Interreg-yhteistyö: Euroopan unionin raja-alueiden tarjoamia mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti

Tiivistelmä

I

Rajat ylittävä yhteistyö on toinen koheesiopolitiikan kahdesta tavoitteesta. Rajat ylittävän yhteistyön avulla pyritään ratkaisemaan raja-alueiden yhteisiä haasteita, jotka jäsenvaltiot ovat yhdessä määritelleet. Lisäksi pyritään hyödyntämään käyttämätön kasvupotentiaali. Yleisesti ottaen monet raja-alueista pärjäävät taloudellisesti heikommin kuin saman jäsenvaltion muut alueet.

II

Interreg-ohjelmien avulla puututaan rajat ylittäviin haasteisiin. Interregin viides ohjelmakausi kattoi vuodet 2014–2020, ja sen määrärahat olivat 10,1 miljardia euroa. Merkittävä osa toiminnasta koski sisärajoja, ja tähän kohdennetuilla määrärahoilla – 6,3 miljardilla eurolla – tuettiin noin 24 000:ta hanketta 53 yhteistyöohjelmasta. Sisärajatoiminta kattoi 59 prosenttia EU:n maa-alueesta ja 48 prosenttia sen väestöstä.

III

Tilintarkastustuomioistuin arvioi tässä tarkastuksessaan, olivatko komissio ja jäsenvaltiot puuttuneet vaikuttavalla tavalla raja-alueiden haasteisiin niiden sisärajoja koskevien yhteistyöohjelmien avulla, jotka oli rahoitettu Interreg-ohjelmasta. Tämän kertomuksen julkaisemisesta on hyötyä ohjelmakauden 2021–2027 täytäntöönpanossa. Se voi lisäksi tuottaa aineistoa niitä lainsäätäjien meneillään olevia keskusteluja varten, joissa pohditaan, millaisilla mahdollisilla mekanismeilla raja-alueiden oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä voitaisiin poistaa.

IV

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kaikissa sen tarkastamissa yhteistyöohjelmissa, yhtä ohjelmaa lukuun ottamatta, oli analysoitu ohjelmien kattamien alueiden tarpeet. Näille ohjelmille osoitettujen määrärahojen niukkuuden vuoksi rajat ylittävät haasteet voitiin kuitenkin ratkaista vain osittain. Resurssien niukkuuden vuoksi rahoitusta on suunnattava sinne, missä se todennäköisesti tuottaa eniten lisäarvoa.

V

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tilintarkastustuomioistuimen tarkastamissa ohjelmissa oli selvä yhteys ehdotettujen tavoitteiden, panosten ja suunniteltujen toimien sekä tavoiteltujen tulosten ja vaikutusten välillä. Yhteistyöohjelmat eroavat EU:n pääohjelmista siinä, että yhteistyöohjelmilla on oltava rajat ylittävä identiteetti ja niihin on osallistuttava useita kumppaneita eri maista. Yhteistyöohjelmia ei kuitenkaan useinkaan ollut erotettu selvästi pääohjelmista, minkä seurauksena yhteistyöohjelmista saatettiin rahoittaa saman tyyppisiä toimia kuin pääohjelmista.

VI

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi useita puutteita myös ohjelmien täytäntöönpanossa ja seurannassa:

• Joka toisessa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamassa hankkeessa kumppaneiden välinen yhteistyö rajoittui siihen, että ne esittivät yhteisen hanke-ehdotuksen ja pyrkivät näin turvaamaan toimiensa rahoituksen. Näillä hankkeilla ei ollut yhteistä identiteettiä rajat ylittävinä hankkeina.
• Hankkeiden valintamenettelyt eivät aina johtaneet parhaiden hankkeiden valintaan.
• Käytetyt indikaattorit eivät yleensä osoittaneet rajat ylittäviä vaikutuksia. Niinpä seuranta, jossa ohjelmien täytäntöönpanon edistymistä verrattiin ohjelmien tavoitteisiin, oli hankalampaa.
• Tilastotietojen puute hankaloittaa yhteisrahoitettujen hankkeiden arviointia.

VII

Ohjelmaviranomaiset pyrkivät hillitsemään covid-19-kriisin vaikutuksia hankkeisiin pidentämällä määräaikaa, johon mennessä hankkeet oli saatettava päätökseen. Viranomaiset hyödynsivät myös EU:n tarjoamia jousto- ja yksinkertaistamistoimenpiteitä, joilla pyrittiin hillitsemään covid-19-pandemian vaikutuksia. Erityisesti käytettiin mahdollisuutta toimittaa keskeiset asiakirjat myöhemmin.

VIII

Lisäksi se, että ohjelmakauden 2021–2027 oikeusperusta hyväksyttiin viipeellä ja samalla ohjelmakauden 2014–2020 työ oli saatettava päätökseen, esti uuden ohjelmakauden sujuvan aloittamisen jäsenvaltioissa.

IX

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa tekemänsä tarkastuksen perusteella, että

1. yhteistyöohjelmat kohdennetaan paremmin siten, että niiden hankkeet täydentävät pääohjelmien hankkeita
2. hankkeet asetetaan tärkeysjärjestykseen ja niille myönnetään tukea niiden ansioiden mukaisesti
3. käytetään indikaattoreita, joiden avulla pyritään havaitsemaan hankkeiden rajat ylittävät vaikutukset.

Johdanto

EU:n raja-alueiden haasteet

01

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan EU pyrkii vähentämään varallisuus- ja kehityseroja alueidensa välillä ja myös erityisesti raja-alueillaan.¹ Tätä varten EU tukee koheesiopolitiikkansa avulla Interreg-ohjelmiksi kutsuttuja Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmia tarjoamalla rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Interregin avulla on jo 30 vuoden ajan tuettu yhteisiä toimia, jotka ovat joko jäsenvaltioiden välisiä tai jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden välisiä.

02

Interregin yleisenä tavoitteena on osaltaan tukea EU:n alueen yhdenmukaista kehitystä². Ohjelma pyrkii hyödyntämään yhteistyön tuloksia, luomaan kehitysmahdollisuuksia ja samalla edistämään solidaarisuutta eri maiden kansalaisten välillä siten, että haasteet ratkaistaan yhdessä. Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ‑tavoite ja Interreg ovat koheesiopolitiikan kaksi tavoitetta. Niinpä Interregistä voidaan ”tukea […] rajat ylittävää tilojen ja henkilöresurssien sekä kaikentyyppisen infrastruktuurin yhteiskäyttöä kaikilla alueilla”³.

03

Rajat ylittävän yhteistyön avulla pyritään ratkaisemaan yhdessä määritettyjä raja-alueiden yhteisiä haasteita ja hyödyntämään käyttämätön kasvupotentiaali. Tärkeimpiä haasteita ovat muun muassa seuraavat: ”huonot yhteydet, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian ja liikenneinfrastruktuurin osalta, taantuvat paikalliset toimialat, epäasianmukainen liiketoimintaympäristö, paikallisten ja alueellisten hallintojen verkostojen puuttuminen, tutkimuksen ja innovoinnin vähäisyys, ympäristön pilaantuminen, riskien ehkäiseminen, kielteiset asenteet naapurimaan asukkaita kohtaan”⁴.

04

Kaaviossa 1 esitetään yhteenveto tärkeimmistä näkökohdista, jotka liittyvät EU:n raja-alueiden haasteisiin ja niiden arvioituihin vaikutuksiin. Jos 20 prosenttia rajat ylittävän yhteistyön nykyisistä esteistä poistettaisiin, näiden alueiden BKT kasvaisi kaksi prosenttia ja niille syntyisi yli miljoona uutta työpaikkaa.⁵

Interreg A: suurin Interreg-osa-alue

05

Kausi 2014–2020 oli viides ohjelmakausi, jona Interreg on ollut toiminnassa. Sen määrärahat olivat kyseisellä kaudella 10,1 miljardia euroa eli noin 2,75 prosenttia koheesiopolitiikan kokonaisbudjetista.⁷ Interreg koostui kyseisellä ohjelmakaudella kolmesta yhteistyön osa-alueesta⁸ (ks. laatikko 1).

06

Kaaviosta 2 käy ilmi Interregin kehitys vuosina 1989–2020. Kaaviossa esitetään ohjelman rahoitustiedot ja ohjelmaan osallistuneiden jäsenvaltioiden lukumäärä. Yksityiskohtaisempaa tietoa annetaan kauden 2014–2020 osalta. Interreg V-A, johon kuuluu 88 yhteistyöohjelmaa ja jonka määrärahat ovat lähes 7,4 miljardia euroa, on suurin osa-alue. Sen osuus Interregin kokonaisbudjetista on 73 prosenttia. Interreg V-A -osa-alueen tärkein osatekijä on sisärajoja koskeva rajat ylittävä yhteistyö, jota toteutetaan 53 yhteistyöohjelmassa ja jonka määrärahat ovat 6,3 miljardia euroa. Sisärajoihin liittyvä yhteistyö ei kata syrjäisimpiä alueita.

07

Interregin kauden 2021–2027 kokonaisbudjetti on pienentynyt kahdeksaan miljardiin euroon, sillä sekä koheesiopolitiikan kokonaisbudjettia että Interregin osuutta siinä päätettiin leikata¹². Interregin osuus laski 2,75 prosentista 2,4 prosenttiin. Tällä kaudella tullaan ottamaan käyttöön uusi, neljäs osa-alue, joka koskee syrjäisimpiä alueita.¹³ Rajat ylittävää yhteistyötä koskeva Interreg VI-A -osa-alue saa edelleen suurimman osan Interreg-rahoituksesta, ja sen osuus tällä kaudella on 5,8 miljardia euroa.¹⁴

08

Interreg A -osa-alueen yhteisrahoitukseen ovat oikeutettuja kaikilla sisä- ja joillakin ulkorajoilla sijaitsevat EU:n NUTS 3 -tason alueet¹⁵ sekä sellaiset EU:n NUTS 3 -tason alueet merirajoilla, joiden välillä on enintään 150 kilometriä¹⁶. Jäsenvaltioilla on sananvaltaa tukikelpoisia alueita koskevan komission päätöksen suhteen¹⁷. Interreg-tuki täydentää kaikilla alueilla EAKR:n kansallisia tai alueellisia pääohjelmia.

09

Kaaviosta 3 käy ilmi Interreg A -tukikelpoisten alueiden asteittainen lisääntyminen. Tämä johtuu pääasiassa EU:n laajentumisesta ja siitä, että jäsenvaltiot ovat voineet kohdentaa kaudesta 2007–2013 alkaen osan Interreg-määrärahoistaan yhteistyöohjelmien piiriin kuulumattomille alueille. Tämä koski alun perin vierekkäisiä alueita¹⁸ ja myöhemmin kaikkia alueita¹⁹. Kaudella 2014–2020 Interreg V-A -osa-alue kattaa 66 prosenttia EU:n alueesta ja 51 prosenttia väestöstä. Pelkästään sisärajoilla sijaitsevien alueiden osalta nämä luvut ovat 59 prosenttia ja 48 prosenttia.

10

Komission mukaan Interreg V-A -alueilla asuu lähes kaksi miljoonaa rajan yli säännöllisesti kulkevaa matkalaista, joista 1,3 miljoonaa kulkee rajan yli töiden ja loput opiskelujen vuoksi. Esimerkiksi 450 000 Ranskassa asuvaa henkilöä työskentelee naapurimaassa. Saksan osalta vastaava luku on 270 000 ja Puolan osalta 140 000. Yleisesti ottaen monet raja-alueista pärjäävät taloudellisesti heikommin kuin saman jäsenvaltion muut alueet. Sairaaloiden ja korkeakoulujen kaltaisten julkisten palvelujen saavutettavuus ja navigointi erilaisten oikeudellisten ja hallinnollisten järjestelmien välillä on usein monimutkaista ja kallista.²⁰

Interregin hallinnointi ja Interreg V-A -osa-alueen rahoitusalat sisärajojen osalta kaudella 2014–2020

11

Yhteistyöohjelmat toteutetaan EAKR:n pääohjelmien tavoin yhteistyöhön perustuvan hallinnointimallin mukaisesti. Tällöin komission tehtävänä on hyväksyä jäsenvaltioiden valmistelemat ohjelmat ja edistää niiden täytäntöönpanoa sekä seurata ja arvioida ohjelmia.

12

Kullekin yhteistyöohjelmalle nimetään hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomainen. Erityisesti Interregiä varten perustetaan yhteinen sihteeristö²¹, joka toimii tietokeskuksena, avustaa hakijoita hakemisessa ja arvioi hankehakemuksia. Yhteinen sihteeristö ja hallintoviranomainen yhdessä ovat yhteistyöohjelmien tärkeimmät ohjelmaviranomaiset. Yhteisrahoitettavien toimien valinta kuuluu viime kädessä ohjelman seurantakomitealle.

13

Yhteistyöohjelmien ohjelmasuunnitteluprosessissa noudatetaan tarkasti pääohjelmia varten määriteltyjä järjestelyjä. Lainsäädäntö sisältää yksityiskohtaiset vaatimukset ohjelman sisällöstä. Lainsäädännön tarkoituksena on edistää johdonmukaista toimintalogiikkaa eli selkeitä yhteyksiä ehdotettujen tavoitteiden, panosten ja suunniteltujen toimien sekä tavoiteltujen tulosten ja vaikutusten välillä. Perimmäisenä tavoitteena on varojen tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano²²:

• Ohjelmasuunnittelussa olisi keskityttävä 11 määriteltyyn temaattiseen tavoitteeseen²³, ja vähintään 80 prosenttia varoista olisi kohdistettava enintään neljään temaattiseen tavoitteeseen²⁴.
• Toimintalinjan olisi mieluiten vastattava yhtä temaattista tavoitetta, ja kussakin toimintalinjassa olisi määriteltävä investointiprioriteetit ja erityistavoitteet²⁵.
• Temaattisia tavoitteita, investointiprioriteetteja ja määrärahojen kohdennusta koskevat valinnat on perusteltava alueellisten ja kansallisten tarpeiden analyysin pohjalta.²⁶

14

Hallintoviranomaiset toimittavat komissiolle vuosittain keväällä täytäntöönpanokertomukset kustakin yhteistyöohjelmasta.²⁷ Kertomuksissa annetaan tietoa yhteisten tuotosindikaattoreiden kehityksestä²⁸, ohjelmakohtaisista tuotos- ja tulosindikaattoreista, välitavoitteista ja rahoituksesta.

