Koulujen digitalisoimiseen tarkoitettu EU:n tuki Investoinnit ovat olleet merkittäviä, mutta jäsenvaltiot ovat käyttäneet EU-rahoitusta ilman strategista painotusta

Tiivistelmä

I EU:ssa koulutuspolitiikkojen suunnittelu ja koululaitoksen organisointi on täysin jäsenvaltioiden vastuulla. EU täydentää ja tukee jäsenvaltioiden toimia ja myöntää merkittävää rahoitustukea koulujen digitalisointiin. Se käyttää tähän tarkoitukseen erilaisia välineitä, kuten koheesiopolitiikan rahastoja, elpymis- ja palautumistukivälinettä ja Erasmus+ -ohjelmaa. Vuosien 2014–2026 aikana näistä välineistä on maksettu tai tullaan maksamaan merkittäviä määriä siinä tarkoituksessa, että digitaalista koulutusta vahvistetaan.

II Tilintarkastustuomioistuin arvioi tässä tarkastuksessa EU:n talousarviosta rahoitettuja toimia, joilla tuetaan digitaalista opetusta kouluissa. Tarkastajat tutkivat, tukiko komissio toimillaan koulujen digitalisointia asianmukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin selvitti myös, käyttivätkö jäsenvaltioiden kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset saatavilla olevaa EU-rahoitusta tarkoitetulla tavalla tukeakseen koulujen digitalisointia ja olivatko koulujen gigabitti-internetyhteydet riittäviä EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen tavoitteena on auttaa komissiota ja jäsenvaltioiden kansallisia ja alueellisia viranomaisia vastaamaan vaikuttavammalla tavalla koulujen digitalisoinnin haasteisiin kaudella 2021–2027. Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että yleisesti ottaen EU:n toimenpiteet auttoivat kouluja näiden digitalisointipyrkimyksissä, mutta jäsenvaltiot käyttivät EU-rahoitusta ilman riittävää strategista painotusta.

III Komissio hyväksyi vuonna 2018 digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena oli auttaa jäsenvaltioita vastaamaan digitaalisen koulutuksen haasteisiin. Suunnitelma kattoi myös koulut eri asteissaan. Jäsenvaltioissa, joihin tilintarkastustuomioistuin teki tarkastuskäynnin, havaittiin kuitenkin suunnitelman suhteen kolmen tyyppisiä puutteita: ne eivät olleet muuttaneet toimintasuunnitelman tavoitteita kansallisiksi (tai alueellisiksi) strategioiksi, ne eivät olleet päivittäneet strategioitaan kaudelle 2021–2027 tai ne eivät olleet laatineet erityisiä strategioita koulujensa digitalisoimiseksi. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että EU:n rahoittamia toimia ei aina ollut sisällytetty asianmukaisesti koulujen digitalisointia koskeviin kansallisiin tai alueellisiin strategioihin, vaikka tämä olisi voinut vähentää riskiä siitä, että EU:n talousarviosta rahoitettaisiin hajanaisia toimia. Lisäksi asianmukaisen sisällyttämisen avulla olisi voitu saada aikaan suurempi vaikutus.

IV EU:n rahoittamissa hankkeissa saatiin useimmissa tapauksissa aikaan suunnitellut tuotokset, mutta tietyt tekijät estivät kouluja edelleen hyödyntämästä EU:n rahoitusta parhaalla mahdollisella tavalla. Elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavissa toimenpiteissä välitavoitteet ja tavoitteet, jotka jäsenvaltioiden oli saavutettava, oli määritelty puutteellisesti. Tämä koski varsinkin tuloksia, jotka digitaalisen koulutuksen parantamisessa olisi saavutettava. Tarkastajat havaitsivat kahden tässä tarkastuksessa tutkitun toimenpiteen osalta, että kustannusarviot, jotka komissio oli hyväksynyt neuvotellessaan kyseisiin toimenpiteisiin liittyvistä kansallisista suunnitelmista, poikkesivat merkittävästi täytäntöönpanon aikana toteutuneista todellisista kustannuksista. Koulut eivät myöskään osallistuneet riittävästi tarpeiden määrittämiseen.

V Lähes kaikki opiskelijat käyttävät nykyään digitaalisia laitteita, mutta monet koulut raportoivat edelleen, että niiden laitteet ovat riittämättömiä tai opettajien olisi saatava lisää koulutusta. Tarkastajat havaitsivat myös, että koulut eivät useinkaan olleet omaksuneet virallista lähestymistapaa tieto- ja viestintätekniikan käyttämiseen oppitunneilla, mikä esti kouluja hyödyntämästä digitalisoinnin koko potentiaalia.

VI Komissiolla ei ole kattavia tietoja koulujen digitalisointiin käytetyn EU-rahoituksen kokonaismäärästä. Vain muutamat jäsenvaltiot arvioivat tuloksia, jotka ne ovat saavuttaneet koulujen digitaalisen opetuksen parantamiseen tarkoitetun EU‑rahoitustuen avulla. Ohjelmakohtaiset indikaattorit eivät olleet informatiivisia, ja tarkastuskäynnin kohteena olleista kuudesta jäsenvaltiosta vain kahdessa seurattiin järjestelmällisesti, kuinka EU:n rahoitustuki oli edistänyt koulujen digitalisointia.

VII Komissio asetti vuonna 2016 jäsenvaltioille tavoitteen, jonka mukaan niiden olisi saatava kouluille gigabitti-internetyhteydet vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi jäsenvaltioiden oli annettava kouluille mahdollisuudet käyttää uusimpia tietoteknisiä laitteita ja ottaa käyttöön innovatiivisia opetus- ja oppimistapoja. Vuonna 2022 tosiasiassa vain pienellä osalla kouluista oli gigabittiyhteydet käytössään. Lähestymistavat, joiden mukaisesti jäsenvaltiot edistivät koulujen yhteyksiä, vaihtelivat, mutta tiukan strategisen suunnittelun puute ja internetyhteyksiä koskevien ohjelmien täytäntöönpanon viivästyminen lisäävät riskiä, että EU ei saavuta gigabitti-internetyhteyksiä koskevaa tavoitettaan vuoteen 2025 mennessä.

VIII Tilintarkastustuomioistuin suosittaa näiden johtopäätöstensä perusteella, että komissio

• edistää aktiivisemmin EU-toimia, jotka kuuluvat digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan, ja pyrkii näin lisäämään niiden vaikutusta
• lujittaa kytkentää digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman tavoitteiden, kansallisten tai alueellisten strategioiden ja kouluille suunnatun EU-rahoituksen välillä
• seuraa ja edistää sen tavoitteen saavuttamista, että kaikilla kouluilla on gigabitti‑internetyhteydet vuoteen 2025 mennessä.

Johdanto

Digitaalinen koulutus ja koulujen digitalisointi

01 Digitaalisella koulutuksella pyritään siihen, että opiskelijat voivat menestyä elämässä, tulla osallistuviksi kansalaisiksi ja integroitua paremmin työmarkkinoille yhä digitalisoituneemmassa maailmassa¹. Komissio totesi jo vuosien 2013 ja 2018 koulukyselyjensä yhteydessä, että koulujen tasolla toteutettavilla erityisillä toimintapolitiikoilla ja tukitoimenpiteillä – kuten paremmilla välineillä tai opettajien ammatillisella kehittämisellä – voitaisiin parantaa oppimistuloksia. Komissio totesi kuitenkin myös, että informaatioteknologian hyödyntämistavat ja mahdollisuudet käyttää nopeita internetyhteyksiä vaihtelivat merkittävästi koulusta toiseen². Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) vuonna 2018 tekemässä tutkimuksessa korostettiin, että jos kouluilla on riittävästi tietokoneita ja internetyhteys, niiden opiskelijat kykenevät saavuttamaan parempia oppimistuloksia³.

02 Sen jälkeen kun koronapandemia puhkesi, digitaalisista taidoista ja osaamisesta sekä digitaalisen infrastruktuurin ja laitteiden saatavuudesta tuli entistä merkityksellisempää kaikilla koulutusasteilla. Pandemia paljasti sen, että lähes kaikkien jäsenvaltioiden koulujärjestelmät olivat puutteellisesti valmistautuneita etäopetukseen, sillä koulujen internetyhteydet eivät olleet laadukkaita eikä opiskelijoilla ja opettajilla ollut käytössään soveltuvia digitaalisia laitteita⁴. Opettajat tarvitsivat myös varmuutta ja taitoa digitaaliteknologian käyttämisessä opetuksensa tukena, ja tähän oli yhdistettävä innovatiivisia opetusmenetelmiä. Lisäksi oli varmistettava, että kaikki opiskelijat kykenivät osallistumaan digitaaliseen koulutukseen.

03 EU:ssa jäsenvaltiot vastaavat koulutuspolitiikan suunnittelusta, koulujen varustamisesta, opetuksen sisällön valvonnasta sekä opettajien ja opiskelijoiden koulutuksesta. Lisäksi jäsenvaltioiden sisällä vastuut voidaan jakaa eri tasoille (kansalliselle, alueelliselle tai paikalliselle tasolle). Jäsenvaltioiden välinen rajat ylittävä yhteistyö koulutuksen alalla on kaikilta osin vapaaehtoista, eikä se välttämättä kytkeydy EU-varojen käyttöön. EU voi kuitenkin tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimia⁵.

04 Komission tehtävänä koulujen digitalisoinnissa on täydentää ja tukea jäsenvaltioiden toimia. Sen on tällöin kuitenkin otettava täysimääräisesti huomioon se, että jäsenvaltiot vastaavat opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmien organisoinnista.

05 Digitaalisen koulutuksen onnistuminen vaatii myös koulujen digitalisointia. Kouluille on annettava nopeita internetyhteyksiä, ja luokkahuoneisiin ja opettajien ja opiskelijoiden käyttöön on saatava laitteita, kuten kannettavia tietokoneita tai tabletteja. On varmistettava, että opettajilla ja muilla kouluhenkilöstön jäsenillä on tarvittavat digitaaliset taidot. Digitaalisia oppimateriaaleja ja turvallisia alustoja on oltava riittävästi, ja käytössä olevien opinto-ohjelmien ja oppimistapojen on oltava ajantasaisia.

06 Vuonna 2020 EU:n 27 jäsenvaltiossa oli yli 65 miljoonaa rekisteröityä opiskelijaa ja opettajaa, jotka toimivat yli 200 000:ssa perus- ja keskiasteen oppilaitoksessa⁶.

Komission digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma

07 Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio julistivat Göteborgin huippukokouksessa marraskuussa 2017 hyväksymässään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa, että jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat selviytymään työmarkkinoilla tapahtuvista siirtymistä⁷. Komissio osallistui näihin keskusteluihin esittelemällä visionsa eurooppalaisesta koulutusalueesta. Aloitteen tarkoituksena on hyödyntää koulutuksen ja kulttuurin koko potentiaali tekijänä, joka edistää työpaikkojen syntymistä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Lisäksi koulutusalue tarjoaa välineen, jonka avulla voi kokea eurooppalaisen identiteetin kaikessa moninaisuudessaan⁸. Komissio ja jäsenvaltiot ovat todenneet, että innovointi ja digitaaliteknologia ovat paremman koulutuksen keskeisiä osatekijöitä. Euroopan on katsottu jääneen tällä alalla jälkeen muista alueista maailmassa.

08 Komissio julkaisi tammikuussa 2018 – Göteborgin huippukokouksessa esittämänsä ilmoituksen mukaisesti – ensimmäisen digitaalista koulutusta koskevan toimintasuunnitelmansa⁹. Toimintasuunnitelma sisälsi joukon toimia kolmella painopistealalla, ja komission aikomuksena oli näillä toimillaan tukea jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmiä kokonaisuutena kaikilla koulutuksen aloilla. Komissio edisti parhaiden käytäntöjen vaihtoa, minkä lisäksi se kannusti hyödyntämään aiempaa laajemmin tarkoituksenmukaisia digitaalisia ja innovatiivisia koulutuskäytäntöjä (ks. kaavio 1).

09 Komissio päivitti toimintasuunnitelmaansa syyskuussa 2020. Päivitetyssä suunnitelmassa esitetään pitkän aikavälin strateginen visio vuosiksi 2021–2027. Sen keskeiset osatekijät ovat samoja kuin alkuperäisessä toimintasuunnitelmassa, mutta siinä otetaan huomioon myös digitaalisen koulutuksen viimeaikaisin kehitys. Päivitetyssä suunnitelmassa keskitytään kahteen painopistealueeseen sekä tulevina vuosina toteutettaviin keskeisiin toimiin, jotka koskevat koulujen lisäksi myös keskiasteen jälkeistä koulutusta (esimerkiksi yliopistoja) ja ammatillista koulutusta (ks. kaavio 2).

10 Komissio pitää toimintasuunnitelmaa keskeisenä tekijänä, jonka avulla on mahdollista parantaa digitaalista lukutaitoa sekä digitaalisia taitoja ja valmiuksia kaikilla koulutuksen ja kaikilla digitaalisten taitojen tasoilla. Komissio käyttää toimintasuunnitelmaa lisäksi viiteasiakirjana talouspolitiikan EU-ohjausjaksolla, joka on EU:n talous-, finanssi-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sykli jäsenvaltioiden finanssi- ja talouspolitiikkojen koordinoimiseksi. Osana EU-ohjausjaksoa neuvosto on antanut komission ehdotusten pohjalta vuosittaisia maakohtaisia suosituksia myös koulutuksen alalla. Kaaviosta 3 käyvät ilmi jäsenvaltiot, joiden osalta neuvoston suosituksissa joko vuonna 2019 tai 2020 mainittiin koulujen digitalisointiin liittyvät investoinnit.

