20.11.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 317/40


Kanne 17.9.2010 — Vivendi v. komissio

(Asia T-432/10)

()

2010/C 317/73

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Vivendi (Pariisi, Ranska) (edustajat: asianajajat M. Struys, O. Fréget ja J.-Y. Ollier)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

On kumottava asiassa COMP/C-1/39.653 — Vivendi & Iliad vastaan France Télécom 2.7.2010 tehty komission päätös, jolla Euroopan komissio hylkäsi Vivendin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 artiklan nojalla 2.3.2009 tekemän kantelun, joka koski France Télécomin toimintaa, jonka katsottiin olevan SEUT 102 artiklan vastaista, ja

komissio on velvoitettava korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut unionin yleisessä tuomioistuimessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii sen 2.7.2010 tehdyn komission päätöksen K(2010) 4730 kumoamista, jolla hylättiin yhteisön edun puuttumisen vuoksi kantajan France Télécomia vastaan tekemä kantelu, joka koski SEUT 102 artiklan vastaista väitettyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä Ranskan nopeiden internetyhteyksien ja puhelinliittymien markkinoilla ja jossa kantaja väitti, että France Télécom harjoitti rakenteellista syrjintää tukkutoimitusten hinnoittelussa vähittäismyyntiosastonsa eduksi ja piti tilaajayhteyksien käyttöoikeuksien kiinteää hintaa liian korkeana.

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi tiettyihin kanneperusteisiin, jotka koskevat muun muassa

oikeudellisia virheitä, ilmeisiä arviointivirheitä ja huolellista tutkintaa koskevan velvollisuuden noudattamatta jättämistä tutkittaessa kantelun kohteena olleiden menettelytapojen sisämarkkinoiden toiminnalle aiheuttamia häiriöitä sillä perusteella, että komissio i) on rajoittanut tutkintansa pelkästään nopeita internetyhteyksiä koskevien tarjousten keskimääräiseen hintatasoon eikä ole tutkinut kysymystä siitä, paljastaako tämä hintataso tosiasiallisesti kantelun kohteena olleet menettelytavat, ja ii) on rajoittunut arvioimaan puhelinliittymiä koskevien palvelujen tarjoamisen harvinaisuutta subjektiivisesti,

perustelujen puutteellisuutta, oikeudellisia ja tosiseikkoja koskevia virheitä ja ilmeisiä arviointivirheitä siltä osin kuin komissio on katsonut, että mahdollisuus todeta rikkomisen olemassaolo oli hyvin pieni, koska komissio

ei ole tutkinut kysymystä niiden hintojen syrjivyydestä, jotka oli tosiasiallisesti laskutettu tosiasiallisesti suoritetuista palveluista, ja on katsonut virheellisesti, että alustavassa tutkinnassa ei ollut tullut esiin mitään asiakirja- tai muuta todistusaineistoa,

on katsonut, että Autorité de régulation des communications électroniques et des postes (ARCEP) on hyväksynyt laskentamenetelmän, jota France Télécom käytti tilaajayhteyksien käyttöoikeuksien hintojen vahvistamiseen, ja on arvioinut, että sillä seikalla, että France Télécom oli antanut ARCEP:lle virheellisiä tietoja eikä ollut pyrkinyt oikaisemaan niitä, ei ole merkitystä käytettyyn laskentamenetelmään nähden,

on vääristellyt kantajan esittämien syrjäyttävyyttä koskevien testien kohdetta, joka oli kantelun kohteena olleiden menettelytapojen vaikutusten osoittaminen, ja

niiden takeiden loukkaamista, joita sovelletaan kantelujen tutkimiseen ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevien kantelujen käsittelyn lopettamisesta tehtyihin päätöksiin, sillä perusteella, että kantajalla i) ei ole ollut mahdollisuutta tutustua välittömästi vastapuolen kirjelmiin ja asiakirja-aineistoon ja (ii) ei ole ollut käytettävissään riittävää aikaa esittää huomautuksiaan näistä asiakirjoista.