Euroopan investointiohjelma

Euroopan komissio ja Euroopan investointipankkiryhmä käynnistivät vuonna 2015 Euroopan investointiohjelman, jonka keskiössä on Euroopan strategisten investointien rahasto. Tämä oli uusi ja innovatiivinen lähestymistapa rahoitukseen. Euroopan strategisten investointien rahaston riskinkantokyky oli aluksi 21 miljardia euroa EU:lta ja Euroopan investointipankkiryhmältä. Se puolestaan houkuttaa erityisesti muita yksityisen rahoituksen lähteitä. Rahasto on ollut kiistaton menestys, ja sitä parannettiin edelleen vuonna 2018, kun sen voimassaoloa jatkettiin vuoteen 2020 ja investointitavoitetta korotettiin 315 miljardista eurosta vähintään 500 miljardiin euroon. Uusien sääntöjen ansiosta on helpompaa yhdistää Euroopan strategisten investointien rahastosta saatua rahoitusta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen rahoitukseen ja EU:n muihin rahoituslähteisiin.

EU:n sitoumus luoda työpaikkoja, kasvua ja investointeja tuotti konkreettisia tuloksia vuonna 2018. Euroopan investointiohjelma on ylittänyt alkuperäiset tavoitteet ja odotukset. Se on tuottanut vuodesta 2015 yli 370 miljardia euroa investointeja eri puolille Eurooppaa. Kaksi kolmasosaa tästä on tullut yksityisistä lähteistä. Rahaston tuen ansiosta 856 000 pienen ja keskisuuren yrityksen rahoitusmahdollisuudet ovat parantuneet. Arvioiden mukaan sen ansiosta on jo syntynyt 750 000 työpaikkaa, ja vuoteen 2020 mennessä niitä syntynee 1,4 miljoonaa lisää. Investointiohjelma on kasvattanut EU:n bruttokansantuotetta jo 0,6 prosenttia, ja tämän luvun odotetaan nousevan 1,3 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Euroopan investointiohjelman avulla on muun muassa rahoitettu erittäin nopean laajakaistayhteyden avaamista 15 miljoonaan kotitalouteen, remontoitu tai rakennettu puoli miljoonaa edullista kotia ja parannettu 30 miljoonan eurooppalaisen terveydenhuoltopalveluja. Sen ansiosta 7,4 miljoonaa kotitaloutta käyttää uusiutuvia energialähteitä ja 95 miljoonaa matkustajaa hyödyntää aiempaa parempaa raide- ja kaupunki-infrastruktuuria. Hyöty jakautuu kaikille jäsenvaltioille, erityisesti kriisistä pahiten kärsineille.

Investointiohjelmaa on ollut tukemassa Euroopan investointineuvontakeskus, joka tarjoaa räätälöityä apua sadoille hankevastaaville, ja Euroopan investointihankeportaali, jonka kautta potentiaaliset sijoittajat löytävät helposti toteutusvalmiita hankkeita.

Talous- ja finanssipolitiikka

Talouskasvua ja työpaikkojen luomista tuetaan myös taloutta ja julkista taloutta koskevilla EU:n säännöillä. Talouspolitiikkaa koordinoidaan EU:ssa vuositasolla talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa. Se käynnistetään kunkin vuoden loppupuolella mm. vuotuisen kasvuselvityksen julkaisemisen ja euroalueen talouspolitiikkaa koskevan suositusehdotuksen myötä. Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2018 maakohtaiset raportit, joissa analysoitiin kutakin jäsenvaltiota koskevia taloudellisia ja yhteiskunnallisia haasteita lukuun ottamatta Kreikkaa, johon sovellettiin vielä makrotalouden vakaustukiohjelmaa.

Maaraporteissa korostettiin ensimmäistä kertaa erityisesti marraskuussa 2017 hyväksytyn Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin prioriteetteja. Vuonna 2018 kiinnitettiin erityistä huomiota työvoiman osaamiseen liittyviin haasteisiin ja siihen, miten kansalliset sosiaalialan turvaverkot toimivat. Maaraporttien mukaan jäsenvaltiot olivat edenneet ainakin ”jonkin verran” yli kahdessa kolmasosassa viime vuonna annetuista politiikkasuosituksista.

Sen jälkeen kun talouspolitiikan EU-ohjausjakso otettiin käyttöön vuonna 2011, jäsenvaltiot ovat edistyneet eniten rahoituspalveluiden sekä finanssipolitiikan ja sen ohjausjärjestelmien uudistamisessa. Myös uudistukset, joilla on pyritty parantamaan rahoituksen saatavuutta sekä työsuojelulainsäädäntöä ja työsopimusjärjestelmiä, ovat edenneet merkittävästi.

Komissio esitti toukokuussa kaikille jäsenvaltioille politiikkasuositukset maaraporteissa esittämiensä analyysien pohjalta. Näissä nk. maakohtaisissa suosituksissa keskityttiin vahvistamaan kestävän ja osallistavan kasvun perustaa pitkällä aikavälillä. Komissio kehotti jäsenvaltioita hyödyntämään myönteistä taloustilannetta ja tekemään rakenteellisia uudistuksia, joilla parannetaan liiketoimintaympäristöä ja investointien olosuhteita erityisesti uudistamalla tuote- ja palvelumarkkinoita, tukemalla innovointia, parantamalla pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saantia ja torjumalla korruptiota.

Jäsenvaltioita kehotettiin myös vahvistamaan talouden kykyä sopeutua pitkän aikavälin haasteisiin, kuten väestönkehitykseen, muuttoliikkeeseen ja ilmastonmuutokseen.

Maille suositellaan myös, että ne toteuttaisivat uudistuksia, joilla työvoimaa valmistellaan tulevaisuutta varten (esim. uusiin työn muotoihin ja digitalisaation lisääntymiseen), pienentäisivät tuloeroja ja lisäisivät erityisesti nuorten työllistymismahdollisuuksia.

Tukeakseen jäsenvaltioita uudistuksissa komissio myös ehdotti uudistusten tukiohjelman perustamista, mistä keskustellaan parhaillaan Euroopan parlamentissa ja jäsenvaltioissa. Ohjelmalla tuettaisiin ensisijaisia uudistuksia kaikissa jäsenvaltioissa. Sen kokonaismäärärahat ovat 25 miljardia euroa, ja sen kautta annetaan taloudellista sekä teknistä tukea ja neuvontaa.

Komissio sai toukokuussa päätökseen myös vuonna 2015 antamiensa finanssipolitiikan sääntöjä koskevien ohjeiden tarkistuksen. Tarkistuksen mukaan joustavuutta koskevat komission ohjeet ovat edistäneet oikean tasapainon löytymistä maltillisen finanssipolitiikan ja talouden vakauttamisen välille. Tämän toimintatavan avulla EU:n bruttokansantuote kasvoi arviolta 0,8 prosenttia neljän viime vuoden aikana ja työpaikkoja syntyi 1,5 miljoonaa.

Koko euroalueen julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan 0,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018, kun se suurimmillaan oli 6,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Julkisen velan määrän suhteessa BKT:hen odotetaan laskevan 86,9 prosenttiin vuonna 2018 (91,8 % vuonna 2014).

Euroopan komissio myös toteutti toukokuussa useita toimenpiteitä osana vakaus- ja kasvusopimusta. Se esimerkiksi suositteli liiallisen alijäämän menettelyn lopettamista Ranskan osalta. Kun Ranska poistui EU:n finanssipoliittisten sääntöjen valvontamenettelystä, ainoa jäsenvaltio, johon menettelyä sovellettiin vuonna 2018, oli Espanja. Vuonna 2011 näitä maita oli 24. Monien vaikeiden vuosien jälkeen Kreikka on saanut vakaustukiohjelmansa menestyksekkäästi päätökseen ja turvannut asemansa euroalueen ja Euroopan unionin ytimessä.

Euroopan komissio antoi edelleen myös ohjelmien jälkeistä tukea maille, jotka olivat saaneet taloudellista apua kriisin aikana. Nämä maat olivat Irlanti, Espanja, Kypros, Portugali ja Romania.

Euroopan komission riippumaton neuvoa-antava elin, Euroopan finanssipoliittinen komitea, antoi maaliskuussa 2018 lausunnon, jossa se esitti epäilyjä Tanskan riippumattoman talousneuvoston suunnitellusta muutosta pois Kööpenhaminan alueelta. Kesäkuussa 2018 se kehotti jäsenvaltioita, erityisesti niitä, joilla on paljon valtionvelkaa, hyödyntämään myönteistä taloustilannetta julkisen talouden vahvistamiseen. Lokakuussa 2018 komitea julkaisi toisen vuosikertomuksensa. Siihen sisältyi katsaus vakaus- ja kasvusopimuksen eli finanssipolitiikan yhteisten sääntöjen täytäntöönpanoon vuonna 2017. Vuosikertomuksen yhteydessä esitettiin myös ehdotuksia siitä, miten vakaus- ja kasvusopimusta voitaisiin yksinkertaistaa ja tehostaa.

Euroopan komission vuotuinen kasvuselvitys julkaistiin marraskuussa. Sen mukaan Euroopan talouden odotetaan jatkavan kasvuaan vuonna 2019. Työssä käy jo ennätykselliset 239 miljoonaa ihmistä, ja työttömyys on vähentynyt finanssikriisiä edeltäneelle tasolle (6,8 %). Tämän myötä yli kymmenen miljoonaa ihmistä on päässyt köyhyydestä tai sosiaalisesta syrjäytymisestä. Talouskasvu ei kuitenkaan hyödytä kaikkia kansalaisia ja maita samalla tavalla, ja se on edelleen haavoittuvaa maailmanlaajuisen epävakauden ja keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteiden edessä.

Pääomamarkkinaunionin toteuttaminen

Pääomamarkkinaunioni on yksi komission tärkeimmistä painopisteistä. Se täydentää pankkiunionia ja vahvistaa talous- ja rahaliittoa ja euron kansainvälistä roolia. Pääomamarkkinaunioni myös täydentää Euroopan investointiohjelmaa Euroopan talouden vahvistamisessa ja investointien edistämisessä työpaikkojen luomiseksi. Sen tavoitteena on saada pääoma liikkeelle ja kanavoida sitä kaikille EU:n yrityksille ja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka tarvitsevat resursseja laajentaakseen toimintaansa ja menestyäkseen.

Komissio ehdotti toukokuussa uusia sääntöjä, joilla pyritään parantamaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta julkisten markkinoiden kautta. Aloitteen avulla on määrä auttaa EU:n yrityksiä saamaan rahoitusta markkinoilta helpommin ja edullisemmin, jotta ne voivat laajentua. Muilla ehdotuksilla edistetään rajat ylittävää sijoitusrahastojen markkinointia ja katettujen joukkolainojen käyttöä EU:ssa pitkäaikaisen rahoituksen lähteenä. Lisäksi niillä vahvistetaan sijoittajansuojaa liiketoimissa, joissa arvopapereita tai saatavia siirretään yli rajojen. Tällä hetkellä ei ole oikeusvarmuutta siitä, mitä kansallista lainsäädäntöä sovelletaan määritettäessä, kuka omistaa saatavan rajat ylittävän siirron jälkeen. Ehdotetuilla uusilla säännöillä selkeytetään sitä, minkä lain mukaan tällaiset riita-asiat ratkaistaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston on nyt muutettava nämä ja muut ehdotukset säädöksiksi mahdollisimman nopeasti, jotta pääomamarkkinaunioni voi toteutua.

Komissio ja Euroopan investointirahasto (joka kuuluu Euroopan investointipankkiryhmään) ovat myös käynnistäneet yleiseurooppalaisen riskipääomaa tarjoavien rahasto-osuusrahastojen ohjelman, joka perustuu kiinnostuksenilmaisupyyntöihin. Ohjelmaan osallistuu kuusi rahastoa, joita EU tukee 410 miljoonan euron rahoituksella. Tavoitteena on koota jopa 2,1 miljardia euroa julkista ja yksityistä rahoitusta. Tämän odotetaan puolestaan saavan aikaan arviolta 6,5 miljardin euron arvosta uusia investointeja innovatiivisiin startup- ja scaleup-yrityksiin eri puolilla EU:ta, mikä kaksinkertaistaisi Euroopassa tällä hetkellä saatavilla olevan riskipääoman. EU:n riskipääomamarkkinat ovat rajalliset ja epätasaisesti kehittyneet, minkä arvioidaan jarruttavan EU:n yritysten innovointia ja laajentumista.

Komissio hyväksyi kesäkuussa myös uudet säännöt, joilla edistetään vakuutuksenantajien sijoituksia yksinkertaisiin, läpinäkyviin ja standardoituihin arvopaperistamistuotteisiin. Arvopaperistaminen on tärkeä kanava rahoituslähteiden monipuolistamiselle ja riskin laajemmalle jakamiselle finanssimarkkinoiden toimijoiden kesken. Näillä säännöillä täydennetään jo olemassa olevia sääntöjä, joiden tarkoituksena on edistää vakuutuksenantajien sijoituksia yksinkertaiseen, läpinäkyvään ja standardoituun arvopaperistamiseen.

Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät vuoden 2018 lopussa poliittiseen yhteisymmärrykseen yleiseurooppalaisen henkilökohtaisen eläketuotteen keskeisistä tekijöistä. Kyseessä on vapaaehtoinen säästöjärjestely kansalaisten eläkettä varten, myös rajat ylittävissä tilanteissa. Tämä eläketuote tarjoaa kansalaisille uusia mahdollisuuksia eläkeinvestointeihin, ja sillä tuetaan jo olemassa olevia julkisia eläkejärjestelmiä ja työeläkejärjestelmiä.

Vääristymätön kilpailu kasvun ja investointien tukena

EU:n kilpailupolitiikalla varmistetaan, että yritykset ovat tervetulleita sijoittamaan ja harjoittamaan liiketoimintaa sisämarkkinoilla, kunhan ne noudattavat EU:n kilpailupolitiikan sääntöjä. Komissio jatkoi vuonna 2018 kilpailusääntöjen täytäntöönpanon valvontaa kotitalouksien ja yritysten eduksi ja varmisti yhtäläiset toimintamahdollisuudet sekä laajemman valikoiman ja paremmat hinnat kuluttajille.

Joulukuussa ehdotettiin uusia sääntöjä ja välineitä, joiden avulla kansalliset kilpailuviranomaiset voivat valvoa EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa aiempaa tehokkaammin.

Komissio teki vuoden mittaan yhteensä 393 sulautumapäätöstä, 10 kilpailupäätöstä, neljä kartellipäätöstä ja 219 valtiontukipäätöstä. Niillä saatiin aikaan merkittävää etua EU:n kuluttajille sekä tuettiin kasvua. Komissio asetti yhteensä 6,3 miljardia euroa sakkoja yrityksille, joiden todettiin rikkovan EU:n kilpailusääntöjä. Se kehotti jäsenvaltioita perimään tuensaajayrityksiltä takaisin noin miljardi euroa sääntöjenvastaista ja sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea. Valtiontukitapauksista 91 prosenttia käsiteltiin yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisin yksinkertaistetuin säännöin. Tämä tarkoittaa, että valtiontukea voidaan myöntää paikallisella, alueellisella ja jäsenvaltioiden tasolla ilman, että komissio puuttuu siihen lainkaan.

Kestävä kasvu työllisyyden ja ympäristön tueksi

Komissio hyväksyi tammikuussa osana laajempia toimia Euroopan talouden kestävyyden parantamiseksi uuden muovistrategian, jolla pyritään muuttamaan sitä, miten suunnittelemme, tuotamme, käytämme ja kierrätämme muovia. Uusien suunnitelmien mukaan vuoteen 2030 mennessä kaikki EU:n markkinoilla olevat muovipakkaukset on voitava kierrättää tai käyttää uudelleen, kertakäyttömuovin kulutusta vähennetään ja mikromuovin tarkoituksellista käyttöä rajoitetaan.

Toukokuussa esitettiin säädösehdotus, jolla puututaan merten roskaantumiseen sen lähteellä. Toimet koskevat kymmentä meriin useimmiten päätyvää muovituotetta sekä kadonneita ja hylättyjä kalastusvälineitä. Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät joulukuussa alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen EU:n uudesta kertakäyttömuovidirektiivistä, joka on maailman kunnianhimoisin oikeudellinen väline merten roskaantumisen vähentämiseksi. Siinä esitetään erilaisia toimia eri tuoteryhmille. Kun kohtuuhintaisia vaihtoehtoja on helposti saatavilla, markkinoilta kielletään kertakäyttöiset muovituotteet, kuten muoviset aterimet, lautaset, pillit, oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet sekä paisutetusta polystyreenistä valmistetut elintarvike- ja juomapakkaukset. Muiden tuotteiden käyttöä pyritään rajoittamaan vähentämällä niiden kulutusta jäsenvaltioiden tasolla, suunnittelua ja merkintöjä koskevilla vaatimuksilla sekä tuottajille asetettavilla jätehuolto- ja puhdistusvelvollisuuksilla.

Neuvosto hyväksyi samoin toukokuussa uudet jätettä koskevat säännöt, joilla EU:sta tulee maailman johtava toimija jätehuollossa ja kierrätyksessä. Jäsenvaltioiden edellytetään nyt kierrättävän 55 prosenttia yhdyskuntajätteestään vuoteen 2025 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 65 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi kaatopaikoille päätyvälle jätteelle on asetettu 10 prosentin enimmäismäärä vuoteen 2035 mennessä, biojäte on kerättävä erikseen ja tuottajiin sovelletaan aiempaa tiukempia järjestelyjä, joissa näiden on maksettava tärkeimpien kierrätettävien jätteiden keräämisestä.

Euroopan muovistrategian osana käynnistettiin EU:n laajuinen kampanja kierrätyslupausten antamiseksi. Euroopan komissio teki sen jälkeen marraskuussa alustavan arvion, jonka mukaan EU:n teollisuus on huomattavan sitoutunut kierrättämään muovia – jos lupaukset pidetään täysimääräisesti, vuoteen 2025 mennessä voidaan toimittaa vähintään 10 miljoonaa tonnia kierrätettyä muovia. Toisaalta kysyntäpuolella odotetaan tähän mennessä ainoastaan viittä miljoonaa tonnia. Tämä osoittaa, että työtä tarvitaan, jotta voidaan saavuttaa tavoitteena olevat hyvin toimivat EU:n kierrätysmuovin markkinat.

Toimia jatkettiin myös vesivarojen kestävän, kiertoon perustuvan hoidon tehostamiseksi ja juomaveden tekemiseksi turvallisemmaksi kaikille eurooppalaisille. Komissio ehdotti helmikuussa juomavesidirektiivin tarkistamista, jotta voitaisiin päivittää juomavesistandardeja, parantaa veden saatavuutta kaikille ja auttaa kuluttajia löytämään luotettavaa tietoa veden tarjonnasta. Tämä ehdotus tehtiin vastaukseksi kaikkien aikojen ensimmäiselle läpi menneelle eurooppalaiselle kansalaisaloitteelle ”Vesi on perusoikeus” (Right2Water), joka sai 1,6 miljoonan eurooppalaisen tuen. Sen tavoitteena on kannustaa kuluttajia valitsemaan vesijohtovesi pullotetun veden sijaan. Näin säästetään rahaa, vähennetään Euroopan jokiin ja meriin päätyvää muoviroskaa ja vähennetään kasvihuonepäästöjä.

Komissio esitti keväällä 2018 ehdotuksia myös kestävästä rahoituksesta. Tavoitteena on varmistaa, että rahoitussektori hoitaa oman osuutensa vihreään talouteen siirtymisessä ja tekee aiempaa kestävämpiä sijoituksia.

Sininen talous

”Siniseen talouteen” kuuluvat kaikki meriin ja rannikkoalueisiin liittyvät sääntöihin perustuvat ja kestävät taloudelliset toimet kalastuksesta, laivanrakennuksesta ja matkailusta aina valtamerienergiaan ja siniseen bioteknologiaan. Komissio julkaisi vuonna 2018 ensimmäisen vuosikertomuksensa tällä nopeasti kasvavalla talouden alalla, jonka on ennustettu kaksinkertaistuvan koko maailman tasolla vuoteen 2030 mennessä. Kertomuksessa tuodaan esiin, että sinisen talouden liikevaihto on yli 560 miljardia euroa vuodessa. Se työllistää yli 3,5 miljoonaa ihmistä ja on monissa maissa nopeasti kasvava ala. Alan työpaikoista viidesosa on Espanjassa, ja sitä seuraavat Italia, Yhdistynyt kuningaskunta ja Kreikka. Näillä neljällä jäsenvaltiolla on yhteensä yli puolet siniseen talouteen liittyvistä työpaikoista.

Alue- ja kaupunkipolitiikka

Alueilla ja kaupungeilla voi olla vahva rooli kasvun, työllisyyden ja investointien tukemisessa. EU jatkoi vuonna 2018 investointia niihin poliitikkoihin, joilla lujitetaan kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista, edistetään sosiaalista osallisuutta ja tuetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä alueellisesti ja paikallisesti. Lisäksi on toteutettu monia aloitteita ja strategioita kasvun ja innovoinnin vauhdittamiseksi aiempaa laajamittaisemmin. Uusilla toimilla on vuonna 2018 esimerkiksi autettu Euroopan alueita investoimaan tiettyihin kapeisiin aloihin, joilla ne ovat kilpailukykyisiä. Tämä tunnetaan ”älykkäänä erikoistumisena”.

Näihin toimiin kuuluu jatkuva tuki kehityksessä jälkeen jääneitä alueita koskevalle aloitteelle ja teollisuuden muutosprosessissa olevia alueita koskevan uuden aloitteen täytäntöönpano. Kymmenellä alueella ja kahdessa jäsenvaltiossa toteutettavat pilottitoimet saivat vuonna 2018 asiantuntijaneuvontaa ja taloudellista tukea Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan klusterien ja teollisen muutoksen seurantakeskukselta.

Komissio on myös valinnut viisi koheesiopolitiikan ohjelmaa uuteen pilottihankkeeseen, jossa pyritään parantamaan hallinnollisia valmiuksia. Kreikassa, Puolassa, Espanjassa, Kroatiassa ja Bulgariassa toteutettaville ohjelmille annetaan räätälöityä tukea niiden hallinnoinnin tehostamista varten. Euroopan investointineuvontakeskus toteutti tutkimuksen investointijärjestelyistä EU:n syrjäisimmillä alueilla helpottaakseen näiden alueiden pääsyä mukaan Euroopan investointiohjelman piiriin. Lisäksi Réunionille on perustettu energia-asioita käsittelevä ja Kanariansaarille jätehuoltoa käsittelevä työryhmä. Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitetaan hanketta huippututkimuksen edistämiseksi kaikilla syrjäisimmillä alueilla.

Verkkojen Eurooppa

Verkkojen Eurooppa -välineen yhdistetyssä ehdotuspyynnössä liitettiin toisiinsa avustukset sekä Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointipankista, kansallisilta kehityspankeilta ja yksityisen sektorin sijoittajilta saatava rahoitus. Mukaan valittiin turvallisen, puhtaan ja älykkään liikkuvuuden alalta 35 hanketta, jotka saavat 405 miljoonaa euroa avustuksina. Toisella ehdotuspyynnöllä tuettiin 290 miljoonalla eurolla yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ja Euroopan ilmailun kehittämistä. Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeessa (SESAR) rahoitetaan drooneihin sovellettavan automatisoidun lennonohjausjärjestelmän (U-Space) esittelyjä noin 9,5 miljoonalla eurolla. Tarkoituksena on edistää droonien turvallista integroimista ilmailujärjestelmään.

Pk-yrityksille rahoitusta, uusia kumppaneita ja uusia markkinoita

Pienet yritykset ovat EU:n talouden perusta. EU tukee niitä vuosittain monentyyppisillä rahoitus- ja neuvontapalveluilla. EU on edistynyt viime vuosina merkittävästi pienten yritysten rahoituksen saannin parantamisessa Euroopassa. Sen avulla on noin 381 000 pienelle yritykselle suunnattu yli 20,3 miljardia euroa tukea osana EU:n yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevaa ohjelmaa (COSME), jota täydennetään Euroopan strategisten investointien rahastosta.

Vauhtia tutkimukselle, innovoinnille ja teknologialle

Tieteellinen huippuosaaminen ja läpimurtoinnovaatiot

Horisontti 2020 -ohjelmasta käynnistettiin vuoden mittaan ehdotuspyyntöjä ja muita toimia tutkimuksen ja innovoinnin tueksi yhteensä 10 miljardilla eurolla. Näihin toimiin kuului esimerkiksi ehdotuspyyntö, jonka kautta investoidaan miltei 200 miljoonaa euroa uuden sukupolven akkujen kehittämiseen ja helpotetaan näin siirtymistä hiilettömään yhteiskuntaan. EU:n kiertotalouspakettia tuettiin miltei miljardilla eurolla taloudellisten ja ympäristöön liittyvien hyötyjen yhdistämisessä, ja sääntelemättömän muuttoliikkeen perimmäisiä syitä tutkittiin 200 miljoonalla eurolla, mitä hyödynnettiin Euroopan muuttoliikeagendassa.

Lisäksi Bill ja Melinda Gatesin säätiön kanssa allekirjoitettiin syksyllä 2018 sopimus julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön lisäämisestä puhtaan energian innovoinnin rahoittamisessa. Sopimuksella perustettiin EU:n innovoijille ja yrityksille 100 miljoonan euron rahasto, jonka tarkoituksena on edistää kasvihuonekaasujen merkittävää ja pysyvää vähentämistä.

Vuonna 2018 virallisesti perustetut eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut tarjoavat EU:n 1,7 miljoonalle tutkijalle ja 70 miljoonalle tutkimus- ja teknologia-alan ammattilaiselle virtuaalisen ympäristön, jossa he voivat tallentaa, jakaa ja käyttää uudelleen dataansa yli tieteenalojen ja maiden rajojen.

EU avaruudessa

EU kehitti vuonna 2016 käynnistetyn Euroopan avaruusstrategian pohjalta edelleen avaruusinfrastruktuuria, joka on taloutemme ja monessa mielessä koko arkielämämme perusta. Komissio ehdotti kesäkuussa 2018 avaruusohjelmaa, johon osoitetaan 16 miljardia euroa ja joka lisää entisestään EU:n johtavaa asemaa avaruustutkimuksessa.

Copernicus-ohjelma tuottaa eniten maanseurantatietoa koko maailmassa, ja sen avulla voidaan puuttua monenlaisiin haasteisiin, kuten luonnonkatastrofeihin ja ilmastonmuutokseen. Seitsemännen Copernicus-satelliitin laukaisu vuonna 2018 on parantanut kykyämme tarkkailla valtameriä, maata ja ilmakehää. Myös Copernicus-ohjelman datan ja informaation saantipalvelut käynnistettiin vuonna 2018. Niiden avulla innovoivat startup-yritykset ja muut käyttäjät voivat käsitellä ja ladata tietoja helposti ilman, että niiden täytyy investoida kalliisiin tallennus- ja käsittelyjärjestelmiin.

Galileo on EU:n satelliittinavigointijärjestelmä, joka tarjoaa tarkkoja paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluita. Sen kautta uusimman sukupolven älypuhelimet saavat täsmällisempiä tietoja kuin pelkkään GPS:ään perustuvat järjestelmät. Vuonna 2018 laukaistiin neljä uutta satelliittia (jotka nimettiin piirustuskilpailun voittaneiden lasten mukaan), joiden ansiosta Galileon suorituskyky on parantunut ja ollaan askel lähempänä täysin riippumattoman ja autonomisen satelliittipaikannusjärjestelmän toteutumista. Galileolla on 500 miljoonaa käyttäjää ympäri maailman, ja sen signaaleja hyödynnetään esimerkiksi maantie- ja raideliikenteen ohjauksessa, ilma-alusten navigoinnissa, pankkipalveluissa ja maanviljelyssä. Se myös raivaa tietä robottiautojen käytölle.

Yhdysvaltain liittohallituksen telehallintovirasto päätti marraskuussa myöntää poikkeusluvan Galileon signaalin vastaanottoon Yhdysvalloissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kansalaiset ja yritykset Yhdysvalloissa voivat hyödyntää Galileon huipputasoisia satelliittinavigointisignaaleja niin autoissa, älykelloissa, maanviljelyssä kuin ilma-alusten navigoinnissakin.

Galileon tarkkuus on merkittävä tekijä eCall-järjestelmässä, jossa voidaan paikantaa auto hätätilanteessa. eCall on ollut pakollinen kaikissa uusissa autotyypeissä 31. maaliskuuta 2018 alkaen, ja sen ansiosta pelastuspalvelujen vastausaika on vähentynyt jopa 60 prosenttia. Komissio hyväksyi joulukuussa uusia toimenpiteitä, joiden myötä ihmisiä voidaan paikantaa hätätilanteissa aiempaa tarkemmin Galileon signaalien avulla, jolloin pelastustoimet tehostuvat. Uusien sääntöjen mukaan kaikki EU:ssa myytävät älypuhelimet voivat lähettää 112-hätänumeroon soittaneen henkilön täsmällisen sijainnin puheluun vastanneelle hätäkeskukselle.

Avaruuteen pääsy on strategisesti tärkeää, joten EU pyrkii vahvistamaan riippumattomuuttaan tällä alalla. Vuonna 2018 aloitettiin kilpailu, jonka voittaja saa 10 miljoonaa euroa kaupallisesti kannattavimmasta ratkaisusta tarjota kevytsatelliittien edullisia laukaisupalveluja. Avaruusalan pääomaan keskittyvässä InnovFin-pilottialoitteessa kootaan noin 110 miljoonaa euroa rahoitusta avaruusalan investointien edistämiseksi lisäämällä pk- ja mid-cap-yrityksille tarjolla olevaa riskipääomaa.

Euroopan puolustusteknologia

Euroopan unioni investoi 40 miljoonaa euroa vuonna 2018 innovatiivisten puolustusteknologioiden ja -tuotteiden tutkimusyhteistyön rahoittamiseen osana puolustusalan tutkimuksen valmistelutointa.

EU hyväksyi heinäkuussa uuden Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman, jonka kautta Euroopan puolustusteollisuudelle tarjotaan taloudellista tukea uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittämisvaiheen aikana Euroopan tasolla valittavilla aloilla. Ohjelman määrärahat ovat 500 miljoonaa euroa vuosina 2019 ja 2020, ja ne osoitetaan yhteistoiminnallisiin puolustusvoimavarojen kehittämishankkeisiin.

Investoinnit ihmisiin

EU hyväksyi vuonna 2018 suosituksen laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista. Siihen sisältyy kriteerit, joilla varmistetaan harjoittelijoille hyvät oppimiskäytänteet ja työolosuhteet kaikkialla EU:ssa.

EU yksinkertaisti ja nykyaikaisti huhtikuussa Europass-ansioluetteloa, jonka avulla taidot ja pätevyys voidaan osoittaa näkyvällä ja ymmärrettävällä tavalla eri puolilla sisämarkkinoita. Näin myös poliittiset päättäjät pystyvät ennakoimaan työmarkkinatarpeet ja -suuntaukset paremmin.

Koulutusjärjestelmän uudistaminen on useimmissa jäsenvaltioissa tärkeä painopiste. Sillä oli näkyvä asema myös vuoden 2018 talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa. Kaksikymmentä jäsenvaltiota sai koulutukseen liittyvän maakohtaisen suosituksen.

Tehokkaat koulutusjärjestelmät ovat keskeisen tärkeitä, sillä ne tarjoavat nuorille tietoja, pätevyyksiä ja taitoja, joiden ansiosta he voivat löytää tyydytystä tuottavan työn ja heistä voi tulla itsenäisiä ja osallistuvia kansalaisia. Lisäksi ne antavat työntekijöille mahdollisuuden parantaa taitojaan, jotta he voivat sopeutua muuttuviin työtapoihin ja työmarkkinoiden tarpeisiin, ja tuottavuus ja kasvu lisääntyvät.

Komission tavoitteena on saada aikaan eurooppalainen koulutusalue vuoteen 2025 mennessä, minkä valmistelemiseksi komissio esitti vuoden 2018 alkupuoliskolla kuusi konkreettista politiikkatointa. Neuvosto hyväksyi toukokuussa 2018 suositukset elinikäisen oppimisen avaintaidoista, jotta aiempaa useammat ihmiset voisivat hankkia ne perustaidot, joita 2000-luvulla tarvitaan työssä ja elämässä, sekä yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä. Marraskuussa 2018 se hyväksyi toimenpiteitä ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojaksojen tulosten automaattiseksi vastavuoroiseksi tunnustamiseksi. Keskustelut varhaiskasvatuksesta ja kielten opettamisesta ja oppimisesta jatkuvat. Meneillään on myös EU:n kansalaisten digitaalisen osaamisen parantamista ja uuden teknologian käyttöä opetuksessa ja oppimisessa koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen.

Uusia yhteyksiä

Vuonna 2018 vietettiin kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta. Sen tavoitteena oli kannustaa kansalaisia löytämään Euroopan rikas ja monimuotoinen kulttuuriperintö ja tutustumaan siihen sekä vahvistaa tunnetta kuulumisesta yhteiseen Eurooppaan. Tapahtumia järjestettiin yli 13 000, ja niihin osallistui 7,5 miljoonaa kävijää 37 maassa. Varmistaakseen, että teemavuodella on pysyvä vaikutus vuoden 2018 jälkeenkin, komissio esitteli 7. joulukuuta 60 toimea, jotka liittyvät kulttuuriperinnön edistämiseen ja suojaamiseen pitkällä aikavälillä.

Unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma Erasmus+:n määrärahat olivat yli 2,7 miljardia euroa vuonna 2018. Sen puitteissa noin 600 000 nuorta ja 190 000 koulutuslaitosten ja nuorisojärjestöjen henkilöstön jäsentä osallistui koulutukseen. Komissio käynnisti maaliskuussa Erasmus+ Virtual Exchange -hankkeen, jolla edistetään kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja parannetaan vähintään 25 000 nuoren taitoja digitaalisin oppimisvälinein. Komissio ehdotti toukokuussa, että EU:n seuraavassa pitkän aikavälin talousarviossa vuosina 2021–2027 Erasmuksen rahoitus kaksinkertaistettaisiin 30 miljardiin euroon. Näin siitä tuettavien henkilöiden määrä voitaisiin kolminkertaistaa.

DiscoverEU

Heinä- ja lokakuun 2018 välillä noin 15 000 nuorella oli mahdollisuus nähdä Eurooppaa DiscoverEU-matkakortin avulla. Tämän uuden aloitteen ansiosta nuoret ovat oppineet ymmärtämään paremmin Euroopan monimuotoisuutta ja nauttimaan sen kulttuurin rikkauksista, saaneet uusia ystäviä ja tuntuman eurooppalaiseen identiteettiin. Marraskuussa nuorille annettiin uusi mahdollisuus hakea ilmaisia matkalippuja vuodeksi 2019. Komissio on ehdottanut, että järjestelyä laajennettaisiin merkittävästi vuoden 2020 jälkeen.

Euroopan solidaarisuusjoukot

Euroopan solidaarisuusjoukot saivat vauhtia lokakuussa, kun EU hyväksyi aloitteelle erillisen oikeusperustan ja määrärahat seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Joulukuun lopussa eri puolilla EU:ta toteutettavaan solidaarisuustoimintaan oli ilmoittautunut jo miltei 100 000 nuorta, joista toimiin eri puolilla Eurooppaa oli osallistunut 11 000 henkeä. Komissio ehdotti kesäkuussa Euroopan solidaarisuusjoukkoja varten uutta ohjelmaa vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Ohjelman määrärahat olisivat 1,26 miljardia euroa, minkä turvin ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia voidaan laajentaa. Vähintään 350 000 nuorta eurooppalaista voi osallistua vapaaehtoistyöllä avun tarpeessa olevien yhteisöjen tukemiseen (ja humanitaarisen avun tukioperaatioihin EU:n ulkopuolisissa maissa) sekä harjoittelu- ja työjaksoihin vuosina 2021–2027.

Suojaa terveydelle ja apua talouteen

Euroopan terveysministerit hyväksyivät joulukuussa 2018 komission ehdotuksesta suosituksen yhteistyön tehostamisesta rokotteilla ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa. Suosituksella on kolme päätavoitetta: rokotusvastaisuuden torjuminen ja rokotusten kattavuuden parantaminen, EU:n rokotuspolitiikan kestävyys sekä EU:n koordinointitoimet ja osallistuminen toimintaan globaalin terveyden alalla.

Komissio ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) julkaisivat marraskuussa raportin Health at a Glance: Europe 2018. Siinä korostetaan tarvetta parantaa mielenterveystilannetta ja ehkäistä psyykkisiä sairauksia, jotka paitsi aiheuttavat sosiaalisia ongelmia myös rasittavat kansantaloutta merkittävästi: EU:n tasolla niistä aiheutuvat kustannukset ovat yli 4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Raportista käy myös ilmi, että elinajanodotteen kasvu EU:ssa on hidastunut ja että maiden välillä ja sisällä on edelleen suuria terveyseroja. Erityisesti vähän koulutettujen elinajanodote on muita lyhyempi. Raportissa kehotetaan myös puuttumaan riskitekijöihin, kuten tupakointiin, alkoholinkäyttöön ja lihavuuteen, vähentämään ennenaikaista kuolleisuutta, varmistamaan terveyspalvelujen yleinen saatavuus ja parantamaan terveydenhuoltojärjestelmien sopeutumiskykyä. Komissio käynnisti raportin myötä Terveyden tila EU:ssa -hankkeen toisen vaiheen. Sen puitteissa analysoidaan ja jaetaan vertailukelpoista asiatietoa terveystilanteesta ja terveydenhuoltojärjestelmistä EU:ssa ja tuetaan terveysviranomaisia näyttöön perustuvassa päätöksenteossa.

Euroopan komissio valmisteli kaksivuotisen Terveyden tila EU:ssa -hankkeen tiiviissä yhteistyössä OECD:n ja Euroopan terveysjärjestelmien ja -politiikkojen seurantakeskuksen kanssa.

EU jatkaa työterveyden ja -turvallisuuden suojelemista ehdotuksella, jolla vähennetään työntekijöiden riskiä altistua viidelle uudelle syöpää aiheuttavalle kemikaalille. Näin on tarkoitus parantaa yli miljoonan työntekijän suojelua Euroopassa.

Mehiläisiä ja pölyttäjiä pyrittiin suojelemaan uusilla rajoituksilla, jotka koskivat kolmen neonikotinoidin käyttöä. Nämä vaikuttavat aineet muistuttavat kemiallisesti nikotiinia ja niitä käytetään kasvinsuojeluaineissa. Näiden tuotteiden käyttö ulkotiloissa kiellettiin kokonaan joulukuusta 2018, ja käyttö sisätiloissa rajoitettiin koskemaan vain pysyviä kasvihuoneita. Lisäksi esitettiin ensimmäinen EU-aloite pölyttäjähyönteisten vähenemisen torjumiseksi.