Koulujen internetyhteyksien nopeutta koskeva EU-tavoite on yksi gigabitti sekunnissa vuoteen 2025 mennessä

11 Koska uudet datapalvelut ja -sovellukset edellyttävät verkkoja, joiden kapasiteetti on yhä suurempi, komissio asetti vuonna 2016 yhteyksien nopeutta koskevat strategiset tavoitteet, jotka kattoivat kaikki keskeiset sosioekonomiset toimijat, myös koulut. Näiden tavoitteiden mukaan kaikilla kouluilla pitäisi vuoteen 2025 mennessä olla nopea laajakaistayhteys, jonka laskevan ja nousevan siirtotien nopeus on vähintään yksi gigabitti sekunnissa¹⁰. Koulujen nopeiden laajakaistayhteyksien avulla voitaisiin ottaa käyttöön innovatiivisia opetus- ja oppimistapoja, ja lisäksi opettajat ja opiskelijat saisivat käyttöönsä ajantasaisia oppimateriaaleja. Näin nopeat yhteydet parantaisivat digitaalisia taitoja. Nämä tavoitteet ovat jatkoa vuonna 2010 hyväksytylle Euroopan digitaalistrategialle, jossa komissio totesi, että kaikilla EU:n kansalaisilla pitäisi vuoteen 2020 mennessä olla käytettävissään laajakaistayhteys, jonka nopeus on 30 megabittiä sekunnissa¹¹.

EU:n rahoitustuki

12 Jäsenvaltiot voivat saada EU:n rahoitustukea koulujensa digitalisointiin eri välineistä, joilla kullakin on omat tavoitteensa ja ominaispiirteensä:

• Koheesiopolitiikan rahastot:

•  Kaudella 2014–2020 investoinnit, joilla pyrittiin parantamaan sekä tieto- ja viestintäteknologian että koulutuksen käyttömahdollisuuksia, käyttöä ja laatua, olivat temaattisia tavoitteita Euroopan aluekehitysrahastossa (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastossa (ESR). EAKR ja ESR kuuluvat koheesiopolitiikan rahastoihin (eli Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin). EU yhteisrahoittaa näiden rahastojen kautta investointeja esimerkiksi sellaisilla osa-alueilla kuin alueiden tasapainoinen kehitys tai työntekijöiden, nuorten ja kaikkien työnhakijoiden kehittäminen¹². Ohjelmakaudella 2014–2020 EAKR:n ja ESR:n kokonaismäärärahat olivat 329 miljardia euroa, josta arviolta 44,6 miljardia euroa kohdennettiin edellä mainittuihin kahteen temaattiseen tavoitteeseen (tieto- ja viestintäteknologia ja koulutus). Koulujen digitalisointi ei kuitenkaan kuulunut kyseisten rahastojen erityistavoitteisiin. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden ei tarvitse antaa yksityiskohtaisia tietoja tähän tarkoitukseen käytetystä rahoituksesta (ks. kohta 71).
•  Koheesiota ja Euroopan alueita tukeva elpymisapu (REACT-EU-väline) perustettiin vuosiksi 2020–2022 Euroopan unionin elpymisvälineen (NextGenerationEU-aloite) yhteydessä. REACT-EU-väline oli osa kauden 2014–2020 koheesiopolitiikan rahastoja¹³. REACT-EU-välineen kokonaismäärärahat olivat 44,5 miljardia euroa, ja jäsenvaltioilla oli mahdollisuus käyttää näitä varoja tukeakseen koulujensa digitalisointia. Jäsenvaltiot ovat voineet pyytää REACT-EU-välineen toimenpiteiden täysimääräistä rahoittamista EU:n talousarviosta.
•  Jäsenvaltiot voivat käyttää koheesiopolitiikan varoja koulujensa digitalisointiin myös kaudella 2021–2027. Varainkäyttö koskee lähinnä investointeja digitaalisten palveluiden käyttöä helpottaviin infrastruktuureihin¹⁴ ja tukitoimia digitaalisten taitojen hankkimiseen¹⁵.

• Elpymis- ja palautumistukiväline¹⁶:

Elpymis- ja palautumistukiväline on Euroopan unionin elpymisvälineen yhteydessä perustettu väliaikainen instrumentti, jonka tavoitteena on koronapandemian taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventäminen. Komissio hallinnoi välinettä suoraan. Jäsenvaltiot saavat vuoden 2026 loppuun asti EU:n tukea sillä edellytyksellä, että ne saavuttavat tietyt kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa määritellyt tavoitteet ja välitavoitteet, jotka koskevat investointien ja uudistusten tuloksellisuutta. Jäsenvaltiot voivat käyttää EU:n tukea rahoittaakseen investointeja digitaalisten taitojen kehittämiseen ja koulujen digitaaliseen siirtymään. Elpymis- ja palautumistukivälineen kokonaismäärärahat ovat 723,8 miljardia euroa (käypinä hintoina). Tarkastajat tutkivat jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmia ja totesivat niiden perusteella, että 21 jäsenvaltiota oli päättänyt investoida toimenpiteisiin, joilla tuetaan koulujen digitalisointia. Kyseisten investointien arvo on yli 11 miljardia euroa¹⁷.

• Erasmus+ -ohjelma¹⁸:

Erasmus+ -ohjelmasta tuetaan muun muassa tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvaa opetusta, avointa koulutusta ja digitaalisen aikakauden innovatiivisia käytäntöjä. Lisäksi ohjelman avulla edistetään digitaalista siirtymää kehittämällä digitaalisia valmiuksia ja voimavaroja sekä digitaalista häiriönsietokykyä:

•  Kaudella 2014–2020 ohjelman kokonaismäärärahat olivat 14,9 miljardia euroa. Tästä noin 1,6 miljardia euroa osoitettiin valtioiden rajat ylittäviin strategisiin kumppanuushankkeisiin kouluopetuksen alalla. Hankkeisiin, joissa nimenomaisesti tehostettiin tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa ja oppimisessa, osoitettiin 100 miljoonaa euroa. Komissio käytti ohjelmaa myös rahoittaakseen digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman 2018 toimia.
•  Ohjelman soveltamisalaa on kaudella 2021–2027 laajennettu siten, että siitä tuetaan toimia ja hankkeita, joilla toteutetaan päivitettyä digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa ja edistetään koulujen digitaalista siirtymää¹⁹. Ohjelman kokonaismäärärahat ovat 26,2 miljardia euroa. Digitalisoinnille ei ole erityismäärärahoja, mutta varoilla voidaan tukea digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman toimia vuosina 2021–2027 sekä strategisia innovaatiokumppanuuksia, mukaan lukien koulujen digitaaliseen opetukseen liittyviä hankkeita. Digitaalinen siirtymä on yksi ohjelman neljästä monialaisesta painopisteestä.

• Verkkojen Eurooppa -väline

Verkkojen Eurooppa on Euroopan komission suoraan hallinnoima väline, josta myönnetään EU:n rahoitustukea kestävien, toisiinsa yhteydessä olevien infrastruktuurien luomiseen. Välineeseen kuuluu myös digitaalinen osio²⁰. Kaudella 2021–2027 tämän osion määrärahat ovat yli kaksi miljardia euroa, joiden avulla tuetaan muun muassa 5G-järjestelmien käyttöönottoa ns. 5G-yhteisöissä. Määrärahoja voidaan käyttää myös koulujen yhteyksien luomiseen.

EU-varojen hallinnointi ja käyttö

13 Koheesiopolitiikan ohjelmissa jäsenvaltioiden kansalliset tai alueelliset viranomaiset vastaavat toimenpideohjelmien hankkeiden valinnasta ja seurannasta sekä tuen maksamisesta. Komissio yhteisrahoittaa hankekuluja niiden edellytysten mukaisesti, jotka on vahvistettu sovellettavissa yleisissä ja ohjelmakohtaisissa säännöissä.

14 Elpymis- ja palautumistukivälineessä jäsenvaltiot toteuttavat kansallisissa elpymis‑ ja palautumissuunnitelmissa määriteltyjä toimenpiteitä. Kullekin elpymis- ja palautumissuunnitelmalle osoitetaan tukea sen sisältämien toimenpiteiden arvioitujen kustannusten mukaisesti elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa säädettyyn enimmäismäärään asti. Toisin kuin koheesiopolitiikan ohjelmissa, elpymis- ja palautumistukivälineessä EU-rahoitus ei liity todellisiin kustannuksiin, vaan komissio maksaa elpymis- ja palautumissuunnitelmille osoitetut määrät sen jälkeen kun jäsenvaltio on saavuttanut maksuerään liittyvät, ennalta asetetut välitavoitteet ja tavoitteet. Välitavoitteet ovat laadullisia saavutuksia, esimerkiksi rahoitusta koskevien suuntaviivojen voimaantulo. Tavoitteet ovat määrällisiä saavutuksia, jolloin kouluille esimerkiksi hankitaan tietty määrä digitaalisia laitteita. Liitteessä IV esitetään yhteenveto tavoitteista ja välitavoitteista, jotka tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa liittyivät koulujen digitalisointia tukeviin toimenpiteisiin.

15 Koheesiopolitiikan rahastojen ja elpymis- ja palautumistukivälineen avulla jäsenvaltiot tavallisesti tukevat hankintoja, jotka koskevat tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuureja ja laitteita kouluissa. Lisäksi jäsenvaltiot tarjoavat koulutusta opettajille ja kehittävät oppimateriaaleja (ks. laatikko 1).

16 Toimet, joilla komissio tukee koulujen digitalisointia (mukaan lukien digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa tukevat toimet), rahoitetaan pääasiassa Erasmus+ -ohjelmasta, jota komissio hallinnoi suoraan (ks. laatikko 2).

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

17 Tilintarkastustuomioistuin arvioi tässä tarkastuksessa toimia, joilla on tuettu koulujen digitaalista opetusta. Tilintarkastustuomioistuin tutki erityisesti seuraavia kysymyksiä:

• Tuettiinko komission ja erityisesti Erasmus+ -ohjelman toimilla asianmukaisesti koulujen digitalisointia?
• Käyttivätkö jäsenvaltioiden kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset EU:n koheesiorahoitusta suunnitellulla tavalla?
• Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpano, joka kestää vuoteen 2026, on parhaillaan meneillään. Otettiinko koulujen digitalisointi asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa?
• Komissio on asettanut vuodelle 2025 strategisen tavoitteen²¹, jonka mukaan koulujen olisi saatava gigabitti-internetyhteydet. Ovatko jäsenvaltiot muuntaneet tämän tavoitteen kansallisiksi strategioiksi tai lähestymistavoiksi ja ovatko koulujen yhteydet todellisuudessa parantuneet siten, että tavoite saavutetaan?

18 Tilintarkastustuomioistuin valitsi tarkastukseensa kuusi jäsenvaltiota: Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Puola ja Saksa. Saksassa osavaltioilla on yksinomainen vastuu koulutuspolitiikasta, joten tarkastajat valitsivat tarkastukseensa Nordrhein-Westfalenin, osavaltion, jossa kouluja ja opiskelijoita on eniten. Edellä mainitut jäsenvaltiot olivat käyttäneet kaudella 2014–2020 merkittäviä määriä koheesiorahoitusta (ERI-rahastot) koulujensa digitalisointiin, ne käyttivät tällä hetkellä REACT-EU-välineen tukea tähän tarkoitukseen tai ne olivat sisällyttäneet elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa tähän alaan liittyviä toimenpiteitä, jotka rahoitettaisiin elpymis- ja palautumistukivälineestä vuoden 2026 loppuun mennessä. Vuoden 2021 loppuun mennessä koulujen digitalisointiin oli kohdistettu noin 2,6 miljardin euron koheesiorahoitus, joko maksettuina tai sidottuina määrinä. REACT-EU-välineestä on tällä hetkellä käytettävissä vielä 1,1 miljardia euroa. Lisäksi vuoteen 2026 mennessä näistä jäsenvaltioista neljälle eli niille, jotka päättivät käyttää elpymis- ja palautumistukivälinettä tähän tarkoitukseen, maksetaan yli seitsemän miljardia euroa edellyttäen, että ne täyttävät tyydyttävällä tavalla elpymis- ja palautumissuunnitelmissa määritellyt välitavoitteet ja tavoitteet (ks. kaavio 4).

19 Tilintarkastustuomioistuin tutki koulujen digitalisointiin liittyviä strategioita ja lähestymistapoja kaikissa kuudessa jäsenvaltiossa. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin tarkasti otoksen, johon kuului 61 EAKR:stä, ESR:stä, elpymis- ja palautumistukivälineestä tai Erasmus+ -ohjelmasta jo rahoitettua tai tulevaisuudessa rahoitettavaa tointa tai hanketta. Kaikkien näiden toimien ja hankkeiden tavoitteena on ollut tai tulee olemaan koulujen digitalisoinnin tukeminen. Hankkeet valittiin joko niiden saaman huomattavan rahoituksen vuoksi tai siitä syystä, että ne olivat tärkeitä koulujen digitaalisen opetuksen kannalta. Tarkastajat keskittyivät työssään siihen, miten hyvin nämä hankkeet oli otettu osaksi koulujen digitalisointiin liittyviä kansallisia strategioita. Tilintarkastustuomioistuin arvioi myös, kuinka vaikuttavalla tavalla hankkeet olivat tehostaneet digitaalista opetusta kouluissa. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin teki tarkastuskäynnit 35 kouluun, jotka olivat tavalla tai toisella hyötyneet tarkastetuille hankkeille myönnetystä EU-tuesta (ks. liite II).