15

Kaaviosta 4 ja liitteestä III käyvät ilmi suhteelliset osuudet ja euromäärät, joilla kutakin temaattista tavoitetta rahoitettiin Interreg V-A -osa-alueesta sisärajojen osalta kaudella 2014–2020. Valtaosa rahoituksesta oli vuoden 2020 loppuun mennessä kohdistettu tavoitteille, joiden aiheina olivat Ympäristön säilyttäminen ja suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen sekä Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tehostaminen.

16

Kuten liitteestä IV käy ilmi, eniten rahoitusta saaneet hankkeet – kun teknistä apua ei oteta lukuun – liittyvät kulttuuriin ja kulttuuriperintöön, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, institutionaalisiin valmiuksiin, teknologiansiirtoihin pk‑yrityksille, teiden parantamiseen, biologisen monimuotoisuuden ja ympäristön suojeluun, luontoaluematkailuun, terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin sekä julkisissa keskuksissa tehtävään tutkimukseen ja innovointiin.

17

Joulukuun 2020 lopussa yhteistyöohjelmien ohjelmaviranomaiset olivat sitoneet 102 prosenttia kauden 2014–2020 saatavilla olleesta rahoituksesta, kun taas EAKR:sta tuettujen pääohjelmien osalta sidottujen varojen osuus oli 110 prosenttia. Yhteistyöohjelmien ohjelmaviranomaiset olivat valinneet noin 24 000 yhteisrahoitettavaa hanketta. Ohjelmaviranomaiset voivat sitoa määrärahoja enemmän kuin ohjelman talousarvioon on sisällytetty sen varmistamiseksi, että kaikki saatavilla olevat määrärahat tulevat käytetyiksi ohjelmakauden loppuun mennessä.

Valmistautuminen kauteen 2021–2027

18

Ohjelmakaudella 2007–2013 Interregistä myönnettiin rahoitusta 5,6 miljardia euroa. Jälkiarvioinnin²⁹ mukaan hankkeet saivat aikaan tuotoksia ja tuloksia, jotka olivat Interregin erityistavoitteiden mukaisia ja edistivät Lissabonin strategian tärkeimpiä painopisteitä.

19

Arvioinnissa todetut merkittävimmät puutteet olivat seuraavat:

• Ohjelmat olivat edelleen hyvin laajoja, ja niiden perimmäisenä tavoitteena oli ensisijaisesti kehittää yhteistyötä ja yhteyksien muodostamista sen sijaan, että olisi pyritty edistämään laajempaa taloudellista yhdentymistä.
• Useimmissa ohjelmissa oli omaksuttu alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa, jota sovellettiin päätöksiin siitä, mitä hankkeita tuetaan. Tämän vuoksi oli vaikea noudattaa johdonmukaista strategiaa, jolla olisi edistetty asianomaisten alueiden kehitystä ja sosioekonomista ja alueellista yhdentymistä, vaikka useimmat yksittäiset hankkeet edistivätkin näitä asioita.
• Interregin ja pääohjelmien välinen koordinointi oli hyvin vähäistä.

20

Kauden 2014–2020 kumppanuussopimusten ja ohjelmien valmistelemista varten komissio laati kustakin jäsenvaltiosta kannanoton, jossa esitettiin Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastojen) tärkeimmät painopisteet. Kannanottoihin sisältyi myös hyvin lyhyt jakso, joka koski alueellista yhteistyötä.

21

Komissio esitteli kautta 2021–2027 varten rajoihin liittyviä tausta-asiakirjoja, joiden tarkoituksena oli edistää jäsenvaltioiden yhteistyöohjelmien valmistelua. Nämä yksityiskohtaiset asiakirjat koskivat nimenomaan raja-alueita.

22

Kauden 2021–2027 lainsäädännössä³⁰ vahvistetaan seuraavat säännöt:

• Sisäisten maarajojen osalta ohjelmaviranomaisten olisi osoitettava enintään 60 prosenttia rahoituksesta neljälle seitsemästä toimintapoliittisesta tavoitteesta (näistä seitsemästä viisi on peräisin yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta ja kaksi Euroopan alueellista yhteistyötä koskevasta asetuksesta). Rahoitettavien neljän tavoitteen joukossa olisi oltava seuraavat kaksi: Vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa ja Sosiaalisempi Eurooppa.
• Merirajojen osalta kyseinen 60 prosenttia osoitetaan kolmelle toimintapoliittiselle tavoitteelle, joista yhden on oltava Vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa.
• Enintään 20 prosenttia voidaan osoittaa Interregin erityistavoitteelle Yhteistyön hallinnoinnin parantaminen ja enintään 5 prosenttia erityistavoitteelle Turvallisempi ja suojatumpi Eurooppa.

ERI-rahastoja koskevat covid-19-toimenpiteet

23

Covid-19-pandemia iski ankarasti jäsenvaltioiden raja-alueisiin ja paineisti sosioekonomisia rakenteita EU:n rajoilla ja niiden läheisyydessä. Pandemian vaikutusten hillitsemiseksi ERI-rahastojen käyttöä joustavoitettiin. Välineinä tähän toimivat koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite (CRII)³¹ ja koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite plus (CRII+)³². Näitä välineitä sovelletaan myös yhteistyöohjelmiin.

24

Kaaviossa 5 esitetään näistä toimenpiteistä tärkeimmät. Kaikki toimenpiteet edellyttävät muutoksia ohjelmiin ja ovat relevantteja yhteistyöohjelmien kannalta, paitsi yksi (mahdollisuus siirtää resursseja eri alueluokkien välillä vuonna 2020). Ohjelmaviranomaiset voivat käyttää useampaa kuin yhtä näistä toimenpiteistä.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

25

Tilintarkastustuomioistuin keskittyi tarkastuksessaan siihen, olivatko komissio ja jäsenvaltiot puuttuneet vaikuttavalla tavalla raja-alueiden haasteisiin Interreg V-A -osa-alueen sisärajoja koskevissa yhteistyöohjelmissa (ks. liite I). Tilintarkastustuomioistuin tarkasti,

• olivatko ohjelmaviranomaiset analysoineet ja priorisoineet rajat ylittäviä haasteita niiden tärkeyden mukaan siten, että yhteistyöohjelmat voitiin käytettävissä olevien resurssien niukkuus huomioon ottaen keskittää alueille, joilla niillä olisi eniten vaikutusta
• oliko yhteistyöohjelmat suunniteltu siten, että niiden toimintalogiikka oli johdonmukainen ja toimissa hyödynnettiin synergiaa viereisten alueiden pääohjelmien kanssa, ja oliko käytettävissä myös arviointijärjestelmä, jolla pystyttiin mittaamaan rajat ylittävää vaikutusta
• oliko komission ohjeista hyötyä raja-alueille näiden määrittäessä haasteitaan ja edistivätkö ja auttoivatko kyseiset ohjeet erityisesti covid-19-kriisin vaikutusten hillitsemisessä sekä uuden ohjelmakauden 2021–2027 sujuvassa aloittamisessa.

26

Tilintarkastustuomioistuimen havainnot ja johtopäätökset liittyvät Interreg V-A -osa-alueen sisärajoja koskeviin yhteistyöohjelmiin ohjelmakaudella 2014–2020, ja tilintarkastustuomioistuin arvioi, että sen suositukset tulevat olemaan hyödyllisiä ohjelmakauden 2021–2027 valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus voi lisäksi tuottaa aineistoa niitä lainsäätäjien meneillään olevia keskusteluja varten, joissa pohditaan, millaisilla mahdollisilla mekanismeilla raja-alueiden oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä voitaisiin poistaa.³³

27

EU:n tasolla tilintarkastustuomioistuin tarkasteli komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston työtä.

28

Tarkastustapansa ansiosta tilintarkastustuomioistuin kattoi tarkastuksessaan hyvin suuren osan yhteistyöohjelmista. Jäsenvaltioiden tasolla tilintarkastustuomioistuin tarkasti 23 yhteistyöohjelmaa (luettelo liitteessä V). Kaikki 28 jäsenvaltiota ovat osallistuneet ainakin yhteen näistä ohjelmista. Mainittujen 23 ohjelman osuus siitä EU:n rahoituksesta, joka on kohdistettu Interreg V-A -osa-alueella sisärajoihin, on 43 prosenttia, ja Interregin kauden 2014–2020 koko budjetista kyseisille ohjelmille on osoitettu 27 prosenttia.

29

Tilintarkastustuomioistuin teki 23 yhteistyöohjelman osalta kymmenen yksinkertaista asiakirjatarkastusta, kymmenen laajennettua asiakirjatarkastusta ja kolme vierailua paikan päällä. Tarkemmat tiedot – myös tarkastustyyppien välisistä eroista – esitetään liitteessä V.

30

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin valitsi kaikkien 23 yhteistyöohjelman osalta kaksi pääohjelmaa viereisiltä alueilta (myös näistä luettelo liitteessä V). Tarkastajat vertailivat ohjelmien kohdentamista ja arvioivat synergioiden tasoa rajat ylittävien haasteiden ratkaisemisessa. Pääohjelmien valintakriteerit olivat väestön koko, taloudellisen tuen taso, katetun alueen koko ja ennen kaikkea se, missä määrin ohjelmilla oli yhteisiä investointiprioriteetteja. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti yhteensä 39 pääohjelmaa, sillä seitsemässä tapauksessa samaa pääohjelmaa käytettiin useammin kuin kerran.

31

Tilintarkastustuomioistuin teki paikan päällä tarkastamiensa yhteistyöohjelmien osalta tarkastuskäynnin 12 sellaiseen hankkeeseen, jotka saivat EU:n tukea. Nämä hankkeet valittiin sillä perusteella, kuinka olennaisia ja monimuotoisia yhteisrahoitetut toimet olivat tyypeiltään. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin teki asiakirjatarkastuksen neljään Romanian ja Bulgarian yhteistyöohjelman hankkeeseen. Tilintarkastustuomioistuimen tarkoituksena oli alun perin tehdä tarkastus paikan päällä kyseisessä ohjelmassa, mutta se ei ollut covid-19-matkustusrajoitusten vuoksi mahdollista. Näin ollen tilintarkastustuomioistuin ei voinut itse tarkastaa näiden hankkeiden tuloksia fyysisesti paikan päällä.

32

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamissa 16 hankkeessa toteutettiin toimia seuraavilla tukialoilla: kulttuuriperintö, matkailu, pk‑yritykset ja yrittäjyys, työmarkkinat ja työllisyys, riskienhallinta ja hätäpalvelujen välinen yhteistyö, koulutus, institutionaalinen yhteistyö, terveys ja sosiaalinen osallisuus sekä multimodaalinen liikenne.

33

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin tarkasti kaikkien 53:n sisärajoja koskevan yhteistyöohjelman osalta, missä määrin ohjelmaviranomaiset hyödynsivät CRII- ja CRII+-aloitteiden tarjoamia jousto- ja yksinkertaistamismahdollisuuksia. Tarkastuksessa arvioitiin covid-19-kriisin vaikutuksia hankkeiden täytäntöönpanoon kolmessa yhteistyöohjelmassa, jotka tilintarkastustuomioistuin tarkasti paikan päällä, sekä Romanian ja Bulgarian välisessä ohjelmassa, joka tilintarkastustuomioistuimen oli alun perin tarkoitus tarkastaa paikan päällä.

Huomautukset

Rajat ylittävät ohjelmat perustuivat kattavaan analyysiin, mutta kaikkiin haasteisiin ei kyetty vastaamaan

34

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 23 yhteistyöohjelman ohjelma-asiakirjat ja arvioi niiden perusteella, pohjautuiko ohjelmakauden 2014–2020 strateginen suunnittelu analyysiin näiden alueiden rajat ylittävistä haasteista. Tilintarkastustuomioistuin selvitti myös, missä määrin nämä haasteet oli taloudellisten resurssien niukkuus huomioon ottaen mahdollista ratkaista yhteistyöohjelmien avulla.

Jokaisessa 23 tarkastetussa yhteistyöohjelmassa oli analysoitu raja-alueiden haasteita

35

Yhteistyöohjelman olisi perustuttava analyysiin, joka koskee ohjelma-alueen tarpeita kokonaisuutena.³⁴ Tällöin ohjelmien sisältöä koskevat vaatimukset on mukautettava raja-alueiden nimenomaisiin tarpeisiin.³⁵

36

Kaikissa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamissa yhteistyöohjelmissa oli huomioitu alueiden tarpeet joko vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien analyysin (SWOT-analyysin) tai raja-alueiden sosiaalisten ja taloudellisten erityispiirteiden analyysin (sosioekonomisen analyysin) perusteella. Ruotsin, Suomen ja Norjan yhteistyöohjelman osalta SWOT-analyysia ei ollut kuitenkaan tehty riittävän perusteellisesti niin, että strategiset päätökset olisi voitu tehdä sen perusteella. Uhkia koskeva analyysi ei ollut täysimääräinen. Lisäksi SWOT-analyysissa sekoitettiin vahvuudet mahdollisuuksiin, lueteltiin joukko haasteita ilman minkäänlaisia taustatietoja ja käytettiin vanhentuneita tietoja yli kymmenen vuoden takaa.

37

Kaaviossa 6 ryhmitellään yhteistyöohjelmissa esille nostetut tärkeimmät haasteet seitsemään luokkaan. Suurin osa näistä haasteista koskee myös pääohjelmia, jotka kattavat samat maantieteelliset alueet. Hallinnollisen yhteistyön puutteet ja kielelliset esteet ovat kuitenkin erityisesti rajat ylittävien hankkeiden ongelma.

