Euroopan tilintarkastustuomioistuin Toimintakertomus 2016

Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Keitä me olemme

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on EU:n varainhoidon tarkastuksesta vastaava Euroopan unionin toimielin.

Tilintarkastustuomioistuimen toimipaikkana on Luxemburg. Toimielimessä on 28 jäsentä, yksi kustakin EU:n jäsenvaltiosta. Toimielimessämme työskentelee tarkastus- tai hallinnollisissa tehtävissä noin 900 henkilöä, jotka edustavat kaikkia EU:n kansallisuuksia.

Mitä me teemme

Tilintarkastustuomioistuin aloitti toimintansa vuonna 1977. Se kehittää osaltaan EU:n varainhoitoa, edistää tilivelvollisuutta ja avoimuutta sekä toimii unionin kansalaisten taloudellisten etujen riippumattomana valvojana.

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, että EU:n tilinpito on kunnossa ja että se noudattaa varainhoitosääntöjään oikein ja että käytetyille varoille saadaan paras mahdollinen vastine. Tilintarkastustuomioistuin tiedottaa tarkastuskertomustensa avulla EU:n varojen käytöstä Euroopan parlamentille, neuvostolle, kansallisille parlamenteille ja suurelle yleisölle.

Lukijalle

Hyvä lukija,

Vuonna 2016 Euroopan unionin perustuksia koeteltiin raskaasti. Populismi nosti päätään, EU:n kansalaisia oli suojattava terrorismilta, muuttoliike aiheutti haasteita ja yksi jäsenvaltio päätti kansanäänestyksellä erota EU:sta. Nämä kaikki haasteet jättivät unioniin jälkensä. Useiden kansalaisten usko ja luottamus yhteiseen Eurooppa-hankkeeseemme olivat koetuksella. Meidän onkin tehtävä kaikkemme, jotta kansalaisten usko unionin toimielinten työhön säilyisi. Uskon, että asianmukainen taloushallinto on tässä kohdin avainasemassa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin osallistuu tähän prosessiin julkaisemalla riippumattomia tarkastuskertomuksia EU:n varainhoidon tilasta. Velvollisuutemme on varmistaa, että kansalaiset tietävät, kuinka unioni käyttää yhteisiä varoja ja että niille saadaan hyvä vastine. EU:n on ohjattava varat kansalaisten puolesta viisaasti toimintapolitiikkoihin, ohjelmiin ja hankkeisiin, joissa niistä on ratkaisevaa hyötyä. EU:n on saatava aikaan tuloksia ja varmistettava investoiduille varoille kohtuullinen tuotto; näin varmistetaan paitsi unionin kestävyys, myös sen legitimiteetti EU:n kansalaisten silmissä.

Tämä kertomus kattaa toimintamme vuonna 2016. Kertomuksessa annetaan tietoa hallinnostamme sekä resursseista, joita käytimme tehtävämme ja tavoitteidemme toteuttamiseen. Jatkoimme EU:n toimielinten ja muiden elinten tarkastamista sekä jäsenvaltioiden, EU:n ulkopuolisten maiden, kansainvälisten järjestöjen ja muiden tahojen saamien EU-varojen tarkastusta. Perussopimuksen velvoitteiden mukaisesti julkaisimme EU:n talousarviota ja Euroopan kehitysrahastoja koskevat vuosikertomukset sekä kertomukset kaikista unionin virastoista ja monista muista unionissa toimivista elimistä. Julkaisimme vuoden aikana 36 erityiskertomusta, jotka kattavat laajan aihealueiden kirjon.

Jos haluamme, että työllämme on merkitystä, on olennaisen tärkeää, että tiedotamme vaikuttavalla tavalla näkemyksistämme sidosryhmille EU:n ja kansallisella tasolla. Vuoden aikana tiivistimme edelleen yhteistyötämme Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston kanssa. Suurin osa EU:n varoista käytetään kuitenkin jäsenvaltioissa. Näin ollen on yhtä lailla tärkeää, että kansalaiset kuulevat meistä ja työstämme.

Tässä kertomuksessa tuodaan esille joitakin muutoksia, joita olemme tehneet hallintoomme ja tietämyksenhallintaan. Lisäksi kertomuksessa annetaan keskeisiä tietoja toimielimen henkilöstöhallinnosta, taloudesta ja tuloksellisuudesta kuluneen vuoden aikana, esitellään sisäisten ja ulkoisten tarkastusten tuloksia ja kerrotaan vuotuisesta vastuuvapausmenettelystä. Hoitaaksemme tehtäväämme yhä vaikuttavalla tavalla olemme myös jatkaneet sisäistä uudistusta, jonka tavoitteena on henkilöstömme ja heidän tietämyksensä optimaalinen hyödyntäminen.

Voin tyytyväisenä todeta, että ennätyksellisen suuri kertomusten ja muiden tarkastusjulkaisujen määrä vuonna 2016 on osoitus siitä, että tilintarkastustuomioistuin toimii tehokkaasti ja on sitoutunut tuloksellisuuteen sekä EU:n kansalaisten taloudellisten etujen suojaamiseen.

Miellyttäviä lukuhetkiä!

Klaus-Heiner Lehne
presidentti

Katsaus vuoteen 2016

Toimintamme

• Vuosikertomukset EU:n talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastoista.
• Viisikymmentäkaksi erityisvuosikertomusta eri puolilla unionia sijaitsevista EU:n virastoista ja elimistä.
• Kolmekymmentäkuusi erityiskertomusta, joissa arvioitiin vaikuttavuutta eri hallinnonaloilla ja talousarvioaloilla, kuten ilmastonmuutos, meriliikenne, muuttoliike ja pankkivalvonta.
• Kaksi lausuntoa uusista tai ajan tasalle saatetuista EU-laeista, joilla on merkittävää vaikutusta varainhoidon kannalta – toinen lausunto koski Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR-rahasto) ja toinen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) valvontakomiteaa. Lisäksi julkaistiin katsaus vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnista.
• Tilintarkastustuomioistuin järjesti kokouksia, seminaareja ja konferensseja yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Esimerkkinä voidaan mainita korkean tason konferenssi, jossa käsiteltiin EU:n talousarviota koskevien rahoitusvälineiden käyttöä.

Hallintomme

• Tilintarkastustuomioistuimen uudeksi presidentiksi valittiin Klaus-Heiner Lehne (Saksa).
• Toimielimessä aloitti seitsemän uutta jäsentä: Jan Gregor (Tšekin tasavalta), Mihails Kozlovs (Latvia), Janusz Wojciechowski (Puola), Samo Jereb (Slovenia), Rimantas Šadžius (Liettua), Leo Brincat (Malta) ja João Figueiredo (Portugali); Juhan Parts (Viro) aloitti tilintarkastustuomioistuimessa 1. tammikuuta 2017.
• Tilintarkastustuomioistuin uudisti tarkastusjaosto- ja -komiteajärjestelmäänsä perustamalla viidennen jaoston, joka vastaa EU:n rahoituksen ja hallinnon tarkastamisesta. Lisäksi perustettiin tarkastuksen laatua valvova komitea, jonka tehtävänä on vastata tarkastustyön laadunvarmennuksesta. Vuosikertomusta koskeva yleisvastuu annettiin yhdelle jäsenelle.
• Osana uudistusta tilintarkastustuomioistuin käynnisti tietämyksenhallintakehyksen ja otti käyttöön uuden, koko toimielimen kattavan riskinhallintapolitiikan.
• Tilintarkastustuomioistuin vähensi edelleen henkilöstönsä määrää kuten EU:n toimielinten kesken on sovittu. Se jatkoi myös yhtäläisten mahdollisuuksien politiikan soveltamista palvelukseenotossa ja henkilöstöhallinnossa.
• Tilintarkastustuomioistuin otti rakennuksissaan käyttöön korkeatasoisen ympäristöhallintajärjestelmän, josta asiantuntijat antoivat myönteisen ympäristöarvion.

Toimintamme

Tarkastustoiminta

Tarkastus on ydintoimintomme.

Toimitamme kolmentyyppisiä tarkastuksia EU:n eri talousarvioaloilla:

• tilintarkastukset ja säännönmukaisuuden tarkastukset tilinpäätösten luotettavuudesta ja toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta lainsäädännössä vaaditun mukaisesti (erityisesti tarkastuslausuma) sekä arvioinnit siitä, ovatko tiettyjen talousarvioalojen järjestelmät tai toimet sääntöjen ja asetusten mukaisia
• tuloksellisuuden tarkastukset EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien vaikuttavuudesta ja varainhoidon moitteettomuudesta (varoille saatava vastine mukaan luettuna). Nämä tarkastukset koskevat erityisiä hallinnon- tai talousarvioaloja: tarkastusaiheiden valintakriteereinä käytetään esim. yleistä etua, sääntöjenvastaisuuksien tai heikon tuloksellisuuden riskiä ja parantamismahdollisuuksia.

Tilintarkastustuomioistuin pyrkii tarkastustyössään keräämänsä evidenssin avulla siihen, että se voi esittää selkeitä johtopäätöksiä EU:n tilinpidon ja varainhoidon tilanteesta esimerkiksi eri menoaloilla. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin haluaa antaa käyttökelpoisia ja kustannustehokkaita suosituksia silloin, kun se havaitsee parannettavaa. Tarkastajat keräävät evidenssiä perehtymällä yhteisrahoitettuihin toimintapolitiikkoihin, ohjelmiin ja hankkeisiin EU:ssa ja eri puolilla maailmaa, missä EU:n varoja käytetään.

Tarkastuskäynnit vuonna 2016

Suurin osa tarkastustyöstä tapahtuu tilintarkastustuomioistuimen tiloissa Luxemburgissa, mutta vuonna 2016 tarkastajat tekivät myös lukuisia tarkastuskäyntejä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten luo jäsenvaltioihin sekä muiden EU:n varojen vastaanottajien luo unionissa ja sen rajojen ulkopuolella. Tähän sisältyvät myös muut EU:n toimielimet, virastot ja laitokset ja EU:n edustustot sekä kansainväliset organisaatiot – kuten Yhdistyneet kansakunnat – jotka osallistuvat EU:n varojen käsittelyyn. Tarkastuskäyntien avulla hankittiin suoraa tarkastusevidenssiä EU–varojen hallinnointiin, keräämiseen ja maksamiseen osallistuvilta tahoilta sekä lopullisilta edunsaajilta.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustiimissä on tavallisesti kahdesta kolmeen tarkastajaa, ja tarkastusmatkojen kesto vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Yksittäisissä jäsenvaltioissa ja edunsaajamaissa toimitettujen tarkastusten tiheys ja intensiteetti riippuvat tarkastustyön tyypistä.

