Valokeilassa: EU JA HLBTI-HENKILÖIDEN TASA-ARVO
Helmikuu 2020
Jokaisella Euroopan unionissa (EU) on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun.
Vuonna 2019 kyselyyn vastanneista eurooppalaisista 76 prosenttia oli sitä mieltä, että homoilla, lesboilla ja biseksuaaleilla olisi oltava samat oikeudet kuin heteroseksuaaleilla, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 71 prosenttia. Homoihin, lesboihin, biseksuaaleihin, transihmisiin ja intersukupuolisiin henkilöihin (hlbti) voi kuitenkin kohdistua syrjintää monilla elämänaloilla, esimerkiksi haettaessa työtä tai sosiaaliturvaetuuksia, koulussa tai silloin, kun he tarvitsevat terveydenhuoltoa. He saattavat myös kohdata vihapuhetta ja jopa väkivaltaa sekä tuntea olonsa turvattomaksi työpaikoilla, kouluissa ja julkisilla paikoilla.
EU:lla on ollut vuodesta 1999 lähtien valtuudet toimia seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvissa syrjintätapauksissa. Siitä lähtien se on antanut lainsäädäntöä ja toteuttanut toimenpiteitä hlbti-henkilöiden oikeudellisen ja sosiaalisen suojan laajentamiseksi.
Tässä esitteessä kerrotaan, mitä EU tekee homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten hyväksi.
MITÄ EU TEKEE
EU pyrkii torjumaan homofobiaa ja seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuoliominaisuuksiin perustuvaa syrjintää. Sen tavoitteena on varmistaa, että kaikkien hlbti-henkilöiden oikeuksia suojellaan EU:ssa.
Osana syrjinnän torjuntaa Euroopan komissio esitti vuonna 2015 luettelon toimista, jotka koskivat esimerkiksi koulutusta, työllisyyttä, terveyttä, vapaata liikkuvuutta, turvapaikkaa ja viharikoksia.
Muutoksen aikaansaamiseksi Euroopan unioni tekee yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden kanssa, sillä ne ovat vastuussa hlbti-henkilöiden oikeuksien, kuten samaa sukupuolta olevien parien oikeudellisen tunnustamisen ja sukupuolen oikeudellista vahvistamista koskevien sääntöjen, edistämisestä ja täytäntöönpanosta.
Lähes puolet kyselyyn vastanneista hlbti-henkilöistä eri puolilta Eurooppaa koki syrjintää tai häirintää.
Lähde: Perusoikeusvirasto – EU:n hlbt-tutkimus 2013.
TYÖELÄMÄSSÄ TAPAHTUVALTA SYRJINNÄLTÄ SUOJELEMINEN
Vuodesta 2003 lähtien seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä työelämässä on ollut EU:ssa laitonta. Lainsäädäntö velvoittaa kaikki EU:n jäsenvaltiot huolehtimaan oikeudellisesta suojasta syrjintää vastaan työnhaussa, uralla etenemisessä ja koulutuksessa sekä työoloihin, palkkaan ja irtisanomiseen liittyvissä asioissa.
Sama suoja koskee syrjintää ja häirintää työllisyyden ja sosiaaliturvan alalla silloin, kun se tapahtuu sukupuolenvaihdoksen perusteella (kun henkilö vaihtaa sukupuolta, koska hänen mielestään sukupuoli ei vastaa hänen sukupuoli-identiteettiään).
YHTEISTYÖ YRITYSTEN KANSSA
Hlbti-henkilöiden tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan kuitenkin lakien lisäksi muita toimia. EU perusti vuonna 2010 monimuotoisuusverkoston, jonka tarkoituksena on kannustaa yrityksiä, julkisia elimiä ja voittoa tavoittelemattomia järjestöjä vahvistamaan sitoutumistaan monimuotoisuuden parantamiseen. Verkoston osallistujaorganisaatiot ovat sopineet edistävänsä monimuotoisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia työpaikoilla myös hlbti-henkilöiden osalta.
TURVAAMINEN
Hlbti-henkilöihin kohdistuvaa vihaa levitetään usein verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Torjuakseen vihapuhetta verkossa Euroopan komissio sopi vuonna 2016 Facebookin, Twitterin, YouTuben ja Microsoftin kanssa käytännesäännöistä, joissa niitä pyydetään tarkistamaan suurin osa laitonta vihapuhetta koskevista ilmoituksista 24 tunnin kuluessa ja tarvittaessa poistamaan tällainen sisältö. Instagram, Snapchat, Dailymotion ja jeuxvideo.com allekirjoittivat käytännesäännöt vuosina 2018 ja 2019.