Haasteita ei voida ratkaista pelkästään yhteistyöohjelmien avulla, joten ne on priorisoitava

38

Yhteistyöohjelmille osoitettujen määrärahojen vähäisyyden vuoksi rajat ylittävät haasteet voitiin ratkaista käytännössä vain osittain. Sisärajoja koskevien 53 yhteistyöohjelman keskimääräiset määrärahat olivat 162 miljoonaa euroa. Budjetit vaihtelivat Slovenian ja Unkarin välisen ohjelman 19 miljoonasta eurosta Espanjan ja Portugalin välisen ohjelman (POCTEP) 485 miljoonaan euroon (ks. liite I). Monien rajat ylittävien haasteiden ratkaiseminen edellyttää kuitenkin huomattavaa rahoitusta. Esimerkiksi liikennettä, kauppaa ja kansalaisten liikkumista helpottavia suuria rautatie- tai tieinfrastruktuurihankkeita varten tarvitaan yleensä useita miljardeja euroja.

39

Pääohjelmien määrärahat ovat tavallisesti paljon suurempia kuin yhteistyöohjelmien määrärahat. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamien 39 pääohjelman osalta alueellisten ohjelmien määrärahat vaihtelivat 231 miljoonasta eurosta seitsemään miljardiin euroon keskimääräisen budjetin ollessa kaksi miljardia euroa. Kansallisten ohjelmien keskimääräiset määrärahat olivat yli kaksi kertaa suuremmat ja vaihtelivat 700 miljoonasta eurosta lähes yhdeksään miljardiin euroon (ks. liite V).

40

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tapauksia, joissa ohjelmaviranomaiset olivat osoittaneet toimintalinjalle tai investointiprioriteetille vain pienen määrän rahoitusta. Tästä syystä varoilla ei voinut olla raja-alueeseen kuin vähäinen vaikutus. Esimerkiksi Viron ja Latvian yhteistyöohjelman ohjelmaviranomaiset osoittivat alle miljoona euroa toimintalinjalle, joka koski työmarkkinoiden integroimista ja rajat ylittävien työllistymisedellytysten parantamista. On epäselvää, voidaanko tällaisilla suhteellisen pienillä tukisummilla saada aikaan minkäänlaista merkittävää vaikutusta.

41

Kaaviossa 7 havainnollistetaan tarkastuksessa tutkittujen ohjelmien osalta, kuinka paljon 23 yhteistyöohjelman määrärahat erosivat viereisillä alueilla toteutettujen pääohjelmien määrärahoista.

42

Taloudellisten resurssien niukkuuden vuoksi rahoitusta on suunnattava sinne, missä se todennäköisesti tuottaa eniten lisäarvoa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että useimmat ohjelmaviranomaiset eivät olleet panneet havaitsemiaan tarpeita tärkeysjärjestykseen. Niinpä vaarana oli, että investointiprioriteetit, jotka todennäköisesti tuottaisivat suurimman vaikutuksen, jäisivät valitsematta.

43

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa tuli esiin monia merkittäviä raja-alueiden haasteita, joita ohjelmaviranomaiset eivät voineet ratkaista. Ratkaisuja varten tarvittiin sen sijaan kansallisen tason päätöksiä, jotka myöhemmin oli sisällytettävä osaksi kansallista lainsäädäntöä. Esimerkiksi kansallisten viranomaisten välinen yhteistyö terveydenhuoltoon tai turvallisuuteen liittyvissä asioissa edellyttää kahden- tai kolmenvälisiä sopimuksia jäsenvaltioiden välillä, kuten laatikossa 2 esitetyssä esimerkissä havainnollistetaan.

Vaikka strategia, jolla pyrittiin vastaamaan haasteisiin, oli johdonmukainen, lopputuloksena ei useinkaan ollut kohdennettu täytäntöönpano

44

Tilintarkastustuomioistuin arvioi yhteistyöohjelmien tärkeimmät strategiset osatekijät ja sen, miten ne toteutettiin käytännössä ehdotuspyyntöjen ja hankkeiden valinnan avulla.

Lähes kaikissa strategisissa ohjelma-asiakirjoissa otettiin huomioon oikeudelliset vaatimukset, ja kyseiset asiakirjat olivat yhdenmukaisia tarveanalyysien kanssa

45

Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaan ohjelmilla on oltava vahva toimintalogiikka³⁷ eli vaatimuksena on selkeä yhteys ohjelman tavoitteiden ja odotettujen tulosten välillä. Koska samalla maantieteellisellä alueella tarjotaan tukea useista EU:n rahastoista, on tärkeää varmistaa tehokas koordinointi paitsi näiden rahastojen välillä myös kansallisten rahoitusvälineiden suuntaan.³⁸ Interregin osalta vähintään kahden osallistujamaan³⁹ edunsaajien olisi oltava mukana toimissa.

46

Edellä mainitun vuoksi tilintarkastustuomioistuin tarkasti,

• oliko toimintalogiikka vahva siten, että se johti havaituista haasteista niihin muihin osatekijöihin, jotka kuuluivat hankkeiden valintaprosessiin; näitä osatekijöitä olivat esimerkiksi valinnat, jotka koskivat toimintalinjaa, temaattisia tavoitteita, erityisiä tavoitteita, investointiprioriteetteja sekä tuotoksia ja tuloksia ja niiden tavoitearvoja
• olivatko ohjelmaviranomaiset koordinoineet rahoitusta muiden rahoituslähteiden kanssa
• kuinka tärkeänä hankkeiden valinnassa pidettiin hankkeiden rajat ylittävää luonnetta.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamien ohjelmien toimintalogiikka oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vankka

47

Tilintarkastustuomioistuin totesi lähes kaikissa tapauksissa, että toimintalogiikka, joka lähti haasteiden analyysista ja päätyi ohjelmaviranomaisten valitsemiin toimintalinjoihin, temaattisiin ja erityisiin tavoitteisiin sekä investointiprioriteetteihin, oli vankalla pohjalla. Tämä vankka logiikka ulottui myös ehdotuspyyntöihin. Siinä ainoassa tapauksessa, jossa SWOT-analyysi ei ollut riittävän perusteellinen strategisten päätösten tekemistä varten (ks. kohta 36), puute oli vaikuttanut ohjelman toimintalogiikan johdonmukaisuuteen.

48

Ohjelmaviranomaiset noudattivat myös vaatimusta, jonka mukaan niiden oli keskityttävä enimmillään neljään temaattiseen tavoitteeseen. Joissakin tapauksissa viranomaiset päättivät kohdentaa ohjelmat vielä tarkemmin tiettyihin toiminta-alueisiin. Esimerkkinä tästä voidaan mainita eteläisen Itämeren ohjelma, johon kuului alueita Puolasta, Tanskasta, Saksasta, Liettuasta ja Ruotsista. Ohjelman tavoitteena oli lisätä eteläisen Itämeren alueen ”sinistä” (meri) ja ”vihreää” (ympäristö) kasvupotentiaalia, vaikka tällä alueella oli nostettu esiin useita muitakin haasteita.

49

Joissakin yhteistyöohjelmissa kuitenkin tuettiin hankerahoitusta sellaisilla aloilla, joita ei oltu aiemmin määritetty SWOT-analyysissa tai sosioekonomisessa analyysissa. Esimerkiksi Slovakian ja Tšekin ohjelmassa viranomaiset päättivät investoida toimiin, joiden tarkoituksena oli parantaa paikallis- ja aluehallintojen rajat ylittävän yhteistyön laatua. Vaikka tämä laatukysymys on yleisesti ottaen yksi suurimmista raja-alueiden ongelmista, puutteellisia institutionaalisia valmiuksia ei ollut sisällytetty tätä ohjelmaa koskeneeseen sosioekonomiseen analyysiin.

50

Keskisen Itämeren alueen yhteistyöohjelman ohjelmaviranomainen päätti keskittyä raja-alueiden mahdollisuuksiin niiden haasteiden sijaan. Ohjelmaviranomaiset investoivat toimiin, joilla pyrittiin ylläpitämään tai lisäämään työpaikkoja, tukemaan pk‑yrityksiä ja lisäämään alueen houkuttelevuutta matkailijoiden näkökulmasta. Tässä tapauksessa yhteistyöohjelman toimintalogiikka oli selvä ja täytti myös muut oikeudelliset vaatimukset. Tehty valinta kuitenkin merkitsi sitä, että raja-alueiden haasteita ei otettu huomioon. Tilintarkastustuomioistuin totesi tämän seikan tarkastaessaan yhtä kyseisen yhteistyöohjelman neljästä hankkeesta.

Ohjelmissa annettiin tietoa koordinoinnista muiden rahoituslähteiden kanssa, ja käytössä oli menettely rajat ylittävän luonteen arvioimista varten

51

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kaikissa yhteistyöohjelmissa annettiin tietoa mekanismeista, joilla rahoitusta koordinoitiin muiden EU:n tai kansallisen tason rahoituslähteiden, kuten ERI-rahastojen, kanssa. Niissä oli esimerkiksi yksityiskohtaista tietoa siitä, miten eri viranomaisten keskeiset henkilöstön jäsenet osallistuivat kokouksiin, joissa tarkasteltiin rahastojen välisiä synergioita. Lisäksi selostettiin tarkasti menettelyitä, joiden avulla estettiin saman toimen rahoittaminen kahdesta eri lähteestä.

52

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi lisäksi, että kaikissa valintamenettelyissä varmistettiin hankkeen rajat ylittävä identiteetti, myös se, että kumppanit rajan molemmin puolin aikoivat osallistua aktiivisesti hankkeeseen.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi useita puutteita käytännön toimissa, joilla strategioita pantiin täytäntöön ja seurattiin

53

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, miten ohjelmien strategiat pantiin ehdotuspyyntöjen ja hankevalinnan avulla täytäntöön ja miten hankevalintaa seurattiin ja koordinoitiin muiden rahoitusmekanismien kanssa samoilla maantieteellisillä alueilla. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi strategioiden täytäntöönpanossa ja seurannassa useita puutteita, jotka liittyvät yhteistyöohjelmien erottamiseen pääohjelmista, hankkeiden rajat ylittävään luonteeseen, hankkeiden valintamenettelyyn, käytettyihin indikaattoreihin sekä tilastotietojen laatuun ja saatavuuteen.

Yhteistyöohjelmia ei useinkaan erotettu selvästi pääohjelmista

54

Alue, jolle voidaan myöntää Interregin sisä- ja ulkorajoja koskevaa rahoitusta, kattaa 66 prosenttia EU:n kokonaispinta-alasta, ja 17 jäsenvaltiossa yli 80 prosenttia pinta-alasta on tukikelpoista (laatikko 3 ja kaavio 8).

55

Pääohjelmista ja yhteistyöohjelmista yhteisrahoitetaan EU:n hankkeita samoilla maantieteellisillä alueilla (ks. kohta 08). Tilintarkastustuomioistuin vertasi kunkin sen otokseen sisältyvän 23 yhteistyöohjelman kohdentamista viereisten alueiden kahden pääohjelman kohdentamiseen (ks. kohta 30). Tilintarkastustuomioistuin keskittyi investointiprioriteetteihin, jotka – alan lainsäädännön sallimalla tavalla – olivat ohjelmien yhteisiä. Se vertaili näiden yhteisten prioriteettien osalta niitä tukialoja ja tukitoimien tyyppejä, joita ohjelmista oli tarkoitus yhteisrahoittaa, ja arvioi, oliko ohjelmat erotettu selvästi toisistaan ja oliko täydentävyydestä havaittavissa evidenssiä.

56

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että 14 tapauksessa tukialojen ja yhteisrahoitettavien tukitoimien tyyppien välillä ei ollut tehty selvää eroa. Tämä tarkoitti sitä, että pääohjelmista voitiin rahoittaa samanlaisia toimia kuin yhteistyöohjelmista. Erona oli se, että yhteistyöohjelmista rahoitetuilta hankkeilta edellytettiin rajat ylittävää identiteettiä ja kyseisissä hankkeissa oli oltava kumppaneita rajan molemmilta puolilta. Tapauksia, joissa ei ollut tehty selvää eroa tukialojen ja tukitoimien tyyppien välillä, havaittiin pääasiassa sellaisilla aloilla kuin ympäristö, kulttuuri, matkailu, kilpailukyky ja työpaikkojen luominen.

57

Eteläisen Itämeren ohjelma tarjoaa hyvän esimerkin tapauksesta, jossa hanketyypit oli erotettu toisistaan selkeästi: pyörätien rakentaminen rahoitettiin yhdestä alueen pääohjelmasta, kun taas pyörätien varrella sijaitsevat liikunta-alueet rahoitettiin yhteistyöohjelmasta. Tällainen lähestymistapa edellyttää ohjelmaviranomaisilta hyvää keskinäistä yhteistyötä ohjelmien suunnitteluvaiheessa.

58

Kun eri tukiohjelmista rahoitetaan samaa investointiprioriteettia, on pyrittävä mahdollisimman suureen lisäarvoon. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää koordinoida tukialoja ja eriyttää yhteisrahoitettujen hankkeiden tyyppejä. Kaudella 2014–2020 Euroopan alueellisen yhteistyön oikeudellisena vaatimuksena oli kohdentaa 80 prosenttia rahoituksesta enintään neljälle yhteensä 11 temaattisesta tavoitteesta (ks. kohta 13). Kaudella 2021–2027 temaattinen keskittäminen on kuitenkin vähäisempää, sillä esimerkiksi sisäisiä maarajoja koskevien yhteistyöohjelmien ohjelmaviranomaiset voivat osoittaa varoja kaikille seitsemälle toimintapoliittiselle tavoitteelle, joista viisi on yleisiä ja kaksi Interreg-kohtaisia (ks. kohta 22).