Tulossuuntautunut EU:n talousarvio

EU:n vuoden 2018 talousarviolla keskityttiin tulosten aikaansaamiseen EU:n painopistealoilla eli sillä pyrittiin luomaan työpaikkoja erityisesti nuorille sekä edistämään kasvua ja strategisia investointeja. Siitä myös tuettiin edelleen toimia muuttoliike- ja turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi sekä EU:n sisällä että ulkopuolella.

Miltei puolet varoista (77,5 miljardia euroa) osoitettiin Euroopan talouden lujittamiseen, työpaikkojen luomiseen sekä yritysten, tutkijoiden ja yliopistojen maailmanlaajuisen kilpailukyvyn lisäämiseen. EU:n varoilla tuettiin maanviljelyä ja maaseutualueita (yhteinen maatalouspolitiikka), alueita (Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, koheesiorahasto), tutkimusta ja innovointia (Horisontti 2020), pieniä ja keskisuuria yrityksiä (yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva ohjelma), koulutusta ja nuorisoa (Erasmus+) sekä liikenne- ja digitaali-infrastruktuuria (Verkkojen Eurooppa -väline).

Nuorisotyöllisyysaloitteella vastattiin nuorisotyöttömyyden aiheuttamaan haasteeseen osoittamalla 350 miljoonaa euroa nuorten tukemiseen ja heidän työllistymismahdollisuuksiensa parantamiseen. Euroopan strategisten investointien rahastolle annettiin 2 miljardia euroa lisävaroja vuonna 2018, jotta se voi jatkaa menestyksekästä yksityisten investointien mobilisointia strategisiin eurooppalaisiin projekteihin. Kestävää kasvua edistettiin 59,2 miljardilla eurolla maanviljelyyn, kalastukseen, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen osoitetun tuen kautta.

EU:n pitkän aikavälin talousarvio 2021–2027

Komissio esitti kuukausia jatkuneen jäsenvaltioiden ja kansalaisten kuulemisen jälkeen toukokuussa ehdotuksensa vuosien 2021–2027 pitkän aikavälin talousarvioksi.

Tämän jälkeen annettiin kaikki tarvittavat ehdotukset alakohtaisia ohjelmia ja rahastoja varten. Pitkän aikavälin talousarviota koskevassa ehdotuksessa esitetään lukuina EU:n tulevan vuosikymmenen tavoitteet, joista EU:n johtajat sopivat helmikuussa 2018. Ehdotetussa talousarviossa yhdistetään uudet välineet ja nykyaikaistetut ohjelmat, jotta EU:n painopistealoilla voidaan saada aikaan tuloksia tehokkaasti. Siitä ohjataan varoja suurten haasteiden ratkaisemiseen asianmukaisesti. Näitä ovat esimerkiksi nuorisotyöttömyys, muuttoliike, turvallisuus sekä teknologinen ja digitaalinen muutos. Ehdotuksiin sisältyy yksinkertaistettu talousarvio, joka linkittyy aiempaa vahvemmin poliittisten painopisteiden kanssa (ks. myös luku ”EU:n pitkän aikavälin talousarvio”).

InvestEU

Koska Euroopan investointiohjelma on ollut menestys, Euroopan komissio ehdotti, että seuraavassa pitkän aikavälin talousarviossa (2021–2027) kaikkien EU:n rahoitusohjelmien pitäisi noudattaa samaa mallia. Tällöin monet EU:n nykyiset rahoitusohjelmat yhdistettäisiin samaan ohjelmaan eli InvestEU-ohjelmaan. Kuten investointiohjelmaankin, InvestEU-ohjelmaan sisältyisi rahasto, neuvontakeskus ja investointiportaali. InvestEU-rahastolla olisi 38 miljardin euron takaus EU:n talousarviosta. Tavoitteena on tukea strategisesti tärkeitä hankkeita eri puolilla EU:ta erilaisilla aloilla, joita ovat esimerkiksi kestävä infrastruktuuri, tutkimus, innovointi ja digitalisointi, pk-yritykset ja sosiaaliset investoinnit ja osaaminen. InvestEU-rahaston arvioidaan seitsemän vuoden aikana synnyttävän yli 650 miljardia euroa uusia investointeja.

Vauhtia tutkimukselle, innovoinnille ja teknologialle

Komissio myös suunnittelee edistävänsä investointeja tutkimukseen, jotta Eurooppa pysyisi maailmanlaajuisesti tutkimuksen ja innovoinnin kärjessä. Tämän vuoksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelmalle ehdotetaan 100 miljardin euron määrärahoja tutkimusta ja innovointia varten vuosiksi 2021–2027. Komissio on ehdottanut, että EU investoi 16 miljardia euroa EU:n avaruusohjelmaan avaruusteknologian johtoaseman kehittämiseksi. Euroopan puolustusrahastolle komissio esittää 13 miljardin euron määrärahoja. Näin EU on neljän suurimman investoijan joukossa puolustusalan tutkimuksen ja teknologian alalla Euroopassa.

Maa- ja meritalous ja kasvu

Komissio on ehdottanut, että EU:n viljelyä ja maaseutualueita tuetaan edelleen vahvasti. Se on osoittanut yhteiseen maatalouspolitiikkaan 365 miljardia euroa vuosina 2021–2027. Yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevien ehdotusten painopiste on politiikan yksinkertaistamisessa ja nykyaikaistamisessa tulevaisuuden tarpeita varten. Perinteisiä tavoitteita ovat maataloustulo, elintarviketurva ja ympäristönsuojelu, mutta lisäksi tarkoituksena on vastata uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, joita ovat esimerkiksi turvallinen, ravitseva ja kestävän kehityksen mukainen ravinto, ruokahävikin torjunta sekä eläinten hyvinvointi. Lisäksi ehdotetaan uutta kumppanuutta EU:n ja sen jäsenvaltioiden välille. Vaikka EU:n yhteisten tavoitteiden ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan saavuttamiseksi tarvittavat osatekijät määritellään jatkossakin EU:n tasolla, jäsenvaltiot voivat tulevaisuudessa valita ja suunnitella itse politiikkatoimia, jotka soveltuvat niiden viljelijöille ja maaseutualueille parhaiten.

Komissio on myös ehdottanut uutta 6,14 miljardin euron suuruista Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa, jolla lisätään tukea meritaloudelle ja samalla edistetään yksinkertaistamista ja vahvempaa panostamista tuloksiin. Rahasto mahdollistaa investoinnit uusille meritalouden markkinoille, teknologioihin ja palveluihin, kuten valtamerienergiaan ja meribioteknologiaan. Rannikkoyhteisöt saavat aiempaa enemmän tukea. Rahastosta tuetaan edelleen myös Euroopan kalastusalaa siten, että erityisesti keskitytään pienimuotoisen kalastuksen tukemiseen.

Koheesiopolitiikan tulevaisuus

Komissio ehdotti koheesiopolitiikan rahastoille 373 miljardin euron määrärahoja. Niiden painopiste on Euroopan talouden nykyaikaistaminen ja tekeminen älykkäämmäksi, vihreämmäksi ja yhteenliitetymmäksi sekä vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Myös sääntöjä yksinkertaistettaisiin siten, että samat säännöt kattaisivat kaikki seitsemän rahastoa, ja menettelyistä tehtäisiin joustavampia.

Investoinnit ihmisiin

Komissio on ehdottanut unionin sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista entisestään uudella ja aiempaa paremmalla Euroopan sosiaalirahastolla. Uuden ESR+:n määrärahat olisivat 101,2 miljardia euroa eli niiden osuus kaikista koheesiomäärärahoista kasvaisi merkittävästi nykyisestä. Tämä lisäisi sosiaalisten investointien näkyvyyttä ja vaikutusta. Erityisesti ESR+:n, Erasmuksen ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen yhdistelmä voi yli kaksinkertaistaa nuorten tukemiseen tarkoitetut varat nykyiseen verrattuna. Ehdotuksen mukaan Euroopan globalisaatiorahastoa uudistettaisiin ja samalla sen kattavuutta laajennettaisiin ja ylärajaa korotettaisiin 225 miljoonaan euroon vuodessa, kun se meneillään olevalla kaudella on 170 miljoonaa euroa vuodessa.

Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen

Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio ovat päässeet sopuun kaikkiaan 23:sta niistä 30 lainsäädäntöaloitteesta, jotka komissio on esittänyt sitten vuoden 2015. Digitaalisten sisämarkkinoiden rakentamisen jatkaminen edellyttää sitä, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät myös vielä pöydällä olevat seitsemän komission ehdotusta.

Vuonna 2018 toteutettiin useita merkittäviä digihankkeita. Tammikuussa käynnistettiin EU:n laajuinen #SaferInternet4EU-tiedotuskampanja, jonka teemoina ovat verkkoturvallisuus, medialukutaito ja kyberhygienia. Syyskuussa tuli voimaan sähköistä tunnistamista koskeva EU-säädös (eIDAS-asetus). Lokakuussa jäsenvaltiot ottivat käyttöön sääntöjä, joilla parannetaan heikkonäköisten ja muulla tavalla vammaisten mahdollisuuksia saada käyttöönsä painotuotteita heille sopivissa muodoissa. Joulukuussa voimaan tulleilla uusilla säännöillä puolestaan kielletään perusteettomat maarajoitukset sisämarkkinoilla käytävässä verkkokaupassa.

Elokuvia ja musiikkia ilman rajoja

Uusien siirrettävyyssääntöjen ansiosta eurooppalaiset ovat huhtikuusta 2018 lähtien voineet käyttää kotimaassaan tilaamaansa verkkosisältöä riippumatta siitä, missä päin EU:ta he ovat. Toukokuussa komissio ilmoitti uuden eurooppalaisten elokuvien verkkokirjaston perustamisesta. Kirjastolla lisätään eurooppalaisen elokuvan näkyvyyttä. Kirjaston prototyyppi näki päivänvalon lokakuussa.

Kesäkuussa 2018 Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen tarkistetuista säännöistä, joilla tehdään koko audiovisuaalialan sääntely-ympäristöstä tasapuolisempi. Tämä koskee myös tilauspalveluja ja videonjakoalustoja. Säännöillä tuetaan eurooppalaista audiovisuaalista tuotantoa ja taataan audiovisuaalialan sääntelyviranomaisten riippumattomuus.

Verkko-ostoksista turvallisempia ja helpompia

Sähköisessä kaupankäynnissä tärkeitä rajat ylittäviä pakettipalveluja koskeva uusi asetus tuli voimaan toukokuussa. Rajat ylittävien pakettipalvelujen korkeat hinnat haittaavat kuluttajia ja vähittäiskauppiaita – etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä –, jotka haluavat ostaa ja myydä tavaroita verkossa kaikkialla EU:ssa.

Lisää luottamusta verkkoasiointiin vankemmilla digitaalisilla sisämarkkinoilla

Sisämarkkinoilla suoritettaviin sähköisiin maksutapahtumiin käytettävää sähköistä tunnistautumista koskevat säännöt tarjoavat eurooppalaisille uudenlaisen vapauden: käyttämällä ilmoitettuun järjestelmään perustuvaa sähköistä tunnistautumista he voivat turvallisesti käyttää missä tahansa päin Eurooppaa tarjottavia digitaalisia palveluja. Kyse voi olla vaikkapa ilmoittautumisesta ulkomaiseen yliopistoon, sähköisten terveystietojen käyttömahdollisuuksista, yrityksen rekisteröinnistä, veroilmoituksen täyttämisestä verkossa taikka pankkitilin avaamisesta digitaalisesti.

Joulukuussa 2018 voimaan tulleilla uusilla säännöillä kielletään perusteettomat maarajoitukset ja muut syrjivät käytännöt, jotka perustuvat asiakkaan kansallisuuteen, asuinpaikkaan tai sijoittautumispaikkaan. Sääntöjen ansiosta kansalaiset ja yritykset pääsevät käyttämään toisissa jäsenvaltioissa toimivia verkkosivustoja ja saavat ulottuvilleen samat tavarat ja palvelut kuin paikallisetkin asiakkaat. Komissio on lisäksi esittänyt väliraportin verkkovierailujen lisämaksujen poistamisen vaikutuksista. Lisämaksut poistuivat vuonna 2017.

EU:n datatalouden koko potentiaali käyttöön

Esteitä kaatamalla EU:n datatalouden arvo voi nousta vuonna 2020 kaksinkertaiseksi vuoteen 2015 verrattuna. Vuonna 2015 sen arvo oli 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja vuonna 2020 prosenttiluku olisi jo 4. EU:n datatalous työllistää vuonna 2020 ennusteiden mukaan 10,4 miljoonaa ihmistä. Jos nykyiset datan säilytyspaikkaa koskevat vaatimukset kumotaan, datapalvelujen kustannukset pienenevät ja yritykset voivat joustavammin järjestää datanhallintansa ja data-analytiikkansa. Samalla kasvaisivat datan käyttö ja toimittajavalikoima.

Tekoäly

Tekoäly on jo nyt osa jokapäiväistä elämäämme: Se auttaa lääkäreitä tekemään nopeampia ja täsmällisempiä diagnooseja ja viljelijöitä vähentämään torjunta-aineiden käyttöä. Se auttaa viranomaisia tarjoamaan räätälöityjä ratkaisuja kansalaisille, ja sen avulla voidaan vähentää liikenneonnettomuuksia. Tekoälystä voi olla apua myös ilmastonmuutoksen torjumisessa ja uhkien ennakoinnissa.

Komissio ehdotti huhtikuussa eurooppalaista lähestymistapaa, jolla lisättäisiin julkisia ja yksityisiä investointeja tekoälyyn, valmistauduttaisiin siihen liittyviin sosioekonomisiin muutoksiin ja varmistettaisiin, että luodaan asianmukainen eettinen ja oikeudellinen kehys, joka kattaa tällaiseen uuteen teknologiaan liittyvät vastuukysymykset. Tavoitteena on maksimoida investointien vaikutus EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla, edistää yhteistyötä, vaihtaa parhaita käytäntöjä ja määritellä jatkotoimet, joilla varmistetaan EU:n globaali kilpailukyky tällä alalla.

Kesäkuussa komissio nimitti tekoälyä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän ja perusti eurooppalaisen tekoälyallianssin. Tämä laaja verkkoyhteisö on avoin kaikille tekoälystä kiinnostuneille sidosryhmille.

Huhtikuussa antamansa tiedonannon jatkoksi komissio esitti joulukuussa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa laaditun ehdotuksen koordinoiduksi suunnitelmaksi, jolla edistetään Euroopassa tuotetun tekoälyn kehittämistä ja käyttöä. Suunnitelmalla pyritään huolehtimaan jäsenvaltioiden ja EU:n tason toimien täydentävyydestä ja keskinäisestä synergiasta, jotta voidaan maksimoida vaikutukset ja levittää tekoälyn tuomia hyötyjä koko Euroopassa. Suunnitelmassa ehdotettiin yhteisiä toimia neljällä keskeisellä alalla: lisätään investointeja, kasvatetaan saatavilla olevaa tietomäärää, tuetaan osaamista ja varmistetaan luottamus. Suunnitelma tarjoaa lisäksi strategiset puitteet kansallisille tekoälystrategioille. EU-maita kehotetaan laatimaan kansalliset tekoälystrategiansa vuoden 2019 puoliväliin mennessä ja hyödyntämään siinä Euroopan tasolla tehtyä työtä.

Lisäksi komissio myönsi 66 miljoonaa euroa robotiikkaprojekteille, jotka auttavat EU:n pieniä ja keskisuuria yrityksiä digitalisoimaan toimintaansa.

Riippumaton 52 asiantuntijan ryhmä luonnosteli joulukuussa eettiset ohjeet tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön. Ohjeista on käynnissä avoin kuuleminen tekoälyallianssin kautta, ja lopulliseen muotoonsa ne on tarkoitus saada vuoden 2019 kuluessa. Ryhmän on lisäksi määrä antaa toimintapoliittisia suosituksia keväällä 2019.

Maailmanluokan supertietokoneinfrastruktuuri Eurooppaan

Komissio esitti tammikuussa 2018 suunnitelman Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamiseksi. Tähän uuteen oikeudelliseen ja rahoitusyksikköön on määrä koota EU:n ja jäsenvaltioiden resurssit, joilla rakennetaan suurteholaskenta- ja datainfrastruktuuria ja tuetaan alan tutkimusta ja innovointia. Tarkoituksena on nostaa Eurooppa maailman kolmen tärkeimmän suurteholaskentavoiman joukkoon. Syyskuussa jäsenvaltiot antoivat komission ehdotukselle tukensa, ja yhteisyritys aloitti toimintansa marraskuussa. Se rakentaa ja ottaa käyttöön tätä infrastruktuuria kaikkialla Euroopassa (rahoitusta ehdotettu EU:n seuraavasta pitkän aikavälin talousarviosta) ja pyrkii näin parantamaan tutkimuksen ja teollisuuden tietojenkäsittelyvalmiuksia ja tukemaan innovointia suurteholaskentaan liittyvien teknologioiden, laitteiden ja ohjelmistojen alalla. Luvassa on hyötyä monille eri aloille terveydenhuollosta ja uusiutuvasta energiasta autojen turvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen.

Tietojen parempi saatavuus ja uudelleenkäytettävyys

Komissio ehdotti huhtikuussa, että julkisen sektorin hallussa olevaa dataa koskevan direktiivin soveltamisalaan otetaan mukaan julkisten yritysten hallussa olevat tiedot ja että niiden tietojen uudelleenkäytöstä perittäviä maksuja rajoitetaan. Lisäksi pyritään helpottamaan julkisen rahoituksen turvin saadun tutkimustiedon uudelleenkäytettävyyttä ja velvoittamaan jäsenvaltiot kehittämään tietojen avointa saatavuutta. Uusissa säännöissä edellytetään soveltuvissa tapauksissa teknisiä ratkaisuja, joilla taataan tietojen reaaliaikainen saatavuus.

Komissio esitti huhtikuussa osana nk. kolmatta datapakettia uusia suosituksia, joilla puututaan tieteellisen tiedon saatavuutta ja säilyttämistä koskeviin teknologisiin muutoksiin. Suosituksissa annetaan ohjeita, jotka koskevat avoimen saatavuuden politiikan täytäntöönpanoa avoimen tieteen tavoitteiden mukaisesti, tutkimustietoa ja tiedonhallintaa, eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen perustamista sekä tekstin- ja tiedonlouhintaa. Suosituksien piiriin kuuluvat myös kannustimet sekä taidot, joita tutkijoiden olisi kehitettävä avoimen tieteen harjoittamiseen.

Muiden kuin henkilötietojen vapaa liikkuvuus

Joulukuussa voimaan tulleiden uusien sääntöjen ansiosta muita kuin henkilötietoja voidaan säilyttää ja käsitellä kaikkialla EU:ssa ilman perusteettomia rajoituksia. Uusilla säännöillä poistetaan datan vapaan liikkumisen esteitä ja kasvatetaan Euroopan taloutta arviolta 4 prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2020 mennessä. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle vielä voimassa olevista tai suunnitelluista datan säilytyspaikkaa koskevista rajoituksista. Rajoitukset sallitaan vain tietyissä rajatuissa tilanteissa, jos ne ovat yleisen turvallisuuden vuoksi perusteltuja ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Viranomaisilla on mahdollisuus saada dataa käyttöönsä tarkastelua ja valvontaa varten riippumatta siitä, missä päin EU:ta sitä säilytetään tai käsitellään. Lisäksi säännöillä rohkaistaan laatimaan pilvipalveluita koskevia käytännesääntöjä, joilla helpotettaisiin pilvipalvelun tarjoajan vaihtamista selkeiden määräaikojen puitteissa.

Pysytään lohkoketjuteknologian kehityksen tasalla

Komissio käynnisti helmikuussa Euroopan parlamentin tuella EU:n lohkoketjuteknologian seurantakeskuksen ja foorumin. Tämä elin seuraa kehitystä ja edistää eurooppalaisten sidosryhmien roolia lohkoketjuteknologian alalla. Tällaisella teknologialla tallennetaan tietolohkoja ja jaetaan niitä digitaalisessa verkossa.

Aluetunnus .eu

Joulukuussa päästiin sopimukseen uusista säännöistä, joilla hallinnoidaan aluetunnusta .eu. Aluetunnus luotiin vuonna 2002 helpottamaan eurooppalaisten yritysten ja kansalaisten mahdollisuuksia osallistua sähköiseen kaupankäyntiin ja vahvistamaan sähköisten sisämarkkinoiden toimintaa. Sääntötarkistuksella pyritään luomaan tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava, joustava ja avoin internetin hallintajärjestelmä, johon sidosryhmät osallistuvat täysimääräisesti. Yksi keskeisistä ehdotetuista uudistuksista on se, että EU:n kansalaiset voisivat rekisteröidä .eu-verkkotunnuksia asuinpaikastaan riippumatta.

Sähköiset terveyspalvelut

Komissio ilmoitti huhtikuussa terveydenhuolto- ja hoiva-alan digitaaliseen murrokseen liittyvistä suunnitelmistaan. Komissio tukee EU:n laajuista yhteistyötä kolmella ensisijaisella alalla: 1) turvataan kansalaisille pääsy omiin terveystietoihinsa, myös rajojen ylitse, 2) yksilöllistetään hoito ja torjutaan tauteja hyödyntämällä yhteisiä eurooppalaisia tietoja ja 3) lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia digitaalisten välineiden ja potilaskeskeisen hoidon avulla. Ensimmäisenä askeleena useat jäsenvaltiot aloittavat alkuvuodesta 2019 sähköisten lääkemääräysten ja digitaalisten potilaskertomusten vaihdon. Marraskuuhun 2018 mennessä 19 Euroopan maata oli allekirjoittanut julistuksen, jolla ne asettavat genomitietonsa saataville rajojen ylitse.

Verkkoyhteydet ja digitaalinen yrittäjyys

Komissio hyväksyi tammikuussa digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman, jolla pyritään varmistamaan, että kaikki EU-kansalaiset voivat tasavertaisesti hyödyntää verkon tarjoamia mahdollisuuksia kotona, koulussa ja työpaikalla. Toimenpiteitä ovat muiden muassa koulujen tukeminen nopeiden laajakaistayhteyksien hankkimisessa, uuden Selfie-välineen (koulujen itsearviointiväline, jolla autetaan kouluja parantamaan teknologian käyttöä opetuksessa ja oppimisessa) käyttöönoton yleistäminen sekä #SaferInternet4EU-tiedotuskampanja. Kampanja käynnistettiin Turvallisempi internet -päivänä 6. helmikuuta. Sillä pyritään tekemään tunnetuksi lasten verkkoturvallisuutta, ja siinä käsitellään esimerkiksi verkkokiusaamista, valeuutisia, seksuaalissävytteisten viestien ja kuvien lähettämistä, haitallista verkkosisältöä, kriittistä ajattelua, medialukutaitoa, digitaalisia taitoja ja kyberturvallisuuteen liittyviä hyviä toimintamalleja.

EU:n WiFi4EU-aloite, jolla pyritään tuomaan julkinen langaton internetyhteys yhteisöihin eri puolilla Eurooppaa, otti merkittävän askelen eteenpäin marraskuussa, jolloin julkaistiin aloitteen ensimmäinen ehdotuspyyntö. WiFi4EU:n budjetti vuosina 2018–2020 on 120 miljoonaa euroa. Sillä tuetaan langattoman internetyhteyden järjestämistä julkisiin tiloihin, kuten puistoihin, aukioille, julkisiin rakennuksiin, kirjastoihin, terveyskeskuksiin ja museoihin.

Laajakaistainvestoinnit

Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät kesäkuussa poliittiseen sopimukseen EU:n televiestintäsääntöjen päivittämisestä. Uudella eurooppalaisella sähköisen viestinnän säännöstöllä vauhditetaan investointeja erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin eri puolilla EU:ta aina syrjäisiä ja maaseutualueita myöten. Säännöstöstä tehdyssä sopimuksessa asetetaan jäsenvaltioille aikataulu, jonka puitteissa sallitaan viidennen sukupolven (5G) palvelujen kehittämiseen tarvittavien keskeisten radiotaajuuskaistojen käyttö (vuoteen 2020 mennessä). Säännöstö tuli voimaan joulukuussa. Euroopan komissio esitteli myös keinoja laajakaistayhteyksien lisäämiseen syrjäisillä ja maaseutualueilla, joilla vain 40 prosentilla väestöstä on käytettävissään nopea internetyhteys (koko EU:ssa osuus on 76 %).

Digitaaliset mahdollisuudet -harjoittelu

Tällä EU-rahoitteisella koulutusaloitteella autetaan yrityksiä saamaan avoimiin työpaikkoihinsa digitaaliosaajia. Komissio käynnisti huhtikuussa Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitettavan ja Erasmus+-ohjelman puitteissa hallinnoitavan pilottihankkeen, jolla on tarkoitus järjestää 6 000 harjoittelupaikkaa, joissa tehtävät liittyvät kyberturvallisuuteen, massadataan, kvanttiteknologiaan, koneoppimiseen ja digitaaliseen markkinointiin.

Naiset ja digimaailma

Koska sukupuolten välisellä digitaalikuilulla on valtavia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, komissio laati erityisen naisten digitaalistrategian, jolla tuodaan esiin tarvetta lisätä naisten vaikutusmahdollisuuksia digitaaliyhteiskunnassa. Strategialla pyritään saamaan käyttöön koko se potentiaali, jolla naiset voivat rakentaa digitaalitaloutta. Sillä torjutaan viestimissä esiintyviä stereotypioita ja nostetaan esiin esikuvia, edistetään naisten digitaalisia taitoja ja koulutusta sekä helpotetaan naisten osallistumista digitaaliseen yrittäjyyteen ja innovointiin.

Kansainvälinen yhteistyö

Komissio hyväksyi helmikuussa Länsi-Balkanin strategian, johon kuuluu kuusi lippulaivahanketta. Niistä yhdellä on tarkoitus auttaa EU:n kuutta Länsi-Balkanin kumppanimaata digitalisaation toteuttamisessa. Kesäkuussa käynnistetyllä Länsi-Balkanin digitaalistrategialla pyritään tuomaan digitalisaation edut alueen kansalaisten ulottuville. Tarkoituksena on pienentää verkkovierailumaksuja, saada investointeja laajakaistayhteyksiin, lisätä kyberturvallisuutta, luottamusta ja teollisuuden digitalisointia, vahvistaa digitaalitaloutta ja tehostaa tutkimusta ja innovointia.

Uuden Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssin puitteissa järjestettiin joulukuussa EU:n ja Afrikan unionin digitaalisen talouden työryhmän ensimmäinen kokous. Työryhmän on määrä esittää kesäkuuhun 2019 mennessä suosituksia keinoiksi, joilla kehitetään Afrikan laajuiset digitaaliset markkinat, jotka on kytketty EU:n digitaalisiin sisämarkkinoihin.

Tasapuolinen digitaalinen ekosysteemi

Reilua kilpailua verkkotaloudessa

Komissio määräsi tammikuussa Qualcommille 997 miljoonan euron sakot määräävän LTE-kantataajuuspiirisarjoihin liittyvän markkina-aseman väärinkäytöstä. Tällaisten neljännen sukupolven LTE-standardin (Long Term Evolution) mukaisten piirisarjojen avulla älypuhelimet ja tabletit voivat muodostaa yhteyden matkaviestinverkkoihin. Lisäksi komissio hyväksyi tietyin ehdoin ehdotuksen yrityskaupaksi, jossa Qualcomm hankkii NXP:n. Nämä yritykset kuuluvat johtaviin puolijohdealan toimijoihin. Media-alalla komissio taas hyväksyi kesäkuussa yrityskaupan, jossa Comcast hankkii Skyn. Televiestintäalalla komissio hyväksyi heinäkuussa yrityskaupan, jossa UPC Austria hankkii T-Mobile Austrian.

Heinäkuussa komissio määräsi Googlelle 4,34 miljardin euron sakon EU:n kilpailusääntöjen rikkomisesta. Google on asettanut laittomia rajoituksia Android-laitteiden valmistajille ja matkaviestinoperaattoreille vakiinnuttaakseen määräävän asemansa yleisten verkkohakupalvelujen markkinoilla. Komissio määräsi neljällä erillisellä päätöksellä kuluttajaelektroniikkavalmistajille Asus, Denon & Marantz, Philips ja Pioneer yhteensä yli 111 miljoonan euron sakot. Yritykset olivat EU:n kilpailusääntöjen vastaisesti määränneet verkkovähittäiskauppiailleen kiinteät tai vähimmäistason jälleenmyyntihinnat.

Joulukuussa komissio määräsi Guessille vajaan 40 miljoonan euron sakot, koska yritys oli EU:n kilpailusääntöjen vastaisesti rajoittanut vähittäismyyjien mahdollisuuksia mainostaa ja myydä tuotteita toisiin jäsenvaltioihin (maarajoitukset).

Syyskuussa komissio hyväksyi ehdotetun yrityskaupan, jossa Apple, jonka yhteydessä toimii Euroopan toiseksi suurin musiikin suoratoistopalvelu Apple Music, hankkii johtavan musiikintunnistussovelluksen Shazamin. Marraskuussa komissio hyväksyi ehdotetun yrityskaupan, jossa Disney hankkii osan Foxista. Molemmat ovat globaalisti toimivia yhdysvaltalaisia mediayrityksiä. Päätöksen ehtona on, että komission kilpailuseikkoihin liittyvien huolenaiheiden poistamiseksi Disney noudattaa antamiaan sitoumuksia täysimääräisesti. Komissio hyväksyi marraskuussa myös ehdotetun yrityskaupan, jossa T-Mobile NL hankkii Tele2 NL:n. Komissio päätyi tutkimuksessaan siihen, että ehdotettu liiketoimi ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi alankomaalaisille matkaviestinasiakkaille tarjottavan palvelun tasoon tai asiakkailta veloitettuihin maksuihin.

Lisäksi komissio hyväksyi ensimmäiset valtiontukipäätökset, jotka koskevat erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkkoja ja joiden nojalla jäsenvaltiot voivat tukea tällaisia verkkoja erityisesti tietyillä kohdealueilla Alankomaissa, Itävallassa ja Saksassa.

Digitaalitalouden verottaminen

Komissio ehdotti maaliskuussa digitaaliseen toimintaan sovellettavien EU:n yhteisöverosääntöjen uudistamista. Uusilla toimenpiteillä sovitetaan verotussäännöt digitaalitalouden viimeaikaiseen laajenemiseen ja varmistetaan näin, että digitaalialan yrityksiä verotetaan oikeudenmukaisesti.

Rahoituspalvelujen digitalisoinnin edistäminen

Komissio hyväksyi maaliskuussa toimintasuunnitelman, jossa käsitellään teknologian mahdollistamia innovaatioita rahoituspalvelujen alalla (FinTech). Suunnitelmalla autetaan rahoitusalaa hyödyntämään nopeaa kehitystä sellaisilla aloilla kuin lohkoketjut, tekoäly ja pilvipalvelut. Samalla pyritään tekemään markkinoista turvallisemmat ja helpottamaan markkinoille pääsyä, mistä hyötyvät niin kuluttajat, sijoittajat, pankit kuin uudet markkinatoimijatkin. Ensimmäisenä merkittävänä askeleena komissio ehdotti uusia sääntöjä, jotka auttavat joukkorahoitusalustoja kasvamaan EU:n sisämarkkinoilla, jotta etenkin startup-yritysten ja muiden pienyritysten mahdollisuudet saada rahoitusta paranisivat. Sääntöjen ansiosta nämä alustat voivat hakea erityistä EU:n laajuista laatumerkkiä ja tarjota palvelujaan kaikkialla EU:ssa. Sijoittajia puolestaan suojellaan tietojen antamista, hallinnointia ja riskinhallintaa koskevilla säännöillä ja yhtenäisellä valvontamallilla.

Oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta verkossa toimivien välityspalvelujen käyttäjille

Komissio hyväksyi huhtikuussa ehdotuksen asetukseksi, jolla tuodaan oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta verkkoalustojen yrityskäyttäjille. Ehdotuksessa puututaan haitallisiin kauppatapoihin, joiden taustalla ovat alustojen ja yrityskäyttäjien epätasapainoiset liikesuhteet, kun käyttäjät ovat riippuvaisia alustoista tarjotessaan tavaroitaan ja palvelujaan EU:n kuluttajille. Vastikään perustettu seurantakeskus, jonka tukena on riippumattomien asiantuntijoiden ryhmä, seuraa verkkoalustataloutta tiiviisti ja antaa komissiolle neuvoja tulevien aloitteiden tarpeellisuudesta.

Vankempaa kyberturvallisuutta ja turvallisempi internet

Verkko- ja tietoturvadirektiivin soveltaminen alkoi toukokuussa 2018. Se on ensimmäinen EU:n laajuinen oikeudellisesti sitova kyberturvallisuutta koskeva säännöstö, ja sen luomilla puitteilla varmistetaan verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden korkea taso kaikkialla EU:ssa.

Komissio on ehdottanut Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamista. Tavoitteena on auttaa EU:ta säilyttämään ja kehittämään digitaalisten sisämarkkinoidensa turvaamiseksi tarvittavia kyberturvallisuuteen liittyviä teknologisia ja teollisia valmiuksia. Verkosto osallistuu uusien kyberturvallisuusvalmiuksien ja kyberturvallisuusosaamisen laajempaan kehittämiseen jäsenvaltioissa. Ehdotuksen pitäisi auttaa EU:ta ja jäsenvaltioita omaksumaan kyberturvallisuusalan teollisuuspolitiikkaan proaktiivinen, pitemmälle aikavälille suuntautuva ja strateginen näkökulma.

Verkossa leviävän disinformaation torjunta

Komissio ehdotti huhtikuussa ensimmäistä toimenpidepakettia disinformaation torjumiseksi verkossa. Toimenpiteisiin kuuluvat disinformaatiota koskevat EU:n käytännesäännöt, jotka julkaistiin syyskuussa ja jotka allekirjoittajien – joukossa suuria verkkoalustoja – on määrä panna täytäntöön ennen vuonna 2019 pidettäviä EU-vaaleja. Toimenpiteitä tukee riippumaton faktantarkistajaverkosto, ja niillä edistetään laatujournalismia ja medialukutaitoa. Facebookia ja Cambridge Analyticaa koskevat paljastukset osoittivat, miten henkilötietoja voidaan käyttää hyväksi vaaliyhteyksissä ja minkälaisia vaikutuksia tällä voi olla demokraattisten prosessien toimintakykyyn. Puheenjohtaja Juncker ilmoitti syyskuussa toimenpiteistä, joilla turvataan vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit. Hän ilmoitti myös disinformaatiota koskevista EU:n käytännesäännöistä. Komissio on pyytänyt verkkoalustojen ja mainostajien edustajia sitoutumaan käytännesääntöjen noudattamiseen.

Joulukuussa komissio ja korkea edustaja hyväksyivät disinformaatiota koskevan toimintasuunnitelman, joka rakentuu huhtikuussa annetulle tiedonannolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteydessä toimivan itäisen strategisen viestinnän työryhmän työlle. Työryhmä perustettiin vuonna 2015, kun Eurooppa-neuvosto ensi kerran tunnusti Venäjän disinformaatiokampanjoiden muodostaman uhan.

Disinformaatiota koskevassa toimintasuunnitelmassa keskitytään neljään avainalueeseen, joiden pohjalta kehitetään EU:n laajuisia valmiuksia torjua disinformaatiota: a) parannetaan disinformaation havaitsemista, analysointia ja paljastamista, b) vahvistetaan toimielinten ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, c) mobilisoidaan yksityinen sektori disinformaation torjuntaan ja d) lisätään tietoisuutta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Tulevien EU-vaalien yhteydessä perustetaan maaliskuuhun 2019 mennessä EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden välinen nopea hälytysjärjestelmä.

EU:n pitkän aikavälin talousarvio 2021–2027

Jotta Euroopan unioni pysyisi digitalisaation eturintamassa, komissio ehdotti uutta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa, jolle varattaisiin 9,2 miljardin euron määrärahat (2021–2027). Ohjelman varoilla tuetaan viittä osa-aluetta: suurteholaskentaa, tekoälyä, kyberturvallisuutta ja luotettavuutta, digitaalisia taitoja sekä digitalisaatiota ja yhteentoimivuutta. Verkkojen Eurooppa -välineen digitaalinen osa vahvistaa Euroopan laajakaistainfrastruktuuria (5G mukaan luettuna), jonka avulla luodaan yhteydet yhteisöille eri puolilla EU:ta (3 miljardia euroa). Näitä digitaaliseen strategiaan tehtäviä investointeja täydennetään muilla varoilla, joita osoitetaan esimerkiksi InvestEU-ohjelmasta ja aluekehitys- ja koheesiopolitiikan määrärahoista.

Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta tuetaan digitaalista tutkimusta ja innovointia teollisuudessa (15 miljardia euroa) ja esimerkiksi turvallisuuden, terveyden, liikkuvuuden, energian ja ympäristön aloilla. Luova Eurooppa -puiteohjelmasta rahoitetaan Media-ohjelmaa ja lisätoimenpiteitä, joilla tuetaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta ja medialukutaitoa (1,2 miljardia euroa).

Strateginen visio ilmastoneutraalista Euroopasta vuoteen 2050 mennessä

Euroopassa, niin kuin muuallakin, ilmastonmuutoksen vaikutuksia on vaikea olla huomaamatta. Lämpötilan nousu Euroopassa ylittää jo koko maailman keskiarvon. Vuonna 2018 kärsittiin erityisen paljon kuivuudesta, ja viimeisistä viidestä vuodesta neljän aikana on esiintynyt äärimmäisiä helleaaltoja. Kesällä 2018 lämpötilat napapiirillä olivat 5 °C korkeammat kuin tavallisesti ja Keski-Euroopassa oli niin kuivaa, että Rein oli paikoittain liian matala sisävesiliikennettä varten. Muuttuvaan ilmastoon sopeutuminen on väistämätöntä, ja nyt on asetettava päästöjen asteittaisen vähentämisen sijasta tavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen saaminen lähelle nollatasoa.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli vahvisti, että maailmanlaajuisten ilmastotoimien kiireellinen vauhdittaminen on tarpeen. Kasvihuonekaasupäästöt on maailmassa saatava nettonollatasolle vuoteen 2070 mennessä, jotta lämpötilan nousu saadaan rajattua 1,5 °C:seen. Osoittaakseen globaalia johtajuutta ja hyötyäkseen edelläkävijän etuasemasta EU:n olisi saavutettava kasvihuonekaasuneutraalius vuoteen 2050 mennessä, kuten EU:n pitkän aikavälin strategiassa esitetään.

