30.4.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 130/19


Kanne 23.2.2011 — LG Display ja LG Display Taiwan v. komissio

(Asia T-128/11)

2011/C 130/37

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: LG Display Co. Ltd (Soul, Korea) ja LG Display Taiwan (Taiwan, Kiinan tasavalta) (edustajat: asianajaja A. Winckler ja asianajaja F.-C. Laprévote)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

On kumottava osittain määrätty sakko tai olennaisesti alennettava sen määrää

komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja muut tässä asiassa aiheutuvat kulut ja

on toteutettava muut tuomioistuimen tarpeellisiksi katsomat toimet.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vaativat kanteellaan sen asiassa COMP/39.309 — LCD — Nestekidenäytöt 8.12.2010 annetun komission päätöksen K(2010) 8761 lopullinen kumoamista, jossa komissio totesi kantajien yhdessä muiden yritysten kanssa rikkoneen SEUT 101 artiklaa ja ETA-sopimuksen 53 artiklaa osallistumalla yhtenä kokonaisuutena pidettävään jatkettuun sopimukseen ja yhdenmukaistettuun menettelytapaan televisiosovelluksissa, kannettavien tietokoneiden sovelluksissa ja monitorien sovelluksissa käytettävien nestekidenäyttöpaneelien alalla, siltä osin kuin siinä määrätään kantajille sakko.

Kantajat tukeutuvat kanteensa perusteeksi neljään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäisen kanneperusteen mukaan komissio sisällytti sakkojen laskennassa virheellisesti ja perusteettomasti myyntiarvoon LG Displayn myynnin sen emoyhtiölle ja loukkasi asianmukaista menettelyä koskevia periaatteita, kuten puolustautumisoikeuksia koskevia periaatteita. Kantajat esittävät tältä osin seuraavaa:

ensinnäkin komission väite, jonka mukaan rikkominen, joka koskee LG Displayn myyntiä sen emoyhtiöille, ei sisältynyt väitetiedoksiantoon, sekä ristiriitaisuudet väitetiedoksiannon ja riidanalaisen päätöksen välillä loukkaavat kantajien oikeutta tulla kuulluksi;

toiseksi komissio sovelsi virheellisesti sakkojen laskennasta annettuja suuntaviivoja, kun se sisällytti sakkolaskelmaan LG Displayn myynnin sen emoyhtiöille;

kolmanneksi komissio loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta luonnehtiessaan kyseisen myynnin ”välittömäksi myynniksi Euroopan talousalueella” ja ”välittömäksi myynniksi Euroopan talousalueella muutettujen tuotteiden muodossa”.

Kantajat katsovat, että LG Displaylle määrätyn sakon pitäisi perustua sellaiseen ”vapailla markkinoilla” tapahtuvaan myyntiin, joka kohdistuu sellaisiin yksiköihin, jotka eivät ole liity myyjään, koska rikkominen voi koskea vain tällaista myyntiä.

2)

Toisen kanneperusteen mukaan komissio teki virheen, kun se eväsi LG Displayltä sakoista vapauttamisen vuoden 2005 osalta, rikkoen siten vuoden 2002 yhteistyötiedonantoa. Kantajat esittävät tältä osin seuraavaa:

ensinnäkin LG Displayn oikeutta tutustua asiakirja-aineistoon haittasivat vakavalla tavalla menettelyyn liittyvät epäasianmukaisuudet;

toiseksi LG Display täytti edellytykset sakoista vapauttamiselle sovellettavaksi tulevan vuoden 2002 yhteistyötiedoksiannon mukaisesti;

kolmanneksi komission päätös hylätä LG Displayn hakemus ei ole perusteltu ja se pohjautuu useisiin oikeudellisiin virheisiin ja on tosiseikkojen osalta virheellinen.

Kantajat katsovat, että LG Displaylle määrätyn sakon määrästä ilmenisi osittainen sakoista vapauttaminen vuoden 2005 osalta.

3)

Kolmannen kanneperusteen mukaan huolimatta siitä, että LG Display tarjosi komissiolle poikkeuksellista avustusta, joka ylitti sen, mitä LG Displayn velvollisuutena vuoden 2002 yhteistyötiedonannon mukaan olisi ollut, komissio kieltäytyi soveltamasta vähintään 10 prosentin suuruista lisäalennusta sakon määrään tällaisen yhteistyön perusteella ja rikkoi siten yhteistyötiedonantoa.

4)

Neljännen kanneperusteen mukaan komissio loukkasi oikeusvarmuuden periaatetta ja asetti LG Displayn merkittävään kaksinkertaiseen syytteen vaaraan sekä loukkasi suhteellisuusperiaatetta, kun se sulki nestekidenäyttöjen japanilaiset toimittajat riidanalaisen päätöksen ulkopuolelle, vaikka kaksi näistä toimittajista myönsi osallistuneensa yhtenä kokonaisuutena pidettävään ja jatkettuun kilpailusääntöjen rikkomiseen.