EU:ssa tarkastuskäynnit tehdään usein yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden ylimmän tarkastuselimen kanssa. Vuonna 2016 tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat viettivät paikan päälle tehdyillä tarkastuskäynneillä kaikkiaan 4 246 päivää (4 310 vuonna 2015) sekä jäsenvaltioissa että EU:n ulkopuolella.

Lisäksi tarkastajat viettivät 2 510 päivää EU:n toimielimissä Brysselissä ja Luxemburgissa sekä eri puolilla EU:ta sijaitsevissa hajautetuissa ja muissa elimissä, kansainvälisissä organisaatioissa (esim. YK tai OECD) ja yksityisissä tarkastusyrityksissä. Tarkastustyössä hyödynnettiin mahdollisuuksien mukaan videokonferensseja ja muuta tietotekniikkaa, kuten tietojen ja asiakirjojen suojattua jakoa.

Kertomukset ja lausunnot

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomukset ja lausunnot ovat olennainen osa EU:n tilivelvollisuusketjua, koska niitä hyödynnetään – erityisesti vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä – asettamalla vastuuseen EU:n talousarvion hallinnoinnista vastaavat tahot. Vastuullisena tahona on lähinnä Euroopan komissio, mutta myös muut EU:n toimielimet ja elimet. Myös jäsenvaltioiden kansallis-, alue- ja paikallistason hallinnoilla on keskeinen asema yhteisesti hallinnoitavilla aloilla, joihin kuuluvat esim. maatalous- ja koheesioalan menot. Niiden osuus EU:n talousarvion toteuttamisesta on noin 80 prosenttia.

Tilintarkastustuomioistuimen julkaisemat tarkastuskertomukset jakautuvat kolmeen päätyyppiin.

• Vuosikertomukset, joissa esitetään pääasiassa Euroopan unionin talousarviota ja Euroopan kehitysrahastoja koskevien tilintarkastusten ja säännönmukaisuuden tarkastusten tulokset sekä talousarviohallintoon ja tuloksellisuuteen liittyviä näkökohtia;
• EU:n virastoista, hajautetuista elimistä ja yhteisyrityksistä julkaistaan erityisvuosikertomukset.
• Erityiskertomukset, joissa esitetään tuloksellisuuden ja säännönmukaisuuden tarkastusten tulokset; tarkastusten kohteet on valittu eri meno- tai politiikan aloilta tai niissä käsitellään tiettyjä talousarvioon tai hallintoon liittyviä kysymyksiä.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin julkaisee lausuntoja uusista tai päivitetyistä laeista, jolla on merkittävää vaikutusta varainhoitoon, sekä muita tarkastukseen perustuvia julkaisuja, kuten yleiskatsauksia tai katsauksia muiden toimielinten pyynnöstä tai tilintarkastustuomioistuimen omasta aloitteesta.

Kaikki tarkastuskertomukset, lausunnot ja muut tarkastusjulkaisut ovat saatavilla tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla (eca.europa.eu).

Vuosikertomukset

EU:n talousarviota koskeva vuosikertomus varainhoitovuodelta 2015

Vuonna 2016 tarkastajat testasivat EU:n varainhoitovuoden 2015 talousarvion toteuttamisen tarkastuksen yhteydessä noin 1 200 tapahtumaa eri menoaloilta. Tarkastajat siis arvioivat 1 200 eri tapausta, joissa EU:n varojen avulla tuettiin keskeisiä infrastruktuurihankkeita, pk-yrityksiä, tutkimusorganisaatioita, viljelijöitä, opiskelijoita jäsenvaltioissa tai edunsaajia EU:n ulkopuolisissa maissa.

Vuosikertomuksessa tilintarkastustuomioistuin antoi varmuuden siitä, kuinka näitä EU:n varoja oli vuoden aikana käytetty. Samalla tuotiin esiin, millä aloilla varainkäyttöön liittyi suurin sääntöjenvastaisuuksien riski. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin arvioi erikseen kaikkia EU:n keskeisiä toiminta-aloja monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 otsakkeiden mukaan ja antoi tietoja budjettihallinnosta ja varainhoidosta. Vuosikertomus sisälsi tietoa myös tuloksellisuustekijöistä EU:n talousarvion kolmella keskeisellä alalla. Lisäksi vuosikertomuksessa analysoitiin, miksi virheitä aiheutui, ja esitettiin hyödyllisiä ja kustannusvaikuttavia parannussuosituksia.

Varainhoitovuoden 2015 vuosikertomus julkaistiin 13. lokakuuta, kuukautta aiemmin kuin edeltävinä vuosina.

Tilintarkastustuomioistuin perusti vuonna 2016 korkean tason työryhmän tutkimaan, olisiko käyttäjien – esimerkiksi Euroopan parlamentin – tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksista saamaa lisäarvoa mahdollista lisätä entisestään mm. tarjoamalla enemmän maantieteellistä tietoa, lisäämällä tuloksellisuusarviointien kohteena olevien EU:n talousarvioalojen määrää ja käyttämällä varmuuden hankkimiseen EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toteutettavia sisäisiä kontrolleja. Nämä ehdotukset hyväksyttiin vuoden 2017 alussa.

Euroopan kehitysrahastoja koskeva vuosikertomus varainhoitovuodelta 2015

Euroopan unioni tukee Euroopan kehitysrahastojen (EKR) kautta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-valtiot) sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. Jäsenvaltiot rahoittavat EKR:ja, joita Euroopan komissio hallinnoi EU:n talousarvion ulkopuolella. Tiettyjen tukien osalta hallinnoijana on Euroopan investointipankki (EIP).

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että EKR:jen vuoden 2015 tilit olivat luotettavat. Tulojen virhetaso ei ollut olennainen. Tilintarkastustuomioistuimen EKR:n menoissa havaitsema virhetaso (3,8 prosenttia) osoitti kokonaisuutena tarkasteltuna aiempien vuosien tapaan, että ennakkotarkastuksissa on puutteita. Menojen tueksi esitettyjen todentavien asiakirjojen puuttumiseen ja hankintasääntöjen noudattamatta jättämiseen liittyvien virheiden osuus arvioidusta virhetasosta on yli kaksi kolmannesta.

Euroopan kehitysrahastoja koskeva vuosikertomus julkaistaan samanaikaisesti EU:n talousarvion toteuttamisesta annetun vuosikertomuksen kanssa. Se on saatavilla tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla (eca.europa.eu).

Erityisvuosikertomukset

EU:n virastot, muut elimet ja yhteisyritykset sijaitsevat eri puolilla unionia ja suorittavat erityisiä tehtäviä EU:n kansalaisten kannalta ratkaisevan tärkeillä aloilla, kuten terveys, turvallisuus, turvajärjestelyt, vapaus ja oikeus.

Vuonna 2016 tilintarkastustuomioistuin tarkasti, ovatko niiden tilinpäätökset luotettavia ja ovatko tilien perustana olevat tapahtumat sääntöjenmukaisia. Tilintarkastustuomioistuin otti tilinpäätöksiä koskevien lausuntojen laadinnassa huomioon käytettävissä olevan yksityisten tarkastusyritysten tekemän tarkastustyön. Lisäksi tarkastettiin Sisnet-tietoliikenneinfrastruktuuri, Eurooppa-koulut ja Europolin eläkerahasto.

Johtopäätökset tilinpäätöksistä

Kaikkien virastojen, muiden elinten ja yhteisyritysten tilinpäätökset varainhoitovuodelta 2015 olivat luotettavat lukuun ottamatta Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivaa virastoa (Frontex), jonka osalta annettiin varauman sisältävä lausunto.

Johtopäätökset toimista

Varainhoitovuoden 2015 tilinpäätösten perustana olevat toimet olivat sääntöjen mukaisia lukuun ottamatta Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia (EIT) ja Elektronisia komponentteja ja järjestelmiä Euroopan johtoasemaa varten -yhteisyritystä (ECSEL), joiden osalta annettiin varauman sisältävä lausunto.

Kaikki tilintarkastustuomioistuimen erityisvuosikertomukset sekä vuoden 2015 tarkastusten tuloksista laaditut kaksi yhteenvetoa, joista toinen koski virastoja ja muita elimiä ja toinen yhteisyrityksiä, ovat saatavilla toimielimen verkkosivustolla (eca.europa.eu).

Erityiskertomukset

Tilintarkastustuomioistuin esittää tuloksellisuuden ja säännönmukaisuuden tarkastusten havainnot, johtopäätökset ja suositukset erityiskertomuksissa, joita julkaistaan pitkin vuotta.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet päättävät erityiskertomusten kohteiksi valittavista tarkastusaiheista. Tarkastustöiden suunnittelussa käytettäviin kriteereihin lukeutuvat esim. yleinen etu, sääntöjenvastaisuuksien tai heikon tuloksellisuuden riski ja parantamismahdollisuudet. Tarkastusaiheiden valinnassa otetaan huomioon myös sidosryhmien – erityisesti Euroopan parlamentin – näkemykset.

Tuloksellisuustarkastukset kattavat usein monia varainhoitovuosia. Niiden aiheet ovat monimutkaisia, joten tarkastusten suorittaminen saattaa kestää yli vuoden. Tilintarkastustuomioistuin suunnittelee tarkastustehtävät siten, että tarkastuksilla on mahdollisimman suuri vaikutus ja resurssit hyödynnetään optimaalisesti.

