27.3.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 78/610


(2004/C 78 E/0644)

KIRJALLINEN KYSYMYS E-3608/03

esittäjä(t): Marco Pannella (NI), Maurizio Turco (NI), Marco Cappato (NI), Gianfranco Dell'Alba (NI), Benedetto Della Vedova (NI) ja Olivier Dupuis (NI) komissiolle

(5. joulukuuta 2003)

Aihe:   Kreikan cham-vähemmistöön kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset

Kesäkuussa 1944 Chamariasta ajettiin pois 44 000 islaminuskoista albaania, joita syytettiin yhteistyöstä natsi- ja fasistimiehittäjien kanssa. Kyseiset tapahtumat olivat loppunäytös cham-vähemmistön kansanmurhalle, jonka yhteydessä myös takavarikoitiin heidän kiinteä ja irtain omaisuutensa (maat, asunnot, kotieläimet ja huonekalut).

Chamariaan jääneet ortodoksit eivät nauti Euroopan unionissa tunnustetuista oikeuksista, eivät varsinkaan etnisten ja kielellisten vähemmistöjen oikeuksista, eivätkä myöskään oikeudesta oppia albaanin kieltä albaaninkielisissä kouluissa, sillä niiden toiminta on Kreikassa kielletty.

Vain kyseisten Kreikassa ja Albaniassa asuvien kahden vähemmistön yhdenvertaisen poliittisen ja oikeudellisen aseman pohjalta voidaan luoda avoimet ja ystävälliset välit eri yhteisöjen ja maiden välillä.

Mitä aloitteita komissio aikoo tehdä, jotta Chamariasta pois ajettu islaminuskoinen albaaniväestö voisi palata kotiseudulleen ja jotta heille suotaisiin oikeus saada omaisuutensa takaisin sekä korvausta menettämästään omaisuudesta?

Mitä aloitteita komissio aikoo tehdä, jotta Chamariaan jääneille ortodokseille voidaan taata mahdollisuus käyttää albaania virallisissa yhteyksissä ja nauttia täysistä kansalaisoikeuksista Kreikassa samaan tapaan kuin on Albanian kreikkalaisvähemmistön laita?

Chris Pattenin komission puolesta antama vastaus

(3. helmikuuta 2004)

Komissio on tietoinen siitä, että osa albaaniväestöstä on sitä mieltä, ettei heidän oikeuksiaan kunnioiteta täysimääräisesti Kreikassa etenkään toisen maailmansodan lopussa takavarikoidun omaisuuden osalta.

Komission mielestä kyseessä on lähinnä Albanian ja Kreikan kahdenvälinen asia. Komissio huomauttaa kuitenkin, että asia on edennyt myönteiseen suuntaan vuoden 2003 aikana. On järjestetty korkean tason tapaamisia (esimerkiksi Albanian pääministerin Fatos Nanon ja Kreikan pääministerin Konstandinos Simitisin välillä), joissa on tarkasteltu sellaisia kysymyksiä kuin ns. sotalain pätevyys (tätä Kreikan säätämää lakia on väitetty sovellettavan albaaneihin), albaaniväestön mahdollisuus vedota oikeuksiinsa Kreikan tuomioistuimissa ja tuomioistuinten vastaukset. Komissio pani merkille, että pääministeri Nano totesi Albanian parlamentin istunnossa (15. toukokuuta 2003), ettei sotatilaa Albanian hallituksen mielestä enää ole, sillä Kreikka ja Albania allekirjoittivat 21. maaliskuuta 1996 ystävyys- ja yhteistyösopimuksen. Pääministeri Nanon mukaan sotatila kuuluu menneisyyteen. Myös demokraattipuolueen (tärkeimmän oppositiopuolueen) johtaja Sali Berisha on todennut, ettei Kreikan ja Albanian välillä enää ole sotatilaa. Oikeaan suuntaan siis edetään, vaikka takavarikoitua omaisuutta koskeva kysymys on vielä kiistanalainen.

Komissio seuraa edelleen tilannetta, ja se pyrkii edistämään Kreikan ja Albanian hallitusten välisen vuoropuhelun jatkumista, jotta avoinna oleviin kysymyksiin saataisiin oikeudenmukainen ratkaisu.