4.9.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 238/5


NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 796/2012,

annettu 30 päivänä elokuuta 2012,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan ja 11 artiklan 2, 5 ja 6 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission, jäljempänä ’komissio’, ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

1.   Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1136/2006 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, käyttöön 27,1 ja 47,4 prosentin suuruiset lopulliset polkumyyntitullit Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa.

2.   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(2)

Lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (3) julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti 26 päivänä huhtikuuta 2011 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön. Pyynnön esitti mappimekanismien valmistajien edunvalvontajärjestö LAMMA (Lever arch mechanism manufacturers association), sellaisten kolmen unionin tuottajan puolesta, jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, jotka edustavat merkittävää osaa eli tässä tapauksessa yli 50:tä prosenttia mappimekanismien kokonaistuotannosta unionissa.

(3)

Pyynnössä esitettiin riittävä näyttö siitä, että Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa käyttöön otettujen toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

3.   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(4)

Kun komissio oli neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan todennut, että on olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 23 päivänä heinäkuuta 2011 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen (4), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4.   Tutkimus

4.1   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(5)

Polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2010 ja 30 päivän kesäkuuta 2011 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin ajanjaksolla, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2008 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

4.2   Tutkimuksen osapuolet

(6)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjille, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, asianomaisen maan vientiä harjoittaville tuottajille, etuyhteydettömille tuojille ja unionin käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä asianomaisen viejämaan edustajille.

(7)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kaikkia niitä asianomaisia osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(8)

Koska Kiinassa olevia vientiä harjoittavia tuottajia, etuyhteydettömiä tuojia ja unionin tuottajia oli ilmeisen runsaasti, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttämistä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(9)

Pystyäkseen päättämään Kiinassa olevia vientiä harjoittavia tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia koskevan otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan niitä koskevan edustavan otoksen komissio pyysi kyseisiä osapuolia ilmoittautumaan 15 päivän kuluessa tarkastelun vireillepanosta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Koska yksikään Kiinassa oleva vientiä harjoittava tuottaja ei ilmoittautunut eikä toimittanut komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydettyjä tietoja ja koska vain yksi etuyhteydetön tuoja ilmoittautui muttei kuitenkaan toimittanut komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydettyjä tietoja, otantaa ei pidetty tarpeellisena kummassakaan tapauksessa.

(10)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut unionin tuottajia edustavan otoksen. Tämä otos koostui kahdesta yrityksestä, jotka sisältyivät niihin kuuteen unionin tuottajaan, jotka olivat tiedossa ennen tutkimuksen vireillepanoa. Nämä kaksi yritystä valittiin otokseen niiden tarkasteltavana olevan tuotteen vuoden 2010 myynti- ja tuotantomäärien ja maantieteellisen sijainnin unionissa perusteella. Otos edusti yli 50:tä prosenttia arvioidusta unionin kokonaistuotannosta ja -myynnistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Asianomaisia osapuolia pyydettiin tutustumaan asiakirjoihin ja esittämään valintaa koskevat huomautuksensa 15 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta. Yksikään asianomainen osapuoli ei vastustanut ehdotettua otosta.

(11)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kahdelle otokseen valitulle unionin tuottajalle, ilmoittautuneelle tuojalle ja kaikille käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan.

(12)

Vastaukset saatiin kahdelta otokseen valitulta unionin tuottajalta ja kahdelta käyttäjältä. Johdanto-osan 9 kappaleessa mainittu ilmoittautunut etuyhteydetön tuoja ei vastannut otantaa koskeviin kysymyksiin eikä kyselylomakkeen kysymyksiin.

(13)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien asianomaisten osapuolten toimitiloihin:

a)

unionin tuottajat:

Industria Meccanica Lombarda S.r.l., Offanengo, Italia,

NIKO Metallurgical company, d.d. Zelezniki, Slovenia;

b)

käyttäjä:

HIT OFFICE s.r.o. Teplice, Tšekki.

B.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(14)

Tässä tarkastelussa tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä asetuksessa, eli Kiinasta peräisin olevat mappimekanismit, joita yleensä käytetään arkkien ja muiden asiakirjojen arkistointiin kansioihin tai mappeihin ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8305 10 00 (Taric-koodi 8305100050), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Nämä mappimekanismit koostuvat aluslaatan päällä olevista tukevista kaarevista metalliosista (joita on yleensä kaksi) ja vähintään yhdestä aukaisuvivusta, joka mahdollistaa arkkien ja muiden asiakirjojen lisäämisen ja järjestämisen kansioon. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavan tuotteen käsitteeseen eivät sisälly samaan CN-koodiin luokiteltavat rengaskirjamekanismit.

(15)

Tarkasteluun liittyvässä tutkimuksessa saatiin vahvistus sille, että alkuperäisen tutkimuksen tapaan tarkasteltavana olevalla tuotteella ja unionin tuottajien unionissa tuottamalla tuotteella on samat tekniset ja fyysiset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset. Niitä pidettiin tästä syystä perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisina samankaltaisina tuotteina.

C.   POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(16)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

1.   Alustavat huomautukset

(17)

Yksikään tiedossa olleista kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista, joihin otettiin yhteyttä tarkastelun vireillepanon yhteydessä, ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa (ks. johdanto-osan 9 kappale). Kiinan viranomaisille ilmoitettiin tästä asiasta ja perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mahdollisesta soveltamisesta, ja niille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa. Asiasta ei esitetty huomautuksia.

(18)

Tämän vuoksi ja perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäljempänä luetellut polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat havainnot oli tehtävä käytettävissä, erityisesti julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella. Tällaisia tietolähteitä ovat yritysten viralliset internetsivustot, internetin tuotehakukoneet, tarkastelupyynnössä annetut tiedot ja yhteistyössä toimineilta osapuolilta (eli pyynnön esittäjiltä ja otokseen valituilta unionin tuottajilta) tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana saadut tiedot.

