suoraan hallinnoiman, kehittyneen tuotantoteollisuuden eurooppalaista tukikeskusta koskevan hankkeen (ADMA)³³ puitteissa, ja kolmeen erilaiseen kansalliseen menetelmään (joista kaksi oli kehitetty yhteistyössä kansallisesta digitalisaatiostrategiasta vastaavan ministeriön kanssa). Unkarissa kaksi digitaali-innovaatiokeskittymää hyödynsi ADMA-hankkeen puitteissa kehitettyä menetelmää, kaksi digitaali-innovaatiokeskittymää käytti omaa menetelmäänsä ja kolme muuta organisaatiota käytti omaa erillistä digitaalisten valmiuksien arviointimenetelmää, jotka oli kehitetty EU:n osarahoittaman hankkeen avulla.

Komission seurantatoimien mukaan digitaali-innovaatiokeskittymät olivat tukeneet vuoden 2019 loppuun mennessä noin 2 000:ta pk‑yritystä digitaali-innovaatioiden testaamisessa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta osoitetun tuen turvin. Tämä on hyvin pieni osuus – alle 0,01 prosenttia – EU:n pk‑yritysten kokonaismäärästä. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta rahoitettujen digitaali-innovaatiokeskittymien toimien seurantaa lukuun ottamatta EU:n tasolla ei ole tällä hetkellä vahvistettuja puitteita digitaali-innovaatiokeskittymien seurantaa varten. Siksi komissio ei voi arvioida, toimivatko digitaali-innovaatiokeskittymät tehokkaasti. Myöskään jäsenvaltioissa, joihin tilintarkastustuomioistuin teki tarkastuskäynnin, ei ollut käytössä seurantajärjestelmiä digitaali-innovaatiokeskittymien toiminnan arviointia varten. Seuraavaa ohjelmakautta koskeva komission ehdotus (kohta 55) kuitenkin sisältää alustavan luettelon pakollisista keskeisistä tuloksellisuusindikaattoreista, jotka Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta tukea saavia digitaali-innovaatiokeskittymiä vaaditaan ilmoittamaan. Komissio laatii tämän lisäksi suuntaviivat siitä, miten digitaali-innovaatiokeskittymiä ja niiden osuutta yritysten, alueiden ja jäsenvaltioiden digitaaliseen muutokseen seurataan ja arvioidaan. Komissio aikoo julkaista kyseiset suuntaviivat vuoden 2020 loppuun mennessä.

Sopivaa oikeudellista kehystä ollaan luomassa, mutta teollisuuden digitalisointia varten tarvittavien laajakaistayhteyksien riittävän tason saavuttamisessa on viivästyksiä

EU:n täytyy varmistaa sopiva toimintaympäristö toimialojen digitaaliselle kehitykselle. Tämä sisältää lainsäädännölliset puitteet ja hyvän laajakaistayhteyksien tason, jotka ovat molemmat edellytyksiä yritysten digitalisoinnin onnistumiselle. Siksi tilintarkastustuomioistuin tutki, onko komissio ryhtynyt toimiin sen varmistamiseksi, että lainsäädännöllisillä puitteilla edistetään Euroopan teollisuuden digitalisointia. Lisäksi arvioitiin, tarjoavatko jäsenvaltiot paremmat laajakaistayhteyksien tasot eri puolilla Eurooppaa. Jälkimmäisen näkökohdan osalta tilintarkastustuomioistuin hyödynsi tästä aiheesta kesäkuussa 2018 julkaisemaansa erityiskertomusta³⁴.

Komission toteuttaa toimia sopivan oikeudellisen kehyksen varmistamiseksi Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaa aloitetta varten

Komissio sitoutui Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaan aloitteeseen liittyvässä tiedonannossa vuonna 2016 arvioimaan digitaali-innovaatioita koskevaa sääntelykehystä vuoteen 2020 mennessä voidakseen

• ehdottaa datan vapaaseen kulkuun EU:ssa liittyvää aloitetta ja perehtyäkseen tarkemmin esiin tuleviin kysymyksiin, jotka liittyvät datan omistajuutta, käyttöönsaantia ja uudelleenkäyttöä koskeviin sääntöihin, mukaan luettuna teollisessa kontekstissa tuotettu ja etenkin anturien tuottama data
• tarkastella autonomisiin järjestelmiin ja esineiden internetin sovelluksiin liittyviä oikeudellisia puitteita ja etenkin turvallisuus- ja vastuusääntöjä sekä oikeudellisia edellytyksiä jotta voidaan mahdollistaa laajamittainen testaus todellisissa ympäristöissä
• ryhtyä tarkastelemaan sovellusten ja muiden ei-sisäänrakennettujen ohjelmien turvallisuutta ja arvioimaan mahdollista tarvetta toteuttaa lisätoimia EU:n tasolla.

Tämän sitoumuksen perusteella komissio toteutti tutkimuksia, vaikutustenarvioinnin ja julkisen kuulemisen³⁵, jotka koskivat tietojen vapaata liikkuvuutta, ja näiden pohjalta hyväksyttiin uusi asetus vuonna 2018³⁶. Lisäksi komissio on ryhtynyt toimiin, jotka koskevat datan omistajuutta ja joilla helpotetaan julkisesti rahoitetun datan uudelleenkäyttöä sekä kaupallisiin että ei-kaupallisiin tarkoituksiin direktiivin kautta³⁷. Helmikuussa 2020 komissio julkaisi tiedonannon, joka koskee Euroopan datastrategiaa³⁸, ja se aikoo hyväksyä vuonna 2021 täytäntöönpanoasetuksen, joka sisältää luettelon tietoaineistoista, jotka asetetaan saataville maksutonta uudelleenkäyttöä varten.

Autonomisten järjestelmien ja esineiden internet ‑sovellusten turvallisuutta ja vastuusääntöjä sääntelevien oikeudellisten kehysten osalta komissio perusti kesäkuussa 2018 asiantuntijaryhmän, jossa käsitellään vastuuta ja uusia digitaalitekniikkoja³⁹. Ryhmä julkaisi raporttinsa toukokuussa 2019⁴⁰. Helmikuussa 2020 komissio julkaisi kertomuksen tekoälyn, esineiden internetin ja robotiikan vaikutuksista turvallisuuteen ja vastuuvelvollisuuteen⁴¹.