Viimeiset kaksi vuotta ovat samalla toimineet vedenjakajana Euroopan ilmastonmuutostoimissa, sillä EU:n tasolla on työskennelty intensiivisesti ilmasto- ja energialainsäädännön antamiseksi, jotta energiajärjestelmä saataisiin siirtymään vähähiiliseen talouteen. Tämän lainsäädännön myötä EU keskittyy toimiin, joita tarvitaan kaikkien tulevaisuuden turvaamiseksi.

Komissio vastasi Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston kehotuksiin ja ehdotti marraskuussa 2018 strategista pitkän aikavälin visiota kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta vuoteen 2050 mennessä: Puhdas maapallo kaikille.

Strategialla pyrittiin määrittämään, mihin suuntaan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa aiotaan edetä ja minkä EU katsoo olevan oman pitkän aikavälin osuutensa Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteiden saavuttamisessa, jotta lämpötilan kohoaminen saadaan pidettyä selvästi alle kahdessa asteessa ja pyritään rajoittamaan se 1,5 °C:seen. EU aikoo tätä varten investoida realistisiin teknisiin ratkaisuihin, osallistaa kansalaisia ja sovittaa toimintaa keskeisillä aloilla, joita ovat muun muassa teollisuuspolitiikka, rahoitusala ja tutkimus, ja varmistaa samalla siirtymän sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, jottei kukaan jää Euroopassa jälkeen. EU aikoo tämän suunnitelman avulla olla maailman ensimmäinen merkittävä ilmastoneutraali talous vuoteen 2050 mennessä.

Toimintavaltuudet tulevat EU:n kansalaisilta. Marraskuussa 2018 julkaistun Eurobarometri-kyselyn mukaan 93 prosenttia Euroopan kansalaisista katsoo, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama, ja 85 prosenttia katsoo, että ilmastonmuutoksen torjunta ja energian käytön tehostaminen voivat luoda talouskasvua ja työpaikkoja Eurooppaan.

Visiotaan valmistellessaan komissio kokosi yhteen laajan joukon sidosryhmiä ja järjesti julkisen kuulemisen, jota se hyödynsi pohdinnoissaan. Vision hyväksyminen käynnistää laajan keskustelun päättäjien, sidosryhmien ja kansalaisten kesken siitä, miten EU voi edistää Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteita ja miten vaadittu muutos voidaan aikaansaada.

Eurooppa-neuvosto kehotti joulukuussa 2018 jäsenvaltioita työskentelemään komission strategian pohjalta, jotta yleisestä suunnasta ja poliittisista prioriteeteista voidaan antaa ohjeistusta vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla. Näin Euroopan unioni voisi esittää pitkän aikavälin strategian vuoteen 2020 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti.

Kansainvälinen yhteistyö maailmanlaajuisten ilmastotoimien alalla

Pian pitkän aikavälin strategian hyväksymisen jälkeen ja kun Pariisin sopimuksesta oli kulunut kolme vuotta, EU:lla oli kaksi päätavoitetta osallistuessaan joulukuussa YK:n ilmastokokoukseen (COP24) Katowicessa Puolassa. Ensimmäisenä tavoitteena oli saada aikaan luotettava ja kattava sääntökirja Pariisin sopimuksen toteuttamista varten ja toisena tavoitteena tarkastella, miten sen pitkän aikavälin tavoitteissa on yhteisesti edistytty.

Katowicessa käydyt neuvottelut johtivat siihen, että hyväksyttiin selkeä sääntökirja Pariisin sopimuksen toteuttamiseksi käytännössä kaikkialla maailmassa, ja EU:lla oli keskeinen rooli tämän aikaansaamisessa. Se työskenteli niin kehittyneisiin maihin kuin kehitysmaihin kuuluvien liittolaisten kanssa ja osoitti, että monenvälisyys ja kansainvälinen yhteistyö ovat tehokkain tapa vastata tähän maailmanlaajuiseen haasteeseen.

Sääntökirjan ansiosta Pariisin sopimuksen osapuolet voivat toteuttaa, seurata ja asteittain lisätä toimiaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi, jotta sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

Hallitukset ja kokouksessa mukana olleet sidosryhmät kartoittivat lisäksi sitä, miten Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteissa on edistytty, ja pohtivat, miten kunnianhimoisempia ilmastotoimia voitaisiin edistää nyt ja seuraavalla kansallisten ilmastositoumusten kierroksella. Tämän odotetaan luovan myönteistä poliittista tahtoa ja käynnistävän maailmanlaajuista keskustelua pitkän aikavälin strategioista ja tarpeesta vauhdittaa toimia.

EU:lla oli koko vuoden 2018 ajan keskeinen rooli korkean tason tapahtumissa maailmanlaajuisten ilmastotoimien tukemiseksi. EU isännöi Brysselissä yhdessä Kanadan ja Kiinan kanssa toisen ilmastotoimia koskevan ministerikokouksen, joka kokosi yhteen 36 hallituksen edustajat useista maailman suurimmista talouksista. Ministerit korostivat monenvälisyyden tärkeyttä ja vahvistivat, että Pariisin sopimus on peruuttamaton eikä siitä voida tinkiä. EU ja Kiina vahvistivat sitoutumisensa ilmastotoimiin EU:n ja Kiinan välisessä huippukokouksessa heinäkuussa ja sopivat tehostavansa yhteistyötä päästökaupan alalla. EU lisäsi hiilimarkkinoita koskevaa yhteistyötä myös Kalifornian ja Uuden-Seelannin kanssa.

EU osoitti maailmanlaajuisen johtoasemansa ratifioimalla sopimuksen, jolla poistetaan käytöstä fluorihiilivedyt, jotka ovat vaarallisia, ilmastoa lämmittäviä kaasuja, joita käytetään yleisesti lämmitys- ja jäähdytyslaitteissa. Tämän 1. tammikuuta 2019 voimaan tulleen sopimuksen maailmanlaajuinen täytäntöönpano edistää merkittävästi Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamista.

EU auttoi osaltaan vuonna 2018 varmistamaan kahden merkittävän ympäristösopimuksen tekemisen meri- ja lentoliikenteen aloilla. Kansainvälinen merenkulkujärjestö sopi huhtikuussa selkeän kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteen asettamisesta. Niitä on määrä vähentää vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasosta, jotta tämän sektorin kasvihuonekaasupäästöt saataisiin poistettua mahdollisimman pian tällä vuosisadalla. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö hyväksyi kesäkuussa standardin, joka koskee kaikkien aikojen ensimmäistä maailmanlaajuista järjestelmää hiilidioksidipäästöjen torjumiseksi ilmailualalla. Sopimuksessa vahvistetaan säännöt, joiden avulla lentoyhtiöt voivat seurata, raportoida ja todentaa päästöjään vuodesta 2019 alkaen.

EU on edelleen vahvasti sitoutunut ilmastotoimien tukemiseen kehitysmaissa. EU, sen jäsenvaltiot ja Euroopan investointipankki ovat edelleen suurin julkisen ilmastorahoituksen tarjoaja, ja ne antoivat yhdessä 20,4 miljardia euroa kehitysmaille vuonna 2017.

Nykyaikaisen ja kunnianhimoisen energiaunionin toteuttaminen

Euroopan energiajärjestelmien muuttaminen on olennaisen tärkeää ilmastonmuutoksen torjumiseksi. On siis muutettava niin energian tuotanto- kuin käyttötapoja. Tämän vuoksi EU rakentaa vähähiilistä taloutta, jossa kuluttajilla on energianhankinnan osalta enemmän valinnanvaraa, pääsy luotettaviin energiahintojen vertailuvälineisiin ja mahdollisuus tuottaa ja myydä omaa sähköään.

Puhtaan energian säädöspaketti

Kaikista säädösehdotuksista aikaansaatu sopimus Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -säädöspaketissa vuonna 2018 luo nykyaikaisen sääntelykehyksen puhtaaseen energiaan siirtymisessä, ja sillä pyritään pääsemään EU:n tavoitteeseen saavuttaa globaali johtoasema uusiutuvan energian alalla ja asettaa energiatehokkuus etusijalle.

Tähän sisältyy vuodelle 2030 EU:n uusi vähintään 32,5 prosentin energiatehokkuustavoite ja uusi tavoite, jonka mukaan vähintään 32 prosenttia energiasta olisi EU:ssa oltava peräisin uusiutuvista lähteistä. Molempia tavoitteita voidaan tarkistaa ylöspäin vuoteen 2023 mennessä. Näissä uusissa tavoitteissa näkyvät EU:n kunnianhimoiset pyrkimykset ja uuden teknologian muutostahti sekä mittakaavaetujen myötä alenevat kustannukset. Yhdessä niillä vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä noin 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, mikä ylittää EU:n Pariisin sopimuksen mukaisen sitoumuksen vähentää päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Heinäkuussa voimaan tulleilla uusilla eurooppalaisilla säännöillä edistetään näiden tavoitteiden saavuttamista hyödyntämällä mittavia tehokkuushyötyjen mahdollisuuksia rakennusalalla, joka on Euroopan suurin yksittäinen energiankuluttaja. Tavoitteena on vähäpäästöinen ja päästötön rakennuskanta vuoteen 2050 mennessä.

Uusien sääntöjen avulla rakennuksista saadaan älykkäämpiä ja rahaa säästyy. Lisäksi niillä luodaan työpaikkoja kunnostus- ja rakennusalalla.

Energiatehokkuusparannuksilla autetaan lisäksi torjumaan energiaköyhyyttä pienentämällä energialaskuja vanhoissa rakennuksissa, jotka kipeimmin kaipaavat kunnostamista. Osana pyrkimyksiään puuttua energiaköyhyyteen koko EU:ssa komissio käynnisti tammikuussa EU:n energiaköyhyyden seurantaryhmän. Se parantaa energiaköyhyyttä koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen mittaamista, seuraamista ja jakamista.

Joulukuussa tuli voimaan lainsäädäntöä, jolla annetaan jäsenvaltiolle ja EU:lle energiaunionin hallintoa koskevat valmiudet. Sillä varmistetaan, että vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet ja ilmastonmuutostavoitteet saavutetaan, esittämällä poliittinen prosessi, jossa määritellään se, miten EU-maat ja komissio toimivat yhdessä.

Joulukuussa päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen myös uusista säännöistä EU:n sähkömarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Niillä lisätään kilpailua ja annetaan kuluttajille mahdollisuus osallistua aktiivisemmin markkinoille ja olla mukana puhtaaseen energiaan siirtymisessä. Lisäksi päästiin sopimukseen toimenpiteistä, joilla varmistetaan Euroopan kansalaisten parempi suoja kriittisiltä sähköntoimitusten katkoksilta, ja energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston roolin vahvistamisesta.

Muihin vuoden 2018 energiatehokkuustoimiin kuuluivat matalatehoisten halogeenilamppujen myyntikielto 1. syyskuuta alkaen, minkä ansiosta EU:n kuluttajat säästävät sähkölaskuissaan ja millä autetaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.

Energiaturvallisuus ja solidaarisuus

Energian toimitusten turvaaminen EU:n kuluttajille on olennainen osa energiaunionistrategiaa. Osana toimitusvarmuuden vahvistamiseen Baltian maissa tähtääviä toimia komission puheenjohtaja ja Latvian, Liettuan, Puolan ja Viron johtajat pääsivät sopimukseen Baltian maiden sähköverkon synkronoinnista Manner-Euroopan verkon kanssa vuoteen 2025 mennessä. Baltian maiden verkkojen täysimääräinen integroiminen muun Euroopan verkkoon on energiaunionin painopisteitä ja edistää merkittävästi EU:n yhtenäisyyttä ja energiaturvallisuutta.

EU:n kansalaisten valinnanvapaus kasvaa ja toimitukset ovat turvatumpia kilpailun ja energialähteiden monipuolistamisen ansiosta. Esimerkkinä tämän alan edistysaskeleesta voidaan mainita Bulgarian ja Serbian välisen kaasuyhdysputken toteuttamista koskeva yhteinen sitoumus, joka allekirjoitettiin toukokuussa. Tämä kaasuputki tarjoaa uuden toimitusreitin Serbian lisäksi myös muihin Kaakkois-Euroopan osiin.

Kesäkuussa Bulgarian ja Kreikan pääministerit allekirjoittivat poliittisen lausuman, jossa tuetaan kaasuyhdysputken rakentamista näiden kahden maan välille. Muihin tärkeisiin jäsenvaltioita yhdistäviin hankkeisiin kuuluvat kaasuyhdysputket Tanskan ja Puolan sekä Puolan ja Liettuan välillä.

Euroopan energia-alan solidaarisuus korostui Lissabonin huippukokouksessa heinäkuussa, kun Espanjan, Portugalin ja Ranskan johtajat sopivat toimista, joilla vahvistetaan Iberian niemimaan integroimista Euroopan energiamarkkinoihin. Komissio tukee tarvittavan infrastruktuurin rakentamista ja on investoinut ennätykselliset 578 miljoonaa euroa Biskajanlahden ylittävään voimajohtoon. Kyseessä on suurin energiainfrastruktuurihankkeelle koskaan myönnetty investointi Verkkojen Eurooppa -välineestä.

Komissio otti toukokuussa käyttöön venäläiseen Gazprom-yhtiöön kohdistuvat sitovat velvoitteet, jotta voidaan mahdollistaa ja taata vapaa kaasunsiirto kilpailukykyisin hinnoin Keski- ja Itä-Euroopan kaasumarkkinoilla.

Vuonna 2018 EU investoi 48,4 miljoonaa euroa kahdeksaan sähkö-, kaasu- ja älyverkkoinfrastruktuurihankkeeseen Verkkojen Eurooppa -välineestä. Yli 50 prosenttia kestävän energian ja liikenteen hankkeisiin vuosiksi 2014–2020 suunnitelluista määrärahoista (noin 32 miljardia euroa) on jo myönnetty hankkeille kentällä. EU tukee aktiivisesti useita alueita strategioiden kehittämisessä ja konkreettisten toimien täytäntöönpanossa niin teollisuuden muutosprosessissa olevia alueita koskevilla komission pilottitoimilla kuin siirtymävaiheessa olevia hiili- ja hiilidioksidivaltaisia alueita koskevalla aloitteella. Euroopan investointiohjelmalla autettiin edelleen vuonna 2018 Euroopan kansalaisia hankkimaan energiansa uusiutuvista lähteistä – ohjelmasta tuettujen kotitalouksien kokonaismäärä oli 7,4 miljoonaa. Joulukuussa komissio antoi Bulgarian Energy Holding -yritykselle ja sen tytäryhtiöille, kaasuntoimittaja Bulgargazille ja kaasuinfrastruktuurialalla toimivalle Bulgartransgazille (BEH-konserni) 77 miljoonan euron sakot näiden estettyä kilpailijoita pääsemästä Bulgarian keskeisiin kaasuinfrastruktuureihin EU:n kilpailusääntöjen vastaisesti.

Vuonna 2018 EU hyväksyi Belgiassa, Italiassa, Kreikassa, Puolassa, Ranskassa ja Saksassa kuusi sähköntuotantokapasiteettimekanismia, joilla on tarkoitus taata riittävä sähköntoimitus keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Kansainvälisellä tasolla komissio järjesti useita korkean tason kokouksia Iranin kanssa energiayhteistyön vahvistamiseksi osapuolten välillä. Yhdysvaltojen vetäydyttyä Iranin ydinvoimaa koskevasta yhteisestä kattavasta toimintasuunnitelmasta komissio korosti tässä haasteellisessa tilanteessa, että pakotteiden poistaminen oli olennainen osa ydinsopimusta.

Puheenjohtaja Juncker tapasi heinäkuussa Yhdysvaltain presidentti Trumpin Valkoisessa talossa, jossa he sopivat EU:n ja Yhdysvaltojen strategisen energiayhteistyön lujittamisesta. Erityisesti he sopivat pyrkivänsä yhdessä lisäämään nesteytetyn maakaasun tuontia EU:hun Yhdysvalloista energiahuollon monipuolistamiseksi ja energian toimitusvarmuuden parantamiseksi.

Vähähiiliseen talouteen siirtyminen

Päästöjen vähentäminen on investointi Euroopan talouden hyvinvointiin ja kestävyyteen. EU on jo hyvää vauhtia ylittämässä vuodeksi 2020 asetetun kasvihuonekaasupäästöjä koskevan tavoitteensa vähentää päästöjä 20 prosenttia. Päästöt vähenivät 22 prosenttia vuosina 1990–2017 samalla kun EU:n talous kasvoi 58 prosenttia.

EU:n Pariisissa antaman lupauksen täyttämiseksi tarvittava lainsäädäntökehys on jo voimassa. Koko talouden laajuinen vuoden 2030 tavoite on muunnettu EU:n päästökauppajärjestelmää ja sen ulkopuolisia aloja, kuten liikennettä, rakennuksia, jätteitä ja maataloutta, koskeviksi erityistavoitteiksi.

Lainsäätäjät hyväksyivät toukokuussa sitovat vuotuiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet EU:n jäsenvaltioille vuosiksi 2021–2030 päästökauppajärjestelmään kuulumattomille aloille, joiden osuus on lähes 60 prosenttia kaikista EU:n omista päästöistä. Lisäksi annettiin EU:n lainsäädäntöä maankäytöstä johtuvien päästöjen ja kasvihuonekaasuja sitovien vaikutusten sääntelemiseksi.

EU:n päästökauppajärjestelmää on tarkistettu vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Tällä uudistuksella lisätään päästövähennysten tahtia, puututaan jatkossakin hiilivuodon riskeihin ja autetaan energiaintensiivisiä teollisuudenaloja ja energia-alaa vastaamaan vähähiiliseen talouteen siirtymiseen liittyviin innovointi- ja investointihaasteisiin. Lainsäädännön tarkistamisen jälkeen tapahtunutta markkinakehitystä pidetään merkkinä siitä, että luottamus hiilimarkkinoiden keskeiseen asemaan EU:n ilmastotavoitteen toteuttamisessa kasvaa, ja markkinakehitys ohjaa teknologian muutosta.

Komissio esitti toukokuussa loputkin toimistaan, joilla on tarkoitus modernisoida Euroopan liikennesektoria (ks. myös 4 luku). Näihin kuuluvat kaikkien aikojen ensimmäiset hiilidioksidipäästönormit raskaille hyötyajoneuvoille. Ehdotuksen mukaan uusien kuorma-autojen keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen on oltava 15 prosenttia vähäisemmät vuonna 2025 kuin vuonna 2019, ja vuodeksi 2030 on ehdotettu vähintään 30 prosentin vähennystavoitetta. Näiden tavoitteiden ansiosta kuljetusyritykset – lähinnä pk-yrityksiä – voivat saada merkittäviä säästöjä polttoaineen kulutuksen vähentyessä. Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät joulukuussa poliittiseen yhteisymmärrykseen vahvoista säännöistä kevyiden hyötyajoneuvojen alan irrottamiseksi hiilestä ja modernisoimiseksi. Ne sopivat alustavasti uusista hiilidioksidipäästönormeista henkilö- ja pakettiautoille EU:ssa vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Uusien henkilöautojen päästöjen on oltava 37,5 prosenttia pienemmät ja uusien pakettiautojen päästöjen 31 prosenttia pienemmät vuonna 2030 kuin vuonna 2021. Tällä vauhditetaan siirtymistä puhtaaseen liikkuvuuteen valmistautuen ilmastoneutraaliuden toteutumiseen vuosisadan jälkipuoliskolla. Samalla tämä auttaa EU:ta toteuttamaan Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumuksensa ja parantaa kaikkien eurooppalaisten ilmanlaatua.

Muihin toimenpiteisiin lukeutuu kattava akkuja koskeva toimintasuunnitelma, joka auttaa luomaan kilpailukykyisen ja kestävän akkujen ”ekosysteemin” Euroopassa. Akut ovat yhtä tärkeitä 2000-luvun autoteollisuudelle kuin polttomoottori oli 1900-luvulla. On kulunut vuosi siitä, kun Euroopan komissio käynnisti EU:n akkualan yhteenliittymän, ja akkutuotannon aloittamisessa on Euroopassa edistytty merkittävästi. Ensimmäiset kokeilutuotantolaitokset ovat jo käynnissä. Euroopan komissio ehdotti myös uusia renkaiden merkintöjä, jotka voisivat auttaa eurooppalaisia kotitalouksia säästämään jopa 125 euroa autoa kohden vuodessa käyttämällä energiatehokkaimpia renkaita polttoainekustannusten vähentämiseksi.

Ilmansaasteiden torjunta

EU ryhtyi toukokuussa 2018 ratkaiseviin toimiin suojellakseen kansalaisia ilmansaasteilta ja esitteli tukitoimenpiteitä, joilla autetaan jäsenvaltioita pääsemään tavoitteisiinsa. Toimenpiteisiin kuuluu yhteistyön vahvistaminen jäsenvaltioiden kanssa puhdasta ilmaa koskevien vuoropuhelujen avulla ja EU:n rahoituksen käyttö ilmanlaadun parantamistoimien tukemiseen.

Lisäksi komissio nosti Euroopan unionin tuomioistuimessa kanteen Italiaa, Ranskaa, Romaniaa, Saksaa, Unkaria ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan. Tämä johtui siitä, että ne eivät olleet noudattaneet ilmanlaadun raja-arvoja eivätkä ryhtyneet asianmukaisiin toimenpiteisiin pitääkseen raja-arvojen ylittymisajat mahdollisimman lyhyinä.

Uusista päästötesteistä tuli syyskuussa pakollisia kaikille uusille autoille, ennen kuin ne voidaan myydä tai rekisteröidä tai ennen kuin niillä voidaan ajaa Euroopan teillä. Uusilla testeillä varmistetaan luotettavammat päästötulokset (todellisissa ajo-olosuhteissa) ja autetaan palauttamaan luottamus uusien autojen suorituskykyyn. Riippumattomat osapuolet, komissio mukaan luettuna, voivat tammikuusta 2019 lähtien suorittaa virallisesti tunnustettuja testejä akkreditoiduissa laboratorioissa ja tutkimuslaitoksissa päästötasojen testaamiseksi ajoneuvojen käyttöaikana (ks. myös 4 luku).

Komissio käynnisti syyskuussa perusteellisen tutkimuksen sen arvioimiseksi, ovatko BMW, Daimler ja VW (Volkswagen, Audi, Porsche) toimineet EU:n kilpailusääntöjen vastaisesti yhteistyössä välttääkseen kilpailun bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen päästöjen puhdistamiseen käytettävän teknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa.

Komissio hyväksyi vuonna 2018 useita tukitoimenpiteitä, joilla helpotetaan siirtymistä vähäpäästöiseen liikenteeseen. Nämä Portugalin ja Saksan ilmoittamat valtiontukiohjelmat koskivat vähäpäästöisten ajoneuvojen ostoon annettavaa tukea, tarvittavan latausinfrastruktuurin rakentamista ja vanhojen dieselkäyttöisten linja-autojen jälkiasennuksia.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin mukautuminen

Päästöjenvähentämistoimenpiteiden lisäksi EU on edelleen toteuttanut toimia ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin valmistautumiseksi ja mukautumiseksi. Kahdellakymmenelläviidellä jäsenvaltiolla on nykyisin strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen on integroitu EU:n rahoitusvälineisiin ja aloitteisiin, esimerkkinä kaupunginjohtajien ilmastosopimus, jonka tekemisestä tuli kuluneeksi 10 vuotta vuonna 2018. Marraskuussa julkaistussa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa EU:n strategiaa käsittelevässä raportissa korostetaan näitä ja muita saavutuksia mutta tuodaan myös esiin toimet, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan vähentää EU:n alttiutta ilmastovaikutuksille – niin sen rajojen sisällä kuin niiden ulkopuolellakin.

Kestävä rahoitus

Vuosittain tarvitaan noin 180 miljardin euron lisäinvestoinnit, jotta vuodeksi 2030 asetetut EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet saavutettaisiin. Komissio käynnisti kestävää rahoitusta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän suositusten pohjalta kestävää rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman ja esitti sen johdosta lainsäädäntöehdotuksia toukokuussa 2018. Ehdotettu muutos sellaisen uuden vertailuarvoluokan ottamiseksi käyttöön, joka käsittää vähähiilisyyden vertailuarvon ja myönteisen hiilivaikutuksen vertailuarvon, sekä kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamista koskeva asetusehdotus ovat edistyneet unionin lainsäädäntöprosessissa. Komissio on lisäksi ehdottanut ympäristön kannalta kestävän toiminnan yhtenäisen luokitusjärjestelmän luomista asteittain. Kun nämä säännöt on hyväksytty, finanssimarkkinoiden toimijoilla on vahva kannustin investoida kestävämmällä tavalla ja varmistaa avoimuus, jotta niin yhteisösijoittajat kuin vähittäissijoittajat voivat tehdä tietoisia valintoja investoinneissaan.

Toinen tärkeä askel otettiin lokakuussa, kun komissio ja Bill Gatesin johtama Breakthrough Energy perustivat uuden 100 miljoonan euron investointirahaston Breakthrough Energy Europe auttamaan innovatiivisia eurooppalaisia yrityksiä kehittämään ja tuomaan markkinoille uusia puhtaita energiateknologioita. Euroopathen komissio hyväksyi lisäksi EU:n talousarviosta 243 miljoonan euron suuruisen investointipaketin Life-ohjelmaan kuuluville hankkeille luonnon, ympäristön ja elämänlaadun tukemiseksi Euroopan siirtyessä kestävämpään ja vähähiilisempään tulevaisuuteen.

EU:n pitkän aikavälin talousarvio vuosiksi 2021–2027

Komissio on ehdottanut, että vähintään 25 prosenttia EU:n seuraavasta pitkän aikavälin talousarviosta (2021–2027) olisi osoitettava ilmastotavoitteisiin, jotta EU pystyisi saavuttamaan ilmastotavoitteensa. Se ehdottaa, että EU:n ympäristö- ja ilmastorahoituksen yhden pääkanavan eli Life-ohjelman rahoitusta lisättäisiin 60 prosenttia.

Energian alalla on tarkoitus tukea tällä seitsenvuotiskaudella 8,7 miljardilla eurolla investointeja Euroopan energiainfrastruktuuriverkkoon, jotta saataisiin valmiiksi kestävällä pohjalla oleva ja ilmastonmuutosta kestävä energiaunioni ja tuettaisiin siirtymistä puhtaaseen energiaan. Lisäksi 6,07 miljardia euroa on määrä kohdentaa kansainväliseen hankkeeseen, jonka tavoitteena on rakentaa ja ottaa käyttöön koelaitos, jolla testataan fuusioenergian toteutettavuutta puhtaana ja kestävänä energialähteenä. Lisäksi komissio ehdottaa EU:lle kunnianhimoisempia tavoitteita ympäristönhoidon ja ilmastotoimien alalla siten, että 40 prosenttia yhteisen maatalouspolitiikan kokonaisbudjetista odotetaan käytettävän ilmastotoimiin.

Teknologisiin läpimurtoihin investoiminen on ennakkoedellytys EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. Tarkistetussa EU:n päästökauppajärjestelmää koskevassa direktiivissä innovointirahastolla on yhteisvaikutuksia Horisontti Eurooppa -ohjelman, InvestEU-ohjelman ja muiden pitkän aikavälin talousarvioon kuuluvien EU:n ohjelmien kanssa. EU:n talousarvion lisäksi modernisaatiorahasto tarjoaa lisärahoitusta kymmenelle Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltiolle niiden energiajärjestelmien nykyaikaistamiseksi ja hiilestä irtautumiseksi. Uutta Life-ohjelmaa koskevassa ehdotuksessa Euroopan komissio esitti 5,45:tä miljardia euroa ympäristöä ja ilmastotoimia tukeville hankkeille eli lisäystä oli 1,95 miljardia euroa.

Saadaan sisämarkkinat toimimaan paremmin ihmisten ja yritysten kannalta

EU poisti edelleen vuonna 2018 esteitä tavaroiden ja palvelujen vapaalta liikkuvuudelta ja jakoi hyviä käytäntöjä vähittäiskaupan kehittämisen tueksi.

Komissio hyväksyi marraskuussa 2018 tiedonannon, jossa esitettiin tuore arvio sisämarkkinoiden tilanteesta ja kehotettiin jäsenvaltioita uudistamaan poliittinen sitoumuksensa niitä kohtaan. Jotta sisämarkkinoiden potentiaalia voidaan hyödyntää täysimääräisesti digitaaliaikana ja varmistaa talouden kestävä kasvu, niiden on toimittava asianmukaisesti ja kehityttävä nopeasti muuttuvan maailman mukana. Syvempi integraatio edellyttää tänä päivänä kuitenkin enemmän poliittista rohkeutta kuin 25 vuotta sitten, ja puheiden ja tekojen välisen kuilun kiinni kuromiseksi vaaditaan suurempia ponnistuksia. Tiedonannossa tuodaan esiin kolme pääalaa, joilla tarvitaan lisätoimia sisämarkkinoiden syventämiseksi ja lujittamiseksi. Komissio kehottaa jäsenvaltioita ensinnäkin olemaan valppaina EU:n sääntöjen täytäntöönpanossa, soveltamisessa ja valvonnassa ja varomaan uusien esteiden luomista. Toiseksi se kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään kaiken lainsäädännön, jota on ehdotettu sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Kolmanneksi se tuo esiin, että palvelujen, tavaroiden ja verotuksen alalla sekä verkkotoimialoilla taloudellista yhdentymistä voidaan edistää vielä merkittävästi, mikä vaatii poliittista rohkeutta ja päättäväisyyttä.

Komissio esitti myös tiedonannot EU:n investointiohjelmasta ja eurooppalaisista yhdenmukaistetuista standardeista. Ne osoittavat, miten komission aloitteilla helpotetaan ihmisten arkielämää, autetaan yrityksiä menestymään, pidetään Eurooppa houkuttelevana sijoituskohteena ja edistetään Euroopan arvoja, asemaa ja vaikutusta maailmassa.

EU on sopinut uusista säännöistä, joilla varmistetaan, että kansallisella sääntelyllä ei luoda tarpeettomia esteitä ammattihenkilöiden vapaalle liikkuvuudelle EU:ssa. Näin autetaan niitä 50:tä miljoonaa ihmistä (22 prosenttia Euroopan työvoimasta), jotka työskentelevät erityispätevyyttä edellyttävissä säännellyissä ammateissa, esimerkiksi insinööreinä, lakimiehinä ja arkkitehteinä. Vuodesta 2020 lähtien EU:n jäsenvaltioiden on arvioitava perusteellisesti suunnitellun lainsäädännön kustannukset ja hyödyt testaamalla, että se on oikeasuhteista ja perusteltua.

Eurooppalainen ammattikortti on ollut saatavilla tammikuusta 2016 lähtien, ja sen ansiosta pätevien ammattihenkilöiden on helpompi tarjota palveluja kaikkialla EU:ssa. Vuoden 2018 arvioinnissa kävi ilmi, että kortti, joka kattaa tällä hetkellä yleissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitajat, proviisorit, fysioterapeutit, kiinteistönvälittäjät ja vuoristo-oppaat, tarjoaa lisäarvoa perinteisiin tunnustamismenettelyihin verrattuna.

EU on myös tarkastellut rajoituksia vähittäiskaupan alalla, joka työllistää lähes 9 prosenttia Euroopan työvoimasta yli 3,6 miljoonassa yrityksessä. Verkkokaupan ja monikanavaisen vähittäiskaupan kehityksen myötä alalla on käynnissä dramaattinen muutos. Huhtikuussa komissio julkaisi esimerkkejä parhaista käytännöistä, jotta voitaisiin luoda avoimempi, yhdennetty ja kilpailukykyinen vähittäiskauppa-ala. Näihin sisältyi uusia lähestymistapoja kaupunkikeskusten elävöittämiseen. Komissio kannusti jäsenvaltioita varmistamaan, että sääntely on syrjimätöntä, perusteltua ja oikeasuhteista. Pienvähittäiskauppa-alan elvyttämistä ja uudenaikaistamista koskevassa oppaassa annetaan käytännön ehdotuksia tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi.

Parantaakseen oikeudenmukaisuutta elintarvikeketjussa ja vahvistaakseen viljelijöiden ja pienten yritysten asemaa komissio ehdotti vahingollisimpien epäterveiden kaupan käytäntöjen kieltämistä elintarvikeketjussa.

Joulukuussa Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen uusista säännöistä, joilla varmistetaan kaikkien EU:n viljelijöiden ja useimpien pienten ja keskisuurten elintarvikealan yritysten suojelu hyvän kauppatavan vastaisilta käytännöiltä.

Varmistaakseen, että sisämarkkinasääntöjä sovelletaan asianmukaisesti, komissio on pannut vireille rikkomusmenettelyjä jäsenvaltioita vastaan esimerkiksi ammatillisen pätevyyden tunnustamisen, julkisten hankintojen ja vähittäiskaupan alalla.

Työvoiman oikeudenmukainen liikkuvuus ja turvallisemmat työolot

Vuonna 2018 juhlistettiin työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevien perusasetusten 50-vuotispäivää. Tällä hetkellä noin 17 miljoonaa eurooppalaista asuu tai työskentelee muussa kuin kotijäsenvaltiossaan. Tämä on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin 10 vuotta sitten.

Komissio on ehdottanut Euroopan työviranomaisen perustamista. Sen tarkoituksena olisi tiedottaa kansalaisille ja yrityksille mahdollisuuksista asua, työskennellä tai toimia toisessa EU-maassa, vahvistaa yhteistyötä EU-maiden välillä sääntöjen oikeudenmukaista ja tehokasta täytäntöönpanoa varten ja sovitella ratkaisuja rajat ylittävissä kiistoissa. Tämä uusi elin on tarkoitus perustaa vuonna 2019. Sen perustaminen täydentää ehdotusta sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevien sääntöjen parantamisesta. Nämä säännöt ovat suojanneet kansalaisia jo 60 vuoden ajan. Molemmista ehdotuksista käydään neuvotteluja Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.

Palvelujen vapaan liikkuvuuden ja työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun välisen tasapainon löytäminen on keskeisellä sijalla uusissa säännöissä, joilla suojellaan niiden oikeuksia, jotka työnantaja lähettää työskentelemään tilapäisesti toiseen jäsenvaltioon. Niillä varmistetaan sama palkka samasta työstä samassa paikassa ja luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset ulkomaisille ja paikallisille yrityksille isäntämaassa.

Yhteinen digitaalinen palveluväylä – keskitetty asiointipiste verkossa

Vuonna 2018 hyväksyttiin asetus yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta, jotta sekä yksityishenkilöiden että yritysten on helpompi hoitaa asioita verkossa. Jatkossa kaikki hallinnolliset menettelyt, jotka voidaan hoitaa verkon kautta yhdessä EU-maassa, ovat käyttäjien saatavilla muissa EU-maissa EU:n kielellä, jota rajat ylittävät käyttäjät ymmärtävät. Verkkoon tulee saataville 21 tärkeää menettelyä, jotka liittyvät esimerkiksi syntymätodistuksen pyytämiseen ja auton rekisteröintiin. Järjestelmällä vähennetään valtioiden rajat ylittävää byrokratiaa ottamalla käyttöön yhden kerran periaate, jonka mukaan viranomaisten on hyödynnettävä kansalaisten ja yritysten jo toimittamia tietoja. Tästä voi koitua yrityksille yli 11 miljardin euron säästöt.

Vankka ja innovatiivinen teollisuuspohja

Vankka ja kilpailukykyinen teollisuuspohja on ratkaisevan tärkeä Euroopan talouden tulevaisuuden kannalta. EU:n uudistetulla teollisuuspolitiikan strategialla on tarkoitus antaa eurooppalaiselle teollisuudelle ja EU:n kansalaisille tilaisuus hyödyntää teollisuuden muutoksen, digitalisaation ja vähähiiliseen talouteen siirtymisen tarjoamia mahdollisuuksia.

Vuoden 2018 EU:n teollisuuspäivä osoitti, että Euroopan lähtökohdat ovat hyvät. EU osoitti jälleen kerran olevansa kärjessä puhtaaseen ja kestävään energiaan siirtymisessä. Se käynnisti ensimmäisen puhtaan energian teollisuusfoorumin, jonka puitteissa käsiteltiin kolmea toimialavetoista aloitetta, jotka liittyvät akkuihin, uusiutuviin energialähteisiin ja rakennusalaan.

EU esitteli 10 miljardin euron arvoisen palkinnon, joka myönnetään sähköajoneuvoihin tarkoitettujen innovatiivisten akkujen kehittämiseen, ja isännöi Industry 2030 -ryhmän ensimmäistä kokousta. Ryhmässä on 20 asiantuntijaa, jotka auttavat muovaamaan eurooppalaisen teollisuuden tulevaa visiota, ja se esittää suosituksia kesällä 2019.

EU:n innovointitulos on edelleen kohenemassa, mutta vuoden 2018 Euroopan innovaatioiden tulostaulu osoitti, että lisäponnistuksia tarvitaan Euroopan globaalin kilpailukyvyn varmistamiseksi. Suuntaus oli positiivinen useimmissa EU-maissa, etenkin Maltalla, Alankomaissa ja Espanjassa, ja Ruotsi oli edelleen EU:n innovointijohtaja. EU on saamassa kiinni tärkeimpiä kilpailijoita, kuten Kanadaa, Japania ja Yhdysvaltoja. Innovointikuilun kiinni kuromiseen ja johtoaseman säilyttämiseen Kiinaan nähden vaaditaan kuitenkin keskitettyjä ponnistuksia, joilla hyödynnetään Euroopan innovointipotentiaalia.

Euroopassa on tartuttava mahdollisuuksiin, joita teknologian nopea kehitys tarjoaa. Sen lisäksi, että EU on tukenut teollisuuden nykyaikaistamista aloitteilla, jotka liittyvät esimerkiksi tekoälyä koskeviin toimenpiteisiin ja verkottunutta ja automatisoitua liikkuvuutta koskevaan strategiaan, se on myös arvioinut, ovatko koneita ja tuotevastuuta koskevat nykyiset säännöt tarkoituksenmukaisia. Arvioinnin mukaan säännöt ovat tarkoituksenmukaisia uuden digitaaliteknologian ja innovatiivisten tuotteiden kannalta.

Verotuksen yksinkertaistaminen ja suojaaminen petoksilta

Hyvin toimivat sisämarkkinat tarvitsevat oikeudenmukaisia ja tehokkaita verosääntöjä. Tätä varten komissio on esittänyt marraskuusta 2014 lähtien 22 verotukseen liittyvää ehdotusta.

Maaliskuussa 2018 EU:n valtiovarainministerit hyväksyivät sääntöjä, joilla on tarkoitus lisätä avoimuutta aggressiivisen rajat ylittävän verosuunnittelun estämiseksi. Heinäkuusta 2020 lähtien veroalan välittäjien, kuten veroneuvojien, tilintarkastajien, pankkien ja lakimiesten, jotka tarjoavat asiakkailleen monimutkaisia valtioiden rajat ylittäviä rahoitusjärjestelyjä, joilla on mahdollista välttää veroja, on ilmoitettava näistä järjestelyistä veroviranomaisille.