20 Tarkastajat toteuttivat yhteistyössä asianomaisten kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa myös verkkokyselyn, johon osallistui yli 49 000 perus- ja keskiasteen koulua Italiassa, Kreikassa, Kroatiassa, Nordrhein-Westfalenissa (Saksa) ja Puolassa. Kyselytutkimus kattoi noin neljänneksen kaikista EU:n kouluista. Sen tarkoituksena oli saada ajantasaisia tietoja – joita ei muuten olisi ollut saatavilla – koulujen todellisista gigabitti-internetyhteyksistä, digitaalisen koulutuksen asemasta sekä EU:n välineiden ja toimien hyödyntämisestä tällä alalla (ks. selostus liitteessä III). Kyselytutkimus ei kattanut itävaltalaisia kouluja, sillä Itävallan viranomaiset päättivät olla avustamatta tarkastajia kyselylomakkeiden lähettämisessä kouluille.

21 Tarkastajat tukeutuivat myös tilintarkastustuomioistuimen aiempien erityiskertomusten havaintoihin, jotka koskivat esimerkiksi nopeita laajakaistainfrastruktuureja kaupunki- ja maaseutualueilla²² sekä kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin liittyviä komission arvioita²³.

22 Tilintarkastustuomioistuin toimitti tarkastuksen vuosina 2021 ja 2022, ja tarkastus kattoi vuodet 2015–2021. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus ei kattanut kauden 2021–2027 koheesiopolitiikan rahastojen hyödyntämistä, koska komission arvioinnit, jotka koskivat ohjelmaluonnoksia, olivat useimpien jäsenvaltioiden osalta vielä kesken tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen kenttätyön päättyessä kesäkuussa 2022.

23 Tilintarkastustuomioistuin päätti toimittaa tämän tarkastuksen, koska komissio on pyrkinyt tukemaan jäsenvaltioita yhä enemmän näiden digitalisoidessa koulujaan. Lisäksi EU-tuen määrä, jonka jäsenvaltiot voivat käyttää tähän tarkoitukseen – varsinkin koronapandemian vastatoimena – on merkittävä.

24 Tarkastuksen tavoitteena on auttaa komissiota ja jäsenvaltioiden kansallisia ja alueellisia viranomaisia vastaamaan vaikuttavammalla tavalla koulujen digitalisoinnin haasteisiin kaudella 2021–2027.

Huomautukset

Jäsenvaltiot ovat hyödyntäneet koulujen digitalisointiin tarkoitettua komission tukea vain vähän

Useimmissa jäsenvaltioissa oli laadittu koulujen digitalisointiin liittyviä strategioita

25 Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita vastaamaan digitaalisen koulutuksen haasteisiin tarjoamalla välineitä, joiden avulla opettajat ja kouluttajat voivat hyödyntää teknologiaa paremmin. Tähän sisältyy myös digitaalisten taitojen kehittäminen sekä se, että aiheesta tarjotaan parempaa selvitystä ja parempia analyyseja. Digitaalisen koulutuksen päivitetyssä toimintasuunnitelmassa 2020 näitä tavoitteita vahvistettiin (ks. kaavio 2). Tilintarkastustuomioistuin tutki, olivatko tarkastuskäynnin kohteena olleet jäsenvaltiot ottaneet käyttöön tai päivittäneet omia strategioitaan koulujensa digitalisoinnin tukemiseksi. Lisäksi selvitettiin, oliko osatekijöitä, jotka digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa kohdistuivat kouluihin, otettu osaksi kyseisten jäsenvaltioiden omia strategioita sen jälkeen, kun toimintasuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2018.

26 Kaudella 2014–2020 Kreikalla ja Kroatialla ei ollut digitalisointistrategioita, jotka olisivat liittyneet nimenomaan kouluihin. Kreikan kansallisessa digitalisointistrategiassa vuodelta 2016 mainittiin koulujen digitalisointi yhtenä monista painopisteistä ja viitattiin EU-tuen merkitykseen tässä prosessissa. Strategiassa ei kuitenkaan asetettu selkeää aikataulua täytäntöönpanolle. Kroatialla on ollut useita internetyhteyksiin ja koulutukseen liittyviä kansallisia strategioita, jotka ovat kattaneet myös koulut, ja lisäksi maalla on ollut erityinen koulujen digitalisointihanke, joka on perustunut vuoden 2014 koulutus-, tiede- ja teknologiastrategiaan (ks. kohta 59).

27 Italian kansallinen suunnitelma koulujen digitalisoimiseksi on jo kaudella 2014–2020 sisältänyt aiheeseen liittyvän strategian. Vuonna 2020 Italia hyväksyi digitaalisia taitoja koskevan kansallisen strategian, joka kattoi myös koulut.

28 Puola on kehittänyt useita yleisiä strategioita ja kattavia hankkeita, joilla on ollut merkitystä koulujen digitalisoinnin kannalta. Vuoteen 2022 mennessä ei kuitenkaan vielä ollut kehitetty kohdennettua strategiaa koulutuksen (mukaan lukien koulujen) digitalisoimiseksi, eikä myöskään ollut laadittu suunnitelmaa siitä, miten elpymis- ja palautumissuunnitelma pannaan täytäntöön.

29 Saksa perusti vuonna 2019 koulujen digitalisointia koskevan kansallisen tukiohjelman (DigitalPakt Schule 2019–2024). Lisäksi alueellisella tasolla Nordrhein-Westfalen hyväksyi vuonna 2020 erityisen kouluja koskevan strategian (Digitalstrategie Schule NRW – Lehren und Lernen in der digitalen Welt). Samana vuonna myös Itävalta hyväksyi oman strategiansa (8-Punkte-Plan).

Vain muutamat jäsenvaltiot olivat sisällyttäneet strategioihinsa osia digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta

30 Ainoastaan Italia viittasi koulujen digitalisointia koskevassa strategiassaan digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan. Vastuuministeriö oli jo tukenut kaikkia vuoden 2018 toimintasuunnitelman toimia omilla toimillaan ja aikoi tehdä saman toteuttaessaan digitaalisia taitoja koskevaa kansallista strategiaa.

31 Saksassa alueet ovat sopineet digitaalisen koulutuksen ohjauskehyksestä, jossa viitataan kansalaisten digitaalisia taitoja koskevaan eurooppalaiseen DigComp-kehykseen. DigComp kuvaa tärkeimpiä taitoja, joita ihmiset tarvitsevat osallistuakseen digitaaliseen maailmaan, ja se on merkittävä myös koulujen kannalta. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena olleen alueen strategiaan ei kuitenkaan ollut nimenomaisesti sisällytetty muita toimintasuunnitelman osatekijöitä.

32 Vuoden 2022 loppuun mennessä Kreikassa ei ollut yhdessäkään strategiassa viitattu digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan. Kroatiassa taas viranomaiset pitivät päivitettyä toimintasuunnitelmaa lähtökohtana, jonka pohjalta valmisteltaisiin kansallisen koulutusjärjestelmän kehittämissuunnitelma kaudelle 2022–2027. Kroatian viranomaiset eivät vuoden 2022 loppuun mennessä kuitenkaan olleet määritelleet konkreettisia toimia.

33 Itävallassa toimintasuunnitelmaa ei otettu nimenomaisesti huomioon kansallisen strategian laadinnassa, mikä johtui pääasiassa siitä, että strategian keskeiset elementit suunniteltiin ennen toimintasuunnitelman julkaisemista vuonna 2018. Puolassa yhdessäkään strategiassa ei viitattu mihinkään toimintasuunnitelman osatekijään eikä kyseisiä osatekijöitä otettu selkeällä tavalla osaksi strategioita. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin aikana kävi kuitenkin ilmi, että jotkin hankkeet itse asiassa toteuttivat joitakin toimintasuunnitelman painopistetoimia.

Monet koulut eivät olleet tietoisia komission toimista, jotka liittyivät koulujen digitalisointiin

34 Komissio tukee koulujen digitalisointia suoraan toimintasuunnitelmansa avulla. Ilmaiset verkkotyökalut ja muut verkossa toteutetut maksuttomat toimet ovat kaikkien koulujen käytettävissä. Merkittävimpiä ovat SELFIE, EU:n koodausviikko ja eTwinning (ks. laatikko 2). Niinpä tilintarkastustuomioistuin tutki, miten vaikuttavalla tavalla komissio onnistui antamaan jäsenvaltioiden kouluille tietoa näistä toimista.

35 Komissio totesi tarkastajille, että kaiken kaikkiaan useat miljoonat opiskelijat ja muut henkilöt monissa jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolella olivat hyödyntäneet SELFIEtä, EU:n koodausviikkoa ja eTwinningiä. Esimerkiksi SELFIEen oli vuoden 2022 loppuun mennessä rekisteröitynyt yli 3 miljoonaa opiskelijaa ja opettajaa yli 20 000:ssa EU:n koulussa. Kun tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimuksessa tiedusteltiin kouluilta näistä työkaluista, useimmat kuitenkin totesivat, etteivät ne tunteneet niitä tai eivät olleet käyttäneet niitä. Kyselytutkimuksessa kävi myös ilmi, että SELFIE – kaikkein viimeisin aloite – oli selvästi koulujen vähiten tuntema väline ja sen jälkeen tuntemattomin oli EU:n koodausviikko. Italiassa, Kreikassa ja Kroatiassa oli kuitenkin vain hyvin harvoja kouluja, jotka eivät tunteneet eTwinningiä (ks. kaavio 5).

36 Tarkastajat analysoivat komission tietoja sekä Eurostatin vuoden 2020 koulutilastoja, jotka kattoivat kaikki jäsenvaltiot. Myös tästä analyysista kävi ilmi, että SELFIEtä käyttävien opiskelijoiden ja opettajien osuus vaihteli merkittävästi jäsenvaltiosta toiseen. Espanjassa ja Portugalissa osuus oli suurin, kun taas muissa jäsenvaltioissa ei ollut juurikaan kouluja, jotka olisivat käyttäneet tätä välinettä (ks. kaavio 6).

37 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastuskäyntinsä kohteena olleissa jäsenvaltioissa, että yksittäiset koulut eivät tunteneet SELFIEtä eikä työkalua ollut sisällytetty kansallisiin tai alueellisiin digitaalisen koulutuksen strategioihin. Nämä olivat keskeiset syyt siihen, ettei välinettä käytetty. Kroatiassa ja Itävallassa koulut käyttivät kansallisia välineitä, joilla oli samanlaiset ominaisuudet kuin SELFIEssä mutta jotka oli kehitetty ennen SELFIEtä. Tarkastajat toteavat, että SELFIEn yleistavoite saattaa vaarantua, jos välineen on kilpailtava koulujen jo käyttämien työkalujen ja prosessien kanssa. Komissio selitti, että rekisteröityjen käyttäjien määrä Espanjassa ja Portugalissa (jotka eivät olleet tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena) oli suuri, koska kansalliset opetusministeriöt olivat edistäneet aktiivisesti SELFIEn käyttöä kouluissa.

38 Myös eTwinning-toimia käytettiin huomattavan vaihtelevalla tavalla niissä jäsenvaltioissa, joihin tilintarkastustuomioistuin teki tarkastuskäynnin. Esimerkiksi Italiassa vastuuministeriö oli järjestänyt erityiskoulutusta, jonka tarkoituksena oli tukea opettajia välineen käytössä ja edistää aloitetta kouluissa. Muissa jäsenvaltioissa kansalliset ja alueelliset opetusministeriöt eivät olleet erityisemmin kannustaneet kouluja osallistumaan EU-toimiin eivätkä sisällyttäneet näitä toimia opetussuunnitelmiinsa.

Digitalisointi ei ollut kouluihin liittyvien strategisten kumppanuushankkeiden painopiste

39 Komissio on edistänyt strategisia kumppanuuksia, jotka liittyvät kouluihin ja muihin koulutusalalla toimiviin organisaatioihin. Niiden avulla komissio pyrkii tukemaan innovatiivisten käytäntöjen kehittämistä, siirtämistä ja/tai toteuttamista organisaatio-, paikallis-, alue- ja jäsenvaltiotasolla sekä Euroopan tasolla. Vaikka digitalisointi ei ollut Erasmus+ -ohjelman nimenomaisena tavoitteena kaudella 2014–2020, komission suuntaviivoissa kehotettiin kouluja hakeutumaan hankkeisiin, joissa edistettiin tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvaa opetusta, avointa koulutusta ja digitaalisen aikakauden innovatiivisia käytäntöjä. Suuntaviivoissa on vuodesta 2020 lähtien korostettu entistä voimallisemmin suorituskykyisten digitaalisten koulutusekosysteemien kehittämistä ja digitaalisten teknologioiden laajempaa hyödyntämistä opetuksessa ja oppimisessa. Tästä syystä tilintarkastustuomioistuin tutki, missä määrin Erasmus+ -ohjelma on auttanut kouluja näiden digitalisointipyrkimyksissä.