Lisäksi komissio on niiden sitoumusten mukaisesti, jotka se esitti Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaan aloitteeseen liittyvässä tiedonannossa, käynnistänyt myös toimenpiteitä, jotka koskevat sovellusten ja muiden ei-sisäänrakennettujen ohjelmistojen turvallisuutta. Komissio käynnisti tästä kysymyksestä julkisen kuulemisen vuonna 2016⁴², ja vuonna 2017 se antoi konsulttien tehtäväksi analyysin oikeudellisesta ja liiketoiminnallisesta ympäristöstä sekä uusiin tekniikkoihin liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Tulosraportti julkaistiin huhtikuussa 2019⁴³.

Laajakaistayhteyksien riittävää tasoa ei vielä saavutettu

Nopean ja luotettavan laajakaistayhteyden saatavuus on välttämätön edellytys teollisuuden digitalisaatiolle. Se on tarpeen, jotta mahdollistetaan reaaliaikainen tietoliikenne ja jotta kaikki liiketoimintaprosessin osat voidaan yhdistää. Hyvälaatuinen laajakaista on lisäksi yksi keino, joka auttaa lieventämään poikkeustilanteiden, kuten vuoden 2020 koronaviruspandemian, vaikutuksia yrityksiin.

Vuonna 2010 komissio asetti Eurooppa 2020 ‑strategian yhteydessä kolme laajakaistatarjontaa koskevaa tavoitetta⁴⁴, ja vuonna 2016 komissio vahvisti verkkoyhteyksiä koskevan strategian Eurooppalainen gigabittiyhteiskunta ‑ohjelmalle⁴⁵. Strategiassa esitettiin kolme strategista lisätavoitetta, jotka pyritään saavuttamaan vuoteen 2025 mennessä (ks. laatikko 10).

Komissio esitti useita politiikka- ja sääntelytoimenpiteitä sekä rahoitusohjelmia ja ‑välineitä, joiden tarkoituksena on edistää yksityisiä ja julkisia investointeja nopeisiin ja ultranopeisiin verkkoihin. Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa vuodelta 2018 pannaan merkille, että kaudella 2014–2020 komissio saattoi jäsenvaltioiden saataville laajakaistaa koskeviin tarkoituksiin noin 15 miljardia euroa, johon sisältyi 5,6 miljardia euroa lainoina Euroopan investointipankilta (EIP). Kyseisessä kertomuksessa tilintarkastustuomioistuin totesi, että kaikki jäsenvaltiot olivat saavuttaneet peruslaajakaistan kattavuuden (tavoite 1) vuoteen 2016 mennessä, mutta tilintarkastustuomioistuin korosti ongelmia, jotka liittyivät kahden vielä saavuttamatta olleen EU 2020 ‑tavoitteen (tavoitteet 2 ja 3) saavuttamiseen.

Eurooppa 2020 ‑strategian verkkoyhteyksiä koskevat tavoitteet

DESI-indeksin mukaan vuoden 2019 puoliväliin mennessä 86 prosentilla eurooppalaisista kotitalouksista oli saatavillaan laajakaistayhteys, jonka nopeus oli yli 30 Mb/s, kun tavoitteena oli kasvattaa tätä määrää vuoden 2014 tasosta (67 prosentista) 100 prosenttiin (tavoite 2) (ks. kaavio 8). Vähintään 100 Mb:n/s laajakaistayhteyksien käyttöaste eurooppalaisissa kotitalouksissa oli vuonna 2019 vain 26 prosenttia, vaikka vuodelle 2020 asetettu tavoite oli 50 prosenttia (tavoite 3). Tosin määrä oli kasvanut huomattavasti vuoden 2014 tasosta eli kolmesta prosentista (ks. kaavio 9). Data osoittaa, että laajakaistan tarjonta ja käyttö lisääntyvät yhä kaikkialla EU:ssa, mutta harvat jäsenvaltiot todennäköisesti saavuttavat kaikki vuodelle 2020 asetetut tavoitteet.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuimen analyysi, joka perustuu vuoden 2019 DESI-indikaattoriin 1c1 Fast broadband (NGA) coverage, 28.2.2020.

(1) Alankomaiden osalta ensimmäiset saatavissa olevat käyttöönottoa koskevat tiedot olivat vuodelta 2016, eivät vuodelta 2014.

(2) Kroatian osalta ensimmäiset saatavissa olevat käyttöönottoa koskevat tiedot olivat vuodelta 2015, eivät vuodelta 2014.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuimen analyysi, joka perustuu vuoden 2020 DESI-indikaattoriin 1a2 At least 100 Mbps fixed BB take-up, 15.6.2020.

Vuoteen 2025 ulottuvat gigabittiyhteiskuntaa koskevat tavoitteet

Komissio käynnisti vuonna 2019 tutkimuksen, joka koskee jäsenvaltioiden kansallisia laajakaistasuunnitelmia ja vuoteen 2025 ulottuvia gigabittiyhteiskuntaa koskevia laajakaistatavoitteita (laatikko 10, tavoitteet 4, 5 ja 6). Tutkimuksessa selvisi, että alle puolet jäsenvaltioista oli päivittänyt kansallisia laajakaistasuunnitelmiaan vuoteen 2025 ulottuvien gigabittiyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden johdosta. Loput jäsenvaltiot suunnittelevat päivittävänsä kansalliset laajakaistasuunnitelmansa vuoden 2020 loppuun mennessä, mutta tarkastuksen ajankohtana ei ollut saatavilla lisätietoja. Kun otetaan huomioon viivästykset EU 2020 ‑tavoitteiden saavuttamisessa ja jäsenvaltioiden hidas edistyminen kansallisiin laajakaistasuunnitelmiinsa sisältyvien gigabittiyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden huomioon ottamisessa, vuoteen 2025 ulottuvien gigabittiyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden saavuttaminen on haasteellista.