Komissio on toteuttamassa mullistavinta alv-uudistusta neljännesvuosisataan. Se ehdotti lokakuussa 2017 perusperiaatteita EU:n yhtenäisen arvonlisäveroalueen perustamiseksi, jotta voitaisiin päästä eroon rajat ylittävistä alv-petoksista, jotka vaikuttavat arviolta 50 miljardin euron arvosta EU:n jäsenvaltioiden budjetteihin vuosittain. Toukokuussa 2018 komissio esitti yksityiskohtaisia teknisiä toimenpiteitä EU-maiden välisen kaupan verotukseen sovellettavien perusperiaatteiden täytäntöönpanoa varten.

Lokakuussa komissio otti tyytyväisenä vastaan tiedon, että EU-maat hyväksyivät uusia välineitä EU:n alv-järjestelmässä olevien aukkojen tukkimiseksi. Marraskuussa 2018 voimaan tulleiden sääntöjen myötä EU-maat voivat vaihtaa aiempaa enemmän tietoja ja tehdä tiiviimpää yhteistyötä rikollisjärjestöjen vastaisessa toiminnassaan.

Tulliliiton 50-vuotisjuhlat

Vuonna 2018 tulliliitto täytti 50 vuotta. EU:n sisämarkkinat, joiden ansiosta yritykset voivat sijoittautua EU:hun myydäkseen tavaroitaan ja voivat investoida kaikkialla EU:ssa ilman sisärajoja, eivät olisi mahdollisia ilman tulliliiton tarjoamaa tullitonta ympäristöä.

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten rooli ja vastuualueet ovat kasvaneet viimeisten 50 vuoden aikana. Heinäkuussa julkaistiin ensimmäinen kaksivuotiskertomus unionin tulliliiton ja sen hallinnoinnin kehittämisen edistymisestä, ja sen jälkeen EU:n jäsenvaltiot allekirjoittivat EU:n tullihallintojen peruskirjan. Siinä vahvistetaan yhteiskunnan suojelua, kaupan helpottamista ja yhtenä hallintona toimimista koskevat periaatteet nyt ja tulevaisuudessa.

Paremmat rahoituspalvelut

Nykyisten sääntöjen mukaan euroalueen asukkaiden tai yritysten kannalta ei ole mitään eroa siinä, onko euromääräinen maksutapahtuma suoritettu omassa maassa vai toisessa euroalueen jäsenvaltiossa. EU haluaa, että euroalueen ulkopuolisissakin maissa asuviin eurooppalaisiin sovellettaisiin samoja ehtoja, kun he suorittavat valtioiden rajat ylittäviä maksuja euroalueella. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio pääsivät joulukuussa poliittiseen yhteisymmärrykseen ehdotuksesta, jonka ansiosta euromääräisistä maksuista tulee edullisempia kaikkialla EU:ssa ja valuutan muuntamiseen liittyvistä maksuista tulee oikeudenmukaisempia kuluttajien kannalta.

Toukokuussa esitetyllä EU:n liikennevakuutussääntöjä koskevalla ehdotuksella pyritään suojaamaan paremmin liikenneonnettomuuksien uhreja ja parantamaan vakuutuksenottajien oikeuksia. Uusilla säännöillä varmistetaan, että liikenneonnettomuuksien uhrit saavat heille kuuluvan täyden korvauksen, vaikka vakuutuksenantaja olisi maksukyvytön.

Parempi kuluttajansuoja vakuutustuotteisiin

EU:n kuluttajien tilanne on selkeämpi, kun vakuutustuotteiden jakelua koskevia uusia sääntöjä ryhdyttiin soveltamaan lokakuussa. Kuluttajansuoja vahvistuu, kun vakuutustuotteiden myyntitapoja koskevia sääntöjä lujitetaan. Lujitettujen sääntöjen odotetaan hyödyttävän vakuutuksenottajien lisäksi myös vakuutusyhtiöitä ja vakuutuspalvelujen tarjoajia.

Tasapuolisten toimintaedellytysten takaaminen sisämarkkinoilla

Komission tehtävä yrityskeskittymiä valvovana kilpailuviranomaisena on varmistaa, ettei EU:n kansalaisilta viedä kilpailun aikaansaamia etuja, kuten alempia hintoja, kuluttajien suurempaa valinnanvaraa ja laajempaa tuoteinnovointia.

Vuonna 2018 komissio hyväksyi tietyin edellytyksin, että Bayer ostaa Monsanton. Osapuolet sopivat ratkaisevansa kaikki havaitut kilpailuongelmat – etenkin seuraukset, joita tällä yrityskeskittymällä on tulevaan innovointiin – kattavilla korjaustoimilla, joihin sisältyy luopuminen asiaan liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

Komissio myös tutkii aktiivisesti kartelleja ja määrää niistä mittavia sakkoja. Komission sakkolievennys- ja sakkovapautusohjelman puitteissa yritykset voivat tarjota sisäpiirinäyttöä vastineeksi sakkolievennyksistä. Vuonna 2018 komissio määräsi kahdeksalle kondensaattoreiden tuottajalle (kondensaattoreita käytetään älypuhelimissa ja muissa laitteissa) 254 miljoonan euron sakot yhdessä sakkovapautuksen hakijan kanssa osallistumisesta kartelliin. Komissio määräsi myös neljälle autojen merikuljetukseen tarkoitetulle alukselle 395 miljoonan euron sakot ja kolmessa erillisessä kartelleja koskevassa sovintomenettelyssä autonosien toimittajille 151 miljoonan euron sakot.

EU:n valtiontukien valvonnan tehtävänä on varmistaa, että EU-maat eivät anna joillekin yrityksille muita suotuisampaa verokohtelua. Kesäkuussa komissio totesi, että Luxemburg antoi kahdelle Engie-ryhmään kuuluvalle yritykselle mahdollisuuden välttää verojen maksaminen lähes kaikesta voitosta. Luxemburgin on nyt perittävä takaisin noin 120 miljoonaa euroa maksamattomia veroja. Lokakuussa komissio päätteli, että Slovakian 125 miljoonan euron investointituki Jaguar Land Roverille on EU:n valtiontukisääntöjen mukaista. Tuella edistetään Nitran alueen kehittämistä vääristämättä kilpailua kohtuuttomasti sisämarkkinoilla.

Joulukuussa komissio hyväksyi 1,75 miljardin euron valtiontuen, jolla tuetaan yksityissektorin tekemää 6 miljardin euron sijoitusta tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin mikroelektroniikan alalla, joka on yksi Euroopan talouden kehitystä vauhdittavista keskeisistä teknologia-aloista. Tämän Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen toteuttaa noin 30 yritystä neljässä jäsenvaltiossa yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden ja korkeakoulujen kanssa. Hankkeella on merkittäviä heijastusvaikutuksia muihin yrityksiin kaikkialla EU:ssa.

Joulukuussa komissio vahvisti, että Gibraltarin yhtiöverovapautusjärjestelmä korkojen ja rojaltien osalta samoin kuin viisi muuta veropäätöstä ovat vastoin EU:n valtiontukisääntöjä. Edunsaajien on nyt palautettava maksamattomia veroja Gibraltarille noin 100 miljoonan euron edestä.

Turvallinen, puhdas ja verkottunut liikkuvuus

EU on siirtymässä puhtaaseen ja kestävään liikkuvuuteen terveyden ja ympäristön suojelemiseksi ja EU:n teollisuuden kilpailukyvyn edistämiseksi.

Vuonna 2018 EU:ssa saatiin päätökseen prosessi, jolla varmistetaan, että autonvalmistajat noudattavat tiukasti kaikkia EU:n turvallisuus-, ympäristö- ja tuotantovaatimuksia. Uudistusta ehdotettiin dieselgate-skandaalin jälkeen, ja sillä täydennetään puhtaaseen, kestävään ja kilpailukykyiseen autosektoriin liittyviä EU:n laajempia toimia. Uusilla säännöillä, joita sovelletaan vuodesta 2020 lähtien, kohotetaan merkittävästi ajoneuvotestauksen laatutasoa ja lisätään sen riippumattomuutta, lisätään EU:n markkinoilla jo olevien autojen tarkastuksia ja vahvistetaan järjestelmää Euroopan tason valvonnalla.

Osana Eurooppa liikkeellä -aloitetta EU on esittänyt lopullisia toimenpiteitä, joilla on tarkoitus nykyaikaistaa Euroopan kuljetusjärjestelmää, jotta kaikki eurooppalaiset hyötyisivät turvallisemmasta liikenteestä, vähemmän saastuttavista ajoneuvoista ja edistyneemmistä teknologisista ratkaisuista.

Ajoneuvojen turvallisuussääntöjen uudistuksen mukaan kaikissa markkinoille saatettavissa uusissa ajoneuvomalleissa on oltava uusinta kehittynyttä turvatekniikkaa, kuten hätäjarrutusjärjestelmä ja älykäs nopeusavustin. Tähän liittyvät toimet, joilla pyritään tekemään tieinfrastruktuurista turvallisempaa. Ehdotukset ovat nyt jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin käsiteltävinä.

Myös vaarallisen tieinfrastruktuurin aiheuttamiin riskeihin puututaan järjestelmällisesti. Tähän sisältyvät myös loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien kuten pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden riskit. Ehdotuksilla autetaan jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä parantaa tieturvallisuutta. Erityisesti autetaan tieturvallisuustasoltaan heikompia maita kuromaan kiinni eroa niihin, joissa taso on korkeampi.

Verkkoyhteyksillä varustettujen ja automatisoitujen autojen käyttöönotto voi tehdä liikenteestä turvallisempaa, puhtaampaa, osallistavampaa ja tehokkaampaa. Vuoden 2018 strategialla on tarkoitus varmistaa, että EU:ssa kehitetään keskeistä teknologiaa ja infrastruktuureja ja että ne ovat turvallisia.

Vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopuminen

Komissio käynnisti heinäkuussa julkisen kuulemisen kesäaikasäännöksistä Euroopan parlamentin pyynnöstä ja vastauksena yhä lukuisampien kansalaisten ja jäsenvaltioiden huoleen asiasta. Kuulemiseen saatiin noin 4,6 miljoonaa vastausta, mikä on kaikkien aikojen suurin määrä. Kuulemiseen vastanneista 84 prosenttia kannatti kesä-/talviaikaan siirtymisen lopettamista. Alkuperäinen syy, jonka vuoksi jäsenvaltiot ottivat järjestelyn käyttöön 1970-luvulla (pääasiassa energiansäästö), on menettänyt merkitystään, kun käyttöön on saatu uutta tekniikkaa energiankulutuksen vähentämiseksi.

Tämänhetkisellä EU:n lainsäädännöllä yhdenmukaistetaan kellonajan siirrot kaikissa jäsenvaltioissa, jotta vältetään häiriöt sisämarkkinoilla. Saman tavoitteen mukaisesti komissio esitti syyskuussa ehdotuksen kellonaikojen siirron lopettamisesta vuodenaikojen mukaan. Ehdotuksessa kehotettiin jäsenvaltioita valitsemaan normaaliaika (mikä kuuluu kansalliseen toimivaltaan) koordinoidusti riippumatta siitä, haluavatko ne, että maan tuleva pysyvä normaaliaika on sama kuin tämänhetkinen kesäaika vai pysyykö se ennallaan (nykyinen talviaika). Ehdotus on nyt neuvoston ja Euroopan parlamentin käsiteltävänä.

Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja ja väärennösten torjunta

EU:n yritykset joutuvat kilpailemaan yhä enemmän innovoinnin, luovuuden ja laadun aloilla, ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu on voimakas väline kaikkien yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukyvyn kasvattamiseksi.

Auttaakseen Euroopan lääkeyhtiöitä hyödyntämään nopeasti kasvavien globaalien markkinoiden mahdollisuuksia ja edistääkseen työllisyyttä, kasvua ja investointeja EU:ssa komissio esitti teollis- ja tekijänoikeussääntöjen muutosehdotuksen, jolla on tarkoitus parantaa EU:hun sijoittautuneiden lääkeyhtiöiden kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.

Mainosala yhdisti voimansa torjuakseen väärennöksiä ja jäljennöksiä allekirjoittamalla vapaaehtoisen sopimuksen, jolla vähennetään sellaisten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten mainostuloja, jotka rikkovat tekijänoikeuksia tai jakelevat väärennöksiä.

Kesäkuussa tulivat voimaan uudet EU-säännöt, joilla suojataan liikesalaisuuksia. Muutoksilla torjutaan epätervettä kilpailua ja kannustetaan yhteistyöhön perustuvaa innovointia ja arvokkaan osaamisen jakamista, jotta EU:sta tulisi voimakkaampi ja kilpailukykyisempi talousalue.

Nykyaikaiset ja kestävät julkiset hankinnat

Yli 250 000 viranomaista EU:ssa käyttää noin 2 biljoonaa euroa – 14 prosenttia EU:n BKT:sta – vuodessa palvelu-, urakka- ja tavarahankintoihin. Komissio toteutti vuonna 2018 jatkotoimia, jotka liittyivät sen strategiaan paremman vastineen saamisesta veronmaksajien rahoille innovatiivisemman, kestävämmän, osallistavamman ja kilpailukykyisemmän talouden edistämiseksi. Se julkaisi ohjeita, joilla kannustetaan ostajia käyttämään julkisia hankintoja välineenä innovoinnin edistämiseen, ja julkaisi kansallisille viranomaisille tarkoitetun suosituksen, jonka tarkoituksena on tukea pk-yrityksiä ja helpottaa niiden osallistumista puolustusalan hankintoihin. Erillisillä ohjeilla autetaan välttämään yleisimmät virheet hankkeissa, joiden rahoitukseen osallistuvat Euroopan rakenne- ja investointirahastot.

EU:n pitkän aikavälin talousarvio vuosiksi 2021–2027

Komissio ehdotti kesäkuussa 2018 uutta 4 miljardin euron ohjelmaa, jolla lisätään kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia ja parannetaan kuluttajansuojaa ja annetaan Euroopan pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuus hyödyntää täysimääräisesti hyvin toimivia sisämarkkinoita. Uudella ohjelmalla lujitetaan sisämarkkinoiden hallintotapaa, tuetaan yritysten kilpailukykyä ja edistetään ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä sekä eläinten hyvinvointia.

Pankkiunionin toteuttaminen

Pankkiunionin toteuttaminen on merkittävä askel EU:n talous- ja rahaliiton syventämisessä. Riskien vähentäminen EU:n rahoitusalalla on jatkunut tasaiseen tahtiin vuodesta 2014 lähtien, ja sen pitäisi tasoittaa tietä riskien jakamiselle eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän kautta. Euroopan komissio ehdotti vuonna 2015 koko euroalueen kattavaa järjestelmää kansallisten talletusvakuusjärjestelmien täydentämiseksi. EU:n lainsäädännöllä varmistetaan jo, että jos pankki ajautuu maksukyvyttömyyteen, kaikilla talletuksilla on suoja enintään 100 000 euroon asti. Järjestelmä tarjoaisi yhden rahaston kautta vahvemman ja yhtenäisemmän vakuusturvan euroalueella.

EU:n johtajat sopivat joulukuussa pankkiunionin kriisinratkaisurahastoa tukevan varautumisjärjestelyn yksityiskohdista. Varautumisjärjestely toteutetaan Euroopan vakausmekanismin välityksellä, ja sillä vahvistetaan luottamusta EU:n pankkijärjestelmään. Järjestely otetaan käyttöön viimeisenä keinona merkittävissä pankkien kriisinratkaisutapauksissa.

Pankkisektorin riskit ovat vähentyneet EU:ssa huomattavasti viime vuosina. Euroopan keskuspankin valvonnassa olevat pankit ovat kasvattaneet pääomaansa 234 miljardia euroa vuodesta 2014 lähtien, ja niillä on paljon aiempaa suuremmat maksuvalmiuspuskurit. Joulukuussa 2018 sovittiin uusista säännöistä, joilla vahvistetaan entisestään pankkien häiriönsietokykyä ja niiden mahdollisuuksia poistua markkinoilta ilman veronmaksajille koituvia kustannuksia.

Lisäksi järjestämättömien lainojen – eli lainojen, joiden ottaja on kykenemätön tai haluton maksamaan pankkilainaansa – osuus on pienentynyt merkittävästi, myös niissä jäsenvaltioissa, joissa osuus oli erityisen suuri. Euroopan pankkivalvontaviranomaisen marraskuussa koordinoima EU:n laajuinen pankkisektorin stressitesti osoitti, että Euroopan pankit selviytyivät aiempaa paremmin makrotalouden häiriöistä. Testi kattoi 48 Euroopan suurinta pankkia, joista 33 on suoraan Euroopan keskuspankin valvonnassa, ja noin 70 prosenttia euroalueen pankkien varoista.

Komissio teki maaliskuussa 2018 ehdotuksia lainsäädännöksi, jolla puututtaisiin jäljellä oleviin järjestämättömiin lainoihin ja estettäisiin niiden mahdollinen kasautuminen tulevaisuudessa. Lisäksi luotaisiin valtionvelkakirjavakuudellisten arvopapereiden käyttöönoton mahdollistavat puitteet, joiden myötä pankkien hallussa olevia valtion joukkovelkakirjasalkkuja voitaisiin hajauttaa laajemmin. Järjestämättömiä lainoja koskevissa ehdotuksissa saavutettiin edistystä, kun päästiin yksimielisyyteen erityisesti yhdestä keskeisestä osatekijästä: sen varmistamisesta, että pankeilla on riittävästi varoja kattamaan tulevista järjestämättömistä lainoista aiheutuvat tappiot. Kaksi muuta osatekijää edellyttää vielä lisätoimia: nopeutetaan lainavakuuksien realisoimista ilman oikeudenkäyntiä ja kehitetään edelleen järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoita, joilla pankit voivat myydä tällaisia lainoja luotonhallinnoijille ja sijoittajille.

Jäsenvaltioiden edistyminen kohti euron käyttöönottoa

Toukokuussa julkaistiin Euroopan komission joka toinen vuosi laatima arvio tiettyjen jäsenvaltioiden valmiudesta ottaa euro käyttöön valuuttanaan. Lähentymiskehityksen arviointi muodostaa perustan EU:n neuvoston päätökselle siitä, täyttääkö jäsenvaltio euroalueeseen liittymisen edellytykset. Lähentymiskehityksen arviointi, joka julkaistaan yhtä aikaa Euroopan keskuspankin laatiman erillisen arvioinnin kanssa, kattaa seuraavat seitsemän jäsenvaltiota, jotka ovat sitoutuneet ottamaan euron käyttöön, mutta eivät ole vielä tehneet sitä: Bulgaria, Tšekki, Kroatia, Unkari, Puola, Romania ja Ruotsi.

Vaikka kyseisissä seitsemässä jäsenvaltiossa nimellinen lähentyminen on ollut yleisesti ottaen huomattavaa, arvioinnissa todettiin, ettei yksikään niistä täytä tällä hetkellä kaikkia yhteisen valuutan käyttöön ottamisen muodollisia ehtoja. Bulgaria ja Kroatia täyttävät kaikki lähentymisperusteet valuuttakurssikriteeriä lukuun ottamatta, mutta arvioinnin mukaan ainoastaan Kroatian lainsäädäntö on täysin yhteensopiva talous- ja rahaliiton sääntöjen kanssa.

Muiden tekijöiden tarkastelussa todettiin, että euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot ovat yleisesti ottaen hyvin integroituneita EU:ssa niin taloudellisesti kuin rahoituksellisestikin. Joissakin niistä esiintyy kuitenkin edelleen makrotaloudellisia haavoittuvuustekijöitä ja/tai niillä on haasteita, jotka liittyvät niiden liiketoimintaympäristöön ja institutionaaliseen kehykseen. Nämä haasteet saattavat vaarantaa lähentymisprosessin kestävyyden.

Komissio on sitoutunut tukemaan jäsenvaltioita euron käyttöönoton valmisteluissa. Komissio voi antaa rakenneuudistusten tukiohjelmaansa sisältyvän erillisen menettelyn kautta kohdennettua tukea niille jäsenvaltioille, jotka haluavat ottaa euron käyttöön, jos ne pyytävät sitä. Lähentymisen toteutuminen ja vahvojen talouden rakenteiden luominen ovat ratkaisevan tärkeitä koko EU:n vaurauden ja euroalueen moitteettoman toiminnan kannalta.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisääminen talous- ja rahaliitossa

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitetään toimivien ja oikeudenmukaisten työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien keskeiset periaatteet. Vaikka vahva keskittyminen työllisyyteen ja sosiaaliseen tuloskuntoon on erityisen tärkeää selviytymiskyvyn parantamiseksi ja talous- ja rahaliiton syventämiseksi, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttaminen on yhteinen poliittinen sitoumus, ja siitä ovat vastuussa sekä unioni että jäsenvaltiot oman toimivaltansa puitteissa.

Vahva sosiaalinen ulottuvuus on olennainen osa talous- ja rahaliittoa. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista yhteisen julistuksen marraskuussa 2017. Se antaa suuntaa uusien sosiaalisten haasteiden ratkaisemiselle yhteiskuntien nykyaikaisuuden, osallistavuuden ja kilpailukykyisyyden varmistamiseksi.

Vaikka nykyiset joustavammat työjärjestelyt tarjoavat uusia työmahdollisuuksia erityisesti nuorille, ne saattavat aiheuttaa taloudellista epävarmuutta ja eriarvoisuutta. Komissio haluaa sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden mukaisesti varmistaa, että kaikilla ihmisillä on tasavertaiset mahdollisuudet täysipainoiseen työntekoon, asianmukaiset työolot ja riittävä sosiaalinen suojelu työsopimuksen tyypistä riippumatta.

Varsinaista pilaria koskevan ehdotuksen ohella Euroopan komissio ehdotti vuosina 2017 ja 2018 erityisiä aloitteita sen toteuttamiseksi.

Esimerkiksi maaliskuussa komissio ehdotti sosiaalista oikeudenmukaisuutta käsittelevää pakettia, jossa on Euroopan työviranomaista koskevia ehdotuksia. Työviranomainen varmistaisi, että työvoiman oikeudenmukaista liikkuvuutta koskevat EU-säännöt pannaan täytäntöön oikeudenmukaisesti, yksinkertaisesti ja tehokkaasti (ks. myös 4 luku).

Sosiaalista oikeudenmukaisuutta käsittelevään pakettiin sisältyy myös ehdotus neuvoston suositukseksi sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta. Ministerit saavuttivat ehdotuksesta poliittisen yhteisymmärryksen joulukuussa. Suosituksen tarkoituksena on tukea epätyypillisissä työsuhteissa olevia ihmisiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia, joille sosiaaliturvajärjestelmät eivät heidän ammattiasemansa takia anna riittävää suojaa ja jotka ovat näin ollen alttiita suuremmalle taloudelliselle epävarmuudelle.

Suositus kattaa työttömyyttä, sairautta ja terveydenhuoltoa, äitiys- tai isyyslomaa, työtapaturmia ja ammattitauteja, vammautumista ja vanhuutta koskevat sosiaaliturvajärjestelmät. Tavoitteena on kannustaa EU-maita varmistamaan, että kaikki epätyypillisissä työsuhteissa olevat työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat voivat liittyä sosiaaliturvajärjestelmiin ja osallistua niiden rahoittamiseen, jolloin virallista kattavuutta koskevat puutteet korjaantuvat. Lisäksi tavoitteena on antaa heille mahdollisuus kerryttää ja hyödyntää asiaankuuluvia sosiaalietuuksia järjestelmän jäseninä sekä lisätä sosiaaliturvajärjestelmien ja oikeuksien avoimuutta.

Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen

Komissio esitti vuonna 2017 ehdotuksen uudeksi direktiiviksi, jolla parannetaan työssä käyvien vanhempien ja omaistaan hoitavien mahdollisuutta työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen. Aloite on yksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin keskeisistä tuloksista, ja siinä asetetaan useita uusia tai tiukempia vähimmäisvaatimuksia, jotka koskevat isyyslomaa, vanhempainvapaata ja omaishoitovapaata sekä joustavia työjärjestelyjä. Euroopan parlamentin ja neuvoston väliset neuvottelut ovat käynnissä, ja asiassa päästiin alustavaan yhteisymmärrykseen joulukuussa.

Avoimet ja ennustettavat työolot

Jäsenvaltiot pääsivät kesäkuussa 2018 yhteisymmärrykseen komission ehdotuksesta direktiiviksi, joka koskee avoimia ja ennakoitavia työoloja. Ehdotuksella pyritään varmistamaan, että uudenaikaisten ja joustavien työmarkkinoiden myötä jokaiselle työntekijälle EU:ssa tiedotetaan kirjallisesti hänen työsuhteensa perusehdoista. Lisäksi sillä annetaan kaikille työntekijöille, myös epätyypillisissä työsuhteissa oleville, uusia oikeuksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston väliset neuvottelut olivat käynnissä vuoden 2018 lopussa.

Työllisyyshaasteiden ja sosiaalisten haasteiden ratkaiseminen

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari oli keskeisessä asemassa vuoden 2018 talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa. Niinpä jäsenvaltioille annetuissa suosituksissa painotettiin aiempaakin enemmän työllisyyshaasteita ja sosiaalisia haasteita. Yhteisen työllisyysraportin luonnoksessa esitettiin uusi sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu, jolla seurataan suuntauksia ja tuloksia EU:n eri jäsenvaltioissa sosiaalisten oikeuksien pilariin kuuluvien 20 periaatteen kolmella osa-alueella, jotka ovat yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot ja sosiaalinen suojelu ja osallisuus.

Koska talousnäkymät ovat myönteiset, vuoden 2018 maakohtaisissa suosituksissa pyritään edistämään tulevaisuuteen suuntautuvaa lähestymistapaa ja keskitytään luomaan perusta kestävälle ja osallistavalle pitkän aikavälin kasvulle. Tavoitteen saavuttamiseksi on olennaista, että siihen sitoudutaan kaikilla tasoilla, myös työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Neuvosto hyväksyi suositukset heinäkuussa.

Jäsenvaltioiden uudistusten tukeminen

Vaikka Euroopan talous on vahvistunut ja se on vakaalla kasvu-uralla, uudet rakenneuudistukset ovat tarpeen, jotta taloudesta tulisi vakaampi, osallistavampi, tuottavampi ja häiriönsietokykyisempi.

Näiden uudistuspyrkimysten tukemiseksi komissio perusti vuonna 2015 rakenneuudistusten tukipalvelun, joka auttaa jäsenvaltioita uudistusten valmistelussa, suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tuki myönnetään yksinomaan pyynnöstä, ja se mukautetaan kunkin jäsenvaltion tarpeisiin.

Palvelun kysyntä on ylittänyt odotukset selvästi. Tähän mennessä palvelu on ollut rakenneuudistusten tukiohjelman tai muiden lähteiden kautta mukana lähes 500:ssa teknisen tuen hankkeessa 25 jäsenvaltiossa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että jäsenvaltioita autetaan uudistamaan koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmiä, modernisoimaan julkista varainhoitoa, uudistamaan verohallintoa, lisäämään julkishallinnon ja oikeusjärjestelmien tehokkuutta, kehittämään digitaalitaloutta, luomaan yrityksille suotuisia liiketoimintaympäristöjä ja parantamaan rahoituksen saatavuutta.

Esimerkiksi Kroatian oikeusministeriötä tuettiin sen pyrkimyksissä parantaa maan tuomioistuinten hallintoa ja tukea näin oikeusjärjestelmän tehostamista ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista. Komissio tukee myös Slovakiaa sen pyrkimyksissä parantaa terveydenhuoltojärjestelmänsä tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä Latviaa keskipitkän aikavälin verostrategian toteuttamisessa. Tukea on annettu myös Bulgarialle avuksi yrityksille suotuisamman liiketoimintaympäristön luomisessa ja Baltian maille avuksi alueen pääomamarkkinoiden toiminnan parantamisessa.

Koska jäsenvaltiot ovat yhä kiinnostuneempia tästä tuesta, komissio ehdotti joulukuussa 2017 rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituksen lisäämistä. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät ehdotuksen vuonna 2018, ja näin ollen ohjelman kokonaismäärärahat nousevat vuoteen 2020 mennessä 222,8 miljoonaan euroon. Tämän ansiosta EU voi vastata jäsenvaltioiden suureen tuentarpeeseen.

Tasapuolinen kilpailu

Valtiontukien valvonta pankkialalla on viime vuosikymmenen aikana vaikuttanut merkittävästi EU:n pankkialan tervehdyttämiseen, sillä valtiontuen saamisen edellytyksenä on ollut, että pankit siivoavat taseensa ja toteuttavat uudelleenjärjestelyjä. Komissio on auttanut ratkomaan EU:n pankkien jäljellä olevia kriisin jälkeisiä ongelmia.

Kyproksessa komissio hyväksyi valtiontuen, jolla rahoitetaan Cyprus Cooperative Bankin poistumista markkinoilta hyvässä järjestyksessä, mihin sisältyy pankin joidenkin osien myynti Hellenic Bankille sekä 6 miljardin euron suuruisten järjestämättömien lainojen poistaminen. Kypros sitoutui tässä yhteydessä uudistamaan oikeudellista kehystään, edistämään järjestämättömiin lainoihin liittyvien ongelmien ratkaisemista ja vähentämään veronmaksajille koituvia kustannuksia. Italiassa Banca Monte dei Paschi -pankki onnistui osana rakenneuudistussuunnitelmaansa pääsemään eroon 24,6 miljardin euron arvoisista ongelmaluotoista vuonna 2016 perustetun tuista riippumattoman italialaisen takuujärjestelmän (GACS) avulla. Tammikuun ja syyskuun 2018 välisenä aikana toteutettiin vielä yhdeksän muuta markkinaehtojen mukaista GACS-transaktiota, joilla Italian pankkijärjestelmästä poistettiin vielä yhteensä 14,4 miljardin euron arvosta ongelmaluottoja.

Komissio saattoi myönteiseen päätökseen myös slovenialaisen Nova Ljubljanska Bankan vuonna 2013 saamaa valtiontukea koskevan tutkinnan, kun se hyväksyi Slovenian ehdottamat toimenpiteet, joilla varmistetaan, että pankista tulee elinkelpoinen toimija Slovenian pankkimarkkinoille.

Komissio hyväksyi vuonna 2018 saksalaisen HSH Nordbankin myynnin yksityisille sijoittajille ilman lisätukea. Useimmat niistä pankeista, joita veronmaksajat tukivat kriisin aikana rahoitusjärjestelmän vakauden nimissä, ovat poistumassa valtiontukimenettelystä ja muuttumassa jälleen houkutteleviksi yksityisten markkinatoimijoiden kannalta.

Valtiontukien valvonta pankkialalla säilyttää jatkossakin riippumattoman roolinsa oikeudenmukaisen ja kilpailukykyisen rahoitussektorin varmistamisessa tiiviissä yhteistyössä pankkiunioniin kuuluvan pankkialan kriisinratkaisukehyksen kanssa.

Euron kansainvälisen aseman vahvistaminen

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ilmoitti unionin tilasta syyskuussa pitämässään puheessa suunnitelmista tehdä uusia aloitteita euron kansainvälisen aseman vahvistamiseksi. Komissio ilmoitti joulukuussa ehdotuksista, jotka ovat osa Euroopan sitoutumista avoimeen, monenväliseen ja sääntöihin perustuvaan globaaliin talouteen. Niillä voidaan tuottaa Euroopan kansalaisille ja yrityksille konkreettisia etuja, kuten alentaa kaupankäynnin kustannuksia, lisätä valinnanvaraa, parantaa rahoituksen saatavuutta, lisätä autonomiaa ja parantaa globaalin rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä. Ehdotusten keskiössä ovat aloitteet, joilla lisätään euron houkuttelevuutta kansainvälisenä valuuttana parantamalla Euroopan talouden häiriönsietokykyä sekä sen rahoitusmarkkinoiden syvyyttä, likviditeettiä ja suorituskykyä ja erityisesti toteuttamalla pääomamarkkinaunioni. Ehdotuksessa kehotetaan myös hyödyntämään euroa enemmän strategisilla aloilla, joihin kuuluvat esimerkiksi energia, raaka-aineet ja liikenne. Lisäksi kehotetaan yhtenäistämään euroalueen edustusta kansainvälisissä yhteyksissä.

EU:n pitkän aikavälin talousarvio vuosiksi 2021–2027

Euroopan komissio esitti toukokuussa 2018 kaksi ehdotusta, jotka osoittavat, miten EU:n seuraava pitkän aikavälin talousarvio (2021–2027) voisi edistää vakautta, lähentymistä ja yhteenkuuluvuutta euroalueella ja koko EU:ssa ja parantaa samalla talouden suorituskykyä ja häiriönsietokykyä.

Ehdotetulla uudistusten tukiohjelmalla tuetaan ensisijaisia uudistuksia kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Ohjelman kokonaisrahoitus on 25 miljardia euroa. Siinä on kolme osaa: uudistusten toteuttamisen tukiväline, josta annetaan rahoitustukea uudistuksille, teknisen tuen väline, jonka kautta tarjotaan ja jaetaan teknistä asiantuntemusta, ja lähentymisväline, josta autetaan euroalueeseen liittymistä valmistelevia jäsenvaltioita. Tukiohjelman ansiosta EU voisi vastata jäsenvaltioiden osoittamaan suureen kysyntään ja tukea niitä kasvua edistävien uudistusten valmistelussa, suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

Euroopan investointien vakautusjärjestelyä koskevalla ehdotuksella autetaan ylläpitämään julkisten investointien tasoa ja edistetään talouden nopeaa elpymistä, kun euroalueen jäsenvaltioissa ja Euroopan valuuttakurssimekanismiin osallistuvissa jäsenvaltioissa on merkittäviä talouden häiriöitä.

Tasapainoinen ja kehittyvä kauppapolitiikka

Kansainväliseen kauppaan on viime vuosina kohdistunut kasvavia haasteita: globalisaation vaikutuksia on epäilty toistuvasti, kauppasopimusten tarkoitus ja arvo on kyseenalaistettu ja protektionismi on nostanut päätään. EU tehosti näiden vastatoimena vuonna 2018 ponnistelujaan Maailman kauppajärjestön tukeman sääntöihin perustuvan kansainvälisen kaupan järjestelmän puolustamiseksi. Se toimi tiiviissä yhteistyössä kauppakumppanien kanssa kansainvälistä kauppaa koskevien sääntöjen uudistamiseksi.

EU:lla oli edelleen johtava rooli Maailman kauppajärjestössä. Se toisti olevansa vahvasti sitoutunut järjestöön ja tukevansa edelleen ratkaisujen löytämistä tärkeisiin maailmanlaajuisen monenvälisen kauppajärjestelmän ongelmiin. EU esitti syyskuussa 2018 tausta-asiakirjan järjestön uudistamisesta. Siinä korostettiin, että on tarpeen päivittää tukia ja pakollisia teknologian siirtoja koskevia sääntöjä, sillä ne ovat kaupan jännitteiden lisääntymisen kannalta keskeisessä asemassa. Lisäksi järjestön avoimuutta on lisättävä. Siinä painotettiin myös, että valituselinten jäsenten nimityksiä ei saisi enää estää, jotta järjestön riitojenratkaisujärjestelmä saataisiin pidettyä yllä.

Kauppapolitiikan on lisäksi oltava tehokasta, avointa ja arvoihin perustuvaa. Vuonna 2015 hyväksytyn Kaikkien kauppa -strategian perusperiaatteet ohjasivat edelleen vuonna 2018 omaksuttua toimintamallia: avoimuus ja tiukat standardit ovat edelleen asianmukaisin tapa saada globalisaatio hyödyttämään kaikkia eurooppalaisia.

EU jatkoi ponnistelujaan uusien kauppasopimusten neuvottelemiseksi, voimassa olevien sopimusten päivittämiseksi ja sen varmistamiseksi, että yritykset, työntekijät ja kuluttajat voivat hyötyä kauppasopimuksista.

Myös lainsäädäntöalalla edistettiin EU:n ehdotettuja puitteita ulkomaisten suorien sijoitusten seuraamiseksi turvallisuuden ja yleisen järjestyksen perusteella. Tarkoituksena on varmistaa, että ulkomaiset sijoitukset ovat edelleen tärkeä kasvun lähde EU:ssa, mutta suojata samalla EU:n keskeiset edut. Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät marraskuussa poliittiseen yhteisymmärrykseen puitteiden lopullisesta muodosta. Parlamentti äänestää sopimuksesta helmikuussa 2019, ja neuvoston on määrä hyväksyä asetus pian sen jälkeen. Asetuksen odotetaan tulevan voimaan huhtikuussa 2019.

EU puuttuu markkinoille pääsyä koskevan strategiansa avulla markkinoille pääsyn esteisiin eri puolilla maailmaa ja sitoutuu samalla tasapainoiseen, sääntöihin perustuvaan ja vastuulliseen kauppaan.

Eurooppa, joka suojelee

Eurooppa on avoin, muttei naiivi. EU puolustaa arvojaan ja etujaan. Sen kauppapolitiikka puolustaa vahvasti eurooppalaisia yrityksiä ja työntekijöitä silloin, kun muut rikkovat maailmanlaajuisia kaupankäynnin sääntöjä tai turvautuvat hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin.

Kun diplomaattiset keinot epäonnistuvat, EU ei epäröi käyttää Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisumenettelyä pannakseen täytäntöön oikeutensa ja saadakseen jäsenyydestään täyden hyödyn eurooppalaisille yrityksille, työntekijöille ja viljelijöille. Vuonna 2018 EU käynnisti teknologian siirtoon liittyviä menettelyjä Kiinaa vastaan samoin kuin Yhdysvaltoihin kohdistuvia menettelyjä sen teräksen ja alumiinin tuontia koskevien toimenpiteiden vuoksi. Riitojenratkaisumenettelyillä saadaan aikaan tuloksia: vuonna 2018 Venäjä lopetti polkumyyntitullien perimisen Saksasta ja Italiasta peräisin olevilta kevyiltä hyötyajoneuvoilta.

EU käynnisti Maailman kauppajärjestön sääntöjen ja unionin lainsäädännön mukaisesti kymmenen uutta tutkimusta ja otti käyttöön seitsemän uutta kaupan suojatoimenpidettä hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä vastaan. Sen käyttöön ottamiin toimenpiteisiin kuuluivat Kiinasta peräisin olevaan teräkseen kohdistuvat polkumyyntitullit, jotta Kiinan vientihinta saataisiin vastaamaan markkina-arvoa. Lisäksi EU käynnisti 17 uutta tarkastelua koskevaa tutkimusta ja jatkoi seitsemän toimenpiteen voimassaoloa vielä viidellä vuodella.