Rikoksen uhrit on tunnustettava ja heitä on kohdeltava kunnioittavalla ja kunkin uhrin yksilöllisiin tarpeisiin mukautetulla tavalla. Rikoksen uhrien oikeuksia koskevassa direktiivissä säädetään uhrien sitovista oikeuksista ja selkeistä velvoitteista EU:n jäsenvaltioille.
Euroopan unionin tasolla hallitusten, kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntijoista koostuva ryhmä pyrkii torjumaan suvaitsemattomuutta ja syrjintää, myös hlbti-henkilöihin kohdistuvaa syrjintää. Ryhmä auttaa kehittämään toimintatapoja viharikosten ja vihapuheen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Se on esimerkiksi antanut ohjeita viharikosten uhrien oikeudenmukaisuuden, suojelun ja tukemisen varmistamiseksi sekä antanut ohjeita ja koulutusta poliisille ja tuomioistuimille.
EU haluaa varmistaa, että hlbti-henkilöillä on samat mahdollisuudet saada terveydenhoitoa kuin muillakin ihmisillä. Terveydenhuollon ammattilaisille laadittiin erityisiä hlbti-henkilöitä koskevia koulutusoppaita. EU:n jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä myös HI-viruksen, sukupuoliteitse tarttuvien infektioiden, tuberkuloosin ja hepatiitin ehkäisemiseksi, testaamiseksi ja hoidon tarjoamiseksi heikossa asemassa oleville ryhmille, hlbti-henkilöt mukaan lukien. Tavoitteena on varhaisempi diagnosointi ja parempi hoito kaikille.
Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa on käytössä väkivallan, häirinnän tai hyväksikäytön uhreille tarkoitettuja kansallisia tukilinjoja.
RAJOJEN YLITTÄMINEN
Kaikilla EU:n kansalaisilla on oikeus liikkua vapaasti EU:n alueella. Tämän vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden tarkoituksena on helpottaa asumista, opiskelua tai työskentelyä muissa EU:n jäsenvaltioissa. Käytännössä hlbti-henkilöt voivat kuitenkin kohdata esteitä liikkuessaan rajojen yli. Esimerkiksi samaa sukupuolta olevien pariskuntien voi olla vaikea saada parisuhteensa tai lapsensa tunnustetuksi toisessa EU:n jäsenvaltiossa.
EU:n lainsäädännössä oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ulotetaan tietyin edellytyksin koskemaan EU:n kansalaisten perheenjäseniä, kuten heidän puolisoaan ja lapsiaan, vaikka he eivät itse olisikaan EU:n kansalaisia. Euroopan unionin tuomioistuin on selkeästi ilmaissut, että samaa sukupuolta olevilla puolisoilla on oikeus oleskella toisessa EU:n jäsenvaltiossa sen jälkeen, kun heidän kumppaninsa on laillisesti asettunut sinne, vaikka vastaanottava maa ei olisikaan itse laillistanut samaa sukupuolta olevien avioliittoja.
Yleensä EU:n jäsenvaltiot päättävät omista avioliittoa koskevista laeistaan, myös samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitoista ja muista oikeudellisesti tunnustetuista suhteista, kuten rekisteröidyistä parisuhteista. Avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen tarkka määritelmä voi näin ollen vaihdella maittain.
EU on antanut perheasioita koskevaa sukupuolineutraalia lainsäädäntöä, jota sovelletaan kaikkiin kansalaisiin, myös hlbti-henkilöihin. EU:n säännöt helpottavat avioeroa, vanhempainoikeuksia, elatusapua, perintöä ja parien varallisuussuhteita koskevien rajat ylittävien asioiden ratkaisemista. Säännöt auttavat pariskuntia ja perheitä saamaan selville, minkä jäsenvaltion tuomioistuimet käsittelevät heidän asiansa ja mitä kansallista lainsäädäntöä sovelletaan, ja helpottavat tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa toisessa jäsenvaltiossa.
OIKEUKSIEN SUOJAAMINEN JA LAAJENTAMINEN
Sinulla on hlbti-henkilönä oikeuksia EU:ssa.