Komissio on päivittänyt DESI-indeksiä (ks. kohta 14) siten, että siinä huomioidaan hyvien verkkoyhteyksien ja Eurooppa 2020 ‑tavoitteiden tärkeys. Esimerkiksi vuonna 2019 komissio lisäsi ultranopeaan laajakaistaan liittyvän osatekijän, tavoitteen 3, sekä toisen osatekijän, 5G-valmiudet. Lisäksi vuoden 2020 DESI-indeksissä otettiin käyttöön raportointi nopeudella 100 Mb/s toimivista verkoista, joiden nopeus oli nostettavissa gigabittinopeuteen (tavoite 5). DESI-indeksi ei kuitenkaan vielä sisällä kahta muuta EU:n vuodelle 2025 asettamaa tavoitetta.

Laajakaistaa koskevat valtiontukisäännöt

Tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2018 julkaisemassa kertomuksessa suositeltiin, että komissio selventää jäsenvaltioille valtiontukea koskevien suuntaviivojen soveltamista nopeutta 100 Mb/s ja gigabittiyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden osalta, koska eräät jäsenvaltiot tulkitsivat suuntaviivoja siten, että laajakaistaa varten käytettävissä olevaa julkista rahoitusta saatetaan rajoittaa alueilla, joilla kattavuus on jo nopeudella 30 Mb/s⁴⁶. Komissio suostui selventämään tätä asiaa jäsenvaltioille vuoden 2018 loppuun mennessä päivittämällä asiaa koskevaa ohjeistoaan (Guide to High-Speed Broadband Investment). Tavoitteena oli sisällyttää siihen lisätietoja, jotka koskevat tuen myöntämistä alueilla, joilla on aktiivisia yksityisiä palveluntarjoajia, erityisesti nopeutta 100 Mb/s ja gigabittiyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden osalta. Tätä ohjeistoa ei ollut julkaistu vielä kesäkuussa 2020.

Tilintarkastustuomioistuimen haastattelemat jäsenvaltioiden viranomaiset pitivät valtiontukisääntöjä edelleen epäselvinä ja katsoivat, että ne olisi päivitettävä, jotta otetaan huomioon nopea digitalisaatio ja huomattavat julkiset investoinnit, jotka ovat tarpeen vuoteen 2025 ulottuvien gigabittiyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Nopeampien laajakaistayhteyksien käyttöönotto yrityksissä

Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteet, jotka kuvataan laatikossa 10, liittyvät kotitalouksiin. Yritysten verkkoyhteydet ovat Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen menestymisen kannalta keskeisen tärkeitä, mutta nimenomaisesti yrityksiä koskevia verkon kattavuustavoitteita ei ole vielä määritetty EU:n tasolla. Nopean ja ultranopean laajakaistan käyttöönotto EU:n yrityksissä on lisääntynyt jatkuvasti vuodesta 2014 lähtien. Vuoden 2019 lopussa 50 prosentilla yrityksistä oli silti vielä laajakaista, jonka nopeus oli alle 30 Mb/s (ks. kaavio 10). Vuonna 2019 kaikkiaan 80 prosentilla suuryrityksistä laajakaistanopeus oli vähintään 30 Mb/s, mutta vain 46 prosenttia pienyrityksistä oli vastaavassa tilanteessa⁴⁷. Kuten kaaviossa 11 esitetään, ultranopean laajakaistan (> 100 Mb/s) keskimääräinen käyttöönottoaste on samanlainen EU:n yrityksissä ja kotitalouksissa, mutta se on kasvanut yrityksissä hitaammin.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin Eurostatin tietojen perusteella.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin Eurostatin ja DESI 2020:n tietojen perusteella (kotitalouksissa tapahtuvan käyttöönoton osalta).

Johtopäätökset ja suositukset

Euroopan teollisuuden digitalisointia koskeva aloite perustuu ei-sitoviin oikeudellisiin välineisiin, ja sen tavoitteena on vahvistaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä digitaalisen innovoinnin avulla. Siitä huolimatta, että komissio on pyrkinyt tukemaan kansallisia viranomaisia ja digitaali-innovaatiokeskittymiä Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen täytäntöönpanon yhteydessä, kansallisten digitalisaatiostrategioiden kehittämisessä ja täytäntöönpanossa sekä digitaali-innovaatiokeskittymien perustamisessa on joissakin jäsenvaltioissa edistytty vain vähän.

Komission strategia Euroopan teollisuuden digitalisoinnin tukemista varten oli laadittu vakaalle pohjalle ja sai jäsenvaltioiden kannatuksen, mutta aloitteessa ei määritetty tavoiteltavia tuotoksia eikä tarkoituksenmukaisia tulosindikaattoreita ja tavoitearvoja. Komission ja jäsenvaltioiden on siten vaikeampaa tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja ohjata paremmin toimintojaan. Komissio toteutti useita toimia opastuksen tarjoamiseksi jäsenvaltioille, mutta se ei kannustanut jäsenvaltioita osoittamaan aloitteeseen ERI-rahoitusta. Euroopan teollisuuden digitalisaatiota tukevan toimintakehyksen luomiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavan kokonaisrahoituksen määrä ei ole tiedossa. Komission tukitoimilla oli ollut vain vähän vaikutusta useimmissa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa (kohdat 24–40).

1. Komission olisi tuettava jäsenvaltioita niiden rahoitusvajeiden määrittämisessä teollisuuden digitalisoinnin alalla, esimerkiksi osana arviointia, joka koskee relevantin mahdollistavan edellytyksen täyttymistä kaudelle 2021–2027 asetettujen älykästä erikoistumista koskevien strategioiden yhteydessä.

Tavoiteajankohta: Ohjelmakausi 2021–2027.

2. Komission olisi tiedotettava relevanteille viranomaisille paremmin Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen täytäntöönpanoa varten saatavilla olevasta keskeisestä EU:n rahoituksesta ja sekä mahdollista yhteisrahoitusta koskevista vaatimuksista.

Tavoiteajankohta: 30. kesäkuuta 2021.