EU otti heinäkuussa käyttöön väliaikaisia suojatoimenpiteitä 23 terästuoteluokan tuonnissa. Näillä toimenpiteillä pyritään puuttumaan teräksen kauppavirtojen mahdolliseen uudelleensuuntaamiseen muista maista EU:hun Yhdysvaltojen otettua käyttöön lisätulleja.

EU suojaa EU:n tuotannonaloja myös silloin, kun kolmannet maat aloittavat kaupan suojatoimia koskevia tutkimuksia (polkumyynti-, tasoitustulli- tai suojatoimenpidetutkimukset) EU:n vientiä vastaan. Esimerkkeinä voidaan mainita Yhdysvaltojen (teräs ja alumiini, aurinkopaneelit, oliivit), Turkin (renkaat) ja Israelin (kaakaolevite) käynnistämät menettelyt.

EU:n uudenaikaistettu polkumyynnin ja tukien vastainen lainsäädäntö tuli voimaan kesäkuussa 2018. Yhdessä joulukuussa 2017 tehtyjen muutosten kanssa – joilla muutettiin polkumyyntimarginaalin laskemista koskevia sääntöjä, kun valtion puuttuminen toimintaan vääristää hintoja ja kustannuksia – tämä nykyaikaistettu lainsäädäntö on ensimmäinen EU:n kaupan suojatoimien merkittävä parannus sitten Maailman kauppajärjestön perustamisen vuonna 1994. Näillä uusilla asetuksilla EU:n kaupan suojatoimet mukautetaan globaalin talouden haasteisiin. Ne ovat yritysten kannalta tehokkaammat, avoimemmat ja helppokäyttöisemmät, ja EU voi niiden ansiosta asettaa korkeammat tullit polkumyynnillä tuoduille tuotteille.

Patentit ovat innovoinnin kannustimina olennaisen tärkeitä EU:n taloudelle ja kansainväliselle kaupalle, ja standardien saatavuus on tärkeää teknologian kehitykselle. Patentteihin ja standardeihin liittyvä asiakokonaisuus on EU:n painopisteitä. EU perusti lokakuussa essentiaalipatentteja käsittelevän 15 asiantuntijan ryhmän. Nämä patentit ovat osa standardoitua teknologiaa, ja ryhmä antaa Euroopan komissiolle asiantuntemusta ja neuvoja niitä koskevan lupajärjestelmän parantamisesta. Se piti ensimmäisen kokouksensa 12. marraskuuta.

Eurooppalaisiin viejiin kohdistuu edelleen kaupan esteitä eri puolilla maailmaa. Euroopan komission kesäkuussa antama vuosikertomus kaupan ja investointien esteistä osoitti, että eurooppalaisten viejien toimintaa haittasi vuonna 2017 kaiken kaikkiaan 396 kaupan estettä yli 57 maassa, mikä oli paljon enemmän kuin vuonna 2016. Kertomus osoitti, että Euroopan komission markkinoillepääsystrategia oli poistanut 45 estettä, joiden vaikutus EU:n vientiin oli 8,2 miljardia euroa. Tämä oli yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2016 poistettujen esteiden määrä.

EU:lla on edelleen selkeä kanta kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon ja kidutukseen käytettäviin tavaroihin. Kidutuksesta vapaan kaupan liittouma, jota EU oli mukana perustamassa vuonna 2017, kokoontui syyskuussa Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa. Kuuden muun maan, muiden muassa Australian ja Uuden-Seelannin, valtuuskunnat liittyivät mukaan, ja liittouman jäsenet sopivat toteuttavansa toimenpiteitä, joilla rajoitetaan kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon ja kidutukseen käytettävien tavaroiden kauppaa ja pysäytetään se. Lisäksi ne sopivat pyrkivänsä sitovaan Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselmaan.

Eurooppa, joka ottaa johtoaseman

Kauppasopimuksilla, joita EU on neuvotellut tai on neuvottelemassa, pyritään varmistamaan, että kauppa hyödyttää kaikkia. Näillä sopimuksilla autetaan EU:ta viemään elintarviketurvallisuutta, työntekijöiden oikeuksia, ympäristöä ja kuluttajien oikeuksia koskevia Euroopan tiukkoja normeja pitkälle Euroopan rajojen ulkopuolelle.

EU:lla oli johtava rooli YK:ssa käydyissä keskusteluissa, joilla pyrittiin uudistamaan sitä, miten sijoittajat voivat ratkaista riitansa valtioiden kanssa. EU jatkoi vuonna 2018 toimiaan monenvälisen tuomioistuimen perustamiseksi tällaisten riitojen ratkaisemiseksi. Kyseessä on merkittävä uudistus globaalihallinnan alalla.

Kesäkuussa EU:n kauppapolitiikasta vastaava komissaari Cecilia Malmström antoi belgialaiselle Gentin kaupungille ensimmäisen EU:n reilun ja eettisen kaupan kaupunki -palkinnon, jolla tunnustetaan paikalliset aloitteet oikeudenmukaisten ja eettisten kaupan käytäntöjen edistämiseksi.

EU:n ja Meksikon kauppasopimus

EU ja Meksiko saivat huhtikuussa päätökseen uutta kauppasopimusta koskevat neuvottelut. Lähes kaikki EU:n ja Meksikon välinen tavarakauppa tulee olemaan tullitonta, maataloustuotteet mukaan luettuina. Yksinkertaisemmat tullimenettelyt hyödyttävät EU:n teollisuutta ja maataloutta.

Sopimuksessa vahvistetaan mahdollisimman tiukat työntekijöiden, turvallisuuden, ympäristön ja kuluttajien suojelua koskevat normit. Siinä viitataan nimenomaisesti ennalta varautumisen periaatteeseen, jonka turvin päättäjät voivat toimia asianmukaiseksi katsomallaan tasolla ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden taikka ympäristön suojelemiseksi riskin uhatessa, vaikka tieteellinen näyttö ei olisikaan yksiselitteistä.

Sopimukseen sisältyy sitoumus Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanosta. Lisäksi sillä turvataan EU:n jäsenvaltioiden oikeus järjestää julkiset palvelut haluamallaan tavalla.

Kyseessä on ensimmäinen EU:n kauppasopimus, jolla torjutaan korruptiota, kuten lahjontaa ja rahanpesua, yksityisellä ja julkisella sektorilla.

Sopimuksessa asetetaan eurooppalaiset ja meksikolaiset yritykset tasavertaiseen asemaan niiden tehdessä tarjouksia toistensa julkisten hankintojen markkinoilla. Uudella sopimuksella suojataan myös teollis- ja tekijänoikeuksia ja estetään 340 perinteisen EU:n elintarvike- ja juomatuotteen jäljennösten myynti Meksikossa.

Sopimuksella avataan palveluiden, kuten rahoitus-, liikenne-, verkkokauppa- ja televiestintäpalveluiden, kauppaa, ja kunnianhimoisilla kilpailu- ja tukimääräyksillä autetaan tasoittamaan toimintaedellytyksiä ja parantamaan markkinoille pääsyä.

Kauppasopimuksella parannetaan myös investointiedellytyksiä, ja siihen sisältyy EU:n uusi investointituomioistuinjärjestelmä, jolla varmistetaan avoimuus ja valtioiden oikeus säännellä yleisen edun nimissä. EU ja Meksiko sopivat työskentelevänsä yhdessä monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi.

Talouskumppanuussopimus Japanin kanssa

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja Japanin pääministeri Shinzō Abe allekirjoittivat EU:n ja Japanin huippukokouksessa Tokiossa heinäkuussa EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksen, joka on EU:n kaikkien aikojen suurin ja tärkein kahdenvälinen kauppasopimus.

Japani ja EU ovat kumpikin vahvasti sitoutuneet demokratiaan, ihmisoikeuksien suojeluun, vapaaseen ja avoimeen kauppaan, monenvälisyyteen ja sääntöihin perustuvaan kansainväliseen järjestykseen. Japani on pitkään ollut EU:n strateginen kumppani ja tärkeä liittolainen kansainvälisellä areenalla.

Helmikuun 1. päivänä 2019 voimaan tulleella talouskumppanuussopimuksella luodaan avoin kauppavyöhyke, jolla asuu 635 miljoonaa ihmistä ja jonka osuus on lähes kolmasosa koko maailman bruttokansantuotteesta. Sopimuksella poistetaan kaupan esteitä ja autetaan EU:ta ja Japania yhdessä muokkaamaan maailmanlaajuisia kauppasääntöjä.

Sopimuksella poistetaan lähes kaikki tullit, joita Japaniin vientiä harjoittavat EU:n yritykset vuosittain maksavat ja joiden arvo on 1 miljardi euroa, samoin kuin useita, esimerkiksi EU:n autojen vientiä haittaavia pitkäaikaisia sääntelyesteitä. Sillä kasvatetaan EU:n vientiä ja luodaan uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille kansalaisten hyödyksi. Sillä laajennetaan erityisesti keskeisten EU:n maataloustuotteiden vientimahdollisuuksia ja suojataan yli 200 perinteisen elintarvike- ja juomatuotteen nimi Japanin markkinoilla. Sopimus helpottaa EU:n yritysten palvelujen tarjontaa Japanissa. Kilpailu- ja tukimääräyksillä autetaan tasoittamaan toimintaedellytyksiä. Sopimukseen sisältyy myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva luku. Siinä määrätään yhteyspisteistä ja kohdennetusta tiedotuksesta pienille yrityksille, millä on erityisen suuri merkitys, koska neljä viidestä Japaniin nykyisin vievästä yrityksestä on pieniä yrityksiä.

Sopimuksessa vahvistetaan mahdollisimman tiukat työntekijöiden, turvallisuuden, ympäristön ja kuluttajien suojelua koskevat normit ja turvataan täysin julkiset palvelut. Siinä on kestävää kehitystä koskeva luku, ja se on ensimmäinen EU:n kauppasopimus, johon sisältyy erityissitoumus Pariisin ilmastosopimuksen noudattamisesta.

EU jatkoi vuonna 2018 Japanin kanssa neuvotteluja sijoitussuojastandardeista ja sijoitussuojan riitojenratkaisusta, joiden tiimoilta järjestettiin kolme kokousta.

Laaja-alainen talous- ja kauppasopimus Kanadan kanssa

EU:n ja Kanadan laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen väliaikaisen soveltamisen aloittamisesta tuli 21. syyskuuta 2018 kuluneeksi vuosi.

Tämän kauppasopimuksen ansiosta EU:n yritykset voivat säästää yli 500 miljoonaa euroa vuodessa – näin paljon ne olivat aiemmin maksaneet tullia Kanadaan viemistään tavaroista. Näistä säästöistä lähes 99 prosenttia alkoi jo sopimuksen ensimmäisestä soveltamispäivästä.

Kaikki yritykset voivat säästää aikaa ja rahaa menettelyiden helpottumisen ansiosta. EU:n kuluttajat voivat lisäksi hyötyä laajemmasta valikoimasta ja alhaisemmista hinnoista.

Avoin ja osallistava neuvotteluprosessi

Avoimuus ja vuoropuhelu suuren yleisön kanssa olivat edelleen keskeisellä sijalla vuonna 2018 demokratian, kansalaisten luottamuksen ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi kauppapolitiikassa. Avoimuutta ja vuoropuhelua on oltava ennen neuvotteluja, niiden aikana ja niiden jälkeen samoin kuin sopimuksia täytäntöön pantaessa.

Euroopan komissio julkaisi neuvottelukierroksia koskevia raportteja, kannanottoja ja ehdotuksia neuvottelemiensa kauppasopimusten tekstiksi. Lisäksi se julkaisi laajalti lisämateriaalia EU:n ja Meksikon kauppasopimuksesta. Euroopan komissio julkaisi vuonna 2018 toisen kattavan vuosikertomuksen, jossa arvioidaan EU:n kauppasopimusten täytäntöönpanoa. Näin sidosryhmät, kansalaisyhteiskunta ja muut EU:n toimielimet voivat seurata, miten EU panee sopimukset täytäntöön. Niistä on myös apua käynnissä olevissa ja tulevissa kauppaneuvotteluissa.

EU:n kauppaneuvotteluja käsittelevä neuvoa-antava ryhmä piti helmikuussa ensimmäisen kuudesta kokouksestaan. Ryhmässä on mukana 28 organisaatiota, jotka edustavat yrityksiä, ammattiliittoja, kuluttajia ja ympäristöjärjestöjä, ja se pyrkii edistämään vuoropuhelua ja kokoamaan näkemyksiä monilta eri sidosryhmiltä.

Yhdysvallat

Yhdysvaltojen kanssa on keskitytty käsittelemään yhteistä etua koskevia kysymyksiä. Yhdysvallat määräsi kesäkuussa tulleja EU:n teräksen ja alumiinin viennille. EU piti niitä perusteettomina ja laittomina, eikä sillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin ottaa käyttöön Yhdysvaltojen vientiin kohdistuvat tasapainottavat toimenpiteet. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump tapasivat heinäkuussa ja sopivat toimeenpanevan työryhmän perustamisesta helpottamaan kauppaa ja kehittämään positiivinen transatlanttinen kauppapoliittinen ohjelma. Ryhmä pyrkii kartoittamaan tapoja, joilla voidaan tehostaa sääntely-yhteistyötä, poistaa teollisuustavaroiden tulleja (ajoneuvoja lukuun ottamatta), helpottaa soijapapujen kauppaa, lisätä nesteytetyn maakaasun kauppaa energiaturvallisuuden vahvistamiseksi ja uudistaa Maailman kauppajärjestöä.

Ryhmän perustamisen jälkeen on pidetty neljä poliittisen tason kokousta, joiden keskusteluissa on keskitytty sääntelykysymyksiin. Positiivisia tuloksia on jo saatu aikaan. EU:n yritykset ovat nesteytetyn maakaasun alalla allekirjoittaneet useita pitkän aikavälin sopimuksia yhdysvaltalaisten yritysten kanssa, ja uusia EU:n infrastruktuuri- ja terminaalihankkeita on käynnissä. Yhdysvallat on luvannut lieventää nesteytetyn maakaasun vientiä EU:hun koskevia lupavaatimuksiaan. Soijapapujen alalla yhdysvaltalaiset viejät ovat karkeasti ottaen kaksinkertaistaneet osuutensa EU:n markkinoista. Tämän työn ollessa käynnissä osapuolet ovat sopineet, ettei niiden kaupassa oteta käyttöön uusia tulleja.

Kiina

EU järjesti Kiinan kanssa menestyksekkään huippukokouksen vuonna 2018. Lisäksi se järjesti kolme neuvottelukierrosta Kiinan kanssa tehtävästä investointisopimuksesta. Ensimmäiset markkinoille pääsyä koskevat tarjoukset vaihdettiin huippukokouksen yhteydessä. Kaksi neuvottelukierrosta järjestettiin sopimuksesta, jolla suojataan perinteisten elintarvike- ja juomatuotteiden nimet. Kiina on sopinut työskentelevänsä yhdessä EU:n kanssa Maailman kauppajärjestön uudistamiseksi, jotta se voisi selviytyä nykyisistä haasteistaan.

Muut neuvottelut

EU:lla on kauppasopimus 70 kumppanin kanssa. Niiden osuus maailman bruttokansantuotteesta on 40 prosenttia. EU käynnisti uusia kauppaneuvotteluja avatakseen uusia markkinoita Euroopan vientituotteille ja edistyi hyvin käynnissä olevissa neuvotteluissa.

Eteläiset ja itäiset naapurivaltiot

Neljänkymmenenkolmen Välimeren unionin jäsenmaan kauppaministerit ja edustajat tapasivat maaliskuussa ensimmäisen kerran sitten vuoden 2010 antaakseen uutta vauhtia alueelliselle kauppa- ja investointiohjelmalle. He sopivat toimintasuunnitelmista yhteistyön tehostamiseksi useilla eri aloilla ja laittoman kopioinnin ja väärentämisen torjunnasta.

Pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen perustaminen Tunisian kanssa eteni, kun vuonna 2018 järjestettiin kaksi neuvottelukierrosta.

Euroopan komissio ja Persianlahden yhteistyöneuvosto järjestivät kesäkuussa EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston toisen kauppaa ja investointiasioita käsittelevän vuoropuhelun.

Itäisten naapurimaiden kanssa EU keskittyi panemaan täytäntöön pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppa-alueesta Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa tekemiään sopimuksia.

Latinalainen Amerikka

Neuvottelut Mercosurin (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) kanssa jatkuivat vuonna 2018. Neuvotteluilla pyritään integroimaan nämä kaksi merkittävää markkina-aluetta, vähentämään tulleja, lisäämään liiketoimintamahdollisuuksia Mercosurin alueella, laajentamaan kuluttajien valinnanvaraa, vähentämään byrokratiaa, lisäämään kasvua ja kilpailukykyä, edistämään kestävän kehityksen kaltaisia yhteisiä arvoja ja luomaan työpaikkoja.

EU kävi kolme neuvottelukierrosta Chilen kanssa vuonna 2002 tehdyn EU:n ja Chilen vapaakauppasopimuksen saattamiseksi ajan tasalle. EU on ehdottanut muun muassa kauppaa ja sukupuolten tasa-arvoa koskevien pilottimääräysten sisällyttämistä sopimukseen.

Huhtikuussa EU sai päätökseen neuvottelut Meksikon kanssa tekemänsä kauppasopimuksen nykyaikaistamiseksi.

Aasia ja Australaasia

EU allekirjoitti 19. lokakuuta kauppa- ja investointisopimukset Singaporen kanssa. Lokakuussa komissio lähetti Vietnamin kanssa neuvottelemansa kauppa- ja investointisopimukset neuvostolle ja Euroopan parlamentille hyväksyttäviksi. EU kävi kolme kauppaneuvottelukierrosta Indonesian kanssa. Neuvotteluilla pyritään lisäämään kauppaa ja suoria sijoituksia EU:n ja Indonesian välillä. Tavoitteena on saada aikaan samankaltainen sopimus kuin Singaporen ja Vietnamin kanssa tehdyt sopimukset.

Kesäkuussa EU käynnisti kauppasopimuksia koskevat neuvottelut Australian ja Uuden-Seelannin kanssa.

EU järjesti vuonna 2018 kaksi neuvottelukierrosta kummankin maan kanssa ja julkaisi ehdotuksia, jotka kattavat 18 neuvottelualaa.

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat

Gambiasta tuli elokuussa 14. Länsi-Afrikan maa, joka on allekirjoittanut alueidenvälisen talouskumppanuussopimuksen EU:n kanssa. Mauritaniasta tuli syyskuussa 15. maa (ainoastaan Nigerian allekirjoitus puuttuu enää). Neuvosto hyväksyi 6. joulukuuta Samoan liittymisen Tyynenmeren maiden kanssa tehtyyn talouskumppanuussopimukseen. Talouskumppanuussopimukset ovat EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden ja alueiden välillä neuvoteltuja kauppa- ja kehityssopimuksia. Niitä toteutetaan käytännössä noin 30 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maan kanssa. Näiden sopimusten voidaan katsoa olevan keskeinen osa maanosasta toiseen ulottuvan tulevan vapaakauppa-alueen luomisessa, joka on yksi uuden Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssin tavoitteista. Tällä allianssilla tuetaan myös Afrikan pyrkimyksiä saada aikaan maanosan laajuinen vapaakauppa-alue.

Terrorismin ja rikollisuuden torjunta Euroopassa

EU toteutti edelleen julkisten tilojen suojelua koskevaa toimintasuunnitelmansa, joka hyväksyttiin vuonna 2017 ja jolle myönnettiin yli 100 miljoonan euron rahoitus. Lokakuussa 2017 oli hyväksytty kemialliseen, biologiseen sekä säteily- ja ydinturvallisuuteen liittyvien riskien torjuntaan tähtäävä toimintasuunnitelma. Sen täytäntöönpanoa vauhditettiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa tapahtuneiden Salisburyn ja Amsburyn välikohtausten jälkeen.

Vuonna 2018 alettiin soveltaa myös kolmea keskeistä direktiiviä, joilla lujitetaan terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjuntaa: matkustajarekisteridirektiivi, terrorismintorjuntadirektiivi ja aseiden hankinnan ja hallussapidon valvontaa koskeva direktiivi.

Komissio teki huhtikuussa ehdotuksia terrorismin rahoituksen estämiseksi parantamalla rahoitustietojen saatavuutta. Ehdotukset antaisivat lainvalvontaviranomaisille mahdollisuuden päästä riittävän ajoissa käsiksi rahoitustietoihin, joita ne tarvitsevat vakavien rikosten tutkinnassa. Uusilla säännöillä edistetään kansallisten lainvalvontaviranomaisten parempaa yhteistyötä jäsenvaltioissa toimivien rahanpesun selvittelykeskusten sekä Europolin kanssa. Euroopan parlamentti ja neuvosto keskustelevat ehdotuksesta parhaillaan, ja se on tarkoitus hyväksyä ennen toukokuussa 2019 pidettäviä EU-vaaleja.

Komissio ehdotti syyskuussa uusia sääntöjä terroristisen verkkosisällön poistamiseksi yhden tunnin kuluessa. Ehdotuksessa selvennetään kansallisten viranomaisten ja kyseisen verkkosisällön säilytyspalvelun tarjoajien roolia sekä vahvistetaan vankat suojatoimet, joilla varmistetaan perusoikeuksien, kuten sananvapauden, kunnioittaminen ja oikeudellisesti sitovan huolellisuusvelvollisuuden luominen.

Komissio teki myös aloitteen, jossa Eurooppa-neuvostoa kehotetaan muuttamaan perustamissopimuksen 86 artiklaa siten, että lainsäätäjä voisi laajentaa Euroopan syyttäjänviraston toimivallan kattamaan rajat ylittävän terrorismin torjunnan kaikissa jäsenvaltioissa. EU:n tasolla toimiva vahvempi Euroopan syyttäjänvirasto puuttuisi nykyisiin puutteisiin terrorismin torjunnassa ja loisi terrorismin torjuntaan unionin yhteisen lähestymistavan, joka kattaisi kaikki vaiheet tutkinnasta ja syytteen nostamisesta siihen, että terroristit saadaan vastaamaan rikoksistaan oikeuden eteen.

Rikolliset ja terroristit käyttävät tekstiviestejä, sähköposteja ja sovelluksia viestinnässään. Yli puolet kaikesta rikostutkinnasta sisältää nyt rajat ylittäviä pyyntöjä saada sähköistä todistusaineistoa muissa maissa sijaitsevilta palveluntarjoajilta. Lähes kahta kolmasosaa näistä rikoksista ei kuitenkaan voida tutkia tai niistä ei voida nostaa syytettä asianmukaisesti, koska tutkijoiden on vaikea saada tällaisia todisteita riittävän ajoissa. Tämän ongelman ratkaisemiseksi komissio ehdotti huhtikuussa uusia sääntöjä, joiden myötä oikeus- ja lainvalvontaviranomaiset saisivat helpommin käyttöönsä tällaisia todisteita riippumatta siitä, missä niitä säilytetään unionin alueella. Neuvosto hyväksyi joulukuussa neuvottelukantansa ehdotettuun asetukseen, ja neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa alkavat heti, kun parlamentti on hyväksynyt neuvottelukantansa.

Marraskuun 14. päivänä hyväksyttiin uusi asetus, joka koskee varojen jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista rajat ylittävissä tapauksissa. Uusilla säännöillä helpotetaan rikoksella saatujen varojen takaisinperintää rajojen yli, tehostetaan laittomien varojen jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista ja suojellaan uhrien oikeuksia vahingonkorvauksiin.

EU on päättänyt parantaa eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän oikeudellista kehystä ja korjata näin järjestelmän puutteen ja auttaa jäsenvaltioita tunnistamaan kolmansien maiden kansalaiset, joilla on rikostuomioita. Tällä lainsäädännöllä luodaan keskitetty järjestelmä niiden EU-maiden yksilöimiseksi, joiden kansallisista rekistereistä voidaan saada nopeasti yksityiskohtaisia rikostuomiotietoja.

Tehokkaampi rahanpesun vastainen lainsäädäntö

Heinäkuusta 2018 lähtien voimassa olleet uudet rahanpesun torjuntaa koskevat säännöt estävät EU:n rahoitusjärjestelmien käytön rahanpesuun tai terroristien rahoittamiseen. EU sopi lokakuussa 2018 tiukemmista rikosoikeudellisista toimenpiteistä rahanpesun torjumiseksi. Uudella direktiivillä yhdenmukaistetaan rahanpesua koskevien rikosten seuraamukset ja varmistetaan siten, että vaaralliset rikolliset ja terroristit saavat rikoksistaan yhtä ankarat rangaistukset kaikkialla EU:ssa. Komissio julkaisi kesäkuussa menetelmät, joiden pohjalta on alettu toteuttaa vahvempaa politiikkaa sellaisten kolmansien maiden lainkäyttöalueiden yksilöimiseksi, joilla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumisjärjestelmissään.

Huolimatta siitä, että EU:lla on vankat rahanpesun vastaiset puitteet, hiljattain ilmi tulleet EU:n pankkeihin liittyvät tapaukset osoittavat selvästi, että parantamisen varaa on vielä, erityisesti toimivaltaisten viranomaisten rajat ylittävässä yhteistyössä. Komissio esitti syyskuussa ehdotuksen EU:n rahoituslaitosten valvonnan vahvistamiseksi, jotta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen uhkaan voitaisiin puuttua paremmin erityisesti vahvistamalla Euroopan pankkiviranomaisen valtuuksia puuttua rahoitusalan rahanpesuvalvontaan. Euroopan parlamentti ja neuvosto keskustelevat parhaillaan ehdotuksesta, ja se on tarkoitus hyväksyä ennen toukokuussa 2019 pidettäviä EU-vaaleja.

Lisäksi komissio esitti huhtikuussa ehdotuksen rahoitus- ja muiden tietojen käytön helpottamiseksi vakavan rikollisuuden ehkäisyssä ja torjunnassa. Tällä ehdotuksella tehostetaan yhteistyötä rahanpesun selvittelykeskusten kesken sekä niiden ja lainvalvontaviranomaisten välillä.

Komissio antoi myös delegoidun asetuksen teknisistä sääntelystandardeista, jotka koskevat sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoiden ja maksupalveluntarjoajien keskitettyjen yhteyspisteiden nimeämisperusteita, ja säännöistä, jotka koskevat keskitettyjen yhteyspisteiden tehtäviä.

Yksityisoikeus

Oikeudellisen yhteistyön parantaminen

Komissio antoi toukokuussa kaksi ehdotusta, jotka koskevat asiakirjojen tiedoksiantoon ja todisteiden vastaanottamiseen liittyvän oikeudellisen yhteistyön nykyaikaistamista ja digitalisointia. Tarkoituksena on parantaa yksityisoikeudellisen oikeussuojan saatavuutta sekä kansalaisten että yritysten kannalta ja tehdä siihen liittyvistä menettelyistä tehokkaampia ja vähentää niistä aiheutuvia kustannuksia. Neuvosto ja Euroopan parlamentti neuvottelevat parhaillaan ehdotuksista.

Neuvosto ja Euroopan parlamentti kävivät kolmikantaneuvotteluja maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevista ehdotetuista säännöistä ja päättivät joulukuussa laatia uudelleenjärjestelyjä koskevia järjestelmiä, joilla yrittäjille annetaan uusi mahdollisuus. Aloite, joka hyväksytään virallisesti vuonna 2019, lisää rahoitusvaikeuksissa olevien elinkelpoisten yritysten mahdollisuuksia toteuttaa uudelleenjärjestelyjä jo varhaisessa vaiheessa konkurssien ehkäisemiseksi ja irtisanomisten välttämiseksi. Lisäksi sillä varmistetaan, että rehelliset yrittäjät saavat uuden mahdollisuuden harjoittaa liiketoimintaa konkurssin jälkeen.

Neuvosto pääsi joulukuussa 2018 poliittiseen yhteisymmärrykseen Bryssel II a -asetuksen ehdotetusta päivityksestä. Sillä saatetaan ajan tasalle säännöt, joilla suojellaan lapsia perheasioita koskevissa rajat ylittävissä riita-asioissa ja nopeutetaan menettelyjä.

Yhtiöoikeus ja yritystietojen saatavuus

Komissio ehdotti huhtikuussa uusia sääntöjä, jotka koskevat digitaalisten välineiden ja prosessien käyttöä yhtiöoikeuden alalla sekä rajat ylittäviä yhtiömuodon muutoksia, sulautumisia ja jakautumisia. Tavoitteena on antaa yrityksille mahdollisuus käyttää digitaalisia välineitä yhtiöoikeuteen liittyvässä vuorovaikutuksessa viranomaisten kanssa sekä luoda yhdenmukaistettu menettely yrityksille, jotka toteuttavat uudelleenjärjestelyjä tai siirtävät toimintaansa sisämarkkinoilla. Samalla lisätään oikeudellista selkeyttä sekä työntekijöiden, osakkeenomistajien ja velkojien suojaa. Neuvottelut Euroopan parlamentissa ja neuvostossa etenivät vuonna 2018 hyvin, ja niissä noudatettiin kunnianhimoista aikataulua, jonka tavoitteena on hyväksyminen tämän vaalikauden aikana.

Vuonna 2018 käytettiin laajasti kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmää, joka helpottaa yritystietojen löytämistä EU:ssa. Järjestelmän ensimmäisten 17 toimintakuukauden aikana tehtiin yli 372 000 yritystietoja koskevaa hakua ja yli 241 000 pyyntöä yritystä koskevien yksityiskohtaisempien tietojen saamiseksi.

Henkilötietojen suojan vahvistaminen

Toukokuussa 2018 voimaan tulleella yleisellä tietosuoja-asetuksella luodaan aiempaa vahvempi ja johdonmukaisempi tietosuojakehys, joka koskee niin henkilöitä, yrityksiä kuin viranomaisiakin kaikkialla EU:ssa. Komissio antoi tammikuussa ohjeita, joissa selitetään uuteen asetukseen sisältyvät keskeiset uudistukset ja niiden tarjoamat mahdollisuudet.

Unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia koskevat uudet tietosuojasäännöt tulivat voimaan 11. joulukuuta 2018.

Ehdotettujen sähköisen viestinnän tietosuojaa koskevien sääntöjen tarkoituksena on tarjota korkeatasoinen yksityisyyden suoja sähköisen viestinnän palvelujen käyttäjille ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille markkinatoimijoille. Uusilla säännöillä varmistetaan tietojen käsittelylle vahva ja johdonmukainen kehys ja saatetaan vuodelta 2002 peräisin olevat säännöt yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisiksi, jotta säilytetään kansalaisten oikeus henkilötietojen suojaan.

Tiedonkulku on tärkeää sekä yrityksille että lainvalvontaviranomaisille. Tietosuojan riittävyyttä koskevissa päätöksissä todetaan, että EU:n ulkopuolisen maan on varmistettava tietosuojan riittävä taso. Päätökset mahdollistavat henkilötietojen vapaan kulun EU:n ja kyseisen maan välillä liiketaloudellisiin tarkoituksiin ja/tai antavat lainvalvontaviranomaisille mahdollisuuden vaihtaa tarvittaessa tietoja siten, että suojan jatkuvuus varmistetaan.

EU ja Japani saivat heinäkuussa päätökseen keskustelunsa, jotka koskivat tietosuojan vastavuoroista riittävyyttä kaupallisissa tarkoituksissa. EU käy parhaillaan keskusteluja myös Etelä-Korean kanssa tietosuojan riittävyydestä kaupallisissa tarkoituksissa. Keskustelut on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2019 alkupuolella.

Perusoikeudet ja oikeusjärjestelmät

Oikeusjärjestelmien tehokkuuden parantaminen ja oikeusvaltioperiaatteen ylläpitäminen

Tehokkaat oikeusjärjestelmät ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n lainsäädännön soveltamisen ja investointien kannalta. Komissio käytti vuonna 2018 EU:n oikeusalan tulostaulua ja talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa kannustaakseen jäsenvaltioita parantamaan oikeusjärjestelmiensä riippumattomuutta, laatua ja tehokkuutta. Neuvosto antoi asiasta heinäkuussa suosituksia Kroatialle, Italialle, Kyprokselle, Portugalille ja Slovakialle.

Syyskuussa komissio haastoi Puolan Euroopan unionin tuomioistuimeen, koska Puolan uusi laki, jolla alennetaan Puolan korkeimman oikeuden tuomarien eläkeikää, loukkaa oikeuslaitoksen riippumattomuuden periaatetta. Tuomioistuin määräsi välitoimia, joilla se hyväksyi kaikki komission pyynnöt siihen asti, että tuomioistuin on antanut lopullisen tuomion.

Uuden pitkän aikavälin talousarvion yhteydessä komissio ehdotti asetusta unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuu jäsenvaltioissa yleisiä puutteita.

Oikeuksien suojelu ja syrjinnän torjunta

Komissio ehdotti huhtikuussa EU:n laajuisia vaatimuksia, jotka koskevat sellaisten väärinkäytösten paljastajien suojaa, jotka ilmoittavat EU:n sääntöjen rikkomisesta, joka saattaa aiheuttaa vakavaa haittaa yleiselle edulle. Näin tehostetaan EU:n lainsäädännön rikkomisten havaitsemista ja tutkimista ja niistä määrättäviä seuraamuksia sekä turvataan oikeus sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen.

Vuotta 2017 koskevassa kertomuksessa EU:n perusoikeuskirjan soveltamisesta korostettiin kiireellisiä haasteita, jotka liittyvät perusoikeuksien toteutumiseen ihmisten elämässä. On esimerkiksi parannettava reagointia viharikoksiin ja vihapuheeseen sekä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja edistettävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria. Kertomuksessa korostetaan myös vapaan ja elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan ja riippumattomien tuomioistuinten merkitystä.

Komissio lähetti heinäkuussa Unkarille virallisen ilmoituksen sen laista, jolla kriminalisoidaan turvapaikka- ja oleskelulupahakemusten tukemistoimet. Ilmoituksen tarkoituksena oli myös varmistaa henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevien EU:n sääntöjen ja EU:n perusoikeuskirjan määräysten noudattaminen.

Viharikosten ja vihapuheen torjunta verkossa ja verkon ulkopuolella

EU:n käytännesäännöt verkossa esiintyvän laittoman vihapuheen torjumiseksi tuottivat edelleen tuloksia. Tammikuussa 2018 julkaistun kolmannen arvioinnin mukaan edistystä oli saavutettu verkossa levitettävän rasistisen ja muukalaisvihamielisen vihapuheen nopeassa tarkistamisessa ja poistamisessa.

IT-yritykset poistivat keskimäärin 70 prosenttia niille ilmoitetusta sisällöstä ja saavuttivat tavoitteen, jonka mukaan suurin osa ilmoituksista on tarkistettava 24 tunnin kuluessa. Näin tapahtui keskimäärin yli 81 prosentissa tapauksista. Käytännesäännöistä on muodostunut laittoman vihapuheen torjunnan normi, ja Snapchat, Instagram, Google+ ja Dailymotion ilmoittivat vuonna 2018 ottavansa ne käyttöön.

Syrjimättömyys ja tasa-arvo

Jäsenvaltioilla on oltava vähintään yksi tasa-arvoelin, jonka tehtävänä on analysoida ja seurata syrjintää sekä edistää kaikkien niissä asuvien tasavertaista kohtelua maassaan. Komissio suositteli kesäkuussa toimenpiteitä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat varmistaa, että tasa-arvoelimet suojelevat kansalaisia ja torjuvat syrjintää tehokkaasti.

Yksi Euroopan vammaisstrategian saavutuksista on komission ehdotus esteettömyyttä koskevaksi eurooppalaiseksi säädökseksi, jolla parannetaan jokapäiväisten tuotteiden ja palvelujen, kuten matkapuhelinten, tietokoneiden, sähköisten kirjojen, sähköisen kaupankäynnin ja pankkipalvelujen, esteettömyyttä. Tämä vaikuttaa myönteisesti miljoonien eurooppalaisten elämään. Lisäksi yritysten on säädöksen myötä helpompaa ja houkuttelevampaa luoda ja myydä esteettömiä tuotteita ja palveluja. Ehdotuksesta päästiin alustavaan sopimukseen marraskuussa 2018, ja Euroopan parlamentin odotetaan hyväksyvän ehdotus lopullisesti huhtikuuhun 2019 mennessä.

EU edisti edelleen monimuotoisuutta tukemalla alati lisääntyviä monimuotoisuussitoumuksia. Niillä tuetaan monimuotoisuustoimia kaikkialla Euroopassa 9 000 organisaatiossa, joissa on yhteensä 15 miljoonaa työntekijää. Lisäksi EU pani edelleen täytäntöön luetteloaan toimista hlbti-henkilöiden tasa-arvon edistämiseksi valvomalla lainsäädäntöä, rahoittamalla hankkeita ja lisäämällä tietoisuutta.

Komissio julkaisi tammikuussa perusteellisen arvioinnin romanien kansallisten integrointistrategioiden vuodet 2011–2020 kattavan EU:n puitekehyksen toteuttamisesta. EU edisti aktiivisesti romanikulttuuria huhtikuussa EU:n romaniviikon aikana ja vietti romanien joukkotuhon eurooppalaista muistopäivää.

Naiset ansaitsevat EU:ssa edelleen keskimäärin 16 prosenttia vähemmän kuin miehet. Komissio alkoi sukupuolten palkkaerojen kaventamiseksi toteuttaa toimintasuunnitelmaa, jonka tavoitteena on miesten ja naisten samapalkkaisuus. Mitattavissa olevaa edistystä odotetaan saavutettavan vuoteen 2020 mennessä.

EU saattoi päätökseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehtyyn Euroopan neuvoston yleissopimukseen (Istanbulin sopimus) liittymisen. Tämä on merkittävä askel kohti kattavampia EU-tason oikeudellisia puitteita sukupuoleen perustuvan väkivallan lopettamiseksi.

Euroopan unionin kansalaisuus

Konsuliviranomaisten antama suojelu

Konsuliviranomaisten antamaa suojelua koskevia sääntöjä, joissa selkeytetään EU:n kansalaisten oikeuksia saada apua muiden EU:n jäsenvaltioiden suurlähetystöiltä EU:n ulkopuolisessa maassa, alettiin soveltaa toukokuussa 2018. Elokuussa 2018 käynnistettiin nuorille eurooppalaisille matkailijoille suunnattu konsuliviranomaisten antamaa suojelua koskeva tiedotuskampanja.

Komissio ehdotti toukokuussa parannuksia EU:n tilapäisiä matkustusasiakirjoja koskeviin sääntöihin. Tarkoituksena on lisätä asiakirjojen turvallisuutta ja yksinkertaistaa sovellettavia menettelyjä. Parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta kannatti ehdotusta, ja siitä neuvotellaan parhaillaan neuvostossa.