2.   Polkumyyntituonti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana

(19)

Vireillepanoilmoituksessa esitettiin vertailumaan käyttämistä normaaliarvon määrittämistä varten.

(20)

Koska Kiinassa olevat vientiä harjoittavat tuottajat ja unionin etuyhteydettömät tuojat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, komissio ei kyennyt vientihinnan määrittämiseksi toteamaan vientimyynnin määriä tai hintoja vientitapahtumakohtaisesti. Tätä varten komissio pohti vaihtoehtoisia keinoja vientihinnan määrittämiseksi.

(21)

Ensinnäkin tarkasteltiin, voitaisiinko vaihtoehtoisena keinona vientihintojen määrittämiseksi käyttää Eurostatin tilastoja vertaamalla niitä muihin käytettävissä oleviin tietoihin. Näitä tietoja pidettiin soveltumattomina, koska yksi lähteistä sisälsi tietoja myös muusta kuin tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista eivätkä muut tietolähteet mahdollistaneet vientihintojen vertailua tuotelajeittain unionin tuotannonalan hintoihin.

(22)

Toiseksi komissio tarkasteli myös tarkastelupyyntöön sisältyvien vientihintojen käyttöä kyseiseen tarkoitukseen. On muistettava, että tätä menetelmää käytettiin alkuperäisessä tutkimuksessa ja että se mahdollistaa vertailun tuotelajeittain. Tarkastelupyyntöön sisältyvissä kauppalaskuissa olevat vientihinnat koskivat kuitenkin vientiä muihin kolmansiin maihin.

(23)

Näin ollen polkumyyntimarginaalia ei voitu laskea unioniin suuntautuneen viennin hintojen perusteella eikä ollut mahdollista vahvistaa polkumyyntiä. Sen vuoksi tutkimuksessa keskityttiin polkumyynnin toistumisen todennäköisyyteen.

3.   Polkumyynnin toistumisen todennäköisyys

(24)

Tutkittaessa polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä analysoitiin seuraavia tekijöitä: normaaliarvon ja kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintojen suhde, tuotantokapasiteetti, tuotanto ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus Kiinasta peräisin olevan viennin kannalta.

3.1   Normaaliarvon ja kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintojen suhde

(25)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, normaaliarvoa verrattiin Kiinan vientihintoihin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

3.1.1   Normaaliarvon määrittämisperusteet

(26)

Koska Kiina on siirtymätalous, normaaliarvo oli perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti määritettävä asianmukaisessa kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, jäljempänä ’vertailumaa’, käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella taikka vertailumaasta muihin maihin, myös unioniin, suuntautuvan viennin hinnan perusteella taikka, jos tämä ei ole mahdollista, millä tahansa hyväksyttävällä perusteella, mukaan lukien samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti unionissa maksettu tai maksettavaksi tuleva hinta, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla.

(27)

Unionin tuotannonalan esittämässä tarkastelupyynnössä mainittiin useita tuottajia, jotka toimivat unionin ulkopuolisessa markkinatalousmaassa (nimittäin Intiassa, Iranissa ja Thaimaassa). Tarkastelun vireillepanon jälkeen komissio otti asianmukaisesti yhteyttä näihin tuottajiin sekä kyseisten maiden muihin mahdollisiin tuottajiin, jotka voitiin yksilöidä julkisesti saatavilla olevista lähteistä.

(28)

Vireillepanoilmoituksessa mainittiin, että jos yhteistyö unionin ulkopuolisten markkinatalousmaiden tuottajien kanssa ei ole mahdollista, komissio aikoi käyttää unionissa tosiasiallisesti maksettuja tai maksettaviksi tulevia hintoja normaaliarvon määrittämisen perustana. Näitä hintojahan käytettiin alkuperäisessä tutkimuksessa normaaliarvon määrittämisen perustana.

(29)

Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia siitä, soveltuuko edellä mainittu perusta normaaliarvon määrittämiseen.

(30)

Yksikään unionin ulkopuolisen markkinatalousmaan tuottaja, johon komissio oli ottanut yhteyttä, ei päättänyt toimia yhteistyössä tässä tarkastelussa.

(31)

Sen vuoksi komissiolla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin määrittää normaaliarvo unionissa tosiasiallisesti maksettujen tai maksettaviksi tulevien hintojen perusteella.

3.1.2   Normaaliarvo

(32)

Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti unionissa samankaltaisesta tuotteesta tavanomaisessa kaupankäynnissä tosiasiallisesti maksetun tai maksettavaksi tulevan hinnan perusteella (ks. johdanto-osan 26–31 kappale).

(33)

Tämän vuoksi normaaliarvoksi vahvistettiin otokseen valittujen unionin tuottajien riippumattomilta asiakkailtaan kotimarkkinamyynnissä veloittamien hintojen painotettu keskiarvo.

(34)

Ensiksi määritettiin, oliko otokseen valittujen unionin tuottajien samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynti riippumattomille asiakkaille edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuneen viennin kokonaismäärästä. Koska Kiinassa olevat vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, unioniin suuntautuneen viennin kokonaismäärä oli määritettävä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Eurostatin tilastoja ja muita tilastoja pidettiin soveltumattomina käytettäviksi polkumyynnin jatkumisen määrittämiseen, mutta niitä voidaan kuitenkin käyttää osoittamaan unioniin suuntautuneen tuonnin taso (jota tarvitaan Kiinasta peräisin olevan viennin kokonaismäärän määrittämiseksi) (ks. johdanto-osan 21 kappale). Tämän perusteella otokseen valittujen unionin tuottajien kotimarkkinamyynnin katsottiin olevan riittävän edustava tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska Kiinassa olevat viejät eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, ei ollut mahdollista analysoida edustavuutta tuotelajeittain.