Vuonna 2016 erityiskertomusten aiheet liittyivät lisäarvoa ja kasvua koskeviin EU:n yleisiin tavoitteisiin sekä toimintaan, jonka avulla EU on vastannut maailmanlaajuisiin keskeisiin haasteisiin (muun muassa energia ja ilmasto, sisämarkkinat ja muuttoliike). Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksissa keskitytään lähinnä arvioimaan EU:n rahoittamien toimintapolitiikkojen, ohjelmien ja hankkeiden tuloksellisuutta: kertomuksissa arvioidaan esimerkiksi, onko tulokset saavutettu vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla ja onko EU:n rahoitus tuottanut lisäarvoa. Tilintarkastustuomioistuin antaa myös parannussuosituksia, jotka voivat koskea esim. taloudellisia säästöjä, parempia työmenetelmiä, jätteiden torjuntaa tai odotettujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista kustannustehokkaammalla tavalla.

Vuonna tilintarkastustuomioistuin julkaisi enemmän erityiskertomuksia kuin koskaan aiemmin. Niiden määrä oli 36 (25 vuonna 2015). Esittelemme tässä yhteydessä kaksi erityiskertomusta. Toinen kertomus koskee EU:n ulkoista muuttoliikettä ja kuvastaa tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyön merkitystä EU:n ulkopuolella toteutuvien menojen osalta. Toinen kertomus koskee puolestaan meriliikennettä ja ilmentää tehottomuutta, joka liittyy unionin ulkoisen kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviin menoihin.

Tämän kertomuksen liitteenä on luettelo kaikista vuonna 2016 tuotetuista erityiskertomuksista.

Petoshavainnot

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksia ei ole suunniteltu nimenomaan petosten etsimiseen, mutta tarkastusten yhteydessä ilmenee myös tapauksia, joissa herää epäilys mahdollisesta sääntöjenvastaisesta tai petollisesta toiminnasta. Tilintarkastustuomioistuin tekee Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa tiivistä yhteistyötä, jonka tarkoituksena on torjua EU:n talousarvioon kohdistuvia petoksia. Se välittää OLAFin käsiteltäväksi kaikki tarkastusten aikana havaitsemansa tapaukset, joissa epäillään petoksen, lahjonnan tai muun laittoman toiminnan vaarantavan EU:n taloudelliset edut. Tapauksiin liittyvistä jatkotoimista huolehtii OLAF, joka päättää mahdollisen tutkinnan aloittamisesta ja toimii tarvittaessa yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa. Vuonna 2016 tilintarkastustuomioistuin ilmoitti OLAFille 11 petosepäilytapausta, jotka se oli havainnut varainhoitovuosien 2015 ja 2016 tarkastuslausumaan liittyvän tarkastustyönsä sekä muiden tarkastustehtävien aikana.

Lausunnot ja muut tarkastuksiin perustuvat julkaisut

Tilintarkastustuomioistuin edistää EU:n varainhoidon parantamista myös antamalla lausuntoja sellaisista uusista lainsäädäntöehdotuksista tai lainsäädännön tarkistamisehdotuksista, joilla on merkittävää varainkäyttöön liittyvää vaikutusta. Lausuntoja pyytävät muut EU:n toimielimet, ja lainsäädäntävallan käyttäjät – parlamentti ja neuvosto – hyödyntävät niitä työssään. Tilintarkastustuomioistuin voi myös laatia oma-aloitteisia kannanottoja ja arvioita muista aiheista.

Vuonna 2016 tilintarkastustuomioistuin laati kaksi lausuntoa, jotka koskivat Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) valvontakomiteaa ja Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR-rahasto).

• Lausunto nro 1/2016 asetuksen (EU, Euratom) muuttamisesta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) valvontakomitean sihteeristön osalta

Lausunnossa kannatetaan Euroopan komission ehdotusta, jonka mukaan OLAFin valvontakomitean sihteeristön pitäisi toimia OLAFin sijasta komission alaisuudessa. Komitean mukaan toiminta OLAFin alaisuudessa altistaa sihteeristön jäsenet ristiriitaisille ohjeille.

• Lausunto nro 2/2016 ESIR-rahaston vahvistamis- ja laajentamisehdotuksesta

Lausunnossa todetaan, että Euroopan komissio suunnittelee investointirahaston vahvistamista ja laajentamista ”Junckerin suunnitelman” ytimessä vain vuosi rahaston käynnistämisen jälkeen. Tarkoituksena on hankkia 315 miljardia euroa julkista ja yksityistä rahoitusta. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että suunnitelmat laadittiin liian pian ja vain vähäisin osoituksin lisäysten aiheellisuudesta. Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan on edelleen liian varhaista mitata taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia taikka tehdä johtopäätöksiä siitä, saavuttaako ESIR-rahasto tavoitteensa.

Katsaus – uusi julkaisu

Tilintarkastustuomioistuin kehitti vuonna 2016 uuden tuotteen – katsaukset – joiden tarkoituksena on tarjota EU:n lainsäätäjille, etenkin neuvostolle, riippumattomia, relevantteja ja oikea-aikaisia näkemyksiä eri aihealueista. Tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuonna 2016 yhden katsauksen, joka käsitteli vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia.

• Katsaus – EU:n talousarvio: uudistuksen aika?

Tilintarkastustuomioistuin analysoi komission väliarvioinnista laatimaa tiedonantoa ja katsoi, että ehdotuksissa ei ole hyödynnetty nykyisen kauden varainkäytön arviointia ja että tuloksellisuuden arviointiin jää vain vähän mahdollisuuksia ennen seuraavaa monivuotista rahoituskehystä. Tilintarkastustuomioistuin katsoi lisäksi, että tällä hetkellä on huutava tarve vähentää EU:n toimintapolitiikkojen rahoitusjärjestelyjen jatkuvaa monimutkaistumista. Tilintarkastustuomioistuin ehdotti, että komissio harkitsisi seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen laatimisaikataulun muuttamista, arvioisi EU:n varainkäyttöä perusteellisesti, kehittäisi selkeämpiä, yksinkertaisempia ja johdonmukaisempia rahoitusjärjestelyjä ja tekisi EU:n talousarvion painopisteistä korkean tason keskustelujen aiheen.

Katsausten laadintatapa poikkeaa tarkastuskertomusten laadinnasta. Painopisteenä on tilintarkastustuomioistuimen laaja-alaisen tietämyksen hyödyntäminen. Katsauksissa käsitellään tiettyjen aihealueiden nykyistä tilannetta ja mahdollistetaan asiantuntemukseen perustuvien päätösten teko ja politiikka vakaiden, riippumattomien ja puolueettomien neuvojen pohjalta.

Lausunnot ja muut tarkastukseen perustuvat julkaisut julkaistaan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla (eca.europa.eu).

Merkittäviä tapahtumia

Julkisen sektorin tilinpito: Parempi tilinpito, paremmat talousarviot, parempi varainkäyttö?

25. ja 26. tammikuuta 2016, Euroopan tilintarkastustuomioistuin, Luxemburg

Tilintarkastustuomioistuin järjesti seminaarin julkisen sektorin tilinpidon asiantuntijoille. Osallistujat keskustelivat siitä, olisiko yleisesti hyväksyttyihin kirjanpidon periaatteisiin (GAAP) perustuvaa yhteistä toimintakehystä mahdollista edistää yhdenmukaistamalla liikekirjanpitoa, budjetointia ja makrotaloudellisia tilastotietoja. Asiantuntijapaneeli arvioi, voitaisiinko liikekirjanpito, kansantalouden tilinpito ja budjetit nähdä kolmena versiona samasta todellisuudesta. Pienryhmäkokouksissa esitettiin mielenkiintoinen näkökulma, jossa mm. käsiteltiin tarkastajien roolia uudistuksen ajajina ja siihen mukautujina.

EU:n rahoitusvälineitä koskeva konferenssi

15. marraskuuta 2016, Euroopan tilintarkastustuomioistuin, Luxemburg

Tilintarkastustuomioistuin järjesti korkean tason konferenssin EU:n rahoitusvälineistä. Konferenssissa julkisen ja yksityisen sektorin osallistujat arvioivat, kuinka rahoitusvälineitä voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla tuen tarjoamiseen EU:n talousarviosta. Konferenssin osallistujina olivat esimerkiksi: Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtaja Ingeborg Grässle, Euroopan investointirahaston toimitusjohtaja Pier Luigi Gilibert, Euroopan investointipankin varapääjohtaja Vazil Hudák sekä Euroopan komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston varapääjohtaja (politiikka, toiminnan tuloksellisuus ja sääntöjen noudattaminen) Nicholas Martyn. He käsittelivät aihetta tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Iliana Ivanovan johdolla.

Konferenssin lähtökohtana olivat johtopäätökset, jotka esitettiin tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa ”EU:n talousarvion toteuttaminen rahoitusvälineiden avulla – ohjelmakaudelta 2007–2013 saatujen kokemusten hyödyntäminen” ja ESIR-rahastoa koskevassa lausunnossa. Tämän jälkeen käytiin paneelikeskustelu, jossa käsiteltiin yksityisen pääoman vipuvaikutusta, käytettävissä olevien varojen uudelleenkäyttöä, hallinnointikuluja ja ESIR-rahastoa sekä pk-yrityksiä koskevaa aloitetta).

CIPFAn kansainvälinen seminaari (”Beyond base camp”)

24. ja 25. marraskuuta 2016, Euroopan tilintarkastustuomioistuin, Luxemburg

CIPFAn (Chartered Institute of Public Finance and Accountancy) kansainvälinen seminaari oli keskeinen tapahtuma rahoitusalan ammattilaisille ja julkisella sektorilla työskenteleville tarkastajille. Tilintarkastustuomioistuimella ja CIPFAlla on yhteiset arvot, ja ne kumpikin ajavat aktiivisesti hyvän varainhoidon ja hallintotavan asiaa. CIPFAn järjestämää tilaisuutta johti vuosikertomuksesta vastaava tilintarkastustuomioistuimen jäsen Lazaros S. Lazarou. Osallistujat keskustelivat lukuisista aiheista, mm. julkisen varainhoidon parantamisesta, valvonnasta ja tarkastuksesta epävarmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa sekä julkiseen varainhoitoon liittyvästä tilivelvollisuudesta ja hyvästä hallintotavasta.

Suhteet sidosryhmiin

Tilintarkastustuomioistuimen työn vaikutus riippuu pitkälti siitä, kuinka Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja kansalliset parlamentit hyödyntävät sen tarkastustuloksia ja suosituksia.