Henkilötodistukset

Komissio ehdotti huhtikuussa henkilökorttien ja oleskelulupien turvaominaisuuksien parantamista. Muutos koskee EU:n kansalaisten henkilökortteja ja oleskelulupia sekä heidän perheenjäsentensä, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, oleskelulupia. Ehdotettujen säännösten myötä EU:n kansalaisten on helpompi käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen. Parlamentti ja neuvosto ovat päättäneet aloittaa ehdotusta koskevat neuvottelut.

Vaalit

Komissio on asettanut ensisijaiseksi tavoitteekseen turvata vuonna 2019 järjestettävien EU-vaalien vapauden ja turvallisuuden. Päätöksen taustalla on Facebookiin ja Cambridge Analyticaan liittynyt skandaali sekä se, että disinformaatiokampanjat, kyberiskut ja hybridiuhat uhkaavat vaaleja enenevässä määrin.

Näihin haasteisiin vastaamiseksi komissio hyväksyi syyskuussa 2018 toimenpidepaketin jäsenvaltioiden viranomaisten ja muiden asianomaisten tahojen tukemiseksi näiden yhteisissä pyrkimyksissä järjestää vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit.

Toimenpidepaketissa esitettiin joukko konkreettisia toimenpiteitä, joita ovat muun muassa yhteistyön tehostaminen perustamalla vaalien yhteistyöverkostoja (sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla); neuvonta tietosuojasääntöjen soveltamisessa vaalien yhteydessä; maksetun poliittisen verkkomainonnan ja viestinnän läpinäkyvyyden lisääminen; kyberturvallisuuden parantaminen; verkkoympäristön sisällyttäminen nykyisten vaalisääntöjen noudattamisen huolelliseen valvontaan; tiedottaminen; ja asianmukaisten seuraamusten soveltaminen, jos henkilötietoja käytetään väärin EU-vaalien tulokseen vaikuttamiseksi.

Kuluttajien suojelu

Komissio ehdotti huhtikuussa Kuluttajat vahvempaan asemaan -aloitetta, jolla varmistetaan, että kuluttajat hyötyvät täysimääräisesti EU:n myötä saamistaan oikeuksista. Uusissa säännöissä ehdotetaan kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevaa eurooppalaista järjestelmää, jonka avulla vahinkoa kärsinyt kuluttajien ryhmä voi vaatia hyvitystä ja johon sisältyy asianmukaisia suojatoimia, jotta sitä ei voida käyttää väärin. Samaan aikaan sääntöjen pitäisi tarjota jäsenvaltioiden kuluttajaviranomaisille suurempi valta määrätä seurauksia elinkeinonharjoittajille, jotka rikkovat sääntöjä. Euroopan parlamentti hyväksyi joulukuussa kantansa aloitteen siihen osaan, joka koskee kollektiivisia oikeussuojakeinoja. Muita osia koskeva kanta on tarkoitus hyväksyä tammikuussa 2019.

Uusien sääntöjen tarkoituksena on myös mukauttaa kuluttajien oikeudet uusiin teknologioihin. Tällöin esimerkiksi verkkokauppoja ja -markkinapaikkoja etsivä kuluttaja saisi selkeästi tietää, mikäli elinkeinonharjoittaja on maksanut hakutuloksen näkyvyydestä. Verkkomarkkinapaikkojen on lisäksi tiedotettava kuluttajille tärkeimmistä algoritmeista, jotka määrittävät tulosten luokituksen, sekä kerrottava, keneltä kuluttaja ostaa ostoksensa.

Komissio jatkoi työtään torjuakseen harhaanjohtavia kaupallisia menettelyjä, kuten tuotteiden markkinointia täysin samanlaisina, vaikka tosiasiassa niiden koostumus tai ominaispiirteet olisivat olennaisesti erilaisia. Komissio ehdotti muun muassa sovellettavan EU:n lainsäädännön selventämistä Kuluttajat vahvempaan asemaan -aloitteen yhteydessä. Lisäksi komissio julkaisi teollisuuden kanssa kehitetyt yhteiset testausmenetelmät, joita sovelletaan parhaillaan EU:n laajuisessa testikampanjassa.

Heinäkuussa voimaan tulleiden uusien matkapaketteja koskevien sääntöjen mukaan matkustajien pitää saada selkeää tietoa siitä, tarjotaanko heille pakettia, johon liittyy kattava suoja, vai yhdistettyä matkajärjestelyä, jossa suoja on rajatumpi. Lisäksi matkustajien oikeuksia vahvistetaan esimerkiksi peruutusten yhteydessä tai silloin, jos matkanjärjestäjä nostaa hintaa yli 8 prosenttia.

Valitusten ratkaisu tuomioistuimen ulkopuolisin menettelyin

Tuomioistuimen ulkopuolinen riitojen ratkaisu on menettely, jolla varmistetaan, että kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien käytettävissä on edullinen ja puolueeton riidanratkaisumenettely, jos kuluttajakaupassa menee jotain vikaan. Vuonna 2018 kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin perustettiin riidanratkaisuelimiä, joiden laatu oli varmistettu.

Yhteiset toimet kuluttajien suojelemiseksi

Komissio oli vuonna 2018 mukana useissa kansallisten elinten toteuttamissa yhteisissä toimissa kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanemiseksi. Volkswagen sitoutui dieselajoneuvoja koskeneen päästöskandaalin jälkeen jatkamaan korjauksia velvoituksetta vuoden 2020 loppuun saakka. Heinäkuussa asianomaisista autoista oli korjattu 80 prosenttia. Toinen yhteinen toiminta koski Facebookia, Twitteriä ja Google+:aa ja johti siihen, että palveluehdot paranivat EU:ssa yli 250 miljoonan sosiaalisen median käyttäjän kannalta. Vuonna 2018 aloitettiin toimet AirBnB:tä vastaan. Tarkoituksena on parantaa hinnoittelun avoimuutta ja yhdenmukaistaa palveluehdot EU:n normien kanssa.

Vaarallisten tuotteiden pysäyttäminen ennen kuluttajille päätymistä

Tuoteturvallisuuden nopea hälytysjärjestelmä mahdollistaa nopean tietojenvaihdon markkinoilla olevista vaarallisista tuotteista sekä toimista, joita on toteutettu, jotta ne eivät joutuisi kuluttajien, ja erityisesti lasten, käsiin. Vuonna 2018 tieto 2 257 vaarallisesta tuotteesta kulki 31:n järjestelmään osallistuvan kansallisen viranomaisen välillä.

Heinäkuussa neljä verkossa toimivaa markkinapaikkaa – Alibaba (AliExpress), Amazon, eBay ja Ranskan Rakuten – allekirjoittivat tuoteturvallisuuslupauksen ja sitoutuivat muun muassa poistamaan kansallisten valvontaviranomaisten havaitsemat vaaralliset tuotteet verkkosivuiltaan kahden työpäivän kuluessa.

Elintarvikkeita ja rehuja koskevaa nopeaa hälytysjärjestelmää koskevan vuoden 2017 vuosikertomuksen mukaan vuonna 2017 tehtiin 3 832 alkuperäistä ilmoitusta mahdollisista elintarvikkeisiin tai rehuihin liittyvistä riskeistä. Niistä 942 luokiteltiin ”varoituksiksi”, koska niihin liittyi vakavia terveysriskejä.

rescEU

EU:n nykyinen pelastuspalvelumekanismi tarjoaa vankan perustan koordinoidulle Euroopan laajuiselle reagoinnille luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä. Vuoden 2018 metsäpalokausi osoitti kuitenkin jälleen kerran, että mekanismia on parannettava ja vahvistettava. Euroopassa paloi vuonna 2018 yhteensä yli 130 000 hehtaaria, ja paloriskin odotetaan kasvavan edelleen ilmastonmuutoksen vuoksi. Vuonna 2018 Kreikka, Ruotsi, Latvia ja Portugali aktivoivat EU:n pelastuspalvelumekanismin saadakseen apua metsäpalojen yhteydessä. EU:n apua koskevista pyynnöistä suurin osuus (35 %) liittyi metsäpaloihin.

Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat joulukuussa 2018 alustavasti komission ehdotuksesta nykyisen mekanismin vahvistamiseksi. Ehdotuksella edistetään investointeja katastrofien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi, tuetaan avunantoresurssien kokoamista Euroopan pelastuspalvelureserviin ja luodaan EU:n tasolla uusi pelastuspalveluvoimavarojen reservi katastrofeihin reagoimiseksi (ns. rescEU). Sen resursseihin kuuluu muun muassa tulipalojen sammutuksessa käytettäviä lentokoneita ja helikoptereita sekä riskianalyysin perusteella tarvittaessa myös muita voimavaroja. Komissio, parlamentti ja neuvosto ovat sitoutuneet hyväksymään järjestelmän virallisesti, ja rescEU:n on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alkupuoliskolla.

EU:n pitkän aikavälin talousarvio vuosiksi 2021–2027

Komissio ehdotti osana EU:n pitkän aikavälin talousarviota (2021–2027), että perustettaisiin oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, jonka määrärahat olisivat kyseisellä seitsemän vuoden jaksolla 947 miljoonaa euroa. Rahasto keskittyy ihmisiin ja yhteisöihin, jotka edistävät EU:n yhteisiä arvoja ja oikeuksia sekä rikasta monimuotoisuutta.

Euroopan muuttoliikeagenda

Komissio julkaisi vuoden 2018 aikana säännöllisiä edistymiskertomuksia Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpanosta ja tarkasteli toimia, joilla on pyritty hillitsemään muuttovirtoja ja parantamaan EU:n ulkorajojen valvontaa. Kertomuksissa tarkasteltiin EU:n pyrkimyksiä puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, tukea etulinjan jäsenvaltioita ja niitä naapurimaita, joihin kohdistuu voimakas muuttopaine, suojella maahantulijoita matkustamisen, palauttamisen ja takaisinoton aikana, sekä kehittää laillisia väyliä, kuten uudelleensijoittamista.

Komissio totesi joulukuussa 2018 antamassaan kertomuksessa, että muuttoliikettä koskeva EU:n kokonaisvaltainen lähestymistapa on tuottanut tulosta kaikilla rintamilla: laittomasti saapuvien määrä on pudonnut kriisiä edeltäneelle tasolle, yhteistyö kumppanimaiden kanssa on syventynyt, ulkorajojen valvonta on parantunut ja EU:n sisäiseen muuttoliikkeen hallintaan on saatu tehokkaampia välineitä. Kertomuksessa todettiin, että työtä on jatkettava kaikilla tasoilla sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.

Rajavalvonta ja laittomien muuttovirtojen torjuminen

Rajaturvallisuus

Vuonna 2018 jatkettiin neuvotteluja komission vuonna 2017 tekemästä ehdotuksesta päivittää Schengenin rajasäännöstö kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi liikkumisvapautta rajoittamatta. Tavoitteena on mukauttaa väliaikaisia sisärajatarkastuksia koskevat säännöt vastaamaan nykyisiä tarpeita ja lujittaa menettelytapasääntöjä siten, että sisärajatarkastukset pysyvät viimeisenä keinona.

Joulukuussa antamassaan muuttoliikettä koskevassa tiedonannossa komissio suositteli palauttamaan Schengen-alueen kaikilta osin alueeksi, jolla ei suoriteta väliaikaisia sisärajatarkastuksia ja jonka pohjana on asianmukaisesti toimiva Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä.

Euroopan raja- ja merivartiovirasto lähetti kansallisten rajavartijoiden tueksi keskimäärin 1 350 asiantuntijaa jokaiselle muuttoreitille vuonna 2018. Jäsenvaltiot pyysivät kesäkuussa, että viraston tukiroolia vahvistettaisiin edelleen muun muassa yhteistyöllä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, lisäämällä sen resursseja ja laajentamalla sen toimivaltuuksia.

Tämän vuoksi komissio ehdotti syyskuussa, että vuoteen 2020 mennessä virastoa vahvistettaisiin pysyvillä joukoilla, joihin kuuluu 10 000 operatiivisen henkilöstön jäsentä. Pysyvien joukkojen jäsenillä on toimeenpanovaltuudet ja oma kalusto, jotta ne voivat tarvittaessa puuttua tilanteisiin niin ulkorajoilla kuin unionin alueen ulkopuolellakin. Ehdotuksessa varmistetaan myös, että jäsenvaltiot säilyttävät itsemääräämisoikeutensa rajoillaan toteutettavien toimien suhteen. Neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltiot olivat vuoden 2018 loppuun mennessä päässeet yksimielisyyteen joistakin komission ehdotuksen osista (palauttamista ja kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskevista säännöksistä), ja keskusteluja ehdotuksen kaikista osista jatketaan.

EU jatkoi Länsi-Balkanin maiden kanssa neuvotteluja rajavalvontaa koskevista operatiivisista yhteistyösopimuksista, joiden nojalla Euroopan raja- ja merivartiosto voisi tarvittaessa tarjota apua ja lähettää henkilöstöä. Lokakuussa EU allekirjoitti tällaisen sopimuksen Albanian kanssa, ja vastaavat sopimukset parafoitiin entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian (heinäkuussa) ja Serbian (syyskuussa) kanssa. Myös Montenegron ja Bosnia ja Hertsegovinan kanssa käydyt neuvottelut saatiin onnistuneesti päätökseen.

Turvallisuutta ja rajavalvontaa koskevat tietojärjestelmät

Asetus Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta tuli voimaan lokakuussa 2018. Uudessa järjestelmässä otetaan käyttöön viisumivapaasti Schengen-alueelle saapuvien matkustajien turvallisuutta ja muuttoliikettä koskevien riskien ennakkoseulonta. Järjestelmän on tarkoitus olla toiminnassa vuoden 2021 loppuun mennessä.

Komissio aloitti työt uuden rajanylitystietojärjestelmän käyttöönottamiseksi Schengen-alueella uuden säädöksen tultua voimaan joulukuussa 2017. Järjestelmä tehostaa valvontaa EU:n ulkorajoilla rekisteröimällä tiedot Schengen-alueen ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantulosta, maastalähdöstä ja maahanpääsyn epäämisestä. Sen odotetaan olevan toiminnassa vuoden 2020 loppuun mennessä.

Schengenin tietojärjestelmän vahvistaminen

Schengenin tietojärjestelmällä tuetaan ulkorajavalvontaa ja lainvalvontayhteistyötä Schengen-maissa. Uudet säännöt järjestelmän vahvistamiseksi tulivat voimaan joulukuussa 2018. Muutoksiin kuuluvat uudet palauttamispäätöksiä koskevat kuulutukset ja maahantulokieltojen parempi täytäntöönpano, velvollisuus sisällyttää järjestelmään terrorismiin liittyvät kuulutukset sekä kadonneita lapsia ja suojelua tarvitsevia henkilöitä koskevien säännösten laajentaminen. Muutosten myötä otetaan käyttöön myös tiukemmat tietosuojasäännöt, tehostetaan sormenjälkien, kämmenjälkien ja kasvokuvien käyttöä henkilöiden tunnistamisessa ja helpotetaan järjestelmän käyttöä EU:n virastoissa.

Yhteentoimivuus

Komissio ehdotti joulukuussa 2017 tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevaa uutta lainsäädäntöä, jolla varmistetaan, että rajavartijat, maahanmuuttoviranomaiset ja lainvalvontaviranomaiset saavat tarvitsemansa tiedot silloin kun ne niitä tarvitsevat. Vuoden 2018 loppuun mennessä Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot olivat edistyneet merkittävästi ehdotuksen käsittelyssä, joten se voitaneen hyväksyä vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä.

Palauttaminen ja takaisinotto

Pelkästään vuonna 2018 Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö auttoi EU:n tuella 16 463:a ihmistä palaamaan vapaaehtoisesti kotiin Libyasta. EU jatkaa yhteistyötä Afrikan unionin, Yhdistyneiden kansakuntien ja Libyan viranomaisten kanssa, jotta maahantulijoiden järjestelmällinen säilöönotto (joka koskee myös lapsia) lopetettaisiin. Näiden ponnistelujen ansiosta yli 2 700 pakolaista vapautettiin säilöönottokeskuksista.

Komissio ehdotti syyskuussa palauttamisdirektiivin kohdennettua tarkistamista, joka yhdessä uutta eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevan asetusehdotuksen kanssa vahvistaa viraston toimivaltuuksia palauttamisten osalta, parantaa EU:n palauttamispolitiikan vaikuttavuutta ja varmistaa maahantulijoiden perusoikeuksien kunnioittamisen jatkossakin.

Palauttamismenettelyjen nopeuttamiseksi ja pakenemisen ja luvattoman edelleen liikkumisen estämiseksi ehdotuksessa esitetään yksinkertaistettuja palauttamismenettelyjä ulkorajoilla henkilöille, joiden turvapaikkahakemus on hylätty. Ehdotuksessa esitetään, että kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisesta olisi tehtävä viipymättä päätös, mikä vähentäisi pakenemista tähän asti helpottanutta menettelyviivettä. Lisäksi sääntöjenvastaisesti maahan tulleet velvoitettaisiin yhteistyöhön heidän tunnistamistaan koskevien menettelyjen aikana. Ehdotuksessa yhdenmukaistetaan myös säännöt, jotka koskevat sääntöjenvastaisesti maahan tulleiden säilöönottopäätöksiä maasta poistamista varten, muun muassa asettamalla säilöönoton enimmäiskestoksi vähintään kolme kuukautta ja takaamalla mahdollisuus ottaa säilöön maahantulijoita, jotka voivat aiheuttaa järjestyshäiriö- tai turvallisuusriskejä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön kansallisia ohjelmia, joilla tarjotaan apua sääntöjenvastaisesti maahan tulleille, jotka haluavat palata vapaaehtoisesti.

Suojelua tarvitsevien suojelu

Turvapaikkajärjestelmän uudistus

Euroopan unioni pysyy uskollisena perusarvoilleen tarjoamalla suojelua sitä tarvitseville. Vuoden 2018 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana suojelua tarjottiin yhteensä 164 055 turvapaikanhakijalle. Kahden vuoden intensiivisen työn tuloksena komission vuonna 2016 tekemät ehdotukset Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi ovat edistyneet merkittävästi. Komission seitsemästä ehdotuksesta viisi on hyväksymisvalmiita: asetus aseman määrittelystä, direktiivi vastaanotto-olosuhteista, asetus Euroopan unionin turvapaikkavirastosta, Eurodac-asetus ja asetus uudelleensijoittamiskehyksestä. Vaikka ehdotukset ovat osa laajempaa uudistusta, niistä jokaisesta on selkeää hyötyä ja niiden kaikkien nopealla hyväksymisellä olisi näkyviä käytännön vaikutuksia.

Tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavan turvapaikkajärjestelmän kannalta olennaisten turvapaikkamenettelyasetuksen ja Dublin-asetuksen suhteen on myös edistytty merkittävästi. Jäsenvaltioiden pyynnöstä käyttöön voitaisiin ottaa väliaikaisia järjestelyjä, jotka ennakoisivat tulevan Dublin-asetuksen keskeisiä osia ennen sen voimaantuloa. Kompromissin saavuttamisen helpottamiseksi komissio ehdotti syyskuussa, että EU:n turvapaikkaviraston valtuuksia, välineitä ja määrärahoja (321 miljoonaa euroa vuosiksi 2019–2020) laajennettaisiin edelleen, jotta jäsenvaltioille voitaisiin pyydettäessä antaa kattavampaa apua koko kansainvälistä suojelua koskevan menettelyn ajan. EU:n muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmät tukevat jäsenvaltioita yhdessä Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa tarpeen mukaan esimerkiksi turvapaikanhakijoiden tunnistamisessa ja rekisteröinnissä, kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista tehtävien päätösten valmistelussa ja tarjoamalla operatiivista apua.

Hotspot-toimintamalli ja tuki Kreikalle, Italialle ja Espanjalle

Komissio on myöntänyt vuoden 2015 alusta lähtien yli 816,4 miljoonaa euroa hätäapua tukeakseen Kreikan viranomaisia sekä Kreikan pakolais- ja humanitaarista kriisiä hoitavia kansainvälisiä ja valtiosta riippumattomia järjestöjä. Tämä hätärahoitus on myönnetty niiden 613,5 miljoonan euron lisäksi, jotka Kreikalle on osoitettu vuosien 2014–2020 kansallisten ohjelmien puitteissa. Vuoden lopussa komissio delegoi 252 miljoonaa euroa hallinnoitavaksi Kreikassa toimiville kansainvälisille järjestöille, muun muassa Unicefille ja YK:n pakolaisjärjestölle (UNHCR). Lisäksi komissio antaa Kreikan viranomaisille jatkuvaa rakenteellista tukea olemalla pysyvästi läsnä kaikissa saarten järjestelykeskuksissa.

Italialle osoitettiin vuonna 2018 yli 35,5 miljoonaa euroa, jolloin Italialle vuodesta 2014 alkaen myönnetyn hätäavun kokonaismäärä kasvoi 224,9 miljoonaan euroon. Tämä hätäapuun myönnetty määrä täydentää Italian kansallisille ohjelmille turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta ja sisäisen turvallisuuden rahastosta annettua yli 724 miljoonan euron tukea kaudella 2014–2020.

Espanjalle kohdistettiin heinäkuussa tulijoiden määrän kasvun vuoksi 36,01 miljoonaa euroa hätäapua vastaanottokapasiteetin parantamiseen maan etelärannikolla ja Ceutassa ja Melillassa sekä palautusten lisäämiseen. Tämän hätäavun lisäksi Espanjalle on jo aiemmin myönnetty kauden 2014–2020 kansallisten ohjelmien puitteissa 737,5 miljoonaa euroa muuttoliikkeen hallintaan, rajaturvallisuuteen ja turvallisuuden hallintaan.

Italian ja Kreikan järjestelykeskuksiin saapuneiden maahantulijoiden henkilöllisyys todennettiin, heidät rekisteröitiin ja heidän sormenjälkensä otettiin asianmukaisella tavalla. Lisäksi näiden maahantulijoiden tietoja verrattiin asiaankuuluvien turvallisuustietokantojen tietoihin. Komissio totesi Euroopan muuttoliikeagendaa koskevassa edistymiskertomuksessaan joulukuussa, että Kreikan tilanne on parantunut, mutta Kreikan viranomaisilta tarvitaan lisätoimia vastaanotto-olosuhteiden parantamiseksi, turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi ja palautusten lisäämiseksi.

Useimmat EU:n jäsenvaltiot auttoivat edelleen Kreikkaan ja Italiaan kohdistuvan paineen lievittämistä siirtämällä siirtoedellytykset täyttäviä hakijoita näistä muuttovirtojen etulinjassa olevista maista.

EU:n ja Turkin julkilausuma

Vuonna 2016 annetulla EU:n ja Turkin julkilausumalla oli edelleen valtava merkitys Turkin mantereelta Kreikan saarille suuntautuvien luvattomien ja vaarallisten meren ylitysten vähentämisessä, henkien pelastamisessa merellä sekä kansainvälistä suojelua tarvitsevien syyrialaisten uudelleensijoittamisen edistämisessä.

Turkki teki loistavaa työtä tarjotessaan suojan ja tukea yli 3,5 miljoonalle rekisteröidylle syyrialaispakolaiselle, ja EU on osoittanut sitoutuneensa tukemaan Turkkia tässä haasteessa. Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä tuetaan edelleen pakolaisten ja vastaanottavien yhteisöjen tarpeita Turkissa tiiviissä yhteistyössä Turkin viranomaisten kanssa. Koordinointivälineestä autettiin yli 1,3:a miljoonaa pakolaista kuukausittaisilla käteissuorituksilla sekä tukemalla 500 000 lapsen koulutusta ja satojen tuhansien ihmisten terveydenhuoltoa yhteensä 1,9 miljardilla eurolla. EU käynnisti myös toisen 3 miljardin euron rahoituserän järjestämisen taloudellista tukea varten.

Taloudellinen tuki muuttoliikkeen hallinnan tehostamiseksi

Komissio tukee merkittävällä rahoituksella kansallisia pyrkimyksiä parantaa muuttoliikkeen hallintaa ja rajavalvontaa. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston käytössä oli 576 miljoonaa euroa, sisäisen turvallisuuden rahaston (ulkorajat ja viisumiasiat) käytössä 567 miljoonaa euroa ja sisäisen turvallisuuden rahaston (poliisiyhteistyö) käytössä 92,7 miljoonaa euroa, joilla tuettiin edelleen vuonna 2018 valmiuksien kehittämistä. Varoilla muun muassa rahoitettiin humanitaarista apua ja terveyspalveluja ja tuettiin operatiivisen yhteistyön kehittämistä. Unionin kaudelle 2014–2020 muuttoliike- ja turvallisuusalojen kansallisiin toimiin myöntämän tuen määräksi arvioidaan 5,5 miljardia euroa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston ja 2,9 miljardia euroa sisäisen turvallisuuden rahaston (ilman virastoja) osalta.

Euroopan parlamentti ja neuvosto muuttivat joulukuussa 2018 turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston sääntöjä, jotta jäsenvaltiot voisivat jatkossakin käyttää rahoitusta, joka oli sidottu vuonna 2017 onnistuneesti päätökseen saatuun unionin hätätilanteissa sovellettavaan siirtojärjestelmään. Muutoksen ansiosta jäsenvaltiot voivat käyttää jäljellä olevia varoja kansainvälistä suojelua hakeneiden tai saavien henkilöiden uudelleensijoittamiseen tai siirtoon sekä rahaston soveltamisalaan kuuluviin muihin muuttoliikkeeseen liittyviin tarpeisiin.

Muuttoliikkeen hallinta ja ihmishenkien pelastaminen merellä

Themis-operaatio jatkui. Yhdessä muiden EU:n yhteisten operaatioiden ja merioperaatioiden kanssa sillä autettiin Italiaa puuttumaan luvattomaan maahantuloon yli keskisen Välimeren. Kaiken kaikkiaan nämä operaatiot ovat auttaneet pelastamaan mereltä yli 690 000 ihmistä.

EU hajottaa edelleen Turkin viranomaisten ja NATOn tuella rikollisverkostoja, jotka salakuljettavat ihmisiä keskisellä Välimerellä ja Egeanmerellä. Yhteistyötä Sahelin alueen kumppaneiden kanssa ihmissalakuljetus- ja ihmiskauppaverkostojen torjumiseksi tehostettiin Niameyssä (Nigerissä) maaliskuussa annetun julistuksen mukaisesti.

Vuoden 2015 siirtolaisten salakuljetuksen vastaisen EU:n toimintasuunnitelman mukaisesti komissio ehdotti toukokuussa 2018, että jäsenvaltioiden, EU:n ja unionin virastojen maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden yhteistyötä määrittävää lainsäädäntöä tarkistettaisiin. Tarkistuksen tavoitteena on parantaa yhteistyötä ja koordinointia kolmansiin maihin muuttoliiketehtäviin lähetetyn unionin henkilöstön keskuudessa. Euroopan parlamentin ja neuvoston välisten neuvottelujen odotetaan alkavan vuoden 2019 alussa, jotta uudet säännöt voivat tulla voimaan toukokuun 2019 loppuun mennessä.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa lainvalvontaan keskittyvät toimenpiteet, joilla tehostetaan maahantulijoita salakuljettavien rikollisverkostojen torjuntaa. Konkreettiset toimet perustuvat eri virastojen yhteisen toiminnan mallin tehostamiseen sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla, ja niillä optimoidaan käytettävissä olevien välineiden synergiat EU:n ulkoisten voimavarojen käytön maksimoimisen kanssa. Keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa ihmisten salakuljetusta tutkivan eurooppalaisen keskuksen toiminta- ja analyysivalmiuksien lisääminen, salakuljettajien välisen verkkoviestinnän torjuntavalmiuksien parantaminen, kumppanuuksien kehittäminen kolmansien maiden kanssa ja rikollisverkostoja koskevan tiedon jakaminen.

Lisää turvallisia ja laillisia maahantuloväyliä Eurooppaan

Laillisten maahantuloväylien lisääminen suojelua tarvitseville ihmisille ja kanavien luominen työvoiman muuttoliikettä varten ovat olennainen osa muuttoliikettä koskevaa EU:n kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Ne täydentävät sääntöjenvastaisten muuttovirtojen tiukkaa torjuntapolitiikkaa, tehostettua rajavalvontaa, yksinkertaisempia turvapaikkamenettelyitä ja tuloksellisempia palautuksia. Syyskuussa pitämässään puheessa unionin tilasta puheenjohtaja Juncker toisti komission kehotuksen uusien laillisten väylien avaamisesta.

Uudelleensijoittaminen

Uudelleensijoittamista koskevat EU:n aloitteet ovat osoittaneet, että vaarallinen ja sääntöjenvastainen muuttoliike voidaan korvata kansainvälistä suojelua tarvitseville henkilöille tarjottavilla laillisilla ja turvallisilla kanavilla. Vuodesta 2015 lähtien EU:n eri uudelleensijoittamisohjelmilla on autettu yli 48 700:aa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevaa ihmistä saamaan suojaa EU:ssa. Tähän sisältyy lähes 21 000 henkilöä, jotka jäsenvaltiot uudelleensijoittivat vuonna 2018 osana yhteistä sitoumusta uudelleensijoittaa yli 50 000 suojelua tarvitsevaa ihmistä lokakuun 2019 loppuun mennessä. Kyseessä on EU:n toistaiseksi mittavin uudelleensijoittamisjärjestelmä.

Tarvelähtöiseen muuttoliikkeeseen kannustaminen

Komissio on myös tehnyt ehdotuksia, joilla luodaan houkuttelevampia kanavia tarvelähtöistä työvoiman muuttoliikettä varten. EU:n uusi sinisen kortin järjestelmä, joka tuo komission vuonna 2016 tekemän ehdotuksen mukaisesti todellista lisäarvoa nykyiseen siniseen korttiin verrattuna, on keskeinen tekijä houkuttelevan ja kilpailukykyisemmän talouden luomisessa. Myös EU:n työ laillista muuttoliikettä koskevien pilottihankkeiden toteuttamiseksi keskeisten afrikkalaisten kumppanuusmaiden kanssa oli edennyt huomattavasti vuoden loppuun mennessä. Hankkeisiin on varattu 20 miljoonaa euroa, ja niistä monien odotetaan käynnistyvän vuonna 2019. Niiden tavoitteena on korvata sääntöjenvastainen muuttoliike turvallisella ja hyvin hallitulla laillisella muuttoliikkeellä.

Kotouttaminen

Varhainen ja tehokas kotouttaminen on olennaisen tärkeää, jotta muuttoliike hyödyttäisi sekä muuttajia että taloutta ja lisäisi yhteenkuuluvuutta eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Euroopan unioni jatkoi 7. kesäkuuta hyväksytyn kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan vuoden 2016 toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Tässä kattavassa kehyksessä jäsenvaltioita tuetaan kotouttamispolitiikkojen kehittämisessä ja tehostamisessa antamalla rahoitustukea ja ohjeita parhaista käytännöistä. Komissio suositti usean sidosryhmän osallistumiseen perustuvaa lähestymistapaa maahantulijoiden integroimiseksi työmarkkinoille sekä tuki kotouttamista paikan päällä helpottavia toimijoita, kuten paikallis- ja alueviranomaisia ja kansalaisjärjestöjä.

Maaliskuussa järjestetyssä Euroopan muuttoliikefoorumissa yli 200 sidosryhmien edustajaa esitti esimerkkejä maahantulijoiden onnistuneesta integroitumisesta työmarkkinoille.

Viisumipolitiikka

Joidenkin EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilla on oltava viisumi, kun he matkustavat Schengen-alueelle. EU on ottanut käyttöön yhteisen lyhytaikaista oleskelua Schengen-alueella koskevan viisumipolitiikan. Sen pohjana ovat yhteiset luettelot maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajat ylittäessään, ja maista, joiden kansalaisia viisumivaatimus ei koske. Vuonna 2017 (viimeisimmät saatavilla olevat luvut) Schengen-valtiot myönsivät 14,6 miljoonaa lyhytaikaista viisumia.

Komissio ehdotti maaliskuussa yhteisen viisumipolitiikan uudistamista. Sääntöjä pitäisi mukauttaa muuttuviin turvallisuuskysymyksiin, muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin ja teknologian kehityksen tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin. Viisumisäännöstöön ehdotettujen muutosten tavoitteena on helpottaa laillisesti matkustavien viisumimenettelyjä ja samalla vahvistaa turvallisuutta ja vähentää laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä riskejä. Vuoden 2018 loppuun mennessä sekä Euroopan parlamentti että neuvosto olivat hyväksyneet valtuutukset toimielinten välisiä neuvotteluja varten. Neuvottelut lainsäätäjien välillä jatkuivat, ja ne on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2019 alussa.

Komissio ehdotti toukokuussa viisumitietojärjestelmän kehittämistä, jotta turvallisuuteen ja muuttoliikkeeseen liittyviin muuttuviin haasteisiin voitaisiin vastata paremmin ja EU:n ulkorajojen valvonta paranisi. Ehdotettujen muutosten avulla voidaan tarkastaa viisuminhakijoiden taustat aiempaa perusteellisemmin ja paikata turvallisuustiedoissa olevat aukot erityisesti jäsenvaltioiden myöntämien pitkän aikavälin oleskeluasiakirjojen osalta. Viisumitietojärjestelmästä tulee täysin yhteensopiva muiden EU:n laajuisten tietokantojen kanssa. Euroopan parlamentissa ja neuvostossa käydyt keskustelut olivat kesken vuoden 2018 lopussa. Neuvottelut on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2019 alkupuolella.

EU jatkoi neuvotteluja viisumikäytäntöjen helpottamista koskevista sopimuksista Valko-Venäjän, Kiinan ja Tunisian kanssa vuonna 2018. Komissio vahvisti heinäkuussa viisumivapauden osalta, että Kosovo (tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen) täytti kaikki viisumivapaasti Schengen-alueelle matkustamista koskevat ehdot.

Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 2018 viisumien vastavuoroisuutta koskevan tiedonannon, jossa tarkasteltiin nykytilannetta ja tapoja edetä sen suhteen, että Yhdysvallat on ainoa maa, jonka kanssa vastavuoroisuus ei toteudu. Bulgarian, Kroatian, Kyproksen, Puolan ja Romanian kansalaiset tarvitsevat edelleen viisumin matkustaakseen Yhdysvaltoihin. Tiedonannossa tarkasteltiin viisumien vastavuoroisuuden edistymistä eli sitä, miten nämä jäsenvaltiot ovat edistyneet Yhdysvaltojen lainsäädännön edellyttämien vaatimusten täyttämisessä.

EU:n pitkän aikavälin talousarvio 2021–2027

Komissio teki kesäkuussa 2018 ehdotuksen muuttoliikettä ja rajavalvontaa koskevien rahoitusvälineiden rakenteesta. Määrärahojen yhteissumma on 34,9 miljardia euroa (virastot mukaan luettuina), mikä on miltei kolminkertaisesti nykyisen 13 miljardin euron määrärahojen verran. Turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa ja yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston alaisuuteen kuuluvaa rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälinettä koskevissa ehdotuksissa esitetään joustomekanismia resurssien jakamiseksi haasteiden, tarpeiden ja painopisteiden kehityksen mukaisesti.

Euroopan unionin naapurialueet

Itäinen naapurusto

Vuonna 2017 järjestetyssä itäisen kumppanuuden huippukokouksessa vahvistettiin jälleen kerran EU:n ja sen kumppanimaiden selkeä sitoutuminen kumppanuuteen. Kumppanimaat ovat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Vuonna 2018 painopisteenä olivat talousuudistusten lisäksi toimet, joilla pyrittiin muun muassa lujittamaan hallintoa, parantamaan yhteenliitettävyyttä ja vahvistamaan yhteiskuntaa.

EU:n ja Ukrainan tiivis suhde jatkui vuonna 2018 jo neljättä vuotta. Heinäkuussa pidetyssä hedelmällisessä huippukokouksessa painotettiin, että EU jatkaa Ukrainan uudistusohjelman intensiivistä tukemista. EU on edelleen Ukrainan suurin kauppakumppani ja sen tärkein avunlähde. Vuonna 2018 avunannossa painottuivat työllistymisvalmiudet, kuten koulutusuudistus, sekä Euroopan energiatehokkuusrahasto.

EU:n ja Georgian suhde, joka toimi jo valmiiksi kunnianhimoisen assosiaatiosopimuksen puitteissa, tiivistyi entisestään vuonna 2018. Marraskuussa Georgian hallituksen jäseniä vieraili maan pääministerin Mamuka Bakhtadzen johdolla Berlaymont-rakennuksessa Brysselissä, jossa he tapasivat puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin ja muita Euroopan komission jäseniä. EU ja Georgia sopivat yli 25 konkreettisesta toimesta, joiden kohdealoja olivat talous, kauppa, yhteenliitettävyys, koulutus, tutkimus, innovointi, oikeus ja sisäinen turvallisuus. Näillä toimilla edistetään yhteistyötä ja tuotetaan konkreettista hyötyä Georgian kansalaisille.

Venäjä

EU:n ja Venäjän suhteissa kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen on edelleen ensisijaisen tärkeä kysymys. EU:n Venäjän-politiikkaa ohjaavat seuraavat periaatteet: täysi tuki Ukrainan itsenäisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja alueelliselle koskemattomuudelle maan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen puitteissa; Minskin sopimusten (Ukrainan, Venäjän sekä ”Donetskin kansantasavallan ja Luhanskin kansantasavallan” separatistien allekirjoittama toimenpidepaketti pysyvän rauhan aikaan saamiseksi Ukrainassa) täysimääräinen täytäntöönpano; suhteiden lujittaminen itäisten kumppanien kanssa; EU:n selviytymiskyvyn vahvistaminen; tarve tehdä valikoidusti yhteistyötä Venäjän kanssa ja halu tukea Venäjän kansalaisyhteiskuntaa. Vuonna 2018 EU teki Venäjän kanssa muun muassa Irania ja Syyriaa koskeviin turvallisuushaasteisiin liittyvää yhteistyötä. EU vahvisti uudelleen linjauksensa olla tunnustamatta Krimin laitonta liittämistä Venäjään. EU on ilmaissut syvän huolensa tilanteen kärjistymisestä Kertšinsalmessa ja Asovanmerellä ja Venäjän tekemistä kansainvälisen oikeuden loukkauksista.

Euroopan unionin eteläinen naapurusto

Vuonna 2018 EU jatkoi eteläisten naapurimaiden kanssa pysyvän vakauden, turvallisuuden ja kasvun edistämiseen tähtäävää yhteistyötä useilla eri aloilla. Yhteistyötä tehtiin etenkin EU:n sekä Algerian, Egyptin, Jordanian ja Libanonin välisten Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanuuden uusien painopisteiden pohjalta. Tunisian kanssa sovittiin toukokuussa poliittisista painopisteistä vuosiksi 2018–2020. EU tukee sosioekonomista kehitystä, hyvää hallintotapaa, ihmisoikeuksia, turvallisuutta ja laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumista alueen kaikissa maissa.