(35)

Tämän jälkeen komissio tarkasteli, voitiinko kunkin otokseen valitun unionin tuottajan kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä eli olivatko kunkin otokseen valitun unionin tuottajan keskimääräiset myyntihinnat yhtä suuret tai suuremmat kuin keskimääräiset tuotantokustannukset ja näin ollen kannattavia.

(36)

Tämän perusteella todettiin, että unionin tuottajien myynti oli keskimäärin kannattavaa, ja näin ollen normaaliarvo määritettiin otokseen valittujen unionin tuottajien myyntihintojen painotetun keskiarvon perusteella.

3.1.3   Vientihinta

(37)

Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, sopivimpana perustana vientihinnan määrittämiseksi pidettiin Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintatietoja, jotka sisältyvät tarkastelupyyntöön.

3.1.4   Vertailu

(38)

Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa vertailtiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Tämä vertailu osoitti, että tarkastelupyynnössä esitetyt kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hinnat olivat huomattavasti alhaisempia (yli 30 prosenttia) kuin normaaliarvo. Tämä osoittaa, että unioniin suuntautuva vienti tapahtuu todennäköisesti polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteet kumottaisiin.

3.2   Vientiä harjoittavien tuottajien tuotantokapasiteetti

(39)

Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, seuraavat päätelmät perustuvat pääasiassa tarkastelupyynnössä annettuihin tietoihin, joita on mahdollisuuksien mukaan verrattu julkisesti saatavilla oleviin tietoihin.

(40)

Kiinan mappimekanismien tuotantokapasiteetin arvioitiin olevan unionin tuotannonalan toimittamien tietojen perusteella vähintään 600–700 miljoonaa kappaletta.

(41)

Lisäksi tutkimuksen aikana saaduista tiedoista käy ilmi, että Kiinan mappimekanismien tuotantokapasiteetti on helposti lisättävissä, koska kysynnän lisääntyessä on muun muassa helppoa palkata lisätyövoimaa ja kone- ja laiteinvestointien tarve on vähäistä.

(42)

Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt Kiinan tuotantokapasiteettiin liittyviä muita huomautuksia ja/tai tietoja.

(43)

Tämän perusteella Kiinan tuotantokapasiteetti on noin 170–350 prosenttia suurempi kuin unionin kulutus ja huomattavasti enemmän kuin unionin tuotanto.

3.3   Kiinassa olevien vientiä harjoittavien tuottajien tuotanto ja käyttämätön kapasiteetti

(44)

Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, tosiasiallista tuotantoa ja käyttämätöntä kapasiteettia koskevat tiedot perustuivat pääasiassa tarkastelupyynnössä annettuihin tietoihin, joita verrattiin mahdollisuuksien mukaan julkisesti saatavilla oleviin tietoihin.

(45)

Tarkastelupyynnössä mappimekanismien tuotannon arvioitiin olevan 200–400 miljoonaa kappaletta ja käyttämättömän kapasiteetin 200–500 miljoonaa kappaletta. Tämä käyttämätön kapasiteetti vastaa suunnilleen unionin kulutusta.

(46)

Esitettyjä arvioita pidettiin kohtuullisina sen jälkeen, kun niitä oli vertailtu mahdollisuuksien mukaan julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin.

(47)

Käyttämättömästä kapasiteetista tutkimuksen aikana saaduista tiedoista käy ilmi, että Kiinan mappimekanismien tuotantokapasiteetti on helposti lisättävissä, koska kysynnän lisääntyessä on muun muassa helppoa palkata lisätyövoimaa ja kone- ja laiteinvestointien tarve on vähäistä (ks. johdanto-osan 41 kappale).

(48)

Edellä esitetyn perusteella voidaan kohtuudella päätellä, että Kiinassa on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia. On hyvin todennäköistä, että tällainen käyttämätön kapasiteetti suunnattaisiin unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumottaisiin (ks. johdanto-osan 49–55 kappale).

3.4   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(49)

Tarkastelun aikana kerätyistä tiedoista käy ilmi, että unionin markkinat olisivat houkutteleva vientimarkkina-alue Kiinasta peräisin oleville mappimekanismeille, jos toimenpiteet kumottaisiin. On muistettava, että ennen voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoa kulutus unionissa oli huomattavaa, lähes 400 miljoonaa kappaletta. Samaan aikaan Kiinasta peräisin oleva tuonti oli yli 200 miljoonaa kappaletta ja sen osuus oli yli 50 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta.

(50)

Tutkimuksesta on käynyt ilmi, että mappimekanismien kysyntä on unionissa edelleen huomattavaa. Kulutus on unionissa vähentynyt vain hieman tarkastelujakson aikana ja unionin mappimekanismimarkkinat ovat edelleen maailman suurimmat yli 50 prosentin osuudella maailmanmarkkinoista (ks. johdanto-osan 63, 64 ja 98 kappale).

(51)

Lisäksi muita mappimekanismimarkkinoita on vähän, eivätkä ne todennäköisesti pysty käyttämään Kiinan ylimääräistä kapasiteettia.

(52)

Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintojen vertailusta unionin markkinoiden hintoihin käy myös ilmi, että unionin markkinat olisivat houkuttelevia tällaiselle halpatuonnille, jos toimenpiteet kumottaisiin (ks. johdanto-osan 38 kappale). Tämä johtuu myös siitä, että unionin markkinoilla vallitsevat hinnat ovat yleisesti ottaen korkeammat kuin muilla vientimarkkinoilla.

(53)

Edellä esitettyjen huomioiden valossa todettakoon, että jos toimenpiteet kumottaisiin, olisi todennäköistä, että Kiinasta peräisin oleva vienti suuntautuisi unionin markkinoille.