59

Interreg-tukeen ja EAKR:n pääohjelmien tukeen oikeutettujen alueiden päällekkäisyys (ks. kohta 54), Interregin talousarvion supistaminen (ks. kohta 07) ja ohjelmien kohdentaminen laajemmalle alalle kaudella 2021–2027 (ks. kohta 22) lisäävät tarvetta erottaa pääohjelmat selkeästi yhteistyöohjelmista. Selkeämpi erotus voi lisätä synergioita, vähentää kaksinkertaisen rahoituksen todennäköisyyttä ja parantaa hankkeiden lisäarvoa. Ohjelmien kohdennuksen laajuus sekä yhteistyöohjelmien ja pääohjelmien välinen vähäinen koordinointi nostettiin esille myös kauden 2007–2013 jälkiarvioinnissa (ks. kohta 19).

Joidenkin hankkeiden rajat ylittävä luonne oli kyseenalainen

60

Yhteistyöhankkeisiin olisi osallistuttava edunsaajia vähintään kahdesta osallistujamaasta. Lainsäädännössä tosin sallitaan hankkeen täytäntöönpano yhdessäkin jäsenvaltiossa edellyttäen, että ”sen osalta on yksilöity rajat ylittäviä tai valtioiden välisiä vaikutuksia ja hyötyjä”⁴⁰.

61

Tilintarkastustuomioistuin arvioi otokseensa kuuluneiden 16 hankkeen osalta,

• käsiteltiinkö niissä vähintään yhtä rajat ylittävää haastetta
• pantiinko jokin hanke täytäntöön vain yhdessä jäsenvaltiossa
• olivatko kunkin kumppanin panostuksen ja kollektiivisen, rajat ylittävään hankkeeseen liittyvän panostuksen hyödyt nähtävissä kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa
• oliko se, että toimintaa rahoitettiin yhteistyöohjelmasta, perusteltavissa kyseisillä rajat ylittävillä hyödyillä.

62

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että yhtä lukuun ottamatta (ks. kohta 50) kaikissa hankkeissa käsiteltiin ainakin yhtä rajat ylittävää haastetta. Kaikki hankkeet toteutettiin vähintään kahdessa osallistuvassa jäsenvaltiossa, ja niiden hyödyt olivat yhtä näkyviä kaikissa jäsenvaltioissa. Kahdeksassa hankkeessa kumppaneiden välinen yhteistyö rajoittui kuitenkin siihen, että ne esittelivät yhteisen hanke-ehdotuksen ja pyrkivät näin varmistamaan toimien rahoituksen. Näillä hankkeilla ei ollut yhteistä identiteettiä rajat ylittävänä hankkeena. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tämä puute esiintyi kaikissa neljässä tilintarkastustuomioistuimen tarkastamassa matkailualan hankkeessa. Matkailu on yksi Interreg-tuen pääalueista kaudella 2014–2020 (ks. kohta 17).

63

Laatikossa 4 annetaan esimerkkejä saman ohjelman hankkeista, joista toisissa rajat ylittävä luonne on heikko ja toisissa vahva.

Hankkeiden valinnassa oli useita puutteita, minkä seurauksena parhaat hankkeet eivät aina tulleet valituiksi

64

Ehdotuspyynnöt ja hankkeiden valinta ovat ohjelman täytäntöönpanoprosessin keskeisiä vaiheita. Näin on varsinkin siitä syystä, että yhteistyöohjelmien käytettävissä olevien resurssien määrä on rajallinen (ks. kohta 38) ja Interregin sopimusten tekoaste ei ole viime vuosina ollut mikään erityinen ongelma (ks. kohta 17). Niinpä on entistä tarpeellisempaa valita hankkeet niiden ansioiden perusteella. Näin voidaan saavuttaa yhteistyöohjelman tavoitteet ja vastata raja-alueiden pakottavimpiin tarpeisiin.

65

Edellä mainittujen syiden vuoksi tilintarkastustuomioistuin tarkasti (laajennetussa asiakirjatarkastuksessa tarkastamiensa kymmenen yhteistyöohjelman ja paikan päällä tarkastamiensa kolmen ohjelman osalta), miten ohjelmaviranomaiset

• pyrkivät houkuttelemaan ohjelmien tavoitteiden mukaisia hanke-ehdotuksia ja tässä tarkoituksessa tiedottivat yleisölle, millaisia hankealoja ja ‑tyyppejä yhteistyöohjelmista voitaisiin tukea
• arvioivat hanke-ehdotuksia
• valitsivat hankkeita, joilla vastattiin parhaiten alueiden haasteisiin.

66

Tarkastettujen yhteistyöohjelmien ohjelma-asiakirjat olivat lakisääteisten vaatimusten⁴¹ mukaisia ja sisälsivät perustiedot ohjelmasta. Näitä perustietoja olivat kuvaukset muun muassa siitä, minkä tyyppisiä toimia kustakin investointiprioriteetista tuettiin, miten toimien odotettiin edistävän erityistavoitteita, millaisten periaatteiden mukaan toimet valittiin, mitkä olivat tärkeimmät kohderyhmät ja mitkä olivat edunsaajien tyypit. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin puutteita hankkeiden valinnan kaikissa kolmessa vaiheessa.

67

Potentiaaliset hankkeet määritettiin viidessä yhteistyöohjelmassa 13:sta siten, että noudatettiin alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Siinä tuenhakijat toimittivat hankehakemuksia ja ohjelmaviranomaiset antoivat vain vähän ohjausta siitä, miten hankkeissa olisi vastattava suoraan alueen tarpeisiin (ks. laatikko 5). Tätä kysymystä korostettiin laajemmissa määrin myös kauden 2007–2013 jälkiarvioinnissa (ks. kohta 19).

68

Kymmenessä ohjelmassa viranomaiset arvioivat hankehakemukset käyttämällä pistejärjestelmää, jossa hankkeen oli saavutettava vähimmäispistemäärä säilyttääkseen mahdollisuutensa tulla valituksi. Tämä paitsi tekee valintaprosessista avoimemman myös helpottaa seurantakomitean myöhempää työtä. Komitean tehtävänä on valita yhteisrahoitettavat hankkeet. Kolmessa muussa ohjelmassa, joissa ei käytetty pistejärjestelmää, ohjelmaviranomaiset perustivat valintansa laadulliseen arviointiin, joka ei mahdollista hankkeiden selkeää priorisointia.

69

Kolmessa ohjelmassa ohjelmaviranomaiset toimittivat seurantakomitealle luettelon hankkeista, jotka oli asetettu tärkeysjärjestykseen ansioidensa mukaan. Kymmenessä muussa yhteistyöohjelmassa – riippumatta siitä, oliko käytössä pistejärjestelmä – ohjelmaviranomaiset sen sijaan eivät asettaneet hankkeita tärkeysjärjestykseen lähettäessään ne seurantakomitealle. Laatikossa 6 esitellään esimerkit hyvästä ja huonosta käytännöstä hankkeiden valinnassa.

Indikaattorit eivät yleensä osoittaneet rajat ylittäviä vaikutuksia, ja alueellisia tilastotietoja oli saatavilla rajoitetusti, mikä vaikeutti seurantaa ja arviointia

70

Ohjelmien tuloskeskeisyyden vahvistamiseksi viranomaisten oli määriteltävä kunkin toimintalinjan osalta, mitkä olivat erityistavoitteiden ja tuotos- ja tulosindikaattoreiden odotetut tulokset. Lisäksi oli määriteltävä perustasot sekä tavoitearvot koko ohjelmakaudelle.⁴² Euroopan alueellista yhteistyötä koskevaan asetukseen sisältyy luettelo yhteisistä tuotosindikaattoreista, joita ohjelmaviranomaiset voivat ottaa käyttöönsä⁴³. Tavoitteet voidaan ilmaista joko määrällisesti tai laadullisesti, mutta laadullinen ilmaiseminen on mahdollista vain tulosindikaattoreiden osalta.⁴⁴ Ohjelmaviranomaisten on kerättävä vankalla pohjalla olevia tilastotietoja, jotta näitä tavoitteita voidaan seurata luotettavasti.

71

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti kaikkien 23 yhteistyöohjelman osalta, perustuivatko erityistavoitteet, jotka koskivat raja-alueilla määritettyjä tarpeita, SMART-kriteereihin eli olivatko ne täsmällisiä, mitattavia, saavutettavia, relevantteja ja aikasidonnaisia.

72

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin tarkasti, olivatko kullekin ohjelmalle asetetut tuotos- ja tulosindikaattorit

• relevantteja ohjelman erityistavoitteiden kannalta
• sellaisia, että niiden avulla voitiin mitata tuettujen toimien vaikutusta
• saavutettavissa ohjelmakauden loppuun mennessä. Tätä varten tilintarkastustuomioistuin hyödynsi myös viimeisimpien saatavilla olevien vuotuisten täytäntöönpanokertomusten päätelmiä.

73

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että ohjelmien erityistavoitteet perustuivat yleisesti SMART-kriteereihin. Ne olivat ohjelman toimintalogiikan mukaisia ja liittyivät valittuihin toimintalinjoihin, temaattisiin tavoitteisiin ja investointiprioriteetteihin. Lisäksi ne kytkivät strategian ja tuetut toimet toisiinsa.

74

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että yhteiset ja ohjelmakohtaiset tuotosindikaattorit ja ohjelmakohtaiset tulosindikaattorit olivat yleisesti mitattavia ja että perus- ja tavoitearvot oli asetettu kaikissa tapauksissa. Yhteisten tuotosindikaattorien käyttö helpottaa ERI-rahastojen tietojen kokoamista yhteen.

75

Seitsemän ohjelmaviranomaista mittasi tiettyjä tulosindikaattoreita laadullisen arvioinnin eli kyselytutkimuksen avulla, mikä on lainsäädännön mukaan sallittua. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kolmessa tapauksessa ohjelmaviranomaiset kohdensivat kyselyt sellaisille edunsaajille ja muille sidosryhmille, jotka olivat saaneet rahoitusta näiltä ohjelmaviranomaisilta. Tämä voi johtaa käsitykseen siitä, että tuloksia ei kerätä objektiivisesti, koska edunsaajat saattavat antaa myönteisempää palautetta kuin vastaajat, joihin viranomaisella ei ole samanlaista suhdetta.

76

Kaikissa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamissa yhteistyöohjelmissa (lukuun ottamatta eteläisen Itämeren ohjelmaa) havaittiin myös indikaattoreiden relevanssiin ja saavutettavuuteen liittyviä ongelmia. Kyseiset ongelmat koskivat sekä yhteisiä tuotosindikaattoreita että ohjelmakohtaisia tuotos- ja tulosindikaattoreita.

77

Relevanssin osalta todettiin, että monet joko yhteisiä tuotoksia koskevat indikaattorit tai ohjelmakohtaiset indikaattorit eivät kyenneet osoittamaan Interreg-toimien rajat ylittäviä vaikutuksia. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös tapauksia, joissa asetetut indikaattorit eivät mitanneet sitä, miten tuetut toimet vaikuttivat tiettyyn erityistavoitteeseen, tai joissa vaikutusta ei voitu katsoa suoraan ja yksinomaan hankkeen ansioksi. Tyypillinen esimerkki viimeksi mainitusta on se, että monissa ohjelmissa käytettiin kulttuuri-/matkailutoimen tulosindikaattorina hotelliyöpymisten määrän kasvua alueella, vaikka hotelliyöpymisten määrä alueella riippuu Interreg-hankkeen lisäksi useista muista sosioekonomisista tekijöistä.

78

Saavutettavuuden osalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi esimerkkejä kahdesta ääripäästä. Eräissä tapauksissa tavoitteet eivät olleet realistisia, eikä niitä todennäköisesti saavutettaisi ohjelmakauden loppuun mennessä. Tämä osoittaa, että ohjelmaviranomaiset eivät

• käynnistäneet tarpeeksi sellaisia kiinnostuksenilmaisupyyntöjä, joiden avulla olisi edistetty ohjelman erityistavoitteiden saavuttamista, tai
• ohjanneet edunsaajia hakemaan tukea hankkeille, joiden avulla olisi edistetty ohjelman tavoitteiden saavuttamista (ks. laatikko 5), tai
• määrittäneet tavoitetta alun perinkään oikein.

Muissa tapauksissa tavoitteet eivät olleet riittävän kunnianhimoisia ja ne oli saavutettu jo ohjelmakauden ensimmäisinä vuosina. Tämä viittaa siihen, että ohjelmaviranomaiset tekivät enemmän hankesopimuksia kuin oli tarpeen, ja osoittaa, että aiempien hanke-ehdotuspyyntöjen tuottamia tuloksia ei ollut otettu huomioon uusia ehdotuspyyntöjä käynnistettäessä.

79

Alueellisia tietoja tarvitaan, jotta voidaan saada tarkoituksenmukaisia ja luotettavia indikaattorilukuja. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi otokseensa kuuluvien 23 yhteistyöohjelman osalta, että saatavilla oli vain vähän tietoja. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös tapauksen, jossa ohjelmaviranomaisen saatavilla ei ollut lainkaan tietoja erityistavoitetta koskevan vaikutuksen laskemiseksi. Komissio vahvisti, että rajat ylittäviä alueellisia tilastotietoja oli vain vähän saatavilla. Jäsenvaltioiden välisten tiedonkeruumenetelmien erot ja riittämätön rajat ylittävä tilastollinen koordinointi olivat yleisimmät ongelmat.

Komission ohjeistus on parantunut, mutta viivästys oikeudellisen kehyksen hyväksymisessä vaikutti täytäntöönpanoon

80

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti sekä ohjelmakauden 2014–2020 että ohjelmakauden 2021–2027 osalta ohjeet, jotka komissio oli antanut ohjelmaviranomaisille rajat ylittävien haasteiden määrittämisestä. Tilintarkastustuomioistuin arvioi myös, missä määrin covid-19-toimenpiteitä käytettiin vuosien 2014–2020 yhteistyöohjelmien täytäntöönpanossa ja mikä oli valmistautumisen taso ohjelmakauden 2021–2027 osalta.