Jos epäilet, että oikeuksiasi on loukattu, voit tehdä valituksen ja yrittää saada oikeussuojaa oman maasi oikeusjärjestelmästä. Kansalliset tuomioistuimet tekevät yhteistyötä Euroopan unionin tuomioistuimen kanssa selvittääkseen, miten EU:n lainsäädäntöä olisi sovellettava. Lisätietoja syrjimättömyydestä ja yhdenvertaisesta kohtelusta omassa maassasi saat tasa-arvoelinten eurooppalaisen verkoston asianomaiselta kansalliselta jäseneltä. Koska kaikki tasa-arvoelimet eivät käsittele seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä asioita, sinun on tutustuttava verkkosivustoon saadaksesi yleiskuvan kysymyksistä, joita ne käsittelevät. Nämä järjestöt sekä kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot voivat auttaa sinua, jos koet, että sinua on syrjitty esimerkiksi työssä tai työnhaussa.
69 prosenttia eurooppalaisista katsoo, että samaa sukupuolta olevien avioliitot olisi sallittava kaikkialla Euroopassa.
Lähde: Erityisbarometri 493 – Syrjintä Euroopan unionissa, toukokuu 2019.
Lisätietoa suhtautumisesta hlbti-yhteisöön omassa jäsenvaltiossa löytyy täältä.
EDISTYMISEN SEURAAMINEN
Euroopan komissio julkaisee vuosittain raportin, jossa seurataan hlbti-henkilöiden tasa-arvon edistämistä EU:ssa koskevien toimien edistymistä.
Euroopan komissio seuraa myös EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa ja raportoi toimista, joita EU:n jäsenvaltiot ovat toteuttaneet hlbti-henkilöiden tasa-arvon edistämiseksi.
Viimeisenä keinona Euroopan komissio voi tarvittaessa ryhtyä toimiin sellaista EU:n jäsenvaltiota vastaan, joka ei noudata EU:n lainsäädäntöä, ja toimet voivat johtaa asian viemiseen EU:n tuomioistuimeen. Euroopan komissio ehdotti vuonna 2008, että seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän suojaa laajennettaisiin koskemaan myös sosiaalista suojaa (myös sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoa), koulutusta sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuutta – johon sisältyy esimerkiksi asunnon saanti.
Kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole tähän mennessä päässeet vielä tarvittavaan yhteisymmärrykseen tästä ehdotuksesta. Tästä huolimatta jotkin jäsenvaltiot ovat jo antaneet suojaa tarjoavaa lainsäädäntöä, joka ylittää sen, mitä voimassa olevassa EU:n lainsäädännössä edellytetään.
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA KANSALAISYHTEISKUNNAN TUKEMINEN
Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot auttavat edistämään myönteistä muutosta, ja siksi Euroopan komissio tukee eurooppalaisia hlbti-järjestöjä, kuten ILGA-Europe-järjestöä, joka on osa kansainvälistä lesbojen, homojen, biseksuaalien, trans- ja intersukupuolisten -järjestöä (ILGA), Transgender Europe-järjestöä ja IGLYO-järjestöä. Euroopan komissio tukee myös taloudellisesti hlbti-järjestöjä kansallisella tasolla perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman ja Erasmus+-ohjelman kautta. Rahoitus auttaa järjestöjä lisäämään tietoisuutta hlbti-henkilöiden kohtaamista haasteista ja syrjinnästä. Erasmus+-ohjelmasta on tuettu esimerkiksi P.R.I.D.E.- ja Labels Down -hankkeita, joissa keskityttiin hlbti-yhteisöä koskevien stereotypioiden purkamiseen.
Haluatko tietää lisää oikeuksistasi EU:n tasolla?
Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetussa direktiivissä kaikki EU:n jäsenvaltiot velvoitetaan tarjoamaan oikeudellista suojaa seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää ja häirintää vastaan työhakemusten, uralla etenemisen, koulutuksen, työolojen sekä palkan ja irtisanomisen osalta.
Miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa annetussa direktiivissä suojellaan transihmisiä sukupuolenvaihdoksesta johtuvalta syrjinnältä työelämässä.
Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä annettu direktiivi suojelee transsukupuolisia henkilöitä sukupuolenvaihdoksesta johtuvalta syrjinnältä sosiaaliturvassa.
Rikoksen uhrien oikeuksia koskevassa direktiivissä luodaan uhreille sitovat oikeudet ja asetetaan EU:n jäsenvaltioille selkeät velvoitteet varmistaa, että ne pannaan täytäntöön käytännössä.
EU:n vapaan liikkuvuuden direktiivissä oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ulotetaan tietyin edellytyksin koskemaan EU:n kansalaisten perheenjäseniä, kuten heidän puolisoaan ja lapsiaan, vaikka nämä eivät itse olisikaan EU:n kansalaisia.
EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJA
Perusoikeuskirjan 21 artiklassa kielletään ”kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan”.
Tätä artiklaa sovelletaan ainoastaan tilanteisiin, joissa sovelletaan EU:n lainsäädäntöä.
YLPEYDEN TUNTEMINEN JA TUKIJANA OLEMINEN
Jotkut ihmiset eivät ehkä ole tietoisia hlbti-henkilöiden kohtaamista haasteista. EU rahoitti hlbti-henkilöiden ja heidän tukijoidensa videoita eri puolilla Eurooppaa, jotta ihmiset saisivat äänensä kuuluviin ja jotta tietoisuus lisääntyisi. Kussakin videossa keskitytään identiteetin eri näkökohtiin ja osoitetaan, miten tuki ja solidaarisuus hlbti-yhteisöä kohtaan voi todella parantaa ihmisten elämää.
EU:n toimielimet tukevat kansainvälistä homo-, trans- ja bifobian vastaista päivää, EuroPride-tapahtumaa ja muita Pride-tapahtumia ja osallistuvat niihin.
Eurooppalaiset ovat ylpeitä monimuotoisuudestaan, ja yhä useammat ilmaisevat julkisesti seksuaalisuuttaan tai sukupuoli-identiteettiään. Eurooppalaiset ovat valinneet vaaleissa avoimesti homoseksuaalisia johtajia, kuten Luxemburgin pääministerin Xavier Bettelin (vasemmalla) ja Irlannin pääministerin Leo Varadkarin (oikealla).
Kansainvälisenä homo-, trans- ja bifobian vastaisena päivänä, 17. toukokuuta 2019, Euroopan komissio valaisi Brysselissä sijaitsevan päärakennuksensa sateenkaarilipun värein.
Photo: gouvernement.lu
EU:N TOIMINTA MAAILMANLAAJUISESTI
Yli 70:ssä EU:n ulkopuolisessa maassa homoseksuaaliset teot kriminalisoidaan edelleen, ja joissakin maissa homoseksuaalit voivat saada jopa kuolemanrangaistuksen. Muissa maissa hlbti-henkilöillä ei ole riittävää suojaa syrjintää ja ihmisoikeusloukkauksia vastaan.
EU kannustaa muita maita varmistamaan, että seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai seksuaaliset ominaisuudet eivät voi olla perusteena väkivallalle tai rikosoikeudellisille seuraamuksille.
Esimerkiksi huhtikuussa 2019 EU tuomitsi Brunein lait, joissa määrätään samaa sukupuolta olevien suhteista kuolemantuomio kivittämällä, vankeusrangaistus tai ruoskinta.
”Ketään ei pitäisi rangaista toisen rakastamisesta. Rakastamista ei voida koskaan tulkita rikokseksi.”
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Federica Mogherini Euroopan parlamentissa Bruneista 18. huhtikuuta 2019 käydyssä keskustelussa.
EU on myös maailmanlaajuisesti merkittävä avunantaja hankkeille, joilla pyritään torjumaan hlbti-henkilöihin kohdistuvaa syrjintää, pääasiassa demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen kautta. Vuodesta 2016 alkaen EU on tukenut 16:ta kansalaisyhteiskunnan järjestöjen Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Itä-Euroopassa toteuttamaa hanketta yhteensä 5,2 miljoonalla eurolla. EU perusti vuonna 2018 uuden 10 miljoonan euron rahaston hlbti-aktivistien ja -järjestöjen tukemiseksi alueilla, joilla hlbti-henkilöihin kohdistuu suurempi syrjinnän riski.
Maiden, jotka haluavat liittyä EU:hun, on suojeltava ihmisiä, jotka kärsivät syrjinnästä ja väkivallasta. Hlbti-henkilöiden oikeuksien suojeleminen ja edistäminen ovat edelleen yksi EU:n painopisteistä näissä jäsenehdokasvaltioissa myös EU:hun liittymisestä käytävien neuvottelujen yhteydessä. Rahoitusta myönnetään myös oikeuksia edistäville verkostoille Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Lisäksi EU keskustelee hlbti-henkilöiden oikeuksista EU:n rajanaapureina olevien maiden (”naapurimaat”) hallitusten kanssa ja seuraa tilannetta paikan päällä. EU antaa taloudellista tukea myös ”naapurialueella” toimiville järjestöille.