81

Komissio ja jäsenvaltiot eivät pysty täysin arvioimaan Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen edistymistä. Horisontti 2020 ‑puiteohjelma tukee aloitetta, ja vuodesta 2016 julkaistut ja suunnitellut Horisontti 2020 ‑ehdotuspyynnöt ovat johdonmukaisia Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevassa aloitteessa yksilöityjen määrien kanssa. Kaikissa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamissa EAKR:n ohjelmissa havaittiin toimenpiteitä, joiden avulla on mahdollista tukea Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen täytäntöönpanoa. ERI-rahastojen osalta jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole lakisääteistä vaatimusta seurata Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaan aloitteeseen liittyviä hankkeita. Siksi useimmissa jäsenvaltioissa tietoja kerättäessä ei ole tallennettu tietoja, jotka koskevat teollisuuden digitalisointia koskevaa aloitetta,. Tästä syystä seuranta jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla on estynyt. Komission mukaan jäsenvaltioiden on noudatettava paremmin jäsenneltyä lähestymistapaa, jotta ne voivat kuvata toteutettuja investointeja tarkasti. Tämä merkitsee, että komission on vaikea saada näitä tietoja voidakseen arvioida, kuinka investointien volyymi suhteutuu alkuperäisessä Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen tiedonannossa määritettyihin suunnitelmiin (kohdat 42–49).

Suositukset 3 ja 4 – Parannetaan Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen seurantaa asettamalla tarkoituksenmukaiset tulosindikaattorit ja seuraamalla varojen käyttöä
3. Jos komissio katsoo uusien aloitteiden vaativan seurantatoimien mukauttamista, sen olisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa varmistettava, että käytössä on yhteishallinnoinnin piiriin kuuluvien EU‑varojen käytön seurantajärjestelmä, jota voitaisiin soveltaa sellaisiin merkittäviin uusiin aloitteisiin, jotka eivät olleet olemassa ohjelmakauden alussa.

Tavoiteajankohta: 31. joulukuuta 2021.

4. Komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa selvennettävä tavoiteltavia tuotoksia Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen osalta määrittämällä yhteiset tulosindikaattorit ja tavoitearvot täytäntöönpanon arvioimiseksi jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla.

Tavoiteajankohta: 30. kesäkuuta 2021.

82

Digitaali-innovaatiokeskittymät ovat Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen keskeinen osa, ja aloitteen käynnistymisestä lähtien komissio on toteuttanut useita toimia, joiden tavoitteena on tukea digitaali-innovaatiokeskittymiä niiden perustamisessa ja toiminnoissa. Jäsenvaltioissa toteutetut toimet ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi. Tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa digitaali-innovaatiokeskittymät ovat neljä vuotta Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen käynnistämisen jälkeen hyödyntäneet vain vähän EU:n rahoitusta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi esimerkkejä koordinoimattomista lähestymistavoista. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta rahoitettujen toimien seurantaa lukuun ottamatta EU:n tasolla ei ole vielä vahvistettuja puitteita digitaali-innovaatiokeskittymien seurantaa varten. Saatavilla olevien tietojen perusteella yritysten digitalisaatioon kohdennettu tuki oli vähäistä (kohdat 52–64). Komissio ehdotti ohjelmakaudelle 2021–2027 uutta Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmaa, jossa määritetään kriteerit jäsenvaltioiden suorittamalle eurooppalaisten digitaali-innovaatiokeskittymien valinnalle ja niiden toiminnan seurannalle tapauksissa, joissa keskittymät saavat tukea tästä ohjelmasta. Ohjelmaehdotuksen käsittely oli kesken vielä kesäkuussa 2020 (kohdat 52–64).

Suositukset 5–7 – Määritetään ja hyväksytään kehys sellaiselle eurooppalaisten digitaali-innovaatiokeskittymien verkostolle, joka kattaa Euroopan kaikki alueet, ja koordinoidaan tätä kehystä

Komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa

5. vahvistettava valintakriteerit, joita sovelletaan sellaisiin kansallisten viranomaisten nimeämiin organisaatioihin, jotka tunnustetaan Euroopan digitaali-innovaatiokeskittymiksi.

Tavoiteajankohta: 31. joulukuuta 2020.

6. määriteltävä vähimmäispalvelut, joita kaikkien Euroopan digitaali-innovaatiokeskittymien olisi tarjottava, mukaan lukien tuotokset ja tulokset.

Tavoiteajankohta: 31. joulukuuta 2020.

7. kehitettävä johdonmukaiset puitteet eurooppalaisten digitaali-innovaatiokeskittymien toiminnan tuotosten ja tulosten seurannalle, jonka olisi oltava pakollista, jos keskittymät ovat jonkin EU:n rahaston tuensaajia.

Tavoiteajankohta: 30. kesäkuuta 2021.

83

Komissio on jatkanut asianmukaisia toimia sen varmistamiseksi, että luodaan sopiva oikeudellinen kehys, jossa otetaan huomioon kaikki Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaan aloitteeseen liittyvässä tiedonannossa yksilöity lainsäädäntö. Laajakaistayhteyksien hyvä tarjonta on myös välttämätöntä teollisuuden digitalisoinnin kannalta, erityisesti vuoden 2020 koronaviruspandemian seurauksena. Eurooppa 2020 ‑tavoitteet saavutetaan vain harvassa jäsenvaltiossa, ja vuoteen 2025 ulottuvien gigabittiyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden saavuttaminen on vielä haastavampaa. Yritysten verkkoyhteydet ovat keskeisessä asemassa EU:n teollisuuden digitalisoinnin kannalta. Vuonna 2019 kaikkiaan 80 prosentilla suuryrityksistä laajakaistanopeus oli vähintään 30 Mb/s, mutta vain 46 prosenttia pienyrityksistä oli vastaavassa tilanteessa (kohdat 66–78).

Suositukset 8 ja 9 – Ryhdytään lisätoimiin, joilla tuetaan laajakaistayhteyksien riittäväntasoisen tarjonnan saavuttamista
8. Komission on saatettava päätökseen ja julkaistava asiaa koskeva ohjeisto (Guide to High-Speed Broadband Investment), mukaan lukien tiedot, jotka koskevat tuen myöntämistä alueilla, joilla on aktiivisia yksityisiä palveluntarjoajia, erityisesti nopeutta 100 Mb/s ja gigabittiyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden osalta. Komission olisi lisäksi tiedotettava asiasta jäsenvaltioissa.

Tavoiteajankohta: 31. joulukuuta 2020, MRK-neuvottelujen päättymisajankohdasta riippuen.

9. Komission olisi yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden kanssa mukautettava ja vahvistettava toimintakehys Gigabitti 2025 ‑strategian tavoitteiden saavuttamista koskevaa seurantaa ja raportointia varten.

Tavoiteajankohta: 31. joulukuuta 2021.