(54)

Kiinassa olevista tuottajista julkisesti saatavilla olevista tiedoista käy ilmi, että useimmat kyseisistä yrityksistä suuntaavat myyntinsä pääasiassa tai yksinomaan vientimarkkinoille.

(55)

Olisi myös huomattava, että lopullisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen on tullut ilmi useita mappimekanismien väärään tullinimikkeeseen luokittelua koskevia tapauksia, joissa suuria määriä erillään olevia mappimekanismeja ja kansia on ilmoitettu tullille täydellisinä mappeina. Tällainen tuonnin ilmoittaminen on johtanut tullittomuuteen. Virheellinen tariffiin luokitteluun sai tullikoodeksikomitean (marraskuussa 2010) antamaan selventävän lausunnon, jonka mukaan tällaisissa olosuhteissa tuodut mappimekanismit on ilmoitettava tullille erikseen. On liian aikaista määrittää, onko tällä lausunnolla ollut haluttua vaikutusta, ja komissio aikoo seurata tilannetta tiiviisti. Tämä käytäntö kuitenkin antoi lisänäyttöä siitä, että toimenpiteistä huolimatta unionin markkinat ovat edelleen houkuttelevat Kiinassa oleville vientiä harjoittaville tuottajille.

3.5   Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät

(56)

Tarkastelupyyntöön sisältyvien kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintojen ja unionin markkinoiden hinnan välisestä vertailusta käy ilmi, että polkumyynnin toistuminen on erittäin todennäköistä (ks. johdanto-osan 38 kappale).

(57)

Ottaen lisäksi huomioon se, että Kiinassa on käytettävissä huomattava tuotantokapasiteetti, että kiinalaisilla tuottajilla on valmiudet lisätä nopeasti tuotantomääriään ja suunnata ne vientiin, että tällainen vienti tapahtuisi todennäköisesti alhaisin hinnoin ja että unionin markkinat ovat houkutteleva kohde tällaiselle viennille, on kohtuullista olettaa, että jos toimenpiteet kumottaisiin, Kiinasta unioniin polkumyyntihinnoin vietävien mappimekanismien määrä lisääntyisi.

D.   UNIONIN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ

(58)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla mappimekanismeja valmisti unionissa kuusi tiedossa olevaa tuottajaa, joista kolme oli pyynnön esittäjinä tarkasteltavana olevassa asiassa. Tämän tutkimuksen aikana yksikään muu yritys ei ilmoittautunut unionin tuottajaksi. Sen vuoksi katsotaan, että kyseiset kuusi tuottajaa muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan, jäljempänä ’unionin tuotannonala’.

E.   TILANNE UNIONIN MARKKINOILLA

1.   Alustavat huomautukset

(59)

Tiedot vahinkoa koskevaa analyysiä varten saatiin Eurostatin tilastoista ja muista komission käytettävissä olevista tilastolähteistä, tarkastelupyynnöstä, kyselyyn saaduista vastauksista ja tarkastuskäyntien aikana kerätyistä tiedoista.

(60)

Makrotalouden indikaattorit eli tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myynti unionissa ja kolmansien maiden markkinoille, markkinaosuus, kasvu, työllisyys ja tuottavuus, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä perustuvat unionin tuotannonalan toimittamiin tietoihin. Tässä yhteydessä kahdelta otokseen valitulta unionin tuottajalta kyselyyn saatuja vastauksia täydennettiin kaikkien muiden unionin tuottajien toimittamilla tiedoilla.

(61)

Mikrotalouden indikaattorit eli varastot, palkat, myyntihinnat, kannattavuus, investoinnit, sijoitetun pääoman tuotto, kassavirta ja pääoman saanti perustuvat kahden otokseen valitun unionin tuottajan toimittamiin tietoihin. Koska otokseen valitut yritykset edustavat yli 50:tä prosenttia arvioidusta unionin kokonaistuotannosta ja -myynnistä, otokseen valittujen unionin tuottajien katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa tässä tarkastelussa. Kahta otokseen valittua yritystä koskevat tiedot voidaan esittää ainoastaan indeksoidussa muodossa, jotta liiketoiminnan kannalta arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus säilyy perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti.

(62)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ja etuyhteydettömät tuojat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, tuontihintojen ja hintojen alittavuuden kehitys perustuu vaihtoehtoisiin lähteisiin kuten tarkastelupyyntöön, Eurostatin tilastoihin, muihin komission käytettävissä oleviin luottamuksellisiin tilastoihin ja tarkastuskäyntien aikana kerättyihin tietoihin. Tuontitiedot perustuivat tarkastelupyyntöön, joka puolestaan perustui Eurostatin tietoihin. Koska nämä tiedot koskivat myös muuta kuin tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontia, niitä vertailtiin komission käytettävissä oleviin muihin luottamuksellisiin tilastolähteisiin ja oikaistiin asianmukaisesti. Siksi jotkin jäljempänä olevat luvut on indeksoitu tai suluissa luottamuksellisten tilastotietojen suojaamiseksi.

2.   Kulutus unionin markkinoilla

(63)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoille suuntautuneen myynnin määrän ja tuonnin perusteella. Todettiin, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana kulutus oli 200–350 miljoonaa kappaletta.

(64)

Mappimekanismien kulutus unionissa väheni 12 prosenttia tarkastelujaksolla. Tämän voidaan katsoa osittain johtuneen talouskriisistä ja kulutustottumusten muutoksista (esimerkiksi vihreän toimiston ja sähköisen arkistoinnin edistäminen ja hallinnollisten työpaikkojen yleinen väheneminen).

Taulukko 1

Kulutus

 

2008

2009

2010

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Määrä

 

 

 

 

Indeksi (2008 = 100)

100

84

90

88

Lähde:

Kyselyvastaukset, tarkastelupyyntö, Eurostat ja komission käytettävissä olevat muut tilastolähteet.