40 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio ei ole antanut Erasmus+ -ohjelman yhteydessä tarkempaa määritelmää termille digitalisointi eikä selventänyt, millainen vaikutus rahoituksen avulla on tarkoitus saada aikaan. Hankkeiden valintaperusteissa ei ole erityisesti painotettu tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä hankkeita tai koulujen digitalisointia. Ennen koronapandemiaa toteutettiin yli 8 700 hanketta, joissa pyrittiin edistämään koulujen kumppanuuksia sekä koulujen ja muiden organisaatioiden välisiä strategisia kumppanuuksia. Komissio oli hyväksynyt näitä kumppanuuksia vuodesta 2015 lähtien. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että vain vähäisessä osassa niistä hankkeista, jotka toteutettiin tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa, pyrittiin lisäämään digitaalisia taitoja tai ottamaan käyttöön uusia tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvia oppimismenetelmiä kouluissa. Komissio käynnisti elokuussa 2020 koronapandemian vastatoimena ylimääräisen ehdotuspyynnön, jonka yhteydessä se tarjosi 100 miljoonan euron lisärahoituksen digitaalisen koulutusvalmiuden edistämiseen. Tämä rahoitus oli suunnattu kouluille ja muille koulutusyksiköille²⁴. Vuonna 2022 hankkeet, joille tämän ehdotuspyynnön perusteella oli annettu taloudellista tukea, olivat kuitenkin edelleen käynnissä eikä tuloksia ollut vielä saatavilla.

41 Tilintarkastustuomioistuin poimi otoksen, johon sisältyi kymmenen strategiseen kumppanuuteen tähtäävää hanketta. Hankkeet oli aloitettu ennen vuotta 2020, ja digitalisointi muodosti osan niiden sisällöstä. Tarkastajat havaitsivat, että jos koronapandemia ei ollut viivästyttänyt hankkeita, niissä oli saavutettu suunnitellut tuotokset ja ne olivat tukeneet osallistujia tarjoamalla innovatiivisia oppimis- ja opetusratkaisuja. Hankkeiden vaikutus rajoittui kuitenkin lähinnä osallistujiin. Niitä ei ollut sisällytetty tai kytketty kansallisiin tai alueellisiin digitalisointistrategioihin, eikä niiltä edellytetty koordinointia muiden EU:n rahoittamien tai kansallisesti rahoitettujen toimien kanssa. Vain kahdessa niistä hankkeista, jotka tilintarkastustuomioistuin tarkasti, uudet lähestymistavat oppimiseen olivat tulleet erottamattomaksi osaksi koulujen opetussuunnitelmaa. Näissäkin kahdessa hankkeessa puuttui kuitenkin tieto siitä, oliko kyseisiä lähestymistapoja levitetty myös sellaisiin kouluihin, jotka eivät olleet osallistuneet hankkeeseen.

EU:n taloudellinen tuki edisti koulujen digitalisointia, mutta rahoituksen kohdentamisessa oli puutteita

EU:n rahoittamia toimia ei aina ollut sisällytetty asianmukaisesti koulujen digitalisointia koskeviin kansallisiin strategioihin

42 Kun jäsenvaltioiden tai alueiden lähestymistapa koulujen infrastruktuuri‑investointeihin, opettajien ammatilliseen kehittämiseen sekä sähköisten sisältöjen ja digitaalista opetusta koskevien toimintamallien saatavuuteen on strateginen ja koordinoitu, on mahdollista, että digitaalisen koulutuksen valtavirtaistaminen kouluihin onnistuu paremmin. Tätä taustaa vasten tilintarkastustuomioistuin tutki, oliko EU:n rahoittamat toimet niissä jäsenvaltioissa, joihin tilintarkastustuomioistuin teki tarkastuskäynnin, vähintäänkin otettu asianmukaisesti osaksi koulujen digitalisoimista koskevia, ajantasaisia kansallisia tai alueellisia strategioita.

43 Tarkastajat havaitsivat, että EU:n rahoittamia toimia ei aina ollut sisällytetty asianmukaisesti koulujen digitalisointia koskeviin kansallisiin strategioihin. Osasyynä tähän on se, että EU:n (tai kansallisissa) säädöksissä ei vaadita tällaista sisällyttämistä. Tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että älykkään erikoistumisen strategiat, jotka olivat ennakkoedellytys sille, että jäsenvaltiot tai alueet saivat koheesiopolitiikan varoja tutkimusta, teknologian kehittämistä ja innovointia koskeviin investointeihin, eivät nimenomaisesti edellyttäneet koulujen digitalisointiin tähtääviä toimia²⁵.

44 Osana Nordrhein-Westfalenin (Saksa) digitaalistrategiaa (Digitalstrategie Schule NRW) opettajille ja opiskelijoille tarjottiin lainalaitteita. Opettajien laitteet rahoitettiin viime kädessä elpymis- ja palautumistukivälineestä ja opiskelijoiden laitteet REACT‑EU‑välineestä. Mihinkään digitalisointistrategiaan ei kuitenkaan ollut sisällytetty suunniteltua kansallista koulutusalustaa eikä koulutuksen osaamiskeskusten tukea (ks. laatikko 1). Vuoden 2022 puolivälissä nämä olivat edelleen erillisiä koulujen digitalisoinnin tukitoimenpiteitä. Erillisyys johtui siitä, että hallintokehystä, jolla olisi varmistettu, että osavaltiot käyttävät suunniteltuja palveluja kouluissaan, ei ollut olemassa. Tältä osin on huomattava, että osavaltiot ovat keskeisiä toimijoita koulutuksen alalla Saksassa ja niillä on yksinomainen vastuu kouluopetuksesta. Tilintarkastustuomioistuimen mielestä edellä kuvattu erillisyys voi vähentää merkittävästi lisäarvoa, jota kyseiset toimenpiteet tuottavat kouluille.

45 Kreikassa ja Puolassa EU:n rahoittamia hankkeita, jotka koskivat esimerkiksi laitteiden hankintaa, ei ollut otettu osaksi koulujen digitalisointistrategioita kaudella 2014–2020. Kroatia on laatinut yleisen strategian, jonka tavoitteena on kehittää ja laajentaa nykyaikaisten tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien opetusmenetelmien käyttöä kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa koulutustyypeissä. Osana tätä strategiaa Kroatia on yhdistänyt koulujen digitalisointikysymykset yhdeksi hankkeeksi, joka käynnistettiin vuonna 2015. Näin Kroatia on voinut omaksua pitkälti kokonaisvaltaisen lähestymistavan koulujensa digitalisointiin. Itävallan toteuttamassa koulujen digitalisointistrategiassa EU:n rahoittamat toimet olivat keskeisiä, sillä laitteiden tarjoaminen opiskelijoiden käyttöön oli strategian taloudellisesti merkittävin osatekijä.

46 Italiassa eräät toimet, jotka rahoitettiin kauden 2014–2020 koheesio-ohjelmista, oli sisällytetty asianmukaisesti kansalliseen koulujen digitalisointisuunnitelmaan (ks. kohta 27). Uudessa toimintasuunnitelmassa, jonka avulla tuetaan digitaalisiin taitoihin liittyvää uutta yleisstrategiaa, viitattiin koulujen digitalisointitoimiin vain siltä osin kuin toimet oli tarkoitus rahoittaa elpymis- ja palautumistukivälineestä. Vaikka Italia oli kesäkuussa 2022 hyväksynyt School 4.0 -suunnitelman koulujen varustamiseksi innovatiivisilla luokkahuoneilla, se ei kuitenkaan ollut päivittänyt koulujensa digitalisointistrategiaa. Tämän seurauksena puuttuu riittävän täsmällinen selvitys siitä, miten elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettuja toimia täydennetään muilla EU:n toimilla, jotka rahoitetaan kauden 2021–2027 koheesio-ohjelmista, tai miten niitä täydennetään kansallisesti rahoitetuilla toimilla, jotka ovat tarpeen elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettujen toimien täysimääräisen vaikuttavuuden varmistamiseksi.

47 Kreikka, joka suunnittelee, että elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitetaan vuoteen 2025 asti merkittäviä koulujen digitalisointiin kohdistuvia investointeja (ks. liite I), esitti vuonna 2021 strategian, joka koski yhteiskunnan ja talouden digitaalista siirtymää (Bible for Digital Transformation 2020–2025). Strategia on kattava ja koskee myös opetusta ja kouluja. Vuoteen 2022 mennessä oli kuitenkin laadittu vain karkea arvio määrärahoista, jotka tarvitaan elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettujen toimenpiteiden täydentämiseksi, eikä vastuuministeriö ollut muuntanut koulutusalan painopisteitä konkreettisiksi toimintasuunnitelmiksi.

48 Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa (Kroatiaa lukuun ottamatta) EU:n rahoittamat toimet olivat yleensä yksittäisiä tukitoimia, kuten laitteiden hankintaa opettajille tai opiskelijoille taikka opettajien koulutusta. Niinpä kun kyseisiä toimia ei ole otettu riittävällä tavalla osaksi kansallisia tai alueellisia strategioita, seurauksena on riski, että EU-varoja käytetään hajanaisesti, jolloin niiden mahdollinen vaikutus pienenee.

EU-rahoituksen ansiosta jäsenvaltiot pystyivät tukemaan koulujen digitalisointia, mutta joskus EU-rahoitus vain korvasi aiemmin myönnetyn kansallisen rahoituksen

49 Sekä kauden 2014–2020 koheesiopolitiikan rahastoihin että elpymis- ja palautumistukivälineen tukeen sovelletaan ehtoa, jonka mukaan ne eivät saa tulla jäsenvaltion julkisten tai vastaavien rakenteellisten menojen eivätkä toistuvien kansallisten talousarviomenojen tilalle ja niiden on täydennettävä muista EU-ohjelmista ja välineistä myönnettävää tukea (täydentävyysperiaate)²⁶. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin tutki, olivatko EU:n rahoittamat koulujen digitalisointitoimet tämän periaatteen mukaisia.

50 Käydessään läpi poimimaansa otosta tarkastajat havaitsivat Nordrhein‑Westfalenissa (Saksa) koulujen digitalisointitoimia, jotka oli sisällytetty Saksan elpymis- ja palautumissuunnitelmaan jälkikäteen. Viranomaiset olivat kyseisessä tapauksessa päättäneet jo vuoden 2020 alkupuolella rahoittaa opettajille tarkoitettuja laitteita osavaltion talousarviosta. Nyt tämä toimenpide rahoitetaan uudelleen elpymis‑ ja palautumistukivälineestä. Tämä lähestymistapa oli sovellettavien sääntöjen mukainen, ja siitä syystä komissio hyväksyi sen neuvotteluissa, jotka koskivat Saksan elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Vaikka lähestymistapa on muodollisesti täydentävyysperiaatteen mukainen ja vastaa sitä lainsäädännössä vahvistettua mahdollisuutta, että menoja sisällytetään suunnitelmaan jälkikäteen²⁷, tarkastajat katsovat, että tällaisessa tapauksessa elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnetyllä EU-rahoituksella ei ole todellista lisäarvoa.

EU:n rahoittamilla toimilla edistettiin koulujen digitalisointia, mutta tuloksia, joita elpymis- ja palautumistukivälineen rahoittamilta toimenpiteiltä odotetaan, ei ole määritetty selkeästi

51 Niissä jäsenvaltioissa, jotka käyttivät koheesiopolitiikan varoja koulujen digitalisointiin, tilintarkastustuomioistuin tutki, vastasivatko hankkeet koulujen todellisia tarpeita ja olivatko ne saavuttaneet tavoitellut tuotoksensa. Vuonna 2022 suurin osa elpymis- ja palautumistukivälineestä tuettavista toimenpiteistä oli vasta käynnistymässä niissä jäsenvaltioissa, joihin tilintarkastustuomioistuin teki tarkastuskäynnin. Tästä syystä tilintarkastustuomioistuin arvioi, kuinka selkeästi välitavoitteet ja tavoitteet oli edistymisen osoittamisen näkökulmasta määritelty. Tilintarkastustuomioistuin arvioi myös, mitä tuloksia investoinneilta odotettiin. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin arvioi yksittäisiä toimenpiteitä Saksassa (opettajille tarkoitetut laitteet) ja Itävallassa (opiskelijoille tarkoitetut laitteet) sellaisissa kouluissa, jotka olivat jo saaneet tukea kyseisistä toimenpiteistä.

52 Koheesiopolitiikan rahastoissa EU:n rahoittamat hankkeet, jotka tilintarkastustuomioistuin tarkasti, koskivat yleensä digitalisoinnin yksittäisiä osatekijöitä, kuten tieto- ja viestintäteknisten laitteiden hankintaa, opettajien koulutusta tai digitaalisen oppimateriaalin tarjoamista kouluille erityisten alustojen kautta. Tilintarkastustuomioistuimen analyysista kävi ilmi, että hankkeet useimmiten saavuttivat tavoitellut tuloksensa, mutta tarkastajat havaitsivat useita tekijöitä, jotka estivät tarkastuskäynnin kohteena olleita kouluja hyödyntämästä EU-tukea parhaalla mahdollisella tavalla (ks. laatikko 3).