Parlamentti

Tilintarkastustuomioistuimen presidentti ja jäsenet pitivät vuonna 2016 säännöllisesti yhteyttä Euroopan parlamentin valiokuntiin ja etenkin talousarvion valvontavaliokuntaan.

Tilintarkastustuomioistuimen presidentti Caldeira esitteli vuoden alussa vuoden 2016 työohjelman talousarvion valvontavaliokunnalle ja valiokuntien puheenjohtajakokoukselle. Tämä oli osa Euroopan parlamentin kanssa seuraavan vuoden työohjelmasta käytävää vuotuista konsultointia. Huhtikuussa presidentti Caldeira osallistui varainhoitovuoden 2014 vastuuvapauteen liittyvään Euroopan parlamentin täysistuntokeskusteluun.

Lokakuussa 2016 vasta valittu uusi presidentti Lehne esitteli varainhoitovuotta 2015 koskevan vuosikertomuksen talousarvion valvontavaliokunnalle ja myöhemmin myös täysistunnolle. Marraskuussa Lehne puolestaan esitteli talousarvion valvontavaliokunnalle tilintarkastustuomioistuimen työohjelman vuodelle 2017. Samassa kuussa talousarvion valvontavaliokunnan valtuuskunta teki vuotuisen vierailunsa tilintarkastustuomioistuimeen.

Vuonna 2016 tilintarkastustuomioistuimen jäsenet esittelivät talousarvion valvontavaliokunnalle 33 erityiskertomusta sekä varainhoitovuoden 2015 vuosikertomuksen lukujen havainnot ja suositukset. Heitä pyydettiin lisäksi esittelemään muille parlamentin valiokunnille 12 erityiskertomusta sekä vuosikertomuksen luku ”Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky”. Tilintarkastustuomioistuimen jäseniä ja tarkastustiimejä pyydettiin lisäksi esittelemään tarkastustyötä ja keskustelemaan siitä eri valiokuntien työryhmissä, seminaareissa ja muissa parlamentin tapahtumissa. Edeltävien vuosien tapaan tilintarkastustuomioistuin järjesti yhteiskokouksen parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kanssa keskustellakseen yhteisesti kiinnostavista aiheista käynnissä olevien töiden osalta. Tilintarkastustuomioistuin jatkoi myös yhteistyötä parlamentin tutkimuspalvelun kanssa pyrkien näin tehostamaan tietojenvaihtoa.

Neuvosto

Tillintarkastustuomioistuin jatkoi pyrkimyksiä tiiviimpään yhteistyöhön neuvoston eri kokoonpanojen kanssa sekä poliittisella että työskentelyn tasolla.

Tammikuussa 2016 presidentti Caldeira tapasi silloisen talous- ja raha-asioiden neuvoston puheenjohtajan, Alankomaiden valtiovarainministerin Jeroen Dijsselbloemin, joka toimii euroryhmän puheenjohtajana. He keskustelivat varainhoitovuoden 2014 vuosikertomuksen seurannasta varainhoitovuoden 2014 vastuuvapausmenettelyä varten. Keskustelun aiheena olivat myös EU:n varainhoidon haasteet.

Lokakuussa 2016 presidentti Lehne tapasi Ecofin-neuvoston puheenjohtajana toimivan Slovakian valtiovarainministerin Peter Kažimirin. Marraskuussa Lehne tapasi Maltan valtiovarainministerin Edward Sciclunan, joka on Ecofin-neuvoston seuraava puheenjohtaja. He keskustelivat varainhoitovuoden 2015 vuosikertomuksesta ja sen seurannasta varainhoitovuoden 2015 vastuuvapausmenettelyssä. Keskustelua käytiin myös käynnissä olevista tarkastustöistä.

Kansalliset parlamentit

EU:n talousarviosta 80:aa prosenttia hallinnoivat jäsenvaltioiden kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset. Tilintarkastustuomioistuin on näin ollen sitoutunut tiivistämään tulevaisuudessa yhteistyötä kansallisten parlamenttien kanssa antamalla niille säännöllisesti tietoa tilintarkastustuomioistuimen työstä ja käymällä niiden kanssa keskustelua tarkastusten tuloksista ja vaikutuksista sekä tilintarkastustuomioistuimen antamista suosituksista. Vuonna 2016 tilintarkastustuomioistuimen jäsenet esittelivät varainhoitovuoden 2015 vuosikertomuksen 19 jäsenvaltiossa. He esittelivät useissa jäsenvaltioissa myös lukuisia erityiskertomuksia.

Yhteistyö ylimpien tarkastuselinten kanssa

Tilintarkastustuomioistuin on EU:n ulkoinen tarkastaja. Se tekee muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa yhteistyötä lähinnä seuraavissa yhteyksissä:

• EU:n jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten yhteyskomitea
• EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ylimpien tarkastuselinten verkosto
• julkisten tarkastuselinten kansainväliset järjestöt, kuten ylimpien tarkastuselinten kansainvälinen järjestö (Intosai) ja sen alueellinen ryhmä Euroopassa (Eurosai).

EU:n jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten yhteyskomitea

Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa edellytetään, että tilintarkastustuomioistuin ja jäsenvaltioiden kansalliset tarkastuselimet toimivat luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen. Tilintarkastustuomioistuin tekee aktiivista yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten kanssa yhteyskomitean kautta. Yhteistyömuotoja ovat muun muassa vuotuinen kokous sekä erilaiset työryhmät, verkostot ja erityistyöryhmät, jotka käsittelevät yhteisesti kiinnostavia asioita.

Vuonna 2016 tilintarkastustuomioistuin vaikutti tai osallistui työelinten toimintaan EU:n pankkiunionin, rakennerahastojen, Eurooppa 2020 -strategian, finanssipolitiikkaan liittyvien tarkastusten, arvonlisäveron sekä sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämisen ja torjunnan aloilla.

Osana tiedon jakamiseen ja EU:n varainhoidon tarkastamisen alan asiantuntemukseen liittyvää tukea tilintarkastustuomioistuin avasi tiettyjä sisäisiä koulutuksia ylimpien kansallisten tarkastuselinten tarkastajille.

Tilintarkastustuomioistuin myös koordinoi yhteyskomitean yhteistyökehyksen tarkastuksen ja arvioinnin. Komitea otti tarkastuksen perusteella laaditun kertomuksen huomioon ja hyväksyi suositukset.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin antoi komitealle hallinnollista tukea esimerkiksi hallinnoimalla sen internet-sivustoa ja antamalla komitean varhaisvaroitusmekanismiin liittyvää hallinnollista apua ja osallistumalla sen koordinointiin. Ylimmät tarkastuselimet tiedottavat mekanismin avulla toisilleen työhönsä liittyvistä keskeisistä kehityssuuntauksista.

EU:n varojen tarkastamiseen liittyvän yhteistyön edistäminen

Tilintarkastustuomioistuin toimii jatkuvassa yhteistyössä jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten kanssa. Tarkoituksena on edistää yhteistyötä EU:n varojen tarkastamisen alalla ja analysoida mahdollisuuksia sellaisten tarkastusaiheiden valitsemiseen, joita voitaisiin tarkastaa koordinoidusti. Vuonna 2016 tilintarkastustuomioistuin allekirjoitti Kroatian ja Puolan ylimpien tarkastuselinten kanssa yhteistyöpöytäkirjan JASPERS-ohjelman koordinoidusta tarkastuksesta, jota koskeva erityiskertomus on määrä laatia vuonna 2017. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin jatkoi hallintomenettelyjensä sujuvoittamista. Tämä koski ylimmille kansallisille tarkastuselimille tarkastuskäynneistä annettavia ilmoituksia ja tosiseikkojen hyväksyttämistä tarkastuskohteilla.

EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ylimpien tarkastuselinten verkosto

Tilintarkastustuomioistuin toimii yhteistyössä EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ylimpien tarkastuselinten kanssa pääasiassa yhteyskomiteaa vastaavan verkoston kautta.

Vuonna 2016 tilintarkastustuomioistuin jatkoi verkoston tukemista suorittamalla energiatehokkuutta ja julkisia hankintoja koskevat rinnakkaistarkastukset. Julkisia hankintoja koskeneen rinnakkaistarkastuksen yhteydessä tilintarkastustuomioistuin isännöi käynnistyskokousta, johon osallistuivat tarkastuksessa mukana olleiden ylimpien tarkastuselinten pääjohtajat.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin vaikutti aktiivisesti useisiin muihin verkoston kokouksiin ja toimiin. Käsiteltävinä aiheina olivat esimerkiksi tilintarkastukseen liittyvä olennaisuus ja otantamenetelmät, vaikuttavien työsuhteiden luominen ylimpien tarkastuselinten ja kansallisten parlamenttien välille sekä ylimpien tarkastuselinten riippumattomuus.

Tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2016 työharjoitteluohjelmaan osallistui yhdeksän tarkastajaa ylimpien tarkastuselinten verkostosta. Sisäisiin koulutuksiin osallistui puolestaan 12 tarkastajaa.

Muu yhteistyö

Tilintarkastustuomioistuin jatkoi vuonna 2016 aktiivista osallistumista ja vaikuttamista Intosain ja Eurosain toimintaan etenkin niiden relevanteissa työelimissä.

Kesäkuussa 2016 tilintarkastustuomioistuin isännöi Eurosain hallintoneuvoston 44:ttä kokousta.

Joulukuussa 2016 Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa järjestetyssä Intosain XXII kongressissa tilintarkastustuomioistuin nimitettiin virallisesti ammatillisten standardien komitean varapuheenjohtajaksi. Tehtävä on osoitus siitä, että tilintarkastustuomioistuin haluaa olla entistä tiiviimmin mukana julkisen tarkastuksen standardien määrittelyssä. Tilintarkastustuomioistuin antoi huomattavan panoksen ISSAI 5600 -standardin (vertaisarviointia koskevat ohjeet) laadintaan ja hyväksymiseen sekä kahden uuden ympäristöalan tarkastusstandardin kehittämiseen (ISSAI 5110 ja 5120).