3.   Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(65)

Kuten jäljempänä taulukossa 2 esitetään, markkinaosuus väheni 54 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(66)

Lisäksi vuonna 2006 tapahtuneen polkumyyntitullien käyttöönoton jälkeen Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus supistui huomattavasti alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakson 51 prosentista 7–15 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrät pysyivät vähäisinä tarkastelujaksolla voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden vuoksi. Kiinasta peräisin oleva tuonti oli kuitenkin edelleen merkittävä lähde (85–95 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) unionin kokonaistuonnissa, koska muiden kolmansien maiden mappimekanismien vienti oli vähäistä. Tarkastelujaksolla tuonti väheni 59 prosenttia.

Taulukko 2

Tuonti Kiinasta

 

2008

2009

2010

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuonnin määrä Indeksi (2008 = 100)

100

56

44

41

Tuonnin markkinaosuus Indeksi (2008 = 100)

100

66

48

46

Lähde:

Kyselyvastaukset, tarkastelupyyntö, Eurostat ja komission käytettävissä olevat muut tilastolähteet.

4.   Kiinasta peräisin olevan tuonnin hintojen kehitys ja hintojen alittavuus

4.1   Hintojen kehitys

(67)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa ja vaihtoehtoiset lähteet puuttuivat, tarkkaa tuontihintaa ei ollut mahdollista määrittää. Tämä johtui siitä, että tilastoja pidettiin soveltumattomina, koska yksi lähteistä sisälsi tietoja myös muusta kuin tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista eivätkä muut tietolähteet mahdollistaneet vientihintojen vertailua unionin tuotannonalan hintoihin tuotelajeittain (ks. johdanto-osan 21 kappale).

(68)

Komission käytettävissä olevien muiden luottamuksellisten tilastolähteiden katsottiin kuitenkin soveltuvan osoittamaan Kiinasta peräisin olevan tuonnin hintojen yleinen kehityssuuntaus. Tuontihintojen kehityksestä käy ilmi, että hinnat nousivat tarkastelujaksolla.

Taulukko 3

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihinnat

 

2008

2009

2010

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiina

 

 

 

 

Indeksi

100

102

118

118

Lähde:

Kyselyvastaukset, tarkastelupyyntö, Eurostat ja komission käytettävissä olevat muut tilastolähteet.

4.2   Hintojen alittavuus

(69)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa ja vaihtoehtoiset lähteet puuttuivat, hintojen alittavuus laskettiin johdanto-osan 37 kappaleessa mainituista syistä tarkastelupyynnössä annettujen kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintojen perusteella. Alustavasti määritetty hintojen alittavuuden taso on noin 20 prosenttia.

5.   Muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin määrät ja markkinaosuudet

(70)

Maailmanmarkkinoiden tärkeimmät mappimekanismien tuottajat sijaitsevat unionissa ja Kiinassa. Tuonti muista kolmansista maista kuten Intiasta todettiin vähäpätöiseksi. Tällaisen tuonnin osuus oli alle 1 prosentin.

6.   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

(71)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen.

6.1   Makrotaloudelliset tekijät

a)   Tuotanto

(72)

Unionin tuotannon määrä on pysynyt samalla tasolla tarkastelujaksolla lukuun ottamatta vuotta 2009. Vuonna 2009 tapahtunut tuotannon väheneminen, joka johtui jossain määrin maailmanlaajuisesta talouskriisistä, kompensoitui vuonna 2010 tapahtuneella tuotannon lisääntymisellä.

(73)

Vaikka myynnin kehitys unionissa oli laskusuuntainen (ks. johdanto-osan 75–77 kappale), unionin tuottajat pystyivät säilyttämään tuotantotasonsa tarkastelujaksolla, koska ne pystyivät lisäämään vientiään kolmansien maiden markkinoille (ks. johdanto-osan 78 kappale).

Taulukko 4

Unionin kokonaistuotanto

 

2008

2009

2010

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Määrä (tuhatta kappaletta)

 

 

 

 

Tuotanto

351 480

301 661

360 007

354 646

Indeksi (2008 = 100)

100

86

102

101

Lähde:

Kyselyvastaukset.

b)   Tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(74)

Tuotantokapasiteetti kasvoi hieman unionin tuottajien tarkastelujaksolla toteuttamien tuotantokapasiteettia lisänneiden investointien ja nykyaikaistamistoimien ansiosta. Kapasiteetin käyttöaste pysyi melko vakaana; se aleni hieman vuonna 2009. Tämä lievä aleneminen johtuu pääasiassa maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksista kyseisenä vuonna.

Taulukko 5

Tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2008

2009

2010

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Määrä (tuhatta kappaletta)

 

 

 

 

Tuotantokapasiteetti

452 407

453 323

465 984

465 401

Indeksi (2008 = 100)

100

100

103

103

Kapasiteetin käyttöaste

77,7 %

66,5 %

77,3 %

76,2 %

Indeksi (2008 = 100)

100

86

99

98

Lähde:

Kyselyvastaukset.

c)   Myyntimäärät unionissa

(75)

Seuraavassa taulukossa esitetään unionin tuotannonalan myynti riippumattomille asiakkaille unionin markkinoilla.

Taulukko 6

Myynti riippumattomille asiakkaille

 

2008

2009

2010

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Määrä (tuhatta kappaletta)

315 715

281 281

309 941

304 444

Indeksi (2008 = 100)

100

89

98

96

Lähde:

Kyselyvastaukset.

(76)

Myynti unionissa väheni tarkastelujaksolla 4 prosenttia.

(77)

Vuonna 2009 myynti supistui 11 prosenttia. Tämä väheneminen johtuu maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksista. Seuraavina vuosina myynti elpyi ja oli lähellä vuoden 2008 tasoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

d)   Myynti kolmansiin maihin

(78)

Seuraavassa taulukossa esitetään unionin tuotannonalan myynti kolmansien maiden markkinoille ja siitä käy ilmi, että myynti kasvoi jyrkästi tarkastelujaksolla.