EU toimi aktiivisesti myös luodakseen kumppanuuksia kansainvälisten rahoituslaitosten ja yksityisen sektorin kanssa Euroopan ulkoisen investointiohjelman sekä Euroopan kestävän kehityksen rahaston perustamisen kautta. Rahastoon sisältyy rahoitusvakuus, jolla autetaan vähentämään investointiriskiä. Mallina on käytetty EU:n sisäistä investointiohjelmaa. Suunnitelmalla tuetaan yksityisen sektorin investointien ohjaamista pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, naisten yrittäjyyteen, energiaan ja digitaaliseen infrastruktuuriin ja monille muille aloille. Näin edistetään paikallista kehitystä. Suunnitelmaan sisältyy myös teknistä apua paikallisten instituutioiden lujittamiseksi ja korruption torjumiseksi. Vuonna 2018 Egypti, Jordania, Marokko ja Libanon liittyivät Algerian, Israelin ja Tunisian lailla tutkimus- ja innovointikumppanuuteen (PRIMA). PRIMAn kautta rahoitetaan tutkimusta ja investointeja, joiden tavoitteena on parantaa kestävää maataloutta ja veden saatavuutta ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun koettelemilla alueilla. EU jatkoi alueellisen yhteistyön edistämistä Välimeren unionin ja Arabiliiton kautta.

Länsi-Balkan ja laajentumisprosessi

Vuonna 2018 EU edisti merkittävästi suhteitaan Länsi-Balkaniin. Helmikuussa Euroopan komissio julkaisi Länsi-Balkanin strategian (komission tiedonanto ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille”). Strategiassa vahvistetaan, että EU:n jäsenyysnäkymä on muutosten ja nykyaikaistamisen tehokkain veturi Länsi-Balkanilla. Siinä esitetään 57 toimesta koostuva kattava toimintasuunnitelma vuosiksi 2018–2020. Suunnitelma perustuu kuuteen lippulaiva-aloitteeseen (oikeusvaltioperiaate, turvallisuus ja muuttoliike, sosioekonominen kehitys, yhteenliitettävyys, digitaalistrategia sekä sovinto ja hyvät naapuruussuhteet), ja sen toteutus on käynnissä: useimmat toimet on aloitettu ja jotkut niistä saatettiin päätökseen vuoden 2018 aikana.

Tämä lähestymistapa vahvistettiin toukokuussa Sofiassa järjestetyssä huippukokouksessa, johon puheenjohtaja Juncker osallistui. Juncker totesi, että ”huippukokous tarjosi meille tilaisuuden vahvistaa yhteyksiä Länsi-Balkanin kumppaneihimme, jotka lähentyvät jatkuvasti Euroopan unionia, jokainen omaa tahtiaan ja omalla tavallaan. Tiivis yhteys Euroopan unioniin tarkoittaa myös yhteistä arvopohjaa ja sitä, että kumppanimme noudattavat niitä samoja periaatteita, joille EU arvoyhteisönä rakentuu. Näitä ovat mm. oikeusvaltioperiaate, oikeuslaitoksen riippumattomuus ja sananvapaus.”

EU käynnisti maaseudun kehittämistä koskevia tukiohjelmia myös Albaniassa, Montenegrossa ja Serbiassa, ja ohjelmat jatkuvat myös entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa. Ohjelmilla edistetään elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua ja lisätään maaseutuelinkeinojen houkuttelevuutta.

Montenegro ja Serbia jatkoivat jäsenyysneuvottelujaan vuonna 2018. Neuvottelujen etenemisvauhti riippuu siitä, miten oikeusvaltioperiaatteen toteutumisessa edistytään, ja Serbian tapauksessa myös suhteiden normalisoinnista Kosovon (tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen) kanssa. EU piti myönteisenä Kreikan ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kahdenvälistä sopimusta viimeksi mainitun maan nimeä koskevasta kysymyksestä ja kannusti ratifioimaan sopimuksen. Albaniassa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa EU:n tuella toteutettujen intensiivisten uudistustoimien johdosta komissio suositti liittymisneuvottelujen aloittamista molempien maiden kanssa. EU jatkoi uudistusten tukemista Bosnia ja Hertsegovinassa.

Turkki

EU:n ja Turkin väliset suhteet olivat yhä haasteelliset, sillä oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien noudattaminen sekä tuomioistuimen riippumaton asema heikkenivät edelleen Turkissa. Liittymisneuvottelut ovat siten käytännössä pysähtyneet, eikä EU:n ja Turkin tulliliiton nykyaikaistamista ole enää jatkettu. Poliittista dialogia ja teknisen tason yhteistyötä on kuitenkin jatkettu aloilla, joiden kehittämisestä on merkittävää hyötyä molemmille osapuolille. Näitä aloja ovat muun muassa muuttoliike, turvallisuus, kauppa, energia, liikenne ja ympäristö.

EU:n ja Afrikan suhteet

Syyskuussa 2018 käynnistetyn Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssin tavoitteena on viedä EU:n ja Afrikan kumppanuus uudelle tasolle. Aloitteella autetaan parantamaan työpaikkojen luomista Afrikassa tukemalla koulutusta ja osaamista, edistämällä kauppaa ja mobilisoimalla investointeja strategisille talouden aloille. Puheessaan unionin tilasta vuonna 2018 puheenjohtaja Juncker totesi, että ”ehdottamamme uuden allianssin avulla Afrikassa voitaisiin luoda pelkästään viiden seuraavan vuoden aikana jopa 10 miljoonaa uutta työpaikkaa. Haluamme luoda puitteet, joilla Afrikkaan saadaan enemmän yksityisiä investointeja. Emme aloita tyhjästä: kaksi vuotta sitten alkaneen Euroopan ulkoisen investointiohjelman puitteissa Afrikassa saadaan liikkeelle yli 44 miljardin euron investoinnit julkiselta ja yksityiseltä sektorilta, ja jo vireillä olevilla hankkeilla, joihin on sitouduttu, saadaan liikkeelle 24 miljardia euroa.”

Tätä EU:n ja Afrikan välistä, kahden tasaveroisen osapuolen kumppanuutta vahvistettiin joulukuussa Wienissä pidetyssä korkean tason foorumissa, jossa keskityttiin innovointiin, investointeihin ja työpaikkojen luomiseen sekä koulutukseen ja liiketoiminnan ja kaupan tukemiseen. Jo kolmen kuukauden kuluessa Afrikan ja EU:n allianssin ensimmäiset hankkeet alkoivat tuottaa tulosta.

Joihinkin Wienissä käynnistettyihin aloitteisiin sisältyi EU:n takaus (NASIRA-riskinjakorahoitusväline) – ensimmäinen laatuaan EU:n ulkoisen investointiohjelman yhteydessä –, jossa hyödyntämällä 75 miljoonan euron EU:n rahoituksen vipuvoimaa investoinnit saadaan kasvatettua jopa 750 miljoonaan euroon Saharan eteläpuolisen Afrikan ja EU:n eteläisen naapuruston yrittäjien käyttöön. Tämän odotetaan luovan 800 000 työpaikkaa ja hyödyttävän esimerkiksi pieniä ja keskisuuria yrityksiä, maan sisällä siirtymään joutuneita, pakolaisia, palaajia, naisia ja nuoria, joiden on tavallisesti vaikea saada kohtuuhintaisia lainoja. Koulutusvaihdon osalta EU:lla on hyvät edellytykset saavuttaa tavoitteensa, joka on 35 000 vaihtoa vuoteen 2020 mennessä.

Euroopan unioni sitoutui antamaan pelkästään vuonna 2018 yli 540 miljoonaa euroa liiketoiminta- ja investointiympäristöä koskevien uudistusten tukemiseen, mikä ylittää selvästi Afrikan ja Euroopan allianssin sitoumuksen kasvattaa EU:n tuen vuotuista määrää 300–350 miljoonaan euroon vuosina 2018–2020.

Euroopan unioni on sitoutunut tukemaan Afrikan mantereen vapaakauppa-aluetta ja ilmoittanut antavansa 50 miljoonaa euroa tukea tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Ensimmäinen askel tähän suuntaan otettiin joulukuussa, jolloin YK:n Afrikan talouskomission kanssa allekirjoitettiin kolmen miljoonan euron ohjelma, jonka tavoitteena on kehittää mantereen vapaakauppa-aluetta koskevia kansallisia täytäntöönpanostrategioita.

Yksi Afrikan ja EU:n allianssin keskeisistä näkökohdista on yhteistyö Wienin kokouksessa perustetuissa yhteisissä työryhmissä, joissa käsitellään Afrikan maaseutua, digitaalitaloutta, liikennettä ja energiaa.

Myös Euroopan ulkoinen investointiohjelma tuottaa tulosta: EU tukee investointiohjelmia Pohjois-Afrikassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa alueellisten investointijärjestelyjensä avulla ja on tukenut investointiohjelmia keskeisillä aloilla, joita ovat muun muassa uusiutuva energia, kestävä maatalous, kaupunki-infrastruktuuri, yhteenliitettävyys ja digitalisointi. Myös Afrikan ja Euroopan yksityisen sektorin keskinäistä vuoropuhelua on tehostettu kestävää liiketoimintaa Afrikassa edistävän foorumin avulla. Kestävän liiketoiminnan edistämiseen Afrikassa tähtäävien julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelujen käytäntö on otettu käyttöön seuraavissa Afrikan maissa: Norsunluurannikko, Etiopia, Marokko, Nigeria, Etelä-Afrikka, Tansania, Tunisia ja Uganda.

Näiden lisäksi samankaltaisia vuoropuheluja valmistellaan parhaillaan 25 muussa Afrikan maassa. Niillä pyritään edistämään ihmisarvoisten työpaikkojen luomista erityisesti nuorille ja naisille. Vuoropuhelut käynnistettiin Abidjanissa marraskuussa 2017 pidetyssä EU:n ja Afrikan yritysfoorumissa. Osana tätä sitoumusta puheenjohtaja Juncker vieraili Tunisiassa lokakuussa 2018.

EU on jatkanut kahden tasaveroisen osapuolen todellisen kumppanuuden rakentamista Afrikan kanssa. Esimerkkejä EU:n ja Afrikan tehostetusta yhteistyöstä rauhaa ja turvallisuutta koskevissa kysymyksissä ovat muun muassa G5 Sahel -ryhmän yhteiset turvallisuusjoukot, Afrikan unionin ja Euroopan unionin rauhaa, turvallisuutta ja hallintoa koskeva yhteisymmärryspöytäkirja sekä EU:n antama tuki turvallisten olojen ja sovinnon aikaansaamiseksi Afrikan sarvessa. Humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö sekä rauhan ja turvallisuuden tukeminen ovat edelleen tärkeitä yhteistyön aloja. Samalla EU on kuitenkin myös oleellisesti vahvistanut taloudellista kumppanuuttaan Afrikan kanssa. Tänä päivänä EU ja Afrikka tekevät kumppaneina yhteistyötä tutkimuksen ja innovoinnin kaltaisilla uusilla aloilla sekä strategisilla talouden aloilla, joita ovat esimerkiksi maatalous, digitalisaatio, liikenne ja energia.

Pohjois-Amerikka ja Latinalainen Amerikka

Vahva ja toimiva transatlanttinen kumppanuus Yhdysvaltojen kanssa on edelleen Euroopan turvallisuuden ja vaurauden keskeinen osatekijä. EU on yhä sitoutunut Yhdysvaltojen kanssa strategiseen kumppanuuteen, joka perustuu yhteisiin arvoihin ja etuihin sekä halukkuuteen toimia vastuullisesti maailmassa molempien eduksi. EU on viime vuosien aikana tehnyt tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen hallinnon ja kongressin kanssa asioissa, joihin liittyy yhteisiä tavoitteita (Länsi-Balkan, Ukraina, Venäjä, Pohjois-Korea, terrorismin torjunta, kyberturvallisuus ja puolustus, Nato mukaan lukien). EU on puolustanut arvojaan, periaatteitaan ja etujaan, kun ne on asetettu kyseenalaisiksi.

Heinäkuussa puheenjohtaja Junckerin ja presidentti Donald Trumpin tapaamisen jälkeen EU ja Yhdysvallat antoivat yhteisen julkilausuman, jossa molemmat osapuolet lupautuivat toimimaan yhdessä tullien ja tullien ulkopuolisten esteiden poistamiseksi ja tukien poistamiseksi muilta teollisuuden tuotteilta kuin autoilta. Ne sopivat toimista, joilla pyritään vähentämään esteitä ja lisäämään palvelujen, kemikaalien, lääkkeiden, lääkevalmisteiden ja soijapapujen kauppaa. Lisäksi osapuolet sopivat energiaa koskevan strategisen yhteistyön vahvistamisesta.

EU on lujittanut suhdettaan Kanadaan strategisen kumppanuussopimuksen avulla. EU ja Kanada jatkavat tiivistä yhteistyötään muun muassa turvallisuutta, puolustusta ja sukupuolten tasa-arvoa koskevissa kysymyksissä.

EU:n yhteistyössä Latinalaisen Amerikan ja Karibian kanssa keskityttiin assosiaatiosopimusten uudenaikaistamiseen Mercosur-maiden, Meksikon ja Chilen kanssa. Sopimus Kuuban hallinnon kanssa vuonna 2018 käynnisti uuden aikakauden EU:n ja Kuuban yhteistyössä. Näiden lisäksi EU tukee edelleen rauhansopimuksen täytäntöönpanoa Kolumbiassa.

Aasia ja Tyynenmeren alue

Vuonna 2018 EU vahvisti talousdiplomatiaa ja laajensi turvallisuusrooliaan Aasiassa esimerkiksi toimilla Korean niemimaan jännitteiden vähentämiseksi. EU työsti Euroopan ja Aasian yhteyksiä koskevaa strategiaansa, jonka ytimessä ovat ilmastonmuutoksen torjuminen ja alueellinen yhteistyö. Suhteiden kehittymiseksi täyteen potentiaaliinsa EU hyväksyi uuden Intia-strategian ja ratifioi EU:n ja Filippiinien kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen. EU ja Thaimaa aloittivat ihmisarvoisten työolojen edistämiseen tähtäävän työmarkkinavuoropuhelun.

EU jatkoi yhteistyötään Kiinan kanssa kysymyksissä, jotka koskivat muun muassa ilmastonmuutosta ja yhteisiä turvallisuusetuja, kuten Iranin ydinsopimusta, Afganistania ja Korean niemimaata. Samalla EU edisti vastavuoroisuutta taloudellisissa suhteissa, tieteessä ja teknologiassa. EU neuvotteli Kiinan kanssa yhteistyöstä, toteutti toimia sovittaakseen investoinnit EU:n strategisiin verkostoihin ja edisti avoimuutta sekä taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. EU myös kannusti tiiviimpää yhteistyötä kestävän kehityksen tavoitteiden, konfliktinratkaisun, kansainvälisten sääntöjen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi.

EU:n ja Kiinan matkailun teemavuodeksi julistettu vuosi 2018 tarjosi ainutlaatuisen tilaisuuden lisätä vierailijamääriä ja investointeja molemmin puolin. Sen tavoitteena oli edistää vähemmän tunnettujen matkailukohteiden tunnettuutta, parantaa matkustus- ja matkailukokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia lisätä taloudellista yhteistyötä. Vuoden aikana toteutettiin yli 150 aloitetta ja tapahtumaa.

Kahdestoista Aasia–Eurooppa-huippukokous, joka pidettiin Brysselissä 18. ja 19. lokakuuta 2018, kokosi yhteen päämiehiä 51:stä Euroopan ja Aasian maasta, EU:n edustajia ja Kaakkois-Aasian valtioiden liiton pääsihteerin.

Lähi-itä

EU jatkoi aktiivista rooliaan meneillään olevassa kriisissä ja alueen konflikteissa. Se avusti erityisesti vakautusprosessissa tukemalla YK:n johtamaa rauhanprosessia Syyriassa ja Jemenissä, vakautusprosessia Irakissa ja kahden valtion ratkaisun hakemista Israelin ja Palestiinan konfliktiin.

Syyria

Huhtikuussa 2018 pidetty konferenssi Syyrian ja sen lähialueiden tulevaisuudesta antoi kansainväliselle yhteisölle mahdollisuuden uusia ja vahvistaa Syyrian kansalaisille antamansa poliittisen, humanitaarisen ja taloudellisen sitoumuksen. EU hyväksyi myös Irakia koskevan EU:n strategian, jolla tuetaan maan toipumista Daeshin vastaisesta taistelusta.

Jemen

Jemenissä EU jatkoi YK:n johtaman prosessin ja YK:n erityislähettilään Martin Griffithsin tukemista ja kriisin koetteleman väestön tukemista.

Lähi-idän rauhanprosessi, Israel ja miehitetyt palestiinalaisalueet

EU tuki edelleen vankkumattomasti Israelin ja Palestiinan konfliktin ratkaisemista ja kahden valtion ratkaisua. Se nimitti Susanna Terstalin uudeksi EU:n erityisedustajaksi Lähi-idän rauhanprosessille. Lisäksi EU sopi YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimelle kohdennettavan 40 miljoonan euron lisärahoituksesta, jolla on tarkoitus rahoittaa 500 000 palestiinalaisen pakolaislapsen koulutus, tarjota terveydenhoitoa 3,5 miljoonalle potilaalle ja avustusta yli 250 000:lle heikossa asemassa olevalle palestiinalaispakolaiselle. Rahoituksen kokonaismäärä vuonna 2018 oli 146 miljoonaa euroa.

Iran

Vuonna 2018 EU säilytti kurssinsa Iranin ydinsopimuksen suhteen ja jatkoi sen täytäntöönpanon tukemista. EU katsoo sopimuksen täytäntöönpanon olevan maailmanlaajuisen asesulkujärjestelmän kulmakivi sekä EU:n, kyseisen alueen ja maailman turvallisuuden kannalta erittäin merkittävä. EU piti erittäin valitettavana Yhdysvaltojen vetäytymistä ja pakotteiden uudelleen määräämistä. EU kannusti Irania jatkamaan ydinalaan liittyvien sitoumustensa täysimääräistä täytäntöönpanoa, joka on vahvistettu useissa Kansainvälisen atomienergiajärjestön raporteissa. Samalla EU jatkoi Iranin-suhteidensa kehittämistä erityisesti kaupan, investointien, energian, ympäristön, koulutuksen, tutkimuksen, ydinalan siviiliyhteistyön, humanitaarisen avun ja ihmisoikeuksien aloilla. EU toimi Iranin kanssa aktiivisessa yhteistyössä huolta aiheuttavissa kysymyksissä, joita ovat muun muassa alueelliset kysymykset, ballistiset ohjukset ja ihmisoikeudet, ja pyrki näin edistämään maltillista ja rakentavaa yhteistyötä alueella.

Turvallisuus ja puolustus

Koska elämme arvaamattomia aikoja, Euroopan on otettava suurempi vastuu omasta sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudestaan. Euroopan puolustus on olennaisen tärkeä paitsi Euroopan oman turvallisuuden kannalta myös laajemmin pyrittäessä maailmanlaajuiseen rauhaan ja turvallisuuteen.

Maaliskuussa allekirjoitettiin puolustusalan tutkimusta koskevan valmistelutoimen yhteydessä ensimmäinen avustussopimus, jolla ensimmäiselle Euroopan laajuiselle sotilasalan tutkimushankkeelle Ocean 2020:lle myönnettiin 35 miljoonan euron rahoitus. Samalla saavutettiin merkittävää edistystä neuvoston joulukuussa 2017 aloittaman puolustusalan pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta, sillä vuoden aikana käynnistettiin 34 monikansallista puolustusyhteistyöhanketta, jotka koskivat muun muassa sotilaskoulutusta ja -harjoituksia, sotilaallisia voimavaroja maalla, ilmassa ja merellä ja entistä tärkeämpää kyberpuolustuksen alaa. Sotilasvoimavarojen liikkuvuuden parantamista koskeva puolustusaloite käynnistettiin EU:n toimintasuunnitelmalla maaliskuussa 2018. Heinäkuussa EU perusti Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman vuosiksi 2019–2020 ja ehdotti seuraavaan EU:n pitkän aikavälin talousarvioon (vuosiksi 2021–2027) 13 miljardin euron EU:n puolustusrahastoa EU:n roolin kasvattamiseksi turvallisuuden ja puolustuksen alalla.

Vuonna 2018 EU toteutti kuusi sotilaallista ja 10 yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviilioperaatiota rajojensa ulkopuolella. Vakaiden, kestävien ja osallistavien valtion laitosten rakentaminen, olipa kyse sitten Afganistanista, Sahelista tai Irakista, edellyttää investointeja ammattimaisten poliisien, tuomareiden ja lääkäreiden kouluttamiseen sekä kouluhallinnon ja luotettavan ja demokraattisesti valvotun armeijan kehittämiseen. Siksi EU esitti kesäkuussa myös ehdotuksen Euroopan rauhanrahastosta, jolla helpotettaisiin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioiden rahoittamista ja EU:n kumppaneiden tukemista. Marraskuussa EU:n ministerit hyväksyivät niin ikään siviilialan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevan sopimuksen, jonka tavoitteena on saavuttaa toimintakykyisempi, tehokkaampi ja yhtenäisempi siviilialan yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.

Sotilasoperaatiot ovat vain yksi osa EU:n välineistöä, jolla se pyrkii puuttumaan nykypäivän haastavaan turvallisuusympäristöön. Vuonna 2018 jäsenvaltiot tunnustivat yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviilioperaatioiden ratkaisevan tärkeän merkityksen turvallisuushaasteisiin, kuten järjestäytyneeseen rikollisuuteen, terrorismiin ja hybridiuhkiin, vastaamisessa. Lisäksi ne päättivät vahvistaa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviiliulottuvuutta siviilialan sopimuksella.

Terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ennalta ehkäiseminen ja torjuminen

Kuluneen vuoden aikana terrorismin ja väkivaltaisen ääriliikkeiden torjuminen on ollut yksi EU:n kärkitavoitteista YK:n maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemistä koskevan toimintaohjelman mukaisesti. EU on vahvistanut terrorismin torjuntaa koskevia vuoropuheluita Länsi-Balkanin, Turkin, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden sekä keskeisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Muuttoliike

EU jatkaa yhdessä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten kumppanien kanssa toimiaan ihmishenkien pelastamiseksi, suojelun tarjoamiseksi, turvallisten ja laillisten väylien luomiseksi ja muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumiseksi. Se on tehostanut sellaisten rikollisverkostojen torjuntaa, jotka usein hyödyntävät ihmisten epätoivoa ja harjoittavat ihmissalakuljetusta ja -kauppaa. Vuonna 2018 tehtiin kaksi YK:n Global Compact -aloitetta, jotka koskivat muuttoliikettä ja pakolaisia.

EU:n toiminnalla on vaikutettu siihen, että yli 33 000 Libyaan jäänyttä muuttajaa on päässyt palaamaan kotiin turvallisesti, keskisen Välimeren reitin kautta saapuvien ihmisten määrä on vähentynyt 80 prosenttia ja Nigeriin on luotu evakuointikanava kansainvälistä suojelua tarvitseville. Marraskuusta 2017 alkaen on evakuoitu 2 105 haavoittuvassa asemassa olevaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa. EU:n Afrikka-hätärahaston avulla on edelleen puututtu epävakauden, pakkomuuton ja laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja autettu muuttoliikkeen hallinnassa.

Toiminta humanitaarisissa kriiseissä ja hätätilanteissa

Syyrian konflikti on aiheuttanut sanoinkuvaamatonta kurjuutta miljoonille ihmisille. Vihollisuudet alkoivat vuonna 2011, ja EU on siitä lähtien antanut elintärkeää apua Syyrian ja sen naapurimaiden siviileille. Syyriassa, Jordaniassa, Libanonissa, Egyptissä ja Turkissa toteutettuihin humanitaarisen avun hankkeisiin myönnettiin yhteensä 311 miljoonaa euroa vuonna 2018.

Kansainvälisiä konflikteja voidaan ratkaista ainoastaan vahvan monenvälisen järjestelmän avulla, ja lähes puolet EU:n humanitaarisesta avusta vuonna 2018 myönnettiin YK:n järjestöille, erityisesti Maailman ruokaohjelmalle, pakolaisia ja muuttajia tukevalle YK:n kahdelle elimelle, Unicefille ja Maailman terveysjärjestölle. Koulutushankkeet nostettiin vuonna 2018 EU:n humanitaarisen avun keskiöön ja niille myönnettiin 100 miljoonaa euroa.

Vuonna 2018 Euroopan unioni turvautui pelastuspalvelumekanismiinsa 10 kertaa vastatakseen äkillisiin katastrofeihin Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Esimerkiksi kun peräkkäiset maanjäristykset ja tsunami iskivät Indonesiaan syyskuun lopulla, Euroopan komissio koordinoi suojan, virtalähteiden ja veden puhdistuksen toimittamisen perille kahdeksasta EU:n jäsenvaltiosta.

Ihmisoikeudet

EU jatkoi ihmisoikeuksien puolustamista ja edistämistä etenkin nyt, kun näiden oikeuksien kunnioitus on heikkenemässä monissa osissa maailmaa. EU tuki voimakkaasti ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 70-vuotisjuhlavuotta. YK:n yleiskokouksen käynnistämä ”Hyviä ihmisoikeustarinoita” -aloite yhdisti monia maita ja toi esiin esimerkkejä myönteisistä ihmisoikeuskäytännöistä.

Naisten ja miesten tasa-arvo on yksi EU:n perusarvoista ja ensisijainen painopistealue sen sisäisessä ja kansainvälisessä politiikassa. EU tukee YK:n Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmaa. EU toteuttaa parhaillaan myös toimia, joilla se pyrkii panemaan täytäntöön toimintaohjelman, joka on esitetty valmisteluasiakirjassa ”Sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvaltaa edistävät toimenpiteet: Tyttöjen ja naisten elämän muuttaminen EU:n ulkosuhteiden avulla (2016–2020)”.

Vuonna 2018 vaalitarkkailuvaltuuskuntia lähetettiin Gambiaan, Kosovoon, Libanoniin, Tunisiaan ja Hondurasiin.

EU:n pakotteet

Pakotteet, joita usein kutsutaan ”rajoittaviksi toimenpiteiksi”, ovat yksi keinoista, joita EU käyttää edistääkseen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteita: rauhaa, demokratiaa, oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista, ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta. Ne ovat aina osa laajempaa, kattavaa toimintalinjaa, johon kuuluu poliittista vuoropuhelua ja täydentäviä toimia. EU:n pakotteet eivät ole rankaisevia, vaan niiden tarkoituksena on saada aikaan muutos rajoittavien toimenpiteiden kohdemaan, -yhteisöjen tai -henkilöiden politiikassa tai toiminnassa. Kartta EU:n pakotteista on saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/fpi/what-we-do/sanctions_en

Yhteistyö kansainvälisten kumppaneiden kanssa

EU:n on otettava strateginen vastuu toimia tarvittaessa yksin ja kumppaneiden kanssa aina kun se on mahdollista. Tästä syystä EU vahvisti yhteistyötään muiden kansainvälisten kumppanien, kuten Naton ja YK:n, kanssa.

Yhdistyneet kansakunnat

EU uskoo sääntöihin perustuvaan kansainväliseen järjestykseen, jossa Yhdistyneet kansakunnat on keskeisessä asemassa vakaan ja turvallisen maailman rakentamiseksi. YK:n yleiskokouksessa vuonna 2018 EU:n valtuuskunta (puheenjohtaja Donald Tuskin ja puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin johdolla) sopi YK:n kanssa uudistetusta strategisesta kumppanuudesta, johon sisältyy sitoumus lisätä kehitysyhteistyötä. EU kannatti YK:n pääsihteerin António Guterresin ehdottamia uudistuksia, joilla YK:n toiminnasta tehdään tarkoituksenmukaista 2000-luvulla. Rauhaa ja turvallisuutta koskeva yhteistyö lisääntyi etenkin Keski-Afrikan tasavallassa, Malissa, Sahelissa, Libyassa ja Somaliassa.

Vahvempi EU–Nato-kumppanuus

EU:n ja Naton yhteistyö kuuluu keskeisesti EU:n toimiin vahvistaa Euroopan turvallisuutta ja puolustusta osana EU:n globaalistrategian täytäntöönpanoa.

Yhteensä 74:ää konkreettista toimenpidettä ollaan parhaillaan toteuttamassa eri alueilla. Vuonna 2018 julkaistuissa kolmannessa tilannekatsauksessa tähdennetään EU:n ja Naton yhteistyön nopeaa edistymistä ja lisäarvoa. Lisäksi EU ja Nato toteuttivat koordinoidun rinnakkaisen harjoituksen, jonka tavoitteena oli parantaa EU:n kykyä vastata hybridiluonteiseen monitahoiseen kriisiin ja kehittää edelleen molempien organisaatioiden vuorovaikutusta kriisitilanteissa tilannetietoisuuden, kyberkriiseihin reagoimisen ja strategisen kommunikoinnin osalta.

Euroopan unioni G7- ja G20-ryhmässä

Euroopan unioni on G7- ja G20-ryhmän täysjäsen. EU toimii näillä foorumeilla säilyttääkseen sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen, johon kohdistuu tällä hetkellä suuria paineita kaupan, turvallisuuden, ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien osalta. Kanadassa kesäkuussa pidetyssä kokouksessa G7-maiden johtajat sitoutuivat antamassaan julkilausumassa torjumaan kaupan protektionismia ja uudenaikaistamaan Maailman kauppajärjestöä (WTO). Lisäksi he kehottivat painokkaasti Venäjää lopettamaan demokratioita rapauttavat toimensa ja Syyrian hallinnon tukemisen ja vetosivat myös Korean niemimaan ja Iranin ydinaseriisunnan puolesta. G7-maiden johtajat lupautuivat tekemään yhteistyötä osallistavan kasvun ja sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi, ja EU vahvisti jälleen kerran olevansa vahvasti sitoutunut panemaan täytäntöön Pariisin ilmastosopimuksen. Buenos Airesissa pidetyssä G20-kokouksessa johtajat antoivat julistuksen, jossa keskityttiin yhteisymmärryksen löytämiseen oikeudenmukaisen ja kestävän kehityksen aikaan saamiseksi. G20-maiden johtajat uudistivat sitoumuksensa tehdä yhteistyötä sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen parantamiseksi ja kannattivat WTO:n uudistamista, joka on tarpeen sen toiminnan parantamiseksi.

EU:n pitkän aikavälin talousarvio vuosiksi 2021–2027

Euroopan unioni on maailman suurin kehitysavun antaja ja lähes kaikkien maailman maiden tärkein kauppakumppani ja suurin ulkomainen investoija. EU aikoo lisätä kehitysapuun ja humanitaariseen apuun käytettäviä määrärahoja pitkän aikavälin talousarviossa vuosiksi 2021–2027. Edistäessään rauhaa ja vakautta ja levittäessään arvojaan ja sääntöjään unionilla on vastassaan monia haasteita yhä monimutkaisemmassa ja verkostoituneemmassa maailmassa. Samalla sille kuitenkin tarjoutuu myös monia mahdollisuuksia. Vauraus ja rauha EU:n naapurialueilla vaikuttavat myönteisesti EU:n omaan vaurauteen. Seuraavaa pitkän aikavälin talousarviota varten komissio ehdottaa, että ulkoisen toiminnan rahoitusta lisätään 26 prosenttia (123 miljardiin euroon) samalla kun sen rahoitusvälineiden rakennetta muutetaan perusteellisesti johdonmukaisuuden parantamiseksi, yhteisvaikutuksen aikaansaamiseksi, menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja mittakaavaetujen hyödyntämiseksi. Vuonna 2018 käynnistettiin myös EU:n puolustusrahasto, jonka tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita käyttämään veronmaksajien rahoja tehokkaammin, vähentämään päällekkäistä varainkäyttöä ja saamaan parempaa vastinetta rahalle. Rahaston avulla koordinoidaan, täydennetään ja vahvistetaan puolustukseen tehtyjä kansallisia investointeja. Rahastolla on kaksi toimintalohkoa: i) tutkimus ja ii) kehitys. Tutkimus voi yleensä koskea esimerkiksi elektroniikkaa, metamateriaaleja, salattuja ohjelmistoja tai robotiikkaa ja kehitys puolestaan puolustustarvikkeita ja -teknologiaa, kuten miehittämättömiä ilma-aluksia koskevan teknologian tai satelliittiviestinnän kehittämistä kustannusten vähentämiseksi.

Turvallisuusuhat eivät tunne rajoja, ja niistä on tulossa yhä kansainvälisempiä. Nämä haasteet ovat niin monimutkaisia, ettei yksikään jäsenvaltio voi eikä yhdenkään jäsenvaltion pitäisi kohdata niitä yksin. EU:n talousarviosta on tuettava jäsenvaltioita niiden velvollisuuksissa ja pyrkimyksissä taata eurooppalaisten turvallisuus. Komission neuvostolle ja parlamentille esittämien ehdotusten mukaisesti EU:n turvallisuus- ja puolustusmäärärahat ovat noin 19 miljardia euroa (13 miljardia euroa Euroopan puolustusrahastolle ja 6,5 miljardia euroa sotilaalliseen liikkuvuuteen Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa). Lisäksi korkean edustajan neuvostolle komission tuella esittämän ehdotuksen mukaisesti EU:n talousarvion ulkopuolista rahoitusta annettaisiin vielä 10,5 miljardia euroa Euroopan rauhanrahastolle. Näin ollen turvallisuuden ja puolustuksen kokonaismenot olisivat yli 30 miljardia euroa vuosina 2021–2027.

Euroopan tulevaisuus

Puheenjohtaja Juncker käynnisti vuonna 2016 pitämässään unionin tilaa käsitelleessä puheessa pohdintaprosessin Euroopan ja 27 jäsenvaltiosta koostuvan EU:n tulevaisuudesta. EU-johtajat antoivat tulevasta suunnasta kaksi tärkeää julkilausumaa: syyskuussa 2016 Bratislavassa ja maaliskuussa 2017 Roomassa. Lisäksi komissio kutsui yhdessä Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa kansalaisia antamaan panoksensa keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta osallistumalla kansalaiskeskusteluihin ja kansalaisten itsensä laatimiin verkkokuulemisiin.

Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2017 Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valkoisen kirjan, jossa esitetään viisi skenaariota siitä, miten unioni voisi kehittyä. Sen jälkeen esitettiin viisi pohdinta-asiakirjaa aiheista, jotka vaikuttavat eniten EU:n tulevaisuuteen. Puheenjohtaja Juncker esitti vuonna 2017 unionin tilasta pitämässään puheessa etenemissuunnitelman kohti yhtenäisempää, vahvempaa ja demokraattisempaa unionia.

Tämän pohjalta jäsenvaltioiden johtajat sopivat EU-johtajien asialistasta. Se on luettelo kiireellisimmistä kysymyksistä ja haasteista, joihin olisi löydettävä ratkaisuja ennen toukokuussa 2019 pidettäviä EU-vaaleja. Näiden kysymysten suhteen onkin edistytty huomattavasti, sillä komissio on antanut kunnianhimoiset ehdotukset kaikista EU-johtajien Bratislavassa ja Roomassa pyytämistä asioista. Ehdotukset koskevat muuttoliikettä, talous- ja rahaliittoa, institutionaalisia kysymyksiä, digitaalitalouden verotusta, digitalisaatioon liittyviä teemoja, tutkimusta ja innovointia, koulutusta ja kulttuuria.

Komissio ehdotti helmikuussa 2018 vaihtoehtoja EU:n toiminnan tehostamiseksi. Sen yhteydessä myös vahvistettiin Euroopan komission puheenjohtajan valinnassa käytettävä kärkiehdokkaiden (”Spitzenkandidaten”) järjestelmä ja parannettiin sitä. Lisäksi komissio kehotti muuttamaan Euroopan tason poliittisten puolueiden ja niiden kansallisten ja alueellisten jäsenpuolueiden välisiä yhteyksiä entistä avoimemmiksi, jotta äänestäjien on helppo nähdä, miten heidän äänensä vaikuttaa EU:ssa tehtäviin päätöksiin. Komissio pyrkii varmistamaan, että EU-vaalit ovat vapaat ja oikeudenmukaiset, joten se esitti syyskuussa 2018 lisätoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on suojata EU:n demokraattisia prosesseja kolmansien maiden tai yksityisten tahojen harjoittamalta manipuloinnilta, jota voidaan toteuttaa esimerkiksi laittomasti hankittuja henkilötietoja hyödyntämällä.

Johtajat sopivat syyskuussa 2018 sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä toimenpiteistä ja joulukuussa talous- ja rahaliittoon liittyvistä toimenpiteistä.

Kohti Sibiun huippukokousta

Etenemissuunnitelmassa kohti yhtenäisempää, vahvempaa ja demokraattisempaa unionia puheenjohtaja Juncker ehdotti, että Sibiussa Romaniassa pidettäisiin erityinen johtajien kokous, jossa keskusteltaisiin unionin tulevaisuutta koskevista strategisista kysymyksistä. Tämä johtajien epävirallinen kokous järjestetään 9. toukokuuta 2019, ja tuolloin kansallisten johtajien pitäisi pystyä lähettämään toivoa, yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä henkivä viesti ja muistuttaa yhteisistä arvoistamme. Se on samalla tilaisuus sinetöidä Euroopan tulevaisuutta koskeva pohdintaprosessi ja sitoutua uudelleen EU:hun, joka saa aikaan tuloksia kansalaisten kannalta todella merkityksellisissä kysymyksissä. Kokous pidetään kuusi viikkoa sen jälkeen, kun Yhdistyneen kuningaskunnan on määrä erota EU:sta ja kaksi viikkoa ennen Euroopan parlamentin vaaleja, joten johtajien odotetaan pohtivan uutta strategista ohjelmaa, jossa asetetaan painopisteet ja jolla ohjataan Euroopan unionin toimintaa seuraavien viiden vuoden aikana.