53 Jäsenvaltioiden käyttäessä elpymis- ja palautumistukivälinettä koulujensa digitalisointiin välitavoitteissa ja tavoitteissa, jotka jäsenvaltioiden on täytettävä tyydyttävästi ennen välineen tuen maksamista, mainitaan yleensä panokset tai tuotokset, kuten investoidut määrät, hankitut laitteet tai koulutettujen opettajien määrä. Eräässä toisessa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa oli todettu aiemmin, että jotkin välitavoitteet ja tavoitteet olivat epäselviä eivätkä kattaneet toimenpiteiden kaikkia keskeisiä vaiheita. Lisäksi todettiin, että välitavoitteilla ja tavoitteilla mitattiin pikemminkin tuotosta kuin vaikutusta²⁸. Vaikutusindikaattoreilla on määritelmänsä mukaan pidempi aikahorisontti, joka ei välttämättä sovellu hyvin elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon rajalliseen määräaikaan. Se, että vaikutusindikaattoreita vältettiin, rajoittaa kuitenkin huomattavasti mahdollisuutta arvioida toimenpiteiden tuloksellisuutta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös tämän tarkastuksen yhteydessä esimerkkejä puutteellisesti määritellyistä välitavoitteista ja tavoitteista, joissa ei mainittu, millaisia tuloksia koulujen digitalisoinnista odotettiin. Näin ollen jäsenvaltioille voidaan maksaa välineen varat täysimääräisesti, vaikka kouluissa olisi tuossa vaiheessa saavutettu vain heikkoja tuloksia tai ei tuloksia lainkaan (ks. laatikko 4).

54 Elpymis- ja palautumistukivälineessä EU-tuki maksetaan, kun jäsenvaltio on täyttänyt tyydyttävästi tavoitteet ja välitavoitteet, jotka on määritelty kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koskevassa neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä. Kun jäsenvaltiot tekivät arvioita niistä elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisällytettävistä määristä, jotka koskivat välineestä rahoitettavia koulujen digitalisointi‑investointeja, ne yleensä hyödynsivät saatavilla olevia tietoja, jotka koskivat aiemmin toteutettuja samanlaisia toimia. Koska väline oli kiireellinen, ennen arvioiden sisällyttämistä suunnitelmiin ei kuitenkaan tehty kustannus-hyötyanalyysejä. Kansallisista elpymis- ja palautumissuunnitelmista käytyjen neuvottelujen aikana komissio tarkasti ja validoi jäsenvaltioiden arviot²⁹.

55 Toisin kuin muissa EU:n tukimuodoissa, elpymis- ja palautumistukivälineessä kulut, jotka jäsenvaltiot tosiasiassa maksavat toimenpiteiden vuoksi, voivat olla suurempia tai pienempiä kuin määrät, jotka on sisällytetty kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan³⁰. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kahden jäsenvaltion osalta, että kahdessa toimenpiteessä, joita oltiin jo toteuttamassa, kustannusarviot olivat huomattavasti suurempia kuin toteutuksen aikana aiheutuneet todelliset kustannukset (ks. laatikko 5). Komissio käyttää näitä kustannusarvioita vahvistaakseen jäsenvaltiolle maksettavan rahoituksen määrän³¹.

Koulut eivät osallistuneet riittävästi tarpeiden määrittämiseen, mikä vähensi EU:n rahoituksen vaikutusta

56 Koulujen digitalisointia koskevat kansalliset tai alueelliset strategiat voivat toimia vain lähtökohtana sen määrittelemiselle, mitä koulujen olisi saavutettava ja mitä koulut erityisesti tarvitsevat. Näin ollen on tärkeää, että koulujen tarpeet määritetään asianmukaisella tasolla ja tavoitteena pidetään opiskelijoiden oppimistulosten parantamista. Tilintarkastustuomioistuin tutki siksi, kuinka hyvin tarkastuskäynnin kohteena olleet jäsenvaltiot olivat EU:n rahoittamia hankkeita määritellessään ottaneet huomioon koulujen tarpeet.

57 Koulujen mahdollisuudet kertoa digitalisointitarpeistaan vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioissa, joihin tarkastajat tekivät tarkastuskäynnin. Esimerkiksi Saksassa paikalliset kouluviranomaiset ovat vastuussa koulujen internetyhteyksistä ja laitteiden toimittamisesta koulujen käyttöön, kun taas osavaltio määrittelee koulutuspolitiikan, maksaa opettajien palkat ja tarjoaa heille koulutusta. Kroatiassa yksi julkinen elin vastaa infrastruktuurista, opettajien tieto- ja viestintäteknisestä koulutuksesta sekä digitaalisen oppimateriaalin edellyttämien ohjelmistojen toimittamisesta julkisille kouluille. Italiassa kouluilla on tietty liikkumatila laitteiden ja palvelujen ostamisen osalta, kun taas opetusministeriön vastuulla on järjestää koulutusta opettajille sekä antaa muuta tukea.

58 Tarkastajien havaintojen mukaan koulut eivät aina osallistuneet riittävästi hankintaprosesseihin niin, että ne olisivat voineet tuoda esille tarpeensa. Koulut eivät myöskään aina voineet noudattaa strategista lähestymistapaa digitaalisessa koulutuksessa. EU:n rahoittamissa hankkeissa voidaan siten saavuttaa asetetut tavoitteet ja edistää koulujen digitaalista kehitystä, mutta kyseiset hankkeet muodostavat edelleen hajanaisen kokonaisuuden eivätkä vaikuta merkittävästi koulujen digitalisointiin kokonaisuutena (ks. laatikko 6).

59 Tarkastajat totesivat tarkastuskäyntinsä kohteena olleiden jäsenvaltioiden osalta, että vain Kroatia oli soveltanut koheesiopolitiikan rahastoissa lähestymistapaa, jossa EU‑tukea hyödynnettiin yhden ainoan toimen kautta. Kyseisessä toimessa koordinoitiin investointeja tieto- ja viestintäteknisiin laitteisiin, opettajien ammatilliseen kehitykseen ja sähköisiin sisältöihin siten, että kaikilla kouluilla oli mahdollisuus käyttää järjestelmällisesti nykyaikaisia opetusmenetelmiä ja -tekniikoita sekä innovatiivisia opetus- ja oppimiskäytäntöjä. Muut jäsenvaltiot selittivät tuen yleistä tarvetta tavallisesti sillä, että digitaaliset taidot ja koulujen internetyhteydet olivat kansallisten tai kansainvälisten tutkimusten tai arviointien mukaan keskitasoa huonompia. Joskus toimenpideohjelmissa viitattiin myös yleisluontoisempiin tavoitteisiin, kuten tarpeeseen vähentää koulupudokkaiden määrää tai parantaa opettajien ja opiskelijoiden taitoja kokonaisuutena. Tällaisissa tapauksissa digitalisoinnin tukitoimia täydennettiin usein toimilla, jotka eivät liittyneet digitalisointiin, eikä ollut selvää, millaisia tuloksia koulujen odotettiin tarkalleen ottaen saavuttavan digitalisointipyrkimyksillään.

Monet koulut eivät vielä hyödynnä digitalisoinnin tarjoamia mahdollisuuksia

60 Kun pyrkimyksenä on edistää digitaaliteknologian käyttöönottoa kouluissa, on keskeistä, että opettajia ja opiskelijoita kannustetaan asianmukaisten opetus- ja koulutussuunnitelmien avulla käyttämään uutta teknologiaa kaikissa oppiaineissa. Opetusmateriaalien saatavuus ja laatu ovat itsessään edellytys koulujen digitalisoinnille, mutta ne eivät takaa parempaa oppimista. Näin ollen koulujen ja opettajien on oppimista ja opetusta tehostaakseen kyettävä käyttämään näitä resursseja, ja kyse on varsinkin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä koulutuksen alalla³².

61 Jotta tieto- ja viestintätekniikka voitaisiin ottaa osaksi koulujen jokapäiväistä elämää niin laajasti kuin mahdollista, koulujen on lisäksi omaksuttava tapoja tukea digitaalisen koulutuksen hyödyntämistä oppitunneilla. Tällainen tuki voi olla epävirallista esimerkiksi siten, että opettajille kerrotaan digitaalisen koulutuksen eduista yleisellä tasolla. Toisaalta voidaan laatia virallisia strategioita tai kirjallisia julkilausumia, esimerkiksi digitalisointiin sovellettavia toimintaperiaatteita (e-strategioita), jotka hyväksytään koulujen tasolla. Näin voitaisiin auttaa kouluja myös määrittelemään omat tarpeensa paremmin.

62 Tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimuksessa tiedusteltiin kouluilta, millaisia laitteita niiden käytettävissä oli, osasivatko opettajat koulujen mielestä käyttää digitaalisia teknologioita oppimisessa ja opetuksessa ja missä koulujen näkemyksen mukaan tarvittiin edelleen eniten toimia. Kyselystä kävi ilmi, että lähes kaikki vastanneet koulut käyttivät digitaalisia laitteita tavalla tai toisella. Vastausten perusteella saattoi kuitenkin päätellä, että koulujen käytettävissä olevien laitteiden määrässä ja laadussa oli edelleen huomattavia eroja. Eroja ilmeni myös sen suhteen, kuinka hyvin opettajien katsottiin valmistautuneen digitaaliseen opetukseen ja kuinka usein ja missä digitaalista opetusta todella hyödynnettiin (ks. liite III).

63 Vaikka tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa oli otettu käyttöön pakollisia tieto- ja viestintätekniikan oppitunteja tietyillä luokilla tai niissä ainakin aiottiin tehdä niin, monet tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimukseen vastanneet koulut totesivat, että tieto- ja viestintätekniikan oppituntien ulkopuolella alle kolmannes opiskelijoista käyttää kouluoppimisessa digitaalista laitetta vähintään kerran viikossa. Tämä tarkoittaa, että tieto- ja viestintätekniikan käyttö kaikissa oppiaineissa on monissa kouluissa edelleen harvinaista (ks. kaavio 7).

64 Kauden 2014–2020 toimenpideohjelmissa tai kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa, jotka tilintarkastustuomioistuin kävi läpi, ei vaadittu, että EU‑tukea saavilla kouluilla olisi käytössään strategioita tai toimintamalleja, joiden avulla varmistettaisiin digitaaliteknologioiden laaja-alainen käyttö opetuksessa.

65 Tarkastuskäynnin kohteena olleista jäsenvaltioista vain Itävalta edellyttää oikeudellisesti, että koulujen on laadittava kehittämis- ja täytäntöönpanosuunnitelma, jolla tuetaan tieto- ja viestintätekniikan ja digitaalisen median hyödyntämistä koulutuksessa. Suunnitelma on laadittava, jos koulu on osallistunut elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettuun toimenpiteeseen, jolla on hankittu opiskelijoille digitaalisia laitteita. Suunnitelmassa määritellään lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet ja toimet³³. Vastuuministeriöllä ei kuitenkaan ollut ajantasaista tietoa siitä, kuinka moni koulu oli tosiasiassa noudattanut tätä oikeudellista vaatimusta.

66 Saksassa Nordrhein-Westfalenin osavaltion opetusministeriö antoi koulujen käyttöön laatua koskevan viitekehyksen. Ministeriö oli digitaalisten opetusmenetelmien valtavirtaistamiseksi määrännyt vuonna 2018, että digitaalisen median toimintamallit olivat pakollisia kouluissa. Italiassa opetusministeriö pyysi vuonna 2020, että koulut hyväksyisivät integroitua digitaalista opetusta koskevan suunnitelman. Tämä johtui pääasiassa niistä vaikutuksista, joita koronapandemialla oli kouluihin. Kreikassa koulut ovat voineet sisällyttää kehityssuunnitelmiinsa digitaalisia taitoja vapaaehtoisuuden pohjalta.

67 Edellä mainitun perusteella tarkastajat kysyivät kouluilta, olivatko ne laatineet virallisen strategian (tai toimintamallin) digitaalisten teknologioiden käyttämisestä opetuksessa. Tällaiset toimintamallit voivat koskea esimerkiksi tämänhetkisiä tai toiveissa olevia koulujen tietotekniikkainfrastruktuureja taikka kyberturvallisuutta. Niissä voi olla kyse myös jatkuvasta tieto- ja viestintätekniikkakoulutuksesta opettajille, digitaalisten laitteiden valveutuneesta käytöstä tai alustojen ja digitaalisten oppimateriaalien hyödyntämisestä opetuksessa. Vähintään puolessa tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimukseen vastanneista kouluista oli käytössä tällaisia toimintamalleja (ks. kaavio 8).

68 Kyselytutkimukseen annettuja vastauksia koskeva tilintarkastustuomioistuimen analyysi osoittaa myös, että koulut, joilla ei ole käytössään e-strategiaa, käyttävät tieto‑ ja viestintätekniikkaa opetuksessaan vähemmän. Tarkastajien näkemyksen mukaan tämä korostaa sitä, että koulujen viralliset lähestymistavat, jotka koskevat digitalisoinnin potentiaalin mahdollisimman vaikuttavaa hyödyntämistä, ovat tärkeitä.