Tilintarkastustuomioistuimen II jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Iliana Ivanovan johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 15. heinäkuuta 2020 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner Lehne
Presidentti

Liitteet

Liite I – Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen pilarit

Ensimmäisen pilarin (teollisuuden digitalisointia koskevien kansallisten aloitteiden eurooppalainen foorumi) tavoitteena on erilaisten kansallisten ja alueellisten teollisuuden digitalisointia koskevien aloitteiden koordinointi koko Euroopassa. Vuoden 2017 maaliskuussa komissio asetti hallintopuitteet, joilla i) helpotetaan digitalisointiin liittyvien EU:n tason ja kansallisten aloitteiden koordinointia, ii) saadaan jo käynnissä olevien useiden sidosryhmien vuoropuhelujen kautta sidosryhmät ja resurssit koko arvoketjun mitalta tukemaan toimia, joilla pyritään toteuttamaan digitaaliset sisämarkkinat, ja iii) vaihdetaan tietoja parhaista käytännöistä.

Digitaalisen innovoinnin edistäminen kaikilla aloilla kattaa toisen ja kolmannen pilarin seuraavasti:

• Toinen pilari (Digitaalinen innovointi kaikille: Digitaali-innovaatiokeskittymien tarkoituksena on auttaa yrityksiä hyödyntämään digitaalisia mahdollisuuksia. Digitaali-innovaatiokeskittymät voivat auttaa yrityksiä (erityisesti pieniä ja aloittelevia yrityksiä) parantamaan liiketoimintaansa, tuotantoprosessejaan, tuotteitaan ja palvelujaan digitaali-innovaatioiden kautta. Komission tavoitteena oli luoda digitaali-innovaatiokeskittymiä olemassa olevien yksityisten tai julkisten osaamiskeskusten (esimerkiksi yliopiston osastojen) yhteyteen⁴⁸ eri puolille Eurooppaa. Kolmas pilari (Digitaalinen innovointi kaikille: Johtajuuden lujittaminen kumppanuuksien ja teollisuusfoorumeiden avulla) koskee digitaalisen innovoinnin ja standardoinnin tarjonnan varmistamista. Komission oli tarkoitus tukea julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja teollisuusfoorumeja tulevaisuuden digitaalitekniikan perustuksien luomista varten. Tätä tarkoitusta varten komissio on perustanut EU:n Horisontti 2020 ‑puiteohjelman alaisuudessa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja yhteisyrityksiä, jotka kohdistuvat keskeisiin digitaalitekniikkoihin, kuten 5G:hen, massadataan, suurteholaskentaan, kyberturvallisuuteen, fotoniikkaan, robotiikkaan sekä elektroniikkakomponentteihin ja ‑järjestelmiin.

Neljännen pilarin (digitaaliaikakauteen sopiva sääntelykehys) yhteydessä komissio suunnitteli tekevänsä arvioinnin sääntelykehyksen nykyaikaistamisen tarpeesta, eli siitä, onko se digitaaliaikakauteen sopiva. Sidosryhmät pitivät tarpeellisena niiden näkökohtien selkeyttämistä, jotka koskevat i) teollisuudessa luodun datan omistajuutta ja käyttöä, ii) autonomisesti toimivia järjestelmiä, ja iii) ei-sisäänrakennettuja ohjelmistoja.

Viides pilari (eurooppalaisten valmisteleminen digitaaliseen tulevaisuuteen) liittyy komission aloitteisiin, joilla edistetään digitaaliopetusta ja digitaalista osaamista ja joilla siten valmistellaan eurooppalaisia digitaaliseen tulevaisuuteen. Siihen kuuluvat

• digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävä koalitio⁴⁹, joka perustettiin 1. joulukuuta 2016 ja joka on tärkeä osa komission Euroopalle laatimaa uutta osaamisohjelmaa⁵⁰;
• Digitaaliset mahdollisuudet ‑koulutusaloite⁵¹, jota on rahoitettu Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta 10 miljoonalla eurolla
• digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman⁵² vahvistaminen nopean digitaalisen muutoksen aikakaudella arjessa ja työelämässä välttämättömien digitaitojen kehittämisen tukemista varten.

Liite II – Tarkastetut hankkeet

Lähde: Hallintoviranomaiset.

Liite III – Maakohtaiset suositukset, jotka liittyvät Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaan aloitteeseen

¹ Kreikka ei saanut maakohtaisia suosituksia vuosina 2016–2018, koska se oli talouden sopeutusohjelmassa.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuimen analyysi maakohtaisten suositusten perusteella.

Liite IV – Luetteloon rekisteröidyt digitaali-innovaatiokeskittymät

Lähde: Digitaali-innovaatiokeskittymien luettelo vuoden 2019 lopussa.

Liite V – Ehdotettu määrä digitaali-innovaatiokeskittymiä, jotka jäsenvaltioiden olisi nimettävä

Lähde: European Digital Innovation Hubs in Digital Europe Programme – Draft working document, 30.3.2020.

EU:ssa on noin 23 miljoonaa pk‑yritystä⁵⁶. Jos kaikki jäsenvaltiot nimeävät enimmäismäärän digitaali-innovaatiokeskittymiä rahoitettaviksi Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman kautta, digitaali-innovaatiokeskittymiä olisi teoreettisesti keskimäärin yksi noin 88 000:ta pk‑yritystä kohti. Tämä keskiarvo kuitenkin kätkee merkittäviä jäsenvaltioiden välisiä eroja.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin Small Business Act ‑aloitetta koskevista vuoden 2019 infosivuista ja 30.3.2020 päivätystä digitaali-innovaatiokeskittymiä koskevasta komission valmisteluasiakirjasta saatujen tietojen perusteella.

Sanasto ja lyhenteet

5G: 5G-verkoilla tarkoitetaan joukkoa relevantteja verkkoinfrastruktuurin osatekijöitä, jotka perustuvat matkaviestinnän ja langattoman viestinnän teknologiaan. Kyseistä teknologiaa käytetään sellaisissa yhteenliitettävyys- ja lisäarvopalveluissa, joihin liittyy edistyneitä suorituskykyominaisuuksia, kuten hyvin suuret datanopeudet ja kapasiteetti, lyhyen vasteajan viestintä ja erittäin korkea luotettavuusaste. Teknologialla voidaan tukea suurta määrää verkkoon liitettyjä laitteita. 5G-osatekijöihin voi kuulua aikaisempia verkkoelementtejä, jotka perustuvat matkaviestinnän ja langattoman viestinnän edellisiin sukupolviin, kuten 4G:hen ja 3G:hen. 5G-verkkojen tulisi katsoa sisältävän kaikki verkon olennaiset osat.