Komissio antoi enemmän ohjeita ja tukea kauden 2021–2027 osalta

81

Komissio antoi ohjelmakautta 2014–2020 varten kullekin jäsenvaltiolle ohjeita siitä, mitkä olivat sen mielestä rahoituksen painopisteitä. Ohjeet annettiin vuonna 2012 laaditussa kannanotossa kumppanuussopimuksen kehittämisestä.

82

Lähes kaikissa tapauksissa kauden 2014–2020 ohjeet rajoittuivat muutamaan kappaleeseen yleistä sisältöä sekä pääkohtiin, jotka koskivat raja-alueiden mahdollisia menoaloja. Ohjeet eivät sisältäneet juurikaan sellaisia nimenomaan rajat ylittävää yhteistyötä koskevia viestejä, joita olisi voitu käyttää ohjelmien kehittämisessä.

83

Kausi 2021–2027 on Interregin kuudes ohjelmakausi. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, oliko komissio muuntanut aiemmilta kausilta kertyneen tietämyksensä konkreettisiksi toimiksi, joilla se ohjasi jäsenvaltioita näiden suunnitellessa ja pannessa täytäntöön yhteistyöohjelmiaan.

84

Komissio osallistui aktiivisemmin kauden 2021–2027 valmisteluun ja vei johdollaan läpi useita aloitteita, joilla autettiin jäsenvaltioita määrittämään rajat ylittäviä haasteita. Tällaisia aloitteita olivat muun muassa seuraavat:

• Raja-alueita koskeva tarkastelu. Tämä toimi koostui kahden vuoden intensiivisestä tutkimustyöstä sekä vuoropuhelusta raja-alueiden sidosryhmien ja kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa. Tarkastelun yhteydessä tehtiin tutkimuksia EU:n jäsenvaltioiden rajoilla vallitsevista oikeudellisista ja hallinnollisista esteistä.
• Raja-alueiden yhteyspisteen perustaminen alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastoon. Yhteyspiste auttaa jäsenvaltioita rajat ylittävien oikeudellisten ja hallinnollisten ongelmien ratkaisemisessa.
• Rajoja koskevien suuntaa-antavien asiakirjojen valmistelu. Näissä asiakirjoissa, jotka laadittiin jokaiselle rajalle erikseen, esitettiin komission näkemykset keskeisistä haasteista, mahdollisuuksista ja tulevaa yhteistyötä koskevista skenaarioista. Asiakirjoissa todettiin myös, että alueiden jäljellä olevat ohjelmat oli tarpeen rajata selkeästi toisistaan.

85

Erityisesti rajoja koskevat suuntaa-antavat asiakirjat olivat arvokas panos, joka auttoi puuttumaan paremmin rajat ylittäviin haasteisiin. Kyseisissä asiakirjoissa määritettiin raja-alueiden keskeiset ominaispiirteet ja hahmoteltiin vaihtoehtoja ja suuntaviivoja ohjelmasuunnittelua varten. Jopa niissä tapauksissa, joissa ohjelmaviranomaiset eivät olleet täysin yhtä mieltä näiden asiakirjojen sisällöstä, asiakirjat olivat tärkeitä, sillä niiden valmistelemalta pohjalta käynnistyi keskustelu rajat ylittävistä tarpeista.

Ohjelmaviranomaiset, jotka vastasivat rajat ylittävistä ohjelmista, hyödynsivät covid-19-kriisin aikana tarjottuja yksinkertaistamismahdollisuuksia

86

Komissio ehdotti pian covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen toimenpiteitä, joilla kevennettäisiin ERI-rahastoja koskevia oikeudellisia vaatimuksia varsinkin vuonna 2020 (ks. kohdat 23 ja 24 sekä kaavio 5).

87

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, miten näitä toimenpiteitä oli käytetty 53:ssa rajat ylittävässä yhteistyöohjelmassa (ks. kohta 33). Tilintarkastustuomioistuin tutki lisäksi pandemian vaikutuksia täytäntöönpanoon kolmessa paikan päällä tarkastamassaan yhteistyöohjelmassa sekä Romanian ja Bulgarian ohjelmassa, joka sen oli tarkoitus tarkastaa paikan päällä.

88

Helmikuun 2021 loppuun mennessä oli tehty 241 sellaista ohjelmamuutosta, jotka liittyivät covid-19-pandemiaan. Muutokset koskivat 24:ää jäsenvaltiota ja 186:ta ohjelmaa, näiden joukossa myös Interreg-ohjelmia. Muutoksista 202 edellytti komission päätöstä. Loput 39 olivat yksinkertaisia muutoksia, jotka jäsenvaltiot tai Interregin tapauksessa ohjelmaviranomaiset hyväksyivät ja ilmoittivat komissiolle. Interreg-ohjelmien osalta 33 ohjelmaviranomaista hyödynsi sellaisia covid-19-toimenpiteitä, jotka edellyttivät ohjelmamuutoksia. Eniten käytetty toimenpide oli mahdollisuus lykätä vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen toimittamista. Viimeinen kertomus vuonna 2020 toimitettiin toukokuun sijaan syyskuussa eli neljän kuukauden viiveellä. Komission mukaan pääasiallinen syy tämän toimenpiteen käyttöön oli korkea sopimusten tekoaste (ks. kohta 17). Lisäksi seitsemän ohjelmaviranomaista teki yksinkertaisia muutoksia, jotka edellyttivät pelkästään ilmoittamista komissiolle mutta eivät ohjelman muuttamista.

89

Kolme ohjelmaviranomaista, jotka olivat tilintarkastustuomioistuimen paikan päällä tehtyjen tarkastusten kohteina, sekä Romanian ja Bulgarian välisen yhteistyöohjelman ohjelmaviranomainen, jonka luokse tilintarkastustuomioistuimen oli tarkoitus tehdä tarkastuskäynti, raportoivat täytäntöönpanoon kohdistuneiden vaikutusten osalta, että kriisi iski kuhunkin hankkeeseen eri tavalla sen mukaan, kuinka suunnitellut toimet ajoittuivat ja minkä tyyppisiä kyseiset toimet olivat (tätä havainnollistetaan laatikon 7 esimerkissä). Matkustamisesta riippuvaisissa hankkeissa oli yleensä tehtävä suurempia muutoksia, tai niissä oli toteutettava vaihtoehtoisia toimia korvaamalla esimerkiksi fyysiset kokoukset etäkokouksilla. Neljä ohjelmaviranomaista raportoi kuitenkin, että edunsaajien oli lopetettava tai toistaiseksi keskeytettävä toiminta alle yhdessä prosentissa hyväksytyistä hankkeista.

Ohjelmakausi 2021–2027 alkoi ennen oikeudellisen kehyksen hyväksymistä

90

Tilintarkastustuomioistuin kävi kaikkien tarkastamiensa yhteistyöohjelmien osalta läpi ohjelmakauden 2021–2027 ohjelma-asiakirjojen valmistelua. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, oliko komissio pannut täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen suosituksen, jonka mukaan koheesiopolitiikkaa koskevat lainsäädäntöehdotukset olisi valmisteltava hyvissä ajoin⁴⁵, ja selvitti, kuinka kauan oikeudellisen kehyksen hyväksyminen kesti verrattuna kahteen edeltävään ohjelmakauteen.

91

Kaikki 23 ohjelmaviranomaista kahta lukuun ottamatta totesivat, että keskustelut seuraavasta ohjelmakaudesta aloitettiin vasta vähän ennen vuoden 2020 kesätaukoa. Ohjelmaviranomaisten mukaan ohjelmien kehittämistyöt aloitettiin myöhään siksi, että oikeusperustan hyväksymisestä ei ollut varmuutta. Tämä oikeusperustan hyväksymisen viivästyminen sekä se, että entisen ohjelmakauden työt oli viimeisteltävä samaan aikaan uuden ohjelmakauden käynnistämisen kanssa⁴⁶, estivät uuden monivuotisen ohjelmakauden sujuvan aloittamisen jäsenvaltioissa.

92

Komission ehdotukset uudesta yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta, EAKR-asetuksesta ja Euroopan alueellista yhteistyötä koskevasta asetuksesta julkaistiin toukokuussa 2018 eli hyvissä ajoin ennen ohjelmakauden alkua tilintarkastustuomioistuimen aiemman suosituksen mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston väliset neuvottelut kestivät kuitenkin odotettua pidempään. Huhtikuun loppuun 2021 mennessä – toisin sanoen neljä kuukautta ohjelmakauden 2021–2027 alkamisen jälkeen – koheesiopolitiikan lainsäädäntöpakettia ja sen osana Euroopan alueellista yhteistyötä koskevaa asetusta ei ollut vielä hyväksytty. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuosien 2014–2020 oikeusperusta hyväksyttiin kuukausi ennen ohjelmakauden alkamista ja vuosien 2007–2013 oikeusperusta viisi kuukautta ennen ohjelmakauden alkamista.

Johtopäätökset ja suositukset

93

Tilintarkastustuomioistuin tutki tässä tarkastuksessaan, olivatko komissio ja jäsenvaltiot vastanneet vaikuttavalla tavalla raja-alueiden haasteisiin niiden sisärajoja koskevien yhteistyöohjelmien avulla, jotka oli rahoitettu Interregistä. Tilintarkastustuomioistuimen yleishavainto oli, että sen tarkastamilla yhteistyöohjelmilla oli selkeät strategiat, joiden mukaisesti ohjelmien kattamien raja-alueiden haasteita pyrittiin ratkaisemaan. Täytäntöönpanon puutteet ja seurantatietojen tehottomuus rajoittivat kuitenkin ohjelmien mahdollisuuksia hyödyntää näiden alueiden koko kapasiteettia. Osa jäljempänä selostettavista suosituksista osoitetaan niille ohjelmaviranomaisille, jotka olivat tarkastuksen kohteena, mutta tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tarkastuksen laajan kattavuuden vuoksi ne soveltuvat myös muihin ohjelmaviranomaisiin. Ohjelmaviranomaiset ovat toimittaneet tilintarkastustuomioistuimelle kyseisiä suosituksia koskevat vastauksensa (ks. liite VI).

94

Yhteistyöohjelmien avulla ei voida ratkaista kaikkia rajat ylittäviä haasteita, sillä yhteistyöohjelmien määrärahat on rajallisia ja jäsenvaltioiden on ratkaistava osa haasteista kansallisella tasolla. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että niissäkin tapauksissa, joissa ohjelmaviranomaiset olivat analysoineet haasteita, ne eivät kuitenkaan olleet priorisoineet niitä niin, että toimissa olisi voitu keskittyä raja-alueen kannalta pakottavimpiin haasteisiin (ks. kohdat 36–43).

95

Strategian osalta on todettava, että yhteistyöohjelmien toimintalogiikka oli vahva ja haasteiden, toimintalinjojen, temaattisten tavoitteiden, erityisten tavoitteiden ja hanke-ehdotuspyyntöjen välillä oli yhteys. Ohjelma-asiakirjoissa oli myös määritetty menettelyt, joita noudatettiin yhteistyöohjelmien ja muiden rahastojen välisessä koordinoinnissa. Valintamenettelyissä, jotka kuvattiin ohjelma-asiakirjoissa, painotettiin yhteisrahoitettavien hankkeiden rajat ylittävää identiteettiä, ja kyseisissä menettelyissä otettiin huomioon, aikoivatko eri maista ja eri alueilta tulevat kumppanit osallistua aktiivisesti hankkeiden toimintaan (ks. kohdat 47–50).

96

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että 14 yhteistyöohjelmassa otokseen kuuluneista 23:sta ei ollut tehty tukialojen ja yhteisrahoitettavien toimien selvää rajausta yhteistyöohjelmien ja pääohjelmien välillä. Tämä voi aiheuttaa tilanteen, jossa molemmista rahoituslähteistä voidaan rahoittaa samanlaisia toimia. On olemassa vaara, että jos alue on yhtaikaa oikeutettu sekä Interregistä että EAKR:n pääohjelmista myönnettävään rahoitukseen, tarvittava keskittyminen todellisiin tarpeisiin heikentyy. Tarve lisätä EU:n interventioiden lisäarvoa on erityisen tärkeää, sillä Interregin talousarviota supistetaan kaudella 2021–2027 ja temaattista keskittämistä on vähemmän kuin kaudella 2014–2020 (ks. kohdat 56–59).

97

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös hankkeita, joiden rajat ylittävästä luonteesta oli vain vähän evidenssiä. Kumppaneiden välinen yhteistyö rajoittui näissä tapauksissa siihen, että ne esittivät yhteisen hanke-ehdotuksen ja pyrkivät näin varmistamaan toimiensa rahoituksen (ks. kohta 62).

Suositus 1 – Parannetaan yhteistyöohjelmien kohdentamista

1. Tarkastetuista yhteistyöohjelmista vastaavien ohjelmaviranomaisten olisi
   1. varmistettava, että ohjelma-asiakirjoissa on määräys, jonka mukaan ohjelmat on kohdennettava ohjelmista tuettavien investointiprioriteettien osalta erityyppisiin hankkeisiin kuin mihin viereisten alueiden pääohjelmat on kohdennettu
   2. koordinoitava tukea aina, kun ohjelmat toimivat samoilla tukialoilla kuin viereisten alueiden pääohjelmat.
2. Kun komissio hyväksyy yhteistyöohjelmia ja pääohjelmia, sen olisi edellä mainittujen kahden suosituksen mukaisesti edellytettävä, että yhteisrahoitettavat hankkeet täydentävät toisiaan.

Tavoiteajankohta: vuoden 2022 joulukuuhun mennessä

98

Suurin osa ohjelmaviranomaisista ei asettanut hankkeita paremmuusjärjestykseen niiden ansioiden perusteella sen varmistamiseksi, että vain parhaat rahoitusehdotukset olisi otettu huomioon. Tämä oli merkittävä puute, kun otetaan huomioon varojen niukkuus. Joissakin yhteistyöohjelmissa ei myöskään vaadittu, että hanke-ehdotuksen olisi saatava vähimmäismäärä pisteitä tullakseen valituksi. Tällainen vaatimus olisi erityisen tärkeä, sillä sen avulla voidaan taata hankkeen rajat ylittävä luonne ja se, että hankkeen avulla voidaan puuttua alueen pakottavimpiin haasteisiin (ks. kohdat 66–69).