Taulukko 7

Myynti kolmansiin maihin

 

2008

2009

2010

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Määrä (tuhatta kappaletta)

26 750

42 105

59 221

57 148

Indeksi (2008 = 100)

100

157

221

214

Lähde:

Kyselyvastaukset.

e)   Markkinaosuus

(79)

Vaikka myynti väheni unionissa, unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi 9 prosenttia tarkastelujaksolla saavuttaen 80–93 prosentin osuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin markkinaosuuden kasvu johtui kulutuksen supistumisesta unionissa ja Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuuden supistumisesta.

Taulukko 8

Unionin markkinaosuus

 

2008

2009

2010

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Indeksi (2008 = 100)

100

106

109

109

Lähde:

Kyselyvastaukset, tarkastelupyyntö, Eurostat ja komission käytettävissä olevat muut tilastolähteet.

f)   Kasvu

(80)

Vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin kulutus väheni 12 prosenttia. Unionin tuottajien myynnin määrä unionin markkinoilla supistui 4 prosenttia. Unionin tuottajien markkinaosuus kasvoi 9 prosenttia.

g)   Työllisyys

(81)

Tuotannonalan työllisyys heikkeni unionissa tarkastelujakson aikana. Tämä heikkeneminen liittyi unionin tuotannonalan toteuttamaan tuotantoprosessin nykyaikaistamiseen ja koneistamiseen.

Taulukko 9

Unionin työllisyys

 

2008

2009

2010

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden lukumäärä

710

588

561

552

Indeksi (2008 = 100)

100

83

79

78

Lähde:

Kyselyvastaukset.

h)   Tuottavuus

(82)

Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus ilmaistuna tuotantomääränä työntekijää kohden vuodessa kehittyi myönteisesti tarkastelujaksolla ja pysyi vakaana vuonna 2010 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(83)

Tuottavuuden kasvu liittyi johdanto-osan 93 kappaleessa kuvattaviin nykyaikaistamistoimiin.

Taulukko 10

Tuottavuus

 

2008

2009

2010

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuottavuus (tuhatta kappaletta vuodessa)

495

513

642

642

Indeksi (2008 = 100)

100

104

130

130

Lähde:

Kyselyvastaukset.

i)   Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(84)

On muistettava, että johdanto-osan 19–23 kappaleessa kuvatuista olosuhteista johtuen polkumyyntimarginaalin laskeminen ei ollut mahdollista. Polkumyynnin toistumisen todennäköisyys määritettiin kuitenkin vertaamalla unionin tuotannonalan keskimääräisistä myyntihinnoista johdettua normaaliarvoa kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hinnoista johdettuun vientihintaan.

(85)

Analyysistä käy ilmi, että unionin tuotannonala elpyi suurelta osin polkumyyntituonnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton ansiosta ja että voimassa olevat toimenpiteet ovat osoittautuneet tehokkaiksi.

6.2   Mikrotaloudelliset tekijät

a)   Varastot

(86)

Seuraavassa taulukossa esitetään varastojen määrä kunkin tilikauden lopussa.

Taulukko 11

Loppuvarastot

 

2008

2009

2010

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Indeksi (2008 = 100)

100

43

61

83

Lähde:

Kyselyvastaukset.

(87)

Tutkimuksesta kävi ilmi, että unionin tuotannonalan hallussa olleet varastot eivät olleet merkityksellinen indikaattori unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseksi, koska varastojen määrä vaihtelee kausittain.

b)   Palkat

(88)

Tarkastelujakson aikana keskimääräinen palkka työntekijää kohti nousi 33 prosenttia.

Taulukko 12

Palkat (kustannukset työntekijää kohti)

 

2008

2009

2010

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Indeksi (2008 = 100)

100

116

133

133

Lähde:

Kyselyvastaukset.

c)   Myyntihinnat

(89)

Mappimekanismien keskimääräiset yksikköhinnat unionissa kohosivat hieman vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Suhteellinen hintojen aleneminen vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2009 johtuu raaka-aineiden hintojen heilahtelusta.

Taulukko 13

Yksikköhinta unionin markkinoilla

 

2008

2009

2010

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Indeksi (2008 = 100)

100

103

101

104

Lähde:

Kyselyvastaukset.

d)   Kannattavuus

(90)

Seuraavassa taulukossa esitetyt kannattavuusmarginaalit määritettiin esittämällä unionin tuotannonalan taloudellinen tulos prosentteina unionin markkinoilla tapahtuneen myynnin liikevaihdosta.

Taulukko 14

Kannattavuus

 

2008

2009

2010

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Indeksi (2008 = 100)

100

107

105

104

Lähde:

Kyselyvastaukset.

(91)

Ennen lopullisten toimenpiteiden käyttöönottoa vuonna 2006 unionin tuotannonala oli voimakkaasti tappiollinen. Sen jälkeen tuotannonalan taloudellinen tilanne parani tarkastelujaksolla mutta pysyi kuitenkin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla alle alkuperäisessä tutkimuksessa voittomarginaalille vahvistetun 5 prosentin tason.

e)   Investoinnit, sijoitetun pääoman tuotto ja kassavirta

(92)

Seuraavassa taulukossa esitetään investointien, sijoitetun pääoman tuoton ja kassavirran kehityssuuntaukset.

Taulukko 15

Investoinnit, sijoitetun pääoman tuotto ja kassavirta

 

2008

2009

2010

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Investoinnit

 

 

 

 

Indeksi (2008 = 100)

100

152

41

51

Sijoitetun pääoman tuotto

 

 

 

 

Indeksi (2008 = 100)

100

111

109

108

Kassavirta

 

 

 

 

Indeksi (2008 = 100)

100

291

247

236

Lähde:

Kyselyvastaukset.