DIHELP: Digitaali-innovaatiokeskittymien tehostettu oppimisohjelma (DIHELP) oli mentorointi- ja koulutusohjelma, joka tuki 30:tä digitaali-innovaatiokeskittymää niiden toimintojen kehittämisessä ja/tai laajentamisessa 9 kuukauden ajan.

Esineiden internet: Esineiden internet tarkoittaa hajautettua verkkoa, joka yhdistää fyysisiä esineitä, jotka kykenevät aistimaan tai toimimaan ympäristössään ja viestimään keskenään, muiden koneiden tai tietokoneiden kanssa.

Esinetulostus: Tunnetaan myös 3D-tulostuksena, tietokoneohjattuna prosessina, jossa luodaan kolmiulotteisia esineitä lisäämällä aineita yleensä kerroksittain.

Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot): Euroopan rakenne- ja investointirahastot käsittävät viisi erillistä rahastoa, joiden tavoitteena on vähentää Euroopan unionissa alueellista epätasapainoa monivuotisen rahoituskehyksen seitsenvuotiseksi varainhoitokaudeksi määriteltyjen toimintapoliittisten kehysten avulla. ERI-rahastot ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR).

Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR): Euroopan investointipankin (EIP) ja komission osana Euroopan investointiohjelmaa perustama investointitukimekanismi, jolla pyritään saamaan yksityistä rahoitusta EU:n kannalta strategisesti merkittäville hankkeille.

I4MS-puiteohjelma: ICT Innovation for Manufacturing SMEs (I4MS) on ohjelma, jonka avulla Euroopan komissio edistää valmistusteollisuudessa toimivien pk‑yritysten digitaalisen innovoinnin laajentamista Euroopassa.

Järjestelmän integraatio: Prosessi tai vaihe, joka liittyy erilaisten alijärjestelmien tai osien yhdistämiseen yhdeksi suureksi järjestelmäksi.

Kyberfyysinen järjestelmä: Järjestelmä, jossa laskennalliset ja fyysiset elementit toimivat tiiviissä yhteydessä ja koordinoidusti. Järjestelmään viitataan kirjallisuudessa myös teollisena esineiden internetinä.

Kyberturvallisuus: Kyberturvallisuus tarkoittaa kyberavaruuden turvallisuutta, ja kyberavaruus tarkoittaa puolestaan esineiden välisiä linkkejä ja suhteita, jotka ovat käytettävissä yleistetyn tietoliikenneverkon välityksellä, ja itse esineistä koostuvaa joukkoa, jossa ne edustavat liityntöjä, jotka mahdollistavat niiden etäohjauksen, datan etäkäytön tai niiden osallistumisen asianomaisen kyberavaruuden sisäisiin ohjaustoimiin.

Maakohtaiset suositukset: Maakohtaiset suositukset ovat Euroopan komission kullekin maalle laatimia asiakirjoja, joissa analysoidaan maan taloudellista tilannetta ja esitetään suosituksia toimenpiteiksi, jotka maan olisi otettava käyttöön 12–18 kuukauden kuluessa.

Massadata ja analysointi: Massadata tarkoittaa suuria määriä dataa, joka tuotetaan hyvin nopeasti useista eri lähteistä. Massadataa voidaan siirtää, kerätä, yhdistää ja analysoida prosesseja ja ihmisten käyttäytymistä koskevien tietojen tarjoamiseksi. Massadatan ja analysoinnin avulla on mahdollista tunnistaa tehoja, joita voidaan saada aikaan monilla eri aloilla, ja helpottaa innovatiivisten uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä parantaa kilpailukykyä ja talouskasvua.

Pienet ja keskisuuret yritykset (pk‑yritykset): Yrityksiin ja muihin organisaatioihin sovellettava koon määritelmä, joka perustuu työntekijöiden lukumäärään ja tiettyihin taloudellisiin kriteereihin. Pienissä yrityksissä on alle 50 työntekijää ja niiden liikevaihto tai taseen loppusumma ei kokonaisuudessaan ylitä kymmentä miljoonaa euroa. Keskisuurissa yrityksissä on alle 250 työntekijää ja niiden liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma kokonaisuudessaan enintään 43 miljoonaa euroa.

Pilvipalvelut: Pilvipalvelut tarkoittavat tietojen ja ohjelmien varastointia ja käyttöä internetin kautta henkilökohtaisen tietokoneen tai yrityksen verkon sijasta. Käyttäjien ei siten tarvitse investoida omiin infrastruktuureihinsa. Varastointi ja prosessointi tapahtuvat pilvipalvelussa, eikä käyttäjän toimitiloissa tai laitteella.

Robotiikka: Robotiikka tarkoittaa robottien suunnittelua, rakentamista, toimintaa ja käyttöä sekä niiden ohjaamiseen käytettäviä tietokonejärjestelmiä. Robotiikka-alan markkinat kehittyvät nopeasti, ja niitä ohjaa yhä enemmän uusien ja parannettujen tuotteiden kehittäminen eri aloilla, joita ovat muun muassa valmistus, etsintä- ja pelastustoiminta ja jäljitystoiminta, tarkastus ja valvonta, kirurgia ja terveydenhuolto, kodit ja autot, liikenne ja logistiikka sekä maatalous.

SAE: Smart Anything Everywhere (SAE) ‑hankkeen tavoitteena on mahdollistaa, että pk‑yritykset, aloittelevat yritykset ja keskisuuret yritykset voivat parantaa tuotteitaan ja palvelujaan innovatiivisten digitaalitekniikkojen avulla.