Suositus 2 – Priorisoidaan hankkeet ja myönnetään niille tukea niiden ansioiden perusteella ja hyödynnetään näissä toimissa pisteytystä

Rahoitettavaksi olisi valittava hankkeet, joilla vastataan parhaiten rajat ylittävien alueiden haasteisiin ja edistetään maksimaalisesti yhteistyöohjelmien tavoitteiden saavuttamista. Niinpä tarkastuksen kohteena olleiden ohjelmaviranomaisten olisi

1. käytettävä hankkeiden arviointiprosessissa ansioihin perustuvaa järjestelmää
2. ehdotettava rahoitettaviksi ainoastaan sellaisia hankkeita, jotka ovat saavuttaneet vähimmäispistemäärän (mukaan lukien hankkeen rajat ylittävää luonnetta koskeva vähimmäispistemäärä).

Tavoiteajankohta: vuoden 2022 joulukuuhun mennessä

99

Erityistavoitteet perustuivat SMART-kriteereihin, ja tuotos- ja tulosindikaattorit olivat yleisesti mitattavissa. Tuotos- ja tulosindikaattorien relevanssissa ja saavutettavuudessa oli kuitenkin puutteita: jotkin indikaattorit eivät kuvastaneet sitä, mihin hankkeen erityistavoitteen avulla pyrittiin, kun taas osassa indikaattoreita saavutettavuus ja kunnianhimon taso eivät olleet tasapainossa. Ohjelmaviranomaiset käyttivät useimmissa tapauksissa indikaattoreita, jotka eivät osoittaneet rajat ylittäviä vaikutuksia (ks. kohdat 73–78).

Suositus 3 – Hyödynnetään indikaattoreita, joiden avulla pyritään havaitsemaan rajat ylittävien hankkeiden vaikutukset

Kun komissio arvioi yhteistyöohjelmia niiden hyväksymisprosessin aikana, sen olisi

1. tehtävä ohjelmaviranomaisten kanssa tiivistä yhteistyötä sen edistämiseksi, että yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit, joita ohjelmissa valitaan, soveltuisivat sen tyyppisten toimien seurantaan, joita ohjelmissa toteutetaan, ja että ne niin ollen kykenisivät mittaamaan rajat ylittävien hankkeiden saavutuksia ja vaikutuksia
2. niissä tapauksissa, joissa ei voida käyttää yhteisiä indikaattoreita, tehtävä yhteistyötä ohjelmaviranomaisten kanssa sen arvioimiseksi, soveltuvatko erityiset tuotos- ja tulosindikaattorit rajat ylittävien hankkeiden saavutusten ja vaikutusten mittaamiseen niiden käytettävissä olevien ohjeiden mukaisesti, jotka komissio on antanut.

Tavoiteajankohta: vuoden 2022 joulukuuhun mennessä

100

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi monia puutteita niissä tutkimissaan tiedoissa, joihin indikaattoreiden mittaamisessa käytettävät alueelliset tilastot perustuivat. Tietoja joko ei ollut saatavilla tai niitä ei ollut koordinoitu riittävästi jäsenvaltioiden välillä, jotta ne olisivat osoittaneet tukea saaneiden toimien rajat ylittävät vaikutukset luotettavalla tavalla (ks. kohta 79).

101

Komission ohjelmaviranomaisille antamat ohjeet paranivat kahden viimeisen ohjelmakauden aikana. Rajoja koskevissa suuntaa-antavissa asiakirjoissa, jotka on laadittu kaudelle 2021–2027, esitetään kohdennetumpia analyyseja ja myös ehdotuksia kuin kautta 2014–2020 koskeneissa kannanotoissa (ks. kohdat 82–85).

102

Yhteistyöohjelman viranomaiset hyödynsivät CRII- ja CRII+-aloitteiden mukaisia toimenpiteitä covid-19-epidemian vaikutusten lieventämiseksi. Hyvin harva rajat ylittävä hanke keskeytettiin tai peruutettiin pandemian vuoksi. Tämä johtui pääasiassa siitä, että suuresta osasta hankkeista oli jo tehty sopimus Interregissä. Kriisin vaikutus oli kuitenkin näkyvä, ja ohjelmaviranomaiset pyrkivät tukemaan sovittujen hankkeiden toteuttamista (ks. kohdat 88 ja 89).

103

Komissio esitti kautta 2021–2027 koskevat lainsäädäntöehdotuksensa hyvissä ajoin, mutta lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyivät ne vasta ohjelmakauden alkamisen jälkeen. Tämä viivästys vaikutti vakavalla tavalla yhteistyöohjelmien valmisteluun ja esti uuden ohjelmakauden sujuvan aloittamisen (ks. kohdat 91 ja 92).

Tilintarkastustuomioistuimen II jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Iliana Ivanovan johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 19. toukokuuta 2021.

Liitteet

Liite I – Luettelo Interreg V-A -osa-alueen sisärajoja koskevista yhteistyöohjelmista kaudella 2014–2020

Komissio hyväksyi yhteensä 53 sisärajoja koskevaa rajat ylittävää yhteistyöohjelmaa kaudella 2014–2020. Kaaviossa 9 esitellään nämä ohjelmat kartalla. Viivoitetut alueet kuuluvat samanaikaisesti kahteen tai useampaan ohjelma-alueeseen.

Alla olevassa taulukossa luetellaan 53 yhteistyöohjelmaa sekä niiden kokonaismäärärahat ja EU:n rahoitusosuus. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamat yhteistyöohjelmat on lihavoitu.

	Nimi	CCI-tunnus	Toimenpide-ohjelman kokonais-määrärahat (euroa)	EU:n rahoitusosuus yhteensä (euroa)
1	Belgia–Saksa–Alankomaat (Euregio Maas-Rijn)	2014TC16RFCB001	140 434 645	96 000 250
2	Itävalta–Tšekki	2014TC16RFCB002	115 076 396	97 814 933
3	Slovakia–Itävalta	2014TC16RFCB003	89 285 509	75 892 681
4	Itävalta – Saksa/Baijeri	2014TC16RFCB004	64 332 186	54 478 064
5	Espanja–Portugali (POCTEP)	2014TC16RFCB005	484 687 353	365 769 686
6	Espanja–Ranska–Andorra (POCTEFA)	2014TC16RFCB006	288 964 102	189 341 397
7	Unkari–Kroatia	2014TC16RFCB008	73 900 028	60 824 406
8	Saksa/Baijeri – Tšekki	2014TC16RFCB009	121 617 825	103 375 149
9	Itävalta–Unkari	2014TC16RFCB010	95 870 327	78 847 880
10	Saksa/Brandenburg – Puola	2014TC16RFCB011	117 826 565	100 152 579
11	Puola–Slovakia	2014TC16RFCB012	210 114 137	178 597 014
12	Puola–Tanska–Saksa–Liettua–Ruotsi (eteläinen Itämeri)	2014TC16RFCB013	100 614 276	82 978 784
13	Suomi–Viro–Latvia–Ruotsi (keskinen Itämeri)	2014TC16RFCB014	170 544 922	132 628 689
14	Slovakia–Unkari	2014TC16RFCB015	183 304 695	155 808 987
15	Ruotsi–Norja	2014TC16RFCB016	94 399 930	47 199 965
16	Saksa/Saksi – Tšekki	2014TC16RFCB017	189 274 570	157 967 067
17	Puola – Saksa/Saksi	2014TC16RFCB018	82 353 025	70 000 069
18	Saksa/Mecklenburg-Etu-Pommeri/Brandenburg – Puola	2014TC16RFCB019	157 647 549	134 000 414
19	Kreikka – Italia	2014TC16RFCB020	123 176 901	104 700 362
20	Romania–Bulgaria	2014TC16RFCB021	258 504 126	215 745 513
21	Kreikka–Bulgaria	2014TC16RFCB022	130 262 835	110 723 408
22	Saksa–Alankomaat	2014TC16RFCB023	443 059 158	222 159 360
23	Saksa–Itävalta–Sveitsi–Liechtenstein (Alpenrhein–Bodensee–Hochrhein)	2014TC16RFCB024	56 554 900	39 588 430
24	Tšekki–Puola	2014TC16RFCB025	266 143 190	226 221 710
25	Ruotsi–Tanska–Norja (Öresund–Kattegat–Skagerrak)	2014TC16RFCB026	271 376 522	135 688 261
26	Latvia – Liettua	2014TC16RFCB027	82 255 348	69 621 072
27	Ruotsi–Suomi–Norja (Botnia–Atlantica)	2014TC16RFCB028	61 284 055	36 334 420
28	Slovenia–Kroatia	2014TC16RFCB029	55 690 913	46 114 193
29	Slovakia–Tšekki	2014TC16RFCB030	106 046 429	90 139 463
30	Liettua–Puola	2014TC16RFCB031	70 769 277	60 153 883
31	Ruotsi–Suomi–Norja (Nord)	2014TC16RFCB032	94 617 296	60 413 727
32	Italia–Ranska (Maritime)	2014TC16RFCB033	199 649 897	169 702 411
33	Ranska–Italia (ALCOTRA)	2014TC16RFCB034	233 972 102	198 876 285
34	Italia–Sveitsi	2014TC16RFCB035	118 281 056	100 221 466
35	Italia–Slovenia	2014TC16RFCB036	92 588 182	77 929 954
36	Italia–Malta	2014TC16RFCB037	51 708 438	43 952 171
37	Ranska – Belgia – Alankomaat – Yhdistynyt kuningaskunta (Les Deux Mers / Two seas / Twee Zeeën)	2014TC16RFCB038	392 143 504	256 648 702
38	Ranska–Saksa–Sveitsi (Rhin supérieur / Oberrhein)	2014TC16RFCB039	210 615 695	109 704 965
39	Ranska – Yhdistynyt kuningaskunta (Manche/Channel)	2014TC16RFCB040	315 264 678	223 046 948
40	Ranska–Sveitsi	2014TC16RFCB041	102 823 622	65 890 505
41	Italia–Kroatia	2014TC16RFCB042	236 890 849	201 357 220
42	Belgia–Ranska (Ranska–Vallonia–Flanderi)	2014TC16RFCB044	283 295 074	169 977 045
43	Ranska–Belgia–Saksa–Luxemburg (Grande Région / Großregion)	2014TC16RFCB045	234 606 265	139 802 646
44	Belgia–Alankomaat (Flanderi–Alankomaat)	2014TC16RFCB046	305 151 170	152 575 585
45	Yhdistynyt kuningaskunta – Irlanti (Irlanti – Pohjois-Irlanti – Skotlanti)	2014TC16RFCB047	282 761 998	240 347 696
46	Yhdistynyt kuningaskunta / Wales – Irlanti	2014TC16RFCB048	98 998 059	79 198 450
47	Romania–Unkari	2014TC16RFCB049	231 861 763	189 138 672
48	Viro–Latvia	2014TC16RFCB050	46 728 715	38 933 803
49	Italia–Itävalta	2014TC16RFCB052	98 380 352	82 238 866
50	Slovenia–Unkari	2014TC16RFCB053	18 641 195	14 795 015
51	Slovenia–Itävalta	2014TC16RFCB054	57 213 193	47 988 355
52	Kreikka–Kypros	2014TC16RFCB055	64 560 486	54 876 411
53	Saksa–Tanska	2014TC16RFCB056	121 306 000	89 634 975
	Kaikki sisärajoilla tehtävää, rajat ylittävää yhteistyötä koskevat ohjelmat		8 597 431 283	6 346 119 962
	Sellaiset sisärajoilla tehtävää, rajat ylittävää yhteistyötä koskevat ohjelmat, jotka tilintarkastustuomioistuin tarkasti		3 508 658 525	2 708 476 109

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin kauden 2014–2020 yhteistyöohjelmien perusteella.

Liite II – Luettelo Interreg V-B -osa-alueen valtioiden välistä yhteistyötä koskevista ohjelmista kaudella 2014–2020

Interreg V-B -osa-alue kattoi kaudella 2014–2020 yhteensä 15 yhteistyöohjelmaa, joiden kokonaisarvo oli 2,1 miljardia euroa.

Yhteistyöohjelmat olivat seuraavat: Pohjanmeri, Luoteis-Eurooppa, Pohjoinen periferia ja arktinen alue, Itämeri, Tonavan alue, Atlantin alue, Alppien alue, Keski-Eurooppa, Adrianmeri–Joonianmeri, Balkanin alue – Välimeri, Lounais-Eurooppa, Välimeren alue, Karibian alue, Amazonia ja Intian valtameren alue. Kuhunkin rajat ylittävään yhteistyöohjelmaan osallistuvat maat esitetään kaaviossa 10.

Interreg B -osa-alueen rahoituksen lisäksi Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt neljä makroaluestrategiaa⁴⁷:

• EU:n Itämeri-strategia (2009)
• Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia (2010)
• Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva EU:n strategia (2014)
• Alppien aluetta koskeva EU:n strategia (2015).

Nämä neljä makroaluestrategiaa koskevat 19:ää EU:n jäsenvaltiota ja kahdeksaa EU:n ulkopuolista maata, kuten kaaviosta 11 käy ilmi.

Liite III – Luettelo Interreg V-A -osa-alueen temaattisista tavoitteista (TT) sisärajojen osalta kaudella 2014–2020

Tiedot 31.12.2020

TT	Nimi	EU:n kokonaisrahoitusosuus (euroa)	%
TT 1	Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tehostaminen	872 076 167	13,7 %
TT 2	Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen	0	0 %
TT 3	Pienten ja keskisuurten yritysten (pk‑yritykset) kilpailukyvyn parantaminen	300 110 731	4,7 %
TT 4	Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla	161 017 673	2,5 %
TT 5	Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen	279 299 676	4,4 %
TT 6	Ympäristön säilyttäminen ja suojeleminen sekä luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen	1 478 698 158	23,2 %
TT 7	Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista	593 085 445	9,3 %
TT 8	Kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen	375 390 004	5,9 %
TT 9	Sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjunta	216 707 527	3,4 %
TT 10	Investoinnit yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen osaamisen ja elinikäisen oppimisen tukemiseksi	116 666 051	1,8 %
TT 11	Viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen.	569 531 414	9,0 %
	Useita temaattisia tavoitteita	940 330 421	14,8 %
	Tekninen apu	319 783 299	5,0 %
	Ei valittua temaattista tavoitetta (tyhjä)	123 423 396	1,9 %
	YHTEENSÄ	6 346 119 962	100 %

Lähde: ERI-rahastojen avoimen datan alusta.