Vain muutamat jäsenvaltiot arvioivat tuloksia, jotka on saatu aikaan koulujen digitalisointiin tarkoitetun EU-tuen avulla

69 Koulujen digitalisointi ei ole päämäärä sinänsä, vaan avoin prosessi, jossa tuetaan opiskelijoiden taitojen kehittämistä ja parannetaan oppimistuloksia. Laitteiden hankkiminen tai opettajien koulutus ovat näin ollen ennakkoedellytys koulujen onnistuneelle digitalisoinnille, mutta ne eivät itsessään osoita koulujen digitaalisen koulutuksen laatua. Digitalisointiprosessin seurannan avulla on helpompi selvittää, tuottavatko käytetyt resurssit tuloksia opiskelijoiden hyödyksi. Seuranta ja arviointi ovat myös merkityksellisiä, kun arvioidaan EU-tuen tuloksellisuutta, tehokkuutta ja vaikutusta³⁴. Tästä syystä tilintarkastustuomioistuin tutki, oliko komissiolla ja tarkastuskäynnin kohteena olleilla jäsenvaltioilla käytössään menettelyjä, joilla ne seurasivat ja arvioivat, kuinka koulut olivat EU-varojen avulla edistyneet digitaalisessa opetuksessaan.

70 Komissio on vuodesta 2013 lähtien tukenut kansainvälistä monilukutaitoon liittyvää kyselytutkimusta (International Computer and Information Literacy Study, ICILS), jossa viiden vuoden välein arvioidaan opiskelijoiden ja opettajien tieto- ja viestintätekniikkatietämystä. Tutkimus tehdään valikoiduissa maissa eri puolilla maailmaa. EU:sta tuoreimpaan käytettävissä olevaan tutkimukseen (vuodelta 2018) osallistuivat Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa, Suomi, Tanska ja Tšekki. Seuraava tutkimus tehdään vuonna 2023.

71 Samalla on todettava, että komissiolla ei ole kattavia tietoja koulujen digitalisointiin käytetyn rahoituksen kokonaismäärästä. Koska digitaalinen koulutus ja koulujen digitalisointi eivät olleet koheesiorahastojen nimenomaisia temaattisia tavoitteita kaudella 2014–2020, jäsenvaltioilla ei ollut velvollisuutta kerätä ja ilmoittaa niihin liittyviä tietoja komissiolle. Komissio ei myöskään erityisesti seuraa, miten EU‑rahoitus edistää digitaalista koulutusta.

72 Jäsenvaltioiden, jotka käyttivät EU-varoja koulujen digitalisointiin, ei myöskään tarvinnut tehdä erityisiä arviointeja siitä, miten koulujen digitaalinen opetus oli edistynyt EU-varojen avulla. Indikaattorit, jotka jäsenvaltioiden oli määriteltävä voidakseen seurata koheesiorahastojen toimenpideohjelmien tuotoksia ja tuloksia³⁵, keskittyivät kuhunkin investointiprioriteettiin kokonaisuutena. Nämä indikaattorit joko eivät olleet riittävän eriteltyjä, jotta niistä olisi saatu tietoa koulujen digitalisoinnin edistymisestä, tai ne rajoittuivat yksittäisiin toimiin, kuten siihen, mikä prosenttiosuus opettajista oli osallistunut harjoituskursseille digitaalisten taitojen parantamiseksi.

73 Vastaavasti koska elpymis- ja palautumistukiväline on luonteeltaan väliaikainen, komissio ei pyytänyt sitä käyttäviä jäsenvaltioita sisällyttämään elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa sellaisia seurantaan ja arviointiin liittyviä välitavoitteita tai arvioimaan sellaisia toimenpiteitä, jotka koskivat koulujen digitalisoinnin tukea. Näin ollen jäsenvaltioiden ei yleisesti ottaen tarvitse arvioida, ovatko elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitetut toimenpiteet tosiasiassa parantaneet digitaalista koulutusta.

74 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastuskäyntinsä kohteena olleissa jäsenvaltioissa, että ainoastaan Kroatiassa ja Italiassa oli käytössä lähestymistapoja, joissa seurattiin järjestelmällisesti, kuinka EU-tukea saavien koulujen digitalisointi edistyi (ks. laatikko 7).

75 Muissa jäsenvaltioissa tuloksia seurattiin yleensä vain yksittäisten hankkeiden osalta, eikä käytössä ollut järjestelyjä, joiden avulla olisi voitu säännöllisesti arvioida EU:n rahoittamien toimenpiteiden vaikutusta digitaaliseen koulutukseen. Tämän vuoksi on haastavaa arvioida, missä määrin EU- tuki on parantanut koulujen digitalisointia.

Vain harvat koulu voivat käyttää gigabittiyhteyksiä

Monien koulujen todelliset yhteydet ovat edelleen heikkoja

76 Nopeiden internetyhteyksien ja -verkkojen saatavuus on ennakkoedellytys sille, että kouluissa voidaan käyttää huipputason tietoteknisiä laitteita. Näin ollen tilintarkastustuomioistuin tutki, olivatko jäsenvaltiot, joihin se teki tarkastuskäynnin, muuntaneet komission vuodelle 2025 asettaman strategisen gigabittiyhteystavoitteen sellaisiksi kansallisiksi strategioiksi tai lähestymistavoiksi, joiden avulla kaikki koulut olisi yhdistetty gigabitti-internetiin vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi tarkastajat selvittivät, oliko koulujen yhteyksien avulla tosiasiassa mahdollista hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa asianmukaisesti.

77 Vaikka komissio seuraa digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin avulla kotitalouksien yleistä edistymistä kohti EU-tason internetyhteystavoitetta, sillä on vain vähän tietoa koulujen todellisista yhteyksistä eikä se erityisesti seuraa niitä. Kaikki tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena olleet jäsenvaltiot seurasivat, kuinka niiden koulujen yhteydet olivat kokonaisuutena edistyneet, mutta tarkastajat panivat merkille, että tosiasiallisten yhteyksien arviointi oli jossain määrin hankalaa Itävallassa, Puolassa ja Saksassa. Nordrhein-Westfalenissa (Saksa) tiedot tosiasiallisista yhteyksistä olivat ristiriitaisia. Alueministeriö teki säännöllisesti kouluihin liittyviä selvityksiä, mutta sen tiedot poikkesivat merkittävästi tiedoista, jotka liittovaltiotasolla kerättiin televiestintäpalvelujen tarjoajilta. Itävallan viranomaisilla oli käytössään vain vanhentuneita tietoja, sillä ne eivät olleet tehneet kouluihin liittyviä selvityksiä koronapandemian puhkeamisen jälkeen. Lisäksi ilmeni, että koulujen osoitteita ja kansallisen laajakaistakartaston tietoja – gigabittiyhteyksien saatavuuteen liittyvää keskeistä tietolähdettä – oli teknisesti vaikeaa sovittaa yhteen. Puolassa seuranta kattoi jo yli 85 prosenttia kouluista, ja sen kattavuus edelleen parani sitä mukaa kuin yhteyksien asentaminen kouluille edistyi.

78 Komission vuoden 2025 tavoitteissa on kyse ainoastaan gigabittiyhteyksien saatavuudesta, ei siitä, ottavatko koulut tosiasiassa palveluita käyttöönsä. Tilintarkastustuomioistuin tutki tarkastuksensa kohteena olleissa jäsenvaltioissa sopimuksia, jotka oli tehty televiestintäpalvelujen tarjoajien kanssa. Sopimuksista kävi ilmi, että vain pieni osa tutkituista kouluista tosiasiassa käytti gigabittilaajakaistayhteyksiä ja pystyi näin hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikan potentiaalia digitaalisessa koulutuksessa parhaalla mahdollisella tavalla (ks. kaavio 9).

79 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi lisäksi kaikissa tarkastuskäyntinsä kohteena olleissa jäsenvaltioissa, että riittämätön infrastruktuuri estää monia kouluja hyödyntämästä käytettävissä olevia yhteyksiä parhaalla mahdollisella tavalla opetuksessa. Monet koulurakennukset ovat vanhoja, ja ne olisi päivitettävä asentamalla niihin asianmukainen verkkokaapelointi ja niiden luokkahuoneisiin Wi-Fi.

Jotkin jäsenvaltiot eivät ehkä saavuta vuoden 2025 gigabittiyhteystavoitetta

80 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että jäsenvaltioiden tavat edistää koulujensa gigabittiyhteyksiä olivat erilaisia. Nordrhein-Westfalenin (Saksa) aluehallitus pyrki antamaan yhteydet kaikille kouluille vuoden 2022 loppuun mennessä. Itävalta sen sijaan suunnitteli toteuttavansa vuoden 2023 loppuun mennessä yhteydet vain liittovaltion kouluille eli vain kymmenelle prosentille kaikista kouluista. Vastuu muiden koulujen yhteyksistä kuuluu paikallisille kouluviranomaisille, jotka voivat pyrkiä järjestämään nopeat yhteydet vastuualueensa kouluille – tai sitten eivät pyri. Kroatia ja Italia pyrkivät antamaan yhteydet koulurakennuksille vuoteen 2025 mennessä, mutta töiden loppuunsaattamiselle asetetut tavoiteajankohdat, jotka on vahvistettu kyseisten jäsenvaltioiden hankintaprosesseissa, ovat vasta vuoden 2026 puolivälissä. Kreikka aikoo muodostaa yhteydet julkishallinnon toimijoille – myös kaikille kouluille – vuoteen 2027 mennessä (ks. kaavio 10).

81 Komissio on tehnyt tutkimuksen EU-27:n kansallisista laajakaistasuunnitelmista. Tutkimuksen viimeisimmän päivityksen mukaan vain muutamat jäsenvaltiot ovat saavuttaneet edes Euroopan digitaalistrategian 2020 tavoitteet – tai päässeet lähelle niiden saavuttamista – vaikka kyseiset tavoitteet olivat vähemmän kunnianhimoisia kuin gigabittiyhteiskuntaa koskeva tavoite³⁶. Tutkimuksessa ei keskitytty erityisesti kouluihin, mutta siinä todettiin, että jäsenvaltioiden on tehostettava toimiaan, jos ne aikovat saavuttaa gigabittiyhteiskuntaa koskevat tavoitteet vuoteen 2025 mennessä – tai ainakin päästä lähelle niiden saavuttamista. Tarkastajien näkemyksen mukaan on epätodennäköistä, että kaikilla EU:n kouluilla olisi käytössään gigabitti-internetyhteydet vuoteen 2025 mennessä. Tämä johtuu siitä, että jäsenvaltioilta puuttuu koulujen yhteyksiä koskeva tiukka strateginen suunnittelu. Lisäksi tavoitteeseen liittyvät ohjelmat joko puuttuvat tai niiden täytäntöönpano on viivästynyt.

82 Tarkastuskäynnin kohteena olleista kuudesta jäsenvaltiosta vain neljä (Italia, Itävalta, Puola ja Saksa) oli hyväksynyt erityisiä tukiohjelmia, joiden avulla pyrittiin nopeuttamaan yhteyksien muodostamista kouluille. Puola oli käyttänyt EU-rahoitusta tähän tarkoitukseen jo ennen vuotta 2021. Italiassa niiden koulurakennusten määrä, joihin on saatu yhteydet ohjelman käynnistyttyä vuonna 2020, on kasvanut merkittävästi. Silti ohjelman täytäntöönpano on jo viivästynyt joillakin alueilla merkittävästi. Niinpä vaarana on, että vuoden 2025 tavoitetta kokonaisuutena ei saavuteta.

Johtopäätökset ja suositukset

83 Tilintarkastustuomioistuimen johtopäätös on, että EU:n tukemat toimenpiteet auttoivat kouluja niiden digitalisointipyrkimyksissä, mutta jäsenvaltiot käyttivät EU‑rahoitusta ilman riittävää strategista painotusta.

84 Komission digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita vastaamaan digitaalisen koulutuksen haasteisiin tarjoamalla välineitä, joiden avulla opettajat ja kouluttajat voivat hyödyntää teknologiaa paremmin. Tällöin esimerkiksi kehitetään digitaalisia taitoja tai tarjotaan aiheesta parempaa selvitystä ja parempia analyyseja. Kaikissa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa ei kuitenkaan ollut vuoteen 2022 mennessä laadittu koulujen digitalisointiin liittyviä strategioita, ja useimmat jäsenvaltiot eivät olleet ottaneet toimintasuunnitelman tavoitteita osaksi omia strategioitaan (ks. kohdat 25–29).

85 Vaikka joidenkin jäsenvaltioiden koulut olivat onnistuneet omaksumaan muutamia tärkeitä toimintasuunnitelman osatekijöitä, muissa jäsenvaltioissa monet koulut eivät edelleenkään suurelta osin tienneet näistä näkökohdista. Koronapandemian puhkeamiseen asti digitalisointi ei ollut painopisteenä koulujen strategisissa kumppanuushankkeissa, joita rahoitettiin Erasmus+ -ohjelmasta. Niinpä vain harvat hankkeet tukivat digitalisointia, ja niiden tulokset rajoittuivat useimmiten hankkeiden välittömiin osallistujiin (ks. kohdat 30–41).

Suositus 1 – Edistetään aktiivisemmin EU-toimia, jotka sisältyvät digitaalista koulutusta koskevaan toimintasuunnitelmaan, ja vahvistetaan strategisten kumppanuuksien vaikutusta

Komission olisi edistettävä aktiivisemmin omia toimiaan, jotka sisältyvät digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan, kuten SELFIEtä ja EU:n koodausviikkoa. Komissio voisi esimerkiksi tehdä tiiviimpää yhteistyötä koulujen kanssa ja vahvistaa strategisten kumppanuustoimien vaikutusta koulujen digitalisointiin.