(93)

Kun unionin tuotannonala elpyi vuonna 2006 käyttöön otettujen toimenpiteiden ansiosta, se investoi erityisesti vuosina 2008 ja 2009 huomattavasti tuotantoinfrastruktuurin nykyaikaistamiseen ja laajentamiseen. Parantunut kannattavuus näkyy myös parantuneena kassavirtana.

f)   Pääoman saatavuus

(94)

Tutkimuksessa ei tullut esiin mitään erityisiä ongelmia unionin tuotannonalan kyvyssä hankkia pääomaa.

6.3   Unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta koskevat päätelmät

(95)

Edellä mainitun analyysin perusteella unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne on parantunut, ja tuotannonala on osoittautunut elinkelpoiseksi vuonna 2006 tapahtuneen toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Kun otetaan kuitenkin huomioon se, että edellä mainittu myönteinen kehitys tapahtui vasta toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, että työllisyys on laskussa ja että kannattavuus on edelleen alle tavoitetason, tuotannonalan taloudellisen tilanteen katsotaan edelleen olevan hauras ja haavoittuva. Tämän vuoksi voidaan päätellä, että näytön perusteella vaikuttaa siltä, että vahingon poistuminen johtuu osittain tai kokonaan toimenpiteiden voimassaolosta.

F.   VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(96)

Siitä lähtien, kun voimassa olevat toimenpiteet otettiin käyttöön, unionin tuotannonalan tilanne on parantunut huomattavasti. Tämän analyysin perusteella tehdyt päätelmät kuitenkin osoittavat, että unionin tuotannonala on edelleen hauras ja haavoittuva.

(97)

Tällaisissa olosuhteissa on aiheellista analysoida merkittävän vahingon toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin, jotta voidaan tutkia, huonontaisiko Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrän ja hinnan odotettu kehitys tuotannonalan tämänhetkistä tilannetta, jota kuvataan yksityiskohtaisesti johdanto-osan 98–106 kappaleessa.

(98)

Maailmassa on kaksi keskeistä mappimekanismien tuottajaa – Kiina ja unioni. Maailmanlaajuisesti mappimekanismien suurin markkina-alue on unioni ja seuraavaksi suurimmat ovat Etelä-Amerikka ja Venäjä. Muissa maissa kuten Intiassa on pieniä tuottajia, mutta ne keskittyvät omille kotimarkkinoilleen. Yhdysvallat ja Kanada käyttävät erilaisia arkistointijärjestelmiä.

(99)

On muistettava, että Kiinassa on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia ja että mappimekanismien tuotantoa voitaisiin Kiinassa lisätä helposti (ks. johdanto-osan 45–48 kappale).

(100)

On myös muistettava, että Kiinan käyttämätön kapasiteetti vastaa suurin piirtein unionin kulutusta (ks. johdanto-osan 45 kappale).

(101)

Lisäksi todettiin, että Kiinan mappimekanismien lisätuotanto todennäköisesti vietäisiin unioniin, jos toimenpiteet kumottaisiin (ks. johdanto-osan 53 kappale). Tämä perustuu siihen, että unionin markkinat ovat edelleen maailman suurin mappimekanismien markkina-alue, jossa kulutus on suhteellisen vakaata ja hinnat ovat yleisesti ottaen korkeammat kuin muilla vientimarkkinoilla (ks. johdanto-osan 52 kappale). Lisäksi olisi otettava huomioon, että unionin ja Kiinan lisäksi ei ole muita merkittäviä mappimekanismeja vientiin tuottavia maita.

(102)

Lisäksi tuotantokapasiteettia voidaan lisätä Kiinassa helposti lisätyövoimaa hankkimalla (ks. johdanto-osan 41 kappale). Sen vuoksi Kiinasta peräisin oleva vienti voisi vastata unionin kulutuksen mahdolliseen kasvuun. Koska Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat ovat alhaiset, kuten näiden hintojen vertailu kolmansien maiden markkinoiden hintoihin osoittaa, ja koska Kiinalla on ilmeinen rajoittamattoman kyky tarjota mappimekanismeja alhaisilla hinnoilla, unionin tuotannonala ei erittäin todennäköisesti pystyisi hyödyntämään kysynnän mahdollista kasvua, mikä johtaisi markkinaosuuden huomattavaan supistumiseen, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(103)

Tämän perusteella on odotettavissa, että jos Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonti unioniin kasvaisi huomattavasti, sillä olisi vakavia kielteisiä vaikutuksia unionin tuotannonalan tilanteeseen. Kuten edellä todetaan, Kiinasta peräisin olevien rengasmekanismien tuonnin määrän odotetaan olevan huomattava, jos toimenpiteet kumotaan. Tuonti aiheuttaisi lisäksi mitä todennäköisimmin merkittävää unionin markkinoihin ja näin ollen unionin tuotannonalaan kohdistuvaa hintapainetta, mikä käy ilmi kolmansien maiden markkinoiden hintatasoa koskevista tiedoista. Käytettävissä olevien tietojen perusteella on arvioitu, että Kiinan nykyhinnat alittavat unionin hinnat noin 20 prosentilla (ks. johdanto-osan 69 kappale). Tämän perusteella on erittäin todennäköistä, että Kiinasta peräisin oleva tuonti tapahtuisi hinnoilla, jotka olisivat huomattavasti alhaisemmat kuin unionin hinnat, jos toimenpiteet poistettaisiin.

(104)

Se, että kiinalaiset viejät pitävät unionin markkinoita houkuttelevina, käy selvästi ilmi niiden pyrkimyksistä luokitella tuotteet väärään tullinimikkeeseen voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden välttämiseksi (ks. johdanto-osan 55 kappale).