Liite IV – Luettelo Interreg V-A -osa-alueen kymmenestä käytetyimmästä tukitoimikoodista sisärajojen osalta kaudella 2014–2020

Tiedot ajankohdalta 31.12.2020

Koodi	Kuvaus	EU:n kokonaisrahoitusosuus (euroa)	% (kokonais-määrästä)
94	Julkisen kulttuuri- ja kulttuuriperintöomaisuuden suojelu, kehittäminen ja edistäminen	444 477 809	7 %
87	Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimenpiteet sekä ilmastoon liittyvien riskien (kuten eroosion, tulipalojen, myrskyjen ja kuivuuden) torjuminen, mukaan lukien tietoisuuden lisääminen, pelastuspalvelu ja katastrofien hallintajärjestelmät ja ‑infrastruktuurit	355 767 156	6 %
34	Muut uudelleen rakennetut tai parannetut tiet (moottoritiet sekä kansalliset, alueelliset ja paikalliset tiet)	310 554 407	5 %
119	Investoinnit institutionaalisiin valmiuksiin ja julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuuteen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla uudistusten, paremman sääntelyn ja hyvän hallintotavan edistämiseksi	303 568 412	5 %
121	Tekninen apu: valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastus	295 745 460	5 %
62	Pääasiassa pk‑yrityksiä hyödyttävät teknologian siirto sekä korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö	272 901 928	4 %
85	Biologisen monimuotoisuuden suojelu ja lisääminen, luonnonsuojelu ja vihreä infrastruktuuri	271 919 799	4 %
91	Luonnonvaraisten alueiden matkailumahdollisuuksien kehittäminen ja edistäminen	254 307 765	4 %
60	Tutkimus ja innovointi julkisissa tutkimus- ja osaamiskeskuksissa, myös verkottuminen	223 236 862	4 %
112	Kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten palveluiden, myös terveydenhoitopalvelujen ja yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen, saatavuuden parantaminen	205 317 652	3 %
	Kymmenen käytetyintä tukitoimikoodia yhteensä	2 937 797 250	46 %
	Kaikki muut	3 408 322 712	54 %
	YHTEENSÄ	6 346 119 962	100 %

Lähde: ERI-rahastojen avoimen datan alusta.

Liite V – Luettelo tarkastetuista yhteistyöohjelmista, tehtyjen tarkastusten tyypeistä ja vertailukohdiksi valituista pääohjelmista

Alla olevassa taulukossa luetellaan 23 yhteistyöohjelmaa ja niiden kokonaismäärärahat, EU:n rahoitusosuudet ja tilintarkastustuomioistuimen kunkin ohjelman osalta tekemän tarkastuksen tyyppi:

• Yksinkertaisessa asiakirjatarkastuksessa (yhteensä kymmenen ohjelmaa) tilintarkastustuomioistuin tarkasti seuraavat asiat: rajat ylittävät haasteet, SWOT-analyysi ja/tai sosioekonominen analyysi, toimintalogiikka, ohjelman kohdennus verrattuna viereisten alueiden kahteen pääohjelmaan, indikaattorit, hankkeiden rajat ylittävän luonteen arviointiprosessi, muiden ERI-rahastojen kanssa toteutettavaa koordinointia koskeva prosessi, kannanotot ja rajoja koskevat suuntaa-antavat asiakirjat sekä ohjelmakauden 2021–2027 valmisteluvaihe.
• Laajennetussa asiakirjatarkastuksessa (yhteensä kymmenen ohjelmaa) tilintarkastustuomioistuin tarkasti lisäksi seuraavat asiat: ehdotuspyynnöt, hankkeiden valintaprosessi ja hanke-ehdotusten houkuttelemiseksi noudatettu lähestymistapa (ylhäältä alas tai alhaalta ylös).
• Paikan päällä tehdyssä tarkastuksessa (yhteensä kolme ohjelmaa) tilintarkastustuomioistuin tarkasti lisäksi neljän hankkeen otoksen ja niiden rajat ylittävän luonteen.

	Nimi	CCI-tunnus	Toimenpide-ohjelman kokonais-määrärahat (euroa)	EU:n rahoitusosuus yhteensä (euroa)	Euroopan tilintarkastus-tuomioistuimen tarkastuksen tyyppi
1	Belgia–Saksa–Alankomaat (Euregio Maas-Rijn)	2014TC16RFCB001	140 434 645	96 000 250	Yksinkertainen asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Belgia: Flanderin toimenpideohjelma (alueellinen)	2014BE16RFOP002	435 508 941	175 592 099
	Pääohjelma 2 Saksa: Nordrhein-Westfalenin toimenpideohjelma (alueellinen)	2014DE16RFOP009	2 423 462 022	1 211 731 011
2	Itävalta–Saksa/Baijeri	2014TC16RFCB004	64 332 186	54 478 064	Yksinkertainen asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Itävalta: Toimenpideohjelma Investoinnit kasvuun ja työllisyyteen (kansallinen)	2014AT16RFOP001	2 037 475 362	536 262 079
	Pääohjelma 2 Saksa: Baijerin toimenpideohjelma 2014–2020 EFRE (alueellinen)	2014DE16RFOP002	1 478 842 432	494 704 308
3	Espanja–Portugali (POCTEP)	2014TC16RFCB005	484 687 353	365 769 686	Yksinkertainen asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Espanja: Andalusian toimenpideohjelma 2014–2020 (alueellinen)	2014ES16RFOP003	3 951 571 669	3 200 907 333
	Pääohjelma 2 Portugali: Toimenpideohjelma Norte 2014–2020 (alueellinen)	2014PT16M2OP001	4 209 657 730	3 378 770 731
4	Espanja–Ranska–Andorra (POCTEFA)	2014TC16RFCB006	288 964 102	189 341 397	Yksinkertainen asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Espanja: Katalonia (alueellinen)	2014ES16RFOP011	1 671 234 350	835 617 175
	Pääohjelma 2 Ranska: Languedoc-Roussillon (alueellinen)	2014FR16M0OP006	754 041 639	431 686 793
5	Saksa/Baijeri – Tšekki	2014TC16RFCB009	121 617 825	103 375 149	Laajennettu asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Saksa: Baijerin toimenpideohjelma 2014–2020 (alueellinen)	2014DE16RFOP002	1 478 842 432	494 704 308
	Pääohjelma 2 Tšekki: Yhdennetty alueellinen toimenpideohjelma Kasvu 2014–2020 (kansallinen)	2014CZ16RFOP002	5 575 445 155	4 763 230 350
6	Itävalta–Unkari	2014TC16RFCB010	95 870 327	78 847 880	Laajennettu asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Itävalta: Toimenpideohjelma Investoinnit kasvuun ja työllisyyteen (kansallinen)	2014AT16RFOP001	2 037 475 362	536 262 079
	Pääohjelma 2 Unkari: Toimenpideohjelma Taloudellinen kehitys ja innovointi 2014–2020 (kansallinen)	2014HU16M0OP001	8 813 195 514	7 733 969 530
7	Puola–Liettua–Tanska–Saksa–Ruotsi (eteläinen Itämeri)	2014TC16RFCB013	100 614 276	82 978 784	Laajennettu asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Puola: Pomorskien alueellinen toimenpideohjelma 2014–2020 (alueellinen)	2014PL16M2OP011	2 193 896 122	1 864 811 698
	Pääohjelma 2 Liettua: Toimenpideohjelma EU:n rakennerahastoinvestoinnit 2014–2020 (kansallinen)	2014LT16MAOP001	7 887 798 523	6 709 396 130
8	Suomi–Viro–Latvia–Ruotsi (keskinen Itämeri)	2014TC16RFCB014	170 544 922	132 628 689	Tarkastus paikan päällä
	Pääohjelma 1 Suomi: Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelma (kansallinen)	2014FI16M2OP001	2 570 429 202	1 285 214 601
	Pääohjelma 2 Viro: Viron investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin 2014–2020 (kansallinen)	2014EE16M3OP001	4 891 748 878	3 499 202 664
9	Slovakia–Unkari	2014TC16RFCB015	183 304 695	155 808 987	Yksinkertainen asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Slovakia: Yhdennetty alueellinen toimenpideohjelma 2014–2020 (kansallinen)	2014SK16RFOP002	2 059 278 976	1 699 941 778
	Pääohjelma 2 Unkari: Taloudellinen kehitys ja innovointi 2014–2020 (kansallinen)	2014HU16M0OP001	8 813 195 514	7 733 969 530
10	Ruotsi–Norja	2014TC16RFCB016	94 399 930	47 199 965	Yksinkertainen asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Ruotsi: Keski-Norlannin toimenpideohjelma (alueellinen)	2014SE16RFOP007	289 910 518	144 955 259
11	Saksa/Saksi–Tšekki	2014TC16RFCB017	189 274 570	157 967 067	Laajennettu asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Saksa: Saksin toimenpideohjelma 2014–2020 (alueellinen)	2014DE16RFOP012	2 341 365 486	1 873 092 389
	Pääohjelma 2 Tšekki: Yhdennetty alueellinen toimenpideohjelma Kasvu 2014–2020 (kansallinen)	2014CZ16RFOP002	5 575 445 155	4 763 230 350
12	Romania–Bulgaria	2014TC16RFCB021	258 504 126	215 745 513	Laajennettu asiakirja-tarkastus48
	Pääohjelma 1 Romania: Romanian alueellinen toimenpideohjelma (kansallinen)	2014RO16RFOP002	8 384 288 100	6 860 000 000
	Pääohjelma 2 Bulgaria: Bulgarian alueellinen toimenpideohjelma Alueet kasvussa (kansallinen)	2014BG16RFOP001	1 543 182 113	1 311 704 793
13	Saksa–Itävalta–Sveitsi–Liechtenstein (Alpenrhein–Bodensee–Hochrhein)	2014TC16RFCB024	56 554 900	39 588 430	Laajennettu asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Saksa: Baden-Württembergin alueellinen toimenpideohjelma Innovaatiot ja energia 2014–2020 (alueellinen)	2014DE16RFOP001	493 170 076	246 585 038
	Pääohjelma 2 Itävalta: EAKR:n toimenpideohjelma Kasvu ja työllisyys Itävalta 2014–2020 (kansallinen)	2014AT16RFOP001	2 073 339 826	536 262 079
14	Tšekki–Puola	2014TC16RFCB025	266 143 190	226 221 710	Tarkastus paikan päällä
	Pääohjelma 1 Tšekki: Yhdennetty alueellinen toimenpideohjelma 2014–2020 (kansallinen)	2014CZ16RFOP002	5 575 445 155	4 763 230 350
	Pääohjelma 2 Puola: Dolnośląskien alueellinen toimenpideohjelma 2014–2020 (alueellinen)	2014PL16M2OP001	2 659 054 816	2 252 546 589
15	Ruotsi–Suomi–Norja (Itämeri–Atlantti)	2014TC16RFCB028	61 284 055	36 334 420	Yksinkertainen asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Ruotsi: Ylä-Norlannin toimenpideohjelma (alueellinen)	2014SE16RFOP008	421 646 628	210 823 314
	Pääohjelma 2 Suomi: Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 (kansallinen)	2014FI16M2OP001	2 570 429 202	1 285 214 601
16	Slovakia–Tšekki	2014TC16RFCB030	106 046 429	90 139 463	Laajennettu asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Slovakia: Toimenpideohjelma Integroitu infrastruktuuri 2014–2020 (kansallinen)	2014SK16M1OP001	4 646 130 079	3 949 210 563
	Pääohjelma 2 Tšekki: Yhdennetty alueellinen toimenpideohjelma 2014–2020 (kansallinen)	2014CZ16RFOP002	5 575 445 155	4 763 230 350
17	Italia–Slovenia	2014TC16RFCB036	92 588 182	77 929 954	Laajennettu asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Italia: Friuli Venezia Giulian alueellinen toimenpideohjelma (alueellinen)	2014IT16RFOP009	230 779 184	115 389 592
	Pääohjelma 2 Slovenia: EU:n koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa koskeva toimenpideohjelma (kansallinen)	2014SI16MAOP001	3 818 118 670	3 067 924 925
18	Italia–Malta	2014TC16RFCB037	51 708 438	43 952 171	Laajennettu asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Italia: Sisilian alueellinen toimenpideohjelma EAKR 2014–2020 (alueellinen)	2014IT16RFOP016	4 273 038 791	3 418 431 018
	Pääohjelma 2 Malta: Maltan toimenpideohjelma Kilpailuun perustuvan kestävän talouden vahvistaminen vuosien 2014–2020 haasteisiin vastaamiseksi (kansallinen)	2014MT16M1OP001	709 109 686	580 096 106
19	Italia–Kroatia	2014TC16RFCB042	236 890 849	201 357 220	Yksinkertainen asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Italia: Apulian alueellinen toimenpideohjelma 2014–2020 (alueellinen)	2014IT16M2OP002	7 120 958 992	3 560 479 496
	Pääohjelma 2 Kroatia: Kilpailukyvyn ja koheesion toimenpideohjelma 2014–2020 (kansallinen)	2014HR16M1OP001	8 036 770 938	6 831 255 232
20	Ranska–Belgia–Saksa–Luxemburg (suuralue)	2014TC16RFCB045	234 606 265	139 802 646	Tarkastus paikan päällä
	Pääohjelma 1 Ranska: Lorrainen and Vosgesin EAKR- ja ESR-toimenpideohjelma 2014–2020 (alueellinen)	2014FR16M0OP015	689 879 511	409 839 615
	Pääohjelma 2 Belgia: Toimenpideohjelma Wallonia-2020.EU (alueellinen)	2014BE16RFOP003	1 700 524 237	681 639 700
21	Yhdistynyt kuningaskunta / Wales – Irlanti	2014TC16RFCB048	98 998 059	79 198 450	Laajennettu asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Yhdistynyt kuningaskunta: EAKR Länsi-Wales ja Etelä-Walesin laaksot (alueellinen)	2014UK16RFOP005	1 829 859 998	1 206 110 065
	Pääohjelma 2 Irlanti: Eteläinen ja itäinen alueellinen toimenpideohjelma (alueellinen)	2014IE16RFOP002	500 132 354	250 066 177
22	Viro–Latvia	2014TC16RFCB050	46 728 715	38 933 803	Yksinkertainen asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Viro: Koheesiopolitiikkarahastojen toimenpideohjelma 2014–2020 (kansallinen)	2014EE16M3OP001	4 655 679 786	3 499 202 664
	Pääohjelma 2 Latvia: Kasvu ja työllisyys 2014–2020 (kansallinen)	2014LV16MAOP001	5 192 801 940	4 418 233 214
23	Kreikka–Kypros	2014TC16RFCB055	64 560 486	54 876 411	Yksinkertainen asiakirja-tarkastus
	Pääohjelma 1 Kreikka: Kreetan toimenpideohjelma (alueellinen)	2014GR16M2OP011	449 652 852	359 722 280
	Pääohjelma 2 Kypros: Kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen toimenpideohjelma (kansallinen)	2014CY16M1OP001	699 726 575	594 767 585

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin kauden 2014–2020 yhteistyöohjelmien ja pääohjelmien perusteella.