Suurteholaskenta (High Performance Computing, HPC): Suurteholaskenta, joka toteutetaan useiden prosessoreiden klusterina. Prosessorit on koottu yhteen nopeiden viestintälinjojen ja klusteriohjelmistojen avulla. Superlaskennan e-infrastruktuurit auttavat vastaamaan dataintensiivisiin ja monimutkaisiin tutkimushaasteisiin tarjoamalla nykytieteen ja teollisuuden käyttöön niiden tarvitsemia uusia laskenta- ja simulointivalmiuksia.

Tekoäly: Tekoälyllä tarkoitetaan ihmisälyn simulointia koneiden avulla.

Toimintaohjelma (ohjelma): Ohjelmassa vahvistetaan jäsenvaltion prioriteetit ja erityistavoitteet sekä kuvataan, miten varoilla, jotka koostuvat EU:n ja kansallisesta julkisesta ja yksityisestä yhteisrahoituksesta, rahoitetaan hankkeita tiettynä ajanjaksona (yleensä seitsemän vuoden aikana). Ohjelman hankkeilla on edistettävä tiettyjen tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteet määritellään ohjelman toimintalinjan yhteydessä EU:n tasolla. Ohjelmien rahoitus voi olla peräisin EAKR:stä, koheesiorahastosta ja/tai ESR:stä. Jäsenvaltio laatii ohjelman, jolle on saatava komission hyväksyntä ennen kuin EU:n talousarviosta voidaan suorittaa maksuja. Ohjelmia voidaan muuttaa ohjelmakauden aikana ainoastaan, jos molemmat osapuolet suostuvat siihen.

Tulos: Tukitoimenpiteen toteuttamisen kautta aikaansaatu muutos, joka yleensä liittyy kyseisen tukitoimenpiteen tavoitteisiin. Seurauksia ovat sekä tulokset että vaikutukset. Seuraukset voivat olla ennakoitavissa tai odottamattomia, kielteisiä tai myönteisiä (esim. uusi moottoritie houkuttelee sijoittajia alueelle, mutta nostaa lähialueiden saastemäärän liian korkealle tasolle).

Älykkäät tehtaat: ”Älykkäät tehtaat uusissa EU:n jäsenvaltioissa” on hanke, jota hallinnoi Euroopan komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto Euroopan parlamentin puolesta. Hanke alkoi toukokuussa 2017. Euroopan teollisuuden digitalisointi ‑aloitteen yhteydessä hankkeen tavoitteena on edistää toimia, jotka tähtäävät digitaali-innovaatiokeskittymien verkoston rakentamiseen Euroopassa.

Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi tilintarkastustuomioistuimen II tarkastusjaosto, jonka vastuualueeseen kuuluvat yhteenkuuluvuutta, kasvua ja osallisuutta tukevien investointien menoalat. Jaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Iliana Ivanova. Tarkastus toimitettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Iliana Ivanova johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Mihail Stefanov ja kabinettiavustaja James Verity, toimialapäällikkö Niels‑Erik Brokopp, tehtävävastaava Paolo Pesce, apulaistehtävävastaava Rafal Gorajski sekä tarkastajat Dieter Böckem, Mariya Byalkova, Francisco Carretero Llorente, Zuzana Gullova, Kristina Maksinen, Janka Nagy‑Babos, Rene Reiterer ja Nikolaos Zompolas.

Covid-19-pandemian ja tiukkojen eristäytymistoimenpiteiden vuoksi tarkastustiimin kuva ei ole saatavilla.

Loppuviitteet

¹ Sanastossa annetaan lisätietoja Teollisuus 4.0:n eri osatekijöistä.

² Esimerkiksi, PwC: Opportunities and Challenges of the industrial internet (2015), ja Boston Consulting Group, The future of productivity and growth in manufacturing industries (2015).

³ Euroopan investointipankki – Who is prepared for the new digital age? – Evidence from the EIB Investment Survey, helmikuu 2020.

⁴ https://ec.europa.eu/growth/industry/policy/advanced-technologies_fi

⁵ Euroopan komissio (2017), Roundtable on Digitising European Industry: Working Group 1 – Digital Innovation Hubs, s. 4.

⁶ https://ec.europa.eu/growth/smes_fi

⁷ Euroopan investointipankki, Financing the digitalisation of small and medium-sized enterprises: The enabling role of digital innovation hubs. 14.11.2019.

⁸ Euroopan investointipankin mukaan tieto- ja viestintätekniikkamenoja on kahdenlaisia: perinteisiä laite- ja yhteysmenoja jne. sekä digitaalista optimointia ja muutosta koskevien hankkeiden menoja.

⁹ Markkinanäkymiä koskeva IDC:n raportti COVID-19 Impact on European ICT Markets – Mid-March 2020 View.

¹⁰ Euroopan komissio, KOM(2010) 245 lopullinen/2, 26.8.2010, Euroopan digitaalistrategia, Bryssel.

¹¹ Euroopan komissio, COM(2015) 192 final, 6.5.2015, Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle, Bryssel.

¹² Euroopan unionin neuvosto (2015), 9340/15, päätelmät Euroopan teollisuuden digitalisoitumiskehityksestä (29.5.2015).

¹³ Euroopan komissio (2016), COM(2016) 180 final, 19.4.2016, Euroopan teollisuuden digitalisointi – täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista, Bryssel.

¹⁴ SEUT, 6 artikla.

¹⁵ COM(2018) 434, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027.

¹⁶ https://www.consilium.europa.eu/media/43384/roadmap-for-recovery-final-21-04-2020.pdf

¹⁷ Indeksin tuottamiseen käytetystä menetelmästä on tietoa osoitteessa https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/desi

¹⁸ International Digital Economy and Society Index 2018, SMART 2017/0052 final report. ISBN 978–92-79-85 699-0.

¹⁹ https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/countries-performance-digitisation

²⁰ https://ec.europa.eu/futurium/en/implementing-digitising-european-industry-actions/national-initiatives-digitising-industry

²¹ https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/workshop-monitoring-progress-national-initiatives-digitising-industry

²² Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tarkastuksen osalta ks. tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet EU:ssa: 9/2018 – puutteet mittavia ja hyöty vähäinen.

²³ Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 5/2017, Nuorisotyöttömyys – ovatko EU:n toimintapolitiikat tuottaneet tulosta?, kohdat 78 ja 159.

²⁴ Study on Monitoring Progress in National Initiatives on Digitising Industry, Contract SMART 2018/0002.