Tavoiteajankohta: vuoden 2024 loppuun mennessä

86 Jäsenvaltiot eivät aina ole onnistuneet sisällyttämään EU:n rahoittamia toimia asianmukaisesti koulujen digitalisointia koskeviin kansallisiin tai alueellisiin strategioihin. Asianmukainen sisällyttäminen olisi kuitenkin voinut vähentää riskiä siitä, että EU:n talousarviosta rahoitetaan hajanaisia toimia, ja lisäksi sen avulla olisi voitu saada aikaan suurempia vaikutuksia. Jotkin jäsenvaltiot eivät myöskään olleet päivittäneet kauden 2021–2027 strategioitaan, ja oli epäselvää, miten nämä jäsenvaltiot aikovat rahoittaa toimet, jotka täydentävät EU:n rahoittamia toimenpiteitä (ks. kohdat 42–48).

87 Tässä tarkastuksessa tutkituissa EU:n rahoittamissa toimissa noudatettiin muodollisesti täydentävyysperiaatetta. Tarkastajat havaitsivat kuitenkin myös tapauksen, jossa jäsenvaltio oli sisällyttänyt erään toimenpiteen jälkikäteen kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa. Tämä rahoitus korvasi kansallisen rahoituksen, joka oli osoitettu toimenpiteelle jo ennen elpymis- ja palautumistukivälineen perustamista. Vaikka tämä on säädösten mukaista, tällaisen toimenpiteen rahoittamisesta ei synny todellista lisäarvoa (ks. kohdat 49 ja 50).

88 Useimmissa niissä EU:n rahoittamissa hankkeissa, jotka tässä tarkastuksessa tutkittiin, saavutettiin suunnitellut tuotokset, mutta kouluissa, joihin tarkastajat tekivät tarkastuskäynnin, tuli edelleen ilmi tekijöitä, jotka estivät kouluja hyödyntämästä EU:n rahoitusta parhaalla mahdollisella tavalla. Toimenpiteissä, joita tuettiin elpymis- ja palautumistukivälineestä, tarkastajat havaitsivat puutteita välitavoitteiden ja tavoitteiden määrittelyssä. Erityisesti on todettava, että yhdessäkään välitavoitteessa tai tavoitteessa ei mainittu, millaisia tuloksia toimenpiteissä oli määrä saada aikaan digitaalisen koulutuksen parantamiseksi. Kahden tässä tarkastuksessa tutkitun toimenpiteen osalta havaittiin myös, että kustannusarviot, jotka komissio oli hyväksynyt neuvotellessaan kyseisiin toimenpiteisiin liittyvistä kansallisista suunnitelmista, poikkesivat merkittävästi täytäntöönpanon aikana toteutuneista todellisista kustannuksista. Ylimääräinen tuki oli tämän seurauksena tosiasiassa talousarviotukea jäsenvaltioille. Koulut eivät lisäksi useinkaan osallistuneet riittävästi omien tarpeidensa määrittämiseen, mikä voi vähentää EU-tuen vaikutusta (ks. kohdat 51–59).

89 Lähes kaikki koulut käyttävät nykyään digitaalisia laitteita, mutta tieto- ja viestintäteknisten laitteiden saatavuus kouluissa tai koulutuksen antaminen opettajille eivät takaa, että oppiminen on laajapohjaisesti parempaa, jos koulut eivät ole kehittäneet tapoja tukea digitaalisen koulutuksen hyödyntämistä oppitunneilla. Monet koulut raportoivat edelleen, että niiden laitteet ovat riittämättömiä ja opettajia olisi koulutettava enemmän. Monet koulut eivät ole vielä myöskään omaksuneet virallista lähestymistapaa tieto- ja viestintätekniikan käyttämiseen oppitunneilla. Tämä voi estää niitä hyödyntämästä digitalisoinnin koko potentiaalia (ks. kohdat 60–68).

90 Komissiolla ei edelleenkään ole kattavia tietoja siitä, kuinka paljon rahoitusta koulujen digitalisointiin on kaikkiaan käytetty. Vain muutamat jäsenvaltiot ovat arvioineet tuloksia, jotka ne ovat saavuttaneet koulujen digitaalisen opetuksen parantamiseen tarkoitetun EU-rahoitustuen avulla. Tämä johtuu siitä, että tällaista arviointia ei ole vaadittu. Ohjelmakohtaiset indikaattorit eivät olleet informatiivisia, ja tarkastuskäynnin kohteena olleista kuudesta jäsenvaltiosta vain kahdessa seurattiin järjestelmällisesti, kuinka koulujen digitalisointi oli edistynyt EU:n rahoitustuen avulla (ks. kohdat 69–75).

Suositus 2 – Kytketään EU-rahoitus tiiviimmin tavoitteisiin ja tarpeisiin sekä kouluilta odotettuihin tuloksiin

Komission olisi – tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa – lujitettava kytkentää

1. digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman tavoitteiden, EU-tuen sekä koulujen digitalisointia koskevien kansallisten tai alueellisten strategioiden välillä
2. koulujen digitalisointia koskevan EU-tuen, selkeästi määriteltyjen tavoitteiden, koulujen tarpeiden sekä kouluille laajemmin levitettävissä olevien tulosten välillä.

Tavoiteajankohta: vuoden 2027 loppuun mennessä

91 Komissio asetti vuonna 2016 tavoitteen, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi järjestettävä kouluille gigabitti-internetyhteydet vuoteen 2025 mennessä ja annettava kouluille mahdollisuudet käyttää uusimpia tietoteknisiä laitteita ja ottaa käyttöön innovatiivisia opetus- ja oppimistapoja. Komissiolla on vain vähän tietoa koulujen todellisista yhteyksistä, eikä se erityisesti seuraa niitä. Itse asiassa vain pieni määrä kouluja voi käyttää gigabittiyhteyksiä ja siten hyödyntää tieto- ja viestintätekniikan potentiaalia parhaalla mahdollisella tavalla digitaalisessa koulutuksessa (ks. kohdat 76–79).

92 Jäsenvaltiot edistivät koulujen internetyhteyksiä vaihtelevalla tavalla: joissakin koulujen yhteyksiä tuettiin kansallisilla tukiohjelmilla, mutta toisilla ei ollut aiheesta mitään erityistä strategiaa. Koska tiukka strateginen suunnittelu puuttuu ja koulujen digitalisointia koskevien ohjelmien täytäntöönpano on viivästynyt, on epätodennäköistä, että kaikki EU:n koulut saavuttavat gigabitti-internetiä koskevan tavoitteen vuoteen 2025 mennessä (ks. kohdat 80–82).

Suositus 3 – Seurataan ja edistetään sitä, että kaikki koulut saavuttavat intenetyhteystavoitteet

Komission olisi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa

1. perustettava mekanismi, jonka avulla kerätään määräajoin ajantasaisia tietoja sen seuraamiseksi, millaiset internetyhteydet kouluilla tosiasiallisesti on, sekä raportoitava tuloksista
2. kannustettava jäsenvaltioita liittämään kaikki koulut gigabitti-internetiin vuoteen 2025 mennessä.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: vuoden 2025 loppuun mennessä

Tilintarkastustuomioistuimen II jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Annemie Turtelboomin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 15. maaliskuuta 2023 pitämässään kokouksessa.

Liitteet

Liite I – Elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitetut, koulujen digitalisointia koskevat toimenpiteet

Liite II – Koulut ja hankkeet, joihin tämän tarkastuksen yhteydessä tehtiin tarkastuskäynti

Lähde: Eurostatin kartat.

Liite III – Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimus kouluille

Tarkoitus

Tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimuksen tarkoituksena oli saada edustavia, ajantasaisia tietoja koulujen tosiasiallisista yhteyksistä, digitaalisen koulutuksen asemasta sekä EU:n välineiden ja toimien hyödyntämisestä tällä alalla. Ilman kyselyä tällaisia tietoja ei olisi ollut saatavilla.

Tutkimuksen toteuttaminen

Tilintarkastustuomioistuin toteutti verkkokyselyn helmi-toukokuussa 2022 ja käytti sen toteuttamisessa EUSurvey-työkalua, jonka komissio on antanut käyttöön verkkokyselyjä varten. Kyselylomake lähetettiin koulujen rehtoreille. Kouluja oli 49 512, ja ne sijaitsivat viidessä jäsenvaltiossa. Koulut tarjosivat kansainvälisen koulutusluokituksen (ISCED) tasojen 1–3 koulutusta (alempi perusaste, ylempi perusaste ja toinen aste). ISCED on kansainvälinen vertailuluokitus koulutusohjelmien ja niihin liittyvien tutkintojen jakamiseksi tasoihin ja koulutusaloihin. Luokituksen on laatinut YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (Unesco).

Kyselyyn osallistuminen oli vapaaehtoista, eikä henkilötietoja kerätty tai arvioitu.

Tilintarkastustuomioistuin pyysi tarkastuksen kohteena olleiden jäsenvaltioiden ministeriöitä ilmoittamaan kouluille tulossa olevasta kyselytutkimuksesta. Italian, Kreikan, Kroatian, Nordrhein-Westfalenin (Saksa) ja Puolan viranomaiset ilmoittivat etukäteen kouluille kyselystä ja kannustivat osallistumaan.

Kyselytutkimus ei kattanut itävaltalaisia kouluja, sillä Itävallan viranomaiset päättivät olla avustamatta tarkastajia kyselylomakkeiden lähettämisessä maansa kouluille.

Vastausprosentti

Tarkastajat saivat kelvollisen vastauksen kaikkiaan 16 142 koululta, eli kaikkiaan noin 33 prosenttia kouluista vastasi. Vastausprosentti oli korkein Kroatiassa (noin 49 prosenttia) ja alhaisin Italiassa (noin 26 prosenttia).

Kyselytutkimuksen keskeiset kysymykset

1. Mikä on koulunne latausnopeus televiestintäpalvelun toimittajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan?
   

   

2. Onko koulunne laatinut virallisen strategian (tai toimintamallin) digitaalisten teknologioiden käyttämisestä opetuksessa?
   

   

3. Mitä näistä digitaalisista laitteista opiskelijanne käyttävät opetuksen yhteydessä?
   

   

4. Voivatko opiskelijat tuoda koulutunneille kokonaan yksityisesti kustannettuja kannettavia tietokoneita tai tabletteja?
   

   

5. Kuinka moni opiskelija käyttää kokonaan yksityisesti kustannettuja kannettavia tietokoneita tai tabletteja koulutunneilla vähintään kerran viikossa?
   

   

6. Missä määrin olette samaa mieltä siitä väittämästä, että niiden digitaalisten laitteiden määrä, joita koulunne oppilaat voivat käyttää opetuksen yhteydessä, on riittävä?
   

   

7. Missä määrin olette samaa mieltä siitä väittämästä, että niiden digitaalisten laitteiden laatu, joita koulunne oppilaat voivat käyttää opetuksen yhteydessä, on riittävä?
   

   

8. Kuinka moni koulunne opiskelija käyttää digitaalista laitetta (pöytätietokonetta, kannettavaa tietokonetta, tablettia jne.) vähintään kerran viikossa oppimiseen koulussa (tieto- ja viestintätekniikan oppituntien aikana tapahtuneen käytön lisäksi)?
   

   

9. Kuinka usein oppituntien aikana hyödynnetään seuraavia digitaalisia oppimistoimintoja?
   
   1. Haku internetistä tietojen keräämiseksi
      

      

   2. Tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta- tai esitysgrafiikkaohjelman käyttäminen (esim. Word, Excel, PowerPoint)
      

      

   3. Koodaukseen tai ohjelmointiin tarkoitetut sovellukset, ohjelmat ja/tai robotit
      

      

   4. Digitaalisten teknologioiden ja laitteiden käyttäminen projekteissa
      

      

   5. Oppiminen verkkokoulutusohjelmien, pelien, sovellusten ja tietokilpailujen avulla
      

      

   6. Opiskelijoiden ja opettajien välinen viestintä sekä viestintä opiskelijoiden kesken
      

      

   7. Verkkokoulutusohjelmistojen ja -alustojen käyttö
      

      

10. Kuinka suuri osuus koulunne opettajista käyttää kokonaan yksityisesti kustannettuja laitteita opetuksessaan?
    

    

11. Missä määrin olette samaa mieltä siitä väittämästä, että niiden digitaalisten laitteiden määrä, joita koulunne opettajat voivat käyttää opetuksensa yhteydessä, on riittävä?
    

    

12. Missä määrin olette samaa mieltä siitä väittämästä, että niiden digitaalisten laitteiden laatu, joita koulunne opettajat voivat käyttää opetuksensa yhteydessä, on riittävä?
    

    

13. Missä määrin olette samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan suurimmalla osalla koulunne opettajista on riittävästi taitoja ja varmuutta niin, että he voivat käyttää digitaaliteknologiaa vaikuttavasti oppimisessa ja opetuksessa?
    

    

14. Kuinka moni opettajanne on kahden viimeksi kuluneen kouluvuoden aikana (2019/2020 ja 2020/2021) osallistunut koulutukseen, jonka aiheena on ollut digitaaliteknologian hyödyntäminen oppitunnilla?
    