Hallintomme

Tilintarkastustuomioistuimen kollegio

Tilintarkastustuomioistuimen kollegiossa on yksi jäsen kustakin jäsenvaltiosta. Jäsenten toimikausi on kuusi vuotta. Toimikausi on uusittavissa. Neuvosto nimittää tilintarkastustuomioistuimen jäsenet Euroopan parlamenttia kuultuaan asianomaisten jäsenvaltioiden ehdotusten perusteella. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan jäsenten on hoidettava tehtäviään täysin riippumattomasti ja EU:n yleisen edun mukaisesti.

Useimmat tilintarkastustuomioistuimen jäsenet on osoitettu yhteen viidestä tarkastusjaostosta, joissa kertomukset, lausunnot ja muut tarkastuksiin perustuvat julkaisut hyväksytään ja joissa tehdään päätökset laajemmista strategisista ja hallinnollisista kysymyksistä. Jokainen jäsen on vastuussa omista tarkastustehtävistään. Yksi jäsen nimitetään tarkastusten laatua valvovan komitean johtoon ja yksi koordinoimaan toimielintenvälisiä suhteita. Jäsenillä on kabinetit.

Jäsenten vastuulla laaditut kertomukset, lausunnot ja muut tarkastuksiin perustuvat julkaisut esitellään tarkastusjaostolle ja/tai koko kollegiolle hyväksymistä varten, minkä jälkeen ne esitellään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jäsenet valitsevat keskuudestaan presidentin kolmen vuoden ajaksi. Presidentin toimikausi on uusittavissa. Muiden velvollisuuksiensa lisäksi presidentti valvoo töiden tuloksellisuutta ja edustaa toimielintä sen ulkopuolella. Klaus-Heiner Lehne aloitti presidentin tehtävissä 1. lokakuuta 2016. Hän korvasi Vítor Caldeiran, joka siirtyi yhdeksän vuotta tilintarkastustuomioistuimen presidenttinä toimittuaan Portugalin ylimmän kansallisen tarkastuselimen (Tribunal De Contas) pääjohtajaksi.

Euroopan unionin neuvosto nimitti vuonna 2016 asianomaisten jäsenvaltioiden hallitusten ehdotusten perusteella ja Euroopan parlamenttia kuultuaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen kuusi uutta jäsentä:

• Jan Gregor (Tšekin tasavalta), Mihails Kozlovs (Latvia), Janusz Wojciechowski (Puola), Samo Jereb (Slovenia) aloittivat tilintarkastustuomioistuimen jäseninä 7. toukokuuta 2016;
• Rimantas Šadžius (Liettua) aloitti tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä 16. kesäkuuta 2016;
• Leo Brincat (Malta) ja João Figueiredo (Portugali) aloittivat tilintarkastustuomioistuimen jäseninä 1. lokakuuta 2016;
• Juhan Parts (Viro) aloitti tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä 1. tammikuuta 2017.
• Tilintarkastustuomioistuimen jäsen Ladislav Balko (Slovakia) nimitettiin uudelleen tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi 7. toukokuuta 2016 ja Lazaros S. Lazarou (Kypros) 2. marraskuuta 2016.

Tarkastusjaostot ja komiteat

Kesäkuussa 2016 tilintarkastustuomioistuin uudisti jaostoja ja komiteoita, joita se käyttää päätösten valmisteluun ja tekoon. Tässä yhteydessä on syytä korostaa erityisesti kolmea muutosta. Uudistuksen avulla perustettiin

• viisi tasa-arvoista jaostoa, joissa on viisi jäsentä mukaan lukien puheenjohtaja, jonka jaosto valitsee koordinoimaan työtään. Sen sijasta, että jaostot vastaisivat tietyistä EU:n talousarvioaloista tai elimistä, kunkin jaoston työtä ohjaavat nyt EU:n toimintapolitiikkoihin perustuvat aihealueet: ympäristö-, sosiaali- ja talousasiat sekä ulkoiset toimet ja sisäinen hallinto.
• uusi komitea, joka valvoo tarkastusten laadunhallintaa. Tarkastusten laatua valvovaan komiteaan kuuluu tarkastusten laadun valvonnasta vastaava jäsen ja kaksi presidentin ehdotuksesta nimitettävää jäsentä tarkastusjaostoista.
• hallintoasioiden komitean uudet vastuualueet ja lisäjäsen. Vastuu strategiaa, työohjelmaa ja organisatorisia kysymyksiä koskevien päätösten valmistelusta säilyi komitealla. Se sai lisäksi uusia päätöksentekovaltuuksia tietyissä henkilöstöasioissa. Tarkastusten laadun valvonnasta vastaava uusi jäsen liittyi komiteaan, johon kuuluvat presidentti (komitean puheenjohtaja), tarkastusjaostojen puheenjohtajat sekä toimielintenvälisistä suhteista vastaava jäsen. Myös pääsihteeri on mukana komiteassa.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusjaostojen ja komiteoiden uudistus täydentää kahta muuta mittavaa uudistusta, jotka liittyvät tilintarkastustuomioistuimen vuosille 2013–2017 laatiman strategian täytäntöönpanoon: tehtävälähtöisen organisaation käyttöönotto vuoden 2016 alussa ja käynnissä oleva aloite, jonka tarkoituksena on perustaa koko toimielimen kattava tietämyksen hallinnan tehostamiseen tähtäävä verkosto. Uudessa tehtävälähtöisessä organisaatiossa tarkastusosastoihin kuuluu johtoryhmä (johtaja ja toimialapäälliköt) ja henkilöstötiimi (tarkastajat ja assistentit).

Tarkastuksesta vastaava jaosto nimeää kutakin tarkastustehtävää varten raportoivan jäsenen, tehtävävastaavan ja tarkastustiimin. Tarkastusjaostoilla ja niiden toimintapoliittisilla asiantuntijoilla on myös keskeinen rooli tietämyksen hallintaan liittyvissä toimissa tietämyksen luomisen, ylläpidon ja jakamisen kannalta. Tietämyksen siirtoon tarkastustoimintaa varten tähtäävä aloite (Enabling Knowledge for Audit, EKA) käynnistettiin vuonna 2016. Siitä tuli tilintarkastustuomioistuimen tietämyksenhallintaprosessien keskeinen pilari, johon kuuluvat tarkastajien laatimat toimintapolitiikka-analyysit ja aihekohtaiset katsaukset.

Kaikkien uudistuksen osatekijöiden tavoitteena on lisätä tilintarkastustuomioistuimen tarkastustehtävien suorittamisen joustavuutta ja hyödyntää paremmin henkilöstön tietämystä, taitoja ja kokemusta relevanttien ja laadukkaiden tarkastusten oikea-aikaista toimittamista silmällä pitäen. Tämä on kauden 2013–2017 strategian keskeinen tavoite.

Tuloksellisuuden mittaaminen

Tilintarkastustuomioistuin soveltaa seitsemää keskeistä tulosindikaattoria, joiden avulla seurataan strategisten tavoitteiden saavuttamista, tuetaan päätöksentekoa ja saadaan tietoa toiminnan tuloksellisuudesta.

Indikaattoreilla pyritään mittaamaan tilintarkastustuomioistuimen työn laadun ja vaikutuksen keskeisiä osatekijöitä sekä resurssien käytön tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Tilintarkastustuomioistuimen työn laatu ja vaikutus

Tilintarkastustuomioistuin arvioi kertomustensa laatua ja vaikutuksia sidosryhmien suorittaman arvioinnin ja asiantuntija-arviointien perusteella. Lisäksi se arvioi esittämiensä suositusten täytäntöönpanoa. Tilintarkastustuomioistuin myös mittaa medianäkyvyyttään.

Sidosryhmien suorittama arviointi

Tilintarkastustuomioistuin pyysi pääasiallisia sidosryhmiään (Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokuntaa ja budjettivaliokuntaa, neuvoston budjettikomiteaa, keskeisiä tarkastuskohteita komissiossa ja EU:n virastoissa sekä EU:n ylimpien tarkastuselinten pääjohtajia) arvioimaan tilintarkastustuomioistuimen julkaisemat kertomukset.

Vuonna 2016 valtaosa vastaajista arvioi edeltävien vuosien tapaan tilintarkastustuomioistuimen kertomusten hyödyllisyyden ja vaikutuksen ”suureksi” tai ”erittäin suureksi”.

Asiantuntija-arviot

Riippumattomat ulkopuoliset asiantuntijat suorittavat vuosittain laadunarviointia arvioimalla otokseen poimittujen tilintarkastustuomioistuimen kertomusten sisältöä ja esitystapaa. Vuonna 2016 arvioinnin kohteena oli kuusi erityiskertomusta (nro 13/16, nro 14/16, nro 23/16, nro 25/16, nro 27/16 ja nro 29/16 – ks. liite) sekä varainhoitovuoden 2015 vuosikertomukset. Arvioijat pisteyttivät kertomusten eri osatekijöiden laadun nelitasoisella asteikolla ”huomattavan heikosta” (1) ”korkeatasoiseen” (4).

Tulokset ovat pysyneet viime vuosina erittäin vakaina, mikä osoittaa, että kertomustemme laatu on asianmukainen.

Suositusten täytäntöönpanon seuranta

Yksi tärkeimmistä keinoista, joilla tilintarkastustuomioistuin edistää EU:n varainhoidon kehittämistä, ovat tarkastuskertomuksissa esitetyt suositukset. Tietyt suositukset voidaan panna täytäntöön nopeasti, kun taas toiset ovat monimutkaisempia ja niiden täytäntöönpano kestää kauemmin.

Tilintarkastustuomioistuin seuraa järjestelmällisesti, missä määrin tarkastuskohteet ovat panneet sen suositukset täytäntöön. Vuoden 2016 loppuun mennessä 97 prosenttia tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2013 antamista suosituksista oli pantu täytäntöön.

Vuonna 2016 tilintarkastustuomioistuin alkoi soveltaa suositusten täytäntöönpanoon uutta välitavoitetta, sillä tilintarkastustuomioistuin yksilöi systemaattisesti aikarajat, joihin mennessä suositukset olisi pantava täytäntöön. Tämän perusteella on helpompaa seurata tulevina vuosina, onko suositukset pantu täytäntöön oikea-aikaisesti.