(105)

Edellä esitetyn perusteella on todennäköistä, että Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen lisäisi unioniin suuntautuvaa vientiä voimakkaasti ja se tapahtuisi erittäin alhaisin hinnoin, jotka todennäköisesti alittaisivat huomattavasti unionin myyntihinnat. Tämä aiheuttaisi merkittävää vahinkoa ja tekisi tyhjiksi viime vuosina toteutetut investointi- ja elvytystoimet.

(106)

Tämän perusteella päätellään, että Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa voimassa olevien toimenpiteiden kumoaminen johtaisi erittäin todennäköisesti unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

G.   UNIONIN ETU

1.   Alustavat huomautukset

(107)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen kokonaisuutena katsoen unionin edun vastaista.

(108)

Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät eri etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(109)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, ettei toimenpiteiden käyttöönotto ole unionin edun vastaista. Lisäksi tämä tutkimus on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, joten siinä tarkastellaan tilannetta, jossa polkumyyntitoimenpiteet ovat voimassa.

(110)

Tällä perusteella tutkittiin, oliko polkumyynnin ja vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei tässä erityistapauksessa ole unionin edun mukaista.

2.   Unionin tuotannonalan etu

(111)

Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa parantaisi unionin tuotannonalan mahdollisuuksia saavuttaa kohtuullinen kannattavuustaso, koska se auttaisi välttämään tilanteen, jossa Kiinasta peräisin olevan tuonnin huomattavat määrät työntävät unionin tuotannonalan pois markkinoilta.

(112)

Onkin erittäin todennäköistä, että vahingollinen polkumyynti toistuisi ja sen määrät olisivat merkittäviä, mitä unionin tuotannonala ei kestäisi. Näin ollen unionin tuotannonala hyötyisi edelleen nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitämisestä.

(113)

Sen vuoksi päätellään, että Kiinan vastaisten polkumyyntitoimenpiteiden pitäminen voimassa olisi selvästi unionin tuotannonalan edun mukaista.

3.   Tuojien ja käyttäjien etu

(114)

Kuten edellä todetaan, yksikään tiedossa olevista etuyhteydettömistä tuojista ei toimittanut vastauksia kyselylomakkeeseen. Mappimekanismien tuojat ovat yleensä myös tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjiä, koska ne käyttävät niitä mappien tuotannossa.

(115)

Useat käyttäjät eli mappien tuottajat ilmoittautuivat tutkimuksen aikana. Vain yksi käyttäjä toimitti vastaukset kyselylomakkeeseen. Toimitettujen tietojen laadun vuoksi niitä oli mahdollista tarkistaa vain jossain määrin tarkastuskäynnin aikana.

(116)

Käyttäjä, jonka tietoja tarkistettiin, väitti, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi otettava käyttöön myös Kiinasta peräisin olevien mappien tuonnissa. Näiden väitteiden tueksi ei kuitenkaan esitetty mitään näyttöä.

(117)

Kaksi käyttäjää vastusti toimenpiteiden voimassaolon jatkamista. Ne eivät kuitenkaan esittäneet mitään näyttöä vaatimustensa tueksi.

(118)

Toisaalta analyysissä kävi myös ilmi, että jos Kiinasta tulisi ainoa mappimekanismien toimittaja toimenpiteiden kumoamisen seurauksena, myös mappien tuottajien asema olisi vaarassa, koska mappimekanismien maailmanmarkkinoilla ei olisi enää kilpailua. Sen vuoksi katsottiin, että voimassa olevat toimenpiteet edistävät tarjonnan monipuolisuutta ja kilpailua mappimekanismien maailmanmarkkinoilla, mikä on lopulta käyttäjien edun mukaista.

(119)

Muut kolme käyttäjää, jotka käyttivät yksinomaan unionissa tuotettuja mappimekanismeja, suhtautuivat asiaan neutraalisti, ja yksi niistä ilmoitti tukevansa toimenpiteiden voimassaolon jatkamista.

(120)

Koska mappimekanismin osuus mapin vähittäishinnasta on hyvin pieni, toimenpiteillä ei käytännöllisesti katsoen ole vaikutusta lopputuotteen eli mapin hintaan eikä tästä syystä myöskään lopullisiin kuluttajiin kohdistuvaa vaikutusta.

4.   Unionin etua koskevat päätelmät

(121)

Kaikki edellä mainitut tekijät huomioon ottaen päätellään, ettei ole olemassa pakottavia syitä, jotka estäisivät voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitämisen.

H.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(122)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella, että voimassa olevien toimenpiteiden voimassaoloa jatkettaisiin. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia. Toimitetut asiaan liittyvät tiedot ja huomautukset analysoitiin, mutta ne eivät johtaneet niiden olennaisten tosiasioiden ja huomioiden muuttumiseen, joiden perusteella polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa päätettiin jatkaa.

(123)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti todetaan, että Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli, jota sovelletaan tuotaessa CN-koodiin ex 8305 10 00 (Taric-koodi 8305100050) kuuluvia, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia mappimekanismeja, jollaisia käytetään yleisesti paperiarkkien ja muiden asiakirjojen arkistointiin tarkoitetuissa kansioissa ja mapeissa. Nämä mappimekanismit koostuvat aluslaatan päällä olevista tukevista kaarevista metalliosista (joita on yleensä kaksi) ja vähintään yhdestä aukaisuvivusta, joka mahdollistaa arkkien ja muiden asiakirjojen lisäämisen ja järjestämisen kansioon.

2.   Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien, 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

Valmistaja

Polkumyyntitulli

Taric-lisäkoodi

Dongguan Nanzha Leco Stationery

The First Industrial Camp, Nanzha, Humen, Dongguan, Kiina

27,1 %

A729

Kaikki muut yritykset

47,4 %

A999

3.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä elokuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. D. MAVROYIANNIS


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

(2)  EUVL L 205, 27.7.2006, s. 1.

(3)  EUVL C 5, 8.1.2011, s. 11.

(4)  EUVL C 217, 23.7.2011, s. 35.