    

15. Kuinka monta tuntia koulunne opettajat ovat kahden viimeksi kuluneen kouluvuoden aikana (2019/2020 ja 2020/2021) saaneet koulutusta, jonka aiheena on ollut digitaaliteknologian hyödyntäminen oppitunnilla?
    

    

16. Millä osa-alueilla näkemyksenne mukaan tarvitaan eniten toimenpiteitä?
    
    1. Koulun internetnopeuden parantaminen
       

       

    2. Koulun langattoman lähiverkon / Wi-Fin parantaminen (langaton yhteys)
       

       

    3. Digitaalisten laitteiden hankinta opiskelijoille (pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, tabletit)
       

       

    4. Digitaalisten laitteiden hankkiminen opettajille (pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, tabletit)
       

       

    5. Interaktiivisten valkotaulujen ja/tai muiden luokkahuonevarusteiden hankinta
       

       

    6. Digitaalisen oppimissisällön, käyttäjäystävällisten työkalujen ja turvallisten alustojen kehittäminen
       

       

    7. Opettajien digitaalisen pätevyyden ja varmuuden lisääminen koulutuksen avulla
       

       

    8. Digitaaliteknologian käyttöön liittyvät lisäkurssit opiskelijoille (esim. koodausoppitunnit)
       

       

    9. Koulutusjärjestelmän tukeminen parantamalla etäopetuksen edellytyksiä erityisesti koronapandemian oloissa
       

       

17. Mitä EU:n tukemia välineitä/alustoja/toimia tunnette ja mitä niistä käytätte tai mihin niistä olette osallistunut?
    
    1. SELFIE (itsearviointiväline digitaalisesti suorituskykyisille kouluille)
       

       

    2. eTwinning (koulutusverkosto)
       

       

    3. DigComp (eurooppalainen digitaalisten taitojen puitekehys)
       

       

    4. School Education Gateway (keskitetty asiointipiste opettajille, koulunjohtajille, päätöksentekijöille, asiantuntijoille ja muille ammattilaisille kouluopetuksen alalla)
       

       

    5. Future Classroom Lab (European School net -verkoston tarjoama väline, johon kuuluu esim. harjoituskursseja ja työryhmiä)
       

       

    6. Living Schools Lab
       

       

    7. Digital Education Hackathon (digitaalisen koulutuksen Hackathon-tapahtuma)
       

       

    8. EU:n koodausviikko
       

       

    9. Koulujen kansainvälisiä kumppanuuksia edistävät hankkeet (esim. vaihdot, tietämyksen jakaminen)
       

       

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimus.

Liite IV – Tavoitteet ja välitavoitteet, jotka tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa liittyivät koulujen digitalisointia tukeviin elpymis- ja palautumistukivälineen toimenpiteisiin

Lyhenteet

ALV: Arvonlisävero

EAKR: Euroopan aluekehitysrahasto

ERI-rahastot: Euroopan rakenne- ja investointirahastot

ESR: Euroopan sosiaalirahasto

ISCED: Kansainvälinen koulutusluokitus

NRW: Nordrhein-Westfalen

REACT-EU: Koheesiota ja Euroopan alueita tukeva elpymisapu

Sanasto

Digitaalinen koulutusekosysteemi: Digitaalinen oppimis- ja opetusinfrastruktuuri, joka tukee digitalisoidun koulutusjärjestelmän kaikkia osa-alueita.

Digitalisointi: Digitaaliteknologian ja digitalisoidun tiedon käyttöönotto prosesseissa ja tehtävissä.

Elpymis- ja palautumistukiväline: EU:n rahoitustukimekanismi, jolla lievennetään koronapandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja tehostetaan elpymistä keskipitkällä aikavälillä samalla kun edistetään vihreää ja digitaalista muutosta.

Erasmus+ -ohjelma: EU:n ohjelma, josta tuetaan koulutusta, nuorisoa ja urheilua Euroopassa.

Euroopan aluekehitysrahasto: Koheesiopolitiikan rahasto, joka vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta EU:ssa. Tähän pyritään rahoittamalla investointeja, joilla vähennetään alueiden välisiä kehityseroja.

Euroopan sosiaalirahasto: Koheesiopolitiikan rahasto, jonka avulla luodaan koulutus‑ ja työmahdollisuuksia ja parannetaan köyhyysriskin alaisena olevien ihmisten tilannetta. Korvattu Euroopan sosiaalirahasto plussalla.

Euroopan unionin elpymisväline: Rahoituspaketti, jolla autetaan EU:n jäsenvaltioita toipumaan koronapandemian taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.

Gigabitti: Digitaalisen tiedon mittayksikkö, joka vastaa miljoonaa bittiä.

Gigabitti-internet: Internet-palvelu, jonka tarjoama yhteysnopeus on yksi gigabitti sekunnissa.

Koheesiopolitiikan rahastot: Rahastoja, jotka rahoitustukea myöntämällä toteuttavat EU:n koheesiopolitiikkaa. Rahoitustuki perustuu monivuotisiin ohjelmiin, jotka täydentävät kansallisia, alueellisia ja paikallisia tukitoimia. Tämän tarkastuksen kannalta merkityksellisiä rahastoja ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Koheesiopolitiikka: EU:n toimintapolitiikka, jolla pyritään vähentämään alueiden ja jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta edistämällä työpaikkojen luomista, yritysten kilpailukykyä, talouskasvua, kestävää kehitystä sekä rajat ylittävää ja alueiden välistä yhteistyötä.

Koulujen digitalisointi: Tämän kertomuksen yhteydessä tällä tarkoitetaan prosessia, jossa tieto- ja viestintätekniikka otetaan järjestelmällisesti osaksi opetusta ja oppimista kouluissa.

REACT-EU: Euroopan unionin elpymisvälineeseen sisältyvä ohjelma, josta osoitetaan lisärahoitusta olemassa oleville koheesiopolitiikan ohjelmille. Tarkoituksena on tukea kriisistä elpymistä ja edistää samalla vihreää ja digitaalista muutosta.

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: Vuotuinen sykli, joka muodostaa kehyksen EU:n jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen koordinoinnille ja edistymisen seurannalle.

Toimenpideohjelma: EU:n rahoittamien koheesiohankkeiden täytäntöönpanoa koskevat peruslinjaukset tietyllä kaudella. Niistä käyvät ilmi komission ja yksittäisten jäsenvaltioiden välisissä kumppanuussopimuksissa sovitut toimintalinjat ja tavoitteet.

Komission vastaukset

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=63783

Tarkastuksen eteneminen

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=63783

Tarkastustiimi

Euroopan tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät tavoitteenaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Se ottaa huomioon tuloksellisuuteen tai sääntöjen noudattamiseen kohdistuvat riskit, tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuuntaukset sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi tilintarkastustuomioistuimen II tarkastusjaosto, jonka vastuualueeseen kuuluvat yhteenkuuluvuutta, kasvua ja osallisuutta tukevien investointien menoalat. Jaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Annemie Turtelboom. Tarkastus toimitettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Pietro Russon johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Chiara Cipriani, kabinettiavustaja Benjamin Jakob, toimialapäällikkö Niels-Erik Brokopp, tehtävävastaava Sven Kölling sekä tarkastajat Fabio Fattore, Marija Grgurić, Marina Karystinou, Rene Reiterer ja Angelika Zych. Miłosz Aponowicz, Kyriaki Kofini ja Mark Smith toimivat kieliasiantuntijoina.

Vasemmalta oikealle: Fabio Fattore, Niels-Erik Brokopp, Benjamin Jakob, Pietro Russo, Sven Kölling, Angelika Zych, Marina Karystinou, Rene Reiterer.

Loppuviitteet

¹ Euroopan komissio, 2022.

² Survey of Schools: ICT in education: benchmarking access, use and attitudes to technology in Europe’s schools, 2013, ja 2nd Survey of Schools: ICT in Education, 2019.

³ Programme for International Student Assessment, PISA 2018 Results (Volume V): Effective Policies, Successful Schools, OECD Publishing, Pariisi, 2020, s. 113.

⁴ Strengthening online learning when schools are closed: The role of families and teachers in supporting students during the COVID-19 crisis, OECD Publishing, Pariisi, 2020.

⁵ Sopimus Euroopan unionin toiminnasta, 165 artiklan 1 kohta.

⁶ Euroopan komissio, Eurydice National Education Systems.

⁷ Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, Göteborg, 2017.

⁸ Komission tiedonanto Euroopan komission panos EU-johtajien kokoukseen Göteborgissa (COM(2017) 673, 14.11.2017).

⁹ Komission tiedonanto digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta (COM(2018) 22, 17.1.2018).

¹⁰ Komission tiedonanto Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa (COM(2016) 587, 14.9.2016).

¹¹ Komission tiedonanto Euroopan digitaalistrategia (COM(2010) 245, 19.5.2010).

¹² Asetus (EU) N:o 1303/2013, 9 artiklan 2 ja 10 kohta.

¹³ Asetus (EU) 2020/2221.

¹⁴ Asetus (EU) 2021/1058 Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta.

¹⁵ Asetus (EU) 2021/1057 Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta.

¹⁶ Asetus (EU) 2021/241.

¹⁷ Liitteessä I esitetään luettelo elpymis- ja palautumissuunnitelmien toimenpiteistä, jotka tarkastajien havaintojen mukaan koskivat koulujen digitalisointia.

¹⁸ Asetus (EU) N:o 1288/2013.

¹⁹ Asetus (EU) 2021/817.

²⁰ Asetus (EU) 2021/1153.

²¹ Komission tiedonanto Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa (COM(2016) 587).

²² Erityiskertomus 12/2018 Laajakaista EU:n jäsenvaltioissa – Edistymistä tapahtunut, mutta kaikkia Eurooppa 2020 -strategian laajakaistatavoitteita ei saavuteta.

²³ Erityiskertomus 21/2022 Komission toimet kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioimiseksi – Yleisesti ottaen asianmukaisia, mutta täytäntöönpanoon jää edelleen riskejä.

²⁴ Coronavirus response: Extraordinary Erasmus+ calls to support digital education readiness and creative skills.

²⁵ Asetus (EU) N:o 1303/2013, 19 artikla sekä liite XI.

²⁶ Asetus (EU) N:o 1303/2013, 95 artiklan 2 kohta, ja asetus (EU) 2021/241, 5 artiklan 1 kohta ja 9 artikla. Ks. lisäksi tilintarkastustuomioistuimen katsaus 01/2023 Koheesiopolitiikan ja elpymis- ja palautumistukivälineen kautta myönnettävä EU:n rahoitus – Vertaileva analyysi, kohta 44.

²⁷ Asetus (EU) 2021/241, 9 ja 17 artikla.

²⁸ Erityiskertomus 21/2022 Komission toimet kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioimiseksi – Yleisesti ottaen asianmukaisia, mutta täytäntöönpanoon jää edelleen riskejä, kohdat 82–84 ja 89.

²⁹ Erityiskertomus 21/2022, kohdat 66–72.

³⁰ Katsaus 01/2023, kohta 43.

³¹ Asetus (EU) 2021/241, 20 artiklan 4 kohta.

³² Programme for International Student Assessment, PISA 2018 Results (Volume V): Effective Policies, Successful Schools, OECD Publishing, Pariisi, 2020, s. 112.

³³ Itävallan koulujärjestelmän digitalisoinnin rahoittamisesta annettu liittovaltion laki (Suldigitalisierungsgesetz), 2 §:n 1 momentti.

³⁴ Asetus (EU, Euratom) 2018/1046, 34 artikla, ja asetus (EU) N:o 1303/2013, 54 artikla.

³⁵ Asetus (EU) N:o 1303/2013, 27 artiklan 4 kohta.

³⁶ Updated Study on National Broadband Plans in the EU27, 2021.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: www.eca.europa.eu/fi/contact
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (https://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2023

PDF	ISBN 978-92-847-9871-1	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/30943	QJ-AB-23-011-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-9893-3	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/681497	QJ-AB-23-011-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2023

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet vahvistetaan avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleenkäyttämistä koskevassa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksessä 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence -käyttöoikeuden nojalla. Yleissääntö siis on, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja kaikista sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle kuuluvan sisällön uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Tarvittavat lisäoikeudet on hankittava, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä.

Jos tällainen lisäoikeus saadaan, se kumoaa ja korvaa yllä mainitun yleisen käyttöoikeuden. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta.

Kaavio 2 – kuvakkeet: Tämä kaavio on suunniteltu käyttäen sivustolta Flaticon.com saatua aineistoa. © Freepik Company S.L. Kaikki oikeudet pidätetään.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille Internet-sivustoille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Tilintarkastustuomioistuimen logon käyttö

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

YHTEYDENOTOT EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta (european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).

Yhteydenotot puhelimitse tai kirjallisesti
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696, tai
• verkkolomakkeella (european-union.europa.eu/contact-eu/write-us_fi).

TIETOA EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla (european-union.europa.eu).

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata verkosta (op.europa.eu/fi/web/general-publications/publications). Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa (eur-lex.europa.eu).

EU:n avoin data
Eurooppalaisen datan portaali (data.europa.eu) tarjoaa pääsyn EU:n toimielinten, elinten ja virastojen avoimiin data-aineistoihin. Data on ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä maksutta sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten. Portaalissa on myös runsaasti Euroopan maiden data-aineistoja.