Näkyvyys tiedotusvälineissä

Tilintarkastustuomioistuimen medianäkyvyyttä mittava indikaattori kuvastaa toimielimen vaikutusta medioissa. Indikaattori liittyy strategiseen tavoitteeseen, joka koskee tietoisuuden lisäämistä tilintarkastustuomioistuimesta sekä sen tuotteista ja tarkastusten johtopäätöksistä.

Vuonna 2016 tilintarkastustuomioistuin yksilöi noin 9 000 verkkoartikkelia, jotka liittyivät sen erityiskertomuksiin, vuosikertomuksiin tai toimielimeen yleisesti ottaen. Näistä artikkeleista noin puolet käsitteli tarkastuskertomuksia ja lopuissa viitattiin yleisemmin tilintarkastustuomioistuimeen ja sen tekemään työhön. Vuonna 2015 vastaavanlaisia artikkeleita julkaistiin verkossa yhteensä 3 400. Lisäksi toimielimeen ja sen tuotoksiin viitattiin sosiaalisessa mediassa yli 11 500 kertaa eli määrä oli lähes kaksinkertaistunut vuoteen 2015 verrattuna.

Kaikilla tilintarkastustuomioistuimen kertomuksilla ei ole yhtä suurta näkyvyyttä medioissa. Vuonna 2016 medioissa olivat eniten näkyvillä erityiskertomukset, jotka koskivat ulkoiseen muuttoliikkeeseen liittyviä menoja, EU:n tukea Ukrainalle, valtioiden rajat ylittäviä terveysuhkia, meriliikennettä ja yhteistä valvontamekanismia. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että sen yleinen näkyvyys medioissa on parantunut huomattavasti useista eri tekijöistä johtuen: erityiskertomuksia on julkaistu aiempaa enemmän, erityiskertomukset ovat aiempaa ajankohtaisempia ja viestintä lehdistön kanssa on parantunut niin Brysselin EU-kirjeenvaihtajien kuin jäsenvaltioiden toimittajien kanssa.

Resurssien tehokas ja vaikuttava käyttö

Tilintarkastustuomioistuin arvioi resurssiensa käytön tehokkuutta ja vaikuttavuutta sen perusteella, kuinka hyvin se kykenee panemaan täytäntöön työohjelmansa, toimittamaan oikea-aikaisia tarkastuksia ja varmistamaan henkilöstönsä ammatillisen pätevyyden.

Työohjelman täytäntöönpano

Tilintarkastustuomioistuin suunnittelee tarkastuksensa ja muut tehtävänsä vuotuisen työohjelmansa avulla ja seuraa niiden täytäntöönpanon edistymistä ympärivuotisesti.

Vuonna 2016 vuosikertomukset ja erityisvuosikertomukset laadittiin työohjelman mukaisesti. Lisäksi 80 prosenttia erityiskertomuksista julkaistiin suunnitellun mukaisesti. Vuonna 2015 vastaava osuus oli 69 prosenttia. Loput kertomukset viivästyivät ja ne julkaistaan vuonna 2017.

Annetut erityiskertomukset

Tilintarkastustuomioistuin on onnistunut viime vuosina lyhentämään tarkastuskertomustensa tuottamisaikaa. Vuonna 2016 tilintarkastustuomioistuin tuotti julkaisemansa 36 erityiskertomusta tavoitteeksi asetetun 18 kuukauden keskimääräisen aikarajan puitteissa. Näistä erityiskertomuksista 25 (69 prosenttia) tuotettiin alle 18 kuukaudessa.

Tilintarkastustuomioistuin pyrkii jatkossakin lyhentämään erityiskertomusten tuottamiseen kuluvaa aikaa tarkistetussa varainhoitoasetuksessa yksilöidyn tavoitteellisen aikarajan puitteissa.

Täydennyskoulutus

Tilintarkastustuomioistuin pyrkii kansainvälisen tilintarkastajaliiton (IFAC) antamien suositusten mukaisesti tarjoamaan vuosittain keskimäärin 40 tuntia (viisi työpäivää) ammatillista täydennyskoulutusta jokaiselle tarkastajalle.

Vuonna 2016 tilintarkastustuomioistuin saavutti jälleen tarkastushenkilöstön täydennyskoulutukselle asetetun tavoitteen, mikä osoittaa, kuinka tärkeänä tilintarkastustuomioistuin pitää henkilöstön kehittämistä. Kun kieliopinnot – jotka ovat tarpeen, jotta tarkastajat voivat suoriutua tehokkaasti työstään kaikissa EU:n jäsenvaltioissa – otetaan huomioon, tarkastajat saivat vuonna 2016 koulutusta keskimäärin 10 päivän verran. Kun huomioon otetaan koko henkilöstö (siis muutkin kuin tarkastajat), koulutuspäivien kokonaismäärä oli 7,9 päivää.

Henkilöstömme

Henkilöstön jakautuminen

Vuoden 2016 lopussa tilintarkastustuomioistuimessa työskenteli yhteensä 839 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä (917, kun huomioon otetaan sopimussuhteinen henkilöstö ja työkomennuksella olevat kansalliset asiantuntijat).

Tilintarkastustuomioistuin sovelsi edelleen henkilöstöönsä vuosittaista yhden prosentin vähennystä, jota on tarkoitus soveltaa viiden vuoden ajan (2013–2017). Vähennyksestä määrätään talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta joulukuussa 2013 tehdyssä toimielinten sopimuksessa.

Vuonna 2016 tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöä vähennettiin näin ollen 872 henkilöstä 862 henkilöön (virkamiehiä sekä väliaikaisia toimihenkilöitä; luku ei sisällä tilintarkastustuomioistuimen jäseniä, sopimussuhteisia toimihenkilöitä, tilintarkastustuomioistuimessa työkomennuksella työskenteleviä kansallisia asiantuntijoita eikä harjoittelijoita). Tarkastusjaostoissa työskenteli 553 henkilöä, joista 118 tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kabineteissa.

Palvelukseenotto

Tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön jäsenet ovat koulutus- ja ammatilliselta taustaltaan hyvin erilaisia. Tilintarkastustuomioistuin noudattaa palvelukseenotossa EU:n toimielinten yleisiä periaatteita ja palvelussuhteen ehtoja, ja sen henkilöstöön kuuluu sekä vakituisia virkamiehiä että määräaikaisilla sopimuksilla työskenteleviä henkilöitä. Avointen kilpailujen järjestämisestä vastaa yleensä Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (EPSO). Vuonna 2016 tilintarkastustuomioistuin otti palvelukseen 51 työntekijää: 19 virkamiestä, 13 väliaikaista toimihenkilöä, 14 sopimussuhteista toimihenkilöä ja viisi työkomennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa. Tilintarkastustuomioistuin tarjosi lisäksi vastavalmistuneille yliopisto-opiskelijoille 88 harjoittelujaksoa, joiden kesto oli kolmesta viiteen kuukautta. Määrään sisältyy yhdeksän työharjoittelua ehdokasmaiden ylimpien tarkastuselinten tarkastajille. Toimielimessä oli 31. joulukuuta 2016 avoimena 14 työpaikkaa (1,6 prosenttia työpaikkojen kokonaismäärästä).

Ikäjakauma

Henkilöstön ikäjakauma osoittaa, että aktiivipalveluksessa 31. joulukuuta 2016 työskennelleestä henkilöstöstä noin puolet on korkeintaan 44-vuotiaita.

Tilintarkastustuomioistuimessa työskentelevistä 67 johtajasta ja toimialapäälliköstä 27 (40 prosenttia) on iältään vähintään 55-vuotiaita. Näin ollen huomattava osa johtohenkilöstöstä vaihtuu eläkkeelle jäämisen seurauksena seuraavien 5–10 vuoden kuluessa.

Sukupuolijakauma

Tilintarkastustuomioistuin noudattaa henkilöstöhallinnossa ja palvelukseenotossa yhtäläisten mahdollisuuksien politiikkaa. Koko henkilöstön osalta tilintarkastustuomioistuin on saavuttanut tilanteen, jossa sen palveluksessa työskentelee yhtä paljon miehiä ja naisia. Tarkastajista ja hallintovirkamiehistä 42 prosenttia on naisia.

Naisjohtajien osuus kasvoi 31 prosentista 36 prosenttiin vuoteen 2015 verrattuna. Yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan tilintarkastustuomioistuimen toimintasuunnitelman tarkoituksena on saavuttaa sukupuolten tasapainoinen jakauma kaikilla tasoilla. Viimeisimpien palvelukseenottomenettelyjen jälkeen naisten osuus koko AD5–AD8 -henkilöstöstä on 51 prosenttia (50 prosenttia vuonna 2015). Naisten kasvanut osuus AD-tasolla lisää todennäköisesti tulevaisuudessa naisten osuutta johtotehtävissä ylemmän ja keskijohdon vaihtuessa.

Seuraavassa kaaviossa annetaan tietoa johtajien kansallisuudesta ja sukupuolesta.

Tarkastuksen tukitoiminnot

Täydennyskoulutus

Tilintarkastustuomioistuin jatkoi henkilöstön jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukemista järjestämällä koulutuksia ja tarjoamalla taloudellista tukea sellaisille henkilöstön jäsenille, jotka osallistuvat ammattipätevyyden hankkimista tai ylläpitoa taikka tutkinnon hankkimista koskeviin koulutusohjelmiin tilintarkastustuomioistuimen tehtävän ja työn kannalta relevanteilla aloilla.

Toimielintenvälisen yhteistyön puitteissa jatkettiin tiiviin yhteistyön kehittämistä Euroopan komission ja Euroopan unionin henkilöstökoulutuskeskuksen kanssa. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin laajensi kurssitarjontaansa verkkokurssien avulla ja jatkoi myös suosittua esitelmäsarjaa, jossa sisäiset ja ulkoiset asiantuntijat kertovat tarkastusalan kehityksestä tai tarkastajien työhön liittyvistä aiheista.

Tilintarkastustuomioistuin käynnisti myös Lorrainen yliopiston kanssa pilottivuoden opinto-ohjelmasta, joka tähtää julkisten organisaatioiden ja toimintapolitiikkojen tarkastusta koskevaan jatkotutkintoon. Lisäksi käynnistettiin julkisten organisaatioiden johtamista koskeva ohjelma, joka tähtää maisterintutkintoon. Lisäksi tarkastajat kuudesta muusta ylimmästä tarkastuselimestä vierailivat tilintarkastustuomioistuimessa sen vuotuisena koulutuspäivänä esittelemässä henkilöstölle tarkastusmenetelmiään.