Vuonna 2018 pitämässään puheessa unionin tilasta puheenjohtaja Juncker toisti sitoumuksen luoda yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi Eurooppa. Sibiun huippukokousta kohti edettäessä matkaan sisältyy useita välietappeja ja keskeisiä aloitteita, joilla pyritään toteuttamaan komission kymmenen poliittista painopistettä sekä esittämään täydentävät tulevaisuuteen suuntautuvat ehdotukset. Kaikilla kolmella EU:n toimielimellä – Euroopan parlamentilla, neuvostolla ja komissiolla – on tähän pyrittäessä kolme ensisijaista tavoitetta:

• Sovittujen tavoitteiden ja luvattujen tulosten saavuttaminen – vielä käsiteltävinä olevien lainsäädäntöehdotusten hyväksyminen.
• Merkittäviin jäljellä oleviin haasteisiin vastaaminen – muun muassa muuttoliikettä koskevien toimien loppuunsaattaminen, talous- ja rahaliiton lujittaminen sekä ratkaisujen löytäminen maailmanlaajuisen kauppajärjestelmän lisääntyviin jännitteisiin.
• Tulevaisuudennäkymien luominen Euroopan unionille. Tähän liittyen komissio esitti toukokuussa ehdotuksensa 27 jäsenvaltion unionin seuraavaksi pitkän aikavälin talousarvioksi (2021–2027). Jotta unioni voisi olla tehokas ja täysivaltainen maailmanlaajuinen toimija, komissio ehdotti syyskuussa, että tietyillä EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan aloilla alettaisiin käyttää nykyistä enemmän määräenemmistöpäätöksiä. Unionin tulevaisuudennäkymien luomista koskeviin aloitteisiin sisältyy myös sellaisten mekanismien vahvistaminen, joilla suojellaan ja puolustetaan oikeusvaltioperiaatetta kaikissa jäsenvaltioissa.

EU:n vuoden 2019 asialistan ytimessä on kolme sanaa: tulokset, tulevaisuus ja demokratia.

Tulosten aikaansaaminen on komission ja puheenjohtaja Junckerin toimien keskipisteessä aivan toimikauden loppuun saakka. Kaikki Junckerin komission kymmeneen painopisteeseen perustuvat ehdotukset on nyt esitetty, mutta lähikuukausien aikana on vielä hyväksyttävä noin 241 ehdotusta. Kollegio tekee lujasti töitä varmistaakseen, että lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyvät näistä ehdotuksista mahdollisimman monta, jotta saadaan aikaan todellista vaikutusta ihmisten elämään.

Vuosi 2019 on vuosi, jolloin Euroopan on otettava kohtalonsa omiin käsiinsä, kuten puheenjohtaja Juncker vaati viimeisessä unionin tilaa käsitelleessä puheessaan. EU:n 27 johtajaa lyövät alkutahdit uudelle aikakaudelle kokoontuessaan 9. toukokuuta Sibiussa Romaniassa hyvin erityiseen huippukokoukseen, joka viitoittaa tietä vahvemmalle, yhtenäisemmälle ja demokraattisemmalle Euroopalle.

Vain kaksi viikkoa Sibiun kokouksen jälkeen eurooppalaiset osallistuvat maailman toiseksi suurimpiin vaaleihin – vain Intian parlamenttivaalit ovat suuremmat. Demokratia ja EU-vaalit tarjoavat kansalaisille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä siitä, millaisen unionin he haluavat, ja kaikille puolueille laidasta laitaan mahdollisuuden esittää ajatuksiaan tulevaisuudesta.

Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentti käsitteli vuonna 2018 monenlaisia poliittisia kysymyksiä ja hyväksyi lainsäädäntöä seuraavista aiheista: rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta, sen varmistaminen, että jäsenvaltiot tietävät, ketkä ylittävät EU:n ulkorajat, uusien solidaarisuusjoukkojen perustaminen, jotta nuoret voivat osallistua vapaaehtoistyöhön tai työskennellä projekteissa joko omassa maassaan tai ulkomailla, ympäristön kannalta kestävän kiertotalouden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Lisäksi se hyväksyi eri maiden harjoittamien epäterveiden kauppatapojen torjumiseen käytettävien EU:n välineiden uudenaikaistamisen sekä lainsäädäntöä, jolla pyritään tasapuolistamaan ja tehostamaan työkomennukselle toiseen EU-maahan lähetettyjä työntekijöitä koskevia sääntöjä.

Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvosto järjesti helmikuussa epävirallisen kokouksen, jossa keskusteltiin institutionaalisista kysymyksistä, kuten Euroopan parlamentin kokoonpanosta ja ylikansallisista listoista ja nimityksistä, myös kärkiehdokkaiden nimittämisestä Euroopan komission puheenjohtajan virkaan. Lisäksi johtajat keskustelivat EU:n seuraavan pitkän aikavälin talousarvion (2021–2027) poliittisista painopisteistä.

Maaliskuun Eurooppa-neuvostossa keskityttiin talouteen (erityisesti sisämarkkinastrategioihin), kauppaan ja sosiaalisiin kysymyksiin sekä toukokuussa pidettävän EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksen valmisteluihin. EU-johtajien asialistan yhteydessä käytiin keskusteluja myös digitaalitalouden verottamisesta ja ulkosuhteista. Eurooppa-neuvosto hyväksyi (50 artiklan mukaisessa 27 jäsenvaltion kokoonpanossaan) tulevia suhteita Yhdistyneeseen kuningaskuntaan koskevat suuntaviivat. Eurohuippukokouksessa johtajat vaihtoivat näkemyksiä kaikista talous- ja rahaliiton osatekijöistä paitsi pankkiunionista ja Euroopan vakausmekanismista.

Toukokuussa EU:n johtajat tapasivat Sofiassa Bulgariassa pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksessa. Ennen huippukokousta johtajat käsittelivät EU-johtajien asialistaa työillallisella, jossa keskusteltiin digitaalisista kysymyksistä sekä tutkimuksesta ja innovoinnista.

Kesäkuussa johtajien keskustelujen pääaiheena oli muuttoliike. Asialistalla olivat myös turvallisuus ja puolustus, EU:n seuraava pitkän aikavälin talousarvio (2021–2027), kauppa, talouspolitiikan EU-ohjausjakso, digitaalitalouden verottaminen sekä innovointi ja digitaalinen Eurooppa. Eurohuippukokouksessa johtajat keskustelivat pankkiunionin valmiiksi saattamisesta ja Euroopan vakausmekanismin tulevasta roolista. Eurooppa-neuvosto (50 artiklan mukaisessa 27 jäsenvaltion kokoonpanossa) tarkasteli Yhdistyneen kuningaskunnan eroa EU:sta koskevissa neuvotteluissa saavutettua edistystä ja totesi, että erosopimusluonnoksen ja tulevien suhteiden osalta ei ollut maaliskuun Eurooppa-neuvoston jälkeen edistytty merkittävästi.

Syyskuussa Salzburgissa pidetyssä epävirallisessa kokouksessa johtajat keskustelivat EU-johtajien asialistaan kuuluvan sisäisen turvallisuuden lisäksi 50 artiklan nojalla käytävistä neuvotteluista. Lisäksi he arvioivat kesäkuussa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston muuttoliikettä koskevien päätelmien täytäntöönpanoa.

Lokakuussa johtajat jatkoivat syyskuussa pidetyssä epävirallisessa kokouksessa aloitettua keskustelua sisäisestä turvallisuudesta ja muuttoliikkeestä. Ulkosuhteiden alalla johtajat käsittelivät EU:n ja Afrikan välisiä suhteita, EU:n ja Arabiliiton huippukokousta, joka oli määrä pitää helmikuussa 2019, kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda 2030 ja Katowicessa Puolassa pidettävän Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskonferenssin valmisteluja. Johtajat keskustelivat myös 50 artiklan nojalla käytävistä neuvotteluista ja talous- ja rahaliittoon liittyvistä kysymyksistä.

Marraskuussa pidettiin ylimääräinen Eurooppa-neuvoston (50 artikla) kokous, jotta 27 jäsenvaltion EU:n johtajat voivat hyväksyä erosopimusluonnoksen ja poliittisen julistuksen, jossa määritetään EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevien suhteiden puitteet.

Joulukuussa Eurooppa-neuvosto keskusteli seuraavasta pitkän aikavälin talousarviosta, muuttoliikkeestä, sisämarkkinoista, ilmastonmuutoksesta, turvallisuudesta ja puolustuksesta, disinformaatiosta, rasismin ja muukalaisvihan torjunnasta, kansalaiskeskusteluista ja kansalaiskuulemisista sekä strategisen ohjelman valmistelusta. Ulkosuhteiden alalla johtajat käsittelivät EU:n ja Arabiliiton huippukokouksen valmisteluja, Venäjää sekä EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimusta. Lisäksi järjestettiin Eurooppa-neuvoston (50 artikla) kokous sekä eurohuippukokous, jossa keskustelun pääaiheina olivat euroalueen lähentymistä ja kilpailukykyä edistävä talousarvioväline ja euron kansainvälisen aseman vahvistaminen.

Euroopan unionin neuvosto

Neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta hoitivat vuonna 2018 Bulgaria ja Itävalta. Vuoden alkupuoliskolla Bulgarian puheenjohtajuuskauden keskipisteessä olivat muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen, digitaalitalouteen, Länsi-Balkanin maihin sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvät kysymykset. Vuoden 2018 jälkipuoliskolla Itävalta keskittyi puheenjohtajavaltiona muuttoliikkeeseen, sisäiseen turvallisuuteen, toissijaisuusperiaatteeseen ja digitalisaatioon liittyviin aiheisiin.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Euroopan alueiden komitea

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea osallistui vuonna 2018 aktiivisesti keskusteluihin EU:n seuraavasta pitkän aikavälin talousarviosta vuosiksi 2021–2027. Syyskuussa asiasta käytiin täysistuntokeskustelu, johon osallistui budjetista ja henkilöstöstä vastaava komission jäsen Günther Oettinger. Lisäksi talous- ja sosiaalikomitea osallistui eurooppalaista kansalaisaloitetta koskeviin keskusteluihin. Komitea järjesti toukokuussa juhlatäysistunnon 60-vuotisjuhlansa kunniaksi sekä isännöi vuotuisia kansalaisyhteiskuntapäiviä, joiden aiheena oli kansalaisuus, demokratia ja kulttuuri digitalisoituneessa Euroopassa.

Euroopan alueiden komitea osallistui vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen toteutumista tarkastelevan työryhmän työskentelyyn ja antoi panoksensa alue- ja paikallisviranomaisten kannalta tärkeisiin asioihin. Komitea jatkoi Euroopan tulevaisuutta koskevien keskustelutilaisuuksien ja kansalaiskeskustelujen sarjaa, joka huipentui Euroopan tulevaisuutta koskevan lausunnon antamiseen. Lisäksi se vahvisti edelleen koheesiopolitiikkaa tukevaa ryhmittymää. Ryhmittymään kuuluu tahoja, joiden näkemyksen mukaan EU:n koheesiopolitiikan on jatkossakin oltava EU:n tulevaisuuden tukipilari. Lisäksi komitea isännöi marraskuussa julkisen sektorin tiedottajien yhdeksättä eurooppalaista konferenssia, jonka aiheena oli Eurooppa-aiheinen kampanjointi valmistauduttaessa vuoden 2019 EU-vaaleihin.

Paremman sääntelyn agendan toteuttaminen

Komission työohjelma 2019

Euroopan komissio esitteli lokakuussa työohjelmansa vuodeksi 2019. Siinä esitettiin kolme ensisijaista tavoitetta seuraavalle vuodelle: vireillä olevista lainsäädäntöehdotuksista on päästävä pikaisesti yhteisymmärrykseen lainsäädäntövallan käyttäjien kanssa, jotta kymmenen poliittista painopistettä saadaan toteutettua; jäljellä olevien haasteiden ratkaisemiseksi esitetään vain rajallinen määrä uusia aloitteita ja 9. toukokuuta 2019 Sibiussa pidettävää huippukokousta varten laaditun etenemissuunnitelman mukaisesti esitetään useita aloitteita, joissa otetaan huomioon 27 jäsenvaltion unionin tulevaisuudennäkymät ja joilla lujitetaan vahvan, yhtenäisen ja täysivaltaisen Euroopan perustaa. Uudet aloitteet kattavat muun muassa seuraavia aloja: muuttoliike, talous- ja rahaliiton vahvistaminen, maailmanlaajuisen kauppajärjestelmän jännitteiden vähentäminen, oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuviin haasteisiin vastaaminen ja Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eroa koskevan sopimuksen viimeistely.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen toteutumista tarkasteleva työryhmä

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen toteutumista tarkasteleva työryhmä perustettiin vuonna 2017 antamaan suosituksia siitä, miten toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista voidaan parantaa, kartoittamaan niitä politiikanaloja, joilla työtä voitaisiin delegoida uudelleen tai palauttaa lopullisesti EU-maille, ja etsimään keinoja, joiden avulla alue- ja paikallisviranomaiset voitaisiin ottaa paremmin mukaan EU:n politiikan muotoiluun ja toteuttamiseen. Työryhmän puheenjohtajana toimi komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans ja jäseninä oli kansallisten parlamenttien ja alueiden komitean edustajia. Myös Euroopan parlamenttia kehotettiin nimittämään edustajia, mutta se päätti olla osallistumatta.

Työryhmä antoi loppuraporttinsa 10. heinäkuuta. Se totesi, että tarvitaan uusi toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita koskeva työskentelytapa, jonka myötä alue- ja paikallisviranomaiset ja kansalliset parlamentit voisivat osallistua aiempaa vaikuttavammin EU:n politiikantekoon sekä uuden lainsäädännön suunnitteluun. Uudessa lähestymistavassa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden toteutumista arvioitaisiin johdonmukaisemmin kaikilla hallinnon tasoilla. Apuna tässä olisi ”mallitaulukko”, eräänlainen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin liittyvä tarkistuslista. Työryhmä ei yksilöinyt mitään toimivaltaa tai politiikan aloja, jotka olisi siirrettävä lopullisesti kokonaan tai osittain takaisin jäsenvaltioille.

Vastauksena työryhmän raporttiin komissio julkaisi 23. lokakuuta tiedonannon Toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen aseman vahvistaminen EU:n päätöksenteossa. Komissio aikoo toteuttaa monia tiedonannossa esitettyjä toimia osana käynnissä olevaa paremman sääntelyn agendaa koskevaa arviointia ja raportoida asiasta keväällä 2019.

Lainsäädännön yksinkertaistaminen

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa esitetyn sitoumuksen mukaisesti komissio esitti marraskuussa vuotuisen katsauksen unionin vuonna 2018 toteuttamiin toimiin, joilla pyritään yksinkertaistamaan lainsäädäntöä, välttämään ylisääntelyä ja vähentämään sääntelystä aiheutuvia rasitteita. Näitä toimia toteutetaan sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevalla ohjelmalla, jonka tavoitteena on kartoittaa mahdollisuuksia yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja vähentää tarpeettomia kustannuksia. Ehdottaessaan voimassa olevan lainsäädännön tarkistamista komissio tutkii joka kerta, voitaisiinko sitä yksinkertaistaa ja tarpeettomia kustannuksia poistaa. Katsauksen mukaan nykyinen komissio on toteuttanut sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) mukaisesti yli 150 aloitetta, joissa keskitytään lainsäädännön yksinkertaistamiseen ja rasitteiden vähentämiseen. Tuore esimerkki on ehdotus nykyisten alv-sääntöjen muuttamisesta. Sen ansiosta sääntöjen noudattamisesta pienyrityksille aiheutuvien kustannusten odotetaan supistuvan 56,1 miljardiin euroon vuodessa, mikä merkitsee 11,9 miljardin euron ja 18 prosentin kevennystä nykytilanteeseen verrattuna.

Tätä pyrkimystä tukee REFIT-foorumi, joka koostuu sidosryhmien ja hallitusten edustajien ryhmistä. Se on vuonna 2018 antanut 31 lausuntoa, joissa suositellaan komissiolle toimien toteuttamista aloilla, jotka ovat kansalaisten ja yritysten kannalta erityisen hankalia.

Vuonna 2018 tehtiin myös muita merkittäviä yksinkertaistamisaloitteita EU:n seuraavan pitkän aikavälin talousarvion (2021–2027) yhteydessä. Uusien ohjelmien ansiosta rahoituksen saajien on helpompi hakea EU:n rahoitusta ja hyödyntää siihen liittyviä mahdollisuuksia.

Toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä

Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio sopivat vuosina 2016 ja 2017 kahdesta yhteisestä julistuksesta, jotka koskivat EU:n lainsäädännöllisiä prioriteetteja. Niissä tuotiin esiin 89 aloitetta, joille olisi annettava lainsäädäntöprosessissa etusija. Näin toimielimet ovat sitoutuneet yhdessä edistämään merkittävästi aloitteita ja mahdollisuuksien mukaan jopa toteuttamaan niitä ennen toukokuussa 2019 pidettäviä EU-vaaleja.

Euroopan komissio oli esittänyt kaikki lainsäädännöllisistä prioriteeteista annetuissa yhteisissä julistuksissa ilmoitetut aloitteet vuoden 2018 puoliväliin mennessä. Yhteisiin julistuksiin sisältyneistä 89 aloitteesta 61:n osalta Euroopan parlamentti ja neuvosto olivat vuoden 2018 loppuun mennessä joko päässeet poliittiseen yhteisymmärrykseen tai hyväksyneet aloitteet virallisesti. Vielä käsiteltävinä olevista 28 ehdotuksesta seitsemän on sellaisia, että niistä todennäköisesti saavutetaan yhteisymmärrys toukokuuhun 2019 mennessä. Jos lainsäätäjillä on riittävästi poliittista tahtoa, toukokuuhun 2019 mennessä voidaan sopia vielä myös lopuista 21 aloitteesta.

Toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä lisäsi nykyisen täytäntöönpanosäädösten (komiteamenettely) ja delegoitujen säädösten järjestelmän läpinäkyvyyttä, vastuuvelvollisuutta ja oikeudellista selkeyttä. Euroopan komissio jatkoi vuonna 2018 neuvotteluja parlamentin ja neuvoston kanssa kriteereistä, joiden perusteella valitaan joko täytäntöönpanosäädös tai delegoitu säädös, ja voimassa olevan lainsäädännön mukauttamisesta Lissabonin sopimuksella käyttöön otettuun järjestelmään. Molemmat neuvottelut vastaavat paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen sitoumuksia. Käynnissä ovat myös komiteamenettelyjärjestelmän lisäparannuksia koskevat neuvottelut. Kaikilla näillä neuvotteluilla pyritään lisäämään oikeudellista vakautta ja vähentämään kiistanaiheita lainsäädäntöneuvotteluissa. Uusi delegoitujen säädösten rekisteri, joka on ensimmäinen aidosti toimielinten yhteinen lainsäädäntöväline, otettiin käyttöön 12. joulukuuta 2017.

EU:n lainsäädännön soveltamisen seuranta

Lain tehokas soveltaminen on olennaisen tärkeää sen takaamiseksi, että kansalaiset ja yritykset voivat nauttia EU:n lainsäädännön tuomasta hyödystä. Kaikki säännöt, olivatpa ne miten huolellisesti laadittuja ja valmisteltuja tahansa, ovat ainoastaan niin tuloksellisia kuin niiden täytäntöönpano. Komissio kiinnittää sen vuoksi huomiota paitsi uuden lainsäädännön ehdottamiseen myös sen varmistamiseen, että lainsäädäntöä sovelletaan ja sen noudattamista valvotaan asianmukaisesti.

Asiaa koskeva vuoden 2017 vuosikertomus, joka julkaistiin 12. heinäkuuta 2018, osoittaa jäsenvaltioita vastaan vireillä olleiden rikkomistapausten määrän supistuneen hiukan (5,91 %) edellisvuoteen verrattuna. Eniten rikkomusmenettelyjä käynnistettiin vuonna 2017 liikkumisen ja liikenteen, ympäristön sekä rahoitusvakauden, palvelujen ja pääomamarkkinoiden aloilla.

Tarjotaan kansalaisille mahdollisuus vaikuttaa EU:n lainsäädäntäprosessiin

Osana paremman sääntelyn agendaa on kehitetty myös komission erityistä kuulemisia koskevaa Kerro mielipiteesi -verkkosivustoa, jotta voidaan helpottaa yleisön mahdollisuuksia seurata lainsäädäntöprosessia ja osallistua siihen.

Sen jälkeen, kun verkkosivusto otettiin käyttöön vuonna 2016, sivuston vuosittainen kävijämäärä on kasvanut jatkuvasti ja oli vuonna 2018 jo lähes 500 000. Komissio halusi tarkastella parempaa sääntelyä koskevan lähestymistavan toimivuutta ja arvioida, miten hyvin erilaiset paremman sääntelyn keinot toimivat käytännössä ja edistävät tavoitteiden saavuttamista, joten se järjesti julkisen kuulemisen, joka pidettiin 17. heinäkuuta ja 23. lokakuuta välisenä aikana. Kuulemiseen saivat osallistua kaikki kansalaiset, organisaatiot ja viranomaiset, jotka ovat kiinnostuneita tai joilla on kokemusta EU:n päätöksenteosta. Kuulemiseen osallistuttiin kaikissa jäsenvaltioissa ja vastauksia saatiin yli 600 kappaletta. Niitä tarkasteltiin perusteellisesti ja analysoitiin yhdessä EU:n toimielimissä ja muissa elimissä järjestetyistä kohdennetuista kuulemisista saatujen tietojen kanssa. Koko kuulemisen tulokset valmistuvat vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla.

Oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen

Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen kuuluu demokratian ja perusoikeuksien kunnioittamisen perustekijöihin. Se on kuitenkin myös olennainen tae Euroopan unionin toimivuudelle sisämarkkinoina ja alueena, jolla lainsäädäntöä sovelletaan yhdenmukaisesti ja määrärahoja käytetään asianmukaisesti ja jolla jäsenvaltiot ja niiden kansalaiset voivat toimia yhdessä keskinäisen luottamuksen hengessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kun oikeusvaltioperiaatetta ei noudateta, suurimpana riskinä on keskinäisen luottamuksen mureneminen: kieltäytyminen EU:n perussopimusten määräysten noudattamisesta heikentää suoraan yhteisvastuun, yhteenkuuluvuuden ja kansallisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen muodostamaa perustaa.

Komissio pyrki vuonna 2018 edelleen löytämään ratkaisuja muutamissa jäsenvaltioissa, erityisesti Unkarissa ja Puolassa, esiintyneisiin oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviin ongelmiin. Tässä yhteydessä komissio joutui turvautumaan rikkomusmenettelyihin ja Puolan osalta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan määräyksiin.

Komissio on myös jatkanut yhteistyötä Bulgarian ja Romanian kanssa yhteistyö- ja seurantamekanismin yhteydessä.

Ehdotettuun pitkän aikavälin talousarvioon sisältyy merkittävä uudistus, joka on EU:n rahoituksen ja oikeusvaltioperiaatteen välisen yhteyden lujittaminen. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle. Siksi komissio ehdottaa uutta mekanismia EU:n talousarvion suojaamiseksi taloudellisilta riskeiltä, jotka kytkeytyvät oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa liittyviin yleisiin puutteisiin. Ehdotettujen uusien välineiden avulla unioni voisi keskeyttää, supistaa tai rajoittaa mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta sen mukaan, minkä tyyppisiä ja miten vakavia ja laajoja puutteita oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa esiintyy.

Avoimuus ja vastuuvelvollisuus

Yhteinen avoimuusrekisteri

Yhteydet sidosryhmiin ja kansalaisyhteiskuntaan ovat olennainen osa EU:n toimielinten toimintaa. Avoimuus ja vastuuvelvollisuus ovat olennaisen tärkeitä myös sen kannalta, että voidaan säilyttää unionin kansalaisten luottamus unionin poliittisten, lainsäädännöllisten ja hallinnollisten prosessien legitimiteettiin. Edunvalvonnan avoimuus on erityisen tärkeää, jotta kansalaiset voivat seurata EU:n lainsäädäntöprosessiin vaikuttamaan pyrkivien tahojen toimintaa ja mahdollista vaikutusvaltaa. Tämän vuoksi komissio on tehnyt ehdotuksen nykyisen avoimuusrekisterin parantamisesta uudella toimielinten välisellä pakollisella sopimuksella, joka koskee Euroopan parlamenttia, komissiota ja ensimmäistä kertaa myös Euroopan unionin neuvostoa. Tästä asiasta käydään parhaillaan neuvotteluja muiden toimielinten kanssa.

Komission jäseniä koskevat uudet toimintasäännöt

Euroopan komissio hyväksyi 31. tammikuuta uudet Euroopan komission jäseniä koskevat toimintasäännöt. Uusiin sääntöihin kuuluu muun muassa se, että komission jäsenten on ilmoitettava toimikautensa jälkeisestä toiminnasta entistä pidemmältä ajalta, kahdelta vuodelta (puheenjohtajan osalta kolme vuotta), komission jäsenten taloudellisiin sidonnaisuuksiin sovelletaan tiukempia sääntöjä, eturistiriitoja ehkäistään tehokkaammin ja avoimuutta lisätään (esimerkiksi komission jäsenten virkamatkakulut julkaistaan joka toinen kuukausi). Lisäksi komissio julkaisee vuosittain avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden hengessä ja uusien toimintasääntöjen mukaisesti kertomuksen toimintasääntöjen soveltamisesta.

Asiakirjojen julkisuus

Komissio hyväksyi lokakuussa vuotta 2017 koskevan kertomuksensa asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttaviksi. Kertomuksesta käy ilmi, että asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti esitettyjen alkuperäisten hakemusten määrä kasvoi lähes 3 prosenttia (6 077 pyyntöä vuonna 2016 ja 6 255 vuonna 2017) ja uudistettujen hakemusten määrä 1 prosentin (295 vuonna 2016 ja 299 vuonna 2017). Toimielimistä Euroopan komissio käsitteli edelleen selvästi eniten asiakirjoihin tutustumista koskevia pyyntöjä.

Tämä osoittaa, että EU:n kansalaiset ja muut oikeutetut tahot käyttävät aktiivisesti oikeuttaan tutustua Euroopan komission hallussa oleviin asiakirjoihin. Pyydetyt asiakirjat annettiin ensimmäisessä vaiheessa kokonaan tai osittain saataville yli 82 prosentille hakijoista. Uudistetun hakemuksen vaiheessa tarkastelluista tapauksista laajemmat tai jopa täydet käyttöoikeudet myönnettiin 46 prosentissa tapauksista. Tämän ohella komissio julkaisi edelleen ennakoivasti suuria määriä asiakirjoja ja tietoja verkkosivuillaan ja erilaisissa julkisissa rekistereissä, jotka kattavat kaikki EU:n toiminnan alat.

EU:n talousarvion valvonta

Käytössä on valvontakehys ja suoritusperusteinen kehys, joiden avulla voidaan saada kohtuullinen varmuus siitä, että EU:n varat maksetaan asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Lisäksi jatkuvasti pyritään varmistamaan, että virheiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi toteutetaan toimenpiteitä, joissa keskitytään entistä enemmän tulosten saavuttamiseen.

Neuvoston annettua myönteisen suosituksen Euroopan parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2018 lopullisesti tavan, jolla komissio oli toteuttanut EU:n talousarvion vuonna 2016. Vuosittainen vastuuvapausmenettely antaa parlamentille ja neuvostolle mahdollisuuden pitää komission poliittisesti vastuuvelvollisena talousarvion toteuttamisesta ja harjoittaa veronmaksajien rahojen hallinnoinnin demokraattista valvontaa.

Komissio esitti heinäkuussa EU:n vuoden 2017 talousarviota koskevan integroidun talous- ja tilinpäätösraportointipaketin, johon on koottu kaikki saatavilla olevat tiedot EU:n talousarvion toteutuksesta, tuloksellisuudesta, moitteettomasta varainhoidosta ja suojaamisesta. Raportit osoittavat, että EU:n talousarvio tuotti tuloksia komission painopisteiden mukaisesti ja että sitä toteutettiin moitteettomasti.

Komissio edistyi vuonna 2018 merkittävästi Euroopan syyttäjänviraston perustamisen suhteen. Virastolla on määrä olla toimivalta tutkia EU:n talousarvioon vaikuttavia rikoksia 22 osallistuvassa jäsenvaltiossa ja nostaa niiden perusteella syytteitä. Viraston odotetaan olevan toimintavalmiina vuoden 2020 loppuun mennessä.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin katsoi lokakuussa yhdettätoista kertaa peräkkäin, että EU:n tilinpäätös on oikea ja riittävä, ja antoi sille hyväksyntänsä. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi kaikissa menoluokissa vähemmän virheitä kuin edellisinä neljänä vuonna. Yli puolessa EU:n menoista virhetaso jäi alle tuomioistuimen olennaiseksi katsoman virhetason. Talousarvion tulopuolelta ei löytynyt lainkaan virheitä.

Kansalliset parlamentit

Sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita koskeva vuoden 2017 vuosikertomus että komission suhteita kansallisiin parlamentteihin koskeva vuoden 2017 vuosikertomus julkaistiin 23. lokakuuta yhdessä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita koskevan komission tiedonannon kanssa.

Kansallisilta parlamenteilta saatiin vuonna 2018 yhteensä 570 lausuntoa. Niistä 37 oli toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin nojalla annettuja perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan komission esittämät säädökset eivät ole toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Komissio jatkoi tiivistä poliittista vuoropuheluaan kansallisten parlamenttien kanssa. Komission jäsenet tapasivat vuoden aikana jäsenvaltioiden parlamenttien jäseniä 140 kertaa joko jäsenvaltioihin tehtyjen vierailujen aikana tai jäsenvaltioiden parlamenttien jäsenten vieraillessa Brysselissä. Lisäksi komission jäsenet osallistuivat monenlaisiin parlamenttien välisiin kokouksiin ja muihin tapahtumiin, joissa he pitivät yllä yhteyksiä kansallisten parlamenttien jäseniin.

Euroopan oikeusasiamies

Euroopan oikeusasiamiehen tutkimukset epäillyistä hallinnollisista epäkohdista Euroopan unionin toimielimissä ja elimissä kattoivat erilaisia aiheita, kuten komission jäsenten toimintasäännöt, erityisesti toimikauden jälkeinen toiminta, komission erityisneuvonantajien nimittäminen ja kansainvälisten neuvottelujen avoimuus. Lisäksi oikeusasiamies käsitteli rajatumpia kysymyksiä, jotka liittyivät esimerkiksi tarjouspyyntöihin, sopimuksiin, maksuviivästyksiin, yksittäisiin henkilöstökysymyksiin ja oikeuteen tutustua asiakirjoihin. Oikeusasiamiehen vuonna 2018 antamista 229 päätöksestä ja suosituksesta yli 97 prosentissa päädyttiin toteamaan, että hallinnollisista epäkohdista ei ole näyttöä.

Eurooppalainen kansalaisaloite

Komissio rekisteröi vuonna 2018 seitsemän uutta kansalaisaloitetta.

Toinen kolmen vuoden välein esitettävä kertomus kansalaisaloitteesta annetun asetuksen soveltamisesta julkaistiin 28. maaliskuuta 2018, ja siinä esitetään tätä välinettä koskeva tilannekatsaus. Kertomuksessa käsitellään sidosryhmien tärkeimpiä ongelmia, mutta myös parannuksia, jotka komissio on jo tehnyt tai joita se on esittänyt 13. syyskuuta 2017 annetussa uudessa asetusehdotuksessa.

Komissio käynnisti eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan kolmivuotisen tiedotuskampanjan vuoden 2018 eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivänä, jonka Euroopan talous- ja sosiaalikomitea järjesti 10. huhtikuuta. Kampanja koostuu pääasiassa lyhyisiin videoihin perustuvista sosiaalisen median kampanjoista sekä mahdollisille mielipidevaikuttajille kohdennettavista tapahtumista jäsenvaltioissa.

Lisäksi 22. toukokuuta käynnistettiin EU:n kansalaisaloitefoorumi. Foorumi on verkossa toteutettu yhteistyöalusta, joka on tarkoitettu tueksi kaikille kansalaisaloitteen tekemisestä kiinnostuneille tai aloitetta jo koordinoiville. Siellä esitellään parhaita käytänteitä, autetaan löytämään yhteistyökumppaneita muista maista ja annetaan riippumatonta asiantuntijaneuvontaa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät 12. joulukuuta poliittiseen yhteisymmärrykseen eurooppalaisen kansalaisaloitteen uudistamisesta vuonna 2017 annetun komission ehdotuksen pohjalta.

Kansalaiskeskustelut ja kansalaiskuulemiset

Kansalaiskeskustelut

Vuodesta 2015 lähtien yli 400 kaupungissa eri puolilla EU:ta on järjestetty lähes 1 300 kansalaiskeskustelua. Keskustelutilaisuuksien määrä kasvoi huomattavasti sen jälkeen, kun Euroopan tulevaisuutta koskeva valkoinen kirja julkaistiin vuonna 2017. Jotta vauhti pysyisi yllä, komissio ilmoitti helmikuussa 2018, että sen tavoitteena on toteuttaa vähintään 1 000 kansalaiskeskustelua.

Komission toimikauden 1 000. kansalaiskeskustelu toteutui 1. lokakuuta 2018 Freiburgissa Saksassa. Kansalaisten kanssa keskustelivat puheenjohtaja Juncker ja Baden-Württembergin pääministeri Winfried Kretschmann.

Vuonna 2018 järjestettiin yhteensä 833 kansalaiskeskustelua 27 jäsenvaltiossa, ja niihin osallistui yli 70 000 kansalaista. Tilaisuuksia on järjestetty vuodesta 2015 lähtien, ja yli 160 000 ihmistä on keskustellut heille kaikkein tärkeimmistä asioista komission puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien, komission jäsenten, EU:n virkamiesten, Euroopan parlamentin jäsenten ja kansallisten poliitikkojen kanssa. Niillä on jo ollut vaikutusta komission ja muiden toimielinten toimintaan. Esimerkiksi komission ehdotuksissa uudeksi pitkän aikavälin talousarvioksi ja sitä seuranneissa neuvotteluissa lainsäätäjien kesken on otettu huomioon painopisteet ja tavoitteet, joita kansalaiset ovat tuoneet esiin valkoisen kirjan pohjalta käydyissä keskusteluissa.

Euroopan komissio on kehittämässä uusia kansalaiskeskustelun muotoja, joihin kuuluu muun muassa valtioiden rajat ylittäviä tapahtumia kahden tai kolmen jäsenvaltion kansalaisten kesken, suorana välitettäviä kansalaiskeskusteluja sosiaalisen median alustojen käyttäjien kanssa, kansalaisseminaareja, joissa kansalaiset keskustelevat tietyistä aiheista koko päivän ajan ja joiden päätteeksi käydään yhteinen keskustelu, sekä uusia kumppanuuksia muiden toimielinten ja jäsenvaltioiden kanssa.

Ensimmäiset valtioiden rajat ylittävät vuoropuhelut käytiin vuonna 2018 rajakaupungeissa Maltan ja Italian, Saksan ja Alankomaiden sekä Saksan ja Puolan kansalaisten välillä. Euroopan parlamentti ja komissio järjestivät huhtikuussa 2018 yhteisen kansalaiskeskustelun Bledissä Sloveniassa. Parlamenttia edustivat Euroopan parlamentin jäsenet Franc Bogovič ja Tibor Szanyi ja komissiota komission jäsenet Violeta Bulc ja Phil Hogan. Kansalaisten puheeksi ottamat aiheet koskivat muun muassa maaseudun kehittämistä, älykkäitä kyliä, yhteenliitettävyyttä ja yhteistä maatalouspolitiikkaa.

Keskustelu Euroopan tulevaisuudesta

Keskustelu Euroopan tulevaisuudesta kiihtyi vuonna 2018. Keskustelun perimmäisenä tavoitteena on kuulla kaikki mahdolliset näkemykset ja ajatukset kaikkialta Euroopasta, ja sen yhteydessä jokaisella äänellä on merkitystä. Tämän vuoksi Euroopan komissio on pyrkinyt tavoittamaan kansalaisia monin eri tavoin ja tekemään yhteistyötä kaikkien niiden toimielinten ja jäsenvaltioiden kanssa, jotka haluavat osallistua hankkeeseen. Monet ovat vastanneet kutsuun. Euroopan parlamentti käynnisti korkean tason keskustelujen sarjan Euroopan tulevaisuudesta valtion- ja hallitusten päämiesten kanssa, ja Euroopan alueiden komitea vei keskustelun Euroopan alueille, kaupunkeihin ja kuntiin Pohdintoja Euroopasta -kampanjansa välityksellä.

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja muiden johtajien aloitteiden seurauksena 27 jäsenvaltiota sopi maaliskuussa Euroopan komission kokemusten pohjalta yhteisistä puitteista, jotka koskevat Euroopan tulevaisuudesta järjestettäviä kansalaiskuulemisia.

Prosessin tukemiseksi Euroopan komissio järjesti toukokuussa 2018 yhteistyössä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanssa ainutlaatuisen osallistavan demokratian hankkeen. Riippumaton mielipidetutkimusyritys valitsi 27 jäsenvaltiosta 96 jäsenen kansalaispaneelin, jotta osallistujajoukko olisi mahdollisimman edustava niin sosiodemografisesti kuin suhtautumisessaan EU:hun. Panelistit kävivät toukokuussa kahden päivän ajan keskusteluja ja laativat eurooppalaisille esitettävän kysymyssarjan.

Tämä kysely toimi pohjana verkkokuulemiselle, jossa kaikilta eurooppalaisilta kysyttiin, mihin suuntaan he haluavat unionin kehittyvän tulevaisuudessa. Vuoden 2018 loppuun mennessä saatiin yli 77 000 vastausta. Useimmissa vastauksissa esitettiin myös lisäkommentteja ja ideoita. Kyselyn suljetuissa kysymyksissä keskityttiin eräisiin yhteisen tulevaisuuden kannalta keskeisiin seikkoihin.

Verkkokuulemisen täydennykseksi järjestettiin 24. lokakuuta – 7. marraskuuta Euroopan tulevaisuutta käsittelevä erityiseurobarometritutkimus, johon osallistui 27 339:n EU:n kansalaisen edustava otos.

Kansalaisten odotukset

Kansalaisten kuulemisten muotojen ja osallistujien kirjosta huolimatta keskustelut tuntuvat kiertyvän tiettyjen toistuvien aihepiirien ympärille. Yleisesti ottaen osallistujien suhtautuminen Euroopan unioniin on myönteistä. He näkevät EU:n keskeisenä ongelmanratkaisijana. Myös huolestuneisuuden ja turhautumisen aiheita riittää. Usein nousee esiin kysymys siitä, kenen pitäisi vastata mistäkin. Kansalaiset tuntuvat ajattelevan, että suurimmat ongelmat voidaan ratkaista tehokkaimmin EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistoiminnalla. Useimmat kannattavat pidemmälle vietyä yhdenmukaistamista Euroopan tasolla esimerkiksi ympäristön ja elintarviketurvallisuuden aloilla. He myös odottavat ja vaativat uudistuksia, joilla unionista saadaan tehokkaampi ja avoimempi.

Lisätietoa Euroopan tulevaisuudesta käytävien kansalaiskeskustelujen ja muiden keskustelujen sisällöstä ja tuloksista on raportissa kansalaiskeskustelusta ja kansalaisten kuulemisesta, jonka komissio esitti Eurooppa-neuvostolle 11. joulukuuta 2018.