Liite VI – Ohjelmaviranomaisten vastaukset suosituksiin 1 a ja 2

Osa tilintarkastustuomioistuimen suosituksista on kohdistettu ohjelmaviranomaisille, jotka vastaavat ohjelmien täytäntöönpanosta. Tästä syystä tilintarkastustuomioistuin pyysi ohjelmaviranomaisilta vastauksia esitettyihin suosituksiin. Seuraavassa esitetään yhteenveto tilintarkastustuomioistuimen saamista vastauksista sekä syistä, joiden vuoksi jotkin viranomaiset eivät hyväksyneet tilintarkastustuomioistuimen suosituksia tai hyväksyivät ne vain osittain.

Akronyymit ja lyhenteet

BKT: bruttokansantuote

CRII: koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite

CRII+: koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite plus

EAKR: Euroopan aluekehitysrahasto

ERI-rahastot: Euroopan rakenne- ja investointirahastot

ESR: Euroopan sosiaalirahasto

Interreg: akronyymi, jolla EU:n alueellisen yhteistyön ohjelma tavallisesti tunnetaan

NUTS: tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö (NUTS)

SMART: täsmällinen, mitattava, saavutettava, relevantti ja aikasidonnainen

SWOT: vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat

TT: temaattinen tavoite

Sanasto

Euroopan alueellinen yhteistyö: kehys alueiden välistä, rajat ylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä varten sekä toimintatapoja koskevaa näkemystenvaihtoa ja yhteisten toimien täytäntöönpanoa varten.

Euroopan aluekehitysrahasto: EU‑rahasto, joka vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta EU:ssa. Tähän pyritään rahoittamalla investointeja, joilla vähennetään alueiden välisiä kehityseroja.

Euroopan rakenne- ja investointirahastot: EU:n viisi keskeistä rahastoa, jotka yhdessä tukevat taloudellista kehitystä koko EU:n alueella: Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.

Hallintoviranomainen: kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla toimiva viranomainen tai yksityinen toimija, jonka jäsenvaltio on nimennyt hallinnoimaan EU:n rahoittamaa ohjelmaa.

Investointiprioriteetti: toimintalinjan osa-alue.

Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite: toimenpidepaketti, jonka avulla Euroopan rakenne- ja investointirahastoja voidaan käyttää joustavasti covid-19-epidemian vastatoimena.

Seurantakomitea: elin, joka valvoo toimenpideohjelman täytäntöönpanoa ja joka koostuu jäsenvaltion viranomaisten edustajista ja komissiosta tarkkailijan asemassa.

Temaattinen tavoite: investointiprioriteetin avulla tavoiteltu kokonaistulos eriteltyinä erityistavoitteisiin täytäntöönpanoa varten.

Toimintalinja: toimenpideohjelman keskeinen tavoite, joka on jaettu yhteen tai useampaan investointiprioriteettiin.

Toimintalogiikka: ehdotuksen tavoitteiden, suunniteltujen panosten ja toimien sekä tavoiteltujen tulosten ja vaikutusten väliset yhteydet.

Yhteinen sihteeristö: toimisto, joka avustaa Euroopan alueellinen yhteistyö ‑ohjelman hallintoviranomaista ja seurantakomiteaa sekä tiedottaa edunsaajille mahdollisista rahoitusmahdollisuuksista ja tukee hankkeiden toteuttamista.

Tarkastusryhmä

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin sekä yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät mahdollisimman vaikuttaviksi ottamalla huomioon tuloksellisuuteen tai sääntöjen noudattamiseen liittyvät riskit, tulojen tai menojen tason, tulevan kehityksen sekä poliittisen ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi tilintarkastustuomioistuimen II tarkastusjaosto, jonka vastuualueeseen kuuluvat yhteenkuuluvuutta, kasvua ja osallisuutta tukevien investointien menoalat. Jaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Iliana Ivanova. Tarkastus toimitettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Ladislav Balkon johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Branislav Urbanič, kabinettiavustaja Zuzana Franková, toimialapäällikkö Niels-Erik Brokopp, tehtävävastaava Chrysoula Latopoulou, apulaistehtävävastaava Dennis Wernerus sekä tarkastajat Thierry Lavigne, Katarzyna Solarek, Ana Popescu, Aleksandar Latinov, Angelika Zych, Aino Nyholm, Nils Odins ja Francisco Carretero Llorente. Kielellisissä kysymyksissä avusti James Verity.

Loppuviitteet

¹ SEUT-sopimuksen 174 artikla.

² Euroopan alueellinen yhteistyö ‑tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä 17 päivänä joulukuuta 2013 annettu asetus (EU) N:o 1299/2013 (jäljempänä ’Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus’) (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259), johdanto-osan 4 kappale.

³ Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annettu asetus (EU) N:o 1301/2013 (jäljempänä ’EAKR-asetus’) (EUVL L 347, 20.12.2014, s. 293), 3 artiklan 2 kohta.

⁴ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, johdanto-osan 5 kappale.

⁵ Komission tiedonanto ”Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla” (COM(2017) 534 final), 20.9.2017, s. 6.

⁶ Seuraavat alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastolle tehdyt tutkimukset: ”Collecting solid evidence to assess the needs to be addressed by Interreg cross-border cooperation programmes”, SWECO, t33, Politecnico di Milano ja Nordregio, marraskuu 2016, s. 64–91;
”Easing legal and administrative obstacles in EU border regions”, Metis GmbH, Panteia BV, AEIDL – Association Européenne pour l’Information sur le Développement Local, CASE – Center for Social and Economic Research, maaliskuu 2017;
”Quantification of the effects of legal and administrative border obstacles in land border regions”, Politecnico di Milano, toukokuu 2017.

⁷ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, 4 artiklan 1 kohta.

⁸ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, 2 artikla.

⁹ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, 12 artiklan 2 kohta.

¹⁰ Yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 3) 3 artiklan 2 kohdassa jaetaan jäsenvaltioiden talousalue pienemmiksi alueiksi alueellisten tilastotietojen keruuta, laatimista ja levittämistä varten. Tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa luokitellaan jäsenvaltioiden alueet kolmeen luokkaan väestömäärien mukaisesti. Tason 1 (NUTS 1) alueilla asuu 3–7 miljoonaa ihmistä. Nämä alueet jaetaan edelleen tason 2 (NUTS 2) alueisiin, joilla asuu 800 000–3 000 000 ihmistä. Tason 2 alueet jaetaan puolestaan edelleen tason 3 (NUTS 3) alueisiin, joilla asuu 150 000–800 000 ihmistä.

¹¹ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, 3 artiklan 2 kohta.

¹² Uuden yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 104 artiklan 7 kohta sellaisena kuin se esiintyy yhteisymmärryksen saavuttamiseksi 25.2.2021 laaditussa kompromissitekstissä.

¹³ Uuden Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen 3 artikla sellaisena kuin se esiintyy 11.12.2020 laaditussa lopullisessa kompromissitekstissä yhteisymmärryksen saavuttamiseksi asetuksesta, jossa vahvistetaan Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavan Euroopan alueellinen yhteistyö ‑tavoitteen (Interreg) erityissäännöt.

¹⁴ Uuden Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen 9 artiklan 2 kohta sellaisena kuin se esiintyy kompromissitekstissä, joka on laadittu asetusta koskevan yhteisymmärryksen saavuttamiseksi.

¹⁵ Sellaisia toimenpideohjelmia koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta, joita jäsenvaltioita pyydetään kehittämään osana raja-alueita koskevaa Interreg-yhteisöaloitetta, jäsenvaltioille annettu tiedonanto C(90) 1562/3 (EYVL C 215, 30.8.1990, s. 4), II jakson 8 kohta.

¹⁶ Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta 11 päivänä heinäkuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006 (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 38), 7 artiklan 1 kohta.

¹⁷ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, 3 artiklan 1 kohta.

¹⁸ Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1783/1999 kumoamisesta 5 päivänä heinäkuuta 2006 annettu asetus (EY) N:o 1080/2006 (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 10), 21 artiklan 1 kohta.

¹⁹ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, 20 artiklan 2 kohdan b alakohta.

²⁰ COM(2017) 534 final, s. 2–4.

²¹ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, johdanto-osan 33 kappale ja 23 artiklan 2 kohta.

²² Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus, johdanto-osan 88 kappale.

²³ Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus, 9 artikla.

²⁴ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, 6 artiklan 1 kohta.

²⁵ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, 8 artiklan 1 kohta.

²⁶ Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus, 96 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan a alakohdan b alakohta, sekä Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, 8 artiklan 1 ja 2 kohta.

²⁷ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, 14 artikla.

²⁸ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, 16 artikla ja liite.

²⁹ Interreg, työkokonaisuus nro 11, ”Ex post evaluation of Cohesion Policy programmes 2007–2013, focusing on the ERDF and the Cohesion Fund”, ADE:n sopimus alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston kanssa, heinäkuu 2016.

³⁰ Uuden Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen 15 artikla sellaisena kuin se esiintyy kompromissitekstissä, joka on laadittu asetusta koskevan yhteisymmärryksen saavuttamiseksi.

³¹ Asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (jäljempänä ’CRII-asetus’) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).

³² Asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (jäljempänä ’CRII+-asetus’) (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).

³³ Ehdotus asetukseksi rajanylisissä tilanteissa esiintyvien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismista (COM(2018) 373 final), 29.5.2018.

³⁴ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, 8 artiklan 2 kohdan a alakohta.

³⁵ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, johdanto-osan 19 kappale.

³⁶ Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus, liite XI, investointiprioriteetti 9 a.

³⁷ Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus, johdanto-osan 88 kappale.

³⁸ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, 8 artiklan 5 kohdan a alakohta.

³⁹ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, 12 artiklan 2 kohta.

⁴⁰ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, 12 artiklan 2 kohta.

⁴¹ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, 8 artiklan 2 kohdan b alakohta.

⁴² Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, 8 artiklan 2 kohdan b alakohta.

⁴³ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, liite.

⁴⁴ Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, 16 artiklan 3 kohta.

⁴⁵ Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 2/2017 ”Koheesioalan kauden 2014–2020 kumppanuussopimuksia ja ohjelmia koskevat komission neuvottelut: varat kohdennetaan paremmin Eurooppa 2020 ‑strategian painopisteisiin, mutta tuloksellisuuden mittausjärjestelyt ovat entistä monimutkaisempia”, suositus 1, s. 79.

⁴⁶ Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 17/2018 ”Komission ja jäsenvaltioiden ohjelmakauden 2007–2013 viimeisinä vuosina toteuttamilla toimilla puututtiin varojen vähäiseen käyttöön mutta ei keskitytty riittävästi tuloksiin”, kohta 84, s. 44.

⁴⁷ Komission kertomus ”EU:n makroaluestrategioiden täytäntöönpanosta” (COM(2019) 21 final), 29.1.2019.

⁴⁸ Tilintarkastustuomioistuin suunnitteli alun perin tarkastavansa tämän yhteistyöohjelman paikan päällä. Covid-19-matkustusrajoitusten vuoksi tarkastuksen tyyppi oli kuitenkin muutettava laajennetuksi asiakirjatarkastukseksi.

Tarkastuksen eteneminen

Tapahtuma	Päivämäärä
Tarkastuksen suunnittelumuistio hyväksytty / tarkastus alkoi	25.9.2019
Kertomusluonnos lähetetty virallisesti komissioon (tai muulle tarkastuskohteelle)	26.3.2021
Lopullinen kertomus hyväksytty kuulemismenettelyn jälkeen	19.5.2021
Komission (tai muun tarkastuskohteen) viralliset vastaukset saatu kaikilla kielillä	7.6.2021

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2021

PDF	ISBN 978-92-847-6400-6	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/973555	QJ-AB-21-016-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-6435-8	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/626519	QJ-AB-21-016-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2021.

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä koskevalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Tämä merkitsee, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Uudelleenkäyttäjän on hankittava tarvittavat lisäoikeudet, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä. Jos tällainen lisäoikeus saadaan, yllä mainittu yleinen käyttöoikeus peruuntuu ja lisäoikeus korvaa sen. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta.

Kaavio 5: kuvakkeet: Pixel perfect, https://flaticon.com.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin, eikä niiden käyttöön anneta lupaa.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille verkkosivuille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logon käyttäminen

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1952 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.