Kääntäminen

Tilintarkastustuomioistuimen käännös- ja kielipalveluista vastaava osasto käänsi ja revisoi 230 640 sivua, joka on 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015 ja samalla toistaiseksi suurin määrä. Tilintarkastustuomioistuin jatkoi selkeäkielisyyskampanjaa järjestämällä konferenssin ja seminaareja tekstien laadintaan osallistuville henkilöstön jäsenille, jotka eivät puhu englantia äidinkielenään. Kääntäjät auttoivat tarkastustiimejä useiden kertomusten laadinnassa. Lisäksi kääntäjät antoivat tarkastajille kieliapua 34 paikan päälle tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä yhteensä 30 viikon ajan (vuonna 2015 he antoivat tukea 26 tarkastuskäynnillä yhteensä 22 viikon ajan). Lisäksi järjestettiin tulkkausta eri tilaisuuksissa.

Tietotekniikka

Tietotekniikkaosastosta tuli vuonna 2016 tietotekniikan, työympäristön ja innovoinnin osasto, johon kuuluvat tietotekniikka, tiedonhallinta (kirjasto ja arkistot) sekä kiinteistön infrastruktuuripalvelut. Uudelleenjärjestelyn avulla pyrittiin vastaamaan tarpeeseen ottaa tehtäväkeskeisten työtilojen suunnittelussa huomioon sekä fyysiset että digitaaliset osa-alueet.

Tilintarkastustuomioistuin on korvannut ja saattanut ajan tasalle tietokeskustensa varastointi-infrastruktuurin kokonaisuudessaan, lisännyt internet-yhteyden ja -suodattimen kapasiteettia, siirtänyt sähköpostijärjestelmän Lotus Notes -järjestelmästä Outlook-järjestelmään ja aloittanut useiden henkilöstöhallintajärjestelmien päivittämisen tai siirtämisen.

Kaikki muutokset ja tuotokset on saavutettu kiinnittämällä asianmukaista huomiota riskien hallintaan ja toimien turvallisuuden sekä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen.

Kiinteistöt

Tilintarkastustuomioistuin omistaa tällä hetkellä kolme rakennusta (K1, K2 ja K3). Lisäksi se on vuokrannut Luxemburgista toimistotilat tietoteknisistä häiriötilanteista palautumiseen tarkoitettua keskusta varten. Tilintarkastustuomioistuin on myös vuokrannut Euroopan parlamentilta kokoushuoneen ja kolme työhuonetta Brysselissä ja yhden työhuoneen Strasbourgissa.

K1-rakennus

K1-rakennus otettiin käyttöön vuonna 1988. Rakennuksessa on toimistotilat enintään 310 henkilöstön jäsenelle sekä lisäksi kokoustiloja. Kellarikerroksissa sijaitsevat pysäköintitilat, tekniset tilat, varastointialueet, kirjasto sekä pääarkisto. Yläkerros on kokonaisuudessaan teknisenä tilana.

K1-rakennus uudistettiin vuonna 2008 kansallisten terveys-, turvallisuus- ja ympäristövaatimusten mukaiseksi. K1-rakennuksessa käytetty teknologia mukautettiin mahdollisuuksien mukaan yhteensopivaksi K2-rakennuksen ja K3-rakennuksen teknologian kanssa. Tämän ansiosta kaikki kolme rakennusta toimivat mahdollisimman pitkälle yhtenä ja yhdennettynä teknisenä kokonaisuutena.

Tilintarkastustuomioistuin on sitoutunut jatkamaan työtilojensa parantamista työn tehostamista silmällä pitäen. Vuonna 2016 luotiin avoimia toimistotiloja yhteen K1-rakennuksen kerrokseen. Saatuja kokemuksia tullaan hyödyntämään K2-rakennuksen tulevia tehtäväkeskeisiä työtiloja varten.

Tilintarkastustuomioistuin suorittaa parhaillaan toteutettavuustutkimuksia, joiden tavoitteena on saattaa rakennus ajan tasalle ympäristövaatimusten kannalta.

K2-rakennus

K2-rakennus otettiin käyttöön vuonna 2003. Kellarikerroksissa sijaitsevat pysäköintitilat, tekniset tilat sekä varastot ja kuntokeskus. Ylin kerros on kokonaisuudessaan teknisenä tilana. Muissa kerroksissa on toimistotilat enintään 241 henkilöstön jäsenelle, kokoushuoneita, konferenssitila (jossa tulkkauskopit), videokonferenssitiloja, kahvila sekä pieniä keittiötiloja.

K2-rakennuksella on käyttölupa (vaatimustenmukaisuustodistus) vuoden 2017 loppuun saakka. Siihen mennessä rakennukselle tarvitaan uusi lupa ja se on kunnostettava nykyisten terveys-, turvallisuus- ja ympäristönormien mukaiseksi. Neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa maaliskuussa 2014 tehdyn sopimuksen mukaisesti tilintarkastustuomioistuin kattaa kunnostustöistä aiheutuvat kustannukset muutama vuosi sitten päätökseen saadusta K3-rakennushankkeesta jäljellä olevien määrärahojen avulla.

K3-rakennus

K3-rakennus otettiin käyttöön vuonna 2012. Kellarikerroksissa sijaitsevat pysäköintitilat, tekniset tilat ja varastot, purkulaiturit, jätevarastot, monistamo, keittiöt ja arkistot. Katutasossa ovat ruokala, kahvila sekä koulutustilat. Rakennuksessa on myös toimistotilat enintään 503 henkilöstön jäsenelle, kokoustiloja ja IT-tila. Kuudennessa kerroksessa ovat vastaanottotilat, keittiö ja tekniset tilat. K3-rakennus on saanut maailman johtavaan ekologisesti kestävien rakennusten suunnittelu- ja arviointimenetelmään (BREEAM) perustuvan ympäristösertifikaatin arviolla ”erittäin hyvä”.

Kuten muillekin EU:n toimielimille, henkilöstön turvallisuus on keskeinen tekijä myös tilintarkastustuomioistuimelle. Tilintarkastustuomioistuin käynnisti vuonna 2016 hankkeen, jonka tarkoituksena on tehostaa toimielimen turvallisuutta esimerkiksi rakentamalla uusi aita, parantamalla videovalvontajärjestelmiä, ottamalla käyttöön laukkujen läpivalaisulaitteita ja turvatut pyöröovet rakennusten sisäänkäynneillä, perustamalla uusi turvallisuusyksikkö ja ulkoinen akkreditointi sekä kulunvalvontakeskus henkilöstölle ja vierailijoille. Hanke eteni suunnitelman mukaisesti. Laukkujen läpivalaisulaitteet ja turvatut pyöröovet ovat jo asennettuina ja käytössä. Hankkeeseen kuuluvat infrastruktuurien osat saadaan valmiiksi vuoden 2017 loppuun mennessä.

Ympäristöasioiden hallinta

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että EU:n toimielimenä sillä on velvollisuus noudattaa kaikissa toiminnoissaan asianmukaista ympäristöasioiden hallintaa koskevia periaatteita. Tilintarkastustuomioistuin käynnisti vuonna 2014 ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS-järjestelmä) täytäntöönpanon ja vuonna 2016 se sai myönteisen suosituksen EMAS-sertifiointia varten. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin sai ISO 14001:2004 -sertifioinnin ympäristöasioiden hallintajärjestelmästään.

Tilintarkastustuomioistuin analysoi vuonna 2016 – toisena peräkkäisenä vuotena – toimintansa aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Tarkoituksena oli toimielimen hiilidioksidipäästöjen systemaattinen vähentäminen. Hiilijalanjälkeä koskevan tutkimuksen tulokset ovat saatavilla tilintarkastustuomioistuimen internet-sivustolla (eca.europa.eu).

Vuonna 2016 tilintarkastustuomioistuin alkoi soveltaa sähköistä julkaisemista erityiskertomuksiin: ne julkaistaan nyt verkossa ja jaetaan sähköisessä muodossa.

Tilivelvollisuutemme

Taloudelliset tiedot

Tilintarkastustuomioistuin saa rahoituksensa Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Tilintarkastustuomioistuimen talousarvio sisältää yksinomaan hallintomenoja. Vuonna 2016 talousarvio oli noin 137,6 miljoonaa euroa, mikä on alle 0,1 prosenttia EU:n kokonaismenoista ja noin 1,5 prosenttia hallintomenojen kokonaismäärästä. Talousarvion yleinen toteuttamisaste oli 99 prosenttia.

Varainhoitovuoden 2017 talousarvio

Varainhoitovuoden 2017 talousarvio on 2,7 prosenttia suurempi kuin varainhoitovuoden 2016 talousarvio.

Riskien hallinta

Vuonna 2016 tilintarkastustuomioistuin otti käyttöön sisäisen riskinhallintapolitiikan. Jokainen osasto arvioi nyt toimintaansa liittyviä riskejä, jotka tarkistetaan vuosittain. Tavoitteena on laatia toimintasuunnitelmat asianomaisten riskien hallintaa varten.

Tilintarkastustuomioistuin ottaa nämä suunnitelmat huomioon suunnitellessaan ja suorittaessaan omia sisäisiä tarkastuksiaan, joiden kustannustehokkuuden tilintarkastustuomioistuin varmistaa. Tilintarkastustuomioistuimen sisäisen valvonnan järjestelmät muodostavat perustan pääsihteerin vuotuiselle varmuudelle tilintarkastustuomioistuimen työn vakaudesta. Vahvistus varmuuden saamisesta esitetään tämän toimintakertomuksen lopussa, ja sitä hyödynnetään seuraavan vuoden riskinarvioinneissa.