²⁵ https://www.bundesregierung.de/breg-en/issues/umsetzungsstrategie-digital-1 679 944

²⁶ Vastaava malli otettiin käyttöön maaseudun kehittämisohjelmissa vuonna 2016: Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1997, annettu 15 päivänä marraskuuta 2016, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 808/2014 muuttamisesta maaseudun kehittämisohjelmien muuttamisen ja kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista tukevien toimien seurannan osalta sekä kyseisen asetuksen oikaisemisesta. Järjestelmän avulla komissio pystyi yksilöimään toimet, joilla oli mahdollista edistää kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista.

²⁷ COM(2018) 375 final. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä.

²⁸ European Digital Innovation Hubs in Digital Europe Programme, Draft working document, 12.11.2019.

²⁹ Bulgaria, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro.

³⁰ https://www.mittelstand-digital.de/

³¹ https://www.de-hub.de/

³² https://www.gov.pl/web/rozwoj/przemysl-4-0

³³ http://www.adma.ec/

³⁴ Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 12/2018 Laajakaista EU:n jäsenvaltioissa: edistymistä tapahtunut, mutta kaikkia Eurooppa 2020 ‑strategian laajakaistatavoitteita ei saavuteta.

³⁵ Tietoja näistä toimista on saatavilla komission verkkosivustolla: https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/free-flow-non-personal-data

³⁶ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1807, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, muiden kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden kehyksestä Euroopan unionissa.

³⁷ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (avointa dataa koskeva direktiivi).

³⁸ Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Datastrategia Euroopalle. COM(2020) 66 final, 19.2.2020.

³⁹ Vastuuta ja uusia teknologioita käsittelevä asiantuntijaryhmä (kesäkuu 2018)

⁴⁰ Liability for Artificial Intelligence and other emerging digital technologies, ISBN 978–92-76-12 959-2.

⁴¹ Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle – Kertomus tekoälyn, esineiden internetin ja robotiikan vaikutuksista turvallisuuteen ja vastuuvelvollisuuteen. COM(2020) 64 final, 19.2.2020.

⁴² https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/public-consultation-safety-apps-and-other-non-embedded-software

⁴³ Study on Safety of non-embedded software; Service, data access, and legal issues of advanced robots, autonomous, connected, and AI-based vehicles and systems. ISBN 978–92-79-99 495-1 ja ISBN 978–92-79-99 496-8.

⁴⁴ Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan digitaalistrategia (KOM(2010) 245 final/2, 26.8.2010), joka on vahvistettu vuonna 2012 komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan digitaalistrategia – Euroopan kasvun vauhdittaminen digitaalisin keinoin (COM(2012) 784, 18.12.2012).

⁴⁵ Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa – COM(2016) 587 ja valmisteluasiakirja – SWD(2016) 300.

⁴⁶ Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 12/2018, kohta 85 ja suositus 5.

⁴⁷ Eurostat (isoc_ci_it_en2).

⁴⁸ Osaamiskeskukset ovat yhteistyöyksikköjä, joissa työskentelee korkeasti koulutettuja tutkijoita. Ne tarjoavat kohdennettua strategista tutkimusta, josta on hyötyä teollisuudelle.

⁴⁹ https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/digital-skills-jobs-coalition

⁵⁰ Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi osaamisohjelma Euroopalle – Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä COM(2016) 381 final.

⁵¹ https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/digital-opportunity-traineeships-boosting-digital-skills-job

⁵² Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta. COM(2018) 22 final.

⁵³ EKP:n euron viitekurssi 8. marraskuuta 2019.

⁵⁴ EKP:n euron viitekurssi 27. kesäkuuta 2019 (4,2515).

⁵⁵ EKP:n euron viitekurssi 28. kesäkuuta 2019 (4,2496).

⁵⁶ Pk‑yrityksiä koskeva vuosikertomus 2018/2019. ISBN 978–92-9202-641-7.

⁵⁷ 500 miljoonaa euroa digitaali-innovaatiokeskittymiin sekä noin 5 miljardin euron investointi Horisontti 2020 -puiteohjelmasta johtoaseman saavuttamiseksi digitaaliteknologioiden alalla kumppanuuksien, alustojen rakentamisen ja painopistealojen avulla.

⁵⁸ Ks. COM(2018) 375 final, erityisesti 4 ja 11 artikla; COM(2018) 372 final, erityisesti 2 artikla.

⁵⁹ Ks. esimerkiksi https://ec.europa.eu/regional_policy/en/policy/how/priorities/digital-age ja https://s3platform.jrc.ec.europa.eu/-/mapping-eu-investments-in-ict-description-of-an-online-tool-and-initial-observations?inheritRedirect=true&redirect=%2Fdigital-agenda-and-ict

⁶⁰ Työohjelma 2018–2020, https://ec.europa.eu/research/participants/data/ref/h2020/wp/2018-2020/main/h2020-wp1820-leit-ict_en.pdf, erityisesti s. 10 ja sitä seuraavat sivut.

⁶¹ Vuonna 2020 julkaistavan erityisen seurantatutkimuksen mukaan Euroopan teollisuuden digitalisointia koskeviin aloitteisiin kaikissa jäsenvaltioissa myönnetyn rahoituksen alustava kokonaismäärä vuonna 2019 on noin 3,26 miljardia euroa. Vertailukelpoisuuden ja avoimuuden puutteen vuoksi tämä luku ei sisällä ainoastaan verokannustimien ja kuoletussuunnitelmien kaltaisia rahoitustukimekanismeja. Tähän 3,26 miljardiin euroon eivät myöskään sisälly pienimmät aloitteet eivätkä aloitteet, joiden soveltamisalaan sisältyy muita kuin digitalisointihankkeita, koska tietoja ei eritelty siten, että niistä olisi näissä tapauksissa voitu erottaa digitalisointiin osoitetut määrärahat.

Tarkastuksen eteneminen

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2020

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2020.

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä koskevalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä nro 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Tämä merkitsee, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Uudelleenkäyttäjän on hankittava tarvittavat lisäoikeudet, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä. Jos tällainen lisäoikeus saadaan, yllä mainittu yleinen käyttöoikeus peruuntuu. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin, eikä niiden käyttöön anneta lupaa.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille verkkosivuille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logon käyttäminen

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1952 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.