Sisäiset ja ulkoiset tarkastukset

Sisäinen tarkastus

Tilintarkastustuomioistuimen sisäinen tarkastus neuvoo toimielintä riskienhallinnassa antamalla lausuntoja hallintojärjestelmän ja sisäisen valvonnan järjestelmien laadusta. Sisäisen tarkastuksen toimintaa seuraa tarkastuskomitea, joka koostuu kolmesta tilintarkastustuomioistuimen jäsenestä ja yhdestä ulkopuolisesta asiantuntijasta. Komitea seuraa säännöllisesti sisäisen tarkastuksen vuotuisessa työohjelmassa määritettyjen eri tehtävien etenemistä ja varmistaa sen riippumattomuuden.

Vuonna 2016 sisäinen tarkastus tutki tilintarkastustuomioistuimen hallinnon raportointijärjestelmän, sopimushallinnoinnin, IT-investoinnit sekä kirjaston ja arkistointipalveluiden hallinnoinnin. Sisäinen tarkastus tarkasti myös tilintarkastustuomioistuimen uuden riskinhallintapolitiikan ja seurasi sen suositusten täytäntöönpanoa. Sisäinen tarkastus varmisti toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon.

Tilintarkastustuomioistuin raportoi vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle sisäisen tarkastustoiminnan tuloksista.

Ulkoinen tarkastus

Tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkoinen tarkastaja. Näin tilintarkastustuomioistuin voi varmistaa soveltavansa itseensä samoja avoimuuden ja tilivelvollisuuden periaatteita, joita se soveltaa tarkastuskohteidensa osalta. Ulkoisen tarkastajan – PricewaterhouseCoopers Sàrl – kertomus tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2015 julkaistiin 30. elokuuta 2016.

Vastuuvapausmenettely

Tilintarkastustuomioistuimeen, kuten muihinkin EU:n toimielimiin, sovelletaan vastuuvapausmenettelyä. Euroopan parlamentti myönsi tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerille huhtikuussa 2016 vastuuvapauden toimielimen varainhoitovuoden 2014 talousarvion toteuttamisesta. Toisin sanoen tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2014 tilit on päätetty ja vahvistettu.

Tilintarkastustuomioistuin on analysoinut huolellisesti kaikki vastuuvapausmenettelyn aikana esiin tulleet kysymykset, jotka koskevat sen tarkastus- ja hallinnointivastuualueita, sekä ryhtynyt asianmukaisiin toimiin ja raportoinut seurantatoimistaan Euroopan parlamentille.

Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän lausuma

Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän ominaisuudessa minä, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen pääsihteeri,

• vahvistan allekirjoituksellani, että tässä kertomuksessa esitetyt tiedot ovat todenperäiset ja oikeelliset
• totean saaneeni kohtuullisen varmuuden siitä, että
  • tässä kertomuksessa kuvattuihin toimiin kohdennetut varat on käytetty aiottuihin tarkoituksiin ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti
  • käytössä olevat valvontamenettelyt tarjoavat tarvittavat takuut tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta ja niiden avulla varmistetaan, että petosväitteet tai petosepäilyt käsitellään asianmukaisella tavalla ja
  • valvontamenettelyistä saatava hyöty on suhteessa aiheutuviin kuluihin.

Tämä varmuus perustuu omaan arviooni ja käytössäni oleviin tietoihin, kuten edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien kertomuksiin ja lausumiin, sisäisen tarkastajan kertomuksiin ja ulkoisen tarkastajan kertomuksiin edellisiltä varainhoitovuosilta.

Vakuutan, että tiedossani ei ole mitään tähän kertomukseen sisältymättömiä asioita, jotka voisivat vahingoittaa toimielimen etuja.

Luxemburg, 16. helmikuuta 2017

Eduardo Ruiz García
Pääsihteeri

Liite – Erityiskertomukset vuonna 2016

• Onko komission tuloksellisuuden mittausjärjestelmä viljelijöiden tulojen osalta hyvin suunniteltu ja perustuuko se luotettaviin tietoihin? (1/2016)
• Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksiin liittyvä seurantakertomus vuodelta 2014 (2/2016)
• Itämeren rehevöitymisen torjunta: toimia on lisättävä ja tehostettava (3/2016)
• Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin on muutettava täytäntöönpanomekanismejaan ja osittain suunnitteluaan odotetun vaikutuksen aikaansaamiseksi (4/2016)
• Onko komissio varmistanut palveludirektiivin vaikuttavan täytäntöönpanon? (5/2016)
• Eläintautien hillitsemiseen tarkoitetut hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmat (6/2016)
• Euroopan ulkosuhdehallinnon eri puolilla maailmaa omistamien kiinteistöjen hallinnointi (7/2016)
• EU:n rautateiden tavaraliikenne ei ole vielä oikeilla raiteilla (8/2016)
• EU:n ulkoiseen muuttoliikepolitiikkaan liittyvä varainkäyttö eteläisen Välimeren alueen maissa ja itäisissä naapuruusmaissa vuoteen 2014 asti (9/2016)
• Lisäparannuksia tarvitaan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi (10/2016)
• Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen: edistyminen oli vaikeassa tilanteessa vähäistä (11/2016)
• Erillisvirastot eivät käytä avustuksia aina tarkoituksenmukaisesti tai ilmeisen vaikuttavalla tavalla (12/2016)
• EU:n tuki Moldovan julkishallinnon lujittamiselle (13/2016)
• Romanien integrointia edistävät EU:n toimintapoliittiset aloitteet ja rahoitustuet: edistys on ollut viime vuosikymmenellä huomattavaa, mutta käytännön tasolla tarvitaan lisätoimia (14/2016)
• Hallinnoiko komissio vaikuttavasti humanitaarista apua konflikteista kärsivälle väestölle Afrikan suurten järvien alueella? (15/2016)
• EU:n koulutustavoitteet: ohjelmat ovat yhdenmukaisia, mutta tuloksellisuuden mittaamisessa on puutteita (16/2016)
• Euroopan unionin toimielimet voivat parantaa pääsyä julkisten hankintojensa markkinoille (17/2016)
• Kestäviä biopolttoaineita koskeva EU:n sertifiointijärjestelmä (18/2016)
• EU:n talousarvion toteuttaminen rahoitusvälineiden avulla – ohjelmakaudelta 2007–2013 saatujen kokemusten hyödyntäminen (19/2016)
• Hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen Montenegrossa: edistystä on tapahtunut mutta parempia tuloksia tarvitaan monilla avainaloilla (20/2016)
• Liittymistä valmisteleva EU:n tuki hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi Länsi-Balkanilla: metatarkastus (21/2016)
• Ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa Liettuassa, Bulgariassa ja Slovakiassa koskevat EU:n avustusohjelmat: vuoden 2011 jälkeen on edistytty jonkin verran mutta edessä on suuria haasteita (22/2016)
• EU:n meriliikenne vaikeuksissa – paljon tuloksettomia ja kestämättömiä investointeja (23/2016)
• Koheesiopolitiikan alalla lisätoimet tarpeen valtiontukisääntöjen noudattamisen valvomiseksi ja niitä koskevan tietoisuuden lisäämiseksi (24/2016)
• Viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä: hyödyllinen väline maatalousmaan tukikelpoisuuden määrittämiseen, mutta sen hallinnointia voitaisiin edelleen parantaa (25/2016)
• Täydentävien ehtojen vaikuttavuuden lisääminen ja yksinkertaistaminen on yhä haasteellista (26/2016)
• Euroopan komission hallintotapa – paras käytäntö? (27/2016)
• Valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien käsittely EU:ssa: tärkeitä toimia toteutettu, mutta vielä on tehtävää (28/2016)
• Yhteinen valvontamekanismi – hyvä alku, mutta lisäparannuksia kaivataan (29/2016)
• Hondurasille painopistealoilla myönnetyn EU:n avun vaikuttavuus (30/2016)
• Vähintään joka viides euro EU:n talousarviosta ilmastotoimiin: kunnianhimoisia toimia on käynnissä, mutta niiden riittävyys on erittäin epävarmaa (31/2016)
• EU:n tuki Ukrainalle (32/2016)
• Unionin pelastuspalvelumekanismi: avustustoiminnan koordinointi on ollut EU:n ulkopuolella sattuneissa katastrofeissa suurelta osin vaikuttavaa (33/2016)
• Ruokahävikin torjunta: EU:n olisi parannettava elintarvikeketjun tehokkuutta (34/2016)
• Valtion tulonhankinnan parantaminen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa budjettituen avulla (35/2016)
• Arvio kauden 2007–2013 koheesioalan ohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelmien päättämisjärjestelyistä (36/2016)

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2017

Print	ISBN 978-92-872-6682-8	ISSN 1684-0674	doi:10.2865/704847	QJ-AA-17-001-FI-C
PDF	ISBN 978-92-872-6681-1	ISSN 2362-9630	doi:10.2865/286487	QJ-AA-17-001-FI-N
HTML		ISSN 2362-9630	doi:10.2865/153303	QJ-AA-17-001-FI-Q

© Euroopan unioni, 2017

Jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

Seuraavan kuvan käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

* © Tilintarkastustuomioistuin – Elombard

Seuraavien valokuvien jäljentäminen on sallittua, kun tekijänoikeuden haltija, lähde ja valokuvaajien nimet (jos ne on ilmoitettu) mainitaan:

* ©Euroopan unioni, 2016, lähde: Euroopan parlamentti

* ©Euroopan unioni, 2015, lähde: Euroopan komissio, audiovisuaalinen palvelu; Oliver Bunic

* © Pysyvä edustusto, Malta

Tämä julkaisu on myös saatavilla 23 kielellä ja seuraavissa formaateissa:

PDF

MISTÄ EU:N JULKAISUJA SAA?

Maksuttomat julkaisut:

• yksi kappale:
  • EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)
• enemmän kuin yksi kappale tai julisteet/kartat:
  • Euroopan unionin edustustoista (http://ec.europa.eu/represent_fi.htm),
  • muissa kuin EU-maissa sijaitsevista lähetystöistä (http://eeas.europa.eu/delegations/index_fi.htm),
  • ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun (http://europa.eu/europedirect/index_fi.htm)
  • tai soittamalla 00 800 6 7 8 9 10 11 (maksuton numero koko EU:n alueella) (*).

(*) Saat pyytämäsi tiedot maksutta. Myös useimmat puhelut ovat maksuttomia, joskin jotkin operaattorit, puhelinkioskit tai hotellit voivat periä puheluista maksun.

Maksulliset julkaisut:

• EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)